EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYS 1. EHKÄISEVÄ PERHETYÖ PERUSPALVELUKESKUS OIVASSA Visio ja toiminta-ajatus Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Palvelut ja niiden tarve 5 2. EHKÄISEVÄN PERHETYÖN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Ehkäisevän perhetyön palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu lastensuojelun avohuollon tukitoimena Varhaisen tuen palvelu Viisikon päiväkuntoutus Työmuodot Henkilöstö, toimitilat ja osaaminen Asiakasmaksut Palvelusetelin käyttöönotto Tietojärjestelmä ja tilastointi Lomakkeet Asiakaspalaute ja asiakkaiden osallisuus Sidosryhmäyhteistyö YHTEENVETO 17 LIITTEET 2

3 3 1. EHKÄISEVÄ PERHETYÖ PERUSPALVELUKESKUS OIVASSA Ehkäisevän perhetyö kuuluu Peruspalvelukeskus Oivassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueella lasten-, nuorten- ja perheiden palveluihin. Ehkäisevän perhetyön palveluja ovat lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen palvelu ja päiväkuntoutus. Palveluja järjestetään ehkäisevänä lastensuojeluna. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää myös lastensuojelulain 36 :n mukaisena avohuollon tukitoimena. Työmuotoina ovat asiakasperheiden kotona tehtävä työskentely, ryhmämuotoinen toiminta ja verkostotyöskentely. Keskeisiä sidosryhmiä ovat neuvolat, kuntien varhaiskasvatuspalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, psykiatria, perheneuvola. Tämä ehkäisevää perhetyötä koskeva suunnitelma liittyy lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaiseen suunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä ja lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (lastensuojelusuunnitelma) sekä neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) 4 :n mukaiseen toimintaohjelmaan Visio ja toiminta-ajatus Ehkäisevä perhetyö on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheiden ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää työtä. Toiminnan tavoitteena on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen sekä lasten- ja kodinhoidossa opastaminen ja tukeminen. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, joten lasten, nuorten ja perheiden tulisi saada tarvitsemansa apu ja tuki luonnollisiin kehitysympäristöihin, kuten kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-ajan toimintoihin. Ehkäisevä perhetyö toimii perheiden kotona, joka vahvistaa perheen toimintakykyä yhdessä perheen verkostojen kanssa. Tärkeää on mahdollisimman oikea-aikaisesti tukea perhettä muutos- ja kriisitilanteisiin, jolloin vähenee erityispalveluiden tarve ja palvelutarpeen kasautuminen. On merkityksellistä mahdollistaa tuki silloin, kun perhe itse arvioi voimavarojen vähentyneen ja kokee perhetyön arkea tukevaksi työmuodoksi. Perheiden osallisuus ja vastuu omasta arjesta on keskeistä koko perhetyön prosessin ajan. Ehkäisevän perhetyön palvelut on tarkoitettu lapsiperheille erilaisissa arjen muutos- ja ongelmatilanteissa (luku 2.1.). Palvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat varhainen tuki, tuen ja avun oikea-aikaisuus sekä ennaltaehkäisevyys. Asiakkaiden osallisuus on keskeinen osa asiakasprosessia asiakkaan yhteydenotosta ja asiakkuuden päättymiseen Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Perustuslain 19 :n 3 momentissa korostetaan mm. julkisen vallan velvollisuutta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lain 22 :ssä säädetään julkisen vallan tehtäväksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Keskeisiin perusoikeuksien turvaamisen keinoihin kuuluu mm. taloudellisten voimavarojen kohdentaminen (HE 309/1993). Sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :n mukaan kotipalvelut ovat sosiaalipalveluja, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Sosiaalipalvelujen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (1 ). Lain 20 :n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen 3

4 4 elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Lain 21 :n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 :n mukaan kotipalveluna järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja-, sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen yleinen, kaikille tarkoitettu palvelu, jota järjestetään määrärahojen puitteissa. Kotipalvelua ei ole säädetty kuntalaisille subjektiiviseksi oikeudeksi. Kotipalvelua annetaan sosiaalihuoltolain 21 :ssä erikseen mainituista syistä tarvitseville. Tämä tarveperusta suuntaa yksittäisen palvelun myöntämistä ja kunnan päätöksentekoa taloudellisten voimavarojen kohdentamisessa ja käyttämisessä. Perustuslain 19 ja 22 edellyttävät määrärahojen mitoittamista tiedossa olevan tarpeen mukaiseksi. Kunta voi kohdistaa kotipalveluja, kuten muitakin määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia, niitä eniten tarvitseville. Etelä-Suomen lääninhallituksen päätöksessä (ESLH So-18) todetaan, että kunnan on sosiaalisia etuja myöntäessään otettava huomioon paitsi palvelua pyytävän tarve myös perustuslain yhdenvertaisuussäännökset. Oikeusasiamies on todennut vammaispalvelujen järjestämisestä (964/4/04), että yksilöllinen tarveharkinta edellyttää ensinnäkin sen tutkimista, onko hakija vammansa puolesta oikeutettu palveluun, toiseksi sen tutkimista, onko kyseinen palvelu hänen vammansa huomioon ottaen hänelle tarpeellinen ja vasta sen jälkeen sen harkitsemista, onko palvelun myöntämiseen määrärahoja. Lastensuojelulain (417/2007) 2 :n mukaan lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lain 3a :n mukaan kunta järjestää lastensuojelun lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvun mukaista ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan mm. lapsiperheiden kotipalveluissa. Lastensuojelulain 36 :n 2 momentti koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita, joille kunnan on järjestettävä ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömäksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Lasten lisäksi myös jälkihuollossa olevien nuorten sekä lasten ja nuorten vanhempien asiakassuunnitelmiin on merkittävä, mitä palvelut ovat välttämättömiä. Päätöksen mukaan määrärahasidonnaisten palvelujen ja etuuksien tarpeen selvittämiskäytäntönä voidaan soveltaa oikeusasiamiehen näkemystä vammaispalvelujen järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä jätti loppuraporttinsa (STM:n raportteja ja muistioita 2012:21) elokuussa Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Lakiluonnoksessa uudeksi sosiaalihuoltolaiksi korostuvat yksilön ja perheen tuen tarpeet, joiden perusteella on järjestettävä 23 :n mukaan mm. perheitä tukevia palveluja, suoriutumista ja osallistumista tukevia palveluja, sosiaalista kuntoutusta. Lakiluonnoksen 26 :ssä perheitä tukevien palvelujen osalta todetaan, että kunnan on järjestettävä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämän tuen tarpeessa olevia lapsiperheiden voimavarojen vahvistamiseksi ja suoriutumisen mm. tukemiseksi tukea vanhemmuuteen sekä apu lasten ja kodinhoitoon. Säätelyn tarkoituksena on lisätä ja kehittää mm. lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevinä, varhaisen tukemisen keinoina. Lasta ja perhettä on ensisijaisesti tuettava näiden omassa kasvu- ja toimintaympäristössä. 4

5 5 Sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 6 :n mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Hallintolain 43 :n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Suullisesti päätös voidaan antaa, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi, mutta silloinkin muutoksenhakukelpoinen päätös on annettava viipymättä myös kirjallisena oikaisuohjeineen tai valitusosoituksineen. Hallintolain 45 :ssä säädetään, että päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja 9 ja 10 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa Palvelut ja niiden tarve Ehkäisevän perhetyön asiakkaina ovat Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen alueella asuvat raskaana olevat sekä lapsiperheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Kokonaisvaltainen työskentely perheiden lähiverkostojen kanssa voi edellyttää yhteistyötä myös toiminta-alueen ulkopuolella asuvien henkilöiden kanssa. Ehkäisevän perhetyön palvelut ovat muodostuneet Oivassa lapsiperheiden kotipalvelusta, lapsiperheiden kotipalvelusta lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja varhaisen tuen palvelusta. Kotiin vietävien palvelujen ohella työskentelyyn kuuluu verkostotyötä, palveluohjausta ja ryhmämuotoista toimintaa. Kaikki palvelut ovat olleet maksuttomia. Palvelujen maksuttomuudella on pyritty osaltaan madaltamaan kynnystä hakea apua riittävän varhain erilaisissa arjen ongelmatilanteissa. Maksutuotot on lisäksi arvioitu pieniksi (noin euroa). Mahdollisesta asiakasmaksujen määräämisestä ja laskutuksesta aiheutuvat kustannukset on arvioitu korkeiksi saatavaan tuloon nähden. Maksuttomuuden vaikutusta kysyntään on kompensoitu mahdollisimman selkeillä palvelukriteereillä. Palveluita on saanut arkisin, pääsääntöisesti klo 8-16 välisenä aikana. Lapsiperheiden kotipalvelua on järjestetty sosiaalihuoltolain (20-21 ) ja asetuksen 9 :n mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelua on tarjottu lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Palvelutarpeen syynä voivat olla esim. vanhemman uupumus, synnytyksen jälkeinen uupumus/ masennus, perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelma, verkostojen puute, perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus, kriisi perherakenteen muutoksessa/sen uhatessa (eroperheet), perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman tmv. syyn vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelu on pääsääntöisesti asiakkaiden kotiin vietävää palvelua. Kotiin vietävien palvelujen ohella työssä korostuu myös työskentely asiakkaiden verkostojen kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelun osalta on käytettävissä tiedot vuoden aikana palvelujen piirissä olevien kotitalouksien määrästä ja käyntien määrästä kunnittain (Liite 2). Peruspalvelukeskus Oivan toiminnan käynnistyessä ehkäisevässä perhetyössä työskenteli viisi lähihoitajaa, jolla ei kyetty vastaamaan palvelujen kysyntään riittävästi. Tilanteeseen kiinnitti huomiota myös aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston ratkaisun myötä palvelujen myöntämisperusteita sekä palvelutarpeen arviointikäytäntöä ja päätöksentekomenettelyä tarkennettiin. Ehkäisevän perhetyön kokonaiskoordinointi keskitettiin ehkäisevän perhetyön lähiesimiehenä toimivalle vastaavalle ohjaajalle. Ehkäisevää perhetyötä vahvistettiin vuonna 2010 yhdellä lähihoitajalla, mikä näkyy myös asiakas- ja käyntimäärien kasvuna v Yksikön pienestä koosta johtuen henkilöstöresursseissa ja asiakastarpeissa tapahtuvat muutokset näkyvät tilastoissa. Vuonna 2011 asiakasmäärä ja käyntimäärä laskivat. henkilöstövajauksesta pitkittyneiden sairaslomien sekä muiden, henkilöstön 5

6 6 työvapaiden (kuten osittainen hoitovapaa) vuoksi. Vuonna 2012 käyntimäärä laski asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Tämän taustalla on pitempien käyntien tarpeen kasvu. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasprofiilia on tarkasteltu vuoden 2011 ja 2012 aikana tehtyjen asiakaspäätösten avulla. Keskeisimmät syyt lapsiperheiden kotipalvelun tarpeelle oli vanhemman / vanhempien arjessa selviytymisen vaikeudet ja arjen hallinnan ongelmat, joiden taustalla on diagnosoitu synnytyksen jälkeinen masennus, toisen vanhemman masennus tai uupumus tai perhettä kohdannut äkillinen kriisi kuten vakava (vanhemman tai lapsen) sairastuminen tai tapaturma. Monia asiakasperheitä yhdistää tukiverkostojen puute tai vähäisyys. Esille nousee lapsiperheiden arjen pyörittämisen vastuun jääminen toiselle vanhemmalle (esim. toisen vanhemman työskentely tai opiskelu etäällä perheen kodista, yrittäjyys). Kotipalvelun kysyntää aiheuttavat myös perheenjäsenten sairaudet/vammat ja niistä aiheutuvat hoidolliset/kuntoutukselliset tarpeet. Myös esimerkiksi synnytystä edeltävä tai sen jälkeen tarvittava pidempiaikainen tuki arjessa on monien perheiden kohdalla tarpeellista kuten ennenaikaisen synnytyksen ehkäisemiseksi tai keskosena syntyneiden lasten perheissä. Myös monikkoperheiden kohdalla tuen tarve lisääntyy. Kotipalvelun avulla edesautetaan merkittävällä tavalla hoidon toteutumista tarjoamalla mm. lastenhoitoapua hoitokäyntien ajaksi. Somaattisten sairauksien ohella palvelutarpeissa näkyvät erityyppiset neurologiset sairaudet (ms-tauti, epilepsia, ADHD) ja mielenterveyden sairaudet. Mainittuna joukkona ovat myös perheet, joissa on diagnosoitu mielenterveyden sairaus tai päihderiippuvuus. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheissä on paljon monilapsisia ja pikkulapsiperhevaihetta eläviä perheitä, joissa lapset ovat lisäksi syntyneet pienellä ikäerolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että syyt hakea palvelua ovat moninaisia. Samanaikaisesti perheillä voi olla myös useita sosiaalihuoltolain 21 :n mukaisia syitä palvelutarpeille. Perheiden viranomaisverkostot voivat olla hyvinkin laajoja, mikä korostaa palvelujen kokonaiskoordinoinnin ja viranomaisyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Vuonna 2012 tehtiin yhteensä 354 päätöstä, joista kielteisiä tai osittain kielteisiä päätöksiä oli noin 10 %. Kielteisen päätöksen syynä oli pääasiassa se, etteivät henkilöstöresurssit riittäneet vastaamaan palvelujen kysyntään. Vain muutamien kielteisten päätösten perusteena oli se, etteivät kotipalvelun myöntämiskriteerit täyttyneet. Tilapäistä resurssivajetta (sairauslomat ja perhevapaat) pyrittiin vuonna 2012 paikkaamaan ostopalveluilla, mutta kaikkien palvelua tarvinneiden perheiden kohdalla se ei ollut mahdollista johtuen perheiden tarpeista tai mahdollisuudesta saada ostopalvelua. Lisäksi on huomattavaa, että yksikön pienen koon vuoksi yhdelläkin sairauspoissaololla on sekä tilastollinen merkitys että välitön vaikutus palvelukykyyn. Lapsiperheiden kotipalvelua on järjestetty myös lastensuojelulain 36 :n mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Päätöksen palvelun järjestämisestä lastensuojelun avohuollon tukitoimena tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkaalle tehdään lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma, jota ehkäisevän perhetyön suunnitelma täydentää. Lastensuojelun kanssa yhteisiä asiakasperheitä on noin 15 %. Lapsiperheiden kotipalvelu voi olla myös lastensuojeluasiakkuuden päättyessä jatkotukitoimena perheelle. Varhaisen tuen palvelu oli tarkoitettu perheille, joissa on alle vuoden ikäinen lapsi ja perhe tarvitsee tukea vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä vanhemmuuteen. Varhaisen tuen palvelu on ollut perheen kanssa tehtävää työtä, jonka avulla autetaan perhettä löytämään voimavaroja arjessa selviytymiseen. Varhaisen tuen palvelua annetaan enintään 8 kertaa kolmen kuukauden aikana ja se oli tarjolla kaikille vauvaperheille. Edellä kuvatun varhaisen tuen palvelun kysyntä on ollut vähäistä. Vuonna 2012 ei ole enää tehty yhtään varhaisen tuen päätöstä (vuonna 2011 päätöksiä 10). Varhaisen tuen palvelua kysyneet 6

7 7 perheet ovat täyttäneet lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ja päätökset palvelusta on tehty sen perusteella. 2. EHKÄISEVÄN PERHETYÖN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Ehkäisevän perhetyön palvelut muodostuvat jatkossa sosiaalihuoltolain :ien ja sosiaalihuoltoasetuksen 9 mukaisesta lapsiperheiden kotipalvelusta sekä lastensuojelulain 3a :n mukaisesta varhaisen tuen palvelusta. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää myös lastensuojelulain mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Ehkäisevän perhetyön palveluihin ohjaudutaan keskitetysti vastaavan ohjaajan kautta. Puhelinaika on arkisin klo Palvelutarpeen arviointi tapahtuu puhelimitse tai tarvittaessa kotikäynnin perusteella. Palvelun järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin, sosiaalihuollon asiakaslain mukaiseen palvelusuunnitelmaan ja vastaavan ohjaajan päätökseen palvelusta. Tilapäisissä palvelutarpeissa ei tehdä suunnitelmaa, sosiaalihuollon asiakaslaki 6 ja 7 mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalveluprosessin aikana työskentelyä ja tavoitteita arvioidaan väliarvioinnissa, n. 2 kk välein. Arvioinnissa korostuu suunnitelmallisuus, tavoitteiden toteutuminen sekä palvelun määräaikaisuus. Työskentelyn päättyessä tehdään loppuarviointi ja pyydetään asiakaspalaute. Liitteenä palveluprosessi (LIITE 2) Ehkäisevän perhetyön palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (20-21 ) ja asetuksen 9 :n mukaista kotipalvelua lapsiperheille. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotipalvelua on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen tai muun syyn vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan tarjota tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää mm. seuraavissa tilanteissa - raskaus tai synnytys - monikkoperhe - vanhemman uupumus/ masennus - perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus - vanhemman ja lapsen hoitoon liittyvät käynnit - perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, ero tmv. syyn vuoksi Kotipalvelua ei myönnetä mm. seuraavissa tilanteissa - pelkkään siivouksen ja kuljetuksen tarpeeseen - kotona tehtävään etätyöhön - vanhempien harrastuksissa käymiseen - henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiskriteerejä on yhdenmukaistettu seudullisesti Päijät- Hämeessä. Seudullinen yhteistyö käynnistyi seudullisessa Seitti-hankkeessa (kaste-hanke)

8 Hankkeen aikana käynnistettyä seudullista yhteistyötä on jatkettu sosiaalialan osaamiskeskus Verson koordinoimana Lapsiperheiden kotipalvelu lastensuojelun avohuollon tukitoimena Ehkäisevä perhetyötä on järjestetään myös lastensuojelulain 36 :n mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Päätöksen ehkäisevän perhetyön järjestämisestä lastensuojelun avohuollon tukitoimena tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkaalle tehdään lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma. Ehkäisevän perhetyön vastaava ohjaaja tekee lapsiperheiden kotipalvelusta asiakaspäätöksen, johon kuvataan perheelle annettavat ehkäisevän perhetyön palvelut lastensuojelun asiakassuunnitelma huomioiden Varhaisen tuen palvelu Varhaisen tuen palvelua on ryhdytty kehittämään kohdennetuksi, tehostetun tuen palveluksi (lastensuojelulain 3a :n mukainen erityinen tuki) pikkulapsiperheille. Palvelun kehittäminen käynnistyi kesällä 2013, jolloin ensimmäinen kahdesta ohjaajasta aloitti tehtävässään. Vuoden 2013 alusta varhaisen tuen palveluissa on työskennellyt kaksi ohjaajaa. Varhaisen tuen palvelu on kohdennettua ja intensiivistä sosiaaliohjauksellista tukea raskauden aikana tai perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia. Varhaisen tuen palvelun järjestäminen perustuu lastensuojelulain 3a :ään koskien ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Myös asetus (338/211, 13 ) neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntia toimimaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken turvatakseen riittävän erityisen tuen tarpeen arvioinnin ja tuen järjestämisen mm. kotipalvelun ja lastensuojelun kanssa. Varhaisen tuen palvelun järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin. Tavoitteena on kohdennetulla, intensiivisellä, kotiin annetulla työskentelyllä lisätä asiakasperheiden voimavaroja ja ja tukea perhettä kokonaisuudessaan. Kasvatuksellinen tuki on merkittävää. Tavoitteena on myös ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Ohjaajan palvelu on luonteeltaan määräaikaista, nopeasti palvelutarpeen arvioinnin jälkeen käynnistyvää ja tarvittaessa tiheisiinkin käynteihin perustuvaa. Varhaisen tuen palvelua voidaan järjestää lapsiperheiden kotipalvelun ohella perheelle. Varhaisen tuen palvelua ei järjestetä lastensuojelun avohuollon tukitoimena (vrt. lapsiperheiden kotipalvelu) Varhaisen tuen palvelua järjestetään mm. tilanteissa, joissa - vanhemmuuden tuen tarve, kasvatuksellisen tuen tarve - perheenjäsenten vuorovaikutuksen tuki, erityisesti varhainen vuorovaikutus - perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus, mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat - perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, eron tmv. syyn vuoksi - perhe tarvitsee muutostilanteissa intensiivistä sosiaaliohjausta ja palvelutarpeen kartoittamista tai poluttamista esimerkiksi psykososiaaliseen tukeen ja lastensuojelutyöskentelyyn Varhaista tuen palveluiden piiriin ohjautuu asiakkaat yhteistyökumppaneiden tai lapsiperheiden kotipalvelun kautta. Ohjaajan on mahdollista työskennellä työparina perheessä, jolla on jo pidempi asiakassuhde esimerkiksi perhetyöntekijään tai neuvolan terveydenhoitajaan. Tällöin asiakassuunnitelmassa sovitaan tavoitteellisesta ja tarkoituksenmukaisesta työskentelystä yhdessä perheen kanssa. Ohjaajan rooli voi myös olla konsultatiivinen tai pääsääntöisesti sosiaaliohjauksellinen perheen tarpeen mukaan. 8

9 9 Varhaisen tuen palveluissa työskentelee kaksi ohjaajaa, joista toinen työskentelee Hollola- Hämeenkoski-Kärkölä-alueella ja toinen Asikkala-Padasjoki-Hollolan Vesikansa-alueella. Varhaisen tuen palvelu toimii tiiviissä yhteistyössä erityisesti neuvolan, varhaiskasvatuksen sekä psykososiaalisten palveluiden (psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat) kanssa. Kokemukset palvelumuodosta ovat olleet positiivisia. Ohjaajan työnkuva on mahdollistanut intensiivisen työotteen perheiden kanssa sekä aktiivisen, konkreettisen yhteistyön perheiden verkostoissa. Ohjaajan avulla perheitä on voitu tehokkaasti aktivoida tarvittavien erityispalveluiden piiriin ja toimia niissä asiakkaan rinnalla niin, että on voitu varmistaa niin palveluiden niveltyminen kuin tiedon siirtyminenkin asiakkaan edun mukaisesti Viisikon päiväkuntoutus Ehkäisevän perhetyön yhtenä palveluna on ollut vuodesta 2012 alkaen myös päiväkuntoutus, joka toteutetaan Perhekeskus Viisikon perhekuntoutusosastolla. Päiväkuntoutus on varhaisen tuen palvelun ohella lastensuojelulain 3a :n mukaista erityistä tukea ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna. Päiväkuntoutusta ehkäisevän perhetyön palveluna kehitetään ja tutkitaan parhaillaan. Kehittämistyöstä on valmistumassa myös opinnäytetyö. Työmuodon taustalla on ajatus siitä, että ehkäisevän perhetyön piirissä on usein perheitä, joiden asiakkuuden pitkittyessä on voitu todeta, ettei nykyisenkaltainen palvelumuoto (lapsiperheiden kotipalvelu ja/tai varhainen tuki) ole riittävää. Samaan aikaan perheillä on ympärillään laaja erityisen tuen verkosto, jossa perheen palvelut jakaantuvat usean eri toimijan kesken eikä perhe koe tulevansa kohdatuiksi ja palvelluiksi riittävästi. Toisaalta myös lastensuojelun sosiaalityön piirissä on noussut esille huomioita siitä, että lastensuojeluasiakkuudessa on perheitä, jotka olisivat tarvinneet palvelua jo aiemmin, ennen asioiden monimutkaistumista. Kuntoutusjaksolle ohjaudutaan ehkäisevän perhetyön kautta eikä perheillä tarvitse olla lastensuojeluasiakkuutta. Palvelutarpeen arviointi tapahtuu yhteistyössä perheen sekä verkoston kanssa, johon kuuluu perhetyöntekijän lisäksi esimerkiksi psykologi, lastenpsykiatrinen hoitotyöryhmä tai neuvolan terveydenhoitaja. Kuntoutusjakson sisältö rakentuu perheiden arkea tukevaksi niin, että yksilölliset tarpeet voidaan huomioida kuitenkin struktuuri säilyttäen. Päivärytmin kautta tuetaan perheen yhteisöllisyyttä ja arjesta nousevia kasvatustilanteita sekä niistä nousevia erityiskysymyksiä. Kuntoutuspäiviin sisältyy myös ryhmämuotoista toimintaa niin lapsille kuin vanhemmille, joissa terapeuttisin menetelmin paneudutaan mm. vanhemmuuden, parisuhteen, kasvatuksen ja oman hyvinvoinnin kysymyksiin. Tärkeä osa on myös ryhmätoiminta, jossa theraplay -menetelmän elementein tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Avomuotoisessa kuntoutuksessa perheet kulkevat kotoa käsin Perhekeskus Viisikkoon kahtena päivänä viikossa. Päivän kulku muodostuu klo 9-15 välille, jolloin pyritään noudattamaan lapsilähtöistä päivärytmiä ruokailujen, ulkoilun ja päivälevon mahdollistamiseksi. Päivän muu ohjelma kuten edelläkerrottu ryhmätyöskentely rakennetaan perusrytmin ympärille. Kuntoutusjakson aikana Puhtilan perheohjaajat toimivat aktiivisesti yhteistyössä verkoston kanssa ja työ rakentuu työparityöksi yli sektorirajojen. Tämän avulla pyritään varmistamaan kuntoutuksellisen työotteen ja tiedon siirtyminen perheen arkeen kuntoutusjakson päätyttyä. Tähänastiset kokemukset päiväkuntoutuksesta ovat vielä vähäisiä, mutta positiivisia. Vanhempien palautteista nousee esille mahdollisuus konkreettiseen tukeen oman perheen arjessa sekä mahdollisuus keskustella laajan ammattilaisverkoston kanssa esimerkiksi lasten erityishaasteista. Myös yhteisöllisyyden ja vertaistuen merkitys on noussut merkitykselliseksi. Asiakasperheet ovat myös kokeneet tärkeäksi, että tukea on saanut kuntoutusjakson aikana myös kotiin. 9

10 Työmuodot Ehkäisevän perhetyön palvelut (erityisesti lapsiperheiden kotipalvelun osalta) perustuvat asiakkaiden kotona tehtävään työhön. Muita työmuotoja ovat asiakkaiden verkostojen kanssa työskentely, palveluohjaus ja ryhmämuotoinen toiminta. Tärkeä osa asiakastyötä on myös työskentelyn kirjaaminen ja dokumentointi. Perhetyöntekijän tavanomainen työpäivä koostuu kahdesta asiakasperheestä, joille varataan aikaa noin kolme tuntia; toiselle perheelle aamu- ja toiselle iltapäivään. Perheiden tarpeiden mukaan toimintaa pyritään mukauttamaan niin, että työpäiviin voidaan sovitella useampia asiakasperheitä tai vastaavasti, resurssitilanteen salliessa ja perheen tarvitessa myös ajallisesti pidempiä kotikäyntejä. Pääsääntöisesti työ tapahtuu arkisin kello 8-16 välillä, mutta tarpeen vaatiessa palvelua voidaan tarjota 7-18 välillä. Työn mahdollisimman perusteellisella suunnittelulla ja organisoinnilla pyritään vaikuttamaan siihen, että siirtymisiin perheiden välillä ei kuluteta taloudellisia resursseja vaikka Oivan laaja alue ja perheiden erilaiset tarpeet asettavat omat haasteensa. Kotona tehtävä työ on arkiauttamista (kotihoidolliset työt, lastenhoito) vanhempien kanssa, arjessa selviytymisen tukemista sekä opastusta (opastetaan perhettä lasten ja kodinhoidossa ja vahvistetaan arjen taitoja/ voimavaroja), perheen ja vuorovaikutuksen tukemista sekä huolen puheeksi ottamista. Perherakenteiden ollessa erilaisia niin asumisen, kokoonpanon kuin tarpeidenkin ansiosta, myös kotiintehtävän työn tarpeet vaihtelevat asiakasperheillä paljon. Ryhmämuotoinen toiminta keskittyy jatkossa ohjaajille. Ohjaaja suunnittelee ja toteuttaa perheille suunnattuja ryhmätoimintoja. Ryhmämuotoisen toiminnan järjestämisessä huomioidaan yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötahot ja toimijat määrittyvät kuntakohtaisesti tarpeiden mukaan. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat terveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen työntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät, psykologit ja isätyöntekijät sekä muu kolmas sektori. Esimerkkinä em. ryhmistä ovat osiot perhevalmennuksessa tai niitä seuraavissa vanhempi- vauva-tapaamisissa. Ohjaaja on työskennellyt päivähoidon toimijoiden kanssa ryhmänohjaajana kohdennetuissa ryhmissä kuten esimerkiksi Sylikkäin-ryhmä (Kärkölässä, Vuokkoharjun päiväkodissa), jossa ohjaajan työparina on toiminut erityislastentarhanopettaja. Lisäksi ohjaaja on toiminut työparina Hollolassa avoimessa päiväkodissa, Villiinassa toimineelle keskusteluryhmälle. Kohdennettuihin ryhmiin on ohjattu kotona lapsia hoitavia vanhempia, joilla on ollut haasteita löytää sosiaalista verkostoa ja on nähty tarpeelliseksi tukea tehostetummin varhaisia vuorovaikutussuhteita. Myös vertaistukea on pyritty hyödyntämään mahdollisuutena aktivoida perheitä osallisuuteen. Uudenlaisena ryhmätyön työmuotona on vuonna 2012 aloitettu toimintapäivä lapsille. Toimintapäivä on rakennettu vastaamaan palvelutarpeeseen esimerkiksi syys- ja talviloma-aikana, jolloin resurssit peruspalvelun tarjoamiseksi ovat olleet vähäisemmät. Toimintapäivä on toteutettu seurakunnan tiloissa niin, että vanhemmat ovat voineet saattaa lapset sovituksi, noin 3 tunnin ajaksi työparin (ohjaaja ja lähihoitaja) ohjaamaan ryhmätoimintaan. Palvelumuotoa on tarjottu niille asiakkuudessa oleville perheille, joilla on ollut selkeä ehkäisevän perhetyön tarve ja joiden kanssa on arvioitu toimintapäivä sopivaksi palveluksi kyseisen viikon aikana. Päivä on rakennettu lapsilähtöisesti niin, että tavanomaisen päivärytmin ympärillä on ohjattua, vuorovaikutteista toimintaa turvallisissa olosuhteissa. Kahden työntekijän myötä ryhmään on koottu 5-7 lasta Henkilöstö, toimitilat ja osaaminen Ehkäisevä perhetyössä työskentelee vastaavan ohjaajan alaisuudessa 6 lähihoitajaa ja 2 ohjaajaa. Lähihoitajat ja ohjaajat työskentelevät kahdella eri palvelualueella. Hollolan maakansa- Hämeenkoski-Kärkölä palvelualueella työskentelee ohjaajan lisäksi neljä lähihoitajaa. Työpiste on 10

11 11 Hollolassa (työtilat Oiva-talossa). Hollolan Vesikansa-Asikkala-Padasjoki palvelualueella työskentelee ohjaajan lisäksi kaksi lähihoitajaa. Työpiste on Asikkala (työtilat Asikkalan terveysasemalla terveysaseman remontin myötä 2013). Palvelualuepohjainen työskentely edistää sidosryhmäyhteistyön toteuttamista mm. neuvoloiden ja kuntien varhaiskasvatuspalvelujen kanssa ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Palvelualueista huolimatta työskentely tapahtuu laajalla alueella ja liikkuminen paikasta toiseen vie paljon työaikaa. Asiakastyön kirjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti työpisteissä joko Asikkalassa tai Hollolassa. Työntekijöillä on lisäksi mahdollisuus hyödyntää tarvittaessa Hämeenkoskella, Padasjoella ja Kärkölässä olevia Oivan työtiloja. Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan työyhteisöpalaverien (käytäntö 2krt/kk.) ja kehittämispäivien (2 krt/vuosi) muodossa. Henkilöstö osallistuu täydennyskoulutukseen esille nousevien tarpeiden mukaan. Henkilöstön koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Oivan muiden yksiköiden kanssa sekä seudullisesti. Työn henkinen kuormittavuus edellyttää työnohjauksen järjestämistä ja sen tarve arvioidaan tilanteen mukaan. Työnohjausta on järjestetty siten, että perhetyöntekijöillä ja ohjaajilla on ryhmätyönohjaus. Vastaavalla ohjaajalla on henkilökohtainen työnohjaus. Vastaava ohjaajan toimenkuvaan kuuluu lähiesimiestehtävien lisäksi ehkäisevän perhetyön kokonaiskoordinointi, johon sisältyvät palvelutilausten vastaanottaminen, palveluohjaus ja neuvonta, palvelutarpeen arviointi, asiakaspäätösten tekeminen ja yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. Vastaava ohjaajan tehtävänä on ehkäisevän perhetyön kehittäminen osana lapsiperhepalveluita. Tähän kuuluu Oivan sisäinen yhteistyö sekä seudullinen yhteistyö. Vastaava ohjaaja seuraa ja arvioi ehkäisevän perhetyön kokonaisuutta ja palvelutarjonnan vastaavuutta asiakaskunnan tarpeiden sisältöön ja määrään. Vastaavan ohjaajan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 4 momentin mukaan. Vastaavan ohjaajan esimiehenä toimii hyvinvointipäällikkö. Ohjaaja (2 henkilöä) toteuttaa varhaisen tuen palvelua, joka on kohdennettua ja intensiivistä sosiaaliohjauksellista tukea lasta odottaville perheille sekä perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia. Ohjaajat toimivat kahdelle palvelualueella: toinen Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä alueelle ja toinen Asikkala-Padasjoki Vesikansa alueelle Ohjaajan kelpoisuusehdot määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 6 mukaan. Lähihoitaja (6 henkilöä) toteuttaa sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua. ehkäisevässä perhetyössä työskentelee kuusi. Lähihoitajat työskentelevät ohjaajien tavoin kahdelle palvelualueelle: neljä Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä alueelle ja kaksi Asikkala-Padasjoki Vesikansa alueelle. Lähihoitaja-nimikkeellä työskentelevät työntekijät ovat koulutukseltaan pääosin lähihoitajia. Kahdella lähihoitajalla on lisäksi varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä (vavu) koulutus. Lähihoitajan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 8 :n mukaan. 11

12 Asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 1 :n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Lain 2 :n mukaan palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä ja maksu määräytyväksi maksukyvyn mukaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös maksun tarkastamisesta indeksin muutoksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 3 :n mukaan jatkuvasta ja säännöllisesti annetusta sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. Kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Kotona annettavasta palvelusta laaditaan palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Lapsiperheiden kotipalvelusta voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan periä maksu, koska sitä ei ole erikseen määritelty maksuttomaksi sosiaali- ja terveyspalveluksi. Palvelu voidaan myöntää myös maksuttomana. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut Oivassa maksutonta jo usean vuoden ajan. Maksuttomuuteen päädyttiin maksutuottojen vähäisyyden johdosta. Monet lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheistä ovat vähävaraisia. Arvio maksutuotoista on noin euroa. Palvelun maksuttomuus edistää palvelun tarjoamisen matalalla kynnyksellä asiakkaalle. Maksuttomuuden perusteena oli vähäisten maksutuottojen lisäksi maksutuottoja suuremmat hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat tuloselvitysten käsittelystä, päätöksenteosta ja itse laskutuksesta. Maksupäätöksen tekeminen perustuu asiakkaan toimittamaan tuloselvitykseen. Maksupäätösten tekeminen ei ole nykyisillä asiakasmäärillä ja työntekijäresursseilla mahdollista ehkäisevässä perhetyössä. Mikäli palvelut muuttuvat maksullisiksi, asiakasmaksupäätökset on tarkoituksenmukaista keskittää taloushallinnon henkilöstölle. Asiakkaalla on myös mahdollisuus hakea maksun alennusta tai vapautusta maksusta, mistä tulee tehdä päätös. Asiakasmaksujen alentamisesta tai maksusta vapautumisesta tekisi päätöksen lähiesimiehen valmistelusta (vastaava ohjaaja) tulosyksikön päällikkö (hyvinvointipäällikkö) Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksuista valmistellaan esitys perusturvalautakunnalle syksyllä Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksulliseksi aikaisintaan Palvelusetelin käyttöönotto Palveluseteli on julkisen sektorin toimijan myöntämä määrätyn summan suuruinen seteli, jota voi käyttää vain myöntämispäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Palvelusetelillä tuetaan asiakasta yksityiseltä palveluntuottajalta hankittujen palvelujen maksamisessa. Julkisen sektorin toimija maksaa palvelun käyttäjän yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Palveluseteli on henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Palveluseteli lisää asiakkaiden valinnanvapautta, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelusetelin käytöstä on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain lisäksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Sosiaalihuoltolain 29a :n mukaan kunta hyväksyy ne sosiaalihuollon palveluntuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon 12

13 13 suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan. Kunta hyväksyy joko kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palveluntuottajat tai kilpailuttaa palveluntuottajat. Kunta voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palveluntuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin ku nnan tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Yksityisen palveluntuottajan palvelun on oltava vähintään vastaavien kunnallisten palveluiden tasoisia. Peruspalvelukeskus Oivassa on arvioitu palvelusetelin käyttöönottomahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön palveluissa. Palvelusetelin ensisijaiseksi soveltamisalueeksi on arvioitu lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, jossa palvelusetelillä voidaan tasoittaa toiminnan ruuhkahuippuja sekä helpottaa asiakastyön organisointia. Palvelusetelin käyttö kohdentuu tilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä eli lyhytkestoista lapsiperheiden kotipalvelun apua. Palvelusetelillä hankittava palvelu olisi vaihtoehto Peruspalvelukeskus Oivan omalle palvelulle ja sen saaminen perustuisi vastaavan ohjaajan tekemään yksilölliseen arvioon palveluntarpeesta. Palveluseteli myönnettäisiin vaihtoehtoisena palveluna niille, jotka täyttävät Oivan lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ja palvelutarve koskee tilapäistä lapsiperheiden kotipalvelua. vuoden 2013 talousarviossa on euron varaus palvelusetelin käyttöönottamiseksi alkaen. Perusturvalautakunta päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja palvelusetelin arvosta. Palvelusetelin arvo tulee määritellä siten, että asiakkaalle on intressi ottaa vastaan palveluseteli. Palvelusetelin arvon määrittelyssä on huomioitava asiakasmaksukäytännöt. Palvelusetelin muotona voidaan käyttää viranhaltijapäätöstä. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että peruspalvelukeskus Oivassa hyväksytään ne lapsiperheiden kotipalvelun palveluntuottajat, joiden palvelujen ostamiseen myönnettyä palveluseteliä voidaan käyttää. Palvelusetelin käyttöönotosta, myöntämiskriteereistä ja arvosta valmistellaan esitys perusturvalautakunnalle syksyllä Palveluseteli otetaan käyttöön aikaisintaan Tietojärjestelmä ja tilastointi Ehkäisevän perhetyön käytössä on toistaiseksi terveyseffica (Pene-lehti). Vastaava ohjaaja on tehnyt erikseen asiakaspäätökset word- ohjelmalla, joiden sisältö kirjataan em. pene-lehdelle. Terveysefficaan ei ole mahdollista saada erillistä päätöksenteko-osiota. Vuoden 2014 alusta otetaan käyttöön Sosiaalieffica- tietojärjestelmä. Henkilöstöä koulutetaan sen käyttöön syksyn 2013 aikana. Perusteluna sosiaalieffican käyttöönotolle on päätöksenteko-osion saatavuus suoraan ohjelmaan sekä dokumentoinnin näkyminen lastensuojelun sosiaalityölle, jonka käytössä sosiaalieffica jo on. Kustannuksia sosiaalieffican käyttöönottamisesta tulee olemaan mm. henkilöstön koulutustarpeen, atk:n työpanoksen, sosiaalieffican asentamisen ja muiden mahdollisten kustannusten myötä. Lisenssimaksuista aiheutuva kustannus on noin 1500e. Sosiaalieffican tilastointiominaisuudet ovat myös monipuolisemmat verrattaessa terveysefficaan. Tällä hetkellä terveysefficasta voidaan tilastollisesti seurata mm. käyntimääriä kunnittain ja työntekijöittäin, käyntikertojen syitä ja jossain määrin kestoa sekä matkojen määrää. Asiakkaiden luokitellut asiakkaaksitulosyyt tai asiakkuuteen ohjaavat tahot, yhteistyökumppanit, käyntien tarkat kestoajat syineen tai perhekokoonapanot ja sosioekonomiset asemat eivät tällä hetkellä tilastoidu mitenkään. Tarkemman tilastoinnin ja sen seurannan voi ajatella tukevan esimerkiksi toiminnan kokonaisohjausta tai painopisteitä. 13

14 Lomakkeet Ehkäisevässä perhetyössä on käytössä lomakkeet, jotka on kehitetty ja yhdenmukaistettu Seittihankkeessa (vuosina ). Lomakkeisto on pääpiirteittäin samanlaisena käytössä koko Päijät-Hämeessa. Alla olevassa taulukossa kuvataan lyhyesti käytössä olevat lomakkeet sekä niiden käyttötilanteet huomioineen. Lomakkeen nimi: Käytössä: Huomioitavaa: Ehkäisevän perhetyön hakemus yhteistyökumppaneille Ehkäisevän perhetyön hakemus Perhetyön suunnitelmalomake Perhetyön arviointilomake Perhetyön palautelomake aina, kun asiakas ohjautuu esimerkiksi terveydenhoitajan tai psykologin kautta, jolloin yhteistyökumppani kirjaa näkemyksen työn tarpeesta sekä tarvittavat yhteystiedot asiakkaan ilmoittaessa työskentelyn jatkotarpeesta suoraan perhetyöntekijälle täytetään aina, kun käyntikertoja perheessä on enemmän kuin kolme tai muuten satunnaisesti. Lomake täytetään yhdessä asiakkaan kanssa ja allekirjoitetaan. täytetään aina työskentelyn jatkuttua alusta 1-2 kuukautta. Asiakas ja työntekijä käyvät lomakkeen yhdessä läpi ja allekirjoittavat lomakkeen. annetaan asiakkaalle aina työskentelyn toiseksi viimeisellä kerralla ja asiakas palauttaa sen joko työntekijälle suljetussa kuoressa tai postitse myös asiakas kirjoittaa lomakkeeseen oman näkemyksen ja allekirjoittaa lomakkeen. Myös yhteistyölupa annetaan samalla lomakkeella. lomakkeeseen ei tule asiakkaan omaa näkemystä tilanteesta lomakkeeseen kirjataan tiivistetysti perheen tilanne sekä oma näkemys tuen tarpeesta. Kirjataan myös tavoitteet, joihin perhetyöllä pyritään. Kirjataan myös yhteistyökumppanit ja yhteistyölupa. lomaketta täydennetään työskentelyn kestäessä, 1-2kk:n välein ja tarkennetaan tavoitteita. Arvioinnin tärkeä osa on myös palaute työstentelystä ja sen sujumisesta. palautteessa valmiita, numeraalisia vastausmahdollisuuksia sekä vapaan palautteen mahdollisuus. 14

15 Asiakaspalaute ja asiakkaiden osallisuus Peruspalvelukeskus Oiva haluaa kehittää palvelujaan ja pyytää kehittämisensä tueksi palvelujen käyttäjien kokemuksia saamistaan palvelusta. Käytössä on jatkuvan palautteen järjestelmä, jossa asiakas voi joko sähköisesti tai paperilla antaa palautetta saamastaan palvelusta sekä häneen voidaan tarvittaessa olla yhteydessä lisätietojen antamiseksi tai saamiseksi. Jatkuva asiakaspalaute kerätään kahden viikon välein ja toimitetaan esimiehille. Oivassa asiakaspalautteista laaditaan kooste kolmen kuukauden välein ja käsitetään talon johtoryhmässä saatu palaute ja tehdyt toimenpiteet. Ongelmana jatkuvassa palautteessa on palautteiden vähyys: esim. ehkäisevän perhetyön asiakkaat käyttävät ko. vaikutuskanavana erittäin vähän. Seudullisena yhteistyönä Lahden ja Aavan toimijoiden kanssa on kehitetty asiakaspalautteen keräämisen prosessi sekä palautelomake. Palautelomake on ollut käytössä kesästä Kukin toimija on tahollaan kerännyt palautteita, analysoinut toimintaan keskeisesti vaikuttavia asioita sekä lomakkeen toimivuutta. Tavoitteena olisi saada aikaan alueellista vertailua mahdollistava lomake, mieluiten sähköinen lomake tausta tilastointeineen, joka antaa myös paikallisille toimijoille tietoa asiakastyytyväisyydestä, toiminnan vaikuttavuudesta sekä kehittämiskohteista. Palautelomakkeet palautuvat tällä hetkellä asiakassuhteiden päättyessä melko tehokkaasti, koska valmis palautelomake viedään suoraan asiakasperheelle ja perheet haluavat sen pääsääntöisesti täyttää ja palauttaa heti. Akuuttiin palautteeseen reagoidaan pikaisesti, mutta toistaiseksi palautelomakkeita ei analysoida tai hyödynnetä tarkemmin. Tulevaisuuden haasteena on palautejärjestelmän siirtäminen sähköiseksi niin, että olemassa olevat palautteet voitaisiin kerätä suoraan tilastolliseksi materiaaliksi ja siten siirtää työn kehittämismateriaaliksi. Myös asiakkailla olisi tällöin mahdollisuus antaa kohdennettua palautetta palvelusta esimerkiksi verkossa, jolloin palautteen antaminen aiempaa anonyymimmin olisi mahdollista. Tulevaisuuden kehittämiskohteena on myös suoran, kasvokkain tapahtuvan asiakaspalautteen kerääminen. Väyläksi tähän on pohdittu nk. asiakasfoorumia, johon kutsuttaisiin asiakaskunnasta muutamia palvelua käyttäviä perheitä. Foorumi toimisi ilman taloudellista tai poliittista sitoutumista, väylänä kuulla niin asiakasprosesseista kuin niiden sujumisesta sekä kaiken kaikkiaan palveluiden kohtaamisesta tai esimerkiksi niiden riittävyydestä. Tarkoituksenmukaista olisi myös keskustella palveluiden kehittämistarpeista ja kuulla miten palvelut näyttäytyvät asiakkaiden näkökulmasta. Ensimmäisen asiakasfoorumin kokoaminen tapahtuu syksyllä Tavoite on löytää foormumiin perheitä, jotka käyttävät myös neuvolapalveluita ja / tai päivähoidon palveluita. Tällöin tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa myös neuvolapalvelut sekä mahdollisesti päivähoidon palvelut tai erilaiset yhteistyömuodot. 15

16 Sidosryhmäyhteistyö Yhteistyö Oivassa Sidosryhmäyhteistyö on peruspalvelukeskus Oivan sisällä sekä alueellisesti vilkasta. Oivassa keskeiset yhteistyötahot on esitetty LUETTELOSSA 1. Yhteistyö eri tahojen välillä perustuu asiakkaan suostumukseen, poikkeuksena lastensuojelu, jonka kanssa tehtävä yhteistyö perustuu lastensuojelulakiin ja tehdään asiakkaalle avoimesti. Yhteistyötaho Äitiys- ja lastenneuvola Miessakit ry, Isätyö (ostopalvelu) (yhteistyö päättymässä v aikana) Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Pääasiallinen toiminta Yhteiset asiakkaat yhteiset vastaanotot, kotikäynnit, verkostotapaamiset Perhevalmennus Ryhmätoiminta (vanhempi-vauva-ryhmät, kohdennetut ryhmät) Ryhmätoiminta (kohdennetut ryhmät) Yhteiset asiakkaat, verkostotapaamiset, asiakkaiden ohjaus isätyöntekijöille Yhteiset asiakkaat yhteiset vastaanotot, kotikäynnit Avokuntoutus Viisikossa Ennakollinen lastensuojeluilmoitus, yhteiset asiakkaat Yhteiset asiakkaat yhteiset vastaanotot, kotikäynnit (ohjaaja/ lähihoitaja ja psykologi) Iloa varhain ryhmät Yhteiset asiakkaat, yhteiset kotikäynnit, verkostopalaverit Alueellinen yhteistyö Alueellinen yhteistyö on vilkasta ja sitä kehitetään innovatiivisesti alueen toimijoiden kanssa. Kehittämistyötä tehdään Päijät-Hämeen alueen muiden toimijoiden kanssa seudullisessa yhteistyöryhmässä. Sen tavoitteena on sekä kehittää että yhtenäistää toimintoja Peruspalvelukeskus Aavan, Lahden ja Heinolan kanssa. Ryhmä on mm. kehittänyt yhteisen asiakaspalautelomakkeen, jonka etuna on alueellisen vertailun mahdollisuus Yhteistyötaho Varhaiskasvatus Erikoissairaanhoito Vahva pohja elämään hanke/ Pikkulapsityöryhmä Seurakunnat Muut alueen sote-toimijat (Aava, Lahti, Heinola) Päijät-Hämeen perheneuvola Pääasiallinen toiminta Yhteiset asiakkaat, verkostotapaamiset Ryhmätoiminta (kohdennetut ryhmät, avoin päiväkoti) Yhteiset asiakkaat verkostotapaamiset Yhteiset asiakkaat, yhteiset kotikäynnit, verkostotapaamiset Ryhmätoiminta Säännölliset tapaamiset Yhtenäiset käytännöt, kriteerit seudullinen kehittämistyö yhteiset asiakkaat verkostotapaamiset 16

17 17 3.YHTEENVETO Ehkäisevää perhetyötä on kehitetty Peruspalvelukeskus Oiva- liikelaitoksessa viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Henkilöstöresurssia on vahvistettu niin, että palvelujen luonne ennaltaehkäisevänä ja tavoitteellisena työmuotona on tullut turvatuksi. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on palvelutarpeen arviointi ja suunnitelmallinen työskentely asiakkaita osallistamalla. Lapsiperheiden kotipalvelua on vahvistettu aiemmasta. Tämän myötä palvelua on voitu tarjota oikea-aikaisesti ja riittävän intensiivisesti. Vastaavan ohjaajan vastatessa toiminnan kokonaisohjuksesta ja toiminnan koordinoinnista, palvelua on järjestetty aikaisempaa yhdenmukaisemmin ja resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Uusina työmuotoina on aloitettu varhaisen tuen palvelut sekä päiväkuntoutus, joilla on erityisemmän tuen tarvetta. Kehittämistyön kokonaisuudessa keskeistä on panostaa edelleen asiakasarviointiin ja yhteistyöverkoston rakentamiseen. Varhaisen tuen palveluiden tunnettuus syntyy vähitellen ja sen myötä myös uudenlaisten toimintojen kuten erilaisten kohdennettujen ryhmätyömuotojen käyttö- ja yhteistyömahdollisuudet. Keskeinen osa ehkäisevää perhetyötä on reagoida yhteiskunnan sille asettamiin odotuksiin ja merkityksiin ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Sosiaalihuoltolain valmistelussa on korostettu kotiintehtävän työn merkitystä ennaltaehkäisyssä. Tämän päivän ehkäisevän lastensuojelutyön kentällä kumppanuus ja yhteistyö ovat avainasemassa, koska sen avulla voidaan luoda palveluita kohtaamaan lapsiperheiden tarpeet. On tärkeää pystyä tarjoamaan asiakaslähtöisiä ja tarvetta vastaavia palveluita ja huomioida Oivan alueen kuntien monimuotoisuus ja erityiset tarpeet ilman asiakkaiden eriarvoistumista asuinpaikkakunnasta johtuen. Asiakkaiden ääntä enenevästi kuulemalla ja aitoon dialogiin pyrkimällä voimme myös reagoida kentältä nouseviin, suoriin tarpeisiin. Alla olevassa taulukossa on listattuna keskeisimpiä, konkreettisia kehittämiskohtia seuraavalle lukuvuodelle. 17

18 18 18

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19 ) Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall

Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall Yhall 17.5.2011 97 Yhall 21.5.2013 98 Yhall 29.10.2013 185 Yhall 10.12.2013 250 Yhall 17.6.2014 140 PALVELUSETELIN YLEISET LINJAUKSET Palvelusetelin yleiset linjaukset perustuvat 1.8.2009 voimaan tulleeseen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA ASIAKASMAKSUT LÄHTIEN

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA ASIAKASMAKSUT LÄHTIEN LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA ASIAKASMAKSUT 1.2.2012 LÄHTIEN LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET Lapsiperheiden kotipalvelun saamisen perusteet on määritelty sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti 18.11.2015 Sivu 1 / 1 4876/2015 05.05.00 105 Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. 046 877 2774 Elina Palojärvi,

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus

Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Nivalan varhaiskasvatuspalvelut Hyväksytty Nivalan kaupungin sivistyslautakunnassa 21.6.2016, 58 Tiedote päivähoitomaksuista 1.8.2016 31.7.2018 Välttyäksenne takautuvilta

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen

Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Syksy 2009 Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Palvelusetelikokeiluja Omaishoidon vapaan palvelusetelikokeilu Palvelurahakokeilu - > yksityisen hoidon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot