EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYS 1. EHKÄISEVÄ PERHETYÖ PERUSPALVELUKESKUS OIVASSA Visio ja toiminta-ajatus Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Palvelut ja niiden tarve 5 2. EHKÄISEVÄN PERHETYÖN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Ehkäisevän perhetyön palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu lastensuojelun avohuollon tukitoimena Varhaisen tuen palvelu Viisikon päiväkuntoutus Työmuodot Henkilöstö, toimitilat ja osaaminen Asiakasmaksut Palvelusetelin käyttöönotto Tietojärjestelmä ja tilastointi Lomakkeet Asiakaspalaute ja asiakkaiden osallisuus Sidosryhmäyhteistyö YHTEENVETO 17 LIITTEET 2

3 3 1. EHKÄISEVÄ PERHETYÖ PERUSPALVELUKESKUS OIVASSA Ehkäisevän perhetyö kuuluu Peruspalvelukeskus Oivassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueella lasten-, nuorten- ja perheiden palveluihin. Ehkäisevän perhetyön palveluja ovat lapsiperheiden kotipalvelu, varhaisen tuen palvelu ja päiväkuntoutus. Palveluja järjestetään ehkäisevänä lastensuojeluna. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää myös lastensuojelulain 36 :n mukaisena avohuollon tukitoimena. Työmuotoina ovat asiakasperheiden kotona tehtävä työskentely, ryhmämuotoinen toiminta ja verkostotyöskentely. Keskeisiä sidosryhmiä ovat neuvolat, kuntien varhaiskasvatuspalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, psykiatria, perheneuvola. Tämä ehkäisevää perhetyötä koskeva suunnitelma liittyy lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaiseen suunnitelmaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä ja lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (lastensuojelusuunnitelma) sekä neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) 4 :n mukaiseen toimintaohjelmaan Visio ja toiminta-ajatus Ehkäisevä perhetyö on tavoitteellista, suunnitelmallista ja määräaikaista yhdessä perheiden ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää työtä. Toiminnan tavoitteena on vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen sekä lasten- ja kodinhoidossa opastaminen ja tukeminen. Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, joten lasten, nuorten ja perheiden tulisi saada tarvitsemansa apu ja tuki luonnollisiin kehitysympäristöihin, kuten kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun ja vapaa-ajan toimintoihin. Ehkäisevä perhetyö toimii perheiden kotona, joka vahvistaa perheen toimintakykyä yhdessä perheen verkostojen kanssa. Tärkeää on mahdollisimman oikea-aikaisesti tukea perhettä muutos- ja kriisitilanteisiin, jolloin vähenee erityispalveluiden tarve ja palvelutarpeen kasautuminen. On merkityksellistä mahdollistaa tuki silloin, kun perhe itse arvioi voimavarojen vähentyneen ja kokee perhetyön arkea tukevaksi työmuodoksi. Perheiden osallisuus ja vastuu omasta arjesta on keskeistä koko perhetyön prosessin ajan. Ehkäisevän perhetyön palvelut on tarkoitettu lapsiperheille erilaisissa arjen muutos- ja ongelmatilanteissa (luku 2.1.). Palvelujen järjestämisen lähtökohtana ovat varhainen tuki, tuen ja avun oikea-aikaisuus sekä ennaltaehkäisevyys. Asiakkaiden osallisuus on keskeinen osa asiakasprosessia asiakkaan yhteydenotosta ja asiakkuuden päättymiseen Toimintaa ohjaava lainsäädäntö Perustuslain 19 :n 3 momentissa korostetaan mm. julkisen vallan velvollisuutta tukea perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Lain 22 :ssä säädetään julkisen vallan tehtäväksi perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Keskeisiin perusoikeuksien turvaamisen keinoihin kuuluu mm. taloudellisten voimavarojen kohdentaminen (HE 309/1993). Sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :n mukaan kotipalvelut ovat sosiaalipalveluja, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava. Sosiaalipalvelujen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä (1 ). Lain 20 :n mukaan kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen 3

4 4 elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Lain 21 :n mukaan kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 :ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Sosiaalihuoltoasetuksen (607/1983) 9 :n mukaan kotipalveluna järjestetään kodinhoitajan tai kotiavustajan antamaa kodissa tapahtuvaa yksilön ja perheen työapua, henkilökohtaista huolenpitoa ja tukemista sekä tukipalveluja, kuten ateria-, vaatehuolto-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja-, sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukainen yleinen, kaikille tarkoitettu palvelu, jota järjestetään määrärahojen puitteissa. Kotipalvelua ei ole säädetty kuntalaisille subjektiiviseksi oikeudeksi. Kotipalvelua annetaan sosiaalihuoltolain 21 :ssä erikseen mainituista syistä tarvitseville. Tämä tarveperusta suuntaa yksittäisen palvelun myöntämistä ja kunnan päätöksentekoa taloudellisten voimavarojen kohdentamisessa ja käyttämisessä. Perustuslain 19 ja 22 edellyttävät määrärahojen mitoittamista tiedossa olevan tarpeen mukaiseksi. Kunta voi kohdistaa kotipalveluja, kuten muitakin määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia, niitä eniten tarvitseville. Etelä-Suomen lääninhallituksen päätöksessä (ESLH So-18) todetaan, että kunnan on sosiaalisia etuja myöntäessään otettava huomioon paitsi palvelua pyytävän tarve myös perustuslain yhdenvertaisuussäännökset. Oikeusasiamies on todennut vammaispalvelujen järjestämisestä (964/4/04), että yksilöllinen tarveharkinta edellyttää ensinnäkin sen tutkimista, onko hakija vammansa puolesta oikeutettu palveluun, toiseksi sen tutkimista, onko kyseinen palvelu hänen vammansa huomioon ottaen hänelle tarpeellinen ja vasta sen jälkeen sen harkitsemista, onko palvelun myöntämiseen määrärahoja. Lastensuojelulain (417/2007) 2 :n mukaan lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lain 3a :n mukaan kunta järjestää lastensuojelun lisäksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvun mukaista ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan mm. lapsiperheiden kotipalveluissa. Lastensuojelulain 36 :n 2 momentti koskee kaikkia lastensuojelun asiakkaita, joille kunnan on järjestettävä ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömäksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Lasten lisäksi myös jälkihuollossa olevien nuorten sekä lasten ja nuorten vanhempien asiakassuunnitelmiin on merkittävä, mitä palvelut ovat välttämättömiä. Päätöksen mukaan määrärahasidonnaisten palvelujen ja etuuksien tarpeen selvittämiskäytäntönä voidaan soveltaa oikeusasiamiehen näkemystä vammaispalvelujen järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä jätti loppuraporttinsa (STM:n raportteja ja muistioita 2012:21) elokuussa Lainsäädännön uudistamisen tavoitteena on siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen, turvata asiakaslähtöisellä lainsäädännöllä eri väestö- ja ikäryhmien yhdenvertaista oikeutta riittäviin ja yksilöllistä tarvetta vastaaviin yleisiin sosiaalipalveluihin sekä vahvistaa ihmisten osallisuutta omassa asiassaan ja yhteiskunnassa. Lakiluonnoksessa uudeksi sosiaalihuoltolaiksi korostuvat yksilön ja perheen tuen tarpeet, joiden perusteella on järjestettävä 23 :n mukaan mm. perheitä tukevia palveluja, suoriutumista ja osallistumista tukevia palveluja, sosiaalista kuntoutusta. Lakiluonnoksen 26 :ssä perheitä tukevien palvelujen osalta todetaan, että kunnan on järjestettävä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun ja kehityksen edellyttämän tuen tarpeessa olevia lapsiperheiden voimavarojen vahvistamiseksi ja suoriutumisen mm. tukemiseksi tukea vanhemmuuteen sekä apu lasten ja kodinhoitoon. Säätelyn tarkoituksena on lisätä ja kehittää mm. lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevinä, varhaisen tukemisen keinoina. Lasta ja perhettä on ensisijaisesti tuettava näiden omassa kasvu- ja toimintaympäristössä. 4

5 5 Sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 6 :n mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen. Hallintolain 43 :n mukaan hallintopäätös on annettava kirjallisesti. Suullisesti päätös voidaan antaa, jos se on välttämätöntä asian kiireellisyyden vuoksi, mutta silloinkin muutoksenhakukelpoinen päätös on annettava viipymättä myös kirjallisena oikaisuohjeineen tai valitusosoituksineen. Hallintolain 45 :ssä säädetään, että päätös on aina perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Asiakaslain 7 :n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tai ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja 9 ja 10 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa Palvelut ja niiden tarve Ehkäisevän perhetyön asiakkaina ovat Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen alueella asuvat raskaana olevat sekä lapsiperheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Kokonaisvaltainen työskentely perheiden lähiverkostojen kanssa voi edellyttää yhteistyötä myös toiminta-alueen ulkopuolella asuvien henkilöiden kanssa. Ehkäisevän perhetyön palvelut ovat muodostuneet Oivassa lapsiperheiden kotipalvelusta, lapsiperheiden kotipalvelusta lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja varhaisen tuen palvelusta. Kotiin vietävien palvelujen ohella työskentelyyn kuuluu verkostotyötä, palveluohjausta ja ryhmämuotoista toimintaa. Kaikki palvelut ovat olleet maksuttomia. Palvelujen maksuttomuudella on pyritty osaltaan madaltamaan kynnystä hakea apua riittävän varhain erilaisissa arjen ongelmatilanteissa. Maksutuotot on lisäksi arvioitu pieniksi (noin euroa). Mahdollisesta asiakasmaksujen määräämisestä ja laskutuksesta aiheutuvat kustannukset on arvioitu korkeiksi saatavaan tuloon nähden. Maksuttomuuden vaikutusta kysyntään on kompensoitu mahdollisimman selkeillä palvelukriteereillä. Palveluita on saanut arkisin, pääsääntöisesti klo 8-16 välisenä aikana. Lapsiperheiden kotipalvelua on järjestetty sosiaalihuoltolain (20-21 ) ja asetuksen 9 :n mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelua on tarjottu lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Palvelutarpeen syynä voivat olla esim. vanhemman uupumus, synnytyksen jälkeinen uupumus/ masennus, perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelma, verkostojen puute, perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus, kriisi perherakenteen muutoksessa/sen uhatessa (eroperheet), perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman tmv. syyn vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelu on pääsääntöisesti asiakkaiden kotiin vietävää palvelua. Kotiin vietävien palvelujen ohella työssä korostuu myös työskentely asiakkaiden verkostojen kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelun osalta on käytettävissä tiedot vuoden aikana palvelujen piirissä olevien kotitalouksien määrästä ja käyntien määrästä kunnittain (Liite 2). Peruspalvelukeskus Oivan toiminnan käynnistyessä ehkäisevässä perhetyössä työskenteli viisi lähihoitajaa, jolla ei kyetty vastaamaan palvelujen kysyntään riittävästi. Tilanteeseen kiinnitti huomiota myös aluehallintovirasto. Aluehallintoviraston ratkaisun myötä palvelujen myöntämisperusteita sekä palvelutarpeen arviointikäytäntöä ja päätöksentekomenettelyä tarkennettiin. Ehkäisevän perhetyön kokonaiskoordinointi keskitettiin ehkäisevän perhetyön lähiesimiehenä toimivalle vastaavalle ohjaajalle. Ehkäisevää perhetyötä vahvistettiin vuonna 2010 yhdellä lähihoitajalla, mikä näkyy myös asiakas- ja käyntimäärien kasvuna v Yksikön pienestä koosta johtuen henkilöstöresursseissa ja asiakastarpeissa tapahtuvat muutokset näkyvät tilastoissa. Vuonna 2011 asiakasmäärä ja käyntimäärä laskivat. henkilöstövajauksesta pitkittyneiden sairaslomien sekä muiden, henkilöstön 5

6 6 työvapaiden (kuten osittainen hoitovapaa) vuoksi. Vuonna 2012 käyntimäärä laski asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Tämän taustalla on pitempien käyntien tarpeen kasvu. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasprofiilia on tarkasteltu vuoden 2011 ja 2012 aikana tehtyjen asiakaspäätösten avulla. Keskeisimmät syyt lapsiperheiden kotipalvelun tarpeelle oli vanhemman / vanhempien arjessa selviytymisen vaikeudet ja arjen hallinnan ongelmat, joiden taustalla on diagnosoitu synnytyksen jälkeinen masennus, toisen vanhemman masennus tai uupumus tai perhettä kohdannut äkillinen kriisi kuten vakava (vanhemman tai lapsen) sairastuminen tai tapaturma. Monia asiakasperheitä yhdistää tukiverkostojen puute tai vähäisyys. Esille nousee lapsiperheiden arjen pyörittämisen vastuun jääminen toiselle vanhemmalle (esim. toisen vanhemman työskentely tai opiskelu etäällä perheen kodista, yrittäjyys). Kotipalvelun kysyntää aiheuttavat myös perheenjäsenten sairaudet/vammat ja niistä aiheutuvat hoidolliset/kuntoutukselliset tarpeet. Myös esimerkiksi synnytystä edeltävä tai sen jälkeen tarvittava pidempiaikainen tuki arjessa on monien perheiden kohdalla tarpeellista kuten ennenaikaisen synnytyksen ehkäisemiseksi tai keskosena syntyneiden lasten perheissä. Myös monikkoperheiden kohdalla tuen tarve lisääntyy. Kotipalvelun avulla edesautetaan merkittävällä tavalla hoidon toteutumista tarjoamalla mm. lastenhoitoapua hoitokäyntien ajaksi. Somaattisten sairauksien ohella palvelutarpeissa näkyvät erityyppiset neurologiset sairaudet (ms-tauti, epilepsia, ADHD) ja mielenterveyden sairaudet. Mainittuna joukkona ovat myös perheet, joissa on diagnosoitu mielenterveyden sairaus tai päihderiippuvuus. Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheissä on paljon monilapsisia ja pikkulapsiperhevaihetta eläviä perheitä, joissa lapset ovat lisäksi syntyneet pienellä ikäerolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että syyt hakea palvelua ovat moninaisia. Samanaikaisesti perheillä voi olla myös useita sosiaalihuoltolain 21 :n mukaisia syitä palvelutarpeille. Perheiden viranomaisverkostot voivat olla hyvinkin laajoja, mikä korostaa palvelujen kokonaiskoordinoinnin ja viranomaisyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Vuonna 2012 tehtiin yhteensä 354 päätöstä, joista kielteisiä tai osittain kielteisiä päätöksiä oli noin 10 %. Kielteisen päätöksen syynä oli pääasiassa se, etteivät henkilöstöresurssit riittäneet vastaamaan palvelujen kysyntään. Vain muutamien kielteisten päätösten perusteena oli se, etteivät kotipalvelun myöntämiskriteerit täyttyneet. Tilapäistä resurssivajetta (sairauslomat ja perhevapaat) pyrittiin vuonna 2012 paikkaamaan ostopalveluilla, mutta kaikkien palvelua tarvinneiden perheiden kohdalla se ei ollut mahdollista johtuen perheiden tarpeista tai mahdollisuudesta saada ostopalvelua. Lisäksi on huomattavaa, että yksikön pienen koon vuoksi yhdelläkin sairauspoissaololla on sekä tilastollinen merkitys että välitön vaikutus palvelukykyyn. Lapsiperheiden kotipalvelua on järjestetty myös lastensuojelulain 36 :n mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Päätöksen palvelun järjestämisestä lastensuojelun avohuollon tukitoimena tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkaalle tehdään lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma, jota ehkäisevän perhetyön suunnitelma täydentää. Lastensuojelun kanssa yhteisiä asiakasperheitä on noin 15 %. Lapsiperheiden kotipalvelu voi olla myös lastensuojeluasiakkuuden päättyessä jatkotukitoimena perheelle. Varhaisen tuen palvelu oli tarkoitettu perheille, joissa on alle vuoden ikäinen lapsi ja perhe tarvitsee tukea vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen sekä vanhemmuuteen. Varhaisen tuen palvelu on ollut perheen kanssa tehtävää työtä, jonka avulla autetaan perhettä löytämään voimavaroja arjessa selviytymiseen. Varhaisen tuen palvelua annetaan enintään 8 kertaa kolmen kuukauden aikana ja se oli tarjolla kaikille vauvaperheille. Edellä kuvatun varhaisen tuen palvelun kysyntä on ollut vähäistä. Vuonna 2012 ei ole enää tehty yhtään varhaisen tuen päätöstä (vuonna 2011 päätöksiä 10). Varhaisen tuen palvelua kysyneet 6

7 7 perheet ovat täyttäneet lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ja päätökset palvelusta on tehty sen perusteella. 2. EHKÄISEVÄN PERHETYÖN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Ehkäisevän perhetyön palvelut muodostuvat jatkossa sosiaalihuoltolain :ien ja sosiaalihuoltoasetuksen 9 mukaisesta lapsiperheiden kotipalvelusta sekä lastensuojelulain 3a :n mukaisesta varhaisen tuen palvelusta. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää myös lastensuojelulain mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Ehkäisevän perhetyön palveluihin ohjaudutaan keskitetysti vastaavan ohjaajan kautta. Puhelinaika on arkisin klo Palvelutarpeen arviointi tapahtuu puhelimitse tai tarvittaessa kotikäynnin perusteella. Palvelun järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin, sosiaalihuollon asiakaslain mukaiseen palvelusuunnitelmaan ja vastaavan ohjaajan päätökseen palvelusta. Tilapäisissä palvelutarpeissa ei tehdä suunnitelmaa, sosiaalihuollon asiakaslaki 6 ja 7 mukaisesti. Lapsiperheiden kotipalveluprosessin aikana työskentelyä ja tavoitteita arvioidaan väliarvioinnissa, n. 2 kk välein. Arvioinnissa korostuu suunnitelmallisuus, tavoitteiden toteutuminen sekä palvelun määräaikaisuus. Työskentelyn päättyessä tehdään loppuarviointi ja pyydetään asiakaspalaute. Liitteenä palveluprosessi (LIITE 2) Ehkäisevän perhetyön palvelut Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (20-21 ) ja asetuksen 9 :n mukaista kotipalvelua lapsiperheille. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Kotipalvelua on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen tai muun syyn vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan tarjota tilapäisesti tai pitkäaikaisesti. Lapsiperheiden kotipalvelua voidaan järjestää mm. seuraavissa tilanteissa - raskaus tai synnytys - monikkoperhe - vanhemman uupumus/ masennus - perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus - vanhemman ja lapsen hoitoon liittyvät käynnit - perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, ero tmv. syyn vuoksi Kotipalvelua ei myönnetä mm. seuraavissa tilanteissa - pelkkään siivouksen ja kuljetuksen tarpeeseen - kotona tehtävään etätyöhön - vanhempien harrastuksissa käymiseen - henkilökohtaisen avustajan tarpeeseen Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiskriteerejä on yhdenmukaistettu seudullisesti Päijät- Hämeessä. Seudullinen yhteistyö käynnistyi seudullisessa Seitti-hankkeessa (kaste-hanke)

8 Hankkeen aikana käynnistettyä seudullista yhteistyötä on jatkettu sosiaalialan osaamiskeskus Verson koordinoimana Lapsiperheiden kotipalvelu lastensuojelun avohuollon tukitoimena Ehkäisevä perhetyötä on järjestetään myös lastensuojelulain 36 :n mukaisena lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Päätöksen ehkäisevän perhetyön järjestämisestä lastensuojelun avohuollon tukitoimena tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun asiakkaalle tehdään lastensuojelulain 30 :n mukainen asiakassuunnitelma. Ehkäisevän perhetyön vastaava ohjaaja tekee lapsiperheiden kotipalvelusta asiakaspäätöksen, johon kuvataan perheelle annettavat ehkäisevän perhetyön palvelut lastensuojelun asiakassuunnitelma huomioiden Varhaisen tuen palvelu Varhaisen tuen palvelua on ryhdytty kehittämään kohdennetuksi, tehostetun tuen palveluksi (lastensuojelulain 3a :n mukainen erityinen tuki) pikkulapsiperheille. Palvelun kehittäminen käynnistyi kesällä 2013, jolloin ensimmäinen kahdesta ohjaajasta aloitti tehtävässään. Vuoden 2013 alusta varhaisen tuen palveluissa on työskennellyt kaksi ohjaajaa. Varhaisen tuen palvelu on kohdennettua ja intensiivistä sosiaaliohjauksellista tukea raskauden aikana tai perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia. Varhaisen tuen palvelun järjestäminen perustuu lastensuojelulain 3a :ään koskien ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Myös asetus (338/211, 13 ) neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntia toimimaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken turvatakseen riittävän erityisen tuen tarpeen arvioinnin ja tuen järjestämisen mm. kotipalvelun ja lastensuojelun kanssa. Varhaisen tuen palvelun järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin. Tavoitteena on kohdennetulla, intensiivisellä, kotiin annetulla työskentelyllä lisätä asiakasperheiden voimavaroja ja ja tukea perhettä kokonaisuudessaan. Kasvatuksellinen tuki on merkittävää. Tavoitteena on myös ehkäistä lastensuojelun tarvetta. Ohjaajan palvelu on luonteeltaan määräaikaista, nopeasti palvelutarpeen arvioinnin jälkeen käynnistyvää ja tarvittaessa tiheisiinkin käynteihin perustuvaa. Varhaisen tuen palvelua voidaan järjestää lapsiperheiden kotipalvelun ohella perheelle. Varhaisen tuen palvelua ei järjestetä lastensuojelun avohuollon tukitoimena (vrt. lapsiperheiden kotipalvelu) Varhaisen tuen palvelua järjestetään mm. tilanteissa, joissa - vanhemmuuden tuen tarve, kasvatuksellisen tuen tarve - perheenjäsenten vuorovaikutuksen tuki, erityisesti varhainen vuorovaikutus - perheessä on vanhemman tai lapsen pitkäaikainen sairaus, mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat - perheen äkillinen kriisi sairauden, kuoleman, eron tmv. syyn vuoksi - perhe tarvitsee muutostilanteissa intensiivistä sosiaaliohjausta ja palvelutarpeen kartoittamista tai poluttamista esimerkiksi psykososiaaliseen tukeen ja lastensuojelutyöskentelyyn Varhaista tuen palveluiden piiriin ohjautuu asiakkaat yhteistyökumppaneiden tai lapsiperheiden kotipalvelun kautta. Ohjaajan on mahdollista työskennellä työparina perheessä, jolla on jo pidempi asiakassuhde esimerkiksi perhetyöntekijään tai neuvolan terveydenhoitajaan. Tällöin asiakassuunnitelmassa sovitaan tavoitteellisesta ja tarkoituksenmukaisesta työskentelystä yhdessä perheen kanssa. Ohjaajan rooli voi myös olla konsultatiivinen tai pääsääntöisesti sosiaaliohjauksellinen perheen tarpeen mukaan. 8

9 9 Varhaisen tuen palveluissa työskentelee kaksi ohjaajaa, joista toinen työskentelee Hollola- Hämeenkoski-Kärkölä-alueella ja toinen Asikkala-Padasjoki-Hollolan Vesikansa-alueella. Varhaisen tuen palvelu toimii tiiviissä yhteistyössä erityisesti neuvolan, varhaiskasvatuksen sekä psykososiaalisten palveluiden (psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat) kanssa. Kokemukset palvelumuodosta ovat olleet positiivisia. Ohjaajan työnkuva on mahdollistanut intensiivisen työotteen perheiden kanssa sekä aktiivisen, konkreettisen yhteistyön perheiden verkostoissa. Ohjaajan avulla perheitä on voitu tehokkaasti aktivoida tarvittavien erityispalveluiden piiriin ja toimia niissä asiakkaan rinnalla niin, että on voitu varmistaa niin palveluiden niveltyminen kuin tiedon siirtyminenkin asiakkaan edun mukaisesti Viisikon päiväkuntoutus Ehkäisevän perhetyön yhtenä palveluna on ollut vuodesta 2012 alkaen myös päiväkuntoutus, joka toteutetaan Perhekeskus Viisikon perhekuntoutusosastolla. Päiväkuntoutus on varhaisen tuen palvelun ohella lastensuojelulain 3a :n mukaista erityistä tukea ennaltaehkäisevänä lastensuojeluna. Päiväkuntoutusta ehkäisevän perhetyön palveluna kehitetään ja tutkitaan parhaillaan. Kehittämistyöstä on valmistumassa myös opinnäytetyö. Työmuodon taustalla on ajatus siitä, että ehkäisevän perhetyön piirissä on usein perheitä, joiden asiakkuuden pitkittyessä on voitu todeta, ettei nykyisenkaltainen palvelumuoto (lapsiperheiden kotipalvelu ja/tai varhainen tuki) ole riittävää. Samaan aikaan perheillä on ympärillään laaja erityisen tuen verkosto, jossa perheen palvelut jakaantuvat usean eri toimijan kesken eikä perhe koe tulevansa kohdatuiksi ja palvelluiksi riittävästi. Toisaalta myös lastensuojelun sosiaalityön piirissä on noussut esille huomioita siitä, että lastensuojeluasiakkuudessa on perheitä, jotka olisivat tarvinneet palvelua jo aiemmin, ennen asioiden monimutkaistumista. Kuntoutusjaksolle ohjaudutaan ehkäisevän perhetyön kautta eikä perheillä tarvitse olla lastensuojeluasiakkuutta. Palvelutarpeen arviointi tapahtuu yhteistyössä perheen sekä verkoston kanssa, johon kuuluu perhetyöntekijän lisäksi esimerkiksi psykologi, lastenpsykiatrinen hoitotyöryhmä tai neuvolan terveydenhoitaja. Kuntoutusjakson sisältö rakentuu perheiden arkea tukevaksi niin, että yksilölliset tarpeet voidaan huomioida kuitenkin struktuuri säilyttäen. Päivärytmin kautta tuetaan perheen yhteisöllisyyttä ja arjesta nousevia kasvatustilanteita sekä niistä nousevia erityiskysymyksiä. Kuntoutuspäiviin sisältyy myös ryhmämuotoista toimintaa niin lapsille kuin vanhemmille, joissa terapeuttisin menetelmin paneudutaan mm. vanhemmuuden, parisuhteen, kasvatuksen ja oman hyvinvoinnin kysymyksiin. Tärkeä osa on myös ryhmätoiminta, jossa theraplay -menetelmän elementein tuetaan vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Avomuotoisessa kuntoutuksessa perheet kulkevat kotoa käsin Perhekeskus Viisikkoon kahtena päivänä viikossa. Päivän kulku muodostuu klo 9-15 välille, jolloin pyritään noudattamaan lapsilähtöistä päivärytmiä ruokailujen, ulkoilun ja päivälevon mahdollistamiseksi. Päivän muu ohjelma kuten edelläkerrottu ryhmätyöskentely rakennetaan perusrytmin ympärille. Kuntoutusjakson aikana Puhtilan perheohjaajat toimivat aktiivisesti yhteistyössä verkoston kanssa ja työ rakentuu työparityöksi yli sektorirajojen. Tämän avulla pyritään varmistamaan kuntoutuksellisen työotteen ja tiedon siirtyminen perheen arkeen kuntoutusjakson päätyttyä. Tähänastiset kokemukset päiväkuntoutuksesta ovat vielä vähäisiä, mutta positiivisia. Vanhempien palautteista nousee esille mahdollisuus konkreettiseen tukeen oman perheen arjessa sekä mahdollisuus keskustella laajan ammattilaisverkoston kanssa esimerkiksi lasten erityishaasteista. Myös yhteisöllisyyden ja vertaistuen merkitys on noussut merkitykselliseksi. Asiakasperheet ovat myös kokeneet tärkeäksi, että tukea on saanut kuntoutusjakson aikana myös kotiin. 9

10 Työmuodot Ehkäisevän perhetyön palvelut (erityisesti lapsiperheiden kotipalvelun osalta) perustuvat asiakkaiden kotona tehtävään työhön. Muita työmuotoja ovat asiakkaiden verkostojen kanssa työskentely, palveluohjaus ja ryhmämuotoinen toiminta. Tärkeä osa asiakastyötä on myös työskentelyn kirjaaminen ja dokumentointi. Perhetyöntekijän tavanomainen työpäivä koostuu kahdesta asiakasperheestä, joille varataan aikaa noin kolme tuntia; toiselle perheelle aamu- ja toiselle iltapäivään. Perheiden tarpeiden mukaan toimintaa pyritään mukauttamaan niin, että työpäiviin voidaan sovitella useampia asiakasperheitä tai vastaavasti, resurssitilanteen salliessa ja perheen tarvitessa myös ajallisesti pidempiä kotikäyntejä. Pääsääntöisesti työ tapahtuu arkisin kello 8-16 välillä, mutta tarpeen vaatiessa palvelua voidaan tarjota 7-18 välillä. Työn mahdollisimman perusteellisella suunnittelulla ja organisoinnilla pyritään vaikuttamaan siihen, että siirtymisiin perheiden välillä ei kuluteta taloudellisia resursseja vaikka Oivan laaja alue ja perheiden erilaiset tarpeet asettavat omat haasteensa. Kotona tehtävä työ on arkiauttamista (kotihoidolliset työt, lastenhoito) vanhempien kanssa, arjessa selviytymisen tukemista sekä opastusta (opastetaan perhettä lasten ja kodinhoidossa ja vahvistetaan arjen taitoja/ voimavaroja), perheen ja vuorovaikutuksen tukemista sekä huolen puheeksi ottamista. Perherakenteiden ollessa erilaisia niin asumisen, kokoonpanon kuin tarpeidenkin ansiosta, myös kotiintehtävän työn tarpeet vaihtelevat asiakasperheillä paljon. Ryhmämuotoinen toiminta keskittyy jatkossa ohjaajille. Ohjaaja suunnittelee ja toteuttaa perheille suunnattuja ryhmätoimintoja. Ryhmämuotoisen toiminnan järjestämisessä huomioidaan yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötahot ja toimijat määrittyvät kuntakohtaisesti tarpeiden mukaan. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat terveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen työntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijät, psykologit ja isätyöntekijät sekä muu kolmas sektori. Esimerkkinä em. ryhmistä ovat osiot perhevalmennuksessa tai niitä seuraavissa vanhempi- vauva-tapaamisissa. Ohjaaja on työskennellyt päivähoidon toimijoiden kanssa ryhmänohjaajana kohdennetuissa ryhmissä kuten esimerkiksi Sylikkäin-ryhmä (Kärkölässä, Vuokkoharjun päiväkodissa), jossa ohjaajan työparina on toiminut erityislastentarhanopettaja. Lisäksi ohjaaja on toiminut työparina Hollolassa avoimessa päiväkodissa, Villiinassa toimineelle keskusteluryhmälle. Kohdennettuihin ryhmiin on ohjattu kotona lapsia hoitavia vanhempia, joilla on ollut haasteita löytää sosiaalista verkostoa ja on nähty tarpeelliseksi tukea tehostetummin varhaisia vuorovaikutussuhteita. Myös vertaistukea on pyritty hyödyntämään mahdollisuutena aktivoida perheitä osallisuuteen. Uudenlaisena ryhmätyön työmuotona on vuonna 2012 aloitettu toimintapäivä lapsille. Toimintapäivä on rakennettu vastaamaan palvelutarpeeseen esimerkiksi syys- ja talviloma-aikana, jolloin resurssit peruspalvelun tarjoamiseksi ovat olleet vähäisemmät. Toimintapäivä on toteutettu seurakunnan tiloissa niin, että vanhemmat ovat voineet saattaa lapset sovituksi, noin 3 tunnin ajaksi työparin (ohjaaja ja lähihoitaja) ohjaamaan ryhmätoimintaan. Palvelumuotoa on tarjottu niille asiakkuudessa oleville perheille, joilla on ollut selkeä ehkäisevän perhetyön tarve ja joiden kanssa on arvioitu toimintapäivä sopivaksi palveluksi kyseisen viikon aikana. Päivä on rakennettu lapsilähtöisesti niin, että tavanomaisen päivärytmin ympärillä on ohjattua, vuorovaikutteista toimintaa turvallisissa olosuhteissa. Kahden työntekijän myötä ryhmään on koottu 5-7 lasta Henkilöstö, toimitilat ja osaaminen Ehkäisevä perhetyössä työskentelee vastaavan ohjaajan alaisuudessa 6 lähihoitajaa ja 2 ohjaajaa. Lähihoitajat ja ohjaajat työskentelevät kahdella eri palvelualueella. Hollolan maakansa- Hämeenkoski-Kärkölä palvelualueella työskentelee ohjaajan lisäksi neljä lähihoitajaa. Työpiste on 10

11 11 Hollolassa (työtilat Oiva-talossa). Hollolan Vesikansa-Asikkala-Padasjoki palvelualueella työskentelee ohjaajan lisäksi kaksi lähihoitajaa. Työpiste on Asikkala (työtilat Asikkalan terveysasemalla terveysaseman remontin myötä 2013). Palvelualuepohjainen työskentely edistää sidosryhmäyhteistyön toteuttamista mm. neuvoloiden ja kuntien varhaiskasvatuspalvelujen kanssa ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Palvelualueista huolimatta työskentely tapahtuu laajalla alueella ja liikkuminen paikasta toiseen vie paljon työaikaa. Asiakastyön kirjaaminen tapahtuu pääsääntöisesti työpisteissä joko Asikkalassa tai Hollolassa. Työntekijöillä on lisäksi mahdollisuus hyödyntää tarvittaessa Hämeenkoskella, Padasjoella ja Kärkölässä olevia Oivan työtiloja. Henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan työyhteisöpalaverien (käytäntö 2krt/kk.) ja kehittämispäivien (2 krt/vuosi) muodossa. Henkilöstö osallistuu täydennyskoulutukseen esille nousevien tarpeiden mukaan. Henkilöstön koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Oivan muiden yksiköiden kanssa sekä seudullisesti. Työn henkinen kuormittavuus edellyttää työnohjauksen järjestämistä ja sen tarve arvioidaan tilanteen mukaan. Työnohjausta on järjestetty siten, että perhetyöntekijöillä ja ohjaajilla on ryhmätyönohjaus. Vastaavalla ohjaajalla on henkilökohtainen työnohjaus. Vastaava ohjaajan toimenkuvaan kuuluu lähiesimiestehtävien lisäksi ehkäisevän perhetyön kokonaiskoordinointi, johon sisältyvät palvelutilausten vastaanottaminen, palveluohjaus ja neuvonta, palvelutarpeen arviointi, asiakaspäätösten tekeminen ja yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa. Vastaava ohjaajan tehtävänä on ehkäisevän perhetyön kehittäminen osana lapsiperhepalveluita. Tähän kuuluu Oivan sisäinen yhteistyö sekä seudullinen yhteistyö. Vastaava ohjaaja seuraa ja arvioi ehkäisevän perhetyön kokonaisuutta ja palvelutarjonnan vastaavuutta asiakaskunnan tarpeiden sisältöön ja määrään. Vastaavan ohjaajan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 4 momentin mukaan. Vastaavan ohjaajan esimiehenä toimii hyvinvointipäällikkö. Ohjaaja (2 henkilöä) toteuttaa varhaisen tuen palvelua, joka on kohdennettua ja intensiivistä sosiaaliohjauksellista tukea lasta odottaville perheille sekä perheille, joissa on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia. Ohjaajat toimivat kahdelle palvelualueella: toinen Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä alueelle ja toinen Asikkala-Padasjoki Vesikansa alueelle Ohjaajan kelpoisuusehdot määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 6 mukaan. Lähihoitaja (6 henkilöä) toteuttaa sosiaalihuoltolain mukaista lapsiperheiden kotipalvelua. ehkäisevässä perhetyössä työskentelee kuusi. Lähihoitajat työskentelevät ohjaajien tavoin kahdelle palvelualueelle: neljä Hollola-Hämeenkoski-Kärkölä alueelle ja kaksi Asikkala-Padasjoki Vesikansa alueelle. Lähihoitaja-nimikkeellä työskentelevät työntekijät ovat koulutukseltaan pääosin lähihoitajia. Kahdella lähihoitajalla on lisäksi varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä (vavu) koulutus. Lähihoitajan kelpoisuusvaatimukset määräytyvät sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 8 :n mukaan. 11

12 Asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 1 :n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Lain 2 :n mukaan palveluista perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä ja maksu määräytyväksi maksukyvyn mukaan. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää myös maksun tarkastamisesta indeksin muutoksen mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 3 :n mukaan jatkuvasta ja säännöllisesti annetusta sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. Kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Kotona annettavasta palvelusta laaditaan palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Lapsiperheiden kotipalvelusta voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaan periä maksu, koska sitä ei ole erikseen määritelty maksuttomaksi sosiaali- ja terveyspalveluksi. Palvelu voidaan myöntää myös maksuttomana. Lapsiperheiden kotipalvelu on ollut Oivassa maksutonta jo usean vuoden ajan. Maksuttomuuteen päädyttiin maksutuottojen vähäisyyden johdosta. Monet lapsiperheiden kotipalvelun asiakasperheistä ovat vähävaraisia. Arvio maksutuotoista on noin euroa. Palvelun maksuttomuus edistää palvelun tarjoamisen matalalla kynnyksellä asiakkaalle. Maksuttomuuden perusteena oli vähäisten maksutuottojen lisäksi maksutuottoja suuremmat hallinnolliset kustannukset, jotka aiheutuvat tuloselvitysten käsittelystä, päätöksenteosta ja itse laskutuksesta. Maksupäätöksen tekeminen perustuu asiakkaan toimittamaan tuloselvitykseen. Maksupäätösten tekeminen ei ole nykyisillä asiakasmäärillä ja työntekijäresursseilla mahdollista ehkäisevässä perhetyössä. Mikäli palvelut muuttuvat maksullisiksi, asiakasmaksupäätökset on tarkoituksenmukaista keskittää taloushallinnon henkilöstölle. Asiakkaalla on myös mahdollisuus hakea maksun alennusta tai vapautusta maksusta, mistä tulee tehdä päätös. Asiakasmaksujen alentamisesta tai maksusta vapautumisesta tekisi päätöksen lähiesimiehen valmistelusta (vastaava ohjaaja) tulosyksikön päällikkö (hyvinvointipäällikkö) Lapsiperheiden kotipalvelun asiakasmaksuista valmistellaan esitys perusturvalautakunnalle syksyllä Lapsiperheiden kotipalvelu muuttuu maksulliseksi aikaisintaan Palvelusetelin käyttöönotto Palveluseteli on julkisen sektorin toimijan myöntämä määrätyn summan suuruinen seteli, jota voi käyttää vain myöntämispäätöksessä määriteltyyn tarkoitukseen. Palvelusetelillä tuetaan asiakasta yksityiseltä palveluntuottajalta hankittujen palvelujen maksamisessa. Julkisen sektorin toimija maksaa palvelun käyttäjän yksityiseltä palveluntuottajalta hankkimat palvelut setelin arvoon asti. Palveluseteli on henkilökohtainen, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Palveluseteli lisää asiakkaiden valinnanvapautta, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää julkisen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelusetelin käytöstä on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain lisäksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Sosiaalihuoltolain 29a :n mukaan kunta hyväksyy ne sosiaalihuollon palveluntuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon 12

13 13 suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 :n 1 momentin 5 kohdan mukaan. Kunta hyväksyy joko kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palveluntuottajat tai kilpailuttaa palveluntuottajat. Kunta voi hyväksyä vain sellaisen yksityisen palveluntuottajan, joka on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Asiakas voi kieltäytyä hänelle tarjotusta palvelusetelistä, jolloin ku nnan tulee ohjata hänet muilla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Yksityisen palveluntuottajan palvelun on oltava vähintään vastaavien kunnallisten palveluiden tasoisia. Peruspalvelukeskus Oivassa on arvioitu palvelusetelin käyttöönottomahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön palveluissa. Palvelusetelin ensisijaiseksi soveltamisalueeksi on arvioitu lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu, jossa palvelusetelillä voidaan tasoittaa toiminnan ruuhkahuippuja sekä helpottaa asiakastyön organisointia. Palvelusetelin käyttö kohdentuu tilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä eli lyhytkestoista lapsiperheiden kotipalvelun apua. Palvelusetelillä hankittava palvelu olisi vaihtoehto Peruspalvelukeskus Oivan omalle palvelulle ja sen saaminen perustuisi vastaavan ohjaajan tekemään yksilölliseen arvioon palveluntarpeesta. Palveluseteli myönnettäisiin vaihtoehtoisena palveluna niille, jotka täyttävät Oivan lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ja palvelutarve koskee tilapäistä lapsiperheiden kotipalvelua. vuoden 2013 talousarviossa on euron varaus palvelusetelin käyttöönottamiseksi alkaen. Perusturvalautakunta päättää palvelusetelin käyttöönotosta ja palvelusetelin arvosta. Palvelusetelin arvo tulee määritellä siten, että asiakkaalle on intressi ottaa vastaan palveluseteli. Palvelusetelin arvon määrittelyssä on huomioitava asiakasmaksukäytännöt. Palvelusetelin muotona voidaan käyttää viranhaltijapäätöstä. Palvelusetelin käyttö edellyttää, että peruspalvelukeskus Oivassa hyväksytään ne lapsiperheiden kotipalvelun palveluntuottajat, joiden palvelujen ostamiseen myönnettyä palveluseteliä voidaan käyttää. Palvelusetelin käyttöönotosta, myöntämiskriteereistä ja arvosta valmistellaan esitys perusturvalautakunnalle syksyllä Palveluseteli otetaan käyttöön aikaisintaan Tietojärjestelmä ja tilastointi Ehkäisevän perhetyön käytössä on toistaiseksi terveyseffica (Pene-lehti). Vastaava ohjaaja on tehnyt erikseen asiakaspäätökset word- ohjelmalla, joiden sisältö kirjataan em. pene-lehdelle. Terveysefficaan ei ole mahdollista saada erillistä päätöksenteko-osiota. Vuoden 2014 alusta otetaan käyttöön Sosiaalieffica- tietojärjestelmä. Henkilöstöä koulutetaan sen käyttöön syksyn 2013 aikana. Perusteluna sosiaalieffican käyttöönotolle on päätöksenteko-osion saatavuus suoraan ohjelmaan sekä dokumentoinnin näkyminen lastensuojelun sosiaalityölle, jonka käytössä sosiaalieffica jo on. Kustannuksia sosiaalieffican käyttöönottamisesta tulee olemaan mm. henkilöstön koulutustarpeen, atk:n työpanoksen, sosiaalieffican asentamisen ja muiden mahdollisten kustannusten myötä. Lisenssimaksuista aiheutuva kustannus on noin 1500e. Sosiaalieffican tilastointiominaisuudet ovat myös monipuolisemmat verrattaessa terveysefficaan. Tällä hetkellä terveysefficasta voidaan tilastollisesti seurata mm. käyntimääriä kunnittain ja työntekijöittäin, käyntikertojen syitä ja jossain määrin kestoa sekä matkojen määrää. Asiakkaiden luokitellut asiakkaaksitulosyyt tai asiakkuuteen ohjaavat tahot, yhteistyökumppanit, käyntien tarkat kestoajat syineen tai perhekokoonapanot ja sosioekonomiset asemat eivät tällä hetkellä tilastoidu mitenkään. Tarkemman tilastoinnin ja sen seurannan voi ajatella tukevan esimerkiksi toiminnan kokonaisohjausta tai painopisteitä. 13

14 Lomakkeet Ehkäisevässä perhetyössä on käytössä lomakkeet, jotka on kehitetty ja yhdenmukaistettu Seittihankkeessa (vuosina ). Lomakkeisto on pääpiirteittäin samanlaisena käytössä koko Päijät-Hämeessa. Alla olevassa taulukossa kuvataan lyhyesti käytössä olevat lomakkeet sekä niiden käyttötilanteet huomioineen. Lomakkeen nimi: Käytössä: Huomioitavaa: Ehkäisevän perhetyön hakemus yhteistyökumppaneille Ehkäisevän perhetyön hakemus Perhetyön suunnitelmalomake Perhetyön arviointilomake Perhetyön palautelomake aina, kun asiakas ohjautuu esimerkiksi terveydenhoitajan tai psykologin kautta, jolloin yhteistyökumppani kirjaa näkemyksen työn tarpeesta sekä tarvittavat yhteystiedot asiakkaan ilmoittaessa työskentelyn jatkotarpeesta suoraan perhetyöntekijälle täytetään aina, kun käyntikertoja perheessä on enemmän kuin kolme tai muuten satunnaisesti. Lomake täytetään yhdessä asiakkaan kanssa ja allekirjoitetaan. täytetään aina työskentelyn jatkuttua alusta 1-2 kuukautta. Asiakas ja työntekijä käyvät lomakkeen yhdessä läpi ja allekirjoittavat lomakkeen. annetaan asiakkaalle aina työskentelyn toiseksi viimeisellä kerralla ja asiakas palauttaa sen joko työntekijälle suljetussa kuoressa tai postitse myös asiakas kirjoittaa lomakkeeseen oman näkemyksen ja allekirjoittaa lomakkeen. Myös yhteistyölupa annetaan samalla lomakkeella. lomakkeeseen ei tule asiakkaan omaa näkemystä tilanteesta lomakkeeseen kirjataan tiivistetysti perheen tilanne sekä oma näkemys tuen tarpeesta. Kirjataan myös tavoitteet, joihin perhetyöllä pyritään. Kirjataan myös yhteistyökumppanit ja yhteistyölupa. lomaketta täydennetään työskentelyn kestäessä, 1-2kk:n välein ja tarkennetaan tavoitteita. Arvioinnin tärkeä osa on myös palaute työstentelystä ja sen sujumisesta. palautteessa valmiita, numeraalisia vastausmahdollisuuksia sekä vapaan palautteen mahdollisuus. 14

15 Asiakaspalaute ja asiakkaiden osallisuus Peruspalvelukeskus Oiva haluaa kehittää palvelujaan ja pyytää kehittämisensä tueksi palvelujen käyttäjien kokemuksia saamistaan palvelusta. Käytössä on jatkuvan palautteen järjestelmä, jossa asiakas voi joko sähköisesti tai paperilla antaa palautetta saamastaan palvelusta sekä häneen voidaan tarvittaessa olla yhteydessä lisätietojen antamiseksi tai saamiseksi. Jatkuva asiakaspalaute kerätään kahden viikon välein ja toimitetaan esimiehille. Oivassa asiakaspalautteista laaditaan kooste kolmen kuukauden välein ja käsitetään talon johtoryhmässä saatu palaute ja tehdyt toimenpiteet. Ongelmana jatkuvassa palautteessa on palautteiden vähyys: esim. ehkäisevän perhetyön asiakkaat käyttävät ko. vaikutuskanavana erittäin vähän. Seudullisena yhteistyönä Lahden ja Aavan toimijoiden kanssa on kehitetty asiakaspalautteen keräämisen prosessi sekä palautelomake. Palautelomake on ollut käytössä kesästä Kukin toimija on tahollaan kerännyt palautteita, analysoinut toimintaan keskeisesti vaikuttavia asioita sekä lomakkeen toimivuutta. Tavoitteena olisi saada aikaan alueellista vertailua mahdollistava lomake, mieluiten sähköinen lomake tausta tilastointeineen, joka antaa myös paikallisille toimijoille tietoa asiakastyytyväisyydestä, toiminnan vaikuttavuudesta sekä kehittämiskohteista. Palautelomakkeet palautuvat tällä hetkellä asiakassuhteiden päättyessä melko tehokkaasti, koska valmis palautelomake viedään suoraan asiakasperheelle ja perheet haluavat sen pääsääntöisesti täyttää ja palauttaa heti. Akuuttiin palautteeseen reagoidaan pikaisesti, mutta toistaiseksi palautelomakkeita ei analysoida tai hyödynnetä tarkemmin. Tulevaisuuden haasteena on palautejärjestelmän siirtäminen sähköiseksi niin, että olemassa olevat palautteet voitaisiin kerätä suoraan tilastolliseksi materiaaliksi ja siten siirtää työn kehittämismateriaaliksi. Myös asiakkailla olisi tällöin mahdollisuus antaa kohdennettua palautetta palvelusta esimerkiksi verkossa, jolloin palautteen antaminen aiempaa anonyymimmin olisi mahdollista. Tulevaisuuden kehittämiskohteena on myös suoran, kasvokkain tapahtuvan asiakaspalautteen kerääminen. Väyläksi tähän on pohdittu nk. asiakasfoorumia, johon kutsuttaisiin asiakaskunnasta muutamia palvelua käyttäviä perheitä. Foorumi toimisi ilman taloudellista tai poliittista sitoutumista, väylänä kuulla niin asiakasprosesseista kuin niiden sujumisesta sekä kaiken kaikkiaan palveluiden kohtaamisesta tai esimerkiksi niiden riittävyydestä. Tarkoituksenmukaista olisi myös keskustella palveluiden kehittämistarpeista ja kuulla miten palvelut näyttäytyvät asiakkaiden näkökulmasta. Ensimmäisen asiakasfoorumin kokoaminen tapahtuu syksyllä Tavoite on löytää foormumiin perheitä, jotka käyttävät myös neuvolapalveluita ja / tai päivähoidon palveluita. Tällöin tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa myös neuvolapalvelut sekä mahdollisesti päivähoidon palvelut tai erilaiset yhteistyömuodot. 15

16 Sidosryhmäyhteistyö Yhteistyö Oivassa Sidosryhmäyhteistyö on peruspalvelukeskus Oivan sisällä sekä alueellisesti vilkasta. Oivassa keskeiset yhteistyötahot on esitetty LUETTELOSSA 1. Yhteistyö eri tahojen välillä perustuu asiakkaan suostumukseen, poikkeuksena lastensuojelu, jonka kanssa tehtävä yhteistyö perustuu lastensuojelulakiin ja tehdään asiakkaalle avoimesti. Yhteistyötaho Äitiys- ja lastenneuvola Miessakit ry, Isätyö (ostopalvelu) (yhteistyö päättymässä v aikana) Lastensuojelu Aikuissosiaalityö Mielenterveyspalvelut Vammaispalvelut Pääasiallinen toiminta Yhteiset asiakkaat yhteiset vastaanotot, kotikäynnit, verkostotapaamiset Perhevalmennus Ryhmätoiminta (vanhempi-vauva-ryhmät, kohdennetut ryhmät) Ryhmätoiminta (kohdennetut ryhmät) Yhteiset asiakkaat, verkostotapaamiset, asiakkaiden ohjaus isätyöntekijöille Yhteiset asiakkaat yhteiset vastaanotot, kotikäynnit Avokuntoutus Viisikossa Ennakollinen lastensuojeluilmoitus, yhteiset asiakkaat Yhteiset asiakkaat yhteiset vastaanotot, kotikäynnit (ohjaaja/ lähihoitaja ja psykologi) Iloa varhain ryhmät Yhteiset asiakkaat, yhteiset kotikäynnit, verkostopalaverit Alueellinen yhteistyö Alueellinen yhteistyö on vilkasta ja sitä kehitetään innovatiivisesti alueen toimijoiden kanssa. Kehittämistyötä tehdään Päijät-Hämeen alueen muiden toimijoiden kanssa seudullisessa yhteistyöryhmässä. Sen tavoitteena on sekä kehittää että yhtenäistää toimintoja Peruspalvelukeskus Aavan, Lahden ja Heinolan kanssa. Ryhmä on mm. kehittänyt yhteisen asiakaspalautelomakkeen, jonka etuna on alueellisen vertailun mahdollisuus Yhteistyötaho Varhaiskasvatus Erikoissairaanhoito Vahva pohja elämään hanke/ Pikkulapsityöryhmä Seurakunnat Muut alueen sote-toimijat (Aava, Lahti, Heinola) Päijät-Hämeen perheneuvola Pääasiallinen toiminta Yhteiset asiakkaat, verkostotapaamiset Ryhmätoiminta (kohdennetut ryhmät, avoin päiväkoti) Yhteiset asiakkaat verkostotapaamiset Yhteiset asiakkaat, yhteiset kotikäynnit, verkostotapaamiset Ryhmätoiminta Säännölliset tapaamiset Yhtenäiset käytännöt, kriteerit seudullinen kehittämistyö yhteiset asiakkaat verkostotapaamiset 16

17 17 3.YHTEENVETO Ehkäisevää perhetyötä on kehitetty Peruspalvelukeskus Oiva- liikelaitoksessa viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Henkilöstöresurssia on vahvistettu niin, että palvelujen luonne ennaltaehkäisevänä ja tavoitteellisena työmuotona on tullut turvatuksi. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on palvelutarpeen arviointi ja suunnitelmallinen työskentely asiakkaita osallistamalla. Lapsiperheiden kotipalvelua on vahvistettu aiemmasta. Tämän myötä palvelua on voitu tarjota oikea-aikaisesti ja riittävän intensiivisesti. Vastaavan ohjaajan vastatessa toiminnan kokonaisohjuksesta ja toiminnan koordinoinnista, palvelua on järjestetty aikaisempaa yhdenmukaisemmin ja resursseja tehokkaasti hyödyntäen. Uusina työmuotoina on aloitettu varhaisen tuen palvelut sekä päiväkuntoutus, joilla on erityisemmän tuen tarvetta. Kehittämistyön kokonaisuudessa keskeistä on panostaa edelleen asiakasarviointiin ja yhteistyöverkoston rakentamiseen. Varhaisen tuen palveluiden tunnettuus syntyy vähitellen ja sen myötä myös uudenlaisten toimintojen kuten erilaisten kohdennettujen ryhmätyömuotojen käyttö- ja yhteistyömahdollisuudet. Keskeinen osa ehkäisevää perhetyötä on reagoida yhteiskunnan sille asettamiin odotuksiin ja merkityksiin ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. Sosiaalihuoltolain valmistelussa on korostettu kotiintehtävän työn merkitystä ennaltaehkäisyssä. Tämän päivän ehkäisevän lastensuojelutyön kentällä kumppanuus ja yhteistyö ovat avainasemassa, koska sen avulla voidaan luoda palveluita kohtaamaan lapsiperheiden tarpeet. On tärkeää pystyä tarjoamaan asiakaslähtöisiä ja tarvetta vastaavia palveluita ja huomioida Oivan alueen kuntien monimuotoisuus ja erityiset tarpeet ilman asiakkaiden eriarvoistumista asuinpaikkakunnasta johtuen. Asiakkaiden ääntä enenevästi kuulemalla ja aitoon dialogiin pyrkimällä voimme myös reagoida kentältä nouseviin, suoriin tarpeisiin. Alla olevassa taulukossa on listattuna keskeisimpiä, konkreettisia kehittämiskohtia seuraavalle lukuvuodelle. 17

18 18 18

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA ASIAKASMAKSUT 1.2.2012 LÄHTIEN (päivitetty 25.2.2015)

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA ASIAKASMAKSUT 1.2.2012 LÄHTIEN (päivitetty 25.2.2015) LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET JA ASIAKASMAKSUT 1.2.2012 LÄHTIEN (päivitetty 25.2.2015) LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISPERUSTEET Lapsiperheiden kotipalvelun saamisen perusteet on

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa?

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012. Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU- SEMINAARI 16.10.2012 Saavatko lapsiperheet kodinhoitopalveluja kunnissa? Marja-Leena Stenroos 16.10.2012 Mitä kotipalvelu on Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.3.2015 16, liite SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA ASIAKASMAKSUT 1.4.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.3.2015 16, liite SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA ASIAKASMAKSUT 1.4. Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.3.2015 16, liite SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA ASIAKASMAKSUT 1.4.2015 ALKAEN Sisältö 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN TILAPÄISEN JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELI. Palveluntuottaja ja hänen henkilöstönsä perehtyvät seuraaviin asiakirjoihin:

LAPSIPERHEIDEN TILAPÄISEN JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELI. Palveluntuottaja ja hänen henkilöstönsä perehtyvät seuraaviin asiakirjoihin: LAPSIPERHEIDEN TILAPÄISEN JA SÄÄNNÖLLISEN KOTIPALVELUN PALVELUSETELI on sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n mukaista palvelua lapsiperheille, painopisteenä ovat alle kouluikäisten lasten perheet ja vauvaperheet.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

JIK- PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT

JIK- PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT 2013 JIK- PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN KRITEERIT Koonnut: ENSIO-PROJEKTI Reetta Kananoja Työryhmä: Kotihoidon ja neuvolan työntekijöiden edustajat ja vastuuhenkilöt. 1

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa

Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut ja kotihoito kunnissa Kotipalvelut tukevat itsenäistä asumista ja toimintakykyä Kunnat tarjoavat kotipalveluja vanhuksille, lapsiperheille, vammaisille henkilöille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot