Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Kirsi Riihimäki psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HUS Psykiatria Maria Vuorilehto psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT HUS Psykiatria Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito Masennusoireilua esiintyy %:lla äideistä ja noin 10 %:lla isistä raskausaikana. Naisen raskausajan hoitamaton masennus lisää raskauden kulkuun sekä sikiön ja syntyvän lapsen hyvinvointiin liittyviä riskejä ja ennakoi mahdollista synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta. Miehen masennus kumppanin ollessa raskaana liittyy usein parisuhdeongelmiin ja heijastuu lapsen hyvinvointiin. Sekä äidin että isän masennus raskausaikana jää usein tunnistamatta. Masennuksen tunnistamista auttaa systemaattinen seulonta esimerkiksi itse täytettävällä EPDS-masennusoirekyselyllä. Hoidon voi useimmiten toteuttaa neuvolan moniammatillinen työryhmä, mutta toimivista hoitomalleista tarvittaisiin tutkittua tietoa. Ensimmäistä kertaa isäksi tuleville raskausaika lisää stressiä jo varsin varhaisessa vaiheessa. Vertaisarvioitu VV Raskausajan masennukseen on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Erityisen vähän puhutaan lasta perheeseen odottavien miesten mielialamuutoksista. Psyykkiset voimavarat ovat kuitenkin erityisen tarpeellisia odotusaikana, onhan raskausajan tehtävä muun muassa valmistaa naista synnytykseen ja molempia vanhempia uudenlaisiin psyykkisiin ja sosiaalisiin rooleihin sekä fyysiseen rasitukseen lapsen synnyttyä. Tässä katsauksessa kuvailemme sekä tulevan äidin että isän masennuksen riskitekijöitä, tunnistamista sekä lääke- ja psykososiaalista hoitoa. Katsaus perustuu englannin kielellä julkaistuihin ajankohtaisiin tutkimuksiin aiheesta, ja sitä on täydennetty suomalaisilla suosituksilla. Raskaana olevilla naisilla esiintyy yleisesti ottaen masennusta yhtä paljon kuin samanikäisillä muilla naisilla (1). Arviot esiintyvyydestä vaihtelevat, mutta jonkinasteista, toimintakykyä haittaavaa, masennusoireilua on joka kahdeksannella. Varsinaista, diagnostiset kriteerit täyttävää, masennustilaa todettiin keskimäärin viidellä sadasta ison meta-analyysin poikkileikkausaineistoissa. Raskauskolmannesten välillä ei ollut tässä suhteessa merkittäviä eroja (1). Aikaisemman masennuksen uusimisriski on kaksinkertainen raskauden aikana (2). Jopa kaksi kolmasosaa niistä, jotka alkuraskaudessa ovat lopettaneet masennuslääkkeen oireettomina, voivat sairastua uudestaan (3). Muut riskitekijät masennukseen sairastumiselle raskauden aikana ovat samanlaisia kuin synnytyksen jälkeenkin. Ei-toivottu raskaus, yksinhuoltajuus, perheväkivalta sekä niukka sosiaalinen tukiverkosto ovat kaikki ilmiöitä, jotka on mahdollista tunnistaa neuvolatyössä (4). Muita masennukselle altistavia tekijöitä ovat taloudelliset vaikeudet, kuormittavat elämäntapahtumat ja taipumus ahdistuneisuuteen. Tämänhetkisen tiedon mukaan raskauteen liittyvät hormonaaliset muutokset eivät näytä olevan yhteydessä sairastumisriskiin sen enempää kuin oireilun laatuunkaan. Miesten masennusta kumppanin raskauden aikana on tutkittu varsin vähän. Meta-analyysin mukaan noin joka kymmenennellä tulevalla isällä on masennusoireita (5). Miesten masentuneisuuden yleisyys näyttää kaksinkertaistuvan kumppanin raskauden aikana. Ensimmäistä lastaan odottavat isät olivat ahdistuneimpia ensimmäisellä ja uudelleensynnyttäjien puolisot kolmannella raskauskolmanneksella (6). Erityisesti ensimmäistä kertaa isäksi tuleville raskausaika lisää stressiä jo varsin varhaisessa vaiheessa (7). Naisen masennus raskauden aikana on tunnistettu yhdeksi riskitekijäksi miehen masentuneisuudelle (5,8,9), joskin masennuksen konkordanssi puolisoilla saattaa muutenkin olla kohonnut (10). Riskiä lisää myös miehen tyytymättömyys parisuhteeseen (9), vähäinen sosiaalinen tuki ja kuormittava elämäntilanne (11) sekä puutteelliset tiedot raskaudesta ja synnytyksestä (12). Miesten masennus saattaa yleisestikin olla alidiagnosoitua muun muassa siksi, että miehet hakevat siihen harvemmin apua kuin naiset. On myös epäilty, että miesten masennusoireilu ilmenisi eri tavoin kuin naisten, eivätkä oire- 1233

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Gaynes BN, Gavin N, Meltzer- Brody S ym. Perinatal depression: prevalence, screening accuracy, and screening outcomes. Evid Rep Technol Assess (Summ) 2005;119: Banti S, Mauri M, Oppo A ym. From the third month of pregnancy to 1 year postpartum. Prevalence, incidence, recurrence, and new onset of depression. Results from the perinatal depression-research & screening unit study. Compr Psychiatry 2011;52: Cohen LS, Wang B, Nonacs R, Viguera AC, Lemon EL, Freeman MP. Treatment of mood disorders during pregnancy and postpartum. Psychiatr Clin North Am 2010;33: Leigh B, Milgrom J. Risk factors for antenatal depression, postnatal depression and parenting stress. BMC Psychiatry ;8:24.doi: / X Paulson JF, Bazemore SD. Prenatal and postpartum depression in fathers and its association with maternal depression: a metaanalysis. JAMA 2010;303: Teixeira C, Figueiredo B, Conde A, Pacheco A, Costa R. Anxiety and depression during pregnancy in women and men. J Affect Disord 2009;119: Condon JT, Boyce P, Corkindale CJ. The First-Time Fathers Study: a prospective study of the mental health and wellbeing of men during the transition to parenthood. Aust N Z J Psychiatry 2004;38: Field T, Diego M, Hernandez-Reif M ym. Prenatal paternal depression. Infant Behav Dev 2006;29: Wee KY, Skouteris H, Pier C, Richardson B, Milgrom J. Correlates of ante- and postnatal depression in fathers: a systematic review. J Affect Disord 2011;130: Lindeman S, Kaprio J, Isometsa E ym. Spousal resemblance for history of major depressive episode in the previous year. Psychol Med 2002;32: Spector AZ. Fatherhood and depression: a review of risks, effects, and clinical application. Issues Ment Health Nurs 2006;27: Boyce P, Condon J, Barton J, Corkindale C. First-Time Fathers Study: psychological distress in expectant fathers during pregnancy. Aust N Z J Psychiatry 2007;41: Madsen SA. Fathers role in pregnancy and childbirth. Ugeskr Laeger 2003;165: Madsen SA, Juhl T. Paternal depression in the postnatal period assessed with traditional and male depression scales. Int J Men s Health Gender 2007;4: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus 2009 (päivitetty ). kyselyt ehkä tunnista sitä. Miesten masennusoireilussa saattaa korostua aggressiivisuus, impulsiivisuus, levottomuus ja syyttely. Se saattaa myös ilmetä työhön uppoutumisena tai sosiaalisena vetäytymisenä (13,14). Myös päihteiden käyttö voi liittyä masentuneisuuteen. Vaikka masennuksen esiintyvyys naisilla ei korostukaan raskauden aikana, ovat sen vaikutukset silloin erityisen merkityksellisiä. Masennuksesta on yleisestikin huomattavaa haittaa sekä sairastajalle itselleen että hänen läheisilleen (15). Raskauden ajan masennuksella on lisäksi haitallisia vaikutuksia syntyvään lapseen ja synnytykseen. Se on suurin riskitekijä synnytyksen jälkeiselle masennukselle (16,17,18,19) sekä itsenäinen riskitekijä jälkeläisen nuoruusiän masennukselle (20). Masennuksen vaikutuksesta raskauden kulkuun ja sikiön olosuhteisiin sekä perinataaliennusteeseen on vielä niukasti vakuuttavaa tutkimustietoa. Niitä mekanismeja, joilla haitat syntyvät, ei tunneta hyvin. Masennus lisää kortisolin tuotantoa, ja myös sikiön kortisolitaso nousee. Eläinkokeissa on havaittu korkean kortisolitason vaikuttavan sekä sikiön hermoston kehitykseen että erityisesti stressiä säätelevän mekanismin rakentumiseen (21,22). Tulosten merkitys ihmisen kannalta on vielä epäselvä. Tuoreen meta-analyysin mukaan masennus lisää jonkin verran ennenaikaisen synnytyksen riskiä (23), mutta keskenmenojen riskin arvioimiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa. Sikiön hitaamman kasvun riskistä puolestaan on näyttöä (24), ja lapsen pienen syntymäpainon riskistä tulokset ovat ristiriitaisia. Perinataaliset ongelmat, kuten ärtyisyys tai valppauden ja aktiivisuuden puute, voivat liittyä masennuksen neurobiologisiin muutoksiin (25). Masennus saattaa aiheuttaa myös sellaista äidin käyttäytymistä, joka on sikiön kannalta epäedullista: huonosti nukkumista, ruokailun laiminlyöntiä ja mahdollisesti piittaamattomuutta omasta ja tulevan vauvan hyvinvoinnista, kuten päihteiden käyttöä ja tupakointia (26). On esitetty, että raskaudenaikainen masennus liittyisi myös jälkeläisten käytösongelmiin (19,27) ja huonompaan kognitiiviseen tasoon (19) ja että välittävänä mekanismina voisi olla huonon ravitsemuksen vaikutus sikiöaikaiseen keskushermoston kehittymiseen (28). Raskausaikana luodaan pohjaa sekä äidin että isän vanhemmuudelle ja suhteelle syntyvään lapseen. Masennukseen liittyy toivottomuuden tunteita ja näköalattomuutta tulevasta. Ne ja muut masennusoireet saattavat heijastua odotukseen ja syntyvään lapseen kohdistuviin tunteisiin sekä myöhemmin vaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen laatuun (20,21). Raskauden aikana masennuksesta kärsineet äidit myös imettävät vauvojaan harvemmin kuin muut (23). Odotusajan masennus altistaa tulevat vanhemmat parisuhdeongelmille, jotka puolestaan voivat olla yhteydessä lapsen ennusteeseen (29). Isän masennus odotusaikana näyttäisi olevan yhteydessä syntyvän vauvan itkuisuuteen (30) sekä lapsen emotionaalisten ja käytösoireiden riskiin myös riippumatta äidin masennuksesta (31). Mitä vaikeampi isän masennus on, sitä pidemmäksi ja vaikeammaksi se voi muodostua myös synnytyksen jälkeen (17). Naispariskuntien ei-raskaana olevan osapuolen masennuksesta ei tietääksemme ole tutkimustuloksia, mutta voisi olettaa että myös sillä on vaikutusta parisuhteeseen ja toisen osapuolen hyvinvointiin. Masennuksen tunnistaminen Masennusoireiden tunnistaminen on edellytys tuen ja hoidon tarjoamiselle. Varhainen tunnistaminen edistää myös hoidon tuloksellisuutta. Masennusoireiden havaitseminen on kuitenkin vaikeaa (15), ja raskauteen liittyvät oireet, kuten väsymys, ruokahalumuutokset ja uniongelmat, vaikeuttavat tunnistamista entisestään. Vuonna 2011 voimaan tulleen neuvola-asetuksen perustelussa kehotetaan laajassa terveystarkastuksessa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Äitien masennusoireiden selvittämiseksi on käytettävissä itse täytettäviä kyselyjä, jotka edistävät varsinkin vakavan masennustilan tunnistamista (15). Isien masennuksen tunnistamiseksi kumppanin raskauden aikana ei ole erikseen validoituja kyselyjä. Raskaana olevien naisten rutiiniluontoisesta masennusoireiden seulomisesta on muutama pieni tutkimus. Niiden valossa seulominen ei kerrytä terveyshyötyä. Seulominen kuitenkin auttaa kliinikkoa tunnistamaan psykososiaalisia riskitekijöitä, joihin pitäisi kiinnittää huomiota (32). Seulakyselyihin liittyy samoja ongelmia kuin terveyskeskuksissa käytettäviin seulakyselyihin: ne ovat masennusdiagnoosin suhteen vain suuntaa antavia. Kaikissa käytössä olevissa 1234

3 tieteessä 16 Gotlib IH, Whiffen VE, Mount JH, Milne K, Cordy NI. Prevalence rates and demographic characteristics associated with depression in pregnancy and the postpartum. J Consult Clin Psychol 1989;57: Perren S, von Wyl A, Burgin D, Simoni H, von Klitzing K. Depressive symptoms and psychosocial stress across the transition to parenthood: associations with parental psychopathology and child difficulty. J Psychosom Obstet Gynaecol 2005;26: Yonkers KA, Norwitz ER, Smith MV ym. Depression and serotonin reuptake inhibitor treatment as risk factors for preterm birth. Epidemiology 2012;23: Nulman I, Koren G, Rovet J ym. Neurodevelopment of children following prenatal exposure to venlafaxine, selective serotonin reuptake inhibitors, or untreated maternal depression. Am J Psychiatry 2012;169: Pearson RM, Evans J, Kounali D ym. Maternal depression during pregnancy and the postnatal period: risks and possible mechanisms for offspring depression at age 18 years. JAMA Psychiatry 2013;70: Lupien SJ, Parent S, Evans AC ym. Larger amygdala but no change in hippocampal volume in 10-yearold children exposed to maternal depressive symptomatology since birth. Proc Natl Acad Sci USA 2011;108: Lemaire V, Billard JM, Dutar P. Motherhood-induced memory improvement persists across lifespan in rats but is abolished by a gestational stress. Eur J Neurosci 2006;23: Grigoriadis S, VonderPorten EH, Mamisashvili L ym. The impact of maternal depression during pregnancy on perinatal outcomes: a systematic review and meta-analysis. J Clin Psychiatry 2013;74:e Clatworthy J. The effectiveness of antenatal interventions to prevent postnatal depression in high-risk women. J Affect Disord 2012;137: Marcus S, Lopez JF, McDonough S ym. Depressive symptoms during pregnancy: impact on neuroendocrine and neonatal outcomes. Infant Behav Dev 2011;34: Beach SR, Schulz R, Williamson GM, Miller LS, Weiner MF, Lance CE. Risk factors for potentially harmful informal caregiver behavior. J Am Geriatr Soc 2005;53: Korhonen M, Luoma I, Salmelin R, Tamminen T. A longitudinal study of maternal prenatal, postnatal and concurrent depressive symptoms and adolescent well-being. J Affect Disord 2012;136: Evans J, Melotti R, Heron J ym. The timing of maternal depressive symptoms and child cognitive development: a longitudinal study. J Child Psychol Psychiatry 2012;53: kyselyissä väärien positiivisten määrä on suuri. Puolet niistä, jotka saavat Edinburgh postnatal depression scale -masennusoirekyselyssä (EPDS) kolmetoista pistettä tai enemmän, eivät sairasta vakavaa masennusta. Jos raja lasketaan 10 pisteeseen, jopa kaksi kolmasosaa on vääriä positiivisia. Toisaalta seulakyselyjen spesifisyys on yleensä hyvä vakavan masennustilan suhteen, ja vain yksi kymmenestä sairastajasta jää seuloissa tunnistamatta. Rajoituksistaan huolimatta kymmenen väittämän EPDS-lomaketta pidetään ensisijaisena instrumenttina kliinisessä käytössä (1). Nimestään huolimatta se soveltuu ja sitä käytetään myös raskaudenaikaisen masennuksen tunnistamiseen. Myös Beckin depressioasteikkoa (BDI) käytetään raskauden aikana. Suomessa molemmat ovat laajasti käytössä: EPDS neuvoloissa sekä naisille että jonkin verran miehille ja BDI muualla perusterveydenhuollossa. Potilaat suhtautuvan masennuskyselyihin yleensä myönteisesti ja ymmärtävät niiden käyttöarvon (33), erityisesti neuvola-asiakkaat ovat tottuneet täyttämään kyselyjä. Isien masennuksesta puolison raskausaikana on vähän tutkimuksia, mutta niissä harvoissakin suositellaan aktiivista seulontaa ja hoidon tarjoamista (6,8,11). Kliinisen, toimintakykyä haittaavan, masennuksen hoito on perusteltua niin raskauden aikana kuin muulloinkin (15). Lievemmässä oireilussa aktiivisen hoitamisen merkitys ei ole yhtä yksiselitteistä ja riippuu muusta masennushistoriasta. Raskauden aikana korostuu synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisy. Siihen tähtäävät raskausajan subkliiniseen masennukseen kohdistetut psykoterapeuttiset ja psykoedukatiiviset interventiot ovat lieventäneet sekä ajankohtaista masennusoireilua että synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä (34). Raskaana olevan naisen masennuksen hoito Hoitomenetelmän valinnassa joudutaan raskauden aikana punnitsemaan riskejä ja hyötyjä naisen itsensä, muun perheen ja tulevan vauvan hyvinvoinnille. Tutkimustieto ei tarjoa yksiselitteisiä perusteita hoitopäätöksille (35,36), vaan hoito on räätälöitävä tulevan äidin sekä mahdollisesti isän toiveita kuunnellen. Koska riskit ja hyödyt ovat monitahoisia, eri ihmiset väistämättä antavat niille erilaista painoarvoa. Varsin usein huonostikin voivat äidit suhtautuvat vastahakoisesti lääkkeisiin, koska pelkäävät enemmän sikiön altistumista hoidon vaaroille kuin hoitamattoman masennuksen seurauksia. Joskus masennus myös estää äitiä luomasta emotionaalista suhdetta tulevaan vauvaan, eivätkä sikiölle koituvat riskit saa riittävää huomiota. Sekä hoidon tuloksellisuuteen että siihen sitoutumiseen vaikuttaa se, vastaako valittu hoito potilaan toiveita ja mieltymyksiä. Depression käypä hoito -suositus kehottaa valitsemaan psykoterapeuttisia hoitomuotoja raskauden aikana, mikäli mahdollista. Tutkimuksissa erityisesti interpersoonallinen ja kognitiivinen psykoterapia ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi (24). Toisaalta yhdysvaltalaisessa vertailututkimuksessa masennusoireet ovat lieventyneet yhtä hyvin myös tukea ja informaatiota tarjoavassa hoito-ohjelmassa. Siinä terveydenhoitajan säännöllisillä viikoittaisilla tapaamisilla keskusteltiin raskausoireista sekä valmistauduttiin synnytykseen ja vauvan hoitoon sen jälkeen (34). Tämä interventio muistuttaa paljon suomalaisen neuvolajärjestelmän tarjoamaa tehostettua tukea ja vanhempainvalmennusta. Myös kirkasvalohoito ja liikunta ovat tutkimusten mukaan olleet tehokkaita (24). Sähköhoito on vaikean masennuksen tehokas hoitomenetelmä (37,38). Hoidon suunnitteluun vaikuttavat potilaan oireiden vaikeus ja toimintakyky sekä tähänastinen masennuksen kulku, toistuvuus ja hoitovaste. Keskivaikean ja vaikean sekä toistuvan masennuksen hoidossa masennuslääkkeet ovat järkevä vaihtoehto mahdollisen psykoterapeuttisen hoidon lisäksi (19,39). Miten sitten suhtautua lääkkeiden mahdollisiin haittoihin raskauden aikana? Lääkehoidon turvallisuus Lääkehoidon vaikutuksesta perinataaliaikaan tiedetään itse asiassa paljon enemmän kuin hoitamattoman masennuksen seurauksista. Masennuslääkkeiden käyttö raskausaikana on lisääntynyt samassa suhteessa kuin niiden käyttö muutenkin. Raskauden alussa käyttö on noin puolet siitä, mitä samanikäisillä muilla naisilla, eli 2 4 %, ja vähenee raskauden loppua kohti (40,41). Eniten raskauden aikana käytetään SSRI- ja SNRI-ryhmien lääkkeitä. Trisyklisiä masennuslääkkeitä ei juuri muutenkaan käytetä antikolinergisten haittavaikutusten vuoksi, joita koituu myös vastasyntyneelle. Usein lääkitysten annokset ovat alle suositellun, vaikka 1235

4 katsaus 29 Hanington L, Heron J, Stein A, Ramchandani P. Parental depression and child outcomes- -is marital conflict the missing link? Child Care Health Dev 2012;38: van den Berg MP, van der Ende J, Crijnen AA ym. Paternal depressive symptoms during pregnancy are related to excessive infant crying. Pediatrics 2009;124:e Kane P, Garber J. The relations among depression in fathers, children s psychopathology, and father-child conflict: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2004;24: Austin MP, Priest SR, Sullivan EA. Antenatal psychosocial assessment for reducing perinatal mental health morbidity. Cochrane Database Syst Rev 2008 Oct 8;(4):CD Leigh B, Milgrom J. Acceptability of antenatal screening for depression in routine antenatal care. Aust J Adv Nurs 2007;24: Spinelli MG, Endicott J, Leon AC ym. A controlled clinical treatment trial of interpersonal psychotherapy for depressed pregnant women at 3 New York City sites. J Clin Psychiatry 2013;74: Ross LE, Grigoriadis S, Mamisashvili L ym. Selected pregnancy and delivery outcomes after exposure to antidepressant medication: a systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry 2013;70: Steiner M. Prenatal exposure to antidepressants: how safe are they? Am J Psychiatry 2012;169: Bulbul F, Copoglu US, Alpak G ym. Electroconvulsive therapy in pregnant patients. Gen Hosp Psychiatry 2013;35: Leiknes KA, Cooke MJ, Jarosch-von Schweder L, Harboe I, Hoie B. Electroconvulsive therapy during pregnancy: a systematic review of case studies. Arch Womens Ment Health, julkaistu verkossa Freeman MP. Antidepressant medication treatment during pregnancy: prevalence of use, clinical implications, and alternatives. J Clin Psychiatry 2011;72: Ramos E, Oraichi D, Rey E, Blais L, Berard A. Prevalence and predictors of antidepressant use in a cohort of pregnant women. BJOG 2007;114: Ververs T, Kaasenbrood H, Visser G, Schobben F, de Jong-van den Berg L, Egberts T. Prevalence and patterns of antidepressant drug use during pregnancy. Eur J Clin Pharmacol 2006;62: Chaudron LH. Complex challenges in treating depression during pregnancy. Am J Psychiatry 2013;170: Jimenez-Solem E, Andersen JT, Petersen M ym. SSRI use during pregnancy and risk of stillbirth and neonatal mortality. Am J Psychiatry 2013;170: mitään näyttöä annoskoon ja haittojen suhteesta ei olekaan (40). Odottavan äidin masennus näyttää olevan suurempi riski lapsen käytös- tai kognitiivisille oireille kuin SSRI-lääke tai venlafaksiini annoksesta ja lääkityksen kestosta riippumatta (19). Kaikkien masennuslääkkeiden tiedetään kulkeutuvan istukan läpi ja siitä koituvia seurauksia sikiölle on tutkittu melko paljon. Tutkimustulokset ovat vaikeaselkoisia. Monissa tutkimuksissa on jätetty huomioimatta oleelliset sekoittavat tekijät, kuten tupakointi, päihteiden käyttö, oheissairastavuus tai sosioekonomiset tekijät. Myös lääkkeiden todellisen käytön määrä, lääkityksen kesto tai ajoittuminen suhteessa raskauden kestoon jäävät monessa tutkimuksessa epäselväksi. Tuoreessa katsauksessa on koottu merkittävin tutkimustieto masennuslääkkeiden riskeistä raskauden kululle ja sikiölle (42). Sen perusteella keskenmenojen sekä sikiön hitaamman kasvun riski saattaa olla suurentunut, mutta tutkimuksissa on paljon sekoittavia tekijöitä, eikä yhteyttä keskenmenoihin löydetty toisessa tuoreessa katsauksessa (35). SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaisella käytöllä ei ole todettu olevan yhteydessä sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan (43). SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttäjillä on joissain mutta ei kaikissa tutkimuksissa todettu suurentunut ennenaikaisen synnytyksen, lapsen pienemmän syntymäpainon ja vähäisempien Apgar-pisteiden riski (35,44). Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana käytetty paroksetiini sekä SSRI-lääkkeen ja bentsodiatsepiinin yhteiskäyttö saattavat lisätä synnynnäisen sydänvian riskiä. Trisyklisten lääkkeiden käyttäjillä tutkimustulokset sikiön epämuodostumien suhteen ovat ristiriitaisia. Raskausajan masennuslääkehoito saattaa aiheuttaa lapselle neonataaliongelmia; vaarallisin on vauvan erittäin harvinainen pulmonaarihypertensio. Tutkimuksessa, jossa seurattiin 1,6 miljoonaa vauvaa, joiden äidillä oli SSRI-lääkitys raskauden aikana, 33 lasta sairastui (45). Laskennallinen todennäköisyys olisi ollut vain 13 sairastunutta. Tavallinen masennuslääkityksen seuraus on vastasyntyneen oireilu, joka liittyy lihasjänteyteen, hengitykseen tai autonomisen hermoston toimintaan. Valtaosassa vaikeudet häviävät muutamassa päivässä ilman erityistä hoitoa, mutta joskus harvoin tarvitaan jopa tehohoitoa. Oireita esiintyy %:lla vastasyntyneistä, joiden äidit ovat käyttäneet masennuslääkkeitä juuri ennen synnytystä. On epäilty, että oireet olisivat aikuisillakin tunnettuja masennuslääkkeiden lopettamisoireita tai serotonergistä hyperstimulaatiota (23). Oireyhtymä liittyy kaikkiin masennuslääkkeisiin, mutta näyttöä ei ole siitä, että ne riippuisivat annoksesta tai lääkkeen puoliintumisajasta. Lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelma riippuu raskauden vaiheesta. Raskautta suunniteltaessa on hyvä hetki miettiä, kannattaako lääketaukoa kokeilla ennen raskaaksi tulemista. Raskauden alussa joudutaan yleensä päättämään masennuslääkkeen jatkamisesta tai lopettamisesta. Raskauden edistyessä otetaan kantaa lääkehoitoon, jos masennus todetaan vasta raskausaikana. Synnytyksen lähestyessä käynnissä olevaa lääkehoitoa arvioidaan taas. Potilaan kanssa tehdyistä lääkitysratkaisuista on tärkeää aina informoida niitä hoitotahoja, jotka ovat mukana raskauden seurannassa ja synnytyksessä. Fimea on julkaissut raskaudenaikaiseen lääkehoidon oppaan vuonna 2008 (46). Ennen raskautta tai raskauden alussa tehokkaaksi osoittautuneen lääkkeen lopettamista voi harkita, jos nainen on oireeton tai jos masennus on ollut harvajaksoista tai kertaluontoista, korkeintaan keskivaikeaa eikä se ole liittynyt raskaus- tai synnytysaikaan. Kannattaa kuitenkin muistuttaa potilasta siitä, että uudelleensairastumisen riski on suuri, ja käydä hänen kanssaan läpi sairastumisen varomerkit. Jos lääkitystä jatketaan, kannattaa se tarvittaessa vaihtaa mahdollisimman turvalliseen SSRI- tai SNRI-ryhmän lääkkeeseen ja ottaa etukäteen huomioon imetys. Lääkettä ei pidä vähentää alle tehokkaaksi todetun hoitoannoksen. Lääkityksen aloittamista harkitaan tilanteessa, jossa raskaana olevalla naisella tunnistetaan vaikea masennus, eivätkä psykoterapeuttiset tai muut hoidot ole riittävästi auttaneet lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Usein toistuva masennus ja erityisesti aikaisemmat raskauteen liittyvät ja synnytyksen jälkeiset masennusjaksot puoltavat lääkityksen aloitusta, samoin kuin aikaisempi itsetuhoisuus. Lääkkeen valintaan vaikuttaa tieto aikaisemmin tehonneista lääkkeistä ja mahdollisista aikaisemmista haittavaikutuksista. SSRI-lääk- 1236

5 tieteessä 44 Jensen HM, Gron R, Lidegaard O, Pedersen LH, Andersen PK, Kessing LV. Maternal depression, antidepressant use in pregnancy and Apgar scores in infants. Br J Psychiatry 2013;202: Kieler H, Artama M, Engeland A ym. Selective serotonin reuptake inhibitors during pregnancy and risk of persistent pulmonary hypertension in the newborn: population based cohort study from the five Nordic countries. BMJ 2012;344:d Malm H, Vähäkangas K, Enkovaara A, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. Fimea Bellantuono C, Tofani S, Di Sciascio G, Santone G. Benzodiazepine exposure in pregnancy and risk of major malformations: a critical overview. Gen Hosp Psychiatry 2013;35: keiden, venlafaksiinin ja mirtatsapiinin turvallisuudesta on paljon käyttökokemusta; se puoltaa niiden käyttöä. Paroksetiinia ei kannattane valita alkuraskaudessa, ennen kuin sen turvallisuudesta tiedetään enemmän. SSRI-lääkityksen ja bentsodiatsepiinien samanaikaista käyttöä kannattanee välttää, vaikka bentsodiatsepiinit eivät satunnaisesti käytettynä olekaan osoittautuneet vaarallisiksi sikiölle (46,47). Masennuslääkitystä loppuraskaudessa käyttävien äitien vauvoilla on melko usein ohimeneviä ja vaarattomia oireita. Sen vuoksi on ollut tapana suositella vähentämään annosta tai lopettamaan lääkitys noin kuukausi ennen laskettua aikaa. Lääkeannoksen vähentämiseen ei tutkimustieto anna perusteita, koska oireiden annosriippuvuudesta ei ole näyttöä (42). Myös lopettamiseen liittyy suurentunut riski synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamisesta. Erittäin harvinaisen pulmonaarihypertension riskiä ei viime hetken lopettaminen vähennä (42). Miehen masennuksen hoito puolison raskauden aikana Miesten masennuksen hoidosta odotusaikana ei ole juurikaan tutkimustietoa. Sitä kannattanee hoitaa depression käypä hoito -suosituksen mukaan lääkityksellä ja psykoterapeuttisin keinoin unohtamatta psykoedukaatiota. Tässä elämäntilanteessa voidaan paritapaamisissa ja perhetapaamisissa edistää parisuhteen laatua ja tukea myös suhdetta tulevaan vauvaan. Vaikka miehet hakevat hoitoa harvemmin kuin naiset, he sitoutuvat siihen ja hyötyvät kunhan hoito käynnistyy (9). Miestenkin masennusta voidaan hoitaa neuvolassa, erityisesti jos käytettävissä on psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi ja joustava psykiatrinen konsultaatiomahdollisuus. Masentuneen isän hoitoketju neuvolajärjestelmässä on kuvattuna THL:n Innokylä-hankkeessa (48). Masennusoireilun helpottumiseksi voi riittää tulevan isän osallistuminen tehostettuun perhevalmennukseen. Joissakin neuvoloissa on kokeiltu alavireisten isien psykoedukatiivisia ryhmiä, joissa heillä on mahdollisuus myös vertaistukeen. Vanhemmille tarkoitettua kirjallista informaatiota masennuksesta ja vanhemmuudesta on myös käytettävissä (49). Lopuksi Lapsen odottaminen on herkkä aika, jonka soisi sujuvan myönteisesti. Depression ja masennusoireilun riskit parisuhteelle, perheelle, tulevan vauvan hyvinvoinnille ja raskauden kululle ovat kiistattomat. Niinpä onkin järkevää pyrkiä neuvolakäynneillä tunnistamaan tulevien vanhempien lieväkin masennusoireilu. Oiva keino on itse täytettävä EPDS-kysely kunhan muistaa, että vain osa niistä naisista ja miehistä, jotka saavat paljon pisteitä, sairastaa masennusta. Muut voivat huonosti muista syistä, jotka nekin ansaitsevat huomion. Lievää masennusta voidaan neuvolassa hoitaa menestyksekkäästi antamalla tukea, tietoa ja tarvittaessa apua kotiin. Neuvolan terveydenhoitajan, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja perhetyöntekijän moniammatillinen yhteistyö on tässä suhteessa korvaamatonta. Lääkehoitoon raskauden aikana liittyy paljon uskomuksia ja ennakkokäsityksiä, jotka saattavat viivästyttää aktiivista hoitoa. Naiset tarvitsevat rohkaisua ja tukea lääkehoidon aloittamiseen tai jatkamiseen silloin kun se on tarpeen. Yleensä hoidosta vastaa neuvolan yleislääkäri, jolla tulisi olla riittävät tiedot hyödyistä ja haitoista sekä joustava mahdollisuus konsultoida psykiatria. n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirsi Riihimäki, Maria Vuorilehto: Ei sidonnaisuuksia. English summary > in english Antenatal depression in mother and father recognition and treatment 1237

6 english summary Kirsi Riihimäki M.D., Specialist in Psychiatry, Associate Chief Physician Helsinki University Central Hospital, Department of Psychiatry Maria Vuorilehto M.D., Ph.D., Specialist in Psychiatry and General Practice Helsinki University Central Hospital, Department of Psychiatry Antenatal depression in mother and father recognition and treatment Antenatal depression is a risk for the course of the pregnancy as well as the wellbeing of the foetus and the future baby. It is an independent risk factor for postpartum depression.depression in the future father also has a negative impact on the relationship and the baby. In order to recognize symptoms of depression and subsyndromal depression, all parents at maternity and child health clinics could be asked to complete for example the Edinburgh Postnatal Depression Scale. All patients suffering from depression should be offered psychoeducation and support, a task suitable for a multiprofessional team in the maternity and child health clinic. According to the Finnish Treatment guideline for depression, psychotherapy is the primary treatment for pregnant women, but medication is also often required. It is recommended that the future parents are informed of the risks of medication in relation to the risks caused by depression. The treatment of the father follows the treatment guideline and it is important that it includes relationship support and information on pregnancy and parenthood. It is recommended that due regard is given to the choices of the parents, in order for the treatment to be carried out as planned. More research-based information is needed on psychotherapeutic intervention aimed at both parents. 1237a

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE

RASKAUDENAIKAISEN. Mikael Ekblad TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE RASKAUDENAIKAISEN TUPAKOINNIN HAITAT LAPSEN TERVEYDELLE Mikael Ekblad Lääketieteen tohtori Tk-lääkäri, Harjavallan terveyskeskus Tutkija, Lasten ja nuorten klinikka, Tyks Valtakunnalliset Tupakka ja terveys

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS

Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen

Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013

Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä. Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 Ajankohtaista fertiliteetti- ja graviditeetti-kysymyksistä Inka Aho Infektiolääkäri 13.2.2013 n Mitä uutta raskauden hoidon rintamalla n Mitä uutta raskauden alkuun saattamiseksi Raskauden aikana diagnosoitu

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys. Vaj yl juha kemppinen

041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys. Vaj yl juha kemppinen 041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys Vaj yl juha kemppinen Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen depression hoito: - Rapor? 2009 APA ja ACOG - Lääkelaitos 2008 Lääkkeiden käyhö raskauden ja imetyksen

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet

Raskaus, synnytys ja niitä seuraavat kuukaudet Raskaus ja psyyke Tove Hertzberg Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin 10 % äideistä. Vaikeusaste vaihtelee lievistä oireista psykoottiseen masennustilaan. Myös taudinkuva vaihtelee: ahdistusoireita,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot