Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Kirsi Riihimäki psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HUS Psykiatria Maria Vuorilehto psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, LT HUS Psykiatria Raskaudenaikaisen masennuksen tunnistaminen ja hoito Masennusoireilua esiintyy %:lla äideistä ja noin 10 %:lla isistä raskausaikana. Naisen raskausajan hoitamaton masennus lisää raskauden kulkuun sekä sikiön ja syntyvän lapsen hyvinvointiin liittyviä riskejä ja ennakoi mahdollista synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta. Miehen masennus kumppanin ollessa raskaana liittyy usein parisuhdeongelmiin ja heijastuu lapsen hyvinvointiin. Sekä äidin että isän masennus raskausaikana jää usein tunnistamatta. Masennuksen tunnistamista auttaa systemaattinen seulonta esimerkiksi itse täytettävällä EPDS-masennusoirekyselyllä. Hoidon voi useimmiten toteuttaa neuvolan moniammatillinen työryhmä, mutta toimivista hoitomalleista tarvittaisiin tutkittua tietoa. Ensimmäistä kertaa isäksi tuleville raskausaika lisää stressiä jo varsin varhaisessa vaiheessa. Vertaisarvioitu VV Raskausajan masennukseen on kiinnitetty vähemmän huomiota kuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Erityisen vähän puhutaan lasta perheeseen odottavien miesten mielialamuutoksista. Psyykkiset voimavarat ovat kuitenkin erityisen tarpeellisia odotusaikana, onhan raskausajan tehtävä muun muassa valmistaa naista synnytykseen ja molempia vanhempia uudenlaisiin psyykkisiin ja sosiaalisiin rooleihin sekä fyysiseen rasitukseen lapsen synnyttyä. Tässä katsauksessa kuvailemme sekä tulevan äidin että isän masennuksen riskitekijöitä, tunnistamista sekä lääke- ja psykososiaalista hoitoa. Katsaus perustuu englannin kielellä julkaistuihin ajankohtaisiin tutkimuksiin aiheesta, ja sitä on täydennetty suomalaisilla suosituksilla. Raskaana olevilla naisilla esiintyy yleisesti ottaen masennusta yhtä paljon kuin samanikäisillä muilla naisilla (1). Arviot esiintyvyydestä vaihtelevat, mutta jonkinasteista, toimintakykyä haittaavaa, masennusoireilua on joka kahdeksannella. Varsinaista, diagnostiset kriteerit täyttävää, masennustilaa todettiin keskimäärin viidellä sadasta ison meta-analyysin poikkileikkausaineistoissa. Raskauskolmannesten välillä ei ollut tässä suhteessa merkittäviä eroja (1). Aikaisemman masennuksen uusimisriski on kaksinkertainen raskauden aikana (2). Jopa kaksi kolmasosaa niistä, jotka alkuraskaudessa ovat lopettaneet masennuslääkkeen oireettomina, voivat sairastua uudestaan (3). Muut riskitekijät masennukseen sairastumiselle raskauden aikana ovat samanlaisia kuin synnytyksen jälkeenkin. Ei-toivottu raskaus, yksinhuoltajuus, perheväkivalta sekä niukka sosiaalinen tukiverkosto ovat kaikki ilmiöitä, jotka on mahdollista tunnistaa neuvolatyössä (4). Muita masennukselle altistavia tekijöitä ovat taloudelliset vaikeudet, kuormittavat elämäntapahtumat ja taipumus ahdistuneisuuteen. Tämänhetkisen tiedon mukaan raskauteen liittyvät hormonaaliset muutokset eivät näytä olevan yhteydessä sairastumisriskiin sen enempää kuin oireilun laatuunkaan. Miesten masennusta kumppanin raskauden aikana on tutkittu varsin vähän. Meta-analyysin mukaan noin joka kymmenennellä tulevalla isällä on masennusoireita (5). Miesten masentuneisuuden yleisyys näyttää kaksinkertaistuvan kumppanin raskauden aikana. Ensimmäistä lastaan odottavat isät olivat ahdistuneimpia ensimmäisellä ja uudelleensynnyttäjien puolisot kolmannella raskauskolmanneksella (6). Erityisesti ensimmäistä kertaa isäksi tuleville raskausaika lisää stressiä jo varsin varhaisessa vaiheessa (7). Naisen masennus raskauden aikana on tunnistettu yhdeksi riskitekijäksi miehen masentuneisuudelle (5,8,9), joskin masennuksen konkordanssi puolisoilla saattaa muutenkin olla kohonnut (10). Riskiä lisää myös miehen tyytymättömyys parisuhteeseen (9), vähäinen sosiaalinen tuki ja kuormittava elämäntilanne (11) sekä puutteelliset tiedot raskaudesta ja synnytyksestä (12). Miesten masennus saattaa yleisestikin olla alidiagnosoitua muun muassa siksi, että miehet hakevat siihen harvemmin apua kuin naiset. On myös epäilty, että miesten masennusoireilu ilmenisi eri tavoin kuin naisten, eivätkä oire- 1233

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Gaynes BN, Gavin N, Meltzer- Brody S ym. Perinatal depression: prevalence, screening accuracy, and screening outcomes. Evid Rep Technol Assess (Summ) 2005;119: Banti S, Mauri M, Oppo A ym. From the third month of pregnancy to 1 year postpartum. Prevalence, incidence, recurrence, and new onset of depression. Results from the perinatal depression-research & screening unit study. Compr Psychiatry 2011;52: Cohen LS, Wang B, Nonacs R, Viguera AC, Lemon EL, Freeman MP. Treatment of mood disorders during pregnancy and postpartum. Psychiatr Clin North Am 2010;33: Leigh B, Milgrom J. Risk factors for antenatal depression, postnatal depression and parenting stress. BMC Psychiatry ;8:24.doi: / X Paulson JF, Bazemore SD. Prenatal and postpartum depression in fathers and its association with maternal depression: a metaanalysis. JAMA 2010;303: Teixeira C, Figueiredo B, Conde A, Pacheco A, Costa R. Anxiety and depression during pregnancy in women and men. J Affect Disord 2009;119: Condon JT, Boyce P, Corkindale CJ. The First-Time Fathers Study: a prospective study of the mental health and wellbeing of men during the transition to parenthood. Aust N Z J Psychiatry 2004;38: Field T, Diego M, Hernandez-Reif M ym. Prenatal paternal depression. Infant Behav Dev 2006;29: Wee KY, Skouteris H, Pier C, Richardson B, Milgrom J. Correlates of ante- and postnatal depression in fathers: a systematic review. J Affect Disord 2011;130: Lindeman S, Kaprio J, Isometsa E ym. Spousal resemblance for history of major depressive episode in the previous year. Psychol Med 2002;32: Spector AZ. Fatherhood and depression: a review of risks, effects, and clinical application. Issues Ment Health Nurs 2006;27: Boyce P, Condon J, Barton J, Corkindale C. First-Time Fathers Study: psychological distress in expectant fathers during pregnancy. Aust N Z J Psychiatry 2007;41: Madsen SA. Fathers role in pregnancy and childbirth. Ugeskr Laeger 2003;165: Madsen SA, Juhl T. Paternal depression in the postnatal period assessed with traditional and male depression scales. Int J Men s Health Gender 2007;4: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Depressio. Käypä hoito -suositus 2009 (päivitetty ). kyselyt ehkä tunnista sitä. Miesten masennusoireilussa saattaa korostua aggressiivisuus, impulsiivisuus, levottomuus ja syyttely. Se saattaa myös ilmetä työhön uppoutumisena tai sosiaalisena vetäytymisenä (13,14). Myös päihteiden käyttö voi liittyä masentuneisuuteen. Vaikka masennuksen esiintyvyys naisilla ei korostukaan raskauden aikana, ovat sen vaikutukset silloin erityisen merkityksellisiä. Masennuksesta on yleisestikin huomattavaa haittaa sekä sairastajalle itselleen että hänen läheisilleen (15). Raskauden ajan masennuksella on lisäksi haitallisia vaikutuksia syntyvään lapseen ja synnytykseen. Se on suurin riskitekijä synnytyksen jälkeiselle masennukselle (16,17,18,19) sekä itsenäinen riskitekijä jälkeläisen nuoruusiän masennukselle (20). Masennuksen vaikutuksesta raskauden kulkuun ja sikiön olosuhteisiin sekä perinataaliennusteeseen on vielä niukasti vakuuttavaa tutkimustietoa. Niitä mekanismeja, joilla haitat syntyvät, ei tunneta hyvin. Masennus lisää kortisolin tuotantoa, ja myös sikiön kortisolitaso nousee. Eläinkokeissa on havaittu korkean kortisolitason vaikuttavan sekä sikiön hermoston kehitykseen että erityisesti stressiä säätelevän mekanismin rakentumiseen (21,22). Tulosten merkitys ihmisen kannalta on vielä epäselvä. Tuoreen meta-analyysin mukaan masennus lisää jonkin verran ennenaikaisen synnytyksen riskiä (23), mutta keskenmenojen riskin arvioimiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa. Sikiön hitaamman kasvun riskistä puolestaan on näyttöä (24), ja lapsen pienen syntymäpainon riskistä tulokset ovat ristiriitaisia. Perinataaliset ongelmat, kuten ärtyisyys tai valppauden ja aktiivisuuden puute, voivat liittyä masennuksen neurobiologisiin muutoksiin (25). Masennus saattaa aiheuttaa myös sellaista äidin käyttäytymistä, joka on sikiön kannalta epäedullista: huonosti nukkumista, ruokailun laiminlyöntiä ja mahdollisesti piittaamattomuutta omasta ja tulevan vauvan hyvinvoinnista, kuten päihteiden käyttöä ja tupakointia (26). On esitetty, että raskaudenaikainen masennus liittyisi myös jälkeläisten käytösongelmiin (19,27) ja huonompaan kognitiiviseen tasoon (19) ja että välittävänä mekanismina voisi olla huonon ravitsemuksen vaikutus sikiöaikaiseen keskushermoston kehittymiseen (28). Raskausaikana luodaan pohjaa sekä äidin että isän vanhemmuudelle ja suhteelle syntyvään lapseen. Masennukseen liittyy toivottomuuden tunteita ja näköalattomuutta tulevasta. Ne ja muut masennusoireet saattavat heijastua odotukseen ja syntyvään lapseen kohdistuviin tunteisiin sekä myöhemmin vaikuttaa varhaisen vuorovaikutuksen laatuun (20,21). Raskauden aikana masennuksesta kärsineet äidit myös imettävät vauvojaan harvemmin kuin muut (23). Odotusajan masennus altistaa tulevat vanhemmat parisuhdeongelmille, jotka puolestaan voivat olla yhteydessä lapsen ennusteeseen (29). Isän masennus odotusaikana näyttäisi olevan yhteydessä syntyvän vauvan itkuisuuteen (30) sekä lapsen emotionaalisten ja käytösoireiden riskiin myös riippumatta äidin masennuksesta (31). Mitä vaikeampi isän masennus on, sitä pidemmäksi ja vaikeammaksi se voi muodostua myös synnytyksen jälkeen (17). Naispariskuntien ei-raskaana olevan osapuolen masennuksesta ei tietääksemme ole tutkimustuloksia, mutta voisi olettaa että myös sillä on vaikutusta parisuhteeseen ja toisen osapuolen hyvinvointiin. Masennuksen tunnistaminen Masennusoireiden tunnistaminen on edellytys tuen ja hoidon tarjoamiselle. Varhainen tunnistaminen edistää myös hoidon tuloksellisuutta. Masennusoireiden havaitseminen on kuitenkin vaikeaa (15), ja raskauteen liittyvät oireet, kuten väsymys, ruokahalumuutokset ja uniongelmat, vaikeuttavat tunnistamista entisestään. Vuonna 2011 voimaan tulleen neuvola-asetuksen perustelussa kehotetaan laajassa terveystarkastuksessa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Äitien masennusoireiden selvittämiseksi on käytettävissä itse täytettäviä kyselyjä, jotka edistävät varsinkin vakavan masennustilan tunnistamista (15). Isien masennuksen tunnistamiseksi kumppanin raskauden aikana ei ole erikseen validoituja kyselyjä. Raskaana olevien naisten rutiiniluontoisesta masennusoireiden seulomisesta on muutama pieni tutkimus. Niiden valossa seulominen ei kerrytä terveyshyötyä. Seulominen kuitenkin auttaa kliinikkoa tunnistamaan psykososiaalisia riskitekijöitä, joihin pitäisi kiinnittää huomiota (32). Seulakyselyihin liittyy samoja ongelmia kuin terveyskeskuksissa käytettäviin seulakyselyihin: ne ovat masennusdiagnoosin suhteen vain suuntaa antavia. Kaikissa käytössä olevissa 1234

3 tieteessä 16 Gotlib IH, Whiffen VE, Mount JH, Milne K, Cordy NI. Prevalence rates and demographic characteristics associated with depression in pregnancy and the postpartum. J Consult Clin Psychol 1989;57: Perren S, von Wyl A, Burgin D, Simoni H, von Klitzing K. Depressive symptoms and psychosocial stress across the transition to parenthood: associations with parental psychopathology and child difficulty. J Psychosom Obstet Gynaecol 2005;26: Yonkers KA, Norwitz ER, Smith MV ym. Depression and serotonin reuptake inhibitor treatment as risk factors for preterm birth. Epidemiology 2012;23: Nulman I, Koren G, Rovet J ym. Neurodevelopment of children following prenatal exposure to venlafaxine, selective serotonin reuptake inhibitors, or untreated maternal depression. Am J Psychiatry 2012;169: Pearson RM, Evans J, Kounali D ym. Maternal depression during pregnancy and the postnatal period: risks and possible mechanisms for offspring depression at age 18 years. JAMA Psychiatry 2013;70: Lupien SJ, Parent S, Evans AC ym. Larger amygdala but no change in hippocampal volume in 10-yearold children exposed to maternal depressive symptomatology since birth. Proc Natl Acad Sci USA 2011;108: Lemaire V, Billard JM, Dutar P. Motherhood-induced memory improvement persists across lifespan in rats but is abolished by a gestational stress. Eur J Neurosci 2006;23: Grigoriadis S, VonderPorten EH, Mamisashvili L ym. The impact of maternal depression during pregnancy on perinatal outcomes: a systematic review and meta-analysis. J Clin Psychiatry 2013;74:e Clatworthy J. The effectiveness of antenatal interventions to prevent postnatal depression in high-risk women. J Affect Disord 2012;137: Marcus S, Lopez JF, McDonough S ym. Depressive symptoms during pregnancy: impact on neuroendocrine and neonatal outcomes. Infant Behav Dev 2011;34: Beach SR, Schulz R, Williamson GM, Miller LS, Weiner MF, Lance CE. Risk factors for potentially harmful informal caregiver behavior. J Am Geriatr Soc 2005;53: Korhonen M, Luoma I, Salmelin R, Tamminen T. A longitudinal study of maternal prenatal, postnatal and concurrent depressive symptoms and adolescent well-being. J Affect Disord 2012;136: Evans J, Melotti R, Heron J ym. The timing of maternal depressive symptoms and child cognitive development: a longitudinal study. J Child Psychol Psychiatry 2012;53: kyselyissä väärien positiivisten määrä on suuri. Puolet niistä, jotka saavat Edinburgh postnatal depression scale -masennusoirekyselyssä (EPDS) kolmetoista pistettä tai enemmän, eivät sairasta vakavaa masennusta. Jos raja lasketaan 10 pisteeseen, jopa kaksi kolmasosaa on vääriä positiivisia. Toisaalta seulakyselyjen spesifisyys on yleensä hyvä vakavan masennustilan suhteen, ja vain yksi kymmenestä sairastajasta jää seuloissa tunnistamatta. Rajoituksistaan huolimatta kymmenen väittämän EPDS-lomaketta pidetään ensisijaisena instrumenttina kliinisessä käytössä (1). Nimestään huolimatta se soveltuu ja sitä käytetään myös raskaudenaikaisen masennuksen tunnistamiseen. Myös Beckin depressioasteikkoa (BDI) käytetään raskauden aikana. Suomessa molemmat ovat laajasti käytössä: EPDS neuvoloissa sekä naisille että jonkin verran miehille ja BDI muualla perusterveydenhuollossa. Potilaat suhtautuvan masennuskyselyihin yleensä myönteisesti ja ymmärtävät niiden käyttöarvon (33), erityisesti neuvola-asiakkaat ovat tottuneet täyttämään kyselyjä. Isien masennuksesta puolison raskausaikana on vähän tutkimuksia, mutta niissä harvoissakin suositellaan aktiivista seulontaa ja hoidon tarjoamista (6,8,11). Kliinisen, toimintakykyä haittaavan, masennuksen hoito on perusteltua niin raskauden aikana kuin muulloinkin (15). Lievemmässä oireilussa aktiivisen hoitamisen merkitys ei ole yhtä yksiselitteistä ja riippuu muusta masennushistoriasta. Raskauden aikana korostuu synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisy. Siihen tähtäävät raskausajan subkliiniseen masennukseen kohdistetut psykoterapeuttiset ja psykoedukatiiviset interventiot ovat lieventäneet sekä ajankohtaista masennusoireilua että synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä (34). Raskaana olevan naisen masennuksen hoito Hoitomenetelmän valinnassa joudutaan raskauden aikana punnitsemaan riskejä ja hyötyjä naisen itsensä, muun perheen ja tulevan vauvan hyvinvoinnille. Tutkimustieto ei tarjoa yksiselitteisiä perusteita hoitopäätöksille (35,36), vaan hoito on räätälöitävä tulevan äidin sekä mahdollisesti isän toiveita kuunnellen. Koska riskit ja hyödyt ovat monitahoisia, eri ihmiset väistämättä antavat niille erilaista painoarvoa. Varsin usein huonostikin voivat äidit suhtautuvat vastahakoisesti lääkkeisiin, koska pelkäävät enemmän sikiön altistumista hoidon vaaroille kuin hoitamattoman masennuksen seurauksia. Joskus masennus myös estää äitiä luomasta emotionaalista suhdetta tulevaan vauvaan, eivätkä sikiölle koituvat riskit saa riittävää huomiota. Sekä hoidon tuloksellisuuteen että siihen sitoutumiseen vaikuttaa se, vastaako valittu hoito potilaan toiveita ja mieltymyksiä. Depression käypä hoito -suositus kehottaa valitsemaan psykoterapeuttisia hoitomuotoja raskauden aikana, mikäli mahdollista. Tutkimuksissa erityisesti interpersoonallinen ja kognitiivinen psykoterapia ovat osoittautuneet tuloksekkaiksi (24). Toisaalta yhdysvaltalaisessa vertailututkimuksessa masennusoireet ovat lieventyneet yhtä hyvin myös tukea ja informaatiota tarjoavassa hoito-ohjelmassa. Siinä terveydenhoitajan säännöllisillä viikoittaisilla tapaamisilla keskusteltiin raskausoireista sekä valmistauduttiin synnytykseen ja vauvan hoitoon sen jälkeen (34). Tämä interventio muistuttaa paljon suomalaisen neuvolajärjestelmän tarjoamaa tehostettua tukea ja vanhempainvalmennusta. Myös kirkasvalohoito ja liikunta ovat tutkimusten mukaan olleet tehokkaita (24). Sähköhoito on vaikean masennuksen tehokas hoitomenetelmä (37,38). Hoidon suunnitteluun vaikuttavat potilaan oireiden vaikeus ja toimintakyky sekä tähänastinen masennuksen kulku, toistuvuus ja hoitovaste. Keskivaikean ja vaikean sekä toistuvan masennuksen hoidossa masennuslääkkeet ovat järkevä vaihtoehto mahdollisen psykoterapeuttisen hoidon lisäksi (19,39). Miten sitten suhtautua lääkkeiden mahdollisiin haittoihin raskauden aikana? Lääkehoidon turvallisuus Lääkehoidon vaikutuksesta perinataaliaikaan tiedetään itse asiassa paljon enemmän kuin hoitamattoman masennuksen seurauksista. Masennuslääkkeiden käyttö raskausaikana on lisääntynyt samassa suhteessa kuin niiden käyttö muutenkin. Raskauden alussa käyttö on noin puolet siitä, mitä samanikäisillä muilla naisilla, eli 2 4 %, ja vähenee raskauden loppua kohti (40,41). Eniten raskauden aikana käytetään SSRI- ja SNRI-ryhmien lääkkeitä. Trisyklisiä masennuslääkkeitä ei juuri muutenkaan käytetä antikolinergisten haittavaikutusten vuoksi, joita koituu myös vastasyntyneelle. Usein lääkitysten annokset ovat alle suositellun, vaikka 1235

4 katsaus 29 Hanington L, Heron J, Stein A, Ramchandani P. Parental depression and child outcomes- -is marital conflict the missing link? Child Care Health Dev 2012;38: van den Berg MP, van der Ende J, Crijnen AA ym. Paternal depressive symptoms during pregnancy are related to excessive infant crying. Pediatrics 2009;124:e Kane P, Garber J. The relations among depression in fathers, children s psychopathology, and father-child conflict: a meta-analysis. Clin Psychol Rev 2004;24: Austin MP, Priest SR, Sullivan EA. Antenatal psychosocial assessment for reducing perinatal mental health morbidity. Cochrane Database Syst Rev 2008 Oct 8;(4):CD Leigh B, Milgrom J. Acceptability of antenatal screening for depression in routine antenatal care. Aust J Adv Nurs 2007;24: Spinelli MG, Endicott J, Leon AC ym. A controlled clinical treatment trial of interpersonal psychotherapy for depressed pregnant women at 3 New York City sites. J Clin Psychiatry 2013;74: Ross LE, Grigoriadis S, Mamisashvili L ym. Selected pregnancy and delivery outcomes after exposure to antidepressant medication: a systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry 2013;70: Steiner M. Prenatal exposure to antidepressants: how safe are they? Am J Psychiatry 2012;169: Bulbul F, Copoglu US, Alpak G ym. Electroconvulsive therapy in pregnant patients. Gen Hosp Psychiatry 2013;35: Leiknes KA, Cooke MJ, Jarosch-von Schweder L, Harboe I, Hoie B. Electroconvulsive therapy during pregnancy: a systematic review of case studies. Arch Womens Ment Health, julkaistu verkossa Freeman MP. Antidepressant medication treatment during pregnancy: prevalence of use, clinical implications, and alternatives. J Clin Psychiatry 2011;72: Ramos E, Oraichi D, Rey E, Blais L, Berard A. Prevalence and predictors of antidepressant use in a cohort of pregnant women. BJOG 2007;114: Ververs T, Kaasenbrood H, Visser G, Schobben F, de Jong-van den Berg L, Egberts T. Prevalence and patterns of antidepressant drug use during pregnancy. Eur J Clin Pharmacol 2006;62: Chaudron LH. Complex challenges in treating depression during pregnancy. Am J Psychiatry 2013;170: Jimenez-Solem E, Andersen JT, Petersen M ym. SSRI use during pregnancy and risk of stillbirth and neonatal mortality. Am J Psychiatry 2013;170: mitään näyttöä annoskoon ja haittojen suhteesta ei olekaan (40). Odottavan äidin masennus näyttää olevan suurempi riski lapsen käytös- tai kognitiivisille oireille kuin SSRI-lääke tai venlafaksiini annoksesta ja lääkityksen kestosta riippumatta (19). Kaikkien masennuslääkkeiden tiedetään kulkeutuvan istukan läpi ja siitä koituvia seurauksia sikiölle on tutkittu melko paljon. Tutkimustulokset ovat vaikeaselkoisia. Monissa tutkimuksissa on jätetty huomioimatta oleelliset sekoittavat tekijät, kuten tupakointi, päihteiden käyttö, oheissairastavuus tai sosioekonomiset tekijät. Myös lääkkeiden todellisen käytön määrä, lääkityksen kesto tai ajoittuminen suhteessa raskauden kestoon jäävät monessa tutkimuksessa epäselväksi. Tuoreessa katsauksessa on koottu merkittävin tutkimustieto masennuslääkkeiden riskeistä raskauden kululle ja sikiölle (42). Sen perusteella keskenmenojen sekä sikiön hitaamman kasvun riski saattaa olla suurentunut, mutta tutkimuksissa on paljon sekoittavia tekijöitä, eikä yhteyttä keskenmenoihin löydetty toisessa tuoreessa katsauksessa (35). SSRI-lääkkeiden raskaudenaikaisella käytöllä ei ole todettu olevan yhteydessä sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan (43). SSRI- ja SNRI-lääkkeiden käyttäjillä on joissain mutta ei kaikissa tutkimuksissa todettu suurentunut ennenaikaisen synnytyksen, lapsen pienemmän syntymäpainon ja vähäisempien Apgar-pisteiden riski (35,44). Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana käytetty paroksetiini sekä SSRI-lääkkeen ja bentsodiatsepiinin yhteiskäyttö saattavat lisätä synnynnäisen sydänvian riskiä. Trisyklisten lääkkeiden käyttäjillä tutkimustulokset sikiön epämuodostumien suhteen ovat ristiriitaisia. Raskausajan masennuslääkehoito saattaa aiheuttaa lapselle neonataaliongelmia; vaarallisin on vauvan erittäin harvinainen pulmonaarihypertensio. Tutkimuksessa, jossa seurattiin 1,6 miljoonaa vauvaa, joiden äidillä oli SSRI-lääkitys raskauden aikana, 33 lasta sairastui (45). Laskennallinen todennäköisyys olisi ollut vain 13 sairastunutta. Tavallinen masennuslääkityksen seuraus on vastasyntyneen oireilu, joka liittyy lihasjänteyteen, hengitykseen tai autonomisen hermoston toimintaan. Valtaosassa vaikeudet häviävät muutamassa päivässä ilman erityistä hoitoa, mutta joskus harvoin tarvitaan jopa tehohoitoa. Oireita esiintyy %:lla vastasyntyneistä, joiden äidit ovat käyttäneet masennuslääkkeitä juuri ennen synnytystä. On epäilty, että oireet olisivat aikuisillakin tunnettuja masennuslääkkeiden lopettamisoireita tai serotonergistä hyperstimulaatiota (23). Oireyhtymä liittyy kaikkiin masennuslääkkeisiin, mutta näyttöä ei ole siitä, että ne riippuisivat annoksesta tai lääkkeen puoliintumisajasta. Lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelma riippuu raskauden vaiheesta. Raskautta suunniteltaessa on hyvä hetki miettiä, kannattaako lääketaukoa kokeilla ennen raskaaksi tulemista. Raskauden alussa joudutaan yleensä päättämään masennuslääkkeen jatkamisesta tai lopettamisesta. Raskauden edistyessä otetaan kantaa lääkehoitoon, jos masennus todetaan vasta raskausaikana. Synnytyksen lähestyessä käynnissä olevaa lääkehoitoa arvioidaan taas. Potilaan kanssa tehdyistä lääkitysratkaisuista on tärkeää aina informoida niitä hoitotahoja, jotka ovat mukana raskauden seurannassa ja synnytyksessä. Fimea on julkaissut raskaudenaikaiseen lääkehoidon oppaan vuonna 2008 (46). Ennen raskautta tai raskauden alussa tehokkaaksi osoittautuneen lääkkeen lopettamista voi harkita, jos nainen on oireeton tai jos masennus on ollut harvajaksoista tai kertaluontoista, korkeintaan keskivaikeaa eikä se ole liittynyt raskaus- tai synnytysaikaan. Kannattaa kuitenkin muistuttaa potilasta siitä, että uudelleensairastumisen riski on suuri, ja käydä hänen kanssaan läpi sairastumisen varomerkit. Jos lääkitystä jatketaan, kannattaa se tarvittaessa vaihtaa mahdollisimman turvalliseen SSRI- tai SNRI-ryhmän lääkkeeseen ja ottaa etukäteen huomioon imetys. Lääkettä ei pidä vähentää alle tehokkaaksi todetun hoitoannoksen. Lääkityksen aloittamista harkitaan tilanteessa, jossa raskaana olevalla naisella tunnistetaan vaikea masennus, eivätkä psykoterapeuttiset tai muut hoidot ole riittävästi auttaneet lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Usein toistuva masennus ja erityisesti aikaisemmat raskauteen liittyvät ja synnytyksen jälkeiset masennusjaksot puoltavat lääkityksen aloitusta, samoin kuin aikaisempi itsetuhoisuus. Lääkkeen valintaan vaikuttaa tieto aikaisemmin tehonneista lääkkeistä ja mahdollisista aikaisemmista haittavaikutuksista. SSRI-lääk- 1236

5 tieteessä 44 Jensen HM, Gron R, Lidegaard O, Pedersen LH, Andersen PK, Kessing LV. Maternal depression, antidepressant use in pregnancy and Apgar scores in infants. Br J Psychiatry 2013;202: Kieler H, Artama M, Engeland A ym. Selective serotonin reuptake inhibitors during pregnancy and risk of persistent pulmonary hypertension in the newborn: population based cohort study from the five Nordic countries. BMJ 2012;344:d Malm H, Vähäkangas K, Enkovaara A, Pelkonen O. Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana. Fimea Bellantuono C, Tofani S, Di Sciascio G, Santone G. Benzodiazepine exposure in pregnancy and risk of major malformations: a critical overview. Gen Hosp Psychiatry 2013;35: keiden, venlafaksiinin ja mirtatsapiinin turvallisuudesta on paljon käyttökokemusta; se puoltaa niiden käyttöä. Paroksetiinia ei kannattane valita alkuraskaudessa, ennen kuin sen turvallisuudesta tiedetään enemmän. SSRI-lääkityksen ja bentsodiatsepiinien samanaikaista käyttöä kannattanee välttää, vaikka bentsodiatsepiinit eivät satunnaisesti käytettynä olekaan osoittautuneet vaarallisiksi sikiölle (46,47). Masennuslääkitystä loppuraskaudessa käyttävien äitien vauvoilla on melko usein ohimeneviä ja vaarattomia oireita. Sen vuoksi on ollut tapana suositella vähentämään annosta tai lopettamaan lääkitys noin kuukausi ennen laskettua aikaa. Lääkeannoksen vähentämiseen ei tutkimustieto anna perusteita, koska oireiden annosriippuvuudesta ei ole näyttöä (42). Myös lopettamiseen liittyy suurentunut riski synnytyksen jälkeisen masennuksen puhkeamisesta. Erittäin harvinaisen pulmonaarihypertension riskiä ei viime hetken lopettaminen vähennä (42). Miehen masennuksen hoito puolison raskauden aikana Miesten masennuksen hoidosta odotusaikana ei ole juurikaan tutkimustietoa. Sitä kannattanee hoitaa depression käypä hoito -suosituksen mukaan lääkityksellä ja psykoterapeuttisin keinoin unohtamatta psykoedukaatiota. Tässä elämäntilanteessa voidaan paritapaamisissa ja perhetapaamisissa edistää parisuhteen laatua ja tukea myös suhdetta tulevaan vauvaan. Vaikka miehet hakevat hoitoa harvemmin kuin naiset, he sitoutuvat siihen ja hyötyvät kunhan hoito käynnistyy (9). Miestenkin masennusta voidaan hoitaa neuvolassa, erityisesti jos käytettävissä on psykiatrinen sairaanhoitaja tai psykologi ja joustava psykiatrinen konsultaatiomahdollisuus. Masentuneen isän hoitoketju neuvolajärjestelmässä on kuvattuna THL:n Innokylä-hankkeessa (48). Masennusoireilun helpottumiseksi voi riittää tulevan isän osallistuminen tehostettuun perhevalmennukseen. Joissakin neuvoloissa on kokeiltu alavireisten isien psykoedukatiivisia ryhmiä, joissa heillä on mahdollisuus myös vertaistukeen. Vanhemmille tarkoitettua kirjallista informaatiota masennuksesta ja vanhemmuudesta on myös käytettävissä (49). Lopuksi Lapsen odottaminen on herkkä aika, jonka soisi sujuvan myönteisesti. Depression ja masennusoireilun riskit parisuhteelle, perheelle, tulevan vauvan hyvinvoinnille ja raskauden kululle ovat kiistattomat. Niinpä onkin järkevää pyrkiä neuvolakäynneillä tunnistamaan tulevien vanhempien lieväkin masennusoireilu. Oiva keino on itse täytettävä EPDS-kysely kunhan muistaa, että vain osa niistä naisista ja miehistä, jotka saavat paljon pisteitä, sairastaa masennusta. Muut voivat huonosti muista syistä, jotka nekin ansaitsevat huomion. Lievää masennusta voidaan neuvolassa hoitaa menestyksekkäästi antamalla tukea, tietoa ja tarvittaessa apua kotiin. Neuvolan terveydenhoitajan, psykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan ja perhetyöntekijän moniammatillinen yhteistyö on tässä suhteessa korvaamatonta. Lääkehoitoon raskauden aikana liittyy paljon uskomuksia ja ennakkokäsityksiä, jotka saattavat viivästyttää aktiivista hoitoa. Naiset tarvitsevat rohkaisua ja tukea lääkehoidon aloittamiseen tai jatkamiseen silloin kun se on tarpeen. Yleensä hoidosta vastaa neuvolan yleislääkäri, jolla tulisi olla riittävät tiedot hyödyistä ja haitoista sekä joustava mahdollisuus konsultoida psykiatria. n sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirsi Riihimäki, Maria Vuorilehto: Ei sidonnaisuuksia. English summary > in english Antenatal depression in mother and father recognition and treatment 1237

6 english summary Kirsi Riihimäki M.D., Specialist in Psychiatry, Associate Chief Physician Helsinki University Central Hospital, Department of Psychiatry Maria Vuorilehto M.D., Ph.D., Specialist in Psychiatry and General Practice Helsinki University Central Hospital, Department of Psychiatry Antenatal depression in mother and father recognition and treatment Antenatal depression is a risk for the course of the pregnancy as well as the wellbeing of the foetus and the future baby. It is an independent risk factor for postpartum depression.depression in the future father also has a negative impact on the relationship and the baby. In order to recognize symptoms of depression and subsyndromal depression, all parents at maternity and child health clinics could be asked to complete for example the Edinburgh Postnatal Depression Scale. All patients suffering from depression should be offered psychoeducation and support, a task suitable for a multiprofessional team in the maternity and child health clinic. According to the Finnish Treatment guideline for depression, psychotherapy is the primary treatment for pregnant women, but medication is also often required. It is recommended that the future parents are informed of the risks of medication in relation to the risks caused by depression. The treatment of the father follows the treatment guideline and it is important that it includes relationship support and information on pregnancy and parenthood. It is recommended that due regard is given to the choices of the parents, in order for the treatment to be carried out as planned. More research-based information is needed on psychotherapeutic intervention aimed at both parents. 1237a

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan

Käytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna Osaamisen ytimessä tietoaineistot tutuiksi BMF ry:n kevätseminaari 13.4.2011 Kuopio Finohta / Jaana Isojärvi 1 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET

SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET SYNNYTYSPELKO TAUSTATIEDOT JA HOIDON TULOKSET Veera Karvonen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö KARVONEN

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys. Vaj yl juha kemppinen

041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys. Vaj yl juha kemppinen 041213 raskaus, synnytys ja mielenterveys Vaj yl juha kemppinen Raskaudenaikainen ja synnytyksen jälkeinen depression hoito: - Rapor? 2009 APA ja ACOG - Lääkelaitos 2008 Lääkkeiden käyhö raskauden ja imetyksen

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät Salla Vuoristo-Myllys tutkija, HY & THL PsL, VTK psykoterapian erikoispsykologi, työterveyspsykologi 1.10.2013 1 Miksi on tärkeää tutkia hoidon ennustavia tekijöitä?

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio

KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Äidin masennus ja vauvan temperamentti

Äidin masennus ja vauvan temperamentti SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2007: 44 29 38 A r t i k k e l i Äidin masennus ja vauvan temperamentti Raskauden aikaiseen masennukseen sairastuu kahdeksan prosenttia äideistä Suomessa. Synnytyksen

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ

ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ ÄIDIN MIELIALAONGELMIEN YHTEYS TYTTÄREN TUNNE-ELÄMÄN OIREISIIN KOULUNALOITTAMISIÄSSÄ Katriina Jokipelto Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kesäkuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot