MASENNUKSESTA KUNTOUTUMINEN OMA-APURYHMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASENNUKSESTA KUNTOUTUMINEN OMA-APURYHMÄSSÄ"

Transkriptio

1 MASENNUKSESTA KUNTOUTUMINEN OMA-APURYHMÄSSÄ Milla Halme Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ Milla Halme Masennuksesta kuntoutuminen oma-apuryhmässä Helsinki sivua, 5 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa tietoa masennuksesta, masentuneen ihmisen auttamisesta sekä masennuksesta kuntoutumisesta oma-apuryhmässä sairaanhoitajille ja masentuneiden ihmisten omaisille. Teoriaosuudessa pyrittiin tuomaan esille masennuksen kuntoutumiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Masennus käsitteenä on hyvin monimuotoinen ja sitä tarkasteltiinkin tutkimuksessa eri näkökulmista käsin. Masentuneen ihmisen auttamistyön haasteellisuutta ja monipuolisuutta tuotiin työssä esiin. Oma-apuryhmiä käsiteltiin eräänä masentuneiden ihmisten auttamiskeinona. Työn empiirinen osa suoritettiin Belgiassa, psykiatrisen sairaalan päiväsairaalassa. Tutkimuksella pyrittiin kuvailemaan masentuneiden ihmisten kokemuksia omaapuryhmässä kuntoutumisesta sekä tutkia millaisia voimavaroja oma-apuryhmästä saatiin. Tutkimukseen haastateltiin kuutta päiväsairaalan potilasta. He olivat iältään vuotiaita, erilaisen taustan omaavia henkilöitä. Masennuksesta he olivat kärsineet yhdestä kolmeen vuotta. Tutkimuskysymykset olivat puoli-strukturoituja ja haastatteluista saatua aineistoa analysoitiin sisällön analyysiä hyväksi käyttäen. Tutkimustuloksista merkittävimmiksi nousivat vertaistuen, luottamuksen ja toivon merkitys oma-apuryhmässä. Oma-apuryhmässä kuntoutumista pidettiin pääosin onnistuneena kokemuksena, vaikka kaikilla haastatelluilla kuntoutumisprosessi olikin vielä kesken. Negatiivisiin kokemuksiin vaikuttivat oman tilanteen ymmärtämättömyys ja oma persoonallisuus. Oma-apuryhmässä vertaistuki mahdollisti oman masennuksen käsittämisen ja hyväksymisen. Luottamus ryhmässä kasvoi koko ajan, uskallettiin puhua joskus aroistakin asioista ja tunteiden näyttäminen sallittiin. Toivo on keskeinen ja tärkeä voimavara kuntoutumisprosessissa olevalle masentuneelle ihmiselle. Toivoa ylläpidettiin yhdessä ja toisten onnistuneista selviytymisen kokemuksista koettiin saavan lisää toivoa omaan kuntoutumiseen. Oma-apuryhmän myötä koettiin myös sosiaalisten taitojen parantuneen. Tätä pidettiinkin tärkeimpänä voimavarana, jonka masentuneet ihmiset löysivät itsestään oma-apuryhmässä. Masentuneen ihmisen kuntoutumisprosessi voi olla ajallisesti hyvin pitkä. Masentuneelle ihmiselle jaksaminen ja toivo selviytymisestä ovat tärkeitä voimavaroja. Masennuksesta ei kuitenkaan selviydytä yksin, vaan masentunut ihminen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä. Oma-apuryhmistä saadun tuen myötä yksinäisyys ja turvattomuus kaikkosivat ja omaan elämään uskallettiin taas tarttua. Avainsanat: Masennus, kuntoutuminen, kuntoutus, oma-apuryhmä

3 2 Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Author: Halme Milla Title: Rehabilitation from Depression in a Self-help Group Date: Spring 2001 Pages: 56 Appendices: 5 ABSTRACT The purpose on these thesis was to help increase knowledge concerning rehabilitation from depression in self-help groups. This study is intended for nurses, depressed people and families the of the depressed person. The focus of the study is the presentation of how depressed people in the rehabilitation process feel about rehabilitation in a self-help group. The results also tell what the depressed people learned about themselves through the self-help group. The theoretical part of these thesis emphasises the fundamental theories and studies of depression rehabilitation. As depression is a highly multidimensional illness, it has been introduced from various perspectives. The empirical part was conducted in a Belgium psychiatric hospital. The purposive sampling group was composed of six patients. The criteria being as follows; they must be patients in a day-hospital, with ages ranging from 22 years till 52 years: they had to have been medically diagnosed with depression: they had to have suffered from depression for between one to three years. The qualitative study was carried out using questionnaires and interviews. The questionnaire questions were semi-structured and answers were then itemised through interviews. The study material was analysed using content analysis. The finding reveals that the key factors in recovery were the support of peers in the selfhelp groups and trust and hope. Rehabilitation in a self-help group was mainly seen as a progressive experience. The trust between the members of self-help groups grew constantly throughout the rehabilitation process. Also, the expression of feelings increased and the ability to discuss even the most difficult issues improved. Hope was maintained through other members of the group. The success experienced by other members of the group enhanced the motivation of individual rehabilitation. It was also shown that the social skills of those in the group improved. The rehabilitation process can be long. In order to recover from depression, one needs the help of other people. In isolation, recovery can be virtually impossible. With the support of the self-help group, feeling loneliness and insecurity faded away, and the individual s own life could be faced again. Keywords: Depression, recovery, rehabilitation, self-help group Filed and stored at: Diaconia Polytechnic Library, Alppikatu Training Unit

4 3 EMOTIES! Gevoelens spreken innerlijke werkelijkheid, prettige en minder prettige, maar wat je ermee doet? Vecht er tegen! Mat vallen en opstaan! Ben je gevallen, blijf niet liggen, maar sta op! Je zult zien Je komt er wel!! (Myra 06/01/2000) TUNTEET! Tunteet puhuvat sisäistä todellisuutta, kivoja ja vähemmän kivoja, mutta mitä voit tehdä? Taistele vastaan! Romahduksia ja selviytymisiä! Oletko pudonnut, älä jää makaamaan, älä luovuta! Tulet huomaamaan Sinä selviät!! (Käännös Myra ja Milla)

5 4 SISÄLLYS OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO.6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Masennus Näkökulmia masennukseen Masennuksen vaikutus perheeseen Masentuneen ihmisen auttaminen Masentuneen ihmisen auttamiskeinoja Moniammatillisuus masentuneen ihmisen auttamisessa Kuntoutumisen lähtökohdat Kuntoutujan motivaatio Ammattiauttajien apu Oma-apuryhmät TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimustehtävät Haastateltavien kuvaus Aineiston keruu Analyysi Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimustulosten analysointi TUTKIMUSTULOKSET Kokemukset oma-apuryhmästä Positiiviset kokemukset Negatiiviset kokemukset Voimavarat Sosiaalinen selviytyminen Vertaistuki POHDINTA Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelua Jatkotutkimusaiheita JOHTOPÄÄTÖKSET.4

6 5 LÄHTEET 46 LIITTEET 52 Liite 1. Masennuksen kiertokulku. Liite 2. Masennuksen kiertokulun esimerkki (flaami) Liite 3. Masennuksen kiertokulun esimerkki (suomi) Liite 4. Tutkimustehtävät ja haastattelukaavake (flaami) Liite 5. Tutkimustehtävät ja haastattelukaavake (suomi)

7 6 1. JOHDANTO Tunnen oloni väsyneeksi, itkuiseksi enkä jaksa kiinnostua elämästä. Perhekin on alkanut minusta erkaantua. Töissä en ole ollut aikoihin, kun on niin outo olo. Huomaan myös kärsineeni päänsäryistä jo pitkän aikaa. Mietin mikä minua vaivaa. Oireeni viittaavat masennukseen. En halua uskoa tai en uskalla myöntää sitä itselleni. Minullako masennus, ei ikinä! Masennus on ajankohtainen ja kasvava ilmiö niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Vakavasta lääketieteellisesti todetusta masennuksesta kärsii tällä hetkellä maassamme n. 6% väestöstä. Masennukseen sairastuvat yleisemmin naiset kuin miehet. Masennus vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti heikentäen näin tämän työ- ja toimintakykyä. Masennus on noussut myös yhdeksi merkittävimmäksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi (Spoov & Syvälahti 1996, 5; Kansaneläkelaitos 1998, 128.) Masennuksen roimaa lisääntymistä lisäävät myös tiedot, joiden mukaan 1990-luvulla masennuslääkkeiden kulutus on kolminkertaistunut edellisvuosiin nähden. Spoov & Syvälahti (1996) arvioivatkin vuoden aikana kulutettavan masennuslääkkeisiin peräti 220 miljoonaa markkaa. Masennuslääkkeiden kulutuksen myötä myös lääkkeiden käyttäjämäärät ovat lisääntyneet (Spoov & Syvälahti 1996, 5.) Masennuksen lisääntyvästä esiintymisestä huolimatta masennusta tunnetaan melko puutteellisesti. Masennuksen ilmeneminen on moninaista sen aiheuttaessa niin psyykkisiä, fyysisiä kuin somaattisiakin oireita. Tietämättömyys masennuksesta on osaltaan vaikuttanut siihen, että masennuksesta kärsiviä ihmisiä ei ole kyetty auttamaan riittävästi. Perusterveydenhuollon palveluita käyttävistä ihmisistä peräti 10-15% kärsii masennuksesta. Kuitenkin näistä vain noin joka neljäs tunnistetaan masennuspotilaaksi (Suomen akatemia 1995, 8.) Masentuneen ihmisen tunnistaminen ja hoidon aikainen aloittaminen asettavatkin haasteita terveydenhuollolle. Hyvä hoitotyö tarkoittaa masentuneen ihmisen aikaista tunnistamista ja oikeiden auttamiskeinojen valitsemista. Masennus koskettaa koko perhettä. Masentuneen omaisen kärsimyksiä seurataan sivusta kykenemättä auttamaan. Perhe ei ole masentuneesta ihmisestä irrallaan oleva osa, vaan olennainen ja tärkeä tuki masentuneen ihmisen elämässä. Perheen mukaan ottamisella masentuneen ihmisen

8 7 auttamiseen on tarkoitus lisätä heidän tietämystään masennuksesta. Perhettä tulee myös osata auttaa jos masennus omaisella pitkittyy tai perheen omat voimavarat ehtyvät. On myös mahdollista, että masentuneen ihmisen muut perheen jäsenet sairastuvat masennukseen. Niinpä myös masentuneen ihmisen perheen auttaminen on hoitotyössä tärkeää. Masentuneen ihmisen auttamistyössä noudatetaan nykyään moniammatillistatiimityötä. Lääkäreistä, sairaanhoitajista, sosiaalihuollon edustajista sekä terapeuteista koostuvat tiimit pyrkivät masentuneen ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön tämän mielipiteitä ja valintoja kunnioittaen. Tämä opinnäytetyö käsittelee masennuksesta kuntoutumista oma-apuryhmässä. Työn tarkoituksena on antaa tietoa masennuksesta, masentuneen ihmisen auttamisesta sekä masennuksesta kuntoutumisesta sairaanhoitajille, masentuneille ihmisille ja masentuneiden ihmisten omaisille. Masentuneen ihmisen auttamistyö on monimuotoista ja auttamisen mahdollisuuksia on monia. Työssäni olen tuonut esiin keskeisimmät avohoidossa käytetyt auttamiskeinot. Oma-apuryhmät ovat eräs keino auttaa masentunutta ihmistä ja niistä saatu hyöty on ollut monipuolista ja antoisaa. Tämän työn myötä sairaanhoitajille avautuu mahdollisuus tutustua oma-apuryhmiin ja niiden vaikutuksiin masentuneen ihmisen hoidossa. Työn empiirinen osa on suoritettu Belgiassa psykiatrisessa sairaalassa. Masennus on kasvava ilmiö myös Belgiassa, jossa masennusta esiintyy suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa. Leimautumisen ja työpaikanmenettämisen pelosta johtuen apua ei uskalleta hakea ajoissa, vaan masennus monesti pitkittyy. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata oma-apuryhmissä mukana olleiden ihmisten kokemuksia masennuksesta kuntoutumisesta. Tutkimustuloksia tarkastellaan masentuneiden ihmisten näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kuntoutumisprosessissa ollutta masentunutta ihmistä. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa on analysoitu sisällön analyysin avulla. Tutkimustulokset antavat uusia näköaloja masentuneille ihmisille kuntoutumiseen oma-apuryhmässä, sekä lisäävät käsitystä masennuksesta kärsivien ihmisten voimavaroista ja niiden löytymisestä oma-apuryhmässä. Masennukseen liittyvä tiedon vähyys, oma kiinnostuminen aiheeseen sekä käytännön harjoitteluni suorittaminen Belgiassa ovat vaikuttaneet aihealueen valintaan.

9 8 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin on valittu tähän työhön keskeisemmin liittyvät käsitteet. Käsiteltävät käsitteet on valittu sen mukaan kenelle työ on suunnattu. Teoria pohjautuu kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin. Tässä työn osassa tuodaan esille masennusta käsitteenä, käsitellään masentuneen ihmisen ja tämän perheen auttamista sekä auttamisen keinoja. Käsitellään moniammatillisen tiimityön merkitystä masentuneen ihmisen auttamistyössä, sekä tarkastellaan kuntoutumisen lähtökohtia. Oma-apuryhmiä käsitellään eräänä masennuksesta kuntoutumisen apukeinona. 2.1 Masennus Masennus, jota kutsutaan myös masentuneisuudeksi ja depressioksi on henkilökohtainen ihmisarvon vaurioitumisen kokemus. Masennuksesta puhutaan paljon ja käsitteenä sitä on runsaasti tutkittu. Kuitenkin itse masennuksesta tiedetään varsin vähän. Masennus käsitteenä on varsin monimuotoinen ja sitä voidaan tarkastella eri hoitotyön näkökulmista käsin (Suomen akatemia 1995, 1.) Terminologian selventämiseksi tässä työssä käytetään masennuksen käsitettä. Masennukseen sairastuminen ei katso ikää eikä sukupuolta. Masennusta esiintyy kaikkialla maailmassa. Rikkaiden teollisuusmaiden ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet sairastua masennukseen kuin köyhien maiden asukkaillakin. WHO:n arvion mukaan masennuksesta kärsii noin 3-5 % maapallon väestöstä. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa ihmistä (Leroy & Van Tongele 1998, 22.) Masennus monesti yllättää ihmisen. Aluksi ei ymmärretä mistä johtuu, että ei saa unta tai olo on ärtyneen itkuinen. Kiinnostuminen muista asioista tuottaa vaikeuksia ja helposti vetäydytään muista ihmisistä. Negatiivisten asioiden pohtiminen on helpompaa kuin positiivisten. Masennus vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja monesti masentunut ihminen saattaa oirehtia myös somaattisesti kärsien mm. vatsakivuista ja päänsärystä. Päivittäisten negatiivisten kokemusten myötä masentunut ihminen rupeaa tuntemaan vihaa itseään ja muita kohtaan sekä hakemaan syitä masennukseensa. Elämää hallitsevat erilaiset ristiriidat, yksinäisyys ja toivottomuus (Laine 1997, 66-69; Ahonen, Kiikkala & Sohlman 1999, 13.)

10 9 Masennus on monesti reagointitapa kielteisiin elämän kokemuksiin. Käsittelemätön suru, uudet elämäntilanteet ja muutokset omassa persoonallisuudessa saattavat aiheuttaa masennusta. Syyllisyyden tunteet elämässä tapahtuneissa asioissa monesti lisäävät masennusta ja vaikeuttavat avun saantia (Almqvist, Iija & Kiviharju- Rissanen 1996, ) Masentunut ihminen kokee monesti olevansa yksin kärsimystensä kanssa ja tuntee häpeää omasta tilastaan. Masennuksesta selviytyäkseen masentunut ihminen tarvitsee muita ihmisiä. Masentuneen ihmisen kokema häpeä ja leimautumisen pelko lisäävät avunhakemisen kynnystä. Masennus on sairaus, josta parantuminen vaatii henkilökohtaisia ponnisteluja sekä moniammatillisen tiimin ympärille (Suomen akatemia 1995, 3; Ahonen 1998, ) Masennusta saattaa pitkittää vaikea avunsaanti sekä useat epäonnistuneet yritykset selviytyä % masennuksesta selviytyneistä ihmistä tulee jossakin elämänsä vaiheessa sairastumaan uudelleen masennukseen. Arviolta n. 15% ihmisistä masennus jää krooniseksi. Heiltä masennus ei tule koskaan poistumaan. Masentunut ihminen pettyy itseensä ja saattaa jopa harkita itsemurhaa kärsimystensä poistajana (Ahonen ym. 1999, 37; Houtman 1996, 24.) Itsemurha-ajatukset ovat hyvinkin keskeisiä masentuneen ihmisen elämässä. Itsemurhaajatukset masentuneilla ihmisillä ovat spontaaneja ja vaikuttavat suoranaisesti koettuihin asioihin. WHO on esittänyt huolestumisensa masennuksen aiheuttamasta kuolleisuudesta % masentuneista ihmisistä päätyy itsemurhaan. Koska masennus on tunnetilaltaan vaihteleva, saattavat monet masentuneet ihmiset paremmaksi koetun päivän jälkeen säikähtää ajatuksiaan itsemurhasta (Ahonen ym. 1999, 37; Achté 1991, 63; Leroy & Van Tongele 1998, 22; Ahonen 1998, 78.) Masennukseen sairastuminen synnytyksen jälkeen on lisääntynyt huomattavasti. Tällöin masennuksen syntyyn vaikuttavat ylisuuret odotukset äitiydestä sekä ajatukset mahdollisesti vauvan satuttamisesta. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät naiset usein vähättelevät ongelmiaan eivätkä hakeudu helposti apuun. Lapsen syntymä ja synnytyksen jälkeinen aika ovat kriittisiä elämän tapahtumia jotka aiheuttavat muutoksia kaikissa biologisissa ja psykososiaalisissa järjestelmissä äideillä.

11 10 Synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan yleensä masennuslääkkeillä ja psykoterapialla (Ugarriza 2000, 45.) Masennuksen esiintyvyyteen vaikuttavat myöskin synkät vuodenajat. Tällöin on kyse ns. kaamosmasennuksesta. Syksy ja talvi ovat synkkiä ja kylmiä vuodenaikoja. Masennuksen uskotaankin liittyvän tällöin vähentyneeseen valon saantiin. Hoidoksi kaamosmasennuksesta kärsivälle ihmiselle annetaan kirkasvalohoitoa (Leroy & Van Tongele 1998, ) Näkökulmia masennukseen Yleisen näkökulman mukaan masennusta pidetään sairautena joka aiheuttaa pitkiä sairaslomia, työkyvyttömyyseläkkeitä sekä rankkoja hoitosuhteita. Toisaalta masennusta pidetään elämän kiinnostuksen vähenemisenä (Savolainen & Sillanpää 1999, 6). Ahosen ym. (1999) mukaan masennus mielletään myös tunnetilaksi, mielenrauhan järkkymiseksi sekä kärsimykseksi (Ahonen ym. 1999, 7). Lääketieteellisen käsityksen mukaan masennuksen syntyyn vaikuttavat biokemialliset-, psyykkiset- ja sosiaaliset tekijät. Elämänkriisit ja sairaudet aiheuttavat jonkin edellä mainitun tekijän voimakkaampaan ilmenemiseen (Achté 1991, 8.) Hoitotieteellisesti masennuksen käsitettä voidaan lähestyä kahdella eri tavalla. Esimerkiksi Hendersson (1963), Abdellah (1970), Johnsson (1980), Orem (1980), Neuman (1981), Roper ym. (1985), Parse (1987), Yura & Walsh (1988) sekä Kiikkala & Munnukka (1995) pitävät loogis-empiiriseen ajattelutapaan liittyvää käsitystä ihmisestä summatiivisena kokonaisuutena. Ihmistä on tällöin tarkasteltu fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Masennus mielletään häiriöksi joko fyysisellä, psyykkisellä tai sosiaalisella alueella (Kiikkala 1996, 31.) Newman (1986), Parse (1987), Watson (1988), Kiikkala (1991), Kiikkala & Munnukka (1995) ajattelevat ihmistä fenomenologis- eksistentiaalisti jakamattomana yksilönä. Masennusta pidetään kokemuksellisesti rikkautena, ihmisen kasvun mahdollisuutena (Kiikkala 1996, 31.) Fenomenologis-eksistentiaalisessa ihmiskäsityksessä ihminen

12 11 mielletään ainutkertaiseksi yksilöksi ja auttamistyötä tehdään yksilö- ja tilannekohtaisesti (Suomala 1998, 15.) Boelens (1998) kuvaa masennusta ympyränä johon vaikuttavat ajatukset, tunteet ja toiminta (liite 1). Kaikki kolme osiota vaikuttavat toisiinsa ja mitä enemmän ihminen pyörii ympyrässä, sitä syvemmälle masennukseen hän vaipuu. Ajatuksissaan ihminen kokee alemmuuden tunnetta, eikä itsestä löydetä mitään hyvää. Tunnetasolla koetaan yksinäisyyttä sekä kärsitään itsesyytöksistä. Kun tunteet ja ajatukset ovat nollassa ruvetaan käyttäytymään myös niiden mukaisesti ja vetäydytään muista ihmisistä (liitteet 2 & 3) (Props 2001, haastattelu.) Masennuksen vaikutus perheeseen Masennus kokemuksena on yksilöllinen, mutta se koskettaa myös masentuneen ihmisen perhettä (Kiikkala 1996, 72). Masentuneen ihmisen omaiset kärsivät ja ovat ylikuormittuneita. Masennus monesti yllättää perheen, joka kärsii uudessa elämäntilanteessa tietämättömyydestä masennusta kohtaan. Masentunut ihminen herättää hämmennystä ja pelkoa perheessä, joka hakee syitä sairastumiseen kaikkialta. Perhe vaipuu helposti toisten syyttelyyn, häpeään tai kieltää ongelmien olemassaolon. On täysin mahdollista että masentuneen ihmisen perheen jäsenet sairastuvat myös itse masennukseen, mikäli koko perhettä ei oteta mukaan masentuneen ihmisen auttamistyöhön (Helasti 1999, 21, 50; Ahlfors, Saarikoski & Sova 1992, ) McGorryn (1996) mukaan perheet kuvaavat perheenjäsenensä sairastumista merkittävänä kriisinä, voimakkaana terveydenmenettämisenä ja tulevaisuuden suunnitelmien kaatumisena. Perheet tarvitsevat ammattilaisten apua selviytyäkseen äkillisesti yllättävästä omaisensa sairastumisesta. Hartfiel & Lefty (1990) ovat pahoillaan siitä, että mielenterveyspalvelut ja auttamiskeinot eivät aina ole olleet masennukseen sairastuneen ihmisen perheille niitä parhaimpia. Yhteistyötä perheen kanssa he pitävät joskus hyvinkin tunteettomina. Masentuneen ihmisen läheiset kuvaavat tunteitaan monesti turhautuneiksi ja he kokevat joutuneensa eristykseen sairastuneen omaisensa auttamistyöstä (Hamilton Wilson 1999, 23.)

13 12 Perhe tarvitsee myös tukea elämiseen masentuneen ihmisen kanssa. Koko perheen kattavalla auttamistyöllä pyritäänkin vapauttavaan tilaan, jossa toisten syyttelystä ja häpeästä on luovuttu. Elämäntilanne pyritään hyväksymään auttajan kertoessa masennuksesta ja auttamiskeinoista. Tärkeää on myös mahdollistaa koko perheen osallistuminen auttamistyöhön. Perheen auttamistyössä tulee auttajan muistaa myös puolueettomuus. Perhe pyrkii itse muuttamaan elämäntilannettaan, auttajan antaessa oman tukensa. Perheen auttamistyön tarkoituksena on antaa perheelle toivoa selviytymisestä. Yhdessä kärsivä perhe saattaakin huomaamattaan nousta toistensa tärkeiksi tukijoiksi (Ahlfors ym. 1992, ; Leroy & Van Tongele 1998, ) Perheen mukaan ottamisella auttamistyöhön saadaan erilaista tietoa masentuneesta ihmisestä. Kyseessä onkin tietojen vaihtoa ammattiauttajien ja perheen välillä. Omaisilla on mahdollisuus auttaa ammattihenkilöitä ymmärtämään enemmän heidän sairastunutta perheenjäsentään. Ammattiauttajat taas pyrkivät lisäämään perheen tietämystä masennuksesta (Hamilton Wilson 1999, ) Kuntouttavassa hoitotyössä on viimevuosina lisätty perheterapioiden määrä. Perhe terapioissa masentuneen ihmisen perheenjäsenet on otettu mukaan auttamistyöhön. Omaiset osallistuvat erilaisiin auttamistilanteisiin ja heille pidetään tiedotustilaisuuksia mm. masennuksesta. Mielenterveysongelmaisten omaisille on perustettu oma tukijärjestö (Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry). Omaisia on myös otettu mukaan eri ammattiryhmien tapaamisiin. Ennen omaisten pyytämistä mukaan hoitotyöhön keskustellaan aina asiakkaan kanssa. Vuoristorataa kulkeva masennus on raskasta perheelle, vaikka tietämystä asioista olisikin ja perheen väliset suhteet olisivat kunnossa. Tärkeää perheterapiassa on siis huolehtia myös masentuneen ihmisen perheenjäsenistä (Almqvist ym. 1996, 174.) Masentuneiden ihmisten perheen oikeanlainen auttaminen on niinikään haasteellista. Masennus monesti yllättää perheen ja uudet tilanteet tuntuvat vaikeilta käsittää. Myös Hintsanen & Stengård (1995) muistuttavat, että auttajan tulee kyetä auttamaan myös masentuneen ihmisen perhettä. Masentuneen ihmisen kanssa eläminen on raskasta ja voimia kysyvää. Perheen jäsenet pitävätkin tärkeänä, että myös heidän tarpeistaan huolehditaan. Masentuneen ihmisen kokonaisvaltainen hoito vaikuttaa myönteisesti

14 13 myös tämän perheeseen. Auttamistyössä perhettä huomioimalla, tuetaan myös masentunutta ihmistä (Hintsanen & Stengård 1995, ) 2.2 Masentuneen ihmisen auttaminen Hoitotyö on tarkoituksenmukaista, inhimillisyyttä ja terveyttä edistävää auttamistyötä. Hoitotyön asiakkaana voi olla potilas, perhe tai yhteisö (Kiikkala & Munnukka 1995, 124.) Hoitaminen on toisesta ihmisestä huolehtimista. Jokaisella ihmisellä on jollakin tavoin luonnostaan halu auttaa toisia ihmisiä. Hoito- ja sosiaalialalle hakeutuvat kokevat auttamisen halun voimakkaampana tarpeena. Auttaminen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä. Auttamistyötä tekevät ovat koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on erilaisia avuntarpeita (Almqvist ym. 1996, ) Tässä työssä käytetään auttaja käsitettä hoitajan sijasta. Auttajalla tarkoitetaan kaikkia hoitotyötä ammatikseen tekeviä ihmisiä. Potilas käsite määritetään sairaalahoidossa olevista, joten tässä työssä on mielekkäämpää käyttää asiakkaan käsitettä. Myös avohoidossa mielenterveyspalveluita tarvitsevia ihmisiä kutsutaan asiakkaiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mielletään asiakaspalveluksi, jossa asiakaspalvelija toimii suoranaisesti asiakkaan kanssa. Auttajan tulee asiakastyössä pyrkiä ymmärtämään masentuneen ihmisen tilannetta peilaamalla auttamista tämän tarpeisiin ja elämään. Tarpeiden oikealla ymmärtämisellä asiakkaalle pystytään tarjoamaan häntä parhaiten auttavat palvelut. Kuitenkaan aina asiakas itsekään ei tiedä mitä hän tarvitsee tai että hän yleensä tarvitsee apua (Ahonen 1992, 15.) Mielenterveyslaissa (1990) 1 annetaan säännökset mielenterveystyöstä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä (Janhonen, Latvala & Visuri 1995, 146.)

15 14 Hoitotieteissä auttamista pidetään ammattityönä, jossa asiakkaalla on keskeinen rooli. Sosiaalista ympäristöä muuttamalla asiakkaan henkilökohtaista kasvua ja terveyttä pyritään edistämään. Auttaja pyrkii auttamaan asiakasta uusiin asioihin sopeutumisessa sekä tukee asiakasta itsenäiseen ajatteluun ongelmien ratkaisemiseksi (Ahonen 1992, 11.) Masentuneen ihmisen auttamistyössä ihmistä pidetään toisiin ihmisiin yhteydessä olevana yksilönä. Masentuneen ihmisen auttaminen ei sisällä selviä toimintamalleja. Koska masennus kokemuksena on yksilöllistä, on myös auttamistyön oltava yksilökeskeistä. Auttamistyössä pyritään luomaan ympäristö sellaiseksi, että masentunut ihminen voi rentoutua ja omassa tahdissaan alkaa purkaa masennuksensa ydintä. Masentuneen ihmisen auttamistyö etenee täysin masentuneen ihmisen ehdoilla, auttajan häntä kuunnellessa ja tukiessa. Masentuneen ihmisen ja auttajan keskinäisillä suhteilla on suuri merkitys avun vastaanottamiseen. Masentuneen ihmisen auttamisessa tuleekin pyrkiä luottamusta herättävään hoitosuhteeseen, jossa auttaja ja avunsaaja ovat tasavertaisia. Vuorovaikutus ja vertaistuki ovatkin tällöin avaimia onnistuneeseen hoitosuhteeseen. Aito toisesta välittäminen sekä rehellisyys ovat merkityksellisiä masentuneen ihmisen auttamisessa (Kiikkala 1996, ) Masentuneen ihmisen auttamistyön tekee haasteelliseksi yhteiskunnallinen suhtautuminen psyykkisesti sairaisiin. Omista ongelmista puhumista tai avun hakemista hävetään. Leimautumisen pelossa moni todellista ammattiapua tarvitseva jää vaille asianmukaista hoitoa. Pitkittyessään masennus syvenee ja ihminen saattaa vaipua syvään epätoivoon. Pelot työpaikan ja perheen menettämisestä kasvavat, toimeentulo askarruttaa ja pahimmassa tapauksessa syvästi masentunut ihminen ajautuu itsemurhaan (Almqvist ym. 1996, ) Onkin vaikeaa määritellä, koska ihminen tarvitsee ammattiapua. Syinä tähän ovat monesti muut yhtäaikaiset sairaudet tai häpeä omasta tilanteesta. Masennuksen laukaisijana toimii monesti käsittelemättömät elämäntilanteen muutokset ja surut. Auttajan tulisikin tunnistaa erilaiset elämän kriisivaiheet kyetäkseen ymmärtämään ja auttamaan oikein (Almqvist ym. 1996, ) Kriisiä voidaan määritellä monin eri tavoin. Yleisesti ottaen se kuitenkin mielletään elämänmuutokseksi, johon ihminen ei

16 15 ole varautunut. Äkisti muuttuvat elämäntilanteet saattavat tuntua raskailta ja mahdottomilta selvittää yksin (Salonen 1998, 71.) Masentunutta ihmistä autetaan tämän näkemyksiä ja arvoja kunnioittaen. Hoitoetiikan eräänä tärkeimpänä lähtökohtana voidaankin pitää ihmisarvon ja potilaanoikeuksien kunnioittamista. Hoitamiseen vaikuttaa myös auttajan omat asenteet. Auttaja on hoitotyön ammattilainen, joka pyrkii tukemaan ja auttamaan masentunutta ihmistä. Hoitotyön käsitteillä terveys, ihminen, ympäristö ja hoitotyö on tärkeä merkitys hoitotyön onnistumiseen. Nämä käsitteet muodostavat kokonaisen ihmisen. Kokonaisvaltainen auttamistyö ei onnistu ilman näiden käsitteiden perusteellista ymmärtämistä (Kalkas & Sarvimäki 1994, 59; Iivanainen, Jauhiainen & Korkiakoski 1996, 475.) Masentuneen ihmisen auttamiskeinoja Tässä työn osassa käsitellään keskeisimpiä auttamiskeinoja masentuneen ihmisen auttamistyössä. Masentuneen ihmisen auttaminen sairaalassa on jätetty pois, työn keskittyessä avohoidon masennustyöhön. Yksittäinen auttamiskeino masentuneen ihmisen auttamisessa on monesti riittämätöntä. Masentunut ihminen saa monesti hoitoa, joka koostuu eri auttamiskeinoista tukien masentunutta ihmistä kohti selviytymistä. Masentuneen ihmisen auttamiskeinoja on monia. Mikä on toiselle hyvä ei välttämättä vaikuta samoin toiseen avuntarvitsijaan. Ensimmäiset varsinaiset psykiatriset auttamiskeinot aloitettiin luvuilla, jolloin psyykkisesti sairaiden hoidossa käytettiin sähköshokki- ja insuliinihoitoja sekä lobotomiaa (Almqvist ym. 1996, 53.) Lobotomia eli leikkaaminen on aivoleikkaus, jossa katkaistaan väliaivojen ja otsalohkojen väliset yhteydet (Aikio 1993, 384). Masennuslääkkeet ovat yksi mahdollisuus auttaa masentunutta ihmistä. Lievissä masennustiloissa tai yksittäisissä masennusoireissa psykoterapeuttinen tuki saattaa riittää hoidoksi. Keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta kärsivä ihminen tarvitsee lääkehoitoa muiden auttamiskeinojen lisäksi. Ilman masennuslääkitystä masennusoireet pitkittyvät ja kestävät keskimäärin 1/2-1 vuotta. Keskivaikeita ja vaikeita masennustiloja olisi suotavaa hoitaa masennuslääkkein n. puolen vuoden ajan (Spoov &

17 16 Syvälahti 1996, 22, ) Lääkityksen avulla masentunut ihminen rauhoittuu ja muuttuu aktiivisemmaksi avunsaajaksi. Masennuksen taustalle piiloutuneet selviytymisen voimavarat tulevat masentuneella ihmisellä paremmin esiin, kun piinavat tunteet on lääkehoidolla lievennetty (Ahlfors ym. 1992, 47.) Masennuslääkkeiden kuten muidenkin lääkkeiden periaatteena on, että niistä saatava hyöty on oltava suurempi kuin haitta. Masennuslääkkeitä on monenlaisia ja ne vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Monesti masennuslääkettä joudutaankin vaihtamaan, sillä korkeitaan 2/3 käyttäjistä saa tarvitsemansa hyödyn ensimmäiseksi määrätyistä masennuslääkkeistä. Spoovin & Syvälahden (1996) mukaan masennuslääkkeiden tehoon ja annosteluun vaikuttavat ratkaisevasti myös masennuksen vaikeusaste. Vaikka masennuslääkkeet ovatkin tällä hetkellä käytetyimpiä lääkkeitä maassamme, eivät kaikki lääkehoitoa ja psyykkistä tukea tarvitsevat ihmiset saa apua. Masentuneen ihmisen lääkehoidossa tulee ottaa huomioon masentunut ihminen, hänen mahdollisia pelkojaan ja ennakkoluulojaan masennuslääkkeistä ei tule vähätellä (Spoov & Syvälahti 1996, 22, 25-26) Masentuneen ihmisen auttamiskeinoista eräitä ovat erilaiset terapeuttiset ryhmät. Ryhmäterapiaa on kehitetty paljon vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Ryhmäterapioista yleisimpiä ovat keskusteluryhmät, toimintaterapiaryhmät, liikuntaryhmät, sekä musiikki- ja kuvataideryhmät. Uusien tarpeiden myötä uusia terapiaryhmiä perustetaan. Ei olekaan enää harvinaista että masentunut ihminen osallistuu tietotekniikan ryhmäterapiaan tai kielten opiskeluun. Ryhmäterapioissa ryhmä koostuu pienestä joukosta ihmisiä, ei välttämättä samaa diagnoosia omaavista. Ryhmän toimintaa ohjaa aina koulutuksen saanut ohjaaja, joka vetää ryhmiä kuunnellen ryhmäläisten tarpeita ja toiveita (Ahlfors ym. 1992, 130.) Psykoterapiaa käsitellään tässä osiossa tarkemmin kuin muita terapioita, sillä psykoterapialla on keskeinen merkitys masentuneen ihmisen hoidossa. Psykoterapian määrittely on moninaista ja se on yleiskäsite useille hoitomuodoille. Psykoterapia on ammatillista ja tietoista pyrkimystä tukea ja auttaa psyykkisistä häiriöistä kärsiviä ihmisiä. Psykoterapialla pyritään psyykkisten häiriöiden hoitamiseen sekä psykologisen normaalikehityksen ja peruskykyjen häiriöiden poistumiseen tai lieventymiseen. Psykoterapiaa käytetään niin itsenäisenä hoitomuotona kuin muun hoidon osanakin.

18 17 Psykoterapian vaikutukset masentuneen ihmisen hoidossa ovat hyviä ja uudelleen sairastumisen riskit vähenevät (Staels 1994, 15; Pylkkänen 1994, 3371.) Psykoterapiassa masentuneen ihmisen kanssa pyritään purkaman masennuksen kiertokulkua (liite 1). Kiertokulun purkaminen aloitetaan keskittymällä yhteen osaalueeseen. Kun esimerkiksi tunnetason ongelmia lähdetään purkamaan tapahtuu muutoksia myös ajatuksen ja toiminnan tasoilla. Kun ajatukset muuttuvat paremmiksi helpottavat myös painavat tunteet ja toiminnallisesti ihminen muuttuu jälleen aktiivisemmaksi (Props 2001, haastattelu.) 1930-luvulla käyttöön otettu sähköstimulaatiohoito eli sähköshokkihoito on vieläkin käytössä vaikeiden masennustilojen, maanisdepressiivisen ja skitsofrenian hoidossa. Sähköshokkihoitoa annetaan ensisijaisesti sairaalahoidossa oleville potilaille, mutta myös avohoidon asiakkaille. Tällöin jo muutaman sähköshokkihoitokerran jälkeen asiakas voi tulla uusin sähköshokkihoitoihin kotoa käsin, mikäli siellä häntä on hoidon jälkeen auttamassa joku ihminen. Masennustilojen hoidossa sähköshokkihoito on lääkehoitoa tehokkaampi, skitsofreniassa se voi pelastaa potilaan hengen. Sähköshokkihoitoon mielletään ennakkoluuloja ja pelkoja. Hoitomuotona se on kuitenkin potilaalle kivuton ja auttava. Paranemisen mahdollisuus onkin 50-90% välillä. Sähköshokkihoitoa annetaan keskimäärin 10 kertaa. 20 hoitokertaa pidetään jo maksimaalisena hoidon määränä (Furman, Forsman & Saarela 1989, ; Sancta Maria 1997, 1-2.) Moniammatillisuus masentuneen ihmisen auttamisessa Erilaisten masentuneille suunnattujen palvelujen järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnille. Jotta masentuneen ihmisen auttaminen olisi sujuvaa ja asiakkaan tarpeita vastaavaa, toteutetaan sitä aluevastuun työskentelymallia käyttäen. Aluevastuista auttamistyötä toteutetaan asiakkaan asuinympäristössä integroiden erilaisia palveluja toisiinsa. Palveluiden yhdentämiseksi järjestetään tiivistä konsultaatio-, työnohjaus- ja koulutusyhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden kesken (Almqvist ym. 1996, 59.) Simoilan (1996) mukaan asiakkaan omassa ympäristössä tapahtuva auttamistyö lisää moniammatillista tiimityötä. Yhteistyö vaatii kaikkien siihen kuuluvien ponnisteluja ja asetetuissa tavoitteissa pysymistä (Simoila 1996, 101.)

19 18 Auttamistyön alkaessa masentuneen ihmisen auttamiseen liittyy monien eri ammattikuntien edustajia. Moniammatillinen tietämys luo kokonaisuuden auttamisen keinoista, jolla masentunutta ihmistä lähdetään auttamaan. Moniammatillisen tiimin tärkein jäsen on itse masentunut ihminen. Eri ammattikunnat edustavat teoreettista tietämystä asioista, kun taas masentunut ihminen tietää omat tuntemuksensa, voimavaransa ja odotuksensa hoidosta. Moniammatillisen tiimin tarkoituksena on luoda yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma asiakkaan kanssa (Saikku 1996, ) Moniammatillisen tiimin tulee muodostua kaikista henkilöstöryhmistä. Toimiva tiimityöskentely on jatkuvaa yhteistyötä ja auttamisen toteutumisen tarkastelua. Mitä suurempi yksittäinen työryhmä on, sitä hankalammaksi yhteistyötahojen välinen kommunikointi kuitenkin muodostuu. Tiimityöskentelyssä tuleekin pitää yllä ryhmädynamiikkaa ja muistaa asiakkaan itsemääräämisoikeus häntä koskeviin asioihin. Asiakasyhteistyöhön onkin ruvettu kiinnittämään enemmän huomiota viime vuosina. Teknologian kehittyminen ja asiakkaan kokonaisvaltaisen auttamistyön pyrkimykset ovat osaltaan vaikuttaneet moniammatillisen tiimityön kehittymiseen (Karjalainen & Saikku 1999, 9-10; Laaksonen & Voutilainen 1994, 73.) Masentuneille ihmisille tarjottavat palvelut riippuvat tämän tarpeista. Yhtä aikaisesti asiakas saattaa tarvita terveydenhuollon palveluita, eri sosiaalihuollon toimistojen palveluita sekä mahdollisesti työvoimahallinnon, kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten palveluita (Kuntoutusasiain neuvottelukunta 1992, ) 2.3 Kuntoutumisen lähtökohdat Kuntouttavan kuntoutustoiminnan katsotaan saaneen alkunsa 1880-luvulla. Tuosta ajasta tähän päivään on pitkä matka ja paljon on kuntoutuksen saralla muuttunut. Kuntoutuksen perusidea lienee kuitenkin säilynyt samana. Suomea koetelleet sodat ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet kuntoutuskäsitteen kulloiseenkin määrittelyyn. Alkujaan enemmänkin fyysiseen kuntoutukseen tähtäävästä toiminnasta on tultu kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn tukemisen käsitteeseen (Kähäri- Wiik, Niemi & Rantanen 1997, )

20 19 Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat periaatteellisesti samaa tarkoittavaa, eri näkökulmista tarkasteltua toimintaa. Kuntoutusta tarkastelee hoitajan näkökulma, jossa hoitajan toimintaa ohjaavat oletukset ja erilaiset hoitoteoriat. Kuntoutumisessa on kuntoutujan näkökulma, jossa asioita tarkastellaan kuntoutujan omien kokemuksien ja tuntemuksien pohjalta (Janhonen ym. 1995, 71.) Lehtonen (1998) pitää kuntoutumista elämänhalun- ja hallinnan palauttamisena, selviytymiskeinojen löytämisenä sekä vuorovaikutuksen ylläpitämisenä (Lehtonen 1998, 143). Kuntoutuksessa perehdytään niinikään ihmisen voimavarojen löytymiseen. Kuntoutuksen tarkoituksena ei ole keskittyä masentuneen ihmisen ongelma-alueisiin vaan kiinnittää huomio toimiviin ja terveisiin asioihin. Kuntoutuksessa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat. Ne eivät ole toisistaan erillisiä osioita vaan kuuluvat tiiviisti masentuneen ihmisen elämään. Ilman menneisyyttä ei ole tulevaisuutta. Hyväksymällä koettu menneisyys ja elettävä nykyisyys masentunut ihminen pystyy hyväksymään tulevaisuuden (Ahlfors ym. 1992, ) Kuntoutusprosessi on Starkeyn (1997) mielestä kolmiosainen. Ensiksi, yksilön tulee olla aktiivisesti mukana omassa kuntoutusprosessissa. Yksilön arvoja ja mielipiteitä tulee kuunnella ja kunnioittaa. Näiden ilmaisemiseen pitää antaa myös mahdollisuus. Toiseksi, päähuomio kuntoutumisessa pitää olla masentuneen ihmisen puutteellisten taitojen kehittämisessä. Tämä eroaa parantamisesta siinä, että parantamisessa pyritään nopeaan selviytymiseen ja täydelliseen toiminnan palautumiseen. Kolmanneksi, kuntoutuksella pyritään kehittämään kykyä kommunikoida sekä annetaan yhteiskunnallista tukea (Starkey 1997, 11.) Esimerkiksi Beck (1995), Gerrard, Holden, Elliott, McKenzie & Cox (1993), Proffitt ym. (1996) sekä Schreiber, Stern & Wilson (1998) kuvaavat masennuksen kuntoutumisprosessia prosessiksi, jossa ihminen pohtii omaa elämäänsä ja oppii ymmärtämään itseään. Masennuksesta kuntoutuminen alkaa, kun masentunut itse tai auttajat tunnistavat masennuksen. Masentuneen ihmisen kuntoutumisprosessin käynnistystä edellyttää halu selviytyä masennuksesta (Savolainen & Sillanpää 1999, )

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä Anna-Liisa Lämsä Kuin olisin ollut mustan sisällä ja tuo musta puristava möykky olisi pitänyt kehoni lytyssä. Näin kuvailee Katja Lemberg masennustaan. Tämän kirjan nimi Miltä musta tuntuu? viittaa yhtäältä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot