MASENNUKSESTA KUNTOUTUMINEN OMA-APURYHMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASENNUKSESTA KUNTOUTUMINEN OMA-APURYHMÄSSÄ"

Transkriptio

1 MASENNUKSESTA KUNTOUTUMINEN OMA-APURYHMÄSSÄ Milla Halme Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö

2 1 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ Milla Halme Masennuksesta kuntoutuminen oma-apuryhmässä Helsinki sivua, 5 liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa tietoa masennuksesta, masentuneen ihmisen auttamisesta sekä masennuksesta kuntoutumisesta oma-apuryhmässä sairaanhoitajille ja masentuneiden ihmisten omaisille. Teoriaosuudessa pyrittiin tuomaan esille masennuksen kuntoutumiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. Masennus käsitteenä on hyvin monimuotoinen ja sitä tarkasteltiinkin tutkimuksessa eri näkökulmista käsin. Masentuneen ihmisen auttamistyön haasteellisuutta ja monipuolisuutta tuotiin työssä esiin. Oma-apuryhmiä käsiteltiin eräänä masentuneiden ihmisten auttamiskeinona. Työn empiirinen osa suoritettiin Belgiassa, psykiatrisen sairaalan päiväsairaalassa. Tutkimuksella pyrittiin kuvailemaan masentuneiden ihmisten kokemuksia omaapuryhmässä kuntoutumisesta sekä tutkia millaisia voimavaroja oma-apuryhmästä saatiin. Tutkimukseen haastateltiin kuutta päiväsairaalan potilasta. He olivat iältään vuotiaita, erilaisen taustan omaavia henkilöitä. Masennuksesta he olivat kärsineet yhdestä kolmeen vuotta. Tutkimuskysymykset olivat puoli-strukturoituja ja haastatteluista saatua aineistoa analysoitiin sisällön analyysiä hyväksi käyttäen. Tutkimustuloksista merkittävimmiksi nousivat vertaistuen, luottamuksen ja toivon merkitys oma-apuryhmässä. Oma-apuryhmässä kuntoutumista pidettiin pääosin onnistuneena kokemuksena, vaikka kaikilla haastatelluilla kuntoutumisprosessi olikin vielä kesken. Negatiivisiin kokemuksiin vaikuttivat oman tilanteen ymmärtämättömyys ja oma persoonallisuus. Oma-apuryhmässä vertaistuki mahdollisti oman masennuksen käsittämisen ja hyväksymisen. Luottamus ryhmässä kasvoi koko ajan, uskallettiin puhua joskus aroistakin asioista ja tunteiden näyttäminen sallittiin. Toivo on keskeinen ja tärkeä voimavara kuntoutumisprosessissa olevalle masentuneelle ihmiselle. Toivoa ylläpidettiin yhdessä ja toisten onnistuneista selviytymisen kokemuksista koettiin saavan lisää toivoa omaan kuntoutumiseen. Oma-apuryhmän myötä koettiin myös sosiaalisten taitojen parantuneen. Tätä pidettiinkin tärkeimpänä voimavarana, jonka masentuneet ihmiset löysivät itsestään oma-apuryhmässä. Masentuneen ihmisen kuntoutumisprosessi voi olla ajallisesti hyvin pitkä. Masentuneelle ihmiselle jaksaminen ja toivo selviytymisestä ovat tärkeitä voimavaroja. Masennuksesta ei kuitenkaan selviydytä yksin, vaan masentunut ihminen tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä. Oma-apuryhmistä saadun tuen myötä yksinäisyys ja turvattomuus kaikkosivat ja omaan elämään uskallettiin taas tarttua. Avainsanat: Masennus, kuntoutuminen, kuntoutus, oma-apuryhmä

3 2 Diaconia Polytechnic in Finland, Alppikatu Training Unit Author: Halme Milla Title: Rehabilitation from Depression in a Self-help Group Date: Spring 2001 Pages: 56 Appendices: 5 ABSTRACT The purpose on these thesis was to help increase knowledge concerning rehabilitation from depression in self-help groups. This study is intended for nurses, depressed people and families the of the depressed person. The focus of the study is the presentation of how depressed people in the rehabilitation process feel about rehabilitation in a self-help group. The results also tell what the depressed people learned about themselves through the self-help group. The theoretical part of these thesis emphasises the fundamental theories and studies of depression rehabilitation. As depression is a highly multidimensional illness, it has been introduced from various perspectives. The empirical part was conducted in a Belgium psychiatric hospital. The purposive sampling group was composed of six patients. The criteria being as follows; they must be patients in a day-hospital, with ages ranging from 22 years till 52 years: they had to have been medically diagnosed with depression: they had to have suffered from depression for between one to three years. The qualitative study was carried out using questionnaires and interviews. The questionnaire questions were semi-structured and answers were then itemised through interviews. The study material was analysed using content analysis. The finding reveals that the key factors in recovery were the support of peers in the selfhelp groups and trust and hope. Rehabilitation in a self-help group was mainly seen as a progressive experience. The trust between the members of self-help groups grew constantly throughout the rehabilitation process. Also, the expression of feelings increased and the ability to discuss even the most difficult issues improved. Hope was maintained through other members of the group. The success experienced by other members of the group enhanced the motivation of individual rehabilitation. It was also shown that the social skills of those in the group improved. The rehabilitation process can be long. In order to recover from depression, one needs the help of other people. In isolation, recovery can be virtually impossible. With the support of the self-help group, feeling loneliness and insecurity faded away, and the individual s own life could be faced again. Keywords: Depression, recovery, rehabilitation, self-help group Filed and stored at: Diaconia Polytechnic Library, Alppikatu Training Unit

4 3 EMOTIES! Gevoelens spreken innerlijke werkelijkheid, prettige en minder prettige, maar wat je ermee doet? Vecht er tegen! Mat vallen en opstaan! Ben je gevallen, blijf niet liggen, maar sta op! Je zult zien Je komt er wel!! (Myra 06/01/2000) TUNTEET! Tunteet puhuvat sisäistä todellisuutta, kivoja ja vähemmän kivoja, mutta mitä voit tehdä? Taistele vastaan! Romahduksia ja selviytymisiä! Oletko pudonnut, älä jää makaamaan, älä luovuta! Tulet huomaamaan Sinä selviät!! (Käännös Myra ja Milla)

5 4 SISÄLLYS OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO.6 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Masennus Näkökulmia masennukseen Masennuksen vaikutus perheeseen Masentuneen ihmisen auttaminen Masentuneen ihmisen auttamiskeinoja Moniammatillisuus masentuneen ihmisen auttamisessa Kuntoutumisen lähtökohdat Kuntoutujan motivaatio Ammattiauttajien apu Oma-apuryhmät TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimustehtävät Haastateltavien kuvaus Aineiston keruu Analyysi Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimustulosten analysointi TUTKIMUSTULOKSET Kokemukset oma-apuryhmästä Positiiviset kokemukset Negatiiviset kokemukset Voimavarat Sosiaalinen selviytyminen Vertaistuki POHDINTA Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelua Jatkotutkimusaiheita JOHTOPÄÄTÖKSET.4

6 5 LÄHTEET 46 LIITTEET 52 Liite 1. Masennuksen kiertokulku. Liite 2. Masennuksen kiertokulun esimerkki (flaami) Liite 3. Masennuksen kiertokulun esimerkki (suomi) Liite 4. Tutkimustehtävät ja haastattelukaavake (flaami) Liite 5. Tutkimustehtävät ja haastattelukaavake (suomi)

7 6 1. JOHDANTO Tunnen oloni väsyneeksi, itkuiseksi enkä jaksa kiinnostua elämästä. Perhekin on alkanut minusta erkaantua. Töissä en ole ollut aikoihin, kun on niin outo olo. Huomaan myös kärsineeni päänsäryistä jo pitkän aikaa. Mietin mikä minua vaivaa. Oireeni viittaavat masennukseen. En halua uskoa tai en uskalla myöntää sitä itselleni. Minullako masennus, ei ikinä! Masennus on ajankohtainen ja kasvava ilmiö niin meillä Suomessa kuin maailmallakin. Vakavasta lääketieteellisesti todetusta masennuksesta kärsii tällä hetkellä maassamme n. 6% väestöstä. Masennukseen sairastuvat yleisemmin naiset kuin miehet. Masennus vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti heikentäen näin tämän työ- ja toimintakykyä. Masennus on noussut myös yhdeksi merkittävimmäksi työkyvyttömyyden aiheuttajaksi (Spoov & Syvälahti 1996, 5; Kansaneläkelaitos 1998, 128.) Masennuksen roimaa lisääntymistä lisäävät myös tiedot, joiden mukaan 1990-luvulla masennuslääkkeiden kulutus on kolminkertaistunut edellisvuosiin nähden. Spoov & Syvälahti (1996) arvioivatkin vuoden aikana kulutettavan masennuslääkkeisiin peräti 220 miljoonaa markkaa. Masennuslääkkeiden kulutuksen myötä myös lääkkeiden käyttäjämäärät ovat lisääntyneet (Spoov & Syvälahti 1996, 5.) Masennuksen lisääntyvästä esiintymisestä huolimatta masennusta tunnetaan melko puutteellisesti. Masennuksen ilmeneminen on moninaista sen aiheuttaessa niin psyykkisiä, fyysisiä kuin somaattisiakin oireita. Tietämättömyys masennuksesta on osaltaan vaikuttanut siihen, että masennuksesta kärsiviä ihmisiä ei ole kyetty auttamaan riittävästi. Perusterveydenhuollon palveluita käyttävistä ihmisistä peräti 10-15% kärsii masennuksesta. Kuitenkin näistä vain noin joka neljäs tunnistetaan masennuspotilaaksi (Suomen akatemia 1995, 8.) Masentuneen ihmisen tunnistaminen ja hoidon aikainen aloittaminen asettavatkin haasteita terveydenhuollolle. Hyvä hoitotyö tarkoittaa masentuneen ihmisen aikaista tunnistamista ja oikeiden auttamiskeinojen valitsemista. Masennus koskettaa koko perhettä. Masentuneen omaisen kärsimyksiä seurataan sivusta kykenemättä auttamaan. Perhe ei ole masentuneesta ihmisestä irrallaan oleva osa, vaan olennainen ja tärkeä tuki masentuneen ihmisen elämässä. Perheen mukaan ottamisella masentuneen ihmisen

8 7 auttamiseen on tarkoitus lisätä heidän tietämystään masennuksesta. Perhettä tulee myös osata auttaa jos masennus omaisella pitkittyy tai perheen omat voimavarat ehtyvät. On myös mahdollista, että masentuneen ihmisen muut perheen jäsenet sairastuvat masennukseen. Niinpä myös masentuneen ihmisen perheen auttaminen on hoitotyössä tärkeää. Masentuneen ihmisen auttamistyössä noudatetaan nykyään moniammatillistatiimityötä. Lääkäreistä, sairaanhoitajista, sosiaalihuollon edustajista sekä terapeuteista koostuvat tiimit pyrkivät masentuneen ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitotyöhön tämän mielipiteitä ja valintoja kunnioittaen. Tämä opinnäytetyö käsittelee masennuksesta kuntoutumista oma-apuryhmässä. Työn tarkoituksena on antaa tietoa masennuksesta, masentuneen ihmisen auttamisesta sekä masennuksesta kuntoutumisesta sairaanhoitajille, masentuneille ihmisille ja masentuneiden ihmisten omaisille. Masentuneen ihmisen auttamistyö on monimuotoista ja auttamisen mahdollisuuksia on monia. Työssäni olen tuonut esiin keskeisimmät avohoidossa käytetyt auttamiskeinot. Oma-apuryhmät ovat eräs keino auttaa masentunutta ihmistä ja niistä saatu hyöty on ollut monipuolista ja antoisaa. Tämän työn myötä sairaanhoitajille avautuu mahdollisuus tutustua oma-apuryhmiin ja niiden vaikutuksiin masentuneen ihmisen hoidossa. Työn empiirinen osa on suoritettu Belgiassa psykiatrisessa sairaalassa. Masennus on kasvava ilmiö myös Belgiassa, jossa masennusta esiintyy suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa. Leimautumisen ja työpaikanmenettämisen pelosta johtuen apua ei uskalleta hakea ajoissa, vaan masennus monesti pitkittyy. Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata oma-apuryhmissä mukana olleiden ihmisten kokemuksia masennuksesta kuntoutumisesta. Tutkimustuloksia tarkastellaan masentuneiden ihmisten näkökulmasta. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta kuntoutumisprosessissa ollutta masentunutta ihmistä. Kvalitatiivista tutkimusaineistoa on analysoitu sisällön analyysin avulla. Tutkimustulokset antavat uusia näköaloja masentuneille ihmisille kuntoutumiseen oma-apuryhmässä, sekä lisäävät käsitystä masennuksesta kärsivien ihmisten voimavaroista ja niiden löytymisestä oma-apuryhmässä. Masennukseen liittyvä tiedon vähyys, oma kiinnostuminen aiheeseen sekä käytännön harjoitteluni suorittaminen Belgiassa ovat vaikuttaneet aihealueen valintaan.

9 8 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin on valittu tähän työhön keskeisemmin liittyvät käsitteet. Käsiteltävät käsitteet on valittu sen mukaan kenelle työ on suunnattu. Teoria pohjautuu kirjallisuuteen ja aikaisempiin tutkimuksiin. Tässä työn osassa tuodaan esille masennusta käsitteenä, käsitellään masentuneen ihmisen ja tämän perheen auttamista sekä auttamisen keinoja. Käsitellään moniammatillisen tiimityön merkitystä masentuneen ihmisen auttamistyössä, sekä tarkastellaan kuntoutumisen lähtökohtia. Oma-apuryhmiä käsitellään eräänä masennuksesta kuntoutumisen apukeinona. 2.1 Masennus Masennus, jota kutsutaan myös masentuneisuudeksi ja depressioksi on henkilökohtainen ihmisarvon vaurioitumisen kokemus. Masennuksesta puhutaan paljon ja käsitteenä sitä on runsaasti tutkittu. Kuitenkin itse masennuksesta tiedetään varsin vähän. Masennus käsitteenä on varsin monimuotoinen ja sitä voidaan tarkastella eri hoitotyön näkökulmista käsin (Suomen akatemia 1995, 1.) Terminologian selventämiseksi tässä työssä käytetään masennuksen käsitettä. Masennukseen sairastuminen ei katso ikää eikä sukupuolta. Masennusta esiintyy kaikkialla maailmassa. Rikkaiden teollisuusmaiden ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet sairastua masennukseen kuin köyhien maiden asukkaillakin. WHO:n arvion mukaan masennuksesta kärsii noin 3-5 % maapallon väestöstä. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa ihmistä (Leroy & Van Tongele 1998, 22.) Masennus monesti yllättää ihmisen. Aluksi ei ymmärretä mistä johtuu, että ei saa unta tai olo on ärtyneen itkuinen. Kiinnostuminen muista asioista tuottaa vaikeuksia ja helposti vetäydytään muista ihmisistä. Negatiivisten asioiden pohtiminen on helpompaa kuin positiivisten. Masennus vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti ja monesti masentunut ihminen saattaa oirehtia myös somaattisesti kärsien mm. vatsakivuista ja päänsärystä. Päivittäisten negatiivisten kokemusten myötä masentunut ihminen rupeaa tuntemaan vihaa itseään ja muita kohtaan sekä hakemaan syitä masennukseensa. Elämää hallitsevat erilaiset ristiriidat, yksinäisyys ja toivottomuus (Laine 1997, 66-69; Ahonen, Kiikkala & Sohlman 1999, 13.)

10 9 Masennus on monesti reagointitapa kielteisiin elämän kokemuksiin. Käsittelemätön suru, uudet elämäntilanteet ja muutokset omassa persoonallisuudessa saattavat aiheuttaa masennusta. Syyllisyyden tunteet elämässä tapahtuneissa asioissa monesti lisäävät masennusta ja vaikeuttavat avun saantia (Almqvist, Iija & Kiviharju- Rissanen 1996, ) Masentunut ihminen kokee monesti olevansa yksin kärsimystensä kanssa ja tuntee häpeää omasta tilastaan. Masennuksesta selviytyäkseen masentunut ihminen tarvitsee muita ihmisiä. Masentuneen ihmisen kokema häpeä ja leimautumisen pelko lisäävät avunhakemisen kynnystä. Masennus on sairaus, josta parantuminen vaatii henkilökohtaisia ponnisteluja sekä moniammatillisen tiimin ympärille (Suomen akatemia 1995, 3; Ahonen 1998, ) Masennusta saattaa pitkittää vaikea avunsaanti sekä useat epäonnistuneet yritykset selviytyä % masennuksesta selviytyneistä ihmistä tulee jossakin elämänsä vaiheessa sairastumaan uudelleen masennukseen. Arviolta n. 15% ihmisistä masennus jää krooniseksi. Heiltä masennus ei tule koskaan poistumaan. Masentunut ihminen pettyy itseensä ja saattaa jopa harkita itsemurhaa kärsimystensä poistajana (Ahonen ym. 1999, 37; Houtman 1996, 24.) Itsemurha-ajatukset ovat hyvinkin keskeisiä masentuneen ihmisen elämässä. Itsemurhaajatukset masentuneilla ihmisillä ovat spontaaneja ja vaikuttavat suoranaisesti koettuihin asioihin. WHO on esittänyt huolestumisensa masennuksen aiheuttamasta kuolleisuudesta % masentuneista ihmisistä päätyy itsemurhaan. Koska masennus on tunnetilaltaan vaihteleva, saattavat monet masentuneet ihmiset paremmaksi koetun päivän jälkeen säikähtää ajatuksiaan itsemurhasta (Ahonen ym. 1999, 37; Achté 1991, 63; Leroy & Van Tongele 1998, 22; Ahonen 1998, 78.) Masennukseen sairastuminen synnytyksen jälkeen on lisääntynyt huomattavasti. Tällöin masennuksen syntyyn vaikuttavat ylisuuret odotukset äitiydestä sekä ajatukset mahdollisesti vauvan satuttamisesta. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivät naiset usein vähättelevät ongelmiaan eivätkä hakeudu helposti apuun. Lapsen syntymä ja synnytyksen jälkeinen aika ovat kriittisiä elämän tapahtumia jotka aiheuttavat muutoksia kaikissa biologisissa ja psykososiaalisissa järjestelmissä äideillä.

11 10 Synnytyksen jälkeistä masennusta hoidetaan yleensä masennuslääkkeillä ja psykoterapialla (Ugarriza 2000, 45.) Masennuksen esiintyvyyteen vaikuttavat myöskin synkät vuodenajat. Tällöin on kyse ns. kaamosmasennuksesta. Syksy ja talvi ovat synkkiä ja kylmiä vuodenaikoja. Masennuksen uskotaankin liittyvän tällöin vähentyneeseen valon saantiin. Hoidoksi kaamosmasennuksesta kärsivälle ihmiselle annetaan kirkasvalohoitoa (Leroy & Van Tongele 1998, ) Näkökulmia masennukseen Yleisen näkökulman mukaan masennusta pidetään sairautena joka aiheuttaa pitkiä sairaslomia, työkyvyttömyyseläkkeitä sekä rankkoja hoitosuhteita. Toisaalta masennusta pidetään elämän kiinnostuksen vähenemisenä (Savolainen & Sillanpää 1999, 6). Ahosen ym. (1999) mukaan masennus mielletään myös tunnetilaksi, mielenrauhan järkkymiseksi sekä kärsimykseksi (Ahonen ym. 1999, 7). Lääketieteellisen käsityksen mukaan masennuksen syntyyn vaikuttavat biokemialliset-, psyykkiset- ja sosiaaliset tekijät. Elämänkriisit ja sairaudet aiheuttavat jonkin edellä mainitun tekijän voimakkaampaan ilmenemiseen (Achté 1991, 8.) Hoitotieteellisesti masennuksen käsitettä voidaan lähestyä kahdella eri tavalla. Esimerkiksi Hendersson (1963), Abdellah (1970), Johnsson (1980), Orem (1980), Neuman (1981), Roper ym. (1985), Parse (1987), Yura & Walsh (1988) sekä Kiikkala & Munnukka (1995) pitävät loogis-empiiriseen ajattelutapaan liittyvää käsitystä ihmisestä summatiivisena kokonaisuutena. Ihmistä on tällöin tarkasteltu fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Masennus mielletään häiriöksi joko fyysisellä, psyykkisellä tai sosiaalisella alueella (Kiikkala 1996, 31.) Newman (1986), Parse (1987), Watson (1988), Kiikkala (1991), Kiikkala & Munnukka (1995) ajattelevat ihmistä fenomenologis- eksistentiaalisti jakamattomana yksilönä. Masennusta pidetään kokemuksellisesti rikkautena, ihmisen kasvun mahdollisuutena (Kiikkala 1996, 31.) Fenomenologis-eksistentiaalisessa ihmiskäsityksessä ihminen

12 11 mielletään ainutkertaiseksi yksilöksi ja auttamistyötä tehdään yksilö- ja tilannekohtaisesti (Suomala 1998, 15.) Boelens (1998) kuvaa masennusta ympyränä johon vaikuttavat ajatukset, tunteet ja toiminta (liite 1). Kaikki kolme osiota vaikuttavat toisiinsa ja mitä enemmän ihminen pyörii ympyrässä, sitä syvemmälle masennukseen hän vaipuu. Ajatuksissaan ihminen kokee alemmuuden tunnetta, eikä itsestä löydetä mitään hyvää. Tunnetasolla koetaan yksinäisyyttä sekä kärsitään itsesyytöksistä. Kun tunteet ja ajatukset ovat nollassa ruvetaan käyttäytymään myös niiden mukaisesti ja vetäydytään muista ihmisistä (liitteet 2 & 3) (Props 2001, haastattelu.) Masennuksen vaikutus perheeseen Masennus kokemuksena on yksilöllinen, mutta se koskettaa myös masentuneen ihmisen perhettä (Kiikkala 1996, 72). Masentuneen ihmisen omaiset kärsivät ja ovat ylikuormittuneita. Masennus monesti yllättää perheen, joka kärsii uudessa elämäntilanteessa tietämättömyydestä masennusta kohtaan. Masentunut ihminen herättää hämmennystä ja pelkoa perheessä, joka hakee syitä sairastumiseen kaikkialta. Perhe vaipuu helposti toisten syyttelyyn, häpeään tai kieltää ongelmien olemassaolon. On täysin mahdollista että masentuneen ihmisen perheen jäsenet sairastuvat myös itse masennukseen, mikäli koko perhettä ei oteta mukaan masentuneen ihmisen auttamistyöhön (Helasti 1999, 21, 50; Ahlfors, Saarikoski & Sova 1992, ) McGorryn (1996) mukaan perheet kuvaavat perheenjäsenensä sairastumista merkittävänä kriisinä, voimakkaana terveydenmenettämisenä ja tulevaisuuden suunnitelmien kaatumisena. Perheet tarvitsevat ammattilaisten apua selviytyäkseen äkillisesti yllättävästä omaisensa sairastumisesta. Hartfiel & Lefty (1990) ovat pahoillaan siitä, että mielenterveyspalvelut ja auttamiskeinot eivät aina ole olleet masennukseen sairastuneen ihmisen perheille niitä parhaimpia. Yhteistyötä perheen kanssa he pitävät joskus hyvinkin tunteettomina. Masentuneen ihmisen läheiset kuvaavat tunteitaan monesti turhautuneiksi ja he kokevat joutuneensa eristykseen sairastuneen omaisensa auttamistyöstä (Hamilton Wilson 1999, 23.)

13 12 Perhe tarvitsee myös tukea elämiseen masentuneen ihmisen kanssa. Koko perheen kattavalla auttamistyöllä pyritäänkin vapauttavaan tilaan, jossa toisten syyttelystä ja häpeästä on luovuttu. Elämäntilanne pyritään hyväksymään auttajan kertoessa masennuksesta ja auttamiskeinoista. Tärkeää on myös mahdollistaa koko perheen osallistuminen auttamistyöhön. Perheen auttamistyössä tulee auttajan muistaa myös puolueettomuus. Perhe pyrkii itse muuttamaan elämäntilannettaan, auttajan antaessa oman tukensa. Perheen auttamistyön tarkoituksena on antaa perheelle toivoa selviytymisestä. Yhdessä kärsivä perhe saattaakin huomaamattaan nousta toistensa tärkeiksi tukijoiksi (Ahlfors ym. 1992, ; Leroy & Van Tongele 1998, ) Perheen mukaan ottamisella auttamistyöhön saadaan erilaista tietoa masentuneesta ihmisestä. Kyseessä onkin tietojen vaihtoa ammattiauttajien ja perheen välillä. Omaisilla on mahdollisuus auttaa ammattihenkilöitä ymmärtämään enemmän heidän sairastunutta perheenjäsentään. Ammattiauttajat taas pyrkivät lisäämään perheen tietämystä masennuksesta (Hamilton Wilson 1999, ) Kuntouttavassa hoitotyössä on viimevuosina lisätty perheterapioiden määrä. Perhe terapioissa masentuneen ihmisen perheenjäsenet on otettu mukaan auttamistyöhön. Omaiset osallistuvat erilaisiin auttamistilanteisiin ja heille pidetään tiedotustilaisuuksia mm. masennuksesta. Mielenterveysongelmaisten omaisille on perustettu oma tukijärjestö (Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry). Omaisia on myös otettu mukaan eri ammattiryhmien tapaamisiin. Ennen omaisten pyytämistä mukaan hoitotyöhön keskustellaan aina asiakkaan kanssa. Vuoristorataa kulkeva masennus on raskasta perheelle, vaikka tietämystä asioista olisikin ja perheen väliset suhteet olisivat kunnossa. Tärkeää perheterapiassa on siis huolehtia myös masentuneen ihmisen perheenjäsenistä (Almqvist ym. 1996, 174.) Masentuneiden ihmisten perheen oikeanlainen auttaminen on niinikään haasteellista. Masennus monesti yllättää perheen ja uudet tilanteet tuntuvat vaikeilta käsittää. Myös Hintsanen & Stengård (1995) muistuttavat, että auttajan tulee kyetä auttamaan myös masentuneen ihmisen perhettä. Masentuneen ihmisen kanssa eläminen on raskasta ja voimia kysyvää. Perheen jäsenet pitävätkin tärkeänä, että myös heidän tarpeistaan huolehditaan. Masentuneen ihmisen kokonaisvaltainen hoito vaikuttaa myönteisesti

14 13 myös tämän perheeseen. Auttamistyössä perhettä huomioimalla, tuetaan myös masentunutta ihmistä (Hintsanen & Stengård 1995, ) 2.2 Masentuneen ihmisen auttaminen Hoitotyö on tarkoituksenmukaista, inhimillisyyttä ja terveyttä edistävää auttamistyötä. Hoitotyön asiakkaana voi olla potilas, perhe tai yhteisö (Kiikkala & Munnukka 1995, 124.) Hoitaminen on toisesta ihmisestä huolehtimista. Jokaisella ihmisellä on jollakin tavoin luonnostaan halu auttaa toisia ihmisiä. Hoito- ja sosiaalialalle hakeutuvat kokevat auttamisen halun voimakkaampana tarpeena. Auttaminen ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä. Auttamistyötä tekevät ovat koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on erilaisia avuntarpeita (Almqvist ym. 1996, ) Tässä työssä käytetään auttaja käsitettä hoitajan sijasta. Auttajalla tarkoitetaan kaikkia hoitotyötä ammatikseen tekeviä ihmisiä. Potilas käsite määritetään sairaalahoidossa olevista, joten tässä työssä on mielekkäämpää käyttää asiakkaan käsitettä. Myös avohoidossa mielenterveyspalveluita tarvitsevia ihmisiä kutsutaan asiakkaiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mielletään asiakaspalveluksi, jossa asiakaspalvelija toimii suoranaisesti asiakkaan kanssa. Auttajan tulee asiakastyössä pyrkiä ymmärtämään masentuneen ihmisen tilannetta peilaamalla auttamista tämän tarpeisiin ja elämään. Tarpeiden oikealla ymmärtämisellä asiakkaalle pystytään tarjoamaan häntä parhaiten auttavat palvelut. Kuitenkaan aina asiakas itsekään ei tiedä mitä hän tarvitsee tai että hän yleensä tarvitsee apua (Ahonen 1992, 15.) Mielenterveyslaissa (1990) 1 annetaan säännökset mielenterveystyöstä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaalija terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut). Mielenterveystyöhön kuuluu myös väestön elinolosuhteiden kehittäminen siten, että elinolosuhteet ehkäisevät ennalta mielenterveydenhäiriöiden syntyä, edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalvelujen järjestämistä (Janhonen, Latvala & Visuri 1995, 146.)

15 14 Hoitotieteissä auttamista pidetään ammattityönä, jossa asiakkaalla on keskeinen rooli. Sosiaalista ympäristöä muuttamalla asiakkaan henkilökohtaista kasvua ja terveyttä pyritään edistämään. Auttaja pyrkii auttamaan asiakasta uusiin asioihin sopeutumisessa sekä tukee asiakasta itsenäiseen ajatteluun ongelmien ratkaisemiseksi (Ahonen 1992, 11.) Masentuneen ihmisen auttamistyössä ihmistä pidetään toisiin ihmisiin yhteydessä olevana yksilönä. Masentuneen ihmisen auttaminen ei sisällä selviä toimintamalleja. Koska masennus kokemuksena on yksilöllistä, on myös auttamistyön oltava yksilökeskeistä. Auttamistyössä pyritään luomaan ympäristö sellaiseksi, että masentunut ihminen voi rentoutua ja omassa tahdissaan alkaa purkaa masennuksensa ydintä. Masentuneen ihmisen auttamistyö etenee täysin masentuneen ihmisen ehdoilla, auttajan häntä kuunnellessa ja tukiessa. Masentuneen ihmisen ja auttajan keskinäisillä suhteilla on suuri merkitys avun vastaanottamiseen. Masentuneen ihmisen auttamisessa tuleekin pyrkiä luottamusta herättävään hoitosuhteeseen, jossa auttaja ja avunsaaja ovat tasavertaisia. Vuorovaikutus ja vertaistuki ovatkin tällöin avaimia onnistuneeseen hoitosuhteeseen. Aito toisesta välittäminen sekä rehellisyys ovat merkityksellisiä masentuneen ihmisen auttamisessa (Kiikkala 1996, ) Masentuneen ihmisen auttamistyön tekee haasteelliseksi yhteiskunnallinen suhtautuminen psyykkisesti sairaisiin. Omista ongelmista puhumista tai avun hakemista hävetään. Leimautumisen pelossa moni todellista ammattiapua tarvitseva jää vaille asianmukaista hoitoa. Pitkittyessään masennus syvenee ja ihminen saattaa vaipua syvään epätoivoon. Pelot työpaikan ja perheen menettämisestä kasvavat, toimeentulo askarruttaa ja pahimmassa tapauksessa syvästi masentunut ihminen ajautuu itsemurhaan (Almqvist ym. 1996, ) Onkin vaikeaa määritellä, koska ihminen tarvitsee ammattiapua. Syinä tähän ovat monesti muut yhtäaikaiset sairaudet tai häpeä omasta tilanteesta. Masennuksen laukaisijana toimii monesti käsittelemättömät elämäntilanteen muutokset ja surut. Auttajan tulisikin tunnistaa erilaiset elämän kriisivaiheet kyetäkseen ymmärtämään ja auttamaan oikein (Almqvist ym. 1996, ) Kriisiä voidaan määritellä monin eri tavoin. Yleisesti ottaen se kuitenkin mielletään elämänmuutokseksi, johon ihminen ei

16 15 ole varautunut. Äkisti muuttuvat elämäntilanteet saattavat tuntua raskailta ja mahdottomilta selvittää yksin (Salonen 1998, 71.) Masentunutta ihmistä autetaan tämän näkemyksiä ja arvoja kunnioittaen. Hoitoetiikan eräänä tärkeimpänä lähtökohtana voidaankin pitää ihmisarvon ja potilaanoikeuksien kunnioittamista. Hoitamiseen vaikuttaa myös auttajan omat asenteet. Auttaja on hoitotyön ammattilainen, joka pyrkii tukemaan ja auttamaan masentunutta ihmistä. Hoitotyön käsitteillä terveys, ihminen, ympäristö ja hoitotyö on tärkeä merkitys hoitotyön onnistumiseen. Nämä käsitteet muodostavat kokonaisen ihmisen. Kokonaisvaltainen auttamistyö ei onnistu ilman näiden käsitteiden perusteellista ymmärtämistä (Kalkas & Sarvimäki 1994, 59; Iivanainen, Jauhiainen & Korkiakoski 1996, 475.) Masentuneen ihmisen auttamiskeinoja Tässä työn osassa käsitellään keskeisimpiä auttamiskeinoja masentuneen ihmisen auttamistyössä. Masentuneen ihmisen auttaminen sairaalassa on jätetty pois, työn keskittyessä avohoidon masennustyöhön. Yksittäinen auttamiskeino masentuneen ihmisen auttamisessa on monesti riittämätöntä. Masentunut ihminen saa monesti hoitoa, joka koostuu eri auttamiskeinoista tukien masentunutta ihmistä kohti selviytymistä. Masentuneen ihmisen auttamiskeinoja on monia. Mikä on toiselle hyvä ei välttämättä vaikuta samoin toiseen avuntarvitsijaan. Ensimmäiset varsinaiset psykiatriset auttamiskeinot aloitettiin luvuilla, jolloin psyykkisesti sairaiden hoidossa käytettiin sähköshokki- ja insuliinihoitoja sekä lobotomiaa (Almqvist ym. 1996, 53.) Lobotomia eli leikkaaminen on aivoleikkaus, jossa katkaistaan väliaivojen ja otsalohkojen väliset yhteydet (Aikio 1993, 384). Masennuslääkkeet ovat yksi mahdollisuus auttaa masentunutta ihmistä. Lievissä masennustiloissa tai yksittäisissä masennusoireissa psykoterapeuttinen tuki saattaa riittää hoidoksi. Keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta kärsivä ihminen tarvitsee lääkehoitoa muiden auttamiskeinojen lisäksi. Ilman masennuslääkitystä masennusoireet pitkittyvät ja kestävät keskimäärin 1/2-1 vuotta. Keskivaikeita ja vaikeita masennustiloja olisi suotavaa hoitaa masennuslääkkein n. puolen vuoden ajan (Spoov &

17 16 Syvälahti 1996, 22, ) Lääkityksen avulla masentunut ihminen rauhoittuu ja muuttuu aktiivisemmaksi avunsaajaksi. Masennuksen taustalle piiloutuneet selviytymisen voimavarat tulevat masentuneella ihmisellä paremmin esiin, kun piinavat tunteet on lääkehoidolla lievennetty (Ahlfors ym. 1992, 47.) Masennuslääkkeiden kuten muidenkin lääkkeiden periaatteena on, että niistä saatava hyöty on oltava suurempi kuin haitta. Masennuslääkkeitä on monenlaisia ja ne vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Monesti masennuslääkettä joudutaankin vaihtamaan, sillä korkeitaan 2/3 käyttäjistä saa tarvitsemansa hyödyn ensimmäiseksi määrätyistä masennuslääkkeistä. Spoovin & Syvälahden (1996) mukaan masennuslääkkeiden tehoon ja annosteluun vaikuttavat ratkaisevasti myös masennuksen vaikeusaste. Vaikka masennuslääkkeet ovatkin tällä hetkellä käytetyimpiä lääkkeitä maassamme, eivät kaikki lääkehoitoa ja psyykkistä tukea tarvitsevat ihmiset saa apua. Masentuneen ihmisen lääkehoidossa tulee ottaa huomioon masentunut ihminen, hänen mahdollisia pelkojaan ja ennakkoluulojaan masennuslääkkeistä ei tule vähätellä (Spoov & Syvälahti 1996, 22, 25-26) Masentuneen ihmisen auttamiskeinoista eräitä ovat erilaiset terapeuttiset ryhmät. Ryhmäterapiaa on kehitetty paljon vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Ryhmäterapioista yleisimpiä ovat keskusteluryhmät, toimintaterapiaryhmät, liikuntaryhmät, sekä musiikki- ja kuvataideryhmät. Uusien tarpeiden myötä uusia terapiaryhmiä perustetaan. Ei olekaan enää harvinaista että masentunut ihminen osallistuu tietotekniikan ryhmäterapiaan tai kielten opiskeluun. Ryhmäterapioissa ryhmä koostuu pienestä joukosta ihmisiä, ei välttämättä samaa diagnoosia omaavista. Ryhmän toimintaa ohjaa aina koulutuksen saanut ohjaaja, joka vetää ryhmiä kuunnellen ryhmäläisten tarpeita ja toiveita (Ahlfors ym. 1992, 130.) Psykoterapiaa käsitellään tässä osiossa tarkemmin kuin muita terapioita, sillä psykoterapialla on keskeinen merkitys masentuneen ihmisen hoidossa. Psykoterapian määrittely on moninaista ja se on yleiskäsite useille hoitomuodoille. Psykoterapia on ammatillista ja tietoista pyrkimystä tukea ja auttaa psyykkisistä häiriöistä kärsiviä ihmisiä. Psykoterapialla pyritään psyykkisten häiriöiden hoitamiseen sekä psykologisen normaalikehityksen ja peruskykyjen häiriöiden poistumiseen tai lieventymiseen. Psykoterapiaa käytetään niin itsenäisenä hoitomuotona kuin muun hoidon osanakin.

18 17 Psykoterapian vaikutukset masentuneen ihmisen hoidossa ovat hyviä ja uudelleen sairastumisen riskit vähenevät (Staels 1994, 15; Pylkkänen 1994, 3371.) Psykoterapiassa masentuneen ihmisen kanssa pyritään purkaman masennuksen kiertokulkua (liite 1). Kiertokulun purkaminen aloitetaan keskittymällä yhteen osaalueeseen. Kun esimerkiksi tunnetason ongelmia lähdetään purkamaan tapahtuu muutoksia myös ajatuksen ja toiminnan tasoilla. Kun ajatukset muuttuvat paremmiksi helpottavat myös painavat tunteet ja toiminnallisesti ihminen muuttuu jälleen aktiivisemmaksi (Props 2001, haastattelu.) 1930-luvulla käyttöön otettu sähköstimulaatiohoito eli sähköshokkihoito on vieläkin käytössä vaikeiden masennustilojen, maanisdepressiivisen ja skitsofrenian hoidossa. Sähköshokkihoitoa annetaan ensisijaisesti sairaalahoidossa oleville potilaille, mutta myös avohoidon asiakkaille. Tällöin jo muutaman sähköshokkihoitokerran jälkeen asiakas voi tulla uusin sähköshokkihoitoihin kotoa käsin, mikäli siellä häntä on hoidon jälkeen auttamassa joku ihminen. Masennustilojen hoidossa sähköshokkihoito on lääkehoitoa tehokkaampi, skitsofreniassa se voi pelastaa potilaan hengen. Sähköshokkihoitoon mielletään ennakkoluuloja ja pelkoja. Hoitomuotona se on kuitenkin potilaalle kivuton ja auttava. Paranemisen mahdollisuus onkin 50-90% välillä. Sähköshokkihoitoa annetaan keskimäärin 10 kertaa. 20 hoitokertaa pidetään jo maksimaalisena hoidon määränä (Furman, Forsman & Saarela 1989, ; Sancta Maria 1997, 1-2.) Moniammatillisuus masentuneen ihmisen auttamisessa Erilaisten masentuneille suunnattujen palvelujen järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnille. Jotta masentuneen ihmisen auttaminen olisi sujuvaa ja asiakkaan tarpeita vastaavaa, toteutetaan sitä aluevastuun työskentelymallia käyttäen. Aluevastuista auttamistyötä toteutetaan asiakkaan asuinympäristössä integroiden erilaisia palveluja toisiinsa. Palveluiden yhdentämiseksi järjestetään tiivistä konsultaatio-, työnohjaus- ja koulutusyhteistyötä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijöiden kesken (Almqvist ym. 1996, 59.) Simoilan (1996) mukaan asiakkaan omassa ympäristössä tapahtuva auttamistyö lisää moniammatillista tiimityötä. Yhteistyö vaatii kaikkien siihen kuuluvien ponnisteluja ja asetetuissa tavoitteissa pysymistä (Simoila 1996, 101.)

19 18 Auttamistyön alkaessa masentuneen ihmisen auttamiseen liittyy monien eri ammattikuntien edustajia. Moniammatillinen tietämys luo kokonaisuuden auttamisen keinoista, jolla masentunutta ihmistä lähdetään auttamaan. Moniammatillisen tiimin tärkein jäsen on itse masentunut ihminen. Eri ammattikunnat edustavat teoreettista tietämystä asioista, kun taas masentunut ihminen tietää omat tuntemuksensa, voimavaransa ja odotuksensa hoidosta. Moniammatillisen tiimin tarkoituksena on luoda yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma asiakkaan kanssa (Saikku 1996, ) Moniammatillisen tiimin tulee muodostua kaikista henkilöstöryhmistä. Toimiva tiimityöskentely on jatkuvaa yhteistyötä ja auttamisen toteutumisen tarkastelua. Mitä suurempi yksittäinen työryhmä on, sitä hankalammaksi yhteistyötahojen välinen kommunikointi kuitenkin muodostuu. Tiimityöskentelyssä tuleekin pitää yllä ryhmädynamiikkaa ja muistaa asiakkaan itsemääräämisoikeus häntä koskeviin asioihin. Asiakasyhteistyöhön onkin ruvettu kiinnittämään enemmän huomiota viime vuosina. Teknologian kehittyminen ja asiakkaan kokonaisvaltaisen auttamistyön pyrkimykset ovat osaltaan vaikuttaneet moniammatillisen tiimityön kehittymiseen (Karjalainen & Saikku 1999, 9-10; Laaksonen & Voutilainen 1994, 73.) Masentuneille ihmisille tarjottavat palvelut riippuvat tämän tarpeista. Yhtä aikaisesti asiakas saattaa tarvita terveydenhuollon palveluita, eri sosiaalihuollon toimistojen palveluita sekä mahdollisesti työvoimahallinnon, kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten palveluita (Kuntoutusasiain neuvottelukunta 1992, ) 2.3 Kuntoutumisen lähtökohdat Kuntouttavan kuntoutustoiminnan katsotaan saaneen alkunsa 1880-luvulla. Tuosta ajasta tähän päivään on pitkä matka ja paljon on kuntoutuksen saralla muuttunut. Kuntoutuksen perusidea lienee kuitenkin säilynyt samana. Suomea koetelleet sodat ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet kuntoutuskäsitteen kulloiseenkin määrittelyyn. Alkujaan enemmänkin fyysiseen kuntoutukseen tähtäävästä toiminnasta on tultu kokonaisvaltaiseen toimintakyvyn tukemisen käsitteeseen (Kähäri- Wiik, Niemi & Rantanen 1997, )

20 19 Kuntoutus ja kuntoutuminen ovat periaatteellisesti samaa tarkoittavaa, eri näkökulmista tarkasteltua toimintaa. Kuntoutusta tarkastelee hoitajan näkökulma, jossa hoitajan toimintaa ohjaavat oletukset ja erilaiset hoitoteoriat. Kuntoutumisessa on kuntoutujan näkökulma, jossa asioita tarkastellaan kuntoutujan omien kokemuksien ja tuntemuksien pohjalta (Janhonen ym. 1995, 71.) Lehtonen (1998) pitää kuntoutumista elämänhalun- ja hallinnan palauttamisena, selviytymiskeinojen löytämisenä sekä vuorovaikutuksen ylläpitämisenä (Lehtonen 1998, 143). Kuntoutuksessa perehdytään niinikään ihmisen voimavarojen löytymiseen. Kuntoutuksen tarkoituksena ei ole keskittyä masentuneen ihmisen ongelma-alueisiin vaan kiinnittää huomio toimiviin ja terveisiin asioihin. Kuntoutuksessa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kohtaavat. Ne eivät ole toisistaan erillisiä osioita vaan kuuluvat tiiviisti masentuneen ihmisen elämään. Ilman menneisyyttä ei ole tulevaisuutta. Hyväksymällä koettu menneisyys ja elettävä nykyisyys masentunut ihminen pystyy hyväksymään tulevaisuuden (Ahlfors ym. 1992, ) Kuntoutusprosessi on Starkeyn (1997) mielestä kolmiosainen. Ensiksi, yksilön tulee olla aktiivisesti mukana omassa kuntoutusprosessissa. Yksilön arvoja ja mielipiteitä tulee kuunnella ja kunnioittaa. Näiden ilmaisemiseen pitää antaa myös mahdollisuus. Toiseksi, päähuomio kuntoutumisessa pitää olla masentuneen ihmisen puutteellisten taitojen kehittämisessä. Tämä eroaa parantamisesta siinä, että parantamisessa pyritään nopeaan selviytymiseen ja täydelliseen toiminnan palautumiseen. Kolmanneksi, kuntoutuksella pyritään kehittämään kykyä kommunikoida sekä annetaan yhteiskunnallista tukea (Starkey 1997, 11.) Esimerkiksi Beck (1995), Gerrard, Holden, Elliott, McKenzie & Cox (1993), Proffitt ym. (1996) sekä Schreiber, Stern & Wilson (1998) kuvaavat masennuksen kuntoutumisprosessia prosessiksi, jossa ihminen pohtii omaa elämäänsä ja oppii ymmärtämään itseään. Masennuksesta kuntoutuminen alkaa, kun masentunut itse tai auttajat tunnistavat masennuksen. Masentuneen ihmisen kuntoutumisprosessin käynnistystä edellyttää halu selviytyä masennuksesta (Savolainen & Sillanpää 1999, )

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot