MASENNUSPERUSTEISELTA SAIRAUSLOMALTA TYÖELÄMÄOSALLISEKSI

Transkriptio

1 MASENNUSPERUSTEISELTA SAIRAUSLOMALTA TYÖELÄMÄOSALLISEKSI Jouni Puumalainen, tutkimus- ja kehittämisyksikkö Kuntoutuspäivät

2 Masennus, lisääntyvä ilmiö työelämässä Masennus on yhä useammin syynä niin sairauslomiin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin Kyse ei ole välttämättä siitä, että masennus sinänsä olisi lisääntynyt viime vuosikymmeninä, vaan pikemminkin tietoisuus ongelmasta on lisääntynyt (vähentynyt stigma, hyväksyttävyys, ei enää piiloteta somaattisten ongelmien taakse.) Ilmiö ei koske vain Suomea, samanlaista kehitystä myös mm. Ruotsissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa Kyseessä siis kasvava inhimillinen ja kansantaloudellinen ongelma. Esimerkiksi OECD on lanseerannut projektin Mental Health and Work (

3 Masennuksen syistä Syitä voi etsiä genetiikasta tai persoonallisuuden piirteistä tai henkilökohtaisen elämäntilanteen muutoksista Mutta myös työperäisiä syitä on löydettävissä, kuten: - työn muuttuneet vaatimukset; tarvitaan mm. enemmän sosiaalisia taitoja ja paineensietokykyä - vähäiset vaikuttamismahdollisuudet työhön - tukea antamaton johtaminen, luottamuspula - kiire, epätasainen työnjako - epäselvät työtehtävät - huono työilmapiiri - avoimuuden puute - epämielekäs työnkuva (Clausen ym. 2011: todennäköisyys palata työhön lisääntyi, kun työntekijä koki työnsä mielekkääksi)

4 Työhön paluuta edistävät tekijät (Institute for Work and Health, 2007) 1) Työpaikalla vahva sitoutuminen terveyden ja turvallisuuden edistämiseen, vahvistettu sopimuksin 2) Mahdollisuus työhön liittyviin järjestelyihin ja sopeuttamisiin 3) Suunniteltu työhön paluu tuen kanssa, varmistettu ettei palaajaa syrjitä 4) Suunnitteluun osallistuvat on koulutettu työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn 5) Varhainen ja huomaavainen yhteydenpito sairauslomalla olevaan 6) Selkeästi nimetty vastuuhenkilö huolehtii paluuseen liittyvien toimenpiteiden koordinoinnista 7) Kommunikoinnin ja tiedon avulla koko työyhteisö mukana hyväksymässä toimenpiteet

5 Työhön paluuseen yhteydessä olevat tekijät (Joensuu ja Lindström 2009) Katsaus 14 tutkimuksesta, jotka koskivat mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalla olleiden työhön paluuta. Työhön paluuseen oli yhteydessä neljän tyyppisiä tekijöitä: 1) Työhön ja työsuhteeseen liittyvät tekijät, kuten korvausjärjestelmät, työn epävarmuus ja esimieskontaktien puute 2) Terveyskäyttäytyminen, kuten alkoholin kulutus, tupakointi ja ylipaino 3) Sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli ja siviilisääty 4) Lääketieteelliset tekijät, kuten sairausryhmä ja oireiden vakavuus Työhön paluuta ennakoivat korkeampi koulutus, työpaikan suuri koko (yli 50 työntekijää), perheellisyys ja työhön paluun yhdyshenkilön olemassaolo

6 Työhön paluu -projekti (RAY ) Tavoitteena kehittää ja arvioida toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea masennusperusteisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta Yhteistyötahot: työterveyshuollot, työnantajat, hoitotahot, muut toimijatahot Toimintamallit: yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, ryhmäkuntoutus (vertaistuki), verkostoyhteistyö, työpaikoille ulottuva tuki (työhön palaaja ja esimies)

7 Työhön paluun toimintamallit Yksilötuen malli -kuntoutuksen palveluohjaajan tuki -keskeinen työväline realistinen työhön paluusuunnitelma -ratkaisukeskeinen ja voimavaroja korostava työskentelyote -verkostoyhteistyö Työhön paluu ryhmät -kuntoutusneuvoja toimii ryhmän ohjaajana -työhön paluusuunnitelma -psykoedukaatio, kognitiiviset tehtävät ja toiminnalliset menetelmät -ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ote -vertaistuki ja verkostoyhteistyö Yksilöllisen ja ryhmämuotoisen tuen yhdistelmät Työpaikoille ulottuva tuki

8 Projektin asiakkaat (38 masennuksen vuoksi pitkällä sairauslomalla ollutta) -53 % sairausloma oli kestänyt yli vuoden, keskiarvo 17 kk -63 % aiempia sairauslomia masennuksen vuoksi -88 % arvioi masennuksensa olleen työperäistä -45 % ei missään nimessä halunnut palata entiseen työhön -50 % halusi vaihtaa työpaikkaa (työnantajaa) -66 % arvioi, ettei pysty jatkamaan työssään vuottakaan

9 Asiakkaiden elämäntilanne seurannassa (n=34) Työelämäsuuntautunut 68 % Entisessä työssä 21 % Uudessa työssä 23 % Työkokeilussa 8 % Koulutuksessa 18 % Muu tilanne 32 % Sairauslomalla 18 % Työkyvyttömyyseläkkeellä 14 %

10 Asiakkaiden masennusoireet (DEPS-seula) ja työkyky alussa ja seurannassa (n=26) elämäntilanteen mukaan, keskiarvot Työ Työkokeilu Sairausloma tai koulutus tai eläke Deps alussa 16,36 19,00 15,75 Deps seurannassa 9,00 6,80 16,89 Työkyky alussa 3,55 2,70 5,78 Työkyky seurannassa 6,00 8,00 4,22 Työelämäosallisuus vähentää masentuneisuutta ja lisää työkykyä VAI työelämäosallisuus onnistuu, kun masennus vähenee ja työkyky lisääntyy?

11 Kokemuksia työpaikoille ulottuvasta tuesta Työhön palaaja näyttäisi hyötyvän säännöllisestä ja intensiivisestä joko yksilö- tai ryhmämuotoisesta tuesta työhön paluu vaiheen aikana Tukea olisi hyvä jatkaa niin pitkään, että työhön palaajan tilanne vakiintuu Usein työhön palaajan lisäksi myös esimies tarvitsee tukea työhön paluuta toteutettaessa Esimiehet ovat suhtautuneet positiivisesti saamaansa tukeen. Tarjolla on ollut sekä tietoa että keskustelu- ja ohjaustukea työhön paluun tilanteissa

12 Projektin havaintoja Työhön paluun malleja on oleellista kehittää yhteistyössä Sekä työhön palaajat, työnantajat että työterveyshuolto hyötyvät toimivista malleista Työterveyshuollon rooli on keskeinen, mutta sillä tulee olla riittävä yhteys asiakkaan muihin esim. hoitoverkostoihin, jotta onnistunut työhön paluu pystytään varmistamaan Työterveyshuolto ja työhön palaaja hyötyvät yhteistyöstä kuntoutustahon kanssa Kuntoutusneuvojan roolin neutraalius voi helpottaa sekä työhön palaajaa että työnantajaa Työhön paluun tuki tulisi olla tarjolla sitä tarvitseville; inhimillinen ja taloudellinen perustelu

13 Kokemuksia Työhön paluu -ryhmämallista Projektissa kehitetyn ryhmämuotoisen toiminnan keskeisenä tavoitteena oli asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja onnistunut työhön paluu. Projektissa toteutettiin vuosina työhön paluu ryhmää, joihin osallistui yht. 22 asiakasta. Tarkoituksellisesti pienryhmiä, 4 5 osallistujaa -> oletuksena, että se laskee aloituskynnystä ja rohkaisee sitoutumaan. Kahden vuoden kuluessa ryhmämalli muuntui ja kehittyi asiakkaiden, projektin työryhmän ja yhteistyöverkostojen palautteen ja ohjaajan kokemusten välisenä vuoropuheluna. Loppuvaiheessa kokeiltiin myös ryhmämallin soveltuvuutta parityöskentelyksi, kun asiakkaaksi tuli kaksi sairauslomalla olevaa asiakasta samasta työpaikasta (molemmilla sama ttl, eri esimies). Sekä asiakkaiden että ohjaajan mielestä malli toimi erinomaisesti myös parityöskentelynä (vrt. vertaistuki)

14 Työhön paluu -ryhmä Ryhmämuotoinen palvelu, 10 krt, 1-2 krt/vko, n 3 t Kehitetty niille asiakkaille, joiden toimintakyky on jo palautumassa -> vaatii lähettäjätaholta (esim. tth) kykyä arvioida asiakkaan tilannetta joko yksin tai verkostoyhteistyötä -> Asiakasohjautumisen oikea-aikaisuus olennaista! Asiakkaan työhön paluu ajankohtaista ryhmän kuluessa tai melko pian sen päättymisen jälkeen Asiakkaat palaavat töihin joko työjärjestelyin tai työkokeilun kautta (vanha työpaikka vanha/uusi työnkuva + työjärjetelyt, uusi työkokeilupaikka vanha/uusi työnkuva + työjärjestelyt) Ryhmässä laaditaan yksilöllinen työhön paluusuunnitelma -> suunnitelman rakentuminen on prosessi, jota lähdetään työstämään asiakkaan motivaatiosta käsin. Ohjaajalta vaaditaan kykyä välittää asiakkaalle kokemus valinnan mahdollisuuksista. Dialoginen verkostoyhteistyö tukee suunnitelmien toteutumista. Vertaistuki ja verkostoyhteistyö näyttäisivät nostavan asiakkaiden sitoutumista omaan työhön paluu prosessiinsa

15 Työhön paluun rohkaisua Kaikilla ryhmäläisillä oli sairastumiseen liittyviä häpeän kokemuksia ja työhön paluuseen liittyviä pelkoja. Kukaan heistä ei ollut käynyt työpaikallaan sairastumisen jälkeen. Vain yksi neljästä ryhmäläisestä oli ollut sairausloman ja töistä poissaolon aikana kontaktissa esimieheensä. Yksi ryhmän keskeisistä sisällöistä oli häpeän, pettymysten, kiukun ja pelkojen käsittely keskustellen -> ohjaajan työskentelyote hyväksyvä ja reflektoiva. Pyrkimyksenä mahdollistaa subjektiivisten kokemusten ilmaisun ja vertaistuen/jakamisen kautta realistisempi ja objektiivisempi kokonaisnäkemys omasta tilanteesta. Ryhmän kestäessä kaikki rohkaistuivat olemaan kontaktissa vanhaan työpaikkaansa. Tässä ryhmässä kaikkien kokemus osoittautui positiiviseksi - > sekä esimiehiltä että työtovereilta lämmin vastaanotto

16 Työhön paluun rohkaisua Asiakkaat osaavat nyt paremmin seurata psyykkistä vointiaan ja hakea ajoissa tukea, jos havaitsevat masennusoireilun lisääntyvän Kaikkien ryhmäläisten esimiehet ovat tietoisia asiakkaiden masennushistoriasta ja omaavat nyt tarvittavia tukikeinoja. Työhön paluun vaiheessa on keskeistä tiivistää verkostoyhteistyötä, jotta tth, työpaikka tai työkokeilupaikka, psyk.pol ja mahd. muu terapiataho voivat tukea asiakkaan prosessia

17 Ryhmäläisten palautetta Ryhmän vertaistuki on ollut minulle äärimmäisen tärkeä. On ollut helpotus puhua toisten masentuneiden kanssa samaa kieltä. Ryhmän ansiosta olen alkanut taas avautua sekä innostua taas muista ihmisistä. Oli hyvä käydä ohjaajan kanssa läpi kaikkea työhön paluuseen liittyvää. Ryhmän vertaistuki oli kaikista tärkeintä, kun tutustui muihin, jotka ovat samassa tilanteessa. Oli tunne, että kuului johonkin joukkoon. Työhön palaamisen osalta itsetuntemuksen ja luottamuksen palautuminen. Uskoisin työssä jaksamisen kohentuneen ryhmän ansiosta. Minut on vedetty pysähtyneestä olotilasta eläväksi ihmiseksi. Tällä hetkellä haluan ja uskallan mennä työkokeiluun. Pitkällä sairauslomalla oleville/olleille ryhmä olisi saanut olla pidempään kestävä Projekti kannattaisi aloittaa n. 1kk ennen työkokeilun alkua ja ehdottomasti jatkua ainakin n. 1kk työkokeilun jälkeen, jotta olisi tarvittava tuki

18 Palautetta: oppi itsestä ja työstä (avovastauksia) Projektin aikana oivalsin, että toipuminen vie aikaa, eikä minun tarvitse olla enää "ylienerginen täydellinen suorittaja" työelämässä. Ei ole minun vastuullani, jos työtä on liikaa eikä siitä selviydy normaalin työajan puitteissa. Itsestäni: minä riitän elämässä tällaisenakin; itseluottamukseni lisääntyi, luottamukseni elämän mahdollisuuksiin lisääntyi. Työelämästä: omien voimavarojeni rajojen selkiintymistä suhteessa työni kasvaviin vaatimuksiin, ei ole "tarvinnut sairastua vielä enemmän. Olen nyt itselleni armollisempi. Osaan nyt hyväksyä heikkouteni, vaikka työmäärää tekisi mieli edelleen ahnehtia

19 Palautetta: vertaistuen merkitys (avovastauksia) On "terveellistä" nähdä/olla tekemisissä muiden "vertaisten" kanssa; en ollut ainoa, jolla "lehmä ojassa" -> auttoi itseni hyväksynnässä. Ryhmän vertaistuki oli mahtavaa. Ajatus minulle siitä, että masennuksesta voi ja saa puhua vapaasti toisten ryhmäläisten kanssa oli ihanaa. Tukiverkko, perhe, ystävät, projektiryhmä. On voinut kertoa masennuksestaan esim. ryhmässä. Ryhmässä saatu tuki esim. opiskelijaksi lähtemiseen oli tärkeää. Itsetunto koheni, kun kuului johonkin ryhmään ja sai hyviä neuvoja ja tsemppiä. Myös se, että näki kuinka muillakin on samanlaisia ongelmia, näytti sen, ettei ole yksin näiden ongelmien kanssa

20 Palautetta projektikokonaisuudesta (avovastauksia). Toivon, että vastaavat projektit saavat/voivat jatkaa. Tarvetta varmasti on! Näistä projekteista ja niiden avusta olisi hyvä rummuttaa mediassa enemmän. Tämä projekti oli itselleni ällistyttävä kokemus siitä, että ihan vieraat ihmiset välittävät ja että keinoja löytyy! En edes tiennyt, että on mahdollista olla muutakin kuin joko terve duunari tai sairas työkyvytön. Tilanteeni ilman tätä projektia olisi luultavasti todella surkea. Tuen pitäisi olla pitkäaikaista ja kaikkien saatavilla

21 Palautetta projektikokonaisuudesta (avovastauksia, jatkuu). Se, että on päässyt päivittäin käsittelemään itseään koskevia tärkeitä asioita. Ryhmästä on saanut hyvää vertaistukea. Pomo on ollut kannustava koko pitkän ajanjakson. Tärkeää olisi muistaa edetä hitaasti työhön palatessa. Vaikka tuntuu, että voimat ovat palautuneet, pitkän poissaolon jälkeen ei jaksa heti paahtaa samaa tahtia. Työhön paluu mahdollisti toivon paremmasta. Hieno kokemus, hyvät taitavat ryhmän vetäjät. "Elämä on kaunis matka tulevaisuuteen. Kiitos tuesta!

22 Työhön paluun onnistuminen, yhteenvetoa Esimiehen täytyy haluta työntekijä takaisin, luottamus ja tuki, esimiehet tarvitsevat tietoa masennuksesta Työhön paluu on jollakin tapaa käsiteltävä koko työyhteisössä, palaajalle aito osallisuus työyhteisön toimintaan Työhön palaajalle intensiivinen, pitkäkestoinen tuki työterveyshuollolta tai kuntoutusasiantuntijalta Tarvittaessa ryhmätoiminnalla vertaistuki, ei toki onnistun kaikkien kohdalla, joillakin kynnys jää ylittämättä Hoitavan tahon on kiinnostuttava työhön paluusta, työhön paluu yhdeksi hoidon onnistumisen kriteeriksi?

23 Työssä pysyminen Masennus yleensä heikentää keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, reaktionopeutta, muistitoimintoja ja ajattelun toimintoja. Tätä kautta masennus voi syventyä ja aiheuttaa työkyvyn menetystä. Miten puuttua asiaan? Esimiehet tietoisiksi asiasta, millaiset signaalit kertovat uhkaavasta masennuksesta (esim. toistuvat ylipitkät työpäivät, vetäytyminen sosiaalisista kontakteista). Vältettävä liiallista pitkittyvää ylikuormittamista. Työterveyshuollon varhainen reagoiminen, preventiivisyyttä, sairauspoissaolojen seuraamista. Riittävän hyvät työolosuhteet, työnantajille kannustimia, tietoa ja tukea

24 Kirjallisuutta Työhön paluu -projektin julkaisut: -Tiainen R, Oivo M, Puumalainen J, Korkeamäki J (2011) Tukea masennuksen jälkeiseen työhön paluuseen. Työhön paluu -projektin loppuraportti ja arviointi. n työselosteita 42/ Puumalainen J, Oivo M, Tiainen R (2012) Työhön paluu projektista rohkaisevia tuloksia. Kuntoutus 1/2012, Muita julkaisuja: -Brouwers EPM, Terluin B, Tiemens BG, Verhaak PFM (2009) Predicting return to work in employees sick-listed due to minor mental disorders. Journal of Occupational Rehabilitation 2009, 19, Clausen TA, Friis AM, Bang CKB, Lund TC (2011) Return to work among employees with long-term sickness absence in eldercare: a prospective analysis of register-based outcomes. International Journal of Rehabilitation Research 2011, 34, 3, Institute for Work and Helath (2007) Seven principles for successful return to work. Internetjulkaisu sarjassa Disability prevention tools osoitteessa -Sick on the Job? Myths and Realities about Mental Health (2011) (OECD-raportti: yhteenveto ja johtopäätökset vapaasti ladattavissa sivulla -Joensuu M, Lindström K (2009) Työhön paluun ennustajat mielenterveyssyistä johtuvilta pitkiltä sairauslomilta. Työ ja ihminen 2009:21, lisänumero 1, Masto-hankkeen ( ) loppuraportti (2011) Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011: