MASENNUSPERUSTEISELTA SAIRAUSLOMALTA TYÖELÄMÄOSALLISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MASENNUSPERUSTEISELTA SAIRAUSLOMALTA TYÖELÄMÄOSALLISEKSI"

Transkriptio

1 MASENNUSPERUSTEISELTA SAIRAUSLOMALTA TYÖELÄMÄOSALLISEKSI Jouni Puumalainen, tutkimus- ja kehittämisyksikkö Kuntoutuspäivät

2 Masennus, lisääntyvä ilmiö työelämässä Masennus on yhä useammin syynä niin sairauslomiin kuin työkyvyttömyyseläkkeisiin Kyse ei ole välttämättä siitä, että masennus sinänsä olisi lisääntynyt viime vuosikymmeninä, vaan pikemminkin tietoisuus ongelmasta on lisääntynyt (vähentynyt stigma, hyväksyttävyys, ei enää piiloteta somaattisten ongelmien taakse.) Ilmiö ei koske vain Suomea, samanlaista kehitystä myös mm. Ruotsissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa Kyseessä siis kasvava inhimillinen ja kansantaloudellinen ongelma. Esimerkiksi OECD on lanseerannut projektin Mental Health and Work (www.oecd.org/els/disability)

3 Masennuksen syistä Syitä voi etsiä genetiikasta tai persoonallisuuden piirteistä tai henkilökohtaisen elämäntilanteen muutoksista Mutta myös työperäisiä syitä on löydettävissä, kuten: - työn muuttuneet vaatimukset; tarvitaan mm. enemmän sosiaalisia taitoja ja paineensietokykyä - vähäiset vaikuttamismahdollisuudet työhön - tukea antamaton johtaminen, luottamuspula - kiire, epätasainen työnjako - epäselvät työtehtävät - huono työilmapiiri - avoimuuden puute - epämielekäs työnkuva (Clausen ym. 2011: todennäköisyys palata työhön lisääntyi, kun työntekijä koki työnsä mielekkääksi)

4 Työhön paluuta edistävät tekijät (Institute for Work and Health, 2007) 1) Työpaikalla vahva sitoutuminen terveyden ja turvallisuuden edistämiseen, vahvistettu sopimuksin 2) Mahdollisuus työhön liittyviin järjestelyihin ja sopeuttamisiin 3) Suunniteltu työhön paluu tuen kanssa, varmistettu ettei palaajaa syrjitä 4) Suunnitteluun osallistuvat on koulutettu työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn 5) Varhainen ja huomaavainen yhteydenpito sairauslomalla olevaan 6) Selkeästi nimetty vastuuhenkilö huolehtii paluuseen liittyvien toimenpiteiden koordinoinnista 7) Kommunikoinnin ja tiedon avulla koko työyhteisö mukana hyväksymässä toimenpiteet

5 Työhön paluuseen yhteydessä olevat tekijät (Joensuu ja Lindström 2009) Katsaus 14 tutkimuksesta, jotka koskivat mielenterveysongelmien vuoksi sairauslomalla olleiden työhön paluuta. Työhön paluuseen oli yhteydessä neljän tyyppisiä tekijöitä: 1) Työhön ja työsuhteeseen liittyvät tekijät, kuten korvausjärjestelmät, työn epävarmuus ja esimieskontaktien puute 2) Terveyskäyttäytyminen, kuten alkoholin kulutus, tupakointi ja ylipaino 3) Sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli ja siviilisääty 4) Lääketieteelliset tekijät, kuten sairausryhmä ja oireiden vakavuus Työhön paluuta ennakoivat korkeampi koulutus, työpaikan suuri koko (yli 50 työntekijää), perheellisyys ja työhön paluun yhdyshenkilön olemassaolo

6 Työhön paluu -projekti (RAY ) Tavoitteena kehittää ja arvioida toimintamalleja, joiden avulla voidaan tukea masennusperusteisella sairauslomalla olevien työntekijöiden työhön paluuta Yhteistyötahot: työterveyshuollot, työnantajat, hoitotahot, muut toimijatahot Toimintamallit: yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, ryhmäkuntoutus (vertaistuki), verkostoyhteistyö, työpaikoille ulottuva tuki (työhön palaaja ja esimies)

7 Työhön paluun toimintamallit Yksilötuen malli -kuntoutuksen palveluohjaajan tuki -keskeinen työväline realistinen työhön paluusuunnitelma -ratkaisukeskeinen ja voimavaroja korostava työskentelyote -verkostoyhteistyö Työhön paluu ryhmät -kuntoutusneuvoja toimii ryhmän ohjaajana -työhön paluusuunnitelma -psykoedukaatio, kognitiiviset tehtävät ja toiminnalliset menetelmät -ratkaisukeskeinen ja voimavarasuuntautunut ote -vertaistuki ja verkostoyhteistyö Yksilöllisen ja ryhmämuotoisen tuen yhdistelmät Työpaikoille ulottuva tuki

8 Projektin asiakkaat (38 masennuksen vuoksi pitkällä sairauslomalla ollutta) -53 % sairausloma oli kestänyt yli vuoden, keskiarvo 17 kk -63 % aiempia sairauslomia masennuksen vuoksi -88 % arvioi masennuksensa olleen työperäistä -45 % ei missään nimessä halunnut palata entiseen työhön -50 % halusi vaihtaa työpaikkaa (työnantajaa) -66 % arvioi, ettei pysty jatkamaan työssään vuottakaan

9 Asiakkaiden elämäntilanne seurannassa (n=34) Työelämäsuuntautunut 68 % Entisessä työssä 21 % Uudessa työssä 23 % Työkokeilussa 8 % Koulutuksessa 18 % Muu tilanne 32 % Sairauslomalla 18 % Työkyvyttömyyseläkkeellä 14 %

10 Asiakkaiden masennusoireet (DEPS-seula) ja työkyky alussa ja seurannassa (n=26) elämäntilanteen mukaan, keskiarvot Työ Työkokeilu Sairausloma tai koulutus tai eläke Deps alussa 16,36 19,00 15,75 Deps seurannassa 9,00 6,80 16,89 Työkyky alussa 3,55 2,70 5,78 Työkyky seurannassa 6,00 8,00 4,22 Työelämäosallisuus vähentää masentuneisuutta ja lisää työkykyä VAI työelämäosallisuus onnistuu, kun masennus vähenee ja työkyky lisääntyy?

11 Kokemuksia työpaikoille ulottuvasta tuesta Työhön palaaja näyttäisi hyötyvän säännöllisestä ja intensiivisestä joko yksilö- tai ryhmämuotoisesta tuesta työhön paluu vaiheen aikana Tukea olisi hyvä jatkaa niin pitkään, että työhön palaajan tilanne vakiintuu Usein työhön palaajan lisäksi myös esimies tarvitsee tukea työhön paluuta toteutettaessa Esimiehet ovat suhtautuneet positiivisesti saamaansa tukeen. Tarjolla on ollut sekä tietoa että keskustelu- ja ohjaustukea työhön paluun tilanteissa

12 Projektin havaintoja Työhön paluun malleja on oleellista kehittää yhteistyössä Sekä työhön palaajat, työnantajat että työterveyshuolto hyötyvät toimivista malleista Työterveyshuollon rooli on keskeinen, mutta sillä tulee olla riittävä yhteys asiakkaan muihin esim. hoitoverkostoihin, jotta onnistunut työhön paluu pystytään varmistamaan Työterveyshuolto ja työhön palaaja hyötyvät yhteistyöstä kuntoutustahon kanssa Kuntoutusneuvojan roolin neutraalius voi helpottaa sekä työhön palaajaa että työnantajaa Työhön paluun tuki tulisi olla tarjolla sitä tarvitseville; inhimillinen ja taloudellinen perustelu

13 Kokemuksia Työhön paluu -ryhmämallista Projektissa kehitetyn ryhmämuotoisen toiminnan keskeisenä tavoitteena oli asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja onnistunut työhön paluu. Projektissa toteutettiin vuosina työhön paluu ryhmää, joihin osallistui yht. 22 asiakasta. Tarkoituksellisesti pienryhmiä, 4 5 osallistujaa -> oletuksena, että se laskee aloituskynnystä ja rohkaisee sitoutumaan. Kahden vuoden kuluessa ryhmämalli muuntui ja kehittyi asiakkaiden, projektin työryhmän ja yhteistyöverkostojen palautteen ja ohjaajan kokemusten välisenä vuoropuheluna. Loppuvaiheessa kokeiltiin myös ryhmämallin soveltuvuutta parityöskentelyksi, kun asiakkaaksi tuli kaksi sairauslomalla olevaa asiakasta samasta työpaikasta (molemmilla sama ttl, eri esimies). Sekä asiakkaiden että ohjaajan mielestä malli toimi erinomaisesti myös parityöskentelynä (vrt. vertaistuki)

14 Työhön paluu -ryhmä Ryhmämuotoinen palvelu, 10 krt, 1-2 krt/vko, n 3 t Kehitetty niille asiakkaille, joiden toimintakyky on jo palautumassa -> vaatii lähettäjätaholta (esim. tth) kykyä arvioida asiakkaan tilannetta joko yksin tai verkostoyhteistyötä -> Asiakasohjautumisen oikea-aikaisuus olennaista! Asiakkaan työhön paluu ajankohtaista ryhmän kuluessa tai melko pian sen päättymisen jälkeen Asiakkaat palaavat töihin joko työjärjestelyin tai työkokeilun kautta (vanha työpaikka vanha/uusi työnkuva + työjärjetelyt, uusi työkokeilupaikka vanha/uusi työnkuva + työjärjestelyt) Ryhmässä laaditaan yksilöllinen työhön paluusuunnitelma -> suunnitelman rakentuminen on prosessi, jota lähdetään työstämään asiakkaan motivaatiosta käsin. Ohjaajalta vaaditaan kykyä välittää asiakkaalle kokemus valinnan mahdollisuuksista. Dialoginen verkostoyhteistyö tukee suunnitelmien toteutumista. Vertaistuki ja verkostoyhteistyö näyttäisivät nostavan asiakkaiden sitoutumista omaan työhön paluu prosessiinsa

15 Työhön paluun rohkaisua Kaikilla ryhmäläisillä oli sairastumiseen liittyviä häpeän kokemuksia ja työhön paluuseen liittyviä pelkoja. Kukaan heistä ei ollut käynyt työpaikallaan sairastumisen jälkeen. Vain yksi neljästä ryhmäläisestä oli ollut sairausloman ja töistä poissaolon aikana kontaktissa esimieheensä. Yksi ryhmän keskeisistä sisällöistä oli häpeän, pettymysten, kiukun ja pelkojen käsittely keskustellen -> ohjaajan työskentelyote hyväksyvä ja reflektoiva. Pyrkimyksenä mahdollistaa subjektiivisten kokemusten ilmaisun ja vertaistuen/jakamisen kautta realistisempi ja objektiivisempi kokonaisnäkemys omasta tilanteesta. Ryhmän kestäessä kaikki rohkaistuivat olemaan kontaktissa vanhaan työpaikkaansa. Tässä ryhmässä kaikkien kokemus osoittautui positiiviseksi - > sekä esimiehiltä että työtovereilta lämmin vastaanotto

16 Työhön paluun rohkaisua Asiakkaat osaavat nyt paremmin seurata psyykkistä vointiaan ja hakea ajoissa tukea, jos havaitsevat masennusoireilun lisääntyvän Kaikkien ryhmäläisten esimiehet ovat tietoisia asiakkaiden masennushistoriasta ja omaavat nyt tarvittavia tukikeinoja. Työhön paluun vaiheessa on keskeistä tiivistää verkostoyhteistyötä, jotta tth, työpaikka tai työkokeilupaikka, psyk.pol ja mahd. muu terapiataho voivat tukea asiakkaan prosessia

17 Ryhmäläisten palautetta Ryhmän vertaistuki on ollut minulle äärimmäisen tärkeä. On ollut helpotus puhua toisten masentuneiden kanssa samaa kieltä. Ryhmän ansiosta olen alkanut taas avautua sekä innostua taas muista ihmisistä. Oli hyvä käydä ohjaajan kanssa läpi kaikkea työhön paluuseen liittyvää. Ryhmän vertaistuki oli kaikista tärkeintä, kun tutustui muihin, jotka ovat samassa tilanteessa. Oli tunne, että kuului johonkin joukkoon. Työhön palaamisen osalta itsetuntemuksen ja luottamuksen palautuminen. Uskoisin työssä jaksamisen kohentuneen ryhmän ansiosta. Minut on vedetty pysähtyneestä olotilasta eläväksi ihmiseksi. Tällä hetkellä haluan ja uskallan mennä työkokeiluun. Pitkällä sairauslomalla oleville/olleille ryhmä olisi saanut olla pidempään kestävä Projekti kannattaisi aloittaa n. 1kk ennen työkokeilun alkua ja ehdottomasti jatkua ainakin n. 1kk työkokeilun jälkeen, jotta olisi tarvittava tuki

18 Palautetta: oppi itsestä ja työstä (avovastauksia) Projektin aikana oivalsin, että toipuminen vie aikaa, eikä minun tarvitse olla enää "ylienerginen täydellinen suorittaja" työelämässä. Ei ole minun vastuullani, jos työtä on liikaa eikä siitä selviydy normaalin työajan puitteissa. Itsestäni: minä riitän elämässä tällaisenakin; itseluottamukseni lisääntyi, luottamukseni elämän mahdollisuuksiin lisääntyi. Työelämästä: omien voimavarojeni rajojen selkiintymistä suhteessa työni kasvaviin vaatimuksiin, ei ole "tarvinnut sairastua vielä enemmän. Olen nyt itselleni armollisempi. Osaan nyt hyväksyä heikkouteni, vaikka työmäärää tekisi mieli edelleen ahnehtia

19 Palautetta: vertaistuen merkitys (avovastauksia) On "terveellistä" nähdä/olla tekemisissä muiden "vertaisten" kanssa; en ollut ainoa, jolla "lehmä ojassa" -> auttoi itseni hyväksynnässä. Ryhmän vertaistuki oli mahtavaa. Ajatus minulle siitä, että masennuksesta voi ja saa puhua vapaasti toisten ryhmäläisten kanssa oli ihanaa. Tukiverkko, perhe, ystävät, projektiryhmä. On voinut kertoa masennuksestaan esim. ryhmässä. Ryhmässä saatu tuki esim. opiskelijaksi lähtemiseen oli tärkeää. Itsetunto koheni, kun kuului johonkin ryhmään ja sai hyviä neuvoja ja tsemppiä. Myös se, että näki kuinka muillakin on samanlaisia ongelmia, näytti sen, ettei ole yksin näiden ongelmien kanssa

20 Palautetta projektikokonaisuudesta (avovastauksia). Toivon, että vastaavat projektit saavat/voivat jatkaa. Tarvetta varmasti on! Näistä projekteista ja niiden avusta olisi hyvä rummuttaa mediassa enemmän. Tämä projekti oli itselleni ällistyttävä kokemus siitä, että ihan vieraat ihmiset välittävät ja että keinoja löytyy! En edes tiennyt, että on mahdollista olla muutakin kuin joko terve duunari tai sairas työkyvytön. Tilanteeni ilman tätä projektia olisi luultavasti todella surkea. Tuen pitäisi olla pitkäaikaista ja kaikkien saatavilla

21 Palautetta projektikokonaisuudesta (avovastauksia, jatkuu). Se, että on päässyt päivittäin käsittelemään itseään koskevia tärkeitä asioita. Ryhmästä on saanut hyvää vertaistukea. Pomo on ollut kannustava koko pitkän ajanjakson. Tärkeää olisi muistaa edetä hitaasti työhön palatessa. Vaikka tuntuu, että voimat ovat palautuneet, pitkän poissaolon jälkeen ei jaksa heti paahtaa samaa tahtia. Työhön paluu mahdollisti toivon paremmasta. Hieno kokemus, hyvät taitavat ryhmän vetäjät. "Elämä on kaunis matka tulevaisuuteen. Kiitos tuesta!

22 Työhön paluun onnistuminen, yhteenvetoa Esimiehen täytyy haluta työntekijä takaisin, luottamus ja tuki, esimiehet tarvitsevat tietoa masennuksesta Työhön paluu on jollakin tapaa käsiteltävä koko työyhteisössä, palaajalle aito osallisuus työyhteisön toimintaan Työhön palaajalle intensiivinen, pitkäkestoinen tuki työterveyshuollolta tai kuntoutusasiantuntijalta Tarvittaessa ryhmätoiminnalla vertaistuki, ei toki onnistun kaikkien kohdalla, joillakin kynnys jää ylittämättä Hoitavan tahon on kiinnostuttava työhön paluusta, työhön paluu yhdeksi hoidon onnistumisen kriteeriksi?

23 Työssä pysyminen Masennus yleensä heikentää keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta, reaktionopeutta, muistitoimintoja ja ajattelun toimintoja. Tätä kautta masennus voi syventyä ja aiheuttaa työkyvyn menetystä. Miten puuttua asiaan? Esimiehet tietoisiksi asiasta, millaiset signaalit kertovat uhkaavasta masennuksesta (esim. toistuvat ylipitkät työpäivät, vetäytyminen sosiaalisista kontakteista). Vältettävä liiallista pitkittyvää ylikuormittamista. Työterveyshuollon varhainen reagoiminen, preventiivisyyttä, sairauspoissaolojen seuraamista. Riittävän hyvät työolosuhteet, työnantajille kannustimia, tietoa ja tukea

24 Kirjallisuutta Työhön paluu -projektin julkaisut: -Tiainen R, Oivo M, Puumalainen J, Korkeamäki J (2011) Tukea masennuksen jälkeiseen työhön paluuseen. Työhön paluu -projektin loppuraportti ja arviointi. n työselosteita 42/ Puumalainen J, Oivo M, Tiainen R (2012) Työhön paluu projektista rohkaisevia tuloksia. Kuntoutus 1/2012, Muita julkaisuja: -Brouwers EPM, Terluin B, Tiemens BG, Verhaak PFM (2009) Predicting return to work in employees sick-listed due to minor mental disorders. Journal of Occupational Rehabilitation 2009, 19, Clausen TA, Friis AM, Bang CKB, Lund TC (2011) Return to work among employees with long-term sickness absence in eldercare: a prospective analysis of register-based outcomes. International Journal of Rehabilitation Research 2011, 34, 3, Institute for Work and Helath (2007) Seven principles for successful return to work. Internetjulkaisu sarjassa Disability prevention tools osoitteessa -Sick on the Job? Myths and Realities about Mental Health (2011) (OECD-raportti: yhteenveto ja johtopäätökset vapaasti ladattavissa sivulla -Joensuu M, Lindström K (2009) Työhön paluun ennustajat mielenterveyssyistä johtuvilta pitkiltä sairauslomilta. Työ ja ihminen 2009:21, lisänumero 1, Masto-hankkeen ( ) loppuraportti (2011) Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän hankkeen toiminta ja ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen

TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen TYÖHÖN PALUU masennuksesta aiheutuneen sairausloman jälkeen Raija Tiainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 25.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011) Tavoitteena kehittää ja arvioida

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU -PROJEKTISTA ROHKAISEVIA TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU -PROJEKTISTA ROHKAISEVIA TULOKSIA KATSAUS MARJA OIVO TYÖHÖN PALUU -PROJEKTISTA ROHKAISEVIA TULOKSIA Johdanto Vakavan masennuksen ilmenevyys ja merkitys työelämässä on viime vuosina kasvanut ja se koskettaa yhä nuorempia työntekijöitä (Karlsson

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli Työhön paluun uen ryhmäoiminnan malli, Kunouusalan ukimus- ja kehiämiskeskus Marja Oivo, projekisuunnielija/kunouusneuvoja Kunouuspäivä 12.-13.4.2011, yöryhmä 8 20.4.2011 1 Työhön paluun oiminamalli Yksilöuen

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset

Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset Työterveyshuollon uusi suuntaaminen ja uudet painotukset SAK:n 21. Työympäristöseminaari 23.3.2013 Rea Lagerstedt, Helsingin yliopisto 1 Perhelääkäritkö tth:n tilalle? 2 Mitä erikoislääkärikoulutus pitää

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011

Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa

Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Työterveyshuollon rooli työhön palaamisessa Heikki Arola Ylilääkäri, työterveys, Pirkanmaa ja Kanta-Häme LKT, MBA, työterveyden dosentti, työterveyshuollon el AVH-Päivät 2011: AVH ja työelämä Aivoverenkiertohäiriöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella

Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä työhön paluun haasteista ja ratkaisukeinoista Pirjo Saari pirjo.saari@keva.fi Tutkimusasetelma

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Masennuksen hyvä hoitokäytäntö työterveyslääkärin ja psykiatrin yhteistyönä koulutus syksyllä 2008 Tähtäimessä onnistunut työhönpaluu Työhönpaluuta tukeva toimintatapa sairauspoissaoloissa Sirkku Kivistö

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA - TUKEE TYÖHÖN PALUUTA JA TYÖSSÄ JATKAMISTA Kuva: Helmi Ruohio Vuorinen Helena, Haapanen Ari, Jahkola Antti, Joensuu Matti, Kivistö Sirkku. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa?

Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Millaisia toimintamalleja kehittämishankkeessa ollaan käytännössä toteuttamassa? Projektipäällikkö Ulla Kanttura ja Ylilääkäri Veli-Matti Leinonen, kuntoutuskeskus Petrean TK2-hanke Henkilöstöpäällikkö

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot