TILINPÄÄTÖS Pirkkalan kunta

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2009 Pirkkalan kunta Kunnanhallituksen hyväksymä

2 Pirkkalassa selviydytty taantumasta hyvin - entä jatkossa? Kuntatalouden heikkeneminen on näkynyt suuressa osin kuntiamme viime vuonna talousarvioiden leikkaamisina ja henkilöstön lomautuksina. Seutukunnan kunnista Pirkkala on onnistunut ehkä parhaiten sopeuttamaan taloudenpitonsa siten, että kuntalaisten palvelut eivät ole olleet uhattuina eikä henkilöstön palkkaetuihin ole tarvinnut puuttua. Tilinpäätöksen osoittama noin 3 M :n ylijäämä on enemmän kuin hyvä tulos. Riittävän varovainen tulojen arviointi ja realistinen menobudjetti yhdistettynä virkamiesten budjettikuriin antavat mahdollisuuden kunnan vakaaseen kehittämiseen. Tästä on tarpeen pitää kiinni jatkossakin. Kuntien talousennusteet lähivuosille eivät näytä kovinkaan valoisilta. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntien menokasvu lähivuosille tulee rajata 2,5 %:iin. Tavoite on enemmän kuin haasteellinen. Se edellyttää omien toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä ja uusien kokeilua. Hyvänä esimerkkinä viime vuoden uudistumisesta on perusturvan foorumit, jotka ovat tuoneet aivan uudenlaisen tavan saada tärkeää ja merkittävää palautetta asiakkailta. Kaupunkiseudun kuntien tiivistyvä yhteistyö luo myös uusia mahdollisuuksia lisätä kuntalaisten sujuvaa arkea. Tulevaisuudessa kuntalainen voi saada tarvitsemansa palvelun sieltä, mistä se on hänen helpointa hakea. Menneen vuoden aikana tehtiin tulevaisuuden kannalta keskeisiä tilainvestointeja koskevia ratkaisuja. Vanhan kirjaston saneeraaminen Pirkkala-taloksi ja Toivion koulun kunnostaminen ja laajentaminen Toivio-taloksi kertovat uudesta ajattelutavasta. Siitä, että kunnan tilojen tulee soveltua mahdollisimman monimuotoiseen ja monia käyttäjäryhmiä palvelevaan toimintaan. Näin investoinneille saadaan hyvä hyötysuhde korkean käyttöasteen kautta. Olen varma, että niin Pirkkala-talossa kuin Toivio-talossakin tulee olemaan tyytyväisiä käyttäjäryhmiä aamusta iltaan aina viikonloppuja myöten. Muutoinkin organisaatiossamme osastojen väliset raja-aidat ovat madaltuneet. Tulevia hankkeita ja toimintojen sujuvuutta suunnitellaan yhdessä, jotta niin taloudelliset kuin henkilöresurssit tulevat tehokkaasti käytetyksi laadukkaaseen palvelujen järjestämiseen. Ensimmäinen vuosi pormestarijärjestelmässä kykeni toteuttamaan kuntalaisten vaatimat palvelut talousarvion raameissa ja puitteissa. Järjestelmän toimivuutta on jatkossa arvioitava ja kehitettävä. Viime vuoden aikana tehtiin paljon tulevaisuuteen luovaa valmistelua. Näitä keskeisiä asioita olivat yleiskaavan valmistelu, kaupunkiseudun rakennesuunnitelman valmistelu siihen liittyvine oheisohjelmineen. Tulevaisuuden kannalta on tarpeen erottaa isot ja pienet asiat toisistaan. Etsiä merkittävissä Pirkkalan kuntaa ja kuntalaisia koskevissa asioissa riittävä yhteisymmärrys ja pitää edelleen kiinni vakaan taloudenpidon periaatteesta. Antero Saksala Pormestari

3 Sisällysluettelo I Sivu JOHDANTO... 1 Säädösperusta... 1 Tilinpäätösasiakirjat... 2 YLEISTÄ... 3 Pirkkalan kunnan hallinto-organisaatio Luettelo valtuuston tärkeimmistä päätöksistä... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA VUONNA Kuntatalous yleisesti... 6 Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa... 6 Työllisyyskehitys Pirkkalassa... 7 Kunta- ja palvelurakenneuudistus... 8 TILIKAUDEN 2009 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja olennaiset tapahtumat Pirkkalan konsernirakenteen kuvaus Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntastrategia 2015 talouden strategisten tavoitteiden toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintakertomukset osastoittain ja tehtäväalueittain HALLINTO-OSASTO PERUSTURVAOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Toimintakertomukset hankkeittain TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan tase Kunnan rahoituslaskelma Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma... 99

4 II TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä LIITE -LUOTTAMUSHENKILÖLUETTELO MUUT LIITTEET Kunnan maa-alueiden omistus, hallinta ja käyttö Pirkkalan kunnan väestö ja muutokset ikäryhmittäin Projektit, joissa Pirkkalan kunta on mukana Tilinpäätöksen tunnusluvut 2009 Konsernin tunnusluvut 2009

5 JOHDANTO 1 Säädösperusta Kuntalaki, kirjanpitolaki ja asetus ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet ja lausunnot sekä edellä mainittujen pohjalta laadittu Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli (Suomen Kuntaliitto 2001) Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloslaskelmaa, tasetta, rahoituslaskelmaa ja liitetietoja koskevista pakottavista säännöksistä voidaan kirjanpitolain ja -asetuksen mukaan poiketa vain kirjanpitolautakunnan kuntajaoston päätöksellä. Väärään tilinpäätökseen liittyy rangaistus- ja vahingonkorvausvastuu. Yleisiä tilinpäätösperiaatteita ovat oletus toiminnan jatkuvuudesta, johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen, sisältöpainotteisuus, varovaisuuden periaate, tasejatkuvuuden periaate, suoriteperusteisuus ja erillisarvostusta koskeva periaate. Mainituista periaatteista saa poiketa, kun poikkeaminen perustuu lakiin tai lain nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Poikkeamisesta on tehtävä selkoa liitetietona. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös sekä luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. 1) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 2) Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 3) Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella eli taloussuunnitelman voimassaoloaikana katetaan. Hallituksen esityksessä annetaan ohjeita alijäämän kattamisesta. Siinä todetaan, että yleensä tilinpäätökseen kertynyt alijäämä katetaan tulevien vuosien ylijäämällä. Talouden tasapainottamistoimenpiteinä tulisivat tällöin kysymykseen esim. menojen karsinta, tulojen

6 2 korotukset, myyntivoittoa tuottavan käyttöomaisuuden myynti tai rahoitustuottoa tuottavien pitkäaikaisten sijoitusten realisointi siten, että kokonaisvaikutus olisi alijäämää vähentävä. Jos kunnan omavaraisuusaste sen sallii, voidaan kertynyttä alijäämää kuitenkin myös kattaa edellisinä vuosina kertyneellä taseen muulla vapaalla pääomalla ja poikkeustapauksissa peruspääomalla. Kunnan oman pääoman tulisi olla lainapääomaa suurempi. Jos alijäämä katetaan taseen osoittamaa vapaata pääomaa tai peruspääomaa vähentämällä, kysymyksessä on muodollisen tasapainon saavuttaminen. Tervettä ja tavoiteltavaa taloudenpitoa on asialliseen tasapainotalouteen pyrkiminen. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Kunnan tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen, kun kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen.

7 YLEISTÄ Pirkkalan kunnan hallinto-organisaatio

8 Luettelo valtuuston tärkeimmistä päätöksistä 4 Valtuusto Kuva: Hannu Vallas Valtuusto kokoontui kymmenen kertaa ja käsitteli 124 asiaa. Valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2009 olivat seuraavat: VALTUUSTON VUONNA 2009 HYVÄKSYMÄT ASEMAKAAVAT - Partolan ja Pakkalankulman asemakaavan muutos ja laajennus (nro 164) - Linnakorven asemakaava, Partolan asemakaavan muutos ja laajennus (nro 205) - Linnakorven asemakaava ja Kurikan asemakaavan laajennus (nro 214) - Linnakorven Linnakallion asemakaava (nro 176) - Koiviston asemakaavan laajennus (nro 204) - Asemakaavamuutos, Kurikka kortteli 800 (nro 194) VALTUUSTON MUUT TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET VUONNA valitsi toimikaudeksi pormestariksi valtuutettu Antero Saksalan. - valitsi toimikaudeksi valtuuston puheenjohtajaksi toimialajohtaja Helena Rissasen, I varapuheenjohtajaksi insinööri, lentoaseman päällikkö Pertti Skogbergin ja II varapuheenjohtajaksi yrittäjä, merkonomi Raili Naskalin. - valitsi toimikaudeksi puolipäivätoimisiksi kuntaneuvoksiksi Helena Rissasen ja Kari Talasmäen. - suoritti kunnanhallituksen, lautakuntien, kuntayhtymien ym. kunnan edustajien valinnat toimikaudeksi muutti Pirkkalan kansalaisopiston nimen alkaen Pirkkala-opistoksi

9 - päätti perustaa Risto Koiviston stipendirahaston päätti, että varhaiskasvatus yhdistetään sivistystoimeen alkaen - valitsi tilintarkastajaksi valtuuston vuosien toimikaudeksi hallinnon ja talouden tarkastamista varten Oy Audiator Ab:n päätti työllistämisyksikön toimintojen uudelleen järjestämisestä; hallinto ja työpaja siirretään Pirkkala-opiston vastuualueelle ja kehittämisprojekti palveluohjaaja, tukityöllistäminen ja työvoiman palvelukeskus siirretään henkilöstöhallinnon vastuualueelle - hyväksyi muutostalousarvion vuodelle 2009, jonka kustannuksia vähentävä vaikutus on noin miljoona euroa. Lisäksi hyväksyttiin toimintalinjat, jotka koskevat koko kunnan toimintaa, mm. lomarahojen vaihtamista vapaaksi ja palkattomia virkavapauksia suositellaan. Valtuusto päätti myös kunnallisen päivähoidon maksuttomuudesta kesällä, jos perheen lapset eivät ole kunnallisessa päivähoidossa päiväkotien päivystysaikana. Lapsen poissaolo tulee ilmoittaa mennessä hoitopaikkaan ja maksuton jakso voi olla joko kuuden (6) viikon tai kahden (2) kuukauden jakso käsitteli tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta hyväksyi vuoden 2008 tilinpäätöksen ja myönsi kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden viranhaltijoille vastuuvapauden tilikaudelta puolsi lausuntonaan Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin esitystä valtiovarainministeriölle kuntarajan muuttamiseksi Härmälän kaupunginosan ja Partolan alueella Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan välillä merkitsi henkilöstökertomuksen vuodelta 2008 tiedoksi päätti ottaa Ransu-koiran hahmon käyttöön Pirkkalan kunnan imagomainonnassa monimuotoisesti sekä kehittää Ransu-hahmon ympärille vuosittaisen näyttelytapahtuman hyväksyi vuoden 2010 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman - määräsi verovuodelle 2010 tuloveroprosentiksi 19,00, yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,9, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,45, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,95 sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0, hyväksyi äänestysaluerajamuutokset siten, että Loukonlahden äänestysalueesta irrotetaan Pereen osa-alue, joka siirretään Killon äänestysalueeseen ja Naistenmatkan äänestysalueeseen kuuluva osa Haikan osa-alueesta siirretään Kurikan äänestysalueeseen.

10 6 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TA- LOUDESSA VUONNA 2009 Kuntatalous yleisesti Kuntien taloustilanne heikentyi huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan verotulojen heikkeneminen sekä samalla menojen nopea kasvu johtivat kunnissa viime vuonna vuosikatteiden tuntuvaan alenemiseen ja lainakannan kasvuun. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa lähes 10 miljardia euroa, missä on kasvua edelliseen vuoteen yli 15 %. Keskimäärin lainaa oli euroa asukasta kohden. Kuntien velkaantuminen uhkaa jatkua lähivuosina nopeana, mikä kasvattaa veronkorotuspaineita. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate aleni lähes neljänneksellä vuoteen 2008 verrattuna. Vuosikate asukasta kohti oli keskimäärin vuonna euroa ja viime vuonna 275 euroa. Kuntia, joiden vuosikate jää miinukselle, on kaikkiaan 25. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat vuonna 2009 viisi prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, lisääntyivät 2 %. Palvelujen ostot lisääntyivät suhteellisesti eniten, niiden kasvu vuoteen 2008 verrattuna oli 10 %. Vuonna 2009 kuntien verotulot pysyivät vuoden 2008 tasolla, valtionosuudet kasvoivat 7 prosenttia ja toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Vuodesta 2010 arvioidaan tulevan kunnille vaikean, koska lisääntyvä työttömyys heikentää kunnallisverotuloja ja epävarmaa on mm. yhteisöverotuottojen kertyminen. Talouden tasapainottamiseksi olisi hillittävä menoja samalla kun mm. kuntien velvoitteet lisääntyvät ja väestö ikääntyy, joka kasvattaa kuntien palvelutuotannon kustannuksia sekä vähentää verotuloja. Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilikausi muodostui selvästi ylijäämäiseksi. Taseen tunnusluvut paranivat myös. Kunnan tilikauden tulos oli ,26 euroa. Siitä kirjattiin euroa varausten muutoksiin varausten lisäyksenä. Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,26 euroa. Valtuusto hyväksyi vuonna 2009 kaksi käyttötalouden muutosbudjettia tehdyssä muutosbudjetissa kuluja vähennettiin ja tuloja lisättiin yhteismäärältään noin miljoona euroa ja lisättiin erikoissairaanhoitoon 1,4 milj.. Vuoden 2009 lopun asukasmäärä oli henkeä. Kunnan asukasmäärä kasvoi edelleen 361 henkilöllä (2,2 % kasvu vuoden 2008 lopun tilanteeseen). Talousarvion väestösuunnitteessa ennakoitiin lähes toteutuneen mukaista kasvua. Kasvuvauhti laski edellisiin vuosiin verrattuna, mutta se ylitti strategioissa tavoitellun keskimääräisen 1,5 % vuosikasvun.

11 7 Käyttötalouden nettomenot kasvoivat 5,9 % vuodesta Pirkkalassa tavoiteltavana nettomenojenkasvuna voidaan pitää 4-5 % tasoa, jolla pystytään turvaamaan käyttötalouden tasapaino. Toimintakulut kasvoivat 7,2 % ja toimintatuotot 10,4 %. Toimintakuluista suurimman erän muodostavat henkilöstökulut (41,4 milj. euroa), joka on 47 % toimintakuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 5 %. Edellisvuonna kasvu oli 9 %. Verotulojen kasvu oli 3,1 % ja valtionosuuksien 5,7 %. Verotulot ylittivät talousarviossa ennakoidun, ja valtionosuudet jäivät hieman ennakoidusta. Lainamäärä väheni 2,9 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 32,8 milj. euroa. Asukasta kohti lainaa on nyt /as (vuonna 2008: /as). Kuntakonsernin lainakanta on /as (vuonna 2008: /as). Kunnan kassa heikentyi vuonna Työllisyyskehitys Pirkkalassa Työllisyystilanne kääntyi Pirkkalassa ja muualla maassa selvästi heikompaan suuntaan vuodenvaihteessa. Koko maahan verrattuna työllisyystilanne on keskimääräistä heikompi Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastojen mukaan joulukuun 2009 lopussa työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna koko maassa 29 prosenttia ja Pirkanmaalla 38 prosenttia. Edellisenä vuonna käynnistynyt laskusuhdanne jatkui Pirkkalassa koko vuoden. Koko vuoden työttömyysaste Pirkkalassa oli 9,0 % (Vuonna ,9 %). Tammikuussa 2009 työttömyysaste oli 7,5 % (2008 tammikuussa 6,1 %) ja joulukuussa työttömyysaste oli 10,8 % (7,1 %). Kuvio 1: Työttömyysasteen (%) kehitys vuonna Pirkkalassa (joulukuun tilanne). Vuonna 2009 Pirkkalassa oli keskimäärin 731 (vuonna 2008 keskimäärin 455) henkilöä työttömänä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 110 (vuonna 2008 keskimäärin 104). Erityisesti nuorten ja miesten työllisyystilanne heikkeni vuoden 2009 aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi kasvaa voimakkaammin loppuvuotta kohti.

12 8 Kuvio 2: Työttömät työnhakijat keskimäärin vuonna Pirkkalassa. Pirkkalan työllisyystilanne kaupunkiseudun kuntien joukossa oli keskimääräistä parempi, joskin suhteellinen asema heikkeni loppuvuotta kohti. Kertomusvuoden arvioitu työpaikkojen nettolisäys oli noin 150 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja syntyi kuntaan noin 250. Kahden toimitilahankkeen valmistumisen siirtyminen vuoden 2010 puolelle merkitsi samalla noin 100 uuden työpaikan toteutumisen siirtymistä tälle vuodelle. Kunnan arvioitu työpaikkamäärä oli vuodenvaihteessa noin 5350 ja työpaikkaomavaraisuus noin 70%. Päättyneen vuoden aikana aloittivat toimintansa kunnassa mm. UPM:n Raflatac, Labkotec, Ravintola Mylly, TTS Liftec, Pinta-Liftit, Prima Pet Premium ja Eklekti Finland. Tämän vuoden alussa aloitti toimintansa Lamminsivu Oy. Linnakalliossa käynnistyy maaliskuussa Veho Hyötyajoneuvojen ja syksyllä Vak Oy:n toiminta. Partolassa ovat valmistumassa Hong Kongin ja katsastusaseman toimintatilat. Vapautuviin tiloihin on toteutumassa mm. uusi liikuntakeskus. Partolaan valmistellaan muutamia suurehkoja rakennushankkeita. Pinta-alaltaan suurin tulee olemaan Rakentajan Palvelukeskus. Yksittäisiä pienempiä hankkeita tulee toteutumaan Kyöstin, Huovin ja lentokentän yritysalueille. Suhdanne vaikeuttaa työpaikkakehitysarvioiden tekemistä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että asetetut työpaikkatavoitteet tullaan saavuttamaan. Lentoliikenteen matkustajamäärä laski suhdannesyistä edellisen vuoden matkustajasta matkustajaan. Ilmoitettujen uusien lentoreittien ja uusia avauksia koskevien lupausten perusteella näyttää siltä, että lentokentän matkustajamäärä kääntyy tänä vuonna selvään kasvuun. Kertomusvuoden aikana aloitti toimintansa seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy. Yhtiön päätehtäviä ovat seudullinen markkinointi ja kehittäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät mahdollisuutensa turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Kriteereiden raja-arvot on määritelty valtioneuvoston asetuksella (Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista, joka on tullut voimaan ja on voimassa vuoden 2012 loppuun).

13 Kunnan palvelukykyä selvitetään 9 joko pelkän taseeseen kertyneen alijäämän johdosta, jos taseeseen on edellisessä tilinpäätöksessä kertynyt alijäämää vähintään 1000 /asukas ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /asukas tai silloin kun kaikkien alla mainittujen tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät: Tunnusluku Raja-arvo v.2009 Pirkkala TP 2009 vuosikate Negatiivinen (1) +455 /asukas tuloveroprosentti 18,59+0,50 =19,09% (2) 19,00 %-yks. lainamäärä / as (3) /as. taseeseen kertynyt alijäämä on alijäämää ylijäämää +20,7 milj. omavaraisuusaste alle 50 % (4) 54 % suhteellinen velkaantuneisuus yli 50 % (5) 55 % 1) harkinnanvarainen rahoitusavustus vähennetty 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5%-yks. korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti (vuonna ,59 %) 3) Asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (ennakkotieto keskiarvo vuonna /as) * 50 % = ) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia 5) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan Pirkkalan kunta tulee täyttämään yhden yllä esitellyistä kriteereistä (merkitty yllä punaisella värillä). Kriteerin täyttävä tunnusluku on suhteellinen velkaantuneisuus. Jokaiselle kunnalle, joka vuosittain uusien tilinpäätöstietojen perusteella täyttää mainitut edellytykset, nimetään arviointiryhmä, jossa on kunnan ja sisäasiainministeriön edustaja sekä puheenjohtajana ulkopuolinen asiantuntija. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnat saavat ulkopuolisesta arvioinnista tukea tarvittaviin muutoksiin, mutta niiden on tehtävä omatoimisesti töitä taloutensa ja palveluvarmuutensa kohentamiseksi. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotukset ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Sisäasiainministeriö harkitsee arviointiryhmän ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella tarvetta käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan vuoden 2009 alusta voidaan näille kunnille määrätä kuntaliitoksia, jos muut toimet palvelujen turvaamiseksi eivät ole riittäneet.

14 10 TILIKAUDEN 2009 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Tilikauden 2009 tuloksen muodostuminen Tilikauden tulojen riittävyys menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Vertailutietoina ovat vuoden 2008 luvut. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Negatiivinen toimintakate kasvoi edellisvuodesta 3,4 milj. euroa eli 5,9 % (2008 3,8 milj. eli 7 %). Vuosikate (169,5 % poistoista ja 455 euroa/asukas) Osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuonna 2009 vuosikate kattoi poistot 169,5 prosenttisesti. Vuonna 2008 vuosikate kattoi poistot 226 prosenttisesti ja asukasta kohden se oli 546 euroa. Tilikauden tulos ( euroa) Tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tulosta voidaan pitää hyvänä, ja se on selvästi parempi kuin mihin varauduttiin, sillä talousarvio laadittiin noin 0,4 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Vuonna 2008 tilikauden tulos oli noin euroa positiivinen. Toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista (20,2 %) Tunnusluku on 20,2 %, ja se osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuotoilla ja muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuonna 2008 tunnusluku oli myös 20,2 %. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta puolestaan osoittaa, millainen osuus toimintakuluista rahoitetaan verotuloin ja valtionosuuksin (79,8 %).

15 11 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset tuotot ja kulut) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Varausten lisäys Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,2 20,2 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 169,5 226,0 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 12 Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointien tulorahoitus 77,8 % (v ,7 %) Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investoinneista yli 77 % on rahoitettu tulorahoituksella. Tilanne on selvästi parantunut parin vuoden aikana ja kunnan velkaantuminen on hidastunut. Pääomamenojen tulorahoitus 46,0 % (v ,8 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Melkein puolet investoinneista ja lainanlyhennyksistä hoidettiin vuosikatteella, tämä tunnusluku on myös parantunut parin vuoden aikana. Lainanhoitokate 1,1 % (v ,5 %) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Pirkkalan kunnan lainanhoitokyky on ollut viime vuosina keskimäärin tyydyttävällä tasolla eli vuotta 2006 lukuun ottamatta lainat on pystytty hoitamaan tulorahoituksella. Viime vuonna lainanhoitokyky hieman heikentyi edellisestä vuodesta. Kassan riittävyys 17 pv (v pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

17 13 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ml. liikelaitokset (ulkoiset rahan lähteet ja rahan käyttö) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 77,8 70,7 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 46,0 47,8 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,1 1,5 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä

18 Tase ja sen tunnusluvut 14 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseen liitetiedoissa on tase-erien tarkemmat erittelyt. Omavaraisuusaste 54 % (v %) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää %:n omavaraisuutta (valtakunnan keskiarvo vuonna 2008 oli 66 %). 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Pirkkalassa omavaraisuusaste on selvästi alle tavoitetason. Suhteellinen velkaantuneisuus 55 % (v %) Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin huomattavasti pienempi kuin Pirkkalassa. Vuonna 2008 suhteellinen velkaantuneisuus oli koko maassa keskimäärin 42 %. Vuoden 2009 tilastot puuttuvat vielä. Kertynyt ylijäämä 23,8 milj. euroa (v ,7 milj. euroa) Kertynyt ylijäämä osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä /asukas euroa (v euroa/asukas) Asukaskohtainen kertynyt ylijäämä nousi 158 euroa vuonna Lainakanta on 32,8 milj. euroa (v ,7 milj. euroa) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat /asukas euroa (v e/asukas) Asukaskohtainen lainamäärä laski 223 euroa vuonna Vuonna 2008 lainaa oli koko maassa keskimäärin euroa /asukas. Vuoden 2009 tilastot puuttuvat vielä. Lainasaamiset euroa (v euroa) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Taseen lisätieto: Kaavateiden kustannuksiin on kirjautunut maa-ainespankin toimintaan kuuluvia kustannuksia. Asia oikaistaan vuoden 2010 aikana.

19 15 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet 8 19 IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet C TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat III Sijoitukset Muut toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 8 8 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valtion toimeksiannot Lainat julkisyhteisöiltä Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Liittymismaksut ja muut velat Muut toimeksiantojen varat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 9 14 I Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Muut velat II Saamiset Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Taseen tunnusluvut Myyntisaamiset Omavaraisuusaste, % Lainasaamiset 5 11 = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoi- 3. Muut saamiset set varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 4. Siirtosaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % III Rahoitusarvopaperit Käyttötulot = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Kertynyt yli-/alijäämä, IV Rahat ja pankkisaamiset = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Osto- velat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

20 16 KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1000 % MENOT 1000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,26 Toimintakulut ,19 Verotulot ,72 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,22 Korkokulut ,52 Korkotuotot 65 0,07 Muut rahoituskulut 2 0,00 Muut rahoitustuotot 105 0,12 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 79 0,09 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,65 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 20 0,02 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,23 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,94 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,22 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,06 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00 Kokonaismenot ovat nousseet edellisvuodesta 2,1 % ja kokonaistulot laskeneet 7,4 %. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja olennaiset tapahtumat Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Osakeyhtiöt 2 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 1 Yhteensä 9 Tytäryhtiöitä olivat tilivuonna 2009 Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus (100 %), Pirkkalan Jäähalli Oy (83,23 %) sekä Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus omisti edelleen osoitteessa Suupankuja 2 olevan tontin ja liikerakennuksen, jossa toimii pääkirjasto ja kulttuurin toimitila Luuppi. Tilikauden voitto vuonna 2009 oli 8,20 euroa. Edellisiltä tilikausilta on kertynyt tappiota euroa. Vuonna 2009 Pirkkalan kunta osti yksityiseltä henkilöltä Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskuksen osakkeet nrot kauppahinnalla euroa, jolloin kunnan omistusosuus tytäryhteisössä nousi 100 %:n.

21 17 Pirkkalan Jäähalli Oy:n osakkeita merkittiin suunnatussa osakeannissa tarjotut uutta osaketta, josta suoritettiin yhtiölle osakepääoman korotusta varten ,68 euroa. Merkinnän jälkeen kunnan omistusosuus kasvoi 83,23 prosenttiin ollen ennen 82,19 prosenttia. Kunta on antanut jäähalliosakeyhtiölle sitoumuksen palvelujen ostamisesta vuosittain eurolla. Tilikauden 2009 tappio oli ,19 euroa. Yhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä tappiota euroa ja vierasta pääomaa euroa. Kunnan omistusosuus Niemenmaan Lämpö Oy:sta on 70 %. Tilikauden 2009 tappio oli 4.919,91 euroa. Osakkuusyhtiönä on Kiinteistö Oy Valtentori (omistusosuus 23,99 % osakkeista). Pirkkalan kunta omistaa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimintaa varten hankitut osakkeet. Tilikauden voitto oli 9,09 euroa. Konsernivalvonta: Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa konsernin toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus sekä varmistaa, että konserniyhteisöille asetetut tavoitteet saavutetaan. Pirkkalan kunnan konserniohje on päätetty valtuustossa vuonna Sen mukaan kunnanvaltuusto määrittelee kunnan omistajapolitiikan sekä hyväksyy talousarviossa ja suunnitelmassa kunnan konsernijohtamista ja muuta yhteistoimintaa koskevat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Kuntakonsernia johtaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiö- tai vastaaviin kokouksiin ja hallituksiin. Kuntakonserniin kuuluvien kuntayhtymien, säätiöiden yms. yhteisöjen edustajat nimeää kuitenkin niiden perussopimuksessa tai säännöissä määrätty kunnan toimielin. Kunnanhallitus ja pormestari antavat ohjeita kunnan edustajille konserniyhteisöissä ja vuoden 2009 aikana he ovat antaneet tarvittaessa toimintaohjeita tytär - ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksiin. Myös muiden yhtiöiden kunnan määräämiä omia edustajia on tarpeen vaatiessa ohjeistettu. Pirkkalan kunta on edellyttänyt, että tytäryhtiöiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi. Pirkkalan Jäähalli Oy noudattaa omaa talousohjelmaansa.

22 18 Pirkkalan konsernirakenteen kuvaus Pirkkalan kuntakonsernin muodostavat emoyhteisönä Pirkkalan kunta ja tytäryhteisöinä Kiinteistö Oy Pirkkalan liikekeskus, Pirkkalan Jäähalli Oy ja Niemenmaan Lämpö Oy. Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen nimellis- eli pariarvomenetelmän mukaan. Katkoviivalla merkitystä osakkuusyhtiöstä (Kiinteistö Oy Valtentori) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen konserniyhteisön omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.

23 19 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset tuotot ja kulut) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 5 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 12 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 9 10 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 33,1 34,1 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 164,1 226,6 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas 507,8 639,5 Asukasmäärä

24 20 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 79,0 75,3 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 48,1 51,8 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,2 1,7 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä

25 21 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot III Muut omat rahastot Ennakkomaksut 4 IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet V Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rakennukset B VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 5. Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistoero III Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet D PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset 4 4 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT F VIERAS PÄÄOMA C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma I Vaihto-omaisuus II Pitkäaikainen koroton vieras pääoma III Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma II Saamiset IV Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusarvopaperit Taseen tunnusluvut IV Rahat ja pankkisaamiset Omavaraisuusaste, % = 100*(Oma pääoma +Vähemmistöosuus +Kon- VASTAAVAA YHTEENSÄ sermireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

26 22 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa tai sen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä (KuntaL 69 ). Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen ( ,26 euroa) käsittelystä seuraavaa: kirjataan euroa varausten muutoksiin varausten lisäyksenä. Käyttökohteena osallistuminen Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon rahoittamiseen. kirjataan tilikauden ylijäämä ,26 euroa taseen oman pääoman tilille. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että: Pirkkalan kunnan talous on tasapainossa lyhyellä aikajänteellä mitattuna (vuoden 2009 tilikausi ylijäämäinen), sekä pitkällä aikajänteellä mitattuna (taseen edellisten tilikausien ylijäämä noin 20,7 miljoonaa euroa) rahoituslaskelma sen sijaan ei ole tasapainossa, ja kunta on edelleen velkainen investointien tulorahoitusosuuden nostaminen on tulevina vuosina kunnan keskeisin talouden tasapainottamistavoite yhdessä positiivisen tilikauden tuloksen ohella. Kuntastrategia 2015 talouden strategisten tavoitteiden toteutuminen Valtuusto on hyväksynyt uudistetun kuntastrategian, joka ulottuu vuoteen Sen määrittelemät taloudelliset tavoitteet ovat: kuntatalous pidetään tasapainossa vuosikatteen tulee riittää poistoihin tuleviin menoihin varaudutaan ennakolta asukaskohtaisen lainamäärän ei anneta kasvaa yli seutukunnan keskiarvon tulo- ja kiinteistöveroprosentit sekä palvelumaksut pidetään seutukunnan yleisessä tasossa Talous oli tasapainossa vuonna 2009 kuntalain mukaan. Vuosikate riitti poistoihin. Vuosikatteen osuus poistoista oli 169,5 %. Tuleviin menoihin varauduttiin siten, että vuonna 2007 ryhdyttiin tekemään vuosittaisia varauksia osallistumisesta Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon rahoittamiseen. Seutukunnan asukasta kohti laskettu lainamäärä on vuoden 2009 lopussa ennakkotietojen mukaan noin neljänneksen pienempi kuin Pirkkalan kunnan lainamäärä. Pirkkalan tuloveroprosentti vuonna 2009 oli 19,00 %. Tampereen seutukunnassa vastaava taso oli Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä. Muissa seudun kunnissa tuloveroprosentti oli alhaisempi (Tampere) tai korkeampi (Kangasala, Orivesi ja Vesilahti). Seudun keskiarvo oli 19,19 % (ei painotettu).

27 23 Vuonna 2009 Tampereen seutukunnan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: yleinen kiinteistövero 0,75 %, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,31 % ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,85 %. Pirkkalan vastaavat kiinteistöveroprosentit olivat 0,75; 0,30 ja 0,80. Pirkkalan kiinteistöverot olivat kauttalinjan seutukunnan keskitasossa eikä mikään kiinteistöverokanta ollut seutukunnan korkein. Vuodelle 2009 ei korotettu kiinteistöveroja. Palvelumaksuista ei ole vuodelta 2009 vertailutietoja, mutta valtuusto on edellyttänyt, että aina maksuja asetettaessa tai muutettaessa tehdään seutukunnalliset vertailut (maksujen määräämisen yleisissä periaatteissa), joten toimintapolitiikka tulee tarkasteluun asetettua strategiaa vasten kussakin maksun määräämispäätöksessä erikseen.

28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

29 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2009 (ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot) 24 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

30 25 Verotulojen erittely Alkuper. Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Kunnallisveroa vastaavat vero- Kiinteistöveroprosentit Tulovero- tettavat tulot ( ) vak. muut prosentti (ennen ansioäyrit) Muutos-% yleinen asuinrak. asuinrak. Verovuosi , ,8 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,6 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,6 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,5 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,5 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,0 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,6 0,75 0,30 0,80 Verovuosi , ,4 0,75 0,30 0,80 Verovuosi , ,7 0,75 0,30 0,80 Verovuosi ,00 0,75 0,30 0,80 Verovuosi ,00 0,90 0,45 0,95 Valtionosuuksien erittely Alkuper. Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimen valt.os Opetus- ja kulttuuritoimen valt.os Valtionosuudet yhteensä Valtionosuuksien määrä on kasvanut vuodelta ,7 % ( euroa). Tuloverojen tilitykset vuodelta 2009 ovat 3,6 % suuremmat kuin vuonna Määrä on n. 1,9 milj. euroa. Yhteisöverojen määrä laski edellisvuodesta euroa ja prosenteissa -18,1. Kiinteistöverotulot ovat kasvaneet euroa.

31 26 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2009 (ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutukset Investoinnit Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys +/ Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoitustoiminnan nettorahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen

32 27 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta (ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot) Määrärahat Tuloarviot Alkup. TA:n TA Toteu- Poik- Alkup. TA:n TA Toteu- Poiktalous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama 1000 arvio set jälkeen arvio set jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Työllistämisyksikkö Maaseutulautakunta Valvonta ja maankäyttö Ympäristöterveydenhuolto Perusturvalautakunta Talous ja hallinto Sosiaalityö ja toimeentuloturva Vanhusten ja erityisr. palv Lasten päivähoito Terveydenhuolto Kasvatus ja opetuslautakunta Kasv. ja opetuksen hallinto Varhaiskasvatus Perusopetus Lukio Pirkkala-opisto Liikunta- ja nuorisolautakunta Nuorisotoimi Liikuntatoimi Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastolaitos Kulttuuritoimi Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Tilapalvelu Kunnallistekniikka Pelastustoimi Vesihuoltolaitos INVESTOINTIOSA Maa-alueet Kunnanhallitus Perusturvalautakunta, terveys Perusturvalautakunta, sosiaali Sivistysosasto Tekninen lautakunta Tekninen hallinto Talonrakennus Kunnallistekniikka TULOSLASKELMAOSA Verotulot Valtionosuudet Korkomenot Korkotulot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut RAHOITUSOSA Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys SITOVAT MÄÄRÄRAHAT/ TULOARVIOT YHTEENSÄ Sitovuustaso koko kunnassa bruttomääräraha/-tuloarvio Poikkeamat tehtyjen talousarviomuutosten jälkeen: Menoarvioissa plusmerkkinen luku ilmoittaa euromäärän, joka talousarvio- ja lisämäärärahasta yhteensä on jäänyt käyttämättä; miinusmerkkinen euromäärä ilmoittaa määrärahan ylityksen. Tuloarvioiden alittuminen näkyy miinusmerkkisenä ja ylittyminen plusmerkkisenä. Eurot ovat tuhansia euroja. Ts. "Poikkeama" - sarakkeessa olevat summat ovat niitä, joihin ei ole valtuuston lupaa.

33 KÄYTTÖTALOUSOSA

34 28 Toimintakertomukset osastoittain ja tehtäväalueittain HALLINTO-OSASTO Keskusvaalilautakunta Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Keskusvaalilautakunnan tehtävä perustuu Suomen vaalilainsäädäntöön. Vuonna 2009 keskusvaalilautakunta kokoontui 4 kertaa. Lautakunnan esittelijänä toimi puheenjohtaja ja sihteerinä tietohallintosihteeri. Kertomusvuonna toimitettiin europarlamenttivaalit. Suomessa vaalipäivä oli sunnuntai ja ennakkoäänestys kotimaassa Kunnan äänestysprosentti oli 43,6. Pirkkalan kunnassa yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina toimivat K-citymarket kauppakeskus Pirkkala ja ensimmäistä kertaa kunnanviraston valtuustosali. Ennakkoäänestys järjestettiin kunnan omana työnä. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Määrärahoja jäi käyttämättä euroa. Arvioitujen henkilöstökulujen alitukseen vaikutti se, että ennakkoäänestys järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonaan kunnan omana työnä ja että ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijoita tarvittiin arvioitua vähemmän johtuen euvaalien laimeasta äänestysvilkkaudesta. Lisäksi vaalilautakunnat organisoivat omaa toimintaansa mm. työvuorolistoin. Toimintatulot olivat arvioita suuremmat, koska oikeusministeriön kertakorvausperusteita ei ole saatavana kunnan talousarvion laadintavaiheessa. Tarkastuslautakunta Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunnan on myös arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

35 29 Tarkastuslautakunnan jäsenille on jaettu kunnan hallinto-organisaation mukaiset vastuualueet, joiden toimintaan tarkastusparit ovat tarkastuskäynneillään tutustuneet tarpeellisessa laajuudessa. Tarkastuskäynneiltä on laadittu muistiot, jotka on käsitelty lautakunnassa. Vuoden aikana lautakunta on myös haastatellut toiminnoista vastaavia viranhaltijoita. JHTT -tilintarkastaja Jukka Patakangas ja tilintarkastaja Ville Valkonen ovat olleet lautakunnan kokouksissa esittelemässä tarkastussuunnitelmansa toteutumista sekä ajankohtaisia asioita. Lautakunnan esittelijänä toimii puheenjohtaja ja sihteerinä teknisen osaston hallintopäällikkö. Tarkastuslautakunta on suorittanut kuntalaissa ja tarkastussäännössä määritellyt tehtävät ja lautakunta ( ) on esittänyt arviointikertomuksensa 2008 valtuustolle. Tarkastuslautakunta ( ) piti toimintavuonna 7 kokousta ja tarkastuslautakunta ( ) kokoontui 8 kertaa. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Määrärahoja jäi käyttämättä euroa. Säästöt kohdistuvat palkkiokuluihin ja palvelujen ostoihin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Toimittaa kuntalaissa ja tarkastussäännössä määritellyt tehtävät. Pyrkiä luomaan edellytykset kattavaan ja tehokkaaseen hallinnon ja talouden tarkastukseen. Tavoitetaso / Seurantatapa Arviointikertomuksen esittäminen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toteutuminen 2009 Tavoite toteutui. Kunnanhallitus Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminta ja tavoitteiden toteutuminen Määräraha sisältää valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kuntaneuvokset, seutukuntayhteistyön, suhdetoiminnan, tiedotuksen, avustamisen, ystävyyskuntatoiminnan, toimikuntien, elinkeinojen kehittämisrahan, holhouksen edunvalvonnan palvelut, kuluttaja- ja velkaneuvonnan sekä riskien vakuuttamisen määrärahat. Kunnanhallituksen budjetti alittui n euroa johtuen mm. elinkeinojen kehittämisrahan arvioitua pienemmästä toteumasta.

36 30 Pitkäaikainen kunnanjohtaja Risto Koivisto jäi eläkkeelle. Pirkkala siirtyi pormestarijärjestelmään lukien. Antero Saksala aloitti pormestarina Uudet luottamuselimet aloittivat toimintansa ja niiden jäseniä koulutettiin. Pirkka 09 valmiusharjoitus pidettiin syksyllä (3 pv). Kunnan kriisivalmius todettiin hyväksi. Terveyskeskuksen rakentamistoimikunnan työ päättyi terveyskeskuksen laajennuksen ja saneerauksen vihkiäisiin, jotka pidettiin tammikuussa Pirkkala-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran ja palkinnon sai Pirkkala-Seura ry. Valtuusto: Luettelo valtuuston tärkeimmistä päätöksistä on yleisen osan sivulla 4. Elinkeinojen kehittämisrahaan oli budjetoitu euroa. Se on tarkoitettu lähinnä seudullisiin elinkeinopuolen hankkeisiin. Toimintakertomusvuosi oli monessa mielessä välivuosi. Vuoden aikana aloitti toimintansa seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy, jonka palvelukseen siirtyi kunnasta elinkeinoasiamies. Muun muassa alkavien yritysten neuvontapalvelut oli tarkoitus ostaa yhtiöltä. Elinkeinoasiamies kuitenkin siirtyi yhtiöstä Kangasalan kunnan palvelukseen. Lähes koko elinkeinojen kehittämisraha ohjautuu jatkossa Tredea Oy:lle ( euroa), jonka kautta kulkevat myös aiemmin käynnistettyjen seudullisten hankkeiden kuten esimerkiksi osaamiskeskusohjelman rahoitus. Välivuodesta johtuen menot toteutuivat ainoastaan 66,3 prosenttisesti. Ystävyyskuntatoiminta toimintakertomus Ystävyyskuntatoimintavuosi aloitettiin perinteiseen tapaan helmikuussa yhteistyökumppaneiden, Pirkkala-seuran, Pirkkalan seurakunnan, Pirkkalan eläkeläisten neuvottelukunnan ja Pohjola-Norden-seuran kanssa pidetyllä suunnittelupalaverilla. Ystävyyskuntiin, Solnaan ja Gladsaxeen, lähetettiin myös vastavierailukutsu edellisen vuoden virkamiesvaihdon jatkamiseksi. Yhdeksän Valjalan kunnanhallituksen ja valtuuston jäsentä oli Pirkkalan vieraana Vuoden päätapahtuma oli toukokuussa Pirkkalassa järjestetty pieni ystävyyskuntakokous, johon ystävyyskunnista osallistui yhteensä kahdeksan vierasta sekä Pirkkalan poliittisen johtoryhmän lisäksi Pirkkalan kunnanhallituksen jäseniä. Vierailun aikana tutustuttiin terveyskeskukseen, Nuolialan päiväkodin tuotantokeittiöön sekä tehtiin kattava kuntakierros Pirkkalan alueella. Virallisen ohjelman lisäksi vieraille tarjottiin elämyksiä Pyhäjärven laivaristeilyllä, Rantaniityn iltatilaisuudessa ja Tampereen näköalatorni Näsinneulassa. Kokouksessa esiin nostettiin mm. globaalin laman vaikutukset sekä informaation vaihto kunnissa ja ystävyyskuntatoiminnan tulosten vaikutusten hyödyntäminen tulevaisuudessa aiempaa paremmin. Pohjola-Norden-seura lähetti edustajansa pohjoismaiseen nuorisovaihtoon, Hillerödiin kesällä Pohjoismainen leirikoulu toteutui Gladsaxessa syksyllä Vuoden 2009 talousarvioon varattu määräraha oli mitoitettu hyvin ja oli riittävä.

37 31 Hallinto-osasto Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Hallinto-osaston tehtäväalueeseen sisältyvät lautakuntahallintoon kuulumattomat hallinnon, taloushallinnon, henkilöstöasioiden, elinkeinotoimen ja ruokapalvelun vastuualueiden palvelut. Hallinto-osasto asiantuntijaorganisaationa tukee ja luo edellytyksiä kunnan muiden osastojen tulokselliselle toiminnalle. Hallinnon vastuualueella hoidettiin valtuuston ja kunnanhallituksen kansliatehtävät. Lisäksi tehtäväalueeseen kuuluvat tiedonhallinnan, lähetti- ja postitustehtävien, monistamon, tiedottamisen sekä yhteispalvelun kehittämistehtävät. Vuonna 2009 Pirkanmaan kunnat osallistuivat Pirkka09 -valmiusharjoitukseen, jonka järjestelyt kunnassa hoidettiin hallinnon vastuualueella. Kuntaan hankittiin seudullisesti uudet monitoimilaitteet, jotka otettiin käyttöön vuoden lopulla koko kuntaorganisaatiossa. Taloushallinnon vastuualueella hoidetaan ja johdetaan muun muassa kunnan taloussuunnittelu, budjetointi sekä raportointi ja talousarvion seuranta. Lisäksi vastuualueella hoidetaan kunnan taloudenhoidon koordinointi ja ohjaus, rahatoimitehtävät ja kirjanpidollinen laskentatoimi, sisäisen valvonnan ohjaus, osa perintätoimesta, taloustilastointi sekä kunnalle veronsaajana kuuluvat hallinnointitehtävät. Kunnallistalouden vastuualueeseen kuuluu myös kunnan asuntotoimi sekä kehittäminen ja tietotekniikka. Keskitetyn tietotekniikan tehtävänä on huolehtia organisaation yhteisistä ICT - palveluista ja oman paikallisverkon ylläpidosta. Perustietotekniikan ja siihen liittyvien toimintojen hoito on hankittu ulkopuoliselta palvelun toimittajalta alkaen, kumppanina nykyisin on TeliaSonera Finland Oy. Vista projekti saatiin päätökseen syksyllä Projektin alkuperäinen tavoite oli 100 % Windows Vista ympäristö. Sovellusten Vista-yhteensopivuuden selvittely oli haastavampaa kuin mitä projektin alussa arveltiin. Kaikilta sovellustoimittajilta ei saatu tietoja sovellusten Vista -yhteensopivuuksista. Effica terveyden ja Mediatri potilastietojärjestelmän kaikki sovelluskomponentit eivät olleet Vista yhteensopivia. Vista käyttöjärjestelmän- ja Office 2007 sovellusten käyttöönottokustannukset olivat n Henkilöstöasioiden vastuualueella hoidetaan kunnan henkilöstöhallinnon asioiden koordinointi ja ohjaus sekä muut keskitetyt henkilöstöhallinnon tehtävät ja palvelut, kuten palkanlaskenta ja siihen liittyvät tehtävät. Näiden lisäksi henkilöstöhallintoon kuuluvat työsuojelu ja muu yhteistoiminta.

38 32 Vuonna 2009 henkilöstöhallinnon työ painottui edellisvuonna käyttöönotetun palkka- ja henkilöstöhallintojärjestelmän kehittämiseen sekä seutukunnallisesti jatkettiin ohjelmiston HR-osion kehittämistä sekä aloitettiin HR-työkalujen käyttöönotto, joista mm. sähköinen rekrytointi otettiin käyttöön kevään 2009 aikana. Vuonna 2009 laadittiin ensimmäinen henkilöstötilinpäätös Populus henkilöstötilinpäätösraporttien avulla. Henkilöstöhallinnon kokonaisuuteen ovat kuuluneet alkaen myös tukityöllistäminen ja työvoiman palvelukeskus, liittyen työllistämisyksikön uudelleen organisointiin. Näiden osalta toiminta on jatkunut vuoden 2009 aikana entisessä laajuudessaan. Työllisyyspalveluiden tehtävänä on tarjota palkkatuki-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja Pirkkalan kuntaan, tarjota polkuajattelun mukaista ohjausta ja neuvontaa työttömille työnhakijoille sekä koordinoida seudullista yhteistyötä. Tavoitteena on työttömyyden vähentäminen tarjoamalla yksilölähtöisiä palveluja pirkkalaisille työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Kuntaan otettiin vuoden 2009 aikana palkkatuella 6 kuukauden työjaksoon 26 henkilöä. Harjoittelutuella otettiin 23 henkilöä. Työllisyysperusteinen uusi oppisopimus solmittiin 3 henkilön kanssa. Vuoden 2009 aikana oli voimassa yhteensä 10 työllisyysperusteista oppisopimusta. Palkkatuen vaikuttavuutta selvitettiin erillisellä kyselyllä, jonka vastausprosentti oli 50 %:a ja jonka perusteella on tulkittavissa, että työllistetyt viihtyivät hyvin työssään, mutta vain 8 prosenttia vastanneista koki, että tukityöllistämisjaksosta oli hyötyä pysyvän työllistämisen kannalta. Vuonna 2009 työvoiman palvelukeskustoimintaan Pirkkalassa tuli 44 uutta asiakasta. Kaikista haastatelluista asiakkaiksi jäi 75 % asiakkaita oli yhteensä 68. Palvelukeskuksen asiakkaiden aktivointiaste oli 50 % (työssä, palkkatuetussa työssä, koulutuksessa, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa, työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa). Asiakkaista työllistyi avoimille työmarkkinoille ilman tukirahoja 12. Kunta tarjosi 50 nuorelle kesätyötä. Seudullinen yhteistyö työllisyysasioissa säilyi entisellään. Ruokapalvelussa tuotettiin vuonna 2009 yhteensä suoritetta, joista Tuotantokeittiön osuus on suurin (31 %). Tuotantokeittiön toiminta saatiin suunnitelmien mukaisesti käyntiin. Ruokapalvelun menot ja tuotot ovat suuremmat kuin talousarviossa oli suunniteltu. Tilaustarjoiluja ja sotaveteraanien sekä heidän puolisoittensa tai leskiensä ruokailuja ei oltu huomioitu talousarvion toimintamenoissa eikä -tuloissa. Tilaustarjoilutuottoa tuli Henkilökunnan ruokailusta saatu tulo ylitti arvioidun eurolla. Elinkeinotoimen vastuualueen tehtävät painottuvat yritysten neuvontaan, yrityshankkeiden edistämiseen ja seudulliseen yhteistyöhön. Vastuualueen menot toteutuivat 93,7 prosenttisesti. Elinkeinojen kehittämisrahan käyttöä on selvitetty kohdassa 140 Kunnanhallitus. Katsaus kunnan elinkeinoelämän kehittymiseen on kappaleessa Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa.

39 33 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Taloushallinto Perustietotekniikkasopimuksen Raportti seurantaryhmälle 2 Yksi poikkeama huhtikuussa SLA tavoitteissa pysy- kk välein, kahdesti vuodessa Perustietotekniikan minen palvelun johtoryhmälle ja huhtikuun laskutuksessa kerran vuodessa kunnan saatu 5% hyvitys työasema Tietoisuus tietotekniikkakustannuksista kunnassa Sisäisen valvonnan vuositarkastukset johtoryhmälle. Perustietotekniikkakustannusten seuranta 2 kk välein. Analyysi kaikista kustannuksista, raportti kerran vuodessa kunnan johtoryhmälle. Pormestarin hyväksymän vuosisuunnitelman mukaan; raportointi kunnanhallitukselle. kustannuksista. Kustannukset ovat perustuneet sopimuksissa määritettyihin ehtoihin. Vista / Office 2007 projekti nosti leasing kuluja. Vista projektin kustannukset olivat ennakoidun suuruiset, mutta alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen koko kustannus tuli vuodelle 2009, josta johtuen palveluiden osto tili 4345 ylittyi 18%. Raportti tiedoksi KH:lle huhtikuussa. Ajantasainen kirjanpito Viive enintään kaksi viikkoa Tavoitteessa pysyttiin. Tilinpäätös 2008 Valmistuu maaliskuun 2009 Tavoitteessa pysyttiin. loppuun mennessä kunnanhallituksen päätettäväksi. Henkilöstöhallinto Palkkatuetun työn vaikuttavuuden pysyminen aiempien vuosien tasolla Vuosittain työvoimatoimiston kanssa tehtävä selvitys sekä jatkuva seuranta kyselyillä. Kysely toteutettu vuoden 2009 aikana. Ruokapalvelu Uuden toimintamallin sisäänajo Keittiökohtainen ohjaus / suoriteseuranta Tuotantokeittiön uusi Cook &Chill toimintamalli saatiin toimimaan hyvin. Palvelukeittiöitä on ohjattu kohdekohtaisesti tarpeen mukaan sekä yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Suoriteseuranta on toteutettu.

40 34 Tehokkuutta lisätään kehittämällä työmenetelmiä ja ruokalistoja uudistamalla Ruokapalveluohjelmien tehokas käyttö Tuotantoprosessikuvauksien työstäminen aloitetaan. Toiminnan seuranta ja tasalaatuiset ateriat yhteistä ohjeistusta noudattamalla. Työmenetelmiä on kehitetty, prosessikuvauksia ei ole kirjattu paperille, mutta käytännössä tuotantoprosesseihin on kiinnitetty huomiota ja niitä on kehitetty. Ruokalistat on uudistettu. Listalle on pyritty valitsemaan ruokia, jotka ovat sopivia suurkeittiötuotantoon. Yhteisen ohjeistuksen ja sen noudattamisen osalta on päästy eteenpäin, mutta kehitettävää on edelleen. Tasalaatuisiin aterioihin on päästy Tuotantokeittiön kohteissa. alaisissa Elinkeinotoimi Työpaikkaomavaraisuuden kasvu keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä vuosittain 150 työpaikan nettolisäys vuosittain Työttömyysaste seudun keskitasoa alempi Tilastojen ja arvioiden perusteella. Tilastojen ja arvioiden perusteella. Kuukausittain TE-keskuksen Pirkanmaan työllisyyskatsaus. Toteutui. Toteutui, työpaikkojen nettolisäys oli n. 150 työpaikkaa. Toteutui. Työllistämisyksikkö Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Työllistämisyksikkö Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Valtuusto päätti työllistämisyksikön toimintojen uudelleen järjestämisestä siten, että työllistämisyksikön valtuustoon nähden sitova taso lakkautettiin. Hallinto ja työpaja

41 35 (kustannuspaikka 1161) siirrettiin sivistysosastolle, Pirkkala-opiston vastuualueelle omaksi kustannuspaikakseen. Kehittämisprojekti palveluohjaaja (kp 1157), tukityöllistäminen (kp 1165) ja työvoiman palvelukeskus (kp 1175) siirrettiin henkilöstöhallinnon vastuualueelle. Henkilöstöhallinnon vastuualueella on jatkossa kokonaisvastuu kunnan henkilöstö- ja työllisyyspolitiikasta. Työllistämisyksikön vuoden 2009 talousarvio jaettiin siten, että työllistämisyksikön vanhoille kustannuspaikoille jätettiin 4/12 vuoden 2009 talousarviosta, ja uusille henkilöstöhallinnon ja Pirkkala-opiston alaisille kustannuspaikoille siirrettiin 8/12 talousarviosta. Tuotot ja kulut menivät saakka vanhoille kustannuspaikoille ja alkaen uusille kustannuspaikoille. Maaseutulautakunta Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Lautakunnan tehtävänä on kunnan maaseutualueiden kehittäminen ja taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen ja erilaisten maaseutuhankkeiden edistäminen ja niiden rahoituksessa avustaminen. Lautakunta toimii myös Pirkkalan kunnan A.R. Winterin pienviljelysrahaston hoitokuntana. Maatilataloutta koskevat viranomaistehtävät hoidetaan Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven yhteisessä maaseututoimistossa, jonka isäntäkuntana on Lempäälä. Kantri ry. on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toimii Tampereen seutukunnan maaseutualueella. Yhdistyksen tarkoituksena on rahoituksen jakaminen maaseudun kehittämiseen. Kantri ry. toteuttaa Leader-toimintaa osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Pirkkalan kunta on sitoutunut rahoittamaan osaltaan kunnan alueella toteutettavien Leader-hankkeiden kuntaosuuden ohjelmakaudella Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Leader-hankkeiden rahoitukseen ja omatoimiraha-avustuksiin kului ennakoitua vähemmän rahaa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Maaseudun elinolosuhteiden parantaminen ja maaseutuhankkeiden edistäminen Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Omatoimirahaavustukset, Winterin lai- Toteutui. nat, Leader-hankkeet

42 36 Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Määrätavoitteet, Myönnetyt omatoimiraha-avustukset Myönnetyt Winterin lainat Toteutunut Leader-rahoitus Laatutavoitteet Hakemusten käs.aika 1-2 kk 1-2 kk 2 kk Taloudelliset tavoitteet Maaseututoimi /as -1,65-2,29-1,89 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Valvonta ja maankäyttö Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Valvonnan ja maankäytön tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä rakennetuille ja luontaiselle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten huomioimisesta. Tähän kuuluvat kaavoituksen, mittauksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun edistäminen, kehittäminen ja valvonta, monimuotoisen ja ekologisesti kestävän luonnonympäristön säilyttäminen. Vuonna 2009 viisi asemakaavaa tuli lainvoimaisiksi (yhteensä 99,36 ha). Asemakaavat olivat Partolan kaupan alueen asemakaavan muutos (S-Market), Linnakorven, Linnakallion yritysalueiden asemakaavat sekä Kurikantien ja Naistenmatkantien risteysalueen asemakaavan muutos. Lentoasemantien varren Koiviston yritysalueen kaava hyväksyttiin. Siitä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kunnan oma yleiskaavatyö eteni ehdotusvaiheeseen. Seudullinen rakennemallityö saatiin koottua. Kunnan omakotitontteja jaettiin arvonnan perusteella 14 kpl. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Maankäyttömaksujen arvioiminen perustuu edellisten vuosien talousarvioihin ja tavoitteiden toteutumisiin. Asemakaavojen hyväksymisprosessiin kuuluu lainsäädännön, kuntalaisten oas-käytännön noudattaminen. Kaavojen vahvistuminen voi viedä vuosia, jolloin maankäyttösopimusten maksuaikataulun tarkkaa toteutumista on vaikea arvioida. Kaavan ollessa ehdotusvaiheessa, alkaa yhteistyö kunnallistekniikan kanssa. Kaavan ehdotusvai-

43 37 heessa ennen kunnanhallituksen käsittelyä, maankäyttösopimukset voidaan allekirjoittaa mutta maankäyttökorvaukset maksetaan mahdollisten maksuaikataulujen puitteissa. Maankäyttökorvausten tuloutusmäärää vuosittain on näin ollen suhteellisen vaikea arvioida etukäteen. Toimintatuottojen määrään vaikuttaa vuoden aikana lainvoiman saaneiden asemakaavojen määrä sekä tonttien kysyntä ja tarjonta. Maankäytön osaston maa-alueiden vuokratulot nousivat vuoden 2009 talousarvioon nähden merkittävästi, sillä viisi uutta rivitalotonttia vuokrattiin vuoden aikana. Maanhankintamenot ja tulot arvioidaan talousarvioehdotukseen mahdollisesti toteutuvien ja ennalta suunniteltujen kauppojen puitteissa. Viime vuoden ostoihin tulivat Tampereen kaupungin maat. Yllättävät, suuret hankkeet, esimerkiksi etuostokauppoihin tarvittavat lisämäärärahat, haetaan erikseen valtuuston päätöksen kautta. Kuitenkaan kauppojen ajankohtaa on vaikea arvioida mahdollisista valituksista johtuen. Maanmyyntitulojen arvioinnissa käytetään varovaisuusperiaatetta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Ympäristönsuojelu: Ympäristö- ja maaaineslupahakemukset sekä ympäristösuojelulain mukaiset ilmoitukset käsitellään kohtuullisessa ajassa. Jätelain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista kiinteistöjen siisteyttä koskevaa valvontaa sekä viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskevan jätevesiasetuksen valvontaa tehdään suunnitelmallisesti. Lupapäätökset ja lausunnot, asiakaspalaute. Valvontaa on tehty tavoitteiden mukaisesti.

44 38 Kaavoitus: Kaupunkirakenteen eheyttäminen ja hajaasutusalueen maaseutumaisuuden turvaaminen laadukkaan elinympäristön ja elinkeinotoiminnan takaamiseksi. Kasvavan kunnan on taattava riittävä valmius maanhankintaan ja rakennusmaan luovutukseen. Kaavoituksella luodaan edellytykset vuokratalojen rakentamiselle. Rakennusvalvonta: Hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten huomioimisesta Käsittelyissä olleet asema- ja yleiskaavat, maanhankinta ja myyntitulot, käsitellyt lupapäätökset, saatu asiakaspalaute. Määrällinen seuranta lupapäätöksistä ja laadullinen seuranta kuntalaispalautteesta. Kaupunkirakenteen eheytyminen toteutuu mm. laaditun taajamayleiskaavan kautta. Maanhankinnan osalta kunnan oma maavaranto on lisääntynyt mittavan maanhankinnan kautta Tampereelta. Tavoitteet saavutettu. Tavoitteiksi asetettujen tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Taloudelliset tavoitteet Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta /as Kate % 3, , ,05 88 Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu /as 6,40 7,48 6,71 Kaavoitus Kaavoitus /as 171,41 135,95 177,14 Mittaus Mittaus /as 23,39 12,51 3,01 Määrätavoitteet Kaavoitus ja mittaus Maanhankinta ha hankintamenot Maanmyyntitulot Maanvuokraus tulot 27, , Vuokratontit/alueet kpl Tonttien luovutus omakotitontit kpl kerros/rivitalotontit kpl

45 39 liike-ja teoll.tontit kpl muut, soramonttu Rakennusvalvonta Myönnetyt luvat/ilmoitukset kpl Katselmukset kpl lupien mukainen kerrosala m Laatutavoitteet (sitovat tavoitteet) Rakennusluvan käsittelyaika Suunnittelutarveratkaisun käsittelyaika 1 kk 4 kk 1 kk 6 kk 1 kk 6 kk Rakennusvalvonta Vuonna 2009 on myönnetty rakennuslupia 264 kpl. Lupien mukainen kerrosala on m2. Vuonna 2009 valmistuneiden asuntojen määrä 214 kpl (huoneistoala m2). Kaavoitus ja mittaus Poikkeamislupa- ja suunnitteluratkaisupäätöksiä käsiteltiin 4 kpl, joista kielteisiä 2 kpl, lausuntoja annettiin 4 kpl. Omakotitontteja myytiin 20 kpl, kerros- ja rivitalotontteja myytiin 2 kpl. Yrityspaikkoja myytiin 4 kpl sekä yksi kpl lisäalueeksi. Rivitalotontteja vuokrattiin viisi kappaletta. Kunta omistaa maata 1173,60 ha. Ympäristöterveydenhuolto Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Valvontayksikön toiminta on vakiintunut vuoden 2009 aikana. Maaliskuussa kaikki terveystarkastajat siirtyivät yhteisiin toimitiloihin Pirkkalaan.

46 40 Vuoden aikana on pyritty kehittämään ja yhtenäistämään toimintaa edelleen koko valvontayksikön alueella mm. päivittämällä laatujärjestelmä. Asiakaspalautetta on kerätty asiakastyytyväisyyskyselyllä. Uudet eläinlääkäripäivystysalueet sekä yhteiset päivystyspuhelinnumerot otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa. Ylöjärven kahdelle eläinlääkärille remontoitiin yhteisvastaanottotilat. Uusia virkoja valvontayksikköön perustettiin kolme: kaksi terveystarkastajan virkaa sekä valvontaeläinlääkärin virka. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Ympäristöterveysvalvonnalle budjetoitujen maksutuottojen kertyminen toteutui arvioitua paremmin (talousarviossa , toteutui ). Yksikön toimintamenot olivat 2 % talousarviota alhaisemmat. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Koko valvontayksikön yhteinen laatujärjestelmä on päivitetty. Lisäksi laatujärjestelmiä on pyritty yhtenäistämään lähiseudun kuntien ja seutuyksiköiden kanssa. Suunnitelmallista, maksullista valvontaa on päästy toteuttamaan hyvin (suunnitelmallisten tarkastusten osuus kaikista tarkastuksista 52%). Tavoite (talousarviossa) Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Ympäristöterveydenhuollon Suunnitelman mukaiset tarkastukset Tarkastuksia yhteensä tehty valvontasuunnitelman toteuttaminen ja näytteenotot. Suunnitelman 1387 kpl, joista suunnitelman toteutumisen raportointi kunnanhallitukselle ja ympäristöterveydenhuollon mukaisia 728 kpl (suunnitelmallisen valvonnan osuus 52 neuvottelukunnalle %) sekä lääninhallitukselle. Elintarvikevalvonta: suunniteltu 846, toteutettu 308 (36,4 %) Terveydensuojeluvalvonta: suunniteltu 296, toteutettu 304 (sis. uusintatarkastukset, 103 %) Kuluttaja/tuoteturvallisuus: suunniteltu 165, toteutettu 116 (74 %). Tupakkalain mukainen valvonta: suunniteltu 185, toteutettu 107 (58 %) Kemikaalivalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset siirretty vuodelle Koko yksikön toteuma ka 65 %. Toiminnasta on raportoitu kaksi kertaa vuodessa neuvottelukunnalle ja edelleen kaikkien osakaskuntien kun-

47 41 Toiminta ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmän mukaista koko yhteistoiminta-alueella. Toiminnan kehittäminen ja yhtenäistäminen maakunnan tasolla. Eläinlääkintähuollon kehittäminen lainsäädännön mukaisesti Tampereen kaupunkiseudun alueella. Laatujärjestelmän katselmointi ja päivitys kerran vuodessa. Raportointi kunnanhallitukselle ja ympäristöterveydenhuollon neuvottelukunnalle. Laatujärjestelmien menettelytapaohjeiden yhtenäistäminen. Valtion virkatehtävien hoitaminen yhteistyössä Tampereen kanssa uuden eläinlääkintähuoltolain mukaisesti. nanhallituksille. Laatujärjestelmä on katselmoitu ja päivitetty syyskuussa Toiminnasta on raportoitu laatujärjestelmän osalta kaksi kertaa vuodessa neuvottelukunnalle ja edelleen kaikkien osakaskuntien kunnanhallituksille. Menettelytapaohjeiden yhtenäistämistä on jatkettu maakuntatasolla toimialakohtaisissa työryhmissä, jotka ovat kokoontuneet vuoden aikana useita kertoja. Pirtevaan on perustettu uuden lainsäädännön edellyttämä valvontaeläinlääkärin virka. Valvontaeläinlääkäri toimii Tampereen valvontaeläinlääkärin työparina. Pirteva hoitaa Tampereen suureläinten peruseläinlääkintähuollon. Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Asiakastyytyväisyys Laatutavoitteet: Hakemusten käsittelyaika Taloudelliset tavoitteet: Maksutuottojen toteutuminen Toteutunut vrk ylittynyt 24 tapauksessa hakemusten puutteellisuudesta johtuen. Talousarvio 2009 Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kesäkuussa 2009 Hakemusten käsittelyajat alle 60 vrk Toteutunut 2009 Kysely on toteutettu kesäelokuussa ja raportti valmistunut syyskuussa vrk ylittynyt 14 tapauksessa hakemusten puutteellisuudesta johtuen

48 42 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat HALLINTO-OSASTO YHTEENSÄ Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

49 43 PERUSTURVAOSASTO PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvan hallinto Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Perusturvan uudistaminen eteni eri osa-alueilla. Perusturvan jaostot lopettivat toimintansa vuoden 2008 päättyessä ja uusi 11-jäseninen perusturvalautakunta aloitti toimintansa Perusturvapalveluiden toimintatapamurrosta edistettiin ottamalla käyttöön elämänkaarimalli, jossa palvelut järjestetään lapsille ja nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Palveluketjuajatteluun perustuva toimintatapa lisää asiakaslähtöisyyttä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Perusturvan laaja kehittämishanke käynnistyi Tekesin rahoituksella. Terveellä järjellä parasta perusturvaa kehittämishankkeen tavoitteena on aikaansaada uusi toimintatapa, joka pitkällä aikavälillä auttaa turvaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja kustannusten hallinnan. Tavoiteltava toimintatapa perustuu käyttäjälähtöisyyteen ja palveluprosesseihin osallistuvien yhteistyöhön. Tavoitteena on palvelujen käyttäjien aito mukaan ottaminen palveluketjujen kehittämiseen. Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat: 1. Asiakasfoorumijärjestelmän luominen ja testaus 2. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu ja kehittäminen eri väestöryhmille 3. Sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessijohtamisen kokonaisuuden kehittäminen 4. Palveluketjujen vaikuttavuuden arvioiminen 5. Henkilöstön kannustinjärjestelmän kehittäminen ja pilotointi. Asiakasfoorumijärjestelmä käynnistyi vuoden 2009 aikana Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergoksen tutkiessa ja kehittäessä toimintaa. Kehitysvammahuollon avopalvelut siirtyivät vuoden 2009 alussa kunnan hoidettavaksi Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkautuessa. Vanhuspalvelujen organisaa-

50 44 tiorakennetta uudistettiin yhdistämällä laitoshoito ja kotihoito ja nimittämällä niille yhteinen vanhustyön johtaja. Ikäohjelma valmistui. Terveyskeskuksen laajennus ja saneeraus valmistui tarjoten uudet ja asianmukaiset tilat kuntalaisten palvelemiseksi. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Talouden ja hallinnon toimintatulojen n ylitys koostuu hankerahoista (Terveellä järjellä parasta perusturvaa -hanke ja Nuorten intensiivisen tuen hanke). Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaalityö ja toimeentuloturva Talous Alkuperäinen talousarvio Tavoite Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Sitova tavoite: Perusturvan Hanke etenee aikatalutuksen Tavoite toteutui. uudistamisen koordinoiminen. mukaisesti. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Sosiaalityöntekijöiden työnkuvia on selkiytetty tiimiytymisellä ja uuden etuuskäsittelijän vakanssin avulla. Etuuskäsittelijän käsitellessä toimeentulohakemuksia sosiaalityöntekijöiden työpanosta on vapautunut aikuissosiaalityöhön. Kehitysvammaisten asiakkaiden asumisen mahdollistamiseksi Pirkkalassa on käynnistetty suunnittelu ja yhteistyöneuvottelut mahdollisen rakentajan, Y-säätiön, kanssa. Yhteistyö työvoiman palvelukeskuksen Pirkkalan yksikön kanssa on tiivistä. Tampereella Hatanpäällä sijaitseva selviämis- ja katkaisuhoitoasema on parantanut päihdetyön palveluja. Pirkkalan kunta toimii vastuukuntana Kaste-hankkeeseen kuuluvassa Iina-osahankkeessa, jonka tarkoituksena on kehittää poikkihallinnollisia työkäytäntöjä ja kehittää avohuoltoon intensiivisen tuen toimintamalli.

51 45 Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Perustoimeentulotuen valtionosuutta on saatu budjetoitua enemmän. Kunta on saanut kertaluonteista korvausta noin lasten huollon laitospalveluiden käytöstä pakolaishuollossa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Lastensuojelun toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi valmistuu. Suunnitelma ei valmistunut vuonna 2009, valmistelu jatkuu keväällä Tunnuslukujen toteutuminen Toteutunut Talousarvio Toteutunut Toimeentulotukea saavat kotitaloudet/vuosi Vaikeavammaisen kuljetuspalvelua saavat Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina Lapsia lastensuojelun sijaishuollon - laitoshoidossa perhehoidossa Vanhusten ja erityisryhmien palvelut Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Kotihoidon ja asumispalvelujen sekä laitoshoidon tehtäväalueet yhdistyivät vuoden 2009 alussa vanhusten palvelujen vastuualueeksi. Organisaatiomuutos on mahdollistanut yhteistyön tiivistämisen ja henkilökuntaresurssien joustavan käytön vastuualueen sisällä.

52 46 Vastuualueella on lähdetty kehittämään ikäihmisten palveluja valtuuston hyväksymän Pirkkalan kunnan Ikäohjelman ja perusturvassa alkaneen Terveellä järjellä parasta perusturvaa -hankkeen mukaisesti kohti saumattomia ja asiakaslähtöisiä palveluketjuja. Palvelujen sisällöllisen kehittämisen apuvälineenä käytetään RAI -toimintakykymittaristoa, joka otettiin käyttöön koko vanhusten palvelujen vastuualueella vuoden 2009 lopulla. Kotihoidossa kauppapalveluun siirtyminen ja ateriakuljetusten siirtäminen yksityiselle yrittäjälle vapauttivat kotihoitajan työaikaa hoivatyöhön kaupassakäyntien ja ateriakuljetusten jäädessä pois. Kotihoidossa on voitu antaa palveluja kaikille palveluja tarvitseville. Kotihoidon perhetyöhön on käytetty keskimäärin kahden työntekijän työpanos. Ympärivuorokautisessa hoivassa yksikköjen kuormitusaste oli vanhainkodissa ja tehostetussa palveluasumisessa 100 % ja hoivaosastolla 99,4 %. Uusia asiakkaita ympärivuorokautisen hoivan palvelujen piiriin tuli tasapuolisesti kotihoidosta ja terveyskeskussairaalasta. Asiakkaiden hoidon tarpeen mukaista hoitopaikkaa arvioitiin säännöllisesti SAS toiminnan avulla. Ympärivuorokautisen hoivan vastuualueen sisällä asiakkaat siirtyivät joustavasti yksiköstä toiseen hoivan tarpeen mukaan. Testamenttivaroin rahoitettu Mielekäs elämä -hanke ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun organisoima Aktiivisesti Ikääntyvä Pirkanmaa -hanke ovat mahdollistaneet niin Pirkankoivun asukkaiden ja potilaiden kuin kotona asuvien kotihoidon asiakkaiden kuntoutus- ja virkistystoimintaa. Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työotetta on vahvistettu mm. erilaisin koulutuksin koko vastuualueella. Omaishoitajien lakisääteisten lomituspalvelujen ostopalvelutoiminta käynnistyi kesäkuussa Edelleen suurin osa omaishoitajien vapaapäivistä järjestetään Pirkankoivussa ikääntyneiden omaishoidettavien osalta. Vuonna 2009 veteraanit, heidän puolisonsa ja leskensä saivat ruokailla Pirkankoivussa tai terveyskeskuksessa. Maksuttomia veteraaniaterioita syötiin yhteensä kpl. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Omaishoidon tukea maksettiin kaikille omaishoidon tuen kriteerit täyttäville hakijoille, ei määrärahasidonnaisesti. Ympärivuorokautisessa hoivassa maksutuotot lisääntyivät pitkäaikaisen laitoshoidon maksun korotuksen vuoksi, mutta kotihoidossa maksutuotot vähenivät maksuperusteen muuttuessa käyntiperustaisesta aikaperustaiseksi Maksullinen ikäihmisten palvelukeskuskortti poistui alkaen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Palveluiden ylikunnallinen kehittäminen. Osallistutaan Väli-Suomen alueen ikääntyvien palveluiden kehittämisen hankkeeseen. Pirkkala ei osallistunut Ikäkaste -hankkeeseen, mutta palveluja kehitettiin ylikunnallisesti mm. asumispalvelujen kriteerien laadinnassa (Sitran palvelusetelihanke) sekä seutukunnallisessa yhteistyössä RAItoimintakykymittarin käyttöön-

53 47 Tehostetun palveluasumisen lisääminen. Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Toteutunut Talousarvio Toteutunut Kotipalvelukäynnit Kotisairaanhoidon käynnit Tukipalveluasiakkaat Omaishoidon tuen saajat Hoivaosaston hoitopäivät Vanhainkodin hoitopäivät - josta lyhytaikaiset hoitopäivät Lasten päivähoito Talous Alkuperäinen talousarvio otossa. Ostetaan vuosittain kaksi lisäpaikkaa Vuonna 2009 ostettiin kaksi uutta ostopalvelupaikkaa, käytössä viisi ostopalvelupaikkaa. Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma saakka Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Päivähoito siirtyi alkaen sivistysosaston alle, joten teksti ja suoritteet ovat sivistysosaston tilinpäätöksessä. Terveydenhuolto Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

54 48 Tehtävä ja toiminta Terveydenhuollon toimialaan kuuluvat ehkäisevä terveydenhoito, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto, psykiatrinen avohoito ja terveyskeskussairaala sekä erikoissairaanhoito. Vuoden 2009 erityishaasteena ovat olleet influenssa (H1N1)- ja tuberkuloosiepidemiat, joiden hoito on vaatinut lisätyötä ja vähentänyt valmiutta hoitaa normaalitoimintoja. Terveyspalvelujen tuottavuutta on lisätty järjestämällä kunnan kasvusta johtuva palvelujen lisätarve ilman henkilöstölisäyksiä. Vastaanottotyössä on yhdeksän hoitaja-lääkärityöparia, joille potilaat voivat listautua. Mallin kehittämistyötä jatketaan. Terveyskeskuksen puhelinpalveluiden toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomioita keskustelemalla säännöllisesti puhelinpalveluiden toimittajan kanssa. Hoitotakuu on toteutunut. Psykiatrisen avohoidon yksikön, Helaakallion klinikan, siirtymistä Pirkkalaan kirjastolta vapautuviin tiloihin on valmisteltu. Pienimuotoista ryhmä- ja vastaanottotoimintaa toteutetaan myös mielenterveyskuntoutujien palveluyksikkö Rasihovissa lakkautettiin laitoshoidon vastuualue, jolloin vanhainkoti ja hoivaosasto siirtyivät vanhusten palveluihin ja terveyskeskussairaala terveydenhuoltoon. Terveyskeskussairaala on pystynyt vastaanottamaan viiveettä kaikki erikoissairaanhoidon jatkohoitopotilaat eikä siirtoviivemaksuja ole syntynyt. Erikoissairaanhoidon palvelut on hankittu Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja ostopalveluina yksityissektorilta. Lisäksi kirurgisia toimenpiteitä on hankittu vähäisessä määrin Tampereen kaupungin Hatanpään sairaalasta. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Terveydenhuollon toimintamenojen ylityksestä runsaat kohdistuu erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon menot ovat nousseet vuoteen 2008 verrattuna 15 %, euroina lähes 1,6 miljoonaa (sairaanhoitopiiri 14,5 % ja yksityissektori 20 %). Vuoden 2008 vertailussa Pirkkalan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat koko maan alhaisimmat. Väestönkasvu, hoitotarpeiden vuosittainen vaihtelu, tuberkuloosiepidemia ja yleinen kustannusten nousu selittävät sairaanhoitopiirin kustannusten kasvua. Muita merkittäviä terveydenhuollon menojen ylityksiä on tullut sairaanhoidon tukipalveluissa, lähinnä laboratorion ja kuntoutuspalvelujen ostopalveluissa. Ylitykset johtuvat toiminnan laajentumisesta ja väestönkasvusta. Tuloja on kertynyt budjetoitua enemmän suun terveydenhuollossa, avosairaanhoidossa, terveysneuvonnassa ja psykiatrisessa avohoidossa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Aluetta valmistellaan vuosina Alueen valmistelu on aloi- muodostaminen tettu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman laatiminen. Valmistelu aloitetaan. Ohjelman käynnistetty. laadinta on

55 49 Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Toteutunut Talousarvio Toteutunut Lääkärin vastaanottokäynnit Neuvolakäynnit Kouluterveydenhuollon käynnit Mielenterveyskäynnit Fysioterapian yksilökäynnit Hammashuollon käynnit Röntgentutkimukset Terveyskeskussairaala - hoitopäivät - hoitojaksot Perusturvaosasto yhteensä Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Talousarviomuutokset Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

56 50 SIVISTYSOSASTO KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatuksen ja opetuksen hallinto Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Kasvatus- ja opetuslautakunta aloitti toiminnan uudella nimellä vuoden 2009 alusta. Varhaiskasvatus siirtyi lautakunnan alaisuuteen, kun aikaisempi päivähoito ja sivistystoimi yhdistettiin. Samalla perusturvasta siirrettiin henkilöstöresursseja koulutoimen hallintoon, jonka uusi nimi on kasvatus- ja opetustoimen hallinto. Tästä kokonaisuudesta käytetään yhdessä vapaa-aikatoimen kanssa nimitystä sivistysosaston hallinto. Samassa yhteydessä perustettiin sivistysosastolle talous- ja hallintopäällikön virka, jota hoitamaan siirtyi perusturvasta sosiaalijohtaja, mikä vakanssi puolestaan lakkautettiin. Sivistysosaston hallintoa on muutoinkin virtaviivaistettu tehtävien ja toiminnan osalta vuoden 2009 aikana. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Vuoden 2009 aikana tehtiin yli hallintokuntien rajojen meneviä virka- ja tehtäväsiirtoja, joiden vaikutuksia ei ollut mahdollista ottaa huomioon vuoden 2009 talousarviota laadittaessa. Tästä syystä talousarvio- ja tilinpäätösluvut eivät suoraan kohtaa, vaan syntyy ylityksiä, jotka johtuvat toiminnan muuttumisesta. Henkilöstökulut ylittyivät euroa, mihin oli suurimpana syynä varhaiskasvatuksen siirtyminen osaksi sivistystointa. Tuolloin perustettiin talous- ja hallintopäällikön virka kasvatuksen ja opetuksen hallintoon. Virkaan siirtyi viranhaltija perusturvasta, mutta palkkarahoja ei kesken vuoden siirretty sivistystoimeen. Hallintoon tuli lisäksi varhaiskasvatuspäällikkö sekä kaksi toimistosihteeriä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Seudullisen yhteistyön jatkaminen. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Kuntien päättämällä tavalla jatketaan seudullista yhteistyötä ja sen kehittämistä. Vuoden 2009 aikana kehyskuntien sekä Tampereen yhteistyö on tiivistynyt mm. perusopetuksen oppilaan kunnasta toiseen siirtymisen helpottamiseksi sekä raja-aitojen

57 51 Perusopetuksen ja esikoulutoiminnan yhteistyön tiivistäminen. Johtamisen ja esimiestoiminnan selkiyttäminen. Koulujen toimintaresurssit turvataan nykyisellä tasolla. Kehitetään ja valmistellaan esikouluoppilaan kokonaisvaltaista koulupäivää, joka tapahtuisi yhdessä toimipisteessä. Ap- ja ip-ohjaajien siirtäminen koulujen rehtoreiden alaisuuteen sekä tätä kautta yksikkökohtaisen johtamisen virtaviivaistaminen ja henkilöstön tasa-arvoisen huomioon ottamisen vahvistaminen. madaltamiseksi kuntien välillä (luotu yhteisiä pelisääntöjä). Elokuussa 2009 käynnistyi yhtenäinen esikoulupäivä, jolloin lapsi on pääsääntöisesti yhdessä toimipisteessä klo Erityisopetuksen koordinaattorin johdolla luotiin koulujen ja päiväkotien yhteistyöverkostoja ja nimettiin niihin vastuuhenkilöt. Koulujen sisällä vahvistettiin esikoulun ja koulun yhteistyötä ja luotiin sen pelisääntöjä. Lukuvuoden alussa käynnistettiin malli, jossa rehtori on koko koulussa kasvatuksellista työtä tekevän henkilöstön esimies. Kaikki resurssit on ohjattu rehtorille, joka on vastuussa parhaiden mahdollisten ratkaisujen löytämisestä. Toiminnan perusteena ovat luonnollisesti yleiset resurssilaskelmat sekä lainsäädännöstä tai kunnan omista päätöksistä johtuvat rajaukset. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja / Koulutoimen hallinto Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Taloudelliset tavoitteet /as. 17,61 17,94 25,75 Henkilöstö Vakinaisia 4,5 8,5 8,5 Varhaiskasvatus Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot

58 52 Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Varhaiskasvatus Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Päivähoidon tehtäväalueeseen kuuluvat päiväkotihoito, perhepäivähoito, esiopetusikäisten päivähoito ja leikkitoiminta. Palvelua tarjotaan sekä kokoaikaisena että osa-aikaisena. Leikkitoimintaan kuuluvat 3-5-vuotiaiden leikkikerhot ja avoin päiväkotitoiminta. Kunta maksaa lakisääteistä kotihoidon ja yksityisen päivähoidon tukea sekä niihin kuntalisää. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi yhdistettiin alkaen. Samalla esioppilaiden aamuja iltapäivähoito siirtyi koulutoimen hallinnoitavaksi. Avointa ja ohjattua leikkitoimintaa on nyt Pereen, Nuolialan ja Puuhkalakin päiväkotien yhteydessä. Uuden päiväkodin suunnittelua keskustan alueelle ei ole aloitettu, eikä Toivion koulun yhteyteen ole suunniteltu päivähoidolle lisätiloja. Perhepäivähoitopaikkojen määrä on jäänyt alle arvioidun. Päivähoitostrategiassa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan edelleen suunnitelmakaudella. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Varhaiskasvatuksen ( ) toimintatulot alittavat eurolla ja toimintamenot eurolla, jolloin toimintakatteen alitus on euroa. Päivähoitomaksujen kertymät alittivat arvioidun useissa päivähoitoyksiköissä. Keväällä 2009 päätetyt kesäajan hoitomaksuhyvitykset vähensivät hoitomaksutuloja euroa. Yksittäisistä toimintayksiköistä suurimmat maksutulojen alitukset olivat Kyöstin päiväkodissa euroa, Kurikankulman päiväkodissa euroa, perhepäivähoidossa euroa ja Killon päiväkodissa euroa. Koko varhaiskasvatukseen kohdistuvat menot jäivät alle ennakoidun johtuen varhaiskasvatuspäällikön ja kahden toimistosihteerin henkilöstömenojen kirjaamisesta kasvatuksen ja opetuksen hallintoon. Perhepäivähoidon toimintamenot alittuivat euroa johtuen toiminnan arvioitua pienemmästä volyymistä. Lasten kotihoidon tuen menojen ali-

59 53 tus oli euroa, mistä euroa johtui arvonlisäveron takautuvasta 5 %: n palautuksesta vuosilta Kreetankujan päiväkotiryhmän toiminnan aloittamisen lykkäytyminen vuoden 2010 alkuun vähensi toimintamenoja eurolla. Pakkalanlyhdyn ja Kurikan päiväkotien (Kurikankulma, Kurikansiipi ja Kurikanportti) henkilöstömenoista säästyi euroa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Päivähoidon laatutyön kehittäminen. Kustannustietoisuuden lisääntyminen. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Laatutyön käsikirja valmistuu keväällä Osallistutaan seudulliseen tuotteistamisprojektiin. Laatutyön käsikirja ei valmistunut vuonna 2009 vaan valmistuu vuonna 2010 yhdessä kunnan varhaiskasvatussuunnitelman kanssa. Toteutunut. Informatiiviset tunnusluvut: Toteutunut Talousarvio Toteutunut Päivähoitopaikat /oma toiminta joista - päiväkodit *) *lapsista alle 3-vuotiaita perhepäivähoito esioppilaiden iltapäiväkerhopaikat leikkitoimintapaikat Ostopalvelut *) Päiväkotien laskennallinen kuormitus yli 3-vuotias lapsi = 1 paikka alle 3-vuotias lapsi = 1.75 paikkaa Perusopetus Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

60 54 Tehtävä ja toiminta Perusopetuksen oppilasmäärän kasvu vuonna 2009 oli ennakoitua voimakkaampaa. Vuoteen sisältyi isoja toiminnallisia muutoksia, kun esikoululaiset aloittivat suurimmalta osaltaan ns. kokopäiväesikoulun kouluilla. Uutta oli yhtenäisen esikoulupäivän pitäminen opetuksineen ja hoitoineen yhdessä toimipisteessä. Syksystä 2009 alkaen kaikkien peruskouluikäisten vammaisten lasten opetus (VAO) järjestettiin omassa kunnassa, kun aiemmin Nokian kaupungin järjestämä toiminta-alueittainen opetus (TAO) siirtyi myös Nuolialan kouluun. Seudullinen yhteistyö erityisesti Tampereen seudun kehyskuntien kanssa nousi myös esille entistä enemmän vuonna 2009 lukuisten hankkeiden kautta. Toimintavuonna panostettiin erityisesti kunnan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhön, jota varten toimi kaksi erillistä työryhmää ennen hallinnollista yhdistymistä. Yhteistyö on jatkunut edelleen vahvana loppuvuoden Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Perusopetuksen oppilasmäärän huomattavasti talousarviossa ennakoitua suurempi kasvu (yli 30 oppilasta), esikoululaisten määrän lisääntyminen (uusia ryhmiä), vammaisopetuksen siirtyminen kokonaisuudessaan omaan kuntaan sekä kerhotoiminnan ennakoitua suurempi kasvu lisäsivät toimintakuluja noin euroa yli talousarvion. Samaan aikaan toimintatuotot kasvoivat noin euroa ennakoitua suuremmiksi. Koululaisten kuljetuksiin jouduttiin käyttämään monista syistä (mm. vammaisopetuksen oppilaskuljetukset) noin euroa arvioitua enemmän varoja. Vuokrakulut ylittivät arvion lähes eurolla. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Perusopetuksen oppilaat saavat samantasoista opetusta sekä tarvittaessa siihen liittyviä tukipalveluja riippumatta siitä, missä kunnan koulussa he ovat oppilaina. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Kunnan kaikissa kouluissa noudatetaan samansisältöisiä toimintamalleja opetussuunnitelman toteuttamisessa sekä siihen liittyvien tukipalvelujen tarjoamisessa. Vuoden 2009 aikana aloitti koulukiusaamisen ehkäisemistä selvittävä työryhmä, jonka työn tuloksia viedään koulujen käytänteisiin. Retki- ja leirikoulukäytäntöjen linjaaminen alkoi kalenterivuoden 2009 aikana. Erityisen tuen palveluihin rakennettiin kevään 2009 aikana koko kuntaa koskeva kolmiportainen malli. Tämä sekä siihen liittyvä vuosikalenteri otetaan käyttöön lukuvuoden aikana. Vuoden 2009 aikana linjattiin useita pienempiä asioita, joilla

61 55 Yhtenäisen koulupolun varmistaminen esikoulusta alkaen aina peruskoulun loppuun asti. Koulujen oman kehittämis- ja arviointityön vauhtiin saattaminen. Vahvistaa yli hallintorajojen tapahtuvaa lasten ja nuorten kasvun tukemista. Tunnuslukujen toteutuminen varmistetaan oppilaiden tasavertainen kohtelu eri kouluissa. täydennyskoulutuksen Täydennyskoulutuksen kuntakohtaista kalenteria valmistellaan. Koulut vievät lukuvuoden alussa omien koulutuslinjaustensa pääpiirteet lukuvuoden suunnittelua määrittelevään asiakirjaan (opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma eli ops-pesu). Johtajuutta tuettiin rehtorien koulutuksella sekä vahvistamalla apulaisrehtorien mahdollisuutta osallistua koulutyön ja koko lukuvuoden suunnitteluun. Tätä varten on apulaisrehtoreiden työskentelyyn varattu lisää resursseja. Yhteistyötä perusopetuksen, työpajan sekä nuorisotoimen kesken vahvistettiin erilaisin hankkein. Yhteistyötä tehostetaan tulevinakin vuosina. Opettajien sekä kunnan koulutoimen strategisten linjausten vahvistaminen yhtenäisen peruskoulun periaatteiden mukaisesti. Johtajuuden tukeminen sekä rehtoreiden/koulujohtajien suuntaan että toisaalta yksittäisen koulun johtamisen mahdollisuuksien vahvistaminen. Lisätä yli hallintorajojen tapahtuvaa tietojen vaihtoa sekä ehkäistä tällä mm. koulupudokkaiden synty. Tunnuslukuja / Perusopetus Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Oppilasmäärä Opetustunnit / viikko IP-kerholaisia /oppilas/v/netto 5 500, , ,38 /IP-kerhol/v/netto 1 263, , ,47 Henkilökunta: - vakinaiset opettajat määräaikaiset opettajat psykologi koulukuraattori kanslisti 4 3,5 - vahtimestari koulunkäyntiavustaja, vakin IP-toiminnan koordinaattori 0,4 0,4 -koulunkäyntiavustaja/ Iltapäiväkerhonohjaaja, määräaik. - iltapäiväkerhonohjaaja, vakin. 13 -

62 56 Lukio Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Pirkkalan yhteislukion oppilasmäärä nousi syksyllä 2009 yli 260 oppilaan, mitä voidaan pitää nykyisiin tiloihin aivan ehdottomana ylärajana. Oppilasmäärän kasvu on viime vuosina ollut yksi voimakkaimmista Tampereen kaupunkiseudulla. Lukion yhteistoiminta seudun muiden lukioiden kanssa vahvistui edelleen. Seudullista kurssitarjotinta tullaan jatkossakin lisäämään. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Lukion oppilasmäärän edelleen jatkunut kasvu yhdessä pienten tilojen kanssa aiheutti lisää palkkakustannuksia mm. lisäopetusryhmien muodossa. Talousarvioon verrattuna palkkakustannukset ylittyivät lähes euroa. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja / Lukio Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Oppilasmäärä Opetustunnit / viikko /opp/v/netto 4 649, , ,95 Henkilökunta: - vakinaiset opettajat määräaikaiset opettajat 2 - kanslisti 1 1 1

63 57 Pirkkala-opisto Talous Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talous- muutokset muutosten arvio jälkeen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Pirkkala-opiston toimintaympäristö ja puitteet muuttuivat ja laajentuivat v aikana merkittävästi. Nuorten työpaja siirtyi hallinnollisesti osaksi Pirkkala-opistoa. Samaan aikaan aloitti toimintansa syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden hoidon kehittämiseksi koottu, hallintorajat ylittävä työryhmä. Vapaan sivistystyön toimintaa monipuolistettiin yhdessä seudun opistojen kanssa Pirkan opistot yhteistyöverkostossa. Kehittämiskohteita olivat opetuksen ja tiedottamisen yhtenäistäminen sekä hanketoiminta. Vapaan sivistystyön opetustoiminta ja kuntalaisten valinnan mahdollisuudet lisääntyivät sekä omassa kunnassa että seudullisesti. Taiteen perusopetusta jatkettiin kuvataiteessa hallinnollisesti yhtenäisessä Pirkkalan taidekoulussa sekä teatteritaiteen aikuisten opetuksessa, joka toteutuu yhteistyössä Nokian työväenopiston kanssa. Koulutilojen valvontaa ja toimistosihteereiden työmäärää helpotti merkittävästi pääasiassa koulukeskuksen tiloissa työskentelevä iltavahtimestari. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Pirkkala-opiston toimintatuotot ovat ylittyneet euroa, mikä selittyy suunniteltua suuremmalla opetustuntimäärällä (+364h) edelliseen vuoteen verrattuna. Myös opiskelijamäärä kasvoi 283 opiskelijalla, joka lisää tuottoa. Henkilöstömenot ovat ylittyneet euroa, mikä johtuu toimistosihteerin palkkamenoista, joita ei ollut ennakoitu talousarviossa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Opistojen seutuyhteistyön tiivistäminen tiedotuksen, koulutuksen ja opetuksen koordinoinnin alueilla. Toimintatilojen ja muiden resurssien kartoittaminen ja käytön optimoiminen. Tunnuslukujen toteutuminen Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Opetuksen saavutettavuus ja vaikuttavuus parantuu ja väestön valinnan mahdollisuudet kasvavat. Tilat ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaassa käytössä yhteistyössä kunnan muiden vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Toteutunut. Ei ole toteutunut. Tunnuslukuja / Pirkkalaopisto Toteutunut Talousarvio Toteutunut TP Opiskelijamäärä

64 58 Toteutuneet tunnit Opetustunnit /tunti 49,17 50,83 48,33 Menot /v/opiskelija 176,70 225,90 193,14 Henkilökunta: - rehtori vakinaisia opettajia tuntiopettajia 83 - kurssisihteeri / toimistosihteeri toimistosihteeri (oppisopimus) ½ - kanslisti /Palkanlaskija 1/ /3 - iltavahtimestari 30h / viikko 1 Tunnuslukuja / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Opiskelijamäärä Toteutuneet tunnit Opetustunnit /tunti 51,49 63,23 70,00 Menot /v/opiskelija 370,56 435,18 379,66 Tunnuslukuja / Taidekoulu Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Opiskelijamäärä Toteutuneet tunnit Opetustunnit /tunti 67,06 83,82 66,95 Menot /v/opiskelija 458,69 615,44 405,03 Nuorten työpajan toiminta Mestari-kisälli perinnettä mukaillen vanhemmat ammattihenkilöt opettavat nuorille eri ammattien ja työelämän alkeita. Työpaja pyrkii muutoinkin parantamaan työttömien asiakkaiden urasuunnitteluvalmiuksia ja ammatillista pätevyyttä sekä auttamaan heitä työmarkkinoille tai koulutukseen hakeutumisessa. Työpajalla oli vuonna 2009 yhteensä 78 asiakasta, joista alle 28-vuotiaita oli 43. Hyvästä tuloksesta ja onnistuneesta toiminnasta kertoo se, että 63 lopettaneesta työttömäksi jäi vain 36,5 %. Loput sijoittuivat työelämään tai koulutukseen. Työpajalla jatkui Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittama työpajatoiminnan kehittämisprojekti. Projektissa kehitetään työpajatoimintaa palveluohjausmallilla, jolla tuetaan työnhakua ja koulutukseen hakeutumista työllistämisjakson aikana ja sen jälkeen. Nuorten elämänhallinnan projekti keskittyy perusopetuksen tukitoimiin sekä työpajan moniammatillisen yhteistyön tukemiseen. Toiminta auttaa nuoren yhteisöllisyyttä ja yksilöllistä kasvua, opettaa nuoria omien voimavarojen tunnistamisessa ja elämänhallinnan kehittämisessä sekä vahvistaa vastuullisuutta ja itseohjautuvuutta.

65 59 Kasvatus- ja opetuslautakunta yhteensä Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA Nuorisotoimi Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Sivistysosaston organisaatiota muutettiin siten, että liikunta- ja nuorisotoimet sisältyvät perustettuun vapaa-aikayksikköön, jonka yhteydessä on myös kulttuuritoimi. Yksikön johdossa on vapaa-aikapäällikkö. Nuorisotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle Pirkkalassa. Keskeisinä tehtävinä ovat kaikki nuoriin liittyvään toimintaan sisältyvä tiedottaminen, neuvonta, avustaminen ja tilojen järjestäminen. Painopistealueina ovat syrjäytymisen ehkäisy sekä järjestötoiminnan tukeminen ja aktivointi. Nuorisovaltuuston uudistetut säännöt hyväksyttiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa. Valtuusto aloitti toimintansa aktiivisesti. Nuorisotyö jatkui vahvana nuorisotilassa ja kouluilla. Nuorisotila oli auki seitsemänä päivänä viikossa ja toimintaa kohdennettiin normaalin toiminnan lisäksi tyttöjen ja poikien iltoihin. Erityisnuorisotyöhön ja pienryhmätoimintaan panostettiin. Loma-aikoina järjestettiin leirejä ja kursseja eri-ikäisille nuorille esim. teemoilla teatteri-ilmaisu ja sarjakuvapajatoiminta. Muuta leiritoimintaa järjestettiin mm. Levillä, Piispalassa ja Kranstolpassa. Nuorisotoimi osallistui laajasti kansallisen Kaveria ei jätetä konsertin järjestelyihin.

66 60 Henkilöstön koulutusta mm. oppilashuollossa ja yhteistyötä muun vapaa-aikahenkilöstön kanssa lisättiin. Tähän liittyen oppilashuoltohankkeen aikana alakoulujen kuraattorin sijaisena on toiminut nuoriso-ohjaaja. Nuorisotoimella oli oppisopimusopiskelija vuoden 2009 ajan. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Avoimien ovien toiminnan kehittäminen. kehit- Kouluyhteistyön täminen. ke- Erityisnuorisotyön hittäminen. Avoimien ovien toimintaan panostetaan. Toteutunut. Kehitetään erityisnuorisotyön toimintamalleja yhteistyössä koulun kans- Toteutunut. sa. Leiritoiminnan kehittäminen ja uudistaminen. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Yksilöohjauksen ja pienryhmätoiminnan mahdollistaminen. Panostetaan laadukkaaseen ja tarpeita vastaavaan leiritoimintaan sekä ympäristöön. Toteutunut syksyllä Toimintaa kehitetään edelleen vuonna Suunnittelu aloitettu ja kehittämistarpeet kartoitettu Pirtevan ja tilapalvelun kanssa. Leirialue vaatii korjaustoimenpiteitä tulevaisuudessa. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja / Nuorisotoimi Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Nettomenot /asukas 16,87 19,52 17,39 Nettomenot /alle 29-vuotias 43,72 50,05 45,78 Henkilöstö Nuoriso-ohjaaja, vakin 4,5 4,5 Nuoriso-ohjaaja, määräaik. 1 1 Toimistosihteeri 0,4 0,35 Liikuntatoimi Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

67 61 Tehtävä ja toiminta Liikuntatoimen tehtävänä on vastata kunnan liikuntapaikkojen käytöstä, järjestää ohjaus- ja koulutustoimintaa, suunnitella ja järjestää liikuntapalveluja ja -tapahtumia sekä tukea urheiluseurojen toimintaa. Liikuntasihteeri jäi eläkkeelle lokakuun 2009 alusta. Resurssivajetta paikattiin palkkaamalla lokakuussa kolmas liikunnanohjaaja kenttä- ja ohjaustyöhön. Tämä helpotti merkittävästi järjestettävien liikuntaryhmien painetta. Terveysliikunnan ja erityisliikunnan tarpeet kasvavat. Uudet tarpeet kartoitetaan. Ohjausta toteuttaa kaksi vakinaista, päätoimista ohjaajaa. Kunnan liikuntapaikat olivat kovassa käytössä. Asukasluvun kasvun aiheuttama uusien liikuntapaikkojen tarve korostui edelleen. Ulkoilureittiverkosto on kohtuullisen hyvässä käytössä, mutta opastetilanne on melko heikko. Ulkoilualueissa ja reiteissä on tapahtumassa muutoksia. Voimakas rakentaminen kaventaa ulkoilualueita. Moottoritien ylikulku etäisimmille ulkoilualueille helpottui uuden sillan ansiosta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Erityis- ja terveysohjaus toteutetaan monipuolisesti ja virikkeellisesti. Yhteistyö seurojen kanssa tehokasta Yhteistyön tiivistäminen kunnan sisällä Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen säännöllistä viikkoryhmää /raportit, tilastot. Koulutus- ja neuvottelutilaisuudet 3 krt /vuodessa / muistiot, lautakunnan kok. Liikuntapaikkojen suunnittelu ja palvelutaso paranee / raportit /yhteisneuvottelut Toteutunut. Toteutunut. Toteutunut. Yhteistyön kehittämistä jatketaan edelleen. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja / Liikuntatoimi Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Nettomenot /asukas 33,34 36,08 34,85 Henkilöstö Liikuntasihteeri 1 - Liikunnanohjaaja 2 3 Toimistosihteeri 0,1 0,15

68 62 Liikunta- ja nuorisolautakunta yhteensä Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Kirjastolaitos Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Pirkkalan kunta on profiloitunut lasten ja nuorten kunnaksi. Tämä on otettu huomioon myös kirjaston toiminnassa. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa oli tiivistä. Kaikilla esi- ja peruskoulujen oppilailla oli mahdollisuus kirjastopalveluihin oman koulunsa lähellä. Kunnan kaikki esikoululaiset, alakoulujen neljäsluokkalaiset ja yläkoulun seitsemäsluokkalaiset saivat kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta, kukin omalla tasollaan. Syksyllä allekirjoitettiin sopimus koulujen ja kirjaston välisestä yhteistyöstä. Lastenkirjastonhoitaja piti vuoden aikana useita kirjavinkkaustunteja esikoulusta lukioon. Vinkkaustoiminnalla pyrittiin edistämään lasten ja nuorten lukuharrastusta. Lääninhallituksen projektirahan tukemana järjestettiin yläkoulun kirjallisuusviikko marraskuussa. Satutunteja alle kouluikäisille lapsille järjestettiin pääkirjastossa, Nuolialan kirjastossa ja Toivion lainausasemalla. Pääkirjastossa järjestettiin useita kirjallisia tilaisuuksia yhteistyössä Pirkkalan Kirjaston Ystävien kanssa. Vuoden 2009 alkupuolella Pirkkalan kirjasto avasi Facebook-sivunsa osana sosiaalista mediaa ja yhteydenpitokanavana eri toimijoiden kesken. Lainausluvuissa ( ) on 2,5 prosentin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna ja tavoite ( ) ylitettiin selvästi. Kirjojen osuus lainoista oli 79%. Eniten lainaus lisääntyi Nuolialan kirjastossa (4 %). Seutulainat muista Piki-kirjastoista meille ja päinvastoin lisääntyivät noin neljänneksellä. Seutulaina toimitetaan kuljetuspalveluna kaksi kertaa viikossa koko Pirkanmaan alueelle. Huomattavaa on myös fyysisten kirjastokäyntien lievä väheneminen ja verkkoasioinnin voimakas lisääntyminen. Uuden pääkirjaston rakennusprojekti on kulkenut rinnalla ja ohessa koko vuoden.

69 63 Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Tilikauden ylijäämä johtuu lähinnä vuokrakulujen ennakoitua pienemmistä menoista, mutta myös toimintatuotot olivat suuremmat kuin talousarvion luvut. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Kirjaston nettisivujen uudistaminen vuorovaikutteisiksi. Verkkokirjaston kehittäminen. Lastenkirjastotyön monipuolistaminen. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Aikuisten ja lasten kirja-arvostelujen siirtäminen blogeihin Web2.0 alustalle. Piki-Arenan käyttöönotto vuoden aikana. Satuviikko keväällä 2009 eri kouluilla. Toteutunut. Ohjelma on asennettu, mutta ei vielä asiakaskäytössä. Ei pystytty toteuttamaan resurssipulan takia. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja / Kirjasto Toteutunut 2008 Talousarvio 2009 Toteutunut 2009 Toimintakate /asukas 45,05 46,42 45,59 Aineiston hankinta/vuosi Lainaukset/vuosi Henkilöstö Vakinaiset 12 12,5 Kulttuuritoimi Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Kulttuuritoimi kehittää ja vastaa kirjasto- ja kulttuurilautakunnan ohjauksessa kunnan yleisistä kuvaamataiteen ja kädentaitoihin liittyvistä kysymyksistä, järjestää yleisötapahtumia, taidenäyttelyjä, jakaa apurahoja kulttuurinharjoittajille ja yhteisöille. Kulttuuritoimi ylläpitää Reipin kotiseutumuseota, kerää ja julkaisee paikallisperinnettä, järjestää perinneaiheisia näyttelyitä, kartoittaa kulttuurimaisemaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, organisoi kulttuuriviriketapahtumia kouluille ja päiväkodeille ja vastaa kunnan Kansallisen veteraanipäivän sekä itsenäisyyspäivän juhlien järjestämisestä.

70 64 Kulttuuritoimi profiloitui edelleen lasten ja nuorten kulttuuriin. Vahvaa kuvataidetta ja sen perinnettä pyrittiin tukemaan ja vahvistamaan. Kulttuuristrategian viitoittamien kehityskulkujen toteuttamista jatkettiin mm. kulttuurimatkailun edistämissuunnittelulla. Sivistysosaston organisaatiota muutettiin siten, että kulttuuritoimi sisältyy perustettuun vapaa-aikayksikköön, jonka yhteydessä ovat myös liikunta- ja nuorisotoimet. Samaan aikaan yksikön johtoon perustettiin vapaa-aikapäällikön vakanssi. Jo vakiintuneista tapahtumista järjestettiin mm. Reipin museomäen laskiaisrieha, Vähäjärven talvirieha sekä Pirkkala Viikko toukokuun lopussa. Näyttelytoiminta jatkui vilkkaana Alasalissa. Vuosi 2009 oli monipuolinen ja tasokas. Kävijämäärät näyttelyissä ovat hieman laskeneet vuoden 2008 tasosta. Kulttuuriyhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa jatkui hedelmällisenä. Musiikkikonsertteja, nukketeatterikiertuetta ja sirkusta organisoitiin keväällä ja syksyllä aina pienimmästä 1- vuotiaasta 6.luokka-asteille. Lautakunta jakoi apurahoja taide- ja kulttuuritoimintaa harjoittaville yhteisöille ja yksittäisille henkilöille. Reipin kotiseutumuseolla järjestettiin avajaiset kesäkuussa ja kesäkauden päätös elokuussa. Museolla oli ammattityöntekijä osin valtion tuella huhtikuusta elokuuhun. Hän järjesti myös näyttelyn pirkkalalaiskodeista kerätyistä ryijyistä Alasalissa. Museo oli kesäaikaan auki neljänä päivänä viikossa. Lautakunta edusti kuntaa Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Nilsiässä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Reipin kotiseutumuseon kokoelmien ja alueen Museoammattilainen palkataan kevääksi ja kesäksi. Seurataan Reipin- Toteutunut erinomaisesti. kehittäminen sekä niemen yleisiä suunnitelmia. Tapah- kotiseutuhistorian elävöittäminen. tumat museolla erityisesti lapsille ja koululaisille. Kulttuuriyhteistyön jatkaminen ystävyyskuntien kanssa. Vaihtovuoroiset kulttuurivierailut. Ei toteutunut. Välivuosi toiminnassa. Kulttuuristrategian Painopisteinä kulttuurimatkailu ja Toteutunut. Taiteen perusopetusta toteuttaminen jatkuu suunnitelmallisesti. taiteen perusopetus. on kehitetty Pirkkala- opiston taholla. Tunnuslukujen toteutuminen Tunnuslukuja / Kulttuuritoimi Toteutunut Talousarvio Toteutunut Toimintakate /asukas 14,02 17,24 14,65

71 65 Henkilöstö Vakinaiset Kirjasto- ja kulttuurilautakunta yhteensä Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sivistysosasto yhteensä Talousarviomuutokset Talous Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talous- muutokset muutosten arvio jälkeen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

72 66 TEKNINEN OSASTO TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Tekniseen hallintoon kuuluu teknisen lautakunnan alainen hallinnon ja talouden toiminta. Tekninen hallinto huolehtii lautakuntavalmistelusta, päätösten toimeenpanosta sekä osaston talousasioiden valmistelusta ja kehittämisestä. Tekniseen hallintoon kuuluu taloussuunnittelussa myös tilapalvelun rakennuttajatehtävät. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Teknisen hallinnon määrärahoja jäi käyttämättä euroa, joka oli säästöä palvelujen ostoissa ja muissa kuluissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Sitova tavoite: Teknisten palveluiden laadun ja kannattavuuden parantaminen. Asioiden käsittelyn joustavuus. Tiedonkulun parantaminen. Kustannusarvioiden luotettavuus. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Laadukkaat tekniset palvelut/ palvelutyytyväisyystutkimus. Vastaus asiakkaiden kyselyihin heti tai selvitys asian käsittelyn etenemisestä kahdessa viikossa/tilastointi. Toimiva viestintä teknisen osaston sisällä ja asiakkaisiin päin. Tavoitettavuuden parantaminen internetin ja puhelimen kautta. / Sisäinen arviointi kerran vuodessa. Raportti tekniselle lautakunnalle neljännesvuosittain. Palvelutyytyväisyystutkimus tehtiin vuonna 2009 ja sen mukaan palveluiden taso on hyvä. Toteutunut pääsääntöisesti. Tavoite toteutunut. Kunnallistekniikkaan on kehitetty oma sähköpostilaatikko. Tiemestarin puhelut ohjautuvat myös toimistosihteerille. Teknisen osaston intranet on uudistettu. Tekniselle lautakunnalle on raportoitu hankkeiden työohjelmien ja kustannusten toteutumisesta neljännesvuosittain.

73 67 Tilapalvelu Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Käyttöomaisuus Tehtävä ja toiminta Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpidosta, rakentamisesta, peruskorjauksesta, teknisestä kunnossapidosta ja siivouksesta. Hallintokuntien kanssa on tilojen käytöstä laadittu kirjalliset vuokrasopimukset, jotka sisältävät myös pääomavuokran. Vuonna 2009 tilapalvelu on vastannut kunnan kiinteistöjen ja hallitsemiensa tilojen ylläpidosta, teknisestä kunnossapidosta ja siivouksesta. Tehtävät on pääosin suoritettu oman henkilöstön avulla. Siivouksessa liikuntatalon ja n. 10 pienkohteen siivous on kilpailun kautta annettu ulkopuolisten siivousyritysten tehtäväksi. Teknisessä kunnossapidossa ja rakentamisessa on käytetty runsaasti yksityisiä urakoitsijoita erikoistöiden suorittamiseen. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Tasausvuokrien jälkeen tilapalvelun tulokseksi muodostui euroa, talousarviossa ja sen muutoksessa tuloksen oli arvioitu olevan euroa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite Tilapalvelun toiminnan kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Siivouksen ja kiinteistönhoidon työtyytyväisyyden lisääminen. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Nettobudjetilla toimiva tulosyksikkö, Tilapalvelu on vuoden 2009 joka tuottaa hallin- aikana tuottanut hallintokunti- tokuntien tarvitsemat palvelut en tarvitsemat kiinteistöpalve- kilpailukykyiseen hintaan. lut. Laatua on seurattu isoimen Palvelujen laatua ja kustannuksia milla kiinteistöillä käydyillä seurataan säännölli- palavereilla. Henkilöstön sillä kehityskeskusteluilla kanssa on käyty keskusteluja henkilöstön ja asiakkaiden lähinnä tiimien yhdyshenkilöiden kanssa. kanssa. Siivouksessa ja kiinteistönhoidossa Siivouksessa tiimityö on toimi- siirrytään vuoden nut pääosin hyvin. Kiinteistön alusta tiimimuotoiseen hoidossa tiimit olivat liian pieniä. työskentelyyn. Asiakas- ja työtyytyväi- Työtyytyväisyyskysely vuo- syyskysely tehtiin syksyllä

74 68 sittain Toiminnalliset ja terveelliset tilat / rakennuskustannusten vertaamien suunnitelmien pohjalta laadittuihin kustannusarvioihin ja asiakaspalaute. Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa hankkeet toteutetaan asiakaslähtöisesti. Lähtökohtana on tilojen toiminnallisuus, sisäilman laatu ja edulliset käyttökustannukset rakennuksen koko elinkaaren aikana. Hankkeiden rakentamiskustannukset perustuvat laadittuihin suunnitelmiin. Kilpailukykyinen vuokrataso Ympäristökuntien / ympäristökuntien julkisten rakennusten vuokrat. Sitova tavoite: Tilapalvelun kiinteistöt toimivat 0-budjetilla. Sitova tavoite: Kiinteistökantaa ei päästetä rapistumaan. julkisten rakennusten vuokrien keskitaso / Vertailu kerran vuodessa. Tilinpäätösraportti. Vuosikorjausten suorittamiseen euroa / Vuositarkastukset. Vuoden 2009 ei rakennettu kunnan uudisrakennuksia. Pirkkalan vuokratasot korkeampia kuin suurimpien ympäristökuntien. Talousarviossa ja sen muutoksessa oli tilikauden tuloksi arvioitu euroa ja tilinpäätöksessä se muodostui euroksi. Haahtela - ohjelmiston käyttöönoton avulla on korjausvelka määritetty 17 kiinteistöön. Laskentaa jatketaan 2010 aikana. Korjausvelan määrittäminen. Vuoden 2009 aikana. Ympäristötavoiteet: Uudis- ja korjaustoiminnassa huomioidaan rakennus- seuranta. Tilojen terveellisyys / jatkuva ten elinkaari sekä terveellisyys, esteettömyys ja materiaalin kierrätettävyys. Rakennusten terveellisyyttä on seurattu yhdessä työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation kanssa. Pirkkalan energiaohjelman toimintasuunnitelman toteuttaminen. Energiakatselmusten ja korjausten suorittaminen / kulutusseuranta. Energiansäästötyöryhmän raportti v tehdyistä toimenpiteistä. Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Laatutavoitteet: Hallintokuntien tyytyväisyys tilapalvelun toimintaan (asiakaskysely, arvosana 1-5) - kiinteistönhoito - ulkoalueiden hoito Toteutunut 2008 Kysely 2009 Kysely Talousarvio Toteutunut ,3 3,3

75 69 - kunnossapito - siivous Taloudelliset tavoitteet: ( /htm²/kk) Kiinteistöjen ylläpito yht. Hallinto Hoito- ja huolto Siivous Energia ja vesi Kunnossapito Muut ylläpitokustannukset (sisältää jätehuollon, ulkoilualueiden ja erityislaitteiden huollon) Toiminnan laajuustiedot: Kunnossapidettävät rakennukset Kunnossapidettävät osakkeet Huoneistoala m² Tilavuus Siivottava pinta-ala m², oma Siivottava pinta-ala m², urakoitu Siivottava pinta-ala m 2, yhteensä ,5 6,12 0,11 0,81 2,38 1,44 1,14 0, ,91 0,11 0,81 2,91 1,73 1,20 0, ,3 3,3 6,77 0,11 0,81 2,60 1,79 1,17 0, Kunnallistekniikka Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Kunnallistekniikka huolehtii liikenneväylien sekä virkistys- ja viheralueiden yhdyskuntateknisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittäminen yhteistyössä seutukuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa kuuluu myös tehtäviin. Kaavayhteistyö sekä tilaajaosaamiseen kuuluvat suunnittelu-, hankinta- ja valvontatehtävät suoritettiin pääosin omana työnä. Huomattava osa palvelutuotannosta hankittiin ulkopuolisilta toimijoilta. Palvelutuotannossa olevan oman työvoiman tehtävät on jaettu niin, että jokaisella on jatkuvasti työkohteita vuodenajasta riippumatta.

76 70 Vuonna 2009 Kunnallistekniikassa rakennettiin uusia väyliä 5 673m. Sadevesiviemäreitä rakennettiin m, jätevesiviemäreitä m ja vesijohtoja m. Lisäksi peruskorjattiin vanhoja väyliä ja vesihuoltoa. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Talousarviossa toimintakate toteutui 91,8 prosenttisesti. Talousarvio sisältää maa-ainesyksikön tuotot euroa ja kulut euroa. Maaainesyksikön tuottojen toteutuma oli euroa ja menojen euroa. Netto oli euroa (8.327 euroa TA 2009). Maa-ainesyksikön kallion ja mullan jalostuksen menot on kirjattu varaston arvoksi ja tuloista varaston arvon määrä varaston tuloiksi. Loput tuloista on maa-ainesyksikön tuloslaskelmassa. Vuodelta 2009 maa-ainespankkiin kuuluvia kustannuksia euroa on virheellisesti kirjattu investointeihin hankkeelle 5029 Linnakorpi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Sitova tavoite: Liikenneväylät sekä viher- ja virkistysalueet pidetään kunnossa. Työmäärän kasvaessa tehostetaan toimintaa Laadukas toimintatapa Laadukas toimintatapa Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Kunnan yleisten alueiden huolehtimisvelvoite täyttyy laatutason ollessa yleisesti hyväksyttävällä tasolla/ suunnitelmallinen väylien- ja alueiden hoito, luokitukset, turvallisuustarkastukset, vertailut Tiedonkulun ja toimintatapojen kehittäminen siten, että henkilöstön resurssit kohdistuvat oikein/tehtävien ja asiakaspalautteen seuraaminen yhteisesti tietotekniikan avulla. Suunnittelussa ja toteutuksessa lait, ympäristöarvot, esteettömyys sekä kuntalaisten tarpeet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon siten, että turhilta investoinneilta vältytään/ Vaihtoehtoisten toimintatapojen vertailu. Toimitaan aktiivisesti seudullisissa hankkeissa ja hankitaan tietoutta teknisistä toteutusmalleista. Rakennushankkeiden käyttöönottotarkastus omilla työmailla/tarkastuspöytäkirja. Suunnittelua tehdään tarveselvitysten ja yleissuunnitelmien pohjalta kaavoitus-, ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaisia sekä muita hallintokuntia kuunnellen. Tietoteknisiä ohjelmistoja hyödyntäen tuotetaan Palvelutyytyväisyystutkimuksen 2009 mukaan liikenneväylät ja viheralueet on hoidettu hyvin. uudista- Viheralueluokituksen minen on vireillä. Tiedonkulkua ja seurantaa on parannettu mm. tietotekniikan avulla. Toimittu aktiivisesti yhdyskuntarakentamisen seudullisissa työryhmissä ja hankittu tietoa muiden kuntien toimintatavoista. Tarkastukset on tehty työkohteiden valmistuttua. Suunnittelua toteutettu tavoitteen mukaisesti. Kehitetty tietoteknisiä resursseja.

77 71 Kuntalaisten palvelutyytyväisyyden saavuttaminen laadukkaita ympäristöön sopivia suunnitelmia / Tietoteknisten resurssien ylläpito ja kehittäminen. Muiden kuntien mallien seuraaminen ja soveltaminen. Liikenneympäristön ja turvallisuuden parantaminen Liikenneonnettomuudet vähenevät/liikenneturvallisuusriskien arviointi ja korjaaminen. Liikenneturvallisuustutkimus tehdään vuonna Kuntalaisten vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen/hankkeiden aikataulusta ja sisällöstä tiedottaminen, asiakaskuulemiset. Palautteen kerääminen, arviointi ja toimenpiteet. Liikenneturvallisuustutkimus valmistuu maaliskuussa Liikenneonnettomuuksia seurantaan ILiitu -ohjelman kautta, joka on otettu käyttöön vuoden lopulla. Hankkeista on tiedotettu lehdistön ja Internetin välityksellä. Tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia on myös järjestetty kunnallistekniikan hankkeista. Palvelutyytyväisyystutkimus Tutkimus on tehty. Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Laatutavoitteet Palvelutyytyväisyystutkimus (kuntalaispalaute, asteikko 1-4) - katujen kunto ja puhtaanapito, taajamat - jalankulku ja pyöräteiden hoito - lumenauraus kotikadulla - lumenauraus pääkadulla - yksityisteiden kunto - puistojen ja virkistysalueiden hoito - leikkipaikkojen siisteys ja varusteiden kunto - urheilukenttien hoito kesällä - latujen hoito Taloudelliset tunnusluvut: Joukkoliikenne /asukas Kaavatiet /m² Ulkovalaistus /piste Yksityistiet, hoitosopimustie /km Rakennetut viheralueet /m² Leikkipaikat /kpl Taajamametsät /ha Venepaikat /kpl Uimarannat /kpl Matonpesupaikat /kpl Kaukalot ja luistinradat /kpl Toteutunut 2008 Ei tutkimusta 9,20 1,01 57, , , Talousarvio 2009 Tutkimus vuonna ,9 3,0 2,9 3,2 2,5 3,1 3,1 3,1 3,4 10,47 1,00 41, , , Toteutunut ,74 2,91 2,65 3,15 2,44 3,22 3,06 3,11 3,25 9,59 1,00 59, , ,

78 72 Urheilu- ja pallokentät /m2 Hiihtoladut ja ulkoilureitit /km Toiminnan laajuustiedot Rakennuskaavatiet m² Ulkovalaistus, pisteet Yksityistiet, km Leikkipaikat, kpl Taajamametsät, ha Rakennetut puistot, ha Venepaikat, kpl Uimarannat, kpl Matonpesupaikat, kpl Kaukalot ja luistinradat, kpl Urheilu- ja palloilukentät, m² Hiihtoladut ja ulkoilureitit, km 1, , , Pelastustoimi Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävä ja toiminta Pelastustoimen palvelut ostetaan Tampereen kaupungin aluepelastuslaitokselta. Lisäksi aluepelastuslaitoksella on Pirkkalan kunnan terveystoimen kanssa sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä. Keskuspaloasema sijaitsee Tampereella ja Pirkkalan aluepaloasema Tampere Pirkkalan lentokenttäalueella. Sopimuspalokuntana toimii Pirkkalan VPK kuntakeskuksessa. Toiminnan menoja ja tuloja on tilapalvelun kustannuspaikalla, sillä paloasema on vuokrattu Tampereen kaupungille. Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan taloutta sopeuttaessaan, että kuntien maksuosuuksia pelastustoimeen myös vähennetään. Vuoden 2009 maksuosuuksia pelastustoimi palautti vielä vuoden lopussa euroa.

79 73 Vesihuoltolaitos (liiketoiminnan tuloslaskelma) Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan kulut - josta poistot Liikeylijäämä Vesihuoltolaitos (talousarvion mukainen tuloslaskelma, joka sisältää myös muun vesihuollon) Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat Tehtävä ja toiminta Pirkkalan kunta on solminut Tampereen Veden kanssa sopimuksen vesihuollon yhteistyöstä, joka asui voimaan Käyttöoikeussopimukseen sisältyy enintään kolmen vuoden sopeutumisjakso, jonka aikana toimintaprosessit sopeutetaan yhteen, määritellään tarvittavien tehtävien määrä ja laatu sekä kustannustaso. Sopeutumisajanjaksolla Tampereen Vesi ei maksa käyttöoikeusvuokraa vaan Pirkkala määrittelee ja saa käyttöönsä vesihuoltolaitoksensa maksut. Tampereen Vesi huolehtii Pirkkalan vesihuollon asiakaspalvelusta sekä verkostojen ja laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä laskuttaa asukkailta maksutulot. Sopimus on voimassa asti ja tämän jälkeen vuosi kerrallaan, mikäli sitä ei irtisanota. Kolmen vuoden sopeutumisajanjakson aikana seurataan ostopalveluna tehtävän operointityön kustannusmuodostusta ja sen pohjalta neuvotellaan lopullisen sopimuksen sisällöstä, joista tärkeimmät sovittavat asiat ovat Pirkkalalaisten kuluttajien maksamat taksat ja Tampereen Veden Pirkkalan kunnalle jakeluverkoston ja teknisten laitosten käytöstä maksama vuokra. Tavoitteena on päästä näistä asioista sopimukseen siten, että Tampereen Veden täysipainoinen operointi Pirkkalassa voisi alkaa

80 74 Selvitykset ja syyt poikkeamiin määrärahoissa ja tuloarvioissa Vesihuoltolaitoksen liiketoiminnan ylijäämäksi muodostui euroa. Liikeylijäämä sisältää euron poistot. Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelman mukaan tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa, joka sisältää euron tuottovaatimuksen sekä rahastosiirron euroa investointivarauksena jätevedenpuhdistamon investointeihin. Vesihuoltolaitoksen talousarvion mukainen tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen sisältäen poistot ja tuottovaatimuksen. Vesihuoltolaitoksen tuottojen toteutuma oli 86,8 % ja kulujen 85,8 %. Tampereen Veden laskuttamien vesi- ja jätevesikuutioiden määrät olivat lähes samat kuin vuonna Tampereen Vesi nosti jäteveden taksaa 2,4 % vuoden 2009 alusta. Pirkkala ei korottanut taksojaan. Vesilaitostoiminnan tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma esitellään kunnan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoite (talousarviossa) Sitova tavoite: Vesihuollon yhteistyön sopeuttaminen 3 vuoden aikana Tampereen Veden kanssa. Tavoitetaso / Seurantatapa Toteutuminen 2009 Raportointi neljännesvuosittain. Tavoite toteutui. Lopullinen sopimus Tampereen Veden kanssa. Vuoden 2009 loppuun mennessä. Tavoite ei toteutunut. Tampereen Vesi halusi seurata operoinnin kustannusvaikutuksia sopeutumisjakson loppuun saakka. Sopimukseen pyritään alkaen. Vesihuollon yleissuunnitelman ja toimintaalueen päivittäminen Suunnitelmat valmiit mennessä ja suunnitelmien pitäminen ajan tasalla. Tavoite ei toteutunut. Yleissuunnitelman laatiminen liittyy oleellisesti Tampereen seudun toimintavarmuussuunnitelmaan, jonka tekeminen on vielä kesken. Tavoite ei toteutunut (toimintaaluesuunnitelma). Viivästystä on aiheutunut yksityisten vesiosuuskuntien toimintaalueiden määräämisessä.

81 75 Laatutavoite: Jaetun veden laatu. Toiminta-alueen päivittäminen pyritään saamaan valmiiksi mennessä ja kehittämissuunnitelma mennessä. Tavoite toteutui. Tunnuslukujen toteutuminen Suoritteet Taksat - puhdas vesi /m³ (alv 0 %) - jätevesi /m³ (alv 0 %) Taloudelliset tavoitteet: - laskuttamattoman veden osuus, % - laskuttamattoman jäteveden osuus, % Toteutunut ,34 1, Talousarvio ,34 1, Toteutunut ,34 1,82 26,6 31,2 Tekninen osasto yhteensä Talous Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Täyttää asetuksen vaatimukset / Talousveden tarkkailuohjelman raportti. Talousarviomuutokset Poikkeama Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Poikkeama Suunnitelmapoistot Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo Pysyvät vastaavat

82 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMIS- VERTAILU

83 76 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMAVERTAILU 2009 HALLINTO-OSASTO Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen 1001 Maa-alueet Tuotot Menot Nettomeno Kiinteistöt Menot Nettomeno Irtain omaisuus Menot Nettomeno Ruokapalvelun irtain omaisuus Menot Nettomeno Arvopaperit Tuotot Menot Nettomeno Irtain omaisuus (ympäristöterveydenhuolto) Menot Nettomeno PERUSTURVAOSASTO 1015 Irtain omaisuus (terveystoimi) Menot Nettomeno Irtain omaisuus (sosiaalitoimi) Menot Nettomeno

84 77 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen SIVISTYSOSASTO 1030 Irtain omaisuus (koulutoimi) Menot Nettomeno Irtain omaisuus (kirjasto) Menot Nettomeno Arvopaperit (kirjasto) Menot Nettomeno Irtain omaisuus (kulttuuritoimi) Menot Nettomeno TEKNINEN OSASTO 1101 Irtain omaisuus, tekninen osasto Menot Nettomeno Arvopaperit, tekninen osasto Menot Nettomeno HALLINTO-OSASTO, YLEISHALLINNON RAKENNUKSET 4807 Kunnanvirasto Menot Nettomeno Nuorten työpaja Menot Nettomeno

85 78 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen PERUSTURVAOSASTO, TERVEYSTOIMEN RAKENNUKSET 4823 Terveyskeskuksen saneeraus Menot Nettomeno SIVISTYSOSASTO, VARHAISKASVATUKSEN RAKENNUKSET 4860 Pereen päiväkoti Menot Nettomenot Puuhkalakin päiväkoti Menot Nettomenot PERUSTURVAOSASTO, SOSIAALITOIMEN RAKENNUKSET 4860 Pirkankoivu Menot Nettomeno Palveluasunnot Menot Nettomeno SIVISTYSTOIMEN RAKENNUKSET 4872 Kirkonkylän koulu Menot Nettomeno Naistenmatkan koulun saneeraus Menot Nettomeno Toivion koulu Menot Nettomeno Yläaste Menot Nettomeno

86 79 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen 4890 Anian koulu Menot Nettomeno Liikuntatalo Menot Nettomeno Lennu Juvelan mökki Menot Nettomeno Reipin museo Menot Nettomeno TEKNISEN TOIMEN RAKENNUKSET 4939 Yllättävät peruskorjaushankkeet Menot Nettomeno MUUT RAKENNUKSET 4968 Virkaniemi Menot Nettomeno Paloasema Menot Nettomeno TALONRAKENNUSINVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot Nettomeno

87 KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINNIT ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 80 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen 5001 Turri Menot Nettomeno Niemenmaa Menot Nettomeno Kyösti Tulot Menot Nettomeno Naistenmatka Menot Nettomeno Kurikka Menot Nettomeno Huovi Menot Nettomeno Takamaa Menot Nettomeno Luokonlahti Menot Nettomeno

88 81 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen 5014 Pere Menot Nettomeno Partolan yritysalue Menot Nettomeno Toivio Menot Nettomeno Pirkkalan kylä Menot Nettomeno Sankila Menot Nettomeno Linnakorpi Menot Nettomeno Linnakallio Menot Nettomeno

89 LAAJEMMAT PROJEKTIT 82 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen 5101 Katujen saneeraus Menot Nettomeno Viemäreiden saneeraus Menot Nettomeno Viheralueiden rakentaminen Menot Nettomeno Ulkoilureitit Menot Nettomeno Liikennejärjestelyt Menot Nettomeno Moottoritiehen liittyvä kunnan rakentaminen Menot Nettomeno MUU KUNNALLISTEKNIIKKA 5150 Nimeämättömät kohteet Menot Nettomeno INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tuotot Menot Nettomeno

90 83 Toimintakertomukset hankkeittain HALLINTO-OSASTO 1001 Maa-alueet Alkuperäisessä talousarviossa maanostoon oli budjetoitu euroa. Kyseinen summa oli lähes kokonaan varattu Tampereen kaupungilta ostettavien maiden hankintaan, ja kauppahinta maksettiinkin alkuvuonna Loppuvuoden aikana esillä tai vireillä oleviin kauppoihin valtuusto myönsi lisämäärärahaa Määräraha jäi käyttämättä, koska maakauppoja siirtyi vuodelle Maanmyyntituloja oli talousarviossa arvioitu tulevan euroa ja toteuma oli euroa Kiinteistöt Kiinteistöjen ostoihin oli varattu talousarviossa euroa, mutta suunnitellut kiinteistöhankinnat eivät toteutuneet Irtain omaisuus Talousarviossa oli irtaimeen omaisuuteen (yleishallinto) määrärahaa euroa. Määrärahaa käytettiin euroa Ruokapalvelun irtain omaisuus Talousarviossa oli euron määräraha ruokapalvelun irtaimeen omaisuuteen. Määrärahaa jäi jäljelle euroa Arvopaperit Talousarviossa oli arvopapereihin määrärahaa euroa ja rahoitusosuuksia euroa. Menot alittuivat euroa. Määrärahaa käytettiin Pirkkala-keskuksen toimistoosakkeiden hankintaan ja jäähallin osakkeiden ostoon Irtain omaisuus (ympäristöterveydenhuolto) Rahaa käytettiin euroa ympäristöterveydenhuollon uusien tilojen kalustukseen. PERUSTURVAOSASTO 1015 Irtain omaisuus (terveystoimi) Terveyskeskussairaalan ja vanhainkodin irtaimistohankintoihin oli varattu euroa. Määrärahasta käytettiin euroa eli käyttämättä jäi euroa Irtain omaisuus (sosiaalitoimi) Vanhainkoti-Palvelukeskus Pirkankoivun irtaimistohankintoihin oli varattu euroa. Määrärahaa käytettiin euroa, joten käyttämättä jäi euroa.

91 SIVISTYSOSASTO Irtain omaisuus (koulutoimi) Peruskoulujen ja lukion irtaimistohankintoihin oli varattu euroa, määrärahaa jäi käyttämättä euroa Irtain omaisuus (kirjasto) Uuden kirjaston kalustamiseen oli varattu euroa, mutta kalustaminen tapahtuu vuonna Arvopaperit (kirjasto) Talousarviossa oli varattu euroa kirjaston arvopapereihin. Määräraha jäi käyttämättä, koska vuonna 2009 ei vielä maksettu kirjaston osakkeita, vaan osto tapahtuu vuonna Irtain omaisuus (kulttuuritoimi) Kulttuuritoimen irtaimistohankintoihin oli varattu euroa. Määräraha jäi käyttämättä. TEKNINEN OSASTO 1101 Irtain omaisuus Talousarviossa oli myönnetty euroa teknisen toimen irtaimistoon. Tilapalveluun hankittiin pakettiauto, korjattiin henkilönostin ja kunnallistekniikkaan hankittiin nosturi ja tielana. Määrärahat ylittyivät eurolla. Selvitys: Tilapalvelun vanhan auton myyntihinta tuloutettu käyttötalouteen Arvopaperit Pirkkalan Vesiosuuskunnan osuusmaksuja maksettiin kolmesta kiinteistöstä yhteensä 255 euroa. Näihin ei ollut talousarviossa määrärahavarausta. TALONRAKENNUSINVESTOINNIT Talonrakennusinvestointeihin oli talousarviossa ja sen muutoksessa myönnetty euroa, josta jäi käyttämättä euroa, toteutuma oli 79,4 %. YLEISHALLINNON RAKENNUKSET 4807 Kunnanvirasto Kunnanvirastolla tehtiin jäähdytysjärjestelmien perushuolto (energiainvestointi). Hankkeelta 4939 yllättävät peruskorjaushankkeet siirrettiin euroa ja määrärahat ylittyivät 104 euroa.

92 4812 Nuorten työpaja 85 Nuorten työpajan ikkunoiden ja seinärakenteiden uusimiseen oli talousarviossa varauduttu eurolla, joista valtuusto siirsi euroa hankkeelle 4980 Paloasema. Työpajakeskuksen investointimäärärahoja jäi käyttämättä euroa. Selvitys: Seinärakenteiden uusintaa ei tarvinnut suorittaa alkuperäisessä laajuudessa. Seinän tasakertapalkistoa ei tarvinnut uusia. TERVEYSTOIMEN RAKENNUKSET 4023 Terveyskeskuksen saneeraus Valtuusto hyväksyi kunnallistekniikan investointien hankkeelta 5002 Niemenmaa siirrettäväksi euroa terveyskeskuksen saneerauksen jälkitöihin. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa. VARHAISKASVATUKSEN RAKENNUKSET 4840 Pereen päiväkoti Talousarviossa oli myönnetty euroa yhdistelmäuunin hankintaan Pereen päiväkodille. Määrärahoja säästyi euroa Puuhkalakin päiväkoti Yhdistelmäuunin hankintaan oli myönnetty euroa. Määrärahoja säästyi euroa. SOSIAALITOIMEN RAKENNUKSET 4860 Pirkankoivu Talousarviossa oli myönnetty euroa ja lisäksi valtuusto hyväksyi siirrettäväksi euroa hankkeelta 4939 (yllättävät peruskorjaushankkeet). Määrärahoja jäi käyttämättä euroa. Selvitys: Myönnetyllä määrärahalla ja lisärahalla oli tarkoitus rakentaa ikäpiste Pirkankoivun aulaa. Hanketta ei toteutettu vaan suoritettiin muita tilajärjestelyjä, jotka olivat edullisempia toteuttaa Palveluasunnot Palveluasuntojen muutostöihin oli budjetoitu euroa, josta jäi käyttämättä euroa. Selvitys: Määräraha oli varattu palveluasuntojen terassirakenteiden rakentamiseen. Työt suoritettiin kuitenkin pääosin jo v puolella ja määrärahoilla.

93 SIVITYSTOIMEN RAKENNUKSET Kirkonkylän koulu Kirkonkylän koulun piha-alueen asfaltointiin oli myönnetty euron määräraha, josta säästyi euroa Naistenmatkan koulun saneeraus Naistenmatkan koulun saneerauksen jälkitöihin mm. piha oli myönnetty euroa. Määräraha ylittyi euroa. Selvitys: Ylitys johtui myöhään tulleesta kaukolämmön liittymismaksusta 24485, Toivion koulu Viipalekoulun siirtoon Toivioon valtuusto hyväksyi euroa siirrettäväksi kunnallistekniikan investointiosan hankkeelta 5018 Toivio. Koulun suunnitteluun valtuusto myönsi siirrettäväksi euroa hankkeelta 5018 Toivio. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa. Selvitys: Toivion koulun suunnittelu päästiin aloittamaan arvioitua myöhemmin Yläaste Talousarviossa oli euroa ja valtuusto hyväksyi euron siirron hankkeelta 4939 (yllättävät peruskorjaushankkeet). Määrärahoilla hankittiin keittiöön pata ja tehtiin energiansäästökartoituksia. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa. Selvitys: Padan asennus suoritetaan vasta laajemman keittiökorjauksen yhteydessä kesällä Anian koulu Hankkeelta 4939 siirrettiin euroa piharakennuksen katon korjaustöihin ja ulkomaalaukseen. Määräraha ylittyi euroa Liikuntatalo Peruskorjaushankkeilta siirrettiin euroa rakennuksen ulkomaalaukseen. Määrärahoja säästyi euroa Lennu Juvelan mökki Talousarviossa oli euroa mökin korjauksiin, josta euroa siirrettiin Reipin museon korjauksiin. Lennu Juvelan mökin vesikatto uusittiin. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa Reipin museo Reipin museolle oli siirretty euroa hankkeelta 4939 (peruskorjauskohteet) sekä hankkeelta 4921 Lennu Juvelan mökki euroa. Määrärahoilla korjattiin perustuksia. Määrärahat ylittyivät euroa.

94 TEKNISEN TOIMEN RAKENNUKSET Yllättävät peruskorjaushankkeet Kiinteistöjen peruskorjauksiin oli myönnetty euroa, josta eri hankkeisiin siirrettiin euroa. Energiaselvitykseen käytettiin euroa. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa MUUT RAKENNUKSET 4968 Virkaniemi Virkaniemen ja Elorannan kiinteistöjen jälkitöihin siirrettiin hankkeelta 4939 (peruskorjauskohteet) euroa. Määrärahat ylittyivät euroa Paloasema Talousarviossa oli myönnetty euroa paloaseman vesikaton uusimiseen ja valtuusto siirsi vielä euroa hankkeelta 4812 Nuorten työpaja. Määrärahoja säästyi euroa. KUNNALLISTEKNIIKAN INVESTOINNIT Kunnallistekniikan investointeihin oli talousarviossa ja sen muutoksessa myönnetty euroa, josta jäi käyttämättä euroa, toteuma oli 94,5 %. Kunnallistekniikan investointeihin ei haettu lisämäärärahoja. ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA 5001 Turri Kunnanhallitus hyväksyi siirrettäväksi hankkeelta 5150 nimeämättömät kohteet euroa Turrin uimalaiturin kunnostukseen ja hyppytornin poistamiseen. Määrärahat käytettiin kaikki Niemenmaa Virkaniementien siirtoon oli talousarviossa myönnetty euroa. Valtuusto hyväksyi hankkeelta 5002 Niemenmaa siirrettäväksi euroa terveyskeskuksen saneeraukseen. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteuma oli 75,4 %: Selvitys: Tien alkupään maa-alueen haltuunotto oli kesken, joten kaikkia töitä ei voitu tehdä Kyösti Talousarviossa oli myönnetty euroa palvelukeskuksen ulkoilureittiin. Reitille rakennettiin tukikaiteet ja istuskelupaikat sekä päällystettiin. Määrärahoja käytettiin euroa. Hankkeelle tuli valtionapua euroa, joten nettomenot tilinpäätösvuonna olivat 197 euroa.

95 5007 Naistenmatka 88 Kortteliin 705 ja 720 liittyviin töihin ja Suupantorin ympäristöön oli myönnetty talousarviossa euroa. Kunnanhallitus hyväksyi siirrettäväksi euroa hankkeelle 5008 Kurikka. Määrärahasiirtojen jälkeen Naistenmatkan hankkeella oli euroa, joka ylittyi euroa eli 5,8 %. Korttelin 720 vesi- ja viemäriliitospaikka tehtiin. Patokuja viimeisteltiin. Laadittiin Suupantorin yleissuunnitelma, mikä esitettiin kunnanhallitukselle ja ympäristölautakunnalle. Tilapäistä paikoitusaluetta rakennettiin tontille 1/700 ja Pyhäojan puistoon. Aloitettiin Suupantorin parantamistyöt. Hanke jatkuu vuonna 2010 Koulutien ja Suupantien päällystystöillä sekä Suupantorin rakentamisella Kurikka Talousarviossa oli Kurikkaan myönnetty euroa Leppäsenkulman, Vanhatalontien loppuosuuden ja Kanamäen ja päällystämiseen ja Metsämäenkaaren kunnallistekniikan rakentamiseen. Kunnanhallitus hyväksyi siirrettäväksi euroa Kurikkaan hankkeelta Naistenmatka. Määrärahasiirron perusteluina oli, että rakentamisessa jouduttiin suorittamaan ennakoitua laajemmin louhinta- ja pengerrystöitä. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 98,3 % Huovi Tuottotien yritysalueen kunnallisteniikan rakentamiseen oli talousarviossa varauduttu eurolla. Tuottotien ajoradan loppupää päällystettiin ja tehtiin osa ulkoilureittiä. Määrärahat ylittyivät euroa eli 9 %. Hanke jatkuu vuosina sisältäen Tuottotien viimeistelyt, Turkkiradan parantamisen, meluvallin ja ulkoilureitin Takamaa Takamaan alueen kaavalaajennukseen oli talousarviossa budjetoitu euroa. Hankkeelta Pere 5014 siirrettiin euroa Takamaalle (kh ). Kaivannoista oli 95 % kalliota, joka aiheutti lisäkustannuksia. Rakennettiin vesihuolto ja Amiraali-niminen katu sorapintavalmiuteen. Määrärahat ylittyivät euroa eli 16,7 %. Selvitys: Määrärahasiirron jälkeenkin loppuosuudella oli ennakoitua enemmän kalliota Loukonlahti As. Oy Korkeakallion sade- ja sulamisvesien johtamiseen siirrettiin hankkeelta 5150 muu kunnallistekniikka euroa. Työ valmistui. Määrärahoja säästyi euroa Pere Pereen alueen kunnallistekniikan oli budjetoitu euroa, josta siirrettiin Takamaalle euroa (kh ). Muutoksen jälkeen määrärahoja oli euroa. Sahan kaava-alueen rakentaminen on sidottu Palmergin sopimukseen. Sahan alueen kadut valmistuivat sorapintavalmiuteen ja myös vesihuoltolinjat ja jätevedenpumppaamo rakennettiin pääosin. Pereen kevytväylä Nuolialantie-Pirjolantie suunniteltiin ja rakentaminen aloitettiin. Loukonlahti-Pere viettoviemäriä saneerattiin 1500 m.

96 Pereen alueen määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 97,4 % Partolan yritysalue 89 Partolan yritysalueen katujen päällystämiseen oli budjetoitu euroa. Määrärahoja säästyi 20 euroa Toivio Talousarviossa oli myönnetty euroa Korvenojankujan, Ruotukujan ja Ojakujan kunnallistekniikkaan sekä Ojatien parantamiseen ja jatkamiseen Patamäenkadulle. Viimeksi mainittua kohdetta ei voitu rakentaa Tampereen asemakaavamuutoksen käynnistymisen johdosta. Valtuusto hyväksyi siirrettäväksi talonrakennusinvestointeihin euroa Toivion koulun viipalekoulun siirtokustannuksiin. Lisäksi valtuusto siirsi Toivion koulun suunnitteluun euroa. Määrärahasiirtojen jälkeen hankkeella 5018 Toivio oli euroa, josta säästyi euroa eli toteutuma oli 92,4 % Pirkkalan kylä Kevytväylän rakentamiseen välille Reippi-Kirkonkylän koulu oli budjetoitu euroa, määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 92,7 %. Työt tehtiin työohjelman mukaisesti Sankila Färmin alueen vesihuoltoon oli määrärahaa euroa, joita ei käytetty. Selvitys: Asemakaavan laatiminen kesken Linnakorpi Linnakorpeen oli myönnetty talousarviossa euroa. Vuonna 2009 määrärahalla on suoritettu Linnakorvessa pintamaan raivausta ja metsän hakkuuta sekä kallion louhintaa kehätien eteläpuolella. Määräraha ylittyi euroa eli 3,6 %. Tiedoksi Linnakorpeen on kirjattu kustannuksia euroa, joista on Linnakallioon kuuluvia kustannuksia euroa, maa-ainespankkiin kuuluvia kustannuksia euroa. Linnakorventien oikeat kustannukset ovat euroa vuonna Linnakallio Linnakallion kunnallistekniikkaan oli määrärahaa euroa Kurikantien jatkeen ja vesihuollon rakentamiseen Jasperintielle asemakaavan vahvistuessa. Vuoden työosuudet tehtiin ja määräraha ylittyi euroa eli 1,5 %. Tiedoksi Linnakallion kustannuksia on kirjattu Linnakorpeen euroa. Linnakallion oikeat kustannukset ovat euroa vuonna 2009.

97 LAAJEMMAT PROJEKTIT Katujen saneeraus Haapatien, Koivutien ja Koivukujan peruskorjauksiin oli budjetoitu euroa. Vesihuollon saneerauksesta siirrettiin euroa (Kh ) katujen saneeraukseen. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 98,6 % Vesihuollon saneeraus Koivutiellä ja Koivukujalla uusittiin vesijohto ja jätevesiviemäri sekä rakennettiin sadevesiviemäröinti. Talousarviossa oli hankkeelle budjetoitu euroa, josta siirrettiin euroa katujen saneeraukseen toteutuneen kustannusjaon mukaisesti. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 52,5 %. Selvitys: Yleisestä taloustilanteesta johtuen työn teettäminen tuli odotettua halvemmaksi Viheralueiden rakentaminen Leikkipaikkojen varusteiden ja kalusteiden uusintaan ja korjaukseen oli euroa, josta säästyi 472 euroa Ulkoilureitit Ulkolureittien rakentamiseen oli euroa. Valaistun ulkoilureitin latupohjia tasoitettiin. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 76,5 % Liikennejärjestelyt Liikennejärjestelyihin oli budjetoitu euroa ja hankkeelta 5150 siirrettiin euroa (Kh ) eli määrärahat yhteensä euroa. Kunta kunnosti pysäkkikatoksia tiehallinnolle luovuttamista varten. Määrärahoja jäi käyttämättä euroa eli toteutuma oli 80 % Moottoritiehen liittyvä kunnan rakentaminen Valtuusto ( ) siirsi hankkeelta 5150 nimeämättömät kohteet euroa. Tiehallinnon lasku myöhästyi vuodelta MUU KUNNALLISTEKNIIKKA 5150 Nimeämättömät kohteet Talousarviossa oli euron varaus nimeämättömiin asunto- ja yritysalueiden rakentamiseen. Määrärahat siirrettiin kokonaisuudessaan hankkeille edellä olevan selvityksen mukaan.

98 91 Yhdistelmä hankeryhmittäin 2009 Talousarvio Ta-muutokset Ta+ muutos Toteutuma Poikkeama Maa-alueet Menot Tulot, myynnit Nettomeno Kiinteistöt Menot Nettomenot Irtain omaisuus Menot Hallinto-osasto Ruokapalvelu Ympäristöterveydenhuolto Perusturvaosasto(terveystoimi) Perusturvaosasto (sosiaalitoimi) Sivistysosasto (koulutoimi) Sivistysosasto (kirjasto) Sivistysosasto (kulttuuritoimi) Tekninen osasto Menot yhteensä Osakkeet ja osuudet Menot Hallinto-osasto Sivistysosasto (kirjasto) Tekninen osasto Menot yhteensä Tulot Hallinto-osasto, myynnit Hallinto-osasto, rahoitusosuudet Tekninen osasto, rahoitusosuudet Tulot yhteensä Nettomeno Talonrakennus Menot Nettomeno Kunnallistekniikka Menot Nettomeno Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot Investointien nettomeno

99 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

100 92 Kunnan tuloslaskelma (ulkoiset tulot ja menot) TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,15 Maksutuotot , ,16 Tuet ja avustukset , ,90 Muut toimintatuotot , ,08 ** Toimintatuotot yhteensä , ,29 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,77 Eläkekulut , ,79 Muut henkilösivukulut , ,22 Henkilöstökorvaukset ja muut korj , ,07 * Henkilöstökulut yhteensä , ,71 Palvelujen ostot , ,18 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,41 Avustukset , ,18 Vuokrat , ,24 Muut toimintakulut , ,06 ** Toimintakulut yhteensä , ,78 Toimintakate , ,49 Verotulot , ,34 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,84 Muut rahoitustuotot , ,11 Korkokulut , ,90 Muut rahoituskulut , ,65 * Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,60 Vuosikate , ,25 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,19 * Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,19 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,67 Satunnaiset kulut 0,20 * Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä , ,67 Tilikauden tulos , ,73 Varausten lisäys , ,00 Tilikauden yli-/alijäämä , ,73

101 93 Kunnan tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 8 445, ,36 Muut pitkävaikutteiset menot , ,36 * Aineettomat hyödykkeet , ,72 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,18 Rakennukset , ,16 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,87 Koneet ja kalusto , ,47 Muut aineelliset hyödykkeet , ,23 Ennakkomaksut ja keskener. hankkeet * Aineelliset hyödykkeet , ,91 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,45 Muut lainasaamiset 8 409, ,40 * Sijoitukset , ,85 ** PYSYVÄT VASTAAVAT , ,48 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,09 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,41 Muut toimeksiantojen varat , ,58 ** TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,08 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,91 * Vaihto-omaisuus , ,91 SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,88 Muut saamiset , ,00 * Pitkäaikaiset saamiset , ,88 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,47 Lainasaamiset 5 145, ,08 Muut saamiset , ,21 Siirtosaamiset , ,14 * Lyhytaikaiset saamiset , ,90 * SAAMISET , ,78 RAHOITUSARVOPAPERIT 0, ,00 * RAHOITUSARVOPAPERIT 0, ,00 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,04 * RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,04 ** VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,73 VASTAAVAA , ,29

102 94 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,63 Muut omat rahastot , ,46 Ed. tilikausien yli-/alijäämä , ,44 Tilikauden yli-/alijäämä , ,73 ** OMA PÄÄOMA , ,26 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARA- UKSET Vapaaehtoiset varaukset , ,34 ** POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VA- RAUKSET , ,34 PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,21 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,41 Muut toimeksiantojen pääomat , ,96 ** TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,58 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,18 Lainat julkisyhteisöiltä , ,69 Liittymismaksut ja muut velat , ,04 * PITKÄAIKAINEN , ,91 LYHYTAIKAINEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,16 Lainat julkisyhteisöiltä 8 619, ,29 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,94 Muut velat , ,46 Siirtovelat , ,35 * LYHYTAIKAINEN , ,20 ** VIERAS PÄÄOMA , ,11 VASTATTAVAA , ,29

103 95 Kunnan rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,25 Satunnaiset erät , ,67 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,23 Investointien rahavirta Investointimenot , ,88 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,39 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,84 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,65 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, ,42 0, ,35 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,72 Vaihto-omaisuuden muutos , ,25 Saamisten muutos , ,01 Korottomien velkojen muutos , , , ,08 Rahoituksen rahavirta , ,43 Rahavarojen muutos , ,27 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,04 Rahavarat , , , ,27

104 96 Konsernin tuloslaskelma (ulkoiset tulot ja menot) Toimintatuotot , ,28 Toimintakulut , ,99 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 713, ,06 Toimintakate , ,65 Verotulot , ,34 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,53 Muut rahoitustuotot , ,78 Korkokulut , ,13 Muut rahoituskulut , ,98 Vuosikate , ,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,80 Tilikauden yli- ja alipariarvot 126, ,89 Arvonalentumiset Satunnaiset erät , ,55 Tilikauden tulos , ,52 Tilinpäätössiirrot , ,35 Vähemmistöosuudet 9 328, ,28 Tilikauden yli-/alijäämä , ,46

105 97 Konsernin tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,51 Aineettomat oikeudet , ,80 Muut pitkävaikutteiset menot , ,98 Ennakkomaksut 3 752,07 496,73 Aineelliset hyödykkeet , ,26 Maa- ja vesialueet , ,97 Rakennukset , ,11 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,69 Koneet ja kalusto , ,45 Muut aineelliset hyödykkeet , ,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,74 hankinnat Sijoitukset , ,94 Osakkuusyhteisöosuudet , ,26 Muut osakkeet ja osuudet , ,39 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 Muut lainasaamiset 8 409, ,40 Muut saamiset 3 910, ,89 * PYSYVÄT VASTAAVAT , ,72 * TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,76 Saamiset , ,86 Pitkäaikaiset saamiset , ,58 Lyhytaikaiset saamiset , ,28 Rahoitusarvopaperit , ,96 Rahat ja pankkisaamiset , ,48 * VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,78

106 98 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,63 Arvonkorotusrahasto , ,23 Muut omat rahastot , ,20 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,40 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,46 * OMA PÄÄOMA , ,92 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,59 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,12 Vapaaehtoiset varaukset , ,28 * POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,40 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 2 013, ,95 Muut pakolliset varaukset , ,34 * PAKOLLISET VARAUKSET , ,29 * TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,99 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,26 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma , ,44 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,27 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,62 * VIERAS PÄÄOMA , ,59 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,78

107 99 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,88 Satunnaiset erät , ,55 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,57 Investointien rahavirta Investointimenot , ,33 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,15 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,64 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,21 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 0,00 0, , ,82 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,25 Lyhytaikaisten lainojen muutos , , , ,57 Oman pääoman muutokset , ,37 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,62 Vaihto-omaisuuden muutos , ,78 Saamisten muutos , ,41 Korottomien velkojen muutos , , , ,50 Rahoituksen rahavirta , ,26 Rahavarojen muutos , ,47 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,44 Rahavarat , , , ,47

108 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

109 100 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Lisäksi rakennuspaikkojen arvoa on lisätty kaavoituskustannuksilla kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihintamenetelmällä, eli merkitty vaihto-omaisuuden hankintamenoksi toteutuneiden hankintamäärillä painotettujen hankintamenojen keskiarvo. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Taseen ja tuloslaskelman vertailukelpoisuus Taseen ja tuloslaskelman esittämistapaa ei ole muutettu edellisestä tilikaudesta.

110 101 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Yleishallinto Perusturvatoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Liikelaitokset Liikevaihto Muut varsinaisen toiminnan tuotot Yhteensä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Vahingonkorvaukset, takauskorvaukset ja sopimussakot ,09 Vuokratalojen myynti ,67 Satunnaiset tuotot yhteensä , ,67

111 102 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet 3-5 vuotta Tasapoisto 33,3 % - 20,0 % Rakennukset vuotta Tasapoisto 6,8 % - 3,3 % Kiinteät rakenteet Kadut, tiet, verkostot Muut kiinteät rakenteet vuotta vuotta Tasapoisto Tasapoisto 10,0 % - 3,3 % 10,0 % - 6,8 % Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Tasapoisto 33,3 % - 6,8 % Muut aineelliset hyödykkeet ei poistoa Muut pitkävaikutteiset menot Liisanpuiston koulu Tampereen kaupungin poistosuunnitelman mukaan Korvaus teiden rakentamisesta. Katujen ja teiden rakentamisen poistoaika ja -menetelmä Päivähoitotoimiston tilat 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta Tasapoisto Tasapoisto Tasapoisto 3,3 % 6,8 % 5,0 % Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina : Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama % -65 % Selvitys poikkeaman syistä Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu pääosin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittuu poikkeuksellisen suuria investointihankkeita. Toisaalta investointisuunnitelmassa on hankkeita, jotka todennäköisesti siirtyvät myöhemmäksi.

112 103 Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot maa- ja vesialueidenmyyntivoitot rakennusten myyntivoitot muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut käyttöomaisuuden myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä Taseen liitetiedot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Poistamaton hankintameno 1.1. Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Poistamaton hankintameno Käyttöomaisuus Maa- ja vesialueet Maa-alueet Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Tytäryhtiöosakkeet Osakkuusyhteisöosakkeet*) Muut osakkeet ja osuudet Kuntayhtymäosuudet Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky Pirkanmaan koulutuskonserni ky Pirkanmaan liitto Hämeen päihdehuollon ky Tampereen kaupunkiseudun ky Yhteensä Muut lainasaamiset muilta YH-Länsi-Suomi Oy * Osakkuusyhteisö on osakeyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö, jossa kunnalla (konsernilla) on merkittävä omistusosuus ja huomattava vaikutusvalta. Omistusosuus ja vaikutusvalta vähintään 20 %.

113 104 Pysyvien vastaavien Aineetto- Muut pitkä- Rakennukset Kiinteät ra- Koneet ja Yhteensä muutokset mat oikeu- vaikutteiset kenteet ja kalusto det menot laitteet Hankinta-arvo , , , , , ,22 Lisäykset 2.797, , , , ,65 Rahoitusosuudet , ,00 Vähennykset Siirrot erien välillä Tilikauden poistot , , , , , ,36 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , , , , , Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , ,51 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista

114 105 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset , Siirtosaamiset , Saamiset osakkuusyhteisöiltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamiset tytäryhteisöiltä Siirtosaamiset kuntayhtymiltä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ky peruspääoman korko , palautus v:n 2008 menoihin Pirkanmaan sosiaalipalvelujen ky Kuntien maksamat tasingot

115 106 Oma pääoma Peruspääoma Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Peruspääoma Muut omat rahastot Varausrahaston pääoma Varausrahaston pääoma Vahinkorahaston pääoma Vahinkorahaston pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Siirto liittymismaksurahastosta Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät maksettaviksi viiden vuoden tai pitemmän ajan kuluttua: Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Yhteensä Pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan sisältyy palautuskelpoisia vesilaitoksen liittymismaksuja euroa vuonna 2008 ja euroa vuonna 2009 sekä maaainespankin tunnistepantit euroa. Velkojen erittely Velat tytäryhteisöille, kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä ja osakkuusyhteisöille Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat 204 Siirtovelat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Velat osakkuusyhteisöille Ostovelat 275

116 107 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtyvät korot , Eläkevakuutusmaksuvelka , Tapaturmavakuutusmaksuvelka , Työttömyysvakuutusmaksuvelka , Siirtyvät palkat , Lomapalkkajaksotus , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,06 Myöhemmin maksettavat , ,58 Yhteensä , ,64 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita. Arvonlisäveron palautusvastuu (alv 33 ) Alv-vähennyksen/-palautuksen kohteena ollut kiinteistö myydään tai siirretään vähennyskelvottomaan käyttöön. Tilikaudelta ,74 Tilikaudelta ,29 Tilikaudelta ,65 Tilikaudelta ,90 Tilikaudelta ,15 Takauskeskuksen takausvastuut Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma ,16

117 108 Muut vastuusitoumukset Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , Jäljellä oleva pääoma , ,20 Muut takausvastuut Vastatakaus Tampereen kaupungille, kaupungin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle antamien ympäristölupien edellyttämän 12 milj. euron ja 5 milj. euron investointilainan takauksille Muut taloudelliset vastuut Pirkkalan Jäähalli Oy Pirkkalan liikuntatalo NCC-rakennus Oy Tamseed Ky Sankilan maat Pirkkalan kunta on sitoutunut ostamaan jäähallivuoroja vuosittain n eurolla. Pirkkalan kunta on sitoutunut maksamaan Liikuntatalon valvontakorvauksia eurolla. Kunta on sitoutunut ostamaan NCC-rakennus Oy:ltä kirjaston, kunnan toimiston ja autopaikkaosakkeita rakennettavasta kiinteistöyhtiöstä yhteensä eurolla. Jäljellä oleva rahastosijoitussitoumus oli ,59 euroa. Kunta on käyttänyt etuosto-oikeutta kiinteistökaupassa (KH ). Etuoston käyttämisestä valitettiin, joten etuoston taloudelliset vaikutukset siirtyivät oikeusprosessin ajaksi. Valitusprosessi päättyi vuoden 2010 alussa ja kauppahinta maksettiin, n. 5 miljoonaa euroa.

118 109 Kaavoitukseen ja kunnallistekniikan rakentamiseen liittyviä sopimusvastuita Voimassa olevat maankäyttösopimukset Sopimusvastuita ( ) Pirkanmaan Laatutalot Oy, Naistenmatkan ak n:o Pohjola Oy, Koiviston ak n:o Rakennustoimisto Palmberg Oy, Pereen ak n:o As Oy Pirkkalan Kurikankulma, Kurikan ak n:o Yhteensä

119 110 Vastuut yksiköiden nimissä avatuista tileistä HYRSINGIN KOULU Hyrsingin koulun johtokunta Seppo Ylinen TSOP KIRKONKYLÄN KOULU Pirkkalan koulu 3. lk (7.lk) Annukka Ahti Nordea Kirkonkylän esikoululaiset 2 Erja Saarinen TSOP lk (6.lk) Kirkonkylän esikoululaiset 1 Jaana Pyykkö Nordea lk (5.lk) Esikoulu (4.lk) Katja Salo / Anne Virtanen TSOP Esikoulu (3.lk) Annukka Ahti Nordea Esikoulu syksy 2007 (2. kl) Anne Virtanen /Anna Riuttamäki TSOP Katri Ranne (eskari AP) Katri Ranne TSOP Kirkonkylän koulun IP eskari Jenni Liinavuori Luopioisten Säästöpankki, tili lopetettu keväällä 2009 Kirkonkylän koulun stipendirahasto Kirsti-Hautapelto-Merikoski TSOP Kirkonkylän leirikoulu 2015 Reetta Viljanen TSOP (eskari) Tomi Kaltto KURIKANKULMAN KOULU Kurikankulman koulun opettajat Mika-Matti Alasuvanto Nordea NAISTENMATKAN KOULU Naistenmatkan koulu / Päivi Penijärvi Nordea kummilapsitili Naistenmatkan ala-aste / Tero Kuusisto Nordea koulukuvat Naistenmatkan koulu luokkatoimikunta Satu Nurminen Nordea Naistenmatkan koulu 4 C Katja Seimelä Nordea Anneli Lehtinen Naistenmatkan koulu 4 C Anita Santaharju Nordea Naistenmatkan koulu 4 B Marja Harb TSOP NUOLIALAN KOULU Nuolialan koulun opettajat Mauri Rask TSOP Nuolialan koulun 5 A/2009 Leena Palola Nordea Nuolialan koulun 5C Päivi Pietilä Tapiola Nuolialan koulu 4B/leirikoulu Mia Koivikko Nordea 2008 TAO-luokka Nuolialan alaaste Sari Kivistö Nordea Nuolialan koulu 6C Susanna Poussa Aktia Nuolialan koulu 6A Aletta Arajuuri-Koivisto Nordea Nuolialan koulu 6B Railevirta Kati Nordea TOIVION KOULU Toivion koulun opettajat Kimmo Toiviainen TSOP Toivion koulun alkuopetus- Johanna Hassinen Nordea

120 111 luokat Toivion luokkalaisten Heli Karppi leirikoulutili Toivion koulun vanhempainyhdistys PIRKKALAN YLÄASTE Oppilaskunta Tiina Koski Kaisa Lehto-oksa Pirkkalan yläaste / Stipendirahasto Marita Intonen 9 i leirikoulu Kirsi Koppana Matti Kivistö Pirkkalan yläaste 7e Timo Sipola Ilona Salomaa PIRKKALAN YHTEISLU- KIO Pirkkalan yhteislukion oppilaskuntvimäki Terttu Hänninen / Tarja Ki- Pirkkalan yhteislukion opis- Tarja Kivimäki kelijatuki Pirkkalan lukion yotutkintomaksut Tarja Kivimäki Terttu Hänninen Nordea TSOP TSOP Nordea TSOP Nordea Nordea Nordea Nordea Huollettavien varat Lastensuojeluasetuksen mukainen itsenäistymisvaratili , ,07 Elatustukisaamiset Elatustukisaamiset , ,52 Lisätty tilikaudella , ,18 Peritty tilikaudella , ,90 Poistettu tilikaudella , ,74 Vanhentuneet velat , ,20 Elatustukisaamiset , ,86 Kirjattu rahoitusomaisuuden muihin saamisiin , ,81 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön määrä vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Työllistäminen Yhteensä

121 112 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,95 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,70 Muut henkilösivukulut , ,37 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,63 Yhteensä henkilöstökulut , ,39 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,68 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,71

122 113 Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus omasta pääomasta Kuntakonsernin osuus (1000 euroa) vieraasta pääomasta Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus 1 Pirkkala tilikauden voitosta/ tappiosta Pirkkalan Jäähalli Oy 2 Pirkkala 83,23 83, Niemenmaan Lämpö Oy Pirkkala 70,00 70, Yhteensä Kuntayhtymät Pirkanmaan koulutuskonserni ky 3 Tampere 7,70 7, Tampereen kaupunkiseudun ky 4 Tampere 4,48 4, Pirkanmaan liitto ky Tampere 2,87 2, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konserni 5 Tampere 1,70 1, Hämeen päihdehuollon ky 6 Lammi 0,79 0, Yhteensä Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Valtentori Pirkkala 23,99 23, Yhteensä Kunnan omistusosuus nousi Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskuksessa 95,27 %:sta 100 %:n vuoden 2009 aikana. 2 Kunnan omistusosuus nousi Pirkkalan Jäähalli Oy:ssä 82,19 %:sta 83,23 %:n vuoden 2009 aikana. 3 Kunnan omistusosuus nousi Pirkanmaan koulutuskonserni ky:ssä 7,67 %:sta 7,70 %:n vuoden 2009 aikana. 4 Kunnan omistusosuus laski Tampereen kaupunkiseudun ky:ssä 4,61 %:sta 4,48 %:n vuoden 2009 aikana. 5 Kunnan omistusosuus laski Pirkanmaan sairaanhoitopiirin konsernissa 1,71 %:sta 1,70 %:n vuoden 2009 aikana. 6 Kunnan omistusosuus nousi Hämeen päihdehuolto ky:ssä 0,75%:sta 0,79 %:n vuoden 2009 aikana.

123 114 Liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat Vesilaitos Vesilaitostoiminta eriytetty kunnan kirjanpidosta omaksi taseyksikökseen alkaen. Tuloslaskelma Liikevaihto , ,54 Liiketoiminnan muut tuotot , ,44 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,51 Palvelujen ostot , ,60 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -27, ,96 Henkilösivukulut Eläkekulut -5,46-117,80 Muut henkilösivukulut -1,66 519,18 Henkilöstökulut yhteensä -34, ,34 Poistot ja arvonalentumiset , ,84 Liiketoiminnan muut kulut -963, ,98 Liikeylijäämä (alijäämä) , ,39 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 926, ,21 Muille maksetut korkokulut -770, ,46 Korvaus peruspääomasta , ,78 Muut rahoituskulut -2,25-7,74 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,77 Satunnaiset kulut Yli-/alijäämä ennen varauksia , ,62 Varausten lisäys , ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62

124 115 Vesilaitoksen tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,02 * Aineelliset hyödykkeet , ,02 **PYSYVÄT VASTAAVAT , ,02 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset , ,14 Siirtosaamiset * Lyhytaikaiset saamiset , ,14 * SAAMISET , ,14 RAHAT JA PANKKISAAMISET * RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,52 ** VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,66 VASTAAVAA , ,68 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,15 Edellisen tilikauden yli-/alijäämä , ,38 Tilikauden yli-/alijäämä , ,62 ** OMA PÄÄOMA , ,15 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Vapaaehtoiset varaukset , ,00 ** POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,00 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Lainat julkisyhteisöiltä , ,69 Liittymismaksut ja muut velat , ,44 * PITKÄAIKAINEN , ,13 LYHYTAIKAINEN Lainat julkisyhteisöiltä 8.619, ,29 Ostovelat , ,08 Muut velat , ,60 Siirtovelat 784,43 784,43 * LYHYTAIKAINEN , ,40 ** VIERAS PÄÄOMA , ,53 VASTATTAVAA , ,68

125 116 Vesilaitostoiminnan rahoituslaskelma Liikelaitoksen toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/-alijäämä , ,39 Poistot ja arvonalentumiset , ,84 Rahoitustuotot ja -kulut , ,77 Satunnaiset erät , ,46 Investointien rahavirta Investointimenot , ,25 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,25 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,21 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen , , , ,49 vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos , ,48 Korottomien velkojen muutos , , , ,23 Rahoituksen rahavirta , ,74 Kassavarojen muutos , ,95 Kassavarojen muutos Kassavarat , ,52 Kassavarat , , , ,95

126 117 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Laatimista koskevat periaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuusyhteisöstä on yhdistelty konserniyhteisön omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisön voitosta sekä oman pääoman muutoksesta. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konserniyhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisön keskinäiset tuotot ja kulut, saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset käyttöomaisuuteen sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tytäryhteisöjen oman pääoman erään Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä). Kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen yhdisteleminen Kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen osalta oman pääoman kaikkien erien muutokset on vähennetty tai lisätty konsernin omaan pääomaan. Poikkeavat tilikaudet Kaikilla konserniin kuuluvilla yhteisöillä on sama tilikausi.

127 118 Konsernituloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Yleishallinto , Perusturvatoimi , Sivistystoimi , Tekninen toimi , Yhteensä , Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset tuotot - vahingonkorv., sopimussakot ,07 - vuokratalojen myynti ,55 Satunnaiset tuotot yhteensä , ,55 Satunnaiset kulut yhteensä ,00 Pakollisten varausten muutokset Eläkevastuut , ,73 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella -393,74-396,78 Eläkevaraus , ,95 Potilasvahinkovastuuvaraus , ,02 Lisäykset tilikaudella , ,69 Vähennykset tilikaudella Potilasvahinkovastuuvaraus , ,71 Muut pakolliset varaukset , ,74 Lisäykset tilikaudella 850,00 Vähennykset tilikaudella -410,95-379,12 Muut pakolliset varaukset , ,62 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , ,00 Muiden pysyvien vastaavien myyntivoitot , ,11 Myyntivoitot yhteensä , ,11 Muut toimintakulut Muiden pysyvien vastaavien myyntitappiot -338,01-811,23 Myyntitappiot yhteensä -338,01-811,23

128 119 Konsernitaseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Maa- ja vesialueet Kiiteistöjen liittymismaksut , ,00 Muut maa- ja vesialueet , ,97 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,97 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Olennaiset pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 0,00 Olennaiset lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , ,64 Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,64 Tuet ja avustukset , ,51 Muut tulojäämät , ,19 Tulojäämät yhteensä , ,98 Menoennakot Etukäteen maksetut maksut , ,98 Olennaiset lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,96 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,63 Peruspääoma , ,63 Arvonkorotusrahasto , ,23 Arvonkorotusrahasto , ,23 Muut omat rahastot , ,20 Muut omat rahastot yhteensä , ,20 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,40 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,40 Tilikauden yli-/alijäämä , ,46 Oma pääoma yhteensä , ,92 Pakolliset varaukset Eläkevaraukset 2 013, ,95 Muut pakolliset varaukset , ,34

129 120 Olennaiset lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot , ,53 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,27 Korkojaksotukset , ,29 Muut menojäämät , ,26 Olennaiset lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,35 Leasing Jäljellä olevien leasingvastuiden yhteismäärä , ,03 Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , Jäljellä oleva pääoma , ,16 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , Jäljellä oleva pääoma , ,20 Muut taloudelliset vastuut , ,17 Henkilöstön määrä on konsernissa sama kuin kunnan henkilöstömäärä.

130 121 Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tilikaudella on käytetty seuraavia kirjanpitokirjoja: Pääkirja Päiväkirja Tasekirja Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöksen säilyttäminen arkistonmuodostussuunnitelman mukaan Pysyvästi säilytettävät - Tasekirja - Talousarvion toteutumisvertailu - Tilintarkastuskertomus ja Arviointikertomus - Tilien nimet 10 vuotta säilytettävät - Pääkirja - Päiväkirja - Tase-erittelyt - Tilikauden tositteet *) *) ESR:n rahoittamien kohteiden tositteet 15 vuotta alkaen ostolaskut säilytetään sähköisessä muodossa alkaen tiliotteet ja niihin sisältyvät tositteet säilytetään sähköisessä muodossa. Kirjanpitokirjat ja muu aineisto paperitulosteena.

131 Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus 122 Pirkkala 29. maaliskuuta 2010 PIRKKALAN KUNNANHALLITUS

132 123 Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on annettu kertomus. Pirkkalassa 4. päivänä toukokuuta 2010 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö

133 LIITE - LUOTTAMUSHENKILÖLUETTELO

134 124 VALTUUSTO toimikausi Voimasuhteet: Puolue Paikat KOK 16 SDP 10 VIHR 7 KESK 3 VAS 3 KD 2 PPP 1 PS 1_ 43 Varsinaiset jäsenet Rissanen Helena, PJ Skogberg Pertti, I vpj Naskali Raili, II vpj Aalto Harri Aalto Maija Ahola Niina Ahva Laura (ent. Ruusunoksa) Hiltunen Jukkamatti Isotalo Tauno Jartti Pirkko Jukarainen Pirjo Kailahti Krista Kangasniemi Tapio Kuoppa Mikko Kuusisto Jukka Kärki Armi Lahti Tero Lahtinen Anna-Maija Lammi Vesa Lehtinen Raimo Lehtinen Rauno Magnusson-Vainio Eriikka Merikoski Riku Näsi Matti Pajunen Sirpa Pentti Rauno Pulkkinen Helena Rajala Tuuli Rinneaho Arja Routamaa Hannu Ruusunoksa Marko Saari Emmi (ent. Vainio) Saksala Antero Savilahti Elina Silván-Väliharju Marika Ryhmä SDP KOK KESK PPP KOK VIHR SDP KOK KESK (sit.) KOK KOK KOK KD VAS KOK PS SDP KOK KOK SDP VAS VAS VIHR VIHR SDP SDP SDP VIHR VIHR KOK SDP SDP (sit.) KOK KOK KOK

135 125 Taipale Tuomas Talasmäki Kari Tammi Jukka Vainio Aki Welling Erkki-Jussi Ylipää Markku KESK VIHR KOK VIHR KOK KD Varajäsenet puolueittain: KOK Väätäinen Tomi Vallas Hannu Saarikko Soili Kivelä Pirjo Lindfors Markku Saarenpää Heidi Laiho Mari Rautakorpi Ari Rautakorpi Helena Mälkönen Esko Niemi Vesa Kähkönen Jarkko Nättilä Juha-Antero Lahti Hannu Järvinen Mikko Peltoniemi Heli SDP Mattila Kai-Pekka Tolvanen Taru Pietilä Elina Ahola Ritva Tuominen Mikko Palola Sami Pajunen Veli-Pekka Koskinen Jussi Saarikoski Tero Saarnio Lasse VIHR Tammisto Siiri Mattsson Reija Hippula Tuija ( saakka) Hoikkala Teppo Laaksonen Kati Järvinen Kukka-Katriina ( saakka) Kivimäki Matti Paakkanen Helena ( alkaen) Salminen Merja ( alkaen)

136 126 KESK Pirhonen Matti Taipale Pirjo Nieminen Markku VAS Kallioluoma Jouni Ahtiala Päivi Matikka Jarmo ( saakka) KD Varuhin Elina (ent. Kähäri) Grönfors Eija PPP Villberg Mauri Koivunen Sirpa PS Närvänen Paavo Leuku Timo KUNNANHALLITUS toimikausi Voimasuhteet: Puolue Paikat KOK 4 SDP 3 VIHR 2 KD 1 VAS 1 11 Varsinaiset jäsenet PJ, pormestari, Saksala Antero, KOK I VPJ, Palola Sami, SDP II VPJ,Rinneaho Arja, VIHR Aalto Maija, KOK Hiltunen Jukkamatti, KOK Hoikkala Teppo, VIHR Lehtinen Rauno, VAS Pulkkinen Helena, SDP Silván-Väliharju Marika, KOK Simula Helena, KD Vainio Tapani, SDP Varajäsenet Rissanen Mauno, KOK Lehtinen Raimo, SDP Vainio Aki, VIHR Jukarainen Pirjo, KOK Lammi Vesa, KOK Laaksonen Kati, VIHR Ahtiala Päivi, VAS Taipale Tuomas, KESK Savilahti Elina, KOK Ylipää Markku, KD Tolvanen Taru, SDP

137 127 KUNNANHALLITUKSEN EDUSTAJAT LAUTAKUNNISSA TOIMIKAUDELLA Lautakunta Edustaja Varaedustaja Maaseutulautakunta Jukkamatti Hiltunen Teppo Hoikkala Ympäristölautakunta Tapani Vainio Helena Pulkkinen Kasvatus- ja Sami Palola Teppo Hoikkala opetuslautakunta ( ) Teppo Hoikkala Sami Palola ( ) Kirjasto- ja Maija Aalto Marika Silván-Väliharju kulttuurilautakunta Liikunta- ja Päivi Ahtiala Rauno Lehtinen nuorisolautakunta Perusturvalautakunta Marika Silván- Arja Rinneaho Väliharju ( ) Arja Rinneaho Marika Silván-Väliharju ( ) Tekninen lautakunta Helena Simula Jukkamatti Hiltunen KESKUSVAALILAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Virtanen Simo, SDP VPJ, Niemi Vesa, KOK Moilanen Anja, KESK Vanhala Anni, VIHR Viitanen Teija, VAS Varajäsenet Pursiainen Kerttuli, KD Mikkola Teija, PS Hämäläinen Viljo, PPP Jartti Pirkko, KOK Järvensivu Kauko, SDP Tuominen Timo, VIHR Matikka Jarmo, VAS, ( saakka) Lehtinen Antti, VAS, ( alkaen)

138 128 VALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Skogberg Pertti, KOK VPJ, Merikoski Riku, VIHR Kuoppa Mikko, VAS Naskali Raili, KESK Pulkkinen Helena, SDP Varajäsenet Silván-Väliharju Marika, KOK Ahola Niina, VIHR Magnusson-Vainio Eriikka, VAS Taipale Tuomas, KESK Lehtinen Raimo, SDP TARKASTUSLAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Routamaa Hannu, KOK VPJ, Kailahti Krista, KOK Hillberg Taisto, KD Jokelainen Arja, VAS Kailio Kerttu, VIHR Mattila Kai-Pekka, SDP Pirhonen Matti, KESK Varajäsenet Väätäinen Tomi, KOK Saarenpää Heidi, KOK Räihä Juha, PPP Matikka Jarmo, VAS ( saakka) Eriikka Magnusson-Vainio, VAS ( alkaen) Savikko Hillevi, VIHR Ahola Ritva, SDP Leuku Timo, PS MAASEUTULAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Nieminen Markku, KESK VPJ, Riihimäki-Salmela Joanna, KOK Majakulma Jyrki, VIHR Tannijärvi Kari, KOK Toiva Mirja, SDP Varajäsenet Nikkanen Risto, PPP Rautakorpi Helena, KOK Rajala Tuuli, VIHR Drotár Herman, KOK Järvensivu Kauko, SDP YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Talasmäki Kari, VIHR VPJ, Jukarainen Pirjo, KOK Ahola Niina, VIHR Isotalo Tauno, KESK (sit.) Kaaja Terho, SDP Myllyharju Merja, VAS Pietilä Elina, SDP Saarenpää Heidi, KOK Saarikoski Tero, SDP Tammi Jukka, KOK Vallas Hannu, KOK Varajäsenet Kaila Jouni, VIHR Saarikko Soili, KOK Lehtomaa Jouni, VIHR Lindqvist Helena, KESK Hahmo Lasse, SDP Kangasniemi Tapio, KD Mattila Nina, SDP Pulkkinen Sanna, KOK Ruusunoksa Laura, SDP Rautakorpi Ari, KOK Lammi Vesa, KOK

139 129 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Savilahti Elina, KOK VPJ, Hämäläinen Olli, SDP Anttila Lauri, KOK Kivimäki Matti, VIHR Koivikko Mia, VAS Koskinen Jussi, SDP Kuusisto Jukka, KOK Lahtinen Anna-Maija, KOK Lehtimäki Heli, KD Pajunen Sirpa, SDP Rajala Tuuli, VIHR Varajäsenet Peltoniemi Heli, KOK Mattila Juha-Pekka, SDP Järvinen Mikko, KOK Korpua Merja, VIHR Kanerva Timo, PS Maja Kirsi, SDP Lindfors Markku, KOK Kailahti Krista, KOK Vestola Päivi, KD Tuominen Katja, SDP Pajunen Reijo, VIHR KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Magnusson-Vainio Eriikka, VAS VPJ, Lindfors Markku, KOK Hede Terhi-Riitta, KESK Leppälammi Jani, VIHR Luukkanen Ritva, KOK Mattsson Reija, VIHR Nättilä Juha-Antero, KOK Pentti Rauno, SDP Turkia Kirsti, SDP Varajäsenet Pajunen Liisa, PPP Kuusisto Jukka, KOK Hakala Pentti, KESK Korpua Merja, VIHR Palmroth Anne, KOK Salo Erkki-Jussi, VIHR Lammi Vesa, KOK Träskilä Mikko, SDP Saarenpää Sisko, SDP LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Väätäinen Tomi, KOK VPJ, Vainio Aki, VIHR Jokinen Nina, SDP Kärki Pirkka, KESK Laiho Mari, KOK Lahti Tero, SDP Pajunen Veli-Pekka, SDP Peltoniemi Heli, KOK Tammisto Siiri, VIHR Varajäsenet Lahti Hannu, KOK Laaksonen Kati, VIHR Palosaari Sirpa, SDP Palokangas Anne, PS Anttila Lauri, KOK Käkelä Tuomo, SDP ( saakka) Jääskeläinen Elina, SDP ( alkaen) Metso Niko, SDP Pulkkinen Sanna, KOK Ahonen Taavi, VIHR

140 130 PERUSTURVALAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Mattila Juha-Pekka, SDP VPJ, Rissanen Mauno, KOK Jartti Pirkko, KOK Kallioluoma Jouni, VAS Varuhin Elina, KD (ent. Kähäri) Lammi Vesa, KOK Näsi Matti, VIHR Rautakorpi Helena, KOK Ruusunoksa Marko, SDP Salminen Merja, VIHR Tolvanen Taru, SDP Varajäsenet Helenius Tarja, SDP Kähkönen Jarkko, KOK Riihimäki-Salmela Joanna, KOK Vuorensola-Kaukolinna Heli, KESK Kangasniemi Ritva, KD Joenperä Asser, KOK Majakulma Jyrki, VIHR Mäkinen Tiina, KOK Kinos Kari, SDP Paakkanen Helena, VIHR Rissanen Olli, SDP TEKNINEN LAUTAKUNTA toimikausi Varsinaiset jäsenet PJ, Tuominen Mikko, SDP VPJ, Rautakorpi Ari, KOK Hulkkonen Leena, VIHR Kivelä Pirjo, KOK Lehtinen Raimo, SDP Merikoski Riku, VIHR Mälkönen Esko, KOK Saarikko Soili, KOK Taipale Pirjo, KESK Saari Emmi, SDP (sit.) (ent. Vainio) Villberg Mauri, PPP Varajäsenet Koskelin Kaisa, SDP Niemi Vesa, KOK Laaksonen Tapio, VIHR Pulkkinen Sanna, KOK Pajunen Sirpa, SDP Huovila Pirkko, VIHR Lahti Hannu, KOK Saarenpää Heidi, KOK Hurula Martti, KESK Saarikoski Tero, SDP Nevala Ilpo, VAS HÄMEEN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO toimikausi Varsinainen jäsen Ahtiala Päivi, VAS Varajäsen Kailahti Krista, KOK PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO toimikausi Varsinainen jäsen Rissanen Helena, SDP Näsi Matti, yrittäjä, VIHR Rissanen Mauno, KOK Varajäsen Mattila Juha-Pekka, SDP Penttinen Helvi, KESK Jartti Pirkko, KOK

141 131 PIRKANMAAN LIITON JÄSENKUNTIEN EDUSTAJAIN KOKOUS Varsinainen jäsen Aalto Maija, KOK Lehtinen Raimo, SDP Varajäsen Rautakorpi Helena, KOK Pulkkinen Helena, SDP PIRKANMAAN POLIISIPIIRIN NEUVOTTELUKUNTA Varsinainen jäsen Väätäinen Tomi, KOK Varajäsen Lehtomaa Jouni, VIHR TAMPEREEN KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHET toimikausi Ahola Ritva, SDP Grönfors Eija, KD Koskinen Kyllikki, KESK Hakkarainen Anneli, KOK KIINTEISTÖTOIMITUSTEN USKOTUT MIEHET toimikausi Järvensivu Kauko, SDP Naskali Pekka, KESK Tiitola Anja, KESK Huttunen Esko, KESK Lampinen Aki, VAS Leuku Seppo, KOK Lammi Vesa, KOK Saarikko Soili, KOK PIRKKALAN VANHUSTENTALOSÄÄTIÖN HALLITUS toimikausi PJ, Aalto Harri, PPP J, Mälkönen Esko, KOK PIRKKALAN VANHUSTENTALOSÄÄTIÖN TILINTARKASTAJAT toimikausi Tilintarkastaja Koskinen Jarmo, SDP Varajäsen Routamaa Hannu, KOK

142 132 KUNNAN EDUSTAJAT JA VARAEDUSTAJAT KUNTAPÄIVILLE 2009 Edustaja Saksala Antero, KOK Rissanen Helena, SDP Talasmäki Kari, VIHR Magnusson-Vainio Eriikka, VAS Varaedustaja Skogberg Pertti, KOK Pulkkinen Helena, SDP Hoikkala Teppo, VIHR Naskali Raili, KESK TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUS 2009 Edustaja Pulkkinen Helena, SDP PIRKANMAAN KOULUTUSKONSERNI-KUNTYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUSEDUSTA- JA toimikausi Edustaja Hiltunen Jukkamatti, KOK Varaedustaja Palola Sami, SDP PIRKANMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKO- KOUSEDUSTAJA 2009 Edustaja Hiltunen Jukkamatti, KOK KUNNAN TILINTARKASTAJA JHTT-tilintarkastaja Jukka Patakangas, Oy Audiator Ab TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUKSET JA YHTIÖKOKOUSEDUSTAJAT KIINTEISTÖ OY PIRKKALAN LIIKEKESKUS Varsinaiset jäsenet PJ, Sipiläinen Kalervo Aromaa Jussi Koski Anssi Viinamäki Markku Kunnan yhtiökokousedustaja Viinamäki Markku

143 133 PIRKKALAN JÄÄHALLI OY Varsinaiset jäsenet Palola Sami Hiltunen Jukkamatti Vainio Aki Mattila Juha-Pekka Salonen Markku Kunnan yhtiökokousedustaja Palola Sami

144 MUUT LIITTEET

145 Kunnan maa-alueiden omistus, hallinta ja käyttö