Pirkkalan kunta TILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio

1 Pirkkalan kunta TILINPÄÄTÖS 2008 Kunnanhallituksen hyväksymä

2 VAHVASTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ KOHTI HAASTEELLISIA AIKOJA Käsittelyssä oleva tilinpäätös on Pirkkalan historian paras. Siinä toki on runsaasti kertaluonteisia myyntituloja, jotka omalta osaltaan ovat nostamassa tulosta lähes 8,5 miljoonaan euroon. Tilinpäätöksessä on keskeistä havaita, että menot toteuma oli jokseenkin tarkalleen talousarviossa kirjattu. Se kertoo organisaation sitoutuneisuudesta talousarvion toteuttamiseen. Kunnan taloudenpidon ennustettavuus onkin kasvanut juuri siksi, että kukin hallintokunta on halunnut hoitaa palvelutuotannon annettujen määrärahojen puitteissa. Taloushallinnon asiantuntemus on luonut pohjaa myös talousarvioiden perusteiden luotettavuuteen. Verotulojen varovainen kasvuarvio on ollut viisautta jo useamman vuoden ajan. Näin on varmistuttu siitä, että emme syö enempää kuin tienaamme. Käsittelyssä oleva tilinpäätös on hyvä pohja tulevien vuosien talousarvioiden suunnitteluun. Olemme Pirkkalassakin tilanteessa, jossa alkaneen valtuustokauden aikana keskeiseksi tavoitteeksi tulee nykytilanteen mukaisten palvelujen ylläpito. Talouden ennusteet ovat sen verran synkkiä, että palvelujen laajentamiseen ei tulle resursseja riittämään. Päättäjien ja kunnan oman organisaation keskuudessa tarvitaan selkeää asioiden tärkeysjärjestykseen asettamista. Tarvitaan myös luottamuksellista ja rakentavaa keskustelua eri toimielinten ja henkilöstön välillä. Kasvavan Pirkkalan investoinnit ovat jo usean vuoden ajan olleet korkealla tasolla. On tarvittu päiväkoteja, on laajennettu ja kunnostettu niin kouluja kuin terveyskeskustakin. Tässä suhteessa asiat ovat kohentuneet merkittävästi. Investointiohjelman pienentäminen ja keskittyminen vain välttämättömiin on lähivuosien haasteellisimpia urakoita. Vaikeina aikoina on myös aina mahdollisuuksia. Resurssien vähetessä syntyy aina myös ideoita ja keinoja tehdä asioita uusilla tavoilla. Uuden luominen ei tapahdu päätöksentekijöiden käskytyksellä. Siihen tarvitaan henkilöstön omaa halua ja osaamista toimintojen kehittämiseen. Tähän kehitystyöhön kuntamme henkilöstöllä on ollut aina kykyä ja halua. Niin tapahtuu varmaan tulevien aikojen haasteiden edessä. Pormestarina en tohtinut luvata eläkkeelle jääneelle kunnanjohtajalle jatkossa nyt hyväksyttävän tilinpäätöksen kaltaisia ylijäämiä. Sen sijaan totean nyt kuten monesti aikaisemminkin vakaan taloudenpidon olevan kuntalaisten hyvien palvelujen perusta myös vaikeina aikoina. Antero Saksala Pormestari

3 I Sisällysluettelo Sivu JOHDANTO... 1 Säädösperusta... 1 Tilinpäätösasiakirjat... 2 YLEISTÄ... 3 Pirkkalan kunnan hallinto-organisaatio... 3 Luettelo valtuuston tärkeimmistä päätöksistä... 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA VUONNA Kuntatalous yleisesti... 6 Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa... 6 Työllisyyskehitys Pirkkalassa... 7 Kunta- ja palvelurakenneuudistus... 8 TILIKAUDEN 2008 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja olennaiset tapahtumat Pirkkalan konsernirakenteen kuvaus Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntastrategia 2015 talouden strategisten tavoitteiden toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintakertomukset osastoittain ja tehtäväalueittain HALLINTO-OSASTO PERUSTURVAOSASTO SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Toimintakertomukset hankkeittain Yhdistelmä hankeryhmittäin TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tuloslaskelma Kunnan tase Kunnan rahoituslaskelma Konsernin tuloslaskelma Konsernin tase Konsernin rahoituslaskelma... 91

4 II TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Liiketoiminnan tilinpäätöslaskelmat Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Luettelot ja selvitykset Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä LIITE -LUOTTAMUSHENKILÖLUETTELO MUUT LIITTEET Kunnan maa-alueiden omistus, hallinta ja käyttö Pirkkalan kunnan väestö ja muutokset ikäryhmittäin Projektit, joissa Pirkkalan kunta on mukana Tilinpäätöksen tunnusluvut Konsernitilinpäätöksen tunnusluvut

5 JOHDANTO 1 Säädösperusta Kuntalaki, kirjanpitolaki ja asetus ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet ja lausunnot sekä edellä mainittujen pohjalta laadittu Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalli (Suomen Kuntaliitto 2001) Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloslaskelmaa, tasetta, rahoituslaskelmaa ja liitetietoja koskevista pakottavista säännöksistä voidaan kirjanpitolain ja -asetuksen mukaan poiketa vain kirjanpitolautakunnan kuntajaoston päätöksellä. Väärään tilinpäätökseen liittyy rangaistus- ja vahingonkorvausvastuu. Yleisiä tilinpäätösperiaatteita ovat oletus toiminnan jatkuvuudesta, johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen, sisältöpainotteisuus, varovaisuuden periaate, tasejatkuvuuden periaate, suoriteperusteisuus ja erillisarvostusta koskeva periaate. Mainituista periaatteista saa poiketa, kun poikkeaminen perustuu lakiin tai lain nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Poikkeamisesta on tehtävä selkoa liitetietona. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös sekä luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. 1) Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. 2) Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. 3) Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella eli taloussuunnitelman voimassaoloaikana katetaan. Hallituksen esityksessä annetaan ohjeita alijäämän kattamisesta. Siinä todetaan, että yleensä tilinpäätökseen kertynyt alijäämä katetaan tulevien vuosien ylijäämällä. Talouden tasapainottamistoimenpiteinä tulisivat tällöin kysymykseen esim. menojen karsinta, tulojen

6 2 korotukset, myyntivoittoa tuottavan käyttöomaisuuden myynti tai rahoitustuottoa tuottavien pitkäaikaisten sijoitusten realisointi siten, että kokonaisvaikutus olisi alijäämää vähentävä. Jos kunnan omavaraisuusaste sen sallii, voidaan kertynyttä alijäämää kuitenkin myös kattaa edellisinä vuosina kertyneellä taseen muulla vapaalla pääomalla ja poikkeustapauksissa peruspääomalla. Kunnan oman pääoman tulisi olla lainapääomaa suurempi. Jos alijäämä katetaan taseen osoittamaa vapaata pääomaa tai peruspääomaa vähentämällä, kysymyksessä on muodollisen tasapainon saavuttaminen. Tervettä ja tavoiteltavaa taloudenpitoa on asialliseen tasapainotalouteen pyrkiminen. Tilinpäätösasiakirjat Tilinpäätöksen muodostavat tasekirja ja tilinpäätöstä varmentavat asiakirjat. Tilinpäätöksen käsittelyssä laaditaan lisäksi tarkastusasiakirjat eli tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus. Kunnan tasekirja sisältää toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisvertailun, tilinpäätöslaskelmat, liitetiedot, erillistilinpäätökset, allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät sekä luettelot ja selvitykset. Kunnan tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen, kun kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari ovat allekirjoittaneet tilinpäätöksen.

7 YLEISTÄ Pirkkalan kunnan hallinto-organisaatio TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 VALTUUSTO KUNNANHALLITUS KUNNANJOHTAJA Vastuualueet HALLINTO HALLINTOPALVELUT HALLINTO-OSASTO hallintojohtaja kunnanjohtaja TALOUSHALLINTO * keskusvaalilautakunta talousjohtaja * maaseutulautakunta HENKILÖSTÖHALLINTO * ympäristölautakunta henkilöstöjohtaja ELINKEINOTOIMI elinkeinojohtaja TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ elinkeinoasiamies RUOKAPALVELU ruokapalvelupäällikkö MAANKÄYTTÖ kaavoitusjohtaja RAKENNUSVALVONTA rakennustarkastaja YMPÄRISTÖNSUOJEL U ympäristösihteeri YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLTO ympäristöterveyspäällikkö SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSOSASTO HALLINTO JA TALOUS sivistystoimenjohtaja sivistystoimenjohtaja * koulutuslautakunta OPETUS * nuoriso- ja liikuntalautakunta sivistystoimenjohtaja * kulttuuri- ja kirjastolautakunta KULTTUURITOIMI kulttuurisihteeri KIRJASTOLAITOS kirjastotoimenjohtaja NUORISOTYÖ LIIKUNTATYÖ liikuntasihteeri PERUSTURVA- PERUSTURVAOSASTO HALLINTO JA TALOUS PALVELUT perusturvajohtaja perusturvajoh taja * perusturvalautakunta SOSIAALITYÖ JA - sosiaalityö- ja toimeentuloturvajaosto TOIMEENTULOTURVA - kotihoito- ja asumispalvelujaosto sosiaalityön johtaja - lasten päivähoitojaosto KOTIHOITO JA - laitoshoitojaosto ASUMISPALVELUT - terveydenhuoltojaosto kotihoidon johtaja LASTEN PÄIVÄHOITO päivähoidon johtaja LAITOSHOITO laitoshoidon johtaja TERVEYDENHUOLTO terveysjohtaja KUNNALLISTEKNIIKKA TEKNISET PALVELUT TEKNINEN OSASTO rakennuspäällikkö tekninen johtaja TILAPALVELU * tekninen lautakunta rakennuspäällikkö LIIKETOIMINTA tekninen johtaja

8 4 Luettelo valtuuston tärkeimmistä päätöksistä Valtuusto kuva: Hannu Vallas Valtuusto kokoontui kahdeksan kertaa ja käsitteli 98 asiaa. Valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2008 olivat seuraavat: VALTUUSTON VUONNA 2008 HYVÄKSYMÄT ASEMAKAAVAT - Partolan teollisuusalueen asemakaavan muutos (nro 198) Pakkalankulman asemakaavan muutos (nro 201) Killon asemakaavan muutos ja laajennus (nro 174) VALTUUSTON MUUT TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET VUONNA päätti myydä Kiinteistö Oy Pirkkalan vuokratalojen osakekannan hyväksyi aiesopimuksen yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Lempäälän ja Vesilahden kuntien kanssa määräsi verovuodelle 2009 tuloveroprosentiksi 19,00, yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,75, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,30, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,80 sekä yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,00.

9 hyväksyi, että Pirkkalan kunta menee mukaan seudullisen elinkeinoyhtiön perustajaosakkaaksi euron osakepääomaosuudella ja merkitsee 16 kappaletta 800 euron nimellisarvoisia osakkeita euron arvosta. - hyväksyi kaupan, jossatampereen kaupunki luovuttaa Pirkkalan kunnalle n. 53,67 ha maa-alueita puustoineen, sisältäen Pereensaaressa olevan asuinrakennuksen sekä n. 34,45 ha vesialueita ja Pirkkalan kunta luovuttaa Tampereen kaupungille n m2:n maa-alueen Tampereen rajan tuntumasta. Lisäksi Pirkkalan kunta maksaa Tampereen kaupungille välirahana ,00. - hyväksyi esityksen tekemisen valtiovarainministeriölle kuntarajan muuttamiseksi Härmälän alueella Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan välillä. Tarkoituksena on vuoden 2010 alusta liittää Pirkkalan kunnasta noin 6,05 hehtaarin suuruinen alue Tampereen kaupunkiin. Pirkkalan kunta omistaa alueesta noin 0,97 ha. Alueella ei ole rakennuksia. - valitsi henkilöstöjohtajan virkaan hallintosihteeri Jenni Harjulan.

10 6 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TA- LOUDESSA VUONNA 2008 Kuntatalous yleisesti Kuntaliiton tiedotteen 1/2009 ( ) mukaan kuntatalouden tilanne on nopeasti heikkenemässä verotulojen kasvun kääntyessä supistumiseksi ja kuntien toimintamenojen edelleen nopean kasvun johdosta. Maailmantalouden kasvu on hidastunut erittäin paljon ja kuluvan vuoden kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot ovat jatkuvasti heikentyneet. Tilastokeskuksen keräämien kuntien ja kuntayhtymien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien taloudessa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna Talouskasvun jyrkkä hidastuminen viime vuoden lopussa ei näy vielä kuntien viime vuoden tilinpäätöksissä. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2008 yli seitsemän prosenttia. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Palkkasumman kasvu johtui muun muassa sopimuskorotuksista. Vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 362 euroa, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 382 euroa. Kuntia, joiden vuosikate jäi miinukselle, oli kaikkiaan 44. Vuonna 2008 kuntien verotulot kasvoivat 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Kuntaliiton tiedotteen mukaan kuntien verotulot vähenevät ennusteiden toteutuessa kuluvana vuonna 2,7 % viime vuodesta, suurimpana syynä on yhteisöveron tuoton väheneminen. Kuntien velkaantuminen on jatkunut edelleen. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kunnat ottivat vuonna 2008 uutta pitkäaikaista lainaa lähes 1,4 miljardia euroa. Kuntien lainakanta oli vuoden 2008 lopussa 8,8 miljardia euroa, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 7,4 prosenttia. Keskimäärin lainaa oli euroa asukasta kohden. Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa Tilikausi muodostui selvästi ylijäämäiseksi. Taseen tunnusluvut paranivat myös. Kunnan tilikauden tulos oli euroa. Siitä kirjattiin euroa varausten muutoksiin varausten lisäyksenä. Tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa. Vuoden 2008 lopun asukasmäärä oli henkeä. Kunnan asukasmäärä kasvoi edelleen 366 henkilöllä (2,3 % kasvu vuoden 2007 lopun tilanteeseen). Talousarvion väestösuunnitteessa ennakoitiin lähes toteutuneen mukaista kasvua. Kasvuvauhti laski edellisiin vuosiin verrattuna, mutta se ylitti strategioissa tavoitellun keskimääräisen 1,5 % vuosikasvun. Käyttötalouden nettomenot kasvoivat 6,9 % vuodesta Pirkkalassa tavoiteltavana nettomenojenkasvuna voidaan pitää 4-5 % tasoa, jolla pystytään käyttötalouden tasapaino turvaamaan. Toimintakulut kasvoivat 9,3 % ja toimintatuotot 15,5 %.

11 7 Toimintakuluista suurimman erän muodostavat henkilöstökulut (39 milj. euroa), joka on 48 % toimintakuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 9 %. Edellisvuonna kasvu oli 10 %. Verotulojen kasvu oli 12,6 % ja valtionosuuksien 11,7 %. Verotulot ja valtionosuudet ylittävät talousarviossa ennakoidun. Lainamäärä kasvoi n. 1,02 miljoonaa euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 35,7 milj. euroa. Asukasta kohti lainaa on nyt /as (vuonna 2007: /as). Kuntakonsernin lainakanta on /as (vuonna 2007: /as). Kunnan kassa vahvistui vuonna 2008 selvästi. Työllisyyskehitys Pirkkalassa Työttömyysasteen suotuisa kehitys päättyi joulukuussa työttömyyden nopeaan kasvuun. Koko vuoden työttömyysaste Pirkkalassa oli 5,9 % (Vuonna ,3 %). Tammikuussa 2008 työttömyysaste oli 6,1 % (2007 tammikuussa 6,7 %) ja joulukuussa työttömyysaste oli 7,1 % (6,2 %). Seudun muihin kuntiin verrattuna Pirkkalan asema pysyi entisen kaltaisena, eli Pirkkalan työttömyysaste oli seutukunnan keskiarvoa alhaisempi, ollen osan vuotta jopa seutukunnan alhaisin. Kuvio 1: Työttömyysasteen kehitys vuonna Pirkkalassa ja seudulla (joulukuun tilanne). Vuonna 2008 Pirkkalassa oli keskimäärin 455 (vuonna 2007 keskimäärin 474) henkilöä työttömänä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 104 (vuonna 2007 keskimäärin 124). Nuorten tilanne heikkeni kuluneen vuoden aikana.

12 8 Kuvio 2: Työttömyyden rakenteen kehitys vuonna (joulukuun tilanne). Kertomusvuoden arvioitu työpaikkojen nettolisäys oli noin 200 työpaikkaa. Tilastokeskuksen viimeiset lopulliset työpaikkatiedot ovat vuodelta Tiedoissa on noin 140 työpaikan virhe (luokka: palo- ja pelastustoimi, poliisitoimi, tulli, maanpuolustus). Mikäli puuttuvat työpaikat ja ajankohdan jälkeen tapahtunut arvioitu työpaikkakehitys lisätään aiempiin lukuihin, saadaan vuoden 2008 lopun työpaikkamääräksi noin Suhteuttamalla luku arvioituun työllisten määrään saadaan saman ajankohdan työpaikkaomavaraisuudeksi noin 68 %. Päättyneen vuoden aikana aloittivat toimintansa kunnassa mm. Tampereen Autokuljetus, Mainos Hietala, Bong Suomi, Volvo, Valtra, Konekesko, IKH ja Nahkakunta. Lentokentän yritysalueella on rakenteilla kolme toimitilahanketta joiden yhteispinta-ala on noin k-m2. Keväällä valmistuviin tiloihin sijoittuvat mm. TTS Liftec, UPM:n Raflatac, Labkotec ja Ravintola Mylly. Tällä hetkellä rakennetaan myös mm. Matekon ja Ramirentin toimitiloja. Alkaneen vuoden aikana Pirkkalaan tulee syntymään yli 300 uutta työpaikkaa. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea arvioida työpaikkojen nettomuutosta syksyllä käynnistyneen laskusuhdanteen vuoksi. Vireillä olevien neuvotteluiden pohjalta näyttää kuitenkin siltä, että toimitilarakentaminen tulee vielä tänä vuonna jatkumaan melko vilkkaana. Lentoliikenteen kasvu jatkui edelleen, tosin rauhallisempana. Matkustajamäärä kohosi lähes :een. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin seudullista elinkeinoyhtiötä, joka aloitti toimintansa tämän vuoden alussa Tredea Oy:n nimellä. Yhtiön päätehtäviä ovat seudullinen markkinointi ja kehittäminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osana erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat selvittävät mahdollisuutensa turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut.

13 9 Kriteereiden raja-arvot on määritelty valtioneuvoston asetuksella (Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista, joka on tullut voimaan ja on voimassa vuoden 2012 loppuun). Kunnan palvelukykyä selvitetään joko pelkän taseeseen kertyneen alijäämän johdosta, jos taseeseen on edellisessä tilinpäätöksessä kertynyt alijäämää vähintään 1000 /asukas ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 /asukas tai silloin kun kaikkien alla mainittujen tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät: Tunnusluku Raja-arvo v.2008 Pirkkala TP 2008 vuosikate Negatiivinen (1) +546 /asukas tuloveroprosentti 18,55+0,50 =19,05 % (2) 19,00 %-yks. lainamäärä / as (3) /as. taseeseen kertynyt alijäämä on alijäämää ylijäämää +12,3 milj. omavaraisuusaste alle 50 % (4) 52 % suhteellinen velkaantuneisuus yli 50 % (5) 58 % 1) harkinnanvarainen rahoitusavustus vähennetty 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5%-yks. korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti (vuonna ,55 %) 3) Asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (ennakkotieto keskiarvo vuonna /as) * 50 % = ) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia 5) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan Pirkkalan kunta tulee täyttämään yhden yllä esitellyistä kriteereistä (merkitty yllä punaisella värillä). Kriteerin täyttävä tunnusluku on suhteellinen velkaantuneisuus. Jokaiselle kunnalle, joka vuosittain uusien tilinpäätöstietojen perusteella täyttää mainitut edellytykset, nimetään arviointiryhmä, jossa on kunnan ja sisäasiainministeriön edustaja sekä puheenjohtajana ulkopuolinen asiantuntija. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnat saavat ulkopuolisesta arvioinnista tukea tarvittaviin muutoksiin, mutta niiden on tehtävä omatoimisesti töitä taloutensa ja palveluvarmuutensa kohentamiseksi. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotukset ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Sisäasiainministeriö harkitsee arviointiryhmän ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella tarvetta käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan vuoden 2009 alusta voidaan näille kunnille määrätä kuntaliitoksia, jos muut toimet palvelujen turvaamiseksi eivät ole riittäneet.

14 10 TILIKAUDEN 2008 TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta kuvataan rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riittävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Tilikauden 2008 tuloksen muodostuminen Tilikauden tulojen riittävyys menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Vertailutietoina ovat vuoden 2007 luvut. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus. Negatiivinen toimintakate kasvoi edellisvuodesta 3,8 milj. euroa eli 7 % (2007 3,3 milj. eli 6,4 %). Vuosikate (226 % poistoista ja 546 euroa/asukas) Osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, poistoihin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuonna 2008 vuosikate kattoi poistot 226 prosenttisesti. Vuonna 2007 vuosikate kattoi poistot 145,6 prosenttisesti ja asukasta kohden se oli 319 euroa. Tilikauden tulos ( euroa) Tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tulosta voidaan pitää hyvänä, ja se on selvästi parempi kuin mihin varauduttiin, sillä talousarvio laadittiin noin 0,3 miljoonaa euroa positiiviseksi. Vuonna 2007 tilikauden tulos oli noin euroa positiivinen. Toimintatuottojen prosenttiosuus toimintakuluista ( 20,2 %) Tunnusluku on 20,2 %, ja se osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuotoilla ja muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuonna 2007 tunnusluku oli 18,1 %. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta puolestaan osoittaa, millainen osuus toimintakuluista rahoitetaan verotuloin ja valtionosuuksin ( 79,8 %). Tunnuslukuun vaikuttaa oleellisesti kertaluontoisten tulojen, kuten maanmyyntitulojen kertyminen.

15 11 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset tuotot ja kulut) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Varausten lisäys Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,2 18,1 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 226,0 145,6 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

16 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 12 Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Investointien tulorahoitus 70,7 % (v ,9 %) Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investoinneista yli 70 % on rahoitettu tulorahoituksella. Tilanne on selvästi parantunut edellisiin vuosiin verrattuna ja kunnan velkaantuminen on hidastunut. Pääomamenojen tulorahoitus 47,8 % (v ,6 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Melkein puolet investoinneista ja lainanlyhennyksistä hoidettiin vuosikatteella, tämä tunnusluku on parempi kuin edellisten vuosien tunnusluku. Lainanhoitokate 1,5 % (v ,0 %) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Pirkkalan kunnan lainanhoitokyky on ollut viime vuosina keskimäärin tyydyttävällä tasolla eli vuotta 2006 lukuun ottamatta lainat on pystytty hoitamaan tulorahoituksella. Viime vuonna lainanhoitokyky parantui edellisistä vuosista. Kassan riittävyys 30 pv (v pv) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

17 13 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ml. liikelaitokset (ulkoiset rahan lähteet ja rahan käyttö) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 70,7 45,9 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 47,8 31,6 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,5 1,0 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut 30 6 tilikaudella Asukasmäärä

18 Tase ja sen tunnusluvut 14 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Taseen liitetiedoissa on tase-erien tarkemmat erittelyt. Omavaraisuusaste 52 % (v %) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää %:n omavaraisuutta (valtakunnan keskiarvo vuonna 2007 oli 67 %). 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Pirkkalassa omavaraisuusaste on selvästi alle tavoitetason. Rahoitusvarallisuus euroa /asukas (v euroa /asukas) Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Rahoitusomaisuuden ja vieraan pääoman positiivinen erotus osoittaa määrän, mikä rahoitusomaisuudesta jää jäljelle, kun vieras pääoma on maksettu. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus 58 % (v %) Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin huomattavasti pienempi kuin Pirkkalassa. Vuonna 2007 suhteellinen velkaantuneisuus oli koko maassa keskimäärin 42 %. Vuoden 2008 tilastot puuttuvat vielä. Lainakanta on 35,7 milj. euroa (v ,7 milj. euroa) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat /asukas euroa (v e/asukas) Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 14 euroa vuonna 2008, mikä on 274 euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2007 lainaa oli koko maassa keskimäärin euroa /asukas. Vuoden 2008 tilastot puuttuvat vielä.

19 15 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet IV Muut omat rahastot Muut pitkävaikutteiset menot V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 2. Rakennukset VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat III Sijoitukset Muut toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 8 8 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valtion toimeksiannot Lainat julkisyhteisöiltä Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Liittymismaksut ja muut velat Muut toimeksiantojen varat II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Aineet ja tarvikkeet Ostovelat Muut velat II Saamiset Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Taseen tunnusluvut Myyntisaamiset Omavaraisuusaste, % Lainasaamiset = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoi- 3. Muut saamiset set varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) 4. Siirtosaamiset Rahoitusvarallisuus /asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja III Rahoitusarvopaperit pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä IV Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus-% VASTAAVAA YHTEENSÄ Käyttötulot = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

20 16 KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT 1000 % MENOT 1000 % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,07 Toimintakulut ,28 Verotulot ,13 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,57 Korkokulut ,71 Korkotuotot 391 0,40 Muut rahoituskulut 13 0,01 Muut rahoitustuotot 226 0,23 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ,68 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,92 - Käyttöomaisuuden myyntitappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 73 0,08 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,54 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,56 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,46 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä ,00 Kokonaismenot ovat nousseet edellisvuodesta 15,9 % ja kokonaistulot 10,5 %. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja olennaiset tapahtumat Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Osakeyhtiöt 2 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 1 Yhteensä 10 Tytäryhtiöitä olivat tilivuonna 2008 Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus (95,27 %), Pirkkalan Jäähalli Oy (82,19 %) sekä Niemenmaan Lämpö Oy (70 %). Kiinteistö Oy Pirkkalan Liikekeskus omisti edelleen osoitteessa Suupankuja 2 olevan tontin ja liikerakennuksen, jossa toimii pääkirjasto ja kulttuurin toimitila Luuppi. Tilikauden tappio vuonna 2008 oli 4.511,15 euroa. Vuonna 2008 toiminnassa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Edellisiltä tilikausilta on kertynyt tappiota ,67 euroa. Pirkkalan Jäähalli Oy:n osakkeita merkittiin suunnatussa osakeannissa tarjotut uutta osaketta, josta suoritettiin yhtiölle osakepääoman korotusta varten ,39 euroa. Merkinnän jälkeen kunnan omistusosuus kasvoi 82,19 prosenttiin ollen ennen 79,67 prosent-

21 17 tia. Kunta on antanut jäähalliosakeyhtiölle sitoumuksen palvelujen ostamisesta vuosittain eurolla. Tilikauden 2008 tappio oli ,43 euroa. Yhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä tappiota ,13 euroa ja vierasta pääomaa ,90 euroa. Kiinteistö Oy Pirkkalan vuokratalojen koko osakekanta myytiin kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti VVO-yhtymä Oyj:lle sekä Osuuskunta Hämeen vuokrakodeille. Osakkeiden kauppahinta oli ,54 euroa, josta myyntivoittoa kunnalle oli ,96 euroa. Pirkkalan kunta osti Kiinteistö Oy Pirkkalan vuokratalojen omistuksessa olleet Niemenmaan Lämpö Oy:n osakkeet. Osakkeiden kauppahinta oli 1.765,97 euroa, jolla kunta sai 21 osaketta. Samassa yhteydessä kunta osti Kiinteistö Oy Pirkkalan vuokratalojen omistuksessa olleet YH-Länsi Oy:n osakkeet. Kunnan omistusosuus Niemenmaan Lämpö Oy:sta on kaupan jälkeen 70 %. Tilikauden 2008 voitto oli 704,22 euroa. Osakkuusyhtiönä on Kiinteistö Oy Valtentori (omistusosuus 23,99 % osakkeista). Pirkkalan kunta omistaa työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon toimintaa varten hankitut osakkeet. Tilikauden voitto oli 9,23 euroa. Ohjeistuksesta ja tavoitteiden noudattamisesta: Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja ovat antaneet tarvittaessa vuoden aikana toimintaohjeita tytär - ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksiin. Myös muiden yhtiöiden kunnan määräämiä omia edustajia on tarpeen vaatiessa ohjeistettu. Pirkkalan kunta on edellyttänyt, että tytäryhtiöiden toiminta ei muodostu tappiolliseksi. Pirkkalan Jäähalli Oy noudattaa omaa talousohjelmaansa. Konsernivalvonta: Konsernivalvontaa suoritettiin kunnan konserniohjeiden mukaisesti. Kunnan johtoryhmän jäsenet seurasivat konserniyhteisöjen toimintaa oman hallinnonalansa näkökulmasta ja raportoivat epäkohdista kunnanjohtajalle, joka taas ilmoitti epäkohdista kunnanhallitukselle.

22 18 Pirkkalan konsernirakenteen kuvaus Pirkkalan kuntakonsernin muodostavat emoyhteisönä Pirkkalan kunta ja tytäryhteisöinä Niemenmaan Lämpö Oy, Kiinteistö Oy Pirkkalan liikekeskus ja Pirkkalan Jäähalli Oy. Tytäryhteisöt ja kuntayhtymät on yhdistetty konsernitilinpäätökseen nimellis- eli pariarvomenetelmän mukaan. Katkoviivalla merkitystä osakkuusyhtiöstä (Kiinteistö Oy Valtentori) on yhdistelty konsernitilinpäätökseen konserniyhteisön omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisön voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta.

23 19 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkoiset tuotot ja kulut) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 495 Muut rahoitustuotot 232 Korkokulut Muut rahoituskulut -113 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 12 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot -112 Vähemmistöosuudet 10 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 34,1 = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 226,6 = 100 * Vuosikate/Poistot Vuosikate, /asukas 639,5 Asukasmäärä

24 20 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 78 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 7 7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 64 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -18 Vaihto-omaisuuden muutos 213 Saamisten muutos 265 Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 75,3 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 51,8 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 1,7 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut 33 tilikaudella Asukasmäärä

25 21 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet II Osuus kuntayhtymien oman pääoman lis Muut pitkävaikutteiset menot III Arvonkorotusrahasto Enaakkomaksut 1 IV Muut omat rahastot V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) II Aineelliset hyödykkeet VI Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa- ja vesialueet Rakennukset B VÄHEMMISTÖOSUUDET Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 5. Muut aineelliset hyödykkeet VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Poistoero III Sijoitukset Vapaaehtoiset varaukset Osakkuusyhteisöosuudet D PAKOLLISET VARAUKSET Muut osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset 4 12 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT E TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT F VIERAS PÄÄOMA C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma I Vaihto-omaisuus II Pitkäaikainen koroton vieras pääoma III Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma II Saamiset IV Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ III Rahoitusarvopaperit Taseen tunnusluvut IV Rahat ja pankkisaamiset Omavaraisuusaste, % = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoi- VASTAAVAA YHTEENSÄ set varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus /asukas = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus-% 53 = 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta , = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

26 22 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa tai sen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä (KuntaL 69 ). Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen ( euroa) käsittelystä seuraavaa: kirjataan euroa varausten muutoksiin varausten lisäyksenä. Käyttökohteena osallistuminen Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon rahoittamiseen. kirjataan tilikauden ylijäämä euroa taseen oman pääoman tilille. Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että: Pirkkalan kunnan talous on tasapainossa lyhyellä aikajänteellä mitattuna (vuoden 2008 tilikausi ylijäämäinen), sekä pitkällä aikajänteellä mitattuna (taseen edellisten tilikausien ylijäämä noin 12,3 miljoonaa euroa) rahoituslaskelma sen sijaan ei ole tasapainossa, ja kunta on edelleen velkaantunut investointien tulorahoitusosuuden nostaminen on tulevina vuosina kunnan keskeisin talouden tasapainottamistavoite yhdessä positiivisen tilikauden tuloksen ohella. Kuntastrategia 2015 talouden strategisten tavoitteiden toteutuminen Valtuusto on hyväksynyt uudistetun kuntastrategian, joka ulottuu vuoteen Sen määrittelemät taloudelliset tavoitteet ovat: kuntatalous pidetään tasapainossa vuosikatteen tulee riittää poistoihin tuleviin menoihin varaudutaan ennakolta asukaskohtaisen lainamäärän ei anneta kasvaa yli seutukunnan keskiarvon tulo- ja kiinteistöveroprosentit sekä palvelumaksut pidetään seutukunnan yleisessä tasossa Talous oli tasapainossa vuonna 2008 kuntalain mukaan. Vuosikate riitti poistoihin. Vuosikatteen osuus poistoista oli 226 %. Tuleviin menoihin varauduttiin siten, että vuonna 2007 ryhdyttiin tekemään vuosittaisia varauksia osallistumisesta Pirkanmaan keskusjätevedenpuhdistamon rahoittamiseen. Seutukunnan asukasta kohti laskettu lainamäärä on vuoden 2008 lopussa ennakkotietojen mukaan noin puolet Pirkkalan kunnan määrästä. Pirkkalan tuloveroprosentti vuonna 2008 oli 19,00 %. Tampereen seutukunnassa vastaava taso oli Kangasalla, Lempäälässä ja Ylöjärvellä. Muissa seudun kunnissa tuloveroprosentti oli alhaisempi (Nokia ja Tampere) tai korkeampi (Orivesi ja Vesilahti). Seudun keskiarvo oli 18,88 % (ei painotettu).

27 23 Vuonna 2008 Tampereen seutukunnan keskimääräiset kiinteistöveroprosentit olivat seuraavat: yleinen kiinteistövero 0,73 %, vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,3 % ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,82 %. Pirkkalan vastaavat kiinteistöveroprosentit olivat 0,75; 0,30 ja 0,80. Pirkkalan kiinteistöverot olivat kauttalinjan seutukunnan keskitasossa eikä mikään kiinteistöverokanta ollut seutukunnan korkein. Vuodelle 2008 ei korotettu kiinteistöveroja. Palvelumaksuista ei ole vuodelta 2008 vertailutietoja, mutta valtuusto on edellyttänyt, että aina maksuja asetettaessa tai muutettaessa tehdään seutukunnalliset vertailut (maksujen määräämisen yleisissä periaatteissa), joten toimintapolitiikka tulee tarkasteluun asetettua strategiaa vasten kussakin maksun määräämispäätöksessä erikseen.

28 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

29 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2008 (ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot) 24 Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

30 Verotulojen erittely 25 Alkuper. Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Kunnallisveroa vastaavat vero- Kiinteistöveroprosentit Tulovero- tettavat tulot ( ) vak. muut prosentti (ennen ansioäyrit) Muutos-% yleinen asuinrak. asuinrak. Verovuosi , ,8 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,6 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,6 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,5 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,5 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,0 0,75 0,25 0,70 Verovuosi , ,6 0,75 0,30 0,80 Verovuosi , ,4 0,75 0,30 0,80 Verovuosi ,00 0,75 0,30 0,80 Verovuosi ,00 0,75 0,30 0,80 Valtionosuuksien erittely Alkuper. Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimen valt.os Opetus- ja kulttuuritoimen valt.os Valtionosuudet yhteensä Valtionosuuksien määrä on kasvanut vuodelta ,7 % ( euroa). Tuloverojen tilitykset vuodelta 2008 ovat 12,7 % suuremmat kuin vuonna Määrä on n. 5,9 milj. euroa. Yhteisöverojen määrä nousi edellisvuodesta euroa ja prosenteissa 8,3. Kiinteistöverotulot ovat kasvaneet euroa.

31 26 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2008 (ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot) Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoitus Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutukset Investoinnit Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys +/ Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoitustoiminnan nettorahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen