TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Ilmavälkkeen automaattinen luokittelu ja ominaisuudet 5 GHz:n kaksoispolarisaatiomittauksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Ilmavälkkeen automaattinen luokittelu ja ominaisuudet 5 GHz:n kaksoispolarisaatiomittauksissa"

Transkriptio

1 2012/816 ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) Ilmavälkkeen automaattinen luokittelu ja ominaisuudet 5 GHz:n kaksoispolarisaatiomittauksissa Tiivistelmä Teemu Mäkinen, Jarmo Koistinen, Seppo Pulkkinen, Pekka Rossi & Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitos, PL 503, Helsinki / Tässä projektissa ilmavälkkeen tilastollisia ominaisuuksia tutkittiin datalähtöisesti valitsemalla operatiivisesta kaksoispolarisaatiotutkadatasta näytteitä eri tyyppisistä välkkeistä ja määrittämällä kunkin näytteen luokka meteorologisen asiantuntemuksen perusteella. Näin saatujen luokkien tilastolliset ominaisuudet mallinnettiin tarkoitusta varten kehitetyillä menetelmillä, jotka ottavat yksittäisen pisteen lisäksi huomioon ympäröivän alueen tekstuurin. Malleja vertailemalla voitiin kullekin luokalle määritellä yksinkertainen jäsenfunktio, joka mahdollistaa automaattisen ja reaaliaikaisen tutkadatan luokittelun. 1. Johdanto Troposfäärissä vallitsevien olosuhteiden tosiaikainen ja automaattinen tulkinta on hyvin merkityksellistä sotilaallisille operaatioille, erityisesti lento- ja tiedustelutoiminnalle. Haitallisten sääilmiöiden kuten rankkasade, pyry, jäätävä sade, rakeet, salamointi, turbulenssi, puuskat ja syöksyvirtaukset lisäksi siihen kuuluvat myös muut ilmakehässä mitatut ilmiöt kuten silppu, linnut, hyönteiset ja lentolaitteet, sekä todellista kohdetta vailla olevat häiriötekijät kuten vieraat lähettimet, peiliheijastukset, kohina ja sironta yksikäsitteisen tutkamittausalueen takaa. Laaja-alaisesta ilmakehän siroajajoukosta tulevaa tutkasignaalia nimitetään usein ilmavälkkeeksi. Ilmavälkkeen tunnistamisessa yllä mainittuihin eri aiheuttajiin on alettu etenemään vasta viime aikoina mitattujen polarisaatiosuureiden avulla, kun sääpalvelukäyttöön on otettu 5 GHz:n kaksoispolarisaatiosäätutkat. Laajemman mittaussuurevalikoiman johdosta kaksoispolarisaatio tarjoaa oivan välineen ilmavälkkeen ja muiden kohteiden tunnistamiseen. Operatiivista luokittelijaa kaikille kohteille ei ole kuitenkaan aikaisemmin ollut saatavilla, ja erityisesti ei-meteorologisten kohteiden tilastolliset ominaisuudet ovat olleet huonosti tunnettuja. Jatkuvasti mittaavia kaksoispolarisaatiotutkajärjestelmiä on Suomessa tällä hetkellä kolme sekä T&K-toiminnassa kaksi. Lähivuosina kaksoispolarisaatiojärjestelmät tulevat kattamaan koko Suomen. Kohteiden automaattinen luokittelija on mahdollista asentaa osaksi Ilmatieteen laitoksen operatiivista (24/7) säätutkapalvelutoimintaa Puolustusvoimille. Toinen tarve on sotilaallisessa suunnittelussa, missä täytyy mallintaa esimerkiksi lentävien järjestelmien selviytymistä erilaisissa skenaarioissa ilmavälkkeiden seassa. Mallinnusta varten on tunnettava ilmavälkkeen eri luokkien tilastolliset ominaisuudet tutkamittauksissa, mukaanlukien polarisaatiosuureet ja niiden tekstuurit. Tällainen tieto auttaa optimoimaan muun muassa oman kohteen häiveominaisuuksia ja toisaalta vieraan kohteen havaitsemisalgoritmeja. Postiosoite MATINE Puolustusministeriö PL HELSINKI Sähköposti Käyntiosoite Puhelinvaihde Eteläinen Makasiinikatu HELSINKI (09) WWW-sivut Y-tunnus FI Pääsihteeri (09) OVT-tunnus/verkkolaskuosoite Itellan operaattorivälittäjätunnus Suunnittelusihteeri Toimistosihteeri (09) Faksi kirjaamo (09) Verkkolaskuoperaattori Yhteyshenkilö/Itella Itella Information Oy

2 2. Tutkimuksen tavoite ja suunnitelma Tutkimuksen keskeinen tavoite oli kehittää tarvittavat välineet ilmavälkkeen tosiaikaiseen tunnistamiseen ja kerätä riittävä tilastollinen perustieto sen mallintamiseen. Tämä päätavoite jakautui kolmeen selkeään alakohtaan: 1. Kehitetään ja testataan uusi matemaattinen menetelmä, jolla voidaan mallintaa moniulotteista ja osin puutteellista dataa halutulla tarkkuudella. Tehokkuusvaatimus ulottuu varsinaisesta mallin parametrien määrittelemisestä keskeisiin analyysin vaatimiin operaatioihin kuten pisteen luokkaan kuulumisen todennäköisyyteen (jäsenfunktio) tai mallien väliseen yhtenevyysmittaan (divergenssi). 2. Lasketaan laajan, noin 30 ilmavälkeluokkaan jaetun, kokeneen asiantuntijan poimiman kaksoispolarisaatiotutkadatan eri luokkien tilastolliset ominaisuudet ja esitetään ne havainnollisesti. 3. Määritellään kullekin luokalle optimoitu jäsenfunktio, joka mahdollistaa tutkadatan automaattisen ja reaaliaikaisen luokittelun. 3. Aineisto ja menetelmät Käsitelty tutkamittausaineisto poimittiin Ilmatieteen laitoksen kolmelta 5.6 GHz:n kaksoispolarisaatiotutkalta, jotka sijaitsevat Vantaalla, Anjalankoskella ja Ikaalisissa. Poiminta tehtiin tunnin välein operatiivisista sääpalvelua varten tehdyistä mittauksista, eli erityistä tutkimusmittausohjelmaa ei tarvittu. Mittaukset ovat tutkalla IRIS-formaatissa (Vaisala/SIGMET), josta ne muunnetaan jatkokäsittelyä varten eurooppalaisen säätutkayhteistyön käyttämään HDF5/ODIM-formaattiin. Kaikki valitut mittaukset olivat PPI-tyyppisiä, sisältäen mittaussuureet kokonaisheijastus dbt, korjattu kokonaisheijastus dbz, säteittäisnopeus V, spektrin leveys W, signaalin laatuindeksi SQI, korrelaatiokerroin ρ HV, heijastusero ZDR, vaihe-ero Φ DP, vaihe-eron muutos K DP sekä indeksin HydroClass, jota ei tutkimuksessa käytetty. Datalähtöinen luokittelumenetelmä tarvitsee toimiakseen edustavan näytteen kustakin kohdeluokasta. Nämä näytteet poimi kokenut asiantuntija, joka pystyi nimeämään ne luotettavasti. Tätä metadatan lisäämistä olemassa oleviin mittauksiin kutsutaan tässä yhteydessä kouluttamiseksi. Kouluttaminen onnistuu parhaiten etsimällä näytteitä, jotka edustavat mahdollisimman puhtaita kohdeluokkia. Projektin aikana luotiin graafinen koulutuskäyttöliittymä tutkadatan selaamiseen ja yksittäisten näytteiden rajaamiseen. Käyttöliittymän avulla voidaan määritellä sekä kohteen alueellinen ulottuvuus että mahdolliset raja-arvot mittaussuureille, helpottaen mittausdatan rajattua poimintaa kussakin tapauksessa niin, että se parhaiten edustaa puhdasta luokkaa. Jotta luokista saataisiin riittävän kattavat näytteet koulutustapauksia määriteltiin yhteensä yli tuhat kappaletta, sisältäen noin 7.7 miljoonaa tutkapistettä. Alustavan analyysin perusteella oli käynyt ilmeiseksi, että edes laajennettu kaksoispolarisaatiosuurejoukko ei ole riittävän laaja kaikkien haluttujen luokkien erottamiseksi toisistaan pelkästään mittauspisteen arvojen perusteella. Käytännössä kohteita luokitteleva meteorologi perustaa päätelmänsä sekä suureiden arvoihin että kohteen laajempaan muotoon ja tekstuuriin. Nämä tekijät sisällytettiin järjestelmään määrittelemällä joukko filttereitä, jotka antavat tietoa yksittäisen pisteen lähiympäristön tilastollisista ominaisuuksista kuten entropiasta tai yksityiskohtien tyypillisestä skaalasta. Näin johdettuja lisäsuureita käsiteltiin samoin kuin varsinaisia mittaussuureita, laajentaen mallinnetun datajoukon 58-dimensioiseksi. Jo projektin alussa oli tiedossa, että olemassa olevat monidimensioiset analyysimenetelmät eivät olleet erityisen sopivia vaadittua tehtävää varten, ja tämän vuoksi merkittävä osa projektista käytettiin uuden menetelmän kehittämiseen, toteuttamiseen ja testaukseen. Mene-

3 telmä pohjautuu ortogonaalipolynomeihin normalisoidussa koordinaatistossa ja sen matemaattisista yksityiskohdista on valmisteilla erillinen julkaisu. Projektin kannalta menetelmän oleellisia ominaisuuksia ovat suora parametrien määrittely (mallia luotaessa kukin datapiste käydään läpi vain kerran) ja mallien eksakti summautuvuus (summattu malli on invariantti datan jakamiselle mielivaltaisiin osajoukkoihin), käyttäjän määriteltävissä oleva mallinnustarkkuus, aidosti moniulotteinen malli sisältäen virhearvion, sekä nopeasti laskettavissa olevat pistekohtainen todennäköisyystiheys ja kahden mallin yhdenmukaisuustekijä. Teoreettisten tarkastelujen perusteella oli myös tiedossa, että mallin tarkkuus suhteessa vaadittujen parametrien määrään on heikompi voimakkaasti yksittäisten arvojen ympäristöön keskittyville jakaumille. Tällä oli merkitystä vain korrelaatiokertoimen ρ HV yhteydessä, mitattujen arvojen painottuessa useimmilla luokilla vaihteluvälin toiseen ääripäähän. Suureeseen kohdistettiin ennen mallintamista epälineaarinen muunnos, joka levitti mitatut arvot tasaisemmin vaihteluvälin alueelle, parantaen näin mallin tarkkuutta. Luokkakohtaiset mallit muodostettiin laskemalla yhteen kunkin luokan tapausten yksittäiset mallit. Näiden avulla etsittiin matalaulotteinen aliavaruus, joka minimoi mallien yhdenmukaisuustekijöiden neliösumman. 4. Tulokset ja pohdinta Kehitetty mallinnusmenetelmä toimi asetettujen vaatimusten mukaisesti. Koulutusdata voitiin käsitellä kokonaisuudessaan yhdessä päivässä tavallisella henkilökohtaisella tietokoneella. Valitun koulutusdatan koko oli noin 1.2 GB pakattua binääridataa. Mallinnusjoukon kooksi muodostui noin 800 MB pakkaamatonta ASCII-dataa, josta täydellisten luokkamallien osuus oli noin 26 MB. Optimaaliseen aliavaruuteen projisoidut luokittelumallit veivät yhteensä 133 kb. Mallijoukon kokoa voidaan jatkossa pudottaa vielä tästäkin murto-osaan ottamalla käyttöön parametri-optimointi, mikä kuitenkin tarvittavan työmäärän laajuuden vuoksi rajautui tämän projektin ulkopuolelle. Menetelmää kehittäessä hankittua tietotaitoa ja työkaluja voidaan jatkossa käyttää muihin, moniulotteisen datan analyysia vaativiin projekteihin. Mallinnusmenetelmä tuotti suoraan luokkien todennäköisyystiheysjakaumat määritellyssä suureavaruudessa. Näiden jakaumien yksi- ja kaksiulotteisia projektioita tarkastelemalla voitiin todeta sekä mallin että aliavaruusoptimoinnin toiminnan oikeellisuus. Tämän lisäksi yksiulotteisia projektioita verrattiin samasta datasta laskettuihin yksinkertaisiin frekvenssijakaumiin ja todettiin niiden olevan yhteneviä määritellyn tarkkuuden rajoissa. Nämä luokkakohtaiset jakaumat ovat projektin välittömimmin käyttökelpoinen päätulos, ja niiden yksityiskohtaisempia tarkasteluja tullaan lähiaikoina julkaisemaan erikseen. Luokittelun kannalta optimaaliset aliavaruudet olivat, yhdestä viiteen ulottuvuuteen, { O(W) }, { Φ DP, SQI }, { Φ DP, SQI, O(V) }, { Φ DP, SQI, V, O(V) } ja { Φ DP, SQI, V, O(V), R(dbT) }, missä O(X) merkitsee suureeseen X kohdistettua entropiafiltteriä ja R(X) kaistanpäästödifferenssifiltteriä. Tätä ylempiulotteisilla malleilla ei saavutettu merkittävää luokittelutarkkuuden parantumista geneerisen luokittelijan tapauksessa. Vastaavaan keskimääräiseen tarkkuuteen päästiin myös kaksi- tai kolmiulotteisilla malleilla määrittämällä kullekin luokalle oma optimaalinen aliavaruus. Tässä yksityiskohtaisemmassa analyysissä voitiin havaita selkeä kahtiajako meteorologisten ja ei-meteorologisten kohteiden välillä, ensimmäisten luokittelun pohjautuessa pääasiassa kokonaisheijastukseen ja sen johdannaisiin, ja jälkimmäisten luokittelun tukeutuessa ensisijaisesti signaalin laatuindeksiin.

4 Yksittäisten luokkaryhmien, kuten linnut tai hyönteiset, alaluokkia keskenään vertailemalla voitiin arvioida alajaon tarkkuus ja tarpeellisuus. Koulutustapausten perusteella esimerkiksi päivä- ja yöhyönteisten välinen ero ei ollut tunnistamisen kannalta merkittävä tekijä, maa- ja merihyönteisten välinen ero sen sijaan oli. Paitsi että nämä tarkastelut ovat mielenkiintoisia tieteellisessä mielessä, niiden avulla on myös mahdollista rakentaa tarpeen mukaan hyvin tarkkaan määritelty tuote. Mallinnusjärjestelmän komponenteista rakennettiin automaattisen luokittelijan prototyyppi, joka määrittää todennäköisimmän luokan yksittäisille tutkamittauksille. Toisin kuin suhteellisen raskas analysointivaihe, kokonaisen tutkakuvan luokittelu tapahtuu sekunnin murtoosissa, mahdollistaen reaaliaikaisen automaattisen luokittelun. Käytännössä operatiivinen luokittelija pitää räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaiseksi, ja projektin työkalujen modulaarinen toteutus sopii tähän erittäin hyvin. Suurin yksittäinen epävarmuustekijä on koulutustapausten luokittelun oikeellisuus. Tämä vaikutus todettiin minimaaliseksi vertaamalla kahden riippumattoman asiantuntijan luokittelua samalle aineistolle. Lisäksi itse mallinnusmenetelmää voitiin käyttää tarkastamaan luokan yhtenäisyys laskemalla yksittäisten tapausten väliset yhdenmukaisuustekijät, jotka todettiin korkeiksi. Tämä tulos osoittaa myös, että poimitut tapaukset muodostavat kattavan otoksen kustakin luokasta. 5. Loppupäätelmät Projekti saavutti kaikki sille asetetut tavoitteet ja osittain ylittikin ne, nostaen esiin uusia, mielenkiintoisia etenemissuuntia jatkotutkimuksille. Määriteltyjen luokkien tilastolliset ominaisuudet ovat sellaisenaan julkaisukelpoista materiaalia, ja muodostavat erinomaisen perustan sekä teoreettisille että käytännön tarkasteluille. Kehitetty mallinnusmenetelmä todettiin toimivaksi ja tehokkaaksi. Järjestelmän kyky suorittaa automaattista luokittelua todennettiin, ja projektissa kehitettyjen työkalujen avulla on varsin suoraviivaista rakentaa operatiivisia tuotteita tarkemmin määriteltyihin tarpeisiin. Menetelmää on jatkossa mahdollista vielä parantaa nykyisestä ottamalla käyttöön teknisiä ratkaisuja kuten yllä mainittu parametri-optimointi tai ketjutettu luokittelu. Tämän, välittömästi hyödynnettävien tieteellisten tulosten ja rakennettavissa olevien operatiivisten tuotteiden vuoksi aihepiiriin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa kannattaa ehdottomasti jatkaa. 6. Tutkimuksen tuottamat tieteelliset julkaisut ja muut mahdolliset raportit Kehitetystä menetelmästä ja tutkimuksen päätuloksista on valmisteilla julkaisuja. 7. Hankkeen seuraajan lausunto raportista Hankkeessa tutkittiin C-alueen tutkavälkkeen luokittelua Ilmatieteen laitoksen säätutkadatoja hyödyntäen. Ensinnäkin hankkeen aikana luotiin työkaluja tutkamaalien tyyppien ihmisavusteiseksi tunnistamiseksi. Tämä työvaihe on välttämätön luotettavan opetusaineiston saamiseksi luokitinta varten, ja onnistuu vain Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoiden tekemänä. Kehitetyt työkalut parantavat suuren datamäärän käytettävyyttä myös muihin tutkimustarkoituksiin.

5 Varsinainen välke- ja maalityyppien luokittimen rakentaminen osoittautui sangen haastavaksi ongelmaksi. Ilmatieteen laitoksella kehitettiin erittäin innovatiivisia, täysin uusia, matemaattisia menetelmiä luokittimen eri toiminnallisuuksien toteuttamiseksi. Alustavat luokittelutulokset vaikuttavat hyvin lupaaville. Tutkimussuunnitelmassa asetetut tavoitteet saavutettiin kiitettävästi. Tulosten hyödynnettävyys varsinaisen luokittimen osalta sekä luokittelun lopputuotteen - reaaliaikainen tieto tutkamaalien tyypistä - osalta on erittäin hyvä. MATINE-hankkeen loppulaskutuksen edellytyksenä on loppuraportointi, joka koostuu tälle pohjalle laaditusta Tiivistelmäraportista sekä erillisestä vapaamuotoisesta Kustannusselvityksestä. (Tiivistelmäraportti korvaa aiemmin vaaditut Loppuraportin ja Tiivistelmän). Tiivistelmäraportti keskittyy hankkeen tieteellisiin aikaansaannoksiin tiedon käytettävyyttä ja sovellettavuutta korostaen. Tutkimustulosten osalta MATINE kannustaa avoimeen tieteelliseen kansainväliseen tai kansalliseen julkaisutapaan ja/tai muuhun aktiiviseen omatoimiseen julkaisemiseen (esim. tutkimuslaitoksen omissa sarjoissa); näissä julkaisuissa tulee MATINE mainita rahoittajana. Tiivistelmäraportin tulee olla itsenäinen esitys MATINEn rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteista, sisällöstä, toteutuksesta ja tuloksista. Tiivistelmäraportti on pituudeltaan 6-10 sivua ja se julkaistaan sellaisenaan MATINEn verkkosivuilla. Tiivistelmäraportti kirjoitetaan Word-tiedostoon joko suomeksi tai englanniksi. Poikkeustapauksissa jolloin hankkeessa käsitellään tai hankkeessa on syntynyt maanpuolustuksellisista syistä salassa pidettävää tietoa, tulee tiivistelmäraportin laadinnassa rajoittua julkiselle tasolle. Kirjoita teksti harmaalle alueelle pohjaan tehdyn jaottelun mukaisesti otsakkeen alle (poista otsikosta tarpeeton engl. / suomenkielinen vaihtoehto). Fontti Verdana 10. Omia väliotsakkeita saa käyttää jäsentelyn tueksi. Käytä otsakkeissa ja tekstissä pohjan tyylejä. Kohtaan Tiivistelmä/Abstract on tarkoitus tehdä koko tutkimusta lyhyesti kuvaava teksti, jonka lukemalla saa käsityksen tutkimuksen sisällöstä. Tutkimuksen johtaja voi halutessaan pyytää asiantuntijalausunnon hanketta seuranneelta jaostolta tai hallinnonalan edustajalta hankkeen tulosten sovellettavuudesta ja relevanssista toimialalla. MATINEn sihteeristö pyytää MPKK:n kirjastosta julkaisulle sähköisen ISBN tunnuksen (PDF), jolloin tiivistelmäraporttiin voidaan viitata julkaisuna. Verkkojulkaisun ISSN numero on

TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ

TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ 2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI POLARIMETRINEN MITTAAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ

TIIVISTELMÄRAPORTTI POLARIMETRINEN MITTAAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ 2013/836 1 (7) ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2526-3 TIIVISTELMÄRAPORTTI POLARIMETRINEN MITTAAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu Uusitalo,

Lisätiedot

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari

Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Mat 2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kemira GrowHow: Paikallisen vaihtelun korjaaminen kasvatuskokeiden tuloksissa 21.2.2008 Ilkka Anttila Mikael Bruun Antti Ritala Olli Rusanen Timo Tervola

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure

Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia. Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure Automaattinen regressiotestaus ilman testitapauksia Pekka Aho, VTT Matias Suarez, F-Secure 2 Mitä on regressiotestaus ja miksi sitä tehdään? Kun ohjelmistoon tehdään muutoksia kehityksen tai ylläpidon

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Klorofyllin käyttömahdollisuudet pigmenttinä naamiomaaleissa

TIIVISTELMÄRAPORTTI. Klorofyllin käyttömahdollisuudet pigmenttinä naamiomaaleissa 2012/MAT818 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2412-9 TIIVISTELMÄRAPORTTI Klorofyllin käyttömahdollisuudet pigmenttinä naamiomaaleissa Pertti Lintunen, Pertti.Lintunen@vtt.fi, 020722

Lisätiedot

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.

Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä. Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3. Menetelmät tietosuojan toteutumisen tukena - käytännön esimerkkejä Tilastoaineistot tutkijan työvälineenä - mahdollisuudet ja rajat 2.3.2009 Tietosuoja - lähtökohdat! Periaatteena on estää yksiköiden suora

Lisätiedot

Luento 3: 3D katselu. Sisältö

Luento 3: 3D katselu. Sisältö Tietokonegrafiikan perusteet T-.43 3 op Luento 3: 3D katselu Lauri Savioja Janne Kontkanen /27 3D katselu / Sisältö Kertaus: koordinaattimuunnokset ja homogeeniset koordinaatit Näkymänmuodostus Kameran

Lisätiedot

OHJE 1/7 19.1.2011. Antopäivä Dnr 19.1.2011 FI.PLM 2011-249 93/70.02.02/2011. Voimassaoloaika 19.1.2011 - toistaiseksi. Säädösperusta Johtovalta

OHJE 1/7 19.1.2011. Antopäivä Dnr 19.1.2011 FI.PLM 2011-249 93/70.02.02/2011. Voimassaoloaika 19.1.2011 - toistaiseksi. Säädösperusta Johtovalta OHJE 1/7 19.1.2011 Antopäivä Dnr 19.1.2011 FI.PLM 2011-249 93/70.02.02/2011 Voimassaoloaika 19.1.2011 - toistaiseksi Säädösperusta Johtovalta Kumoaa MATINEn ohjeet 309/Hm/09 18.12.2009 310/Hm/09 18.12.2009

Lisätiedot

Alijärjestelmän mittaus ja muita epätäydellisiä mittauksia

Alijärjestelmän mittaus ja muita epätäydellisiä mittauksia T-79.4001 Tietojenkäsittelyteorian seminaari 0..008 1 Alijärjestelmän mittaus ja muita epätäydellisiä mittauksia Loepp & Wootters, Protecting Information, luvut.4-.5 T-79.4001 Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio

Käyttöohje. Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Otus- projektinhallintatyökalu Käyttöohje Versiohistoria: 1.0 7.5.2003 1. versio Mari 1.1 9.5.2003 Kommenttien perusteella korjattu versio Mari Tampere 9. toukokuuta 2003 Kimmo Airamaa, Andreas Asuja,

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Kvanttimekaniikan tulkinta

Kvanttimekaniikan tulkinta Kvanttimekaniikan tulkinta 20.1.2011 1 Klassisen ja kvanttimekaniikan tilastolliset formuloinnit 1.1 Klassinen mekaniikka Klassisen mekaniikan systeemin tilaa kuvaavat kappaleiden koordinaatit ja liikemäärät

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN

OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN OHJEITA TYÖSELOSTUKSEN LAATIMISEEN Raportointi kuuluu tärkeänä osana jokaisen fyysikon työhön riippumatta siitä työskenteleekö hän tutkijana yliopistossa, opettajana koulussa vai teollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi

Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Myynnin ja suunnittelun automatisoinnilla lisää tuottavuutta yrityksellesi Cielo on Ihme-3d Oy:n kehittämä pilvipohjainen, nettiselaimella käytettävä palvelu, jolla automatisoidaan mittatilaustyönä valmistettavien

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Visualisointi kansanedustajista neljässä eri ulottuvuudessa

Visualisointi kansanedustajista neljässä eri ulottuvuudessa Visualisointi kansanedustajista neljässä eri ulottuvuudessa Jaakko Talonen talonen.dm@gmail.com Johdanto Helsingin Sanomat julkaisi eduskuntavaalien 2011 vaalikoneensa avoimena tietona. Vaalikoneen tietojen

Lisätiedot

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi

Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi Skedulerisimulaattorin implementointi fysiikkatöille ja sen matemaattinen validointi 24.01.2011 Ohjaaja: Tapio Niemi Valvoja: Harri Ehtamo Tausta ja työn tavoite Työ tehtiin Helsinki Institute of Physics:ille,

Lisätiedot

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i.

1.9 Harjoituksia. Frekvenssijakaumien harjoituksia. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat. a) Kaikki aakkoset b) Kirjaimet L, E, M, C, B, A ja i. MAB5: Tilastotieteen lähtökohdat 1.9 Harjoituksia 1.1 Ulkolämpömittari näytti eilen 10 C ja tänään 20 C. Onko tänään kaksi kertaa niin kylmä kuin eilen? Miksi tai miksi ei? 1.2 Minkä luokkien muuttujia

Lisätiedot

Yhteistyöstänne etukäteen kiittäen

Yhteistyöstänne etukäteen kiittäen Muun muassa näitä asioita selvitetään Suomen Akatemian rahoittamassa Suomi Euroopassa tutkimuksessa, jonka toteutuksesta vastaa Turun yliopisto. Tiedonkeruun toteuttaa Tilastokeskus. Tutkimus tehdään samanlaisena

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö

Käyttöohje Työturvallisuuskeskus RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä Liitynnät Sovellusympäristö Käyttöohje 1 (7) RASSI Riskien arviointi sähköaloille Sisällys Yleistä...1 Liitynnät...1 Sovellusympäristö...1 Rassin käyttö...2 Riskien arviointi...3 Riskitarkastelu, vaaraluettelon teko...4 Riskitarkastelu,

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 3. helmikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Sisältö Kurssi koostuu kuudesta (seitsemästä) toisistaan riippumattomasta luennosta. Aihepiirit ovat:

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 1 Kuva 1 Sakari Järvenpää sakari.o.a.jarvenpaa@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 28.3.16 2 Sisällys 1 Kaaviot... 3 1.1 Kaavion osat... 3 1.2 Kaavion tekeminen... 4 1.3 Kaavion muokkaaminen...

Lisätiedot

Televerkon verkkotietojärjestelm

Televerkon verkkotietojärjestelm Televerkon verkkotietojärjestelm rjestelmän määrittely ja käyttk yttöönotto Lauri Turunen Diplomityöseminaari 10.10.2006 Valvoja: Ohjaaja: Prof. Heikki HämmH mmäinen DI Timo Kokkola Esityksen sisältö Verkkotietojärjestelmä

Lisätiedot

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska

Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus. Heini Puuska Käyttöliittymä ja tuotantokäsikirjoitus Heini Puuska Sisältö 1 Käyttöliittymä... 1 2 Tuotantokäsikirjoitus... 2 2.1 Kurssin esittely... 2 2.2 Oppimistehtävä 1... 2 2.3 Oppimistehtävä 2... 2 2.4 Reflektio

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

Radiotekniikan sovelluksia

Radiotekniikan sovelluksia Poutanen: GPS-paikanmääritys sivut 72 90 Kai Hahtokari 11.2.2002 Konventionaalinen inertiaalijärjestelmä (CIS) Järjestelmä, jossa z - akseli osoittaa maapallon impulssimomenttivektorin suuntaan standardiepookkina

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3 Suorat ja tasot Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta. 3.1 Suora Havaitsimme skalaarikertolaskun tulkinnan yhteydessä, että jos on mikä tahansa nollasta

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kompakti huippuominaisuudet omaava digitaalinen mittalaite soveltuu erinomaisesti sähköverkon energiatehokkuuden analysoimiseen AR6:n ominaisuuksia: Se ottaa jänniteaallosta

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

A-Tiilikate objektikirjasto

A-Tiilikate objektikirjasto A-Tiilikate objektikirjasto 15.1.2014 A-Tiilikate-objektikirjasto toimii ArchiCAD 14, 15, 16 ja 17 -versioissa. Kirjaston käyttöön tarvitaan Graphisoftin Tarvikkeet-laajennus. Tarvikkeet-laajennuksen käyttöönotto

Lisätiedot

Tilastomenetelmien lopputyö

Tilastomenetelmien lopputyö Tarja Heikkilä Tilastomenetelmien lopputyö Lopputyössä on esimerkkejä erilaisista tilastomenetelmistä. Datatiedosto Harjoitusdata.sav on muokattu tätä harjoitusta varten, joten se ei vastaa kaikkien muuttujien

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Johdatus tekoälyyn. Luento 6.10.2011: Koneoppiminen. Patrik Hoyer. [ Kysykää ja kommentoikaa luennon aikana! ]

Johdatus tekoälyyn. Luento 6.10.2011: Koneoppiminen. Patrik Hoyer. [ Kysykää ja kommentoikaa luennon aikana! ] Johdatus tekoälyyn Luento 6.10.2011: Koneoppiminen Patrik Hoyer [ Kysykää ja kommentoikaa luennon aikana! ] Koneoppiminen? Määritelmä: kone = tietokone, tietokoneohjelma oppiminen = ongelmanratkaisukyvyn

Lisätiedot

1.1 Funktion määritelmä

1.1 Funktion määritelmä 1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen

Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 1: Johdanto Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 ja mittaaminen >> Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa?

Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa? 1 / 14 Luku 2. Datasta tietoon: mitä dataa? mitä tietoa? T-61.2010 Datasta tietoon, syksy 2011 professori Erkki Oja Tietojenkäsittelytieteen laitos, Aalto-yliopisto 31.10.2011 2 / 14 Tämän luennon sisältö

Lisätiedot

naaraat < read.table('http://cs.joensuu.fi/pages/whamalai/dm13/naaraatvalikoitu.csv', head=t, sep=',')

naaraat < read.table('http://cs.joensuu.fi/pages/whamalai/dm13/naaraatvalikoitu.csv', head=t, sep=',') naaraat < read.table('http://cs.joensuu.fi/pages/whamalai/dm13/naaraatvalikoitu.csv', head=t, sep=',') printf < function(...) { print(sprintf(...)) c_by_method < NULL # Listataan ne muuttujaparit, joilla

Lisätiedot

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14)

Pikaopas. The New Black. Kesäkuu 2014. Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Pikaopas The New Black Kesäkuu 2014 Datscha Pikaopas The New Black (25.6.2014) 1 (14) Taustatieto Tämä dokumentti on luotu helpottamaan uuden Datscha version käyttämistä. Uusi versio julkaistaan 27. kesäkuuta

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi

Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut www.helsinki.fi Näin järjestän ohjelmointikurssin, vaikka en ole koskaan ohjelmoinut Ohjelmointikurssin järjestäminen Helsingin yliopiston Ohjelmoinnin MOOC-kurssimateriaalin avulla 15.4.2016 1 Linkki Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI

KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI KOTISIVUKONE ULKOASUEDITORI Kun olet luonut itsellesi kotisivut, voit aloittaa ulkoasun yksityiskohtaisemman räätälöimisen. Kotisivukone tarjoaa helppokäyttöisen ulkoasueditorin, jonka avulla saat sivujen

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

2. Aineiston kuvaaminen graafisesti 1

2. Aineiston kuvaaminen graafisesti 1 2. Aineiston kuvaaminen graafisesti 1 Esimerkki 3. Frekvenssijakaumien muokkaaminen [Hei08, s.151-152] 1. Avataan http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran15a/02/esim/pytinki2003.sav. 2. Suoritetaan

Lisätiedot

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista Aihepiiri Tilastollisiin tunnuslukuihin tutustuminen Luokka-aste Kesto Tarvittavat materiaalit / välineet Lyhyt kuvaus tehtävästä Yläaste 9. luokka 30 min

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3

OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi. Luento 3 OHJ-7600 Ihminen ja tekniikka -seminaari, 4 op Käyttäjäkokemuksen kvantitatiivinen analyysi Luento 3 Tutkimussuunnitelman rakenne-ehdotus Otsikko 1. Motivaatio/tausta 2. Tutkimusaihe/ -tavoitteet ja kysymykset

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus

JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1

Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 Johdatus tilastotieteeseen Tilastollisten aineistojen kerääminen ja mittaaminen TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1 ja mittaaminen Tilastollisten aineistojen kerääminen Mittaaminen ja mitta-asteikot TKK (c)

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti

VeRan laboratoriotietojen siirtoformaatti FCG Finnish Consulting Group Oy VERA TOIMINTAOHJEET Rev./pvm 1.03 Hyväksytty 30.4.2010 Sisältö Käyttö Vastuuhenkilö VeRan tiedonsiirtoformaatti Laboratoriot, jotka toimittavat tulokset suoraan VeRaan.

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Työpaja Työpaja on vertaisarviointiin soveltuva työkalu. Työpaja mahdollistaa töiden palautuksen ja niiden jakelun opiskelijoiden arvioitavaksi sekä arvioinnin antamisen. Laita Muokkaustila päälle ja lisää

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot