Laadullisen tutkimuksen tekijälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadullisen tutkimuksen tekijälle"

Transkriptio

1 Laadullisen tutkimuksen tekijälle Työkirja Satakunnan AMK Ari Pitkäranta

2 2 Laadullinen tutkimus Sivu 2

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimustyökirjan alueet Työskentely tutkimustyökirjan kanssa MITÄ ON LAADULLINEN TUTKIMUS Tutkimusote Johtoajatus Konstruktiivinen tieto Hiljainen tieto, teksti ja kieli MITEN SELVITÄ ALOITTAMISEN KYNNYKSEN YLI Mind Map tekniikka HYVÄN TUTKIMUKSEN KRITEERIT Työelämälähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovointityö TUTKIMUSTARVEANALYYSI Miten teemasta jäsennellään tarve Miten tarpeesta edetään kysymyksiin Yhteenveto TUTKIMUKSEN PERUSVALINNAT Tutkimustehtävän asettaminen Laadullinen tutkimus Sivu 3

4 4 Tutkimuksen luonne Tutkimuksen näkökulma Tutkimuksen tavoitteet TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen käsitteet Käsitteellistäminen Käsitteiden määrittelyn vaihtoehdot Yhteenveto TUTKIMUKSEN METODOLOGISET PERUSTEET Metodologia ja menetelmä Tutkimuksen tarkoitus Aineiston hankinnan vaihtoehdot Kyselytutkimus Havainnointi Haastattelu TUTKIMUSOTE JA TAUSTAOLETUKSET Käsitteitä Tieteenfilosofioita ja olettamuksia Looginen empirismi Laadullinen tutkimus Sivu 4

5 5 Kriittinen rationalismi Kriittinen teoria Fenomenologia Hermeneutiikka Systeemiteoria Filosofiset olettamukset Tutkimuksen viitekehyksen rakennusaineet TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA Kysely ja haastattelu Lomakehaastattelu, teemahaastattelu ja syvähaastattelu Dialogi haastattelumenetelmänä Havainnointi Muita aineistonkeruumenetelmiä Tutkimukseen osallistuvien määrä TUTKIMUKSEN ANALYYSI Aineiston analyysi Konteksti Intentio Monimenetelmällisyys Laadullinen tutkimus Sivu 5

6 6 Kenttätyö Prosessin analyysi Hermeneuttinen kehä TAVOITTEENA TULKINTA, YMMÄRRYS JA MALLINTAMINEN Tulkinnallinen lähestymistapa Kuvaileva tutkimusmenetelmä Tapaustutkimus eli case-tutkimus Laadullisen observoinnin analyysi Hermeneuttinen metodi Narratiivinen analyysi Etnometodologisen analyysin keinot Grounded Theory -menetelmä Kriittinen hermeneutiikka Toimintatutkimus TUTKIJAKSI KEHITTYY KIRJOITTAMISEN TAITO LUKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ILO TUTKIMUSSUUNNITELMA KIRJALLISUUS Laadullinen tutkimus Sivu 6

7 7 18. JOHDANTO TUTKIMUSSUUNNITTELUN OHJAUSTEHTÄVIIN Ohjaustehtävät Laadullinen tutkimus Sivu 7

8 8 E S I P U H E Miten ja miksi tämä työkirja on syntynyt. Työkirjan tekemiseen on useita syitä. Päällimmäisin lienee se, että se toimii ohjaavana työkaluna opinnäytetyön ja tutkimuksen tekijälle. Työkirjan avulla voi mennä työstettävissä asioissa edestakaisin. Sen sivuille voi tehdä muistinpanoja. Piirtää ja kirjoittaa. Työkirja mahdollistaa osallistavan opetuksen. Varsinkin laadullisen tutkimuksen kohdalla tutkimuksen taustaoletusten ja tutkimusotteen (tutkimusstrategian) ymmärtäminen vaatii tekemistä. Työkirja sopii työskentelyyn pienissä ryhmissä. Lopputyön tekemisen tarkoitus on oppia itsenäistä, ohjattua työskentelyä. Tutkimusmenetelmät jaetaan laadulliseen ja tilastolliseen. Jako ilmaisee, että olisi ikään kuin kaksi tapaa tehdä tutkimusta. Laadullisesta tutkimuksesta voi todeta sen, että se on aina ihmisten maailman tutkimusta sosiaalisessa ympäristössä. Tilastollista tutkimusta voi tehdä sekä ihmisten maailmassa että luonnontieteellisessä ympäristössä. Kvantitatiivisin menetelmin voidaan tutkia pörssikursseja, valuuttoja, säätä, vesi- ja maaperänäytteitä, lääketieteen alueita mutta myös liiketaloudellisia, kasvatustieteellisiä ja psykologisia ilmiöitä. Tilastollinen tutkimus sopii kaikkeen, mitä voidaan mitata. Delfoi analyysi ja ns. likert asteikko edusta- Laadullinen tutkimus Sivu 8

9 9 vat puolikvantitatiivista lähestymistapaa, jolloin luonteeltaan laadulliset kysymykset ja väittämät ilmaistaan tilastollisin jakaumin. Laadullisessa tutkimuksessa löytyy valtava määrä lähestymistapoja, joista pitää valita tutkimustehtävän ja kysymyksen kannalta soveliain. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista lähestymistapaa on mahdollista käyttää myös samassa tutkimuksessa. Laadullinen tutkimus on kokonaisuus, samalla kun pohditaan aineiston keräämistä, on pohdittava myös miten aineisto analysoidaan. Tämä koskee sekä kuvailevaa, ymmärtävää ja tulkitsevaa sosiaalista konstruktivismia (kauppatieteellinen lähestymistapa) kuin toimintatutkimuksen otteella tehtävää organisaatiotutkimusta tai mallintavaa tuotekehitystutkimusta, jota käytetään T&K&I työssä. Nykyään lyhenteessä on mukana myös innovoiminen. Työkirjan laatijan henkilökohtaiset kokemukset yritysten ja organisaatioiden kehittämisestä, strategiatyöstä ja johtoryhmätyöskentelyn parantamisesta ovat osoittaneet yhtäläisyyden laadullisen tutkimuksen ja kehittämistyön välillä. Lopputyön tekeminen parityöskentelynä on hyvä tapa, lopputöitä voisi tehdä samasta aiheesta isommallakin tutkimusryhmällä edellyttäen, että asiaa voidaan koordinoida. Työkirjasta näkee mitä pitää tehdä, se toimii ajattelun ja tutkimusstrategian apuvälineenä. Johtamisvalmennuksessa samaa työkirjaa käytetään riippumatta henkilön tasosta koska, henkilön oma tieto ja asema määrittävät sen sisällön mitä työkirjan ja siitä tehtävään suunnitelmaan sisällytetään. Samantapainen ajattelu liittyy myös lopputyön tekemiseen. Sama työkirjan laatu koskee kaikkia lopputyöntekijöitä, siksi ei ole käytössä huonompia tai parempia teorioita riippuen mitä tasoa opiskelija suorittaa. Ei ole huonompaa tietoa, jota käytettäisiin alemman tutkinnon lopputyöhön. Erottavana tekijänä on opiskelijan ymmärryksen syvyys, vain se erottaa alemman ja ylemmän tutkinnon suorittajan, siksi sama ohjaava työkirja käy eri tasoille. Työkirja on erityisesti valmennuksen ja ohjauksen apuvälinen ja auttaa opiskelijaa itsensä oman minän - johtamisessa. Laadullinen tutkimus Sivu 9

10 10 Työkirjan sisältö perustuu pääasiassa lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin ja siitä on luettavuuden vuoksi jätetty suurin osa lähdeviitteistä pois. Erityisesti niitten lainausten kohdalla, jotka koskevat kirjaa Harisalo & Keski-Petäjä & Talkkari (2002) viitteet on jätetty lähes kokonaan pois, kirjan käyttämiseen tässä tarkoituksessa on kuitenkin saatu lupa. Toinen merkittävä lähde on Anttila (2005), jonka koko herättää kunnioitusta kokeneemmassakin tutkijassa. Kolmas merkittävä lähde on Tuomi & Sarajärvi (2006). Käytettyjen lähteiden luettelo on kokonaisuudessaan työkirjan lopussa. Laadullinen tutkimus Sivu 10

11 1. JOHDANTO Laadullisen tutkimuksen tekeminen työkirja on tarkoitettu ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tehtäviä kehityshankkeita ja tieteellisiä tutkimuksia varten. Tieteellisyyden kysymys on aina hankala ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kohdalla, koska ensisijainen tavoite on edistää työelämäperustaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (t&k&i). Jos opinnäytteessä kuitenkin puhutaan laadullisesta tutkimuksesta, voidaan kai olettaa, että käsitteeseen tutkimus sisältyy tieteellisyyden vaade. Tieteellisyyttä voidaan ajatella systemaattisena tarvelähtöisenä tekemisenä, kriittisyytenä lähteitä kohtaan, tehtäväalueen tai kehittämistarpeen rajaamisena, tutkimusaineiston hankinnan osaamisena, analyyttisenä tarkasteluna ja ammattimaisena raportointina. Onko mahdollista ylipäätään ajatella, että olisi ei-tieteellisiä tai vähemmän tieteellisiä tutkimuksia? Toki tutkimuksen tekemisen yhteydessä on muistettava ottaa huomioon opinnäytetöiden harjoitusluonne. Lopputyövaiheessa olevalta opiskelijalta edellytetään kykyä soveltaa oppimaansa ja taitoa hallita tutkimusprosessin eri vaiheet ja vaatimukset sekä ammattitaitoa tuottaa raportteja valitsemastaan aiheesta ja tutkimusalueesta. Tutkielma voi edustaa ylivoimaista haastetta tai testiä, jonka edessä omat tiedot tuntuvat heppoisilta ja voimat vähäisiltä. Onneksi tunne on sama jopa kokeneella tutkijalla, joka on tarttunut uuteen haasteeseen. Kokenut tutkija kuitenkin tietää, että haasteesta selviää tekemällä työtä, eli lukemalla ja kirjoittamalla. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi tutkiva työ tarkoittaa myös puhumista, kuuntelemista, kyselemistä, väittelemistä ja kritiikin hyväksymistä. Vaikka työ Laadullinen tutkimus Sivu 11

12 saatetaan kokea vaikeaksi, se tarjoaa tekijälleen henkisen kasvun mahdollisuuden. Miksi hyväksyä tietämättömyys, kun voi tuottaa uutta tietoa. Miksi tyytyä jo keksittyihin asioihin, kun niitä voi parantaa ja kehittää sekä keksiä uusia. Laadullisen tutkimuksen tekeminen poikkeaa monessa mielessä tilastollisen tutkimuksen tekemisestä. Kvantitatiivista tutkimusta voisi kuvata lineaarisena vaihe vaiheelta toistuvana systemaattisena työnä. Kvantitatiivista tutkimusta ohjaa myös jokin tutkimusongelma. Sen avulla pyritään ratkaisemaan jotakin. Kvantitatiivinen tutkimus käyttää omia loogisia päättelysääntöjään. Onko tutkimus aineisto- vai teorialähtöinen ei vielä tee eroa kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen välille. Ensisijaisesti laadullinen tutkimus noudattaa niin sanottua abduktiivista päättelyä jota voisi kuvata veteen heitetyn kiven synnyttämillä renkailla. Laadullisen tutkimuksen päättely lähtee liikkeelle jostakin johtoajatuksesta. Ajatus etenee eri suuntiin, ja palaa takaisin keskelle. Laajenevat ympyrät kuvaavat ymmärryksen kasvamista. Laadullisen tutkimuksen tehtävä on lisätä ymmärrystä, mahdollistaa erilaisia tulkintoja, mallintaa asioita ja antaa asioille merkityksiä. laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja lähestymistapoja käytetään esimerkiksi suunnittelututkimuksessa. Kun halutaan ymmärtää esimerkiksi liikuntarajoitteisen henkilön elämää erilaisissa tilanteissa, voidaan tähän soveltaa etnografista lähestymistapaa. Urheilijat ja heidän välineensä muodostavat oman ryhmänsä. Tällöin puhutaan käytön tutkimuksesta. Asumista ja elämistä varten on kehitetty oma, niin sanottu Living Lab tutkimusmalli. Sen avulla tutkitaan mitä erilaisimpia asioita käyttäjän elinpiirissä. Käytön tutkimus ei ole sama asia kuin markkinatutkimus. Markkinatutkimuksella tutkitaan liiketoimintaa. Käytön tutkimus liittyy suunnittelututkimukseen, jonka tehtävä on tuottaa uusia artefakteja tai innovaatioita. Usein uusi tuote synnyttää tarpeen kehittää valmistavan toimitusketjun organisaatiota ja logistiikka. Suun- Laadullinen tutkimus Sivu 12

13 nittelututkimus muodostaa oman laajan alueensa ja olen jättänyt sen tämän työkirjan ulkopuolelle. Suunnittelututkimuksesta on oma työkirjansa, joka perustuu ajatukseen, että yritykset ja organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Yritykset tarvitsevat uusia artefakteja, jotka voivat olla tuotteita, organisaatiomalleja, uusia teknologioita, uusia tuotantotapoja ja niin edelleen. Oman alueensa muodostaa artefaktien tai innovaatioiden diffuusio, leviäminen eli käyttäjästä käsin katsottuna omaksuminen. Millaisia ovat eri asiakasryhmät esimerkiksi korkean osaamisen tai korkean teknologian tuotteiden kohdalla ajallisen omaksumisen suhteen. Laadullisen tutkimuksen mahdollistaja on luottamus. Ajatellaan tilannetta, että joku tulee kotiisi tutkimaan Living Lab ajatuksella, miten liikuntarajoitteisen, tai näkövammaisen elämä sujuu rullatuolissa. Millaisia keittiökalusteita tässä tilanteessa tarvittaisiin? Tai ajatellaan toinen tilanne, jossa yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos. Näkemykseni mukaan tutkija tarvitsee tämän kaltaisissa tilanteissa huomattavan määrän luottamuspääomaa sekä sosiaalista pääomaa. Mitä ne kantavat sisällään selviää vasta tutkimustilanteessa, johon tutkijan on uskaltauduttava. Laadullinen tutkimus on kasvollista tutkimusta. Tilastollisessa tutkimuksessa pyritään kasvottomuuteen. Laadullinen tutkimus on persoonallista. Tutkija on aina myös osa tutkittavaa prosessia. Kun me vastaamme kyselyyn, me emme tiedä minne vastauksemme tarkkaan ottaen menee. Jos tutkimuslaitos on nimekäs, voimme jopa antaa aitoja vastauksia. Tutkija lähtee kuitenkin aina ajatuksesta, että tutkittava puhuu totta. Tutkijan eettiset ohjeet on hyvä lukea ennen haastatteluun menoa vaikkapa Hirsjärven & Hurmeen kirjasta (2008), Tutkimushaastattelu Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Laadullinen tutkimus Sivu 13

14 Työelämässä tarvitaan tutkimuksellista ammattitaitoa Sen avulla etsitään ja sovelletaan uutta tietoa Kehitetään työolosuhteita Vertaillaan vaihtoehtoja Suunnitellaan uusia tuotteita, menetelmiä, markkinoita, materiaaleja, toimintatapoja ja organisaatioita Yritetään ymmärtää maailman monimutkaisuutta ja moniselitteisyyttä Tutkimuksellista ammattitaitoa vieroksuvassa työssä ja työyhteisössä käydään huomaamatonta matkaa menneisyyteen tulevaisuuden sijasta. Tutkimus on matka uuteen kokemukseen, tietoon ja ymmärrykseen. Tutkimuksellisen ammattitaidon vahvistaminen Ole kiinnostunut asioista ja ilmiöistä, jotka eivät suoraan liity työhösi Lue tutkimuksia ja niistä tehtyjä tiivistelmiä sanoma- ja aikakauslehdistä Mieti kuinka soveltaisit tutkimustuloksia omaan työhösi Opettele erottamaan tutkimukseen perustuva näkemys henkilökohtaisista mielipiteistä Etsi perusteita ja lisätukea esitetyille väitteille ja johtopäätöksille Laadullinen tutkimus Sivu 14

15 Harjoita kirjoittamista järjestelmällisesti Etsi ja pyydä palautetta kirjoituksiisi Kerro aina auliisti muille mitä olet lukenut ja kirjoittanut ja oppinut Keskustele, keskustele, keskustele Tutkijan ammattitaito vaatii harjoitusta. Luku- ja kirjoitustaito ruostuvat ellei niitä käytetä. Kun niitä aletaan käyttää, niin sujuvuus paranee. Laadullinen tutkimus Sivu 15

16 TUTKIMUSTYÖKIRJAN ALUEET Laadullisen tutkimuksen tekijälle -työkirja sisältää aluksi johdannon laadullisen tutkimuksen maailmaan. Seuraavaksi tarkastellaan hieman, miten selvitä kynnyksen yli. Laadullinen tutkimus tavoittelee tutkijalleen tulkintoja ja syvempää ymmärrystä tutkimaansa asiaan ja mahdollisesti tutkittavan asian kuvailevaa mallintamista. Sen vuoksi laadullinen tutkimus edellyttää monikanavaista tiedon ja aineiston hankintaa. Laadullinen tutkimus etenee kirjoittamalla ja reflektoimalla. Tutkijan on hyväksyttävä tutkimusmetodiksi ajattelu ja vuoropuhelu itsensä ja kohteen kanssa. Tämä edellyttää kirjoittamista ja uudelleenajattelua. Ajatukset eivät kirkastu eivätkä kristallisoidu ilman kirjoittamista. Sanotaan myös, että mikäli kykenet piirtämään tutkimuksen kohteena olevasta asiasta kuvan, olet ymmärtänyt, mitä olet tekemässä. Tutkijalla saattaa olla myös tunne ettei oikein tiedä mistä aloittaa, ohjeena voisi tällöin olla, että on aivan sama mistä reunasta lumipalloa pyörittää niin silti koko pallo pyörii. Lumipallo alkaa myös kasvaa keskeltä reunoille kuten laadullinen tutkimuskin etenee. Tämä erotuksena lineaarisemmin ajassa etenevästä kvantitatiivisesta tutkimuksesta, tai ainakin millainen mielikuva sen tekemiseen liittyy. Tutkija voi aloittaa työnsä ideariihellä, jos sopivaa tai järkevää teemaa ei löydy. Seuraavaksi Laadullisen tutkimuksen tekijälle etenee alla olevan luettelon mukaisesti. Tutkimuksen filosofisista perusteista on oma lukunsa sen jälkeen, kun tutkimusasettelu on saatu jotenkin tehtyä. On oleellista ymmärtää, että fysiikan tutkimuksessa tutkitaan erilaista maailmaa kuin mitä tehdään psykologian, historian, yhteiskunnan, organisaatioiden tai tuotekehityksen tasolla. Jokaiseen näistä löytyy Laadullinen tutkimus Sivu 16

17 oma, niin sanottu metateoriansa, joka avaa näkymiä tutkimusotteeseen, metodologiaan, tiedonhankinnan tekniikkaan, aineiston analysointiin ja päätelmien tekemiseen. Ensin kuitenkin edetään konkretian tasolla, jotta saadaan tutkimusteema jotenkin kiinnitettyä tutkijan omiin mieltymyksiin. Ensinnä pyritään tunnistamaan tarve. Tutkimuksen tarpeen tunnistaminen ja tutkittava alueen rajaaminen valintojen kautta Teoreettiset valinnat: käsitteet ja käsitteellistäminen Tutkimuksen teon metodologiset ydinasiat: aineiston hankinnan ja analyysin vaihtoehdot Näkökulmia kirjoittamisesta, jatkuvan kirjoittamisen tärkeys Lukemisen merkitys tutkimustyön välttämättömänä polttoaineena Tutkimus etenee tämän jälkeen kierteisenä spiraalina, jonka tavoite on ymmärryksen lisääminen ja syventäminen. Tätä kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi. Laadullinen tutkimus Sivu 17

18 TYÖSKENTELY TUTKIMUSTYÖKIRJAN KANSSA Seuraavassa on ohjeita siitä miten työ etenee kalenterisoituna. Perusajatus on tässäkin se että ellei tee, niin työ ei edisty. Lue työkirjan jokainen luku useaan kertaan. Tarkista kirjallisuudesta sellaisia käsitteitä, jotka tuntuvat vierailta. Esimerkiksi Anttila, Pirkko (2005), Ilmaisu, Teos, Tekeminen ja tutkiva toiminta, sisältää kattavan metodologisen käsitteistön Hanki tutkimuksen tekemisen metodologista oheiskirjallisuutta, valitsemastasi alueesta. Lue 2000 luvun kirjallisuutta, koska AMK-näkökulma alkaa näkyä siinä selkeämmin. Tee työkirjan tehtävät ja tutkimuksen suunnittelun ohjaustehtävät Tee tutkimussuunnitelma Palaa alkuun ja täsmennä, hyväksy että työ on iteratiivista. Laadullinen työ etenee ikään kuin keskeltä reunoille ja takaisin Hanki kirjallista aineistoa tutkimuksen viitekehyksen kirjoittamiseksi Tee haastattelut, kyselyt, havainnoi, etsi ja hanki tarvitsemiasi dokumentteja Lue, lue, lue Kirjoita, kirjoita ja kirjoita Hyväksy, että kirjoittaminen ja lukeminen ovat osa laadullisen tutkimuksen tekemistä ja niihin harjaantuu tekemällä. Tekemättä jättäminen, arvostelu ja kriittisyys eivät edistä työtäsi. Tutkijan pahin vihollinen on kriittisyys omaa työtään kohtaan liian aikaisessa vaiheessa. On muistettava, että jos lukee hyviä tutkimusartikkeleita, niin niiden takaa löytyy vuosien harjaantunut kirjoittaja. Jos lukee oman Laadullinen tutkimus Sivu 18

19 tasonsa tutkielmia, niin välttämättä ei opi yhtään mitään muuta kuin sen, miten tästä vaiheesta on ylipäätään tai kunnialla selvitty. Laadullinen tutkimus Sivu 19

20 2. MITÄ ON LAADULLINEN TUTKIMUS Käsittelemme tässä Laadullisen tutkimuksen tekemisen oppaassa pääasiassa hermeneuttiseen tieteenkäsitykseen perustuvaa tutkimusotetta muita tutkimusotteita esitellään omassa luvussaan. Hermeneutiikkaan perustuvia tutkimusotteita nimitetään yhteiskuntatieteissä yleisnimellä case-tutkimus, ymmärtävää ja tulkitsevaa metodia kutsutaan hermeneuttiseksi. Kauppatieteissä puhutaan konstruktivistisesta tutkimuksesta tai sosiaalisesta konstruktivismista. Hermeneuttisesta tutkimusotteesta käytetään liiketaloustieteissä vakiintunutta käsitettä sosiaalinen konstruktivismi. Tapaustutkimuksessa korostuvat asioiden ainutkertaisuus, kontekstuaalisuus (tilannesidonnaisuus), aineistolähtöisyys ja erityisesti abduktiivinen päättely. TUTKIMUSOTE Laadullinen tutkimusote etenee pisimmälle vietynä käytännön ilmiöistä ja havainnoista yleiselle tasolle eli empiriasta teoriaan. Laadullisen tutkimuksen ideana on ymmärtää, tulkita ja luoda kuvaava malli tutkittavalle ilmiölle. Tätä varten tarvitaan käsitteellinen kehikko, viitekehys, jonka läpi ilmiötä eli siitä saatuja havaintoja tarkastellaan. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruussa on pyrittävä moni- Laadullinen tutkimus Sivu 20

21 kanavaisuuteen. Siinä on mukana haastatteluja, havainnointia (observointia), tutkijan omia muistiinpanoja, autenttisia asiakirjoja yms. (Anttila 2006.) Laadullinen tutkimus on tilannesidonnaista ja ainutkertaista. Kontekstin ymmärtäminen eli se, miten jokin asia, ilmiö liittyy ympäristöönsä, on olennaisen tärkeä myöhemmille tulkinnoille. Sen avulla analyysi voidaan kytkeä laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin. Siinä voi olla mukana kuvausta esimerkiksi siitä, millaisiin sosiaalisiin yhteyksiin, instituutioihin, kulttuuripiirteisiin, ajankohtaan, ympäristötekijöihin yms. ilmiö liittyy. Konteksti voi olla myöhemmässä analyysissä avain merkitysten tutkintaan. Kontekstia pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, ja saattaa tapahtua väärinymmärryksiä ellei sen tilannemerkitystä ymmärretä. Samanaikaisesti voi olla voimassa useita eri konteksteja, samoille tai eri henkilöille. (Anttila 2006.) JOHTOAJATUS Abduktiivinen päättely perustuu siihen, että uuden teorian muodostus on mahdollista voin silloin, kun havaintojen tekoon liittyy jokin johtoajatus (guiding principle). Abduktio käsittää tosiasioiden tarkastelun ja niitä selittävän teorian keksimisen. Peirce toteaa, että jos yleensä on mahdollista ymmärtää jotakin ympäröivästä maailmasta, niin sen täytyy tapahtua tällä tavalla (Peirce 1903/1997). Abduktio kattaa kaikki sellaiset operaatiot, joiden avulla luodaan teorioita ja käsitteitä, etenipä itse päättelyprosessi mihin suuntaan hyvänsä. (Anttila 2006.) Abduktion asemesta voitaisiin käyttää toistakin sanaa, nimittäin arvaamista, koska tutkittavassa kohteessa on paljon ominaisuuksia, joille olisi hyvä saada jokin selitys. Abduktiossa muodostuu ensin jokin johtoajatus ja siitä toimintahypo- Laadullinen tutkimus Sivu 21

22 teesi. Se on ainoa uusia ajatuksia tuottava looginen operaatio. Siinä oletetaan, että jotakin saattaa tapahtua ja toimitaan sen mukaan. Uusi teoria ei siis synny pelkästään havaintojen perustella, kuten induktiivisessa päättelyssä oletetaan, vaan johtoajatuksen avulla. Johtoajatus voi olla luonteeltaan intuitiivinen käsitys tai se voi olla hyvinkin pitkälle muotoiltu hypoteesi. Sen avulla havainnot voidaan keskittää joihinkin seikkoihin tai olosuhteisiin, joiden uskotaan tuottavan uusia näkemyksiä ja ideoita, uutta teoriaa kyseisestä ilmiöstä. Koska abduktiivista päättelyä varten tutkijalla on oltava selkeä johtoajatus, on suotavaa, että hän itse hallitsee edes jollain tavalla tutkimansa aiheen, jotta hän osaa käyttää mielikuvia apunaan. Abduktiivisen päättelyn logiikka menee pidemmälle kuin pelkästään todellisuuden pelkistämiseen piirteiksi ja näkemyksiksi. Varsinkin kriittinen hermeneutiikka kuuluu tämän logiikan mukaisiin menetelmiin. (Peirce 1903/1997; Anttila 2006.) KONSTRUKTIIVINEN TIETO Hermeneutiikkaan perustuvia tutkimusotteita kutsutaan eri tieteenaloilla eri nimityksillä. Liiketaloustieteissä hermeneuttista tutkimusotetta nimitetään sosiaaliseksi konstruktivismiksi. Konstruktivistinen tietokäsitys tarkoittaa että tieto muodostuu sosiaalisesti ihmisten välillä ja tämä näkemys on esimerkiksi t&k&i toiminnan perusta. Jonkinlaisena yleisnimenä laadulliselle tutkimukselle lienee case-tutkimus, koska laadullinen tutkimus on aina tapaustutkimus. Tapaustutkimus on sellainen empiirinen tutkimus, joka käyttää monipuolista ja monilla eri tavoilla hankittua tietoa analysoimaan tiettyä nykyistä tapahtumaa tai toimintaa tietyssä rajatussa ympäristössä. (Yin 2003.) Laadullinen tutkimus Sivu 22

23 Tarkoituksena on tutkia intensiivisesti tiettyä, tavallisesti jotakin sosiaalista kohdetta, esimerkiksi yksilöitä, ryhmiä, laitoksia tai yhteisöjä. Laadullisen casetutkimuksen pienin yksikkö on yksi, yksi henkilö tai yksi organisaatio. Casetutkimus ei pyri missään tapauksessa edustamaan yleistettävyyttä. Tunnetuimpia muita nimityksiä varsinkin liiketaloustieteiden piirissä ovat toiminta-analyyttinen tutkimus, toimintatutkimus ja kliininen tutkimus. Vaikkeivät niiden väliset niiden väliset erot olekaan vakiintuneet selvästi, esittävät eri tutkijat niiden eroiksi piirteitä, jotka ilmenevät tutkimuksen suoritustavoissa eli menetelmissä. (Olkkonen 1994.) Hermeneuttisen tieteenkäsityksen mukaiseen tiedonhankintaan kuluu keskeisesti tutkijan ja tutkittavan ilmiön parissa toimivien henkilöiden ymmärrys. Ymmärrys koskee nimenomaan vaikeasti mitattavia asiayhteyksiä, ilmiöiden syitä, tapahtumien prosesseja jne. Havainnot ovat pääsiassa laadullisia ja niiden käsittely perustuu tutkijan tulkintaan. Esikuvat periytyvät humanistisista tieteistä, mm. käyttäytymistieteistä. Niissä on tutkimuskohteina usein ilmiöitä, joista on pyrittävä saamaan syvällistä tietoa. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, esimerkiksi uudenlaisia toimintaratkaisuja, joiden ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi kehityksen ohjaamiselle. (Olkkonen 1994.) HILJAINEN TIETO, TEKSTI JA KIELI Tänä päivänä hermeneutiikan alueella käsitellään sitä, miten me ymmärrämme maailmassa olemisen tarkoituksen, kuinka me elämme siinä ja mikä on suhteemme toisiin ihmisiin. Kuitenkin, kun pohditaan taiteellisen toiminnan ja luovan pro- Laadullinen tutkimus Sivu 23

24 sessoinnin näkökulmasta hermeneutiikan antamia lähtökohtia ilmiöiden tutkimiseen, törmätään moneen tämän filosofian sisällä eläneeseen traditioon. Schleiermacher korosti hermeneuttisen tulkinnan ei-kielellistä suuntaa ja eläytyvän ymmärtämisen tarvetta, jonka avulla voitaisiin yhtyä vieraan psyyken sisäiseen elämään. Dilthey korosti ymmärryksen ja merkityksenannon merkitystä. Heidegger toi mukanaan käsitteen hermeneuttinen kehä, ja hän pyrki samalla korostamaan varsinkin subjektin maailmassa olemisen tapaa ja ymmärretyksi tulemista. Gadamer toi mukanaan käsitteet esiymmärrys ja tulkittavan ja tulkitsijan merkityshorisontit sinä tilanteessa, kun sidotaan tulkinnan kieli merkityssisältöjen muodostumiseen. Ricoeurin mukaan taas alkuperäiseen tekstin syntymisen tilanteeseen ei voida enää palata, ja siksi teksti on voitava tulkita arvauksen ja vahvistamisen keinoin, ja siksi tekstiin käytettävä argumentoivaa eli perustelevaa tulkintaa, joka toimii hermeneuttisen kehän tavoin, mutta ottaen huomioon tekstin tarkastelun sekä subjektiivisen että objektiivisen puolen. (Anttila 2006.) Hermeneuttisessa traditiossa on eniten pohdittu tekstin tulkintaa verbaalisena ilmaisun muotona sekä diskurssin että narratiivin näkökulmasta. Tutkijat viittaavat myös siihen, että teksti on ymmärrettävä myös ei-verbaalin kommunikoinnin muotona. Eräs taiteellisen ja luovan tuottamisen tutkimuksen keskeinen kysymys on, edustavatko ei-kielelliset tutkimuskohteet, kuten arkkitehtuuri, maalaustaide, kuvanveisto, musiikki, muotoilu jne. sellaisia tulkinnallisia tekstejä, jotka ilmaisevat tarkoituksia ja ajatuksia ja jos ilmaisevat niin miten? Miten ne ilmaistaan intersubjektiivisesti ymmärrettävällä tavalla. Sastamalassa sijaitsevan Pyhän Olavin kirkkoon maalauksia ja kuvallista viestintää tehnyt taiteilija Osmo Rauhala totesi Maarit Tastulan haastattelussa, että taiteellinen viestintä ylittää kirjoitetun kielen rajat. Kirjoitetun tekstin yhteydessä me olemme aina sanojen ja käsitteiden eli kielemme vankeja. Vartola on todennut, että kielellä on arkeologisesti ohjaava vaikutus. Rauhala on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, joka valittiin vuoden (2009) alumniksi. Hän yhdistää evoluuti- Laadullinen tutkimus Sivu 24

25 on taiteen ilmaisuun ja vieläpä menestyy kaupallisessa mielessä. Eli voidaan todeta että Rauhala tavoittaa ihmisen kolmen kielen avulla. Hänellä on ollut yli 100 kansainvälistä näyttelyä. Hermeneutiikka on filosofiassa ymmärtämistä ja tulkintaa korostava suuntaus. Siinä tutkitaan asioita, joita voi pitää merkityksiä sisältävinä kokonaisuuksina, kuten kirjallisuutta, historiaa ja yhteiskuntaa. Se korostaa tosiasioiden ja arvojen välistä yhteyttä toisin kuin positivismi, joka sulkee arvot tieteellisen ajattelun ulkopuolelle. Ilmiöt sidotaan sekä leveys- että pituussuuntaan muihin ilmiöihin ja tapahtumiin, ajallisesti samanaikaisin tapahtumiin ja ilmiöiden kehitykseen. Hermeneuttinen tieteenperinne tutkii asioiden merkityssisältöjä, kulttuuria. Hermeneutiikan tutkimuskohdetta sanotaan usein tekstiksi, vaikka se ei sellaisessa muodossa aina olisikaan. Tulkittavaa tekstiä voivat olla kaikki sellaiset puheet, kuvat, tapahtumien kuvaukset yms. seikat, joihin yleensä voi latautua merkityksiä. Tulkinta tarkoittaa sitä, että tutkija tarkastelee havaintojaan sellaisten teoreettisten olettamusten kautta, joiden ilmenemistapoja havaittavien ilmiöiden ajatellaan olevan. (Haaparanta & Niiniluoto 1986.) Tulkinta perustuu aina tulkitsijan omaan maailmankuvaan ja aikakauden ajattelutapoihin, joten uudet tutkijasukupolvet tekevät tulkinnan uudelleen. Hermeneutiikka on yhtä vanhaa kuin vanhat kirjoitukset. Hermeneutiikka merkitseekin tulkintaoppia. Tulkintaoppia tarvittiin alun perin mm. teologian ja lain tulkinnan alueilla. Hermeneutiikka yhdistetään myös Hermes-jumalaan. Hermes on antiikin mytologioissa sanansaattaja ihmisten ja jumalten välillä. Hermes on siis kääntäjien jumala, koska kielen kääntäminenhän on myös eräs tapa ymmärtää vierasta tekstiä (Anttila 2006). Laadullinen tutkimus Sivu 25

26 Roomalaisessa mytologissa Mercurius on kaupankäynnin jumala ja jumalten sanasaattaja. Hän oli Jupiterin poika ja yleensä hänet samastetaan kreikkalaiseen vastineeseensa Hermekseen. Vaikka Hermeskin oli jumalten lähetti, hän oli Mercuriusta monipuolisempi eikä hänellä ollut mitään tekemistä kaupan kanssa. Mercurius liittyi erityisesti viljakauppaan. Hän oli kuuluisa nopeudestaan, ja niin elohopea, mercurius, sai nimensä hänen mukaansa. Mercuriuksen kultti vakiinnutettiin Roomassa 495 ekr. (Maailman myytit ja tarut, Cotterell 1996) Hermeneutiikka käsittelee tekstiä ensisijaisesti viestinä ja tulkitsijaa sen vastaanottajana. Tekstin ja tulkitsijan kohdatessa syntyy tiettyä vuoropuhelua, kahden ihmisen välistä jännitettä. Kummallakin on oma, ainakin jossain määrin toisistaan eroava maailmantulkintansa ja tulkintaan sisältyy yritys sulauttaa molemmat horisontit toisiinsa. Päinvastoin kuin positivistisessa perinteessä, jossa laaditaan matemaattisia malleja tai abstraktioita todellisuudesta, hermeneutiikalla pyritään rakentamaan konkretisoitu kuva, kokonaisuus eikä vain sen malli. Hermeneuttinen metodi on ymmärtävä ja tulkitseva. Jokaisella tulkitsijalla on jokin esiymmärrys kohteestaan. Tämä tarkoittaa eräänlaista asettautumista samaan maailmaan kohteen kanssa. Menetelmä, jolla halutaan saada kohde haltuun ja tulkituksi perustuu sen ontologian eli perustavaa laatua olevan olemuksen ns. hermeneuttisen situaation (vallitsevan tilanteen) ymmärtämiseen. Tältä pohjalta hermeneutiikan voidaan katsoa olevan pyrkimystä saattaa näkyviin ja selvittää situaation luonnetta ja rakentumista (Anttila 2006.). Hermeneutiikkaan liittyy hermeneuttinen spiraali (hermeneuttinen kehä) joka kuvaa miten jokaista yksityiskohtaa on kuvattava kokonaisuuden osana ja toisaalta miten yksityiskohdat vaikuttavat kokonaisuuteen. Kohteen lukeminen vaikut- Laadullinen tutkimus Sivu 26

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

ORGANISAATION VALMIUDET PROSESSIMAISEEN TYÖSKENTELYYN KLO , L 209

ORGANISAATION VALMIUDET PROSESSIMAISEEN TYÖSKENTELYYN KLO , L 209 ORGANISAATION VALMIUDET PROSESSIMAISEEN TYÖSKENTELYYN 7.3.08 KLO 12-16.00, L 209 Mistä tunnistaa prosessin? Resurssit Process Toimittaja Syöte Tulos Asiakas Kuka on asiakas? Miten mittaat tulosta? Mikä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?

Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot