Laadullisen tutkimuksen tekijälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadullisen tutkimuksen tekijälle"

Transkriptio

1 Laadullisen tutkimuksen tekijälle Työkirja Satakunnan AMK Ari Pitkäranta

2 2 Laadullinen tutkimus Sivu 2

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimustyökirjan alueet Työskentely tutkimustyökirjan kanssa MITÄ ON LAADULLINEN TUTKIMUS Tutkimusote Johtoajatus Konstruktiivinen tieto Hiljainen tieto, teksti ja kieli MITEN SELVITÄ ALOITTAMISEN KYNNYKSEN YLI Mind Map tekniikka HYVÄN TUTKIMUKSEN KRITEERIT Työelämälähtöinen tutkimus-, kehitys- ja innovointityö TUTKIMUSTARVEANALYYSI Miten teemasta jäsennellään tarve Miten tarpeesta edetään kysymyksiin Yhteenveto TUTKIMUKSEN PERUSVALINNAT Tutkimustehtävän asettaminen Laadullinen tutkimus Sivu 3

4 4 Tutkimuksen luonne Tutkimuksen näkökulma Tutkimuksen tavoitteet TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tutkimuksen käsitteet Käsitteellistäminen Käsitteiden määrittelyn vaihtoehdot Yhteenveto TUTKIMUKSEN METODOLOGISET PERUSTEET Metodologia ja menetelmä Tutkimuksen tarkoitus Aineiston hankinnan vaihtoehdot Kyselytutkimus Havainnointi Haastattelu TUTKIMUSOTE JA TAUSTAOLETUKSET Käsitteitä Tieteenfilosofioita ja olettamuksia Looginen empirismi Laadullinen tutkimus Sivu 4

5 5 Kriittinen rationalismi Kriittinen teoria Fenomenologia Hermeneutiikka Systeemiteoria Filosofiset olettamukset Tutkimuksen viitekehyksen rakennusaineet TUTKIMUSAINEISTON HANKINTA Kysely ja haastattelu Lomakehaastattelu, teemahaastattelu ja syvähaastattelu Dialogi haastattelumenetelmänä Havainnointi Muita aineistonkeruumenetelmiä Tutkimukseen osallistuvien määrä TUTKIMUKSEN ANALYYSI Aineiston analyysi Konteksti Intentio Monimenetelmällisyys Laadullinen tutkimus Sivu 5

6 6 Kenttätyö Prosessin analyysi Hermeneuttinen kehä TAVOITTEENA TULKINTA, YMMÄRRYS JA MALLINTAMINEN Tulkinnallinen lähestymistapa Kuvaileva tutkimusmenetelmä Tapaustutkimus eli case-tutkimus Laadullisen observoinnin analyysi Hermeneuttinen metodi Narratiivinen analyysi Etnometodologisen analyysin keinot Grounded Theory -menetelmä Kriittinen hermeneutiikka Toimintatutkimus TUTKIJAKSI KEHITTYY KIRJOITTAMISEN TAITO LUKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ILO TUTKIMUSSUUNNITELMA KIRJALLISUUS Laadullinen tutkimus Sivu 6

7 7 18. JOHDANTO TUTKIMUSSUUNNITTELUN OHJAUSTEHTÄVIIN Ohjaustehtävät Laadullinen tutkimus Sivu 7

8 8 E S I P U H E Miten ja miksi tämä työkirja on syntynyt. Työkirjan tekemiseen on useita syitä. Päällimmäisin lienee se, että se toimii ohjaavana työkaluna opinnäytetyön ja tutkimuksen tekijälle. Työkirjan avulla voi mennä työstettävissä asioissa edestakaisin. Sen sivuille voi tehdä muistinpanoja. Piirtää ja kirjoittaa. Työkirja mahdollistaa osallistavan opetuksen. Varsinkin laadullisen tutkimuksen kohdalla tutkimuksen taustaoletusten ja tutkimusotteen (tutkimusstrategian) ymmärtäminen vaatii tekemistä. Työkirja sopii työskentelyyn pienissä ryhmissä. Lopputyön tekemisen tarkoitus on oppia itsenäistä, ohjattua työskentelyä. Tutkimusmenetelmät jaetaan laadulliseen ja tilastolliseen. Jako ilmaisee, että olisi ikään kuin kaksi tapaa tehdä tutkimusta. Laadullisesta tutkimuksesta voi todeta sen, että se on aina ihmisten maailman tutkimusta sosiaalisessa ympäristössä. Tilastollista tutkimusta voi tehdä sekä ihmisten maailmassa että luonnontieteellisessä ympäristössä. Kvantitatiivisin menetelmin voidaan tutkia pörssikursseja, valuuttoja, säätä, vesi- ja maaperänäytteitä, lääketieteen alueita mutta myös liiketaloudellisia, kasvatustieteellisiä ja psykologisia ilmiöitä. Tilastollinen tutkimus sopii kaikkeen, mitä voidaan mitata. Delfoi analyysi ja ns. likert asteikko edusta- Laadullinen tutkimus Sivu 8

9 9 vat puolikvantitatiivista lähestymistapaa, jolloin luonteeltaan laadulliset kysymykset ja väittämät ilmaistaan tilastollisin jakaumin. Laadullisessa tutkimuksessa löytyy valtava määrä lähestymistapoja, joista pitää valita tutkimustehtävän ja kysymyksen kannalta soveliain. Kvalitatiivista ja kvantitatiivista lähestymistapaa on mahdollista käyttää myös samassa tutkimuksessa. Laadullinen tutkimus on kokonaisuus, samalla kun pohditaan aineiston keräämistä, on pohdittava myös miten aineisto analysoidaan. Tämä koskee sekä kuvailevaa, ymmärtävää ja tulkitsevaa sosiaalista konstruktivismia (kauppatieteellinen lähestymistapa) kuin toimintatutkimuksen otteella tehtävää organisaatiotutkimusta tai mallintavaa tuotekehitystutkimusta, jota käytetään T&K&I työssä. Nykyään lyhenteessä on mukana myös innovoiminen. Työkirjan laatijan henkilökohtaiset kokemukset yritysten ja organisaatioiden kehittämisestä, strategiatyöstä ja johtoryhmätyöskentelyn parantamisesta ovat osoittaneet yhtäläisyyden laadullisen tutkimuksen ja kehittämistyön välillä. Lopputyön tekeminen parityöskentelynä on hyvä tapa, lopputöitä voisi tehdä samasta aiheesta isommallakin tutkimusryhmällä edellyttäen, että asiaa voidaan koordinoida. Työkirjasta näkee mitä pitää tehdä, se toimii ajattelun ja tutkimusstrategian apuvälineenä. Johtamisvalmennuksessa samaa työkirjaa käytetään riippumatta henkilön tasosta koska, henkilön oma tieto ja asema määrittävät sen sisällön mitä työkirjan ja siitä tehtävään suunnitelmaan sisällytetään. Samantapainen ajattelu liittyy myös lopputyön tekemiseen. Sama työkirjan laatu koskee kaikkia lopputyöntekijöitä, siksi ei ole käytössä huonompia tai parempia teorioita riippuen mitä tasoa opiskelija suorittaa. Ei ole huonompaa tietoa, jota käytettäisiin alemman tutkinnon lopputyöhön. Erottavana tekijänä on opiskelijan ymmärryksen syvyys, vain se erottaa alemman ja ylemmän tutkinnon suorittajan, siksi sama ohjaava työkirja käy eri tasoille. Työkirja on erityisesti valmennuksen ja ohjauksen apuvälinen ja auttaa opiskelijaa itsensä oman minän - johtamisessa. Laadullinen tutkimus Sivu 9

10 10 Työkirjan sisältö perustuu pääasiassa lähdeluettelossa mainittuihin lähteisiin ja siitä on luettavuuden vuoksi jätetty suurin osa lähdeviitteistä pois. Erityisesti niitten lainausten kohdalla, jotka koskevat kirjaa Harisalo & Keski-Petäjä & Talkkari (2002) viitteet on jätetty lähes kokonaan pois, kirjan käyttämiseen tässä tarkoituksessa on kuitenkin saatu lupa. Toinen merkittävä lähde on Anttila (2005), jonka koko herättää kunnioitusta kokeneemmassakin tutkijassa. Kolmas merkittävä lähde on Tuomi & Sarajärvi (2006). Käytettyjen lähteiden luettelo on kokonaisuudessaan työkirjan lopussa. Laadullinen tutkimus Sivu 10

11 1. JOHDANTO Laadullisen tutkimuksen tekeminen työkirja on tarkoitettu ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tehtäviä kehityshankkeita ja tieteellisiä tutkimuksia varten. Tieteellisyyden kysymys on aina hankala ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden kohdalla, koska ensisijainen tavoite on edistää työelämäperustaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (t&k&i). Jos opinnäytteessä kuitenkin puhutaan laadullisesta tutkimuksesta, voidaan kai olettaa, että käsitteeseen tutkimus sisältyy tieteellisyyden vaade. Tieteellisyyttä voidaan ajatella systemaattisena tarvelähtöisenä tekemisenä, kriittisyytenä lähteitä kohtaan, tehtäväalueen tai kehittämistarpeen rajaamisena, tutkimusaineiston hankinnan osaamisena, analyyttisenä tarkasteluna ja ammattimaisena raportointina. Onko mahdollista ylipäätään ajatella, että olisi ei-tieteellisiä tai vähemmän tieteellisiä tutkimuksia? Toki tutkimuksen tekemisen yhteydessä on muistettava ottaa huomioon opinnäytetöiden harjoitusluonne. Lopputyövaiheessa olevalta opiskelijalta edellytetään kykyä soveltaa oppimaansa ja taitoa hallita tutkimusprosessin eri vaiheet ja vaatimukset sekä ammattitaitoa tuottaa raportteja valitsemastaan aiheesta ja tutkimusalueesta. Tutkielma voi edustaa ylivoimaista haastetta tai testiä, jonka edessä omat tiedot tuntuvat heppoisilta ja voimat vähäisiltä. Onneksi tunne on sama jopa kokeneella tutkijalla, joka on tarttunut uuteen haasteeseen. Kokenut tutkija kuitenkin tietää, että haasteesta selviää tekemällä työtä, eli lukemalla ja kirjoittamalla. Lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi tutkiva työ tarkoittaa myös puhumista, kuuntelemista, kyselemistä, väittelemistä ja kritiikin hyväksymistä. Vaikka työ Laadullinen tutkimus Sivu 11

12 saatetaan kokea vaikeaksi, se tarjoaa tekijälleen henkisen kasvun mahdollisuuden. Miksi hyväksyä tietämättömyys, kun voi tuottaa uutta tietoa. Miksi tyytyä jo keksittyihin asioihin, kun niitä voi parantaa ja kehittää sekä keksiä uusia. Laadullisen tutkimuksen tekeminen poikkeaa monessa mielessä tilastollisen tutkimuksen tekemisestä. Kvantitatiivista tutkimusta voisi kuvata lineaarisena vaihe vaiheelta toistuvana systemaattisena työnä. Kvantitatiivista tutkimusta ohjaa myös jokin tutkimusongelma. Sen avulla pyritään ratkaisemaan jotakin. Kvantitatiivinen tutkimus käyttää omia loogisia päättelysääntöjään. Onko tutkimus aineisto- vai teorialähtöinen ei vielä tee eroa kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen välille. Ensisijaisesti laadullinen tutkimus noudattaa niin sanottua abduktiivista päättelyä jota voisi kuvata veteen heitetyn kiven synnyttämillä renkailla. Laadullisen tutkimuksen päättely lähtee liikkeelle jostakin johtoajatuksesta. Ajatus etenee eri suuntiin, ja palaa takaisin keskelle. Laajenevat ympyrät kuvaavat ymmärryksen kasvamista. Laadullisen tutkimuksen tehtävä on lisätä ymmärrystä, mahdollistaa erilaisia tulkintoja, mallintaa asioita ja antaa asioille merkityksiä. laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja lähestymistapoja käytetään esimerkiksi suunnittelututkimuksessa. Kun halutaan ymmärtää esimerkiksi liikuntarajoitteisen henkilön elämää erilaisissa tilanteissa, voidaan tähän soveltaa etnografista lähestymistapaa. Urheilijat ja heidän välineensä muodostavat oman ryhmänsä. Tällöin puhutaan käytön tutkimuksesta. Asumista ja elämistä varten on kehitetty oma, niin sanottu Living Lab tutkimusmalli. Sen avulla tutkitaan mitä erilaisimpia asioita käyttäjän elinpiirissä. Käytön tutkimus ei ole sama asia kuin markkinatutkimus. Markkinatutkimuksella tutkitaan liiketoimintaa. Käytön tutkimus liittyy suunnittelututkimukseen, jonka tehtävä on tuottaa uusia artefakteja tai innovaatioita. Usein uusi tuote synnyttää tarpeen kehittää valmistavan toimitusketjun organisaatiota ja logistiikka. Suun- Laadullinen tutkimus Sivu 12

13 nittelututkimus muodostaa oman laajan alueensa ja olen jättänyt sen tämän työkirjan ulkopuolelle. Suunnittelututkimuksesta on oma työkirjansa, joka perustuu ajatukseen, että yritykset ja organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Yritykset tarvitsevat uusia artefakteja, jotka voivat olla tuotteita, organisaatiomalleja, uusia teknologioita, uusia tuotantotapoja ja niin edelleen. Oman alueensa muodostaa artefaktien tai innovaatioiden diffuusio, leviäminen eli käyttäjästä käsin katsottuna omaksuminen. Millaisia ovat eri asiakasryhmät esimerkiksi korkean osaamisen tai korkean teknologian tuotteiden kohdalla ajallisen omaksumisen suhteen. Laadullisen tutkimuksen mahdollistaja on luottamus. Ajatellaan tilannetta, että joku tulee kotiisi tutkimaan Living Lab ajatuksella, miten liikuntarajoitteisen, tai näkövammaisen elämä sujuu rullatuolissa. Millaisia keittiökalusteita tässä tilanteessa tarvittaisiin? Tai ajatellaan toinen tilanne, jossa yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos. Näkemykseni mukaan tutkija tarvitsee tämän kaltaisissa tilanteissa huomattavan määrän luottamuspääomaa sekä sosiaalista pääomaa. Mitä ne kantavat sisällään selviää vasta tutkimustilanteessa, johon tutkijan on uskaltauduttava. Laadullinen tutkimus on kasvollista tutkimusta. Tilastollisessa tutkimuksessa pyritään kasvottomuuteen. Laadullinen tutkimus on persoonallista. Tutkija on aina myös osa tutkittavaa prosessia. Kun me vastaamme kyselyyn, me emme tiedä minne vastauksemme tarkkaan ottaen menee. Jos tutkimuslaitos on nimekäs, voimme jopa antaa aitoja vastauksia. Tutkija lähtee kuitenkin aina ajatuksesta, että tutkittava puhuu totta. Tutkijan eettiset ohjeet on hyvä lukea ennen haastatteluun menoa vaikkapa Hirsjärven & Hurmeen kirjasta (2008), Tutkimushaastattelu Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Laadullinen tutkimus Sivu 13

14 Työelämässä tarvitaan tutkimuksellista ammattitaitoa Sen avulla etsitään ja sovelletaan uutta tietoa Kehitetään työolosuhteita Vertaillaan vaihtoehtoja Suunnitellaan uusia tuotteita, menetelmiä, markkinoita, materiaaleja, toimintatapoja ja organisaatioita Yritetään ymmärtää maailman monimutkaisuutta ja moniselitteisyyttä Tutkimuksellista ammattitaitoa vieroksuvassa työssä ja työyhteisössä käydään huomaamatonta matkaa menneisyyteen tulevaisuuden sijasta. Tutkimus on matka uuteen kokemukseen, tietoon ja ymmärrykseen. Tutkimuksellisen ammattitaidon vahvistaminen Ole kiinnostunut asioista ja ilmiöistä, jotka eivät suoraan liity työhösi Lue tutkimuksia ja niistä tehtyjä tiivistelmiä sanoma- ja aikakauslehdistä Mieti kuinka soveltaisit tutkimustuloksia omaan työhösi Opettele erottamaan tutkimukseen perustuva näkemys henkilökohtaisista mielipiteistä Etsi perusteita ja lisätukea esitetyille väitteille ja johtopäätöksille Laadullinen tutkimus Sivu 14

15 Harjoita kirjoittamista järjestelmällisesti Etsi ja pyydä palautetta kirjoituksiisi Kerro aina auliisti muille mitä olet lukenut ja kirjoittanut ja oppinut Keskustele, keskustele, keskustele Tutkijan ammattitaito vaatii harjoitusta. Luku- ja kirjoitustaito ruostuvat ellei niitä käytetä. Kun niitä aletaan käyttää, niin sujuvuus paranee. Laadullinen tutkimus Sivu 15

16 TUTKIMUSTYÖKIRJAN ALUEET Laadullisen tutkimuksen tekijälle -työkirja sisältää aluksi johdannon laadullisen tutkimuksen maailmaan. Seuraavaksi tarkastellaan hieman, miten selvitä kynnyksen yli. Laadullinen tutkimus tavoittelee tutkijalleen tulkintoja ja syvempää ymmärrystä tutkimaansa asiaan ja mahdollisesti tutkittavan asian kuvailevaa mallintamista. Sen vuoksi laadullinen tutkimus edellyttää monikanavaista tiedon ja aineiston hankintaa. Laadullinen tutkimus etenee kirjoittamalla ja reflektoimalla. Tutkijan on hyväksyttävä tutkimusmetodiksi ajattelu ja vuoropuhelu itsensä ja kohteen kanssa. Tämä edellyttää kirjoittamista ja uudelleenajattelua. Ajatukset eivät kirkastu eivätkä kristallisoidu ilman kirjoittamista. Sanotaan myös, että mikäli kykenet piirtämään tutkimuksen kohteena olevasta asiasta kuvan, olet ymmärtänyt, mitä olet tekemässä. Tutkijalla saattaa olla myös tunne ettei oikein tiedä mistä aloittaa, ohjeena voisi tällöin olla, että on aivan sama mistä reunasta lumipalloa pyörittää niin silti koko pallo pyörii. Lumipallo alkaa myös kasvaa keskeltä reunoille kuten laadullinen tutkimuskin etenee. Tämä erotuksena lineaarisemmin ajassa etenevästä kvantitatiivisesta tutkimuksesta, tai ainakin millainen mielikuva sen tekemiseen liittyy. Tutkija voi aloittaa työnsä ideariihellä, jos sopivaa tai järkevää teemaa ei löydy. Seuraavaksi Laadullisen tutkimuksen tekijälle etenee alla olevan luettelon mukaisesti. Tutkimuksen filosofisista perusteista on oma lukunsa sen jälkeen, kun tutkimusasettelu on saatu jotenkin tehtyä. On oleellista ymmärtää, että fysiikan tutkimuksessa tutkitaan erilaista maailmaa kuin mitä tehdään psykologian, historian, yhteiskunnan, organisaatioiden tai tuotekehityksen tasolla. Jokaiseen näistä löytyy Laadullinen tutkimus Sivu 16

17 oma, niin sanottu metateoriansa, joka avaa näkymiä tutkimusotteeseen, metodologiaan, tiedonhankinnan tekniikkaan, aineiston analysointiin ja päätelmien tekemiseen. Ensin kuitenkin edetään konkretian tasolla, jotta saadaan tutkimusteema jotenkin kiinnitettyä tutkijan omiin mieltymyksiin. Ensinnä pyritään tunnistamaan tarve. Tutkimuksen tarpeen tunnistaminen ja tutkittava alueen rajaaminen valintojen kautta Teoreettiset valinnat: käsitteet ja käsitteellistäminen Tutkimuksen teon metodologiset ydinasiat: aineiston hankinnan ja analyysin vaihtoehdot Näkökulmia kirjoittamisesta, jatkuvan kirjoittamisen tärkeys Lukemisen merkitys tutkimustyön välttämättömänä polttoaineena Tutkimus etenee tämän jälkeen kierteisenä spiraalina, jonka tavoite on ymmärryksen lisääminen ja syventäminen. Tätä kutsutaan hermeneuttiseksi kehäksi. Laadullinen tutkimus Sivu 17

18 TYÖSKENTELY TUTKIMUSTYÖKIRJAN KANSSA Seuraavassa on ohjeita siitä miten työ etenee kalenterisoituna. Perusajatus on tässäkin se että ellei tee, niin työ ei edisty. Lue työkirjan jokainen luku useaan kertaan. Tarkista kirjallisuudesta sellaisia käsitteitä, jotka tuntuvat vierailta. Esimerkiksi Anttila, Pirkko (2005), Ilmaisu, Teos, Tekeminen ja tutkiva toiminta, sisältää kattavan metodologisen käsitteistön Hanki tutkimuksen tekemisen metodologista oheiskirjallisuutta, valitsemastasi alueesta. Lue 2000 luvun kirjallisuutta, koska AMK-näkökulma alkaa näkyä siinä selkeämmin. Tee työkirjan tehtävät ja tutkimuksen suunnittelun ohjaustehtävät Tee tutkimussuunnitelma Palaa alkuun ja täsmennä, hyväksy että työ on iteratiivista. Laadullinen työ etenee ikään kuin keskeltä reunoille ja takaisin Hanki kirjallista aineistoa tutkimuksen viitekehyksen kirjoittamiseksi Tee haastattelut, kyselyt, havainnoi, etsi ja hanki tarvitsemiasi dokumentteja Lue, lue, lue Kirjoita, kirjoita ja kirjoita Hyväksy, että kirjoittaminen ja lukeminen ovat osa laadullisen tutkimuksen tekemistä ja niihin harjaantuu tekemällä. Tekemättä jättäminen, arvostelu ja kriittisyys eivät edistä työtäsi. Tutkijan pahin vihollinen on kriittisyys omaa työtään kohtaan liian aikaisessa vaiheessa. On muistettava, että jos lukee hyviä tutkimusartikkeleita, niin niiden takaa löytyy vuosien harjaantunut kirjoittaja. Jos lukee oman Laadullinen tutkimus Sivu 18

19 tasonsa tutkielmia, niin välttämättä ei opi yhtään mitään muuta kuin sen, miten tästä vaiheesta on ylipäätään tai kunnialla selvitty. Laadullinen tutkimus Sivu 19

20 2. MITÄ ON LAADULLINEN TUTKIMUS Käsittelemme tässä Laadullisen tutkimuksen tekemisen oppaassa pääasiassa hermeneuttiseen tieteenkäsitykseen perustuvaa tutkimusotetta muita tutkimusotteita esitellään omassa luvussaan. Hermeneutiikkaan perustuvia tutkimusotteita nimitetään yhteiskuntatieteissä yleisnimellä case-tutkimus, ymmärtävää ja tulkitsevaa metodia kutsutaan hermeneuttiseksi. Kauppatieteissä puhutaan konstruktivistisesta tutkimuksesta tai sosiaalisesta konstruktivismista. Hermeneuttisesta tutkimusotteesta käytetään liiketaloustieteissä vakiintunutta käsitettä sosiaalinen konstruktivismi. Tapaustutkimuksessa korostuvat asioiden ainutkertaisuus, kontekstuaalisuus (tilannesidonnaisuus), aineistolähtöisyys ja erityisesti abduktiivinen päättely. TUTKIMUSOTE Laadullinen tutkimusote etenee pisimmälle vietynä käytännön ilmiöistä ja havainnoista yleiselle tasolle eli empiriasta teoriaan. Laadullisen tutkimuksen ideana on ymmärtää, tulkita ja luoda kuvaava malli tutkittavalle ilmiölle. Tätä varten tarvitaan käsitteellinen kehikko, viitekehys, jonka läpi ilmiötä eli siitä saatuja havaintoja tarkastellaan. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruussa on pyrittävä moni- Laadullinen tutkimus Sivu 20

21 kanavaisuuteen. Siinä on mukana haastatteluja, havainnointia (observointia), tutkijan omia muistiinpanoja, autenttisia asiakirjoja yms. (Anttila 2006.) Laadullinen tutkimus on tilannesidonnaista ja ainutkertaista. Kontekstin ymmärtäminen eli se, miten jokin asia, ilmiö liittyy ympäristöönsä, on olennaisen tärkeä myöhemmille tulkinnoille. Sen avulla analyysi voidaan kytkeä laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin. Siinä voi olla mukana kuvausta esimerkiksi siitä, millaisiin sosiaalisiin yhteyksiin, instituutioihin, kulttuuripiirteisiin, ajankohtaan, ympäristötekijöihin yms. ilmiö liittyy. Konteksti voi olla myöhemmässä analyysissä avain merkitysten tutkintaan. Kontekstia pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, ja saattaa tapahtua väärinymmärryksiä ellei sen tilannemerkitystä ymmärretä. Samanaikaisesti voi olla voimassa useita eri konteksteja, samoille tai eri henkilöille. (Anttila 2006.) JOHTOAJATUS Abduktiivinen päättely perustuu siihen, että uuden teorian muodostus on mahdollista voin silloin, kun havaintojen tekoon liittyy jokin johtoajatus (guiding principle). Abduktio käsittää tosiasioiden tarkastelun ja niitä selittävän teorian keksimisen. Peirce toteaa, että jos yleensä on mahdollista ymmärtää jotakin ympäröivästä maailmasta, niin sen täytyy tapahtua tällä tavalla (Peirce 1903/1997). Abduktio kattaa kaikki sellaiset operaatiot, joiden avulla luodaan teorioita ja käsitteitä, etenipä itse päättelyprosessi mihin suuntaan hyvänsä. (Anttila 2006.) Abduktion asemesta voitaisiin käyttää toistakin sanaa, nimittäin arvaamista, koska tutkittavassa kohteessa on paljon ominaisuuksia, joille olisi hyvä saada jokin selitys. Abduktiossa muodostuu ensin jokin johtoajatus ja siitä toimintahypo- Laadullinen tutkimus Sivu 21

22 teesi. Se on ainoa uusia ajatuksia tuottava looginen operaatio. Siinä oletetaan, että jotakin saattaa tapahtua ja toimitaan sen mukaan. Uusi teoria ei siis synny pelkästään havaintojen perustella, kuten induktiivisessa päättelyssä oletetaan, vaan johtoajatuksen avulla. Johtoajatus voi olla luonteeltaan intuitiivinen käsitys tai se voi olla hyvinkin pitkälle muotoiltu hypoteesi. Sen avulla havainnot voidaan keskittää joihinkin seikkoihin tai olosuhteisiin, joiden uskotaan tuottavan uusia näkemyksiä ja ideoita, uutta teoriaa kyseisestä ilmiöstä. Koska abduktiivista päättelyä varten tutkijalla on oltava selkeä johtoajatus, on suotavaa, että hän itse hallitsee edes jollain tavalla tutkimansa aiheen, jotta hän osaa käyttää mielikuvia apunaan. Abduktiivisen päättelyn logiikka menee pidemmälle kuin pelkästään todellisuuden pelkistämiseen piirteiksi ja näkemyksiksi. Varsinkin kriittinen hermeneutiikka kuuluu tämän logiikan mukaisiin menetelmiin. (Peirce 1903/1997; Anttila 2006.) KONSTRUKTIIVINEN TIETO Hermeneutiikkaan perustuvia tutkimusotteita kutsutaan eri tieteenaloilla eri nimityksillä. Liiketaloustieteissä hermeneuttista tutkimusotetta nimitetään sosiaaliseksi konstruktivismiksi. Konstruktivistinen tietokäsitys tarkoittaa että tieto muodostuu sosiaalisesti ihmisten välillä ja tämä näkemys on esimerkiksi t&k&i toiminnan perusta. Jonkinlaisena yleisnimenä laadulliselle tutkimukselle lienee case-tutkimus, koska laadullinen tutkimus on aina tapaustutkimus. Tapaustutkimus on sellainen empiirinen tutkimus, joka käyttää monipuolista ja monilla eri tavoilla hankittua tietoa analysoimaan tiettyä nykyistä tapahtumaa tai toimintaa tietyssä rajatussa ympäristössä. (Yin 2003.) Laadullinen tutkimus Sivu 22

23 Tarkoituksena on tutkia intensiivisesti tiettyä, tavallisesti jotakin sosiaalista kohdetta, esimerkiksi yksilöitä, ryhmiä, laitoksia tai yhteisöjä. Laadullisen casetutkimuksen pienin yksikkö on yksi, yksi henkilö tai yksi organisaatio. Casetutkimus ei pyri missään tapauksessa edustamaan yleistettävyyttä. Tunnetuimpia muita nimityksiä varsinkin liiketaloustieteiden piirissä ovat toiminta-analyyttinen tutkimus, toimintatutkimus ja kliininen tutkimus. Vaikkeivät niiden väliset niiden väliset erot olekaan vakiintuneet selvästi, esittävät eri tutkijat niiden eroiksi piirteitä, jotka ilmenevät tutkimuksen suoritustavoissa eli menetelmissä. (Olkkonen 1994.) Hermeneuttisen tieteenkäsityksen mukaiseen tiedonhankintaan kuluu keskeisesti tutkijan ja tutkittavan ilmiön parissa toimivien henkilöiden ymmärrys. Ymmärrys koskee nimenomaan vaikeasti mitattavia asiayhteyksiä, ilmiöiden syitä, tapahtumien prosesseja jne. Havainnot ovat pääsiassa laadullisia ja niiden käsittely perustuu tutkijan tulkintaan. Esikuvat periytyvät humanistisista tieteistä, mm. käyttäytymistieteistä. Niissä on tutkimuskohteina usein ilmiöitä, joista on pyrittävä saamaan syvällistä tietoa. Tutkittavat tapaukset ovat ainutkertaisia, esimerkiksi uudenlaisia toimintaratkaisuja, joiden ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi kehityksen ohjaamiselle. (Olkkonen 1994.) HILJAINEN TIETO, TEKSTI JA KIELI Tänä päivänä hermeneutiikan alueella käsitellään sitä, miten me ymmärrämme maailmassa olemisen tarkoituksen, kuinka me elämme siinä ja mikä on suhteemme toisiin ihmisiin. Kuitenkin, kun pohditaan taiteellisen toiminnan ja luovan pro- Laadullinen tutkimus Sivu 23

24 sessoinnin näkökulmasta hermeneutiikan antamia lähtökohtia ilmiöiden tutkimiseen, törmätään moneen tämän filosofian sisällä eläneeseen traditioon. Schleiermacher korosti hermeneuttisen tulkinnan ei-kielellistä suuntaa ja eläytyvän ymmärtämisen tarvetta, jonka avulla voitaisiin yhtyä vieraan psyyken sisäiseen elämään. Dilthey korosti ymmärryksen ja merkityksenannon merkitystä. Heidegger toi mukanaan käsitteen hermeneuttinen kehä, ja hän pyrki samalla korostamaan varsinkin subjektin maailmassa olemisen tapaa ja ymmärretyksi tulemista. Gadamer toi mukanaan käsitteet esiymmärrys ja tulkittavan ja tulkitsijan merkityshorisontit sinä tilanteessa, kun sidotaan tulkinnan kieli merkityssisältöjen muodostumiseen. Ricoeurin mukaan taas alkuperäiseen tekstin syntymisen tilanteeseen ei voida enää palata, ja siksi teksti on voitava tulkita arvauksen ja vahvistamisen keinoin, ja siksi tekstiin käytettävä argumentoivaa eli perustelevaa tulkintaa, joka toimii hermeneuttisen kehän tavoin, mutta ottaen huomioon tekstin tarkastelun sekä subjektiivisen että objektiivisen puolen. (Anttila 2006.) Hermeneuttisessa traditiossa on eniten pohdittu tekstin tulkintaa verbaalisena ilmaisun muotona sekä diskurssin että narratiivin näkökulmasta. Tutkijat viittaavat myös siihen, että teksti on ymmärrettävä myös ei-verbaalin kommunikoinnin muotona. Eräs taiteellisen ja luovan tuottamisen tutkimuksen keskeinen kysymys on, edustavatko ei-kielelliset tutkimuskohteet, kuten arkkitehtuuri, maalaustaide, kuvanveisto, musiikki, muotoilu jne. sellaisia tulkinnallisia tekstejä, jotka ilmaisevat tarkoituksia ja ajatuksia ja jos ilmaisevat niin miten? Miten ne ilmaistaan intersubjektiivisesti ymmärrettävällä tavalla. Sastamalassa sijaitsevan Pyhän Olavin kirkkoon maalauksia ja kuvallista viestintää tehnyt taiteilija Osmo Rauhala totesi Maarit Tastulan haastattelussa, että taiteellinen viestintä ylittää kirjoitetun kielen rajat. Kirjoitetun tekstin yhteydessä me olemme aina sanojen ja käsitteiden eli kielemme vankeja. Vartola on todennut, että kielellä on arkeologisesti ohjaava vaikutus. Rauhala on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri, joka valittiin vuoden (2009) alumniksi. Hän yhdistää evoluuti- Laadullinen tutkimus Sivu 24

25 on taiteen ilmaisuun ja vieläpä menestyy kaupallisessa mielessä. Eli voidaan todeta että Rauhala tavoittaa ihmisen kolmen kielen avulla. Hänellä on ollut yli 100 kansainvälistä näyttelyä. Hermeneutiikka on filosofiassa ymmärtämistä ja tulkintaa korostava suuntaus. Siinä tutkitaan asioita, joita voi pitää merkityksiä sisältävinä kokonaisuuksina, kuten kirjallisuutta, historiaa ja yhteiskuntaa. Se korostaa tosiasioiden ja arvojen välistä yhteyttä toisin kuin positivismi, joka sulkee arvot tieteellisen ajattelun ulkopuolelle. Ilmiöt sidotaan sekä leveys- että pituussuuntaan muihin ilmiöihin ja tapahtumiin, ajallisesti samanaikaisin tapahtumiin ja ilmiöiden kehitykseen. Hermeneuttinen tieteenperinne tutkii asioiden merkityssisältöjä, kulttuuria. Hermeneutiikan tutkimuskohdetta sanotaan usein tekstiksi, vaikka se ei sellaisessa muodossa aina olisikaan. Tulkittavaa tekstiä voivat olla kaikki sellaiset puheet, kuvat, tapahtumien kuvaukset yms. seikat, joihin yleensä voi latautua merkityksiä. Tulkinta tarkoittaa sitä, että tutkija tarkastelee havaintojaan sellaisten teoreettisten olettamusten kautta, joiden ilmenemistapoja havaittavien ilmiöiden ajatellaan olevan. (Haaparanta & Niiniluoto 1986.) Tulkinta perustuu aina tulkitsijan omaan maailmankuvaan ja aikakauden ajattelutapoihin, joten uudet tutkijasukupolvet tekevät tulkinnan uudelleen. Hermeneutiikka on yhtä vanhaa kuin vanhat kirjoitukset. Hermeneutiikka merkitseekin tulkintaoppia. Tulkintaoppia tarvittiin alun perin mm. teologian ja lain tulkinnan alueilla. Hermeneutiikka yhdistetään myös Hermes-jumalaan. Hermes on antiikin mytologioissa sanansaattaja ihmisten ja jumalten välillä. Hermes on siis kääntäjien jumala, koska kielen kääntäminenhän on myös eräs tapa ymmärtää vierasta tekstiä (Anttila 2006). Laadullinen tutkimus Sivu 25

26 Roomalaisessa mytologissa Mercurius on kaupankäynnin jumala ja jumalten sanasaattaja. Hän oli Jupiterin poika ja yleensä hänet samastetaan kreikkalaiseen vastineeseensa Hermekseen. Vaikka Hermeskin oli jumalten lähetti, hän oli Mercuriusta monipuolisempi eikä hänellä ollut mitään tekemistä kaupan kanssa. Mercurius liittyi erityisesti viljakauppaan. Hän oli kuuluisa nopeudestaan, ja niin elohopea, mercurius, sai nimensä hänen mukaansa. Mercuriuksen kultti vakiinnutettiin Roomassa 495 ekr. (Maailman myytit ja tarut, Cotterell 1996) Hermeneutiikka käsittelee tekstiä ensisijaisesti viestinä ja tulkitsijaa sen vastaanottajana. Tekstin ja tulkitsijan kohdatessa syntyy tiettyä vuoropuhelua, kahden ihmisen välistä jännitettä. Kummallakin on oma, ainakin jossain määrin toisistaan eroava maailmantulkintansa ja tulkintaan sisältyy yritys sulauttaa molemmat horisontit toisiinsa. Päinvastoin kuin positivistisessa perinteessä, jossa laaditaan matemaattisia malleja tai abstraktioita todellisuudesta, hermeneutiikalla pyritään rakentamaan konkretisoitu kuva, kokonaisuus eikä vain sen malli. Hermeneuttinen metodi on ymmärtävä ja tulkitseva. Jokaisella tulkitsijalla on jokin esiymmärrys kohteestaan. Tämä tarkoittaa eräänlaista asettautumista samaan maailmaan kohteen kanssa. Menetelmä, jolla halutaan saada kohde haltuun ja tulkituksi perustuu sen ontologian eli perustavaa laatua olevan olemuksen ns. hermeneuttisen situaation (vallitsevan tilanteen) ymmärtämiseen. Tältä pohjalta hermeneutiikan voidaan katsoa olevan pyrkimystä saattaa näkyviin ja selvittää situaation luonnetta ja rakentumista (Anttila 2006.). Hermeneutiikkaan liittyy hermeneuttinen spiraali (hermeneuttinen kehä) joka kuvaa miten jokaista yksityiskohtaa on kuvattava kokonaisuuden osana ja toisaalta miten yksityiskohdat vaikuttavat kokonaisuuteen. Kohteen lukeminen vaikut- Laadullinen tutkimus Sivu 26

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Pikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09

Pikkugee. Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Pikkugee Krista Anttila Rykäsyryhmä -09 Intoa Gradu on usein mielekkäin osa opiskeluja jälkikäteen mietittynä, vaikkei siltä gradua tehdessä tunnukaan varsinkin, jos aihe on jollain lailla antoisa Omaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept Hiljainen tieto ja sen siirtäminen KT Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi www.hiljainentieto.com Tieto (i) hyvin perusteltu (ii) tosi (iii) uskomus (Platon) Käsittää, käsitellä, pitää käsissä Taito

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Vinkkejä hyvään graduun. Janne Hukkinen Helsingin yliopisto

Vinkkejä hyvään graduun. Janne Hukkinen Helsingin yliopisto Vinkkejä hyvään graduun Janne Hukkinen Helsingin yliopisto janne.i.hukkinen@helsinki.fi Rakenne: perinteinen toimii Johdanto ja tausta Analyyttinen viitekehys Aineisto ja menetelmät Analyysi Tulokset ja

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot