NRO Raideliikenteen edunvalvonta samaan liittoon? s. 9 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 5 2010. Raideliikenteen edunvalvonta samaan liittoon? s. 9 11"

Transkriptio

1 NRO Raideliikenteen edunvalvonta samaan liittoon? s. 9 11

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 5 Painava sana 8 Rautatieläiset osaksi JHL:ää? 12 Yhteistoimintalaki tunnetaan yrityksissä huonosti 14 JaaEi 19 Eläkeiän nosto lisää väliinputoajia 22 Konduktöörien tiimipäivä osui nappiin 24 Edunvalvonta 26 Vapaa-aika 28 Radan varrelta 29 Perhelomat 30 Osastot toimivat 32 Ristikko MAARIT UUSIKUMPU Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Suomalaisten työuria halutaan pidemmiksi. s MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Raideammattilaisten yhteisjärjestön perustamispäätökset lähestyvät. Rautateiden, metron ja raitiotieliikenteen ay-väki pohtimassa perustamiskuvioita. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Aluepoliittista zetailua MAARIT UUSIKUMPU Oikoradan varren kunnissa ja kaupungeissa käydään kuumana Z-junavuorojen vähennysesitysten vuoksi. Vuoroja joudutaan vähentämään, jos liikenne- ja viestintäministeriön 1,5 miljoonan euron oikoradan liikennöintiin kaavaillut leikkaukset toteutuvat. Z-junat kulkevat kerran tunnissa reitillä Helsinki Pasila Tikkurila Kerava Haarajoki Mäntsälä Lahti. Leikatut varat on tarkoitus ohjata Pohjanmaan radan rakentamiseen. Pohjanmaan rata on valtakunnallisesti tärkeä rata etenkin Pohjois-Suomen talouden ja kaivoshankkeiden takia ja nopeiden junayhteyksien saamiseksi henkilöliikenteeseen pohjoisen ja etelän välille. Tärkeydestään huolimatta siihen on saatu rahoitusta nihkeästi ja pätkittäin, ja useaan otteeseen työt ovat olleet vaarassa pysähtyä kokonaan. 40 miljoonalla hanke saadaan etenemään toiseen vaiheeseen. On kuitenkin kyseenalaista aluepolitiikkaa asettaa pääkaupunkiseudun työmatka- ja henkilöliikenne ja Pohjanmaan ratahanke vastakkain. Pääkaupunkiseutu on maamme suurin työssäkäyntialue, ja Z-juna on ollut menestystarina. Se on siirtänyt väkeä henkilöautoista raiteille. Jos vuoroja vähennetään, lisääntyvät pääkaupunkiseudun ruuhkat, hiilidioksidipäästöt ja kaikkien tienkäyttäjien työmatka-aika. Vähennykset vaikeuttavat työvoiman saantia ja työvoiman tehokasta liikkuvuutta. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan sujuvat ja julkiset liikenneyhteydet, jotka tulevat edullisemmaksi kuin oman auton käyttö. Pääkaupunkiseudulla laajamittainen pendelöinti on arkipäivää, koska siellä ei ole kohtuuhintaisia asuntoja riittävästi tarjolla työpaikkojen läheisyydessä. Z-junavuorojen vähentäminen on yksinkertaisesti 330 miljoonaa euroa maksaneen oikoradan väärinkäyttöä ja veronmaksajien rahojen haaskaamista. Toivottavasti järki ministeriössä ja eduskunnassa voittaa eikä järjenvastainen zetailu toteudu. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Toivottavasti järki ministeriössä ja eduskunnassa voittaa, eikä järjenvastainen aluepoliittinen zetailu toteudu. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämisestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsenasiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myöntää liiton hallitus. Liiton jäsenedut säilyvät lukuun ottamatta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan tapaturmavakuutusta. JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä saa myöskään työttömyyskassan etuutta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et saa palkkatuloa. Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on peritty palkasta. Jäsenrekisterin puhelin arkisin klo Jäsenrekisterin sähköpostiosoite on Vuoden 2011 jäsenkortit ja kalenterit postitetaan kaikille jäsenille marraskuun loppuun mennessä. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Rautateiden terveydentilavaatimukset muuttuvat ensi vuonna Rautateiden liikenneturvallisuustehtävissä toimivien terveydentila- ja terveystarkastusvaatimukset muuttuvat ensi vuoden alussa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut syyskuussa määräykset Terveydentilavaatimukset ja terveystarkastukset (TEV), Terveystarkastusten tekeminen (TTO) sekä ohjeen terveydentilan arvioinnista ja erivapauden hakemisesta terveydentilavaatimuksiin. Keskeinen muutos on, että terveystarkastukset tehdään tehtäväkohtaisesti liikenneturvallisuustehtävittäin, jolloin TEV I ja TEV II - luokat poistuvat. Alle 40-vuotiaiden määräaikaiset terveystarkastukset kevenevät. Trafin mukaan nuoren henkilön määräaikaisissa terveystarkastuksissa on hyvin vaikea löytää satunnaisina sairauskohtauksina tulevia liikenneturvallisuuteen vaikuttavia riskisairauksia. Sen sijaan yli 40-vuotiailla elämäntapasairaudet yleistyvät ja seulonnalle on perusteita. Siten 40 vuotta täyttäneillä säilytetään nykyinen laajempi terveystarkastus. Trafi kouluttaa hyväksytyt asiantuntijalääkärit sekä työterveyshuollon ammattihenkilöt syksyn aikana. Uudistuksessa on otettu huomioon myös veturinkuljettajadirektiivin (2007/59/EY) ja OPE YTE: n (2006/920/EY) vaatimukset. Liikkuvan kaluston kuljettajien määräaikaisia terveystarkastuksia tihennetään ja tarkennetaan. Kaikkien ammattiryhmien kohdalla tarkennetaan näköä koskevia vaatimuksia, lääke- ja huumeseulan sisältöä sekä seulotaan mielialahäiriöitä vaaratilanteen tai onnettomuuden jälkeen tehtävissä terveystarkastuksissa. Lisäksi tarkennetaan joitakin terveydentilavaatimuksia ilmailulain vaatimuksia vastaavaksi. Terveydentilavaatimusten uudistaminen perustuu uuteen lakiin rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (ns. kelpoisuuslaki), joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. x Terveystarkastukset tehdään tehtäväkohtaisesti. TEV I ja TEV II poistuvat ensi vuoden alusta. Liikennevirastolle uusi organisaatio Liikenneviraston organisaatio uudistuu ensi vuoden alusta. Uudistuksessa saatetaan loppuun Liikenneviraston perustamisen yhteydessä tavoitteeksi asetettu liikennejärjestelmänäkökulma. Tavoitteena on hyödyntää synergioita ja lisätä yhteistyötä eri liikennemuotojen välillä. Uudessa organisaatiossa on irtauduttu liikennemuotokohtaisista organisoinnista ja Liikennevirastossa on ensi vuoden alusta viisi toimialaa: liikennejärjestelmä-, investointi-, kunnossapito-, liikenteenhallinta- ja hallinto-toimiala. Toimialat jakautuvat kukin osastoihin ja osastot yksiköihin. ISTOCKPHOTO 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu HKL:n johtokunta ei kannata junaliikenteen kilpailuttamista HKL-liikelaitoksen johtokunta ei kannata pääkaupunkiseudun junaliikenteen avaamista kilpailulle. Johtokunta käsitteli asiaa syyskuussa valmistellessaan lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriölle. Johtokunta toteaa lausunnossaan kaupunginhallitukselle, että junaliikenteessä kilpailuttamisesta on Euroopassa huonoja kokemuksia kilpailutetun liikenteen toimivuudesta. Muun muassa Britanniassa on ollut huomattavia turvallisuuspuutteita junaliikenteessä, ja näin ollen onnettomuuksien määrä ja vakavuusaste ovat nousseet. Johtokunnan mielestä kilpailuttamisella ei välttämättä saavuteta säästöjäkään. Helsinki on junaliikenteen suurin tilaaja Helsingin seudun liikenne HSL:n kautta. HSL puolestaan uskoo, että junaliikenteen kilpailuttaminen toisi lähiliikenteeseen huomattavia säästöjä. HKL-liikelaitoksen johtokunta korvaa entistä Helsingin joukkoliikennelautakuntaa ja päättää HKL:n liikenteen tuottajatoi- HKL-liikelaitoksen johtokunta ei lämpene lähiliikenteen kilpailuttamiselle. Sen sijaan Helsingin seudun liikenne HSL uskoo sen tuovan säästöjä. mintoihin kuuluvista asioista sekä joukkoliikenteen infran ylläpidosta ja rakentamisesta. Helsingin joukkoliikenteen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvistä asioista päättää Helsingin seudun liikenteen hallitus ja yhtymäkokous. MAARIT UUSIKUMPU Rautateillä varaudutaan talveen Viime talvi oli erityisen vaikea rautatieliikenteessä. Liikennevirastosta kerrotaan, että se on viime talven kokemusten perusteella kehittänyt talveen varautumista etenkin rautateillä. Tavoitteena on jo ennakolta varautua poikkeuksellisiin sääoloihin ja ehkäistä viime talven kaltaisten liikennehäiriöiden syntyminen. Liikennevirasto on tehnyt yhteistyössä VR:n ja rataurakoitsijoiden kanssa ensi talvea varten suunnitelmat ratojen kunnossapidon parantamiseksi. Erityisesti painotetaan ennakointia lumitöiden tekemisessä, yhteistyön tiivistämistä toimijoiden välillä ja lähiliikennealueiden lumitöiden priorisointia nykyistä liikennöintiä vastaavaksi. Lisäksi Liikennevirasto parantaa vaihteiden lumisuojia ja matkustajainformaatiota. Lumitöiden valmiustasoa nostetaan ensi talvena liikenteellisesti tärkeimmissä paikoissa, joita ovat Helsinki Pasila Ilmala, Pasila Kerava, Pasila Leppävaara, Pasila Vantaankoski sekä Tampere ja Kouvola. Kriittisimmillä Helsinki Ilmala-osuuksilla sallittu lumen korkeus kiskon pinnasta pudotetaan nykyisestä 15 senttimetristä 5 senttimetriin. Lähiliikenteen laiturikaukaloalueilla sallittu lumen korkeus pudotetaan nykyisestä 15 senttimetristä 10 senttimetriin. Liikenteellisesti tärkeisiin kohtiin sijoitetaan lumiharjoja ja -suojia. Liikennevirasto neuvottelee lisäksi lumityösuunnitelmien tarkentamisesta kaikkien kunnossapitourakoitsijoiden kanssa. Rautateillä talvikunnossapidon kustannukset ovat keskimäärin noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Viime talvena lisärahoitusta lumi- ja routatöihin tarvittiin yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Tulevaa talvea varten Liikennevirasto on varautunut jopa samansuuruiseen lisärahoitukseen. MAARIT UUSIKUMPU Rautatieläinen

6 Painavasana Radanrakentamisen hälyttävä tilanne Suomi on ratarahoituksen kehitysmaa. Kun tarkastellaan julkisia ja yksityisiä investointeja rataverkkoon raidekilometriä kohden, nousevat kärkisijoille pienen ja rikkaan Luxemburgin ohella suuret ja kehittyneet Euroopan maat. Kärkisijoilla komeilevat muun muassa Iso-Britannia, Hollanti ja Saksa. Suomi on pinta-alaltaan laaja mutta harvaan asuttu maa. Siksi rataverkon kunnossa pitämiseen ja radan uusinvestointeihin pitäisi meillä kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi Ruotsi, joka on hyvä verrokkimaa, resursoi meitä selvästi enemmän varoja perusradanpitoon mutta erityisesti uusiin ratahankkeisiin. Valtion ensi vuoden budjetti ei lupaa radanrakentamiselle ja ratojen kunnossapidolle hyvää. Perusväylänpitoon käytetään ensi vuonna yhteensä noin miljardi euroa, josta radanpitoon reilu kolmannes. Ongelmana on erityisesti, että korvaus- ja ylläpitoinvestointien taso on liian matala. Edellä mainittu on juuri sitä rahaa, jolla parannetaan radan liikennöitävyyttä, nostetaan nopeuksia ja muun muassa korjataan routavaurioita. Perusradanpitoon tarvittaisiin noin 100 miljoonaa euroa lisää vuosittain, jotta tilanne olisi edes tyydyttävä. Eduskuntavaalien alla kannattaakin katsoa puolueiden vaalitavoitteita myös tältä osalta. Uusista hankkeista ensi vuoden varoja on osoitettu Seinäjoki Oulu-hankkeeseen (40 miljoonaa euroa) ja Rovaniemi Kemijärven sähköistykseen. Seinäjoki Ouluhankkeesta puuttuu rahoituksesta vielä puolet, jotta työt voisivat jatkua täysimääräisinä. Varoja on tulossa muun muassa Ilmalan ratapihan hankkeisiin, Lahti Luumäki-osuudelle, Keski-Pasilan palvelutason parantamiseen sekä Talvivaaran kaivoshankkeeseen. Kehäradan töihin on osoitettu 71,3 miljoonaa euroa, mutta työt viivästyvät ympäristöongelmien takia. Tilanne radalla historiallisen vaikea Oy VR-Rata Ab on hävinnyt useita tarjouskilpailuja, minkä vuoksi yt-neuvottelut radalla ovat käynnistyneet. Tiedossa on, että neuvottelut koskevat useita satoja henkilöitä ja alkavat lokakuun aikana. Tilannetta radalla hankaloittaa lisäksi, että meneillään ovat organisaatiomuutoksesta johtuvat yt-neuvottelut. Tilanne ratapuolella on historiallisen vaikea. Ensi keväänä töitä on luvassa selvästi vähemmän, ja hävittyjä töitä ei hetkessä saada takaisin. Keskeisenä tavoitteena yt-neuvotteluissa on se, kuinka saamme vietyä liittomme jäsenet vaikean kauden yli. Tulevaisuuteen uskotaan: siihen, että radalla riittäisi ensi vuoden jälkipuoliskolla paremmin töitä. VR-Rata tarvitsee ammattitaitoista väkeä jatkossakin. Avainasemassa on työterveyshuollon kyky vastata syntyvään tilanteeseen. Lisäksi on otettava kantaa ulkopuolisen työvoiman käyttöön ja ylitöihin. Raideliikennejärjestön perustamispäätökset lähestyvät Samaan aikaan, kun käydään yllä mainittuja neuvotteluja, etenee raideliikennejärjestön rakentamishanke kohti tärkeitä päätöksiä. Lokakuun aikana toteutetaan laaja kenttäkierros, jonka aikana jaetaan tietoa hankkeesta suoraan työpaikoille. Samalla järjestetään aktiivien ja luottamushenkilöiden tapaamisia, joissa muun muassa neuvotellaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n aluetoimistojen raideliikenteelle antamista palveluista. Saadun palautteen perusteella valtuusto tekee marraskuuta päätöksen perustamissopimuksesta ja sääntömuutoksista. Kyse on siis siitä, perustammeko Perusradanpitoon tarvittaisiin 100 miljoonaa euroa lisää vuosittain, jotta tilanne olisi edes tyydyttävä. yhdessä metro- ja raitiotieliikenteen ayväen kanssa yhteisen raideliikenneammattilaisten järjestön. Raideliikennejärjestön perustamisen pohjaksi otan lopuksi konkreettisen esimerkin aiheesta, josta katsauksen aloitin eli radanpidosta. Kun todellista kamppailua ratahankkeista käyvät VR-Rata sekä Destia-konserni, olisiko jäsentemme edunvalvonnan kannalta parempi, että molempien yhtiöiden työntekijät olisivat saman ammattijärjestön jäseniä. Destian työntekijät (joiden joukossa on hävityillä alueilla yhä useampia nykyisiä Rautatieläisten Liiton jäseniä) ovat valtaosin järjestäytyneet juuri JHL:ään. Perustettava raideammattilaisten järjestö irtautuisi näin yhden työnantajan liitosta suuremmilla hartioilla ja ainakin laajemmalla näkemyksellä varustetuksi toimijaksi. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 Teemme sen mahdolliseksi Oletko varmistanut, että sinulle jää rahaa asunnon oston jälkeen myös lomaan? Kartoitetaan yhdessä kokonaistilanteesi asuntolainan oton yhteydessä. Näin sinulle jää rahaa nauttia elämästä myös asunnon oston jälkeen. Meiltä saat hyvät neuvot ja hyvät hinnat. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 tai tule käymään konttorissamme. Löydä sinulle sopiva asuntolaina osoitteesta nordea.fi/asuntolaina. Rautatieläinen

8 8 Rautatieläinen

9 RAUTATIELÄISET osaksi JHL:ää? Rautatieläisten Liitto ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ovat selvittäneet liittofuusion mahdollisuutta syksystä 2009 alkaen. Fuusiossa on tarkoitus koota raideliikenne saman liittokokonaisuuden alle. Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päättää uuden ammattijärjestön perustamisesta marraskuussa. Nykyiset Rautatieläisten Liiton jäsenet sekä JHL:ssä jo jäsenenä olevat metro- ja raitiovaunutyöntekijät muodostaisivat Raideammattilaisten yhteisjärjestön, joka toimisi vahvan ja suuren JHL:n suojissa. Jos Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL perustetaan, siirtyvät Rautatieläisten Liiton nykyiset toiminnot JHL:n keskustoimistoon Helsingin Sörnäiseen. Fuusion taustalla on TEAM-liittohanke, jossa Rautatieläisten Liitto oli mukana. Hanke supistui lopulta kahden liiton fuusioksi, mutta tarve liittojen yhteistyön tiivistämiseen ei ole kadonnut. Tavoitteena on eheyttää raideliikenne saman liittokokonaisuuden alle. Nykyiset Rautatieläisten Liiton jäsenet sekä JHL:ssä jo jäsenenä olevat metro- ja raitiovaunutyöntekijät muodostaisivat Raideammattilaisten yhteisjärjestön, joka toimisi vahvan ja suuren JHL: n suojissa. Mikä JHL? Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on SAK:lainen ammattiliitto. Siihen kuuluu eri ammateissa toimivaa jäsentä, jotka tuottavat julkisia ja julkisesti rahoitettuja palveluja. JHL on vaihtoehto kapealle ammattikuntapohjaiselle edunvalvonnalle järjestäen koko palveluketjun alusta loppuun saakka. JHL:n jäsenet työskentelevät valtion, kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien, niiden liikelaitosten tai yhtiöiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, julkiselle sektorille palveluja tuottavien yritysten tai yhteisöjen palveluksessa ja vastaavilla toimialoilla. JHL:n vahvuus on sen laajaalaisuus ja koko. JHL pystyy samanaikaisesti painostamaan tarvittaessa monella eri rintamalla. Rautatieläisille merkittävää on, että JHL: n jäseniä työskentelee bussi-, metro- ja raitiovaunuliikenteessä ja niiden korjauspuolella sekä rata- ja maanrakennuksessa. Miksi JHL? Ammattiliittojen toimintaympäristö on muuttunut. Alihankinta ja ulkoistaminen ovat lisääntyneet ja yritykset verkostoituneet yli valtiorajojen. Työpaikoilla tuotanto on verkostoitunut yli nykyisten liitto- ja sopimusrajojen, minkä vuoksi samalla työpaikalla noudatetaan useita työehtosopimuksia. Työnantajapuoli on lisäksi järjestäytynyt suuriin ja vahvoihin liittoihin. Myös VR-Yhtymä on vetämässä pienten erikoisalojen työnantajaliittojen yhdistymishanketta. JHL-fuusio ja tiivis yhteistyö SAK: laisten kuljetusliittojen kanssa ovat liittojen vastaus tulevaisuuden haasteisiin. JHL:llä on pitkä kokemus neuvotteluista eri työnantajien kanssa ja Suomen suurimpana ammattiliittona sillä on resursseja hoitaa tehokkaasti edunvalvontaa muuttuvassa maailmassa. Uudella ammattijärjestöllä oma hallinto Raideammattilaisten yhteisjärjestö on ammattiosastojen muodostama itsenäinen yhdistys. Toisin sanoen ammattijärjestö toimii liiton sisällä melkein kuin oma liitto. Rautatieläisten Liitto muodostaa ammattijärjestön pohjan ja ammattijärjestön jäsenyyttä tarjotaan myös metro- ja raitiovaunualan työntekijöille. Ammattijärjestöllä olisi edelleen oma edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Tutut toimitsijat hoitavat jatkossakin työehtosopimusneuvottelut yhdessä JHL:n edunvalvontaosaston kanssa. Liittovaltuusto päättää Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päättää mahdollisesta fuusiosta JHL:n kanssa ja sääntöjen muuttamisesta raideliikenteen ammatilliseksi yhteisjärjestöksi Rautatieläinen

10 HKL-Metroliikenne hoitaa Helsingin seudun liikenteen tilaaman metron liikennöinnin sekä kaluston kunnossapidon. Metro kuljettaa vuosittain lähes 58 miljoonaa matkustajaa. (Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry) tämän vuoden marraskuussa. Fuusion toteutuminen edellyttää, että myös JHL:n edustajisto asettuu fuusion kannalle. Vuoden 2011 aikana liittojen toimintoja yhdistetään. Ammattijärjestö vastaa pääosin sopimustoiminnasta sekä perusjärjestötoiminnasta. JHL:ltä saadaan apua neuvottelujen lisäksi muun muassa koulutukseen, jäsenpalveluihin, viestintään, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansainväliseen toimintaan. Ammattiosastoille suositellaan JHL: n jäsenyyden hakemista mahdollisimman pikaisesti, jotta Raideammattilaisten yhteisjärjestö voi aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta. Rautatieläiset voivat osallistua JHL: n edustajistovaalien ehdokasasetteluun syksyllä Vaalit järjestetään maaliskuussa Rautatieläisten Liitto ja JHL järjestävät lokakuussa fuusiosta alueellisia tiedotustilaisuuksia eri puolella Suomea. Teksti: Maarit Uusikumpu ja Jussi Päiviö Kuvat: Maarit Uusikumpu Raitiotieverkkoa käyttää päivittäin noin matkustajaa. Vuonna 2009 raitiovaunuilla tehtiin noin 55 miljoonaa matkaa. Raitiotie- ja metroliikenne on voimakkaassa kasvussa. 10 Rautatieläinen

11 JHL ja Rautatieläisten Liitto fuusion jälkeen Jäsenyys ja jäsenoikeudet Yhdistykset kiinnittyvät työpaikkaan, työnantajaan, sopimusalaan ja erityisesti yksityispuolella alueellisiin kokoojayhdistyksiin. Vapaajäsenet ja eläkeläiset ovat täysivaltaisia jäseniä (vapaajäsenyys suljettu ). Eläkkeelle siirryttäessä on mahdollisuus jatkaa jäsenyyttä, jolloin jäsenmaksu on 5 /kk. jäseniä noin , joista miehiä 29 % ja naisia 71 % liiton jäsenillä noin eri ammattinimikettä Neuvotteluorganisaatio JHL neuvottelee ja solmii yhteensä yli 130 työ- ja virkaehtosopimusta. Liiton hallitus päättää neuvottelutavoitteista yhdistysten, yhteisjärjestöjen sekä alueellisten sopimusseminaarien pohjalta. Edustajisto päättää keskeisten sopimusten hyväksymisestä ja delegoi päätöksenteon muiden sopimusten osalta liiton hallitukselle. Neuvoa-antava jäsenäänestys on mahdollinen. Jäsenmaksu Edustajisto päättää jäsenmaksusta, ja vuonna 2010 se on 1,33 %. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,05 % ja työttömyyskassan 0,28 %. Liiton jäsenmaksusta 20 % palautetaan yhdistykselle käytettäväksi paikalliseen edunvalvontaan ja toimintaan. Luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio Luottamusmiesorganisaatiot määräytyvät sopimusaloittain luottamusmiessopimusten perusteella. Luottamusmiesten valintatavassa on useita vaihtoehtoja, joiden sääntöihin kirjattuna yhteisenä periaatteena on turvata jäsenten mahdollisuus osallistua oman luottamusmiehensä valintaan. VR-konsernin luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatio jatkavat sellaisinaan. (pää)luottamusmiehiä runsaat työsuojeluvaltuutettuja noin Hallinto-organisaatio Ylin päättävä elin, 120-jäseninen edustajisto, kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Hallituksessa on 25 paikkaa, ja sen toimikausi on viisi vuotta. Ammattijärjestölle jää oma edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Ammattiosastot/yhdistykset noin 750 yhdistystä (ammattiosastoa) Jäseniä noin Aluetoiminta JHL:llä on aluetoimistoja 14 paikkakunnalla. Aluetoiminnan tavoitteena on tukea paikallista yhdistystoimintaa ja edunvalvontaa sekä vahvistaa liittoidentiteettiä ja jäsenkiinnittymistä. Alueilla järjestetään myös koulutusta. Julkaisut ja viestintä Jäsenlehti Motiivi ilmestyy 13 kertaa vuodessa. Motiivin välissä ilmestyy kuusi kertaa vuodessa raidealan liite. Uudella ammattijärjestöllä on lisäksi uutiskirje ja nettisivut. Ammattijärjestön jäsenet saavat käyttöönsä JHL:n viestintäpalvelut. Koulutus Koulutusta järjestetään valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Liitolla on oma kansanopisto Raaseporissa. Liitto tekee yhteistyötä Kiljavan opiston ja Työväen Sivistysliiton kanssa. Yhteensä liiton koulutussuunnitelmassa on yli 500 kurssia. Kysy lisää! Mikäli haluat lisätietoja fuusiosta, lähesty alueesi liittovaltuuston jäsentä tai lähetä meille sähköpostia osoitteeseen Rautatieläinen

12 Yhteistoimintalaki tunnetaan yrityksissä huonosti Suomen ensimmäinen yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen on tehnyt yhteistoimintalain sisältöä tutuksi syyskuun alusta asti. Hänen mukaansa yhteydenottoja työnantajilta, henkilöstöryhmän edustajilta ja työntekijöiltä on tullut tähän mennessä kohtalaisesti. Kysymykset ovat koskeneet pääasiassa yhteistoiminta- ja henkilöstörahastolakeja. Yhteistoiminta-asiamiestä on selvästi odotettu, Lamponen kertoo. Yt-asiamiehen tehtävänä on valvoa, miten yt-laki yrityksissä toimii ja miten sitä noudatetaan. Aikaisemmin työpaikan yhteistoimintaa koskevien lakien valvonta kuului työ- ja elinkeinoministeriölle. Työsarkaa riittää, sillä pari vuotta sitten uudistettua yhteistoimintalakia tunnetaan yrityksissä huonosti. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi alkuvuodesta tutkimuksen, jonka mukaan työnantajista 67 prosenttia ja henkilöstöstä 64 prosenttia koki tuntevansa lain vain tyydyttävästi tai välttävästi. Koska lakia ei tunneta, sitä ei välttämättä osata soveltaa käytännössäkään, Lamponen perustelee. Yritykset laistavat yt-neuvotteluista Lamponen pitää suurena ongelmana sitä, että yritykset eivät näytä tuntevan yhteistoimintamenettelyjen käsitettä. Laki vaatii muun muassa, että yhteistoimintaneuvottelut käydään vuosittain, ja niissä käsitellään henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet. Tutkimukseen vastanneista 37 prosenttia ilmoitti, että neuvotteluja ei ole käyty. Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet puuttuivat puolelta yrityksistä, Lamponen kertoo. Syykin on ilmeinen. Syyskuussa yhteistoiminta-asiamiehenä aloittaneen Helena Lamposen mukaan yrityksissä ei vielä tiedosteta yhteistoimintalain hyötyjä. Yhteistoimintaneuvotteluja pidetään pitkälti vain työvoiman vähentämistilanteissa käytävinä irtisanomisneuvotteluina. Neuvottelujen käsite on tuntematon, samoin tietoisuus yt-lain käytännön hyödyistä. Lamponen korostaa, että yritysten tulisi pitää henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet ajan tasalla. Erittäin tärkeänä Lamponen pitää myös neuvottelujen toteuttamisen tapaa. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa niihin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa. Lamposen mukaan neuvotteluissa on oltava mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen. Ne käydään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Kaikkia neuvoteltavia asioita koskevat samat vaatimukset, hän muistuttaa. Pehmeitä ja kovia keinoja Yt-lain valvontapyynnöt tulevat pääasiassa työpaikoilta: asiamies antaa neuvoja pyydettäessä ja tarvittaessa sekä työntekijöille että työnantajille. Myös työsuojeluviranomaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä yt-asiamiehelle, jos hän epäi- 12 Rautatieläinen

13 lee, että yhteistoimintalakia ei ole noudatettu. Asiamiehellä on myös oikeus suorittaa tarkastus yrityksessä, jos hän epäilee laiminlyöntejä. Tarkastuksesta on ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta. Yhteistoiminta-asiamiehen keinovalikoimaan kuuluvat valtuudet antaa työantajalle kirjallinen kehotus lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Hän voi viedä asian esitutkintaan, jos tekoon liittyy sakkorangaistus. Jos henkilöstösuunnitelmaa tai koulutustavoitteita ei saada käsitellyiksi yhteistoimintamenettelyissä, asiamies voi vaatia tuomioistuinta asettamaan työnantajalle uhkasakon. Lamponen kuitenkin uskoo, että suurin osa ongelmista ratkeaa ohjeilla ja neuvonnalla. Keskeistä on tiedon levittäminen ytlainsäädännön sisällöstä, samoin koulutus. Kun saadaan lainsäädäntöä tunnetuksi, luodaan edellytyksiä myös lain noudattamiselle. Pidän tietoisuuden lisäämistä ykköshaasteena. Kun lain velvoitteet ja säädökset tunnetaan, se hyödyttää sekä yrityksiä että työntekijöitä. Valvonnan piirissä yritystä Yhteistoimintalakia sovelletaan entistä useammalla työpaikalla. Laki on laajennettu koskemaan yrityksiä, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Uudistuksen myötä mukaan tuli myös kolmannen sektorin työnantajia, kuten säätiöitä ja järjestöjä riippumatta siitä, tavoittelevatko ne voittoa. Nyt yhteistoiminta-asiamiehen valvonnan piirissä on noin yritystä ja runsaat työntekijää. Asiamiehen tehtäviin kuuluu yt-lain toteutumisen seuranta ja arviointi sekä yt-lain toimintaa koskevien lakialoitteiden tekeminen. Vaikka lain toteutuminen kangertelee, Lamponen on toiveikas tulevaisuudesta. Kun lain velvoitteet ja säädökset tiedetään, se hyödyttää sekä yrityksiä että työntekijöitä. Kun hyödyt oivalletaan, se on moottori, jonka kautta lainsäädäntö alkaa toimia myös käytännössä. Teksti: UP/Petra Sneck Kuvat: Pekka Sipola Yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen uskoo, että tietoa levittämällä yritykset saadaan noudattamaan yt-lakia myös käytännössä. Rautatieläinen

14 JaaEi Matkalla tulevaisuuteen Tulevaisuus tuo mukanaan isoja mahdollisuuksia. Tämä pätee myös ilmastonmuutokseen, jonka ehkäiseminen luo edellytyksiä esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä teknologiaan keskittyvien yritysten menestymiselle, mikä tarkoitta uusia työpaikkoja ja Suomen kilpailukyvyn kohentamista. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta joukkoliikennettä on edistettävä, sillä esimerkiksi raideliikennettä suosimalla voisimme vähentää hiilidioksidipäästöjä tonnia vuodessa henkilöliikenteen vähenemisen seurauksena. Pitkällä aikavälillä vaikutus olisi isompi, ja vuoteen 2050 mennessä Suomen on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosentilla. Tänään noin 23 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu liikenteestä. Samalla meidän on tehostettava energiakäyttöämme 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjunta on liikenteemme kannalta erikoisen haasteellinen, sillä Suomi on Euroopan unionin harvaan asutuin maa ja etäisyydet ovat erityisen pitkät. Täten liikenteellä ja liikenteen sujuvuudella tulee aina olemaan tärkeä osa sekä maamme väestölle että sen elinkeinoelämälle. Meidän on pidettävä huoli siitä, että maamme liikennejärjestelyt kehitetään ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta hyvälle pohjalle. Energiatehokkaimpana kulkumuotona raideliikenne on oiva kehityskohde. VTT:n liikenteen ja energiakulutuksen laskentajärjestelmän mukaan sähköjunan suoritekohtainen energiakulutus on vain noin neljäsosa henkilöauton kulutukseen verrattuna. Samalla uusiutuvan energian osuus maamme raideliikenteessä oli viime vuonna 65 prosenttia. Suosimalla sähköistä raideliikennettä, vaikuttamalla sähkötuotantotapaan ja luomalla raideliikenteeseen liittyviä joukkoliikennekokeiluja maaseudulla olisimme voiton puolella. Samalla rataverkon kunto on huolestuttava aihe, niin kuin koko perusväyläpito. Pitkään jatkuneesta alhaisesta rahoitustasosta johtuen väyläverkkoa ei ole kaikin osin voitu pitää riittävän hyvässä kunnossa. Ruuhka-aikana radan kapasiteetti on jo täysin käytössä ja noin 90 prosenttia rataverkosta on yksiraiteista, liikennerajoituksia on asetettu noin 600 kilometrille ja vuoteen 2012 mennessä rajoitusten määrä uhkaa nousta jo yli 700 kilometriin. Hankkeet, jotka parantaisivat palvelutasoa, jäävät rahoituksen puutteessa toteutumatta. Korjausvelan kuromiseksi umpeen väylien kunnossapidon määrärahaa tulisi lisätä vuositasolla 200 miljoonaa euroa. Lisäbudjettirahoitus ei ole pysyvä ratkaisu, sillä se ei mahdollista pitkäjänteistä ja taloudellista suunnittelua. Meidän on keksittävä uusia täydentäviä rahoitusmalleja budjettirahoituksen ohelle koko perusväyläpidolle. Raideliikenteen mahdollisuudet on otettava tosissaan ja joukkoliikennekokeiluja olisi saatettava alkuun, esimerkiksi Vaasa- Seinäjoki radalla. Maaseutualueille, joissa asuu runsaasti ihmisiä radan tuntumassa, voisi kehittyä uusia yhdyskuntarakenteita. Raideliikenne huolehtisi työ- ja vapaaajan liikennetarpeista. Suomessa on monia rataosuuksia, joita ajetaan tai on ajettu alas. Työmatkaliikenne voisi esimerkiksi toimia erittäin hyvin Tampereen ja Porin välillä kuin myös Tampereen ja Jyväskylän välillä. Suupohjan rata Kaskisista Seinäjoelle, Riihimäki-Karjaan rata sekä Haapamäki-Tampereen rata voitaisiin esimerkiksi palauttaa työmatkaliikenteeseen. Kysymys on, minkälaisen liikennejärjestelmän haluamme luoda tulevaisuuden Suomeen ja millä keinoilla. Mats Nylund kansanedustaja (RKP) liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Vaasan vaalipiiri Meidän on pidettävä huoli siitä, että maamme liikennejärjestelyt kehitetään ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta hyvälle pohjalle. 14 Rautatieläinen

15 Rautatieläisten Matkailuyhdistys ry RMY Piristystä syksyn harmauteen ja talven tuiskuihin RMY:ltä laatulomat edullisesti ja vaivattomasti Jatkuva joululahja rautatieläisille! Stressaako arki matkasta takuuvarma parannuslääke! Rautatieläisten Matkailuyhdistys ry - RMY PL 488, Helsinki Palvelemme ark. klo ja Toimiston käyntiosoite: VR pääkonttorin piharakennus h. 1105, Vilhonkatu 13, Helsinki Puh

16 KOROT LIIKKUVAT HÄN SEURAA NIITÄ PUOLESTASI Sampo Korko -rahaston pitkäaikainen salkunhoitaja Ann- Cathrine Kilpi on toiminut alalla jo yli 20 vuotta. Hänen hoidossaan on noin miljardi euroa asiakkaiden varoja. Kilvelle olennaista on pysyä ajan tasalla markkinoiden nykyisestä ja tulevasta kehityksestä. Onnistuminen vaatii jatkuvaa tiedonhankkimista. Siinä Kilvellä on merkittävää etua laajasta kontaktiverkostostaan ja suhteistaan alalla. Salkunhoitajan työssä onnistuminen vaatii jatkuvaa tiedonhankkimista. Kokemus tuo varmuutta Kilven ammattitaito näkyi kun vuosina markkinoilla vallitsi suuri epävarmuus tulevasta kehityksestä. Monet markkinaosapuolet luopuivat tuottoisista korkosijoituksista. Kilpi korkotiimeineen Helsingissä luotti kuitenkin omaan strategiaansa ja osti lisää kyseisiä korkosijoituksia, kun muut myivät niitä. Kilven ja tiimin näkemys, pitkäaikainen kokemus ja ammattitaito mahdollistivat hyviksi osoittautuneiden päätösten tekemisen. Danske Invest & Sampo Pankki Tapaa Ann-Cathrine Kilpi ja muut paikalliset olot tarkasti tuntevat salkunhoitajat -sivuillamme. Danske Invest kuuluu Danske Bank -konserniin, johon myös Sampo Pankki on kuulunut vuodesta Pohjoismainen Danske Invest tarjoaa laajan valikoiman erilaisia rahastoja, joissa on pääomia yhteensä noin 47 miljardia euroa. Tutustu ja sijoita Danske Investin Suomessa tarjolla oleviin rahastoihin uusilla Danske Invest -sivuillamme tai tule tapaamaan asiantuntijaa Sampo Pankkiin. Suomeen rekisteröityjä rahastoja hallinnoi Sampo Rahastoyhtiö Oy. Rahastojen yksinkertaistetut rahastoesitteet, säännöt sekä lisätietoa rahastoista on saatavissa osoitteessa Knowledge at work

17

18 AINA ON SOPIVA AIKA MERIMATKALLE Merimatka merkitsee ihania maisemia, mukavaa seuraa, upeita kokemuksia ja taattua tunnelmaa. Punaisilla laivoilla elämyksen täydentävät hyvä ruoka, edulliset ostokset ja iloinen palvelu. Kerää kokoon hyvä porukka, valitse sopivin risteilyvaihtoehto, varaa matka ja lähde nauttimaan Punaisten laivojen tarjonnasta! Varaukset: Rautatieläisten Matkailuyhdistys ry VR pääkonttorin piharakennus huone 1105 Puh HELSINKI TUKHOLMA-RISTEILY VOIMASSA ASTI alk. 40 / B2P-hytti Hinta/hytti SU - KE TO + LA PE A/BL-hytti B-hytti C/B2P-hytti Tarjous on voimassa mainituissa hyttiluokissa 2-4 henkilölle. Koskee vain uusia varauksia, kuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Ateriat lisämaksusta. Ikäraja kaikkina päivinä 21 v. Max. 2 hyttiä/kuponki. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotetunnus FPKRY. Varausnumero Kuponki luovutetaan lähtöselvitykseen. HELSINKI TALLINNA-RISTEILYT VOIMASSA ASTI PÄIVÄRISTEILYT alk. 10 / hlö MINIRISTEILYT PÄIVÄRISTEILYT Hinta/henkilö SU - KE TO - LA Aikuinen MINIRISTEILYT Hinta/hytti SU - TO PE - LA A-/A2P-hytti B-hytti B2P/B2S-hytti alk. 10 / hlö Miniristeilyyn sisältyy hytti 2-4 henkilölle, ateriat lisämaksusta. Päiväristeilyllä ateriat sekä hytti lisämaksusta. Koskee vain uusia varauksia, kuponkia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Max. 4 henkilöä tai 2 hyttiä/kuponki. Huom! Ikärajat. Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tuotetunnus FPKRY. Varausnumero Kuponki luovutetaan lähtöselvitykseen. Passi tai uudenmallinen henkilökortti mukaan matkaan!

19 SAK:n Kaija Kallinen: Eläkeiän nosto lisää väliinputoajia Kaikki muistavat ex-pääministeri Matti Vanhasen ja Rukan hanget helmikuussa Sieltä lähti liikkeelle keskustelu eläkeiän alarajan nostamisesta. Taustalla on huoli siitä, miten saadaan palvelut riittämään kaikille ja kuka tekee työt. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen laittaisi paukkuja eläkeiän noston sijaan työkyvyn ylläpitoon. Ihmiskunta on haaveillut kautta aikojen pitkästä elämästä. Elintason nousu on tehnyt haaveesta totta, ja elämme yhä vanhemmiksi. Kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä, mutta ei. Samalla kun väestö ikääntyy, eläkkeelle lähtee enemmän väkeä kuin mitä nuoria tulee työmarkkinoille. Tämä heikentää huoltosuhdetta ja asettaa isot haasteet palvelujen turvaamiseksi. Ratkaisuksi pulmaan tarjotaan työurien pidentämistä. Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat samaa mieltä työurien pidentämisen tarpeellisuudesta. Ratkaisun luulisi olevan yksinkertainen: nostetaan eläkeiän alarajaa. Näin helppoa se ei kuitenkaan ole ja keinoista käydäänkin kovaa vääntöä. Ex-pääministeri Matti Vanhanen ideoi Rukan hangilla helmikuussa 2009, että eläkeiän alarajaa pitäisi nostaa 63 vuodesta 65 vuoteen. Sen jälkeen on esitetty tätäkin korkeampia numeroita, muun muassa Elinkeinoelämän EK:n Lasse Laatunen näkisi suomalaiset sorvin ääressä jopa 70-vuotiaiksi. Vanhasen seuraajan pääministeri Mari Kiviniemen (kesk.) hallitus ei näillä näkymin ole esittämässä eläkeiän nostamista. SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen näkee eläkeiän noston pidentävän vain niiden työuria, joilla vielä 63-vuotiaina on työpaikka ja jotka ovat tarpeeksi terveitä ja ammattitaitoisia. Ne, jotka eivät enää työnantajalle kelpaa tai eivät kerta kaikkiaan jaksa jatkaa työtään, jäävät väliinputoajiksi, Kallinen toteaa. Paukkuja työkykyyn ja osaamiseen Kallinen korostaa, että työn fyysinen rasittavuus ei ole vähentynyt. Lisäksi työn henkinen rasittavuus on kasvanut kaikilla aloilla. On katsottava totuutta silmiin, eli jaksaako siellä työssä vai ei. Duunarit aloittavat työnteon aiemmin. Työssä kuluu, vaikka kuluminen onkin yksilöllistä. Ei kai kellään ole otsaa väittää, että vaikkapa lähihoitajien työ olisi fyysisesti ja henkisesti kevyttä, Kallinen pamauttaa. Hän pitää ehdotusta suoraviivaisesta eläkeiän nostamisesta kapea-alaisena eikä näe sitä ratkaisuna huoltosuhteen pulmiin. Se on toki konkreettinen ja yksinkertainen vaatimus, jota on helppo toistaa päivästä toiseen ja onhan se helppo mediallekin. Väitetään, että hallitus on sitä uskottavampi lainanhakijana mitä enemmän se uskaltaa esittää eläkeiän nostoa. Suomen luottokelpoisuus on kuitenkin hyvä. Kallinen laittaisi paukut eläkeiän noston sijaan työkyvyn ylläpitoon, ammattitaitoon ja työpaikkojen riittävyyteen sekä parantaisi osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon. Työttömyys lisää työkyvyttömyyttä Suomessa todellinen eläkkeelle jäämisikä on vuotta, koska työkyvyttömyyseläkkeet painavat keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää alemmas. Vuosittain noin ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana. Kallinen haluaa pidentää työuria työhön osallistumisen aikana ja kehittää työelämää siihen suun- Rautatieläinen

20 taan, ettei työntekijä menetä työkykyään liian varhain. Varhainen työkyvyn menetys on huono asia monelta kannalta. Yhteiskunta menettää verotuloja, työmarkkinat työvoimaa ja yksilö eläketuloja. Työkyvyttömyyseläkkeeltä myös kuollaan keskimäärin aiemmin. Hän nostaa ykkösasiaksi työurien pidennystalkoissa työkyvyttömyyden ehkäisyn, jossa työterveyshuolto on avainasemassa. Sen pitää olla jokaisen työntekijän ja myös pätkätyöläisten ja määräaikaisten työntekijöiden oikeus. Nyt se on vajavaisesti hoidettu. Tutkimukset osoittavat, että myös työttömyydellä on rapauttava vaikutus työkykyyn ja se lisää työkyvyttömyyttä, joten työttömillekin pitää järjestää terveystarkastuksia. Hän uskoo eläkeiän noston johtavan väliinputoajien massaan, koska työelämän vaatimukset ovat kovia. Jos et ole yhtä tuottava kuin nuorempi työntekijä, niin sinut on helppo työntää ulos taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä. Siinä sitten olet työttömänä, osan terveydestäsi menettäneenä. Kuka enää ottaa sellaista töihin, joten vaikeahan siellä työelämässä on sinnitellä pitkään, jos työpaikka on mennyt alta. Koulutuksesta potkua työurille Kallisen mukaan työelämän rakennemuutos on jatkuvasti käynnissä. Monet alat häviävät, mutta syntyy myös uusia työpaikkoja pitkälle kehittyneen teknologian alalla ja palvelualoille. Se muuttaa työn ja sen tekemisen laatua, ja yhä useampi sijoittuu palkkatyön ja yrittäjien maastoon. On epäselvää, miten rationaalisuus- ja tuottavuuskehitys syö työpaikkoja. Nuoret ikäluokat ovat aiempaa pienempiä, joten töitä pitäisi riittää kaikille nuorille. Mutta riittääkö kaikille töitä tai onko paljon paasattu työvoimapula sittenkään toteutumassa, hän pohtii. Hän satsaisi koulutukseen ja työntekijöiden ammatillisen tiedon ja taidon pitämiseen ajan tasalla. Rakennemuutos luo paineita koulutukselle, jonka laadusta ja tasa-arvosta on pidettävä huolta, jos halutaan, että työllisyysaste nousee. Työnantajia on vastuutettava enemmän siitä, että työn ohessa voi päivittää ammattitaitoaan. Kallinen liputtaa laaja-alaisen toisen asteen koulutuksen puolesta, että ihmiset pärjäisivät työmarkkinoilla. Lisäksi on pidettävä huolta peruskoulun pohjasta, niin että oppilaiden taidot riittävät toisen asteen opintoihin. Eläkkeelle joustavasti Suomessa tehtiin viimeksi eläkeuudistus viisi vuotta sitten. Uudistus mahdollistaa Palvelua työntekijöille ja eläkkeensaajille Kun VR-konsernin eläkekäsittely siirtyi vuodenvaihteessa Varmaan, myös juridinen päätöksenteko siirtyi Varman vastuulle. Eläkehakija toimittaa täytetyn hakemuslomakkeen Varmaan. Lomake löytyy osoitteesta Sen voi täyttää myös Varman asiakaspalvelussa tai Kelan palvelupisteessä. Jos eläke alkaa erityisessä eläkeiässä alle 63-vuotiaana, hakemus toimitetaan VR Eläkesäätiölle, Varman tuotepäällikkö Pauliina Hilkamo sanoo. Varma antaa päätöksen ja maksaa eläkkeen kuun ensimmäisenä pankkipäivänä. Mahdollinen säätiön lisäeläke myönnetään tämän jälkeen ja maksetaan säätiöstä. Lisäeläketurva maksetaan kuun 15. päivä. Vuosittaiset työeläkeotteet postitetaan VR: n henkilökunnalle syksyisin. Ensi vuodesta lähtien postitus tehdään ikäryhmittäin ja lähetysaikataulu on nähtävissä Varman verkkosivuilta, Hilkamo kertoo. Työeläkeote sisältää tiedot vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Vuonna 2012 työeläkeotteisiin tulevat myös valtion ja kunnan tiedot. Henkilöstölle järjestetään myös eläkeinfoja. Asiakkaalle voidaan esitellä ratkaisun tueksi sopivia vaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa huomioidaan kunkin elämäntilanne ja käsitellään työssä jaksa- Eläkehakemukset hoidetaan Taiga-tiimissä, p Yksilöllistä eläkkeisiin liittyvää neuvontaa ja arviolaskelmia suomeksi p ja ruotsiksi p Asiakaspalvelupiste Helsingin Salmisaaressa palvelee arkisin klo Työeläkeote sähköisenä osoitteesta misen merkitystä omaan eläkkeeseen, Hilkamo mainitsee. Yhteinen neuvottelukunta Varmassa käsitellään myös VR:n työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutusasioiden ratkaisut. Työkyvyttömyyseläkehakemusten 20 Rautatieläinen

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto. Rautatieohje

Liikenteen turvallisuusvirasto. Rautatieohje Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI/14951/03.04.02.11/2010 Rautatieohje Antopäivä: 15.09.2010 Voimassaoloaika: 03.01.2011 alkaen, toistaiseksi Kumoaa: Ohje rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton lausunto Kaupunkiraideliikennelakiin HE 43/2015 vp Esittely 12.10.2015 Jussi Päiviö Kaupunkiraideliikennelaki Kaupunkiraideliikennelain

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaiset Toimintasuunnitelma 2014 Carita Bardakci 14.11.2013 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Toimisto-, hallinto ja IT-alan ammattilaiset 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. JOHDANTO

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Velvoite henkilöstö- ja koulutussuunnitelman Taustalla: laatimiseen valtion virastoissa Ammatillisen osaamisen kehittämisen lakipaketti (HE 99/2013) Laki taloudellisesti

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto

Yhteistoimintamenettely. Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Yhteistoimintamenettely Työvoiman vähentäminen Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Neuvotteluesitys (45 ) - Harkitaan irtisanomista, lomauttamista

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen JHL 212 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen JHL 212 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 877 henkilöä (12.11.14 tilanne) Jäsenten ammattialat Jäsenten työpaikat: toimisto, puhtauspalvelu, tekniikka, ravintohuolto, hoitotyö, Tikkamäki,

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13)

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) KESKUSJÄRJESTÖ 16.12.2009 1 (13) EK - SAK -KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2010 Luottamusmiesten peruskurssi (5 päivää ja 3 päivää) 1. 25.01. 29.01. Yleinen 2. 01.02. 05.02. Kemianliitto

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14

Proplus. Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 Proplus Petri Varjonen, Ammattiliitto Pro Turun aluekeskus Harjavalta 21.1.-14 1 Proplus 1. YLEISTÄ 2. MITEN PROPLUS TOIMII, PERUSIDEA 3. OMAN SIVUN PERUSSISÄLTÖ 4. RYHMÄT (= Proplussan perusta) 5. RYHMIEN

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC

SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISEN ABC Tämän ohjeistuksen tarkoitus on toimia muistilistana työnantajan edustajille ja luottamusmiehille toimenpiteistä, joita sosiaalialan järjestöjen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot