Bioenergiaselvitys. (Käännös)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergiaselvitys. (Käännös)"

Transkriptio

1 (Käännös) Bioenergiaselvitys Biopohjaisen lämmöntuotannon ja biopohjaisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon vaatima tekniikka ja kannattavuus sekä biomassan saatavuus Paraisten kaupungin saaristo-osissa Anders Bäckman Parainen 2014

2 Esipuhe Kiinnostus bioenergiaa kohtaan on viime aikoina kasvanut voimakkaasti. Ympäristöystävällinen bioenergia on kiinnostava vaihtoehto eritoten maaseudulla, jossa metsänomistajat ja maanviljelijät saavat sitä kautta käyttöä muuten hukkaan meneville sivutuotteille. Myös EU:ssa bioenergiaan panostetaan voimakkaasti, rakennerahastojen ohjelmakauden kantavana teemana on vähähiilinen talous. Keskiössä on siirtyminen fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta taloudesta resurssitehokkaampaan talouteen, joka pohjautuu uusiutuviin raaka-aineisiin ja ekosysteemipalveluiden kestävään käyttöön. Tämä selvitys on tehty Paraisten kaupungin elinkeinopalveluiden aloitteesta bioenergian edellytysten selvittämiseksi kaupungin saaristo-osissa. Selvitys on tehty yhteistyössä EUrahoitteis en EETU-hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on tarjota yrittäjille ja yhteisöille energianeuvontaa Varsinais-Suomessa toimivan energianeuvojaverkoston kautta. 1

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksestä Erityiset haasteet Yleistä bioenergiasta Bioenergian nykytila Paraisten kaupungissa 8 2 Aikaisemmat bioenergiaselvitykset Nauvo Kyrkbacken vuonna Kyrkbacken vuonna Korppoo Korppoon kirkonkylää koskeva selvitys Stenbrinkin Kviståkerin aluetta koskeva selvitys Houtskari Träskin koulua koskeva selvitys Klemetsåkeria koskeva selvitys Houtskarin kansanopistoa koskeva selvitys 11 3 Biomassan esikäsittely bioenergian tuottamista varten Mekaaninen käsittely Terminen käsittely eli lämpökäsittely Kaasutus Fermentointi eli biologinen käsittely Biokaasu Mädätysjäännös Biokaasun substraatit Biomassan kemiallinen käsittely Bioöljyjen esteröinti 21 2

4 4 Lämmöntuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tekniikat Lämmöntuotanto kattilassa ORC (Organic Ranking Cycle) Kuumailmaturbiini Stirlingmoottori Mikroturbiini Diesel-/kaasumoottori Höyrymoottori Polttokennot 26 5 Bioenergian tuotantoa säätelevät lait ja säädökset Jätteen polttamista koskevat säädökset Jätteen hygienisointi biokaasuntuotantoa varten Tariffijärjestelmä Biokaasupohjaisen sähkön- ja lämmöntuotannon tariffit ja preemiot Puuta raaka-aineena käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon tariffit Investointituki vuonna Saatavilla olevat biomassatyypit ja bioenergian tuottaminen niistä Biojäte ravintoloista ja yksityisistä kotitalouksista Biomassa jätevesijärjestelmästä Jätevesiliete Musta jätevesi Järviruoko Turve Puu Viljanviljelystä saatava olki Nurmenviljely Muut maatalouden sivutuotteet Peruna ja sokerijuurikas 40 3

5 6.8.2 Kasvihuoneet ja marjanviljely Lanta Teurasjäte ja kuolleet eläimet Kalajäte 43 7 Kannattavuuslaskelmat Biokaasun kannattavuus Biokaasu, substraattina viljakasvien olki Biokaasu, substraattina lehmänlanta Lämpökattiloiden kannattavuus ORC-laitosten kannattavuus Kuumailmaturbiinien kannattavuus Mikroturbiinien kannattavuus Kaasumoottoreiden kannattavuus 50 8 Yhteenveto ja päätelmät Päätelmät yksittäisistä tyyppitapauksista Tyyppitapaus 1: Nauvon kirkonkylä Tyyppitapaus 2: Korppoon kirkonkylä Tyyppitapaus 3: Stenbrink Kviståker Tyyppitapaus 4: Träskin koulu Tyyppitapaus 5: Klemetsgård Tyyppitapaus 6: Houtskarin kansanopisto 55 4

6 Liitteet 56 LIITE 1. Talbott s BG 100 -kuumailmaturbiinin kannattavuuslaskelma 56 LIITE 2. Stirlingmoottoreiden kannattavuuslaskelma 57 LIITE 3. Mikroturbiinien kannattavuuslaskelmat eri tyyppitapauksissa 58 LIITE 4. Kaasumoottoreiden kannattavuuslaskelmat eri tyyppitapauksissa 61 LIITE 5. ORC-laitosten kannattavuuslaskelmat 64 LIITE 6. Lämpökattiloiden kannattavuus 71 LIITE 7. Biokaasulaskelmat 77 Viitteet 79 Kuvaluettelo Kuva1. Vastavirtakaasutin 16 Kuva 2. Myötävirtakaasutin 16 Kuva 3. Biokaasun muodostumisprosessi 18 Kuva 4. Biokaasun valmistus- ja jalostusprosessi 19 Kuva 5. Klemetsgårdin hakelämpökeskus Houtskarissa 22 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Aikaisemmat bioenergiaselvitykset 9 Taulukko 2. Jätevesilietteen kaasu- ja energiapotentiaali saaristossa 32 Taulukko 3. Mustan jäteveden kaasu- ja energiapotentiaali saaristossa 32 Taulukko 4. Järviruo on määrä ja energiapotentiaali poltettaessa 33 Taulukko 5. Järviruo on talvikorjuun kustannukset 34 Taulukko 6. Järviruo on metaani- ja energiapotentiaali märkämädätyksessä 34 Taulukko 7. Järviruo on metaani- ja energiapotentiaali kuivamädätyksessä 35 Taulukko 8. Arvio oljen viljelyaloista 37 5

7 Taulukko 9. Kunnanosakohtainen arvio olkisadosta 38 Taulukko 10. Kunnanosakohtainen arvio oljen sivutuotepotentiaalista 38 Taulukko 11. Kunnanosakohtainen arvio oljen biokaasupotentiaalista 38 Taulukko 12. Kunnanosakohtainen arvio oljen energiapotentiaalista poltettaessa 39 Taulukko 13. Nurmenviljelyn peltoala, satopotentiaali ja energiapotentiaali 40 Taulukko 14. Kunnanosakohtainen arvio lehmien ja kanojen määrästä 42 Taulukko 15. Kunnanosakohtainen arvio hevosten ja ponien määrästä 42 Taulukko 16. Kunnanosakohtainen arvio eläintenlannan metaani- ja energiapotentiaalista 42 Taulukko 17. Kannattavuuslaskelmien tyyppitapaukset 45 Taulukko 18. Lehmänlantapohjaisen biokaasun kannattavuuslaskelmat tyyppitapauksissa Taulukko 19. Olkea polttoaineena käyttävien lämpökattiloiden kannattavuuslaskelmat tyyppitapauksissa Taulukko 20. Puuta polttoaineena käyttävien lämpökattiloiden kannattavuuslaskelmat 47 Taulukko 21. Puuta polttoaineena käyttävien ORC-laitosten kannattavuus 47 Taulukko 22. Olkea polttoaineena käyttävien ORC-laitosten kannattavuus 48 Taulukko 23. Mikroturbiinien kannattavuus 49 Taulukko 24. Kaasumoottoreiden kannattavuus 50 Taulukko 25. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 1 52 Taulukko 26. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 2 53 Taulukko 27. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 3 53 Taulukko 28. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 4 54 Taulukko 29. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 5 54 Taulukko 30. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa

8 1 Johdanto 1.1 Alustus Bioenergia on viime vuosina noussut pinnalle öljyn ja energian hinnan noustessa. Tämän myötä monet sellaiset biopolttoaineisiin perustuvat ratkaisut, jotka aikaisemmin eivät ole olleet taloudellisesti kilpailukykyisiä, ovat nyt sellaisia. Energian ja öljyn hinnan odotetaan tulevaisuudessa edelleen nousevan, mikä osaltaan voidaan nähdä syyksi selvittää erilaisten bioenergiaratkaisujen kannattavuutta. Bioenergiaratkaisujen parempi taloudellinen kilpailukyky on saanut aikaan myös sen, että niihin liittyvä tekniikka on kehittynyt ja kaupallistunut. Myös tästä syystä erilaisten bioenergiaratkaisujen kannattavuutta on perusteltua selvittää. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää keskitetyn eli useamman kuin yhden kotitalouden lämmöntuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksiä. Selvityksessä on tehty arvio potentiaalisten raaka-aineiden määrästä ja luotu yleiskatsaus tarkoitukseen soveltuvista tekniikoista. Huomioon on otettu sekä tekniset että taloudelliset näkökohdat, lainsäädännön vaikutus toimintaan ja erilaisten tukien maksamisen ehdot. Tämän perusteella on arvioitu erilaisten polttoaineiden ja tekniikoiden soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin saaristossa. Kunnan saaristo-osissa aikaisemmin tehtyjä kaukolämpöselvityksiä on käytetty tyyppitapauksina arvioitaessa erilaisten skenaarioiden kannattavuutta, ja kyseisten selvitysten tulokset voitaneen nähdä suuntaa antavina toisille vastaavantyyppisille tapauksille. Tämä selvitys on esiselvitys, eli se antaa karkean arvion käsiteltävästä aihealueesta. Siinä voi olla merkityksellisiä virhelähteitä ja numeeriset tulokset voivat heittää kymmeniä prosentteja. Koska selvityksen tiedot on koottu monista eri-ikäisistä lähteistä, ne eivät myöskään ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva käsiteltävästä aiheesta ja suuntaviivat sille, mihin keskittyä tulevissa yksityiskohtaisemmissa selvityksissä. Tämä selvitys ei myöskään ole tieteellinen tutkimus, vaan konsulttiraporttimuotoinen selvitys. Tämä on mahdollistanut viitteiden pois jättämisen silloin, kun niiden on katsottu olevan epäolennaisia tai lukukokemusta häiritseviä. Raporttimuodon valitseminen on myös ollut tietoinen valinta, jotta viiteluettelosta on voitu jättää pois esimerkiksi niiden henkilöiden nimet, joiden kanssa on käyty epävirallisia keskusteluja. 1.2 Erityiset haasteet Saaristo on monin tavoin ainutlaatuinen, ja tästä seuraa monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Saaristossa toiminta on useimmiten pienimuotoista ja yhdyskuntarakenne hajanainen. Kuljetusmatkat ovat usein pitkiä ja liikenneyhteydet huonommat kuin mantereella. Tämän vuoksi monet asiat on usein ratkaistava paikallisesti, käytettävissä olevin paikallisin resurssein. Tämä pätee suurelta osin myös energiahuoltoon. 7

9 1.3 Yleistä bioenergiasta Bioenergia on biomassaan perustuvaa energiaa. Bioenergia ei ole synonyymi ympäristöystävälliselle energialle tai ekologisesti kestäville energiaratkaisuille, sillä esimerkiksi tuulienergiaa ja maalämpöä ei katsota bioenergiaksi ja turpeen käyttöä energianlähteenä voidaan pitää ympäristölle haitallisena. Bioenergiaratkaisuja voidaan käyttää sähkön, lämmön tai liikennepolttoaineiden tuottamiseen. Bioenergiaa tuotettaessa tapahtuu aina biomassan palamista. Tämä merkitsee sitä, että biomassaan perustuva sähköntuotanto ei ole mahdollista ilman, että samanaikaisesti syntyy lämpöä, vaikka lämpö joissakin tapauksissa voidaankin jättää hyödyntämättä. Biomassaa käytetään tämän vuoksi usein yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon, vaikka myös pelkän lämmön tuottaminen on yleistä. Yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta käytetään nimitystä CHP-tuotanto (Combined Heat and Power Production) tai sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Ennen polttamista biomassa on yleensä esikäsitelty joko mekaanisesti tai termisesti (eli lämpökäsitelty), fermentoitu (eli bakteerikäsitelty) taikka käsitelty kemiallisesti. Tyypillisiä biopolttoaineen lähteitä ovat puu ja muut metsätalouden tähteet, maatalouden tähteet, energiakasvit, karjaeläinten uloste, jätevesijärjestelmistä saatava biomassa, yksityisten kotitalouksien ja ravintoloiden biojätteet sekä elintarviketeollisuuden tähteet. (U. S. Environmental Protection Agency 2007.) Näiden lisäksi selvityksessä on tutkittu myös mahdollisuutta tuottaa bioenergiaa teurasjätteestä, kalastuksen, kalanviljelyn ja turkistarhauksen tähteistä ja jätteistä sekä järviruo osta ja turpeesta. 1.4 Bioenergian nykytila Paraisten kaupungissa Bioenergian tuotanto Paraisten kaupungissa perustuu nykyisin pääasiassa puuhakkeen polttamiseen. Paraisten Kaukolämmöllä on Lehtiniemessä biolämpökeskus, jossa on 8 MW:n hakekattila, ja sinne ollaan parhaillaan rakentamassa toista, teholtaan 4 MW:n hakekattilaa. Houtskarissa Träskin koululla ja Klemetsåkerissa on lisäksi pienemmät, lähilämpöä tuottavat hakelämpökattilat. Iniössä sijaitsevan Lyckans Fisk -nimisen yrityksen kalanperkaamossa syntyvä rasva kuljetetaan Uuteenkaupunkiin, jossa se käytetään biodieselin tuottamiseen. 8

10 2 Aikaisemmat bioenergiaselvitykset Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa on tehty muutamia aikaisempia selvityksiä erilaisista lähija kaukolämmön tuotantoon soveltuvista, puuhakkeen polttamiseen perustuvista bioenergiavaihtoehdoista. Kyseisiä selvityksiä on käytetty tämän selvityksen pohjana energian- ja tehontarpeen sekä lämpöverkon pituuden jne. osalta. Selvitykset voidaan myös nähdä tyyppitapauksina muista vastaavanlaisista paikoista. Alla on käyty lyhyesti läpi aikaisemmat selvitykset. Tiedot niistä on koottu myös taulukkoon 1. Taulukko 1. Aikaisemmat bioenergiaselvitykset Selvitys Lämpöenergian tarve, MWh Tehontarve, MW Lämpöverkon pituus, metriä Nauvo , Nauvo , Korppoon kirkonkylä 957 0, Stenbrink Kviståker 563 0, Träskin koulu 225 0,185 0 Klemetsgård 563 0, Houtskarin kansanopisto 448 0, Nauvo Nauvon Kyrkbackenin alueelle on tehty kaksi selvitystä. Ensimmäisen teki Nauvon kunta vuonna 2005 ja toisen Länsi-Turunmaan kaupunki yhteistyössä Kustens skogscentralin kanssa vuonna Tämän jälkeen muutamat kiinteistöistä ovat hankkineet maalämmön, mikä laskee energiantarvetta, ellei niiden tilalle kytketä korvaavia kiinteistöjä Kyrkbacken vuonna 2005 Selvitys on tehty alueelle, jonka vuotuinen kokonaislämmöntarve on kwh ja kokonaistehontarve kw. Selvityksessä ehdotettiin teholtaan 0,8 MW:n hakekattilan hankkimista sekä öljykattilan hankkimista lämmöntuotantoon lämmönkulutuksen ollessa korkeimmillaan. Lämpöverkon pituudeksi arvioitiin metriä Kyrkbacken vuonna 2011 Selvitys on tehty alueelle, jonka vuotuinen kokonaislämmöntarve on kwh ja kokonaistehontarve kw. Selvityksessä ehdotettiin teholtaan 1 MW:n hakekattilan hankkimista sekä öljykattilan hankkimista lämmöntuotantoon lämmönkulutuksen ollessa korkeimmillaan. Lämpöverkon pituudeksi arvioitiin metriä. 9

11 2.2 Korppoo Paraisten kaupunki on tehnyt selvityksen Korppoon kirkonkylälle vuonna 2012 yhteistyössä Kustens skogscentralin kanssa. Lisäksi on tehty lähilämpöselvitys Stenbrinkin Kviståkerin alueella. Stenbrinkin Kviståkerin aluetta koskevan selvityksen on tehnyt BioEnergy Team Finland Oy vuonna Korppoon kirkonkylää koskeva selvitys Selvitys on tehty kirkonkylän alueelle, joka käsittää myös Stenbrinkin ja Kviståkerin alueen, josta tehtiin selvitys vuonna Selvitys on tehty alueelle, jonka vuotuinen kokonaislämmöntarve on 957 kwh ja kokonaistehontarve 407 kw. Selvityksessä arvioitiin, että lämmönjakokanavaa tarvittaisiin noin 700 metriä Stenbrinkin Kviståkerin aluetta koskeva selvitys Arvioitu vuotuinen lämpöenergian kokonaistarve oli Stenbrinkin osalta 323 MWh ja Kviståkerin osalta 240 MWh eli yhteensä 563 MWh. Tehontarve oli Stenbrinkin osalta 186 kw ja Kviståkerin osalta 119 kw. Yhteensä tehontarve oli 305 kw. Selvityksen mukaan lämpökeskukselta pitäisi rakentaa 150 metrin lämpöjohto. 2.3 Houtskari Houtskarissa on tehty lähilämpöselvitykset Träskin koululle, Klemetsåkeriin ja Houtskarin kansanopistolle. Ne kaikki on tehnyt BioEnergy Team Finland Oy vuonna Tällä hetkellä Paraisten kaupungilla on käytössä hakekattila Träskin koululla ja Klemetsåkerissa Träskin koulua koskeva selvitys Selvityksen mukaan vuotuinen kokonaislämmöntarve oli 225 MWh ja kokonaistehontarve 185 kw. Laskelmaan ei ole sisällytetty lämpöverkkoa, koska kaikki Träskin koulun yhteydessä olevat kiinteistöt sijaitsevat niin lähellä toisiaan. Selvityksen jälkeen paikalle on rakennettu hakekattila Klemetsåkeria koskeva selvitys Arvioitu vuotuinen lämpöenergian kokonaistarve on Fridhemin osalta 353 MWh ja Ängeshusetin osalta 115 MWh eli yhteensä 563 MWh. Tehontarve on Fridhemin osalta 173 kw ja Ängeshusetin osalta 45 kw. Yhteensä tehontarve on 218 kw. Selvityksen mukaan lämpökeskukselta pitäisi rakentaa 150 metrin lämpöjohto. Selvityksen jälkeen paikalle on rakennettu hakekattila. 10

12 2.3.3 Houtskarin kansanopistoa koskeva selvitys Houtskarin kansanopistolla on kaksi erillistä rakennusryhmää 100 metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen rakennusryhmä sijaitsee rannassa, ja sen osalta selvityksessä on pohdittu myös merilämpöä. Hieman etäämmällä rannasta sijaitsevan rakennusryhmän vuotuinen lämmöntarve on 296 MWh ja tehontarve 148 kw. Meren äärellä sijaitsevan rakennusryhmän lämmöntarve on 152 MWh ja tehontarve 76 kw. Yhteensä rakennusryhmien lämmöntarve on 448 MWh ja tehontarve 224 kw. 11

13 3 Biomassan esikäsittely bioenergian tuottamista varten Biomassa on käytännössä aina esikäsiteltävä ennen kuin sitä voidaan hyödyntää sähkön tai lämmön tuottamiseen taikka käyttää liikennepolttoaineena. Erilaiset esikäsittelymenetelmät voidaan jakaa karkeasti mekaaniseen esikäsittelyyn, termiseen käsittelyyn, fermentointiin ja kemialliseen käsittelyyn. Usein käytetään useamman käsittelymenetelmän yhdistelmiä. Mekaanisessa käsittelyssä biomassa hienonnetaan mekaanisesti tai puristetaan esimerkiksi pelleteiksi. Biomassan kemiallinen koostumus ei muutu. Tyypillinen esimerkki mekaanisesta käsittelystä on puutavaran haketus. Mekaanisesti käsitelty biomassa poltetaan tavallisesti kiinteän polttoaineen kattiloissa. Termisessä käsittelyssä biomassa lämpökäsitellään, mikä muuttaa sen kemiallista rakennetta. Biomassan lämpökäsittelyssä syntyy tavallisesti sekä kaasumaisessa, nestemäisessä että kiinteässä olomuodossa olevia palavia tuotteita. Tätä kutsutaan pyrolyysiksi. Reaktion ohjaamistavasta riippuen syntyy erisuuruisia määriä kaasumaisia, nestemäisiä ja kiinteitä tuotteita. Fermentoinnissa biomassaa, jota tässä yhteydessä kutsutaan substraatiksi, käsitellään bakteereilla niin, että osa biomassasta muuttuu haluttuun muotoon. Fermentointia käytetään esimerkiksi biokaasun tuotannossa ja etanoliksi käytettäessä. Kemiallinen käsittely on melko epätavallista CHP-yhteyksissä, mutta sitä käytetään esimerkiksi valmistettaessa biodieseliä kasvi- tai eläinperäisistä bioöljyistä. Poltettaessa tai jalostettaessa biomassaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon polttoaineen kosteuspitoisuudella, palamislämpötilalla sekä ilman pääsyllä prosessiin on ratkaiseva merkitys. Yleensä polttoaineesta tuotettavissa olevan energian määrä laskee, mitä kosteampaa polttoaine on, koska osa tuotettavasta energiasta on käytettävä kosteuden höyrystämiseen polttoaineesta. Liian korkea kosteuspitoisuus voi häiritä myös biomassan termistä kaasutusta, kun taas biokaasun valmistuksessa substraatin tietty kosteuspitoisuus on välttämätöntä. Palamislämpötilasta riippuen palamisessa muodostuu erilaisia tuotteita. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä täydellisempää palaminen yleensä on ja sitä vähemmän muodostuu haitallisia tuotteita. Liian korkeista lämpötiloista saattaa kuitenkin seurata tuhkan sulamiseen liittyviä ongelmia. Biomassan lämpökäsittelyssä eli pyrolyysissä lämpötila ohjaa ratkaisevalla tavalla muodostuvien tuotteiden suhdetta. Biokaasun valmistuksessa oikean lämpötilan ylläpitäminen on tärkeää, sillä biokaasua tuottavat bakteerit ovat aktiivisimmillaan tiettyjen määrättyjen lämpötilarajojen sisällä. Palamisessa on tärkeää, että prosessiin pääsee riittävästi ilmaa niin, että palaminen on täydellistä eikä haitallisia palamistuotteita synny. Liiallinen ilmansaanti voi kuitenkin olla haitallista, koska ilma voi laskea palamislämpötilaa ja kuljettaa mukanaan pois epätäydellisesti palaneita kaasuhiukkasia, jotka voivat olla haitallisia ympäristölle. Biomassan termisen käsittelyn ja biokaasun valmistuksen tulee tapahtua vähähappisessa tai hapettomassa ympäristössä, eli niin, että prosessiin pääsee vain vähän tai ei lainkaan ilmaa. 12

14 3.1 Mekaaninen käsittely Mekaanisessa käsittelyssä biomassa kerätään ja esikäsitellään niin, että se soveltuu poltettavaksi tai että muut esikäsittelymenetelmät ovat mahdollisia. Tyypillisiä biomassan mekaanisia esikäsittelymenetelmiä ovat kuivaus, vedenerotus ja hienonnus jauhattamalla, murskaamalla, hiertämällä tai hakettamalla. Biomassa voidaan myös puristaa esimerkiksi briketeiksi tai pelleteiksi taikka koota paaleiksi kuljetuksen ja polttamisen helpottamiseksi. Myös kasviöljyjen puristaminen esimerkiksi öljykasveista on mekaanista esikäsittelyä. Polttoaineita, jotka usein esikäsitellään pelkästään mekaanisesti, ovat puuperäiset polttoaineet, olki, turve ja järviruoko. Monissa maissa myös eläinten uloste ja jätevesiliete poltetaan pelkän mekaanisen käsittelyn jälkeen, mutta Suomessa se on lainsäädännöllisistä syistä mahdollista vain suurissa jätteenpolttolaitoksissa, eikä sitä näin ollen käsitellä tässä selvityksessä. Tässä selvityksessä on tutkittu yksityiskohtaisesti vain pelkästään mekaanisesti käsitellyn puuhakkeen ja oljen polttamisen kannattavuutta. Kunnan alueella saatavilla olevan turpeen määrä katsottiin liian pieneksi, ja alustavien järviruokoa koskevien laskelmien mukaan järviruo on polttamisesta saatavan kokonaisenergian arvo jää pienemmäksi kuin mitä sen korjuu ja kuljetus polttolaitokselle maksaisivat. Puuhaketta ja olkea voidaan polttaa kiinteän polttoaineen kattiloissa lämmön tuottamiseksi lähija kaukolämpöverkkoon. Jos halutaan tuottaa myös sähköä, polttolaitokseen on kytkettävä sähkögeneraattori. Tavallinen tapa tuottaa sähköä palamislämmöstä on klassinen lauhdevoimalaitos, jossa lämpöä käytetään kuumentamaan vettä, joka höyrystyy ja pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää sähkögeneraattoria. Höyryturbiinia käyttävien lauhdevoimalaitosten kokonaishyötysuhde on yleensä noin 90 % siten, että energiasta voidaan hyödyntää lämpönä noin 60 % ja sähkönä noin 30 %. Sähköteholtaan alle 2 MW:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat osoittautuneet taloudellisesti kannattamattomiksi (Bionova Consulting 2011). Koska lämmöntarve saariston eri paikoissa on huomattavasti pienempi kuin lämpömäärä, joka vaadittaisiin, jotta höyryturbiinitekniikkaan perustuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto olisi kannattavaa, kyseisestä tekniikasta ei ole tehty kannattavuuslaskelmia tässä selvityksessä. Kannattavuuslaskelmat on sen sijaan tehty ORC-tekniikkaan (Organic Ranking Cycle) ja kuumailmaturbiineihin perustuvista CHP-laitoksista. Kävi ilmi, että ORC-laitoksia voidaan oikeiden edellytysten täyttyessä käyttää taloudelliseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Paraisten kaupungin saaristo-osissa. 3.2 Terminen käsittely eli lämpökäsittely Kun biomassa lämpökäsitellään tarpeeksi korkeissa lämpötiloissa vähähappisessa ympäristössä, sen kemiallinen koostumus ja osittain myös olomuoto muuttuvat lämpökäsittelyn seurauksena. Tätä kutsutaan pyrolyysiksi. Syntyvien tuotteiden energiasisältö on teoriassa sama kuin raakaaineen, mutta energian tuottaminen niistä voi pyrolyysin seurauksena olla käytännössä helpompaa, minkä vuoksi energian käyttäminen materiaalin kuumentamiseen voi olla perusteltua. 13

15 Käytännössä prosessiin saadaan energiaa usein niin, että osa raaka-aineesta poltetaan lämpöenergian valmistamiseksi prosessia varten. Tämä vaatii sitä, että prosessiin pääsee tietty kontrolloitu määrä ilmaa. Biomassan pyrolyysissä muodostuu useimmissa tapauksissa aina sekä kaasumaisessa, nestemäisessä että kiinteässä olomuodossa olevia tuotteita. Pääasiassa pyrolyysin lämpötilasta riippuen kaasumaisessa, nestemäisessä ja kiinteässä olomuodossa oleviksi tuotteiksi muuttuu erisuuruisia osia biomassasta. Korkeat lämpötilat ohjaavat pyrolyysireaktiota sellaiseen suuntaan, että syntyy pääasiassa kaasumaisessa olomuodossa olevia tuotteita. Pyrolyysikaasu koostuu pääosin vedystä (H 2 ), metaanista (CH 4 ), hiilimonoksidista (CO) ja hiilidioksidista (CO 2 ). Sitä voidaan polttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetuissa kaasumoottoreissa tai kaasuturbiineissa. Biomassan kaasutukseen perustuvia, erikokoisia sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitettuja kaupallisia laitoksia on useita erityyppisiä. Käytettävä tekniikka on suhteellisen uusi. Matalammissa, noin 500 C:n pyrolyysilämpötiloissa muodostuu pääasiassa ns. pyrolyysiöljyä, joka on erilaisten bioöljyjen seos. Pyrolyysiöljyn lämpöarvo on yleensä tavallisen polttoöljyn lämpöarvoa pienempi ja sen varastointikestävyys on huonompi. Tästä huolimatta sitä käytetään jonkin verran polttoöljyn korvaajana. Siitä voidaan myös jatkojalostaa biodieseliä. Itse pyrolyysiöljyn tuottamiseen käytettävä tekniikka on vanha, esimerkiksi terva on eräänlainen pyrolyysiöljy, mutta tekniikkaa on alettu käyttää kaupallisesti vasta melko hiljattain. Kaupalliset pyrolyysiöljyn tuotantolaitokset ovat suhteellisen suuria. Ne tuottavat päivässä vähintään kymmeniä tonneja pyrolyysiöljyjä. Sen kokoluokan kaupallisia sovelluksia ei ole olemassa, jotka soveltuisivat pienimuotoiseen tuotantoon saaristossa C:n pyrolyysilämpötiloissa muodostuu pääasiassa kiinteitä tuotteita. Tällaista biomassan käsittelyä kutsutaan torrefioinniksi. Torrefioinnissa biomassa paahdetaan niin, että kosteus ja osa haihtuvista pyrolyysikaasuista poistuvat biomassasta, mikä parantaa tuotteen palamisominaisuuksia ja lisää sen energia-arvoa suhteessa sen painoon. Torrefioimalla valmistetaan esimerkiksi puuhiiltä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon käytettävän biomassan kaupalliseen torrefiointiin soveltuvasta tekniikasta on toistaiseksi olemassa vähän kaupallisia sovelluksia. Biomassan torrefiointia hyödyntäviä pilottilaitoksia on useita, mutta ne ovat kapasiteetiltaan niin suuria, etteivät ne sovellu pienimuotoiseen käyttöön Paraisten kaupungin saaristo-osissa. Koska ainoa biomassan termistä käsittelyä hyödyntävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitostyyppi, joka on pienimuotoisessa kaupallisessa käytössä, ovat kaasutuslaitokset, tässä selvityksessä on tutkittu yksityiskohtaisesti ainoastaan niitä. Alustavien kannattavuuslaskelmien mukaan nämä laitokset voivat joissakin tapauksissa olla taloudellisesti itsensä kannattavia Paraisten kaupungin saaristo-osissa. 14

16 3.2.1 Kaasutus Biomassan kaasutuksessa biomassa altistetaan lyhyeksi aikaa yli 700 C:n lämpötiloille, jolloin se kaasuuntuu käytännössä kokonaan. Tällä tavalla valmistettua kaasua kutsutaan synteesikaasuksi. Prosessi on melko herkkä ja vaatii prosessiin syötettävältä biomassalta tasalaatuisuutta ja ennen kaikkea tasaista kosteuspitoisuutta. Oletetun kosteuspitoisuuden ylittävä kosteuspitoisuus laskee kaasutussäiliön lämpötilaa ja häiritsee kaasutusprosessia, mikä voi johtaa lisääntyneeseen tervan eli pyrolyysiöljyn tuotantoon. Tästä syystä kaasutettava biomassa on yleensä kuivattava ennen kaasutusta. Se on myös hienonnettava sopivan kokoiseksi erilaisilla mekaanisilla prosesseilla. Kaasutusprosessin herkkyyden takia kaasutukseen perustuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on pidetty epäluotettavana. Kaasutettavan biomassan tarkoituksenmukaisen esikäsittelyn ja varastoinnin pitäisi kuitenkin poistaa tämä ongelma. Kaasuttimia on useantyyppisiä, mutta pienimuotoisiin ratkaisuihin käytetään ainoastaan kiinteäpetikaasuttimia. Kaasutin kytketään vuorostaan sähköntuotantolaitokseen. Pienessä mittakaavassa käytetään sähköteholtaan 2 20 kw:n ns. stirlingmoottoreita, sähköteholtaan kw:n mikroturbiineja ja sähköteholtaan jopa 2000 kw:n diesel-/kaasumoottoreita. Tarkoitusta varten ollaan kehittämässä polttokennoja, mutta ne eivät vielä ole lyöneet itseään läpi kaupallisesti synteesikaasuun perustuvassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Stirlingmoottoreiden ja mikroturbiinien sähköhyötysuhde on yleensä % ja lämmöntuotannon hyötysuhde %. Diesel-/kaasumoottoreiden sähköhyötysuhde on yleensä % ja lämmöntuotannon hyötysuhde %. (Europaeus 2014.) Pienimuotoiset kiinteäpetikaasuttimet voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: myötävirtakaasuttimiin ja vastavirtakaasuttimiin. Molemmissa kaasutintyypeissä polttoaine syötetään kaasuttimen yläosasta. Vastavirtakaasuttimessa ilma syötetään kaasuttimen alaosasta ja se liikkuu vastakkaiseen suuntaan polttoaineeseen nähden. Syntyvä tuotekaasu tulee ulos reaktorin yläosasta, minkä jälkeen se voidaan polttaa tai varastoida. (Svenskt Gastekniskt Center AB 2011.) 15

17 Kuva 1. Vastavirtakaasutin Lähde: Svenskt Gastekniskt Center AB (2011) Myös myötävirtakaasuttimessa polttoaine syötetään kaasuttimen yläosasta. Syntyvä tuotekaasu tulee ulos reaktorin alaosasta. Vastavirtakaasuttimet kestävät yleensä paremmin kosteaa polttoainetta, mutta syntyvän tuotekaasun terva- eli pyrolyysiöljypitoisuus on korkeampi kuin myötävirtakaasuttimissa. (Svenskt Gastekniskt Center AB 2011.) Kuva 2. Myötävirtakaasutin Lähde: Svenskt Gastekniskt Center AB (2011) Riippuen siitä, millä tekniikalla syntyvä tuotekaasu poltetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa varten, voidaan päästä erilaisiin kannattavuustasoihin. Erilaisia moottoreita tai turbiineja voidaan 16

18 käyttää riippuen siitä, kuinka mittavaa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on. Tässä selvityksessä on tutkittu tarkemmin ainoastaan stirlingmoottoreita, mikroturbiineja ja diesel-/kaasumoottoreita, koska vain niistä on esimerkkejä pienimuotoisessa kaupallisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja vain niiden käyttö- ja investointikustannuksista on olemassa luotettavaa taloudellista tietoa. Teknisesti myös se on mahdollista, että tuotettava kaasu poltetaan lämmönvaihtimella varustetussa lämpökattilassa, joka on kytketty esimerkiksi höyryturbiiniin, ORC-moduuliin tai kuumailmaturbiiniin, mutta tällaisista kaupallisista sovelluksista on ollut vaikea löytää tietoa. 3.3 Fermentointi eli biologinen käsittely Ylivoimaisesti tavallisin fermentointitekniikka, jota käytetään jalostettaessa biomassasta polttoainetta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, on fermentointi biokaasuksi. Brasiliassa myös käyttämällä valmistettua etanolia hyödynnetään voimaloissa polttoaineena, mutta aihetta ei ole tutkittu tarkemmin tässä selvityksessä, koska kyse on uudesta ilmiöstä ja kaikki käytössä olevat etanolivoimalat ovat suhteellisen suuria ja siten huonosti pienen mittakaavan saaristoolosuhteisiin soveltuvia. Suomessa käyttämällä valmistettua etanolia hyödynnetään sen sijaan liikennepolttoaineiden lisäaineena Biokaasu Biokaasua syntyy, kun bakteerit hajottavat helposti hajoavaa orgaanista jätettä hapettomassa ympäristössä. Biokaasun palava komponentti koostuu pääasiassa metaanista (CH 4 ). Muita, palamattomia ainesosia ovat hiilidioksidi ja vesi. Kaikki biomassa ei sovellu biokaasun valmistukseen, vaan biomassan on oltava biologisesti helposti hajoavaa. Puu ei näin ollen sovellu biokaasuntuotantoon, koska puun lahoaminen kestää kauan. Myöskään oljen mädätys ei ole täysin ongelmatonta, koska olki sisältää puun tavoin mädätysprosessia häiritsevää ligniiniä. Oljen puuta pienemmän ligniinisisällön johdosta olkea voidaan kuitenkin käyttää biokaasuntuotantoon, mutta se vaatii pidemmät mädätysajat ja siten suuremman biokaasureaktorin kuin muut mädätettävät substraatit. Sen sijaan esimerkiksi karjaeläinten uloste, jätevesiliete sekä teurasjäte ja kalanperkeet ovat erinomaisia substraatteja biokaasuntuotantoon. Biokaasun valmistus on kolmivaiheinen prosessi, jossa useat erityyppiset bakteerit toimivat yhdessä. Prosessin ensimmäinen vaihe on hydrolyysi, jossa biomassan sisältämät aineet pilkkoutuvat pienemmiksi ainesosiksi, hiilihydraateiksi, rasvoiksi ja proteiineiksi, jotka entsyymit vuorostaan pilkkovat sokereiksi, glyseroliksi ja aminohapoiksi. Toisessa vaiheessa, hapon muodostuksessa, nämä muuttuvat hiilidioksidiksi, vetykaasuksi ja etikkahapoksi. Prosessin viimeisessä vaiheessa, metaanin muodostuksessa, metaania muodostuu pääasiassa etikkahaposta, mutta myös vetykaasusta. Kaikki nämä prosessit tapahtuvat käytännössä samanaikaisesti fermentoinnin käynnistyttyä ja ne ovat monin eri tavoin kytköksissä toisiinsa monimutkaisessa riippuvuussuhteessa. Muun muassa prosessien lämpötila ja ph-arvo eli happamuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin biokaasun valmistusprosessi etenee. (Pettersson 2013.) 17

19 Kuva 3. Biokaasun muodostumisprosessi Lähde: Ek (2007) Mädätyslämpötilasta riippuen biokaasuntuotanto voidaan luokitella joko mesofiiliseksi tai termofiiliseksi. Lämpötilan avulla mädätysprosessin eri vaiheita voidaan edistää, sillä biokemialliset prosessit ovat herkkiä lämpötiloille. Mesofiilinen mädätys tapahtuu C:n lämpötilassa, kun taas termofiilinen mädätys tapahtuu yli 45 C:n lämpötilassa. Yli C:n lämpötilassa metaanintuotanto pysähtyy. (Pettersson 2013.) Biokaasuntuotannossa erotetaan myös märkämädätys ja kuivamädätys. Märkämädätys on näistä kahdesta ylivoimaisesti tavallisin prosessi. Märkämädätyksessä mädätetään biomassaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on enintään 15 %. Märkämädätyksen etuna on se, että substraatista tulee helposti käsiteltävää, koska sitä voidaan pumpata. Substraatin tulee olla hienojakoista ja sitä on sekoitettava mädätysprosessin aikana. Märkämädätyksessä substraattia voidaan syöttää mädätyssäiliöön jatkuvasti, kun taas kuivamädätys tapahtuu erissä. Kuivamädätys soveltuu ensisijaisesti kiinteiden substraattien, kuten energiakasvien ja hevosenlannan, mädätykseen. Kuivamädätyksessä substraatin kuiva-ainepitoisuus on usein % ja substraatti mädätetään kiinteässä olomuodossa. Kuivamädätyksessä substraatin viipymäajat mädätyssäiliössä ovat tavallisesti pidempiä kuin märkämädätyksessä. Tässä selvityksessä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti ainoastaan märkämädätystä, koska saatavilla olevan hevosenlannan määrä oli niin pieni, että biokaasuntuotantoa ei ole mahdollista perustaa hevosenlannan varaan. Energiakasvien käyttö on suljettu pois, koska energiakasveja on saatavilla vain pieniä määriä ja niiden viljelyyn pitäisi käyttää huomattavaa osaa saariston pelloista, jotta niillä olisi minkäänlaista taloudellista merkitystä. Biokaasun saannon määrä vaihtelee käytettävästä substraatista riippuen. Erilaisia substraatteja yhdistämällä voidaan usein saavuttaa suurempi saanto kuin vain yhden substraatin mädätyksellä. Tätä kutsutaan yhteismädätykseksi. Mädätyssäiliöt mitoitetaan yleensä niin, että substraatin viipymäaika mädätyssäiliössä on päivää silloin, kun biokaasulaitoksen ensisijaisena 18

20 substraattina käytetään jonkintyyppistä ulostetta tai lantaa. Tämän jälkeen kaasun saanto hiljalleen heikkenee. Biokaasulaitokset koostuvat useista eri osista ja ne vaativat tavallisesti enemmän tilaa kuin muut biomassaan perustuvat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, koska biomassan esikäsittely kestää biokaasulaitoksissa huomattavasti kauemmin kuin muuntyyppisessä biomassaan perustuvassa energiantuotannossa. Tästä syystä pienet biokaasulaitokset ovat usein kalliita verrattuna muihin pienen mittakaavan biomassapohjaisiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisuihin. Kuva 4. Biokaasun valmistus- ja jalostusprosessi Lähde: Hushållningssällskapens förbund (2007) Biokaasulaitoksissa, joiden pääasiallisena substraattina käytetään jonkintyyppistä ulostetta, lantaa tai lietettä, substraatti kerätään yleensä ensin sekoituskaivoon tai muuhun vastaavaan laitokseen, jossa se sekoitetaan. Sieltä substraatti pumpataan mädätyssäiliöön, jossa itse biokaasuntuotanto tapahtuu. Joissakin tapauksissa substraatti pumpataan myös suoraan mädätyssäiliöön. Substraattia lisätään mädätyssäiliöön jatkuvasti. Mädätyssäiliössä substraattia sekoitetaan koko ajan ja se muuttuu biokaasuksi. Mädätyssäiliöt ovat yleensä suuria teräs- tai betonisäiliöitä, joiden tilavuus on kymmeniä kuutioita tai enemmän. Ne on usein peitetty muovilla mädätyssäiliön eristämiseksi. Mädätyssäiliöstä kaasu johdetaan edelleen joko kaasuvarastoon, suoraan poltettavaksi tai puhdistuslaitokseen ja mahdolliseen jatkojalostuslaitokseen. Biokaasu puhdistetaan ja jatkojalostetaan pääasiassa silloin, kun sitä käytetään liikennepolttoaineena tai kemianteollisuuden raaka-aineena. Tämä tapahtuu pääasiassa isoissa laitoksissa. 19

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus

Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö Ruovikoiden hoito ja hyödyntäminen -luento Salossa 11.5.2016 Maria Yli-Renko Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon Ruokopelto-hanke Miksi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet

Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Maatalouden sivuvirtojen hyödyntämisen haasteet Idea hankkeeksi, liiketoiminnaksi ja rahaksi bioenergian koordinaatiopäivä 13.10.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu INNOVATIIVISET RATKAISUT JÄTTEIDEN JA JÄTEVESIEN

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet

Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet Järviruo on hyötykäyttömahdollisuudet 4.12.2014 Joensuu Karelia-ammattikorkeakoulu, Sirkkala-kampus Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, Joensuun toimipaikka KEMIALLINEN HAJOTUS esim. butanoli, etanoli,

Lisätiedot

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo

Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Teemu Vilppo 19.11.2013 Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Katsaus lainsäädäntöön Polttoaine - Puu - Kaasu Hyötysuhde Päästöt Lainsäädäntöä liittyen pien-chp:n

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto

Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto Biolaitosyhdistyksen seminaari 7.11.2013 Pienen mittakaavan liikennebiokaasun tuotanto FM Johanna Kalmari-Harju Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin tilalla alkoi vuonna 1998, kimmokkeena mm. mikrobien

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Lämpökeskuskokonaisuus

Lämpökeskuskokonaisuus Lämpökeskuskokonaisuus 1 Laitoksen varustelu Riittävän suuri varasto Varasto kuljetuskalustolle sopiva KPA-kattilan automaatio, ON/OFF vai logiikka Varakattila vai poltin kääntöluukkuun Varakattila huippu-

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011

Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti

Lisätiedot

Tutkittua tietoa lähibioenergiasta. Professori Esa Vakkilainen Lähibioenergiaseminaari ja Lohjan Saaristo -päivä 1.8.

Tutkittua tietoa lähibioenergiasta. Professori Esa Vakkilainen Lähibioenergiaseminaari ja Lohjan Saaristo -päivä 1.8. Tutkittua tietoa lähibioenergiasta Professori Esa Vakkilainen Lähibioenergiaseminaari ja Lohjan Saaristo -päivä 1.8. Lohjansaaressa LUT LYHYESTI Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on ketterä, kansainvälinen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot