Bioenergiaselvitys. (Käännös)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergiaselvitys. (Käännös)"

Transkriptio

1 (Käännös) Bioenergiaselvitys Biopohjaisen lämmöntuotannon ja biopohjaisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon vaatima tekniikka ja kannattavuus sekä biomassan saatavuus Paraisten kaupungin saaristo-osissa Anders Bäckman Parainen 2014

2 Esipuhe Kiinnostus bioenergiaa kohtaan on viime aikoina kasvanut voimakkaasti. Ympäristöystävällinen bioenergia on kiinnostava vaihtoehto eritoten maaseudulla, jossa metsänomistajat ja maanviljelijät saavat sitä kautta käyttöä muuten hukkaan meneville sivutuotteille. Myös EU:ssa bioenergiaan panostetaan voimakkaasti, rakennerahastojen ohjelmakauden kantavana teemana on vähähiilinen talous. Keskiössä on siirtyminen fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvasta taloudesta resurssitehokkaampaan talouteen, joka pohjautuu uusiutuviin raaka-aineisiin ja ekosysteemipalveluiden kestävään käyttöön. Tämä selvitys on tehty Paraisten kaupungin elinkeinopalveluiden aloitteesta bioenergian edellytysten selvittämiseksi kaupungin saaristo-osissa. Selvitys on tehty yhteistyössä EUrahoitteis en EETU-hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on tarjota yrittäjille ja yhteisöille energianeuvontaa Varsinais-Suomessa toimivan energianeuvojaverkoston kautta. 1

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Selvityksestä Erityiset haasteet Yleistä bioenergiasta Bioenergian nykytila Paraisten kaupungissa 8 2 Aikaisemmat bioenergiaselvitykset Nauvo Kyrkbacken vuonna Kyrkbacken vuonna Korppoo Korppoon kirkonkylää koskeva selvitys Stenbrinkin Kviståkerin aluetta koskeva selvitys Houtskari Träskin koulua koskeva selvitys Klemetsåkeria koskeva selvitys Houtskarin kansanopistoa koskeva selvitys 11 3 Biomassan esikäsittely bioenergian tuottamista varten Mekaaninen käsittely Terminen käsittely eli lämpökäsittely Kaasutus Fermentointi eli biologinen käsittely Biokaasu Mädätysjäännös Biokaasun substraatit Biomassan kemiallinen käsittely Bioöljyjen esteröinti 21 2

4 4 Lämmöntuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon tekniikat Lämmöntuotanto kattilassa ORC (Organic Ranking Cycle) Kuumailmaturbiini Stirlingmoottori Mikroturbiini Diesel-/kaasumoottori Höyrymoottori Polttokennot 26 5 Bioenergian tuotantoa säätelevät lait ja säädökset Jätteen polttamista koskevat säädökset Jätteen hygienisointi biokaasuntuotantoa varten Tariffijärjestelmä Biokaasupohjaisen sähkön- ja lämmöntuotannon tariffit ja preemiot Puuta raaka-aineena käyttävän sähkön ja lämmön yhteistuotannon tariffit Investointituki vuonna Saatavilla olevat biomassatyypit ja bioenergian tuottaminen niistä Biojäte ravintoloista ja yksityisistä kotitalouksista Biomassa jätevesijärjestelmästä Jätevesiliete Musta jätevesi Järviruoko Turve Puu Viljanviljelystä saatava olki Nurmenviljely Muut maatalouden sivutuotteet Peruna ja sokerijuurikas 40 3

5 6.8.2 Kasvihuoneet ja marjanviljely Lanta Teurasjäte ja kuolleet eläimet Kalajäte 43 7 Kannattavuuslaskelmat Biokaasun kannattavuus Biokaasu, substraattina viljakasvien olki Biokaasu, substraattina lehmänlanta Lämpökattiloiden kannattavuus ORC-laitosten kannattavuus Kuumailmaturbiinien kannattavuus Mikroturbiinien kannattavuus Kaasumoottoreiden kannattavuus 50 8 Yhteenveto ja päätelmät Päätelmät yksittäisistä tyyppitapauksista Tyyppitapaus 1: Nauvon kirkonkylä Tyyppitapaus 2: Korppoon kirkonkylä Tyyppitapaus 3: Stenbrink Kviståker Tyyppitapaus 4: Träskin koulu Tyyppitapaus 5: Klemetsgård Tyyppitapaus 6: Houtskarin kansanopisto 55 4

6 Liitteet 56 LIITE 1. Talbott s BG 100 -kuumailmaturbiinin kannattavuuslaskelma 56 LIITE 2. Stirlingmoottoreiden kannattavuuslaskelma 57 LIITE 3. Mikroturbiinien kannattavuuslaskelmat eri tyyppitapauksissa 58 LIITE 4. Kaasumoottoreiden kannattavuuslaskelmat eri tyyppitapauksissa 61 LIITE 5. ORC-laitosten kannattavuuslaskelmat 64 LIITE 6. Lämpökattiloiden kannattavuus 71 LIITE 7. Biokaasulaskelmat 77 Viitteet 79 Kuvaluettelo Kuva1. Vastavirtakaasutin 16 Kuva 2. Myötävirtakaasutin 16 Kuva 3. Biokaasun muodostumisprosessi 18 Kuva 4. Biokaasun valmistus- ja jalostusprosessi 19 Kuva 5. Klemetsgårdin hakelämpökeskus Houtskarissa 22 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Aikaisemmat bioenergiaselvitykset 9 Taulukko 2. Jätevesilietteen kaasu- ja energiapotentiaali saaristossa 32 Taulukko 3. Mustan jäteveden kaasu- ja energiapotentiaali saaristossa 32 Taulukko 4. Järviruo on määrä ja energiapotentiaali poltettaessa 33 Taulukko 5. Järviruo on talvikorjuun kustannukset 34 Taulukko 6. Järviruo on metaani- ja energiapotentiaali märkämädätyksessä 34 Taulukko 7. Järviruo on metaani- ja energiapotentiaali kuivamädätyksessä 35 Taulukko 8. Arvio oljen viljelyaloista 37 5

7 Taulukko 9. Kunnanosakohtainen arvio olkisadosta 38 Taulukko 10. Kunnanosakohtainen arvio oljen sivutuotepotentiaalista 38 Taulukko 11. Kunnanosakohtainen arvio oljen biokaasupotentiaalista 38 Taulukko 12. Kunnanosakohtainen arvio oljen energiapotentiaalista poltettaessa 39 Taulukko 13. Nurmenviljelyn peltoala, satopotentiaali ja energiapotentiaali 40 Taulukko 14. Kunnanosakohtainen arvio lehmien ja kanojen määrästä 42 Taulukko 15. Kunnanosakohtainen arvio hevosten ja ponien määrästä 42 Taulukko 16. Kunnanosakohtainen arvio eläintenlannan metaani- ja energiapotentiaalista 42 Taulukko 17. Kannattavuuslaskelmien tyyppitapaukset 45 Taulukko 18. Lehmänlantapohjaisen biokaasun kannattavuuslaskelmat tyyppitapauksissa Taulukko 19. Olkea polttoaineena käyttävien lämpökattiloiden kannattavuuslaskelmat tyyppitapauksissa Taulukko 20. Puuta polttoaineena käyttävien lämpökattiloiden kannattavuuslaskelmat 47 Taulukko 21. Puuta polttoaineena käyttävien ORC-laitosten kannattavuus 47 Taulukko 22. Olkea polttoaineena käyttävien ORC-laitosten kannattavuus 48 Taulukko 23. Mikroturbiinien kannattavuus 49 Taulukko 24. Kaasumoottoreiden kannattavuus 50 Taulukko 25. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 1 52 Taulukko 26. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 2 53 Taulukko 27. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 3 53 Taulukko 28. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 4 54 Taulukko 29. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa 5 54 Taulukko 30. Kannattavuuden tunnusluvut tyyppitapauksessa

8 1 Johdanto 1.1 Alustus Bioenergia on viime vuosina noussut pinnalle öljyn ja energian hinnan noustessa. Tämän myötä monet sellaiset biopolttoaineisiin perustuvat ratkaisut, jotka aikaisemmin eivät ole olleet taloudellisesti kilpailukykyisiä, ovat nyt sellaisia. Energian ja öljyn hinnan odotetaan tulevaisuudessa edelleen nousevan, mikä osaltaan voidaan nähdä syyksi selvittää erilaisten bioenergiaratkaisujen kannattavuutta. Bioenergiaratkaisujen parempi taloudellinen kilpailukyky on saanut aikaan myös sen, että niihin liittyvä tekniikka on kehittynyt ja kaupallistunut. Myös tästä syystä erilaisten bioenergiaratkaisujen kannattavuutta on perusteltua selvittää. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää keskitetyn eli useamman kuin yhden kotitalouden lämmöntuotannon sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon edellytyksiä. Selvityksessä on tehty arvio potentiaalisten raaka-aineiden määrästä ja luotu yleiskatsaus tarkoitukseen soveltuvista tekniikoista. Huomioon on otettu sekä tekniset että taloudelliset näkökohdat, lainsäädännön vaikutus toimintaan ja erilaisten tukien maksamisen ehdot. Tämän perusteella on arvioitu erilaisten polttoaineiden ja tekniikoiden soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin saaristossa. Kunnan saaristo-osissa aikaisemmin tehtyjä kaukolämpöselvityksiä on käytetty tyyppitapauksina arvioitaessa erilaisten skenaarioiden kannattavuutta, ja kyseisten selvitysten tulokset voitaneen nähdä suuntaa antavina toisille vastaavantyyppisille tapauksille. Tämä selvitys on esiselvitys, eli se antaa karkean arvion käsiteltävästä aihealueesta. Siinä voi olla merkityksellisiä virhelähteitä ja numeeriset tulokset voivat heittää kymmeniä prosentteja. Koska selvityksen tiedot on koottu monista eri-ikäisistä lähteistä, ne eivät myöskään ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva käsiteltävästä aiheesta ja suuntaviivat sille, mihin keskittyä tulevissa yksityiskohtaisemmissa selvityksissä. Tämä selvitys ei myöskään ole tieteellinen tutkimus, vaan konsulttiraporttimuotoinen selvitys. Tämä on mahdollistanut viitteiden pois jättämisen silloin, kun niiden on katsottu olevan epäolennaisia tai lukukokemusta häiritseviä. Raporttimuodon valitseminen on myös ollut tietoinen valinta, jotta viiteluettelosta on voitu jättää pois esimerkiksi niiden henkilöiden nimet, joiden kanssa on käyty epävirallisia keskusteluja. 1.2 Erityiset haasteet Saaristo on monin tavoin ainutlaatuinen, ja tästä seuraa monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Saaristossa toiminta on useimmiten pienimuotoista ja yhdyskuntarakenne hajanainen. Kuljetusmatkat ovat usein pitkiä ja liikenneyhteydet huonommat kuin mantereella. Tämän vuoksi monet asiat on usein ratkaistava paikallisesti, käytettävissä olevin paikallisin resurssein. Tämä pätee suurelta osin myös energiahuoltoon. 7

9 1.3 Yleistä bioenergiasta Bioenergia on biomassaan perustuvaa energiaa. Bioenergia ei ole synonyymi ympäristöystävälliselle energialle tai ekologisesti kestäville energiaratkaisuille, sillä esimerkiksi tuulienergiaa ja maalämpöä ei katsota bioenergiaksi ja turpeen käyttöä energianlähteenä voidaan pitää ympäristölle haitallisena. Bioenergiaratkaisuja voidaan käyttää sähkön, lämmön tai liikennepolttoaineiden tuottamiseen. Bioenergiaa tuotettaessa tapahtuu aina biomassan palamista. Tämä merkitsee sitä, että biomassaan perustuva sähköntuotanto ei ole mahdollista ilman, että samanaikaisesti syntyy lämpöä, vaikka lämpö joissakin tapauksissa voidaankin jättää hyödyntämättä. Biomassaa käytetään tämän vuoksi usein yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon, vaikka myös pelkän lämmön tuottaminen on yleistä. Yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta käytetään nimitystä CHP-tuotanto (Combined Heat and Power Production) tai sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Ennen polttamista biomassa on yleensä esikäsitelty joko mekaanisesti tai termisesti (eli lämpökäsitelty), fermentoitu (eli bakteerikäsitelty) taikka käsitelty kemiallisesti. Tyypillisiä biopolttoaineen lähteitä ovat puu ja muut metsätalouden tähteet, maatalouden tähteet, energiakasvit, karjaeläinten uloste, jätevesijärjestelmistä saatava biomassa, yksityisten kotitalouksien ja ravintoloiden biojätteet sekä elintarviketeollisuuden tähteet. (U. S. Environmental Protection Agency 2007.) Näiden lisäksi selvityksessä on tutkittu myös mahdollisuutta tuottaa bioenergiaa teurasjätteestä, kalastuksen, kalanviljelyn ja turkistarhauksen tähteistä ja jätteistä sekä järviruo osta ja turpeesta. 1.4 Bioenergian nykytila Paraisten kaupungissa Bioenergian tuotanto Paraisten kaupungissa perustuu nykyisin pääasiassa puuhakkeen polttamiseen. Paraisten Kaukolämmöllä on Lehtiniemessä biolämpökeskus, jossa on 8 MW:n hakekattila, ja sinne ollaan parhaillaan rakentamassa toista, teholtaan 4 MW:n hakekattilaa. Houtskarissa Träskin koululla ja Klemetsåkerissa on lisäksi pienemmät, lähilämpöä tuottavat hakelämpökattilat. Iniössä sijaitsevan Lyckans Fisk -nimisen yrityksen kalanperkaamossa syntyvä rasva kuljetetaan Uuteenkaupunkiin, jossa se käytetään biodieselin tuottamiseen. 8

10 2 Aikaisemmat bioenergiaselvitykset Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa on tehty muutamia aikaisempia selvityksiä erilaisista lähija kaukolämmön tuotantoon soveltuvista, puuhakkeen polttamiseen perustuvista bioenergiavaihtoehdoista. Kyseisiä selvityksiä on käytetty tämän selvityksen pohjana energian- ja tehontarpeen sekä lämpöverkon pituuden jne. osalta. Selvitykset voidaan myös nähdä tyyppitapauksina muista vastaavanlaisista paikoista. Alla on käyty lyhyesti läpi aikaisemmat selvitykset. Tiedot niistä on koottu myös taulukkoon 1. Taulukko 1. Aikaisemmat bioenergiaselvitykset Selvitys Lämpöenergian tarve, MWh Tehontarve, MW Lämpöverkon pituus, metriä Nauvo , Nauvo , Korppoon kirkonkylä 957 0, Stenbrink Kviståker 563 0, Träskin koulu 225 0,185 0 Klemetsgård 563 0, Houtskarin kansanopisto 448 0, Nauvo Nauvon Kyrkbackenin alueelle on tehty kaksi selvitystä. Ensimmäisen teki Nauvon kunta vuonna 2005 ja toisen Länsi-Turunmaan kaupunki yhteistyössä Kustens skogscentralin kanssa vuonna Tämän jälkeen muutamat kiinteistöistä ovat hankkineet maalämmön, mikä laskee energiantarvetta, ellei niiden tilalle kytketä korvaavia kiinteistöjä Kyrkbacken vuonna 2005 Selvitys on tehty alueelle, jonka vuotuinen kokonaislämmöntarve on kwh ja kokonaistehontarve kw. Selvityksessä ehdotettiin teholtaan 0,8 MW:n hakekattilan hankkimista sekä öljykattilan hankkimista lämmöntuotantoon lämmönkulutuksen ollessa korkeimmillaan. Lämpöverkon pituudeksi arvioitiin metriä Kyrkbacken vuonna 2011 Selvitys on tehty alueelle, jonka vuotuinen kokonaislämmöntarve on kwh ja kokonaistehontarve kw. Selvityksessä ehdotettiin teholtaan 1 MW:n hakekattilan hankkimista sekä öljykattilan hankkimista lämmöntuotantoon lämmönkulutuksen ollessa korkeimmillaan. Lämpöverkon pituudeksi arvioitiin metriä. 9

11 2.2 Korppoo Paraisten kaupunki on tehnyt selvityksen Korppoon kirkonkylälle vuonna 2012 yhteistyössä Kustens skogscentralin kanssa. Lisäksi on tehty lähilämpöselvitys Stenbrinkin Kviståkerin alueella. Stenbrinkin Kviståkerin aluetta koskevan selvityksen on tehnyt BioEnergy Team Finland Oy vuonna Korppoon kirkonkylää koskeva selvitys Selvitys on tehty kirkonkylän alueelle, joka käsittää myös Stenbrinkin ja Kviståkerin alueen, josta tehtiin selvitys vuonna Selvitys on tehty alueelle, jonka vuotuinen kokonaislämmöntarve on 957 kwh ja kokonaistehontarve 407 kw. Selvityksessä arvioitiin, että lämmönjakokanavaa tarvittaisiin noin 700 metriä Stenbrinkin Kviståkerin aluetta koskeva selvitys Arvioitu vuotuinen lämpöenergian kokonaistarve oli Stenbrinkin osalta 323 MWh ja Kviståkerin osalta 240 MWh eli yhteensä 563 MWh. Tehontarve oli Stenbrinkin osalta 186 kw ja Kviståkerin osalta 119 kw. Yhteensä tehontarve oli 305 kw. Selvityksen mukaan lämpökeskukselta pitäisi rakentaa 150 metrin lämpöjohto. 2.3 Houtskari Houtskarissa on tehty lähilämpöselvitykset Träskin koululle, Klemetsåkeriin ja Houtskarin kansanopistolle. Ne kaikki on tehnyt BioEnergy Team Finland Oy vuonna Tällä hetkellä Paraisten kaupungilla on käytössä hakekattila Träskin koululla ja Klemetsåkerissa Träskin koulua koskeva selvitys Selvityksen mukaan vuotuinen kokonaislämmöntarve oli 225 MWh ja kokonaistehontarve 185 kw. Laskelmaan ei ole sisällytetty lämpöverkkoa, koska kaikki Träskin koulun yhteydessä olevat kiinteistöt sijaitsevat niin lähellä toisiaan. Selvityksen jälkeen paikalle on rakennettu hakekattila Klemetsåkeria koskeva selvitys Arvioitu vuotuinen lämpöenergian kokonaistarve on Fridhemin osalta 353 MWh ja Ängeshusetin osalta 115 MWh eli yhteensä 563 MWh. Tehontarve on Fridhemin osalta 173 kw ja Ängeshusetin osalta 45 kw. Yhteensä tehontarve on 218 kw. Selvityksen mukaan lämpökeskukselta pitäisi rakentaa 150 metrin lämpöjohto. Selvityksen jälkeen paikalle on rakennettu hakekattila. 10

12 2.3.3 Houtskarin kansanopistoa koskeva selvitys Houtskarin kansanopistolla on kaksi erillistä rakennusryhmää 100 metrin etäisyydellä toisistaan. Toinen rakennusryhmä sijaitsee rannassa, ja sen osalta selvityksessä on pohdittu myös merilämpöä. Hieman etäämmällä rannasta sijaitsevan rakennusryhmän vuotuinen lämmöntarve on 296 MWh ja tehontarve 148 kw. Meren äärellä sijaitsevan rakennusryhmän lämmöntarve on 152 MWh ja tehontarve 76 kw. Yhteensä rakennusryhmien lämmöntarve on 448 MWh ja tehontarve 224 kw. 11

13 3 Biomassan esikäsittely bioenergian tuottamista varten Biomassa on käytännössä aina esikäsiteltävä ennen kuin sitä voidaan hyödyntää sähkön tai lämmön tuottamiseen taikka käyttää liikennepolttoaineena. Erilaiset esikäsittelymenetelmät voidaan jakaa karkeasti mekaaniseen esikäsittelyyn, termiseen käsittelyyn, fermentointiin ja kemialliseen käsittelyyn. Usein käytetään useamman käsittelymenetelmän yhdistelmiä. Mekaanisessa käsittelyssä biomassa hienonnetaan mekaanisesti tai puristetaan esimerkiksi pelleteiksi. Biomassan kemiallinen koostumus ei muutu. Tyypillinen esimerkki mekaanisesta käsittelystä on puutavaran haketus. Mekaanisesti käsitelty biomassa poltetaan tavallisesti kiinteän polttoaineen kattiloissa. Termisessä käsittelyssä biomassa lämpökäsitellään, mikä muuttaa sen kemiallista rakennetta. Biomassan lämpökäsittelyssä syntyy tavallisesti sekä kaasumaisessa, nestemäisessä että kiinteässä olomuodossa olevia palavia tuotteita. Tätä kutsutaan pyrolyysiksi. Reaktion ohjaamistavasta riippuen syntyy erisuuruisia määriä kaasumaisia, nestemäisiä ja kiinteitä tuotteita. Fermentoinnissa biomassaa, jota tässä yhteydessä kutsutaan substraatiksi, käsitellään bakteereilla niin, että osa biomassasta muuttuu haluttuun muotoon. Fermentointia käytetään esimerkiksi biokaasun tuotannossa ja etanoliksi käytettäessä. Kemiallinen käsittely on melko epätavallista CHP-yhteyksissä, mutta sitä käytetään esimerkiksi valmistettaessa biodieseliä kasvi- tai eläinperäisistä bioöljyistä. Poltettaessa tai jalostettaessa biomassaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon polttoaineen kosteuspitoisuudella, palamislämpötilalla sekä ilman pääsyllä prosessiin on ratkaiseva merkitys. Yleensä polttoaineesta tuotettavissa olevan energian määrä laskee, mitä kosteampaa polttoaine on, koska osa tuotettavasta energiasta on käytettävä kosteuden höyrystämiseen polttoaineesta. Liian korkea kosteuspitoisuus voi häiritä myös biomassan termistä kaasutusta, kun taas biokaasun valmistuksessa substraatin tietty kosteuspitoisuus on välttämätöntä. Palamislämpötilasta riippuen palamisessa muodostuu erilaisia tuotteita. Mitä korkeampi lämpötila on, sitä täydellisempää palaminen yleensä on ja sitä vähemmän muodostuu haitallisia tuotteita. Liian korkeista lämpötiloista saattaa kuitenkin seurata tuhkan sulamiseen liittyviä ongelmia. Biomassan lämpökäsittelyssä eli pyrolyysissä lämpötila ohjaa ratkaisevalla tavalla muodostuvien tuotteiden suhdetta. Biokaasun valmistuksessa oikean lämpötilan ylläpitäminen on tärkeää, sillä biokaasua tuottavat bakteerit ovat aktiivisimmillaan tiettyjen määrättyjen lämpötilarajojen sisällä. Palamisessa on tärkeää, että prosessiin pääsee riittävästi ilmaa niin, että palaminen on täydellistä eikä haitallisia palamistuotteita synny. Liiallinen ilmansaanti voi kuitenkin olla haitallista, koska ilma voi laskea palamislämpötilaa ja kuljettaa mukanaan pois epätäydellisesti palaneita kaasuhiukkasia, jotka voivat olla haitallisia ympäristölle. Biomassan termisen käsittelyn ja biokaasun valmistuksen tulee tapahtua vähähappisessa tai hapettomassa ympäristössä, eli niin, että prosessiin pääsee vain vähän tai ei lainkaan ilmaa. 12

14 3.1 Mekaaninen käsittely Mekaanisessa käsittelyssä biomassa kerätään ja esikäsitellään niin, että se soveltuu poltettavaksi tai että muut esikäsittelymenetelmät ovat mahdollisia. Tyypillisiä biomassan mekaanisia esikäsittelymenetelmiä ovat kuivaus, vedenerotus ja hienonnus jauhattamalla, murskaamalla, hiertämällä tai hakettamalla. Biomassa voidaan myös puristaa esimerkiksi briketeiksi tai pelleteiksi taikka koota paaleiksi kuljetuksen ja polttamisen helpottamiseksi. Myös kasviöljyjen puristaminen esimerkiksi öljykasveista on mekaanista esikäsittelyä. Polttoaineita, jotka usein esikäsitellään pelkästään mekaanisesti, ovat puuperäiset polttoaineet, olki, turve ja järviruoko. Monissa maissa myös eläinten uloste ja jätevesiliete poltetaan pelkän mekaanisen käsittelyn jälkeen, mutta Suomessa se on lainsäädännöllisistä syistä mahdollista vain suurissa jätteenpolttolaitoksissa, eikä sitä näin ollen käsitellä tässä selvityksessä. Tässä selvityksessä on tutkittu yksityiskohtaisesti vain pelkästään mekaanisesti käsitellyn puuhakkeen ja oljen polttamisen kannattavuutta. Kunnan alueella saatavilla olevan turpeen määrä katsottiin liian pieneksi, ja alustavien järviruokoa koskevien laskelmien mukaan järviruo on polttamisesta saatavan kokonaisenergian arvo jää pienemmäksi kuin mitä sen korjuu ja kuljetus polttolaitokselle maksaisivat. Puuhaketta ja olkea voidaan polttaa kiinteän polttoaineen kattiloissa lämmön tuottamiseksi lähija kaukolämpöverkkoon. Jos halutaan tuottaa myös sähköä, polttolaitokseen on kytkettävä sähkögeneraattori. Tavallinen tapa tuottaa sähköä palamislämmöstä on klassinen lauhdevoimalaitos, jossa lämpöä käytetään kuumentamaan vettä, joka höyrystyy ja pyörittää turbiinia, joka puolestaan pyörittää sähkögeneraattoria. Höyryturbiinia käyttävien lauhdevoimalaitosten kokonaishyötysuhde on yleensä noin 90 % siten, että energiasta voidaan hyödyntää lämpönä noin 60 % ja sähkönä noin 30 %. Sähköteholtaan alle 2 MW:n sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset ovat osoittautuneet taloudellisesti kannattamattomiksi (Bionova Consulting 2011). Koska lämmöntarve saariston eri paikoissa on huomattavasti pienempi kuin lämpömäärä, joka vaadittaisiin, jotta höyryturbiinitekniikkaan perustuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto olisi kannattavaa, kyseisestä tekniikasta ei ole tehty kannattavuuslaskelmia tässä selvityksessä. Kannattavuuslaskelmat on sen sijaan tehty ORC-tekniikkaan (Organic Ranking Cycle) ja kuumailmaturbiineihin perustuvista CHP-laitoksista. Kävi ilmi, että ORC-laitoksia voidaan oikeiden edellytysten täyttyessä käyttää taloudelliseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Paraisten kaupungin saaristo-osissa. 3.2 Terminen käsittely eli lämpökäsittely Kun biomassa lämpökäsitellään tarpeeksi korkeissa lämpötiloissa vähähappisessa ympäristössä, sen kemiallinen koostumus ja osittain myös olomuoto muuttuvat lämpökäsittelyn seurauksena. Tätä kutsutaan pyrolyysiksi. Syntyvien tuotteiden energiasisältö on teoriassa sama kuin raakaaineen, mutta energian tuottaminen niistä voi pyrolyysin seurauksena olla käytännössä helpompaa, minkä vuoksi energian käyttäminen materiaalin kuumentamiseen voi olla perusteltua. 13

15 Käytännössä prosessiin saadaan energiaa usein niin, että osa raaka-aineesta poltetaan lämpöenergian valmistamiseksi prosessia varten. Tämä vaatii sitä, että prosessiin pääsee tietty kontrolloitu määrä ilmaa. Biomassan pyrolyysissä muodostuu useimmissa tapauksissa aina sekä kaasumaisessa, nestemäisessä että kiinteässä olomuodossa olevia tuotteita. Pääasiassa pyrolyysin lämpötilasta riippuen kaasumaisessa, nestemäisessä ja kiinteässä olomuodossa oleviksi tuotteiksi muuttuu erisuuruisia osia biomassasta. Korkeat lämpötilat ohjaavat pyrolyysireaktiota sellaiseen suuntaan, että syntyy pääasiassa kaasumaisessa olomuodossa olevia tuotteita. Pyrolyysikaasu koostuu pääosin vedystä (H 2 ), metaanista (CH 4 ), hiilimonoksidista (CO) ja hiilidioksidista (CO 2 ). Sitä voidaan polttaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitetuissa kaasumoottoreissa tai kaasuturbiineissa. Biomassan kaasutukseen perustuvia, erikokoisia sähkön ja lämmön yhteistuotantoon tarkoitettuja kaupallisia laitoksia on useita erityyppisiä. Käytettävä tekniikka on suhteellisen uusi. Matalammissa, noin 500 C:n pyrolyysilämpötiloissa muodostuu pääasiassa ns. pyrolyysiöljyä, joka on erilaisten bioöljyjen seos. Pyrolyysiöljyn lämpöarvo on yleensä tavallisen polttoöljyn lämpöarvoa pienempi ja sen varastointikestävyys on huonompi. Tästä huolimatta sitä käytetään jonkin verran polttoöljyn korvaajana. Siitä voidaan myös jatkojalostaa biodieseliä. Itse pyrolyysiöljyn tuottamiseen käytettävä tekniikka on vanha, esimerkiksi terva on eräänlainen pyrolyysiöljy, mutta tekniikkaa on alettu käyttää kaupallisesti vasta melko hiljattain. Kaupalliset pyrolyysiöljyn tuotantolaitokset ovat suhteellisen suuria. Ne tuottavat päivässä vähintään kymmeniä tonneja pyrolyysiöljyjä. Sen kokoluokan kaupallisia sovelluksia ei ole olemassa, jotka soveltuisivat pienimuotoiseen tuotantoon saaristossa C:n pyrolyysilämpötiloissa muodostuu pääasiassa kiinteitä tuotteita. Tällaista biomassan käsittelyä kutsutaan torrefioinniksi. Torrefioinnissa biomassa paahdetaan niin, että kosteus ja osa haihtuvista pyrolyysikaasuista poistuvat biomassasta, mikä parantaa tuotteen palamisominaisuuksia ja lisää sen energia-arvoa suhteessa sen painoon. Torrefioimalla valmistetaan esimerkiksi puuhiiltä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantoon käytettävän biomassan kaupalliseen torrefiointiin soveltuvasta tekniikasta on toistaiseksi olemassa vähän kaupallisia sovelluksia. Biomassan torrefiointia hyödyntäviä pilottilaitoksia on useita, mutta ne ovat kapasiteetiltaan niin suuria, etteivät ne sovellu pienimuotoiseen käyttöön Paraisten kaupungin saaristo-osissa. Koska ainoa biomassan termistä käsittelyä hyödyntävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitostyyppi, joka on pienimuotoisessa kaupallisessa käytössä, ovat kaasutuslaitokset, tässä selvityksessä on tutkittu yksityiskohtaisesti ainoastaan niitä. Alustavien kannattavuuslaskelmien mukaan nämä laitokset voivat joissakin tapauksissa olla taloudellisesti itsensä kannattavia Paraisten kaupungin saaristo-osissa. 14

16 3.2.1 Kaasutus Biomassan kaasutuksessa biomassa altistetaan lyhyeksi aikaa yli 700 C:n lämpötiloille, jolloin se kaasuuntuu käytännössä kokonaan. Tällä tavalla valmistettua kaasua kutsutaan synteesikaasuksi. Prosessi on melko herkkä ja vaatii prosessiin syötettävältä biomassalta tasalaatuisuutta ja ennen kaikkea tasaista kosteuspitoisuutta. Oletetun kosteuspitoisuuden ylittävä kosteuspitoisuus laskee kaasutussäiliön lämpötilaa ja häiritsee kaasutusprosessia, mikä voi johtaa lisääntyneeseen tervan eli pyrolyysiöljyn tuotantoon. Tästä syystä kaasutettava biomassa on yleensä kuivattava ennen kaasutusta. Se on myös hienonnettava sopivan kokoiseksi erilaisilla mekaanisilla prosesseilla. Kaasutusprosessin herkkyyden takia kaasutukseen perustuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa on pidetty epäluotettavana. Kaasutettavan biomassan tarkoituksenmukaisen esikäsittelyn ja varastoinnin pitäisi kuitenkin poistaa tämä ongelma. Kaasuttimia on useantyyppisiä, mutta pienimuotoisiin ratkaisuihin käytetään ainoastaan kiinteäpetikaasuttimia. Kaasutin kytketään vuorostaan sähköntuotantolaitokseen. Pienessä mittakaavassa käytetään sähköteholtaan 2 20 kw:n ns. stirlingmoottoreita, sähköteholtaan kw:n mikroturbiineja ja sähköteholtaan jopa 2000 kw:n diesel-/kaasumoottoreita. Tarkoitusta varten ollaan kehittämässä polttokennoja, mutta ne eivät vielä ole lyöneet itseään läpi kaupallisesti synteesikaasuun perustuvassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Stirlingmoottoreiden ja mikroturbiinien sähköhyötysuhde on yleensä % ja lämmöntuotannon hyötysuhde %. Diesel-/kaasumoottoreiden sähköhyötysuhde on yleensä % ja lämmöntuotannon hyötysuhde %. (Europaeus 2014.) Pienimuotoiset kiinteäpetikaasuttimet voidaan jakaa karkeasti kahteen eri tyyppiin: myötävirtakaasuttimiin ja vastavirtakaasuttimiin. Molemmissa kaasutintyypeissä polttoaine syötetään kaasuttimen yläosasta. Vastavirtakaasuttimessa ilma syötetään kaasuttimen alaosasta ja se liikkuu vastakkaiseen suuntaan polttoaineeseen nähden. Syntyvä tuotekaasu tulee ulos reaktorin yläosasta, minkä jälkeen se voidaan polttaa tai varastoida. (Svenskt Gastekniskt Center AB 2011.) 15

17 Kuva 1. Vastavirtakaasutin Lähde: Svenskt Gastekniskt Center AB (2011) Myös myötävirtakaasuttimessa polttoaine syötetään kaasuttimen yläosasta. Syntyvä tuotekaasu tulee ulos reaktorin alaosasta. Vastavirtakaasuttimet kestävät yleensä paremmin kosteaa polttoainetta, mutta syntyvän tuotekaasun terva- eli pyrolyysiöljypitoisuus on korkeampi kuin myötävirtakaasuttimissa. (Svenskt Gastekniskt Center AB 2011.) Kuva 2. Myötävirtakaasutin Lähde: Svenskt Gastekniskt Center AB (2011) Riippuen siitä, millä tekniikalla syntyvä tuotekaasu poltetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa varten, voidaan päästä erilaisiin kannattavuustasoihin. Erilaisia moottoreita tai turbiineja voidaan 16

18 käyttää riippuen siitä, kuinka mittavaa sähkön ja lämmön yhteistuotanto on. Tässä selvityksessä on tutkittu tarkemmin ainoastaan stirlingmoottoreita, mikroturbiineja ja diesel-/kaasumoottoreita, koska vain niistä on esimerkkejä pienimuotoisessa kaupallisessa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja vain niiden käyttö- ja investointikustannuksista on olemassa luotettavaa taloudellista tietoa. Teknisesti myös se on mahdollista, että tuotettava kaasu poltetaan lämmönvaihtimella varustetussa lämpökattilassa, joka on kytketty esimerkiksi höyryturbiiniin, ORC-moduuliin tai kuumailmaturbiiniin, mutta tällaisista kaupallisista sovelluksista on ollut vaikea löytää tietoa. 3.3 Fermentointi eli biologinen käsittely Ylivoimaisesti tavallisin fermentointitekniikka, jota käytetään jalostettaessa biomassasta polttoainetta sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, on fermentointi biokaasuksi. Brasiliassa myös käyttämällä valmistettua etanolia hyödynnetään voimaloissa polttoaineena, mutta aihetta ei ole tutkittu tarkemmin tässä selvityksessä, koska kyse on uudesta ilmiöstä ja kaikki käytössä olevat etanolivoimalat ovat suhteellisen suuria ja siten huonosti pienen mittakaavan saaristoolosuhteisiin soveltuvia. Suomessa käyttämällä valmistettua etanolia hyödynnetään sen sijaan liikennepolttoaineiden lisäaineena Biokaasu Biokaasua syntyy, kun bakteerit hajottavat helposti hajoavaa orgaanista jätettä hapettomassa ympäristössä. Biokaasun palava komponentti koostuu pääasiassa metaanista (CH 4 ). Muita, palamattomia ainesosia ovat hiilidioksidi ja vesi. Kaikki biomassa ei sovellu biokaasun valmistukseen, vaan biomassan on oltava biologisesti helposti hajoavaa. Puu ei näin ollen sovellu biokaasuntuotantoon, koska puun lahoaminen kestää kauan. Myöskään oljen mädätys ei ole täysin ongelmatonta, koska olki sisältää puun tavoin mädätysprosessia häiritsevää ligniiniä. Oljen puuta pienemmän ligniinisisällön johdosta olkea voidaan kuitenkin käyttää biokaasuntuotantoon, mutta se vaatii pidemmät mädätysajat ja siten suuremman biokaasureaktorin kuin muut mädätettävät substraatit. Sen sijaan esimerkiksi karjaeläinten uloste, jätevesiliete sekä teurasjäte ja kalanperkeet ovat erinomaisia substraatteja biokaasuntuotantoon. Biokaasun valmistus on kolmivaiheinen prosessi, jossa useat erityyppiset bakteerit toimivat yhdessä. Prosessin ensimmäinen vaihe on hydrolyysi, jossa biomassan sisältämät aineet pilkkoutuvat pienemmiksi ainesosiksi, hiilihydraateiksi, rasvoiksi ja proteiineiksi, jotka entsyymit vuorostaan pilkkovat sokereiksi, glyseroliksi ja aminohapoiksi. Toisessa vaiheessa, hapon muodostuksessa, nämä muuttuvat hiilidioksidiksi, vetykaasuksi ja etikkahapoksi. Prosessin viimeisessä vaiheessa, metaanin muodostuksessa, metaania muodostuu pääasiassa etikkahaposta, mutta myös vetykaasusta. Kaikki nämä prosessit tapahtuvat käytännössä samanaikaisesti fermentoinnin käynnistyttyä ja ne ovat monin eri tavoin kytköksissä toisiinsa monimutkaisessa riippuvuussuhteessa. Muun muassa prosessien lämpötila ja ph-arvo eli happamuus vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin biokaasun valmistusprosessi etenee. (Pettersson 2013.) 17

19 Kuva 3. Biokaasun muodostumisprosessi Lähde: Ek (2007) Mädätyslämpötilasta riippuen biokaasuntuotanto voidaan luokitella joko mesofiiliseksi tai termofiiliseksi. Lämpötilan avulla mädätysprosessin eri vaiheita voidaan edistää, sillä biokemialliset prosessit ovat herkkiä lämpötiloille. Mesofiilinen mädätys tapahtuu C:n lämpötilassa, kun taas termofiilinen mädätys tapahtuu yli 45 C:n lämpötilassa. Yli C:n lämpötilassa metaanintuotanto pysähtyy. (Pettersson 2013.) Biokaasuntuotannossa erotetaan myös märkämädätys ja kuivamädätys. Märkämädätys on näistä kahdesta ylivoimaisesti tavallisin prosessi. Märkämädätyksessä mädätetään biomassaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on enintään 15 %. Märkämädätyksen etuna on se, että substraatista tulee helposti käsiteltävää, koska sitä voidaan pumpata. Substraatin tulee olla hienojakoista ja sitä on sekoitettava mädätysprosessin aikana. Märkämädätyksessä substraattia voidaan syöttää mädätyssäiliöön jatkuvasti, kun taas kuivamädätys tapahtuu erissä. Kuivamädätys soveltuu ensisijaisesti kiinteiden substraattien, kuten energiakasvien ja hevosenlannan, mädätykseen. Kuivamädätyksessä substraatin kuiva-ainepitoisuus on usein % ja substraatti mädätetään kiinteässä olomuodossa. Kuivamädätyksessä substraatin viipymäajat mädätyssäiliössä ovat tavallisesti pidempiä kuin märkämädätyksessä. Tässä selvityksessä on tarkasteltu yksityiskohtaisesti ainoastaan märkämädätystä, koska saatavilla olevan hevosenlannan määrä oli niin pieni, että biokaasuntuotantoa ei ole mahdollista perustaa hevosenlannan varaan. Energiakasvien käyttö on suljettu pois, koska energiakasveja on saatavilla vain pieniä määriä ja niiden viljelyyn pitäisi käyttää huomattavaa osaa saariston pelloista, jotta niillä olisi minkäänlaista taloudellista merkitystä. Biokaasun saannon määrä vaihtelee käytettävästä substraatista riippuen. Erilaisia substraatteja yhdistämällä voidaan usein saavuttaa suurempi saanto kuin vain yhden substraatin mädätyksellä. Tätä kutsutaan yhteismädätykseksi. Mädätyssäiliöt mitoitetaan yleensä niin, että substraatin viipymäaika mädätyssäiliössä on päivää silloin, kun biokaasulaitoksen ensisijaisena 18

20 substraattina käytetään jonkintyyppistä ulostetta tai lantaa. Tämän jälkeen kaasun saanto hiljalleen heikkenee. Biokaasulaitokset koostuvat useista eri osista ja ne vaativat tavallisesti enemmän tilaa kuin muut biomassaan perustuvat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, koska biomassan esikäsittely kestää biokaasulaitoksissa huomattavasti kauemmin kuin muuntyyppisessä biomassaan perustuvassa energiantuotannossa. Tästä syystä pienet biokaasulaitokset ovat usein kalliita verrattuna muihin pienen mittakaavan biomassapohjaisiin sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisuihin. Kuva 4. Biokaasun valmistus- ja jalostusprosessi Lähde: Hushållningssällskapens förbund (2007) Biokaasulaitoksissa, joiden pääasiallisena substraattina käytetään jonkintyyppistä ulostetta, lantaa tai lietettä, substraatti kerätään yleensä ensin sekoituskaivoon tai muuhun vastaavaan laitokseen, jossa se sekoitetaan. Sieltä substraatti pumpataan mädätyssäiliöön, jossa itse biokaasuntuotanto tapahtuu. Joissakin tapauksissa substraatti pumpataan myös suoraan mädätyssäiliöön. Substraattia lisätään mädätyssäiliöön jatkuvasti. Mädätyssäiliössä substraattia sekoitetaan koko ajan ja se muuttuu biokaasuksi. Mädätyssäiliöt ovat yleensä suuria teräs- tai betonisäiliöitä, joiden tilavuus on kymmeniä kuutioita tai enemmän. Ne on usein peitetty muovilla mädätyssäiliön eristämiseksi. Mädätyssäiliöstä kaasu johdetaan edelleen joko kaasuvarastoon, suoraan poltettavaksi tai puhdistuslaitokseen ja mahdolliseen jatkojalostuslaitokseen. Biokaasu puhdistetaan ja jatkojalostetaan pääasiassa silloin, kun sitä käytetään liikennepolttoaineena tai kemianteollisuuden raaka-aineena. Tämä tapahtuu pääasiassa isoissa laitoksissa. 19

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.

1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa. Raportti V1.1 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa.

Lisätiedot

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP

Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Öljystä pellettiin: kiinteistökohtainen ja aluelämpö sekä alle 1 MW CHP Uudis Alue Saneeraus PELLETTIALAN YDINVIESTI Pelletillä voidaan lämmittää koteja 7 TWh Suomessa vuonna 2020 Suomen pellettitase,

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Powered by gasek WOOD gasifying solutions

Powered by gasek WOOD gasifying solutions Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011

Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO Biomassan integroitu jalostus 35 EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Pienen

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta

Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä

Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä Kasvissivutuotteiden käsittelymenetelmiä SivuHyöty työpaja 8.4.2015 1 Teppo Tutkija Marja Lehto, Eila järvenpää 9.4.2015 Kasvissivutuotteiden laatu ja määrä Kasvissivutuotteiden määrä ja laatu vaihtelee

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit

Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit 1 Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit Ulf-Peter Granö 2013 2 Bioenergian jalostus - hyödynnä paikalliset resurssit Tulevaisuudessa on kaikki edellytykset olemassa, että myös pienet paikalliset

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?

Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot