Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen"

Transkriptio

1 Lempäälän kunnan energiatehokkuustyön toteutuksen Raportti 2012

2 1 Sisällys 1 Tiivistelmä - vuosi Toimintasuunnitelma Maankäyttö ja kaavoitus Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö Liikenne ja liikkuminen Rakennukset ja rakentaminen Julkiset palvelurakennukset Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Vesihuolto Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Elinkeinot ja osaaminen Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Kestävä kehitys osana energiansäästötyötä Sopeutumistoimet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin Yhteenveto... 26

3 2 1 Tiivistelmä - vuosi 2012 Lempäälän kunta on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS). Sopimusjärjestelmään liittyessään Lempäälä on sitoutunut ohjeelliseen 9 %:n energiankäytön tehostamiseen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 Lempäälän kunta hyväksyi seudullisen ilmastostrategian, jonka tavoitteena on 30 %:n absoluuttinen tai 40 %:n asukaskohtainen CO 2 - päästöjen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2012 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, asuinrakennusten (Sirkkavuori), ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden, keittiöiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli MWh. Kokonaiskulutus koostui MWh:n lämmönkäytöstä, MWh:n sähkönkäytöstä sekä 400 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankulutus lisääntyi vuodessa 2,2 %. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö lämmitykseen oli pientä, vain Sirkkavuorella olleet pari maalämpökohdetta ovat osittain uusiutuvalla energialla lämpiäviä. Vuonna 2012 Lempäälän kunnan ostama sähkö oli 100 % uusiutuvalla tuotettua. Lempäälän kunnan todellinen sähkön- ja lämmönkulutus on noussut noin neljänneksellä vuodesta Tähän vaikuttaa kunnan kasvu ja lisääntynyt rakennuskanta. Ominaiskulutukset varsinkin lämmönkulutuksen osalta ovat olleet koko ajan laskusuunnassa. Kuntien vapaaehtoisen energiasopimuksen mukaisesti seuraamme ja raportoimme Motivalle energiansäästöä, joka lasketaan tehdyistä toimenpiteistä. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on MWh/vuosi. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on MWh/vuosi. Vuoden 2013 välitavoite MWh on saavutettavissa. Vuonna 2012 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiansäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä CO 2 -päästöjen alentamiseksi toimenpiteitä olivat esimerkiksi seuraavat: - Kuokkalankulman päiväkoti valmistui 2012 tammikuussa. Tämä oli Lempäälän kunnan ensimmäinen rakennus, joka täyttää matalaenergiarakennuksen kriteerit. - Lempoisten koulun suunnittelussa on huomioitu energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset mallintavien laskelmien avulla jo suunnittelun alkuvaiheessa. - Katuvalaistuksessa on vaihdettu vanhoja elohopealamppuja vähemmän kuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. - Lempäälän kunta osallistui energiansäästöviikon viettämiseen viikolla 41. Vuonna 2012 järjestettiin energiansäästöviikolla luovan työn kilpailu kouluille ja päiväkodeille sekä kunnan henkilöstölle oli tietokilpailu. - Lempäälän kunta teki energiakatselmuksia kustannustehokkaiden energiansäästötoimien löytämiseksi - Lempäälän kunta osallistui aktiivisesti seudun kuntien energiatahokkuus- ja ilmastotoimien kehitystyöhön, esimerkiksi Tapre-hankkeeseen ja seudun kuntien KETS/KEO-henkilöiden yhteisiin tilaisuuksiin.

4 3 2 Toimintasuunnitelma Lempäälän kunnan energiansäästötyötä johdetaan energiatehokkuuden ohjausryhmästä käsin. Ohjausryhmä on kunnanhallituksen nimeämä. Energiansäästötyön pohjalla on energiatehokkuuden toimintasuunnitelma, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Ensimmäinen päivitys toimintasuunnitelmaan on hyväksytty kunnanhallituksessa Toimintasuunnitelma löytyy sähköisessä muodossa sekä kunnan intranetin puolelta että kunnan internetsivuilta. Intrassa kestävän kehityksen osiossa Kunnan internet-sivuilla -> Asuminen, rakentaminen ja ympäristö -> Ympäristöasiat -> Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma

5 4 3 Maankäyttö ja kaavoitus 2012 Tavoite ja toimintatapa - Lyhyesti periaatteet ja päätökset Kunnan strategia (kunnanvaltuusto hyväksynyt , muutoksia hyväksytty TS ja valmistelujen yhteydessä) Kaavoitusohjelma, talousarvio 2012 (kunnanvaltuusto ) - Kunnan oma toiminta ja seutuyhteistyö Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (kunnanvaltuusto ) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kuntakohtainen toteuttamisohjelma (kunnanvaltuusto ) MAL-sopimus (kunnanvaltuusto ) Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus (kunnanhallitus ) Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen hyväksyminen vuosille (kunnanvaltuusto ) Toteutuneet toimenpiteet - Lyhyesti, mitä raportointivuonna on tehty Kaavoitus on käynnistänyt ja jatkanut asemakaavahankkeita nauhataajaman tiivistämiseksi joukkoliikennekäytävän varrella vuoden 2012 kaavoitusohjelman mukaisesti. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamislupien valmistelussa ja käsittelyssä on sovellettu hajarakentamista ohjaavia periaatteita käytäntöön. Vuoden 2012 aikana jatkettiin Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan muutoksen vaatimien selvitysten laadintaa ja aloitettiin osayleiskaavaluonnosten laadinta. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Vuoden 2012 aikana jatkettiin maankäytön toiminnanohjauksen täydentämistä ja päivittämistä paremmin nykyisiä käytäntöjä vastaavaksi. - Erityishankkeet Vuonna 2012 ei käynnistetty kaavoitukseen liittyviä erityishankkeita. Seuranta - Lyhyesti mittarit Vuosittain laadittavan Kestävän kehityksen raportin mittarit - Kustannukset Syksyllä 2012 valmistui MT130 Helsingintien ja Savontien kiertoliittymä. Rakentamiseen sisältyi kevyenliikenteenväylän rakentaminen Savontien varteen hintaan euroa.

6 5 Kesäkuussa 2012 Pirkanmaan ELY-keskus aloitti Tampereentien ja Pirkkalantien kiertoliittymän rakentamisen suunnittelun. Kevyenliikenteenväylien osuus kustannusarviosta on euroa. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Tekninen toimi, kaavoitus, Kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus Kaavoitusarkkitehti Virva Suokko - Maankäyttö, kaavoitus, rakennesuunnitelma

7 6 4 Katu- ja ulkovalaistuksen sähkönkäyttö 2012 Tavoite ja toimintatapa - Energiataloudellinen katuvalojärjestelmä - Ohjausjärjestelmiä uudistamalla valo-ohjauksen kautta energiasäästöä Toteutuneet toimenpiteet - Vuonna 2012 vaihdettiin noin W HQ valaisinta 70 W SpNa valaisimiksi Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Järjestelmällinen valaisinten ja ohjauskeskusten vaihto määrärahojen puitteissa. - Erityishankkeet Seuranta - Vähentynyt energiankulutus - Energiakustannussäästöt ohjataan järjestelmien kehittämiseen. Kulutustiedot löytyvät kohdasta 16 Yhteenveto - taulukko ja kaavio - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi Vastuutaho ja lisätietoja - Yhdyskuntatekniikka, kunnossapitopäällikkö

8 7 5 Liikenne ja liikkuminen Liikenteen ja liikkumisen osalta seurataan kunnan maksamia kilometrikorvauksia sekä kunnan omalla kalustolla ajettuja kilometrejä sekä työkoneiden käyttöaikatunteja. Kunnan omalla kalustolla ajetut kilometrit ovat vähentyneet edelleen vuonna Työkoneiden käyttötunnit ovat jonkin verran lisääntyneet. Taulukko Lempäälän kunnan maksamat kilometrikorvaukset (euroa) vuosina Kilometri- korvaus, oma auto muutos % 7 % 33 %** 8 % 1 % Km-korvaus, yli 5000 km muutos % -8 % 97 %** 2 % -7% Polkupyörä Moottoripyörä Mopo Muu kulku- neuvo Perävaunu Asuntovaunu Koira/Tavara yli 80 kg Lisämatkustaja Muut matkakulut, ei kuittia ** Vuonna 2010 alusta maatalouslomituksen henkilöstön määrä kasvoi Lempäälän isäntäkuntavastuun laajetessa lomituspalveluiden hoidossa. Muutoksen jälkeen 11 kunnan lomitushenkilöstö on Lempäälän kunnan palkkalistoilla.

9 8 Taulukko Lempäälän kunnan omilla autoilla ajetut kilometrit ja työkoneiden käyttötunnit Työkoneet ajotunnit muutos % -26 % 24 % Ajoneuvojen kilometrit muutos % -8 % -4 %

10 9 6 Rakennukset ja rakentaminen 6.1 Julkiset palvelurakennukset Tavoite ja toimintatapa Vuonna 2012 tilatoimi hoiti vielä sekä rakennuttamisen että rakennusten ylläpidon. Energiatehokkuus on mukana tilatoimen toiminnassa läpi koko tehtäväkentän. Olemassa olevan rakennuskannan energiakatselmuksia jatkettiin vuoden 2012 aikana energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaisesti. Energiakatselmuksissa esiin tulevia toimenpide-ehdotuksia pyritään toteuttamaan tarkoituksenmukaisuus ja kustannustehokkuus huomioiden. Pidemmän takaisinmaksuajan vaativia muutoksia pyritään toteuttamaan muun remontoimisen ja peruskorjauksen yhteydessä. Uusien kohteiden suunnittelussa otetaan huomioon elinkaaritaloudellisuus esim. ottamalla energia-asiat huomioon jo suunnittelijoiden valinnassa. Myös energialaskentaa käytetään uusien kohteiden suunnittelun apuna, jotta pystytään valitsemaan kokonaistaloudellisimmat vaihtoehdot energiatavoitteet täyttäviin ratkaisuihin. Kulutusseuranta on hyvällä tasolla tiedon keräämisen suhteen. Kulutusseurannan piirissä oli vuoden 2012 lopulla 52 kpl ( m3) palvelurakennuksia. Sähkön osalta suurin osa kulutuksesta on tuntitasolla seurattavissa. Veden ja lämmönkulutusta seurataan kuukausitasolla. Tiedon käsittelyssä ja aktiivisessa käytössä on vielä kehitettävää. Vuonna 2012 jatkettiin sähköisen huoltokirjan käyttöönottoa kiinteistönhuollossa. Toteutuneet toimenpiteet - Energiakatselmukset 2012, yhteensä 5 kohdetta, m 3 : Päiväkoti Kuusimäki, Päiväkoti Pihlajamäki, Himminkoto, Kuokkalan koulu, Moision koulu. Moision koulun laajennusosaan tehtiin ns. käyttöönottokatselmus, vanhempaan osaan energiakatselmus. Yhteensä vuoden 2012 loppuun mennessä katselmoituja kohteita on 15 kohdetta m 3. Vuonna 2012 energiakatselmoitujen kohteiden yhteenlaskettu energiansäästöpotentiaali on 575 MWh lämpöenergiaa ja 132 MWh sähköenergiaa vuodessa. Tämä tarkoittaa rahassa vuoden 2012 energian hinnoilla noin /vuosi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä 360 t/vuosi säästöpotentiaalia. Suurimmat energiansäästömahdollisuudet ovat ilmanvaihdossa. Ilmanvaihdon energiatehokkuutta voidaan parantaa käyntiaikoja muuttamalla, tarpeenmukaisuuden lisäämisellä esim. käyttäen hyväksi läsnäoloantureita tai lisäaikapainikkeita sekä lämmöntalteenoton lisäämisellä ilmanvaihtojärjestelmiin. Energiansäästöinvestointien keskimääräinen takaisinmaksuaika on vuonna 2012 tehtyjen katselmusten mukaan 2,4 vuotta. Täytyy kuitenkin huomioida, että useat energiakatselmuksissa esitetyt toimet ovat ns. käyttöteknisiä toimenpiteitä, joiden sopimuksen mukaiseen Motivan raporttiin laskettava säästövaikutus ei ulotu vuoteen 2016 asti. Joten sopimuksen mukaan säästöjä pitää etsiä pidemmän vaikutusajan investoinneista ja toimista. Tällä säästöpotentiaalilla voidaan kuitenkin vaikuttaa energiankäytön tehostamiseen ja sitä kautta kustannuksiin ja päästöihin. o Energiansäästöinvestoinnit Kunnanviraston rakennusautomaation uudistaminen sekä lämmönsäätötyöt. Kunnanviraston talotekniikka on ikääntynyttä, mutta kohteeseen ei rakennuksen vähäisen jäljellä olevan elinkaaren vuoksi juurikaan panosteta. Automaatiouudistuksilla tavoitellaan lyhyen ajan säästöä saamalla ilmanvaihtokoneiden käyntiajat parempaan ohjaukseen (kohteessa ei ole lämmöntalteenottoa ilmanvaihtokoneissa).

11 10 Päiväkoti Kuusimäen ilmanvaihdon uusiminen. Kuusimäen ilmanvaihto oli uusimisen tarpeessa tilojen huonon ilmanlaadun vuoksi. Ilmanvaihdon uusimisen yhteydessä lisättiin lämmöntalteenotto entisen kiertoilmakäytön sijaan. Lisäksi huippuimurit uusittiin suoravetomoottoreilla toimiviksi, jolloin voidaan käyttää osatehoja hyvillä hyötysuhteilla. Yöajan hygieniatilojen ilmanvaihtoa voidaan nyt käyttää pienemmillä ilmamäärillä, jolloin tilojen alipainekin on pienempi. Myös kiinteistöautomatiikka uusittiin iv-saneerauksen yhteydessä. Sääksjärven koululla uusittiin osa rakennusautomatiikasta. o Uudisrakentaminen Päiväkoti Kuokkalankulma KVR-urakkana valmistui tammikuussa Päiväkoti Kuokkalankulma on ensimmäinen Lempäälän kunnan palvelurakennus, joka on energialuokkaa A o Muuta Sähköisen huoltokirjan käyttöönotto aloitettiin vuoden 2011 loppupuolella vikailmoitusten käsittelyllä sähköisesti huoltokirjaohjelman kautta. Vuoden 2012 aikana huoltokirjan käyttöä laajennettiin kattamaan huolto-ohjelmat. Huoltokirjaan on lisätty sähköisessä muodossa olevaa käyttö- ja huolto-ohjemateriaalia sekä pohjakuvia varsinkin uusista kiinteistöistä. Huoltokirjan käyttöönotto on osa kiinteistönhuollon laadun parantamista, jolla on suora yhteys energiankulutukseen. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen o Toimintatapoja on kehitetty tarjouspyyntöjen energiatehokkuusasioiden huomioinnissa sekä suunnittelun ohjauksen osalta. o Seutuyhteistyön merkeissä energiatehokkuuden yhteyshenkilöt tapaavat noin neljä kertaa vuodessa palavereihin, jossa käsitellään ajankohtaisia energiansäästöön ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyviä asioita. - Erityishankkeet o Lempäälän kunta osallistui Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi (TAPRE) hankkeeseen. Seuranta - Lyhyesti mittarit o Kulutuksia seurataan ominaiskulutusten avulla. - Kustannukset o Energiakatselmukset vuonna 2012: Kustannuksiin saatiin ELY-keskukselta energiatukea 50 %. o Mainiemen (Kunnan virastotalojen) automaatiosaneeraus o Sääksjärven koulun automaatiolaitteiden osittainen uusinta o Päiväkoti Kuusimäen ilmanvaihtosaneeraus Kuusimäen ilmanvaihtosaneeraukseen ELYkeskukselta saatu energiatuki oli Kulutustiedot - Kaavioit löytyvät kappaleesta 15 yhteenveto. Energian kulutus on lisääntynyt kokonaisuudessaan rakennusmassan lisääntymisen myötä. Ominaiskulutuksissa lämmön kulutus on ollut laskeva jo vuodesta 2005 lähtien. Sähkön ominaiskulutus on pysynyt samalla tasolla koko seurannan ajan. - Saavutetut säästöt / Motivan raportointi. Saavutetuista säästöistä löytyy osiosta 15 yhteenveto. Vastuutaho ja lisätietoja

12 - Palvelurakennukset rakentaminen, kunnossapito, peruskorjaus Tilatoimi: Rakennuttajapäällikkö (tilapalvelupäällikkö saakka) Mervi Järvinen ja LVI-insinööri Päivi Liejumäki 11

13 Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Sirkkavuori Tavoite ja toimintatapa Kiinteistö Oy Sirkkavuori on kunnan omistama yhtiö, joka toteuttaa kunnan asuntopoliittisia tavoitteita tarjoamalla asuntoja, jotka tilojen, tason, taloudellisen ja sosiaalisen ympäristön puolesta luovat asumistyytyväisyyttä asukkaille. Kiinteistö Oy Sirkkavuoren tavoitteena on lisätä Lempäälän vuokra-asuntojen määrää joka vuosi 25 uudella asunnolla. Toteutuneet toimenpiteet - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus ja hissit. Osittain viisikerroksinen, kolmiportainen kerrostalo, asuntoja 34, valm. vuosi 1972 Porrashuoneet uusittiin ja niihin rakennettiin hissit. Taloon tuli uudet sisääntulokatokset ja ulkoovet. Parvekkeet korjattiin, ikkunat vaihdettiin ja yläpohjaan lisättiin eristystä. Jätehuolto uusittiin. Hissit otettiin käyttöön helmikuussa Kehityshankkeet - Korpikuusi, Peräkorventie 4, rivitalo, 12 asuntoa. Nykyinen lämmitysmuoto öljy. Suunnittelu maalämmön saamiseksi taloon on kesken. - Tiilimäki, Pappilantie 1, peruskorjaus Ulkopuolisten maalaustöiden osalta sekä pihatöiden osalta hanke keskeneräinen. Valmistuu kesällä Kiinteistö Oy Sirkkavuoren kaikki talot Ilmanvaihdon puhdistus ja säätö suoritetaan vuoden 2013 aikana. Vastuutaho ja lisätietoja - Kiinteistö Oy Sirkkavuori, Johanna Heikkilä / Terhi Leppimaa

14 13 7 Hankinnat, laitteiden vuokraus ja kulutus Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy Lyhyt kuvaus toiminnasta Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy tuottaa keskitetysti Tampereen kehyskuntien (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi) tarvitsemat hankintatoimen palvelut, joiden avulla julkisten hankintojen kilpailuolosuhteet käytetään hyväksi mahdollisimman tehokkaasti ja saadaan toteutettua edullisia ja laadukkaita hankintoja sekä vahvistetaan hankintaosaamista osakaskunnissa. Yhtiön avulla saadaan kehitettyä osakaskuntien hankintatoimintaa kokonaisuutena ja tuotettua lisäarvoa omistaja-asiakkaille. Yhtiön avulla hankinnan prosesseilla luodaan omistajille yhteistä hankintastrategiaa, jossa voidaan huomioida mm ympäristönäkökohdat. Tavoite Pyrimme huomioimaan kaikissa hankinnoissamme energiatehokkuuden ja ilmastoasiat niiltä osin, kuin ne vain hankinnan ja hankintalain puitteissa ovat mahdollista. Lisäksi pyrimme huomioimaan hankinnoissamme kehyskuntien ja Tampereen yhteisesti laatiman Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian asettamat visiot ja tavoitteet. Osana tavoitteitamme on saavuttaa myös hankintojen kilpailuttamisilla hyviä sopimustoimittajia, joiden kanssa sopimuskautena voimme yhdessä kehittää toimintaamme energiatehokkaammaksi esim. ohjaamalla kuntiamme hankkimaan energiatehokkaampia tuotteita, kannustamaan sopimustoimittajaa kehittämään tuotteitaan ja palveluaan energiatehokkaammaksi. Toimenpiteet Konkreettisina toimenpiteinä hyväksymme sopimustuotteiksi vuosittain esim. ajoneuvoissa uusia malleja, jotka ovat päästöiltään edeltäjiänsä pienempiä. Myös aloilla, joissa laitteet kehittyvät nopeasti, kuten AV-laitteet, sopimustuotteiden uusiminen korvaaviin energiatehokkaampiin tuotteisiin on järkevää. Suurimmissa yhteishankinnoissa korostamme jo tarjouspyynnössä sitä, että tarjoajalla on oltava ISO ympäristösertifikaatin mukainen ympäristöohjelma. Tämä takaa sen, että sopimuskauden aikana sopimustoimittajamme kehittävät jatkuvasti toimintaansa ympäristömyönteisemmäksi. Yhtenä toimistomme ydintehtävänä on antaa kehyskunnille hankintakoulutusta sekä ohjata kuntia heidän omissa erillishankinnoissaan. Näissä koulutuksissa sekä ohjauksissa korostamme myös ympäristönäkökohtien huomioimisen hankinnoissa sekä käymme läpi konkreettisia menetelmiä, miten näitä näkökohtia voidaan hankinnoissa huomioida. Kustannukset Pyrimme ottamaan hankinnoissamme laitteiden elinkaarikustannukset huomioon, koska laitteiden hankinnoissa ja vuokrauksessa se on mahdollista ja perusteltua. Elinkaarikustannukset huomioimalla voimme taata sen, että hankittava laite on laadukas ja kestää myös ympäristönäkökohtien asettamat paineet. Sopimustuotteiden hintoja tarkastamme vuosittain ja sellaisilla toimialoilla kuten AV-laitteet, sopimustuotteiden hinnat usein laskevat tuotekehityksen myötä. Tällöin uudet korvaavat sopimustuotteet ovat edullisempia ja ympäristöystävällisempiä. Ympäristöasioiden järkevä huomioiminen hankinnoissa ei siis välttämättä tarkoita kalliimpaa hintatasoa. Seuranta ja mittarit Seuraamme vähintään vuosittain sopimustoimittajiemme kanssa kuntiemme ostokäyttäytymistä ostoraporttien muodossa. Näiden raporttien perusteella voimme luoda mittareita, joilla seuraamme myös ostokäyttäytymisen kehittymistä. Monissa hankinnoissa olemme seurannalla pystyneet vaikuttamaan mm. siihen, että kertaostomäärä vuositasolla on vähentynyt ja kertaoston koko on suurentunut. Toki kaikissa pisteissä tämä ei ole mahdollista, mikäli varastotilat

15 14. ovat pienet, mutta suuremmissa pisteissä voimme tällaisilla tekijöillä vaikuttaa hiilijalanjäljen suuruuteen. Vastuuyksikkö ja henkilö Kuntien Hankintapalvelut KuHa Oy, hankintapäällikkö Mervi Haataja ).

16 15 8 Jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen lajittelun parantaminen Tavoite Biojätteen ja kartongin lajittelun lisääminen 10 prosentilla (Biojätteen ja kartongin lajittelun lisäys vähentää kaatopaikalla syntyviä metaanipäästöjä). Toteutusaikataulu Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n asiakkaat eli jätteentuottajat Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen Tavoite Talteenotetun metaanikaasun määrän oletetaan kasvavan 2/3, mikä vähentää kaatopaikkakäsittelyn metaanipäästöjä. Toteutusaikataulu Investointi vuosien välisenä aikana Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen synnyn ehkäisy ja materiaalitehokkuuden edistäminen Toimenpiteet Järjestetään jätteensynnyn ehkäisyyn ja materiaalitehokkuuteen liittyviä tilaisuuksia ja tapahtumia, Tampereen kaupunkiseudun kouluilla pidetään vastuullisen kulutuksen oppitunteja ja tehdään uutta kuluttajille suunnattua verkkomateriaalia. Toteutusaikataulu Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Ekokumppanit Oy. Lisätietoja Harri Helin, Biojätteen mädätyslaitos Mädätyksen energiankulutus vähäisempää kuin kompostoinnin, lisäksi metaanin talteenotolla tuotetaan uusiutuvaa energiaa. Aikataulu Hankesuunnittelu käynnistyy Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkanmaan Jätehuolto Oy Jätteen putkikeräysjärjestelmät (Vuores ja Ranta-Tampella) Imukeräysjärjestelmän energiantarve on kwh/jätetonni, kun perinteisen järjestelmän energiantarve on kwh/jäte-tonni. Toteutusaikataulu Vastuuyksikkö ja henkilö Pirkan Putkikeräys Oy.

17 16 9 Vesihuolto Toteutuneet toimenpiteet Jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä on uusitut ilmastuskompressorit on otettu käyttöön. Kompressoreiksi on valittu energiaa vähemmän kuluttava malli. Investointi maksaa itsensä noin viidessä vuodessa. Viemäriverkoston vuotovesitutkimuksia ja korjauksia on tehty eri puolilla kuntaa. Mm. noin 50 viemärikaivoa on uusittu / saneerattu. Kahden jätevedenpumppaamon säiliöt on saneerattu vuototovesien vähentämiseksi. Jätevedenpumppaamoiden huoltoa on tehostettu, jotta pumppujen kapasiteetit saadaan kokonaisuudessaan hyötykäyttöön. Suurempien huoltojen yhteydessä tarkistetaan myös pumppujen mitoitukset. Vesijohtoverkostosta on etsitty piilovuotoja turhan vedenkulutuksen vähentämiseksi. Etsinnöissä löydettiin muutama merkittävä piilovuoto, joiden korjaamisella vedenkulutusta on saatu vähennettyä ja näin myös energiakulutus on vähentynyt. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö Toimintatapojen kehittämisellä on parannettu mm. vedenottamoiden toimintaa. Paremmalla ohjeistuksella pyritään saamaan aikaan vedenottamoilla kustannussäästöjä esim. säästyneen energian muodossa. Seuranta Mittarit; pumppattujen jätevesien määrä tai vesijohtoverkostoon pumpatun veden määrä => energiakulutus sekä energiakulutus yleensä (esim. ilmastuskompressorit) -Kustannuksia vesihuollon energiasäästötoimenpiteistä on kertynyt noin Vastuutaho ja lisätietoja - Lempäälän kunta, vesihuoltolaitos, vesihuoltopäällikkö Lasse Sampakoski

18 17 10 Energiantuotanto - Lempäälän Lämpö Tavoitteet - Lempäälän Lämmön tavoitteena vuoteen 2016 mennessä tuottaa 90 % kaukolämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla. Toteutuneet toimenpiteet - Vuoden 2013 alusta kaukolämmön tuotannosta n. 20 % tuotettu uusiutuvalla energialla (puu peräinen). Puolijulkinen kaasun tankkausasema käyttöönotetaan Sääksjärvellä kesään 2013 mennessä. Tankkauspiste mahdollistaa kunnan ajoneuvokaluston paremman siirtymisen kaasukäyttöisiksi ja mm. luo hyvät mahdollisuudet Lempääläläisen yritystoiminnan siirtymisen puhtaampaan liikennekäyttöön. Maakaasun liikennekäytöllä saavutetaan selvä hiukkaspäästöjen väheneminen. Kaavoituksen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä uusien alueiden energiahuoltoa suunniteltaessa. Pyritään keskitettyihin energiaverkkoratkaisuihin. Tullaan rakentamaan kaukolämpöön aluelämpöverkkoja, joissa energiantuotanto toteutetaan uusiutuvilla polttoaineilla Kuljun koulun ja Palomäen alueilla. Lempäälän terveyskeskus tulee liittymään kaukokylmäverkkoon, jonka tavoitteena hyödyntää energiatehokkuuden parantamiseksi järvivettä vapaajäähdytyksessä ja kylmäprosessin lauhdutuksessa. Prosessin kylmäaineeksi pyritään saamaan mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen aine esim. ammoniakki. Kaukokylmäverkon on tarkoitus palvella Lempäälän keskustaajamaa. Kehityshankkeet ja seutuyhteistyö - Toimintatapojen kehittäminen Rakennusvalvonnan kanssa on keskusteltua säännöllisten infotilaisuuksien pitämisestä uudiskohteiden rakentajille mm. lämmitysenergiaratkaisun valintaan liittyen. Nähdään että keskitetyt energiaratkaisut ovat energiatehokkuuden kannalta parhaat suurempia yhdyskuntarakenteita suunniteltaessa. - Erityishankkeet Kaukolämpöverkon ulkopuolella olevien suurempien kulutuskohteiden kevytöljykäytöt ja sähkökäytöt selvitetään energiatodistusten laadinnan yhteydessä. Energiatodistuksia on laadittu yhteistyössä lämmitysenergian tuottamiseksi Lempäälän kunnan ja KOy Sirkkavuoren kanssa. Seuranta - Lempäälän Lämpö Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen, Energiateollisuus. Raportointi tapahtuu sopimuksen järjestelmän kautta. Vastuutaho ja lisätietoja - Yksikkö ja henkilö Lempäälän Lämpö Oy Toni Laakso

19 18 11 Elinkeinot ja osaaminen TAVOITE JA TOIMINTATAPA Lempäälän elinkeinopolitiikassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet yleensä ja nykyaikaisen kansallisen strategian mukaiset Clean Tech -yritystoiminnan (ympäristöön ja energiaan liittyvä liiketoiminta) mahdollisuudet liiketoiminnalle erityisesti TOTEUTUNEET TOIMENPITEET Lempäälän kehittämisen strategiset suuntaviivat antaa Lempäälän Silta Tulevaisuuteen visio jonka johtava ajatus on ekologisesti kestävän yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen toteutuminen Lempäälässä. Vision tärkeänä komponenttina on elinkeinoelämän vaikutukset yhdyskuntakehitykseen. KEHITYSHANKKEET JA SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisessa Ilmastostrategiassa on kirjattu elinkeinopolitiikkaan ja osaamiseen liittyviä toimenpiteitä, jonka mukaisesti tehdään ilmastoa säästävää seudullista elinkeinopolitiikkaa, tehostetaan kehittämisyhteistyötä eri toimijoiden kesken, kehitetään maaseudun energiatoimintaa sekä tehostetaan tiedotusta. Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman korvaavassa Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa huomioidaan mm. ekotehokas rakentaminen ja älykäs infrastrukstuuri. Lempäälän strategisen Visio-kehittämisen puitteissa on valmisteltu uudenlaista hankeyhteistyötä ekologisesti kestävässä yhdyskuntakehittämisessä Lempäälässä. Hankeen tärkeä osa on paitsi rakentamisen energiatehokkuus yleensä niin bioenergian innovatiivinen hyödyntäminen Lempäälässä. Yhteistyössä kunnan ja Ideparkin ja tutkimuslaitosten kanssa on valmistunut laaja TEKES-rahoitteinen tutkimushanke jossa on suunniteltu kauppakeskusten laaja-alainen kestävän kehityksen mittaristo joka kattaa myös energiatehokkuuteen liittyvän tarkastelun. Lisäksi Lempäälässä kartoitettiin 2012 mm. yritysten jätehuoltoratkaisuja. SEURANTA Toimenpiteitä tarkastellaan hankkeiden seurannan kautta ja erityisessä yhteistyössä seudun tutkimuslaitosten, Tampereen yliopiston, VTT:n, ja TAMKin kanssa VASTUUTAHO JA LISÄTIETOJA Kehitysjohtaja Timo Palander yhteistyössä kunnan ympäristöhallinnon kanssa.

20 19 12 Koulujen ja päiväkotien energiansäästötyö Päiväkotien ja koulujen energiansäästöasiat ovat olleet esillä yhdessä kestävän kehityksen kanssa. Alla on syskyllä 2013 kerättyä tietoa eri koulujen toimista kestävän kehityksen saralla. Hakkarin koulu Hakkarissa on otettu käyttöön Globaalin kuluttajan ajokortti Ekokumppanien tarjoamaa opetusta 7-luokkalaisille. Wilman käyttö Kelhon koulu Henkilökunta: Biojäteroskis ruoan tähteille. Paperin lajittelu. (Pahvin lajittelu tulossa). Ruoan määrän jatkuva tarkkailu. Tietotekniikan käyttö: Wilma ja dokumenttikamerat. Vanhemmat: Leikkimökin korjaus oppilaille. Oppilaat: Oppilaat vastaavat leikkivälineiden tallessa pysymisestä. Ekokumppaneiden oppitunti. Roskien siivous pihalta ja koulun lähialueilta kevät/ syksy. Askarteluja kierrätysmateriaalista esim. maitopurkit, kananmunakennot. Polkupyörän huolto tn-töissä. OPS:in mukaiset aiheet kestävästä kehityksestä. Monivuotiset kirjat (osin vihkokirjat). Kuljun koulu Oppilaat keräävät kaikista koulutaloista ja luokista kierrätyspaperit. Sekä oppilaat että henkilökunta keräävät myös pahvit erikseen. 6. luokkien oppilaat pyyhkivät ruokailun jälkeen pöydät kummassakin ruokalatilassa. Kopiointien perusasetuksena on kaksipuolinen kopiointi, jolla saadaan säästettyä paperitulosteissa. Suurelta osin luokissa on tykki + dokumenttikamera (joko omana, liisattuna tai lainattuna), jolloin päästään vähemmällä oppituntimateriaalien monistamisella. Esiopetuksessa koneita ei vielä ole. Sisäisessä postituksessa käytetään käytettyjä kirjekuoria. Uusissa lisärakennuksissa WC-tilojen valot sammuvat ja syttyvät liikkeen mukaan, joten valoja ei pääse unohtumaan päälle. Käsityöhankintoja tehdään koululla keskitetysti ja kaikkia kangastilkkuja ja laudankappaleita hyödynnetään loppuun asti. Askarteluissa hyödynnetään aiheiden mukaan kierrätysmateriaaleja. Lukuvuosittain hyödynnetään opetuksessa kunnassa laadittuja KEKE- tai nuukuusviikkomateriaaleja. Kuokkalan koulu Kierrätysmateriaalien käyttö askartelussa ja käsitöissä. Luokkakohtainen paperinkeräys. Metallin- ja pahvinkeräysastiat koululla. Nuuka monistaminen, kaksipuoleiset monistukset ja pienennökset.

21 20 Turhien valojen sammuttaminen. Asioiden tiedottaminen henkilökunnalle sähköpostilla, paperitulosteiden minimointi. Rikkoutuneet työkalut/opetusvälineet pyritään korjaamaan. Oppikirjojen (tekstikirjojen) kierrättäminen, käytetään monena vuonna. Lastusten koulu Kierrätetään biojäte ja paperi. Muiden romujen kierrätys aika hankalaa, mutta siihen pyritään. Säästetään paperia, esim. kopiointi kaksipuoleisesti. Säästetään vettä ja sähköä, esim. sammutellaan valoja ja koneita. Pidetään kirppis- ja lelunvaihtotempauksia. Askarrellaan ja tehdään käsitöitä kierrätysmateriaaleista. Lempoisten koulu Lajittelee paperit, kartongit ja biojätteen. Käyttää WILMAa pääasiallisena yhteydenpitovälineenä. Hurjia kopiointimääriä yritetään vähentää; tähän on auttanut tykit ja dokumenttikamerat. Niissä luokissa, joissa laitteita ei ole, kopioita otetaan enemmän kuin luokissa, joissa laitteet ovat. Ruokalan biojätteen määrä taitaa olla Lempäälän kouluista pienin (viime vuonna tästä oli kisa). Viimeinen sammuttaa valot luokasta ja sulkee ikkunan. Käsien kuivaamisessa käytetään pääosin Lindströmin pyyherullaa; vähentää käsipaperin käyttöä. Koulussa on KEKE-vastaava. Mattilan koulu Mattilan koulussa tehdään aika tavanomaisia Keke-asioita: paperien lajittelua ja keräystä, sähkön kulutuksen tarkkailua, ruokailusta jäävästä biojätteestä yritetään tehdä lämpökompostorin avulla multaa (kompostorin kapasiteetti ei riitä käsittelemään koko biojätemäärää vaan osa menee yleisroskiin). Teknisen työn pienet puujäänteet poltetaan kodan makkaranpaistopaikalla, jne. Joskus on järjestetty luistimien ja hiihtovälineiden kierrätystä, mutta se ei ole oikein mennyt läpi. Moision koulu Aamunavauksissa on tuotu esille Kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Opettajille tuotu materiaalia, jolla voivat käsitellä Kestävää kehitystä oppilaiden kanssa tunneilla. Oppilaiden tekemiä julisteita ja tietoiskuja. Koulun yhteisissä tapahtumissa, kuten iltakoulussa, on pidetty Kestävä kehitys -teemaa esillä, esim. liikenneaiheinen iltakoulu. Keväällä koko koulun Unicef-kävely. Toukokuussa perinteinen ympäristön siivouspäivä. Kierrätys --> oppilaat huolehtivat luokkien keräyspaperien viennin. Tänä vuonna tavoitteena saada myös oppilaskuntaan oma Keke-vastaava.

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee

Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee 10.2.2014 Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke etenee Kuuma-kunnissa käynnistyi huhtikuussa -13 kaksivuotinen Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen -hanke. Se on

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ Ilta Hekan kanssa / 17.3.2016 Hotelli Presidentti Tekninen päällikkö Marko Parkkali MIKSI ENERGIAA PITÄÄ SÄÄSTÄÄ? EU-direktiivit Suomen lait ja asetukset Kuntien energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016

KUUMA-johtokunta Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 KUUMA-johtokunta 30.11.2016-85 Liite 85 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGIATEHOKKUUS 2016 JULKISTEN KIINTEISTÖJEN ENERGITEHOKKUUS Vuosina 2013-2016. Ekotukitoiminnalla pyritään vaikuttamaan käyttäjiin ja kiinteistönhoitajiin,

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja suunnittelutoimisto Talous- ja laskentayksikkö Sosiaaliviraston johtoryhmä 7.3.2012, liite 5 asia 6. ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

Ja sinut nähdään uudessa valossa. Ja sinut nähdään uudessa valossa. Jarno Hellman Valoa seminaari 24.11.2016 Valmistus Suomessa Yhtiö aloittanut toimintansa vuonna 2009 Suomalainen omistus Sisävalaistuksen rinnalle ulkovalaistus vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot