Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä. Vuoro vaikutus sai kiitosta M ryhmältä. Pauligin Minna Forsström. Meillä on maailman makein.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä. Vuoro vaikutus sai kiitosta M2010. -ryhmältä. Pauligin Minna Forsström. Meillä on maailman makein."

Transkriptio

1 Gasum-konsernin ni n sidosryhmälehti sr hti Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä Vuoro vaikutus sai kiitosta M2010 -ryhmältä Pauligin Minna Forsström Meillä on maailman makein paahtimo

2 Epävarmuuden tunnelmissa Ainoa asia, joka tuntuu tässä maailmassa nykyään olevan varmaa on jatkuvasti kasvava epävarmuus. Onko tämä sitten vain sen tunnetta tai todellisuutta? Vai johtuuko se siitä, että kun aiemmin olimme auvoisen tietämättömiä suuremman maailman menosta, eläminen oli helpompaa. Tältä se ainakin kuulostaa, kun keskustelee vanhemman väen kanssa. Ei ollut 24/7 infoähkyä häiritsemässä, eikä ollut mahdollistakaan saada kaikkea mahdollista tarpeellista tai tarpeetonta tietoa päätöksenteon tueksi. Rahat olivat tiukassa, joten käytettiin kengätkin puhki ennen kuin hankittiin uudet. Ja kun uudet sitten hankittiin, niin mietittiin käytännöllisesti niiden toimivuutta ja kestävyyttä eikä uskottu myyntitykkien kymmenen hyvää ja kymmenen vielä parempaa puheisiin. Hutejakin sattui, mutta ei sorruttu vanhoihin virheisiin ainakaan yhtä helpolla. Onko nykyään helpompaa, kun erilaista tietoa on tarjolla vaikka kuinka paljon? Haluaisin kyllä myöntää energia- ja kaukolämpöyhtiöiden johdolle vastuuvapauden jo ennakkoon. Ainakin investointien huonosta käyttöasteesta sen voi huoletta luvata. Investoinnin tuottoon ja tuotteiden hintaan vaikuttavat monet reunaehdot, joita on vaikea nähdä ennakkoon, ja joihin on melkeinpä mahdotonta vaikuttaa. Esimerkkinä vaikka vaan suunniteltu energiaverojen muutos. Viime kädessä vastuuvapautta ei tietenkään voi antaa. Mutta on hyvä tietää, ettei ole yksin, kun joutuu lusikka kädessä päivittäin tekemään päätöksiä olosuhteissa, jossa tulevaisuuden kuva on hyvin hatara. Tässä tilanteessa tulee vain hyödyntää kaikki se osaaminen, mitä löytyy omasta joukosta ja asiakkaista, joihin päätökset vaikuttavat. Menneeseen, nykyiseen ja tulevaan törmättiin myös M2010 hinnoittelujärjestelmän työryhmässä. Yhteistyöstä suuri kiitos kaikille uuden hinnoittelujärjestelmän kehittämisessä mukana olleille. Tulevaisuus näyttää miten hyvin järjestelmä toimii. Ainakin osallistujat olivat ammattilaisia, jotka tekivät ne käytännönläheiset ratkaisut annetuissa puitteissa. Aleksei Novitsky Gasum Energiakauppa Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila, Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress

3 4AJANKOHTAISTA GASUMILLA Uusia tankkausasemia, YVA valmistui, rinnakkaisputki Hämeeseen ja perusparannus Kouvolassa, Maailmalta. 6 MAAKAASULLA 10 PUHDASTA KAUKOLÄMPÖÄ MOSKOVAN JA PIETARIN KAASUKELLOT 11 EKOTEKO Maakaasutrukki nostaa yrityksen vihreitä arvoja. 12 MAAILMAN MAKEIN PAAHTIMO 14 VUOROVAIKUTUS TOIMI M2010-RYHMÄSSÄ 16 MAAKAASUSTA LÄMPÖÄ LÄHELLE Räätälöityjä palveluja teollisuudelle sekä lämmön ja kylmän tuotantoon SINUNKAUPAT Rami Saajorannan kanssa. 19 Maakaasu on hyvä valinta kaupunkien lämmön - tuotannossa. Jouni Haikarainen, Fortum ARTON PALSTA 20 LUETTUA Maakaasukauppias Juha Ruusuvuoren Stallarissa. 21 LYHYESTI Harjoitus Räikkölässä, EMMAn uutuusnäyttely, y liiganaiset kaasu- autossa, Mitä kuuluu, Sivusta katsoen. 21 vuotta 20 sitten Putken varrelta 1/1989 Jalkapallo-oppitunti Johanneksessa Toisella puolikkaalla kotijoukkue löysäsi vauhtia ja teki vain kolme maalia. Rajun sadekuuron säestämänä päättyi ensimmäinen yhteinen koitos tulokseen 1 6. Yhteisen saunareissun jälkeen nautimme juhlapäivällisen, joka sisälsi muun muassa kaksi kokonaisena paistettua juottoporsasta. Sunnuntaina oli vuorossa yhteinen kiertoajelu Viipurissa. Kaiken kaikkiaan tappiosta huolimatta hyvä reissu. (Matkaraportti Neste maakaasun ja Lentransgasin ensimmäisistä yhteisistä urheilukisoista.) "Myös Suomen kaasuhuollon toimitusvarmuus paranee, kun lähialueellamme on enemmän maakaasua saatavilla." Nord Streamin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Sebastian Sass Talouselämässä "Energiapoliittisessa selonteossa ei juuri maakaasu-sanaa lausuta, vaikka yritimme siihen ihen hallituksen litu ja eduskunnan huomio- ta kiinnittää." Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen Keskisuomalaisessa "Kyllä Suomessakin savupiippuja tarvitaan. a Tässä tapauksessa piipusta ei kui- tenkaan tule savua vaan vesihöyryä." Lacellin toimitusjohtaja Risto Tamminen uudesta maakaasua käyttävästä kuitukangastehtaasta Iitissä Etelä-Suomen Sanomissa Gasetti

4 Porvooseen ja Itä-Helsinkiin uudet maakaasun tankkausasemat Gasum avasi kesän aikana maakaasun tankkausasemat Porvooseen ja Itä-Helsinkiin. Uudet tankkauspisteet vahvistavat Suomen maakaasun tankkausasemaverkostoa, joka käsittää nyt yhteensä 12 julkista tankkausasemaa. Gasumin tavoitteena on kolminkertaistaa Suomen maakaasuasemien määrä lähivuosien aikana. Seuraavat uudet asemat avataan Lahteen ja Hyvinkäälle. Porvoon tankkausasema palvelee kaasuautoilijoita osoitteessa Harabackankatu 16. Helsingin Roihupellon aseman katuosoite on Viilarintie 7. Helsingin Roihupellon tankkausaseman avajaispäivänä 6. elokuuta Gasum tarjosi kaasuautoilijoille ilmaisen tankkauksen. Ilona Oksanen hyödynsi avajaiskampanjan tankkaamalla kaasu-volvon tankin täyteen. Mäntsälä Siuntio putken YVA valmistui Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on valmistunut. Syksyllä 2008 aloitetun arviointityön tulokset on koottu YVA-selostukseen, jonka Gasum luovutti yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle 10. elokuuta. Arviointiselostuksessa vertaillaan vaihtoehtoisia linjauksia maakaasuputkelle. Lopullinen valinta toteutettavasta linjauksesta tehdään, kun Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta. Yhteysviranomaisen lausuntoa odotetaan vuoden loppuun mennessä. Ympäristövaikutusten arviointityön aikana tarkasteltiin hankkeen vaikutuksia eri näkökulmista. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa vaikutukset luonnonoloihin, pinta- ja pohjavesiin, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arvioinnin perusteella hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät maakaasuputken rakentamisen aikana. Maakaasuputken käytön aikaiset haitalliset vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä. Maakaasuputken rakentaminen kestää noin puolitoista vuotta. Gasumin tavoitteena on aloittaa rakennustyöt valitulla putkilinjalla alkukesästä 2010 ja saada maakaasuputki valmiiksi syksyllä Uutta maakaasuputkea tarvitaan lisäämään maakaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle, jossa kaasun kulutuksen arvioidaan kasvavan huomattavasti lähivuosien aikana. Mäntsälä Siuntio-siirtoyhteyden myötä maakaasu voidaan ottaa käyttöön läntisen Uudenmaan kunnissa, muun muassa Nurmijärvellä ja Vihdissä, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Lisäksi toinen putkiyhteys pääkaupunkiseudulle lisää maakaasun toimitusvarmuutta. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset esiteltiin putkilinjan maanomistajille Uudenmaan ympäristökeskuksen järjestämissä yleisötilaisuuksissa. Hyvinkään keskustelutilaisuuteen syyskuussa osallistunut Seppo Jokinen tutkii arviointiselostuksen liitekarttaa yhdessä YVA-konsultti Pöyry Energyn Terhi Fitschin kanssa. Arviointiselostus liitteineen on luettavissa Gasumin verkkosivuilla osoitteessa /YVA. 4 Gasetti

5 KOONNUT: JUKKA ISOKOSKI KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Hämeen rinnakkaisputki ja Kouvolan runkoputken perusparannus valmistuivat Kesän aikana Gasum sai valmiiksi kaksi merkittävää putkihanketta. Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettu maakaasun rinnakkaisputki tarkastettiin ja otettiin käyttöön syyskuussa. Rakennustyöt 43 kilometriä pitkällä putkilinjalla alkoivat kesäkuussa Rakennustöiden haastavin kohde, noin neljä kilometriä pitkä vesistönalitus Vanajavedellä toteutettiin kesä heinäkuun vaihteessa. Työt sujuivat suunnitelmien mukaisesti eikä niistä työnaikaisten arvioiden perusteella aiheutunut haittaa ympäristölle. Vaikka maakaasu jo virtaakin uudessa rinnakkaisputkessa, on jäljellä vielä muun muassa salaojien korjaustöitä ja lunastustoimitukseen liittyviä katselmuksia putkilinjan maanomistajien kanssa. Maakaasuputken perusparannus Kouvolassa Pajarin venttiiliaseman ja Kiehuvassa sijaitsevan Gasumin maakaasukeskuksen välillä valmistui alkukesästä. Uudistettu 27 kilometriä pitkä putkiosuus liitettiin maakaasuverkostoon kesäkuun puolivälissä. Myös Kouvolan seudulla rakennustyöt alkoivat kesäkuussa Parhaimmillaan rakennustöiden kiireisimmän vaiheen aikana työmaan vahvuus oli noin 145 henkilöä. Putkityömaa työllisti merkittävästi myös Kouvolan seudun yrittäjiä. Hankkeessa pääurakoitsijana toimineen YIT:n työntekijöistä noin 75 prosenttia tuli lähialueelta. Valmistuneiden putki-investointien arvo on yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. TEKSTI: MINNA OJALA KUVAT: PHOTOSTOGO, IGU KAASUVÄKI KOOLLA ARGENTIINASSA Järjestyksessä 24. maailman kaasukonferenssi järjestettiin Buenos Airesissa Argentiinassa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Konferenssiin saapuivat muun muassa energiaministerit eri puolilta maailmaa keskustelemaan energian tuottajien ja käyttäjien välisistä suhteista ja maailman energiaturvallisuudesta. EU:n edustajana paneeliin osallistui energiakomissaari Andris Piebalgs, lisäksi mukana olivat esimerkiksi Japanin, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat. Itse konferenssin ohjelmaan kuului luentoja, paneelikeskusteluja sekä International Gas Unionin komiteoiden kokouksia. Gasumin teknologiapäällikkö Sari Siitonen piti esitelmän maakaasupohjaisesta CHP-tuotannosta. NABUCCOON KAASUA IRAKISTA? Turkki ja Irak neuvottelevat mahdollisuudesta toimittaa Eurooppaan maakaasua Irakista Turkin kautta Nabucco-putkessa. Turkin energiaministeri Taner Yildiz kertoi syyskuun puolivälissä, että maat valmistelevat asiaa koskevaa Memorandum of Understanding -asiakirjaa. Irakin pääministeri Nuri al-maliki on arvioinut, että maa voisi toimittaa noin 15 miljardia kuutiometriä kaasua. EU on luvannut rahoitusta Nabucco-hankeelle, jonka kustannusarvio tällä hetkellä on lähes kahdeksan miljardia euroa. ALGERIAN KAASUN VIENTIYHTEYDET PARANEVAT Algerian energiaministeri Chekib Khalilin mukaan kaasunsiirtoreittien kehittyminen lisää Algerian mahdollisuuksia maakaasun vientiin. Pituudeltaan 210 kilometrin Medgaz-putki yhdistää Algerian Beni Sai n Etelä-Espanjassa sijaitsevaan Almeriaan. Putken siirtokapasiteetiksi arvioidaan 8 miljardia m 3 vuodessa. Medgazin piti olla jo käytössä, mutta Algeriassa sijaitseva kompressoriasema ei ole valmistunut aikataulussaan. Toinen Euroopan ja Algerian yhdistävä hanke on Galsi, jonka arvioidaan valmistuvan käyttöön vuosina Myös käytössä olevan Trans-Mediterranean-kaasulinjan siirtokapasiteettia on lisätty. Gasetti

6 Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Kaukolämpö on ympäristö ystävällinen lämmitysmuoto, johon suomalaiset ovat tyytyväisiä. Suomenojan uusi maakaasukäyttöinen CHP-voimala lisää yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Maakaasulla tuotetulla kaukolämmöllä voidaan mini moida hiilidioksidi-, rikki- ja hiukkaspäästöjä. 6 Gasetti

7 Suomenojan uusi voimala on suurin Fortumin maakaasukäyttöinen laitos Suomessa. Pentti Eronen (vas.) ja Jouni Haikarainen tyynyeristematoilla peitetyn maakaasuturbiinin vieressä. Kaasuturbiini on Ansaldo V94.2. Suomessa on kaukolämpöä käytetty jo 1950-luvulla, voimakkain rakennusvaihe ajoittuu muutaman vuosikymmenen taakse. Uutta verkostoa rakennetaan edelleen lisää. Suurimmissa kaupungeissa on kaukolämmön markkinaosuus nyt jo 90 prosenttia. Kaukolämmöllä lämmitetyissä asunnoissa asuu 2,6 miljoonaa suomalaista. Suuri luku selittyy sillä, että lähes 95 prosenttia asuinkerrostaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista on yhdistetty kaukolämpöverkkoon. Energiateollisuus ry:n tekemien asiakastyytyväisyystutkimusten ja isännöitsijähaastattelujen perusteella kaukolämpöasiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä valitsemaansa lämmitysmuotoon. Lisääntyvä kaukolämmön tarve Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella oli yksi syy, miksi Fortum alkoi rakentaa uutta, tehokkaampaa voimalaitosta Espoon Suomenojalle. Laitoksen rakentaminen aloitettiin kesällä Rakentaminen on pysynyt aikataulussa ja koekäyttö alkoi lokakuussa. Investoinnin kokonaishinta on 220 miljoonaa euroa. Jos kaikki menee hyvin, voidaan laitoksessa tuottaa tasaisesti lämpöä ja sähköä jo loka marraskuussa. Kaupallinen käyttöönotto on joulukuun alussa, kertoo Fortum Heat -yksikön liiketoimintajohtaja Jouni Haikarainen hankkeen etenemisestä. Voimalaitoksessa on kolme vierekkäistä kaukolämmönvaihdinta. Laitoksen kaukolämpöteho on 214 MW. Gasum rakensi rinnakkaisputken Suomenojan voimalaitokselle. Rinnakkaisputki asennettiin samaan kaivantoon Fortumin kaukolämpöputkien kanssa. Kaasu tulee voimalaitosalueen paineenvähennys- ja määrämittausasemalle siirtoverkoston paineessa. Asemalla se alennetaan uuden laitoksen tarvitsemaan 21,5 barin paineeseen. 400 miljoonaa kuutiota maakaasua Suomenojan laitos on suurin Fortumin Suomessa omistama maakaasukäyttöinen voimala. Suomenojan vanha laitos käyttää maakaasua kivihiilen ohessa. Laitos pystyi aiemmin kattamaan noin 60 prosenttia alueen kaukolämmön tarpeesta. Nyt luku nousee 90 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun voimakas laajentuminen on lisännyt kaukolämmön kysyntää. Gasetti

8 Jouni Haikaraisen mielestä Suomenojan uusi voimala on 2000-luvun voimala, jossa mennään iso askel kohti puhtaamman kaukolämmön tuottamista. Maakaasukäyttöisen CHP-laitoksen rakennusaste on hyvä, mikä lisää entisestään maakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiin verrattuna. Fortumin laskelmien mukaan uuden voimalan kapasiteetti riittää 2020-luvulle asti. Vanha laitos on edelleen käytössä tasoittamassa kulutushuippujen tuotantotarvetta. Uuden voimalan arvioidaan käyttävän maakaasua 400 miljoonaa kuutiota vuodessa eli kolme kertaa enemmän kuin nykyinen. Lämmöntuotanto kasvaa Suomenojalla olennaisesti, mutta merkittävää on se, että sähköntuotanto kaksinkertaistuu. Maakaasulla voimme tuottaa sähköä entistä tehokkaammin, koska CHP-voimalan rakennusaste on hyvä, toteaa Haikarainen. Hyvä yhteistuotantosuhde Uuden voimalan sähköntuotantoteho on 234 megawattia ja kaukolämpöteho 214 megawattia. CHP-laitoksen hyvä säädettävyys lisää kustannustekokkuutta. Maakaasuvoimalan kokonaishyötysuhde on pitkälti yli 90 prosenttia, muistuttaa Haikarainen. CHP-laitoksen hyvä säädettävyys lisää kustannustekokkuutta, kun voimalaa voidaan ajaa täysillä jo varhaisessa vaiheessa ennen pakkaskauden alkamista. Jouni Haikarainen kertoo, että Suomenojalla uuden laitoksen koko sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti tulee olemaan käytössä jo silloin, kun lämpömittari näyttää hieman alle 10 astetta. Voimalaa voidaan lämpiminä aikoina ajaa myös osakuormalla lauhdevoimalan tapaan sähköntuotannon lisäämiseksi. Ajoaikaa pidennetään sähkönhinnan markkinatilanteen mukaan. Vähäpäästöinen maakaasu Puhtaamman kaukolämmön tuottaminen sopii hyvin EU:n asettamiin ilmastotavoitteisiin. Jouni Haikaraisen mielestä maakaasun käytön lisääminen on askel kohti vähäpäästöisempää lämmön ja sähkön tuotantoa, koska puhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi- ja rikkipäästöt ovat muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuina vähäisiä. Espoos- sa hiilidioksidipäästöt laskevat 10 prosenttia tuotettuun energiaan nähden. Kivihiilen käyttö on tuonut alueelle liikennettä, kun hiiltä on kuljetettu voimalaan ja tuhkaa puolestaan voimalasta pois. Voimalaitoksen läheisyydessä asuvien kannalta maakaasussa on miellyttävää myös se, ettei siitä tule hiukkaspäästöjä. Olemmekin yleisötilaisuuksissa saaneet kiitosta niin alueen asukkailta kuin kaukolämmön asiakkailtakin päästöjen vähenemisestä. Jouni Haikaraisen mielestä maakaasu on edelleen myös hinnaltaan kilpailukykyinen polttoaine. Maakaasun energiaveron korotusehdotus oli tosin ikävä yllätys. Haikarainen korostaa, että maakaasu on hyvä valinta kaupunkien lämmöntuotannossa. Fortum panostaa myös biopolttoaineita käyttävien voimaloiden rakentamiseen, mutta esimerkiksi Suomenojalla ei biopolttoaineita voida logistiikan ja varastoinnin takia edes ajatella. Kuluttajat ovat ympäristötietoisia ja meidän pitää koko ajan kehittää parempia ja vähäpäästöisempiä tapoja tuottaa kaukolämpöä ja sähköä, toteaa Jouni Haikarainen. SUOMENOJAN UUSI VOIMALAITOS: Kombivoimalaitoksen sähköteho on 234 MW, josta kaasuturbiinin osuus 168 MW ja höyryturbiinin 66 MW. Kaukolämpöteho on 214 MW, joka vastaa kaukolämmitteisen omakotitalon lämmön tarvetta. Käyttää maakaasua noin 400 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkostoon, jonka kokonaispituus on noin 740 kilometriä. Tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Kaupallinen käyttö alkaa joulukuussa Hankkeen kokonaisinvestointi noin 220 miljoonaa euroa. 8 Gasetti Kaukolämpövalvomossa Tero Puumalainen (vas.) ja Miso Pokela seuraavat verkoston tilannetta muun muassa etämittauspisteiden avulla Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

9 Kaukolämmöllä menee hyvin TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI Energiateollisuus ry:n kaukolämmön johtaja Jari Kostama toteaa kaukolämmön tulevaisuudennäkymät hyviksi. Syksyn imagokampanja jakaa tietoa kaukolämmön eri osa-alueista. Maakaasu on teknis-taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ratkaisu sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kuva Fortumin uudesta Suomenojan maakaasukäyttöisestä voimalaitoksesta. Maakaasu parhaimmillaan yhteistuotannossa Gasumin Energiakaupan asiakaspäälliköt Ossi Savolainen ja Lauri Pirvola toteavat, että maakaasun monipuoliset ominaisuudet ovat parhaimmillaan yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Maakaasukäyttöisen CHP-voimalan rakennusaste on huomattavasti parempi kuin muilla energialähteillä. Kolme neljäsosaa maakaasun vuosikulutuksesta on yhteistuotantoa. Luvussa on mukana yhdyskuntien energiantuotanto ja teollisuus, laskee Ossi Savolainen. Suomenojan voimalan investointipäätös on positiivinen indikaatio maakaasun kilpailukyvystä suuren, eteläsuomalaisen kaupungin kaukolämmön tuotannossa. Esimerkiksi maakaasuverkoston länsilaajennuksen yhtenä pääajatuksena on se, että Turun seudulla siirryttäisiin kaukolämmön tuottamisessa kivihiilestä maakaasuun. Maakaasu on jatkossakin sekä teknis-taloudellisesti että ympäristöllisesti kestävä ratkaisu sähkön ja kaukolämmön tuotannossa maakaasu-suomen alueella. Valtakunnallisesti tarkasteltuna biopolttoaineiden ja turpeen hyödynnettävyys on parhaimmillaan alueilla, joille näiden polttoaineiden tuotantokin keskittyy. Suurissa taajamissa sähköä ja kaukolämpöä kannattaa tuottaa maakaasulla, jotta tuotannon lähipäästöt ja polttoainelogistiikan vaikutukset ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen saadaan minimoitua, toteaa Lauri Pirvola. Suomenojan uuden voimalan lisäksi maakaasun käytöstä saadaan etuja myös pienemmissä voimalaitoksissa. Maakaasulla on hyvä hyötysuhde, erinomainen säädettävyys, laitokset ovat edullisia rakentaa tuotantotehoon suhteutettuna, laitokset ovat kustannustehokkaita, maakaasulla on fossiilisista polttoaineista pienimmät hiilidioksidipäästöt, eikä käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä, luettelevat Savolainen ja Pirvola. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on myöntänyt Suomelle viisi tähteä tehokkaasta tavasta tuottaa lämpöä ja sähköä yhteistuotantona. Järjestö korostaa kaukolämmön merkitystä maailmanlaajuisesti tehokkaana keinona vähentää lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Miksi olette lähteneet kampanjoimaan kaukolämpöä? Viime vuonna valmistuneen kaukolämpöalan strategian mukaan "Kaukolämpö koetaan Suomessa hyväksi, luotettavaksi ja turvalliseksi lämmitysmuodoksi, mutta sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Tämän takia päätimme käynnistää Hyvän olon energiaa -imagokampanjan. Tavoitteena on vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon ja päätösten pitkäjänteisyyteen. Esimerkiksi poliitikot tietävät yllättävän vähän kaukolämmöstä ja -jäähdytyksestä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Miltä tulevaisuus näyttää? Kaukolämmöllä on erittäin hyvät tulevaisuuden näkymät. Lähtötilanne on erinomainen, koska kerros- ja liike-, palveluja julkisista rakennuksista lähes kaikki liittyvät kaukolämpöön. Jopa pientaloissa sen kilpailuasema on parantunut, vaikka kilpailu erityisesti maalämmön kanssa onkin kovaa. Viime aikoina kaukolämpöön on vuosittain liittynyt uutta asiakasta, joista noin puolet on entisiä öljylämmittäjiä. Yhteistuotantoa on noin 90 laitoksessa, joissa tuotetaan jopa 40 prosenttia kotimaisesta sähköstä. Ilmasto lämpenee ja matalaenergiarakentaminen yleistyy. Kaukolämmön kysyntä kääntynee laskuun joskus 2030-luvulla, mutta muut lämmitysmuodot laskevat suhteellisesti vielä enemmän. Lämpöpumpuista tulee pientalojen keskeinen lämmitysmuoto. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa rakennetaan jatkossakin lämpökuorman antamien mahdollisuuksien mukaan. Samalla laitosrakentaminen lisääntyy myös pienemmissä kokoluokissa. Kaukolämmön tuotannossa maakaasua tullaan käyttämään maakaasuverkoston alueella, ja sen ulkopuolella kotimaisten energialähteiden käyttö vahvistuu entisestään. Maakaasu sopii kaukolämmitykseen erittäin hyvin puhtautensa takia ja sitä käyttävässä yhteistuotannossa päästään todella korkeisiin hyötysuhteisiin. Myös kaukolämmölle tyypillinen lämpötilariippuvuus sopii mainiosti maakaasulaitosten helppoon säädettävyyteen. Mikä on kaukolämmön rooli maailmalla? Kaukolämmön suosio kasvaa. Esimerkiksi Ranskassa on tehty poliittinen periaatepäätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta. Kysyntä kasvaa myös Pohjois-Italiassa. Euroopan ulkopuolella kaukolämmitys kasvaa nopeimmin Kiinassa ja Koreassa. Myös Yhdysvalloissa kasvu on aikaisempaa nopeampaa. Gasetti

10 Kaasukellot muistuttavat Moskovan ja Pietarin kaasuperinteistä TEKSTI: KATRIINA ETHOLÉN KUVAT: PHOTOSTOGO JA KATRIINA ETHOLÉN Teollisesti valmistettu kaasu valaisi Venäjän kaupunkeja 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Kaupunki kaasun historiasta muistuttavat vanhojen kaasutehtaiden rakennukset kaasukelloineen niin Pietarissa kuin Moskovassakin. Pietarissa rakennukset ovat suojeltuja, Moskovassa suurinta osaa vanhan kaasutehtaan rakennuskannasta uhkaa purkutuomio. Venäjän ensimmäiset katuvalot syttyivät Pietarissa vuonna 1819, aluksi tosin vain yhdellä kadulla. Eläkkeellä oleva luutnantti Piotr Sobolevsky oli jo vuonna 1811 esitellyt ensimmäisen laitteen valon tuottamiseksi kaasun avulla. Se oli paranneltu versio ranskalaisen Philippe Lebonin termolampusta. Sota ja Napoleonin hyökkäys Venäjälle kesällä 1812 siirsivät kuitenkin kaasuvalaistuksen aloittamista. Maan ensimmäinen kaasuosakeyhtiö, Obshchestvo dlya osveshcheniya Sankt-Peterburga gazom, perustettiin vuonna Saman vuoden syksyllä rakennettiin kaasutehdas Obvodnyin kanavan alueelle, ja neljä vuotta myöhemmin sytytettiin yhtä aikaa 204 kaasulyhtyä. Vuonna 1859 Pietarin kaasuputkilla oli pituutta jo noin 44 kilometriä, ja kaasun kulutus nousi tasaisesti. Kaupungin toinen kaasuyhtiö perustettiin Yhtiön tehdas sijaitsi Obvodnyin kanavan varrella. Alueen neljästä kaasukellosta kolme valmistui ja 60-lukujen vaihteessa ja suurin vuonna Kaasutehtaita rakennettiin vielä pari lisää lisääntyvää kaasuntarvetta tyydyttämään. Museoksi vai vankilaksi? Valokaasun valmistus Obdonyin kanavan varrella päättyi 1910-luvulla. Sen jälkeen alueella tuotettiin muun muassa koksia. Vuosien saatossa tehdasalueelle ja sen kaasukelloille on kaavailtu uusiokäyttöä, kuten urheilukeskusta, jolloin kaasukelloon olisi sijoitettu uima-allas. Vuonna 1994 Baltic Bank suunnitteli ottavansa isoimman kaasukellon pankin käyttöön, ja suunnitelmia on tehty myös siitä, miten rakennuksia voisi käyttää esimerkiksi kulttuurin tarpeisiin. Muihin ehdotuksiin on kuulunut museoita ja vankilan osasto. Nykyään alueen kolme vanhinta kaasukelloa ovat ilmeisesti varastoina. Suurinta kaasukelloa on ilmeisesti ajoittain vuokrattu parkkipaikaksi. Kaasutehtaat kukoistivat 30 vuotta Pääkaupunki Moskovassa alettiin rakentaa kaupungin ensimmäistä kaasutehdasta vuonna Vuoden 1868 loppuun mennessä koko maassa arvioitiin olevan yhteensä 310 kaasutehdasta. Kaasuvalaistus ja -lämmitys olivat vielä viime vuosisadan alkupuolella erittäin tärkeässä roolissa niin Pietarissa kuin Moskovassa. Kaasuteollisuuden alamäki oli kuitenkin jo alkanut, ja vuonna 1913 toiminnassa oli enää 30 kaasutehdasta. Teollisesti tuotetun kaasun rooli heikkeni edelleen maailmansodan ja vallankumouksen jälkeen, kun sähkövalaistus alkoi vallata alaa. Moskovan kaasutehdas toimi kuitenkin aina 1940-luvulle asti. Myöhemmin alue otettiin muuhun tehdaskäyttöön. Aluetta hallinnoiva Arma-yhtiö on vuokrannut entisen kaasutehtaan tiloja monille eri toimijoille. Autokorjaamoiden ja varastojen sijaan sinne on siirtynyt muodikkaita liikkeitä ja klubeja. Yhdessä kaasukellossa toimi Alexander Yakutinin taidegalleria, joka joutui lopettamaan toimintansa kasvaneiden vuokrien takia. Kaasukellot puhuttavat Moskovassa Moskovan kaasutehtaan alueelle on tehty useampiakin käyttösuunnitelmia, joissa keskeisellä sijalla on neljä vuonna 1868 valmistunutta isoa kaasukelloa. Liikemaailma haluaa säilyttää vain näyttävimmät rakennukset, eli kaasukellot, ja nekin mahdollisesti suuresti modernisoituina toimistorakennuksina. Vaikka monet asiantuntijat ovat puhuneet alueen historiallisten arvojen ja koko maan mittakaavassa ainutlaatuisen tehdaskokonaisuuden puolesta, sitä ei ole luokiteltu kulttuuriperinnöllisesti merkittäväksi kohteeksi. Tämän vuoden maaliskuussa tehtiin päätös, jonka mukaan alueen lukuisista rakennuksista tullaan säilyttämään vain historiallisesti arvokkaat, kaupunkikuvallisesti merkittäviksi kohteiksi luokitellut kaasukellot ja kaksi muuta rakennusta. Maan alla putkessa kulkeva maakaasu ei näy kaupunkien arkkitehtuurissa yhtä vahvasti kuin kaasukellot aikanaan. Maa kaasu tuli Leningradiin eli Pietariin vuonna Saratov Moskova-maakaasuputki puolestaan rakennettiin vuonna Gazpromin Pietariin suunnittelemasta isosta toimistorakennuksesta tosin on ennakoitu kaasukellojakin näkyvämpää arkkitehtonista monumenttia. 10 Gasetti

11 TEKSTI: NORA FORSMAN KUVA: TAPANI LEPISTÖ Maakaasutrukki nostaa yritysten vihreitä arvoja Maakaasutrukki on ympäristöystävällinen ja taloudellinen vaihtoehto. Gasumilla trukkeja on käytetty jo vuoden ajan. Jatkossa Isoverrakennuseristeitäkin nostetaan maakaasutrukeilla. Gasumin Hyvinkään toimipisteessä on käytössä tehdasvalmisteinen Linde-trukki. Gasumin asiakaspalvelupäällikkö Ari Seppänen kertoo yrityksellä olevan käytössä tällä hetkellä kaksi maakaasutrukkia. Hyvinkään toimipisteessä on tehdasvalmisteinen Linde-trukki ja Imatran vastaanottoasemalla on nestekaasutrukki, joka on muutettu jälkiasennuksena maakaasukäyttöiseksi, Seppänen sanoo. Maakaasutrukki ei eroa käytöltään kovin paljon tavallisista nestekaasu- tai dieseltrukeista. Etuja sen sijaan voidaan kirjata pitkä lista. Seppänen kertoo maakaasutrukin valinneiden yritysten painottavan erityisesti vihreitä arvoja sekä pitkiä huoltovälejä. Gasumilla käytössä olevan maakaasutrukin on valmistanut Linde AG, joka panostaa vaihtoehtoisten energialähteiden sekä kehittyneempien voimansiirtoratkaisujen tutkimus- ja kehitystyöhön. Linden tavoitteena on saada markkinoille entistä ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja taloudellisempia ratkaisuja. Linden trukkeja tuo maahan Wihuri Oy Autola. Maakaasu on vähäpäästöinen polttoaine, joka ei sisällä hiukkasia eikä raskasmetalleja. Itse asiassa pakoputkista tulee ulos vain vettä sekä erittäin vähän hiilidioksidia ja typenoksideja, jotka jälkikäsitellään vielä katalysaattorilla, Seppänen selventää. Vähäpäästöisyyden ansiosta maakaasutrukit soveltuvat käytettäviksi myös sisätiloissa. Koska hiukkaspäästöjä ei synny, soveltuu maakaasu erinomaisesti käyttökohteisiin, joissa on korkeat puhtausvaatimukset. Seppänen mainitsee esimerkkinä paperiteollisuuden päällystyslinjojen tilat. Moni trukinkuljettaja arvostaa puhtauden lisäksi myös maakaasutrukin hiljaista käyntiääntä, Seppänen lisää. Tiukentuneet päästövaatimukset Seppänen toteaa EU:n päästönormien ja trukkeja koskevan työkonestandardin ISO 8178:n tiukentuvan lähivuosina huomattavasti, mikä lisännee kiinnostusta maakaasutrukkien hankintaan. Olemme jo nyt aloittaneet neuvottelut muutaman asiasta kiinnostuneen yrityksen kanssa. Esimerkiksi Hyvinkäällä toimiva, Isover-tuotteita valmistava Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, on tilannut käyttöönsä 14 Toyotan valmistamaa maakaasutrukkia, Seppänen kertoo. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n osastopäällikkö Jarmo Sole kertoi idean maakaasutrukkien tilaamisesta syntyneen, kun yritys kävi Gasumin Hyvinkään toimipisteessä tutustumassa Linde-trukkiin. Teimme Gasumin ja Toyotan kanssa selvityksen, jonka pohjalta päätimme vaihtaa dieselkäyttöiset trukit maakaasulla käyviin. Päätavoitteenamme oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä päästä eroon nokihiukkasista, Sole kertoo ja mainitsee investointikustannusten maksavan itsensä takaisin muun muassa alhaisempina polttoainekustannuksina. Saamme myös tontillemme Gasumin maakaasun tankkausaseman. Gasetti

12 Maailman makein paahtimo TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Minna Forsström kertoo, että uuteen paahtimoon on valittu ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tuotantolaitos sijaitsee Vuosaaren sataman lähellä. Projektijohtaja Minna Forsström esittelee innostuneena Pauligin uutta paahtimoa. Ja syystä. Kahvipaahtimo on ainutlaatuinen kokonaisuus modernia rakentamista ja arkkitehtuuria. Vierailu vastavalmistuneessa Pauligin paahtimossa on piristävä kuin kupillinen hyvää kahvia. Laitos on arkkitehtuurin, rakennus- ja tehdassuunnittelun sekä laitehankinnan voimainnäyttö. Paahtimon investointipäätös tehtiin vuonna 2006, rakentaminen alkoi kesällä 2007 ja ensimmäiset kahvipaketit tulivat linjalta elokuussa Vuoden loppuun mennessä laitos toimii täysillä. Rinnakkain toiminut vanha paahtimo ajetaan alas lähikuukausina. Tämä ei ole ehkä hienoin toimitalo, mutta varmasti maailman makein paahtimo, Minna Forsström naurahtaa. 120 miljoonan euron rakennus Joulukuun alussa Minna Forsström vaihtaa rakennusaikaisen projektijohtajan kypärän tehtaan tuotantojohtajan hattuun. Vielä on haasteita edessä, mutta nyt näyttää siltä, että pysyimme aikataulussa ja kustannusarviossa. Aika oli tosin huono, koska varsinainen rakennusvaihe oli juuri silloin, kun suhdannetilanne oli kuumimmillaan, miettii Forsström 120 miljoonan euron hanketta. Paahtimossa on kahvinjalostuksen lisäksi tilat toimihenkilöille ja konsernin hallinnolle. Vaikka rakennuksessa on Maakaasu on kahvin paahtamisessa energiatehokas ja puhdas polttoaine neliötä, on kokonaisuus suunniteltu niin, että talon 250 työntekijää voivat kohdata kasvotusten. Rakennuksessa toistuvat kahvin eri värisävyt tehosteväreineen. Kahvin tietä kulkiessa värit voimistuvat sitä mukaan, kun raakakahvi paahtuu ja jauhautuu valmiiksi. Talon julkisivu on lasia ja terästä. Vapaasti ruostuva Con-Ter-teräs on näyttävä ja kahvimaailmaan sopiva pintamateriaali. Maakaasu lämmittää paahtokoneet Gasum oli mukana hankkeen loppuvaiheessa, kun kolmeen saksalaiseen paahtokoneeseen asennettiin maakaasukäyttöiset polttimet avaimet käteen -periaatteella. Gasum Energiapalvelut avusti lisäksi käyttöönottoluvan hankinnassa. Gasumlaiset tekivät maakaasuasennuksen hallin sisällä. He olivat mukana myös ideoimassa ja miettimässä ratkaisuja. Yhteistyö sujui todella hyvin, Minna Forsström kiittelee. Yhden paahtokoneen kapasiteetti on kiloa tunnissa. Eriä paahdetaan 6 10 minuuttia paahdon tummuudesta riippuen. Jokaisessa paahtokoneessa on kilowa- 12 Gasetti

13 Siilostoon mahtuu kolme miljoonaa kiloa kahvia. Maakaakaasukäyttöinen paahtokone paahtaa tunnissa kiloa kahvia. tin pääpoltin sekä apupoltin. Paahtolämpötila on noin 200 astetta ja liekin kuumuus on huipussaan noin 700 astetta. Koska maakaasu palaa puhtaasti, voi liekki palaa paahtokoneessa, kertoo Minnan Forsström. Ympäristöystävällisiä ratkaisuja Maakaasu on ollut Pauligilla käytössä 1990-luvun alusta lähtien. Maakaasu on kahvin paahtamisessa energiatehokas ja puhdas polttoaine. Emme edes miettineet muita kuin maakaasukäyttöisiä paahtokoneita. Maakaasu on vähäpäästöinen, helppo ja hyvä energialähde. Pauligin paahtimon kaasunkulutus vuonna 2008 oli MWh. Kulutuksen arvioidaan pysyvän ennallaan uudessa paahtimossa. Maakaasun toimittaa Helsingin Energia. Koska olemme halunneet valita ympäristöystävällisiä ratkaisuja, pyrimme vähentämään myös energian käyttöä. Esilämmitämme esimerkiksi raakakahvin paahtoprosessissa syntyvällä lämmöllä. Esilämmitys nostaa paahtokoneen käyttöastetta prosenttia. Prosessilämmön talteenotto olisi liian hidasta ja vaivalloista, mutta esilämmityksellä saamme säästöä. Paahtokoneen läm- pökään ei mene kokonaan hukkaan vaan se kierrätetään takaisin prosessiin. Paahtokoneet ovat kovassa käytössä. Uudesta paahtimosta valmistuu yli 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Paahtimon tuotantokapasiteetti on miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotantoa voidaan kasvattaa tarpeen mukaan ja hallissa on tilaa neljännelle paahtokoneelle. Laadunvalvontaa ja tuotekehitystä Kahvia viljellään lähinnä Etelä- ja Keski- Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Oseaniassa. Pauligille raakakahvipavut tulevat laivoilla Vuosaaren satamaan. 20 tonnin vetoisia kontteja vastaanotetaan päivässä Kahvi on pakattu suursäkkeihin, mutta 5 10 prosenttia tulee vielä 60 kilon juuttisäkeissä lähinnä Itä-Afrikasta. Raakakahvia varastoidaan parisen viikkoa yli 40 metrin korkuisessa siilostossa, johon mahtuu kolme miljoonaa kiloa kahvia. Puhdistetut kahvipavut paahdetaan, jonka jälkeen ne siirretään jauhatukseen. Kahvimyllyt jauhavat kiloa kahvia tunnissa. Jauhatuksen ja pakkauksen jälkeen kahvipaketti on valmis kotimaan markkinoille tai Venäjälle ja Baltiaan. Tuotekehitys ja laadun valvonta on tärkeää kahvin valmistuksessa. Prosessin eri vaiheita seurataan valvomosta ja työntekijämme ovatkin elintarviketeollisuuden erikoisosaajia, toteaa Minna Forsström. Presidentti Tumma Paahto on Minna Forsströmin suosikkikahvi. Paahtimosta valmistuu yli 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Pauligin paahtoastemittarissa on viisi paahtoastetta. Valmista kahvi harkiten Kahvin paahtaminen on kemiallinen prosessi, jossa tasapainotetaan hapot, aromit ja muut komponentit niin, että kahvin hapokkuus, maku, jälkimaku ja runko kehittyvät. Paahtoaika riippuu halutusta paahtoasteesta. Raakakahvia paahdetaan yleensä 5 8 minuuttia, kunnes pavun lämpötila on astetta. Vaaleassa paahdossa kahviin muodostuu hapokkaampi maku kuin tummapaahtoisessa kahvissa. Paahtaminen vaikuttaa siis suuresti kahvisekoituksen makuun. Pauligin paahtoastemittarissa on viisi astetta. Kahvin valmistuksessa on tärkeää käyttää oikeaa jauhatusta. Jauhatus valitaan valmistusmenetelmän ja käyttötarkoituksen mukaan. Kahvipakkauksesta kannattaa tarkistaa, mille valmistusmenetelmälle kahvi sopii parhaiten. Esimerkiksi, jos erittäin hienoksi jauhetusta espressokahvista valmistaa suodatinkahvia, tulee siitä palaneen ja kitkerän makuista. Karkeaksi jauhetusta kahvista taas ei kannata valmistaa espressoa. (Lähde: ) Gasetti

14 Vuorovaikutus toimi M2010-ryhmässä TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA: PHOTOSTOGO M2010-hinnoittelujärjestelmän kehitystyössä oli mukana 10 asiakasta kahdessa työryhmässä. Mukana olleet ovat tyytyväisiä, että saivat taustatietoa järjestelmän rakentumisesta. Gasumissa haluttiin lähteä kehittämään uutta hinnoittelujärjestelmää yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakastyöryhmiä vetäneiden gasumlaisten Jukka Kaijansinkon, Lauri Pirvolan ja Ossi Savolaisen mielestä ryhmäläisiltä saatiin hyvää palautetta ja parannusehdotuksia. Varsinkin kaasunhankinnan joustavuuden lisääntyminen näkyy uudessa hinnoittelujärjestelmässä. Maakaasun hinnoittelujärjestelmä jakaantuu maakaasun siirtoon ja energiakauppaan ja sitä täydentävään jälkimarkkinakauppaan. Keskeinen muutos uudessa M2010-hinnoittelujärjestelmässä on se, että yleistarifi asiakkaat voivat hankkia maakaasua vuosituotteena ja kuukausituotteena. Pienkulutustarifi on edelleen valittavissa silloin, kun kaasun käyttö on alle 50 GWh:ta ja sopimusteho jää alle 40 MW:n. Elokuun lopulla asiakkaille esiteltiin lopullinen versio järjestelmästä sekä eriytetyt siirron ja energiakaupan hinnastot. Muutoksia pelkästään muutosten takia ei lähdetty tekemään, vaan tavoitteena oli huomioida saatu palaute ja muut kehitystarpeet, toteaa Jukka Kaijansinkko M2010-järjestelmästä. Maakaasun hankintarakenteen entistä parempi huomioon ottaminen oli yksi merkittävimmmistä Gasumin tavoitteista uudessa M2010-järjestelmässä. Kehitysajatukset julki Energianhallintapäällikkö Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitos Oy:stä piti asiakastyöryhmässä mukanaoloa mielenkiintoisena. Saimme hinnoitteluun liittyvää taustatietoa ja kuulimme eri yhtiöiden energiataloudellisia näkemyksiä. Ryhmä esitti muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan ja ne kirjattiin ylös. Vaikutelmaksi jäi, että työryhmä saattoi vaikuttaa lopputulokseen, Joronen miettii. Imatran Energia Oy:n liiketoimintapäällikkö Pentti Niemeläinen korostaa työryhmän käyneen asioita läpi laajasti ja useista näkökulmista. Eri asioiden vaikutukset erilaisille kaasunkäyttäjille tulivat hy- 14 Gasetti

15 vinkin kattavasti esiin. Työryhmissä haettiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka olisivat hyväksyttäviä mahdollisimman monille käyttäjille, ja että ne kohtelisivat erilaisia käyttäjiä tasapuolisesti. Aika haasteellinen tavoite, joka kohtuullisesti saavutettiin, tuumii Niemeläinen. Tuotantopäällikkö Timo Jokinen KSS Energia Oy:stä toteaa, että työryhmässä pystyi tuomaan esiin nykyisen tarifin puutteita ja esittämään kehitysajatuksia uuteen. Hänen mielestään ryhmän työskentely oli vuorovaikutteista ja ilmapiiri kehitystyössä oli hyvä, vaikkakin kaikkia esiin tulleita kehitysideoita ei viety uuden tarifi n rakenteisiin. Kiitän kutsusta päästä mukaan työryhmään. Ryhmän perustaminen oli Gasumin puolelta erittäin positiivista. Työskentely oli vuorovaikutteista ja ilmapiiri kehitystyössä oli hyvä. Miinusta ja plussaa Hinnoittelujärjestelmän vaikutukset eri käyttäjäryhmiin saa miehet mietteliäiksi. Merkittävin muutos uudessa yleistarifi ssa oli vuosituotteen käyttöönotto, joka korvaa nykyisen tarifi n volyymialennuksen. Muutoksen kaikista vaikutuksista saadaan lopullinen käsitys, kun sen kanssa on ensin vuosi eletty. Nyt muutokset tuntuvat oikean suuntaiselta, toteaa Pentti Niemeläinen. Meillä maakaasu on pääasiassa lämmityskäytössä, ja sen käyttöproiili on epätasainen ja talvikauteen painottuva. Uuden tarifi n vuosituote kannustaa tasaisempaan käyttöön, joka on meillä haasteellista, pohtii Timo Jokinen. Jukka Joronen toteaa, että M2006 hinnoittelujärjestelmä sopi paremmin suurille sähkön- ja lämmöntuottajille. Uuden järjestelmän positiivisia puolia ovat esimerkiksi myyntitehon tilauksen tarkistaminen kuukausittain ja jälkimarkkinakaupan avaaminen tunnin päähän toimituksesta. Energiaintensiivinen Suomi Pentti Niemeläinen ei usko M2010:n vaikuttavan välittömästi Imatran Energian kaasunkäyttöön. Suurempi vaikutus on maakaasun hinnan kehityksellä muihin polttoaineisiin nähden. Maakaasun hinta vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä polttoainevalintoihin, ja pitemmällä tähtäimellä myös investointipäätöksiin, kertoo Niemeläinen. Jukka Joronen toteaa, että heillä maakaasua käytettäneen jatkossa saman verran kuin nykyisinkin. Käyttö saattaa loivasti laskea, mutta se ei johdu uudesta hinnoittelujärjestelmästä. Käyttöön vaikuttaa ennen kaikkea sää ja tietyissä tilanteissa öljyja sähkömarkkinoiden kehitys. Näitä on tunnetusti hankala ennustaa kovin pitkälle eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon rakenne kehittyy. Näille suunnitelmille haetaan suuntaa muun muassa seuraamalla kansainvälistä politiikkaa ja alan tutkimusta, toteaa Joronen. Niemeläinen muistuttaa, että Suomi sijaitsee varsin pohjoisessa, ja ilmastosta ja teollisuuden rakenteesta johtuen eläminen on varsin energiaintensiivistä. Sitä ei voi verrata keskimääräiseen eurooppalaiseen tilanteeseen. Kun haluamme ylläpitää ja kehittää suomalaisten elintasoa, tarvitaan siihen monenlaisia tekniikoita ja energianlähteitä, kuten tuulta, aurinkoa, maakaasua, biopolttoaineita ja ydinvoimaa, jotka täydentävät toisiaan. Meillä ei ole varaa hylätä tai ylenkatsoa mitään vaihtoehtoa, joka on taloudellinen ja ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttävä, vaan on pyrittävä hyödyntämään tehokkaasti niitä kaikkia, summaa Niemeläinen. Seitsemäs maakaasun tukkumyynnin hinnoittelu järjestelmä TEKSTI: MINNA OJALA Maakaasulla on ollut julkinen hinnoittelujärjestelmä eli tarifi vuodesta 1992, jolloin Kilpailuvirasto edellytti hinnoitteluperusteiden julkistamista tasapuolisuuden varmistamiseksi. Tarifi a uudistettiin vuosina 1996 ja Merkittävä uudistus tarifi ssa tapahtui vuonna 2001 Euroopan unionin vaatimusten vuoksi. Jäsenmaiden tuli energiakaupan hinnoittelussa edellyttää energian myynnin ja siirtotoiminta eriyttämistä toisistaan. Tavoitteena oli EU-maiden markkinoiden avaaminen siten, että asiakas voisi kilpailuttaa energian hankintansa. Luontaisena monopolina toimivan siirtotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta valvottaisiin erikseen. Suomen maakaasumarkkinat eivät ole yhteydessä EU:n markkinoihin, joten maakaasun osalta Suomi sai oikeiden poiketa direktiivistä. Kaasumarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi luotiin jälkimarkkinakauppa, jossa maakaasun käyttäjät voivat käydä kauppaa itseltään käyttämättä jääneistä kaasueristä. Jälkimarkkinoiden kaupankäyntiä varten aloitti toimintansa Kaasupörssi Oy. Uudistettua tarifi a tarkennettiin vuonna Suurempi remontti tarifi in tehtiin vuonna Tuolloin energiakauppa jakautui yleis- ja pienkulutustarii iin ja Gasum toi markkinoille niin sanotut lyhyen kaupan tuotteet, joilla tukkuasiakkaat voivat täydentää vuositilaustaan tarpeen mukaan. Kuluttajahinnat seuraavat tukkuhintoja Gasum Oy on maakaasun tukkumyyjä. Gasumin asiakkaat sekä Gasumin tytäryhtiö Gasum Paikallisjakelu Oy myyvät kaasua edelleen yrityksille ja suoraan kotitalouksille ja kuluttajille esimerkiksi lämmitykseen. Tätä myyntiä varten on erikseen omat hinnoittelujärjestelmänsä, jotka useimmiten seuraavat hyvin tarkasti tukkuhinnan muutoksia. Gasum Paikallisjakelu tarkistaa energiamaksun osuutta hinnoittelussaan asiakastyypistä riippuen joko kuukausittain tai neljästi vuodessa ja jakelun siirron osuuden kerran vuodessa. Liesikäyttäjillä on mahdollisuus valita myös kiinteä vuosihinta. Liikennekaasussa mukana investointikuluja Maakaasuautojen polttoaineeksi myytävä kaasu hinnoitellaan kiloina. Maakaasun hinnan lisäksi liikennekaasun hinnassa ovat mukana muun muassa tankkausasemien perustamis- ja ylläpitokulut. Niin liikenne- kuin muunkin käyttäjän kaasulaskussa näkyy myös energiaverojen vaikutus. Gasetti

16 16 Gasetti Anni Nuppunen ja Åke Vikstedt luettelevat maakaasulla tuotetun lämmön vahvuuksiksi muun muassa puhtaan lähi-ilman, koska maakaasu ei tuo kuljetusliikennettä ja puhdas palaminen ei aiheuta pienhiukkaspäästöjä. CO 2 -päästöt voidaan neutraloida EU:n päästökauppainstrumenttien avulla. Anni Nuppunen muistuttaa, että maakaasu sopii hyvin elintarviketeollisuuden käyttöön.

17 Maakaasusta lämpöä lähelle TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TARMO VALMELA Maakaasusta on moneksi. Gasumin asiakaskohtaiset energiaratkaisut kattavat teollisuuden höyry- ja lämmityspalvelut sekä muut prosessit asiakkaan tarpeiden mukaan. Gasumin lämpöpalveluiden toiminta on painottunut pääkaupunkiseudulle ja Kouvolaan. Nyt palvelualue on päätetty laajentaa koko maakaasu-suomeen. Seuraavaksi vähäpäästöisiä ja hinnaltaan kilpailukykyisiä lämpöratkaisuja aletaan tarjota myös tuleville maakaasun jakelualueille. Toiminnan laajenemisen yhtenä osa-alueena on biokaasusovellutusten käyttöönotto tulevaisuudessa. Gasumin lämpöpalvelujen tarjoamaan kuuluvat myös teollisuuden höyry- ja prosessiratkaisut. Lämpöpalvelut so pivat myös esimerkiksi taloyhtiöille sekä teollisuus- ja hallitilojen lämmitykseen. Panos tamme nyt voimakkaasti teollisuuden energiaratkaisujen markkinointiin ja paikallisjakelualueillamme pienehköjen, alle kw:n lämmitysratkaisuihin, koska olemme saaneet niistä hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla, kertoo lämpöliiketoiminnan päällikkö Åke Vikstedt. Hyötysuhde 109 prosenttia Lämpöpalvelujen toimintamallit muistuttavat asuin- ja liikekiinteistöissä sekä muissa rakennuksissa kaukolämpöä. Suurin ero on siinä, että maakaasulla tuotantolaitteisto ja tekniikka ovat lähellä loppukäyttäjää. Näin energian siirtohäviöt jäävät erittäin alhaisiksi. Kaukolämmössä pitkillä matkoilla häviö saattaa olla 10 prosenttia, arvioi Vikstedt. Paikan päällä tai rakennusten välittömässä läheisyydessä tuotetun lämmön energiatehokkuutta parantaa lisäksi nykyaikainen kondenssikattilatekniikka. Kondenssiilmiön avulla hyödynnetään polttoaineen ylempi lämpöarvo ottamalla tarkasti talteen myös savukaasujen sisältämää vesihöyryn energiaa ja siksi hyötysuhde on vertailukel- poisella laskentatavalla jopa 109 prosenttia. Perinteisen kaukolämpökattilan hyötysuhde on hieman yli 90 prosenttia. Maakaasukäyttöisillä CHP-voimalaitoksilla kannattaa tuottaa sähköä ja lämpöä suurissa taajamissa, missä se on paras ratkaisu. Lähellä tuotetulla lämmöllä taas saadaan energiatehokkuudesta paras hyöty alueilla, joilla ei ole mahdollista tuottaa sähköä ja lämpöä yhteistuotantona tai vain lämpöä esimerkiksi yhdyskuntajätteitä polttamalla, kertoo Vikstedt. Rakennusten lämmitysratkaisut on tuotteistettu huolellisesti ja räätälöintiä tehdään asiakaskohtaisesti tarpeen mukaan. Teollisuuden energiaratkaisut räätälöidään ja rakennetaan kohdekohtaisesti. Investointien rahoituksesta ja toteutustavasta huolehditaan joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaan. Laaja-alaista osaamista Energia- tai lämmitysratkaisun käyttöönotto sujuu kokonaisuudessa Gasumin kautta. Asiakkaalla on käytössä koko konsernin osaaminen, jolloin tuotantolaitosten rakennuttaminen ja energian käyttö on asiakkaalle vaivatonta. Energiapalvelujen tuotantoon osallistuu henkilöitä konsernin kaikista toimipisteistä, jolla varmistamme hyvän paikallistuntemuksen ja joustavan palvelun erilaisiin tarpeisiin. Åke Vikstedt kertoo, että teollisuuskohteiden tehon tarve voi olla esimerkiksi 1 20 MW. Tuotteina ovat esimerkiksi höyry, lämmitys ja prosessikaasu sekä lähitulevaisuudessa pienimuotoista CHP-tuotantoa. Ratkaisut tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. Tuote- ja palveluvalikoimamme kattaa sopimuspohjaisesti infrastruktuurin rakentamisen eli maakaasuliittymän, tarvittavat tuotantolaitteistot ja rakennukset sekä varsinaisen operoinnin eli käytön ja kunnossapidon sekä 24/7-valvonnan. Toimintamme kasvaa ja monipuolistuu koko ajan. Myymme esimerkiksi Kouvolassa VARI Oy:lle lämpöä talviaikaan maksimissaan 15 MW:n teholla. Tuotanto perustuu kaasuturbiinin pakokaasujen lämmön talteenottoon, jolloin ympäristönäkökohdat vain korostuvat, koska muutoin lämpö lauhdutettaisiin harakoille. Tuusulassa taas on Itella-konserniin kuuluvassa AW-Storessa lämmitetty varastotiloja lähes vuoden ajan. Kirkkonummella toimitamme Sundsbergin asuinalueelle lämmitykset pienkiinteistöihin. Kotkassa tuotamme noin kw lämpötehon Asuntoosakeyhtiö EKAn kohteisiin. Keväällä 2010 aloitamme yhteistyön erään lämpöyhtiön kanssa Lohjalla, luettelee Åke Vikstedt. Lämpöpalvelut kasvussa Gasumissa panostetaan lämpöpalvelujen kasvun kehittämiseen. Keväällä Kouvolan toimipisteessä aloitti työnsä kehitysinsinööri Anni Nuppunen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa lämpöpalvelukonseptien kehittäminen sekä tarpeiden ja resurssien yhteen kutominen. Palveluliiketoimintojen kehittäminen ja tarjoama parantaa työn tuottavuutta ja hyödyntää näin kaikkia maakaasun käyttäjiä. Tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä 200 GWh:iin vuoteen 2014 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 300 GWh:iin. Tähän pyrimme muun muassa yritys- ja liiketoimintaostojen avulla sekä menestymällä teollisuuden hankintakilpailuissa. Tuotevalikoimaa laajennetaan CHP-laitoksilla ja biokaasulla, suunnittelee Åke Vikstedt. Gasetti

18 Kehityspäällikkö Rami Saajoranta Kehittää töissä ja rokkaa vapaalla TEKSTI: ANNE POIKOLAINEN KUVAT: ANNE POIKOLAINEN JA LONE STAR DREAMERS Gasumin kehityspäällikkö Rami Saajoranta vastaa konsernin toimintajärjestelmän ja kehityshankkeiden koordinoinnista. Työn vastapainona Rami laulaa lukujen rock n rollia Lone Star Dreamers a cappella -yhtyeessä. Rami Saajoranta asuu vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa Sipoossa omin käsin rakentamassaan omakotitalossa. sinunkaupat RAMIN kanssa Rami valmistui vuonna 2000 diplomiinsinööriksi Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan energiatekniikka. Hän teki diplomityönsä Gasumille. Työt jatkuivat Espoon pääkonttorissa suunnitteluinsinöörinä ja myöhemmin laatupäällikkönä. Työnkuva on muokkautunut vuosien saatossa siten, että nykyisin työn pääpaino on kehityshankkeissa. Kehitystyön taustalla on Gasumin perustoiminnot eli yhtiö hankkii, markkinoi ja myy maakaasua ja toimittaa sitä Suomessa omaa siirtoverkostoa pitkin. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme maakaasuun liittyviä palveluita sekä energiaratkaisuja esimerkiksi lämmön tuottamiseen. Toinen tärkeä alue on kehittää aktiivisesti maakaasun paikallisjakelua sekä maakaasuautojen tankkausverkostoa, ja panostaa mahdollisuuksiin tuottaa ja hyödyntää biokaasua sekä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, Rami kertoo. Liiketoiminta- ja kehityshankkeiden hallinnoinnissa Ramilla on hyvänä työvälineenä ja apuna Improlityn projektinhallintaohjelma. Hankkeemme liittyvät pääosin uusien energiaratkaisujen, konseptien ja tuotteiden kehittämiseen. Ohjelmiston avulla voimme hallita ja johtaa koko hankesalkkua ja samalla pysymme kartalla eri hankkeiden etenemisessä. Täysikäinen Lone Star Dreamers Vapaa-ajallaan Rami laulaa solistina a cappella -lauluyhtyeen solistina. Rami perusti lukiokavereidensa kanssa vuonna 1991 Lone Star Dreamersin, joka esiintyy ilman instrumenttisäestystä. Yhtyeen muut jäsenet ovat Sami Oksanen, taustalaulu ja vokaalirummut, Samuli Talvio, taustalaulu ja torvisoolot, Jouni Finnilä, taustalaulu ja Hannu Finnilä, bassolaulu. Yhtyeen musiikki koostuu pääosin lukujen englanninkielisistä lauluyhtyeiden kappaleista ja rock n rollista, kuten Elviksen, Beach Boysien, Roy Orbisonin musiikista. Kaunis nainen edustaa yhtyeen käännösbiisiosastoa. Vuosien kuluessa yhtyeen soundi ja tyyli on hioutunut omaperäiseksi. Yhtye on julkaissut pari singleä. Tänä syksynä ilmestyy ensimmäinen pitkäsoittolevy, Greatest Hits, jossa on mukana myös omaa tuotantoa oleva Why Why Why -kappale. Levyä voi tilata netin kautta yhtyeen omilta sivuilta Sieltä löytää myös lisätietoa yhtyeestä tai voi varata bändin keikalle, Rami mainostaa. Yhtye toivoo pääsevänsä syksyllä levyn julkaisukiertueelle. Samalla voisi juhlistaa bändin täysi-ikäiseksi tuloa. Keikkoja on keskimäärin kerran kuukaudessa pubeissa, yritysten, yksityisten tai järjestöjen juhlissa. Yhtye on esiintynyt muun muassa Maakaasu Suomessa 30 vuotta -juhlassa. Julkisuuteen pääsimme TV2:n Satuhäät -ohjelmassa, jonka avausjaksossa esiinnyimme keväällä Gasetti

19 KUVAT: FUTUREIMAGEBANK Maakaasustako saunan lämmikkeeksi? Maakaasun eri käyttömuodot kiinnostavat lukijoita. Maakaasusaunasta olen saanut lukuisia kysymyksiä, joista keskityn nyt yhteen: Miten maakaasu soveltuu saunan kiukaan lämmitykseen? Voisiko maakaasulla lämmittää saunan kiuasta ja saisiko siitä jotain käyttöetuja? Tai niin kuin nykyään halutaan asiaa muotoiltavan, saisiko siitä jotain ympäristöetuja. Ei vielä montakaan kuukautta vanha ansiokas VTT:n tutkimus kertoi, että perinteiset puulämmitteiset kiukaat ovat omakotialueiden sekä tiheään kaavoitettujen loma-asuntoalueiden kaikkein suurimmat häkäja hiukkaspäästöjen lähteet. Eli pitäisikö minunkin rajoittaa saunan lämmityksiäni, ettei ilma saastuisi hiukkasista, häkäkaasusta, typenoksideista ja hiilidioksidista? Ja odottelisin ikään kuin ympäristöä säästäen, peseytymättömänä desini ointiaineita hölvänneenä niin, ettei iho kuitenkaan mätänisi, homehtuisi tai muuten happanisi ennen aikojaan. Mieleen tulee kokemus energian säästöistä. Piti rajoittaman ilmanvaihtoa, että energiaa säästyisi. Ja niin kävi, että säästäen rakennettujen talojen lastulevyseinät alkoivatkin tuottaa formaldehydejä hengityssairauksien sekä astman katalyyteiksi. Maakaasu ei ole paras mahdollinen saunan kiukaan energialähde, koska tulipesä on aivan liian pieni huonosti säteilevälle maakaasuliekille. Sen liekki ei yksinkertaisesti pysty lämmittämään tulipesän seinämiä yhtä tehokkaasti kuin puun palamisen aikaansaama valaiseva liekki tai sen hiillos. Maakaasu synnyttää palaessaan kuumia, mutta hallitusta palamisesta johtuen puhtaita savukaasuja, joiden tehtävänä on siirtää lämpöä itse prosessiin, veteen, öljyyn tai suoraan itse tuotteeseen konvektion avulla. Ja saunassa sen kiukaan kiviin. Tulipesän terässeinämän läpi tämä ei hevin onnistu. Niin ollen maakaasun palamisessa syntyvät savukaasut pitäisikin johtaa suoraan lämmitettävien kiuaskivien väliin. Rakenne on tietenkin kertalämmitteinen ratkaisu, eikä jatkuvalämmitteinen niin kuin tavanomaisissa sähkölämmitteisissä kiukaissa, tai tavanomaisissa puulämmitteisissä kiukaissa. Älköön nyt kukaan ryhtykö kirjoittamaan minulle vastinetta savusaunan lämmityksestä ja sen teknillisen lämmönsiirron toteutuksesta. Tunnen prosessin jo lapsuuden ajoista lähtien hyvin. Tämä juttu onkin suunnattu ensisijaisesti kaupunkilaisille. Toki muutkin voivat tämän lukea. Maakaasu ei siten ole kiukaan aivan ihanteellinen polttoaine, ellei käytetä kertakäyttöistä lämmitysmenetelmää, jossa maakaasuliekillä sekä savukaasuilla lämmitetään suoraan kiukaan kivikerrosta, kuten Aito-merkkisissä kiukaissa on jo ajat sitten nähty. Kiuas ei ole halpa, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Mutta erityisen miellyttävä se on ja maakaasukäyttöisenä taatusti vähäpäästöinen (tämä ei ollut maksettu mainos). Lukuisia innovaatioita on nähty ja kuultu kaasukäyttöisen saunan kiukaan kehittämiseksi. Kaupallisesti menestyviä ratkaisuja ei liioin ole syntynyt. Perinteisissä kaasumaissa, Euroopassa ja USA:ssa, on markkinoille saatettu jos jonkinlaisia kaasuvimpaimia, mutta ei vielä saunan kaasukiuasta. Ei ole moittiminen, että eikö yritystä olisi ollut. Myös erityisen tehokkaiksi lämmittimiksi uskottuja kaasukäyttöisiä infrapunasäteilijöitä on kokeiltu kiuaskivien lämmittimiksi. Niin Japanin Osakassa kuin Suomen Lieksassa. Toivoa sopii, että ainakin toinen niistä päätyisi vielä jossain vaiheessa joka kodin markkinoille. Riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään, kiukaan kivet pitää saada kuumaksi, keinolla millä hyvänsä. On saunankiviä pikalämmitetty kaasuhitsauspillilläkin, ja hyvät löylyt lähtivät. Taitavat nykyiset tulityöluvat kieltää tuonkin huvin. Eräs viime vuosien kokeilu päättyi vähän nolosti, mutta kokemuksista rikkaana. Hankittiin kokeilusaunaan reippaan kokoinen kiuas, jota lämmitettiin kaasulla. Ei meinannut lämmitä millään, joten laitettiin kiukaaseen isompi kaasupoltin. Ei lämmennyt sauna vieläkään, joten kiukaan annettiin lämmetä useampi tunti. Ja ennen kuin sauna oli kylpykunnossa, savuhormin eristeet syttyivät palamaan. Mutta niinhän oli odotettavissakin. Jos ei lämpöä siirry tulipesässä terässeinämän läpi kiviverhoukseen, savukaasujen tehtäväksi jääkin lämmittää savuhormia ja sen eristeitä. Johonkin se poltossa syntynyt energia on tungettava, jos ei saunaan, niin lopuksi ulos harakoille. Savukaasujen poistohormi on siinä matkalla välissä. Tästä kokemuksesta saisikin aivan erinomaisen termodynamiikan labratyön yliopiston teekkareille. Saunomisia miellyttävinä toivon, millä tahansa ne lämmittänettekin. Monenlaisia saunoja kokeneena. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti

20 Juha Ruusuvuori: Stallari, WSOY Me maakaasun parissa toimivat olemme säännöllisesti huolissamme siitä, että maakaasu ei näy julkisessa keskustelussa tarpeeksi. Kulttuuripiirit ovat kuluneen vuoden aikana ilahduttavasti noteeranneet maakaasun. Kansallisteatterin näytelmässä Kuka kukin on Venäjän pääministeri Vladimir Putin (Jukka Puotila) saa apua tietokoneongelmiinsa suomalaisesta help-deskistä, ja kyselee, voiko neuvot maksaa maakaasulla. Sarjakuvapossu Wagnerkin huomasi maakaasun mahdollisuudet, ja kertoi Viiville myyneensä heidän asunnostaan tilaa Venäjän ja Saksan väliselle maakaasuputkelle. Juha Ruusuvuoren romaani Stallari kertoo neljästä Tampereen yliopistossa opiskelleesta nuorukaisesta, Olli-Pekka eli OoPee Nevakivestä, Reino Saastamoisesta, Tero Malmivaarasta ja Roland Fuchsista. Opiskeluaikanaan he kannattavat vasemmistoaatetta ja ovat ajan tavan mukaan sitä mieltä, että heidän kantansa on ainoa oikea. Muuta mieltä olevat sekä oikealla että vasemmalla ovat yksinkertaisesti väärässä ja tyhmiä. Välillä tuntuu, että taistolaiskauden traumoja on purettu vähintäänkin riittävästi. Tuskin olisin jaksanut tähän kirjaan tarttua, jos en esittelystä olisi lukenut, et- tä yksi kirjan päähenkilöistä eli Rolle Fuchs päätyy maakaasukauppiaaksi. Varsin hyvin pärjäävät muutkin: Reiskasta tulee elinkeinoministeriön kansliapäällikkö, Oopee tahkoaa rahaa kirjallisuuteen perustuvalla johdon koulutusohjelmallaan. Tero Malmivaara palaa juurilleen papiksi. Ongelman koko köörille aiheuttaa Ooppeella oleva salaperäinen lista ja sen mahdollinen julkistaminen. Oopee lievittää ahdistustaan perisuomalaiseen tapaan viinalla ja tilittää tuntemattomaksi jäävälle nuorelle henkilölle listan syntyyn johtaneita aikoja. Aikalaiset lienevät parhaita arvioimaan, miten todenmukainen kuvaus perin juurin politisoituneesta opiskelija- ja työelämästä on. Parikymmentä vuotta myöhemmin varsin epäpoliittisena aikana opiskelleelle kuva on kieltämättä eksoottinen: vasemmiston ja oikeiston väliset skismat vielä ymmärtää, mutta vasemmiston sisäinen kiehunta ja suvaitsemattomuus jaksaa edelleen hämmentää. Naislukijaa jäävät hieman ihmetyttämään romaanin naishahmot: heillä ei juuri muita pyrintöjä politiikassa ole kuin jonottaa omaa vuoroaan kulloisenkin mieskellokkaan vuodekumppaniksi. Varmaankin tällä asetelmalla kuvataan ennen kaikkea päähenkilön persoonaa ja ajattelutapaa. Silti olisi ollut jotenkin virkistävää, että kirjan hahmojen joukkoon olisi eksynyt edes yksi radikaalifeministi, joka olisi heittänyt rintaliivinsä tuleen ja haistattanut pitkät koko kukkopoikajengillä. Kuvattu aikakausi olisi varmasti tämänkin mahdollistanut. Niin, se maakaasu: Rolle Fuchs hoitelee maakaasubisneksiä tavalla, joka ei ainakaan minulle ole tuttu. Ruusuvuori haluaa myös olla asiassa ajan hermolla ottamalla mukaan Itämeren kaasuputken. Kun Ruusuvuori muun muassa lukijakirjeessään WSOY:n sivuilla kehuskelee aikalaiskuvauksensa autenttisuutta, ehkä maakaasuteemankin olisi voinut sitoa hieman tiiviimmin todellisuuteen. Minna Ojala Imatran vastaanottoaseman poikkeustilanneharjoitukseen osallistui noin 100 henkilöä, 14 ajoneuvoa ja yksi helikopteri. KUVA : RAUNO TRÄSKELIN 20 Gasetti

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET

MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT LÄMMÖNLÄHTEET LÄMMÖNLÄHTEET Mepun hakeuunit markkinoilla jo parikymmentä vuotta. Latviassa Mepun hakeuuneilla on kuivattu kymmeniä miljoonia kiloja viljaa vuodesta 2007. MEPUN KUIVURIUUNIT TALOUDELLISET JA TEHOKKAAT

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot