Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä. Vuoro vaikutus sai kiitosta M ryhmältä. Pauligin Minna Forsström. Meillä on maailman makein.

Transkriptio

1 Gasum-konsernin ni n sidosryhmälehti sr hti Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä Vuoro vaikutus sai kiitosta M2010 -ryhmältä Pauligin Minna Forsström Meillä on maailman makein paahtimo

2 Epävarmuuden tunnelmissa Ainoa asia, joka tuntuu tässä maailmassa nykyään olevan varmaa on jatkuvasti kasvava epävarmuus. Onko tämä sitten vain sen tunnetta tai todellisuutta? Vai johtuuko se siitä, että kun aiemmin olimme auvoisen tietämättömiä suuremman maailman menosta, eläminen oli helpompaa. Tältä se ainakin kuulostaa, kun keskustelee vanhemman väen kanssa. Ei ollut 24/7 infoähkyä häiritsemässä, eikä ollut mahdollistakaan saada kaikkea mahdollista tarpeellista tai tarpeetonta tietoa päätöksenteon tueksi. Rahat olivat tiukassa, joten käytettiin kengätkin puhki ennen kuin hankittiin uudet. Ja kun uudet sitten hankittiin, niin mietittiin käytännöllisesti niiden toimivuutta ja kestävyyttä eikä uskottu myyntitykkien kymmenen hyvää ja kymmenen vielä parempaa puheisiin. Hutejakin sattui, mutta ei sorruttu vanhoihin virheisiin ainakaan yhtä helpolla. Onko nykyään helpompaa, kun erilaista tietoa on tarjolla vaikka kuinka paljon? Haluaisin kyllä myöntää energia- ja kaukolämpöyhtiöiden johdolle vastuuvapauden jo ennakkoon. Ainakin investointien huonosta käyttöasteesta sen voi huoletta luvata. Investoinnin tuottoon ja tuotteiden hintaan vaikuttavat monet reunaehdot, joita on vaikea nähdä ennakkoon, ja joihin on melkeinpä mahdotonta vaikuttaa. Esimerkkinä vaikka vaan suunniteltu energiaverojen muutos. Viime kädessä vastuuvapautta ei tietenkään voi antaa. Mutta on hyvä tietää, ettei ole yksin, kun joutuu lusikka kädessä päivittäin tekemään päätöksiä olosuhteissa, jossa tulevaisuuden kuva on hyvin hatara. Tässä tilanteessa tulee vain hyödyntää kaikki se osaaminen, mitä löytyy omasta joukosta ja asiakkaista, joihin päätökset vaikuttavat. Menneeseen, nykyiseen ja tulevaan törmättiin myös M2010 hinnoittelujärjestelmän työryhmässä. Yhteistyöstä suuri kiitos kaikille uuden hinnoittelujärjestelmän kehittämisessä mukana olleille. Tulevaisuus näyttää miten hyvin järjestelmä toimii. Ainakin osallistujat olivat ammattilaisia, jotka tekivät ne käytännönläheiset ratkaisut annetuissa puitteissa. Aleksei Novitsky Gasum Energiakauppa Julkaisija: Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila, Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress

3 4AJANKOHTAISTA GASUMILLA Uusia tankkausasemia, YVA valmistui, rinnakkaisputki Hämeeseen ja perusparannus Kouvolassa, Maailmalta. 6 MAAKAASULLA 10 PUHDASTA KAUKOLÄMPÖÄ MOSKOVAN JA PIETARIN KAASUKELLOT 11 EKOTEKO Maakaasutrukki nostaa yrityksen vihreitä arvoja. 12 MAAILMAN MAKEIN PAAHTIMO 14 VUOROVAIKUTUS TOIMI M2010-RYHMÄSSÄ 16 MAAKAASUSTA LÄMPÖÄ LÄHELLE Räätälöityjä palveluja teollisuudelle sekä lämmön ja kylmän tuotantoon SINUNKAUPAT Rami Saajorannan kanssa. 19 Maakaasu on hyvä valinta kaupunkien lämmön - tuotannossa. Jouni Haikarainen, Fortum ARTON PALSTA 20 LUETTUA Maakaasukauppias Juha Ruusuvuoren Stallarissa. 21 LYHYESTI Harjoitus Räikkölässä, EMMAn uutuusnäyttely, y liiganaiset kaasu- autossa, Mitä kuuluu, Sivusta katsoen. 21 vuotta 20 sitten Putken varrelta 1/1989 Jalkapallo-oppitunti Johanneksessa Toisella puolikkaalla kotijoukkue löysäsi vauhtia ja teki vain kolme maalia. Rajun sadekuuron säestämänä päättyi ensimmäinen yhteinen koitos tulokseen 1 6. Yhteisen saunareissun jälkeen nautimme juhlapäivällisen, joka sisälsi muun muassa kaksi kokonaisena paistettua juottoporsasta. Sunnuntaina oli vuorossa yhteinen kiertoajelu Viipurissa. Kaiken kaikkiaan tappiosta huolimatta hyvä reissu. (Matkaraportti Neste maakaasun ja Lentransgasin ensimmäisistä yhteisistä urheilukisoista.) "Myös Suomen kaasuhuollon toimitusvarmuus paranee, kun lähialueellamme on enemmän maakaasua saatavilla." Nord Streamin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Sebastian Sass Talouselämässä "Energiapoliittisessa selonteossa ei juuri maakaasu-sanaa lausuta, vaikka yritimme siihen ihen hallituksen litu ja eduskunnan huomio- ta kiinnittää." Öljy- ja kaasualan keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen Keskisuomalaisessa "Kyllä Suomessakin savupiippuja tarvitaan. a Tässä tapauksessa piipusta ei kui- tenkaan tule savua vaan vesihöyryä." Lacellin toimitusjohtaja Risto Tamminen uudesta maakaasua käyttävästä kuitukangastehtaasta Iitissä Etelä-Suomen Sanomissa Gasetti

4 Porvooseen ja Itä-Helsinkiin uudet maakaasun tankkausasemat Gasum avasi kesän aikana maakaasun tankkausasemat Porvooseen ja Itä-Helsinkiin. Uudet tankkauspisteet vahvistavat Suomen maakaasun tankkausasemaverkostoa, joka käsittää nyt yhteensä 12 julkista tankkausasemaa. Gasumin tavoitteena on kolminkertaistaa Suomen maakaasuasemien määrä lähivuosien aikana. Seuraavat uudet asemat avataan Lahteen ja Hyvinkäälle. Porvoon tankkausasema palvelee kaasuautoilijoita osoitteessa Harabackankatu 16. Helsingin Roihupellon aseman katuosoite on Viilarintie 7. Helsingin Roihupellon tankkausaseman avajaispäivänä 6. elokuuta Gasum tarjosi kaasuautoilijoille ilmaisen tankkauksen. Ilona Oksanen hyödynsi avajaiskampanjan tankkaamalla kaasu-volvon tankin täyteen. Mäntsälä Siuntio putken YVA valmistui Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on valmistunut. Syksyllä 2008 aloitetun arviointityön tulokset on koottu YVA-selostukseen, jonka Gasum luovutti yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ympäristökeskukselle 10. elokuuta. Arviointiselostuksessa vertaillaan vaihtoehtoisia linjauksia maakaasuputkelle. Lopullinen valinta toteutettavasta linjauksesta tehdään, kun Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta. Yhteysviranomaisen lausuntoa odotetaan vuoden loppuun mennessä. Ympäristövaikutusten arviointityön aikana tarkasteltiin hankkeen vaikutuksia eri näkökulmista. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa vaikutukset luonnonoloihin, pinta- ja pohjavesiin, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen sekä ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Arvioinnin perusteella hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät maakaasuputken rakentamisen aikana. Maakaasuputken käytön aikaiset haitalliset vaikutukset ovat huomattavasti vähäisempiä. Maakaasuputken rakentaminen kestää noin puolitoista vuotta. Gasumin tavoitteena on aloittaa rakennustyöt valitulla putkilinjalla alkukesästä 2010 ja saada maakaasuputki valmiiksi syksyllä Uutta maakaasuputkea tarvitaan lisäämään maakaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle, jossa kaasun kulutuksen arvioidaan kasvavan huomattavasti lähivuosien aikana. Mäntsälä Siuntio-siirtoyhteyden myötä maakaasu voidaan ottaa käyttöön läntisen Uudenmaan kunnissa, muun muassa Nurmijärvellä ja Vihdissä, jotka eivät tällä hetkellä ole kaasuverkon piirissä. Lisäksi toinen putkiyhteys pääkaupunkiseudulle lisää maakaasun toimitusvarmuutta. Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset esiteltiin putkilinjan maanomistajille Uudenmaan ympäristökeskuksen järjestämissä yleisötilaisuuksissa. Hyvinkään keskustelutilaisuuteen syyskuussa osallistunut Seppo Jokinen tutkii arviointiselostuksen liitekarttaa yhdessä YVA-konsultti Pöyry Energyn Terhi Fitschin kanssa. Arviointiselostus liitteineen on luettavissa Gasumin verkkosivuilla osoitteessa /YVA. 4 Gasetti

5 KOONNUT: JUKKA ISOKOSKI KUVAT: JUKKA ISOKOSKI Hämeen rinnakkaisputki ja Kouvolan runkoputken perusparannus valmistuivat Kesän aikana Gasum sai valmiiksi kaksi merkittävää putkihanketta. Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettu maakaasun rinnakkaisputki tarkastettiin ja otettiin käyttöön syyskuussa. Rakennustyöt 43 kilometriä pitkällä putkilinjalla alkoivat kesäkuussa Rakennustöiden haastavin kohde, noin neljä kilometriä pitkä vesistönalitus Vanajavedellä toteutettiin kesä heinäkuun vaihteessa. Työt sujuivat suunnitelmien mukaisesti eikä niistä työnaikaisten arvioiden perusteella aiheutunut haittaa ympäristölle. Vaikka maakaasu jo virtaakin uudessa rinnakkaisputkessa, on jäljellä vielä muun muassa salaojien korjaustöitä ja lunastustoimitukseen liittyviä katselmuksia putkilinjan maanomistajien kanssa. Maakaasuputken perusparannus Kouvolassa Pajarin venttiiliaseman ja Kiehuvassa sijaitsevan Gasumin maakaasukeskuksen välillä valmistui alkukesästä. Uudistettu 27 kilometriä pitkä putkiosuus liitettiin maakaasuverkostoon kesäkuun puolivälissä. Myös Kouvolan seudulla rakennustyöt alkoivat kesäkuussa Parhaimmillaan rakennustöiden kiireisimmän vaiheen aikana työmaan vahvuus oli noin 145 henkilöä. Putkityömaa työllisti merkittävästi myös Kouvolan seudun yrittäjiä. Hankkeessa pääurakoitsijana toimineen YIT:n työntekijöistä noin 75 prosenttia tuli lähialueelta. Valmistuneiden putki-investointien arvo on yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. TEKSTI: MINNA OJALA KUVAT: PHOTOSTOGO, IGU KAASUVÄKI KOOLLA ARGENTIINASSA Järjestyksessä 24. maailman kaasukonferenssi järjestettiin Buenos Airesissa Argentiinassa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Konferenssiin saapuivat muun muassa energiaministerit eri puolilta maailmaa keskustelemaan energian tuottajien ja käyttäjien välisistä suhteista ja maailman energiaturvallisuudesta. EU:n edustajana paneeliin osallistui energiakomissaari Andris Piebalgs, lisäksi mukana olivat esimerkiksi Japanin, Venäjän ja Yhdysvaltojen edustajat. Itse konferenssin ohjelmaan kuului luentoja, paneelikeskusteluja sekä International Gas Unionin komiteoiden kokouksia. Gasumin teknologiapäällikkö Sari Siitonen piti esitelmän maakaasupohjaisesta CHP-tuotannosta. NABUCCOON KAASUA IRAKISTA? Turkki ja Irak neuvottelevat mahdollisuudesta toimittaa Eurooppaan maakaasua Irakista Turkin kautta Nabucco-putkessa. Turkin energiaministeri Taner Yildiz kertoi syyskuun puolivälissä, että maat valmistelevat asiaa koskevaa Memorandum of Understanding -asiakirjaa. Irakin pääministeri Nuri al-maliki on arvioinut, että maa voisi toimittaa noin 15 miljardia kuutiometriä kaasua. EU on luvannut rahoitusta Nabucco-hankeelle, jonka kustannusarvio tällä hetkellä on lähes kahdeksan miljardia euroa. ALGERIAN KAASUN VIENTIYHTEYDET PARANEVAT Algerian energiaministeri Chekib Khalilin mukaan kaasunsiirtoreittien kehittyminen lisää Algerian mahdollisuuksia maakaasun vientiin. Pituudeltaan 210 kilometrin Medgaz-putki yhdistää Algerian Beni Sai n Etelä-Espanjassa sijaitsevaan Almeriaan. Putken siirtokapasiteetiksi arvioidaan 8 miljardia m 3 vuodessa. Medgazin piti olla jo käytössä, mutta Algeriassa sijaitseva kompressoriasema ei ole valmistunut aikataulussaan. Toinen Euroopan ja Algerian yhdistävä hanke on Galsi, jonka arvioidaan valmistuvan käyttöön vuosina Myös käytössä olevan Trans-Mediterranean-kaasulinjan siirtokapasiteettia on lisätty. Gasetti

6 Maakaasulla puhdasta kaukolämpöä TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Kaukolämpö on ympäristö ystävällinen lämmitysmuoto, johon suomalaiset ovat tyytyväisiä. Suomenojan uusi maakaasukäyttöinen CHP-voimala lisää yhdistetyn sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueella. Maakaasulla tuotetulla kaukolämmöllä voidaan mini moida hiilidioksidi-, rikki- ja hiukkaspäästöjä. 6 Gasetti

7 Suomenojan uusi voimala on suurin Fortumin maakaasukäyttöinen laitos Suomessa. Pentti Eronen (vas.) ja Jouni Haikarainen tyynyeristematoilla peitetyn maakaasuturbiinin vieressä. Kaasuturbiini on Ansaldo V94.2. Suomessa on kaukolämpöä käytetty jo 1950-luvulla, voimakkain rakennusvaihe ajoittuu muutaman vuosikymmenen taakse. Uutta verkostoa rakennetaan edelleen lisää. Suurimmissa kaupungeissa on kaukolämmön markkinaosuus nyt jo 90 prosenttia. Kaukolämmöllä lämmitetyissä asunnoissa asuu 2,6 miljoonaa suomalaista. Suuri luku selittyy sillä, että lähes 95 prosenttia asuinkerrostaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista on yhdistetty kaukolämpöverkkoon. Energiateollisuus ry:n tekemien asiakastyytyväisyystutkimusten ja isännöitsijähaastattelujen perusteella kaukolämpöasiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä valitsemaansa lämmitysmuotoon. Lisääntyvä kaukolämmön tarve Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella oli yksi syy, miksi Fortum alkoi rakentaa uutta, tehokkaampaa voimalaitosta Espoon Suomenojalle. Laitoksen rakentaminen aloitettiin kesällä Rakentaminen on pysynyt aikataulussa ja koekäyttö alkoi lokakuussa. Investoinnin kokonaishinta on 220 miljoonaa euroa. Jos kaikki menee hyvin, voidaan laitoksessa tuottaa tasaisesti lämpöä ja sähköä jo loka marraskuussa. Kaupallinen käyttöönotto on joulukuun alussa, kertoo Fortum Heat -yksikön liiketoimintajohtaja Jouni Haikarainen hankkeen etenemisestä. Voimalaitoksessa on kolme vierekkäistä kaukolämmönvaihdinta. Laitoksen kaukolämpöteho on 214 MW. Gasum rakensi rinnakkaisputken Suomenojan voimalaitokselle. Rinnakkaisputki asennettiin samaan kaivantoon Fortumin kaukolämpöputkien kanssa. Kaasu tulee voimalaitosalueen paineenvähennys- ja määrämittausasemalle siirtoverkoston paineessa. Asemalla se alennetaan uuden laitoksen tarvitsemaan 21,5 barin paineeseen. 400 miljoonaa kuutiota maakaasua Suomenojan laitos on suurin Fortumin Suomessa omistama maakaasukäyttöinen voimala. Suomenojan vanha laitos käyttää maakaasua kivihiilen ohessa. Laitos pystyi aiemmin kattamaan noin 60 prosenttia alueen kaukolämmön tarpeesta. Nyt luku nousee 90 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun voimakas laajentuminen on lisännyt kaukolämmön kysyntää. Gasetti

8 Jouni Haikaraisen mielestä Suomenojan uusi voimala on 2000-luvun voimala, jossa mennään iso askel kohti puhtaamman kaukolämmön tuottamista. Maakaasukäyttöisen CHP-laitoksen rakennusaste on hyvä, mikä lisää entisestään maakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiin verrattuna. Fortumin laskelmien mukaan uuden voimalan kapasiteetti riittää 2020-luvulle asti. Vanha laitos on edelleen käytössä tasoittamassa kulutushuippujen tuotantotarvetta. Uuden voimalan arvioidaan käyttävän maakaasua 400 miljoonaa kuutiota vuodessa eli kolme kertaa enemmän kuin nykyinen. Lämmöntuotanto kasvaa Suomenojalla olennaisesti, mutta merkittävää on se, että sähköntuotanto kaksinkertaistuu. Maakaasulla voimme tuottaa sähköä entistä tehokkaammin, koska CHP-voimalan rakennusaste on hyvä, toteaa Haikarainen. Hyvä yhteistuotantosuhde Uuden voimalan sähköntuotantoteho on 234 megawattia ja kaukolämpöteho 214 megawattia. CHP-laitoksen hyvä säädettävyys lisää kustannustekokkuutta. Maakaasuvoimalan kokonaishyötysuhde on pitkälti yli 90 prosenttia, muistuttaa Haikarainen. CHP-laitoksen hyvä säädettävyys lisää kustannustekokkuutta, kun voimalaa voidaan ajaa täysillä jo varhaisessa vaiheessa ennen pakkaskauden alkamista. Jouni Haikarainen kertoo, että Suomenojalla uuden laitoksen koko sähkön- ja lämmöntuotannon kapasiteetti tulee olemaan käytössä jo silloin, kun lämpömittari näyttää hieman alle 10 astetta. Voimalaa voidaan lämpiminä aikoina ajaa myös osakuormalla lauhdevoimalan tapaan sähköntuotannon lisäämiseksi. Ajoaikaa pidennetään sähkönhinnan markkinatilanteen mukaan. Vähäpäästöinen maakaasu Puhtaamman kaukolämmön tuottaminen sopii hyvin EU:n asettamiin ilmastotavoitteisiin. Jouni Haikaraisen mielestä maakaasun käytön lisääminen on askel kohti vähäpäästöisempää lämmön ja sähkön tuotantoa, koska puhtaasti palavan maakaasun hiilidioksidi- ja rikkipäästöt ovat muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuina vähäisiä. Espoos- sa hiilidioksidipäästöt laskevat 10 prosenttia tuotettuun energiaan nähden. Kivihiilen käyttö on tuonut alueelle liikennettä, kun hiiltä on kuljetettu voimalaan ja tuhkaa puolestaan voimalasta pois. Voimalaitoksen läheisyydessä asuvien kannalta maakaasussa on miellyttävää myös se, ettei siitä tule hiukkaspäästöjä. Olemmekin yleisötilaisuuksissa saaneet kiitosta niin alueen asukkailta kuin kaukolämmön asiakkailtakin päästöjen vähenemisestä. Jouni Haikaraisen mielestä maakaasu on edelleen myös hinnaltaan kilpailukykyinen polttoaine. Maakaasun energiaveron korotusehdotus oli tosin ikävä yllätys. Haikarainen korostaa, että maakaasu on hyvä valinta kaupunkien lämmöntuotannossa. Fortum panostaa myös biopolttoaineita käyttävien voimaloiden rakentamiseen, mutta esimerkiksi Suomenojalla ei biopolttoaineita voida logistiikan ja varastoinnin takia edes ajatella. Kuluttajat ovat ympäristötietoisia ja meidän pitää koko ajan kehittää parempia ja vähäpäästöisempiä tapoja tuottaa kaukolämpöä ja sähköä, toteaa Jouni Haikarainen. SUOMENOJAN UUSI VOIMALAITOS: Kombivoimalaitoksen sähköteho on 234 MW, josta kaasuturbiinin osuus 168 MW ja höyryturbiinin 66 MW. Kaukolämpöteho on 214 MW, joka vastaa kaukolämmitteisen omakotitalon lämmön tarvetta. Käyttää maakaasua noin 400 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkostoon, jonka kokonaispituus on noin 740 kilometriä. Tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Kaupallinen käyttö alkaa joulukuussa Hankkeen kokonaisinvestointi noin 220 miljoonaa euroa. 8 Gasetti Kaukolämpövalvomossa Tero Puumalainen (vas.) ja Miso Pokela seuraavat verkoston tilannetta muun muassa etämittauspisteiden avulla Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella.

9 Kaukolämmöllä menee hyvin TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI Energiateollisuus ry:n kaukolämmön johtaja Jari Kostama toteaa kaukolämmön tulevaisuudennäkymät hyviksi. Syksyn imagokampanja jakaa tietoa kaukolämmön eri osa-alueista. Maakaasu on teknis-taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ratkaisu sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kuva Fortumin uudesta Suomenojan maakaasukäyttöisestä voimalaitoksesta. Maakaasu parhaimmillaan yhteistuotannossa Gasumin Energiakaupan asiakaspäälliköt Ossi Savolainen ja Lauri Pirvola toteavat, että maakaasun monipuoliset ominaisuudet ovat parhaimmillaan yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Maakaasukäyttöisen CHP-voimalan rakennusaste on huomattavasti parempi kuin muilla energialähteillä. Kolme neljäsosaa maakaasun vuosikulutuksesta on yhteistuotantoa. Luvussa on mukana yhdyskuntien energiantuotanto ja teollisuus, laskee Ossi Savolainen. Suomenojan voimalan investointipäätös on positiivinen indikaatio maakaasun kilpailukyvystä suuren, eteläsuomalaisen kaupungin kaukolämmön tuotannossa. Esimerkiksi maakaasuverkoston länsilaajennuksen yhtenä pääajatuksena on se, että Turun seudulla siirryttäisiin kaukolämmön tuottamisessa kivihiilestä maakaasuun. Maakaasu on jatkossakin sekä teknis-taloudellisesti että ympäristöllisesti kestävä ratkaisu sähkön ja kaukolämmön tuotannossa maakaasu-suomen alueella. Valtakunnallisesti tarkasteltuna biopolttoaineiden ja turpeen hyödynnettävyys on parhaimmillaan alueilla, joille näiden polttoaineiden tuotantokin keskittyy. Suurissa taajamissa sähköä ja kaukolämpöä kannattaa tuottaa maakaasulla, jotta tuotannon lähipäästöt ja polttoainelogistiikan vaikutukset ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen saadaan minimoitua, toteaa Lauri Pirvola. Suomenojan uuden voimalan lisäksi maakaasun käytöstä saadaan etuja myös pienemmissä voimalaitoksissa. Maakaasulla on hyvä hyötysuhde, erinomainen säädettävyys, laitokset ovat edullisia rakentaa tuotantotehoon suhteutettuna, laitokset ovat kustannustehokkaita, maakaasulla on fossiilisista polttoaineista pienimmät hiilidioksidipäästöt, eikä käytännössä lainkaan hiukkaspäästöjä, luettelevat Savolainen ja Pirvola. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on myöntänyt Suomelle viisi tähteä tehokkaasta tavasta tuottaa lämpöä ja sähköä yhteistuotantona. Järjestö korostaa kaukolämmön merkitystä maailmanlaajuisesti tehokkaana keinona vähentää lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Miksi olette lähteneet kampanjoimaan kaukolämpöä? Viime vuonna valmistuneen kaukolämpöalan strategian mukaan "Kaukolämpö koetaan Suomessa hyväksi, luotettavaksi ja turvalliseksi lämmitysmuodoksi, mutta sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Tämän takia päätimme käynnistää Hyvän olon energiaa -imagokampanjan. Tavoitteena on vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon ja päätösten pitkäjänteisyyteen. Esimerkiksi poliitikot tietävät yllättävän vähän kaukolämmöstä ja -jäähdytyksestä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Miltä tulevaisuus näyttää? Kaukolämmöllä on erittäin hyvät tulevaisuuden näkymät. Lähtötilanne on erinomainen, koska kerros- ja liike-, palveluja julkisista rakennuksista lähes kaikki liittyvät kaukolämpöön. Jopa pientaloissa sen kilpailuasema on parantunut, vaikka kilpailu erityisesti maalämmön kanssa onkin kovaa. Viime aikoina kaukolämpöön on vuosittain liittynyt uutta asiakasta, joista noin puolet on entisiä öljylämmittäjiä. Yhteistuotantoa on noin 90 laitoksessa, joissa tuotetaan jopa 40 prosenttia kotimaisesta sähköstä. Ilmasto lämpenee ja matalaenergiarakentaminen yleistyy. Kaukolämmön kysyntä kääntynee laskuun joskus 2030-luvulla, mutta muut lämmitysmuodot laskevat suhteellisesti vielä enemmän. Lämpöpumpuista tulee pientalojen keskeinen lämmitysmuoto. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa rakennetaan jatkossakin lämpökuorman antamien mahdollisuuksien mukaan. Samalla laitosrakentaminen lisääntyy myös pienemmissä kokoluokissa. Kaukolämmön tuotannossa maakaasua tullaan käyttämään maakaasuverkoston alueella, ja sen ulkopuolella kotimaisten energialähteiden käyttö vahvistuu entisestään. Maakaasu sopii kaukolämmitykseen erittäin hyvin puhtautensa takia ja sitä käyttävässä yhteistuotannossa päästään todella korkeisiin hyötysuhteisiin. Myös kaukolämmölle tyypillinen lämpötilariippuvuus sopii mainiosti maakaasulaitosten helppoon säädettävyyteen. Mikä on kaukolämmön rooli maailmalla? Kaukolämmön suosio kasvaa. Esimerkiksi Ranskassa on tehty poliittinen periaatepäätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta. Kysyntä kasvaa myös Pohjois-Italiassa. Euroopan ulkopuolella kaukolämmitys kasvaa nopeimmin Kiinassa ja Koreassa. Myös Yhdysvalloissa kasvu on aikaisempaa nopeampaa. Gasetti

10 Kaasukellot muistuttavat Moskovan ja Pietarin kaasuperinteistä TEKSTI: KATRIINA ETHOLÉN KUVAT: PHOTOSTOGO JA KATRIINA ETHOLÉN Teollisesti valmistettu kaasu valaisi Venäjän kaupunkeja 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Kaupunki kaasun historiasta muistuttavat vanhojen kaasutehtaiden rakennukset kaasukelloineen niin Pietarissa kuin Moskovassakin. Pietarissa rakennukset ovat suojeltuja, Moskovassa suurinta osaa vanhan kaasutehtaan rakennuskannasta uhkaa purkutuomio. Venäjän ensimmäiset katuvalot syttyivät Pietarissa vuonna 1819, aluksi tosin vain yhdellä kadulla. Eläkkeellä oleva luutnantti Piotr Sobolevsky oli jo vuonna 1811 esitellyt ensimmäisen laitteen valon tuottamiseksi kaasun avulla. Se oli paranneltu versio ranskalaisen Philippe Lebonin termolampusta. Sota ja Napoleonin hyökkäys Venäjälle kesällä 1812 siirsivät kuitenkin kaasuvalaistuksen aloittamista. Maan ensimmäinen kaasuosakeyhtiö, Obshchestvo dlya osveshcheniya Sankt-Peterburga gazom, perustettiin vuonna Saman vuoden syksyllä rakennettiin kaasutehdas Obvodnyin kanavan alueelle, ja neljä vuotta myöhemmin sytytettiin yhtä aikaa 204 kaasulyhtyä. Vuonna 1859 Pietarin kaasuputkilla oli pituutta jo noin 44 kilometriä, ja kaasun kulutus nousi tasaisesti. Kaupungin toinen kaasuyhtiö perustettiin Yhtiön tehdas sijaitsi Obvodnyin kanavan varrella. Alueen neljästä kaasukellosta kolme valmistui ja 60-lukujen vaihteessa ja suurin vuonna Kaasutehtaita rakennettiin vielä pari lisää lisääntyvää kaasuntarvetta tyydyttämään. Museoksi vai vankilaksi? Valokaasun valmistus Obdonyin kanavan varrella päättyi 1910-luvulla. Sen jälkeen alueella tuotettiin muun muassa koksia. Vuosien saatossa tehdasalueelle ja sen kaasukelloille on kaavailtu uusiokäyttöä, kuten urheilukeskusta, jolloin kaasukelloon olisi sijoitettu uima-allas. Vuonna 1994 Baltic Bank suunnitteli ottavansa isoimman kaasukellon pankin käyttöön, ja suunnitelmia on tehty myös siitä, miten rakennuksia voisi käyttää esimerkiksi kulttuurin tarpeisiin. Muihin ehdotuksiin on kuulunut museoita ja vankilan osasto. Nykyään alueen kolme vanhinta kaasukelloa ovat ilmeisesti varastoina. Suurinta kaasukelloa on ilmeisesti ajoittain vuokrattu parkkipaikaksi. Kaasutehtaat kukoistivat 30 vuotta Pääkaupunki Moskovassa alettiin rakentaa kaupungin ensimmäistä kaasutehdasta vuonna Vuoden 1868 loppuun mennessä koko maassa arvioitiin olevan yhteensä 310 kaasutehdasta. Kaasuvalaistus ja -lämmitys olivat vielä viime vuosisadan alkupuolella erittäin tärkeässä roolissa niin Pietarissa kuin Moskovassa. Kaasuteollisuuden alamäki oli kuitenkin jo alkanut, ja vuonna 1913 toiminnassa oli enää 30 kaasutehdasta. Teollisesti tuotetun kaasun rooli heikkeni edelleen maailmansodan ja vallankumouksen jälkeen, kun sähkövalaistus alkoi vallata alaa. Moskovan kaasutehdas toimi kuitenkin aina 1940-luvulle asti. Myöhemmin alue otettiin muuhun tehdaskäyttöön. Aluetta hallinnoiva Arma-yhtiö on vuokrannut entisen kaasutehtaan tiloja monille eri toimijoille. Autokorjaamoiden ja varastojen sijaan sinne on siirtynyt muodikkaita liikkeitä ja klubeja. Yhdessä kaasukellossa toimi Alexander Yakutinin taidegalleria, joka joutui lopettamaan toimintansa kasvaneiden vuokrien takia. Kaasukellot puhuttavat Moskovassa Moskovan kaasutehtaan alueelle on tehty useampiakin käyttösuunnitelmia, joissa keskeisellä sijalla on neljä vuonna 1868 valmistunutta isoa kaasukelloa. Liikemaailma haluaa säilyttää vain näyttävimmät rakennukset, eli kaasukellot, ja nekin mahdollisesti suuresti modernisoituina toimistorakennuksina. Vaikka monet asiantuntijat ovat puhuneet alueen historiallisten arvojen ja koko maan mittakaavassa ainutlaatuisen tehdaskokonaisuuden puolesta, sitä ei ole luokiteltu kulttuuriperinnöllisesti merkittäväksi kohteeksi. Tämän vuoden maaliskuussa tehtiin päätös, jonka mukaan alueen lukuisista rakennuksista tullaan säilyttämään vain historiallisesti arvokkaat, kaupunkikuvallisesti merkittäviksi kohteiksi luokitellut kaasukellot ja kaksi muuta rakennusta. Maan alla putkessa kulkeva maakaasu ei näy kaupunkien arkkitehtuurissa yhtä vahvasti kuin kaasukellot aikanaan. Maa kaasu tuli Leningradiin eli Pietariin vuonna Saratov Moskova-maakaasuputki puolestaan rakennettiin vuonna Gazpromin Pietariin suunnittelemasta isosta toimistorakennuksesta tosin on ennakoitu kaasukellojakin näkyvämpää arkkitehtonista monumenttia. 10 Gasetti

11 TEKSTI: NORA FORSMAN KUVA: TAPANI LEPISTÖ Maakaasutrukki nostaa yritysten vihreitä arvoja Maakaasutrukki on ympäristöystävällinen ja taloudellinen vaihtoehto. Gasumilla trukkeja on käytetty jo vuoden ajan. Jatkossa Isoverrakennuseristeitäkin nostetaan maakaasutrukeilla. Gasumin Hyvinkään toimipisteessä on käytössä tehdasvalmisteinen Linde-trukki. Gasumin asiakaspalvelupäällikkö Ari Seppänen kertoo yrityksellä olevan käytössä tällä hetkellä kaksi maakaasutrukkia. Hyvinkään toimipisteessä on tehdasvalmisteinen Linde-trukki ja Imatran vastaanottoasemalla on nestekaasutrukki, joka on muutettu jälkiasennuksena maakaasukäyttöiseksi, Seppänen sanoo. Maakaasutrukki ei eroa käytöltään kovin paljon tavallisista nestekaasu- tai dieseltrukeista. Etuja sen sijaan voidaan kirjata pitkä lista. Seppänen kertoo maakaasutrukin valinneiden yritysten painottavan erityisesti vihreitä arvoja sekä pitkiä huoltovälejä. Gasumilla käytössä olevan maakaasutrukin on valmistanut Linde AG, joka panostaa vaihtoehtoisten energialähteiden sekä kehittyneempien voimansiirtoratkaisujen tutkimus- ja kehitystyöhön. Linden tavoitteena on saada markkinoille entistä ympäristöystävällisempiä, tehokkaampia ja taloudellisempia ratkaisuja. Linden trukkeja tuo maahan Wihuri Oy Autola. Maakaasu on vähäpäästöinen polttoaine, joka ei sisällä hiukkasia eikä raskasmetalleja. Itse asiassa pakoputkista tulee ulos vain vettä sekä erittäin vähän hiilidioksidia ja typenoksideja, jotka jälkikäsitellään vielä katalysaattorilla, Seppänen selventää. Vähäpäästöisyyden ansiosta maakaasutrukit soveltuvat käytettäviksi myös sisätiloissa. Koska hiukkaspäästöjä ei synny, soveltuu maakaasu erinomaisesti käyttökohteisiin, joissa on korkeat puhtausvaatimukset. Seppänen mainitsee esimerkkinä paperiteollisuuden päällystyslinjojen tilat. Moni trukinkuljettaja arvostaa puhtauden lisäksi myös maakaasutrukin hiljaista käyntiääntä, Seppänen lisää. Tiukentuneet päästövaatimukset Seppänen toteaa EU:n päästönormien ja trukkeja koskevan työkonestandardin ISO 8178:n tiukentuvan lähivuosina huomattavasti, mikä lisännee kiinnostusta maakaasutrukkien hankintaan. Olemme jo nyt aloittaneet neuvottelut muutaman asiasta kiinnostuneen yrityksen kanssa. Esimerkiksi Hyvinkäällä toimiva, Isover-tuotteita valmistava Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, on tilannut käyttöönsä 14 Toyotan valmistamaa maakaasutrukkia, Seppänen kertoo. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n osastopäällikkö Jarmo Sole kertoi idean maakaasutrukkien tilaamisesta syntyneen, kun yritys kävi Gasumin Hyvinkään toimipisteessä tutustumassa Linde-trukkiin. Teimme Gasumin ja Toyotan kanssa selvityksen, jonka pohjalta päätimme vaihtaa dieselkäyttöiset trukit maakaasulla käyviin. Päätavoitteenamme oli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä päästä eroon nokihiukkasista, Sole kertoo ja mainitsee investointikustannusten maksavan itsensä takaisin muun muassa alhaisempina polttoainekustannuksina. Saamme myös tontillemme Gasumin maakaasun tankkausaseman. Gasetti

12 Maailman makein paahtimo TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: MARKKU OJALA Minna Forsström kertoo, että uuteen paahtimoon on valittu ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tuotantolaitos sijaitsee Vuosaaren sataman lähellä. Projektijohtaja Minna Forsström esittelee innostuneena Pauligin uutta paahtimoa. Ja syystä. Kahvipaahtimo on ainutlaatuinen kokonaisuus modernia rakentamista ja arkkitehtuuria. Vierailu vastavalmistuneessa Pauligin paahtimossa on piristävä kuin kupillinen hyvää kahvia. Laitos on arkkitehtuurin, rakennus- ja tehdassuunnittelun sekä laitehankinnan voimainnäyttö. Paahtimon investointipäätös tehtiin vuonna 2006, rakentaminen alkoi kesällä 2007 ja ensimmäiset kahvipaketit tulivat linjalta elokuussa Vuoden loppuun mennessä laitos toimii täysillä. Rinnakkain toiminut vanha paahtimo ajetaan alas lähikuukausina. Tämä ei ole ehkä hienoin toimitalo, mutta varmasti maailman makein paahtimo, Minna Forsström naurahtaa. 120 miljoonan euron rakennus Joulukuun alussa Minna Forsström vaihtaa rakennusaikaisen projektijohtajan kypärän tehtaan tuotantojohtajan hattuun. Vielä on haasteita edessä, mutta nyt näyttää siltä, että pysyimme aikataulussa ja kustannusarviossa. Aika oli tosin huono, koska varsinainen rakennusvaihe oli juuri silloin, kun suhdannetilanne oli kuumimmillaan, miettii Forsström 120 miljoonan euron hanketta. Paahtimossa on kahvinjalostuksen lisäksi tilat toimihenkilöille ja konsernin hallinnolle. Vaikka rakennuksessa on Maakaasu on kahvin paahtamisessa energiatehokas ja puhdas polttoaine neliötä, on kokonaisuus suunniteltu niin, että talon 250 työntekijää voivat kohdata kasvotusten. Rakennuksessa toistuvat kahvin eri värisävyt tehosteväreineen. Kahvin tietä kulkiessa värit voimistuvat sitä mukaan, kun raakakahvi paahtuu ja jauhautuu valmiiksi. Talon julkisivu on lasia ja terästä. Vapaasti ruostuva Con-Ter-teräs on näyttävä ja kahvimaailmaan sopiva pintamateriaali. Maakaasu lämmittää paahtokoneet Gasum oli mukana hankkeen loppuvaiheessa, kun kolmeen saksalaiseen paahtokoneeseen asennettiin maakaasukäyttöiset polttimet avaimet käteen -periaatteella. Gasum Energiapalvelut avusti lisäksi käyttöönottoluvan hankinnassa. Gasumlaiset tekivät maakaasuasennuksen hallin sisällä. He olivat mukana myös ideoimassa ja miettimässä ratkaisuja. Yhteistyö sujui todella hyvin, Minna Forsström kiittelee. Yhden paahtokoneen kapasiteetti on kiloa tunnissa. Eriä paahdetaan 6 10 minuuttia paahdon tummuudesta riippuen. Jokaisessa paahtokoneessa on kilowa- 12 Gasetti

13 Siilostoon mahtuu kolme miljoonaa kiloa kahvia. Maakaakaasukäyttöinen paahtokone paahtaa tunnissa kiloa kahvia. tin pääpoltin sekä apupoltin. Paahtolämpötila on noin 200 astetta ja liekin kuumuus on huipussaan noin 700 astetta. Koska maakaasu palaa puhtaasti, voi liekki palaa paahtokoneessa, kertoo Minnan Forsström. Ympäristöystävällisiä ratkaisuja Maakaasu on ollut Pauligilla käytössä 1990-luvun alusta lähtien. Maakaasu on kahvin paahtamisessa energiatehokas ja puhdas polttoaine. Emme edes miettineet muita kuin maakaasukäyttöisiä paahtokoneita. Maakaasu on vähäpäästöinen, helppo ja hyvä energialähde. Pauligin paahtimon kaasunkulutus vuonna 2008 oli MWh. Kulutuksen arvioidaan pysyvän ennallaan uudessa paahtimossa. Maakaasun toimittaa Helsingin Energia. Koska olemme halunneet valita ympäristöystävällisiä ratkaisuja, pyrimme vähentämään myös energian käyttöä. Esilämmitämme esimerkiksi raakakahvin paahtoprosessissa syntyvällä lämmöllä. Esilämmitys nostaa paahtokoneen käyttöastetta prosenttia. Prosessilämmön talteenotto olisi liian hidasta ja vaivalloista, mutta esilämmityksellä saamme säästöä. Paahtokoneen läm- pökään ei mene kokonaan hukkaan vaan se kierrätetään takaisin prosessiin. Paahtokoneet ovat kovassa käytössä. Uudesta paahtimosta valmistuu yli 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Paahtimon tuotantokapasiteetti on miljoonaa kiloa vuodessa. Tuotantoa voidaan kasvattaa tarpeen mukaan ja hallissa on tilaa neljännelle paahtokoneelle. Laadunvalvontaa ja tuotekehitystä Kahvia viljellään lähinnä Etelä- ja Keski- Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa ja Oseaniassa. Pauligille raakakahvipavut tulevat laivoilla Vuosaaren satamaan. 20 tonnin vetoisia kontteja vastaanotetaan päivässä Kahvi on pakattu suursäkkeihin, mutta 5 10 prosenttia tulee vielä 60 kilon juuttisäkeissä lähinnä Itä-Afrikasta. Raakakahvia varastoidaan parisen viikkoa yli 40 metrin korkuisessa siilostossa, johon mahtuu kolme miljoonaa kiloa kahvia. Puhdistetut kahvipavut paahdetaan, jonka jälkeen ne siirretään jauhatukseen. Kahvimyllyt jauhavat kiloa kahvia tunnissa. Jauhatuksen ja pakkauksen jälkeen kahvipaketti on valmis kotimaan markkinoille tai Venäjälle ja Baltiaan. Tuotekehitys ja laadun valvonta on tärkeää kahvin valmistuksessa. Prosessin eri vaiheita seurataan valvomosta ja työntekijämme ovatkin elintarviketeollisuuden erikoisosaajia, toteaa Minna Forsström. Presidentti Tumma Paahto on Minna Forsströmin suosikkikahvi. Paahtimosta valmistuu yli 100 miljoonaa kahvipakettia vuodessa. Pauligin paahtoastemittarissa on viisi paahtoastetta. Valmista kahvi harkiten Kahvin paahtaminen on kemiallinen prosessi, jossa tasapainotetaan hapot, aromit ja muut komponentit niin, että kahvin hapokkuus, maku, jälkimaku ja runko kehittyvät. Paahtoaika riippuu halutusta paahtoasteesta. Raakakahvia paahdetaan yleensä 5 8 minuuttia, kunnes pavun lämpötila on astetta. Vaaleassa paahdossa kahviin muodostuu hapokkaampi maku kuin tummapaahtoisessa kahvissa. Paahtaminen vaikuttaa siis suuresti kahvisekoituksen makuun. Pauligin paahtoastemittarissa on viisi astetta. Kahvin valmistuksessa on tärkeää käyttää oikeaa jauhatusta. Jauhatus valitaan valmistusmenetelmän ja käyttötarkoituksen mukaan. Kahvipakkauksesta kannattaa tarkistaa, mille valmistusmenetelmälle kahvi sopii parhaiten. Esimerkiksi, jos erittäin hienoksi jauhetusta espressokahvista valmistaa suodatinkahvia, tulee siitä palaneen ja kitkerän makuista. Karkeaksi jauhetusta kahvista taas ei kannata valmistaa espressoa. (Lähde: ) Gasetti

14 Vuorovaikutus toimi M2010-ryhmässä TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA: PHOTOSTOGO M2010-hinnoittelujärjestelmän kehitystyössä oli mukana 10 asiakasta kahdessa työryhmässä. Mukana olleet ovat tyytyväisiä, että saivat taustatietoa järjestelmän rakentumisesta. Gasumissa haluttiin lähteä kehittämään uutta hinnoittelujärjestelmää yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakastyöryhmiä vetäneiden gasumlaisten Jukka Kaijansinkon, Lauri Pirvolan ja Ossi Savolaisen mielestä ryhmäläisiltä saatiin hyvää palautetta ja parannusehdotuksia. Varsinkin kaasunhankinnan joustavuuden lisääntyminen näkyy uudessa hinnoittelujärjestelmässä. Maakaasun hinnoittelujärjestelmä jakaantuu maakaasun siirtoon ja energiakauppaan ja sitä täydentävään jälkimarkkinakauppaan. Keskeinen muutos uudessa M2010-hinnoittelujärjestelmässä on se, että yleistarifi asiakkaat voivat hankkia maakaasua vuosituotteena ja kuukausituotteena. Pienkulutustarifi on edelleen valittavissa silloin, kun kaasun käyttö on alle 50 GWh:ta ja sopimusteho jää alle 40 MW:n. Elokuun lopulla asiakkaille esiteltiin lopullinen versio järjestelmästä sekä eriytetyt siirron ja energiakaupan hinnastot. Muutoksia pelkästään muutosten takia ei lähdetty tekemään, vaan tavoitteena oli huomioida saatu palaute ja muut kehitystarpeet, toteaa Jukka Kaijansinkko M2010-järjestelmästä. Maakaasun hankintarakenteen entistä parempi huomioon ottaminen oli yksi merkittävimmmistä Gasumin tavoitteista uudessa M2010-järjestelmässä. Kehitysajatukset julki Energianhallintapäällikkö Jukka Joronen Tampereen Sähkölaitos Oy:stä piti asiakastyöryhmässä mukanaoloa mielenkiintoisena. Saimme hinnoitteluun liittyvää taustatietoa ja kuulimme eri yhtiöiden energiataloudellisia näkemyksiä. Ryhmä esitti muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan ja ne kirjattiin ylös. Vaikutelmaksi jäi, että työryhmä saattoi vaikuttaa lopputulokseen, Joronen miettii. Imatran Energia Oy:n liiketoimintapäällikkö Pentti Niemeläinen korostaa työryhmän käyneen asioita läpi laajasti ja useista näkökulmista. Eri asioiden vaikutukset erilaisille kaasunkäyttäjille tulivat hy- 14 Gasetti

15 vinkin kattavasti esiin. Työryhmissä haettiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka olisivat hyväksyttäviä mahdollisimman monille käyttäjille, ja että ne kohtelisivat erilaisia käyttäjiä tasapuolisesti. Aika haasteellinen tavoite, joka kohtuullisesti saavutettiin, tuumii Niemeläinen. Tuotantopäällikkö Timo Jokinen KSS Energia Oy:stä toteaa, että työryhmässä pystyi tuomaan esiin nykyisen tarifin puutteita ja esittämään kehitysajatuksia uuteen. Hänen mielestään ryhmän työskentely oli vuorovaikutteista ja ilmapiiri kehitystyössä oli hyvä, vaikkakin kaikkia esiin tulleita kehitysideoita ei viety uuden tarifi n rakenteisiin. Kiitän kutsusta päästä mukaan työryhmään. Ryhmän perustaminen oli Gasumin puolelta erittäin positiivista. Työskentely oli vuorovaikutteista ja ilmapiiri kehitystyössä oli hyvä. Miinusta ja plussaa Hinnoittelujärjestelmän vaikutukset eri käyttäjäryhmiin saa miehet mietteliäiksi. Merkittävin muutos uudessa yleistarifi ssa oli vuosituotteen käyttöönotto, joka korvaa nykyisen tarifi n volyymialennuksen. Muutoksen kaikista vaikutuksista saadaan lopullinen käsitys, kun sen kanssa on ensin vuosi eletty. Nyt muutokset tuntuvat oikean suuntaiselta, toteaa Pentti Niemeläinen. Meillä maakaasu on pääasiassa lämmityskäytössä, ja sen käyttöproiili on epätasainen ja talvikauteen painottuva. Uuden tarifi n vuosituote kannustaa tasaisempaan käyttöön, joka on meillä haasteellista, pohtii Timo Jokinen. Jukka Joronen toteaa, että M2006 hinnoittelujärjestelmä sopi paremmin suurille sähkön- ja lämmöntuottajille. Uuden järjestelmän positiivisia puolia ovat esimerkiksi myyntitehon tilauksen tarkistaminen kuukausittain ja jälkimarkkinakaupan avaaminen tunnin päähän toimituksesta. Energiaintensiivinen Suomi Pentti Niemeläinen ei usko M2010:n vaikuttavan välittömästi Imatran Energian kaasunkäyttöön. Suurempi vaikutus on maakaasun hinnan kehityksellä muihin polttoaineisiin nähden. Maakaasun hinta vaikuttaa lyhyellä tähtäimellä polttoainevalintoihin, ja pitemmällä tähtäimellä myös investointipäätöksiin, kertoo Niemeläinen. Jukka Joronen toteaa, että heillä maakaasua käytettäneen jatkossa saman verran kuin nykyisinkin. Käyttö saattaa loivasti laskea, mutta se ei johdu uudesta hinnoittelujärjestelmästä. Käyttöön vaikuttaa ennen kaikkea sää ja tietyissä tilanteissa öljyja sähkömarkkinoiden kehitys. Näitä on tunnetusti hankala ennustaa kovin pitkälle eteenpäin. Pitkällä tähtäimellä energiantuotannon rakenne kehittyy. Näille suunnitelmille haetaan suuntaa muun muassa seuraamalla kansainvälistä politiikkaa ja alan tutkimusta, toteaa Joronen. Niemeläinen muistuttaa, että Suomi sijaitsee varsin pohjoisessa, ja ilmastosta ja teollisuuden rakenteesta johtuen eläminen on varsin energiaintensiivistä. Sitä ei voi verrata keskimääräiseen eurooppalaiseen tilanteeseen. Kun haluamme ylläpitää ja kehittää suomalaisten elintasoa, tarvitaan siihen monenlaisia tekniikoita ja energianlähteitä, kuten tuulta, aurinkoa, maakaasua, biopolttoaineita ja ydinvoimaa, jotka täydentävät toisiaan. Meillä ei ole varaa hylätä tai ylenkatsoa mitään vaihtoehtoa, joka on taloudellinen ja ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttävä, vaan on pyrittävä hyödyntämään tehokkaasti niitä kaikkia, summaa Niemeläinen. Seitsemäs maakaasun tukkumyynnin hinnoittelu järjestelmä TEKSTI: MINNA OJALA Maakaasulla on ollut julkinen hinnoittelujärjestelmä eli tarifi vuodesta 1992, jolloin Kilpailuvirasto edellytti hinnoitteluperusteiden julkistamista tasapuolisuuden varmistamiseksi. Tarifi a uudistettiin vuosina 1996 ja Merkittävä uudistus tarifi ssa tapahtui vuonna 2001 Euroopan unionin vaatimusten vuoksi. Jäsenmaiden tuli energiakaupan hinnoittelussa edellyttää energian myynnin ja siirtotoiminta eriyttämistä toisistaan. Tavoitteena oli EU-maiden markkinoiden avaaminen siten, että asiakas voisi kilpailuttaa energian hankintansa. Luontaisena monopolina toimivan siirtotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta valvottaisiin erikseen. Suomen maakaasumarkkinat eivät ole yhteydessä EU:n markkinoihin, joten maakaasun osalta Suomi sai oikeiden poiketa direktiivistä. Kaasumarkkinoiden joustavuuden lisäämiseksi luotiin jälkimarkkinakauppa, jossa maakaasun käyttäjät voivat käydä kauppaa itseltään käyttämättä jääneistä kaasueristä. Jälkimarkkinoiden kaupankäyntiä varten aloitti toimintansa Kaasupörssi Oy. Uudistettua tarifi a tarkennettiin vuonna Suurempi remontti tarifi in tehtiin vuonna Tuolloin energiakauppa jakautui yleis- ja pienkulutustarii iin ja Gasum toi markkinoille niin sanotut lyhyen kaupan tuotteet, joilla tukkuasiakkaat voivat täydentää vuositilaustaan tarpeen mukaan. Kuluttajahinnat seuraavat tukkuhintoja Gasum Oy on maakaasun tukkumyyjä. Gasumin asiakkaat sekä Gasumin tytäryhtiö Gasum Paikallisjakelu Oy myyvät kaasua edelleen yrityksille ja suoraan kotitalouksille ja kuluttajille esimerkiksi lämmitykseen. Tätä myyntiä varten on erikseen omat hinnoittelujärjestelmänsä, jotka useimmiten seuraavat hyvin tarkasti tukkuhinnan muutoksia. Gasum Paikallisjakelu tarkistaa energiamaksun osuutta hinnoittelussaan asiakastyypistä riippuen joko kuukausittain tai neljästi vuodessa ja jakelun siirron osuuden kerran vuodessa. Liesikäyttäjillä on mahdollisuus valita myös kiinteä vuosihinta. Liikennekaasussa mukana investointikuluja Maakaasuautojen polttoaineeksi myytävä kaasu hinnoitellaan kiloina. Maakaasun hinnan lisäksi liikennekaasun hinnassa ovat mukana muun muassa tankkausasemien perustamis- ja ylläpitokulut. Niin liikenne- kuin muunkin käyttäjän kaasulaskussa näkyy myös energiaverojen vaikutus. Gasetti

16 16 Gasetti Anni Nuppunen ja Åke Vikstedt luettelevat maakaasulla tuotetun lämmön vahvuuksiksi muun muassa puhtaan lähi-ilman, koska maakaasu ei tuo kuljetusliikennettä ja puhdas palaminen ei aiheuta pienhiukkaspäästöjä. CO 2 -päästöt voidaan neutraloida EU:n päästökauppainstrumenttien avulla. Anni Nuppunen muistuttaa, että maakaasu sopii hyvin elintarviketeollisuuden käyttöön.

17 Maakaasusta lämpöä lähelle TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT: TARMO VALMELA Maakaasusta on moneksi. Gasumin asiakaskohtaiset energiaratkaisut kattavat teollisuuden höyry- ja lämmityspalvelut sekä muut prosessit asiakkaan tarpeiden mukaan. Gasumin lämpöpalveluiden toiminta on painottunut pääkaupunkiseudulle ja Kouvolaan. Nyt palvelualue on päätetty laajentaa koko maakaasu-suomeen. Seuraavaksi vähäpäästöisiä ja hinnaltaan kilpailukykyisiä lämpöratkaisuja aletaan tarjota myös tuleville maakaasun jakelualueille. Toiminnan laajenemisen yhtenä osa-alueena on biokaasusovellutusten käyttöönotto tulevaisuudessa. Gasumin lämpöpalvelujen tarjoamaan kuuluvat myös teollisuuden höyry- ja prosessiratkaisut. Lämpöpalvelut so pivat myös esimerkiksi taloyhtiöille sekä teollisuus- ja hallitilojen lämmitykseen. Panos tamme nyt voimakkaasti teollisuuden energiaratkaisujen markkinointiin ja paikallisjakelualueillamme pienehköjen, alle kw:n lämmitysratkaisuihin, koska olemme saaneet niistä hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla, kertoo lämpöliiketoiminnan päällikkö Åke Vikstedt. Hyötysuhde 109 prosenttia Lämpöpalvelujen toimintamallit muistuttavat asuin- ja liikekiinteistöissä sekä muissa rakennuksissa kaukolämpöä. Suurin ero on siinä, että maakaasulla tuotantolaitteisto ja tekniikka ovat lähellä loppukäyttäjää. Näin energian siirtohäviöt jäävät erittäin alhaisiksi. Kaukolämmössä pitkillä matkoilla häviö saattaa olla 10 prosenttia, arvioi Vikstedt. Paikan päällä tai rakennusten välittömässä läheisyydessä tuotetun lämmön energiatehokkuutta parantaa lisäksi nykyaikainen kondenssikattilatekniikka. Kondenssiilmiön avulla hyödynnetään polttoaineen ylempi lämpöarvo ottamalla tarkasti talteen myös savukaasujen sisältämää vesihöyryn energiaa ja siksi hyötysuhde on vertailukel- poisella laskentatavalla jopa 109 prosenttia. Perinteisen kaukolämpökattilan hyötysuhde on hieman yli 90 prosenttia. Maakaasukäyttöisillä CHP-voimalaitoksilla kannattaa tuottaa sähköä ja lämpöä suurissa taajamissa, missä se on paras ratkaisu. Lähellä tuotetulla lämmöllä taas saadaan energiatehokkuudesta paras hyöty alueilla, joilla ei ole mahdollista tuottaa sähköä ja lämpöä yhteistuotantona tai vain lämpöä esimerkiksi yhdyskuntajätteitä polttamalla, kertoo Vikstedt. Rakennusten lämmitysratkaisut on tuotteistettu huolellisesti ja räätälöintiä tehdään asiakaskohtaisesti tarpeen mukaan. Teollisuuden energiaratkaisut räätälöidään ja rakennetaan kohdekohtaisesti. Investointien rahoituksesta ja toteutustavasta huolehditaan joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaan. Laaja-alaista osaamista Energia- tai lämmitysratkaisun käyttöönotto sujuu kokonaisuudessa Gasumin kautta. Asiakkaalla on käytössä koko konsernin osaaminen, jolloin tuotantolaitosten rakennuttaminen ja energian käyttö on asiakkaalle vaivatonta. Energiapalvelujen tuotantoon osallistuu henkilöitä konsernin kaikista toimipisteistä, jolla varmistamme hyvän paikallistuntemuksen ja joustavan palvelun erilaisiin tarpeisiin. Åke Vikstedt kertoo, että teollisuuskohteiden tehon tarve voi olla esimerkiksi 1 20 MW. Tuotteina ovat esimerkiksi höyry, lämmitys ja prosessikaasu sekä lähitulevaisuudessa pienimuotoista CHP-tuotantoa. Ratkaisut tehdään yksilöllisen tarpeen mukaan. Tuote- ja palveluvalikoimamme kattaa sopimuspohjaisesti infrastruktuurin rakentamisen eli maakaasuliittymän, tarvittavat tuotantolaitteistot ja rakennukset sekä varsinaisen operoinnin eli käytön ja kunnossapidon sekä 24/7-valvonnan. Toimintamme kasvaa ja monipuolistuu koko ajan. Myymme esimerkiksi Kouvolassa VARI Oy:lle lämpöä talviaikaan maksimissaan 15 MW:n teholla. Tuotanto perustuu kaasuturbiinin pakokaasujen lämmön talteenottoon, jolloin ympäristönäkökohdat vain korostuvat, koska muutoin lämpö lauhdutettaisiin harakoille. Tuusulassa taas on Itella-konserniin kuuluvassa AW-Storessa lämmitetty varastotiloja lähes vuoden ajan. Kirkkonummella toimitamme Sundsbergin asuinalueelle lämmitykset pienkiinteistöihin. Kotkassa tuotamme noin kw lämpötehon Asuntoosakeyhtiö EKAn kohteisiin. Keväällä 2010 aloitamme yhteistyön erään lämpöyhtiön kanssa Lohjalla, luettelee Åke Vikstedt. Lämpöpalvelut kasvussa Gasumissa panostetaan lämpöpalvelujen kasvun kehittämiseen. Keväällä Kouvolan toimipisteessä aloitti työnsä kehitysinsinööri Anni Nuppunen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa lämpöpalvelukonseptien kehittäminen sekä tarpeiden ja resurssien yhteen kutominen. Palveluliiketoimintojen kehittäminen ja tarjoama parantaa työn tuottavuutta ja hyödyntää näin kaikkia maakaasun käyttäjiä. Tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä 200 GWh:iin vuoteen 2014 mennessä ja vuoteen 2020 mennessä 300 GWh:iin. Tähän pyrimme muun muassa yritys- ja liiketoimintaostojen avulla sekä menestymällä teollisuuden hankintakilpailuissa. Tuotevalikoimaa laajennetaan CHP-laitoksilla ja biokaasulla, suunnittelee Åke Vikstedt. Gasetti

18 Kehityspäällikkö Rami Saajoranta Kehittää töissä ja rokkaa vapaalla TEKSTI: ANNE POIKOLAINEN KUVAT: ANNE POIKOLAINEN JA LONE STAR DREAMERS Gasumin kehityspäällikkö Rami Saajoranta vastaa konsernin toimintajärjestelmän ja kehityshankkeiden koordinoinnista. Työn vastapainona Rami laulaa lukujen rock n rollia Lone Star Dreamers a cappella -yhtyeessä. Rami Saajoranta asuu vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa Sipoossa omin käsin rakentamassaan omakotitalossa. sinunkaupat RAMIN kanssa Rami valmistui vuonna 2000 diplomiinsinööriksi Otaniemen teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan energiatekniikka. Hän teki diplomityönsä Gasumille. Työt jatkuivat Espoon pääkonttorissa suunnitteluinsinöörinä ja myöhemmin laatupäällikkönä. Työnkuva on muokkautunut vuosien saatossa siten, että nykyisin työn pääpaino on kehityshankkeissa. Kehitystyön taustalla on Gasumin perustoiminnot eli yhtiö hankkii, markkinoi ja myy maakaasua ja toimittaa sitä Suomessa omaa siirtoverkostoa pitkin. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme maakaasuun liittyviä palveluita sekä energiaratkaisuja esimerkiksi lämmön tuottamiseen. Toinen tärkeä alue on kehittää aktiivisesti maakaasun paikallisjakelua sekä maakaasuautojen tankkausverkostoa, ja panostaa mahdollisuuksiin tuottaa ja hyödyntää biokaasua sekä nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, Rami kertoo. Liiketoiminta- ja kehityshankkeiden hallinnoinnissa Ramilla on hyvänä työvälineenä ja apuna Improlityn projektinhallintaohjelma. Hankkeemme liittyvät pääosin uusien energiaratkaisujen, konseptien ja tuotteiden kehittämiseen. Ohjelmiston avulla voimme hallita ja johtaa koko hankesalkkua ja samalla pysymme kartalla eri hankkeiden etenemisessä. Täysikäinen Lone Star Dreamers Vapaa-ajallaan Rami laulaa solistina a cappella -lauluyhtyeen solistina. Rami perusti lukiokavereidensa kanssa vuonna 1991 Lone Star Dreamersin, joka esiintyy ilman instrumenttisäestystä. Yhtyeen muut jäsenet ovat Sami Oksanen, taustalaulu ja vokaalirummut, Samuli Talvio, taustalaulu ja torvisoolot, Jouni Finnilä, taustalaulu ja Hannu Finnilä, bassolaulu. Yhtyeen musiikki koostuu pääosin lukujen englanninkielisistä lauluyhtyeiden kappaleista ja rock n rollista, kuten Elviksen, Beach Boysien, Roy Orbisonin musiikista. Kaunis nainen edustaa yhtyeen käännösbiisiosastoa. Vuosien kuluessa yhtyeen soundi ja tyyli on hioutunut omaperäiseksi. Yhtye on julkaissut pari singleä. Tänä syksynä ilmestyy ensimmäinen pitkäsoittolevy, Greatest Hits, jossa on mukana myös omaa tuotantoa oleva Why Why Why -kappale. Levyä voi tilata netin kautta yhtyeen omilta sivuilta Sieltä löytää myös lisätietoa yhtyeestä tai voi varata bändin keikalle, Rami mainostaa. Yhtye toivoo pääsevänsä syksyllä levyn julkaisukiertueelle. Samalla voisi juhlistaa bändin täysi-ikäiseksi tuloa. Keikkoja on keskimäärin kerran kuukaudessa pubeissa, yritysten, yksityisten tai järjestöjen juhlissa. Yhtye on esiintynyt muun muassa Maakaasu Suomessa 30 vuotta -juhlassa. Julkisuuteen pääsimme TV2:n Satuhäät -ohjelmassa, jonka avausjaksossa esiinnyimme keväällä Gasetti

19 KUVAT: FUTUREIMAGEBANK Maakaasustako saunan lämmikkeeksi? Maakaasun eri käyttömuodot kiinnostavat lukijoita. Maakaasusaunasta olen saanut lukuisia kysymyksiä, joista keskityn nyt yhteen: Miten maakaasu soveltuu saunan kiukaan lämmitykseen? Voisiko maakaasulla lämmittää saunan kiuasta ja saisiko siitä jotain käyttöetuja? Tai niin kuin nykyään halutaan asiaa muotoiltavan, saisiko siitä jotain ympäristöetuja. Ei vielä montakaan kuukautta vanha ansiokas VTT:n tutkimus kertoi, että perinteiset puulämmitteiset kiukaat ovat omakotialueiden sekä tiheään kaavoitettujen loma-asuntoalueiden kaikkein suurimmat häkäja hiukkaspäästöjen lähteet. Eli pitäisikö minunkin rajoittaa saunan lämmityksiäni, ettei ilma saastuisi hiukkasista, häkäkaasusta, typenoksideista ja hiilidioksidista? Ja odottelisin ikään kuin ympäristöä säästäen, peseytymättömänä desini ointiaineita hölvänneenä niin, ettei iho kuitenkaan mätänisi, homehtuisi tai muuten happanisi ennen aikojaan. Mieleen tulee kokemus energian säästöistä. Piti rajoittaman ilmanvaihtoa, että energiaa säästyisi. Ja niin kävi, että säästäen rakennettujen talojen lastulevyseinät alkoivatkin tuottaa formaldehydejä hengityssairauksien sekä astman katalyyteiksi. Maakaasu ei ole paras mahdollinen saunan kiukaan energialähde, koska tulipesä on aivan liian pieni huonosti säteilevälle maakaasuliekille. Sen liekki ei yksinkertaisesti pysty lämmittämään tulipesän seinämiä yhtä tehokkaasti kuin puun palamisen aikaansaama valaiseva liekki tai sen hiillos. Maakaasu synnyttää palaessaan kuumia, mutta hallitusta palamisesta johtuen puhtaita savukaasuja, joiden tehtävänä on siirtää lämpöä itse prosessiin, veteen, öljyyn tai suoraan itse tuotteeseen konvektion avulla. Ja saunassa sen kiukaan kiviin. Tulipesän terässeinämän läpi tämä ei hevin onnistu. Niin ollen maakaasun palamisessa syntyvät savukaasut pitäisikin johtaa suoraan lämmitettävien kiuaskivien väliin. Rakenne on tietenkin kertalämmitteinen ratkaisu, eikä jatkuvalämmitteinen niin kuin tavanomaisissa sähkölämmitteisissä kiukaissa, tai tavanomaisissa puulämmitteisissä kiukaissa. Älköön nyt kukaan ryhtykö kirjoittamaan minulle vastinetta savusaunan lämmityksestä ja sen teknillisen lämmönsiirron toteutuksesta. Tunnen prosessin jo lapsuuden ajoista lähtien hyvin. Tämä juttu onkin suunnattu ensisijaisesti kaupunkilaisille. Toki muutkin voivat tämän lukea. Maakaasu ei siten ole kiukaan aivan ihanteellinen polttoaine, ellei käytetä kertakäyttöistä lämmitysmenetelmää, jossa maakaasuliekillä sekä savukaasuilla lämmitetään suoraan kiukaan kivikerrosta, kuten Aito-merkkisissä kiukaissa on jo ajat sitten nähty. Kiuas ei ole halpa, eikä sitä sellaiseksi ole tarkoitettukaan. Mutta erityisen miellyttävä se on ja maakaasukäyttöisenä taatusti vähäpäästöinen (tämä ei ollut maksettu mainos). Lukuisia innovaatioita on nähty ja kuultu kaasukäyttöisen saunan kiukaan kehittämiseksi. Kaupallisesti menestyviä ratkaisuja ei liioin ole syntynyt. Perinteisissä kaasumaissa, Euroopassa ja USA:ssa, on markkinoille saatettu jos jonkinlaisia kaasuvimpaimia, mutta ei vielä saunan kaasukiuasta. Ei ole moittiminen, että eikö yritystä olisi ollut. Myös erityisen tehokkaiksi lämmittimiksi uskottuja kaasukäyttöisiä infrapunasäteilijöitä on kokeiltu kiuaskivien lämmittimiksi. Niin Japanin Osakassa kuin Suomen Lieksassa. Toivoa sopii, että ainakin toinen niistä päätyisi vielä jossain vaiheessa joka kodin markkinoille. Riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään, kiukaan kivet pitää saada kuumaksi, keinolla millä hyvänsä. On saunankiviä pikalämmitetty kaasuhitsauspillilläkin, ja hyvät löylyt lähtivät. Taitavat nykyiset tulityöluvat kieltää tuonkin huvin. Eräs viime vuosien kokeilu päättyi vähän nolosti, mutta kokemuksista rikkaana. Hankittiin kokeilusaunaan reippaan kokoinen kiuas, jota lämmitettiin kaasulla. Ei meinannut lämmitä millään, joten laitettiin kiukaaseen isompi kaasupoltin. Ei lämmennyt sauna vieläkään, joten kiukaan annettiin lämmetä useampi tunti. Ja ennen kuin sauna oli kylpykunnossa, savuhormin eristeet syttyivät palamaan. Mutta niinhän oli odotettavissakin. Jos ei lämpöä siirry tulipesässä terässeinämän läpi kiviverhoukseen, savukaasujen tehtäväksi jääkin lämmittää savuhormia ja sen eristeitä. Johonkin se poltossa syntynyt energia on tungettava, jos ei saunaan, niin lopuksi ulos harakoille. Savukaasujen poistohormi on siinä matkalla välissä. Tästä kokemuksesta saisikin aivan erinomaisen termodynamiikan labratyön yliopiston teekkareille. Saunomisia miellyttävinä toivon, millä tahansa ne lämmittänettekin. Monenlaisia saunoja kokeneena. Arto Riikonen Kirjoittaja työskentelee Gasumilla asiakaspalvelupäällikkönä. Gasetti

20 Juha Ruusuvuori: Stallari, WSOY Me maakaasun parissa toimivat olemme säännöllisesti huolissamme siitä, että maakaasu ei näy julkisessa keskustelussa tarpeeksi. Kulttuuripiirit ovat kuluneen vuoden aikana ilahduttavasti noteeranneet maakaasun. Kansallisteatterin näytelmässä Kuka kukin on Venäjän pääministeri Vladimir Putin (Jukka Puotila) saa apua tietokoneongelmiinsa suomalaisesta help-deskistä, ja kyselee, voiko neuvot maksaa maakaasulla. Sarjakuvapossu Wagnerkin huomasi maakaasun mahdollisuudet, ja kertoi Viiville myyneensä heidän asunnostaan tilaa Venäjän ja Saksan väliselle maakaasuputkelle. Juha Ruusuvuoren romaani Stallari kertoo neljästä Tampereen yliopistossa opiskelleesta nuorukaisesta, Olli-Pekka eli OoPee Nevakivestä, Reino Saastamoisesta, Tero Malmivaarasta ja Roland Fuchsista. Opiskeluaikanaan he kannattavat vasemmistoaatetta ja ovat ajan tavan mukaan sitä mieltä, että heidän kantansa on ainoa oikea. Muuta mieltä olevat sekä oikealla että vasemmalla ovat yksinkertaisesti väärässä ja tyhmiä. Välillä tuntuu, että taistolaiskauden traumoja on purettu vähintäänkin riittävästi. Tuskin olisin jaksanut tähän kirjaan tarttua, jos en esittelystä olisi lukenut, et- tä yksi kirjan päähenkilöistä eli Rolle Fuchs päätyy maakaasukauppiaaksi. Varsin hyvin pärjäävät muutkin: Reiskasta tulee elinkeinoministeriön kansliapäällikkö, Oopee tahkoaa rahaa kirjallisuuteen perustuvalla johdon koulutusohjelmallaan. Tero Malmivaara palaa juurilleen papiksi. Ongelman koko köörille aiheuttaa Ooppeella oleva salaperäinen lista ja sen mahdollinen julkistaminen. Oopee lievittää ahdistustaan perisuomalaiseen tapaan viinalla ja tilittää tuntemattomaksi jäävälle nuorelle henkilölle listan syntyyn johtaneita aikoja. Aikalaiset lienevät parhaita arvioimaan, miten todenmukainen kuvaus perin juurin politisoituneesta opiskelija- ja työelämästä on. Parikymmentä vuotta myöhemmin varsin epäpoliittisena aikana opiskelleelle kuva on kieltämättä eksoottinen: vasemmiston ja oikeiston väliset skismat vielä ymmärtää, mutta vasemmiston sisäinen kiehunta ja suvaitsemattomuus jaksaa edelleen hämmentää. Naislukijaa jäävät hieman ihmetyttämään romaanin naishahmot: heillä ei juuri muita pyrintöjä politiikassa ole kuin jonottaa omaa vuoroaan kulloisenkin mieskellokkaan vuodekumppaniksi. Varmaankin tällä asetelmalla kuvataan ennen kaikkea päähenkilön persoonaa ja ajattelutapaa. Silti olisi ollut jotenkin virkistävää, että kirjan hahmojen joukkoon olisi eksynyt edes yksi radikaalifeministi, joka olisi heittänyt rintaliivinsä tuleen ja haistattanut pitkät koko kukkopoikajengillä. Kuvattu aikakausi olisi varmasti tämänkin mahdollistanut. Niin, se maakaasu: Rolle Fuchs hoitelee maakaasubisneksiä tavalla, joka ei ainakaan minulle ole tuttu. Ruusuvuori haluaa myös olla asiassa ajan hermolla ottamalla mukaan Itämeren kaasuputken. Kun Ruusuvuori muun muassa lukijakirjeessään WSOY:n sivuilla kehuskelee aikalaiskuvauksensa autenttisuutta, ehkä maakaasuteemankin olisi voinut sitoa hieman tiiviimmin todellisuuteen. Minna Ojala Imatran vastaanottoaseman poikkeustilanneharjoitukseen osallistui noin 100 henkilöä, 14 ajoneuvoa ja yksi helikopteri. KUVA : RAUNO TRÄSKELIN 20 Gasetti