tapaturma UPM Stracel näytti:

Transkriptio

1 0 tapaturma 0 Turvallisuusjohtaja Jim Bergeron, Stora Enso: Vastuullisuus ja sitoutuminen avainasioita s. 3. Olli Lehtinen ja Taisto Nieminen, M-real Kirkniemi: TyöKuntoon-projektilla sairauspoissaolot puoleen s. 8 tapaturma Paperiteollisuuden työturvallisuuslehti 2007 Metsäalan työmarkkinajohtajat: Työturvallisuuteen panostettava enemmän Paperi- ja selluteollisuuden työturvallisuus kaipaa uutta puhtia ja sisältöä. Tästä alan työmarkkinajohtajat ovat yksimielisiä. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairauspoissaolojen määrä on saatava laskemaan. Tämä on kaikkien meidän yhteinen etu, vaativat Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen (kuvassa vasemmalla), Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jari Forss ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne yksissä tuumin. s. 4. Savon Sellu Oy: Nyt työturvallisuus ykkösasia tehtaalla Savon Sellussa moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun irlantilaisen Dermot Smurfitin keräämä kansainvälinen sijoittajaryhmä osti tehtaan vuoden 2005 alussa. Meillä on uusi tekemisen meininki. Työturvallisuus on nyt meillä ykkösasia, toteaa Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka. s. 8. Sivu 2: Pidetään huolta työhyvinvoinnista Työturvallisuudessa käänne parempaan Sairauspoissaolojen syyt tutkitaan UPM:n Stracelin tehdas valmistaa Strasbourgissa Ranskassa päällystettyä aikakausilehtipaperia yhdellä Valmetin tekemällä paperikoneella. Tehtaassa on töissä tällä hetkellä noin 320 ihmistä. UPM Stracel näytti: Nolla tapaturmaa on mahdollista Olemme parhaimmillaan pystyneet olemaan jo 400 päivää peräkkäin ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia, kertoo tyytyväisenä UPM:n Stracelin toimitusjohtaja Philippe Gaudron. Neljässä vuodessa poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä saatiin tässä Strasbourgissa Ranskassa aikakausilehtipaperia valmistavassa tehtaassa putoamaan nollaan. Työturvallisuus on nykyisin tärkeä osa tehtaan johtamista. Kaikki lähtee johdon ja esimiesten sitoutumisesta siihen, että työtapaturmia ei saa sattua. Ne pystytään torjumaan, kun niin halutaan. Jokaisen on päästävä joka päivä terveenä työstä kotiin, toimitusjohtaja Gaudron vaatii. Meillä on Suomessa vielä paljon parannettavaa työturvallisuudessa, jotta pääsemme maailman kärkeen. Stracelin kokemuksista ja hyvistä saavutuksista kannattaa ottaa mallia, UPM:n työturvallisuusasioista vastaava johtaja Kaisa Lehtipuro suosittelee. Stracel on UPM:n 21 paperitehtaasta tällä hetkellä paras työtapaturmien määrällä ja taajuudella mitattuna. Lehtipuron mielestä Stracelin hyvä työturvallisuus selittyy ylimmän johdon sitoutumisella sekä järjestelmällisellä ja jatkuvalla kehitystyöllä. Lisää s. 6. Lyhyt kierto parempi terveydelle s. 5.

2 Sivu 0 tapaturma 0 tapaturma Paperiteollisuuden työturvallisuuslehti 2007 Päätoimittaja: Carl-Henrik Lemström, carl-henrik.lemstrom@ttk.fi Toimituksellinen sisältö: Karissa Oy/, kari.rissa@kolumbus.fi Kuvat: Taitto: Teppo Jokinen, teppo.jokinen@welho.com Julkaisija: Paperiteollisuuden työalatoimikunta: Pauli Karjalainen, Mauri Kinnunen, Heikki Lauronen, Juha Mutru, Markku Palokangas, Kari Ritolahti, Hannu Ulenius, Harri Veirto ja Jaakko Väärä. Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4B Helsinki puh , fax Kirjapaino: PunaMusta Oy, Iisalmi 2007 Pääkirjoitus Pidetään huolta työhyvinvoinnista Nykypäivän työelämän vaatimukset kuten tiukat aikataulut, kiire, työpaineet ja hankalat työajat sekä monet yksityiselämään liittyvät tekijät kuten ihmissuhdeongelmat ja liikunnan puute voivat olla uhka työntekijöiden työssä selviytymiselle ja jaksamiselle. Työperäiset sairaudet, työtapaturmat ja työkyvyttämyyseläkkeet syövät merkittävästi rahaa ja heikentävät sekä ihmisten että yritysten hyvinvointia. Työhyvinvoinnista kannattaa pitää hyvää huolta työntekijöiden koko työuran. Se tarkoittaa työn, työyhteisön ja työympäristön kokonaisvaltaista kehittämistä. Avainasemassa ovat hyvä johtaminen ja työn hallinta. Pelkkä keppijumppa ja sauvakävely eivät riitä. Työpaikoilla työhyvinvointia kannattaa lähteä edistämään yhteistyönä. Työnantajien ja esimiesten tulee luoda puitteet ja johtaa työhyvinvointitoimintaa samaan tapaan kuin muutakin yritystoimintaa. Työntekijöillä on puolestaan vastuu omasta toimintakunnostaan ja elintavoistaan. Työoloja parantamalla on mahdollista parantaa samalle kertaa sekä yritystoiminnan kilpailukykyä että työntekijöiden työssä jaksamista. Hyvä työkyky kannattaa. Investointi työhyvinvointiin on mitä suurimassa määrin investointi tulevaisuuteen. Yhteistyössä on voimaa Työsuojelutoiminnassa yhdistyvät sekä yritysten että työtekijöiden edut. Tästä muun muassa maamme merkittävimmät metsäteollisuuden työmarkkinajohtajat ovat tässä lehdessä (sivu 3) harvinaisen yhtä mieltä. Hyvä vuoropuhelu ja yhteistyö ovat työpaikoilla työturvallisuuden pohja. Ongelmat tulee rohkeasti nostaa pöydälle. Yhdessä niihin on myös lähdettävä etsimään ratkaisuja. Johdon ja esimiesten kannattaa ottaa työntekijät mukaan parantamaan omia työolojaan. Heillä on yleensä uskomattoman paljon ideoita, joita voidaan hyödyntää. Kun yhdessä etsitään ja päätetään oman työpaikan tärkeimmät kehityshankkeet, saadaan kaikki yleensä osallistumaan ja myös sitoutumaan. Työsuojelutoiminnan pitäisi olla näkyvää, innostavaa ja hauskaakin. Muuten ei saavuteta hyviä tuloksia. Hyvät tulokset taas kannustavat ja innostavat uusiin ponnisteluihin ja työolojen jatkuvaan parantamiseen. Paperialan työalatoimikunta Vuoden 2005 tilastot: Taas käänne parempaan Paperi- ja selluteollisuuden työtapaturmataajuus kääntyi vuonna 2005 pienen nousun jälkeen taas laskuun. Vuonna 2005 paperi- ja selluteollisuudessa sattui 32,4 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Edellisvuonna taajuus oli 33,8. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tuoreimmat tilastot osoittavat, että vuonna 2005 paperi- ja selluteollisuudessa korvattiin yhteensä työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2004 korvattujen työpaikkatapaturmien määrä oli Työpaikkatapaturmista vuonna 2005 johti yli neljän päivän työkyvyttömyyteen. Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ry ovat käynnistämässä yhdessä kaksivuotisen tutkimushankkeen, jonka avulla pyritään selvittämään sairaslomien syitä ja hallintakeinoja. Tutkimushankkeen tavoitteena on löytää uusia ja aiempaa parempia keinoja erityisesti paperiteollisuuden työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tällä hetkellä paperiteolli- Ruotsin paperi- ja massateollisuus on ottanut vuoden 2006 loppupuolella ottanut käyttöön Entré-passet nimisen kortin, joka käytännössä vastaa meillä laajasti käytössä olevaa Työturvallisuuskorttia. Entré-kortti on tarkoitettu ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijöille, jotka tulevat tehdasalueelle. Kortin on kehittänyt ja hallinnoi SSG, joka on seitsemän paperiteollisuusyri- Nämä työpaikkatapaturmat aiheuttavat paperi- ja selluteollisuudessa nykyisin keskimäärin 21,7 vuorokauden työstä poissaolon. Kymmenessä vuodessa paperi- ja selluteollisuuden työturvallisuus on selkeästi parantunut, sillä vuonna 1996 Sairauspoissaolojen syyt tutkitaan Työturvallisuuskeskuksen paperiteollisuuden työalatoimikunta järjestää jälleen kaksi ajankohtaispäivää, joissa käsitellään mm. työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Toinen tilaisuus järjestetään Mikkelissä Työpaikkatapaturmia miljoonaa työtuntia kohden Paperi- ja massateollisuuden työpaikkatapaturmien taajuus työpaikkatapaturmien taajuus oli 40,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2005 paperi- ja selluteollisuuden palveluksessa oleville työntekijöille ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta työpaikka tapaturmaa. Eräällä tehdasalueella sattui suuden työntekijät ovat sairaslomalla noin 7,5 prosenttia työajasta. Sairauspoissaoloprosentti on korkeimpia teollisuudessa. Hanke käynnistyy syksyllä 2007 ja toteutetaan vuosina Työterveyslaitos vastaa käytännön tutkimustyöstä. Tutkimuksessa on tarkoitus hyödyntää myös paikallisten osapuolten asiantuntemusta ja kokemusta. Kohteiksi on valittu Botnia Oy Kaskisen tehdas, M-real Oyj Kirkniemen ja Kyrö/Tako Board tehtaat, Stora Enso Oyj Anjalankosken ja Imatran tehtaat sekä UPM Kymmene Oyj Rauman ja Valkeakosken Tervasaaren tehtaat. Tutkimushankkeeseen osallistuvat kullakin valitulla paikkakunnalla tuotannon työntekijät, linjajohto, henkilöstön kehittämisen asiantuntijat ja työterveyshuolto. kuitenkin yksi työpaikkakuolemantapaus, kun kemiantehtaan palveluksessa ollut varastomies jäi trukilla junan alle. Vuonna 2006 paperi- ja selluteollisuudessa ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Tietoa sairauspoissaolojen syistä kerätään muun muassa kyselyillä, henkilöhaastatteluilla ja tapaustutkimuksilla. Uusia työhyvinvointia edistäviä keinoja etsitään työpajoissa. Kehittämistoimintaa ja sen tuottamia hyviä käytäntöjä arvioidaan seurantakyselyillä ja työpajatyöskentelyllä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Stora Enso Oyj:n ylilääkäri Jarmo Taipale. Paperiteollisuuden työturvallisuuden ajankohtaispäivät tyksen omistama yhtiö. Korttikoulutus tapahtuu verkossa, joten urakoitsijat voivat kouluttaa väkensä helpolla tavalla etukäteen. Tällä hetkellä n. 50 paperi- ja massatehdasta ovat liittyneet Entré-järjestelmään. Kortin piirissä on noin 800 urakoitsijayritystä ja heillä on palveluksessan noin työntekijää. Rauta- ja terässekä kaivosteollisuuden ovat ja toinen Tampereella. Alustuksina kuullaan myös työsuojelupiirin ajankohtaisia havaintoja ja kommentteja sekä työterveyshuollon näkemyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia sairauspoissaoloihin. Ajankohtaispäivät on tarkoitettu työsuojeluhenkilöstölle, työterveyshuollon edustajille sekä erityisesti linjajohdon edustajille. Tilaisuuksien tarkka ohjelma hintatietoineen on nähtävänä työalatoimikunnan internetsivuilla: Lähde: TVL 2007 Ruotsissa käyttöön Entré-työturvallisuuskortti SSG 2200 SSG (10) SSG 2200 Urakoitsijoiden turvallisuuskoulutukselle asetettavat Merkintä Päiväys 14 Versio Urakoitsijoiden turvallisuuskoulutukselle asetettavat vaatimukset SSG Teknik AB myös liittymässä Entré-korttijärjestelmään. Niin ikään kemianteollisuus ainakin Ruotsin länsirannikolla aikoo ottaa järjestelmän käyttöön. Sen sijaan rakennusteollisuudessa ei tiettävästi vielä ole suunnitelmia tähän suuntaan. Lisätietoja saa internetistä osoitteesta: Tietoa on sekä ruotsiksi että englanniksi. Osa materiaalista on myös suomeksi. Ilmoittautuminen päiville tehdään Työturvallisuuskeskuksen kurssisihteerille Anitta Eskola-Tapiovaaralle, puh. (09) tai anitta.eskola-tapiovaara@ttk.fi. Lisätietoja tilaisuuksista antaa asiantuntija Carl-Henrik Lemström, puh (09)

3 0 tapaturma Turvallisuusjohtaja Jim Bergeron, Stora Enso: Johtajuutta, tavoitteita, vastuullisuutta ja sitoutumista Työturvallisuutta on johdettava samaan tapaan kuin muutakin yritystoimintaa. Siinä tarvitaan johtajuutta, vastuullisuutta, tavoitteita ja sitoutumista, korostaa Stora Enso Oyj:n uusi turvallisuusasioista vastaava johtaja Jim Bergeron. Stora Enso on nyt tosissaan pyrkimässä kohti maailman kärkeä työturvallisuudessa. Tämän syksyn aikana yhtiön ylimmän johdon on tarkoitus hyväksyä uusi strategia työturvallisuustoiminnalle. Haluamme muuttaa myös sanat käytännön teoiksi läpi kaikkien tehtaiden. Lähtökohtana on tiukka ja kunnianhimoinen nolla tapaturmaa-ajattelu. Tämä on ylimmän johdon selkeä tahtotila. Tällä hetkellä meillä sattuu aivan liian paljon työtapaturmia. Bergeronin mukaan Sora Enson kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen perustuu neljälle kulmakivelle: johtajuus, selkeät tavoitteet, vastuullisuus ja aito sitoutuminen. Uusi strategia viedään nyt läpi koko linjan kaikkiin tehtaisiin eri puolilla maailmaa ensi vuoden aikana. Työturvallisuus on Stora Enson yksi toiminnan perusarvoista jatkossa. Bergeronin mukaan Stora Enson ylin johto on oivaltanut Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen Turvallisuus Henkilö Omaisuus Tietotekniikkaa Työturvallisuus & työterveys Turvallinen käyttäytyminen/inhimillisten virheiden vähentäminen Sääntöjen noudattaminen Teollinen hygienia Vähentää onnettomuuksia/työtapaturmavakuutuskustannuksia/ työtapaturmia ja ammattitauteja/ häiriöitä ja tuotannon keskeytyksiä Kokonaisvaltainen riskien hallinta kannattavuuden maksimoiseksi Terve ja turvallinen työvoima Kustannusten vähentäminen Asiakaslähtöisyys Hyvä maine Ympäristö Terveysvaikutukset Henkilövahingot erinomaisen hyvin työturvallisuustoiminnan merkityksen koko yritystoiminnalle ja sen yhteiskuntavastuulle. Suurimmat haasteet uusien toimintatapojen omaksumiseen löytyvät keskijohdosta. Omistajat, asiakkaat ja lehdistö ovat alkaneet vaatia meiltä entistä yhteiskuntavastuullisempaa toimintaa. Uusi työturvallisuuden toimintastrategia on vastaus tähän. Hyvä turvallisuusjohtaminen parantaa Bergeronin mukaan oleellisesti myös tuottavuutta ja yrityksen taloudellista kilpailukykyä. Hyviä käytännön malleja Bergeronille eivät riitä paperille pannut julistukset, vaan hän etsii nyt käytännön tekoja, joilla työtapaturmien määrä saadaan myös oikeassa elämässä alenemaan. Meille valmistuu tämän syksyn aikana myös työturvallisuuden toimintaohjeisto, jossa Vahingontorjunta Palontorjunta Yritysvastuu Tuotevastuu JOHTAJUUS SELKEÄT TAVOITTEET VASTUULLISUUS SITOUTUMINEN Lähde: Jim Bergeron 2007 Jim Bergeronin mukaan hyvän turvallisuusjohtamisen pitää olla kokonaisvaltaista. Tavoitteena on oltava nolla tapaturmaa ja yritystoiminnan kannattavuuden maksimoiminen. Turvallisuusjohtaminen rakentuu johtajuudelle, selkeille tavoitteille, vastuullisuudelle ja sitoutumiselle. Stora Enso Oyj:n uusi työturvallisuusasioista vastaava johtaja Jim Bergeron asuu Yhdysvalloissa Wisconsin Rapidsissa, mutta hän käy säännöllisesti myös Suomessa. Kuka Jim? Stora Enson uusi turvallisuusasioista vastaava johtaja Jim Bergeron on pitkän linjan kokenut alan ammattilainen. Olen toiminut erilaisissa työturvallisuusalan johtotehtävissä Yhdysvalloissa jo 28 vuotta, Bergeron kertoo. Koko konsernin turvallisuusjohtajaksi Bergeron siirtyi Stora Enso North American turvallisuusjohtajan paikalta, kun Paavo Jäppinen lähti vuodenvaihteessa eläkkeelle. Vahvasti kokonaisvaltaiseen turvallisuusjohtamiseen ja nolla tapaturma-ajatteluun uskova Bergeron on suorittanut työturvallisuusalan maisterintutkinnon Lousianan yliopistossa. Siellä hän on myös toiminut turvallisuusjohtamisen opettajana kolme vuotta. Pääosin olen kerännyt työkokemukseni öljy-, kaasu- ja metsäteollisuuden yrityksistä. Muutaman vuoden toimin myös Louisianan osavaltion työsuojeluhallinnossa. Stora Enson palvelukseen Bergeron siirtyi yrityskaupan mukana, kun Stora Enso osti vuonna 2000 amerikkalaisen Consolidated Paperin, jonka turvallisuusjohtajana hän oli toiminut vuodesta 1998 lähtien. Asun edelleen Wisconsin Rapidsissa, jossa on myös toimistoni. Joudun kuitenkin matkustamaan paljon tehtaissamme eri puolilla maailmaa. Suomessakin olen tämä vuonna käynyt jo useamman kerran, Bergeron kertoo. Bergeron vastaa Stora Enson turvallisuuteen liittyvistä asioista. Työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvät asiat ovat nykyisin ylilääkäri Jarmo Taipaleen vastuulla. Paavon tehtävät on nyt jaettu meille kahdelle miehelle, Bergeron Tällä hetkellä Jim Bergeronia työllistää erityisesti Stora Enson uuden työturvallisuuspolitiikan ja toimintaohjelman laadinta. on hyvinkin yksityiskohtaisesti kerrottu miten työturvallisuutta pitää hoitaa. Parhaita käytäntöjä Bergeron on jo usean vuoden ajan koonnut maailman ykkösluokan yrityksistä esimerkiksi Du- Pont, Dow Chemical ja Paper Warehouse. Nyt näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja ryhdytään soveltamaan myös Stora Enson kaikissa tehtaissa. Syksyn aikana Bergeron kouluttaa Stora Enson alueelliset työturvallisuusasiantuntijat, jotka siten ryhtyvät kouluttamaan tehtaiden johtoa ja työturvallisuushenkilöstöä. Ensi vuosi menee uuden toimintamallin sisäänajoon. Uskon, että tuloksia alkaa näkyä tapaturmatilastoissa jo muutaman vuoden kuluttua, kun turvallisuuskulttuuri saadaan pikku hiljaa muuttumaan paremmaksi. Kokonaisvaltainen uusi ote Bergeron uskoo kokonaisvaltaiseen ja järjestelmälliseen turvallisuusjohtamiseen. Työturvallisuutta on tehtaissa johdettava aivan samaan tapaan ja yhtä jämäkästi kuin johdetaan muutakin yritystoimintaa. Tärkeää on johdon sitoutuminen ja vastuullisuus. Toiminnalle on asetettava myös selkeät tavoitteet. Vastuu työturvallisuudesta ja työterveydestä on Stora Ensossa yksiselitteisesti tehtaan johtajilla ja esimiehillä. Työsuojeluasioita on myös johdettava näkyvästi. Hyvä johtaminen ei ole vain sanoja, vaan ennen muuta tekoja. Tämä on motivaation kannalta tärkeä asia, sillä turvalliset työolot vaikuttavat myös työviihtyvyyteen, Bergeron korostaa. Johdon on myös mitattava ja seurattava turvallisuustoiminnan tuloksia. Haluan, että mitataan tapaturmien ja sairauspoissaolojen lisäksi myös turvallisuustekoja ja toimintaa, esimerkiksi läheltä piti-ilmoitusten, turvallisuustarkastusten, koulutustapahtumien ja koulutettujen määrää.

4 0 tapaturma Metsäalan työmarkkinajohtajat: Työturvallisuuteen panostettava enemmän Työtapaturmien, ammattitautien ja sairauspoissaolojen määrä on saatava laskemaan. Tämä on kaikkien meidän yhteinen etu, vaativat Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jari Forss ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne yksissä tuumin. Puheenjohtaja Jouko Ahonen, Paperiliitto: Olemme huolissamme tapaturmakehityksestä Puheenjohtaja Jouko Ahonen haluaa tehostaa työsuojelua. Työtapaturmien määrä ja taajuus eivät ole laskeneet toivotulla tavalla. Liian moni vammautuu työpaikallaan. Tämä on ihmisten kannalta todella huolestuttavaa, korostaa Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen. Paperiteollisuuden väen vähennykset ja työnteon kiire näkyvät Ahosen mielestä myös työtapaturmatilastoissa. Vaikka olemme eri tavoin yrittäneet kampanjoida työturvallisuuden puolesta, työtapaturmien määrää ei ole saatu riittävästi alaspäin. Nyt meidän tulisi lähteä yhteisvoimin nostamaan työsuojelutyön arvostusta ja tehostamaan työturvallisuustoimintaa työpaikoilla. Se olisi kaikkien yhteinen etu, Ahonen Hyvä työsuojelutoiminta olisi Ahosen mielestä erityisesti työnantajille hyvää bisnestä. Nyt tapaturma- ja työkyvyttömyyskustannuksina hukataan uskomattoman paljon rahaa. Parempi olisi panna tämä raha torjuntatyöhön. Suomessa turvallisuustyö on työpaikoilla jäänyt vähän lapsipuolen asemaan. Riskipitoiseen työntekoon on jostain syystä meillä totuttu, vaikka ei kyllä pitäisi. Paperiliitto oli mukana pari vuotta sitten synnyttämässä Turvallinen paperitehdas-hanketta yhdessä Metsäteollisuus ry:n kanssa. Saimme hyviä papereita aikaan ja seminaarejakin pidettiin, mutta aika vähän siitä syntyi lopulta käytännön toimintaa. Jostain syystä tätä hyvää hanketta ei ole pystytty jalkauttamaan tehtaisiin. Tältä osin työ jäi kesken, Ahonen Mutta varmaan tässä itse kunkin täytyy katsoa nyt peliin, kun etsimme syytä miksi tämä hanke ja työturvallisuusasiat muutenkaan eivät oikein etene käytännössä. Luvut alaspäin Puheenjohtaja Ahonen haluaisi tapaturmaluvut nyt selvään las- kuun sekä määrän että taajuuden suhteen. Viimevuosien menoon pitää saada muutos. Mielestäni tähän on nyt kaikki mahdollisuudet, sillä yhteinen tahtotila työturvallisuustyön arvostuksen nostoon ja työhyvienvoinnin parantamiseen on olemassa työmarkkinajärjestöjen kesken. Hyvä esimerkki on kuluvan syksyn aikana käynnistyvä sairauspoissaolojen vähentämisprojekti, josta Paperiliitto on sopinut Metsäteollisuus ry:n kanssa. Olisi hienoa, jos yhdessä löytäisimme syyt sairauspoissaolojen suureen määrään ja myös keinot ja ratkaisut, joilla niitä voidaan vähentää. Työpaikkojen on itse löydettävä parhaat ratkaisut, sillä työsuojelua ei voi ulkoistaa, Ahonen Ahosen mielestä työolojen parantamisessa avainasemassa ovat yritysten ja tehtaiden johtajat. Mutta oma vastuunsa on myös työntekijöillä. Johdon ja kaikkien esimiesten tulisi ottaa työsuojelu ykkösasiaksi. Työntekijät kannattaa ottaa myös mukaan suunnittelemaan ka toteuttamaan työoloparannuksia. Työntekijät saadaan innostumaan ja sitoutumaan parhaiten, kun he pääsevät itse mukaan vaikuttamaan. Ahosen mielestä työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille pitäisi antaa riittävästi aikaa ja muita resursseja työolojen kehitys- ja parannustyöhön. Puheenjohtaja Antti Rinne, Toimihenkilöunioni: Paljon parannettavaa etenkin työhyvinvoinnissa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne on huolissaan työssä jaksamisesta. Perusturvallisuus on työpaikoilla järkkynyt. Meillä on paljon parannettavaa etenkin työhyvinvoinnissa. Työsuojelun pitäisi olla juuri nyt yrityselämän keskiössä, toteaa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne. Paperi- ja selluteollisuuden kovat irtisanomiset näkyvät nyt työpaikoilla turvattomuuden lisäksi myös kovana työpaineena ja ylikuormituksena. On selvää, että kun entistä pienemmällä joukolla joudutaan painamaan tiukkoja töitä, alkavat jaksamisongelmat ilmetä. Stressi heijastuu erilaisia psykosomaattisina oirei- na. Kun ote lipsuu, väsyneille ihmisille sattuu myös entistä enemmän työtapaturmia, Rinne murehtii. Toimihenkilöiden työuupumus ei ole Rinteen mielestä kenen edun mukaista. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut huolestuttavasti. Kova kvartaalitalous ja henkilöstön hyvinvointi ovat ajautuneet törmäyskurssille Väsyneet ihmiset eivät jaksa olla luovia ja innovatiivisia. Tästä työn tuottavuus ja laadukkuus alkavat kärsiä. Ei tämä voi olla millään tavalla myöskään työnantajien edun mu- Johtaja Jari Forss, Metsäteollisuus ry: Nollaan pitää pyrkiä määrätietoisesti Työsuojelu ei ole neuvottelukysymys. Meillä on yhteisenä tavoitteena työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauspoissaolojen määrän vähentäminen mahdollisimman tehokkaasti, korostaa Metsäteollisuus ry:n työmarkkina-asioista vastaava johtaja Jari Forss. Yrityksissä työsuojelun merkitys on Forssin mielestä hyvin oivallettu. Työturvallisuuden edistäminen on ennen muuta johtamisasia. Työtapaturmilla ja sairauspoissaoloilla on selvä yhteys yri- tysten taloudelliseen tulokseen. Kyllä korkein yritysjohto tämän nykyisin ymmärtää. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että kaikki mahdollinen tehdään ja on tehty yrityksissä, jotta tapaturmia ja onnettomuuksia ei pitäisi tapahtumaan. Kaikista ponnisteluista huolimatta paperiteollisuuden työtapaturma- ja sairauspoissaololuvut ovat Forssin mielestä kuitenkin huolestuttavan korkeita. Parantamisen varaa on selvästi. Työturvallisuuden parantamiseen ei ole mitään erillistä Metsäteollisuus ry:n johtaja Jari Forss uskoo yhteistyöhön työsuojeluasioissa. vin, että ei satu tapaturmia, Forss korostaa. Forss uskoo, että koko alalla on hyvä yhteinen halu lähteä temppua, vaan työsuojelun pitäisi olla oleellisen tärkeä osa työpaikkojen päivittäistä työntekoa. Asiat tulisi tehdä niin hyparantamaan työturvallisuutta. Hän kiittelee Paperiliiton tutkimushakealoitetta, jolla nyt aiotaan selvittää syyt paperiteollisuuden suureen sairauspoissaolojen määrään. Toivon, että mahdollisimman nopeasti tutkimushanke tuottaa uutta tietoa ja toimintamalleja siihen, miten sairauspoissaolojen määrä voidaan lähteä vähentämään. Odotukset ovat tämän hankkeen suhteen varsin suuret niin meillä työantajapuolella kuin Paperiliitossakin. Tavoitteita tarvitaan Työmarkkinajohtaja Jari Forss on perehtynyt hyvin työturvallisuus- ja työterveysasioihin. Hän vastasi näistä asioista viiden vuoden ajan Palvelutyönantajien asiamiehenä. Syyttelemällä ei päästä eteenpäin. Näen, että meillä on paperi- ja selluteollisuudessa myös nyt hyvä pohja, miltä näitä asioita voidaan kehittää ja parantaa. Euroopan unioni on asettanut jäsenmaiden yhteiseksi tavoitteeksi työtapaturmien ja ammattitautien määrän ja taajuuden 25 prosentin vähentämisen vuoteen 2012 mennessä. Se on kova tavoite meille Suomessa yleensä ja myös paperi- ja selluteollisuudelle. Tosin me emme ole asettaneet Metsäteollisuus ry:nä mitään määrällisiä tavoitteita koko alaa koskien, vaan ne asetetaan yrityksissä.

5 0 tapaturma kaista, vaan päinvastoin. Työnantajien olisi Rinteen mielestä oivallettava, että hyvinvoivat ihmiset ovat yritysten tärkein voimavara, joka tekee tuloksen. Esimiehillä pitää olla aina riittävästi aikaa myös henkilöstöasioiden hoitoon, muuten ei synny hyviä tuloksia. Henkinen jaksamine ykkösjuttu Puheenjohtaja Rinne korostaa erityisesti henkisen työsuojelun merkitystä. Se on hänen mukaansa kaikkien työelämän osapuolta yhteinen asia. Nyt työpaikoilla tarvitaan aitoa yhteistyötä, jolla työhyvinvointia ja työturvallisuutta voidaan parantaa. Haasteita ja ongelmia riittää. Niitä ei voi ratkoa työantajan yksipuolisella mahtikäskyllä, vaan nimenomaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Rinne kaipaa eritysti helpotusta loppuun palamista aiheuttavien ylitöiden tekoon. Etenkin harmaat ylityöt pitää saada pois joko lisäämällä työtekijöiden määrää tai töiden uudenlaisella mitoituksella. Työhyvinvoinnin kannalta välttämätöntä on, että ylityöt ovat poikkeus, ei sääntö. Työputki pitää pystyä katkaisemaan riittävällä levolla. Rinteen mukaan tällä hetkellä monissa paperiteollisuuden yrityksissä johtamiskulttuuri mättää ja toimihenkilöt eivät uskalla kertoa ongelmista, koska pelkäävät tämän haittaavan urakehitystä tai jopa työssä pysymistä. Ikärasismi on myös yllättävän yleistä. Mutta onneksi meillä on myös vastaavasti useita esimerkillisiä yrityksiä, joissa yhteistyö on avointa ja luottamuksellista. Niissä ymmärretään työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden merkitys jo hyvin. Forss kertoo uskovansa työolojen jatkuvaan parantamiseen. Näin toimien yritykset saavuttavat parhaiten tuloksia. Nolla tapaturmaa -filosofia on hyvä lähtökohta. Työtapaturmia ei tietenkään saa hyväksyä, vaan niitä pitää torjua mahdollisimman tehokkaasti, hän korostaa. Lisää työturvallisuuslainsäädäntöä Forss ei Suomeen halua. Mitä lisäarvoa uudet lait toisivat? Meillä on nyt voimassa hyvin nykyaikainen työsuojelulainsäädäntö. Työolojen parantuminen on kiinni ennen muuta turvallisuuskulttuurista työpaikoilla. Professori Mikko Härmä, TTL: Lyhyt kierto hyvä myös terveydelle Lyhytkierto parantaa selvästi työtekijöiden terveyttä ja työhyvinvointia. Tästä meillä on vankkaa tutkimuksen perustuvaa tietoa, perustelee professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta. Paperi- ja selluteollisuuden työpaikoilla on parin viime vuoden ajan käyty vilkasta keskustelua vuorotyöjärjestelyistä. Osa tehtaista on päättänyt lähteä kokeilemaan uutta niin sanottua lyhytkiertoa. Osa tehtaista on päättänyt myös pysyä vanhassa pitkäkierrossa. Paperiliiton tekemän selvityksen mukaan uuteen lyhytkiertojärjestelmään on siirrytty kokeilun jälkeen kokonaan tai osittain kuudessa tehtaassa. Lyhytkiertokokeilu on paraikaa käynnissä 12 tehtaassa. Äänestyksen jälkeen 14 tehtaassa on päätetty, että lyhytkiertojärjestelmää ei edes kokeilla. Selvitys kertoo, että kokeiluneuvottelut ovat käynnistymässä kuudessa tehtaassa. Lyhytkiertojärjestelmä on vielä keskusteluasteella 15 tehtaassa. Perinteisesti paperi- ja sellutehtaissa työtä on tehty perinteisesti ns. pitkän kierron mukaan 20 päivän jaksoissa: 4 aamuvuoroa, 1 vapaa, 4 iltavuoroa, 1 vapaa, 4 yövuoroa, 6 vapaata. Lyhytkierto perustuu myös 20 päivän jaksoon, jossa on UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla on kokeiltu lyhytkiertojärjestelmää. Kokeilu osoitti, että lyhytkiertojärjestelmällä on selviä myönteisiä vaikutuksia työtekijöiden terveyteen, kertoo työterveyslääkäri Mervi Kallio. Selvimmin lyhytkierron vaikutukset näkyivät työterveysasemalla unilääkkeiden menekissä. Lyhytkiertoa tekevät saivat Lyhytkiertoa on kokeiltu muun muassa UPM-Kymmenen Kaipolan tehtaalla, jossa on palattu äänestyksen jälkeen vanhaan perinteiseen pitkäkiertojärjestelmään. yhtä monta vuorovapaata kuin vanhassakin järjestelmässä: 2 aamuvuoroa, 2 iltavuoroa, 2 yövuoroa, 4 vapaapäivää, 2 aamuvuoroa, 2 iltavuoroa, 2 yövuoroa ja 4 vapaata. Nopea kierto hyväksi Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan nopea työvuorojen kierto olisi sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta hyvä vaihtoehto. Kun työvuorojen kierto on nopeaa, ihmisen unirytmi ei häiriinny niin pahoin kuin perinteissä pitkässä kierrossa tapahtuu, Härmä vertaa. Terveysvaikutusten osalta lyhytkierto on professori Härmän mukaan monella tavalla parempi vaihtoehto kuin pitkä kierto. Työterveyslääkäri Mervi Kallio, UPM Jämsänkoski: Unilääkkeiden käyttö väheni Mervi Kallio toimii UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden työterveyslääkärinä. Professori Mikko Härmä toimii Työterveyslaitoksessa osaamiskeskuksen johtajana. Uusi lyhytvuorojärjestelmä edistää tutkimustemme mukaan myös työn tehokkuutta ja laatua, kun työntekijät eivät väsy niin paljon kuin ennen ja he jaksavat tehdä työnsä aiempaa paremmin. Lyhyessä kierrossa ei ehdi kertyä univelkaa ja vireystila säilyy myös yövuorossa hyvänä. Elimistön vuorokausirytmi ja työntekijöiden sosiaalinen elämä eivät häiriinny niin paljon kuin mitä pitkässä kierrossa tapahtuu. Härmän mukaan erityisesti ikääntyneet työntekijät hyötyvät lyhytkiertojärjestelmästä, koska toipuminen etenkin yövuoroista on helpompaa. Hyvä asia on, että jos pitkästä kierrosta siirrytään lyhyeen kiertoon, monet haitalliset terveysvaikutukset vähenevät tai poistuvat jopa kokonaan, Härmä Vuorotyöstä terveyshaittoja Vuorotyö, jota tehdään nykyisin monella teollisuuden alalla, voivat aiheuttaa Härmän mukaan monenlaisia haitallisia terveysvaikutuksia, jotka näkyvät selvästi kansallisella tasolla. Unirytmin häiriintyminen ja väsymys ovat selkeimpiä vuorotyön haittoja. Ne taas voivat aiheuttaa monia erilaisia terveysriskejä, jos työstä palautumiseen jää liian vähän aikaa, Härmä Tutkimusten mukaan vuorotyö lisää noin 40 prosenttia sydän- ja verenkiertoelinten tauteja, etenkin ikääntyneillä työntekijöillä. Pitkään tehty vuorotyö voi näkyä näkyy ihmisten elämässä vielä eläkepäivilläkin, jos normaaliin päivärytmiin ei oikein tahdo päästä kiinni. Vuorotyö voi myös lihottaa, kun elämänrytmin muutokset saattavat lisätä stressiä ja ruokahalua. Usein myös tupakointi lisääntyy. Vuorotyö ja varsinkin liikalihavuus lisää myös noin 50 prosentilla työntekijöistä kakkostyypin diabeteksen ilmenemistä. Tämä on erityisesti ikääntyvien työtekijöiden merkittävä riskitekijä. Härmän mukaan tuoreet tutkimukset osoittavat, että pitkäaikainen vuorotyö voi lisätä niin ikään naisten rintasyöpäriskiä jopa noin 40 prosentilla. Lyhytkierto on siis terveysvaikutuksiltaan selvästi parempi vaihtoehto kuin perinteinen vuorotyö, Härmä korostaa. nukuttua aiempaa paremmin. Unilääkereseptejä ei jouduttu kirjoittamaan niin paljon kuin pitkän kierron aikana. Osa työntekijöistä on päässyt unilääkkeistä jopa kokonaan eroon. Kallion mukaan lyhytkiertojärjestelmässä erityisesti ikääntyvät työntekijät näyttävät selviävän paremmin kuin vanhassa järjestelmässä. Unirytmin muutokset on lyhyessä kierrossa helpompi hallita. Palautuminen yövuoroista on nopeampaa. Työntekijät eivät valita väsymystä niin paljon kuin ennen, Kallio Kallio uskoo, että lyhytkiertojärjestelmän myönteiset pitkäaikaiset terveysvaikutukset alkavat näkyä vasta vuosien kuluttua. Vuosi on vähän liian lyhyt aika kovin dramaattisiin muutoksiin. Mutta jo nyt näiden nähtävissä olevien terveysvaikutusten pohjalta uskallan suositella lyhytkiertoa paritehtaisiin, Kallio Jämsänkosken ja Kaipolan paperitehtailla käynnistettiin lyhytkiertokokeilu äänestyksen jälkeen keväällä Nyttemmin äänestyksen jälkeen Jämsänkoskella on päätetty ottaa lyhytkierto vakituiseen käyttöön. Kaipolassa sen sijaan on äänestyksen jälkeen palattu vanhaan pitkäkiertojärjestelmään.

6 0 tapaturma Stracel UPM:n turvallisin tehdas: Mahdollista on yli vuosi nollassa Olemme parhaimmillaan pystyneet olemaan jo 400 päivää peräkkäin ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia, kertoo tyytyväisenä UPM:n Stracelin toimitusjohtaja Philippe Gaudron. Nolla tapaturmaa-tavoite on täysin mahdollinen myös suuressa paperitehtaassa. Hyvä esimerkki on UPM:n Stracel. Neljässä vuodessa poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä saatiin tässä Strasbourgissa Ranskassa aikakausilehtipaperia valmistavassa tehtaassa putoamaan nollaan. Työturvallisuus on nykyisin tärkeä osa tehtaan johtamista. Kaikki lähtee johdon ja esimiesten sitoutumisesta siihen, että työtapaturmia ei saa sattua. Ne pystytään torjumaan, kun niin haluamme. Jokaisen on päästävä joka päivä terveenä työstä kotiin, toimitusjohtaja Gaudron vaatii. UPM:n Stracelin tehtaassa on tällä hetkellä töissä yhteensä noin 320 henkilöä. Vuosituotanto on noin tonnia päällystettyä aikakausilehtipaperia. Suurin osa tuotannosta myydään Keski-Euroopan markkinoille. Gaudron korostaa, että asiakkaat ja omistajat odottavat, että tehtaan toiminta on eettisesti korkealla tasolla. Tärkeää on myös havaita, että hyvä työturvallisuus on tiukasti sidoksissa hyvään tuottavuuteen ja toiminnan laatuun. Johdon sitoutuminen työturvallisuuteen on avainasia. Pidän tuloksista ja haluan niitä esimiehiltä myös työturvallisuudessa. Karima Hivert vastaa tehtaan työsuojelu-, ympäristö- ja laatujärjestelmistä. Päästy nollaan Stracelissa sattuneiden työtapaturmien määrä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Tiukaksi ja kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettu nolla tapaturmaa saavutettiin vuonna Vuonna 2001 meillä sattui 22 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2006 niitä sattui vain yksi, kertoo tehtaan työsuojelu-, ympäristö- ja laatujärjestelmistä vastaava Karima Hivert. Stracelissa pystyttiin toimimaan kesäkuusta 2005 heinäkuuhun 2006 runsaan vuoden ajan eli yhteensä 400 päivää ilman yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Pieniä lähinnä ensiapua vaatineita työpaikkatapaturmia sattui vuonna 2006 yhteensä vain neljä, kun niitä vielä vuonna 2001 oli yksitoista, Hivert laskee. Samaan aikaan myös sairauspoissaolojen määrä on merkittävästi vähentynyt. Vuonna 2001 poissaoloprosentti oli 6,5, mutta vuonna 2006 enää 3,2. Työturvallisuus- ja työterveystaso tehtaalla ovat parantuneet Hivertin mukaan monivuotisella tavoitteellisella työllä. Toimintajärjestelmänä meillä on vuodesta 2005 lähtien ollut OSHAS Laadimme sen yhteistyössä esimiesten kanssa. Tehtaan kaikki riskit on huolella kartoitettu ja arvioitu. Tehtaan omaa ja myös alihankkijayritysten henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti turvallisuusasioissa. Vastuu linjajohdolla Stracelissa vastuu työturvallisuudesta on yksiselitteisesti linjajohdon esimiehillä. Heidän on huolehdittava siitä, että työtä voidaan tehdä joka päivä terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa. Johdon ja osastojen kuukausikokouksissa sekä tuotannon aamupalavereissa käydään turvallisuusasioita säännöllisesti läpi. Muun muassa kaikkiin läheltä piti-tilanteisiin Stracelin päällystettyä aikakausilehtipaperia valmistava tehdas on työturvallisuudeltaan UPM:n paras tehdas viime vuonna. Tehdas sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa. Toimitusjohtaja Philippe Gaudron esittelee tyytyväisenä palkintoa, jonka tehdas sai oltuaan vuoden ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia. tamiseen. Meillä on selvää näyttöä siitä, että panostukset työturvallisuuteen ovat myös taloudellisesti järkeviä ja kannattavia. Gaudron saa nykyisin kuukausittain raportit lähetä pitiilmoituksista ja sattuneista työtapaturmista. Käyn myös itse huolella kaikki tapaturmailmoitukset läpi ja puutun nopeasti asioihin, jos havaitsen parannettavaa. Tapaturmien syytekijät on saatava selville ja ne on poistettava, jotta jatkossa ei enää satu vastaavanlaisia. Hyvin tärkeää Gaudronin mielestä on myös yhteistyö ja työntekijöiden motivointi. Tehtaalle on perustettu työsuojeluneuvosto, jossa eri henkilöstöryhmillä on omat edustajansa. Neuvoston puheenjohtajana toimii tehtaan tuotantopäällikkö. Se kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Viestintä, henkilöstölehti ja ilmoitustaulut on meillä nykyisin valjastettu myös tehokkaasti työturvallisuustyöhön. Saavutuksista on kerrottava. Se kannustaa. Työturvallisuuden on oltava näkyvää ja kuuluvaa, Gaudron Kerran vuodessa Stracelin tehtaalla on turvallisuuspäivä koko henkilöstölle. Silloin järjestetään erilaista koulutusta, tehdään tarkastuskäyntejä ja arvioidaan yhdessä riskejä. Hyvät saavutukset pitää myös palkita taloudellisesti. Jos tehdas pääsee nollaan poissaoloon johtaneissa työtapatur- puututaan välittömästi, toimitusjohtaja Gaudron korostaa. Nykyisin esimiehet käyttävät työajastaan Stracelissa keskimäärin noin viisi prosenttia työturvallisuusasioiden johmissa, kuukausipalkkaan tulee lisää jokaiselle työntekijälle 26 euron bonus. Jatkuva haaste Vaikka Stracelissa päästiin vuonna 2006 nolla tapaturma-tavoitteeseen, työturvallisuustyö jatkuu ja ponnisteluja jopa aiotaan tehostaa entisestään. Pyrimme parantamaan työolojamme koko ajan pienin askelin. Työturvallisuusasioita on pidettävä jatkuvasti myös esillä, jotta ote ei pääse missään vaiheessa repsahtamaan, Gaudron ja Hivert korostavat. Kuluvan vuoden aikana tehtaalla on muun muassa tehostettu riskien arviointia ja lisätty esimiesten tekemien tarkastuskierrosten määrää. Tämä vuonna Stracelista tuli myös tupakkavapaa tehdas. Tupakointi on tehdasalueella nykyisin kokonaan kielletty. Jo aiemmin alkoholin käytössä on ollut tiukka nollatoleranssi. Vastuuntunto on selvästi herännyt. Ihmiset ovat motivoituneita, kun he ovat nähneet, että yhteiset ponnistelut ovat alkaneet tuottaa tulosta. Ennen monikaan ei uskonut, että nolaa tapaturmaa on mahdollista. Nyt sitä pidetään jo itsestään selvänä lähtökohtana.

7 0 tapaturma Johtaja Kaisa Lehtipuro, UPM: Paljon oppia Stracelista Suomeen Näin Savon Sellu Oy: Nyt panostetaan myös turvallisuuteen Kaisa Lehtipuro toimii UPM:n turvallisuusasioista vastaavana johtajana. eillä on Suomessa vie- paljon parannettavaa -Mlä työturvallisuudesta, jotta pääsemme maailman kärkeen Stracelin kokemuksista ja hyvistä saavutuksista kannattaa ottaa mallia, UPM:n työturvallisuusasioista vastaava johtaja Kaisa Lehtipuro suosittelee. Stracel on UPM:n 21 paperitehtaasta viime vuonna paras työtapaturmien määrällä ja taajuudella mitattuna. Lehtipuron mielestä Stracelin hyvä työturvallisuus selittyy ylimmän johdon sitoutumisella sekä järjestelmällisellä ja jatkuvalla kehitystyöllä. Toimitusjohtaja Gaudron johtaa jämäkästi ja tavoitteellisesti myös työturvallisuusasioita. Hän on näkyvästi itse mukana. Kenellekään ei ole tehtaalla jäänyt epäselväksi, mikä turvallisuusasioissa on johdon tahto, Lehtipuro kiittelee. Lehtipuron mukaan Stracelissa riskit on arvioitu hyvin ja niiden hallinnan eteen tehdään joka päiviä paljon töitä. OSHAS antaa hyvän pohjan ja luo järjestelmällisyyttä turvallisuustyöhön. Stracelissa on saatu myös henkilöstö mukaan työoloja parantamaan. Siellä on Lehtipuron mielestä oivallettu, että yhteistyö on tapaturmien ja ammattitautien torjunnassa välttämätöntä. Työtapaturmien määrä ja taajuuden voimakas vähentäminen ei ole myöskään mahdollista, jos työntekijät eivät tunne omaa vastuutaan ja ole motivoituneita. Lehtipuron mielestä Suomessakin pitäisi kaikilla paperi- ja selluteollisuuden työpakoilla lähteä nyt parantamaan ennen muuta turvallisuuskulttuuria. Täällä meilläkin voidaan hyvin päästä nolla tapaturmaa-tavoitteeseen. Se vaatii kuitenkin tahtoa ja tiukkaa toimintaa. Työturvallisuudesta ei saa missään olosuhteissa tinkiä. On myös toimittava aina niin kuin on sovittu. Tapaturmat ja läheltä piti-tapaukset pitää tutkia ja niistä on otettava opiksi, Lehtipuro linjaa. Neljäkymmentä vuotta vanhojen seinien sisällä on nyt uudenlainen tekemisen meininki. Työturvallisuus on nyt meillä ykkösasia, toteaa Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka. Savon Sellun työsuojelun ydinryhmä: työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen, työsuojelupäällikkö Veijo Happonen, toimitusjohtaja Juha Koukka ja tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Savon Sellu Oy valmistaa Kuopiossa aallotuskartonkia, jota käytetään hedelmä- ja vihanneslaatikoiden raaka-aineena. Tehtaan Noin tonnin vuosituotannosta 95 prosenttia menee vientiin, lähinnä Etelä-Eurooppaan. Aallotuskartonkia valmistavassa Savon Sellussa moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun irlantilaisen Dermot Smurfitin keräämä kansainvälinen sijoittajaryhmä osti tehtaan. Työturvallisuuteen panostetaan täällä nyt aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Yrityksen uusi ylin johto antoi selvästi ymmärtää, että safety first, turvallisuus kaikessa ensin, kertoo tehtaan työsuojelupäällikkönä toimiva uusi henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen. Työturvallisuus on nyt tärkeä osa tehtaan johtamista ja päivittäistä toimintaa. Vastuu työturvallisuusasioista on selkeästi linjajohdon esimiehillä. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyöja asiantuntijaelimenä. Esimerkiksi aamupalaverit aloitetaan nykyisin työturvallisuusasioiden läpikäynnillä. Olemme myös tehostaneet läheltä piti -ilmoitusten tekoa. Raportoin työturvallisuusasioista säännöllisesti yrityksen ylimmälle johdolle ja hallitukselle, kertoo tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Työturvallisuus otetaan Kovasen mukaan nyt vahvasti huomioon myös uusien investointien suunnittelussa. Esimerkiksi vastikään päätetyssä perälaatikko- ja automaatioinvestoinnissa turvallisuusasiat ovat olleet heti alusta lähtien keskeisesti mukana, Kovanen Ennätys 88 päivää ilman tapaturmia Tavoitteeksi Savon Sellussa on asetettu tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Pyrimme pienin askelin jatkuvasti parantamaan työolojamme ja turvallisuustasoamme, Happonen kertoo. Panostukset työtapaturmien ennalta ehkäisyyn ovat alkaneet myös tuottaa hyvää tulosta. Tapaturmien määrä on saatu kääntymään alaspäin. Vuonna 2004 tehtaalla sattui 24 korvaukseen johtanutta tapaturmaa, vuonna 2006 enää 16. Tahtotila on nyt hyvä, mutta paljon meillä on toki vielä parannettavaa. Ero entiseen on kuitenkin selvä. Ennen meillä oli paljon hyviä asioita paperilla, mutta teot puuttuivat. Mutta nyt johto ja myös koko henkilöstö on sitoutunut myös tekemiseen, työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen Parhaimmillaan on pystytty olemaan ilman työtapaturmia yhtä perää jo 88 päivää vuonna Hyvä tapaturmakehitys palkitaan nyt myös taloudellisesti, sillä työtapaturmien määrä on yksi tekijä bonuspalkassa, Röppänen kertoo. Sairauspoissaolot puoleen Savon Sellussa panostetaan nyt myös työntekijöiden hyvinvointiin. Se on liikunnan lisäksi myös työolojen ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstö on otettu mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa. Tämä on kaiken onnistumisen edellytys, uskoo toimitusjohtaja Juha Koukka. Savon Sellussa toteutetut muutokset näkyvät parantuneen työilmapiirin lisäksi nyt myös sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaolojen määrä on meillä kahden vuoden aikana puolittunut. Vuonna 2004 sairauspoissaoloprosentti Savon Sellun omistaa Lontoon AIM-pörssissä noteerattu Powerflute Oyj. Pääomistaja yrityksessä on irlantilaisen Dermot Smurfitin johtama kansainvälinen sijoittajaryhmä. Ulkomainen omistus on tuonut monia muutoksia ja antanut uutta potkua tehtaan toimintaan. Henkinen muutos on todella suuri. Tuottavuutta on parannettu, työnkuvia on muutettu, organisaatiota on kevennetty ja henkilöstöä on vähennetty, kuvaa vuoden 2007 alusta uutena toimitusjohtajana aloittanut Juha Koukka. Aluksi Kuopiossa vähän vieroksuttiin ulkomaalaisomistusta, mutta nyt uusi isäntä Dermot Smurfit kerää jo työntekijöiltä kiitosta. Yrityksen omistajalla on nyt kasvot. Hallituksen puheenjohtajaa näkee täällä teholi kahdeksan, mutta viime vuonna vain neljä, Koukka toteaa tyytyväisenä. KARI RISSA Ulkomaalaisomistus parantanut yhteistyötä taalla, hän kiertää ja jututtaa ja hän on kiinnostunut myös työturvallisuusasioista. Yhteistyö uuden johdon kanssa pelaa hyvin. Tehtaaseen on myös ryhdytty investoimaan, työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen Nyt tehtaan henkilöstöllä on vahva usko siihen, että tehtaan toiminta jatkuu ja työpaikat säilyvät. Pelkäsimme 2000-luvun alussa, että vanha omistaja M-real olisi jopa lopettanut tehtaan. Nyt on uutta tekemisen makua ja tulevaisuus näyttää paremmalta, vaikka tehostamistoimet ovat raskaiden yt-kierrosten jälkeen vieneet täältä jopa 70 työpaikkaa, Röppänen sanoo. Tällä hetkellä Savon Sellu työllistää 190 henkilöä. Vielä vuonna 2004 palkkalistoilla oli yli 260 ihmistä.

8 0 tapaturma M-realin Kirkniemen tehdas: Puolitimme sairauspoissaolot M-realin Kirkniemen tehtaat valmistavat hyvälaatuista hienopaperia kolmella paperikoneella. Tehtaalla on töissä 675 ihmistä. Sari Ponnikas oli kesätöissä rullamiehenä paperikone kolmosella. Miten Kirkniemen paperitehtaan sairauspoissaolot voidaan puolittaa kahdessa vuodessa? TyöKuntoon-projektilla, vastaavat tehtaan henkilöstöjohtaja Olli Lehtinen ja työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen. Sairauslomien vähentäminen on mahdollista, kun löydetään oikeat keinot ja niitä lähdetään toteuttamaan hyvässä yhteistyössä. M-realin Kirkniemen tehtaan Työ- Kuntoon-projekti osoitti käytännössä, että uusilla toimintamalleilla sairauspoissaolojen todellisiin työperäisiin syihin voidaan vaikuttaa jopa merkittävästi. Vuonna 2004 Kirkniemen tehtaan sairauspoissaolojen määrä oli noussut jo 8,5 prosenttiin. Meille oli kerääntynyt todella mustia kustannuspilviä taivaalle sairauspoissaolojen vuoksi. Tehtaalta oli poissa lähes jatkuvasti keskimäärin noin 60 ihmistä erilaisten sairauslomien vuoksi. Se herätti meidät, henkilöstöjohtaja Olli Lehtinen Lehtinen lähti kehittämään TyöKuntoon-projektia yhdessä työntekijöiden Henkilöstöjohtaja Olli Lehtinen korostaa hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä koko tehtaan työhyvinvoinnin perustana. Työsuojeluvaltuutettu Taisto Niemisen mukaan TyöKuntoon-projekti paransi merkittävästi työntekijöiden työhyvinvointia. työsuojeluvaltuutetun Taisto Niemisen kanssa. Sairauspoissaolojen vähentämisessä on kyse mitä suurimmassa määrin yhteisestä edusta. Työnantaja voittaa säästyviä sairauskustannuksia. Mutta myös työntekijät voittavat, sillä heidän terveytensä ja hyvinvointinsa paranevat, Nieminen perustelee. Kirkniemessä TyöKuntoon-projektin sisällöstä ja kaikista toimintasäännöistä sovittiin hyvässä yhteishengessä tehtaan johdon ja eri henkilöstöryhmien kesken. Ilman luottamusta ja sitoutumista projekti ei olisi onnistunut. Huolta ihmisestä TyöKuntoon-projektissa keskeistä oli uudenlainen kiinnostus ja välittäminen ihmistä. Tehtaalla ryhdyttiin aidosti kantamaan huolta työntekijöistä vähän samaan tapaan kuin vielä joskus parikymmentä vuotta sitten. Me osaamme Suomessa kyllä asiajohtamisen, mutta ihmisten johtamisessa meillä on paljon oppimista, Lehtinen Sairauspoissaolojen suuri määrä on Lehtisen mukaan yleensä merkki siitä, että työyhteisössä ei kaikki ole hyvin. On puututtava ongelmien aiheuttajiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Pillereillä ei sairauslomia saada kuriin. Lehtisen mielestä ihmisiä ei saa asettaa tilanteeseen, jossa hän yrittää kaikin voimin työskennellä sinnikkäästi, vaikka hän koko ajan oireilee ja voi pahoin. Siitä ei seuraa kuin sairauslomien kierre. Se on pyrittävä katkaisemaan. Parannuksia työoloihin Oleellinen uusi asia Kirkniemen Työ- Kuntoon-projektissa oli työhönpaluukeskustelu, joita esimiehet alkoivat käydä kaikkien pitkältä sairaslomalta palaavien kanssa. Henkilökohtaisten ja luottamuksellisten keskustelujen avulla pyrittiin selvittämään, oliko sairauspoissaolo johtunut työoloissa olevista ongelmista. Samalla myös tuettiin sairaslomalla olleen työhönpaluuta, Nieminen Jos ongelmia ilmeni esimerkiksi työssä, työmenetelmissä tai esimiestoiminnassa, niihin lähdettiin mahdollisimman nopeasti etsimään yhdessä parannuksia. Projektin kantava ajatus oli, että puututaan niihin työssä oleviin syihin, jotka aiheuttavat sairastumisia ja poissaoloja. Vastuu työolojen parannustoimista on aina linjajohdon esimiehillä. Ongelmiin puuttumista helpotti se, että Kirkniemen tehtaan esimiehet saivat nyt luottamuksellisesti tiedon työperäisten sairauksien syistä ja he pystyivät näin etsimään niihin parannuskeinoja. Aiemmin tällaista tietoa ei esimiehelle annettu. Työoloja on Lehtisen ja Niemisen mukaan parannettu kahden viime vuoden aikana laajalla rintamalla. Myös työterveyshuolto oli kytketty tiivisti projektiin. Tarjoamme sairaanhoitoa ja kuntoutusta tarpeen mukaan, niin ikään ergonomisia parannuksia tehdään jatkuvasti. Työtehtäviä on pantu kiertoon ja jopa vaihdettu. Lähtökohtana on, että oikeat ihmiset pitää saada töihin oikeisiin paikkoihin, Lehtinen korostaa. Työturvallisuustoiminnan painopiste on viime vuosina Kirkniemen tehtaalla siirtynyt aiempaa selkeämmin tapaturmien ja työperäisten sairauksien ennalta ehkäisyyn. Esimerkiksi vaaratilanneilmoituksia tehtiin viime vuonna jo yli 500. Palautetta työolojen kehittämisen on saatu myös koko henkilöstölle tehdystä työilmapiirikyselystä. Myös tämä kysely paljasti, että työilmapiriin vaikuttaa aivan keskeisesti esimiesten toiminta, niin hyvässä kuin pahassa. Tästä syystä olemme nyt parin vuoden ajan panostaneet paljon esimiesten johtamiseen, erityisesti ihmissuhdetaitoihin. Lehtinen kertoo. Vuonna 2006 M-realin Kirkniemen tehtaan sairauspoissaolot olivat pudonneet jo 4,9 prosenttiin työajasta. Olemme todellakin pystyneet puolittamaan sairauspoissaolot. Työ- Kuntoon-projektin onnistumisesta kertoo myös, että en ole kuullut työntekijöiltä sen aikana oikeastaan yhtään suurempaa valitusta. Monet sen sijaan ovat kiitelleet, että on heistä alettu välittämään, työsuojeluvaltuutettu Nieminen TyöKuntoon-projekti lisäsi myös tehtaalla yhteistyötä eri henkilöstöryhmien kesken. Työilmapiirikin on parantunut. Vaikuttaa jopa siltä, että ihmiset viihtyvät nyt aiempaa paremmin työssään, Nieminen arvioi. TyöKuntoon-projektin synnyttämät uudet hyvät käytännöt jatkuvat edelleen Kirkniemen tehtaalla. Esimiehen työsuojeluopas työkirja. Opas sisältää ohjeita työsuojelutehtävien hallintaan. 64 sivua, 8 euroa. Henkilönsuojaimet työssä Ohjeita henkilönsuojainten valinnasta, käytöstä ja huollosta. Kirjassa käsitellään suojakypärät, kuulon-, silmien- ja kasvon-, hengityksen-, jalkojen-, käsien- ja putoamissuojaimet sekä suojavaatteet. 144 sivua. 17 euroa. Hyviä turvallisuuskäytäntöjä yhteisellä työpaikalla. VHS-ohjelma 11 minuuttia, 15 euroa. Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuusaineistoa Hyvä näyttöpäätetyöpiste Verkkojulkaisu osoitteessa: Hyvä turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Kirjassa esitellään tilaaja-toimittaja suhteen pelisäännöt. Kirjaan on koottu esimerkkejä 13 eri yrityksestä. 48 sivua, 5 euroa. Työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät. Kirja kuvaa yleisen toimintamallin yhdistetyn järjestelmän rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi. 128 sivua, 10 euroa. Riski-Arvi 2.3 -cd-rom Tietokonesovellus työympäristön riskien arviointiin. Sen avulla kartoitetaan työpaikalla esiintyvät vaarat, määritellään niiden aiheuttamien riskien suuruudet sekä kirjataan toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi euroa, päivitys aiemmista Riski-Arvin versioista 50 euroa. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta osat I-III Julkaisu on kaikille aloille soveltuva työsuojelun perusaineisto. 136 sivua. 12 euroa. Turvallisuudella tulosta. Tavoitteena 0 tapaturmaa. Kirja esittelee toimintamalleja, joiden avulla yritys voi parantaa turvallisuustasoaan 0 tapaturma-ajattelun pohjalta. Kirjaan on koottu 22 hyvää esimerkkitapausta Tilaukset ja yhteydenotot: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki, fax , julkaisumyynti@ttk.fi, 0 tapaturma -lehteä saa maksutta Työturvallisuuskeskuksesta! yrityksistä, joissa turvallisuustyöllä on saavutettu tuloksia. 9 euroa. Työturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Työturvallisuuskorttikoulutukseen osallistuvan aineisto. Tietovihko kuvaa vaaratekijöitä ja työsuojelua yhteisellä työpaikalla. 48 sivua. 5 euroa. Teollisuusnosturin käyttäjän opastus ja ohjaus. Kirja antaa turvallisen nostamisen perustiedot nostojen suunnittelusta nosturin käyttöön. 40 sivua, 12 euroa.