tapaturma UPM Stracel näytti:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tapaturma UPM Stracel näytti:"

Transkriptio

1 0 tapaturma 0 Turvallisuusjohtaja Jim Bergeron, Stora Enso: Vastuullisuus ja sitoutuminen avainasioita s. 3. Olli Lehtinen ja Taisto Nieminen, M-real Kirkniemi: TyöKuntoon-projektilla sairauspoissaolot puoleen s. 8 tapaturma Paperiteollisuuden työturvallisuuslehti 2007 Metsäalan työmarkkinajohtajat: Työturvallisuuteen panostettava enemmän Paperi- ja selluteollisuuden työturvallisuus kaipaa uutta puhtia ja sisältöä. Tästä alan työmarkkinajohtajat ovat yksimielisiä. Työtapaturmien, ammattitautien ja sairauspoissaolojen määrä on saatava laskemaan. Tämä on kaikkien meidän yhteinen etu, vaativat Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen (kuvassa vasemmalla), Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jari Forss ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne yksissä tuumin. s. 4. Savon Sellu Oy: Nyt työturvallisuus ykkösasia tehtaalla Savon Sellussa moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun irlantilaisen Dermot Smurfitin keräämä kansainvälinen sijoittajaryhmä osti tehtaan vuoden 2005 alussa. Meillä on uusi tekemisen meininki. Työturvallisuus on nyt meillä ykkösasia, toteaa Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka. s. 8. Sivu 2: Pidetään huolta työhyvinvoinnista Työturvallisuudessa käänne parempaan Sairauspoissaolojen syyt tutkitaan UPM:n Stracelin tehdas valmistaa Strasbourgissa Ranskassa päällystettyä aikakausilehtipaperia yhdellä Valmetin tekemällä paperikoneella. Tehtaassa on töissä tällä hetkellä noin 320 ihmistä. UPM Stracel näytti: Nolla tapaturmaa on mahdollista Olemme parhaimmillaan pystyneet olemaan jo 400 päivää peräkkäin ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia, kertoo tyytyväisenä UPM:n Stracelin toimitusjohtaja Philippe Gaudron. Neljässä vuodessa poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä saatiin tässä Strasbourgissa Ranskassa aikakausilehtipaperia valmistavassa tehtaassa putoamaan nollaan. Työturvallisuus on nykyisin tärkeä osa tehtaan johtamista. Kaikki lähtee johdon ja esimiesten sitoutumisesta siihen, että työtapaturmia ei saa sattua. Ne pystytään torjumaan, kun niin halutaan. Jokaisen on päästävä joka päivä terveenä työstä kotiin, toimitusjohtaja Gaudron vaatii. Meillä on Suomessa vielä paljon parannettavaa työturvallisuudessa, jotta pääsemme maailman kärkeen. Stracelin kokemuksista ja hyvistä saavutuksista kannattaa ottaa mallia, UPM:n työturvallisuusasioista vastaava johtaja Kaisa Lehtipuro suosittelee. Stracel on UPM:n 21 paperitehtaasta tällä hetkellä paras työtapaturmien määrällä ja taajuudella mitattuna. Lehtipuron mielestä Stracelin hyvä työturvallisuus selittyy ylimmän johdon sitoutumisella sekä järjestelmällisellä ja jatkuvalla kehitystyöllä. Lisää s. 6. Lyhyt kierto parempi terveydelle s. 5.

2 Sivu 0 tapaturma 0 tapaturma Paperiteollisuuden työturvallisuuslehti 2007 Päätoimittaja: Carl-Henrik Lemström, Toimituksellinen sisältö: Karissa Oy/, Kuvat: Taitto: Teppo Jokinen, Julkaisija: Paperiteollisuuden työalatoimikunta: Pauli Karjalainen, Mauri Kinnunen, Heikki Lauronen, Juha Mutru, Markku Palokangas, Kari Ritolahti, Hannu Ulenius, Harri Veirto ja Jaakko Väärä. Kustantaja: Työturvallisuuskeskus Lönnrotinkatu 4B Helsinki puh , fax Kirjapaino: PunaMusta Oy, Iisalmi 2007 Pääkirjoitus Pidetään huolta työhyvinvoinnista Nykypäivän työelämän vaatimukset kuten tiukat aikataulut, kiire, työpaineet ja hankalat työajat sekä monet yksityiselämään liittyvät tekijät kuten ihmissuhdeongelmat ja liikunnan puute voivat olla uhka työntekijöiden työssä selviytymiselle ja jaksamiselle. Työperäiset sairaudet, työtapaturmat ja työkyvyttämyyseläkkeet syövät merkittävästi rahaa ja heikentävät sekä ihmisten että yritysten hyvinvointia. Työhyvinvoinnista kannattaa pitää hyvää huolta työntekijöiden koko työuran. Se tarkoittaa työn, työyhteisön ja työympäristön kokonaisvaltaista kehittämistä. Avainasemassa ovat hyvä johtaminen ja työn hallinta. Pelkkä keppijumppa ja sauvakävely eivät riitä. Työpaikoilla työhyvinvointia kannattaa lähteä edistämään yhteistyönä. Työnantajien ja esimiesten tulee luoda puitteet ja johtaa työhyvinvointitoimintaa samaan tapaan kuin muutakin yritystoimintaa. Työntekijöillä on puolestaan vastuu omasta toimintakunnostaan ja elintavoistaan. Työoloja parantamalla on mahdollista parantaa samalle kertaa sekä yritystoiminnan kilpailukykyä että työntekijöiden työssä jaksamista. Hyvä työkyky kannattaa. Investointi työhyvinvointiin on mitä suurimassa määrin investointi tulevaisuuteen. Yhteistyössä on voimaa Työsuojelutoiminnassa yhdistyvät sekä yritysten että työtekijöiden edut. Tästä muun muassa maamme merkittävimmät metsäteollisuuden työmarkkinajohtajat ovat tässä lehdessä (sivu 3) harvinaisen yhtä mieltä. Hyvä vuoropuhelu ja yhteistyö ovat työpaikoilla työturvallisuuden pohja. Ongelmat tulee rohkeasti nostaa pöydälle. Yhdessä niihin on myös lähdettävä etsimään ratkaisuja. Johdon ja esimiesten kannattaa ottaa työntekijät mukaan parantamaan omia työolojaan. Heillä on yleensä uskomattoman paljon ideoita, joita voidaan hyödyntää. Kun yhdessä etsitään ja päätetään oman työpaikan tärkeimmät kehityshankkeet, saadaan kaikki yleensä osallistumaan ja myös sitoutumaan. Työsuojelutoiminnan pitäisi olla näkyvää, innostavaa ja hauskaakin. Muuten ei saavuteta hyviä tuloksia. Hyvät tulokset taas kannustavat ja innostavat uusiin ponnisteluihin ja työolojen jatkuvaan parantamiseen. Paperialan työalatoimikunta Vuoden 2005 tilastot: Taas käänne parempaan Paperi- ja selluteollisuuden työtapaturmataajuus kääntyi vuonna 2005 pienen nousun jälkeen taas laskuun. Vuonna 2005 paperi- ja selluteollisuudessa sattui 32,4 työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Edellisvuonna taajuus oli 33,8. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton tuoreimmat tilastot osoittavat, että vuonna 2005 paperi- ja selluteollisuudessa korvattiin yhteensä työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2004 korvattujen työpaikkatapaturmien määrä oli Työpaikkatapaturmista vuonna 2005 johti yli neljän päivän työkyvyttömyyteen. Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ry ovat käynnistämässä yhdessä kaksivuotisen tutkimushankkeen, jonka avulla pyritään selvittämään sairaslomien syitä ja hallintakeinoja. Tutkimushankkeen tavoitteena on löytää uusia ja aiempaa parempia keinoja erityisesti paperiteollisuuden työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen ja sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tällä hetkellä paperiteolli- Ruotsin paperi- ja massateollisuus on ottanut vuoden 2006 loppupuolella ottanut käyttöön Entré-passet nimisen kortin, joka käytännössä vastaa meillä laajasti käytössä olevaa Työturvallisuuskorttia. Entré-kortti on tarkoitettu ulkopuolisten urakoitsijoiden työntekijöille, jotka tulevat tehdasalueelle. Kortin on kehittänyt ja hallinnoi SSG, joka on seitsemän paperiteollisuusyri- Nämä työpaikkatapaturmat aiheuttavat paperi- ja selluteollisuudessa nykyisin keskimäärin 21,7 vuorokauden työstä poissaolon. Kymmenessä vuodessa paperi- ja selluteollisuuden työturvallisuus on selkeästi parantunut, sillä vuonna 1996 Sairauspoissaolojen syyt tutkitaan Työturvallisuuskeskuksen paperiteollisuuden työalatoimikunta järjestää jälleen kaksi ajankohtaispäivää, joissa käsitellään mm. työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä aiheita. Toinen tilaisuus järjestetään Mikkelissä Työpaikkatapaturmia miljoonaa työtuntia kohden Paperi- ja massateollisuuden työpaikkatapaturmien taajuus työpaikkatapaturmien taajuus oli 40,8 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2005 paperi- ja selluteollisuuden palveluksessa oleville työntekijöille ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta työpaikka tapaturmaa. Eräällä tehdasalueella sattui suuden työntekijät ovat sairaslomalla noin 7,5 prosenttia työajasta. Sairauspoissaoloprosentti on korkeimpia teollisuudessa. Hanke käynnistyy syksyllä 2007 ja toteutetaan vuosina Työterveyslaitos vastaa käytännön tutkimustyöstä. Tutkimuksessa on tarkoitus hyödyntää myös paikallisten osapuolten asiantuntemusta ja kokemusta. Kohteiksi on valittu Botnia Oy Kaskisen tehdas, M-real Oyj Kirkniemen ja Kyrö/Tako Board tehtaat, Stora Enso Oyj Anjalankosken ja Imatran tehtaat sekä UPM Kymmene Oyj Rauman ja Valkeakosken Tervasaaren tehtaat. Tutkimushankkeeseen osallistuvat kullakin valitulla paikkakunnalla tuotannon työntekijät, linjajohto, henkilöstön kehittämisen asiantuntijat ja työterveyshuolto. kuitenkin yksi työpaikkakuolemantapaus, kun kemiantehtaan palveluksessa ollut varastomies jäi trukilla junan alle. Vuonna 2006 paperi- ja selluteollisuudessa ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta työpaikkatapaturmaa. Tietoa sairauspoissaolojen syistä kerätään muun muassa kyselyillä, henkilöhaastatteluilla ja tapaustutkimuksilla. Uusia työhyvinvointia edistäviä keinoja etsitään työpajoissa. Kehittämistoimintaa ja sen tuottamia hyviä käytäntöjä arvioidaan seurantakyselyillä ja työpajatyöskentelyllä. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Stora Enso Oyj:n ylilääkäri Jarmo Taipale. Paperiteollisuuden työturvallisuuden ajankohtaispäivät tyksen omistama yhtiö. Korttikoulutus tapahtuu verkossa, joten urakoitsijat voivat kouluttaa väkensä helpolla tavalla etukäteen. Tällä hetkellä n. 50 paperi- ja massatehdasta ovat liittyneet Entré-järjestelmään. Kortin piirissä on noin 800 urakoitsijayritystä ja heillä on palveluksessan noin työntekijää. Rauta- ja terässekä kaivosteollisuuden ovat ja toinen Tampereella. Alustuksina kuullaan myös työsuojelupiirin ajankohtaisia havaintoja ja kommentteja sekä työterveyshuollon näkemyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia sairauspoissaoloihin. Ajankohtaispäivät on tarkoitettu työsuojeluhenkilöstölle, työterveyshuollon edustajille sekä erityisesti linjajohdon edustajille. Tilaisuuksien tarkka ohjelma hintatietoineen on nähtävänä työalatoimikunnan internetsivuilla: Lähde: TVL 2007 Ruotsissa käyttöön Entré-työturvallisuuskortti SSG 2200 SSG (10) SSG 2200 Urakoitsijoiden turvallisuuskoulutukselle asetettavat Merkintä Päiväys 14 Versio Urakoitsijoiden turvallisuuskoulutukselle asetettavat vaatimukset SSG Teknik AB myös liittymässä Entré-korttijärjestelmään. Niin ikään kemianteollisuus ainakin Ruotsin länsirannikolla aikoo ottaa järjestelmän käyttöön. Sen sijaan rakennusteollisuudessa ei tiettävästi vielä ole suunnitelmia tähän suuntaan. Lisätietoja saa internetistä osoitteesta: Tietoa on sekä ruotsiksi että englanniksi. Osa materiaalista on myös suomeksi. Ilmoittautuminen päiville tehdään Työturvallisuuskeskuksen kurssisihteerille Anitta Eskola-Tapiovaaralle, puh. (09) tai Lisätietoja tilaisuuksista antaa asiantuntija Carl-Henrik Lemström, puh (09)

3 0 tapaturma Turvallisuusjohtaja Jim Bergeron, Stora Enso: Johtajuutta, tavoitteita, vastuullisuutta ja sitoutumista Työturvallisuutta on johdettava samaan tapaan kuin muutakin yritystoimintaa. Siinä tarvitaan johtajuutta, vastuullisuutta, tavoitteita ja sitoutumista, korostaa Stora Enso Oyj:n uusi turvallisuusasioista vastaava johtaja Jim Bergeron. Stora Enso on nyt tosissaan pyrkimässä kohti maailman kärkeä työturvallisuudessa. Tämän syksyn aikana yhtiön ylimmän johdon on tarkoitus hyväksyä uusi strategia työturvallisuustoiminnalle. Haluamme muuttaa myös sanat käytännön teoiksi läpi kaikkien tehtaiden. Lähtökohtana on tiukka ja kunnianhimoinen nolla tapaturmaa-ajattelu. Tämä on ylimmän johdon selkeä tahtotila. Tällä hetkellä meillä sattuu aivan liian paljon työtapaturmia. Bergeronin mukaan Sora Enson kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen perustuu neljälle kulmakivelle: johtajuus, selkeät tavoitteet, vastuullisuus ja aito sitoutuminen. Uusi strategia viedään nyt läpi koko linjan kaikkiin tehtaisiin eri puolilla maailmaa ensi vuoden aikana. Työturvallisuus on Stora Enson yksi toiminnan perusarvoista jatkossa. Bergeronin mukaan Stora Enson ylin johto on oivaltanut Kokonaisvaltainen turvallisuusjohtaminen Turvallisuus Henkilö Omaisuus Tietotekniikkaa Työturvallisuus & työterveys Turvallinen käyttäytyminen/inhimillisten virheiden vähentäminen Sääntöjen noudattaminen Teollinen hygienia Vähentää onnettomuuksia/työtapaturmavakuutuskustannuksia/ työtapaturmia ja ammattitauteja/ häiriöitä ja tuotannon keskeytyksiä Kokonaisvaltainen riskien hallinta kannattavuuden maksimoiseksi Terve ja turvallinen työvoima Kustannusten vähentäminen Asiakaslähtöisyys Hyvä maine Ympäristö Terveysvaikutukset Henkilövahingot erinomaisen hyvin työturvallisuustoiminnan merkityksen koko yritystoiminnalle ja sen yhteiskuntavastuulle. Suurimmat haasteet uusien toimintatapojen omaksumiseen löytyvät keskijohdosta. Omistajat, asiakkaat ja lehdistö ovat alkaneet vaatia meiltä entistä yhteiskuntavastuullisempaa toimintaa. Uusi työturvallisuuden toimintastrategia on vastaus tähän. Hyvä turvallisuusjohtaminen parantaa Bergeronin mukaan oleellisesti myös tuottavuutta ja yrityksen taloudellista kilpailukykyä. Hyviä käytännön malleja Bergeronille eivät riitä paperille pannut julistukset, vaan hän etsii nyt käytännön tekoja, joilla työtapaturmien määrä saadaan myös oikeassa elämässä alenemaan. Meille valmistuu tämän syksyn aikana myös työturvallisuuden toimintaohjeisto, jossa Vahingontorjunta Palontorjunta Yritysvastuu Tuotevastuu JOHTAJUUS SELKEÄT TAVOITTEET VASTUULLISUUS SITOUTUMINEN Lähde: Jim Bergeron 2007 Jim Bergeronin mukaan hyvän turvallisuusjohtamisen pitää olla kokonaisvaltaista. Tavoitteena on oltava nolla tapaturmaa ja yritystoiminnan kannattavuuden maksimoiminen. Turvallisuusjohtaminen rakentuu johtajuudelle, selkeille tavoitteille, vastuullisuudelle ja sitoutumiselle. Stora Enso Oyj:n uusi työturvallisuusasioista vastaava johtaja Jim Bergeron asuu Yhdysvalloissa Wisconsin Rapidsissa, mutta hän käy säännöllisesti myös Suomessa. Kuka Jim? Stora Enson uusi turvallisuusasioista vastaava johtaja Jim Bergeron on pitkän linjan kokenut alan ammattilainen. Olen toiminut erilaisissa työturvallisuusalan johtotehtävissä Yhdysvalloissa jo 28 vuotta, Bergeron kertoo. Koko konsernin turvallisuusjohtajaksi Bergeron siirtyi Stora Enso North American turvallisuusjohtajan paikalta, kun Paavo Jäppinen lähti vuodenvaihteessa eläkkeelle. Vahvasti kokonaisvaltaiseen turvallisuusjohtamiseen ja nolla tapaturma-ajatteluun uskova Bergeron on suorittanut työturvallisuusalan maisterintutkinnon Lousianan yliopistossa. Siellä hän on myös toiminut turvallisuusjohtamisen opettajana kolme vuotta. Pääosin olen kerännyt työkokemukseni öljy-, kaasu- ja metsäteollisuuden yrityksistä. Muutaman vuoden toimin myös Louisianan osavaltion työsuojeluhallinnossa. Stora Enson palvelukseen Bergeron siirtyi yrityskaupan mukana, kun Stora Enso osti vuonna 2000 amerikkalaisen Consolidated Paperin, jonka turvallisuusjohtajana hän oli toiminut vuodesta 1998 lähtien. Asun edelleen Wisconsin Rapidsissa, jossa on myös toimistoni. Joudun kuitenkin matkustamaan paljon tehtaissamme eri puolilla maailmaa. Suomessakin olen tämä vuonna käynyt jo useamman kerran, Bergeron kertoo. Bergeron vastaa Stora Enson turvallisuuteen liittyvistä asioista. Työhyvinvointiin ja työterveyteen liittyvät asiat ovat nykyisin ylilääkäri Jarmo Taipaleen vastuulla. Paavon tehtävät on nyt jaettu meille kahdelle miehelle, Bergeron Tällä hetkellä Jim Bergeronia työllistää erityisesti Stora Enson uuden työturvallisuuspolitiikan ja toimintaohjelman laadinta. on hyvinkin yksityiskohtaisesti kerrottu miten työturvallisuutta pitää hoitaa. Parhaita käytäntöjä Bergeron on jo usean vuoden ajan koonnut maailman ykkösluokan yrityksistä esimerkiksi Du- Pont, Dow Chemical ja Paper Warehouse. Nyt näitä hyväksi havaittuja toimintamalleja ryhdytään soveltamaan myös Stora Enson kaikissa tehtaissa. Syksyn aikana Bergeron kouluttaa Stora Enson alueelliset työturvallisuusasiantuntijat, jotka siten ryhtyvät kouluttamaan tehtaiden johtoa ja työturvallisuushenkilöstöä. Ensi vuosi menee uuden toimintamallin sisäänajoon. Uskon, että tuloksia alkaa näkyä tapaturmatilastoissa jo muutaman vuoden kuluttua, kun turvallisuuskulttuuri saadaan pikku hiljaa muuttumaan paremmaksi. Kokonaisvaltainen uusi ote Bergeron uskoo kokonaisvaltaiseen ja järjestelmälliseen turvallisuusjohtamiseen. Työturvallisuutta on tehtaissa johdettava aivan samaan tapaan ja yhtä jämäkästi kuin johdetaan muutakin yritystoimintaa. Tärkeää on johdon sitoutuminen ja vastuullisuus. Toiminnalle on asetettava myös selkeät tavoitteet. Vastuu työturvallisuudesta ja työterveydestä on Stora Ensossa yksiselitteisesti tehtaan johtajilla ja esimiehillä. Työsuojeluasioita on myös johdettava näkyvästi. Hyvä johtaminen ei ole vain sanoja, vaan ennen muuta tekoja. Tämä on motivaation kannalta tärkeä asia, sillä turvalliset työolot vaikuttavat myös työviihtyvyyteen, Bergeron korostaa. Johdon on myös mitattava ja seurattava turvallisuustoiminnan tuloksia. Haluan, että mitataan tapaturmien ja sairauspoissaolojen lisäksi myös turvallisuustekoja ja toimintaa, esimerkiksi läheltä piti-ilmoitusten, turvallisuustarkastusten, koulutustapahtumien ja koulutettujen määrää.

4 0 tapaturma Metsäalan työmarkkinajohtajat: Työturvallisuuteen panostettava enemmän Työtapaturmien, ammattitautien ja sairauspoissaolojen määrä on saatava laskemaan. Tämä on kaikkien meidän yhteinen etu, vaativat Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jari Forss ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne yksissä tuumin. Puheenjohtaja Jouko Ahonen, Paperiliitto: Olemme huolissamme tapaturmakehityksestä Puheenjohtaja Jouko Ahonen haluaa tehostaa työsuojelua. Työtapaturmien määrä ja taajuus eivät ole laskeneet toivotulla tavalla. Liian moni vammautuu työpaikallaan. Tämä on ihmisten kannalta todella huolestuttavaa, korostaa Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen. Paperiteollisuuden väen vähennykset ja työnteon kiire näkyvät Ahosen mielestä myös työtapaturmatilastoissa. Vaikka olemme eri tavoin yrittäneet kampanjoida työturvallisuuden puolesta, työtapaturmien määrää ei ole saatu riittävästi alaspäin. Nyt meidän tulisi lähteä yhteisvoimin nostamaan työsuojelutyön arvostusta ja tehostamaan työturvallisuustoimintaa työpaikoilla. Se olisi kaikkien yhteinen etu, Ahonen Hyvä työsuojelutoiminta olisi Ahosen mielestä erityisesti työnantajille hyvää bisnestä. Nyt tapaturma- ja työkyvyttömyyskustannuksina hukataan uskomattoman paljon rahaa. Parempi olisi panna tämä raha torjuntatyöhön. Suomessa turvallisuustyö on työpaikoilla jäänyt vähän lapsipuolen asemaan. Riskipitoiseen työntekoon on jostain syystä meillä totuttu, vaikka ei kyllä pitäisi. Paperiliitto oli mukana pari vuotta sitten synnyttämässä Turvallinen paperitehdas-hanketta yhdessä Metsäteollisuus ry:n kanssa. Saimme hyviä papereita aikaan ja seminaarejakin pidettiin, mutta aika vähän siitä syntyi lopulta käytännön toimintaa. Jostain syystä tätä hyvää hanketta ei ole pystytty jalkauttamaan tehtaisiin. Tältä osin työ jäi kesken, Ahonen Mutta varmaan tässä itse kunkin täytyy katsoa nyt peliin, kun etsimme syytä miksi tämä hanke ja työturvallisuusasiat muutenkaan eivät oikein etene käytännössä. Luvut alaspäin Puheenjohtaja Ahonen haluaisi tapaturmaluvut nyt selvään las- kuun sekä määrän että taajuuden suhteen. Viimevuosien menoon pitää saada muutos. Mielestäni tähän on nyt kaikki mahdollisuudet, sillä yhteinen tahtotila työturvallisuustyön arvostuksen nostoon ja työhyvienvoinnin parantamiseen on olemassa työmarkkinajärjestöjen kesken. Hyvä esimerkki on kuluvan syksyn aikana käynnistyvä sairauspoissaolojen vähentämisprojekti, josta Paperiliitto on sopinut Metsäteollisuus ry:n kanssa. Olisi hienoa, jos yhdessä löytäisimme syyt sairauspoissaolojen suureen määrään ja myös keinot ja ratkaisut, joilla niitä voidaan vähentää. Työpaikkojen on itse löydettävä parhaat ratkaisut, sillä työsuojelua ei voi ulkoistaa, Ahonen Ahosen mielestä työolojen parantamisessa avainasemassa ovat yritysten ja tehtaiden johtajat. Mutta oma vastuunsa on myös työntekijöillä. Johdon ja kaikkien esimiesten tulisi ottaa työsuojelu ykkösasiaksi. Työntekijät kannattaa ottaa myös mukaan suunnittelemaan ka toteuttamaan työoloparannuksia. Työntekijät saadaan innostumaan ja sitoutumaan parhaiten, kun he pääsevät itse mukaan vaikuttamaan. Ahosen mielestä työsuojeluvaltuutetuille ja -asiamiehille pitäisi antaa riittävästi aikaa ja muita resursseja työolojen kehitys- ja parannustyöhön. Puheenjohtaja Antti Rinne, Toimihenkilöunioni: Paljon parannettavaa etenkin työhyvinvoinnissa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne on huolissaan työssä jaksamisesta. Perusturvallisuus on työpaikoilla järkkynyt. Meillä on paljon parannettavaa etenkin työhyvinvoinnissa. Työsuojelun pitäisi olla juuri nyt yrityselämän keskiössä, toteaa Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne. Paperi- ja selluteollisuuden kovat irtisanomiset näkyvät nyt työpaikoilla turvattomuuden lisäksi myös kovana työpaineena ja ylikuormituksena. On selvää, että kun entistä pienemmällä joukolla joudutaan painamaan tiukkoja töitä, alkavat jaksamisongelmat ilmetä. Stressi heijastuu erilaisia psykosomaattisina oirei- na. Kun ote lipsuu, väsyneille ihmisille sattuu myös entistä enemmän työtapaturmia, Rinne murehtii. Toimihenkilöiden työuupumus ei ole Rinteen mielestä kenen edun mukaista. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on noussut huolestuttavasti. Kova kvartaalitalous ja henkilöstön hyvinvointi ovat ajautuneet törmäyskurssille Väsyneet ihmiset eivät jaksa olla luovia ja innovatiivisia. Tästä työn tuottavuus ja laadukkuus alkavat kärsiä. Ei tämä voi olla millään tavalla myöskään työnantajien edun mu- Johtaja Jari Forss, Metsäteollisuus ry: Nollaan pitää pyrkiä määrätietoisesti Työsuojelu ei ole neuvottelukysymys. Meillä on yhteisenä tavoitteena työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauspoissaolojen määrän vähentäminen mahdollisimman tehokkaasti, korostaa Metsäteollisuus ry:n työmarkkina-asioista vastaava johtaja Jari Forss. Yrityksissä työsuojelun merkitys on Forssin mielestä hyvin oivallettu. Työturvallisuuden edistäminen on ennen muuta johtamisasia. Työtapaturmilla ja sairauspoissaoloilla on selvä yhteys yri- tysten taloudelliseen tulokseen. Kyllä korkein yritysjohto tämän nykyisin ymmärtää. Olen vilpittömästi sitä mieltä, että kaikki mahdollinen tehdään ja on tehty yrityksissä, jotta tapaturmia ja onnettomuuksia ei pitäisi tapahtumaan. Kaikista ponnisteluista huolimatta paperiteollisuuden työtapaturma- ja sairauspoissaololuvut ovat Forssin mielestä kuitenkin huolestuttavan korkeita. Parantamisen varaa on selvästi. Työturvallisuuden parantamiseen ei ole mitään erillistä Metsäteollisuus ry:n johtaja Jari Forss uskoo yhteistyöhön työsuojeluasioissa. vin, että ei satu tapaturmia, Forss korostaa. Forss uskoo, että koko alalla on hyvä yhteinen halu lähteä temppua, vaan työsuojelun pitäisi olla oleellisen tärkeä osa työpaikkojen päivittäistä työntekoa. Asiat tulisi tehdä niin hyparantamaan työturvallisuutta. Hän kiittelee Paperiliiton tutkimushakealoitetta, jolla nyt aiotaan selvittää syyt paperiteollisuuden suureen sairauspoissaolojen määrään. Toivon, että mahdollisimman nopeasti tutkimushanke tuottaa uutta tietoa ja toimintamalleja siihen, miten sairauspoissaolojen määrä voidaan lähteä vähentämään. Odotukset ovat tämän hankkeen suhteen varsin suuret niin meillä työantajapuolella kuin Paperiliitossakin. Tavoitteita tarvitaan Työmarkkinajohtaja Jari Forss on perehtynyt hyvin työturvallisuus- ja työterveysasioihin. Hän vastasi näistä asioista viiden vuoden ajan Palvelutyönantajien asiamiehenä. Syyttelemällä ei päästä eteenpäin. Näen, että meillä on paperi- ja selluteollisuudessa myös nyt hyvä pohja, miltä näitä asioita voidaan kehittää ja parantaa. Euroopan unioni on asettanut jäsenmaiden yhteiseksi tavoitteeksi työtapaturmien ja ammattitautien määrän ja taajuuden 25 prosentin vähentämisen vuoteen 2012 mennessä. Se on kova tavoite meille Suomessa yleensä ja myös paperi- ja selluteollisuudelle. Tosin me emme ole asettaneet Metsäteollisuus ry:nä mitään määrällisiä tavoitteita koko alaa koskien, vaan ne asetetaan yrityksissä.

5 0 tapaturma kaista, vaan päinvastoin. Työnantajien olisi Rinteen mielestä oivallettava, että hyvinvoivat ihmiset ovat yritysten tärkein voimavara, joka tekee tuloksen. Esimiehillä pitää olla aina riittävästi aikaa myös henkilöstöasioiden hoitoon, muuten ei synny hyviä tuloksia. Henkinen jaksamine ykkösjuttu Puheenjohtaja Rinne korostaa erityisesti henkisen työsuojelun merkitystä. Se on hänen mukaansa kaikkien työelämän osapuolta yhteinen asia. Nyt työpaikoilla tarvitaan aitoa yhteistyötä, jolla työhyvinvointia ja työturvallisuutta voidaan parantaa. Haasteita ja ongelmia riittää. Niitä ei voi ratkoa työantajan yksipuolisella mahtikäskyllä, vaan nimenomaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Rinne kaipaa eritysti helpotusta loppuun palamista aiheuttavien ylitöiden tekoon. Etenkin harmaat ylityöt pitää saada pois joko lisäämällä työtekijöiden määrää tai töiden uudenlaisella mitoituksella. Työhyvinvoinnin kannalta välttämätöntä on, että ylityöt ovat poikkeus, ei sääntö. Työputki pitää pystyä katkaisemaan riittävällä levolla. Rinteen mukaan tällä hetkellä monissa paperiteollisuuden yrityksissä johtamiskulttuuri mättää ja toimihenkilöt eivät uskalla kertoa ongelmista, koska pelkäävät tämän haittaavan urakehitystä tai jopa työssä pysymistä. Ikärasismi on myös yllättävän yleistä. Mutta onneksi meillä on myös vastaavasti useita esimerkillisiä yrityksiä, joissa yhteistyö on avointa ja luottamuksellista. Niissä ymmärretään työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden merkitys jo hyvin. Forss kertoo uskovansa työolojen jatkuvaan parantamiseen. Näin toimien yritykset saavuttavat parhaiten tuloksia. Nolla tapaturmaa -filosofia on hyvä lähtökohta. Työtapaturmia ei tietenkään saa hyväksyä, vaan niitä pitää torjua mahdollisimman tehokkaasti, hän korostaa. Lisää työturvallisuuslainsäädäntöä Forss ei Suomeen halua. Mitä lisäarvoa uudet lait toisivat? Meillä on nyt voimassa hyvin nykyaikainen työsuojelulainsäädäntö. Työolojen parantuminen on kiinni ennen muuta turvallisuuskulttuurista työpaikoilla. Professori Mikko Härmä, TTL: Lyhyt kierto hyvä myös terveydelle Lyhytkierto parantaa selvästi työtekijöiden terveyttä ja työhyvinvointia. Tästä meillä on vankkaa tutkimuksen perustuvaa tietoa, perustelee professori Mikko Härmä Työterveyslaitokselta. Paperi- ja selluteollisuuden työpaikoilla on parin viime vuoden ajan käyty vilkasta keskustelua vuorotyöjärjestelyistä. Osa tehtaista on päättänyt lähteä kokeilemaan uutta niin sanottua lyhytkiertoa. Osa tehtaista on päättänyt myös pysyä vanhassa pitkäkierrossa. Paperiliiton tekemän selvityksen mukaan uuteen lyhytkiertojärjestelmään on siirrytty kokeilun jälkeen kokonaan tai osittain kuudessa tehtaassa. Lyhytkiertokokeilu on paraikaa käynnissä 12 tehtaassa. Äänestyksen jälkeen 14 tehtaassa on päätetty, että lyhytkiertojärjestelmää ei edes kokeilla. Selvitys kertoo, että kokeiluneuvottelut ovat käynnistymässä kuudessa tehtaassa. Lyhytkiertojärjestelmä on vielä keskusteluasteella 15 tehtaassa. Perinteisesti paperi- ja sellutehtaissa työtä on tehty perinteisesti ns. pitkän kierron mukaan 20 päivän jaksoissa: 4 aamuvuoroa, 1 vapaa, 4 iltavuoroa, 1 vapaa, 4 yövuoroa, 6 vapaata. Lyhytkierto perustuu myös 20 päivän jaksoon, jossa on UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailla on kokeiltu lyhytkiertojärjestelmää. Kokeilu osoitti, että lyhytkiertojärjestelmällä on selviä myönteisiä vaikutuksia työtekijöiden terveyteen, kertoo työterveyslääkäri Mervi Kallio. Selvimmin lyhytkierron vaikutukset näkyivät työterveysasemalla unilääkkeiden menekissä. Lyhytkiertoa tekevät saivat Lyhytkiertoa on kokeiltu muun muassa UPM-Kymmenen Kaipolan tehtaalla, jossa on palattu äänestyksen jälkeen vanhaan perinteiseen pitkäkiertojärjestelmään. yhtä monta vuorovapaata kuin vanhassakin järjestelmässä: 2 aamuvuoroa, 2 iltavuoroa, 2 yövuoroa, 4 vapaapäivää, 2 aamuvuoroa, 2 iltavuoroa, 2 yövuoroa ja 4 vapaata. Nopea kierto hyväksi Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan nopea työvuorojen kierto olisi sekä työnantajien että työntekijöiden kannalta hyvä vaihtoehto. Kun työvuorojen kierto on nopeaa, ihmisen unirytmi ei häiriinny niin pahoin kuin perinteissä pitkässä kierrossa tapahtuu, Härmä vertaa. Terveysvaikutusten osalta lyhytkierto on professori Härmän mukaan monella tavalla parempi vaihtoehto kuin pitkä kierto. Työterveyslääkäri Mervi Kallio, UPM Jämsänkoski: Unilääkkeiden käyttö väheni Mervi Kallio toimii UPM:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaiden työterveyslääkärinä. Professori Mikko Härmä toimii Työterveyslaitoksessa osaamiskeskuksen johtajana. Uusi lyhytvuorojärjestelmä edistää tutkimustemme mukaan myös työn tehokkuutta ja laatua, kun työntekijät eivät väsy niin paljon kuin ennen ja he jaksavat tehdä työnsä aiempaa paremmin. Lyhyessä kierrossa ei ehdi kertyä univelkaa ja vireystila säilyy myös yövuorossa hyvänä. Elimistön vuorokausirytmi ja työntekijöiden sosiaalinen elämä eivät häiriinny niin paljon kuin mitä pitkässä kierrossa tapahtuu. Härmän mukaan erityisesti ikääntyneet työntekijät hyötyvät lyhytkiertojärjestelmästä, koska toipuminen etenkin yövuoroista on helpompaa. Hyvä asia on, että jos pitkästä kierrosta siirrytään lyhyeen kiertoon, monet haitalliset terveysvaikutukset vähenevät tai poistuvat jopa kokonaan, Härmä Vuorotyöstä terveyshaittoja Vuorotyö, jota tehdään nykyisin monella teollisuuden alalla, voivat aiheuttaa Härmän mukaan monenlaisia haitallisia terveysvaikutuksia, jotka näkyvät selvästi kansallisella tasolla. Unirytmin häiriintyminen ja väsymys ovat selkeimpiä vuorotyön haittoja. Ne taas voivat aiheuttaa monia erilaisia terveysriskejä, jos työstä palautumiseen jää liian vähän aikaa, Härmä Tutkimusten mukaan vuorotyö lisää noin 40 prosenttia sydän- ja verenkiertoelinten tauteja, etenkin ikääntyneillä työntekijöillä. Pitkään tehty vuorotyö voi näkyä näkyy ihmisten elämässä vielä eläkepäivilläkin, jos normaaliin päivärytmiin ei oikein tahdo päästä kiinni. Vuorotyö voi myös lihottaa, kun elämänrytmin muutokset saattavat lisätä stressiä ja ruokahalua. Usein myös tupakointi lisääntyy. Vuorotyö ja varsinkin liikalihavuus lisää myös noin 50 prosentilla työntekijöistä kakkostyypin diabeteksen ilmenemistä. Tämä on erityisesti ikääntyvien työtekijöiden merkittävä riskitekijä. Härmän mukaan tuoreet tutkimukset osoittavat, että pitkäaikainen vuorotyö voi lisätä niin ikään naisten rintasyöpäriskiä jopa noin 40 prosentilla. Lyhytkierto on siis terveysvaikutuksiltaan selvästi parempi vaihtoehto kuin perinteinen vuorotyö, Härmä korostaa. nukuttua aiempaa paremmin. Unilääkereseptejä ei jouduttu kirjoittamaan niin paljon kuin pitkän kierron aikana. Osa työntekijöistä on päässyt unilääkkeistä jopa kokonaan eroon. Kallion mukaan lyhytkiertojärjestelmässä erityisesti ikääntyvät työntekijät näyttävät selviävän paremmin kuin vanhassa järjestelmässä. Unirytmin muutokset on lyhyessä kierrossa helpompi hallita. Palautuminen yövuoroista on nopeampaa. Työntekijät eivät valita väsymystä niin paljon kuin ennen, Kallio Kallio uskoo, että lyhytkiertojärjestelmän myönteiset pitkäaikaiset terveysvaikutukset alkavat näkyä vasta vuosien kuluttua. Vuosi on vähän liian lyhyt aika kovin dramaattisiin muutoksiin. Mutta jo nyt näiden nähtävissä olevien terveysvaikutusten pohjalta uskallan suositella lyhytkiertoa paritehtaisiin, Kallio Jämsänkosken ja Kaipolan paperitehtailla käynnistettiin lyhytkiertokokeilu äänestyksen jälkeen keväällä Nyttemmin äänestyksen jälkeen Jämsänkoskella on päätetty ottaa lyhytkierto vakituiseen käyttöön. Kaipolassa sen sijaan on äänestyksen jälkeen palattu vanhaan pitkäkiertojärjestelmään.

6 0 tapaturma Stracel UPM:n turvallisin tehdas: Mahdollista on yli vuosi nollassa Olemme parhaimmillaan pystyneet olemaan jo 400 päivää peräkkäin ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia, kertoo tyytyväisenä UPM:n Stracelin toimitusjohtaja Philippe Gaudron. Nolla tapaturmaa-tavoite on täysin mahdollinen myös suuressa paperitehtaassa. Hyvä esimerkki on UPM:n Stracel. Neljässä vuodessa poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä saatiin tässä Strasbourgissa Ranskassa aikakausilehtipaperia valmistavassa tehtaassa putoamaan nollaan. Työturvallisuus on nykyisin tärkeä osa tehtaan johtamista. Kaikki lähtee johdon ja esimiesten sitoutumisesta siihen, että työtapaturmia ei saa sattua. Ne pystytään torjumaan, kun niin haluamme. Jokaisen on päästävä joka päivä terveenä työstä kotiin, toimitusjohtaja Gaudron vaatii. UPM:n Stracelin tehtaassa on tällä hetkellä töissä yhteensä noin 320 henkilöä. Vuosituotanto on noin tonnia päällystettyä aikakausilehtipaperia. Suurin osa tuotannosta myydään Keski-Euroopan markkinoille. Gaudron korostaa, että asiakkaat ja omistajat odottavat, että tehtaan toiminta on eettisesti korkealla tasolla. Tärkeää on myös havaita, että hyvä työturvallisuus on tiukasti sidoksissa hyvään tuottavuuteen ja toiminnan laatuun. Johdon sitoutuminen työturvallisuuteen on avainasia. Pidän tuloksista ja haluan niitä esimiehiltä myös työturvallisuudessa. Karima Hivert vastaa tehtaan työsuojelu-, ympäristö- ja laatujärjestelmistä. Päästy nollaan Stracelissa sattuneiden työtapaturmien määrä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Tiukaksi ja kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettu nolla tapaturmaa saavutettiin vuonna Vuonna 2001 meillä sattui 22 poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa. Vuonna 2006 niitä sattui vain yksi, kertoo tehtaan työsuojelu-, ympäristö- ja laatujärjestelmistä vastaava Karima Hivert. Stracelissa pystyttiin toimimaan kesäkuusta 2005 heinäkuuhun 2006 runsaan vuoden ajan eli yhteensä 400 päivää ilman yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Pieniä lähinnä ensiapua vaatineita työpaikkatapaturmia sattui vuonna 2006 yhteensä vain neljä, kun niitä vielä vuonna 2001 oli yksitoista, Hivert laskee. Samaan aikaan myös sairauspoissaolojen määrä on merkittävästi vähentynyt. Vuonna 2001 poissaoloprosentti oli 6,5, mutta vuonna 2006 enää 3,2. Työturvallisuus- ja työterveystaso tehtaalla ovat parantuneet Hivertin mukaan monivuotisella tavoitteellisella työllä. Toimintajärjestelmänä meillä on vuodesta 2005 lähtien ollut OSHAS Laadimme sen yhteistyössä esimiesten kanssa. Tehtaan kaikki riskit on huolella kartoitettu ja arvioitu. Tehtaan omaa ja myös alihankkijayritysten henkilöstöä koulutetaan jatkuvasti turvallisuusasioissa. Vastuu linjajohdolla Stracelissa vastuu työturvallisuudesta on yksiselitteisesti linjajohdon esimiehillä. Heidän on huolehdittava siitä, että työtä voidaan tehdä joka päivä terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa. Johdon ja osastojen kuukausikokouksissa sekä tuotannon aamupalavereissa käydään turvallisuusasioita säännöllisesti läpi. Muun muassa kaikkiin läheltä piti-tilanteisiin Stracelin päällystettyä aikakausilehtipaperia valmistava tehdas on työturvallisuudeltaan UPM:n paras tehdas viime vuonna. Tehdas sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa. Toimitusjohtaja Philippe Gaudron esittelee tyytyväisenä palkintoa, jonka tehdas sai oltuaan vuoden ilman poissaoloon johtaneita työtapaturmia. tamiseen. Meillä on selvää näyttöä siitä, että panostukset työturvallisuuteen ovat myös taloudellisesti järkeviä ja kannattavia. Gaudron saa nykyisin kuukausittain raportit lähetä pitiilmoituksista ja sattuneista työtapaturmista. Käyn myös itse huolella kaikki tapaturmailmoitukset läpi ja puutun nopeasti asioihin, jos havaitsen parannettavaa. Tapaturmien syytekijät on saatava selville ja ne on poistettava, jotta jatkossa ei enää satu vastaavanlaisia. Hyvin tärkeää Gaudronin mielestä on myös yhteistyö ja työntekijöiden motivointi. Tehtaalle on perustettu työsuojeluneuvosto, jossa eri henkilöstöryhmillä on omat edustajansa. Neuvoston puheenjohtajana toimii tehtaan tuotantopäällikkö. Se kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Viestintä, henkilöstölehti ja ilmoitustaulut on meillä nykyisin valjastettu myös tehokkaasti työturvallisuustyöhön. Saavutuksista on kerrottava. Se kannustaa. Työturvallisuuden on oltava näkyvää ja kuuluvaa, Gaudron Kerran vuodessa Stracelin tehtaalla on turvallisuuspäivä koko henkilöstölle. Silloin järjestetään erilaista koulutusta, tehdään tarkastuskäyntejä ja arvioidaan yhdessä riskejä. Hyvät saavutukset pitää myös palkita taloudellisesti. Jos tehdas pääsee nollaan poissaoloon johtaneissa työtapatur- puututaan välittömästi, toimitusjohtaja Gaudron korostaa. Nykyisin esimiehet käyttävät työajastaan Stracelissa keskimäärin noin viisi prosenttia työturvallisuusasioiden johmissa, kuukausipalkkaan tulee lisää jokaiselle työntekijälle 26 euron bonus. Jatkuva haaste Vaikka Stracelissa päästiin vuonna 2006 nolla tapaturma-tavoitteeseen, työturvallisuustyö jatkuu ja ponnisteluja jopa aiotaan tehostaa entisestään. Pyrimme parantamaan työolojamme koko ajan pienin askelin. Työturvallisuusasioita on pidettävä jatkuvasti myös esillä, jotta ote ei pääse missään vaiheessa repsahtamaan, Gaudron ja Hivert korostavat. Kuluvan vuoden aikana tehtaalla on muun muassa tehostettu riskien arviointia ja lisätty esimiesten tekemien tarkastuskierrosten määrää. Tämä vuonna Stracelista tuli myös tupakkavapaa tehdas. Tupakointi on tehdasalueella nykyisin kokonaan kielletty. Jo aiemmin alkoholin käytössä on ollut tiukka nollatoleranssi. Vastuuntunto on selvästi herännyt. Ihmiset ovat motivoituneita, kun he ovat nähneet, että yhteiset ponnistelut ovat alkaneet tuottaa tulosta. Ennen monikaan ei uskonut, että nolaa tapaturmaa on mahdollista. Nyt sitä pidetään jo itsestään selvänä lähtökohtana.

7 0 tapaturma Johtaja Kaisa Lehtipuro, UPM: Paljon oppia Stracelista Suomeen Näin Savon Sellu Oy: Nyt panostetaan myös turvallisuuteen Kaisa Lehtipuro toimii UPM:n turvallisuusasioista vastaavana johtajana. eillä on Suomessa vie- paljon parannettavaa -Mlä työturvallisuudesta, jotta pääsemme maailman kärkeen Stracelin kokemuksista ja hyvistä saavutuksista kannattaa ottaa mallia, UPM:n työturvallisuusasioista vastaava johtaja Kaisa Lehtipuro suosittelee. Stracel on UPM:n 21 paperitehtaasta viime vuonna paras työtapaturmien määrällä ja taajuudella mitattuna. Lehtipuron mielestä Stracelin hyvä työturvallisuus selittyy ylimmän johdon sitoutumisella sekä järjestelmällisellä ja jatkuvalla kehitystyöllä. Toimitusjohtaja Gaudron johtaa jämäkästi ja tavoitteellisesti myös työturvallisuusasioita. Hän on näkyvästi itse mukana. Kenellekään ei ole tehtaalla jäänyt epäselväksi, mikä turvallisuusasioissa on johdon tahto, Lehtipuro kiittelee. Lehtipuron mukaan Stracelissa riskit on arvioitu hyvin ja niiden hallinnan eteen tehdään joka päiviä paljon töitä. OSHAS antaa hyvän pohjan ja luo järjestelmällisyyttä turvallisuustyöhön. Stracelissa on saatu myös henkilöstö mukaan työoloja parantamaan. Siellä on Lehtipuron mielestä oivallettu, että yhteistyö on tapaturmien ja ammattitautien torjunnassa välttämätöntä. Työtapaturmien määrä ja taajuuden voimakas vähentäminen ei ole myöskään mahdollista, jos työntekijät eivät tunne omaa vastuutaan ja ole motivoituneita. Lehtipuron mielestä Suomessakin pitäisi kaikilla paperi- ja selluteollisuuden työpakoilla lähteä nyt parantamaan ennen muuta turvallisuuskulttuuria. Täällä meilläkin voidaan hyvin päästä nolla tapaturmaa-tavoitteeseen. Se vaatii kuitenkin tahtoa ja tiukkaa toimintaa. Työturvallisuudesta ei saa missään olosuhteissa tinkiä. On myös toimittava aina niin kuin on sovittu. Tapaturmat ja läheltä piti-tapaukset pitää tutkia ja niistä on otettava opiksi, Lehtipuro linjaa. Neljäkymmentä vuotta vanhojen seinien sisällä on nyt uudenlainen tekemisen meininki. Työturvallisuus on nyt meillä ykkösasia, toteaa Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja Juha Koukka. Savon Sellun työsuojelun ydinryhmä: työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen, työsuojelupäällikkö Veijo Happonen, toimitusjohtaja Juha Koukka ja tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Savon Sellu Oy valmistaa Kuopiossa aallotuskartonkia, jota käytetään hedelmä- ja vihanneslaatikoiden raaka-aineena. Tehtaan Noin tonnin vuosituotannosta 95 prosenttia menee vientiin, lähinnä Etelä-Eurooppaan. Aallotuskartonkia valmistavassa Savon Sellussa moni asia on muuttunut sen jälkeen, kun irlantilaisen Dermot Smurfitin keräämä kansainvälinen sijoittajaryhmä osti tehtaan. Työturvallisuuteen panostetaan täällä nyt aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Yrityksen uusi ylin johto antoi selvästi ymmärtää, että safety first, turvallisuus kaikessa ensin, kertoo tehtaan työsuojelupäällikkönä toimiva uusi henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen. Työturvallisuus on nyt tärkeä osa tehtaan johtamista ja päivittäistä toimintaa. Vastuu työturvallisuusasioista on selkeästi linjajohdon esimiehillä. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyöja asiantuntijaelimenä. Esimerkiksi aamupalaverit aloitetaan nykyisin työturvallisuusasioiden läpikäynnillä. Olemme myös tehostaneet läheltä piti -ilmoitusten tekoa. Raportoin työturvallisuusasioista säännöllisesti yrityksen ylimmälle johdolle ja hallitukselle, kertoo tehtaanjohtaja Juha Kovanen. Työturvallisuus otetaan Kovasen mukaan nyt vahvasti huomioon myös uusien investointien suunnittelussa. Esimerkiksi vastikään päätetyssä perälaatikko- ja automaatioinvestoinnissa turvallisuusasiat ovat olleet heti alusta lähtien keskeisesti mukana, Kovanen Ennätys 88 päivää ilman tapaturmia Tavoitteeksi Savon Sellussa on asetettu tavoitteeksi nolla tapaturmaa. Pyrimme pienin askelin jatkuvasti parantamaan työolojamme ja turvallisuustasoamme, Happonen kertoo. Panostukset työtapaturmien ennalta ehkäisyyn ovat alkaneet myös tuottaa hyvää tulosta. Tapaturmien määrä on saatu kääntymään alaspäin. Vuonna 2004 tehtaalla sattui 24 korvaukseen johtanutta tapaturmaa, vuonna 2006 enää 16. Tahtotila on nyt hyvä, mutta paljon meillä on toki vielä parannettavaa. Ero entiseen on kuitenkin selvä. Ennen meillä oli paljon hyviä asioita paperilla, mutta teot puuttuivat. Mutta nyt johto ja myös koko henkilöstö on sitoutunut myös tekemiseen, työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen Parhaimmillaan on pystytty olemaan ilman työtapaturmia yhtä perää jo 88 päivää vuonna Hyvä tapaturmakehitys palkitaan nyt myös taloudellisesti, sillä työtapaturmien määrä on yksi tekijä bonuspalkassa, Röppänen kertoo. Sairauspoissaolot puoleen Savon Sellussa panostetaan nyt myös työntekijöiden hyvinvointiin. Se on liikunnan lisäksi myös työolojen ja osaamisen kehittämistä. Henkilöstö on otettu mukaan suunnittelemaan ja kehittämään toimintaa. Tämä on kaiken onnistumisen edellytys, uskoo toimitusjohtaja Juha Koukka. Savon Sellussa toteutetut muutokset näkyvät parantuneen työilmapiirin lisäksi nyt myös sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaolojen määrä on meillä kahden vuoden aikana puolittunut. Vuonna 2004 sairauspoissaoloprosentti Savon Sellun omistaa Lontoon AIM-pörssissä noteerattu Powerflute Oyj. Pääomistaja yrityksessä on irlantilaisen Dermot Smurfitin johtama kansainvälinen sijoittajaryhmä. Ulkomainen omistus on tuonut monia muutoksia ja antanut uutta potkua tehtaan toimintaan. Henkinen muutos on todella suuri. Tuottavuutta on parannettu, työnkuvia on muutettu, organisaatiota on kevennetty ja henkilöstöä on vähennetty, kuvaa vuoden 2007 alusta uutena toimitusjohtajana aloittanut Juha Koukka. Aluksi Kuopiossa vähän vieroksuttiin ulkomaalaisomistusta, mutta nyt uusi isäntä Dermot Smurfit kerää jo työntekijöiltä kiitosta. Yrityksen omistajalla on nyt kasvot. Hallituksen puheenjohtajaa näkee täällä teholi kahdeksan, mutta viime vuonna vain neljä, Koukka toteaa tyytyväisenä. KARI RISSA Ulkomaalaisomistus parantanut yhteistyötä taalla, hän kiertää ja jututtaa ja hän on kiinnostunut myös työturvallisuusasioista. Yhteistyö uuden johdon kanssa pelaa hyvin. Tehtaaseen on myös ryhdytty investoimaan, työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen Nyt tehtaan henkilöstöllä on vahva usko siihen, että tehtaan toiminta jatkuu ja työpaikat säilyvät. Pelkäsimme 2000-luvun alussa, että vanha omistaja M-real olisi jopa lopettanut tehtaan. Nyt on uutta tekemisen makua ja tulevaisuus näyttää paremmalta, vaikka tehostamistoimet ovat raskaiden yt-kierrosten jälkeen vieneet täältä jopa 70 työpaikkaa, Röppänen sanoo. Tällä hetkellä Savon Sellu työllistää 190 henkilöä. Vielä vuonna 2004 palkkalistoilla oli yli 260 ihmistä.

8 0 tapaturma M-realin Kirkniemen tehdas: Puolitimme sairauspoissaolot M-realin Kirkniemen tehtaat valmistavat hyvälaatuista hienopaperia kolmella paperikoneella. Tehtaalla on töissä 675 ihmistä. Sari Ponnikas oli kesätöissä rullamiehenä paperikone kolmosella. Miten Kirkniemen paperitehtaan sairauspoissaolot voidaan puolittaa kahdessa vuodessa? TyöKuntoon-projektilla, vastaavat tehtaan henkilöstöjohtaja Olli Lehtinen ja työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen. Sairauslomien vähentäminen on mahdollista, kun löydetään oikeat keinot ja niitä lähdetään toteuttamaan hyvässä yhteistyössä. M-realin Kirkniemen tehtaan Työ- Kuntoon-projekti osoitti käytännössä, että uusilla toimintamalleilla sairauspoissaolojen todellisiin työperäisiin syihin voidaan vaikuttaa jopa merkittävästi. Vuonna 2004 Kirkniemen tehtaan sairauspoissaolojen määrä oli noussut jo 8,5 prosenttiin. Meille oli kerääntynyt todella mustia kustannuspilviä taivaalle sairauspoissaolojen vuoksi. Tehtaalta oli poissa lähes jatkuvasti keskimäärin noin 60 ihmistä erilaisten sairauslomien vuoksi. Se herätti meidät, henkilöstöjohtaja Olli Lehtinen Lehtinen lähti kehittämään TyöKuntoon-projektia yhdessä työntekijöiden Henkilöstöjohtaja Olli Lehtinen korostaa hyvän johtamisen ja esimiestyön merkitystä koko tehtaan työhyvinvoinnin perustana. Työsuojeluvaltuutettu Taisto Niemisen mukaan TyöKuntoon-projekti paransi merkittävästi työntekijöiden työhyvinvointia. työsuojeluvaltuutetun Taisto Niemisen kanssa. Sairauspoissaolojen vähentämisessä on kyse mitä suurimmassa määrin yhteisestä edusta. Työnantaja voittaa säästyviä sairauskustannuksia. Mutta myös työntekijät voittavat, sillä heidän terveytensä ja hyvinvointinsa paranevat, Nieminen perustelee. Kirkniemessä TyöKuntoon-projektin sisällöstä ja kaikista toimintasäännöistä sovittiin hyvässä yhteishengessä tehtaan johdon ja eri henkilöstöryhmien kesken. Ilman luottamusta ja sitoutumista projekti ei olisi onnistunut. Huolta ihmisestä TyöKuntoon-projektissa keskeistä oli uudenlainen kiinnostus ja välittäminen ihmistä. Tehtaalla ryhdyttiin aidosti kantamaan huolta työntekijöistä vähän samaan tapaan kuin vielä joskus parikymmentä vuotta sitten. Me osaamme Suomessa kyllä asiajohtamisen, mutta ihmisten johtamisessa meillä on paljon oppimista, Lehtinen Sairauspoissaolojen suuri määrä on Lehtisen mukaan yleensä merkki siitä, että työyhteisössä ei kaikki ole hyvin. On puututtava ongelmien aiheuttajiin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Pillereillä ei sairauslomia saada kuriin. Lehtisen mielestä ihmisiä ei saa asettaa tilanteeseen, jossa hän yrittää kaikin voimin työskennellä sinnikkäästi, vaikka hän koko ajan oireilee ja voi pahoin. Siitä ei seuraa kuin sairauslomien kierre. Se on pyrittävä katkaisemaan. Parannuksia työoloihin Oleellinen uusi asia Kirkniemen Työ- Kuntoon-projektissa oli työhönpaluukeskustelu, joita esimiehet alkoivat käydä kaikkien pitkältä sairaslomalta palaavien kanssa. Henkilökohtaisten ja luottamuksellisten keskustelujen avulla pyrittiin selvittämään, oliko sairauspoissaolo johtunut työoloissa olevista ongelmista. Samalla myös tuettiin sairaslomalla olleen työhönpaluuta, Nieminen Jos ongelmia ilmeni esimerkiksi työssä, työmenetelmissä tai esimiestoiminnassa, niihin lähdettiin mahdollisimman nopeasti etsimään yhdessä parannuksia. Projektin kantava ajatus oli, että puututaan niihin työssä oleviin syihin, jotka aiheuttavat sairastumisia ja poissaoloja. Vastuu työolojen parannustoimista on aina linjajohdon esimiehillä. Ongelmiin puuttumista helpotti se, että Kirkniemen tehtaan esimiehet saivat nyt luottamuksellisesti tiedon työperäisten sairauksien syistä ja he pystyivät näin etsimään niihin parannuskeinoja. Aiemmin tällaista tietoa ei esimiehelle annettu. Työoloja on Lehtisen ja Niemisen mukaan parannettu kahden viime vuoden aikana laajalla rintamalla. Myös työterveyshuolto oli kytketty tiivisti projektiin. Tarjoamme sairaanhoitoa ja kuntoutusta tarpeen mukaan, niin ikään ergonomisia parannuksia tehdään jatkuvasti. Työtehtäviä on pantu kiertoon ja jopa vaihdettu. Lähtökohtana on, että oikeat ihmiset pitää saada töihin oikeisiin paikkoihin, Lehtinen korostaa. Työturvallisuustoiminnan painopiste on viime vuosina Kirkniemen tehtaalla siirtynyt aiempaa selkeämmin tapaturmien ja työperäisten sairauksien ennalta ehkäisyyn. Esimerkiksi vaaratilanneilmoituksia tehtiin viime vuonna jo yli 500. Palautetta työolojen kehittämisen on saatu myös koko henkilöstölle tehdystä työilmapiirikyselystä. Myös tämä kysely paljasti, että työilmapiriin vaikuttaa aivan keskeisesti esimiesten toiminta, niin hyvässä kuin pahassa. Tästä syystä olemme nyt parin vuoden ajan panostaneet paljon esimiesten johtamiseen, erityisesti ihmissuhdetaitoihin. Lehtinen kertoo. Vuonna 2006 M-realin Kirkniemen tehtaan sairauspoissaolot olivat pudonneet jo 4,9 prosenttiin työajasta. Olemme todellakin pystyneet puolittamaan sairauspoissaolot. Työ- Kuntoon-projektin onnistumisesta kertoo myös, että en ole kuullut työntekijöiltä sen aikana oikeastaan yhtään suurempaa valitusta. Monet sen sijaan ovat kiitelleet, että on heistä alettu välittämään, työsuojeluvaltuutettu Nieminen TyöKuntoon-projekti lisäsi myös tehtaalla yhteistyötä eri henkilöstöryhmien kesken. Työilmapiirikin on parantunut. Vaikuttaa jopa siltä, että ihmiset viihtyvät nyt aiempaa paremmin työssään, Nieminen arvioi. TyöKuntoon-projektin synnyttämät uudet hyvät käytännöt jatkuvat edelleen Kirkniemen tehtaalla. Esimiehen työsuojeluopas työkirja. Opas sisältää ohjeita työsuojelutehtävien hallintaan. 64 sivua, 8 euroa. Henkilönsuojaimet työssä Ohjeita henkilönsuojainten valinnasta, käytöstä ja huollosta. Kirjassa käsitellään suojakypärät, kuulon-, silmien- ja kasvon-, hengityksen-, jalkojen-, käsien- ja putoamissuojaimet sekä suojavaatteet. 144 sivua. 17 euroa. Hyviä turvallisuuskäytäntöjä yhteisellä työpaikalla. VHS-ohjelma 11 minuuttia, 15 euroa. Työturvallisuuskeskuksen työturvallisuusaineistoa Hyvä näyttöpäätetyöpiste Verkkojulkaisu osoitteessa: Hyvä turvallisuusjohtaminen teollisuuden yhteisillä työpaikoilla. Kirjassa esitellään tilaaja-toimittaja suhteen pelisäännöt. Kirjaan on koottu esimerkkejä 13 eri yrityksestä. 48 sivua, 5 euroa. Työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöjärjestelmät. Kirja kuvaa yleisen toimintamallin yhdistetyn järjestelmän rakentamiseksi ja käyttöönottamiseksi. 128 sivua, 10 euroa. Riski-Arvi 2.3 -cd-rom Tietokonesovellus työympäristön riskien arviointiin. Sen avulla kartoitetaan työpaikalla esiintyvät vaarat, määritellään niiden aiheuttamien riskien suuruudet sekä kirjataan toimenpiteet riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi euroa, päivitys aiemmista Riski-Arvin versioista 50 euroa. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta osat I-III Julkaisu on kaikille aloille soveltuva työsuojelun perusaineisto. 136 sivua. 12 euroa. Turvallisuudella tulosta. Tavoitteena 0 tapaturmaa. Kirja esittelee toimintamalleja, joiden avulla yritys voi parantaa turvallisuustasoaan 0 tapaturma-ajattelun pohjalta. Kirjaan on koottu 22 hyvää esimerkkitapausta Tilaukset ja yhteydenotot: Työturvallisuuskeskus, Lönnrotinkatu 4 B, Helsinki, fax , 0 tapaturma -lehteä saa maksutta Työturvallisuuskeskuksesta! yrityksistä, joissa turvallisuustyöllä on saavutettu tuloksia. 9 euroa. Työturvallisuuskortti. Työturvallisuus yhteisellä työpaikalla. Työturvallisuuskorttikoulutukseen osallistuvan aineisto. Tietovihko kuvaa vaaratekijöitä ja työsuojelua yhteisellä työpaikalla. 48 sivua. 5 euroa. Teollisuusnosturin käyttäjän opastus ja ohjaus. Kirja antaa turvallisen nostamisen perustiedot nostojen suunnittelusta nosturin käyttöön. 40 sivua, 12 euroa.

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016

Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille. uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Hyvä hetki työlle ja työhyvinvoinnille uef.fi/tyosuojelupaivat2016 Yliopistosta hyvinvoiva työyhteisö Työhyvinvoinnin kehittäminen säästövaateiden puristuksessa Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI

Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI Sairaankuljetuksen turvallisuus on johtamista SEMINAARI 27.4.2006 Kuva: STM 2005 (muokattu) 2 Kuva: SaTuRH 3 Kuva: SaTuRH 4 Sairaankuljetustyön riskeille on tyypillistä: Riippuvuus hälytystehtävistä ja

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI HKScan on merkittävä työnantaja kaikissa toimintamaissaan, ja sosiaalinen vastuu on yksi konsernin vastuullisuustyön painopistealuista. HKScanille sosiaalisesti vastuullinen toimintatapa

Lisätiedot

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari

Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta. Uudellamaalla. Juhla-seminaari Työturvallisuuskilpailu 20 vuotta Uudellamaalla Juhla-seminaari Eteran auditorio 1.3.2017 Hannu J. Mäkinen Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri ry Työturvallisuuden kehittäminen jatkuu Työturvallisuusasioihin

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh

Teollisuustaito Oy Teollisuustaito Oy KAJAANI Y-tunnus: puh Teollisuustaito Oy 25.5.2016 3 Teollisuustaito Oy Kajaanilainen teollisuuden asiantuntijapalveluita tuottava yritys Asiakaskunta koko Suomen alueella Henkilöstöllä vahva kokemus teollisuuden tuotantolaitoksilla

Lisätiedot

Ratuke-seminaari

Ratuke-seminaari Ratuke-seminaari 31.10.2013 Miten kohti nolla tapaturmaa vuoteen 2020 mitä käytännössä pitää tapahtua Timo Pinomäki VR Track Oy 31.10.2013, Ratuke-seminaari 2013, Timo Pinomäki 2 ,

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ

TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma

Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma Nurmijärven kunnan työsuojelun toimintaohjelma 2016-2019 Työsuojelutoimikunta 9.2.2016 Yhteistyöryhmä 15.3.2016 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 30.3.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö Nurmijärven kunnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot