KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS"

Transkriptio

1 KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS Miia Konttinen Jonna Luukkonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijät KONTTINEN Miia LUUKKONEN Jonna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 60 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja TOPONEN Tiina Toimeksiantaja(t) Puuppolan tila, Kaarina ja Pauli Ahola Tiivistelmä Lähtökohtana opinnäytetyölle oli Aitokaura-tuotteiden menekin edistäminen. Työn tarkoituksena oli laatia innovatiivisia, kauraa sisältäviä, luontaisesti gluteenittomia välipalaohjeita koti- ja suurtalouskäyttöön. Tuotteet soveltuvat ensisijaisesti keliaakikoiden tarpeisiin. Käytännön tuotekehitystyö toteutettiin tuotekehityksen yleisiä periaatteita noudattaen. Valmistusmenetelmissä otettiin huomioon koti- ja suurtalousympäristöjen asettamat rajoitukset ja mahdollisuudet. Yhtenä lähtökohtana ohjeille oli niiden helppo ja nopea valmistustapa. Teimme Aitokaura tuotteita tunnetuksi myös olemalla mukana kolmessa eri esittelytilaisuudessa. Tuotekehitystyön tuloksena oli kaksitoista välipalaohjetta kotitalouskäyttöön sekä neljä suurtaloustuotantoon soveltuvaa välipalaohjetta. Välipalaohjeet olivat toteutukseltaan ja raaka-aineiltaan monipuolisia. Ohjeiden tarkoituksena oli toimia menekin edistäjänä tuote-esittelytilaisuuksissa sekä innoittaa kuluttajia valmistamaan uusia kauravälipalatuotteita. Ohjeet julkaistiin internetissä ja lisäksi niistä koottiin erillinen ohjevihko. Opinnäytetyö sisältää käyttökelpoista tietoa elintarvikeyrityksen tuotekehityksestä. Tuotekehittelemiämme välipalaohjeita hyväksi käyttäen voidaan kuluttajia kannustaa terveelliseen ravitsemukseen kauran käyttöä lisäämällä. Erityisen tarpeellisia kauraa sisältävät ohjeet ovat keliaakikolle. Kauraiset ruokaohjeet ovat hyödyllisiä myös suurtalouksille tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Avainsanat (asiasanat) Elintarvikeyrityksen tuotekehitys, välipalaohjeet, kaura, keliakia Muut tiedot Muut Aitokaura-tuotteiden menekin edistämiseen osallistuneet: AHO, Sonja ja MANNINEN, Virpi: KATAINEN, Katriina ja RONKAINEN, Miia: Gluteenittomien kauraleivonnaisten tuotekehitys

3 Authors KONTTINEN Miia LUUKKONEN Jonna Type of Publication Dissertation Pages 60 Confidential Language Finnish Title Until PRODUCT DEVELOPMENT OF OUT SNACKS Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor TOPONEN Tiina Assigned by Puuppolan tila, Kaarina and Pauli Ahola Abstract The starting point for the dissertation was to promote the sales of Aitokaura products. The purpose of the study was to compose innovative snack recipes containing oats, gluten-free by nature for the use in households and institutional catering. Primarily the products are suited to the needs of the people who have celiac disease. Practical product development was realized according to the general principles of product development. The limitations and possibilities of the household and institutional catering environments were taken into consideration in the preparation methods. One starting point for the recipes was their easy and quick method of the preparation. Aitokaura products were also made known by being involved in three demonstration occasions. The result of the product development consists of twelve snack recipes for the household use and four snack recipes suitable for institutional catering. The snack recipes vary by their realisation and ingredients. The purpose of the recipes was to work as a sale promoter at the product demonstration occasions and to inspire the consumers to prepare the new oat snack products. The recipes were published on the internet and also a recipe booklet was compiled. The dissertation includes practical information about the product development of a foodstuff company. By taking advantage of the snack recipes developed the consumers could encouraged towards healthier nutrition by increasing the use of oats. The recipes including oats are particularly useful for the people who have celiac disease. These oats recipes are also useful for institutional catering by making their product assortment more versatile. Keywords Product development of foodstuff company, snack recipes, oats, celiac disease Miscellaneous The other participates for the Aitokaura products sale promotion: AHO, Sonja and MANNINEN, Virpi: KATAINEN, Katriina and RONKAINEN, Miia: Research and development of gluten-free oat pastries

4 SISÄLTÖ 1 KAURA MAHDOLLISUUS ERIKOISTUA PUUPPOLAN AITOKAURA OSANA SUOMALAISTA KAURAN VILJELYÄ Työn lähtökohdat ja tavoite Toimeksiantajan esittely Aitokauran tie pellolta tuotteeksi KAURA ELINTARVIKERAAKA-AINEENA Kaura viljakasvina Kauran ravitsemukselliset ominaisuudet Kauran nykyinen käyttö KELIAKIA SAIRAUTENA Sairauden yleispiirteet Keliakian oireet ja diagnosointi Gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen Kaura keliaakikon ruokavaliossa VÄLIPALA OSANA ATERIARYTMIÄ ELINTARVIKEYRITYKSEN TUOTEKEHITYS Tuotekehitys käsitteenä Tuotekehitysprosessin vaiheet Ideointivaihe Esitutkimusvaihe Käytännön tuotekehitystyö TUOTEKEHITYKSELLÄ KAURAVÄLIPALOJA Prosessin vaiheet Tuotteet TUOTEKEHITYKSEN TULOKSET Aitokaura välipalatuotteiden arviointi Aitokaura-tuotteiden esittelytilaisuudet...33

5 Tuotemyyntinäyttely ravintoloille ja suurkeittiöille Keski-Suomen keliakiayhdistyksen jäsentapahtuma Sairaaloissa työskentelevien ravitsemusterapeuttien neuvottelupäivä Keliakiayhdistyksen jäsentapahtumassa saatu kirjallinen palaute KAURATUOTTEIDEN TULEVAISUUS...38 LÄHTEET...41 LIITTEET...44 Liite 1. Puolukkasmoothie...44 Liite 2. Uunihedelmävartaat, Calvadoskermaa...45 Liite 3. Broileritäytteinen munakasrulla...46 Liite 4. Kotitekoinen kauramysli...47 Liite 5. Luumuherkku aamupuurosta...48 Liite 6. Kaura-kinuskimakeinen...49 Liite 7. Yrttipistou-levite...50 Liite 8. Kaurainen tuorejuustolevite & Juuressosekeitto...51 Liite 9. Kauraiset mustatorvisienipyörykät...52 Liite 10. Kaura-uunipuuro...53 Liite 11. Helpot porkkanaletut...54 Liite 12. Suurkeittiöohje, kauramysli...55 Liite 13. Suurkeittiöohje, kaura-uunipuuro...56 Liite 14. Suurkeittiöohje, puolukkasmoothie...57 Liite 15. Suurkeittiöohje, luumuherkku aamupuurosta...58 Liite 16. Palautelomake Keski-Suomen keliakiayhdistyksen maistatustilaisuudessa...59 Liite 17. Ohjevihko Aitokaura-tuotteista..60 TAULUKKO: TAULUKKO 1. Välipalojen tuotekehityksen vaiheet..26 KUVIOT: KUVIO 1. Aitokaura-tuotepaketit..7

6 3 KUVIO 2. Kauran ravintoainekoostumus...10 KUVIO 3. Vehnän proteiinin koostumus.11 KUVIO 4. Keliakian ja vilja-allergian eroavaisuuksia.12 KUVIO 5. Gluteenittomien tuotteiden symboli 15 KUVIO 6. Heinäkasvien heimo 16 KUVIO 7. Kaura-uunipuuron tuotekehityksen vaiheita..30 KUVIO 8. Tuotepöytä Keski-Suomen Keliakiayhdistyksen maistatustilaisuudessa..34 KUVIO 9. Puolukkasmoothiet ravitsemusterapeuttien maistatustilaisuudessa 35

7 1 KAURA MAHDOLLISUUS ERIKOISTUA 4 Suomen jäsenyysvuodet Euroopan Unionissa ovat olleet usealle maataloutta harjoittavalle yrittäjälle muutoksen aikaa. Liittymisen mukanaan tuomat säädökset ovat asettaneet rajoitteita niin lihan, maidon kuin viljan tuotantoon. Yrittämisen perusasiat ovat maaseudulla samat kuin kaupungissakin. Tuotteille on oltava riittävästi kysyntää ja niiden tulee olla asiakkaiden mielestä houkuttelevia sekä kilpailukykyisiä muiden tarjolla olevien vaihtoehtojen kanssa. Pienten ja keskisuurten elintarvikeyrityksien voimavarana voidaan pitää erikoistumista. Tietyt asiakasryhmät arvostavat pienten valmistajien tuotteita, jotka usein tarjoavat yksilöllisen, perinteikkään sekä paikallisen vaihtoehdon kuluttajalle. Kauran viljely, jatkojalostus sekä tuotekehitys voivat olla avain suomalaisen viljanviljelyn selviytymiseen kotimaassa ja menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaan markkinoilla on havaittu tarvetta suomalaiselle puhtaalle, muista viljoista vapaalle kauralle, joka sopisi keliakiaa sairastaville. Sairautensa vuoksi keliaakikot eivät voi käyttää ruokavaliossaan vehnää, ruista tai ohraa. Maassamme ovat viime vuosina yleistyneet erityisruokavaliot, joilla tarkoitetaan sairauksien tai joidenkin terveydellisten syiden vuoksi noudatettavia ruokavalioita, joihin myös keliakia kuuluu. Keliaakikkojen määrä on lisääntynyt parantuneen diagnosoinnin myötä. Tällä hetkellä suomalaisesta väestöstä noin 1 % sairastaa keliakiaa. Kauran vapautunut käyttö keliaakikoiden ruokavaliossa on antanut mahdollisuuksia tuotekehitykselle. Tarve erikoistuotteille on kasvanut myös lisääntyneiden eritysruokavalioiden myötä ja elintarviketeollisuus sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat alkaneet vastata tuotekehityksellä kysyntään. Puhdasta kotimaista kauraa on alkanut viljellä Puuppolassa sijaitseva Aholoiden kauratila, joka tuottaa Aitokaura-nimistä tuotetta. Aitokaura tuotteen tunnettavuuden lisääminen Suomessa oli työmme lähtökohtana, mikä käynnistyi Aholoiden yhteydenotosta. Työn tavoitteena oli lisätä kauran käytön monipuolisuutta ruuanvalmistuksessa. Olimme mukana tässä projektissa kehittämässä keliaakikoiden ruokavalioon soveltuvia innovatiivisia, erilaisiin tilanteisiin sopivia välipalatuotteita kotitalouskäyttöön. Osa tuotekehittämistämme tuotteista soveltuu myös suurtalouksille.

8 5 Työn tuloksena oli kaksitoista eri tyyppistä välipalatuotetta, joilla toivomme ihmisten innostuvan ruoanvalmistuksesta ja saavan monipuolisuutta ja lisää makua jokapäiväiseen ateriointiin. Tuotteiden valmistusohjeet toimivat kuluttajien apuna ruuanvalmistuksessa sekä toimeksiantajan apuna markkinoinnin edistämisessä. Suunnittelemiemme välipalatuotteiden liittäminen osaksi ateriarytmiä voi edistää terveellistä ravitsemusta, kauran terveysvaikutteisuuden sekä säännöllisten ateria-aikojen avulla. Tuotteet tuovat erityisesti keliaakikoiden ruokavalioon vaihtelua sekä kaivattua kuitua. Kauraa sisältävät välipalaohjeet antavat myös uusia mahdollisuuksia suurtalouksiin. Kirjallisessa työssämme olemme käsitelleet tuotekehitystä elintarvikeyritysten näkökulmasta ja pohtineet sen merkitystä elintarvikeyrityksen menestymisen kannalta. Suurin ongelma pienyritysten tuotekehityksen toteuttamisessa lienee resurssien, kuten ajan ja monipuolisen osaamisen puute sekä tuotekehityksestä aiheutuvat kustannukset, jotka asettavat toiminnalle rajoituksia. 2 PUUPPOLAN AITOKAURA OSANA SUOMALAISTA KAURAN VILJELYÄ 2.1 Työn lähtökohdat ja tavoite Puuppolan tilan kaurayrittäjät Kaarina ja Pauli Ahola ottivat yhteyttä keväällä 2002 Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikköön toivoen apua Aitokaura tuotteidensa myynnin edistämiseen. Aihe osoittautui hyvin laajaksi, joten muodostimme kolme kahden henkilön työparia. Jokaiselle työparille etsittiin oma näkökulma lähestyä aihetta. Pareiksi muodostuivat Sonja Aho ja Virpi Manninen, joiden tarkoituksena oli paneutua markkinointiin ja tehdä tuotetta tunnetuksi Jyvässeudun suurtalouksien henkilöstön keskuudessa. Miia Ronkainen ja Katriina Katainen keskittyivät omassa työssään luontaisesti gluteenittomien, kauraa sisältävien leivonnaisten tuotekehittelyyn. Omassa työssämme paneuduimme luontaisesti gluteenittomien, kauraa sisältävien välipalojen tuotekehitykseen. Tuotekehityksen tarkoituksena oli kehittää luontaisesti gluteenittomia, yksinkertaisesti valmistettavia, kauraa sisältäviä leivonnais- ja välipalaohjeita, jotka soveltuisivat niin

9 6 keliaakikoille kuin muillekin. Tarve selkeille ja nopeatekoisille ohjeille oli tullut esille kuluttajien palautteesta Aholoille. Aitokauraa vastaavaa tuotetta ei Suomessa valmisteta, joten tilausta tuotteille on. Syksy 2002 oli ajankohtana hyvä tuotekehitykselle, uuden kaurasadon valmistuttua. 2.2 Toimeksiantajan esittely Kaarina ja Pauli Aholan omistama Puuppolan tila sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Korttajärven kylässä 12 km Jyväskylästä pohjoiseen Puuppolankoskentien varrella. Tila on ollut Aholan suvun omistuksessa vuodesta 1939 lähtien ja siirtyi nykyisille omistajille Pihapiiristä löytyy päärakennusten lisäksi entinen navettarakennus laajennuksineen. Siellä sijaitsevat jatkojalostus- ja varastotilat, konevarasto sekä viljakuivaamo. Viljakuivaamoon on tehty laajennus vuoden 2002 aikana, samalla remontoitiin viljankäsittely- ja pakkaustiloja. (Ahola & Ahola 2002.) Tilalla oli lypsykarjaa vuoteen 1967 saakka, kaksitoista vuotta myöhemmin nykyiset omistajat aloittivat tilalla lihakarjan kasvatuksen. Viljan viljelyyn siirryttiin vuonna 1998 ja kolmen viimeisen vuoden aikana tilalla on viljelty muista viljalajeista vapaata kauraa. Viljeltävää peltoalaa on noin 70 hehtaaria, johon on laskettu myös vuokratut maa-alueet. Aholat päätyivät erikoistumaan kauran viljelyyn monista syistä. EU:n tuomat muutokset tarkoittivat joko tilakoon suurentamista tai erikoistumista. Tilalla oli aiemmin viljelty viljaa siemenviljaksi, joten muutos ei ollut kovin radikaali. Kaarina Aholan keliakian myötä ajatus erikoistumisesta kauran viljelyyn vahvistui. Tilan tämänhetkinen tuotantosuunta on kauran viljely ja jatkojalostus. Tilan kokonaistuloksesta jatkojalostuksen osuus on jo nyt huomattava, ja se tulee tulevaisuudessa kasvamaan lisää. Näin ollen tilan tuotantoa, tuotantotiloja ja työpanosta tullaan suuntaamaan ja kehittämään entistä enemmän jatkojalostuksen suuntaan. (Emt.) 2.3 Aitokauran tie pellolta tuotteeksi Aitokauran uusi tuotantokausi alkaa keväällä toukokuussa korkealaatuisen siemenkauran kylvöllä huolellisesti muokatuille pelloille (Alimenta 2002, 19). Peltojen puh-

10 7 taus varmistetaan säännöllisillä tarkistuksilla. Sadon puhtaudesta hankitaan kaksi todistusta. Pellot tarkastaa ProAgrian agrologi. Kasvusto käsitellään tarvittaessa tuholaisten torjumiseksi ja heinä-elokuussa pelto kitketään käsin. Sadonkorjuu tapahtuu yleensä elokuun lopulla, minkä jälkeen sato kuivataan. (Loiskekoski 2002, 8.) Lajittelussa erotellaan pienet jyvät sekä rikkaruohot pois, minkä jälkeen kaura varastoidaan siiloihin. Jatkojalostuksessa kauraryynit kuoritaan ja hiotaan. Ryynejä valmistettaessa pakkaus tapahtuu kuorinnan jälkeen. Hiutaleita valmistettaessa kuorintakertoja on useita, minkä jälkeen ne litistetään ja pakataan. Käsittelyn puhtaus taataan siten, että laitteilla ei käsitellä mitään muita viljoja kuin tilan kauraa ja laitteet puhdistetaan jokaisen käytön jälkeen. Seitsemänsadan gramman kaurahiutalepakettiin tarvitaan reilu kilo kauraa. Kaura on rasvainen vilja, jonka säilyvyys on tämän takia rajallinen. (Emt. 8.) KUVIO 1. Aitokaura-tuotepaketit. Erona muihin kauratuotteisiin on, että Aitokaura tuotetaan puhtaasta kasvustosta ja jalostetaan puhtain menetelmin. Tämän lisäksi Aitokaura-kaurahiutaleet eroavat muista markkinoilla olevista hiutaleista rakenteensa vuoksi. Jatkokäsittelyvaiheessa Aitokaura-kaurahiutaleita ei höyrytetä lainkaan, jolloin kosteus säilyy ruoanvalmistusvaiheeseen saakka tehden tuotteet mehevämmiksi. Myös kaurahiutaleiden suuri koko ja vähäisempi litistysaste vaikuttavat sekä hiutaleista valmistettavien tuotteiden lopulliseen makuun että ulkonäköön. Aholat ovat rekisteröineet Aitokauran tuotemerkiksi.

11 3 KAURA ELINTARVIKERAAKA-AINEENA Kaura viljakasvina Kaura (Avenna sativa) on kehittynyt Keski-Euroopassa vehnän ja ohran rikkakasvina olleista lajeista 1000 luvulla ekr. Mitä pohjoisemmaksi näiden pääviljojen viljely ulottui, sitä paremmin kaura menestyi. Lopulta se saavutti viljelykasvin aseman. Suomeen kaura saapui vasta ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella ja on nyt maamme toiseksi eniten viljelty viljalaji ohran jälkeen. (Kirkkari & Peltonen-Sainio 2000, 5-6.) Kauran osuus Suomen viljan tuotannosta on noin kolmasosa. Vuonna 1998 kauran viljelyala oli noin hehtaaria ja sato 975 miljoonaa kiloa. Kotimainen viljateollisuus käyttää noin 10 prosenttia tuotannosta ja elintarvikekäytön osuus on vain 3 prosenttia. Pääosa tuotetusta kaurasta käytetään rehuna maataloudessa ja huomattavaa on myös raakaviljan viennin osuus. (Oksman-Caldentey, Laitila, Wilhelmson, Heiniö, Outinen, Kaukovirta-Norja, Lehtinen, Plaami, Sontag-Strohm, Mikola & Poutanen 1999, 7.) Suomalaisille kauralajikkeille ominaisia ovat aikaisuus, lujakortisuus ja hyvä satotaso. Ilmasto sopii kauran viljelyyn, lisäksi kaura viihtyy hyvin happamassa ja vähäravinteisessa maassa. Torjunta-aineiden käyttö on vähäistä, koska kasvitauteja esiintyy vähän. Suomalaisen kauran laadun vahvuuksia ovat erityisesti lannoitteiden alhaiset raskasmetallipitoisuudet sekä jyväkoon tasaisuus. Kauran pieni kuoripitoisuus (23 %) on eduksi ajatellen sitä elintarvikeraaka-aineena. Lisäksi Suomessa viljellyllä kauralla on keskimääräistä korkeampi proteiinipitoisuus. (Oksman-Caldentey ym. 1999, 7-8.) Kauran juuristo kiinnittyy kasvuvaiheessa vahvasti maahan, se ulottuu jopa kahden metrin syvyyteen. Kasvi kehittää vihreät lehdet ja tähkä aukeaa ilmavaksi röyhyksi. Kauranjyvän koostumus eroaa osittain muista viljalajeista. Sen ainesosat saattavat vaihdella eri lajikkeiden, maan laadun ja viljelymenetelmien mukaan. Siksi koostumuksesta esiintyy erilaisia tietoja (Schöneck 1997, ) Myös kokojyväkauran ja kaurahiutaleen keskinäiset ravinto-ainepitoisuudet eroavat toisistaan (Oksman-Caldentey ym. 1999, 9).

12 3.2 Kauran ravitsemukselliset ominaisuudet 9 Ravitsemuksellisesti kaura on paras viljalajimme. Kaura on tasapainoinen ja edullinen proteiinin lähde. Sen sisältämä valkuainen on hyvänlaatuista, koska siinä on runsaasti välttämättömiä aminohappoja. Kauran rasvapitoisuus on yli 7 % ja se on suuri verrattuna muihin viljakasveihin. Kauran sisältämä rasva kuuluu tyydyttämättömiin rasvahappoihin. Ihmiselle elintärkeisiin rasvahappoihin luettavien linolihappojen määrä on niin suuri, että päivittäisen tarpeen tyydyttää 100 grammaa kaurahiutaleita. Toinen tärkeä tekijä rasva-aineiden joukossa on fytosterolit, jotka sitovat ravinnon mukana tulevaa kolesterolia. Sen imeytyminen suolen seinämän läpi estyy ja veren kohonneiden rasva-arvojen vaara pienenee. (Emt ) Kauran sisältämät hiilihydraatit ovat koostumukseltaan erilaisia. Ravitsemuksellisesti ne ryhmitellään kolmeen osaan; sokereiksi, tärkkelykseksi sekä kuiduiksi. Kauran sisältämä sokeri eli fruktoosi on sokerilaji, jonka elimistö voi sulattaa ilman insuliinia. Tärkkelys pilkkoutuu elimistössä kypsymisen ja varastoinnin aikana entsyymien avulla, mikä helpottaa ruuan imeytymistä. Kuten muissa viljoissa, myös kaurassa on runsaasti kuitua, joka ei pilkkoudu ruuansulatusentsyymien vaikutuksesta. (Emt. 66.) Kauran kuitu on veteen liukenevaa betaglukaania eli niin sanottua geeliytyvää kuitua, jonka nauttimisella on pystytty osoittamaan terveyden kannalta edullisia vaikutuksia. Sen on havaittu muun muassa alentavan seerumin kolesterolipitoisuutta ja tasapainottavan veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuden nousua aterian jälkeen. Näiden tekijöiden oletetaan liittyvän ravintokuidun sepelvaltimotaudilta suojaavaan vaikutukseen. (Oksman-Caldentey ym. 1999, ) Lisäksi kuidut täyttävät suolta, lisäävät sen toimintaa ja näin estävät ummetusta sekä sitovat itseensä yhdisteitä, joiden imeytyminen ei ole toivottua tai tarpeellista. (Schöneck 1997, 67.) Kaura sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuten E- ja K- vitamiineja, sinkkiä, rautaa, kalsiumia, piihappoa, magnesiumia ja jodia. Kaura erottuu muista viljalajeista suuren B1- vitamiinimääränsä, tiamiinin ansiosta. Sadasta grammasta kaurahiutaleita saadaan 40 % päivän B1-vitamiinitarpeesta. Kaura sisältää myös muita B-ryhmän vitamiineja kuten B2- ja B6-vitamiineja. (Emt. 67.)

13 Hiilihydraatteja 65 % Proteiinia (valkuaista) 12,8-15 % Rasvaa 7,9-10,6 % Vitamiineja, hivenaineita, kivennäisaineita 10 KUVIO 2. Kauran ravintoainekoostumus (Schöneck 1997, 63). 3.3 Kauran nykyinen käyttö Suomessa pääosa elintarvikekaurasta käytetään hiutaleina kotitalouksissa. Käyttämällä kauraa leivonnassa ja muussa ruuanvalmistuksessa saavutetaan monenlaisia etuja. Kaurassa on miellyttävä maku ja se antaa myös gluteenittomaan ruuanvalmistukseen uusia mahdollisuuksia. Kauran avulla voidaan parantaa muun muassa tuotteiden rakennetta sekä ulkonäköä. Leipomoteollisuus käyttää noin 20 % hiutalekaurasta (Oksman-Caldentey ym. 1999, 8). Vaikka kauran elintarvikekäyttö on vielä vähäistä, suomalainen kaura on laadultaan erinomaista. Viime vuosina elintarviketeollisuudessa kaura on nostettu eräänlaiseksi trendiraaka-aineeksi terveysvaikutteisuutensa ansiosta. Kauraa sisältäviä tuotteita on markkinoilla nykyisin monipuolinen valikoima. Esimerkiksi ruotsalainen Skånemejer on alkanut valmistaa useita kauratuotteita, muun muassa Oatly-jäätelöä, jonka raaka-aineena käytetään luomukauraa. (Falin 2003, 14.) Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella on kehitetty Yosa-välipalatuote, jolle on myönnetty Innosuomi-kunniamaininta vuonna Yosa on terveysvaikutteinen jogurtin kaltainen kaurasta ja hedelmistä valmistettu välipalatuote, jota valmistaa kaarinalainen perheyritys Bioferme Oy. (Nurro 1997.) Vuoden 2002 alussa Fazer-konserni lanseerasi markkinoille terveysvaikutteisen ilove snackpatukan, joka sisältää runsaasti betaglugaania. (Tuovinen 2002.)

14 4 KELIAKIA SAIRAUTENA Sairauden yleispiirteet Keliakia on sairaus, jossa gluteenin gliadiiniosa aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen ja vaurioittaa suolinukkaa kokonaan tai osittain. Gluteeni on vehnän proteiini, mutta myös rukiissa sekä ohrassa on haitallisia ainesosia keliakiaa sairastavalle. (Parkkinen & Sertti 1999, 125.) Vehnän proteiini GLUTEENI 82% Muut proteiinit 18 % Gluteeni n.50 % Gliadiini n.50% Albumiini 15 % Globuliini 3 % KUVIO 3. Vehnän proteiinin koostumus. Kuvion pohjana Peuhkurin, Korpelan & Jantunen-Backmanin (1996) kirjassa esitetty kuvio. Kuviossa 2 esitetään vehnän sisältämät proteiinit. Suurin osa vehnän proteiinista on gluteenia. Gluteeniton ruuanvalmistus, etenkin leivonta voi olla ongelmallista, sillä vehnäjauhojen leipoutuvuus perustuu gluteenin muodostamaan sitkoon. (Parkkinen & Sertti 1997, 127.) Gluteeni on kasviproteiini, jonka terve suoli käyttää hyväkseen. Keliaakikon ohutsuoli ei siedä gluteenin sisältämää gliadiinia. Vaurioituneen suolinukan takia keliaakikon elimistö ei pysty käsittelemään ravintoaineita normaalisti. Tästä seurauksena on erilaisia vatsavaivoja, puutostiloja, kuten anemiaa ja luuston haurastumista sekä väsymystä. (Vuolteenaho, Nuutinen & Lohiniemi 1996, 3.) Keliakia voi ilmetä myös dermatitis herpetiformis -ihottumana, josta käytetään nimitystä ihokeliakia. Kyse on samasta

15 12 taudista, mutta eri ilmenemismuodosta. (Hallert, Lindberg & Torehov 1995, 61.) Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka tiukka gluteeniton ruokavalio pitää oireettomana. Oikea ruokavaliohoito saa suolinukan paranemaan ja suolen toiminta sekä ravintoaineiden imeytyminen normalisoituvat. (Emt ) Keliakia sekoitetaan usein vilja-allergiaan. Sairaudet muistuttavat osittain toisiaan, mutta ne syntyvät eri tavalla ja niiden oireet ovat erilaisia. Vilja-allergia on lasten, yleensä alle 3-vuotiaiden allerginen sairaus, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös aikuisilla. Vilja-allerginen voi olla allerginen yhdelle tai useammalle viljalle. Viljaallergiselle ei sovi mikään sellainen ainesosa, joka sisältää viljaa, jolle kyseinen henkilö on herkistynyt. Hyvinkin pieni määrä proteiinia, jota on jäämänä esimerkiksi vehnätärkkelyksessä, voi olla vilja-allergiselle hengenvaarallinen. (Terho 1996, 7-9.) Keliakia kaikenikäisillä ei useimmiten muita yliherkkyyksiä viljan gluteeni vaurioittaa suolinukkaa vältettävä vehnää, ruista ja ohraa oireet paranevat ruokavaliolla, sairaus pysyvä Vilja-allergia pienillä lapsilla usein muita allergioita viljavalkuaisten eri osat aiheuttavat reaktion vältettävä vain oireita aiheuttavia viljoja oireet helpottuvat ja häviävät iän mukana KUVIO 4. Keliakian ja vilja-allergian eroavaisuuksia (Vuolteenaho ym. 1996, 12). Keliakiaa esiintyy yleisimmin Pohjoismaissa, Euroopassa, Amerikassa ja Australiassa. Tautia diagnosoidaan harvoin Intiassa, Afrikassa tai Kiinassa. Tähän voi olla monia syitä, mutta suurimpana seikkana pidetään väestön ravintotottumuksia. Jälkimmäisillä alueilla ihmiset syövät vähemmän viljoja jotka sisältävät gluteenia, myös geneettisillä tekijöillä voi olla merkitystä. (Keyriläinen, Mattlar, Nuutinen & Reunala 1991, 8.) Suomessa arvioidaan keliakiaa sairastavia olevan noin henkilöä, joista noin on ihokeliaakikkoja. Kaikista tautitapauksista puolet jää diagnosoimatta, koska suurinta osaa lievistä suolisto-oireista ei osata yhdistää keliakiaan. Keliaakikkojen määrä kasvaa nopeaa vauhtia kehittyneen diagnosoinnin myötä. Uusimpien tutkimusten perusteella keliakiaa saattaa esiintyä jopa 1%:lla suomalaisista. (Jääskeläinen 2002.)

16 Keliakian oireet ja diagnosointi Keliakiaan sairastuminen voi tapahtua missä iässä tahansa, mutta gluteenin aiheuttama suolistovaurio syntyy ilmeisesti heti suolen jouduttua tekemisiin gluteenin kanssa. Lapsen voi epäillä sairastuneen keliakiaan, jos hänellä esiintyy kroonista ripulia, ummetusta, vatsankouristelua, pituuskasvun hidastumista ja laihtumista. Aikuisten oireet ovat huomattavasti monimutkaisempia ja heillä sairaus on vaikeampaa todeta kuin lapsilla. Keliakia voi olla täysin oireeton tai se oireilee muun muassa jatkuvana väsymyksenä, rajuna laihtumisena, vatsan turvotuksena, ripulina tai ummetuksena. (Hemmingsson 2000, 8.) Keliakiaa epäiltäessä tutkitaan ensin verikokeilla potilaan ravitsemuksellinen tilanne. Pelkät verikokeet eivät aina riitä, vaan muitakin kokeita tarvitaan. Tärkein tutkimusmuoto on ohutsuolen tähystys ja koepala, tutkimuksella saadaan selvyys ohutsuolen suolinukan mahdollisesta vaurioitumista. Usein laktoosi-intoleranssissa ilmenee saman kaltaisia oireita kuin keliakiassa, joten ennen gluteenittoman ruokavalion aloittamista on tärkeää saada varmuus sairaudesta. Lääkäri ohjaa kaikki uudet keliaakikot ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutti vastaa keliaakikon alkuvaiheen ruokavalio-ohjauksesta ja tarvittavasta jatko-ohjauksesta. (Hallert ym. 1995, 33.) Keliakia on tärkeää todeta, koska erilaisten sairauksien riski kasvaa hoitamattoman keliakian myötä. Tyypillisiä sairauksia voivat olla osteoporoosin eli luukadon riski, joka hoitamattomassa keliakiassa kasvaa prosenttia. Muita sairauksia voivat olla esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö tai nuoruustyypin diabetes. Hoitamattomassa keliakiassa voi esiintyä myös ääreishermosto-oireita, nivelkipuja, lapsettomuutta ja raskauskomplikaatioita sekä erilaisia neurologisia ja psyykkisiä oireita. (Jääskeläinen 2002.) Hoitamaton sairaus lisää myös riskiä sairastua pahanlaatuisiin ruokatorven, mahan, suoliston ja imurauhasten kasvaimiin (Keyriläinen ym. 1991, 12). 4.3 Gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen Keliakian hoidon tavoitteena on suolinukan limakalvovaurion korjaantuminen ja keliakian aiheuttamien lisäsairauksien ennaltaehkäisy. Keliakiaa ei siis voi hoitaa osa-

17 14 aikaisesti, vaan gluteenitonta ruokavaliota tulee noudattaa huolellisesti sairauden diagnosoinnista lähtien. (Lohiniemi 1997, ) Keliaakikon suoli ei opi sietämään koskaan gluteenia, joten ruokavalio ei saa sisältää vehnää, ruista eikä ohraa missään muodossa. Viljoista riisiä, hirssiä, maissia ja tattaria voi käyttää vapaasti kiellettyjen viljojen sijasta, sillä ne eivät sisällä gluteenia. Kaura sopii myös keliaakikon ruokavalioon, kunhan se on puhdasta eli muista viljoista vapaata (Suomen lääkärilehti 2001, 868). Gluteenittomaan ruokavalioon siirryttyä suolen limakalvovaurio korjaantuu ruokavaliolla muutamassa kuukaudessa ja samalla oireet häviävät. Ihokeliakiaa sairastavilla oireet helpottuvat yleensä hieman hitaammin. (Paganus & Palva-Ahola1996, 61.) Keliaakikko voi syödä normaalisti muuta ruokaa kuin viljaa. Ruokavalioon kuuluu kasviksia, palkokasveja, perunaa, hedelmiä, lihaa, kalaa, munaa ja ravintorasvoja sallittujen viljojen lisäksi. On siis tärkeätä, ettei viljavalmisteiden syöntiä lopeteta, vaan ne vaihdetaan gluteenittomiin viljoihin. Maitotuotteita voi käyttää sen mukaan, onko keliaakikolla useasti sairauden alkuvaiheessa esiintyvä laktoosi-intoleranssi vai ei. Keliaakikoille tarkoitettuja gluteenittomia jauhoseoksia, pastoja ja erilaisia leivonnaisia on saatavana melko runsaasti. Joidenkin gluteenittomien jauhoseosten perusraakaaineena on pieni määrä vehnätärkkelystä. Tuotteita voi tavallisesti käyttää gluteenittomassa ruuanvalmistuksessa, mutta etenkin ihokeliaakikoilla ja herkemmillä potilailla tärkkelys saattaa aiheuttaa oireilua. Tällöin kannattaa valita käytettäväksi luontaisesti gluteenittomat jauhoseokset, joissa vehnä- ja ohratärkkelystä ei ole käytetty. (Parkkinen & Sertti 1999, 127) Gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta aiheutuu käyttäjälle huomattavia kuluja. Keliakialiitto onkin taistellut keliaakikoille maksettavista ruokakorvauksista jo parikymmentä vuotta. Vuoden 2002 lokakuusta lähtien Kansaneläkelaitos on alkanut maksaa erityistä ruokavaliokorvausta keliakiaa sairastaville aikuisille, joille gluteenittomien ruoka-aineiden käyttö on ehdottoman välttämätöntä. 21 euron suuruinen kuukausikorvaus voidaan myöntää anomuksesta yli 16-vuotiaille aikuisille. Keliakiakorvauksen saanti edellyttää diagnosointia, joka tehdään ohutsuolen tähystyksessä otetusta koepalasta. Ihokeliakia tutkitaan ihon koepalasta. (Pirttimäki 2002.) Kotiruokailun keliaakikko oppii helposti toteuttamaan gluteenittomana. Kodin ulkopuolella voi kuitenkin kohdata erinäisiä ongelmia. Kiellettyä gluteenia voi esiintyä sellaisissakin ruoka-aineissa, joista niitä ei helposti osaa etsiä, kuten erilaiset einekset. Keliaakikon onkin syytä tarkkailla tuoteselosteita ja ainesosaluetteloita tarkasti. Suo-

18 15 men elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että allergisoivat aineosat, joihin muun muassa vehnä, ohra ja ruis kuuluvat, on ilmoitettava ainesosaluettelossa. (Vuolteenaho ym. 1996, 4.) KUVIO 5. Gluteenittomien tuotteiden symboli (Suomen keliakialiitto ry 2003). Gluteenittomat tuotteet voidaan merkitä kuvio 4 mukaisella symbolilla. Symboli on Suomen Keliakialiito ry:n rekisteröimä palvelu- ja tavaramerkki Suomessa. Se helpottaa keliaakikolle soveltuvien tuotteiden löytämistä. Symboli on myös kansainvälisesti hyväksytty gluteenittoman elintarvikkeen tunnus. Päiväkodit ja koulut ovat velvoitettuja järjestämään asiakkailleen asianmukaisen ruokavalion. Kahviloissa ja ravintoloissa gluteenittomien tuotteiden tuotevalikoimat ovat nykyisin laajentuneet hyvinkin monipuolisiksi. Vierailtaessa ystävien luona emännälle kannattaa ilmoittaa erityisruokavaliostaan tarkasti. Näin voidaan välttyä kiusallisilta tilanteilta kahvipöytään siirryttäessä. Matkusteltaessa kannattaa ennen lähtöä selvittää ruokavalion vaatimukset vieraalla kielellä. (Paganus & Palva-Ahola 1996, ) 4.4 Kaura keliaakikon ruokavaliossa Kauran sopivuutta keliaakikon ruokavalioon on tutkittu useita vuosikymmeniä. Jo 1950-luvulla keskusteltiin siitä, että kaura ei mahdollisesti kuuluisikaan vahingollisten viljojen ryhmään. Suomalaistutkijat pystyivät osoittamaan vuonna 1995, ettei kauran sisältämä valkuaisaineosa, aveniini ole vahingollinen aikuiskeliaakikoille. Aivan viime vuosina tutkimuksissa on saatu selville, että kaura sopii myös keliakiaa sairastaville lapsille sekä ihokeliakiapotilaille. (Keinonen 2002.) Viimeisin kauran käyttösuositus on julkaistu keväällä 2001, jolloin Suomen Keliakialiiton asiantuntijaneuvosto julkaisi uusimmat suositukset kauran käytöstä. Suo-

19 16 situksessa sallitaan kauran käyttö ruokavalion lisänä sekä lapsikeliakiapotilaille että ihokeliakiapotilaille. Kauran käyttö on mahdollista myös vasta diagnosoiduilla keliakiaa sairastavilla potilailla ja päivittäisessä käyttömäärässä ei ole enää ylärajaa. (Kaura sopii keliaakikon ruokavalion lisäksi 2001, 868.) Käytettävän kauran on oltava kuitenkin muista viljoista vapaata, jolloin se soveltuu keliaakikoille. Kauran soveltuvuus keliaakikoille saattaa perustua heinäkasvien heimojakoon. Kaura kuuluu röyhyllisiin ja vehnä, ruis ja ohra puolestaan tähkällisiin kasveihin. (Meronen 1997.) Kuviossa 6 on havainnollistettu heinäkasvien sukulaisuutta. KUVIO 6. Heinäkasvien heimo (Leipätiedotus 2003). Kauran käyttöä aloitettaessa on syytä ottaa huomioon, että kaura saattaa alkuvaiheessa aiheuttaa ohimeneviä vatsakipuja ja vatsan toimintahäiriöitä kauran sisältämän suuren kuitupitoisuuden vuoksi. Kauran käyttö kannatta aloittaa maltillisesti pieninä annoksina, kunnes vatsa jälleen tottuu runsaaseen kuituun. Mikäli vaivat eivät tunnu menevän ohitse, on syytä tehdä lisätutkimuksia. Kauran käytöstä on hyötyä keliaakikolle, koska se monipuolistaa ruokavaliota. Kaura on edullinen ja turvallisen tuttu tuote käyttää, samalla se lisää tärkeän täysjyväviljan osuutta keliaakikon niukkakuituisessa ruokavaliossa. Käyttämällä kauraa gluteenittoman ruokavalion lisänä voidaan myös alentaa hiukan päivittäisiä erityisruokavaliokustannuksia. (Nuutinen 2000.) Kaura on erityisen tervetullut esimerkiksi keliakiaa sairastavan diabeetikon ruokavalion, koska monet gluteenittomat tuotteet ovat vähäkuituisempia kuin tavalliset viljatuotteet. Diabeteksen hoidossa kuitupitoisuudesta on hyötyä, koska kuitupitoinen ruoka tasaa verensokeria ja edistää myös vatsan toimin-

20 taa. (Haapa, Heinonen & Luoma-aho 1997, 7.) Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa päivittäiseksi kuidun saanniksi g/vrk. (Parkkinen & Sertti 1999, 54.) 17 5 VÄLIPALA OSANA ATERIARYTMIÄ Hyvän ravitsemuksen saavuttamisessa keskeistä on monipuolinen ruoka ja säännöllinen ateriarytmi. Ateria-ajat ja -tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia eri maissa. Suomessa ruokatottumuksiin vaikuttavat erityisesti sosiaaliluokka, sukupuoli ja asuinpaikka. Vaikka suomalaisten perheiden elintarvikkeiden kulutus on kokonaisuudessaan siirtynyt terveellisempään suuntaan, suosivat naiset miehiä terveellisempää ruokaa. Nykyisin ominaista suomalaiselle ruokakulttuurille on ollut perinteisen ateriajärjestyksen hajoaminen siirryttäessä enemmän yksinkertaisiin ruokiin, pikaruokailuun sekä naposteluun. (Ratkaisuja ravitsemukseen 2001, ) Terveelliseen ateriarytmiin pyrittäessä tulee edistää säännöllistä syömistä (Ravitsemus ja ruokavaliot 1996, 27.) Ravinnon hyväksikäytön ja elimistön toimintojen kannalta on hyvä jakaa tarvittava ravinto usealle päivänmittaan nautittavalle aterialle. Nauttimalla päivän koko ruokamäärä yhdellä tai kahdella aterialla, mahalaukku venyy kohtuuttomasti ja ruoansulatus sekä elimistön nesteiden kuljetusteho joutuvat koetukselle. Lisäksi ihmisen fyysinen ja psyykkinen suorituskyky heikkenee. Samoin tapahtuu, jos veren sokeritasapaino laskee liian alhaiseksi. (Peltosaari & Raukola 1998, ) Säännöllinen ateriarytmi koostuu aamiaisesta ja kahdesta pääateriasta sekä kahdesta välipalasta, jotka nautitaan iltapäivän ja illan aikana. Aamuaterian ja lounaan välillä voi nauttia välipalan tarvittaessa. Välipalalla tarkoitetaan pientä ateriaa, joka nautitaan varsinaisten aterioiden välillä. (Ravitsemus ja ruokavaliot 1996, 27.) Aamu- tai iltapäivällä tarjottavat kokouskahvit voidaan myös lukea välipaloihin. Monipuoliset välipalat ja iltapala ovat välttämättömiä etenkin lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille. Välipalavaihtoehtoja on useita, arkisia ja juhlavia sekä helppoja ja työläitä. Välipalojen laatu on yhtä olennainen kuin pääaterioiden yleinen koostumus. (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila & Peltola 1997, ) Välipala on osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Hyvän välipalan voi valmistaa käyttämällä monipuolisesti eri raaka-aineita, kuten marjoja, hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljaa sekä maitotuotteita. Esimerkiksi erilaiset puurot soveltuvat hyvin

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015

9.11.2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 GLUTEENITTOMIEN LEIVONNAISTEN VALVONTAPROJEKTI 2015 Ravintoloiden ja kahviloiden sekä suurtalouksien ja leipomoiden itse valmistamien gluteenittomien leivonnaisten gluteenipitoisuudet olivat vaatimusten

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly

Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly Gluteeniton kaura tuotantovaihtoehtona Miska Kuusela Helsingin Mylly Etunimi Sukunimi Helsinki Mills Oats Flakes, Bran, Groats, Porridges Conventional Organic Gluten-Free Organic Gluten- Free Mueslies

Lisätiedot

Keliakia ja ihokeliakia

Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Hoitona keliakiaruokavalio Keliakiaan sairastuminen on uusi elämänvaihe, joka koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku voi olla helpottunut saatuaan diagnoosin

Lisätiedot

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUO- TEKEHITYS

GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUO- TEKEHITYS GLUTEENITTOMIEN KAURALEIVONNAISTEN TUO- TEKEHITYS Katriina Katainen Miia Ronkainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-,

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura VILJA JA VILJALAJIT Sisältö Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura Ulkomaiset viljat Maissi Riisi Hirssi Durra Tattari Amarantti Kvinoa Viljanjyvä

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Knowledge grows Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Fazer Mylly & Fazer Leipomot Tero Hirvi Heli Anttila Onnistuaksemme meidän tulee lähteä kuluttajan tarpeista liikkeelle Kuluttajan tarpeet edellä Tärkeää

Lisätiedot

Uusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous.

Uusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous. Uusi ruokavallankumous on täällä. Syömisen helppous. Syöminen. Miten maailman yksinkertaisimmasta asiasta tuli maailman monimutkaisin? Joudumme jatkuvasti erilaisten ohjeiden, suositusten ja valintojen

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta

Lisätiedot

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet

Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat Kauran pehmeä maku ja hyvät ominaisuudet Elovena Pro Kuitukaurat sisältävät runsaasti beetaglukaania Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren kolesterolia. Korkea kolesteroli

Lisätiedot

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood

Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Kaurasta uusia innovaatioita Elintarvikeyritysten ajankohtaisseminaari 4.3.2015, Huittinen Satafood Otto Kaukonen Tuotekehityspäällikkö Raisio Group Kotimainen kaura on superruokaa Kauran terveysvaikutukset

Lisätiedot

Minun keliakiani. - ensitietoa keliakiasta -

Minun keliakiani. - ensitietoa keliakiasta - Minun keliakiani - ensitietoa keliakiasta - Villellä on ollut vatsakipua jo jonkin aikaa. Välillä hänellä on ollut myös ripulia ja häntä on väsyttänyt enemmän kuin ennen. Ville meni äitinsä kanssa lääkäriin,

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

TARJOLLA OLEVIEN GLUTEENITTOMIKSI MERKITTYJEN RUOKIEN GLUTEENIPITOISUUS 2018 PROJEKTIYHTEENVETO

TARJOLLA OLEVIEN GLUTEENITTOMIKSI MERKITTYJEN RUOKIEN GLUTEENIPITOISUUS 2018 PROJEKTIYHTEENVETO TARJOLLA OLEVIEN GLUTEENITTOMIKSI MERKITTYJEN RUOKIEN GLUTEENIPITOISUUS 2018 PROJEKTIYHTEENVETO JOHDANTO Projektin tavoitteena oli tehdä pienellä otoksella tasokartoitus gluteenittomina tarjoiltavien ruokien

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin

Kauratuotteet. terveellisiin leipomuksiin terveellisiin leipomuksiin Kaura (Avena sativa) Kauran vatsaa hellivä vaikutus on tiedetty jo pitkään. Kaurapuuro on kuulunut moniin suomalaisiin aamiaispöytiin jo vuosikymmenet. Viime vuosien tutkimuksissa

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016 LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren

Lisätiedot

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15

Ruokavalinnoilla on merkitystä. s. 8 15 Ruokavalinnoilla on merkitystä s. 8 15 1 Tavoitteet Ruokavalintoihin vaikuttavat tekijät Taito tunnistaa elintarvikkeiden terveellisyydestä kertovia piirteitä 2 Pohdittavaksi Kuka perheessäsi vastaa siitä,

Lisätiedot

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena

Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Knowledge grows Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena Fazer Mylly & Fazer Leipomot Lasse Katavisto Heli Anttila Onnistuaksemme meidän tulee lähteä kuluttajan tarpeista liikkeelle Kuluttajan tarpeet edellä

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd

Ateria 14. 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa. Katri Hautanen Fria Bröd Ateria 14 4.11.2014 Gluteeniton ruokavalio ja asiakasnäkökulma HoReCa:ssa Katri Hautanen Fria Bröd Agenda Gluteeniton ruokavalio kenelle ja miksi? Hyvä gluteeniton elämä kuinka HoReCa-toimijana voin vaikuttaa

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA 1 Ruokakauppa on keliaakikon apteekki Tutkimusten mukaan jopa 2 % väestöstämme

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

GLUTEENITON RUOKA - ASIAKKAANA KELIAAKIKKO. Heli Pyrhönen laill. ravitsemusterapeutti, THM Heimari

GLUTEENITON RUOKA - ASIAKKAANA KELIAAKIKKO. Heli Pyrhönen laill. ravitsemusterapeutti, THM Heimari GLUTEENITON RUOKA - ASIAKKAANA KELIAAKIKKO Heli Pyrhönen laill. ravitsemusterapeutti, THM 14.5.2019 Heimari Keliakia Perinnöllinen sairaus, jossa gluteeni aiheuttaa tulehduksen ohutsuolessa. Autoimmuunisairaus.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutettaviksi

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena

Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten

Lisätiedot

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET

KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN ERITYISRUOKAVALIOT SEKÄ EETTISET VAKAUMUKSET Airi Rintamäki 1(5) KOULUJN JA OPPILAITOSTN RITYISRUOKAVALIOT SKÄ TTIST VAKAUMUKST 1. rityisruokavalioiden suunnittelun yleiset periaatteet ja ilmoitusmenettely koulu- ja opiskelijaruokapalveluissa 1.1.

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Suomalainen kaura nosteessa. Suomalainen kaura ilmestyy uusissa muodoissa

Suomalainen kaura nosteessa. Suomalainen kaura ilmestyy uusissa muodoissa Suomalainen kaura nosteessa Suomalainen kaura ilmestyy uusissa muodoissa Kaura on nosteessa EU:n myöntämät terveysväittämät kauralle 1. Säännöllinen beetaglukaanin saanti edesauttaa normaalin veren kolesterolitason

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2009R0041 FI 10.02.2009 000.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009, annettu 20 päivänä tammikuuta 2009,

Lisätiedot

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 1 VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET 2 VIIKKO 1 - Johdanto Tällä ensimmäisellä viikolla käymme läpi ravitsemuksen perusteet. Käymme läpi kolme perusravintoainetta. Niitä kutsutaan usein nimellä makroravinteet.

Lisätiedot