KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS"

Transkriptio

1 KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS Miia Konttinen Jonna Luukkonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijät KONTTINEN Miia LUUKKONEN Jonna Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 60 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka KAURAVÄLIPALOJEN TUOTEKEHITYS Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja TOPONEN Tiina Toimeksiantaja(t) Puuppolan tila, Kaarina ja Pauli Ahola Tiivistelmä Lähtökohtana opinnäytetyölle oli Aitokaura-tuotteiden menekin edistäminen. Työn tarkoituksena oli laatia innovatiivisia, kauraa sisältäviä, luontaisesti gluteenittomia välipalaohjeita koti- ja suurtalouskäyttöön. Tuotteet soveltuvat ensisijaisesti keliaakikoiden tarpeisiin. Käytännön tuotekehitystyö toteutettiin tuotekehityksen yleisiä periaatteita noudattaen. Valmistusmenetelmissä otettiin huomioon koti- ja suurtalousympäristöjen asettamat rajoitukset ja mahdollisuudet. Yhtenä lähtökohtana ohjeille oli niiden helppo ja nopea valmistustapa. Teimme Aitokaura tuotteita tunnetuksi myös olemalla mukana kolmessa eri esittelytilaisuudessa. Tuotekehitystyön tuloksena oli kaksitoista välipalaohjetta kotitalouskäyttöön sekä neljä suurtaloustuotantoon soveltuvaa välipalaohjetta. Välipalaohjeet olivat toteutukseltaan ja raaka-aineiltaan monipuolisia. Ohjeiden tarkoituksena oli toimia menekin edistäjänä tuote-esittelytilaisuuksissa sekä innoittaa kuluttajia valmistamaan uusia kauravälipalatuotteita. Ohjeet julkaistiin internetissä ja lisäksi niistä koottiin erillinen ohjevihko. Opinnäytetyö sisältää käyttökelpoista tietoa elintarvikeyrityksen tuotekehityksestä. Tuotekehittelemiämme välipalaohjeita hyväksi käyttäen voidaan kuluttajia kannustaa terveelliseen ravitsemukseen kauran käyttöä lisäämällä. Erityisen tarpeellisia kauraa sisältävät ohjeet ovat keliaakikolle. Kauraiset ruokaohjeet ovat hyödyllisiä myös suurtalouksille tuotevalikoiman monipuolistamiseksi. Avainsanat (asiasanat) Elintarvikeyrityksen tuotekehitys, välipalaohjeet, kaura, keliakia Muut tiedot Muut Aitokaura-tuotteiden menekin edistämiseen osallistuneet: AHO, Sonja ja MANNINEN, Virpi: KATAINEN, Katriina ja RONKAINEN, Miia: Gluteenittomien kauraleivonnaisten tuotekehitys

3 Authors KONTTINEN Miia LUUKKONEN Jonna Type of Publication Dissertation Pages 60 Confidential Language Finnish Title Until PRODUCT DEVELOPMENT OF OUT SNACKS Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor TOPONEN Tiina Assigned by Puuppolan tila, Kaarina and Pauli Ahola Abstract The starting point for the dissertation was to promote the sales of Aitokaura products. The purpose of the study was to compose innovative snack recipes containing oats, gluten-free by nature for the use in households and institutional catering. Primarily the products are suited to the needs of the people who have celiac disease. Practical product development was realized according to the general principles of product development. The limitations and possibilities of the household and institutional catering environments were taken into consideration in the preparation methods. One starting point for the recipes was their easy and quick method of the preparation. Aitokaura products were also made known by being involved in three demonstration occasions. The result of the product development consists of twelve snack recipes for the household use and four snack recipes suitable for institutional catering. The snack recipes vary by their realisation and ingredients. The purpose of the recipes was to work as a sale promoter at the product demonstration occasions and to inspire the consumers to prepare the new oat snack products. The recipes were published on the internet and also a recipe booklet was compiled. The dissertation includes practical information about the product development of a foodstuff company. By taking advantage of the snack recipes developed the consumers could encouraged towards healthier nutrition by increasing the use of oats. The recipes including oats are particularly useful for the people who have celiac disease. These oats recipes are also useful for institutional catering by making their product assortment more versatile. Keywords Product development of foodstuff company, snack recipes, oats, celiac disease Miscellaneous The other participates for the Aitokaura products sale promotion: AHO, Sonja and MANNINEN, Virpi: KATAINEN, Katriina and RONKAINEN, Miia: Research and development of gluten-free oat pastries

4 SISÄLTÖ 1 KAURA MAHDOLLISUUS ERIKOISTUA PUUPPOLAN AITOKAURA OSANA SUOMALAISTA KAURAN VILJELYÄ Työn lähtökohdat ja tavoite Toimeksiantajan esittely Aitokauran tie pellolta tuotteeksi KAURA ELINTARVIKERAAKA-AINEENA Kaura viljakasvina Kauran ravitsemukselliset ominaisuudet Kauran nykyinen käyttö KELIAKIA SAIRAUTENA Sairauden yleispiirteet Keliakian oireet ja diagnosointi Gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen Kaura keliaakikon ruokavaliossa VÄLIPALA OSANA ATERIARYTMIÄ ELINTARVIKEYRITYKSEN TUOTEKEHITYS Tuotekehitys käsitteenä Tuotekehitysprosessin vaiheet Ideointivaihe Esitutkimusvaihe Käytännön tuotekehitystyö TUOTEKEHITYKSELLÄ KAURAVÄLIPALOJA Prosessin vaiheet Tuotteet TUOTEKEHITYKSEN TULOKSET Aitokaura välipalatuotteiden arviointi Aitokaura-tuotteiden esittelytilaisuudet...33

5 Tuotemyyntinäyttely ravintoloille ja suurkeittiöille Keski-Suomen keliakiayhdistyksen jäsentapahtuma Sairaaloissa työskentelevien ravitsemusterapeuttien neuvottelupäivä Keliakiayhdistyksen jäsentapahtumassa saatu kirjallinen palaute KAURATUOTTEIDEN TULEVAISUUS...38 LÄHTEET...41 LIITTEET...44 Liite 1. Puolukkasmoothie...44 Liite 2. Uunihedelmävartaat, Calvadoskermaa...45 Liite 3. Broileritäytteinen munakasrulla...46 Liite 4. Kotitekoinen kauramysli...47 Liite 5. Luumuherkku aamupuurosta...48 Liite 6. Kaura-kinuskimakeinen...49 Liite 7. Yrttipistou-levite...50 Liite 8. Kaurainen tuorejuustolevite & Juuressosekeitto...51 Liite 9. Kauraiset mustatorvisienipyörykät...52 Liite 10. Kaura-uunipuuro...53 Liite 11. Helpot porkkanaletut...54 Liite 12. Suurkeittiöohje, kauramysli...55 Liite 13. Suurkeittiöohje, kaura-uunipuuro...56 Liite 14. Suurkeittiöohje, puolukkasmoothie...57 Liite 15. Suurkeittiöohje, luumuherkku aamupuurosta...58 Liite 16. Palautelomake Keski-Suomen keliakiayhdistyksen maistatustilaisuudessa...59 Liite 17. Ohjevihko Aitokaura-tuotteista..60 TAULUKKO: TAULUKKO 1. Välipalojen tuotekehityksen vaiheet..26 KUVIOT: KUVIO 1. Aitokaura-tuotepaketit..7

6 3 KUVIO 2. Kauran ravintoainekoostumus...10 KUVIO 3. Vehnän proteiinin koostumus.11 KUVIO 4. Keliakian ja vilja-allergian eroavaisuuksia.12 KUVIO 5. Gluteenittomien tuotteiden symboli 15 KUVIO 6. Heinäkasvien heimo 16 KUVIO 7. Kaura-uunipuuron tuotekehityksen vaiheita..30 KUVIO 8. Tuotepöytä Keski-Suomen Keliakiayhdistyksen maistatustilaisuudessa..34 KUVIO 9. Puolukkasmoothiet ravitsemusterapeuttien maistatustilaisuudessa 35

7 1 KAURA MAHDOLLISUUS ERIKOISTUA 4 Suomen jäsenyysvuodet Euroopan Unionissa ovat olleet usealle maataloutta harjoittavalle yrittäjälle muutoksen aikaa. Liittymisen mukanaan tuomat säädökset ovat asettaneet rajoitteita niin lihan, maidon kuin viljan tuotantoon. Yrittämisen perusasiat ovat maaseudulla samat kuin kaupungissakin. Tuotteille on oltava riittävästi kysyntää ja niiden tulee olla asiakkaiden mielestä houkuttelevia sekä kilpailukykyisiä muiden tarjolla olevien vaihtoehtojen kanssa. Pienten ja keskisuurten elintarvikeyrityksien voimavarana voidaan pitää erikoistumista. Tietyt asiakasryhmät arvostavat pienten valmistajien tuotteita, jotka usein tarjoavat yksilöllisen, perinteikkään sekä paikallisen vaihtoehdon kuluttajalle. Kauran viljely, jatkojalostus sekä tuotekehitys voivat olla avain suomalaisen viljanviljelyn selviytymiseen kotimaassa ja menestymiseen kansainvälisillä markkinoilla. Kotimaan markkinoilla on havaittu tarvetta suomalaiselle puhtaalle, muista viljoista vapaalle kauralle, joka sopisi keliakiaa sairastaville. Sairautensa vuoksi keliaakikot eivät voi käyttää ruokavaliossaan vehnää, ruista tai ohraa. Maassamme ovat viime vuosina yleistyneet erityisruokavaliot, joilla tarkoitetaan sairauksien tai joidenkin terveydellisten syiden vuoksi noudatettavia ruokavalioita, joihin myös keliakia kuuluu. Keliaakikkojen määrä on lisääntynyt parantuneen diagnosoinnin myötä. Tällä hetkellä suomalaisesta väestöstä noin 1 % sairastaa keliakiaa. Kauran vapautunut käyttö keliaakikoiden ruokavaliossa on antanut mahdollisuuksia tuotekehitykselle. Tarve erikoistuotteille on kasvanut myös lisääntyneiden eritysruokavalioiden myötä ja elintarviketeollisuus sekä pienet ja keskisuuret yritykset ovat alkaneet vastata tuotekehityksellä kysyntään. Puhdasta kotimaista kauraa on alkanut viljellä Puuppolassa sijaitseva Aholoiden kauratila, joka tuottaa Aitokaura-nimistä tuotetta. Aitokaura tuotteen tunnettavuuden lisääminen Suomessa oli työmme lähtökohtana, mikä käynnistyi Aholoiden yhteydenotosta. Työn tavoitteena oli lisätä kauran käytön monipuolisuutta ruuanvalmistuksessa. Olimme mukana tässä projektissa kehittämässä keliaakikoiden ruokavalioon soveltuvia innovatiivisia, erilaisiin tilanteisiin sopivia välipalatuotteita kotitalouskäyttöön. Osa tuotekehittämistämme tuotteista soveltuu myös suurtalouksille.

8 5 Työn tuloksena oli kaksitoista eri tyyppistä välipalatuotetta, joilla toivomme ihmisten innostuvan ruoanvalmistuksesta ja saavan monipuolisuutta ja lisää makua jokapäiväiseen ateriointiin. Tuotteiden valmistusohjeet toimivat kuluttajien apuna ruuanvalmistuksessa sekä toimeksiantajan apuna markkinoinnin edistämisessä. Suunnittelemiemme välipalatuotteiden liittäminen osaksi ateriarytmiä voi edistää terveellistä ravitsemusta, kauran terveysvaikutteisuuden sekä säännöllisten ateria-aikojen avulla. Tuotteet tuovat erityisesti keliaakikoiden ruokavalioon vaihtelua sekä kaivattua kuitua. Kauraa sisältävät välipalaohjeet antavat myös uusia mahdollisuuksia suurtalouksiin. Kirjallisessa työssämme olemme käsitelleet tuotekehitystä elintarvikeyritysten näkökulmasta ja pohtineet sen merkitystä elintarvikeyrityksen menestymisen kannalta. Suurin ongelma pienyritysten tuotekehityksen toteuttamisessa lienee resurssien, kuten ajan ja monipuolisen osaamisen puute sekä tuotekehityksestä aiheutuvat kustannukset, jotka asettavat toiminnalle rajoituksia. 2 PUUPPOLAN AITOKAURA OSANA SUOMALAISTA KAURAN VILJELYÄ 2.1 Työn lähtökohdat ja tavoite Puuppolan tilan kaurayrittäjät Kaarina ja Pauli Ahola ottivat yhteyttä keväällä 2002 Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikköön toivoen apua Aitokaura tuotteidensa myynnin edistämiseen. Aihe osoittautui hyvin laajaksi, joten muodostimme kolme kahden henkilön työparia. Jokaiselle työparille etsittiin oma näkökulma lähestyä aihetta. Pareiksi muodostuivat Sonja Aho ja Virpi Manninen, joiden tarkoituksena oli paneutua markkinointiin ja tehdä tuotetta tunnetuksi Jyvässeudun suurtalouksien henkilöstön keskuudessa. Miia Ronkainen ja Katriina Katainen keskittyivät omassa työssään luontaisesti gluteenittomien, kauraa sisältävien leivonnaisten tuotekehittelyyn. Omassa työssämme paneuduimme luontaisesti gluteenittomien, kauraa sisältävien välipalojen tuotekehitykseen. Tuotekehityksen tarkoituksena oli kehittää luontaisesti gluteenittomia, yksinkertaisesti valmistettavia, kauraa sisältäviä leivonnais- ja välipalaohjeita, jotka soveltuisivat niin

9 6 keliaakikoille kuin muillekin. Tarve selkeille ja nopeatekoisille ohjeille oli tullut esille kuluttajien palautteesta Aholoille. Aitokauraa vastaavaa tuotetta ei Suomessa valmisteta, joten tilausta tuotteille on. Syksy 2002 oli ajankohtana hyvä tuotekehitykselle, uuden kaurasadon valmistuttua. 2.2 Toimeksiantajan esittely Kaarina ja Pauli Aholan omistama Puuppolan tila sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassa Korttajärven kylässä 12 km Jyväskylästä pohjoiseen Puuppolankoskentien varrella. Tila on ollut Aholan suvun omistuksessa vuodesta 1939 lähtien ja siirtyi nykyisille omistajille Pihapiiristä löytyy päärakennusten lisäksi entinen navettarakennus laajennuksineen. Siellä sijaitsevat jatkojalostus- ja varastotilat, konevarasto sekä viljakuivaamo. Viljakuivaamoon on tehty laajennus vuoden 2002 aikana, samalla remontoitiin viljankäsittely- ja pakkaustiloja. (Ahola & Ahola 2002.) Tilalla oli lypsykarjaa vuoteen 1967 saakka, kaksitoista vuotta myöhemmin nykyiset omistajat aloittivat tilalla lihakarjan kasvatuksen. Viljan viljelyyn siirryttiin vuonna 1998 ja kolmen viimeisen vuoden aikana tilalla on viljelty muista viljalajeista vapaata kauraa. Viljeltävää peltoalaa on noin 70 hehtaaria, johon on laskettu myös vuokratut maa-alueet. Aholat päätyivät erikoistumaan kauran viljelyyn monista syistä. EU:n tuomat muutokset tarkoittivat joko tilakoon suurentamista tai erikoistumista. Tilalla oli aiemmin viljelty viljaa siemenviljaksi, joten muutos ei ollut kovin radikaali. Kaarina Aholan keliakian myötä ajatus erikoistumisesta kauran viljelyyn vahvistui. Tilan tämänhetkinen tuotantosuunta on kauran viljely ja jatkojalostus. Tilan kokonaistuloksesta jatkojalostuksen osuus on jo nyt huomattava, ja se tulee tulevaisuudessa kasvamaan lisää. Näin ollen tilan tuotantoa, tuotantotiloja ja työpanosta tullaan suuntaamaan ja kehittämään entistä enemmän jatkojalostuksen suuntaan. (Emt.) 2.3 Aitokauran tie pellolta tuotteeksi Aitokauran uusi tuotantokausi alkaa keväällä toukokuussa korkealaatuisen siemenkauran kylvöllä huolellisesti muokatuille pelloille (Alimenta 2002, 19). Peltojen puh-

10 7 taus varmistetaan säännöllisillä tarkistuksilla. Sadon puhtaudesta hankitaan kaksi todistusta. Pellot tarkastaa ProAgrian agrologi. Kasvusto käsitellään tarvittaessa tuholaisten torjumiseksi ja heinä-elokuussa pelto kitketään käsin. Sadonkorjuu tapahtuu yleensä elokuun lopulla, minkä jälkeen sato kuivataan. (Loiskekoski 2002, 8.) Lajittelussa erotellaan pienet jyvät sekä rikkaruohot pois, minkä jälkeen kaura varastoidaan siiloihin. Jatkojalostuksessa kauraryynit kuoritaan ja hiotaan. Ryynejä valmistettaessa pakkaus tapahtuu kuorinnan jälkeen. Hiutaleita valmistettaessa kuorintakertoja on useita, minkä jälkeen ne litistetään ja pakataan. Käsittelyn puhtaus taataan siten, että laitteilla ei käsitellä mitään muita viljoja kuin tilan kauraa ja laitteet puhdistetaan jokaisen käytön jälkeen. Seitsemänsadan gramman kaurahiutalepakettiin tarvitaan reilu kilo kauraa. Kaura on rasvainen vilja, jonka säilyvyys on tämän takia rajallinen. (Emt. 8.) KUVIO 1. Aitokaura-tuotepaketit. Erona muihin kauratuotteisiin on, että Aitokaura tuotetaan puhtaasta kasvustosta ja jalostetaan puhtain menetelmin. Tämän lisäksi Aitokaura-kaurahiutaleet eroavat muista markkinoilla olevista hiutaleista rakenteensa vuoksi. Jatkokäsittelyvaiheessa Aitokaura-kaurahiutaleita ei höyrytetä lainkaan, jolloin kosteus säilyy ruoanvalmistusvaiheeseen saakka tehden tuotteet mehevämmiksi. Myös kaurahiutaleiden suuri koko ja vähäisempi litistysaste vaikuttavat sekä hiutaleista valmistettavien tuotteiden lopulliseen makuun että ulkonäköön. Aholat ovat rekisteröineet Aitokauran tuotemerkiksi.

11 3 KAURA ELINTARVIKERAAKA-AINEENA Kaura viljakasvina Kaura (Avenna sativa) on kehittynyt Keski-Euroopassa vehnän ja ohran rikkakasvina olleista lajeista 1000 luvulla ekr. Mitä pohjoisemmaksi näiden pääviljojen viljely ulottui, sitä paremmin kaura menestyi. Lopulta se saavutti viljelykasvin aseman. Suomeen kaura saapui vasta ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella ja on nyt maamme toiseksi eniten viljelty viljalaji ohran jälkeen. (Kirkkari & Peltonen-Sainio 2000, 5-6.) Kauran osuus Suomen viljan tuotannosta on noin kolmasosa. Vuonna 1998 kauran viljelyala oli noin hehtaaria ja sato 975 miljoonaa kiloa. Kotimainen viljateollisuus käyttää noin 10 prosenttia tuotannosta ja elintarvikekäytön osuus on vain 3 prosenttia. Pääosa tuotetusta kaurasta käytetään rehuna maataloudessa ja huomattavaa on myös raakaviljan viennin osuus. (Oksman-Caldentey, Laitila, Wilhelmson, Heiniö, Outinen, Kaukovirta-Norja, Lehtinen, Plaami, Sontag-Strohm, Mikola & Poutanen 1999, 7.) Suomalaisille kauralajikkeille ominaisia ovat aikaisuus, lujakortisuus ja hyvä satotaso. Ilmasto sopii kauran viljelyyn, lisäksi kaura viihtyy hyvin happamassa ja vähäravinteisessa maassa. Torjunta-aineiden käyttö on vähäistä, koska kasvitauteja esiintyy vähän. Suomalaisen kauran laadun vahvuuksia ovat erityisesti lannoitteiden alhaiset raskasmetallipitoisuudet sekä jyväkoon tasaisuus. Kauran pieni kuoripitoisuus (23 %) on eduksi ajatellen sitä elintarvikeraaka-aineena. Lisäksi Suomessa viljellyllä kauralla on keskimääräistä korkeampi proteiinipitoisuus. (Oksman-Caldentey ym. 1999, 7-8.) Kauran juuristo kiinnittyy kasvuvaiheessa vahvasti maahan, se ulottuu jopa kahden metrin syvyyteen. Kasvi kehittää vihreät lehdet ja tähkä aukeaa ilmavaksi röyhyksi. Kauranjyvän koostumus eroaa osittain muista viljalajeista. Sen ainesosat saattavat vaihdella eri lajikkeiden, maan laadun ja viljelymenetelmien mukaan. Siksi koostumuksesta esiintyy erilaisia tietoja (Schöneck 1997, ) Myös kokojyväkauran ja kaurahiutaleen keskinäiset ravinto-ainepitoisuudet eroavat toisistaan (Oksman-Caldentey ym. 1999, 9).

12 3.2 Kauran ravitsemukselliset ominaisuudet 9 Ravitsemuksellisesti kaura on paras viljalajimme. Kaura on tasapainoinen ja edullinen proteiinin lähde. Sen sisältämä valkuainen on hyvänlaatuista, koska siinä on runsaasti välttämättömiä aminohappoja. Kauran rasvapitoisuus on yli 7 % ja se on suuri verrattuna muihin viljakasveihin. Kauran sisältämä rasva kuuluu tyydyttämättömiin rasvahappoihin. Ihmiselle elintärkeisiin rasvahappoihin luettavien linolihappojen määrä on niin suuri, että päivittäisen tarpeen tyydyttää 100 grammaa kaurahiutaleita. Toinen tärkeä tekijä rasva-aineiden joukossa on fytosterolit, jotka sitovat ravinnon mukana tulevaa kolesterolia. Sen imeytyminen suolen seinämän läpi estyy ja veren kohonneiden rasva-arvojen vaara pienenee. (Emt ) Kauran sisältämät hiilihydraatit ovat koostumukseltaan erilaisia. Ravitsemuksellisesti ne ryhmitellään kolmeen osaan; sokereiksi, tärkkelykseksi sekä kuiduiksi. Kauran sisältämä sokeri eli fruktoosi on sokerilaji, jonka elimistö voi sulattaa ilman insuliinia. Tärkkelys pilkkoutuu elimistössä kypsymisen ja varastoinnin aikana entsyymien avulla, mikä helpottaa ruuan imeytymistä. Kuten muissa viljoissa, myös kaurassa on runsaasti kuitua, joka ei pilkkoudu ruuansulatusentsyymien vaikutuksesta. (Emt. 66.) Kauran kuitu on veteen liukenevaa betaglukaania eli niin sanottua geeliytyvää kuitua, jonka nauttimisella on pystytty osoittamaan terveyden kannalta edullisia vaikutuksia. Sen on havaittu muun muassa alentavan seerumin kolesterolipitoisuutta ja tasapainottavan veren glukoosi- ja insuliinipitoisuuden nousua aterian jälkeen. Näiden tekijöiden oletetaan liittyvän ravintokuidun sepelvaltimotaudilta suojaavaan vaikutukseen. (Oksman-Caldentey ym. 1999, ) Lisäksi kuidut täyttävät suolta, lisäävät sen toimintaa ja näin estävät ummetusta sekä sitovat itseensä yhdisteitä, joiden imeytyminen ei ole toivottua tai tarpeellista. (Schöneck 1997, 67.) Kaura sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuten E- ja K- vitamiineja, sinkkiä, rautaa, kalsiumia, piihappoa, magnesiumia ja jodia. Kaura erottuu muista viljalajeista suuren B1- vitamiinimääränsä, tiamiinin ansiosta. Sadasta grammasta kaurahiutaleita saadaan 40 % päivän B1-vitamiinitarpeesta. Kaura sisältää myös muita B-ryhmän vitamiineja kuten B2- ja B6-vitamiineja. (Emt. 67.)

13 Hiilihydraatteja 65 % Proteiinia (valkuaista) 12,8-15 % Rasvaa 7,9-10,6 % Vitamiineja, hivenaineita, kivennäisaineita 10 KUVIO 2. Kauran ravintoainekoostumus (Schöneck 1997, 63). 3.3 Kauran nykyinen käyttö Suomessa pääosa elintarvikekaurasta käytetään hiutaleina kotitalouksissa. Käyttämällä kauraa leivonnassa ja muussa ruuanvalmistuksessa saavutetaan monenlaisia etuja. Kaurassa on miellyttävä maku ja se antaa myös gluteenittomaan ruuanvalmistukseen uusia mahdollisuuksia. Kauran avulla voidaan parantaa muun muassa tuotteiden rakennetta sekä ulkonäköä. Leipomoteollisuus käyttää noin 20 % hiutalekaurasta (Oksman-Caldentey ym. 1999, 8). Vaikka kauran elintarvikekäyttö on vielä vähäistä, suomalainen kaura on laadultaan erinomaista. Viime vuosina elintarviketeollisuudessa kaura on nostettu eräänlaiseksi trendiraaka-aineeksi terveysvaikutteisuutensa ansiosta. Kauraa sisältäviä tuotteita on markkinoilla nykyisin monipuolinen valikoima. Esimerkiksi ruotsalainen Skånemejer on alkanut valmistaa useita kauratuotteita, muun muassa Oatly-jäätelöä, jonka raaka-aineena käytetään luomukauraa. (Falin 2003, 14.) Helsingin yliopiston elintarviketeknologian laitoksella on kehitetty Yosa-välipalatuote, jolle on myönnetty Innosuomi-kunniamaininta vuonna Yosa on terveysvaikutteinen jogurtin kaltainen kaurasta ja hedelmistä valmistettu välipalatuote, jota valmistaa kaarinalainen perheyritys Bioferme Oy. (Nurro 1997.) Vuoden 2002 alussa Fazer-konserni lanseerasi markkinoille terveysvaikutteisen ilove snackpatukan, joka sisältää runsaasti betaglugaania. (Tuovinen 2002.)

14 4 KELIAKIA SAIRAUTENA Sairauden yleispiirteet Keliakia on sairaus, jossa gluteenin gliadiiniosa aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen ja vaurioittaa suolinukkaa kokonaan tai osittain. Gluteeni on vehnän proteiini, mutta myös rukiissa sekä ohrassa on haitallisia ainesosia keliakiaa sairastavalle. (Parkkinen & Sertti 1999, 125.) Vehnän proteiini GLUTEENI 82% Muut proteiinit 18 % Gluteeni n.50 % Gliadiini n.50% Albumiini 15 % Globuliini 3 % KUVIO 3. Vehnän proteiinin koostumus. Kuvion pohjana Peuhkurin, Korpelan & Jantunen-Backmanin (1996) kirjassa esitetty kuvio. Kuviossa 2 esitetään vehnän sisältämät proteiinit. Suurin osa vehnän proteiinista on gluteenia. Gluteeniton ruuanvalmistus, etenkin leivonta voi olla ongelmallista, sillä vehnäjauhojen leipoutuvuus perustuu gluteenin muodostamaan sitkoon. (Parkkinen & Sertti 1997, 127.) Gluteeni on kasviproteiini, jonka terve suoli käyttää hyväkseen. Keliaakikon ohutsuoli ei siedä gluteenin sisältämää gliadiinia. Vaurioituneen suolinukan takia keliaakikon elimistö ei pysty käsittelemään ravintoaineita normaalisti. Tästä seurauksena on erilaisia vatsavaivoja, puutostiloja, kuten anemiaa ja luuston haurastumista sekä väsymystä. (Vuolteenaho, Nuutinen & Lohiniemi 1996, 3.) Keliakia voi ilmetä myös dermatitis herpetiformis -ihottumana, josta käytetään nimitystä ihokeliakia. Kyse on samasta

15 12 taudista, mutta eri ilmenemismuodosta. (Hallert, Lindberg & Torehov 1995, 61.) Keliakia on elinikäinen sairaus, jonka tiukka gluteeniton ruokavalio pitää oireettomana. Oikea ruokavaliohoito saa suolinukan paranemaan ja suolen toiminta sekä ravintoaineiden imeytyminen normalisoituvat. (Emt ) Keliakia sekoitetaan usein vilja-allergiaan. Sairaudet muistuttavat osittain toisiaan, mutta ne syntyvät eri tavalla ja niiden oireet ovat erilaisia. Vilja-allergia on lasten, yleensä alle 3-vuotiaiden allerginen sairaus, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös aikuisilla. Vilja-allerginen voi olla allerginen yhdelle tai useammalle viljalle. Viljaallergiselle ei sovi mikään sellainen ainesosa, joka sisältää viljaa, jolle kyseinen henkilö on herkistynyt. Hyvinkin pieni määrä proteiinia, jota on jäämänä esimerkiksi vehnätärkkelyksessä, voi olla vilja-allergiselle hengenvaarallinen. (Terho 1996, 7-9.) Keliakia kaikenikäisillä ei useimmiten muita yliherkkyyksiä viljan gluteeni vaurioittaa suolinukkaa vältettävä vehnää, ruista ja ohraa oireet paranevat ruokavaliolla, sairaus pysyvä Vilja-allergia pienillä lapsilla usein muita allergioita viljavalkuaisten eri osat aiheuttavat reaktion vältettävä vain oireita aiheuttavia viljoja oireet helpottuvat ja häviävät iän mukana KUVIO 4. Keliakian ja vilja-allergian eroavaisuuksia (Vuolteenaho ym. 1996, 12). Keliakiaa esiintyy yleisimmin Pohjoismaissa, Euroopassa, Amerikassa ja Australiassa. Tautia diagnosoidaan harvoin Intiassa, Afrikassa tai Kiinassa. Tähän voi olla monia syitä, mutta suurimpana seikkana pidetään väestön ravintotottumuksia. Jälkimmäisillä alueilla ihmiset syövät vähemmän viljoja jotka sisältävät gluteenia, myös geneettisillä tekijöillä voi olla merkitystä. (Keyriläinen, Mattlar, Nuutinen & Reunala 1991, 8.) Suomessa arvioidaan keliakiaa sairastavia olevan noin henkilöä, joista noin on ihokeliaakikkoja. Kaikista tautitapauksista puolet jää diagnosoimatta, koska suurinta osaa lievistä suolisto-oireista ei osata yhdistää keliakiaan. Keliaakikkojen määrä kasvaa nopeaa vauhtia kehittyneen diagnosoinnin myötä. Uusimpien tutkimusten perusteella keliakiaa saattaa esiintyä jopa 1%:lla suomalaisista. (Jääskeläinen 2002.)

16 Keliakian oireet ja diagnosointi Keliakiaan sairastuminen voi tapahtua missä iässä tahansa, mutta gluteenin aiheuttama suolistovaurio syntyy ilmeisesti heti suolen jouduttua tekemisiin gluteenin kanssa. Lapsen voi epäillä sairastuneen keliakiaan, jos hänellä esiintyy kroonista ripulia, ummetusta, vatsankouristelua, pituuskasvun hidastumista ja laihtumista. Aikuisten oireet ovat huomattavasti monimutkaisempia ja heillä sairaus on vaikeampaa todeta kuin lapsilla. Keliakia voi olla täysin oireeton tai se oireilee muun muassa jatkuvana väsymyksenä, rajuna laihtumisena, vatsan turvotuksena, ripulina tai ummetuksena. (Hemmingsson 2000, 8.) Keliakiaa epäiltäessä tutkitaan ensin verikokeilla potilaan ravitsemuksellinen tilanne. Pelkät verikokeet eivät aina riitä, vaan muitakin kokeita tarvitaan. Tärkein tutkimusmuoto on ohutsuolen tähystys ja koepala, tutkimuksella saadaan selvyys ohutsuolen suolinukan mahdollisesta vaurioitumista. Usein laktoosi-intoleranssissa ilmenee saman kaltaisia oireita kuin keliakiassa, joten ennen gluteenittoman ruokavalion aloittamista on tärkeää saada varmuus sairaudesta. Lääkäri ohjaa kaikki uudet keliaakikot ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ravitsemusterapeutti vastaa keliaakikon alkuvaiheen ruokavalio-ohjauksesta ja tarvittavasta jatko-ohjauksesta. (Hallert ym. 1995, 33.) Keliakia on tärkeää todeta, koska erilaisten sairauksien riski kasvaa hoitamattoman keliakian myötä. Tyypillisiä sairauksia voivat olla osteoporoosin eli luukadon riski, joka hoitamattomassa keliakiassa kasvaa prosenttia. Muita sairauksia voivat olla esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriö tai nuoruustyypin diabetes. Hoitamattomassa keliakiassa voi esiintyä myös ääreishermosto-oireita, nivelkipuja, lapsettomuutta ja raskauskomplikaatioita sekä erilaisia neurologisia ja psyykkisiä oireita. (Jääskeläinen 2002.) Hoitamaton sairaus lisää myös riskiä sairastua pahanlaatuisiin ruokatorven, mahan, suoliston ja imurauhasten kasvaimiin (Keyriläinen ym. 1991, 12). 4.3 Gluteenittoman ruokavalion toteuttaminen Keliakian hoidon tavoitteena on suolinukan limakalvovaurion korjaantuminen ja keliakian aiheuttamien lisäsairauksien ennaltaehkäisy. Keliakiaa ei siis voi hoitaa osa-

17 14 aikaisesti, vaan gluteenitonta ruokavaliota tulee noudattaa huolellisesti sairauden diagnosoinnista lähtien. (Lohiniemi 1997, ) Keliaakikon suoli ei opi sietämään koskaan gluteenia, joten ruokavalio ei saa sisältää vehnää, ruista eikä ohraa missään muodossa. Viljoista riisiä, hirssiä, maissia ja tattaria voi käyttää vapaasti kiellettyjen viljojen sijasta, sillä ne eivät sisällä gluteenia. Kaura sopii myös keliaakikon ruokavalioon, kunhan se on puhdasta eli muista viljoista vapaata (Suomen lääkärilehti 2001, 868). Gluteenittomaan ruokavalioon siirryttyä suolen limakalvovaurio korjaantuu ruokavaliolla muutamassa kuukaudessa ja samalla oireet häviävät. Ihokeliakiaa sairastavilla oireet helpottuvat yleensä hieman hitaammin. (Paganus & Palva-Ahola1996, 61.) Keliaakikko voi syödä normaalisti muuta ruokaa kuin viljaa. Ruokavalioon kuuluu kasviksia, palkokasveja, perunaa, hedelmiä, lihaa, kalaa, munaa ja ravintorasvoja sallittujen viljojen lisäksi. On siis tärkeätä, ettei viljavalmisteiden syöntiä lopeteta, vaan ne vaihdetaan gluteenittomiin viljoihin. Maitotuotteita voi käyttää sen mukaan, onko keliaakikolla useasti sairauden alkuvaiheessa esiintyvä laktoosi-intoleranssi vai ei. Keliaakikoille tarkoitettuja gluteenittomia jauhoseoksia, pastoja ja erilaisia leivonnaisia on saatavana melko runsaasti. Joidenkin gluteenittomien jauhoseosten perusraakaaineena on pieni määrä vehnätärkkelystä. Tuotteita voi tavallisesti käyttää gluteenittomassa ruuanvalmistuksessa, mutta etenkin ihokeliaakikoilla ja herkemmillä potilailla tärkkelys saattaa aiheuttaa oireilua. Tällöin kannattaa valita käytettäväksi luontaisesti gluteenittomat jauhoseokset, joissa vehnä- ja ohratärkkelystä ei ole käytetty. (Parkkinen & Sertti 1999, 127) Gluteenittoman ruokavalion noudattamisesta aiheutuu käyttäjälle huomattavia kuluja. Keliakialiitto onkin taistellut keliaakikoille maksettavista ruokakorvauksista jo parikymmentä vuotta. Vuoden 2002 lokakuusta lähtien Kansaneläkelaitos on alkanut maksaa erityistä ruokavaliokorvausta keliakiaa sairastaville aikuisille, joille gluteenittomien ruoka-aineiden käyttö on ehdottoman välttämätöntä. 21 euron suuruinen kuukausikorvaus voidaan myöntää anomuksesta yli 16-vuotiaille aikuisille. Keliakiakorvauksen saanti edellyttää diagnosointia, joka tehdään ohutsuolen tähystyksessä otetusta koepalasta. Ihokeliakia tutkitaan ihon koepalasta. (Pirttimäki 2002.) Kotiruokailun keliaakikko oppii helposti toteuttamaan gluteenittomana. Kodin ulkopuolella voi kuitenkin kohdata erinäisiä ongelmia. Kiellettyä gluteenia voi esiintyä sellaisissakin ruoka-aineissa, joista niitä ei helposti osaa etsiä, kuten erilaiset einekset. Keliaakikon onkin syytä tarkkailla tuoteselosteita ja ainesosaluetteloita tarkasti. Suo-

18 15 men elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että allergisoivat aineosat, joihin muun muassa vehnä, ohra ja ruis kuuluvat, on ilmoitettava ainesosaluettelossa. (Vuolteenaho ym. 1996, 4.) KUVIO 5. Gluteenittomien tuotteiden symboli (Suomen keliakialiitto ry 2003). Gluteenittomat tuotteet voidaan merkitä kuvio 4 mukaisella symbolilla. Symboli on Suomen Keliakialiito ry:n rekisteröimä palvelu- ja tavaramerkki Suomessa. Se helpottaa keliaakikolle soveltuvien tuotteiden löytämistä. Symboli on myös kansainvälisesti hyväksytty gluteenittoman elintarvikkeen tunnus. Päiväkodit ja koulut ovat velvoitettuja järjestämään asiakkailleen asianmukaisen ruokavalion. Kahviloissa ja ravintoloissa gluteenittomien tuotteiden tuotevalikoimat ovat nykyisin laajentuneet hyvinkin monipuolisiksi. Vierailtaessa ystävien luona emännälle kannattaa ilmoittaa erityisruokavaliostaan tarkasti. Näin voidaan välttyä kiusallisilta tilanteilta kahvipöytään siirryttäessä. Matkusteltaessa kannattaa ennen lähtöä selvittää ruokavalion vaatimukset vieraalla kielellä. (Paganus & Palva-Ahola 1996, ) 4.4 Kaura keliaakikon ruokavaliossa Kauran sopivuutta keliaakikon ruokavalioon on tutkittu useita vuosikymmeniä. Jo 1950-luvulla keskusteltiin siitä, että kaura ei mahdollisesti kuuluisikaan vahingollisten viljojen ryhmään. Suomalaistutkijat pystyivät osoittamaan vuonna 1995, ettei kauran sisältämä valkuaisaineosa, aveniini ole vahingollinen aikuiskeliaakikoille. Aivan viime vuosina tutkimuksissa on saatu selville, että kaura sopii myös keliakiaa sairastaville lapsille sekä ihokeliakiapotilaille. (Keinonen 2002.) Viimeisin kauran käyttösuositus on julkaistu keväällä 2001, jolloin Suomen Keliakialiiton asiantuntijaneuvosto julkaisi uusimmat suositukset kauran käytöstä. Suo-

19 16 situksessa sallitaan kauran käyttö ruokavalion lisänä sekä lapsikeliakiapotilaille että ihokeliakiapotilaille. Kauran käyttö on mahdollista myös vasta diagnosoiduilla keliakiaa sairastavilla potilailla ja päivittäisessä käyttömäärässä ei ole enää ylärajaa. (Kaura sopii keliaakikon ruokavalion lisäksi 2001, 868.) Käytettävän kauran on oltava kuitenkin muista viljoista vapaata, jolloin se soveltuu keliaakikoille. Kauran soveltuvuus keliaakikoille saattaa perustua heinäkasvien heimojakoon. Kaura kuuluu röyhyllisiin ja vehnä, ruis ja ohra puolestaan tähkällisiin kasveihin. (Meronen 1997.) Kuviossa 6 on havainnollistettu heinäkasvien sukulaisuutta. KUVIO 6. Heinäkasvien heimo (Leipätiedotus 2003). Kauran käyttöä aloitettaessa on syytä ottaa huomioon, että kaura saattaa alkuvaiheessa aiheuttaa ohimeneviä vatsakipuja ja vatsan toimintahäiriöitä kauran sisältämän suuren kuitupitoisuuden vuoksi. Kauran käyttö kannatta aloittaa maltillisesti pieninä annoksina, kunnes vatsa jälleen tottuu runsaaseen kuituun. Mikäli vaivat eivät tunnu menevän ohitse, on syytä tehdä lisätutkimuksia. Kauran käytöstä on hyötyä keliaakikolle, koska se monipuolistaa ruokavaliota. Kaura on edullinen ja turvallisen tuttu tuote käyttää, samalla se lisää tärkeän täysjyväviljan osuutta keliaakikon niukkakuituisessa ruokavaliossa. Käyttämällä kauraa gluteenittoman ruokavalion lisänä voidaan myös alentaa hiukan päivittäisiä erityisruokavaliokustannuksia. (Nuutinen 2000.) Kaura on erityisen tervetullut esimerkiksi keliakiaa sairastavan diabeetikon ruokavalion, koska monet gluteenittomat tuotteet ovat vähäkuituisempia kuin tavalliset viljatuotteet. Diabeteksen hoidossa kuitupitoisuudesta on hyötyä, koska kuitupitoinen ruoka tasaa verensokeria ja edistää myös vatsan toimin-

20 taa. (Haapa, Heinonen & Luoma-aho 1997, 7.) Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittaa päivittäiseksi kuidun saanniksi g/vrk. (Parkkinen & Sertti 1999, 54.) 17 5 VÄLIPALA OSANA ATERIARYTMIÄ Hyvän ravitsemuksen saavuttamisessa keskeistä on monipuolinen ruoka ja säännöllinen ateriarytmi. Ateria-ajat ja -tottumukset ovat pitkälti kulttuurisidonnaisia eri maissa. Suomessa ruokatottumuksiin vaikuttavat erityisesti sosiaaliluokka, sukupuoli ja asuinpaikka. Vaikka suomalaisten perheiden elintarvikkeiden kulutus on kokonaisuudessaan siirtynyt terveellisempään suuntaan, suosivat naiset miehiä terveellisempää ruokaa. Nykyisin ominaista suomalaiselle ruokakulttuurille on ollut perinteisen ateriajärjestyksen hajoaminen siirryttäessä enemmän yksinkertaisiin ruokiin, pikaruokailuun sekä naposteluun. (Ratkaisuja ravitsemukseen 2001, ) Terveelliseen ateriarytmiin pyrittäessä tulee edistää säännöllistä syömistä (Ravitsemus ja ruokavaliot 1996, 27.) Ravinnon hyväksikäytön ja elimistön toimintojen kannalta on hyvä jakaa tarvittava ravinto usealle päivänmittaan nautittavalle aterialle. Nauttimalla päivän koko ruokamäärä yhdellä tai kahdella aterialla, mahalaukku venyy kohtuuttomasti ja ruoansulatus sekä elimistön nesteiden kuljetusteho joutuvat koetukselle. Lisäksi ihmisen fyysinen ja psyykkinen suorituskyky heikkenee. Samoin tapahtuu, jos veren sokeritasapaino laskee liian alhaiseksi. (Peltosaari & Raukola 1998, ) Säännöllinen ateriarytmi koostuu aamiaisesta ja kahdesta pääateriasta sekä kahdesta välipalasta, jotka nautitaan iltapäivän ja illan aikana. Aamuaterian ja lounaan välillä voi nauttia välipalan tarvittaessa. Välipalalla tarkoitetaan pientä ateriaa, joka nautitaan varsinaisten aterioiden välillä. (Ravitsemus ja ruokavaliot 1996, 27.) Aamu- tai iltapäivällä tarjottavat kokouskahvit voidaan myös lukea välipaloihin. Monipuoliset välipalat ja iltapala ovat välttämättömiä etenkin lapsille ja nuorille, mutta myös aikuisille. Välipalavaihtoehtoja on useita, arkisia ja juhlavia sekä helppoja ja työläitä. Välipalojen laatu on yhtä olennainen kuin pääaterioiden yleinen koostumus. (Hasunen, Kalavainen, Keinonen, Lagström, Lyytikäinen, Nurttila & Peltola 1997, ) Välipala on osa terveellistä ja tasapainoista ruokavaliota. Hyvän välipalan voi valmistaa käyttämällä monipuolisesti eri raaka-aineita, kuten marjoja, hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljaa sekä maitotuotteita. Esimerkiksi erilaiset puurot soveltuvat hyvin

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö

Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Gluteenittoman kauran eli puhdaskauran viljely ja markkinanäkymät Minna Oravuo, viljapäällikkö Raisio-konserni Elintarvikeyksikkö Keliakia ja gluteeniton ruokavalio Keliakia Keliakia on sairaus, jossa

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Keliakia ja ihokeliakia

Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Hoitona keliakiaruokavalio Keliakiaan sairastuminen on uusi elämänvaihe, joka koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku voi olla helpottunut saatuaan diagnoosin

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016 LEIPOMO JA ELINTARVIKETEOLLISUUS TUOTTEET 206 KAURA SUOMALAINEN SUPERRUOKA Euroopan elintarvikevirasto EFSA on myöntänyt kauralle kolme terveysväitettä. Kauran beetaglukaanin on osoitettu alentavan veren

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutettaviksi

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA 1 Ruokakauppa on keliaakikon apteekki Tutkimusten mukaan jopa 2 % väestöstämme

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2009R0041 FI 10.02.2009 000.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009, annettu 20 päivänä tammikuuta 2009,

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

TerveysInfo. Ravitsemusterapeuttien yhdistys

TerveysInfo. Ravitsemusterapeuttien yhdistys TerveysInfo Avanneleikatun ruokavalio Lehtisen ohjeet on tarkoitettu aikuisille, joille on tehty ohut tai paksusuoliavanne tai IPAA leikkaus eli J säiliö. Se kertoo, miten ruokavalinnoin voi jouduttaa

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen

Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Allergeenit ja intoleransseja aiheuttavat aineet Haapavesi 12.3.2015 Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Soila Hiltunen Elintarviketietoasetus- yhteenvetoa oleellisista muutoksista Tekstin vähimmäiskoko määritelty

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Speltti. Speltti info. Spelttivehnä (Triticum Spelta), jota kutsutaan toisinaan myös alkuvehnäksi on vanha perinteinen viljalaji.

Speltti. Speltti info. Spelttivehnä (Triticum Spelta), jota kutsutaan toisinaan myös alkuvehnäksi on vanha perinteinen viljalaji. 5 Speltti info Speltti info Speltti Spelttivehnä (Triticum Spelta), jota kutsutaan toisinaan myös alkuvehnäksi on vanha perinteinen viljalaji. HISTORIAA Speltin alkukodin on arveltu olevan Etu-Aasiassa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Gluteenittoman tuotteen merkki kertoo yhdellä vilkaisulla, että tuote on taatusti gluteeniton

Gluteenittoman tuotteen merkki kertoo yhdellä vilkaisulla, että tuote on taatusti gluteeniton Gluteenittoman tuotteen merkki kertoo yhdellä vilkaisulla, että tuote on taatusti gluteeniton Tuoteasiantuntija Marjo Jokinen Keliakialiitto 5.10.2016 Erihyvä Vehnätärkkelys? Modifioitu tärkkelys? Mitä

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio

Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100

Lisätiedot

Ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteet Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Tuoteturvallisuusyksikkö Lastenruoat ja niiden valvonta koulutus 30.10.2012 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita

Lisätiedot

Gluteenittoman palvelun merkki Tietoa ravintoloille ja kahviloille merkistä ja käyttöoikeuden hakemisesta

Gluteenittoman palvelun merkki Tietoa ravintoloille ja kahviloille merkistä ja käyttöoikeuden hakemisesta Gluteenittoman palvelun merkki Tietoa ravintoloille ja kahviloille merkistä ja käyttöoikeuden hakemisesta Gluteeniton ruokavalio tuo muutoksia ruokailuihin kodin ulkopuolella. Uskaltaako gluteenitonta

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Kuvia toimitukselliseen käyttöön: www.akvamariini.fi/ffmmedia2016 Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Mitä teet, kun juhlavieraasi ilmoittaa noudattavansa gluteenitonta ruokavaliota? Älä hätäänny,

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

ERIHYVÄ HANKE. Helsingin Mylly Gluteenittomat Kauratuotteet 30.3.2016. Riitta Salenius-Mela

ERIHYVÄ HANKE. Helsingin Mylly Gluteenittomat Kauratuotteet 30.3.2016. Riitta Salenius-Mela ERIHYVÄ HANKE Helsingin Mylly Gluteenittomat Kauratuotteet 30.3.2016 Riitta Salenius-Mela 5.4.2016 Agenda Helsingin Mylly Oy Kaura suomalainen voimavilja Myllärin Gluteenittomat Kauratuotteet Helsingin

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml

Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Benecol Hedelmämix tehojuoma 6 x 65 ml Soijapohjainen juoma saa pirteän makunsa hedelmämehuista Maidoton Laktoositon Täysin kasviperäinen Päivän kasvistanoliannos (2 g) yhdestä pullosta Suositellaan nautittavaksi

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Mikä on lisäaine ja mikä ei?

Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaineet Mikä on lisäaine ja mikä ei? Lisäaine on: Tuotteeseen aina tarkoituksella lisätty aine jonkin teknisen tarkoituksen takia. Lisäaineita eivät ole: Valmistusaineet tai mausteet, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot