Helsingin kaupunki Liikennelaitos HKL PL Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto PL Helsingin kaupunki

Transkriptio

1 Helsinki Helsingfors Dnro Dnr UUS 2008 R Helsingin kaupunki Liikennelaitos HKL PL Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto PL Helsingin kaupunki Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME NETTELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA KOSKIEN VALLILAN MAANALAISTA RAITIOVAUNU VARIKKOA 1. HANKKEESTA VASTAAVAT 2. HANKKEEN KUVAUS Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Liikennelaitos HKL Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 1400 PL Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin liikennelaitos ja kaupunkisuunnitteluvirasto selvittävät mahdollisuuksia sijoittaa 170 raitiovaunun ja 30 jokeriraitiovaunun varikko sekä 200 autopaikan pysäköintilaitos Vallilaan, kallioon louhittavaan maanalaiseen tilaan. Varikon ja pysäköintilaitoksen yhteyteen tulisi lisäksi myös varastotiloja sekä henkilöstö ja työtiloja. Nykyisin raitiovaunujen yösäilytys sekä päivittäishuolto tapahtuu Koskelan varikolla ja varsinainen korjaus ja huoltotoiminta tapahtuu Vallilan varikolla. Hankkeen myötä varikkotoiminta keskitetään yhteen paikkaan. Vallilan vanha varikko säilyy nykyisessä käytössään siten, että osa toiminnoista siirretään luolastoon. Hankkeen toteuttaminen edellyttää alueen asemakaavan muuttamista. Asemakaavan osallistumis ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Maanalaista varikkoa suunnitellaan Vallilan nykyisen varikon yhteyteen, Vallilan ja Hermannin kaupunginosien alle, Sturenkatu Haukilahdenkatu Vellamonkatu ja Mäkelänkatu alueelle. Vaihtoehtona on laajentaa nykyistä Koskelan varikkoa. Varikon rakenteita on alustavasti selvitetty Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen teettämässä rakenne

2 2 (8) teknisessä selvityksessä (Kalliosuunnittelu Oy, Rakennetekninen yleissuunnitelma suunnitelmaselostus ). Suunniteltavat maanalaiset tilat ajotunneleineen ovat pinta alaltaan yhteensä noin m 2 ja tilavuudeltaan noin m 3. Varikkoluolan alin taso, pysäköintihallin alapohjan korkeusasema on suunniteltu 10,00 metrin tasoon. Maanpinnan korkeus alueella on +17,4 metriä. Louhittava kallioainesmäärä on yhteensä m 3. Louhintatöiden kestosta, 2,5 3 vuotta riippuen louhittava määrä on m 3 vuodessa. Maanpäällisiä tai maanpäälle ulottuvia näkyviä rakenteita ovat kahden raitiovaunujen ajotunnelin avo osuudet ja osa katetuista betonitunneleista, autojen ajotunnelin avo osuus ja alkumatkan betonitunneli. Sekä eteläisen että pohjoisen raitiovaunujen avotunnelin osalta rakenneteknisessä selvityksessä on tarkasteltu kahta eri vaihtoehtoa. Muita rakenteita ovat kahdeksan metriä korkea ja poikkipinta alaltaan 25 m 2 ilmanvaihtokuilu ja kolme poistumistiekuilua. Osa rakenteista on suunniteltu sijoitettavaksi vanhan raitiovaunuhallin sisäpuolelle. Hankkeen rakentamisvaiheen kesto on noin 4 vuotta, josta louhintojen osuus on 2,5 3 vuotta. Varikon on määrä valmistua vuoteen 2015 mennessä. Rakenneteknisen selvityksen mukaan nykyisen raitiovaunujen eteläisen ajoyhteyden kohdalla raidelenkin sädettä on suurennettava. Haukilahdentien kohdalle raitiovaunuille tarvitaan oma kaista. Pohjoisen ajoyhteyden ja Haukilahdenkadun liittymään tarvitaan liikennevalot. Laitoksen sijoittaminen edellyttää Viikki Kyläsaari viemäritunnelin siirtoa tai putkittamista. Raitiovaunuvarikon liikenne ajoittuu suurelta osin ennen aamun ja jälkeen illan ruuhka aikojen. Rakenneteknisessä selvityksessä esitetyn HKL:n arvion mukaan vilkkaimpaan aikaan (klo 6:30 6:50) tulee kummastakin ajorampista ulos vaunuja puolen minuutin välein. Yhteensä klo 5:30 7:30 välisenä aikana varikolta lähtee 123 vaunua (73 pohjoisen ajoyhteyden kautta ja 50 eteläisen kautta). Myös työntekijöiden henkilöautoliikenne tapahtuu pääasiassa ruuhka aikojen ulkopuolella. Toisena vaihtoehtona selvitetään parhaillaan uuden raitiovaunuvarikon sijoittamista Koskelaan vanhan varikon alueelle. Koskelan raitiovaunuvarikon laajennussuunnitelman on tarkoitus valmistua toukokuussa Vallilan maanalaisen raitiovaunuvarikon asemakaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto ) on kaavan laadinnan yhteydessä esitetty arvioitavaksi kaavan toteuttamisen vaikutuksia kaupunkikuvaan, kaupunkirakenteeseen, kulttuurihistoriallisiin, rakennustaiteellisiin ja maisemakulttuurin arvoihin, liikennemääriin, meluun ja asuinympäristön viihtyisyyteen. Asemakaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidon aikana järjestettiin tiedotus ja keskustelutilaisuus osallisille.

3 3 (8) 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Uudenmaan ympäristökeskukseen on ja tullut vireille kaksi kansalaisaloitetta, joissa ympäristökeskusta pyydetään päättämään Vallilan maanalaisen raitiovaunuvarikon YVA menettelyn tarpeesta. Asukkaat nostivat kansalaisaloitteissa esille mm. hankkeeseen liittyvät onnettomuusriskit, rekkaliikenteen haitat rakennusaikana, tärinä, melusekä terveysvaikutukset, vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen, liikenteen päästöt, rakennusaikaiset pölypäästöt, pohjavesivaikutukset ja mahdollisten pohjaveden korkeuden muutosten vaikutukset rakennusten perustuksiin, vahingot suojelluille puille, puistoalueiden pirstoutumisen ja pienenemisen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen vaarantumisen. Viranomaisneuvottelu Uudenmaan ympäristökeskus on järjestänyt YVA lain 6 :n mukaisen viranomaisneuvottelun, jossa olivat läsnä hankkeesta vastaavat sekä asiantuntijat Helsingin ympäristökeskuksesta ja Helsingin kaupunginmuseosta. Neuvottelussa keskusteltiin hankkeen tilanteesta, ympäristövaikutuksista sekä YVA menettelyn tarpeesta. Neuvottelusta on kirjoitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätty muistio. Hankkeesta vastaavien kuuleminen Uudenmaan ympäristökeskus varasi päivätyillä kirjeillään Helsingin kaupungin HKL liikelaitokselle ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastolle tilaisuuden tulla kuulluksi asian johdosta. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa Uudenmaan ympäristökeskukseen saapuneessa vastineessa, että Vallilan varikkoa suunnitellaan laajennettavaksi maanalaisella osalla. Jos suunnitelma osoittautuu teknisessä, toiminnallisessa, taloudellisessa ja ympäristövaikutusten tarkastelussa parhaaksi vaihtoehdoksi, Koskelan varikko ja hankittavat uudet raitiovaunut siirretään maanalaiseen varikkoon, joka vaatii asemakaavamuutoksen. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Vallilan maanalainen varikko ei lisää merkittävästi raitiovaunuliikennettä alueella paitsi sisäänajoaukkojen ja Hämeentien välisillä osuuksilla. Meluhaittaa torjutaan monin teknisin ja rakenteellisin keinoin. Raitiovaunujen ja kevyen liikenteen risteämiset on tarkoitus ohjata liikennevaloin. Nykyisin lähiympäristön kaduille pysäköitävät henkilökunnan autot saataisiin suunniteltuun maanalaiseen pysäköintihalliin. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että maanalaisen varikon ja pysäköintihallin maanpäällisiä rakennelmia ovat varikon tontille sijoitet

4 4 (8) tavat poisto ja raitisilmanottohormi ja maanalaisen varikon poistumistiet sekä tontin ulkopuoliset kolme käyntiporrasta Hämeentien itäpuolella. Kaupunkikuvaan vaikuttaisivat kaksi sisäänajoramppia, joista toinen tulisi mahdollisesti katu ja toinen puistoalueelle. Louheen kuljetus voisi ensisijaisesti tapahtua sivussa asuinkortteleista sijaitsevan, pysäköintiluolaan johtavan ajoaukon kautta. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että Vallilan maanalaisen raitiovaunuvarikon ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria, että YVAmenettely olisi tarpeellinen. Hanke ei lisää merkittävästi raitiovaunuliikennettä ympäristössä, melu ja tärinähaittaa pystytään torjumaan ja liikenneturvallisuusriski voidaan minimoida. Muut vaikutukset ovat kaupunkikuvallisia tai rakennusaikaisia. Helsingin kaupungin HKL liikelaitos toteaa Uudenmaan ympäristökeskukseen saapuneessa vastineessa, että Vallilan raitiovaunuvarikon vaatiman asemakaavatyön yhteydessä selvitetään hankkeen ympäristövaikutukset, kuten melu ja liikennevaikutukset. HKL toteaa, että YVA lakia on vakiintuneesti tulkittu niin, että yksinomaan rakennusaikaisista mahdollisista haitoista ei tarvitse suorittaa YVA menettelyä. HKL katsoo, että Vallilan maanalaisella raitiovaunuvarikolla ei ole merkittäviä käyttöaikaisia haitallisia ympäristövaikutuksia ja ympäristövaikutukset arvioidaan riittävästi asemakaavoitusvaiheessa, joten YVAmenettelyä ei ole tarpeen toteuttaa. 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat maanalaisten louhintatöiden melu, tärinä ja pölypäästöt ja raskas ajoneuvoliikenne sekä mahdolliset vaikutukset pohjavesiin. Tavanomaisesti häiritsevin melun lähde louhinnassa on porauksesta aiheutuva meteli. Tunneleissa tapahtuva poraaminen aiheuttaa suhteellisen vähän meluhaittoja. Porauksessa syntyvät runkoäänet voivat aiheuttaa häiriötä. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2006:9, Maanalaisten toimintojen yleinen turvallisuusselvitys). Louhintaan liittyvien räjäytysten paineaalloista aiheutuvia vaurioita voidaan välttää rakennuksille asetettavien tärinärajojen sekä niiden perusteilla valittavien louhintatekniikoiden avulla. Pölypäästöjä voidaan vähentää esimerkiksi kastelemalla. Louheen kuljetukset voisivat tapahtua rakenneteknisen selvityksen mukaan pysäköintitunnelin ajoväylää pitkin, sivussa asuinrakennuksista. Vallilan maanalaisen varikon alueella ei ole kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita. Hanke sijoittuisi laajan kallioresurssin pohjoisosaan. Mahdolliset pohjavesivaikutukset ovat tunnelirakentamisesta saadun kokemuksen mukaan hallittavissa.

5 5 (8) Toimintavaihe Toimintavaiheen vaikutuksia ovat raitiovaunujen liikkumisesta aiheutuva melu ja tärinä sekä raitiovaunu ja henkilöautoliikenteen lisääntyminen alueella siihen liittyvine haittavaikutuksineen. Hankkeen toteutuminen aiheuttaisi vaikutuksia maisemaan. Rakenneteknisessä selvityksessä esitetty raitiovaunujen pohjoisen sisäänajotunnelin vaihtoehtoinen ratkaisu (P2) aiheuttaisi vähemmin häiriötä, koska tunnelin avo osuuden varrella ei ole asuinrakennuksia. Raitiovaunuista maanalaisessa tunnelissa aiheutuvaa runkomelua voidaan tehokkaasti torjua radan alle sijoitettavien eristyskerrosten avulla. Uudet raitiovaunut ovat entistä hiljaisempia. Myös alhaisella nopeudella voidaan rajoittaa syntyvän melun määrää. Raitiovaunujen määrä Hämeentiellä tulee kasvamaan nykyisten 130 lisäksi hankittavien uusien raitiovaunujen myötä. Uuden varikon myötä raitiovaunuliikenne kasvaisi sisäänajoaukkojen ja Hämeentien välisillä osuuksilla. Pysäköintilaitokseen suuntautuva varikon työntekijöiden ajoneuvoliikenne lisäisi jonkin verran liikennettä alueella. Lisääntyvän autoliikenteen merkitys alueen nykyisissä liikennemäärissä ja liikenteeseen liittyvissä haitoissa olisi suhteellisen vähäinen. Maanpäällisen raitiovaunuliikenteen haitat alueella eivät uuden varikon myötä lisäänny alueella merkittävästi nykyisestä. Vallila on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jonka kohteista kuusi kahdeksasta sijaitsee suunnittelualueella. Kaupunkikuvaan vaikuttaisivat kaksi sisäänajoramppia sekä pienemmässä määrin muut maanpäälliset rakennelmat. Sisäänajotunnelit sijaitsisivat alustavan suunnitelman mukaan asuinrakennusten läheisyydessä vilkkaasti liikennöityjen Hämeentien sekä Hermannin rantatien tuntumassa. Rakenneteknisessä selvityksessä esitetty raitiovaunujen eteläisen sisäänajotunnelin vaihtoehtoinen ratkaisu (E2) sijaitsisi vanhan varikon sisällä, joten sen kaupunkikuvallinen merkitys olisi vähäisempi. Pysäköintihallin ajotunneli sijaitsisi etäämpänä asutuksesta. Ilmanvaihtokuilu sijoittuisi vanhan raitiovaunuhallin piha alueelle. Lisäksi sijoitettavaksi tulee kolme poistumistiekuilua. Eteläisen raitiovaunujen sisäänajotunnelin tapauksessa puistoalueella nykyisin kulkeville raiteille tarvitaan lisää tilaa raidesäteen suurentamista varten mm. melun vähentämiseksi. Vallilan maanalainen laajentaminen on esitetty Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa (kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyi kaavaehdotuksen ).

6 6 (8) 5. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 :n perusteella, että tähän hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 6. RATKAISUN PERUSTEET Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA lain 4 :n 1 momentin ja vastaavan asetuksen (713/2006, YVA asetuksen) 6 :n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVAlain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 :n momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA lain 4 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, mm. hankkeen koko tai hankkeen aiheuttama pilaantuminen, hankkeen sijainti, mm. nykyinen maankäyttö ja asutus sekä vaikutusten luonne, mm. vaikutusalueen laajuus altistuvan väestön määrä tai vaikutusten suuruus ja monitahoisuus. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellut toimenpiteet eivät edellytä YVA menettelyä. Maanalaisen varikkotunnelia varten louhittava määrä, m 3 vuodessa, vastaa YVA asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdassa 2 b) esitettyä louhintamäärää. Hankeluettelon kohta on kuitenkin tarkoitettu sovellettavaksi maa aineslain mukaiseen kiviaineksen ottoon eikä sitä tarkoitettu sovellettavaksi suoraan kyseessä olevaan muuhun rakentamiseen välittömästi liittyvään louhintaan. Louhinnan melu ja tärinävaikutukset saattavat aiheuttaa jonkin verran häiriötä alueen asukkaille. Vaikutuksia voidaan lieventää louhintatöiden huolellisella suunnittelulla ja oikeiden työmenetelmien käytöllä. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee selvittää pohjaveden pinnan mahdollinen aleneminen, alenemisen laajuus sekä alenemisen vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä ympäristöön. Varikon toimintaan liittyvät melu ja tärinävaikutukset voidaan ehkäistä teknisin keinoin ja raitiovaunujen sisään ja ulosajon tai tunnelissa liikkuvien raitiovaunujen ei arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa alueen asukkaille.

7 7 (8) Varikolla kulkevien raitiovaunujen liikennevaikutukset kohdistuvat pääasiallisesti rajoitetulle alueelle sisäänajoväylien yhteyteen. Hankkeen myötä lisääntyvä ajoneuvoliikenteen määrä ja siihen liittyvät päästöt tai melu eivät merkittävästi lisää liikenteen haittoja alueella nykyisestä. Liikenteen riskejä voidaan hallita esimerkiksi liikennevalojen avulla. Varikkoon liittyvistä maanpäällisillä rakenteilla olisi jonkin verran merkitystä kaupunkikuvan kannalta. Vaikutukset kohdistuvat alueelle, jossa sijaitsee valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristökohteita pihoineen ja istutuksineen. Merkittävimmät vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan aiheutuisivat kahdesta raitiovaunujen sisäänajotunneleista. Sisäänajotunnelit sijaitsevat asuinrakennusten läheisyydessä, toinen puisto ja toinen katualueella vilkkaasti liikennöityjen teiden tuntumassa. Esitetyillä vaihtoehtoisilla sisäänajotunneliratkaisuilla päästäisiin kauemmaksi asuinrakennuksista ja myös kaupunkikuvalliset vaikutukset olisivat vähäisempiä. Ilmanvaihtokuilun ja kolmen poistumistiekuilun maisemallisia tai kaupunkikuvallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa ympäristön huomioon ottavalla sijoittelulla. Hankkeen todennäköiset ympäristövaikutukset olisivat lähinnä paikallisia. Huomattavimmat ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti rakentamisen aikaisia. Raitiovaunuvarikkoa varten tullaan laatimaan asemakaava. Maankäyttöja rakennusasetus 25 edellyttää, että asemakaavaselostuksessa esitetään mm. esillä olleet vaihtoehdot, perusteet kaavaratkaisun valinnalle ja selvitys siitä, miten asemakaavan vaikutusselvitysten tulokset on otettu huomioon. Asemakaava laaditaan vuorovaikutuksessa asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Asemakaavaprosessi voi toimia eri vaihtoehtojen vaikutusten vertailun välineenä. Hankkeen ympäristövaikutukset voidaan selvittää riittävässä laajuudessa asemakaavan laadinnan yhteydessä. 7. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Uudenmaan ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset > liikenne.

8 8 (8) 9. MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai päätöksestä. Johtaja Marketta Virta Ylitarkastaja Sirpa Torkkeli JAKELU LIITE Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Helsingin ympäristökeskus Helsingin kaupunginmuseo Assi Salminen ja Sampsa Jyrkynen As Oy Euranlinna As Oy Sture As Oy Sammatti Asunto Oy Sturenkatu 38 As Oy Säästö Asunto Osakeyhtiö Hauho As Oy Hämeentie 95 Eura II Asunto Oy Sturentalo 35 Asunto osuuskunta Voitto As Oy Aito Asunto Oy Säästöpäivä As Oy Sturenkatu As Oy Nelikulma Valitusosoitus