Elon Yrittäjämittari 2014 Tutkimusraportti, lokakuu 2014

Transkriptio

1 Elon Yrittäjämittari 2014 Tutkimusraportti, lokakuu 2014 Annarita Koli, työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö, Työeläkeyhtiö Elo Työeläkeyhtiö Elo toteutti elokuussa 2014 Elon Yrittäjämittari tutkimuksen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yrittäjien työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä yrityksen menestystekijöitä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä sekä suomeksi että ruotsiksi. Tutkimuskutsu lähetettiin noin Elon yrittäjäasiakkaalle. Kyselyyn vastasi noin 2300 yrittäjää, joten kyselyn vastausprosentti oli 11 %. Tutkimuksen Elolle toteutti Evidens Oy. Tutkimuksessa oli kaksi teemaa. Ensimmäinen teema käsitteli yritystoiminnan onnistumisen elementtejä, asiakassuhteen hallintaa, yrittäjän roolia esimiehenä ja verkostoissa toimimista. Toinen tutkimusteema käsitteli yrittäjän henkilökohtaista hyvinvointia ja työuranäkymiä. Yrittäjät saivat myös kertoa omin sanoin, millaisena näkevät itsensä ja yrityksensä viiden vuoden päästä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä miehiä oli 56 % ja naisia 43 %. Yksinyrittäjiä vastanneista oli lähes puolet, 48 %. Vastaajat painottuivat kokeneeseen yrittäjäkuntaan, sillä 29 % vastanneista oli vähintään 56-vuotiaita ja 40 % oli toiminut yrittäjänä vähintään 15 vuotta. Myös nuorempaa yrittäjäpolvea osallistui tutkimukseen: 9 % vastaajista oli alle 36-vuotiaita ja noin viidennes oli toiminut yrittäjänä vasta 0 4 vuotta. Toimialoista painottuivat erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelut, informaatio- ja viestintäala sekä rakentaminen ja LVI. 1

2 Yritystoiminnan onnistumisen elementit ja tyytyväisyys yrittäjyyteen Yrittäjiltä kysyttiin, mitkä asiat he näkevät tärkeimpinä yritystoiminnan onnistumisen kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Tärkeimmäksi menestystekijäksi tähän saakka yrittäjät nostivat henkilöstön osaamisen 55 % vastaajista piti henkilöstön osaamista ratkaisevan tärkeänä. Seuraavaksi tärkeimmäksi nähtiin yrittäjän oma osaaminen sekä hyvät verkostot ja kumppanit. Verkostot ja kumppanit arvioitiin yrityksen tärkeimmäksi menestystekijäksi myös tulevaisuudessa (45 % vastaajista). Lisäksi erityisesti nuoret, alle 36- vuotiaat yrittäjät pitivät toimivia yhteistyöverkostoja yhtenä tärkeimmistä menestystekijöistä. Voidaan siis todeta, että yrittäjän menestymistä edesauttaa se, että hänellä on oikeat ihmiset ja osaajat ympärillään. Vastaajilta kysyttiin myös tämänhetkistä tyytyväisyyttä työhön yrittäjänä. Myönteistä on se, että lähes puolet (48 %) yrittäjistä on erittäin tyytyväisiä yrittäjänä toimimiseen. Työhönsä tyytyväisiä yrittäjiä luonnehtivat muun muassa seuraavat seikat: yrityksen myynti ja kannattavuus ovat muita yrittäjiä paremmalla tasolla yrittäjän osaaminen, liikeidean kirkkaus ja jatkuva kehittäminen nähdään keskeisimpinä menestystekijöinä yrityksen toiminnassa yrittäjyys koetaan merkityksellisenä ja siihen ollaan sitoutuneita työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa, yrittäjät lomailevat riittävästi yrittäjän fyysinen kunto on hyvä. 43 % vastaajista arvioi tyytyväisyyttään yrittäjänä toimimiseen arvosanalla 7 tai 8. Kahdeksan prosenttia vastaajista puolestaan antoi yrittäjänä toimimiselle vain arvosanan 4, 5 tai 6. Heiltä kysyttiin, mitkä asiat aiheuttavat erityisesti tyytymättömyyttä: keskeisimmiksi asioiksi nousivat yrittäjänä toimimisen kustannukset ja ansiotason vaihtelu, vaikea ennustettavuus sekä yrittämisen yleinen kuormittavuus (mm. yrittäjä sidoksissa yritykseen, liikaa byrokratiaa). Yrittäjyyteen tyytymättömiä oli muita toimialoja enemmän erityisesti kuljetus- ja varastointialalla, ja tyytymättömät kokivat yrityksensä talousnäkymät heikoiksi. Yrittäjyyteen tyytymättömillä oli vaikeuksia selviytyä työmäärästä, heillä oli muita ryhmiä enemmän sairauspoissaoloja ja vähemmän lomaa kuin muilla (tyypillisesti ei yhtään tai korkeintaan 10 pv/vuosi). Yrittäjiä pyydettiin myös arvioimaan muutamaa asiakkaisiin, asiakastyytyväisyyteen sekä digitaalisuuteen ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvää väittämää. Vastausten perusteella yrittäjät tuntevat asiakkaansa ja heidän tarpeensa varsin hyvin 98 % vastaajista oli tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Lähes sama 2

3 joukko yrittäjiä oli sitä mieltä, että heidän asiakkaansa suosittelevat yritystä mielellään (89 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Yrittäjät myös totesivat hyödyntävänsä asiakaspalautetta aktiivisesti toiminnan kehittämisessä (92 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä). Tutkimuksen perusteella yrittäjillä on kuitenkin kehittämisen tarpeita sähköisen liiketoiminnan välineiden (esim. verkkokauppa, sosiaalinen media, mobiilisovellukset) hyödyntämisessä asiakastyössä. Yli puolet eli 55 % yrittäjistä ilmoitti, etteivät juurikaan tai ollenkaan hyödynnä sähköisiä välineitä. Noin kolmannes yrittäjistä myös suhtautui sähköiseen maailmaan varsin varauksellisesti ( Koen digitaalisuuden positiivisena asiana liiketoiminnalleni/yritykseni toiminnalle 32 % ei pidä juurikaan/lainkaan paikkaansa). Myönteisimmin digitaalisuuteen suhtautuivat ja aktiivisimmin sähköisiä välineitä hyödynsivät muun muassa nuoret yrittäjät ja vähän aikaa yrittäjänä toimineet, informaatio- ja viestintäalalla tai koulutus- ja konsultointitehtävissä toimivat yrittäjät sekä menestyvät ja kaiken kaikkiaan yrittäjyyteen tyytyväiset yrittäjät. Kielteisesti sähköiseen maailmaan suhtautuvia oli puolestaan keskimääräistä enemmän rakentaminen ja LVI -alalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä yrittäjyyteen yleisesti tyytymättömissä. Myös ne yrittäjät, jotka arvioivat oman työkykynsä tavallista heikommaksi, ilmoittivat hyödyntävänsä vähemmän sähköisiä välineitä. Tutkimuksen perusteella näyttää siis siltä, että yrittäjän heikko työkyky voi estää yritystä uudistumasta: huonommin voivilla yrittäjillä ei ole resursseja yritystoiminnan kehittämiseen, kun oma hyvinvointi pitäisi ensin saada kuntoon. Esimiehenä toimivat yrittäjät Tutkimuksessa selvitettiin myös esimiehenä toimivien yrittäjien työhyvinvointia verrattuna ei-esimiehenä toimiviin. Vastanneista 61 % ilmoitti toimivansa esimiehenä. Näistä enemmistö oli miehiä, he olivat toimineet pitkään yrittäjinä, ja he olivat myös varsin sitoutuneita yrittäjyyteen. Korkeasta sitoutuneisuudesta huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi esimiesyrittäjillä näyttää olevan erityisiä haasteita omassa työhyvinvoinnissa. He lomailivat vähemmän ja kokivat, ettei heillä ole riittävästi aikaa työstä palautumiseen. Esimiesyrittäjät kuitenkin arvioivat oman työkykynsä varsin hyväksi (ka. 8,37 asteikolla 0-10; kaikkien vastaajien keskiarvo 8,38) ja he olivat tyytyväisiä yrittäjänä toimimiseen. Esimiesyrittäjät arvioivat omia esimiestaitojaan melko myönteisesti. Henkilöstölle annetaan palautetta ja sitä otetaan vastaan, henkilöstön osaamiseen luotetaan ja henkilöstön mielipiteitä huomioidaan päätöksenteossa. Omaa ajankäyttöä arvioitiin esimiestyön osa-alueista kaikkein kriittisimmin, ja suurimmat haasteet esimiesyrittäjillä liittyivät työtehtävien priorisointiin ja omiin delegointitaitoihin. Lisäksi vain noin 40 % esimiesyrittäjistä oli sitä mieltä, että he toimivat mielellään esimiehenä (täysin samaa mieltä olevien osuus). Yrityksen kasvu ja oman roolin muutos yrittäjästä esimieheksi näyttää siis olevan yksi keskeisimmistä kehittämisalueista yrittäjänä toimimisessa. Ei-esimiehenä toimivia yrittäjiä oli 39 % vastaajista. Heiltä kysyttiin kokemuksia omasta ajanhallinnasta ja verkostoissa toimimisesta. Tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät näillä yrittäjillä verkosto-osaamiseen ja verkostojen johtamiseen: vain 31 % vastaajista piti omaa ammatillista verkostoa hyvänä ja kattavana (täysin samaa mieltä olevien osuus) ja vain 18 % oli täysin samaa mieltä siitä, että he hakevat aktiivisesti ratkaisuja kumppaniverkostossa kohtaamiinsa pulmatilanteisiin. Työhyvinvointi ja työura Tutkimuksessa selvitettiin laajasti yrittäjien työhyvinvointia ja ajatuksia työurasta ja yrityksen tulevaisuudennäkymistä. Työn merkityksellisyys on yrittäjien erityinen vahvuus: 60 % vastaajista koki työnsä merkitykselliseksi. Lähes yhtä suuri osa yrittäjistä myös koki onnistumisen tunteita työssään. Suurimmalla osalla yrittäjistä oli myös vähintään yksi mieluisa harrastus ja lähipiirissä ihmisiä, joilta hakea 3

4 tukea. Vapaa-ajan puute on sitä vastoin monen yrittäjän ongelma: yli kolmannes vastanneista koki, ettei vapaa-aikaa ole riittävästi työstä palautumiseen, ja yli kolmannes myös koki vaikeuksia selvitä työmäärästä. Joka neljäs vastaaja myös suhtautuu omiin epäonnistumisiin melko ankarasti: Sallin itselleni myös epäonnistumisia 24 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä. Yrittäjiä pyydettiin arvioimaan omaa tämänhetkistä työkykyä asteikolla Vastaajien keskiarvo oli 8,38, mikä noudattaa melko tarkkaan suomalaisten palkansaajien koettua työkykyä (8,30 / Työ ja Terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos). Yli puolet vastaajista antoi omalle työkyvylleen pistemäärän 9 tai 10. Toista ääripäätä edustavat yrittäjät, jotka arvioivat omaksi työkyvykseen 6 tai vähemmän näitä oli 6 % vastaajista. Yrittäjät myös arvioivat omaa fyysistä kuntoaan verrattuna muihin samanikäisiin: jopa 82 % yrittäjistä arvioi kuntonsa yhtä hyväksi tai paremmaksi. Huomionarvoista oli se, että hyväkuntoiset yrittäjät olivat merkittävästi tyytyväisempiä yrittäjyyteen kuin muut, ja myös yritys menestyi paremmin (myynnin ja kannattavuuden kehitys). Tutkimuksessa löydettiin kolme yrittäjien hyvinvointiryhmää: 1) ne, joilla työ ja muu elämä ovat hyvässä tasapainossa, 2) ne, joilla kuormittumisen riski on olemassa ja 3) hallinnan puutteesta kärsivät. Alla on tarkempi luonnehdinta eri ryhmistä. 1) Työ ja muu elämä hyvässä tasapainossa, 37 % vastaajista Tyytyväisyys kokonaisuutena yrittäjyyteen on kolmesta ryhmästä korkein (ka 8,87), samoin arvio omasta työkyvystä (ka 8,92). Työ koetaan merkitykselliseksi, ja se tuottaa onnistumisen tunteita. Ryhmään kuuluvilla on riittävästi vapaaaikaa työstä palautumiseen, ainakin yksi mieluinen harrastus, jolle varataan aikaa, ja hyvä tukiverkosto. Tähän ryhmään kuuluvat suhtautuvat muita ryhmiä myönteisemmin epäonnistumisiin. Fyysinen kunto on hyvä. Arvio myynnin ja kannattavuuden kehityksestä on muita ryhmiä positiivisempi. Eniten yrittäjyyteen sitoutuneita, eivät edes harkitse palkkatyöhön siirtymistä. 2) Kuormittumisen riski olemassa, 42 % vastaajista Tyytyväisyys kokonaisuutena yrittäjyyteen on hieman alhaisempi kuin parhaalla ryhmällä (ka 8,11), samoin arvio omasta työkyvystä (ka 8,32). Elämä ja työ ovat melko hyvin tasapainossa, mutta tähän ryhmään kuuluvilla tärkeät tukijalat eivät ole yhtä vahvoja kuin parhaassa ryhmässä, esim. tukiverkosto ei ole yhtä kattava. Ryhmään kuuluvat kokevat, että heillä ei ole riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen. Oman työn aikatauluttamisessa on haasteita. 3) Hallinnan puute, 20 % vastaajista Tyytyväisyys kokonaisuutena yrittäjyyteen (ka 7,44) ja arvio omasta työkyvystä (ka 7,54) jäävät muita ryhmiä heikommiksi. Myös fyysinen kunto arvioidaan heikommaksi. Yli puolet ryhmään kuuluvista ei ole pitänyt lomaa viimeisen 12 kuukauden aikana ja heillä on pitkiä sairauspoissaoloja. Vaikeuksia selviytyä työmäärästä, työ turhauttaa ja aiheuttaa väsymystä. Ei riittävästi vapaa-aikaa työstä palautumiseen. Työ ja muu elämä eivät ole tasapainossa. Työuupumuksen riskiä arvioitaessa erityisen mielenkiinnon kohteena ovat ryhmät 2 ja 3. Kuormittumisen riski olemassa -ryhmällä on jo näkyvissä joitakin hyvinvointiriskejä, kuten hieman heikommat tukiverkostot ja vähemmän vapaa-aikaa työstä palautumiseen. Myös oman työn aikatauluttamisessa on haasteita. Ryhmä 3, hallinnan puutteesta kärsivät, ovat sitä vastoin jo selvemmässä uupumisriskissä. Eri ikäryhmiä tarkasteltaessa nuorissa yrittäjissä eli alle 36-vuotiaissa oli suhteessa enemmän hallinnan puutteesta kärsiviä kuin muissa ikäryhmissä: 27 % nuorista yrittäjistä sijoittui tähän uupumisen riskiryhmään, kun esimerkiksi yli 55-vuotiaista vain 15 % sijoittui ryhmään. Tutkimuksen perusteella nuorilla yrittäjillä on siis kohonnut uupumisriski verrattuna muihin ikäryhmiin; ja toisaalta, mitä vanhemmasta yrittäjästä on kyse, sitä paremmin yrittäjä on oppinut tasapainottamaan yrittäjyyden haasteet muihin elämänalueisiin. 4

5 Nuorten yrittäjien haasteet liittyvät tutkimuksen perusteella etenkin töiden aikataulutukseen ja työn ja muun elämän tasapainon löytämiseen. Nuoret lomailivat muita ikäryhmiä vähemmän ja kokivat enemmän vaikeuksia selviytyä työmäärästä. Joka neljäs nuori yrittäjä on lisäksi harkinnut yritystoiminnasta luopumista ja palkkatyöhön siirtymistä näiden häilyvien osuus myös oli suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Nuoret yrittäjät kaipasivat tukea erityisesti myyntiin, strategian rakentamiseen, talousasioihin ja budjetointiin, työsuhdelainsäädäntöön sekä yritystoiminnan kehittämiseen toisin sanoen, moniin liiketoiminnan perustaitoihin. Yhteenveto tutkimustuloksista Elon Yrittäjämittari tutkimuksen keskeisimmät havainnot ovat: - Yrittäjät kokevat yrittäjyyden merkityksellisenä tämä kannattelee yrittäjää vaikeina aikoina. - Moni yrittäjä kokee esimiehenä toimimisen haasteellisena: esimiesvalmennuksesta voisi olla monille hyötyä. - Yli puolet yrittäjistä ei vielä hyödynnä sähköisiä liiketoiminnan välineitä. Näihin panostaminen voisi helpottaa yrittäjän omaa ajanhallintaa ja avata uusia liiketoimintanäkymiä. - Joka neljännellä nuorella yrittäjällä on kohonnutta uupumisriskiä. Nuoria yrittäjiä tulee kannustaa suunnitelmalliseen omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, vaikka he eivät kokisikaan siihen akuuttia tarvetta. - Yrittäjän hyvä fyysinen kunto tukee yrityksen menestystä ja päinvastoin: kun yritys menestyy, yrittäjällä on helpommin aikaa omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Kumpaakaan osa-aluetta ei saa unohtaa. 5