OPPAAN SISÄLTÖ 5. KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIMENETELMÄT 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPPAAN SISÄLTÖ 5. KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIMENETELMÄT 9"

Transkriptio

1

2 OPPAAN SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. KÄYTETTÄVYYS TUOTEKEHITYSPROSESSISSA 4 KÄYTETTÄVYYDEN KEHITTÄMINEN... 4 KÄYTETTÄVYYSPROSESSIN MALLI PK-YRITYKSIIN KÄYTETTÄVYYS MUOTOILUSSA 6 4. KÄYTTÖLIITTYMÄN VISUAALINEN SUUNNITTELU 7 5. KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIMENETELMÄT 9 KÄYTETTÄVYYDEN VAATIMUSMÄÄRITTELY... 9 HEURISTINEN ARVIOINTI KÄYTETTÄVYYSTESTIT KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTI SUS-MENETELMÄLLÄ CASE: MOBIILIN MITTALAITTEEN KÄYTETTÄVYYS LOPUKSI 15 2

3 1. JOHDANTO Tämä opas on kirjoitettu pk-yrityksille avaimeksi käytettävyyteen. Opas on tuotettu osana ESR:n rahoittamaa Käytettävyyden uudet toimintamallit -projektia. Projektista saatua kokemusta on hyödynnetty oppaan suuntaamisessa juuri pk-yritysten tarpeisiin, joissa menetelmiltä ja toimintatavoilta vaaditaan yksinkertaisuutta, selkeyttä ja helppoa sovellettavuutta. Käytettävyys on nykyisin yksi tuotteen ja yrityksen kilpailutekijä. Käytettävyys ei tule esille ainoastaan tuotteen käytössä. Sitä tarvitaan myös asennuksessa, huollossa, kuljetuksessa sekä tuotteen hävittämisessä tai purkamisessa. Pk-yritysten resurssit ovat rajallisia, ja tuotteesta saatavan hyödyn tulee olla nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Tuotekehitys tapahtuu usein kokeiluperiaatteella ja eri vaihtoehtoja vertailemalla. Tällöin käytettävyys huomioidaan liian myöhään. Pienillä yrityksillä on usein vankkaa osaamista jollain tietyllä ydinosaamisalueella, mutta käytettävyyden kannalta on tärkeää pyrkiä yhteistyöhön ja hyödyntää eri ammatti- ja sidosryhmien osaamista. Käytettävyyden tiedostaminen tehostaa yrityksen tuotekehitysprosessia. Prosessiin tuodaan menetelmiä, joiden avulla tuotteen käytettävyyttä suunnitellaan ja arvioidaan. Käytettävyyden merkityksen tiedostaminen ja teoriatiedon osaaminen mahdollistavat käytettävyysmenetelmien tehokkaan käytön. Käytettävyyden uudet toimintamallit -projektissa huomattiin, että menetelmät olivat tuttuja, mutta niitä ei osattu hyödyntää. Käytettävyyteen panostaminen heti prosessin alussa alentaa kustannuksia, koska tällöin virheiden korjauskustannukset ovat pienempiä kuin prosessin edetessä. Tuloksia saadaan aikaan nopeammin ja pienemmällä resurssien käytöllä. Käytettävyyden uudet toimintamallit -projektissa huomattiin konkreettisesti, että esimerkiksi paperimallitestaus säästää resursseja. Paperimallin tekemiseen kului yhdeltä suunnittelijalta puoli päivää, kun taas toimivan prototyypin tekemiseen voi kulua useita päiviä tai jopa viikkoja. Paperimallilla voidaan kuitenkin saavuttaa hyviä tuloksia käytettävyystestissä. Kiitokset projektiin osallistuneille yrityksille ja yhteistyökumppaneille, joita ovat Elbit Oy, Vega Technologies Oy, Soneco Oy, Innokas Medical Oy, Conlog Oy, RPC Oy ja Studio : art sekä professori Timo Jokela Oulun yliopistosta. Tekijät 3

4 2. KÄYTETTÄVYYS TUOTEKEHITYSPROSESSISSA Tuotekehitysprosessissa on tärkeää muistaa, että tuotteet suunnitellaan loppukäyttäjille ja päämääränä on tehdä niistä helppokäyttöisiä, helposti opittavia, tuottavia ja turvallisia. Suunnittelun perusperiaatteina ovat tuotteen toimivuus, käytettävyys, ulkonäkö ja hinta. Hyvin suunnitellun tuotteen ominaisuuksia ovat turvallisuus, tehokkuus, helppokäyttöisyys, kestävyys, huollettavuus, realistinen hinta ja miellyttävä ulkonäkö. Hyvän käytettävyyden ominaisuudet kuvaavat tuotteen laatua. Käytettävyyden kehittäminen Tuotteen hyvä käytettävyys on tavoite ja kilpailutekijä. Käytettävyys rakennetaan tuotteeseen jo tuotekehityksen alkuvaiheissa, ja jo suunnittelupöydällä käytettävyyttä voidaan arvioida pienimuotoisilla käytettävyystesteillä. Käytettävyyden uudet toimintamallit - projektissa tehdyn kyselyn mukaan kaikissa tuotekehityksen vaiheissa haluttaisiin tehdä käytettävyyden eteen enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Kyselyn mukaan käytettävyysosaamista kaivataan eniten käytettävyystestien toteuttamiseen suunnittelun ideavaiheessa. Toiseksi eniten käytettävyysosaamista kaivataan ideavaiheessa tapahtuvaan käyttötilanteiden selvittämiseen sekä prototyyppivaiheen käytettävyystestien toteuttamiseen. Vähiten käytettävyysosaamista kaivattiin vaiheeseen, jossa tuotteesta kerätään palautetta, sillä siihen vaikuttavat jo nykyään yritysten toimivat laatujärjestelmät. Käytettävyys rakennetaan tuotteeseen jo tuotekehityksen alkuvaiheissa, joiden jälkeen sitä voidaan enää arvioida. Tuotekehityksen alkuvaiheiden paljon käytettyjä ja suhteellisen vähän resursseja vaativia käytettävyyden arviointimenetelmiä ovat heuristinen arviointi ja pienimuotoinen ei-muodollinen käytettävyystestaus. Varsinkin heuristinen arviointi on yksikertainen toteuttaa ja sitä voidaan tarvittaessa soveltaa tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin. Heuristisen arvioinnin ongelma on kuitenkin se, että arvioinnin tulokset ovat voimakkaasti riippuvaisia arvioinnin suorittajasta: 4

5 koulutus ja kokemus lisäävät menetelmän luotettavuutta. Käytettävyyden uudet toimintamallit - projektin havaintojen mukaan pelkkä asiantuntija-arviointi ei ole riittävä, sillä käytettävyysongelmia löydettiin runsaasti lisää käytettävyystesteissä. Käytettävyysprosessin malli pk-yrityksiin Mallit ja standardit, kuten ISO 13407, luovat pohjaa käytettävyyssuunnittelulle, mutta eivät anna selkeitä toimintaohjeita eivätkä sellaisenaan suoraan sovellu pk-yritysten ohjenuoriksi. Pk-yrityksen näkökulmasta käytettävyysmenetelmien tulisi olla vähän resursseja kuluttavia, nopeasti saatavilla ja helposti toteutettavia. Lisäksi niiden tulee antaa selkeitä suunnitteluohjeita. Käytettävyystestauksen ei välttämättä tarvitse olla laajaa, sillä pienilläkin resursseilla saadaan hyviä tuloksia. Käytettävyyden uudet toimintamallit -projektin näkemys on, että suunnittelu/prototyyppivaiheessa olevaa tuotetta on arvioitava vähintäänkin yhdellä asiantuntijamenetelmällä ja lisäksi on järjestettävä käytettävyystesti, jossa käyttäjät ovat loppukäyttäjiä. On kuitenkin huomioitava, että minkä tahansa menetelmän käytön perusedellytys on käytettävyysosaaminen. Kuva 1. Käytettävyyden kehittämisen malli pk-yrityksiin Yksinkertainen tuotekehitysprosessi etenee kolmessa vaiheessa. Aluksi on idea- eli konseptivaihe, toisena on prototyyppi ja lopulta päädytään valmiiseen tuotteeseen. Näihin vaiheisiin voi kuulua yrityskohtaisesti muitakin vaiheita. Kirjallisuuden ja tutkimuksen tulosten perustella kehiteltiin 5

6 yhdenlainen käytettävyyden malli pk-yrityksiin (kuva 1). Tässä mallissa voidaan käyttää joko paperi/tietokoneprototyyppiä tai toimivaa prototyyppiä tai kumpaakin siten, että arvioidaan ensin paperi/tietokoneprototyyppiä ja sen jälkeen toimivaa prototyyppiä. Menetelmien avulla löydetyt käytettävyysongelmat tulee korjata ja tarpeen mukaan tehdä uudet käytettävyystestit. Myös tuotteen julkistamisen jälkeinen seuranta ja palautteen kerääminen ovat tärkeitä tuotteen jatkokehittämisen kannalta. 3. KÄYTETTÄVYYS MUOTOILUSSA Nykyään mitä tahansa tuotetta ostettaessa valinnanvaraa on runsaasti ja ostajat ovat entistä vaativampia tuotteiden ominaisuuksien suhteen. Tuotteen myyminen pelkän markkinointikikan avulla ei ole pitkäjänteistä. Kilpailukykyisen tuotteen perusedellytys on käyttäjätiedon hyödyntäminen tuotekehityksessä. Muotoilu voi vaikuttaa voimakkaasti tuotteen käytettävyyteen. Käytettävyys on ominaisuus, joka koskee tuotetta kokonaisuutena: käyttöliittymää, pakkausta, käyttöohjetta sekä tuotteeseen tehtyjä merkintöjä. Nämä tuotteeseen liittyvät osat sekä useat tuotteen ominaisuudet nivoutuvat kiinteästi yhteen vaikuttaen kaikki yhdessä kokemukseen, jonka käyttäjä tuotteesta saa. Koska käyttäjäkokemus on henkilökohtainen, sitä ei voida koskaan suunnitella täydelliseksi. Käyttäjätiedosta saadun materiaalin ja kokemuksen avulla voidaan kuitenkin ennakoida ja hahmottaa käyttäjäkokemukseen liittyviä tekijöitä. Käyttäjätietoa voidaan punnita erilaisista näkökulmista, joita ovat ergonomia ja käytettävyys, estetiikka ja muodon merkitykset, tuotteen linkittäminen kuluttajan elämäntapaan ja trendeihin sekä tuotteiden liittäminen osaksi arjen käytäntöjä. Muotoilijan haasteena on näiden kokonaisuuksien hahmottaminen ja yhteen liittäminen. Käytettävyyden parantaminen vaatii suoraa tietoa käyttäjiltä eli käyttäjien ottamista mukaan suunnitteluprosessiin. Testauksia käyttäjien kanssa tehdään visualisoinnin, mallinnuksen ja prototyyppien avulla. Haastattelemalla käyttäjiä saadaan tietoa muun muassa käyttötilanteeseen liittyvistä tarpeista ja ongelmista. Havainnoimalla päästään tarkkailemaan käyttäjän tiedostamattomia toimintoja. Käytettävyyden testaamiseen on tehty standardeja ja kehitetty 6

7 menetelmiä. Uutta luovassa toiminnassa avainsana on kuitenkin joustavuus. Prosessien ja tekniikoiden valinnassa on huomioitava ihmiset, tilanne sekä yrityksen tarpeet ja resurssit. Näiden sekä tuotteen vaatimusten perusteella valitaan projektikohtaisesti oikeanlaiset menetelmät haluttujen tulosten saavuttamiseksi. Muotoilijalta vaaditaan empaattisuutta, kykyä asettua käyttäjän asemaan. Käyttäjäkontaktien avulla muotoilija saa tietoisen materiaalin lisäksi korvaamatonta alitajuista tietoa, joka helpottaa häntä eläytymisessä ja skenaarioiden muodostamisessa kuvitelluista käyttötilanteista. Empaattinen muotoilu pyrkii vetoamaan ihmisen tunteisiin ja mieltymyksiin. Tavoitteena ei ole ainoastaan helppokäyttöisyys vaan käyttäjän kokonaisvaltainen tyytyväisyys. 4. KÄYTTÖLIITTYMÄN VISUAALINEN SUUNNITTELU Esteettisen ja visuaalisen suunnittelun perussäännöt ovat samat kuin hyvän toimivuuden: selkeys, johdonmukaisuus, miellyttävä ulkonäkö ja yksinkertaisuus. Lisäksi on huomioitava myös harmonia, tasapaino ja visuaalinen identiteetti. Suunnittelun kaikissa osa-alueissa on muistettava kokonaisuuden ammattimaisuus ja loogisuus. Sovelluksen täytyy olla yhdenmukainen kaikilta toiminnoiltaan ja toteutukseltaan. Yhdenmukaisuuden pitäisi näkyä väreissä, painikkeissa ja dialogeissa eli yleensä ottaen kaikissa käyttöliittymän elementeissä. Värit ovat erittäin voimakas suunnitteluväline, jota tulee käyttää harkiten. Värin huomioarvoon vaikuttavat värin itsensä lisäksi sen paikka, koko ja muoto. Ihminen reagoi väri-informaatioon nopeammin kuin mustavalkoiseen. Liiallinen värien käyttö johtaa kuitenkin riemunkirjavaan tulokseen, jolloin värit menettävät merkityksensä ja huomioarvonsa. Värien käytössä on pyrittävä johdonmukaisuuteen ja loogisuuteen. Jokaisella värillä on oma merkityksensä: punainen: virhe, vaara, häiriö, huomio keltainen: odottava tila, tilan vaihtuminen vihreä: ok, positiivinen signaali, toiminta. 7

8 Visuaalinen suunnittelu täydentää ei korvaa sovelluksen yleistä rakennetta. Paraskaan visuaalisuus ei pysty pelastamaan ohjelman rakenteesta johtuvia toiminnallisia heikkouksia. Visuaalisen suunnittelun tavoitteena on sanoman pukeminen tehokkaaseen ja harkittuun sekä esteettisesti puhuttelevaan graafiseen ulkoasuun, joka ottaa huomioon myös käyttötilanteen ja käyttäjän asettamat vaatimukset. Suunnittelijan on huomioitava myös se, että symbolien ja värien merkitys voi vaihdella eri kulttuureissa. Hyvän käyttöliittymän kriteerit: 1. Toimintojen näkyvyys: Tuotteessa ei saisi olla piilotettuja toimintoja, vaan kaikkien toimintojen tulisi olla selkeästi esillä ja erottua toiminnallisiksi osiksi tuotetta. 2. Selkeät kytkimet: Tuotteesta tulisi selvästi ja loogisesti käydä ilmi, mitä mitkäkin toiminnot tekevät. Samasta kytkimestä ei saisi tapahtua monta eri asiaa. Kytkimien pitäisi löytyä selkeistä paikoista. 3. Hyvä käsitemalli: Tuotteen tulisi tarjota käyttäjälle selkeä käsitemalli siitä, mitä tuotteella voi tehdä ja mitä ei. Tuotteen tulisi siis tarjota käyttäjälle riittävästi informaatiota. 4. Riittävä palaute: Käyttäjän olisi saatava toiminnastaan riittävästi asianmukaista palautetta, jotta hän pysyisi mukana siinä, mitä on tapahtunut ja tapahtuu. 5. Virheisiin varautuminen: Tuotteen tulisi varautua käyttäjän tekemiin virheisiin, jotta tilanteet tulisivat selvitetyiksi. Virheilmoitusten tulisi tarjota riittävästi tietoa virhetoiminnon syistä ja ratkaisuista. Esteettinen kokonaisuus ja luovuus ovat tärkeitä visuaalisessa suunnittelussa, mutta ennen kaikkea pitää muistaa käyttöliittymän sisältö ja toimivuus. Informaation esittämisessä päähuomio on kiinnitettävä käyttäjän tarpeisiin. Toiminnan kannalta tärkein tieto on tultava selkeästi esiin. Käyttäjällä on selkeät tavoitteet ja päämäärät käyttöliittymää käyttäessään, ja oleellinen osa käyttöliittymäsuunnittelua on näiden päämäärien selvittäminen ja valikoiden järjestäminen siten, että tärkeimmät toiminnot ovat ensimmäisinä. Informaation järjestelyn tulee tukea käyttäjän toimia ja tarvittaessa auttaa häntä tehtävän suorittamisessa. Käyttäjän pitää tuntea kontrolloivansa käyttöliittymän toimintaa. Visuaalisen suunnittelun tavoitteena on siis enemmän kuin pelkkä ulkokohtainen koristelu. Visuaalinen suunnittelu on osa käytettävyyttä. 8

9 5. KÄYTETTÄVYYDEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIMENETELMÄT Käytettävyyden suunnitteluun on olemassa useita erityyppisiä menetelmiä ja tarkistuslistoja. Käytettävyyden uudet toimintamallit -projektissa etsittiin ja käytettiin pk-yrityksille sopivia menetelmiä. Tässä oppaassa käydään menetelmistä tarkemmin läpi käytettävyyden vaatimusmäärittely, heuristinen arviointi, käytettävyystestaus ja SUS-kysely. Käytettävyyden vaatimusmäärittely Vaatimusmäärittelyn tavoitteena on alustavien käytettävyystavoitteiden määrittäminen kehitettävälle tuotteelle. Tämä voidaan suorittaa workshop-ryhmätyöskentelynä, jolloin käytetään post-it-lappuja, seinätaulutekniikkaa ja priorisointia. Tällöin kaikki toiminnot ovat selkeästi esillä ja kaikkien yhdenvertainen osallistuminen on mahdollista. Työskentely tehdään pareittain tai 3 4 hengen ryhmissä. Vaatimusmäärittely workshop-työskentelynä koostuu neljästä vaiheesta, jotka esitellään seuraavaksi. Menetelmään kuuluvat taulukot esitetään liitteessä Tuotteen määrittely: Määritellään selkeästi tuote (tai tuotteen osa), joka on työskentelyn kohde. 2. Käyttäjäryhmien tunnistaminen: Nimetään käyttäjäryhmiä valitulle tuotteelle. Kullekin käyttäjäryhmälle annetaan kuvaava nimi. Tuotokset voidaan kirjoittaa esimerkiksi post-it-lapuille, jolloin kaikkien osallistuminen on helppoa: yksi käyttäjäryhmä yhtä lappua kohti. Tuotokset esitellään aina muille osallistujille ja niistä keskustellaan ja niitä voidaan tarkentaa. Tarpeen mukaan käyttäjäryhmiä tai tehtäviä voidaan myös keksiä lisää. Yksi tapa on jakaa käyttäjät ryhmiin työroolien perusteella. Lopuksi käyttäjäryhmät kirjataan käyttäjätehtävämatriisiin. 3. Käyttäjätehtävien määrittely: Valitaan yksi käyttäjäryhmä kerrallaan tarkasteluun ja tunnistetaan käyttäjätehtävät: Mietitään tilanteita, jossa käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa tuotteen kanssa. Pohditaan tehtäviä, joissa tuotetta käytetään. Tuotokset kirjataan post-it-lapuille samoin kuin edellä eli yksi tuotos lappua kohti. Lisäksi voidaan kirjoittaa lyhyt kuvaus tehtävästä. Tuotokset esitellään muille osallistujille ja kirjataan käyttäjätehtävämatriisiin. 4. Yhden käyttäjätehtävän analysointi: Valitaan käyttäjätehtävä, jota lähdetään purkamaan. Käyttäjätehtävästä määritetään lähtötila ja aikaansaannos. Tämän jälkeen pohditaan aikaansaannosten laatua eli sitä, milloin tehtävä on onnistunut, sekä laadullisia ja määrällisiä käytettävyysvaatimuksia. Laadullisilla käytettävyysvaatimuksilla tarkoitetaan onnistuneen tehtävän tekemisen määrittelyä, jolloin mietitään jatkoa lauseelle Tehtävän tekeminen on onnistunut, kun. Määrällisillä käytettävyysvaatimuksilla puolestaan tarkoitetaan erilaisia mittareita ja tavoitearvoa: mietitään, mitkä mittarit kuvaavat laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Tuotokset kirjataan käyttäjävaatimustaulukkoon. 9

10 Heuristinen arviointi Nielsenin heuristiikkaan perustuva menetelmä on yksi tunnetuimmista käytettävyyden arviointiin suunnitelluista työkaluista. Menetelmässä käyttöliittymä käydään läpi 10 heuristisen säännön avulla. Menetelmällä selvitetään, noudattavatko käyttöliittymän osat käytettävyyden periaatteita. Samalla selviää, missä ilmenee ongelmia ja kuinka vakavia ne ovat. Parhaiten menetelmä soveltuu käytettäväksi prototyypille tai valmiille tuotteelle. Heuristinen arviointi on nopea ja helppo asiantuntijamenetelmä, mutta kuten aiemmin todettiin, sen tulokset ovat riippuvaisia arvioijasta. Se sopii erityisesti ohjelmistotuotteiden käyttöliittymien suunnitteluun. Heuristinen arviointi on tehokkainta, kun 3 5 asiantuntijaa arvioi käyttöliittymää. Vaihtoehtoisesti arviointi voidaan tehdä ryhmäläpikäyntinä. Tällöin yksi tai useampi käytettävyysasiantuntija vetää istuntoa, jossa sovellusalueen ja käyttötilanteen tuntevia käyttäjiä osallistuu yhdessä teknisten asiantuntijoiden kanssa käyttöliittymän arviointiin. Ryhmäläpikäynnin pohjaksi voidaan luoda kuvaus käyttötilanteesta. Käyttöliittymä käydään läpi skenaarion avulla, ja jokainen ryhmän jäsen tekee omat muistiinpanot ennen yleistä keskustelua. Tulokseksi saadaan lista käytettävyysongelmista. Ongelmien tunnistamisen jälkeen voidaan arvioida ongelmien vakavuutta. Heuristiset säännöt selityksineen sekä arviointilomake, jolle löydetyt käytettävyysongelmat kootaan, esitetään liitteessä 2. Käytettävyystestit Käytettävyystestauksessa selvitetään, kuinka käyttäjät suoriutuvat testattavan tuotteen tai palvelun käyttämisestä. Testitilanteessa käyttäjä tekee hänelle annettuja tehtäviä samalla kun asiantuntija, tai mieluummin koko suunnittelutiimi, tarkkailee tapahtumia. Testikäyttäjien tulisi edustaa tuotteen oletettuja loppukäyttäjiä. Käytettävyystestaus voidaan suorittaa joko paperimallin tai toimivan prototyypin avulla. Testin avulla pyritään selvittämään, mitkä tutkittavan tuotteen ominaisuudet ovat toimivia ja mitkä vaativat kehittämistä. Tutkittavat asiat voivat liittyä sekä käyttöliittymän pintatason (termit, kuvakkeet, valikot) ongelmiin että rakenteellisiin (tehtävän suorituksen kulku) ongelmiin. Mitä aiemmin testi tehdään, sitä helpompaa on parantaa tuotteen käytettävyyttä. Suunnitteluongelmia voidaan todentaa varsin luotettavasti jo muutaman (3 6) testihenkilön avulla. 10

11 Kuva 2. Löydetyt käytettävyysongelmat suhteessa testikäyttäjien määrään Paperiprototyypit ovat edullinen tapa testata tuotetta jo aikaisessa tuotekehitysvaiheessa. Paperiprototyyppi koostuu tarvittavasta määrästä paperiarkkeja, joista kukin vastaa yhtä käyttöliittymän kuvaa. Esimerkiksi ensimmäisellä arkilla on käyttöliittymän perustila. Tämän päätason painikkeilla pääsee käyttöliittymän alemmille tasoille, jotka on tulostettu muille arkeille. Käytettävyystestissä paperiarkkeja vaihdetaan käyttäjän painallusten mukaisesti. Toimivalle prototyypille tehtävissä käytettävyystesteissä havainnoidaan testihenkilön ja testattavan tuotteen välistä vuorovaikutusta. Käyttäjän on helpompaa arvioida järjestelmää oikeiden, konkreettisten työtehtävien kautta, joten käyttäjien havainnointi normaalissa työtehtävässä ja työympäristössä antaa vahvempia tuloksia kuin keinotekoisen tilanteen havainnointi. Käytettävyystestin suunnitteluohjeet Tutustu tuotteeseen Valitse testattavat toiminnot Määritä testin tavoitteet Ideoi testitehtävät ja kehystarina Selvitä käytettävyyskriteerit Valitse testikäyttäjät Suorita pilottitesti Suunnittele testitilanne yksityiskohtaisesti Itse testaustapahtuma koostuu yleensä seuraavista osista: 1) Kerrotaan, mitä testissä tapahtuu, ja esitellään paikalla olevat henkilöt. 2) Kysytään alkukysymykset ja kerrotaan, että testissä testataan teknologiaa ei ihmistä. 3) Rohkaistaan käyttäjää ajattelemaan ääneen. Testin aikana käyttäjää ei neuvota. 4) Annetaan tehtävät kirjallisessa muodossa yksitellen. 5) Videoidaan testitilanne. 6) Esitetään loppukysymykset ja kysytään käyttäjän mielipiteet. Lisäksi testiin voi kuulua käyttäjien haastatteluja, joilla pyritään tarkemmin ymmärtämään käyttäjien ajatusten kulkua testin aikana. Testitapahtuman jälkeen asiantuntijat ja suunnittelutiimi arvioivat tuotetta havaintojen perusteella. Tuotteen käytettävyyttä tutkitaan niin yleisellä kuin 11

12 yksityiskohtaisellakin tasolla. Testeissä selvitetään tuotteen käyttöön vaikuttavia piirteitä ja toimintatapoja, joiden avulla käyttäjä pyrkii suoriutumaan annetusta tehtävästä. Myös tehtävään kuluva aika mitataan ja tehtävästä suoriutumisen vaivattomuus sekä pulmatilanteet rekisteröidään. Ongelmien ja korjausehdotusten lisäksi käytettävyystestin tuloksissa kerrotaan myös käyttöliittymän hyvät puolet ja onnistuneet ratkaisut. Malli käytettävyystestin lomakkeista esitetään liitteessä 3. Käytettävyyden arviointi SUS-menetelmällä System Usability Scale (SUS) on yksinkertainen kymmenkohtainen kaavake, jonka avulla saadaan subjektiivinen arvio tuotteen yleisestä käytettävyydestä. Kaavakkeessa käytetään asteikkoa yhdestä viiteen. Yksinkertaiset selkeät väittämät eivät sotke testihenkilön ajatuksia, vaan antavat luotettavan kuvan testihenkilön kokemuksista. Lisäksi lomake on lyhyt sekä helposti ja nopeasti täytettävissä. Kokemusten mukaan testattava miettii tarkemmin vastaustaan, kun havaitsee lomakkeen olevan lyhyt. Liian pitkät ja testihenkilöä turhauttavat lomakkeet saattavat vääristää tulosta. Menetelmän on havaittu kattavan hyvin käytettävyyteen liittyvät asiat, kuten tuen tarpeen, oppimisen ja monimutkaisuuden. Tämän vuoksi sen on katsottu olevan hyvinkin validi käytettävyysmittausmenetelmä. SUS-kaavaketta käytetään yleensä sen jälkeen, kun käyttäjällä on ollut tilaisuus käyttää arvioitavaa tuotetta, mutta ennen kuin käyttäjä keskustelee tuotteesta muiden kanssa. Vastaajien tulisi merkitä vastaukseksi se kohta, joka tulee mieleen välittömästi ilman pitkää harkinta-aikaa. Kaikkiin kohtiin tulisi vastata. Jos vastaaja kuitenkin tuntee, ettei kykene johonkin kohtaan vastaamaan, hänen pitäisi ympyröidä keskimmäinen numero. SUS-arvoa määritettäessä lasketaan ensin yksittäisille vastauksille pistearvot, jotka vaihtelevat nollasta neljään. Kaavakkeen kohdat 1, 3, 5, 7 ja 9 saavat arvon annettu vastaus miinus yksi ja kohdat 2, 4, 6, 8 ja 10 arvon viisi miinus annettu vastaus. Kun nämä pisteet summataan ja kerrotaan 2,5:llä, saadaan käytettävyydelle lopullinen arvo, joka voi vaihdella nollasta sataan. Tuotekehityksessä SUS-menetelmän käyttäminen soveltuu parhaiten prototyyppivaiheeseen tai valmiin tuotteen arviointiin. SUS-menetelmän on koettu olevan arvokas ja luotettava arviointiväline. Se korreloi hyvin muiden subjektiivisten käytettävyysmenetelmien kanssa. On kuitenkin huomattava, että SUS-kysely ei tuota minkäänlaista laadullista tietoa 12

13 suunnitteluratkaisuista: se ei kerro, mitkä ominaisuudet toimivat ja mitkä eivät. SUS-kyselylomake esitetään liitteessä CASE: MOBIILIN MITTALAITTEEN KÄYTETTÄVYYS Kohde Tutkimuksen kohteena oli mittalaitteen mobiili käyttöliittymä. Vastaavanlaista aikaisempaa käyttöliittymää ei ole olemassa, sillä ennen tätä ohjelmistosovellusta laskenta on tehty tukkimiehen kirjanpidolla. Menetelmät Ensimmäisenä vaiheena laitetta arvioitiin heurististen sääntöjen perusteella. Käyttöliittymän suunnittelijat kävivät heuristisen arvioinnin läpi ensin itsekseen, ja tämän jälkeen tulokset käytiin tarkemmin läpi yhdessä menetelmäasiantuntijoiden kanssa. Tarvittavat muutokset käyttöliittymään tehtiin ennen käytettävyystestiä. Toisena vaiheena oli käyttöliittymän toimivan prototyypin käytettävyystestaus. Käytettävyystesti suoritettiin "quick and dirty" -menetelmällä, jossa testikäyttäjien määrä on vähäinen ja testitehtävät lyhyitä mutta mahdollisimman todenmukaisia. Koska testattava ohjelma oli tarkoitettu ammattilaiskäyttöön, koehenkilöille annettiin ennen testiä luettavaksi laitteiston käyttöohjeet sekä pohjatietoja suunnitteilla olevan tuotteen käyttötarkoituksesta. Normaalista käytettävyystestistä poiketen käyttöohjeita sai lukea myös testin aikana. Testi sisälsi seitsemän lyhyttä testitehtävää, jotka annettiin koehenkilöille kirjallisessa muodossa testitilanteen alussa. Käytettävyystestin tuloksiksi kirjattiin käyttäjien testissä kohtaamat käytettävyysongelmat. Testissä eteen tulleet ongelmat käytiin läpi aina kunkin tehtävän jälkeen. Testitilanteen jälkeen käyttäjältä kysyttiin päällimmäisenä mieleen jääneet ongelmat ja ajatukset. Lisäksi käyttäjää haastateltiin formaalin kyselylomakkeen avulla. Kysymykset liittyivät käyttäjän mielipiteisiin käyttöliittymästä ja aikaisempiin kokemuksiin vastaavantyyppisistä laitteista. Lopuksi kysyttiin, käyttäisikö koehenkilö kyseessä olevan kaltaista järjestelmää työnsä tukena, jos siihen olisi mahdollisuus. Testitilanteesta 13

14 pyrittiin tekemään rauhallinen ja mahdollisimman miellyttävä koehenkilöille. Testauspaikaksi valittiin rauhallinen toimistohuone ja testaus videoitiin. Tulokset Projektin yritysprosessissa sovellettiin käytettävyysmenetelmistä heuristista arviointia ja toimivan prototyypin käytettävyystestausta. Heuristisessa arvioinnissa löydettiin runsaasti huomioita lähes jokaiseen heuristiseen sääntöön liittyen. Yleisen tason tuloksia on esitelty taulukossa 1. Taulukko 1. Heuristisen arvioinnin tuloksia Heuristinen sääntö Käytettävyysongelma 1. Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia. toimenpiteen lopettaminen, lopeta-nappi puuttuu 6. Tarjoa selkeästi merkityt poistumistiet. vihjeet olemassa olevista käyttöliittymän alatasoista 2. Puhu käyttäjän kieltä. käyttäjän tulee muistaa aikaisemmin valittu toiminto painikkeen teksti ei kuvaa toimintoa 3. Minimoi käyttäjän muistikuorma. ohjeet puuttuvat 5. Anna palautetta. väärästä salasanasta ei palautetta 8. Tarjoa selkeät virheilmoitukset. virheilmoitus epäselvä 10. Anna riittävä apu ja dokumentaatio. varmistus toimenpiteen alkamisesta puuttuu 4. Pyri yhdenmukaisuuteen. toimintojen yhdenmukaisuuksissa puutteita 7. Tarjoa oikopolkuja. totuttu oikotie ei mobiiililaitteella toimi Toimivan prototyypin käytettävyystestauksen avulla löydettiin 20 käytettävyysongelmaa. Taulukossa 2 on esitelty ne ongelmat, jotka ilmenivät vähintään kahdella käyttäjällä. Lisäksi taulukkoon on merkitty, monellako käyttäjällä oli ongelmia kussakin kohdassa. Taulukko 2. Käytettävyystestissä esiintyneitä käytettävyysongelmia Käytettävyysongelma Monenko käyttäjän kohdalla ongelma tuli esille? Käyttäjä olisi halunnut siirtyä käyttöliittymän alimmalle tasolle ennen prosessointia. 6 Alasvetovalikot eivät aina näyttäneet alasvetovalikoita. 4 Epäselvyyksiä siitä, mitä merkintöjä käyttäjä oli syöttänyt käyttöliittymään. 4 Palaute toiminnoista oli puutteellista. Käyttäjät halusivat enemmän informatiivista palautetta näytölle. 4 Käyttäjälle ei aina ollut selvää, missä tilassa käyttöliittymää hän oli menossa. 3 Fyysisesti laite ja sen ohjain olivat liian pieniä. 2 Hierarkian navigointiongelma, siirtyminen alatasolta ylätasolle 2 14

15 Oikoteitä käyttöliittymään, pikavalintapainikkeita 2 Palaute siitä, mitä tuli tehtyä ja onko toimenpide suoritettu oikein. 2 Käyttöliittymän suunnittelijoiden mukaan heuristinen arviointi koettiin erittäin hyödylliseksi, sillä sen avulla löydettiin puutteita suunnittelussa. Menetelmää on tarkoitus käyttää yrityksessä hyödyksi jatkossakin. Ajatuksena on suorittaa heuristinen arviointi prosessin eri vaiheissa. Myös quick and dirty -käytettävyystestauksesta koettiin olevan hyötyä, sillä siinä nähtiin prototyyppi sellaisten henkilöiden käytössä, jotka eivät ole olleet suunnittelemassa sitä. Useat koehenkilöt törmäsivät samoihin ongelmiin, ja testin avulla havaittiin, missä suurimmat puutteet ovat. Myös tätä menetelmää on tarkoitus käyttää jatkossa. 7. LOPUKSI Käytettävyyssuunnittelusta ja -arvioinnista on yritykselle monenlaista hyötyä. Suunnittelijat eivät voi välttyä niin sanotulta tuotesokeudelta, jos he ovat olleet kehittämässä tuotetta alusta asti. Testauksen avulla saadaan arvokasta tietoa menestyvän tuotteen kehittämiseen. Käyttäjiltä voidaan kerätä palautetta juuri niistä yksityiskohdista, joista ollaan kiinnostuneita. Samalla saadaan tietoa siitä, missä määrin käyttäjät osaavat hyödyntää tuotetta ja miten miellyttäväksi tuotteen käyttö koetaan. Taloudelliset riskit pienenevät, koska tuotteen ongelmat voidaan korjata jo ennen sen laskemista markkinoille. Käytettävyysongelmien korjaaminen valmiista tuotteesta on monin kerroin kalliimpaa kuin tuotekehitysvaiheessa. Kuva 3. Käytettävyysongelman kustannusvaikutukset tuotekehityksen eri vaiheissa Käytettävyys on osa laatua. Se tuo pk-yrityksen tuotekehitysprosessiin järjestelmällisiä tapoja arvioida tuotetta. Käytettävyyttä voidaan suunnitella varsin kohtuullisella panostuksella, mutta menetelmien tehokas käyttö vaatii kuitenkin riittävän osaamisen. Vaikka teknologia siivittää useita tuotteita voittokulkuun, käytettävyys voi olla ratkaiseva tekijä kilpailussa. Maailmanlaajuiset markkinat vaativat tuotteilta paljon, sillä tuotteita käytetään kulttuurisesti erilaisissa paikoissa ja eri 15

16 käyttötarkoituksissa. Nämä seikat tarjoavat tuotesuunnittelijoille melkoisen haasteen vastattavaksi. Toivottavasti oppaassa annetut työkalut pystyvät osaltaan vastaamaan siihen tarpeeseen, jonka yritykset asettavat yhteistyölleen sidosryhmien kanssa. 16

17 Vaatimusmäärittelyn taulukot LIITE 1 Taulukko1: Käyttäjätehtävämatriisi Käyttäjäryhmä Tehtävät Taulukko 2: Käyttäjävaatimustaulukko Käyttäjäryhmä: Tehtävän nimi Lähtötilanne Aikaansaannos Lopputuleman laatu Käytettävyysvaatimus (laadullinen) Käytettävyysvaatimukset (määrälliset) Nykyinen Tavoitetaso taso 17

18 Heuristinen arviointi LIITE 2 (1/2) Taulukko 1. Nielsenin 10 heuristista sääntöä Käytettävyysperiaate 1. Käytä yksinkertaista ja luonnollista dialogia. Selitys Käyttöliittymän tulisi olla yksinkertainen. Dialogien ei tule sisältää informaatiota, joka on epäoleellista ja harvoin tarvittua. Harvoin tarvittu tieto tulisi piilottaa esimerkiksi erilliseen ikkunaan tai alavalikkoon. Jokainen ylimääräinen, epäoleellinen informaatio kilpailee tarpeellisen tiedon kanssa ja heikentää sen näkyvyyttä. Kaikki informaatio tulee näkyä luonnollisessa ja loogisessa järjestyksessä. 2. Puhu käyttäjän kieltä. Dialogissa tulee käyttää mieluummin käyttäjälle tuttuja sanoja, fraaseja ja käsitteitä kuin järjestelmäorientoituneita termejä. 3. Minimoi käyttäjän muistikuorma. Käyttäjän ei tule muistaa informaatiota dialogista toiseen. Järjestelmän käyttöohjeet tulee olla näkyvissä tai helposti saatavissa. 4. Pyri yhdenmukaisuuteen. Käyttäjälle ei saa jäädä epäselväksi, tarkoittavatko eri sanat, tilanteet ja teot samoja asioita. Tietty toiminto pitää käynnistyä samalla operaatiolla, ja sen tulisi aiheuttaa samantyyppinen tulos kaikkialla käyttöliittymässä. 5. Anna palautetta. Järjestelmän tulee informoida käyttäjää sopivalla tavalla ja nopeudella siitä, mitä tapahtuu. 6. Tarjoa selkeästi merkityt poistumiset. Käyttäjän tulee olla mahdollista poistua eihalutusta tilanteesta käymättä läpi laajennettua dialogia. 7. Tarjoa oikopolkuja. Järjestelmän tulee huomioida asiantuntijat tarjoamalla heille oikopolkuja vuorovaikutuksen nopeuttamiseksi. Oikopolkujen tulee olla näkymättömiä noviiseille. 8. Tarjoa selkeät virheilmoitukset. Virheilmoitukset tulee esittää kielellisesti (ei koodilla). Niiden tulee osoittaa ongelma ja ehdottaa ratkaisua siihen. 9. Vältä virhetilanteita. Hyviä virheilmoituksia parempi vaihtoehto on huolellinen suunnittelu virheiden estämiseksi. 10. Anna riittävä apu ja dokumentaatio. Informaation tulee olla helposti löydettävissä, keskittynyt käyttäjän tehtävään, listata konkreettiset suoritusaskeleet ja olla sopivan laajaa. 18

19 Heuristinen arviointi LIITE 2 (2/2) Taulukko 2. Heuristinen arviointilomake Tehtävä vak. Perustelu 1: 2: 3: 4: Tehtävä: lyhyt kuvaus käyttöliittymällä suoritettavasta tehtävästä 1 10: rastita, jos kyseitä sääntöä on rikottu vak.: käytettävyysongelman arvioitu vakavuus (0 4) 0 ei ongelmaa käytettävyyden näkökulmasta 1 vain kosmeettinen ongelma ei tarvitse korjata, ellei ole käytettävissä ylimääräistä aikaa 2 pieni ongelma korjaamiselle tulee antaa alhainen prioriteetti 3 suuri ongelma korjaamiselle tulee antaa korkea prioriteetti 4 katastrofaalinen ongelma pitää korjata ensi tilassa, ennen kuin järjestelmä voidaan julkaista tai ottaa käyttöön Perustelu: lyhyt kuvaus siitä, miten käytettävyysperiaatteita on rikottu 19

20 Käytettävyystestaus LIITE 3 Testattava teknologia: Käyttötilanne: Käyttäjäryhmät: Testauspäivä: Käyttäjä: Alkukysely: 1. Ikä 2. Sukupuoli mies nainen 3. Koulutus 4. Ammatti 5. Oletko aikaisemmin työskennellyt vastaavan tuotteen kanssa? 6. Mitä ohjelmistoja ja laitteistoja olet käyttänyt? 7. Mitkä ovat tärkeimmät työtehtäväsi? 8. Oletko käyttänyt kohteena olevaa järjestelmää aikaisemmin? Kuinka paljon? Mikä on ennakkokäsityksesi kohteena olevasta järjestelmästä? Testi alkoi klo: Tehtävä 1: Tehtävän kulku: Oikein suoritetun tehtävän kulku: Kommentteja: Tehtävä 2: Tehtävän kulku: Oikein suoritetun tehtävän kulku: Kommentteja: Tehtävään 1 kulunut aika: Virheiden määrä: Tehtävään 2 kulunut aika: Virheiden määrä: Loppukysely: 9. Oliko järjestelmän käyttö mielestäsi helppoa? 10. Oliko järjestelmän käytössä joitakin vaikeita tai epämiellyttäviä asioita tai osia? Muutosehdotuksia? 11. Olivatko järjestelmässä käytetyt termit sinulle tuttuja? 12. Mistä asioista pidit järjestelmää käyttäessäsi? 13. Vastasiko järjestelmä odotuksiasi? 14. Kuvitteletko voivasi käyttää järjestelmää työsi tukena? Palveleeko se hyvin vai huonosti? 15. Minkä yleisarvosanan antaisit järjestelmälle asteikolla 4 10? Millä perusteella? 16. Muuta kommentoitavaa 20

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet?

Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Miten varmistaa käytettävyys terveydenhuollon tietojärjestelmien* hankinnoissa? Vaihtoehdot ja niiden haasteet? Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) *asiakaskohtaisten

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Heuristinen arviointi. Laskari 7

Heuristinen arviointi. Laskari 7 Heuristinen arviointi Laskari 7 Heuristinen arviointi Arvioidaan käyttöliittymää suunnitelusääntöjen avulla Useimmiten käytetään Jakob Nielsenin kymmentä sääntöä Eräs asiantuntija-arviointitavoista Etsitään

Lisätiedot

CoSafe Virve-puhelinten käytettävyystutkimusta kylmissä olosuhteissa

CoSafe Virve-puhelinten käytettävyystutkimusta kylmissä olosuhteissa CoSafe Virve-puhelinten käytettävyystutkimusta kylmissä olosuhteissa 15.4.2011, Käytettävyydellä menestystä tuotteisiin ja palveluihin Kirsi Jussila, tutkimusinsinööri Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08 HELIA 1 (1) Luento 9 Käytettävyyden arviointi... 2 Yleistä... 2 Menetelmiä... 3 Etuja... 3 Ongelmia... 3 Palautteet... 4 Käyttäjäkyselyt ja haastattelut... 5 Ryhmäläpikäynti... 7 Käyttäjien havainnointi...

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Hirviö SEPA-dokumentti Käyttöliittymän heuristinen arvoiointi

Hirviö SEPA-dokumentti Käyttöliittymän heuristinen arvoiointi Hirviö Käyttöliittymän heuristinen arvoiointi 30. marraskuuta 2004 1 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Nielsenin kymmenen kohdan heuristiikka 3 3 Heuristisen arvioinnin hyödyntäminen projektissa 4 4 Kokemukset ja

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Sirpa Riihiaho Teknillinen korkeakoulu Käytettävyysryhmä Käytettävyyteen tulisi panostaa ja sitä tulisi arvioida koko tuotekehitysprosessin ajan. Turhan usein käytettävyyttä

Lisätiedot

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Nelli-portaalin käytettävyys Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Pro gradu -tutkimus Nelli-portaalin hyödyllisyys tutkimustyöhön liittyvän tiedonhankintaprosessin tukemisessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Käytettävyystestaus. Henkilökohtainen ohjelmistotuotannon harjoitus. Loppuraportti

Käytettävyystestaus. Henkilökohtainen ohjelmistotuotannon harjoitus. Loppuraportti OtaShop: Käytettävyystestaus Anna Larmo, 5784C 1. Johdanto Käytettävyystestaus Henkilökohtainen ohjelmistotuotannon harjoitus Loppuraportti OtaShop-projektin www-käyttöliittymän suunnittelussa käytettiin

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY T-121.110 Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 Yleistä Palautus viikolla 10 Vaiheessa palautetaan Prototyypin testaussuunnitelma Prototyypin navigaatiokartta Prototyyppi 1. Paperiprototyyppi

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi? PÄIVÄ 17.4.2014 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/11 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen

Lisätiedot

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi

Muotoilualan määritelmät - Tuotesuunnitteluprosessi TEOLLISEN MUOTOILUN PÄÄMÄÄRIÄ Tuotteiden käyttöarvon kohottaminen - käytettävyys - turvallisuus - huollettavuus - ergonomia - viihtyvyys - käyttömukavuus - ymmärrettävyys Esteettisen laadun kohottaminen

Lisätiedot

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)

Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen

Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Sisältö Tausta SESC-hanke Osallistuva suunnittelu Ikäihmisten rooli suunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

MICROSOFT ENCARTA 95 TIETOSANA- KIRJAOHJELMAN KÄYTETTÄVYYSTESTAUS

MICROSOFT ENCARTA 95 TIETOSANA- KIRJAOHJELMAN KÄYTETTÄVYYSTESTAUS Syventävä harjoitustyö: MICROSOFT ENCARTA 95 TIETOSANA- KIRJAOHJELMAN KÄYTETTÄVYYSTESTAUS Henri Jounila Oulun yliopisto Tuotantotalouden osasto Työtieteen yksikkö 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

LUENTO 3. Toiminnan kehä

LUENTO 3. Toiminnan kehä LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo )

Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo ) 1 (13) Käytettävyysohjattu vuorovaikutussuunnittelu: JFunnel malli ( käytettävyyssuppilo ) Timo Jokela, FT timo.jokela@joticon.fi Tiivistelmä Tämän dokumentissa kuvataan käyttäjäkeskeisen suunnittelun

Lisätiedot

SEPA PÄIVÄKIRJA HEURISTINEN ARVIOINTI. Eero Kallio 54942R Ilkka Terho 57643U Kaarlo Lahtela 61439P

SEPA PÄIVÄKIRJA HEURISTINEN ARVIOINTI. Eero Kallio 54942R Ilkka Terho 57643U Kaarlo Lahtela 61439P SEPA PÄIVÄKIRJA HEURISTINEN ARVIOINTI Eero Kallio 54942R Ilkka Terho 57643U Kaarlo Lahtela 61439P SEPA päiväkirja Sivu 1 SEPA päiväkirja Sivu 2 SEPA PÄIVÄKIRJAN VERSION HALLINTA Versio Päivämäärä Kirjoittaja

Lisätiedot

Käytettävyys ja sen merkitys

Käytettävyys ja sen merkitys Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö

Lisätiedot

Opponointitestaus VYM -> LiKe 29.03.2001

Opponointitestaus VYM -> LiKe 29.03.2001 Opponointitestaus VYM -> LiKe 29.03.2001 Opponoinnin testitapaukset Opponoinnin testitapaukset on pääosin suoritettu loggautumalla sisään käyttäjällä Minna Reino, joka on I -käyttäjä After Sales-projektissa.

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari 10.11.2011 Timo Jokela

Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari 10.11.2011 Timo Jokela Käytettävyys tietojärjestelmien suunnittelussa - mikä tökkii, mitä ratkaisuja? KäytettävyysOSYn seminaari 10.11.2011 Timo Jokela Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011 timo.jokela@joticon.fi KäytettävyysOSYn

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut

Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina. Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Käyttäjän ääni Heti, nyt ja aina Arto Puikkonen Johtava konsultti, UX-palvelut Arto Puikkonen Nyt: Johtava konsultti, UX-palvelut Ennen: Gofore Oy UX-suunnittelija, tiiminvetäjä Gofore Oy Palveluarkkitehti,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Käytettävyyden testaus: XboxMediaCenter ohjelmisto

Käytettävyyden testaus: XboxMediaCenter ohjelmisto KOG181 Käytettävyyden perusteet Käytettävyyden testaus: XboxMediaCenter ohjelmisto 17.12.2006 Maila Herrala SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 2 Xbox Media Center...4 2.1 Xbox...4 2.2 XboxMediaCenter...4

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

POLKU-PROJEKTIN HEURISTINEN ARVIOINTI

POLKU-PROJEKTIN HEURISTINEN ARVIOINTI POLKU-PROJEKTIN HEURISTINEN ARVIOINTI Uteam, koostanut Joonas Jokiniemi 1.3.2010 Tampereen yliopisto 1 TIIVISTELMÄ Menetelmä Kohde Työryhmä Huomioitavaa Päätulokset Heuristinen arviointi Polku-projekti,

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300

Toshiba EasyGuard käytännössä: Portégé M300 Erinomainen ja vankkatekoinen all-in-one-ultrakannettava. Toshiba EasyGuard sisältää monia ominaisuuksia, joiden avulla yritysasiakkaat voivat parantaa tietoturvaansa, tehostaa järjestelmän suojausta ja

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot