GLUTEENITTOMAN TUOTTEEN TUOTEKEHITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GLUTEENITTOMAN TUOTTEEN TUOTEKEHITYS"

Transkriptio

1 GLUTEENITTOMAN TUOTTEEN TUOTEKEHITYS Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Restonomi Opinnäytetyö Kevät 2008 Hanni Sassi

2 Osaamisyhteisö A Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä HANNI SASSI Työn nimi Gluteenittoman tuotteen tuotekehitys Opinnäytetyö Opinnäytetyön ohjaajat MMM Marja Mikkola FM Elina Hovila Kevät 2008 Sivuja: 24 Liitteitä: 1 Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää uusi gluteeniton leipomotuote. Tuotekehitystyö tehtiin yhdessä Vuohelan Herkkupuodin kanssa. Tuotekehitystyö tapahtui Vuohelan leipomossa, Hartolassa. Prosessi alkoi keväällä 2007 ja tuote oli tarkoitus lanseerata Keliakia-messuilla marras-joulukuun vaihteessa. Tuotekehitysprosessi aloitettiin suunnitelman tekemisestä. Suunnitelmaa seurasi tutkiminen, joka tarkoitti tässä tapauksessa asiakaskyselyä. Kyselyn avulla haluttiin selvittää millaisia gluteenittomia leipomotuotteita kaivattiin markkinoille. Asiakaskyselyn tulokset eivät olleet tuotekehityksen koko lähtökohta, mutta ne olivat suuntaaantavia. Tärkeitä kyselystä esiin nousseita seikkoja olivat pähkinättömyys ja soijattomuus, kuitupitoisuus, vähärasvaisuus ja suolaisuus sekä tuotteiden kallis hintataso. Kilpailijoiden tuotteet olivat painottuneet makeisiin leivonnaisiin. Messuilla lanseeraaminen asetti omat vaatimuksensa tuotteelle. Osa ideoinnissa keksityistä tuotteista oli tulossa tuotantoon myöhemmin. Suunniteltavaksi tuotteeksi valittiin pähkinätön ja soijaton, vähäsuolainen ja rasvainen, kuitupitoinen, ei-makea tuote, joka on helppo nauttia yksittäin. Seuraavaksi suunniteltiin tuotteen rakennetta, koostumusta ja makua. Ensin tehtiin neljä taikinaa, joista valittiin koostumukseltaan ja maultaan paras. Tämän jälkeen kokeiltiin eri makuja taikinoiden sekaan, päälle ja sisään. Paras lopputulos oli sisään levitetty pesto-vuohenjuustotäyte. Kustannussyistä valittiin käytettäväksi tavallista pestoa, joka sisältää cashew-pähkinää. Pähkinättömyys ei siis toteutunut tavoitteesta huolimatta. Pesto voidaan vaihtaa myöhemmin ilman pähkinää valmistettavaan pestoon, mikäli sitä saadaan tulevaisuudessa tukusta. Tuotekehitysprosessin tavoitteena oli kehittää uusi gluteeniton leipomotuote, jota voidaan myydä niin omassa myymälässä kuin vähittäiskaupoissa. Tuotekehitysprosessi eteni sujuvassa yhteistyössä nopealla aikataululla. Aikataulussa ei valitettavasti pysytty ja tuotetta ei ehditty viimeistellä Keliakia-messuille. Tuotteen lanseeraus viivästyi vuoteen Tuotesuunnittelu ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä onnistuttiin kehittämään markkinoilta puuttuva tuote, joka voidaan tuoda markkinoille ylpeänä. Tuotekehityksen tuloksena syntyi onnistunut välipalatuote, joka on helppo nauttia ilman muita lisukkeita. Säilytyspaikka Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, kirjasto, Agricolankadun toimipiste Avainsanat Tuotekehitys, gluteeniton, leipomotuote, keliakia

3 Degree Programme in Hospitality Management BACHELOR S THESIS ABSTRACT HANNI SASSI Tutors Marja Mikkola, M.Sc. Elina Hovila, M.A. Research and Development of a Gluten-Free Product Spring 2008 Pages: 24 Appendices: 1 The aim of the thesis was to improve a new gluten-free pastry product. The project was made in cooperation with Vuohelan Herkkupuoti. Research and development took place at the Vuohelan Herkkupuoti s bakery in Hartola. The process began in spring 2007 and the product was supposed to be ready at the fair dealing with celiac diseases in the end of November The process began with a plan making. Consequently, it was time to explore what a customer survey in this case means. Research was conducted in order to discover what is needed in the field of gluten-free pastry products. Results of the survey were not the entire starting point of the product development but the answers of the survey guided the process. According to the answers, the product should not include nuts or soy bean. Instead, it should include fiber and it should be low-fat and low in salt and it should not be too expensive. The products of the competitors were focused on sweet products. Some of the innovated products were going to be researched and developed in the future. The chosen product to be developed was low in salt, low-fat pastry that should include a lot of fiber and but no nuts or soy bean. Then, the development and experimental stage started. Different kinds of doughs and fillings were tried out and the best ones were picked. The result of the product development was a pesto and goat s cheese filled salty pastry. Original pesto includes nuts but it had to be chosen because of the reasonable manufacturing costs. The goal of the thesis was to improve a new gluten-free pastry product that can be sold at the bakery s own café and grocery stores. The process progressed fluently with the cooperation of the participants although the schedule was tight. Unfortunately, the planned schedule failed and the product was not ready to be launched by the time the fair occurred. However, research and development succeeded and a new gluten-free pastry product was made. As a result, a delicious snack that is easy to enjoy without any garnishes was developed. Place of Storage Helsinki Polytechnic Stadia Library, Agricolankatu, Helsinki, Finland Keywords Research and development, gluten-free, pastry product, celiac disease

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YHTEISTYÖYRITYKSEN ESITTELY TUOTESUUNNITTELUN TEORIAA Tuotannon lähtökohta Tuotesuunnittelun tarve Yrityksen koko Tuotteen elinikä, tuotantostrategia ja toimintapolitiikka Taloudellinen varautuminen Tuotesuunnitteluprosessi Tiedon hankkiminen Työsuunnitelma ja tuotanto Markkinointi KELIAKIA JA GLUTEENITON RUOKAVALIO TUOTESUUNNITTELUN KOKEELLINEN OSA Tuotekehityssuunnitelma Asiakaskysely Asiakaskyselyn tulokset Tuotekehitystyö TUOTEKEHITYKSEN TULOS POHDINTA JA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aiheena on uusien gluteenittomien leipomotuotteiden tarpeiden selvittäminen ja tuotekehitys. Opinnäytetyön lähtökohtana on tuotekehitysprosessiin tutustuminen sekä uuden tuotteen aikaansaaminen. Kyseessä on erityiselintarvikkeen tuotesuunnittelutyö, ja projekti tehdään yhteistyössä Vuohelan Herkkupuodin kanssa. Opinnäytetyö on keskittynyt tuotesuunnittelun kulkuun ja vaiheisiin sekä omaan tuotekehitysprosessiin. Teoriaosuudessa käsitellään elintarvikkeiden tuotekehitystä opinnäytetyön aihe huomioonottaen. Toteutusosiossa käydään läpi suunnitelma, jonka pohjalta työ etenee. Työssä esitellään keliakia sairautena ja sen hoidossa tarvittava gluteeniton ruokavalio. Keliakia liittyy aiheeseen läheisesti, mutta se ei ole opinnäytetyön pääasia. Työssä ei ole otettu kantaa tuoteideoiden patentointi-, lisensiointi- tai lakiasioihin. Työssä ei myöskään ole selvitetty erilaisia ratkaisunetsimismalleja, vaan teoriaosuudessa on keskitytty tärkeimpiin tuotekehityksen avainasioihin. Tuotekehitys on alana nuori, ja sen vuoksi teoriaosuudessa ei ole mainittu tuotekehityksen historiasta. Asiakastarpeiden tutkimiseen tehdään asiakaskysely, jonka avulla selvitetään gluteenittomia tuotteita käyttävien kuluttajien mielipiteitä ja toiveita gluteenittomista leipomotuotteista. Kyselyn avulla halutaan selvittää, millaisia tuotteita keliakiaa sairastavat kaipaavat markkinoille ja millaisia mielipiteitä heillä on olemassa olevista tuotteista. Työssä käsitellään ensin asiakaskysely ja sen tulokset ja siirrytään sitten vasta kokeelliseen osaan, sillä asiakaskyselyn tulokset ovat merkittävässä asemassa kokeellista osioita aloitettaessa. Tuotekehitysprosessi alkaa opinnäytetyön osalta tuotekehityssuunnitelmasta ja päättyy kehitetyn tuotteen valmistamiseen. Tuotteen viimeistely ja tuotantoon laittaminen ovat yhteistyöyrityksen vastuulla. Markkinointia ei käsitellä opinnäytetyön toteutusosiossa, sillä se ei kuulu toimeksiantoon. Markkinointi on kuitenkin merkittävä osa tuotekehitysprosessia, sen vuoksi sitä käsitellään teoriaosuudessa. Opinnäytetyössä kerrotaan ainoastaan tuotesuunnittelun tulos eli kehitetty tuote. Muita mahdollisia tuotteita tuotekehitysprosessin osalta, kuten ideoinnissa syntyneitä ideoita, ei

6 2 ole mainittu. Ideoita ei haluta paljastaa kilpailijoille, sillä osa ideoista saatetaan toteuttaa myöhemmin. Gluteenittomien leipomotuotteiden tuotekehitys on ajankohtaista lisääntyvien erityisruokavalioiden, kuten keliakian, lisääntymisen vuoksi. Keliakiaa sairastavien ruokavalio on suppeampi kuin terveiden ja sen vuoksi uusien tuotteiden suunnittelu on tärkeää. 2 YHTEISTYÖYRITYKSEN ESITTELY Vuohelan leipomon toiminta on aloitettu vuonna 1989 maatalouden sivuelinkeinona. Valmistus suoritettiin kotona ja myynti tapahtui toreilla ja paikallisessa lähikaupassa Joutsassa. Yrityksen perustajalla ja omistajalla Pirkko Hämäläisellä todettiin keliakia vuonna 2001, jonka jälkeen yrityksessä kokeiltiin gluteenittomien tuotteiden valmistusta. Gluteenittomien tuotteiden valmistus ja myynti alkoi vuonna Vuonna 2003 vuokrattiin uudet tilat ja yrityksen nimeksi tuli Vuohelan Herkkupuoti. Tällöin yritys valmisti sekä tavallisia että gluteenittomia leipomotuotteita. Tavallisten leipomotuotteiden valmistus lopetettiin ja yritys alkoi keskittyä ainoastaan gluteenittomien tuotteiden valmistamiseen. Yrityksen myynti on kasvanut erityisruokavalioiden yleistyessä jatkuvasti ja tuotevalikoima muuttuu tarpeen mukaan. Syksyllä 2007 Vuohelan Herkkupuoti muutti isompiin tiloihin Hartolaan. Yrityksessä on noin 30 työntekijää. Yrityksen tunnuslause on Kuin kotona tehtyjä. Tunnuslause pitää paikkansa: yritys valmistaa itse muun muassa joulutortuissa täytteenä käytettävät hillot. Tulevaisuuden suunnitelmissa Vuohelan Herkkupuodilla on kilpailla gluteenittomilla tuotteilla niin terveiden kuin keliakiaa sairastavien keskuudessa. Keliakiaan etsittyjä parannuskeinoja on tutkittu ja kehitetty, ja sen vuoksi tulevaisuudessa on varauduttu suuntaamaan tuotteita myös terveille, sillä gluteenittomat tuotteet soveltuvat myös heille. Tavoitteena on tarjota kuluttajille laadukkaita ja maukkaita tuotteita, joiden raaka-aineet ovat puhtaita, terveellisiä ja mahdollisimman pitkälle käsin tehtyjä.

7 3 3 TUOTESUUNNITTELUN TEORIAA Tuotesuunnittelulla ja -kehityksellä tarkoitetaan uuden tuotteen luomista alkuideasta valmiiksi tuotteeksi tai jo olemassa olevan tuotteen kehittämistä paremmaksi kuin ennen. Tuotesuunnitteluun liittyy monia eri vaiheita tutkimuksesta käytännön kokeisiin ja lopulta valmistukseen ja myyntiin. Tuotesuunnittelu on yksi yrityksen tärkeimmistä asioista. Ilman sitä yrityksen on vaikeaa tai mahdotonta menestyä. Ennen tuotekehitys oli sattumanvaraista, nykyään tarkasti suunniteltua ja ohjattua toimintaa. Tuotesuunnitellussa toimivat tiiviissä yhteistyössä tuotesuunnitteluun, tuotantoon ja markkinointiin erikoistuneet työryhmät. (Jokinen 2001, 3, 9.) Tuotekehityksessä tulee ottaa huomioon sosiaaliset, humaaniset, taloudelliset ja tekniset sekä lainsäädännölliset seikat. Hyvin suunniteltu tuote läpäisee edellä olevat vaatimukset sekä saavuttaa sille muuten asetetut tavoitteet. Tuote ei yleensä ole täydellinen. Riittää, että sen suorituskyky onnistuu, kustannukset ovat kohtuulliset, tuote on turvallinen, käyttö helppoa ja ulkonäkö miellyttävä. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 24.) Tuotesuunnittelu vaatii ammatillista osaamista kaikilta prosessiin osallistuvilta tahoilta. Ammattitaito tarkoittaa tässä yhteydessä mutkatonta yhteistyötä, oman osaamisalueen hallintaa, tiedon käsittelykykyä sekä koko prosessin ymmärtämistä kokonaisvaltaisesti. Näiden asioiden ollessa hoidossa on hyvä lähteä suunnittelemaan tuotetta. (Välimaa, Kankkunen, Lagerroos & Lehtinen 1994, 7.) Yrityksen on tiedettävä kenelle tuotetta tehdään eli ketkä ovat asiakkaita. Kaikkia ei voida tyydyttää, joten on tiedostettava keille tuote on suunnattu ja miksi. Asiakkaan tarpeet tulee selvittää, jotta valmistetaan oikeanlaista tuotetta oikealle kuluttajalle. Yrityksen tulee tuntea vallitsevat markkinat, jotta tuotteelle löytyy tarvittava markkinarako ja tuote menestyy markkinoilla. Yrityksen on tunnettava myös kilpailijat ja heidän tuotteensa, jotta voidaan kehittää heidän tuotteistaan poikkeava, parempi, tuote. (Liukko 1995, 6 7.) Tuote saavuttaa kilpailuedun silloin, kun se poikkeaa muista markkinoilla olevista tuotteista jollain tavalla. Eroavaisuus voi olla suorituskyky, maku, ulkonäkö tai jokin muu ominai-

8 4 suus. Tällöin tuote vetoaa asiakkaaseen ja asiakas valitsee tuotteen kilpailijan tuotteen asemesta. (Jaakkola & Tunkelo 1987, 18.) 3.1 Tuotannon lähtökohta Yrityksen toiminta-ajatus paljastuu tuotteista. Tuotevalikoiman perustana ovat raaka-aineet ja tuotantomahdollisuudet. Tuotesuunnittelussa tulee näiden lisäksi ottaa huomioon, että uusi tuote sopii myös tuotannon mukaiseen linjaan sekä olemassa oleviin markkinoihin. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Asiakkaiden tarpeita tulee seurata jatkuvasti, jotta tuotetta voidaan kehittää asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Tällöin ollaan valmiita reagoimaan tilanteeseen nopeasti kustannukset minimoiden. Asiakastarpeiden selvittämisen taustalla on oltava tutkittua tietoa, pelkkä arvailu ja spekulaatio eivät riitä. Tietoon pohjautuva selvitys auttaa yritystä kohdistamaan tuotteet halutulle asiakasryhmälle ja sitä kautta parantamaan yrityksen tulosta. (Liukko 1995, 22.) Kuluttajien tarpeet ovat yksilöllisiä ja tuote räätälöidään tarpeiden mukaan. Huomioon tulee kuitenkin ottaa myös yrityksen sisäisten asiakkaiden tarpeet. Jos keskitytään liikaa kuluttajan tarpeisiin eikä oteta huomioon tuotannollisia ja teknisiä seikkoja, on ongelmana jatkuvuuden puute. Tällöin kehitetään aina uusi tuote kuluttajan tarpeiden mukaan ja silloin tuotekehitysprosessia on vaikea hallita, tuotteiden laatu on vaihtelevaa ja kustannukset ovat korkeat. (Lahti & Tuominen 2005, 7.) Tuotesuunnittelun lähtökohta on kuluttajien tarpeiden ja vaatimusten sekä yrityksen toiminnan ja tuotannon välinen yhteensopivuus. Näiden asioiden yhteensovittaminen vaatii joustavaa yhteistyötä yrityksen sisällä sekä mahdollisesti asiantuntija-apua yrityksen ulkopuolelta. Tuotekehityksessä tärkeitä tekijöitä ovat sosiaaliset muutokset, taloudelliset trendit sekä tekniset uudistukset. Nämä kolme muodostavat tuotesuunnittelun peruslähtökohdat. Näi-

9 5 den tunnistamisen jälkeen täytyy löytyä ammattitaitoista osaamista sekä hyvä tuoteidea. (Cagan & Vogel, 2003, 33.) Tuote itsessään toimii suurimpana kilpailukeinona ja kilpailussa menestyäkseen on tuotteen oltava markkinoilla olevista poikkeava. Erilaisuuteen vaikuttavat muiden muassa laatu ja hinta. Osuva nimi ja vetoava pakkaus voivat myös erilaistaa tuotetta. Tavoitteena on kehittää kokonaisuus, joka tyydyttää tarvittavat vaatimukset niin raaka-aineiden, laadun kuin ulkoasun osalta. Kuluttaja arvostaa helppokäyttöisyyttä, turvallisuutta ja tasalaatuisuutta. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Tuotesuunnittelun tärkeitä osia ovat innovatiivisuus ja luovuus. Yhdistämällä nämä tiedon ja taidon kanssa saadaan aikaan uusia, muista poikkeavia tuotteita innovaatioita. (Häti- Korkeila & Kähönen 1985, 47.) Sellaiset innovaatiot ovat harvassa, joiden toimivuus on ratkaistu ja markkinamahdollisuudet tutkittu. Tutkimattomia ja testaamattomia innovaatioita on paljon, mutta niiden kehitystyöhön menee paljon aikaa ja rahaa. (Haavisto 1990, 37.) Innovaatiot syntyvät useimmiten yrityksen ulkopuolella, mutta oman henkilöstön kautta. Ideat tulevat asiakkaiden, toimittajien tai toimintaympäristön kautta. On tärkeää, että yritys pystyy hyödyntämään ulkopuolelta tulevia ideoita, sillä se auttaa yrityksen omien tavoitteiden saavuttamista. Yrityksen tulee siis olla kykenevä mutkattomaan yhteistyöhön innovaatioiden toimittajien kanssa, jotta innovaatiot voisivat toteutua. Paras tiedon kulun kanava näiden kahden välillä on yrityksen oma henkilöstö. (Yliherva 2006, ) 3.2 Tuotesuunnittelun tarve Tuotekehityksen tarpeet on tunnistettava ennen tuotekehitysprosessin aloittamista. Tuotteella tulee olla riittävät markkinat, tuotteen kilpailukyvyn on oltava hyvä ja tuotteen hinnan tulee olla kohdallaan laatuun nähden. Tuotteen tulee siis täyttää vaatimukset jo teoreettisesti suunnitteluvaiheessa. (Välimaa ym. 1994, 7.) Ennen tuotesuunnitteluprojektin aloittamista on hyvä suorittaa esitutkimus. Esitutkimuksena avulla selvitetään liiketoiminnalliset seikat, määritellään itse tuote ja sen uutuusarvo,

10 6 hahmotetaan ongelmakohdat ja ratkaisu niihin sekä mietitään tuotteen fyysinen rakenne ja ulkonäkö. Esitutkimuksen tarkoitus on varmistaa tuotesuunnittelun onnistuminen ja sen avulla hallitaan sekä riskejä että kustannuksia. (Välimaa ym. 1994, 7.) Esitutkimuksen avulla selvitetään myös tekninen toteutus, tuotteen sosiaalisuus ja ekologisuus sekä markkinointi-, rahoitus- ja lainsäädännölliset seikat. (Kangasluoma 1979, 128.) Tuotekehitys saattaa joskus tapahtua vahingossa kehitettäessä toiseen tarpeeseen tarkoitettua tuotetta. Tutkimus ja suunnittelu on tarkoitettu johonkin alaan liittyen, mutta sovelluskohde löytyykin muusta tai muista aloista oman alan lisäksi tai sen sijasta. Tällaisia tuotteita kutsutaan spin off keksinnöiksi. Spin off keksinnöissä tuotesuunnittelun lähtökohtana ei ole asiakas, mutta vahingon kautta saavutetaan asiakastarve. (Haavisto 1990, 17.) Tuotesuunnittelussa voidaan lähteä kehittämään olemassa olevaa tuotetta, mutta siitä kehittyykin lähes uusi tuote. Tällöin kannattaa miettiä lanseerataanko tuote uudistettuna vai täysin uutena tuotteena. (Johnsson 1986, 7.) Parhaassa tapauksessa saadaan yhden tuotekehitystyön avulla lanseerattua kaksi uutta tuotetta. Ensin tuodaan markkinoille uusi tuote, joka on lähtenyt alun perin vanhan tuotteen kehittämisestä. Tämän jälkeen tehdään alkuperäiseen tuotteeseen jokin pieni muutos, kuten nimen vaihto, ja lanseerataan sekin uutuutena. Tuotekehityksen tarvetta on seurattava aktiivisesti, sillä kehitetty tuote vanhenee nopeasti. Uusia tuotteita tulee markkinoille paljon ja siksi on pysyttävä kehityksen mukana. Tuotteen kannattavuuden laskiessa on tuote syytä vetää markkinoilta tai kehittää sitä kannattavuuden parantamiseksi. (Johnsson 1986, 6.) Tuotesuunnittelun tarve ja määrä vaihtelee eri yrityksillä. Yrityksen koko, tuotevalikoima sekä asiakaskunta vaikuttavat tuotesuunnittelun tarpeeseen. Nopeaan kasvuun pyrkivillä yrityksillä tuotesuunnittelun tarve on suurempi kuin vakiintuneen asiakaskunnan saavuttaneilla yrityksillä. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 43.)

11 7 3.3 Yrityksen koko Yrityksen koko vaikuttaa tuotesuunnitteluun ja uuden tuotteen markkinointikapasiteettiin. Pienyrityksen vahvuuksia ovat joustavuus, sopeutumiskyky ja oma-aloitteisuus. Tuotannon edellytyksenä ovat vahva ammattiosaaminen sekä manuaalinen työ. Erikoistuminen on tärkeää pienyrityksille, sillä laaja perustuotanto, massatuotanto ja rahallista panostausta vaativa tuotanto voivat olla vaikeita toteuttaa. Markkinointi ja vienti voivat aiheuttaa vaikeuksia, ja siksi niiden osuus tulee ottaa huomioon jo tuotetta suunniteltaessa. Suuryritykset pystyvät tuottamaan paljon tuotteita edulliseen hintaan tehokkaiden koneiden ja edullisten raaka-ainekulujen vuoksi. Haittavaikutuksena on, että taloudellinen sopeutuminen on hidasta kalliiden erikoiskoneiden ja suuren henkilöstömäärän vuoksi. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 42.) Yritysten tuotekehitysprosessit voivat erota toisistaan suurestikin. Suurten yritysten tuotesuunnittelu on valtava koneisto, johon osallistuu useita henkilöitä tai tiimejä. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tuotesuunnittelu tapahtuu pienemmässä mittakaavassa; sen voi hoitaa yksi ihminen ilman sen suurempia toimintamalleja. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 53.) Ilman toimintamalleja tapahtuvassa tuotesuunnittelussa on se huono puoli, että taustalla ei ole tuotekehitykseen panostavaa ryhmää. Tällöin inhimillisten virheiden, taloudellisen kannattavuuden ja menekin ennustaminen on vaikeaa. Toisaalta voidaan pienen tuotantokapasiteetin vuoksi kokeilla useita tuotteita todellisessa tuotannossa ilman suuria riskejä ja raaka-ainekuluja. Tuotesuunnittelusta vastaavan ryhmän puuttuessa tai sen ollessa vain nimellinen suositellaan ulkopuolisen asiantuntija-avun palkkaamista. Ulkopuolelta hankittu apu voi käsittää tutkimuksiin, markkinointiin ja markkinointiviestintään, tekniseen työhön, tuotantoon, muotoiluun tai konsultointiin liittyviä toimintoja. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 53.) Ulkopuolisen avun palkkaaminen nopeuttaa prosessia ja tuote saadaan nopeammin myyntiin. Mitä nopeammin tuote saadaan myyntiin, sen pienemmät ovat tuotekehitysprosessin kustannukset. Tehokkaan tuotekehityksen varmistamiseksi tulee prosessi jakaa osiin ja seurata osa-alueiden etenemistä. (Tuotekehitys.net.)

12 8 Yrityksen koosta huolimatta on kaikilla työntekijöillä oltava sama tavoite, sillä tuotesuunnittelu koskettaa usein koko työyhteisöä. Jokaisen tulee ymmärtää tuotekehitys prosessina, jotta he eivät aseta vastakkaisia tavoitteita toisiinsa nähden. Tämä voi tapahtua, jos annetusta tehtävästä pidetään liian tiukasti kiinni ymmärtämättä sen vahingoittavan toisen työntekijän tai työryhmän tehtävää. (Kangasluoma 1979, 29.) 3.4 Tuotteen elinikä, tuotantostrategia ja toimintapolitiikka Tuotesuunnittelussa tulee ottaa huomioon, että tuotteella on rajattu elinikä. Tuotteiden elinikä lyhenee taloudellisen tilanteen kohentuessa ja tuotevalikoiman parantuessa jatkuvasti. Tuotteen markkinoilta poistumisen syynä on yleensä joko taloudellinen kannattamattomuus, häviäminen hintakilpailussa tai se, että parempi tuote korvaa tuotteen. Yrityksen tulee seurata aktiivisesti aikaa ja markkinoita sekä kehittää tuotteitaan jatkuvasti, jotta ne pysyisivät markkinoilla kiristyvässä kilpailutilanteessa. Poikkeuksena ovat jotkut tuotteet, joiden markkina-arvo on pysyvyys ja laadullinen luotettavuus. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 43.) Yrityksen tuotantostrategia syntyy tuotteiden ominaisuuksista, hinta- ja laatutasosta, tuotevalikoimasta sekä tuotteiden uusiutumisnopeudesta. Yrityksen jatkuvuus on kiinni tuotantostrategiasta ja sen onnistumisesta. Markkinoiden muuttuessa jatkuvasti on tuotannon sopeuduttava muutoksiin. Mahdollinen sopeutumattomuus johtuu yleensä teknisen toteutuksen puutteista, ei niinkään tiedollisista. Ongelmia aiheuttaa myös tuotevalikoiman kontrolloimaton laajeneminen, jonka yrityksen kasvaminen voi aiheuttaa. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Tuotantostrategiassa tulee ottaa huomioon muiden muassa kilpailutekijät. On suositeltavaa panostaa kilpailutekijöissä enemmän niihin seikkoihin, joista asiakas on valmis maksamaan kuin hintaan. Tuotekehitys on juuri se keino, jonka avulla voidaan hioa tuotteen haluttuja ominaisuuksia. Kehitetyn tuotteen tarkoitus on parantaa yrityksen kilpailuasemaa markkinoilla. Kilpailukyvyn kohoaminen riippuu tuotteen ominaisuuksista ja siitä, miten tuote vastaa kysyntään. (Jaakkola & Tunkelo, 1987, 17.)

13 9 Tuotteita tulee uudistaa jatkuvasti, jo silloin, kun ne menevät hyvin kaupaksi. Jos tuotekehitys aloitetaan vasta tuotteen menetettyä kilpailukykynsä, on jo liian myöhäistä. Markkinoiden seuraaminen ja uutuustuotteiden havainnointi ovat tärkeää, jotta pysytään mukana kilpailussa. (Johnsson 1986, 7.) Yrityksen tuotantostrategian kulkee käsi kädessä toimintapolitiikan kanssa. Toimintapolitiikalla tarkoitetaan toimintaperiaatteita, joiden pohjalta tehdään päätöksiä. Se voi muotoutua ajan mittaan tai se voi olla ennalta päätetty. Toimintapolitiikan osa-alueita ovat asiakas-, tuote-, hinta- ja jakelupolitiikat. Yritys joutuu joskus miettimään ja muuttamaan toimintapolitiikkaansa kilpailutilanteiden ja ympäristömuutosten vuoksi. Kehitetty tuote ei saa poiketa liikaa tuotepolitiikasta, sillä asiakaskunta ei yleensä vakuutu uudesta tuotteesta, jos se on tuotevalikoimasta liikaa poikkeava. Tämä johtuu yrityskuvasta sekä tuotemalliston imagosta. (Johnsson 1986, ) Tuotteita on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, sillä jokainen tuote vanhenee ilman tuotekehitystä. Kilpailu on entistä kovempaa, markkinointikeinot paranevat, teknologia kehittyy ja raaka-aineiden valikoima laajenee. Jos yritys ei huolehdi tuotteiden tuotekehityksestä, on edessä väistämättä ongelmia. Tuotekehityksessä on tärkeää löytää uusia ideoita ja ratkaisuja pysymällä samalla taloudellisti järkevissä raameissa. (Jaakkola & Tunkelo, 1987, 19.) 3.5 Taloudellinen varautuminen Tuotesuunnittelun onnistumisen varmistamiseksi on taloudellinen panos oltava riittävä. Tutkimukseen ja suunnitteluun tarvittava rahamäärän tulee olla tarkoin harkittu: rahaa pitää varata tarpeeksi, mutta on otettava huomioon myös kannattavuusseikat. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 45.) Tuotesuunnittelun kustannukset arvioidaan usein liian pieneksi. Sen vuoksi menot tulee miettiä tarkasti etukäteen huomioiden koko tuotantoketjun aiheuttamat kustannukset. Budjetti voidaan jakaa osiin ja arvioida kunkin osa-alueen menot erikseen, jotta talousarvio olisi mahdollisimman totuudenmukainen. (Johnsson 1986, )

14 10 Suunnittelutyöhön liittyy aina taloudellinen riski. Riski tulee arvioida jo ennen suunnitteluprosessin aloittamista, jotta tiedetään riskin suuruus. Kehitystyö ei saa vaarantaa koko yrityksen toimintaa. Kehityksellä pitää olla riittävä perustelu, suunnittelua ei tule tehdä pelkästä suunnittelun ilosta. Kehityksen kohteet tulee priorisoida tärkeysjärjestyksen mukaan ja suunnitteluprosessiin käytettävä aika on oltava selvillä etukäteen, sillä sekin vaikuttaa osaltaan kustannuksiin. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 63.) Tuotekehitykselle tulee varata oma budjetti, ja sitä tulee seurata työn edetessä. Kehitettävällä tuotteella tulee olla liikevaihtoon viittaava minimitavoite, jonka pohjalta laaditaan suunnittelutyön kustannusarvio. Kuluja aiheuttavat palkat, materiaalit, koevalmistukset, testaukset, muutokset, koe-erän valmistus ja markkinointi. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 64.) 3.6 Tuotesuunnitteluprosessi Yrityksen johdolla on merkittävä asema tuotesuunnitteluprosessissa. Yritysjohto seuraa aktiivisesti markkinatilannetta ja luo sen pohjalta tavoitteet tuotekehitykselle. Yritysjohdon tehtävänä on kilpailutilanteen jatkuva arviointi sekä tulevaisuuden suunnittelu. Tuotekehitysprojektilla on lähes poikkeuksetta myös vetäjä. Projektivastaavan tulee auttaa, delegoida, ohjata ja kannustaa. Hän vastaa prosessin onnistumisesta, mutta hän ei saa olla auktoriteetti. (Johnsson 1986, 35, 50, 54.) Tuotteen kulku ideasta valmiiksi tuotteeksi noudattaa tiettyä järjestystä, on prosessissa mukana yksi tai sata ihmistä. Ensin kehitetään idea, jonka pohjalta tuotetta aletaan suunnitella. Sitten hankitaan tietoa tuotteen toteuttamiskelpoisuudesta ja sen jälkeen määritellään tavoitteet. Tätä kutsutaan analyyttiseksi vaiheeksi. Analyyttisen vaiheen jälkeen tulee luova vaihe, jossa haetaan erilaisia ratkaisuja tuotteen valmistukseen. Sen jälkeen niitä kokeillaan ja analysoidaan, ja valitaan paras. Viimeisenä vaiheena on toimeenpaneva vaihe, jossa valmistetaan koetuote ja koe-erä, tehdään tarvittaessa muutoksia ja lopuksi valmistetaan lopullinen tuote. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 56.)

15 11 Toisin sanoen ensin tehdään tuotekehityssuunnitelma. Suunnitelmaa seuraa asiakastarpeen selvittäminen eli tutkiminen. Sen jälkeen ideoidaan, luonnostellaan, karsitaan ja suunnitellaan. Taloudelliset ja tekniset seikat tulee ottaa huomioon. Lopuksi valitaan yksi tai useampi tuote, joista tehdään koe-erä. Sen jälkeen valittu tuote viimeistellään. Onnistuneen tuloksen jälkeen aloitetaan tuotanto sekä myynti- ja markkinointitoimet. Projektin edetessä on hyvä seurata muutoksia. Jos prosessi ei etene toivotulla tavalla tai tulokset eivät vastaa odotuksia, on usein järkevämpää lopettaa suunnittelu kuin tuhlata pääomaa epäonnistuneeseen suunnitteluun. Suunnitteluun kulkuun vaikuttavat myös ympäristötekijät ja niiden muutokset. Ympäristötekijöiden muuttuessa kesken projektin on oltava valmis muuttamaan projektia tai tilanteen vaatiessa lopettamaan se. Tuotesuunnitteluprosessin aikana on oltava valppaana ja huolehdittava, että suunnittelu vastaa tavoitteita. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 65.) Tuotesuunnitteluprosessin aikana kehitettävä tuote saattaa muuttua ja kehittyä useaan otteeseen. Ensimmäiseksi keksitty tuote ei yleensä ole edullisin ja toimivin vaihtoehto. Liian raakileesta ideasta tehty kilpailukykyarvio ei välttämättä ole mairitteleva ja sen vuoksi kannattaa jatkuvasti miettiä miten tuotetta tai sen toteuttamismahdollisuuksia voitaisiin parantaa entisestään. (Haavisto 1990, 36.) Tuotetta ei tule saattaa markkinoille ennen kuin se on loppuun asti hiottu. Hyväkin tuoteidea voi mennä hukkaan, jos tuotesuunnittelua ei ole viety kunnolla loppuun saakka. (Johnsson 1986, 8.) Pähkinänkuoressa suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle tarpeen tunnistamisesta. Kehityksen tarpeen havaitsemisen jälkeen tehdään päätös kehitystyön toteuttamisesta. Toteuttamispäätöstä seuraa suunnitteluvaihe ja lopuksi on vuorossa toteutus. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 72.) Onnistunut tuotekehitysprosessi vaatii jatkuvaa oppimista sekä projektinhallintaa. Kustannusten tulee pysyä määrättyinä ja prosessin tulee edetä suunnitellusti. Huolellisella testauksella ja riittävillä koe-erillä varmistetaan tuotteen turvallisuus ja tarpeiden vastaavuus. Osaamisella ja taloudellisella panoksella on myös osuutensa prosessin onnistumisen kannalta. Ammattiosaaminen ja ryhmätyöskentely ovat myös merkittävässä asemassa. (Välimaa ym. 1994, 8.)

16 Tiedon hankkiminen Ennen tuotesuunnittelun toteuttamisosuutta tulee suunniteltavasta tuotteesta hankkia informaatiota. Elintarvikkeesta tulee tietää sen käyttäjiin liittyvät tiedot (kenelle, käyttötilanne, hyöty, ainutlaatuisuus, ominaisuudet), markkinatiedot (vastaavat tuotteet, kilpailijat, olemassa olevien tuotteiden puutteet, hinta- ja laatutekijät, tuotekuva, yrityskuvan ja tuotteen yhteensopivuus), raaka-aine- ja valmistustiedot (valmistustekniikka, raaka-aineet, pakkaus, säännöt ja lakiasetukset) sekä hintatiedot (hintataso, hintaan vaikuttavat tekijät). Edellistä kutsutaan tarkistuslistaksi. Tarkistuslistat ovat erilaisia ja niitä tulee soveltaa kehitettävän tuotteen tai tuoteryhmän mukaan. Lista auttaa erittelemään asioita koko kehitysprosessin ajan. Suurin osa tarvittavasta tiedosta tulee avoimen keskustelun kautta asiasta tietävien kanssa. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin lisäinformaatiota, jota saadaan esimerkiksi kirjallisuudesta, messuilta ja esitteistä. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Yritys tarvitsee paljon perustietoa ja projektiin liittyvää tietoa ennen tuotesuunnittelun aloittamista sekä sen aikana. Ulkoisia tiedonlähteitä ovat alan ja sen kannattavuuden kehitys, tutkimus sekä kilpailijoiden tuotekehitys. Sisäisiä tiedonlähteitä ovat myyntitilastot, taseet ja kustannuslaskelmat sekä oma tietotaito eli oman kehitystyön ja tuotekehityksen tulokset. Näiden lisäksi tärkeänä tiedon lähteenä toimivat markkinaselvitykset. Niitä ei tule käyttää suorina toimintaohjeina, vaan ne tulee suhteuttaa muuhun olemassa olevaan tietoon. Markkinatutkimus on hyvä suorittaa ennen tuotekehitysprosessin alkua, jotta osataan arvioida menekkiä ja kehityksen suuntaa, suunnitella logistiikkaa sekä perehtyä lakeihin ja määräyksiin. (Johnsson 1986, ) Tiedon keräämisen apuna voidaan käyttää ääninauhoitusta, kirjoitusta, valokuvausta tai videokuvausta. Tietojen kerääminen on hajauttavaa työtä, sillä sen avulla rajataan tuotetta rajoittavat tekijät. Tämän jälkeen tiedot kootaan yhteen eli vuorossa on kokoava vaihe. Tieto hyödynnetään tuotesuunnittelua vastaavaksi. Koottua tietoa luetaan pitkin tuotesuunnittelun vaiheita ja niiden pohjalta saatu lähtötieto toimii tuotteen suunnitteluvaatimuksena. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 88.) Paras tiedon keräämisen väline on ihmisen muisti. Se kerää, käsittelee ja jakaa informaatiota ilman kustannuksia. Aivot aistivat tietoa tehokkaasti, mutta tätä taitoa täytyy osata käyt-

17 13 tää. Yksi tuotekehityksen tärkeimmistä tiedonkeruun osa-alueista on taito hylätä vanhaa tietoa ja pyrkiä hyödyntämään uutta tietoa ja käyttämättömiä ideoita. (Lampikoski & Lampikoski 2004, ) Ennen työsuunnitelman tekemistä on selvitettävä valmistettavuuden ongelmat. Valmistettavuuden tärkeimpänä kriteerinä pidetään usein kustannuksia, vaikka ne ovat vain yksi monesta tekijästä. Valmistuskustannukset eivät saa olla ensisijaisena ohjenuorana, jos sen vuoksi tuotteen laatu tai läpimenoaika kärsii. Valmistettavuudessa huomioon otettavia seikkoja kustannusten, laadun ja läpimenoajan ohella ovat riski, joustavuus, tehokkuus sekä ympäristövaikutukset. (Lempiäinen & Savolainen 2003, ) 3.8 Työsuunnitelma ja tuotanto Ennen tuotantoa on suositeltavaa tehdä työsuunnitelma. Suunnitelma auttaa paitsi muistamisessa ja tehtävien suorittamisessa, siihen kirjautuu myös tehdyt asiat. Suunnitelmasta on eniten hyötyä yksilötyönä tehdylle suunnittelulle, mutta siitä on hyötyä myös ryhmässä työskenneltäessä. Työsuunnitelman idea on tehtävien ja tavoitteiden määrittely sekä niiden kohtaamisen varmistaminen. Suunnitelman avulla täsmennetään tehtäviä ja luodaan välitavoitteita. Suunnitelmaan tulee määritellä työmäärä ja aika, ajoitus sekä taloudelliset tekijät. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Tärkeää huomiota tulee kiinnittää tuotekehityksen vaatimaan aikaan. Tarvittava aika riippuu aina kehitettävästä tuotteesta. Olemassa olevien tuotteiden tuotekehitys on käynnissä lähes koko ajan, mutta uusien tuotteiden suunnittelu tapahtuu yleensä projektina. Uusien tuotteiden suunnittelussa on usein takaraja, johon mennessä tuotteen tulee olla tuotantovalmis. Tuotekehityksen suunnitteluvaiheessa arvio tarvittavasta ajasta aliarvioidaan usein. Aikataulusta kiinnipitämistä tärkeämpää on luoda tutkittu, valmis tuote markkinoille. Viimeistely tuotannon käynnistämisen jälkeen on vaikeaa ja aiheuttaa suuria kustannuksia. (Johnsson 1986, 7.)

18 14 Tuotesuunnittelulla tulee olla selkeä tavoite, johon pyritään. Pitkäjänteisyys ja tilannejoustavuus ovat merkittävä osa onnistunutta kokonaisuutta. Tavoitteiden ja aikataulun tulee olla realistisia ja niihin on yllettävä, jotta tuotekehitys onnistuu. (Johnsson 1986, ) Elintarvikkeiden tuotesuunnittelussa päätetään tekninen toteutus, valmistustapa, muoto ja raaka-aineet. Tuotanto tulee vaiheistaa, koska tuotekehitykselle ei ole yleispätevää kaavaa. Vaiheistuksen avulla muistetaan mitä on tehty ja mihin pyritään. Tuotekehityksen kulku tulee suunnitella etukäteen työn onnistumisen maksimoimiseksi. Työn suunnitteluun vaikuttavat työn laajuus ja tavoitteet, suunnittelijan vastuualue, aika, budjetti ja kustannukset, tieto, asiantuntija-apu sekä ongelmat. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Tuotanto kannattaa suhteuttaa laajojen markkinoiden mukaan. On parempi panostaa tuotteeseen kunnolla kuin joutua tilanteeseen, jossa kysyntä kasvaa monikertaiseksi tarjontaan nähden. Tällöin kilpailijan on helppo tehdä kopio tai jopa parempi versio tuotteesta ja vastata kuumentuneeseen kysyntään. Kilpailija saavuttaa markkinaedun ja välttyy kalliilta tuotekehityskustannuksilta. Lopputuloksena voi olla se, että alkuperäisen tuotteen lanseerannut yritys putoaa markkinoilta, koska jäljennöksen tai parannetun version tehnyt yritys onnistuu myymään tuotetta edullisemmin pienempien valmistuskustannusten vuoksi. (Välimaa ym. 1994, 18.) 3.9 Markkinointi Ennen tuotesuunnittelupäätöksen tekemistä voidaan suorittaa markkinointitutkimus. Markkinointitutkimuksia tehdään, jotta saataisiin tietää, mitä kuluttaja haluaa ja tarvitsee. Tutkimusten avulla selvitetään tuotteiden kysyntää, tuotteiden välillä olevaa kilpailua sekä kilpailumenetelmiä. Tutkimusten apuna käytetään paljon kohderyhmiä ja kohderyhminä toimivat yleensä tutkittavaa tuotetta tai tuoteryhmää käyttävät kuluttajat. Tutkimus voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kyselylomake, haastattelu tai koe- ja laboratoriotutkimukset. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, ) Tuotekehitysprosessin alussa määritellään miten tuote markkinoidaan. Lanseeraus tulee suunnitella huolellisesti, jotta markkinointi olisi tuotteen mukainen ja onnistunut. Ajankoh-

19 15 ta ja tilanne ovat merkittäviä, jotta tuote saa näkyvyyttä ja herättää mielenkiintoa asiakaskunnassa. Markkinoinnissa tulee miettiä millainen tuotekuva halutaan antaa, mitä jakelukanavia käytetään, millaiset ovat myyntitavoitteet ja miten markkinointi toteutetaan. (Johnsson 1986, 100.) Markkinointiprosessi aloitetaan yrityksen sisältä. Ensin arvioidaan mihin yritys pystyy ja mikä on kannattavaa, sitten vasta mietitään ulkoisiin tekijöihin liittyviä kysymyksiä. Markkinoinnin tärkein idea on ohjata hyödykkeet tuottajalta asiakkaalle. Onnistunut markkinointi vaatii hyvää markkinointistrategiaa, jonka onnistuminen taas vaatii huolellista markkinointisuunnitelmaa. Hyvän markkinointisuunnitelman perusteita ovat tarpeiden selvittäminen, kysynnän aikaansaaminen ja kysyntään vastaaminen. Kysynnän lisäämiseksi voidaan hyödyntää erilaisia kilpailukeinoja sekä käytännön toimia. Tärkeimpinä kysyntää lisäävinä tekijöinä toimivat tuote ja tuotevalikoima. Muita kilpailukeinoja ovat hinta, saatavuus ja tiedottaminen eli markkinointiviestintä. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 48.) Markkinointisuunnitelmassa voidaan esimerkiksi ottaa selville markkinoiden nykytilanne ja kartoittaa uuden tuotteen markkinoilla menestymisen mahdollisuudet ja luoda siten tavoitteet sekä miettiä miten tuote lanseerataan ja pidetään markkinoilla. Tämän jälkeen tehdään aikataulu ja talousarvio. Lopuksi tehdään yksityiskohtainen markkinointisuunnitelma ja strategia, jotta päästäisiin haluttuihin tavoitteisiin. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 49.) Onnistuneen markkinoinnin avainsana on lanseerausstrategia. Strategian avulla määritellään tavoitteet, kohderyhmä, toteutusohjelma ja aikataulu. Tavoitteena on usein kustannusten pienentäminen, myynnin, kannattavuuden, tehokkuuden, markkinaosuuden tai imagon parantaminen, uuden markkinaraon tai kohderyhmän saaminen. Kohderyhmiä ovat ensisijaiset käyttäjät, kuten tukut, jälleenmyyjät ja jakeluportaat sekä toissijaiset käyttäjät eli kuluttajat. (Lampikoski & Lampikoski 2004, ) Markkinointiviestinnän eli mainonnan avulla voidaan luoda mielikuvia tuotteesta, mutta markkinointi tarvitsee onnistuakseen hyvän ja toimivan tuotteen. (Häti-Korkeila & Kähönen 1985, 45.) Jos tuote ei ole toimiva, on markkinointi turhaa ja kustannukset valtavat. Tämä saattaa horjuttaa koko yrityksen toimintaa.

20 16 4 KELIAKIA JA GLUTEENITON RUOKAVALIO Keliakia ei ole sama asia kuin vilja-allergia. Vilja-allergia on yleinen etenkin lapsilla, mutta se lievenee tai paranee iän myötä. Vilja-allergian oireita ovat usein atooppinen ihottuma ja suolisto-oireet. Vilja-allergiaa ja keliakiaa ei pidä sotkea toisiinsa, sillä ne ovat kaksi eri sairautta. (Mäki, Collin, Kekkonen, Visakorpi & Vuoristo 2006, 67.) Keliakia on sairaus, jossa suolisto ei siedä viljan proteiinia eli valkuaisainetta, gluteenia. Sairaus aiheuttaa ohutsuolen limakalvon vaurioitumisen sekä ruuansulatuskanavan ulkopuolisten elimien muutoksia. Sairaus on perinnöllinen ja vaatii tietyn kudostyypin esiintyäkseen. (Mäki ym. 2006, ) Keliakia ilmenee lapsilla usein kasvun pysähtymisenä, aikuisella esimerkiksi laihtumisena. (Lampi, Luola & Seppänen 2002, 26.) Keliakia varmistetaan ohutsuolesta tähystyksellä otettavan koepalan avulla. Keliakia on elinikäinen sairaus, ja sen ainoa hoito on ruokavalion pysyvä muutos. Keliakiaa sairastavan tulee poistaa ruokavaliostaan kaikki gluteenia sisältävät viljat eli vehnä, ruis ja ohra. Kaura sisältää gluteenia, mutta se sopii gluteenittomaan ruokavalioon erilaisen valkuaisainekoostumuksensa vuoksi. Joillekin keliakiaa sairastaville kaura aiheuttaa allergiasta johtuvia suolisto-oireita, jolloin kauran käyttöä tulee välttää kokonaan. (Mäki ym. 2006, 18, 98.) Keliakian toinen oiremuoto on ihokeliakia. Hoito on sama, ainoastaan oireilut poikkeavat toisistaan. Ihokeliakia eli Dermatitis herpetiformis todetaan yleensä noin 40 vuoden iässä, lapsilla ja vanhuksilla se on harvinainen. Ihokeliakia on yleisempi miehillä, kun tavallista keliakiaa sairastaa huomattavasti useammin naiset. Ihokeliakian oireena on kovasti kutiseva, pienirakkulainen ihottuma, joka alkaa yhtäkkisesti. Yleisiä ihottuman ilmenemispaikkoja ovat kyynärpäät ja polvet. Ihokeliakiaa sairastavalla ohutsuolen nukkapinta on vaurioitunut, mutta sairaus varmistetaan ihon erikoisnäytepalan avulla. (Mäki ym. 2006, ) Keliakian hoitona on ehdoton gluteeniton ruokavalio, josta ei voi joustaa. Tuotteet eivät saa olla ollut kosketuksissa gluteenia sisältäviin tuotteisiin, raaka-aineisiin tai valmistuslin-

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA

Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille. Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA Opas kauppiaille, myymäläpäälliköille ja muille ruokakaupan ammattilaisille Hyvä kauppa! GLUTEENITTOMAT TUOTTEET KAUPASSA 1 Ruokakauppa on keliaakikon apteekki Tutkimusten mukaan jopa 2 % väestöstämme

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Johdatus markkinointiin

Johdatus markkinointiin Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdatus markkinointiin Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Päivän agenda Kuka kukin on? Mitä markkinointi on? Miksi sinun tulisi

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita

Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Kuvia toimitukselliseen käyttöön: www.akvamariini.fi/ffmmedia2016 Gluteeniton leivonta inspiroi nyt kotileipureita Mitä teet, kun juhlavieraasi ilmoittaa noudattavansa gluteenitonta ruokavaliota? Älä hätäänny,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Keliakia ja ihokeliakia

Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Keliakia ja ihokeliakia Hoitona keliakiaruokavalio Keliakiaan sairastuminen on uusi elämänvaihe, joka koetaan hyvin yksilöllisesti. Joku voi olla helpottunut saatuaan diagnoosin

Lisätiedot

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.

A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti. Projektisuunnitelma. Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0. A13-03 Kaksisuuntainen akkujen tasauskortti Projektisuunnitelma Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Syksy 2013 Arto Mikola Aku Kyyhkynen 25.9.2013 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA

TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA Tuoreita ideoita tarjontaan JÄTÄ OMA KÄDEN- JÄLKESI Houkuttele asiakkaat tuoreen leivän tuoksulla ja omalla erottuvalla tyylilläsi VAASAN taikinaleivontatuotteiden avulla kuka

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu

11.10.2011 Virpi Laukkanen. Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvä liikeidea? 11.10.2011 Virpi Laukkanen Savonia-ammattikorkeakoulu Mistä hyvä bisnes syntyy? TILANNE TOIMINTA TULOS (hyvä) tyyppi + (onnekas/suotuisa) tilanne = (hyvä) toiminta (hyvä) tulos (Pyykkö,

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaistukilain 2 ja 8 :n sekä kansaneläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutettaviksi

Lisätiedot

Menestyksen porkkanoita

Menestyksen porkkanoita Menestyksen porkkanoita Usko Uskallus Innostuminen Oma Yritys-messut Wanha Satama, Helsinki 20.3.2013 Miksi jotkut yritykset menestyvät?...ja toiset eivät? Olemassaolon oikeutus ; Mikä on/ olisi minun

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007

Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Käyttäjälähtöinen käyttäjälähtöinen suunnittelu Henri Andell Käytettävyyden perusteet 25.4.2007 Tänään Aiheita Tausta Oma näkemys käyttäjälähtöisestä suunnittelusta Käyttäjälähtöinen suunnittelu käytännössä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes

Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa. Sinustako koordinaattori? Elina Holmberg EUTI, Tekes Yhteistyö ja kommunikointi komission kanssa Sinustako koordinaattori? 2.10.2014 Elina Holmberg EUTI, Tekes Sisältö Mitä PO duunaa? Mihin PO:ta tarvitaan? Sopimusmuutokset Review Vinkit viestien tulkintaan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Program PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi

Program PRE. Keywords. BIM decision making, co-operation, Process, zip-process. Participants. NCC, Optiplan. RYM Oy rym.fi Program PRE Keywords BIM decision making, co-operation, Process, zip-process Participants NCC, Optiplan RYM Oy rym.fi Valmisteluista. tiiviiseen työn touhuun. Vetoketjuprosessi Vetoketjuprosessin tausta-ajatuksena

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1

5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen. TU-A1100 Tuotantotalous 1 5. Harjoitus Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusty ö Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4.

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot