Ultraviolettia taivaalta ja lampusta. Erna Snellman

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ultraviolettia taivaalta ja lampusta. Erna Snellman"

Transkriptio

1 Katsaus Ultraviolettia taivaalta ja lampusta Erna Snellman Aurinko aiheuttaa pääosan väestön altistumisesta ultraviolettisäteilylle, ja siitä aiheutuvat riskit kohdistuvat koko väestöön. Keinotekoisen UV-säteilyn käytön riskit kohdistuvat pieniin ryhmiin ja yksilöihin. Ulkotyöntekijän auringonvalosta saama UV-säteilyannos on 2 3 kertaa suurempi kuin sisätyöntekijän. Muualta saatava työperäinen UVsäteily hallitaan hyvin suojalaitteilla. Viikon etelänmatka lisää sisätyöntekijän keskimääräistä UV-säteilyn vuosiannosta % ja kymmenen kerran solariumkuuri lähes 20 %. Lääkinnällisissä valohoidoissa UV-säteilyä saavat vain vaikeaa ihottumaa sairastavat. Solariumien käytön arvioidaan lisäävän koko väestön UV-annosta noin 1 %:lla. Solariumin käytöstä ei ole oireettomalle henkilölle terveydellistä hyötyä. UVA-säteilyn vaikutuksesta muodostuu vapaita radikaaleja, jotka aiheuttavat ihon ennenaikaista rypistymistä eli valoelastoosia ja myötävaikuttavat ihosyöpien kehitykseen. UVA-säteily myös hajottaa ihossa UVB-säteilyn vaikutuksesta syntynyttä D-vitamiinia. Auringonvalon ultraviolettisäteily sijoittuu sähkömagneettisen spektrin keskivaiheille röntgensäteilyn ja näkyvän valon väliin (kuva 1). Maahan tulevasta auringonsäteilystä vain 5 % on ultraviolettisäteilyä. Siitä 5 % on UVB- ja 95 % UVA-säteilyä. Auringosta tuleva lyhytaaltoinen alle 280 nm:n UVC-säteily suodattuu ilmakehän otsonikerrokseen. Keskipitkäaaltoinen nm UVB-säteily polttaa voimakkaasti ihoa. Sen vaikutukset rajoittuvat pääosin orvasketeen. Vain 5 10 % UVB-säteilystä pääsee syvemmälle tyvisolukerrokseen tai verinahan pintaosiin. Ihossa UVB-säteily imeytyy erityisesti urokaanihappoon ja solujen DNA:han Ionisova säteily Optinen säteily (aallonpituus, nm) Mikro- ja radioaallot Pienitaajuiset kentät Kosminen säteily Gammasäteily Röntgensäteily UVC Ultraviolettisäteily UVB UVA UVA 2 UVA1 Näkyvä valo eli kirkasvalo Infrapunasäteily eli lämpösäteily Tutka Televisio Radio Voimajohdot Kuva 1. Sähkömagneettisen säteilyn spektri. Ultraviolettisäteily on näkymätöntä, eikä sitä voida aistia. Duodecim 2002;118:

2 aiheuttaen DNA-mutaatioita. Näistä osa jää korjautumatta, ja kaksi tai kolme mutaatiota voi riittää muuttamaan solulinjan pahanlaatuiseksi. Ihon palaminen nuoruusiällä viisi kertaa tai useammin suurentaa melanoomariskin yli kaksinkertaiseksi (Weinstock 1996). Pitkäaaltoinen nm:n UVA-säteily ei ole yhtä polttavaa kuin UVB-säteily, mutta se tunkeutuu ihossa syvemmälle, ja noin 50 % UVA-säteistä saavuttaa tyvisolukerroksen tai verinahan. UVA-säteily läpäisee myös ikkunalasin; UVB-säteily ei tähän pysty. UVA-säteily aikaansaa välittömän rusketuksen. Viivästynyt rusketus on UVB- ja UVA-säteilyn yhteisvaikutuksen tulosta (Hönigsmann 2002). Orvaskesi paksuuntuu UVB-säteilyn vaikutuksesta. Auringonvalon haittavaikutuksista 80 % johtuu UVB-säteilystä ja 20 % UVA-säteilystä (kuva 2). UV-lamppujen spektrit vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan UVA-painotteisesta solariumsäteilystä vain muutamia aallonpituuksia sisältävään UVB-säteilyyn kapeakaistaisessa UVBhoidossa (Snellman ym. 2001a). Kuvassa 3 on esitetty erilaisten loisteputkien UV-spektrejä. Loisteputket synnyttävät UV-säteilyn ohella näkyvää valoa ja lämpösäteilyä. UV-annosmittarit Henkilökohtaista UV-säteilylle altistumista mitataan annosmittareilla, joiksi sopivat mm. polysulfonikalvot (Diffey 1984). Ne tummuvat UV-säteilyn vaikutuksesta. Henkilökohtaisina annosmittareina on kokeiltu myös ihon omia biologisia valoherkkiä yhdisteitä, kuten D-vitamiinia (Galkin ja Terenetskaya 1999). UV-säteilyn aiheuttamien DNA-vaurioiden syntymistä kuvaavana säteilymittarina on käytetty biofilmiksi levitettyjä bakteerien kuivattuja itiöitä (Sommer ym. 1999). Eri ihoalueiden saama säteilymäärä vaihtelee huomattavasti (taulukko 1). Valohoitolaitteissa ja solariumissa säteilyä saadaan lähes koko iholle tai rajattuun kehon osaan. Auringonvalolle altistumista arvioidaan ryhmä- tai väestötasolla epäsuorasti mittaamalla säteilyn vaihtelua fysikaalisilla UV-säteilymittareilla (Berger 1976) ja mallintamalla eri tavoilla kerättyjä tietoja (Larkö ja Diffey 1983, Snellman ym. 1992, Jalarvo 2000). Tavallisesti ensin lasketaan, kuinka paljon auringon UV-säteilyä on mahdollista saada, ja tästä arvioidaan keskimääräistä auringonpaisteessa oleskeluaikaa vas- Auringonvalo 5 % UVB-säteily Muu säteily 95 % UV-säteily 5 % 95 % 80 % UVA-säteily 20 % Maan pinnalle tuleva auringonvalo UV-säteilyn osuus maanpinnalle tulevasta auringonvalosta UV-säteilyn jakauma maan pinnalle tulevassa auringonvalossa UV- säteilyn haittavaikutukset Kuva 2. Auringonvalon UVB- ja UVA-säteilyn jakaumat ja osuudet haittavaikutuksien synnyssä E. Snellman

3 Suhteellinen annosnopeus Laajakaistainen UVB Kapeakaistainen UVB SUP PUVA Aallonpituus (nm) Kuva 3. Erityyppisten loisteputkien spektrit eroavat huomattavasti toisistaan. Solariumputken spektri (ei kuvassa) on lähes identtinen PUVA-hoitoon käytetyn loisteputken spektrin kanssa. Taulukko 1. Eri ihoalueiden saama auringonvalon UV-säteilyannos vaihtelee. Vertailukohtana on päälaki, jonka saamaa annosta kuvataan suhdeluvulla 100. Alue Säteily- Hatun annoksen (7,5 cm:n lieri) suhdeluku suojakerroin Pää Päälaki 100 > 20 Nenä Otsa > 20 Poski Leuka ,2 Niska Vartalo Selkä Rinta Yläraaja Käsi Olka Alaraaja Reisi Pohje 27 taava kokonaisannos. Taulukossa 2 on esitetty auringonvalon UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttavia seikkoja. Tuulen vaikutuksesta iho viilenee, ja auringonpaisteessa saatetaan tästä syystä olla liian kauan. Tietoa UV-säteilyn vaihtelusta löytyy Säteilyturvakeskuksen (www.stuk.fi/ sateilytilanne/uv.html) ja Ilmatieteen laitoksen kotisivuilta (www.ozone.fmi.fi/). UV-säteilylle altistuminen Yksi eryteemavakioyksikkö SED 10 mj/cm 2 vastaa punoitusvaikutuksella painotettua biologista ultraviolettisäteilyannosta (Diffey ym. 1997). Fitzpatrickin tyyppien I IV vaalea iho alkaa punoittaa (punoituskynnys, MED) keskimäärin punoitusvaikutuksella mj/cm 2 painotetun UV-annoksen 1 6 SED jälkeen. UVB-säteily aiheuttaa ihon punoitusta kertaa voimakkaammin kuin UVA. Solariumin spektrissä UVA-säteilyä on suhteellisesti laskettuna 5 10 kertaa enemmän kuin auringonvalossa. Pohjoismaissa sisätyöntekijän laskennallinen vuotuinen UV-säteilyannos on noin SED (Larkö ja Diffey 1983, Jalarvo 2000). Siitä pääosa eli noin 100 SED saadaan viikonloppuina, 60 SED lomalla ja 40 SED arkipäivinä. Lasten keskimääräinen UV-säteilyn vuosiannos on Ultraviolettia taivaalta ja lampusta 2105

4 Taulukko 2. Auringosta saatavaan UV-säteilyannokseen vaikuttavia tekijöitä. Saatavan UV-säteilyn Merkitys Selityksiä määrään vaikuttava tekijä Auringon korkeus Leveysaste Suuri Pituusaste Vaihtelee Yhteys kellonaikaan Korkeus meren- Suuri 4 %:n lisä / 300 m:n pinnasta nousu Vuodenaika Suuri Kesällä Kellonaika Suuri Klo Otsoni (stratosfääri) Vuodenajat/sää Suuri Kevät / kirkas ilma Pilvet (troposfääri) Vesihöyry 1 Vaihtelee Saasteet Aerosolit Vaatetus, voiteet, varjot Suuri Ulkona vietetty aika Suuri Asento Makuulla vs seisten Suuri Säteily jakautuu iholla Paikallaan vs liikkeellä pienelle /isolle alalle Heijastuminen Tyyni vesi 2 Alle 10 % heijastuu Aaltoileva vesi Vaihtelee Alle 20 % heijastuu Hiekka Vaihtelee % heijastuu Lumi Suuri Jopa 90 % heijastuu 1 Lämpösäteily heikkenee vesipisaroissa enemmän kuin UVsäteily. Iho palaa pilvisellä säällä helposti. 2 Koska vesi absorboi UV-säteilyä heikosti, säteily tunkeutuu kirkkaassa vedessä jopa 1 1,5 metrin syvyyteen. Iho voi siis palaa uidessa. 100 SED suurempi kuin sisätyötä tekevien aikuisten. Ulkotyöntekijän vuosiannos on noin SED. Queenslandissa (27 eteläistä leveyttä) ulkotyöntekijän saama vuotuinen UVannos on SED (Gies ym. 1995), ja Suomessakin ulkotyötekijän UV-annokseksi on arvioitu jopa SED (Jalarvo 2000). Suomalaisessa henkilön kyselytutkimuksessa, jonka vastausosuus oli 65,9 %, viidesosa ilmoitti tehneensä ainakin yhden etelänmatkan vuonna 1997 (Jalarvo 2000). Kanariansaarilla (30 pohjoista leveyttä) ilmastohoidossa olleet psoriaasipotilaat saivat neljän viikon hoitojakson aikana, kun aurinkoa otettiin noin neljä tuntia päivässä, keskimäärin 330 SED:n UVsäteilyannoksen (Snellman ym. 1992). Siten tavallinen etelänmatkaaja saa viikossa helposti noin 83 SED:n annoksen. Tämä vastaa psoriaasipotilaan keskimääräistä 22 hoitokerran laajakaistaista UVB-keinovalohoitokuuria, jonka aikana potilaat saavat keskimäärin 85 SED. Ekseemapotilaiden annos on vastaavassa hoidossa puolet pienempi, 40 SED (Snellman ym ja 2000). Kymmenen kerran solariumkuurista (21 min kerralla) aiheutuva laskennallinen UVsäteilyannos on 38 SED ja tyypillinen solariumkäynnin kerta-annos 3,8 SED (Jalarvo 2000). Ilmastohoito Auringonvalohoito auttaa usein hyvin psoriaasissa ja atooppisessa ihottumassa. Hoitovaikutus syntyy pääasiassa auringonvalon UV-säteilyn vaikutuksesta. Hoitomatkalla auringonotto pitää aloittaa totutellen. Sitä lisätään vähitellen noin viikon aikana minuutista 2 3 tuntiin (kuva 4). Auringonottoaikaa pitää seurata kellosta, sillä ihon palaminen näkyy vasta 6 24 tuntia myöhemmin. Ihon punoitus on merkki palamisesta, ja sitä pitää ehdottomasti välttää. Herkkiä ihoalueita, kuten kasvoja, olkapäitä ja päälakea, pitää suojata palamiselta voiteella ja päähineellä. Ohjatulle ja hyväksytylle ilmastohoitomatkalle osallistuva saattaa olla oikeutettu hoitomatkapäiviltä Kelan kuntoutusrahaan. Ilmastohoitoa varten ei saa kirjoittaa sairauslomaa. Hyväksyttyjä matkoja on järjestänyt mm. Psoriasisliitto. Matkalle hakeva tarvitsee lääkärin B-lausunnon. Siinä pitää kuvata potilaan diagnoosi, ihottuman laajuus ja vaikeus, ihon valonsietokyky, aikaisemmat valohoitokokemukset, potilaan lääkitys ja muut sairaudet erityisesti sydänvaivat, mielenterveysongelmat ja mahdolliset alkoholiongelmat tarvittaessa varmistettuina laboratoriokokein. Psoriasisliiton hoitomatkoihin liittyy itse maksettava omavastuuosuus. Solariumit Solariumin ainoa virallinen käyttötarkoitus on ihon keinotekoinen kosmeettinen ruskettaminen. Asiantuntijat eivät suosittele solariumissa 2106 E. Snellman

5 Kuva 4. Psoriaasi paranee ilmastohoidossa noin 3 4 viikossa. (Kuva: Erna Snellman) käyntiä ennen etelänmatkaa tai kesälomaa, sillä solariumin UVA-säteillä saatu suoja auringonpolttamaa vastaan on vähäinen (Gange ym. 1985). Uuden rusketuksen syntyä edeltää DNAvaurio, joka vasta käynnistää ihon herkkien rakenteiden suojaksi pigmentinmuodostuksen (Gilchrest ym. 1996). Rusketus on ihon puolustautumisyritys säteilyn haittoja vastaan. Eläinkokeissa on havaittu iholle levitettävien DNApätkien ns. oligonukleotidien, joilla matkitaan UV-säteilyn aiheuttamia DNA-vaurioita paitsi käynnistävän rusketuksen myös tehostavan DNA-vaurioita korjaavien entsyymien toimintaa (Eller ym. 1996). Ihmisiholla tehtyjen tutkimusten tuloksia ei ole vielä julkaistu. UVA-säteilyn ja ihosyöpien yhteydet tunnetaan huonosti, joten lisää tutkimuksia tarvitaan. Retrospektiivisissa tutkimuksissa solariumin käyttäjien melanoomariski on todettu 1,5 8 kertaa suuremmaksi kuin vertailuväestöllä, ja melanoomien epätyypillisen sijainnin auringonvalolta yleensä suojatuilla risti- ja häpyluun ihoalueilla on katsottu viittaavat solariumin osuuteen melanooman synnyssä (Rünger 1999). Väestötasolla solariumien käyttö lisää suomalaisten punoituspainotettua UV-säteilyaltistusta vain noin prosentin. Toisaalta Jalarvon (2000) aineistossa lähes neljännes ilmoitti ihonsa ainakin joskus punoittaneen solariumkäsittelyn jälkeen. Vaikka 1970-luvulla alkanut solariumin käyttö ruskettamistarkoituksessa ja lääkinnällisten UV-valohoitojen käyttö eivät muodosta suurta riskiä väestölle, voi sairastumisriski kasvaa yksittäisellä henkilöllä, jolla syövän riskitekijät ovat kasautuneet (MacKie ym. 1989). Yksilötasolla ei riskiarvioita kuitenkaan pystytä tekemään. Haitta-arviot perustuvat mm. eläinkokeisiin sekä kokeellisiin ja epidemiologisiin tutkimustuloksiin. Niiden mukaan UVA-säteilyn osuus melanooman synnyssä voi olla aikaisemmin oletettua merkittävämpi (Moan ym. 1999, Rünger 1999). UVA-säteilyllä yksinään on aiheutettu melanoomia eläinkokeissa (Ley 1997, Rünger 1999). UVA-säteilyn on ajateltu aiheut- Ultraviolettia taivaalta ja lampusta 2107

6 tavan paitsi radikaalien muodostuksen kautta syntyviä DNA-mutaatiota myös immuunivasteen heikkenemistä (Gilchrest ym. 1999, Iwai ym. 1999). Prospektiivisten solariumtutkimusten tuloksia joudutaan vielä odottamaan. Solariumeista saadaan etupäässä UVA-säteilyä. UVB-säteilyn osuus voi vaihdella. Solariumin UV-säteilyn efektiivinen irradianssi ei saa ylittää arvoa 0,15 W/m 2 määritettynä erikseen aallonpituusalueita alle 320 nm ja nm eikä yhteenlaskettuna ylittää arvoa 0,3 W/m 2. Vuodessa saatava efektiivinen energiatiheys ei saa olla yli 5 kj/m 2. Tämä vastaa noin 22:ta käyntiä solariumissa. Alle 18-vuotiasta ei tulisi altistaa solariumsäteilylle muussa kuin lääkärin määräämässä toimenpiteessä (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ). Ruskettumattoman henkilön ei pidä ollenkaan käyttää solariumia, koska hänen ihonsa ei kykene tuottamaan pigmenttiä. Lääkäri saattaa erityistilanteissa määrätä ihottuman hoidoksi UVA-hoidon sijaan solariumkäyntejä. Kuka tahansa ei saa hoitaa sairauksia edes kosmeettisella solariumilla. Sairauden hoidon edellytetään olevan lääkärin määräämää, ja hoidon antajan täytyy olla lääkinnällisen koulutuksen ja pätevyyden saanut ammattilainen. Hoitajan pitää henkilökohtaisesti annostella ja valvoa hoidot. UV-hoitolaitteet UV-valohoitoja annetaan ihotauteihin sairaaloiden ihotautiyksiköissä, lääkäriasemilla ja terveyskeskuksissa. Valohoitojen laadunhallinnasta on annettu viralliset ohjeet, jotka koskevat henkilökunnan opastamista, hoitolaitteiden laadunvalvontaa ja valohoitoja saavien potilaiden voinnin tarkkailua (Huurto ym. 1998). Valohoitoja määräävän lääkärin pitää perehtyä ohjeisiin. SUP-hoito. Sekä erikois- että yleislääkärit voivat määrätä potilaiden hoidoksi ulkonäöltään solariumia muistuttavalla laitteella annettavaa SUP-hoitoa (selective ultraviolet phototherapy). SUP-loisteputkien spektri muistuttaa tiivistettyä auringonvaloa. Ettei iho palaisi, hoito pitää aloittaa varoen tavallisesti noin 1 3 minuutin hoitoajalla. Hoidon lopulla ajat ovat yleensä minuuttia, ja kuuriin kuuluu tavallisesti noin 15 hoitokertaa. SUP-laitteissa annos säädetään ajastimen avulla. Annoksen määrittäminen ei onnistu, ellei hoitopaikassa ole SUP-loisteputkille kalibroitua säteilymittaria. Valohoitojen aikana ei saa käyttää voimakkaasti valolle herkistäviä lääkkeitä, kuten amiodaronia, doksisykliiniä, fentiatsiineja ja piroksikaamia. SUPhoidosta voi olla apua atooppiseen ihottumaan, erilaisiin ekseemoihin ja kutinatiloihin, kuten nokkosrokkoon ja ohueen täpläpsoriaasiin. UVB-hoidot. Isoilla kaappimallisilla UVBhoitolaitteilla annetaan valohoitoja etupäässä ihotautien erikoislääkärien määräyksestä. Pieniä laajakaistaisilla TL12-loisteputkilla varustettuja UVB-hoitolaitteita on terveyskeskuksissa, psoriaasipotilailla itsellään ja paikallisilla psoriasisyhdistyksillä. Laajakaistaisten UVB-laitteiden spektri on vaikutukseltaan ihoa helposti polttava. Sen spektriin sisältyy myös UVA-säteilyä. Hoitoajat ovat lyhyitä, aluksi vain sekunteja, ja ne määritetään laitteen, loisteputken kunnon ja potilaan ihotyypin mukaan. Annosta voidaan suurentaa 2 3 kerran välein noin %. Pikkulaitteissa käytettävän ajastinannostelun takia potilaiden saama UV-säteilyannos jää usein epävarmaksi, ellei säteilyä mitata kalibroidulla UVsäteilymittarilla. Psoriaasipotilaat saattavat pyytää lääkäriltä ohjeita oman UVB-laitteensa käyttöön. Ohjeita ei voi antaa tuntematta laitteen ominaisuuksia, hoitoetäisyyttä ja UV-säteilyn tehotiheyttä. Samoja ongelmia liittyy Psoriasisliiton paikallisyhdistysten maallikoiden hoitamaan lampunvuokraukseen. Vaikka itsehoito vuokralampuilla on sallittua, toiselle henkilölle hoidon saa antaa vain sairaanhoitajan tai muun vastaavan ammattikoulutuksen saanut henkilö lääkärin määräyksestä. Lamppujenvuokrauksen vastuukysymykset vahinkotapauksissa ovat selkiintymättömät. Lääkärin on syytä pidättäytyä valohoitoohjeiden antamisesta silloin, kun kotihoitolaite on hänelle tuntematon tai sen säteilyominaisuuksista ei ole mitattua tietoa. Isoilla lääkäriasemilla ja sairaaloiden poliklinikoissa käytettäviin kaappimallisiin UVB- ja UVA-hoitolaitteisiin kuuluu annoksen valvontajärjestelmä. Niissä annokset määritetään fysi E. Snellman

7 kaalisina yksiköinä. UVB-hoitoja on annettu tähän saakka laajakaistaisilla UVB-laitteilla. Ne ovat nyt syrjäytymässä kapeakaistaisen UVBhoidon yleistyessä (Snellman ym. 2001a, b). Tässä hoidossa käytettävien TL01-loisteputkien spektri sisältää runsaasti aallonpituuksia nm. Hoito toteutetaan pääpiirteittäin laajakaistaisen UVB-hoidon tapaan. Kapeakaistahoidon UVB-spektri aiheuttaa vähemmän punoitusta ja hoitoannokset ovat suurempia kuin laajakaistaisessa UVB-hoidossa. PUVA-hoidon vaikutus syntyy ulkoisesti tai sisäisesti annetun psoraleenilääkkeen ja UVAsäteilyn yhteisvaikutuksesta (fotokemoterapia). Psoraleeneja voivat määrätä vain ihotautilääkärit. Nykyisin ainoa Suomessa rekisteröity psoraleeni on trioksisaleeni (TMP), jota käytetään tavallisesti kylpyveteen laimennettuna. Koska TMP on erittäin voimakkaasti valolle herkistävä, hoidossa käytettävät UVA-annokset ovat äärimmäisen pieniä. Valotuksen aikana ihoon imeytynyt psoraleeni sitoutuu solujen DNA-ketjuihin muodostaen pysyviä sidoksia. Nämä estävät mm. solujen jakautumista. Muita runsaasti käytettyjä psoraleeneja ovat 8-metoksipsoraleeni (8-MOP) ja 5-metoksipsoraleeni (5-MOP). PUVA-hoitoja käytetään mm. keskivaikean ja vaikean psoriaasin sekä eräiden iholymfoomien hoitoon. Niiden käyttö alkoi vähentyä luvulla, kun epidemiologisissa tutkimuksissa havaittiin syöpäriskin suurenevan runsaasti 8- MOP-PUVA-hoitoja saaneilla potilailla (Stern 1990). TMP-PUVA-hoitoon ei ole todettu liittyvän ainakaan yhtä suurta syöpäriskiä (Hannuksela-Svahn ym. 1999). PUVA-hoitoa voidaan riskeistä huolimatta yhä käyttää valikoiduissa tapauksissa, kun hoidon tarve on suuri. Kapeakaistaisen UVB-hoidon yleistyminen on osaltaan vähentänyt työlään ja kalliin PUVA-hoidon käyttöä. Kapeakaistainen UVB- ja PUVA-hoito vastaavat teholtaan toisiaan, mutta joillekin potilaille jälkimmäinen näyttää sopivan paremmin. PUVA-hoidolla saatavaa remissiota on myös pidetty pitempänä, vaikka tutkimustulokset ovat vaihdelleet (Lebwohl 2002). PUVA-hoitoa saatetaan tarvita erityistilanteissa, joten UVA-hoidon mahdollisuus on hyvä toistaiseksi säilyttää (Ferguson 2002). Työperäinen altistuminen UV-säteilylle Auringonvaloa lukuun ottamatta työperäiseltä UV-säteilyltä on helppo suojautua. UV-säteilylle altistaa mm. hitsaustyö, ja siksi kasvo- ja silmäsuojaimet ovat siinä välttämättömät. Pitkäaaltoiselle UV-säteilylle voi altistua myös väärin asennettujen UV-tunnistimien kanssa työskenneltäessä. Silmien altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa sarveiskalvontulehduksen eli»sähkösilmän» hitsaajille ja»lumisokeuden» ulkoilijoille. Silmien pitkäaikainen UV-altistus johtaa ennen pitkää kaihin kehittymiseen. Valaistukseen käytettävistä tavallisista loisteputkista saatava UVsäteilyaltistus on merkityksettömän vähäistä. UV-säteily ja D-vitamiini D-vitamiinin hyödyllisiä vaikutuksia eri sairauksiin kuten riisitautiin, osteoporoosiin, syöpiin ja jopa verenpaineeseen on tutkittu ahkerasti. Ihon D-vitamiinin synteesin ylläpitoon riittää vähäinen UV-altistus suuruudeltaan noin puolet ihon punoituskynnyksestä alaselkään kolme kertaa viikossa (Chel ym. 1998). Suuret UV-säteilyannokset ja erityisesti UVA puolestaan hajottavat ihon D-vitamiinia (Lehmann ym. 2001). Osalla suomalaisista on todettu talvella D-vitamiinin puutosta. On ehdotettu, että suomalaisia kehotettaisiin matkustamaan etelään D-vitamiinin saannin takia. Aurigonottomatkojen suositteleminen voi kuitenkin hämärtää väestön käsityksiä auringonoton turvallisuudesta. Auringonvaloa ahmitaan etelänmatkoilla muutenkin liikaa, ja ihotautilääkärien varoitukset talvikalpean ihon palamiseen liittyvistä riskeistä unohdetaan aktiivisesti. Solariumien UVA-säteily ei indusoi D-vitamiinin synteesiä lainkaan. UVB-säteily indusoi vitamiinisynteesiä alueella nm, ja synteesi on tehokkainta 302 nm:n aallonpituudella Lehmannin ym. (2001) tutkimuksen mukaan synteesi on merkitsevää jo annoksella 0,75 SED ja loppuu kokonaan yli 3 SED:n annoksilla. Kun D-vitamiinin puutetta halutaan hoitaa UV-säteilyllä, laitteeksi sopii laajakaistainen pieni UVB-säteilijä. UVB-annoksen pitää olla pie- Ultraviolettia taivaalta ja lampusta 2109

8 ni, selvästi alle ihon punoituskynnyksen. Chelin ym. (1998) tutkimuksessa kolme kertaa viikossa vain alaselkään annettu pieni UVB-annos suurensi laitoshoidossa olevien vanhusten D-vitamiinisynteesin normaaliksi. Suurien väestöryhmien kontrolloimattomaan altistamiseen UV-säteilylle pyrkimyksenä ehkäistä sairauksia pitää suhtautua kriittisesti, koska tutkimustulokset asiasta ovat ristiriitaisia tai vasta hypoteesiasteella. Aurinkomatkoja suosittelevien pitää muistaa, että Suomessa todetaan noin 600 ihomelanoomaa vuodessa. Kirkasvalohoidossa ei käytetä UV-säteilyä Auringonvaloon liittyvän mielialan nousun katsotaan johtuvan näkyvästä valosta ja lämpösäteilystä. Vireyden parantamiseen mainostetut kirkasvalohoitolaitteet säteilevät runsaasti tavallista näkyvää valoa, joka vaikuttaa silmien kautta. Kirkasvalolähteiden ja UV-säteilijöiden käyttötarkoituksia ei saa missään tapauksessa sekoittaa keskenään. Silmät on ehdottomasti suojattava voimakkaalta UV-säteilyltä. Kirjallisuutta Berger DS. The sunburning ultraviolet meter: design and performance. Photochem Photobiol 1976;24: Chel VG, Ooms ME, Popp-Snijders C, ym. Ultraviolet irradiation corrects vitamin D deficiency and suppresses secondary hyperparathyroidism in the elderly. J Bone Miner Res 1998;13: Diffey B. Personal ultraviolet radiation dosimetry with polysulphone film badges. Photodermatol 1984;1: Diffey BL, Jansen CT, Urbach F, Wulf HC. The standard erythema dose: a new photobiological concept. Photodermatol Photoimmunol Photomed 1997;13:64 6. Eller MS, Ostrom K, Gilchrest BA. DNA damage enhances melanogenesis. Proc Natl Acad Sci USA 1996;93: Ferguson J. What is the role of narrowband UVB in the treatment of psoriasis. Photodermatol Photoimmunol Phomed 2002;18:42 3. Galkin ON, Terenteskaya IP. Vitamin D biodosimeter: basic characteristics and potential applications. J Photochem Photobiol 1999;53:12 9. Gange RW, Blackett AD, Matzinger EA, Sutherland BM, Kochevar IE. Comparative protection efficacy of UVA- and UVB-induced tans against erythema and formation of endonuclease sensitive sites in DNA by UVB in human skin. J Invest Dermatol 1985;85: Gies HP, Roy CR, Toomey S, MacLennan R, Watson M. Solar UVR exposures of three groups of outdoor workers on the sunshine coast, Queensland. Photochem Photobiol 1995;62: Gilchrest BA, Park HY, Eller MS, Yaar M. Mechanisms of ultravioletinduced pigmentation. Photochem Photobiol 1996;63:1 10. Gilchrest BA, Marks SE, Geller AC, Yaar M. The pathogenesis of melanoma induced by ultraviolet radiation. N Engl J Med 1999;340: Hannuksela-Svahn A, Sigurgeirsson B, Pukkala E, ym. Trioxsalen bath PUVA did not increase the risk of squamous cell skin carcinoma and cutaneous malignant melanoma in a joint analysis of 944 Swedish and Finnish patients with psoriasis. Br J Dermatol 1999; 141: Huurto L, Leszczynski K, Visuri R, Ylianttila L, Jokela K. Terveydenhuollon laadunhallinta. Valolaitteet, niiden UV-säteily ja valohoitojen laadunvarmistus. Lääkelaitoksen julkaisusarja 4/1998. Hönigsmann H. Erythema and pigmentation. Photodermatol Photoimmunol Photomed 2002;18: Iwai I, Hatao M, Naganuma M, Ichihachi M. UVA-induced immune suppression through an oxidative pathway. J Invest Dermatol 1999;112: Jalarvo V. Suomalaisten solariumkäyttö. STUK-A181. Helsinki: Säteilyturvallisuuskeskus, (www.stuk.fi) Larkö O, Diffey BL. Natural UV-B radiation received by people with outdoor, indoor and mixed occupations and UV-B-treatment of psoriasis. Clin Exp Dermatol 1983;8: Lebwohl M. Should we switch from combination UVA/UVB phototherapy units to narrowband UVB? Photodermatol Photoimmunol Photomed 2002;18:44 6. Lehmann B, Genehr T, Knuschke P, Pietzsch J, Meurer M. UVB-induced conversion of 7-dehydrocholesterol to 1(,25-dihyroksivitamin D3 in an in vitro human skin equivalent model. J Invest Dermatol 2001;117: Ley RD. Ultraviolet radiation A-induced precursors of cutaneous melanoma in Monodelphis domestica. Cancer Res 1997;57: MacKie RM, Freudenberger T, Aitchison TC. Personal risk-factor chart for cutaneous melanoma. Lancet 1989;334: Moan J, Dahlback A, Setlow RB. Epidemiological support for an hypothesis for melanoma induction indicating a role for UVA radiation. Photochem Photobiol 1999;2: Rünger TM. Role of UVA in the pathogenesis of melanoma and nonmelanoma skin cancer. Photodermatol Photoimmunol Photomed 1999;15: Snellman E, Jansen CT, Lauharanta J, Kolari P. Solar ultraviolet (UV) radiation and UV doses received by patients during four-week climate therapy periods in the Canary Islands. Photodermatol Photoimmunol Photomed 1992;9:40 3. Snellman E, Rantanen T, Sundell J. Cumulative UV radiation dose and outcome in clinical practice: effectiveness of trioxsalen bath PUVA with minimal UVA exposure. Photodermatol Photoimmunol Photomed 2000;16: Snellman E, Huurto L, Kosonen T, Volanen I, Jansen CT. Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat. Suom Lääkäril 2001(a);56: Snellman E, Huurto L, Jansen CT. Ihottumien uudet valohoidot. Duodecim 2001(b);117: Sommer R, Cabaj A, Sandu T, Lhotsky M. Measurement of UV radiation using suspensions of microorganisms. J Photochem Photobiol 1999;53:1 6. Stern RS. Genital tumors among men with psoriasis exposed to psoralens and Ultraviolet A radiation (PUVA) and ultraviolet B radiation. N Engl J Med 1990;322: Weinstock M. Controversies in the role of sunlight in the pathogenesis of cutaneous melanoma. Photochem Photobiol 1996;63: ERNA SNELLMAN, dosentti, apulaisylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, ihotautien tulosalue Keskussairaalankatu Lahti 2110

9 Mitä opin 1. Rusketustarkoituksessa otetun UV-säteilyn vuosiannosraja täyttyy sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen ( ) mukaan a) 12 solariumkäynnin aikana b) 22 solariumkäynnin aikana c) 35 solariumkäynnin aikana d) 50 solariumkäynnin aikana 2. Ihon D-vitamiinin synteesi on maksimaalista a) UVB-aallonpituudella 280 nm b) UVB-aallonpituudella 302 nm c) UVA-aallonpituudella 330 nm d) UVA-aallonpituudella 370 nm 3. UV-säteilyn vaikutuksesta a) syntyy DNA-vaurioita b) syntyy vapaita radikaaleja c) immuunivaste heikkenee d) kaamosmasennus väistyy Oikeat vastaukset sivulla

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280

Lisätiedot

CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet. Opas valohoitolaitteen lainaajalle

CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet. Opas valohoitolaitteen lainaajalle CORONA II UVB -valohoitolaitteen ohjeet Opas valohoitolaitteen lainaajalle Yleistietoa auringonvalosta ja UV-säteilystä Auringonvalo koostuu lämpösäteilystä ja ultraviolettisäteilystä eli UVsäteilystä.

Lisätiedot

UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset

UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset Riikka Pastila Säteilyturvakeskus, Helsinki Ultraviolettisäteily (UVsäteily) on silmille näkymätöntä sähkömagneettista säteilyä, joka jää aallonpituutensa

Lisätiedot

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä

Lisätiedot

Opas auringolta suojautumiseen

Opas auringolta suojautumiseen 03 Opas auringolta suojautumiseen 04 05 03 auringossa oleskelua on syytä vähentää ja välttää erityisesti ihon palamista. Runsas ja pitkäkestoinen aurinkoaltistus aiheuttaa myös ihon rypistymistä ja ennenaikaista

Lisätiedot

ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ

ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ Actinica Lotion suojaa ihoa UV-säteilyltä ja estää tiettyjä ihosyöpätyyppejä. 2 Mitä ihosyöpä on? Ihosyöpä on yleisin syöpä. Ihosyöpää on useita erityyppisiä,

Lisätiedot

hoidolla (helioterapia) tarkoitetaan ihottuman oireiden riasista lievittävät vaikutukset on todettu tieteellisissä tutkimuksissa.

hoidolla (helioterapia) tarkoitetaan ihottuman oireiden riasista lievittävät vaikutukset on todettu tieteellisissä tutkimuksissa. ILMASTOHOITO hoidolla (helioterapia) tarkoitetaan ihottuman oireiden Pmasiksen hoitamista auringon auringonvalo-irm1ssähoitoa ultraviolettisäteilyn avulla. Sen pso- SAA riasista lievittävät vaikutukset

Lisätiedot

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka

Ihopsoriaasin hoitaminen. Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Ihopsoriaasin hoitaminen Anna Jussila, LL, erikoistuvan vaiheen lääkäri SATSHP, Ihotautien poliklinikka Hoidon tavoitteet 1. Oireiden minimointi 2. Elämänlaadun parantaminen 3. Työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Solariumkäyttöohjeita:

Solariumkäyttöohjeita: Solariumkäyttöohjeita: Kohtuudella kaunis rusketus Neuvomme miten saat kauniin ja kestävän rusketuksen! Valon avulla syntyy elämää. Valo antaa energiaa ja elämäniloa niin ihmisille kuin eläimille ja kasveille.

Lisätiedot

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW.

6lKN PDJQHHWWLVHQÃ VlWHLO\QÃMDNDXWXPLQHQ. 2SWLVHQÃVlWHLO\QÃ MDNDXWXPLQHQ $DOORQSLWXXGHW. 2SWLQHQÃ VlWHLO\ 0LNURDDOORW 5DGLRDDOORW. ykyisessä kulttuurissamme ruskettunutta ihoa pidetään usein terveyden ja hyvinvoinnin merkkinä. Ruskettava ultraviolettisäteily voi aiheuttaa kuitenkin monenlaisia iho- ja silmävaurioita. Solariumissa

Lisätiedot

Ultraviolettisäteily ja ihminen

Ultraviolettisäteily ja ihminen SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ultraviolettisäteily ja ihminen Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ultraviolettisäteily ja ihminen Vaikka suurimmalle

Lisätiedot

Aurinko. Onko UV-säteilyltä suojauduttava? Voiko lääkkeiden vuoksi palaa auringossa? Suomen Apteekkariliitto 2009

Aurinko. Onko UV-säteilyltä suojauduttava? Voiko lääkkeiden vuoksi palaa auringossa? Suomen Apteekkariliitto 2009 Aurinko Onko UV-säteilyltä suojauduttava? Voiko lääkkeiden vuoksi palaa auringossa? 25 Suomen Apteekkariliitto 2009 2 Aurinkoa kohtuudella Auringonvalo on ihmiselle välttämätöntä. Liian suurina annoksina

Lisätiedot

Psoriaasin nykyhoito

Psoriaasin nykyhoito Näin hoidan Psoriaasin nykyhoito Jaakko Karvonen Psoriaasi on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan suuresti vaihteleva tauti, jonka moniin hoitovaihtoehtoihin kuuluvat paikallis- ja valohoidot, sisäiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadunhallinta

Terveydenhuollon laadunhallinta LÄÄKELAITOKSEN JULKAISUSARJA 4/1998 Terveydenhuollon laadunhallinta Valohoitolaitteet, niiden UV-säteily ja valohoitojen laadunvarmistus Laura Huurto Kirsti Leszczynski Reijo Visuri Lasse Ylianttila Kari

Lisätiedot

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

Terveydenhuollon laadunhallinta

Terveydenhuollon laadunhallinta Lääkelaitoksen julkaisusarja 4/2005 Terveydenhuollon laadunhallinta UV-valohoitolaitteiden laadunvarmistuksen käytännön menetelmien kehittäminen Lasse Ylianttila Laura Huurto Reijo Visuri Kari Jokela Julkaisija:

Lisätiedot

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Ihopäivään liittyvä artikkeli auringon vaikutuksesta ihoon Julkaisuvapaa 6.4.2010

Ihopäivään liittyvä artikkeli auringon vaikutuksesta ihoon Julkaisuvapaa 6.4.2010 Ihopäivään liittyvä artikkeli auringon vaikutuksesta ihoon Julkaisuvapaa 6.4.2010 Teksti: Sirpa Pajunen, Helsingin Ihopisteen johtava hoitaja, Iholiitto ry Valoon vai varjoon Auringon valo ja lämpö on

Lisätiedot

Auringonsuojavoiteiden salat. Erna Snellman ja Tapio Rantanen

Auringonsuojavoiteiden salat. Erna Snellman ja Tapio Rantanen Katsaus Auringonsuojavoiteiden salat Erna Snellman ja Tapio Rantanen»Vain hullut koirat ja englantilaiset menevät ulos keskipäivän aurinkoon!» F. P. Gasparro 1998 Auringon ultraviolettisäteily on arvioitu

Lisätiedot

Lasse Ylianttila, Reijo Visuri, Maila Hietanen, Riikka Pastila

Lasse Ylianttila, Reijo Visuri, Maila Hietanen, Riikka Pastila 6 ALTISTUMINEN UV-SÄTEILYLLE Lasse Ylianttila, Reijo Visuri, Maila Hietanen, Riikka Pastila SISÄLLYSLUETTELO 6.1 Aurinko... 204 6.2 Solariumlaitteet... 218 6.3 Valohoitolaitteet... 223 6.4 UV-lamput...

Lisätiedot

Vi V tiligo itiligo Iholiitto ry

Vi V tiligo itiligo Iholiitto ry Vitiligo Iholiitto ry Sisällys Mitä vitiligo tarkoittaa?... 3 Vitiligon synty... 3 Vitiligon hoito... 4 Ihon suojaaminen... 5 Suojavoiteet... 5 Vaatteet... 6 Kosmetiikka... 6 Oma yhdistys vitiligopotilaille...

Lisätiedot

Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti Osa 2

Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä. Loppuraportti Osa 2 Lämpökuormittuminen ja altistuminen UV-säteilylle sekä suojauksen optimointi tienpäällystys- ja kattotöissä Loppuraportti Osa 2 Työterveyslaitos Helsinki 2007:11 Työterveyslaitos Tämän raportin kuvamateriaali

Lisätiedot

ISBN 951-712-420-1 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 2000. Myynti: STUK Säteilyturvakeskus PL 14, 00881 HELSINKI Puh.

ISBN 951-712-420-1 ISSN 0781-1705. Oy Edita Ab, Helsinki 2000. Myynti: STUK Säteilyturvakeskus PL 14, 00881 HELSINKI Puh. STUKin raporttisarjoissa esitetyt johtopäätökset ovat tekijöiden johtopäätöksiä, eivätkä ne välttämättä edusta Säteilyturvakeskuksen virallista kantaa. ISBN 951-712-420-1 ISSN 0781-1705 Oy Edita Ab, Helsinki

Lisätiedot

Suomalaisten solar iuminkäyttö

Suomalaisten solar iuminkäyttö FI00005 STUK-A8 Lokakuu 2000 Suomalaisten solar iuminkäyttö Valpuri Jalarvo lonisoimattoman säteilyn laboratorio, Säteilyturvakeskus Ympäristötieteiden laitos, Kuopion yliopisto PRO GRADU -TUTKIELMA Hyväksytty

Lisätiedot

Seborrooinen ihottuma

Seborrooinen ihottuma Iholiitto ry Seborrooinen ihottuma Seborrooisen ihottuman hoito-opas hilseilyä talineritystä punoitusta kutinaa kirvelyä Oppaan teksti: Esh Maria Aitasalo Tekstin tarkistaneet: Johtava hoitaja Sirpa Pajunen,

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS

UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Biotekniikka 2015 Saara Kaikkonen UV-SÄTEILYLÄHTEIDEN TYÖTURVALLISUUSSELVITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka

Lisätiedot

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla AURINKOENERGIA Auringon kierto ja korkeus taivaalla Maapallo kiertää aurinkoa hieman ellipsin muotoista rataa pitkin, jonka toisessa polttopisteessä maapallo sijaitsee. Maapallo on lähinnä aurinkoa tammikuussa

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä

Lisätiedot

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Lamppujen ominaisuudet. Kompromissi eliniän ja kirkkauden välillä

Tekniset tiedot. Lamppujen ominaisuudet. Kompromissi eliniän ja kirkkauden välillä Tekniset tiedot Lamppujen ominaisuudet Lamppujen valintaa varten täytyy määritellä tai tietää lamppujen tiettyjä ominaisuuksia. Tehonkulutus (W) tai virrankulutus (A) W = voltti x ampeeri Käyttöjännite

Lisätiedot

ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN

ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN ULTRAVIOLETTISÄTEILYLTÄ SUOJAUTUMINEN Suojavaatetus LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Opinnäytetyö Kevät 2010 Riikka Kuusisto Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Väestön altistuminen ultraviolettisäteilylle Suomessa ja säteilymittaukset

Väestön altistuminen ultraviolettisäteilylle Suomessa ja säteilymittaukset STUK-A85 MAALISKUU 1990 Väestön altistuminen ultraviolettisäteilylle Suomessa ja säteilymittaukset M. Hoikkala, S. Lappalainen, K. Leszczynski, W. Paile STUK-A85, MAALISKUU 1990 Väestön altistuminen ultraviolettisäteilylle

Lisätiedot

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015

Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Suomen aurinkoenergiapotentiaali & ennustaminen ISY kevätseminaari, ABB 27.3.2015 Jenni Latikka Ilmatieteen laitos FMI s Mission (as stated by the Finnish law) FMI runs it s services to meet especially

Lisätiedot

FOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon

FOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon FOTODYNAAMINEN HOITO Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon 2 Aurinkokeratoosi, tyvisolusyöpä ja Bowenin tauti Ihosyövät ovat esim. Ruotsissa nopeimmin yleistyvä syöpätyyppi sosiaalihallituksen

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa Minna Kivimäenpää, Jarmo Holopainen Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos (Ympäristöekofysiologia), Kuopio Johanna Riikonen Metsäntutkimuslaitos (Taimitarhatutkimus),

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Kapeakaistaisen UVB -valohoidon toteuttaminen aikuiselle ihosairauspotilaalle - Suositeltavat hoitokäytänteet hoitohenkilökunnalle

Kapeakaistaisen UVB -valohoidon toteuttaminen aikuiselle ihosairauspotilaalle - Suositeltavat hoitokäytänteet hoitohenkilökunnalle Kapeakaistaisen UVB -valohoidon toteuttaminen aikuiselle ihosairauspotilaalle - Suositeltavat hoitokäytänteet hoitohenkilökunnalle Hietala Tarja, Lavonen Suvi & Peuhkuri Christa 2014Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA

SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA SOLARIUMLAITTEIDEN SÄTEILYTURVALLISUUSVAATIMUKSET JA VALVONTA 1 JOHDANTO 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3 LAITETURVALLISUUS 3 4 ALTISTUMISEN RAJOITTAMINEN 4 5 KÄYTTÖTURVALLISUUS 4 5.1 Toiminnan harjoittajan yleiset

Lisätiedot

UVB-säteilyn käyttäytymisestä

UVB-säteilyn käyttäytymisestä UVB-säteilyn käyttäytymisestä 2013 Sammakkolampi.net / J. Gustafsson Seuraavassa esityksessä esitetään mittaustuloksia UVB-säteilyn käyttäytymisestä erilaisissa tilanteissa muutamalla matelijakäyttöön

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) NIR Luonnos 2 2/0020/2012 21.11.2012

Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) NIR Luonnos 2 2/0020/2012 21.11.2012 Säteilyturvakeskus Ohje ST 9.1 #1449265 1 (29) Solariumlaitteiden säteilyturvallisuusvaatimukset ja valvonta 1 Yleistä 2 Lainsäädäntö 3 Laiteturvallisuus 3.1 Laitteen vaatimustenmukaisuus 3.2 Laitteen

Lisätiedot

SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKA- TARKASTUKSET 1998 1999

SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKA- TARKASTUKSET 1998 1999 STUK-B-S T O 4 5 Joulukuu 2001 SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKA- TARKASTUKSET 1998 1999 Valpuri Jalarvo, Reijo Visuri, Laura Huurto STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

VALOHOITO-OPAS IHOTAUTIA SAIRASTAVALLE ASIAKKAALLE

VALOHOITO-OPAS IHOTAUTIA SAIRASTAVALLE ASIAKKAALLE VALOHOITO-OPAS IHOTAUTIA SAIRASTAVALLE ASIAKKAALLE Tanja Jäntti ja Kirsi Pesonen Opinnäytetyö, kevät 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 145. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä maaliskuuta 2010 N:o 145 146 SISÄLLYS N:o Sivu 145 Tasavallan presidentin asetus Suomen liittymisestä kansainväliseen COSPAS-SARSAT-ohjelmaan

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT HILA JA PRISMA MIKKO LAINE 9. toukokuuta 05. Johdanto Tässä työssä muodostamme lasiprisman dispersiokäyrän ja määritämme työn tekijän silmän herkkyysrajan punaiselle valolle. Lisäksi

Lisätiedot

SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKATARKASTUS OULUN KAUPUNGIN ALUEELLA

SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKATARKASTUS OULUN KAUPUNGIN ALUEELLA ,,., SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKATARKASTUS OULUN KAUPUNGIN ALUEELLA OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO RAPORTTI 4/1998 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Solariumlaitteita koskevia ohjeita ja vaatimuksia 1 Solariumlaitteisiin

Lisätiedot

Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista: L Occitane en Provence

Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista: L Occitane en Provence Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista: L Occitane en Provence Sirkiä, Piia 2013 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Opas UV-säteilystä ja auringonsuojatuotteista L Occitane en Provence

Lisätiedot

Jarmo Laihia, Riikka Pastila, Leena Koulu, Anssi Auvinen, Taina Hasan, Erna Snellman, Katja Kojo, Kari Jokela

Jarmo Laihia, Riikka Pastila, Leena Koulu, Anssi Auvinen, Taina Hasan, Erna Snellman, Katja Kojo, Kari Jokela 5 UV-SÄTEILYN BIOLOGISIA JA TERVEYDELLISIÄ VAIKUTUKSIA Jarmo Laihia, Riikka Pastila, Leena Koulu, Anssi Auvinen, Taina Hasan, Erna Snellman, Katja Kojo, Kari Jokela SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Ihon rakenne ja

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Kuivan ihon hoito ja aurinkosuojaus. Maria Aitasalo, esh

Kuivan ihon hoito ja aurinkosuojaus. Maria Aitasalo, esh Kuivan ihon hoito ja aurinkosuojaus Maria Aitasalo, esh Ihon toiminta: Ihon pinta (epidermis) koostuu kahdesta kerroksesta uloin kerros, eli sarveiskerros suojaa ulkoisilta ärsykkeiltä kuolleet solut hilseilevät

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja

Naps Systems Oy. Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle. TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja 1 Naps Systems Oy Näkökulma aurinkoatlaksen merkityksestä järjestelmätoimittajalle TkT Mikko Juntunen, Teknologiajohtaja Copyright Naps Systems, Inc. 2013 2 Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle

Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Pakkausseloste: Tietoa potilaalle Otezla tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 20 mg tabletti, kalvopäällysteinen Otezla 30 mg tabletti, kalvopäällysteinen apremilasti Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

MUUTOKSET SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKOJEN SÄTEILYTURVALLISUUDESSA 1998 2002

MUUTOKSET SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKOJEN SÄTEILYTURVALLISUUDESSA 1998 2002 / KESÄKUU 2004 MUUTOKSET SOLARIUMIEN KÄYTTÖPAIKKOJEN SÄTEILYTURVALLISUUDESSA 1998 2002 Reijo Visuri, Laura Huurto, Heidi Nyberg STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Sateen mittaaminen Sademäärä ilmaistaan yksikössä [mm]=[kg m -2 ] Yleisesti käytetään sadeastiaa, johon kerääntynyt

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Toiminnallinen testaus

Toiminnallinen testaus 1 / 7 Toiminnallinen testaus Asiakas: Okaria Oy Jousitie 6 20760 Piispanristi Tutkimussopimus: ref.no: OkariaTakomo ta021013hs.pdf Kohde: Holvi- ja siltavälike, Tuotenumero 1705 Kuvio 1. Holvi- ja siltavälike

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

D-VITAMIINI JA IHO. D-vitamiini syntyy ihossa

D-VITAMIINI JA IHO. D-vitamiini syntyy ihossa D-VITAMIINI JA IHO D-vitamiini on ihmiselle elintärkeä rasvaliukoinen vitamiini. Sitä kutsutaan auringonvalovitamiiniksi, koska D-vitamiinia syntyy UVB-säteilyn vaikutuksesta ihossa. D-vitamiini vaikuttaa

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

The spectroscopic imaging of skin disorders

The spectroscopic imaging of skin disorders Automation technology October 2007 University of Vaasa / Faculty of technology 1000 students 4 departments: Mathematics and statistics, Electrical engineerin and automation, Computer science and Production

Lisätiedot

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA

Oy WatMan Ab Vedenkäsittely, Yrittäjäntie 4, 09430 SAUKKOLA Veden desinfiointi ilman kemikaaleja Mitä on? UV-valolla tarkoitetaan ultraviolettivaloa. UV-valo on silmille näkymätöntä ja läpitunkevaa säteilyä, jonka aallonpituus on lyhyt (10 400 nanometriä). Auringosta

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

ampereen seudun Atopiayhdistys

ampereen seudun Atopiayhdistys ampereen seudun Atopiayhdistys Jäsenkirje syksy 2010 Sisältö Syyskokous/jäsentapaaminen 4 Ihopäivä 5 Nuorten teatterinäytös 5 Koulutusta sosiaaliturvasta sekä puhelinneuvontaa 6 Iholiiton ilmastokuntoutus

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit

Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen!

The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB. Kasvihuoneongelma. Valon ja aineen vuorovaikutus. Liian tavallinen! Kasvihuoneongelma Valon ja aineen vuorovaikutus Herra Brown päätti rakentaa puutarhaansa uuden kasvihuoneen. Liian tavallinen! Hänen vaimonsa oli innostunut ideasta. Hän halusi uuden kasvihuoneen olevan

Lisätiedot

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014

Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin. TT-tutkimukset. Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Röntgentoiminnan nykytila viranomaisen silmin TT-tutkimukset Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.5.2014 Tarkastaja Säteilyturvakeskus Sisältö Tietokonetomografiatutkimusten määrät Suomessa

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

Palauttaa sen, minkä aika vei. Luonnollinen ulkonäkö pidempään

Palauttaa sen, minkä aika vei. Luonnollinen ulkonäkö pidempään Luonnollinen ulkonäkö pidempään Ihosi iloksi Ajan myötä ihosi menettää täyteläisyyttään, kiinteyttään ja nuorekkuuttaan luonnollisen ikääntymisen vuoksi. Elimistön tuottaman kollageenin määrä alkaa vähentyä

Lisätiedot

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa

Jälleen 3M tuote, johon voit luottaa Laajempi suoja 3M Ultra Prestige PR S70 -kalvolla Ainutlaatuisen Prestige 70 ja Ultra S400 yhdistelmän ansiosta, Ultra Prestige kalvolla saat kummankin kalvon hyödyt - lämmöntorjunta ja turvallisuus. Useiden

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Valokuvaohje. Ohjeet on jaettu kuuteen ryhmään:

Valokuvaohje. Ohjeet on jaettu kuuteen ryhmään: Valokuvaohje Suomessa siirrytään lähitulevaisuudessa uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot