Matalaenergiarakentaminen. Sveitsissä. Matkan antia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matalaenergiarakentaminen. Sveitsissä. Matkan antia"

Transkriptio

1 Matalaenergiarakentaminen Sveitsissä Matkan antia

2 Tekstit: Anna-Maija Tarvainen Valokuvat: Maria Pesonen Taitto: Laura Eerikäinen 2

3 Esipuhe Auringon esitellessä säteilyvoimaansa keväällä 2008, saimme ihailla upeita maisemia ja innovatiivista arkkitehtuuria Puuinfon järjestämällä opintomatkalla Sveitsiin ja Itävaltaan. Matkan keskeisenä aiheena oli sikäläinen puu- ja matalaenergiarakentaminen. Vierailukohteet vaihtelivat puhtaasti puurakenteisesta asuinpientaloryhmästä erilaisiin puun ja muiden runkomateriaalien yhdistelminä toteutettuihin suuriin julkisiin matala- ja nollaenergiarakennuksiin. Olipa joukossa energiaa ympäristöönsä tuottava asuinkerrostalokin. Tässä raportissa esitellään matkan keskeistä antia. Toivottavasti se palvelee kaikkia matkalla mukana olleita ja muita rakentamisesta, ekologiasta ja ympäristön tilasta kiinnostuneita yhteisessä kamppailussamme ilmastonmuutoksen hidastamisen puolesta etsiessämme uusia, parempia ratkaisuja Suomeen. Kiitos kaikille mukana olleille mielenkiintoisista keskusteluista ja mukavasta matkaseurasta. Kesäkuussa 2008 Raportin kirjoittaja Anna-Maija Tarvainen Matkanjohtaja Petri Heino 3

4 Yhteenveto Sveitsissä, niin kuin Suomessakin, ilmastonmuutos on noussut päivän puheenaiheeksi. Siellä muutos jo näkyy, paitsi ikilumen sulamisena vuorien huipuilta, myös lumenpuutteena aiemmin runsaslumisilla seuduilla. Tästä on seurauksena jo nyt ollut mm. matkailuelinkeinon vaikeutumista ja pienten hiihtokeskusten kuolemista tämä jo yksin koskettaa suurta osaa sveitsiläisiä. On herätty siihen tosiasiaan että tarvitaan toimenpiteitä hidastamaan maapallon tulevaisuutta uhkaavaa muutosta. Suomalaisessa rakentamisen kentässä toimenpiteitä ovat mm. uudet energiamääräykset joilla uudistuotannossa vaaditaan jo kahden vuoden päästä, v. 2010, ns. matalaenergiaratkaisuja. Vuonna 2012 rakennusten energiatehokkuutta koskevat määräykset vielä entisestäänkin kovenevat. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus. Tarvitaan uudenlaista ajattelua, uusia tekniikoita, yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kokonaisuuksien hallintaa ja tiukkaa ammattitaitoa luomaan ratkaisuja joissa energiatehokkuus, taloudellisuus ja ympäristöarvot yhdistyvät viihtyisään ja toimivaan, korkealaatuiseen arkkitehtuuriin. Sveitsissä valtio on yhdessä rakentamisen eri osapuolien kanssa ollut kehittämässä kansallista ja kansainvälistä Minergie-standardia, jolla pyritään ympäristövastuulliseen ja energiatehokkaaseen uudisrakentamiseen. Standardia oli käytetty myös monessa tämän opintomatkan kohderakennuksessa. Vuoteen 2007 mennessä sertifioituja rakennuksia oli rakennettu 8200, bruttoalaltaan yhteensä 8,3 milj. m 2. Meneillään on myös kansainvälinen tutkimus- ja kehitysprojekti, Annex 50, jonka tavoitteena on luoda menetelmiä ja standardeja vanhojen asuinrakennusten energiatehokkuuden korjaukseen. Palomääräykset ovat puurakentamisessa pitkään olleet kehittämistä hidastava ja ohjaava tekijä myös Sveitsissä. Siellä palomääräykset muuttuivat vuonna 2005 niin, että oli mahdollista rakentaa kuusikerroksisia puurakenteisia asuin-, toimisto-, koulu-, teollisuus- ja liikerakennuksia, joiden palokuorma ei ylitä 1000 MJ/m 2. Viime vuosina on Sveitsiin rakennettu monia mielenkiintoisia, arkkitehtuuriltaan, energiatehokkuudeltaan ja ympäristövastuullisuudeltaan korkealuokkaisia rakennuksia pieniä ja suuria. Puurakentamista on kehitetty yhdessä matalaenergia- ja ekologisten ratkaisujen kanssa. Myös uusia innovatiivisia aurinkoenergiaa hyödyntäviä tuotteita ja menetelmiä on otettu käyttöön. 4

5 Yhteistä vierailumme kohteina olleille projekteille oli eri osapuolten rakentamisen eri suunnittelijoiden ja ammattilaisten, materiaalituotannon ja teollisuuden sekä tilaajien yhteistyö asetettujen korkeiden ympäristötavoitteiden ja laadukkaan ja kestävän tuloksen saavuttamiseksi. Merkillepantavaa on myös että tavoitteet on saavutettu vain normaalirakentamiseen verrattuna vähän (vierailukohteissa max. 12 %) tai ei ollenkaan korkeammilla kustannuksilla. Kaikissa matala- tai nollaenergiarakennuksissa ratkaisut perustuivat rakennuksen tarvitseman käyttöenergiamäärän (ja usein myös rakentamisen aikaisen energian) minimoimiseen, hyvin lämpöeristettyyn ja ilmatiiviiseen vaippaan sekä aurinkoenergian aktiiviseen ja/tai passiiviseen hyödyntämiseen arkkitehtuurin keinoin ja teknisissä ratkaisuissa. Kokonaisuudessaan kohteet olivat toiminnallisilta ja teknisiltä ratkaisuiltaan samankaltaisia; erot olivat lähinnä arkkitehtonisia (eri materiaalien, muotojen, värin, tilaratkaisut ym. käyttö) ja tavoitteellisia (energiatehokkuus- / käytetty Minergie-standarditaso). Aurinkosähköratkaisujen käyttö oli yleistä näissä rakennuksissa. Sähkö tuotetaan talokohtaisissa paneeleissa, syötetään paikalliseen verkkoon ja otetaan sieltä takaisin rakennuksen käyttöön. Takaisinsyöttöratkaisu mahdollistaa sen, että rakennus voi toimia jopa pienenä energialaitoksena tuottaen omaa kulutustaan enemmän energiaa. Takaisinsyöttötariffi voisi Suomessakin lisätä yksityisten ja yhteisöjen kiinnostusta investoida tekniikkaan ja ratkaisuihin, joilla pienennetään energiantarvetta, varsinkin uusiutumattomista lähteistä tuotetun, ja tuotetaan päästöttömästi sähköä omaan tarpeeseen ja yli. Aurinkokeräimiä käytettiin myös sekä kuuman veden tuottoon suoraan rakennuksen käyttövedeksi että tilojen lämmitykseen. Ilmanvaihto oli olennainen osa kokonaisenergiakonseptia, lämmitystä ja jäähdytystä. Tuloilmaa esilämmitettiin maaperässä ja erilaisilla lämmönvaihtimilla sekä rakennuksen sisäisiä (hukka)lämmönlähteitä käyttäen. Yleensä ilmaa vaihdettiin vain hygieenisyyssyistä tarvittava minimimäärä, millä saatiin energiantarve vähenemään. Tällöin on kiinnitettävä huomiota erityisesti rakennusmateriaalien terveellisyyteen, jotta haitallisia emissioita ei huoneilmaan synny. Useissa kohteissa järjestelmä oli paikallisesti/huoneistokohtaisesti säädettävä tai automaattisesti tietokoneen ympäristöstä keräämän informaation mukaan (lämpötila, ilmanvaihdon tarve ym.) säätyvä. Valaistussuunnittelu oli myös osa kokonaiskonseptia. Rakennukset oli suunniteltu niin, että päivänvaloa pystyttiin hyödyntämään silloin kun sitä on ikkunat olivat suuria myös tästä syystä. Keinovalon lähteiden väheneminen ja lyhyempi käyttöaika pienentävät suoraan käyttöenergian tarvetta. Lisäksi oli kiinnitetty huomiota valaisintyyppeihin, jotta hukkalämpöä ja sitä kautta jäähdytystarvetta syntyisi mahdollisimman vähän. Kaikkiaankin suunnittelussa oli ymmärretty eri suunnittelualojen ja ratkaisuiden synergiavaikutus toisiinsa ja kokonaisuuteen. Parhaimmillaan tavoitteena kohteissa oli löytää paras mahdollinen teknologioiden kombinaatio optimoimaan yksittäisten rakennusosien yhteistoiminta arkkitehtonisesti ja viihtyisyydeltään erinomaiseksi rakennukseksi, taloudellisesti ja koko rakennuksen elinkaari huomioiden siinäpä haastetta kerrakseen myös Suomeen! 5

6 Marché International Support Office Kemptthal, Sveitsi Beat Kämpfen, 2007 Eteläjulkisivussa parvekkeet suojaavat ikkunoita ja GlassX-paneeleja liialta auringon säteilyltä. Minergie-P-Eco, puurakenteinen, 3-kerroksinen, Sveitsin ensimmäinen nollaenergia-toimistorakennus. Marché Internationalin uusi toimistorakennus on rakennettu Kemptthalissa jo aiemmin sijainneen automatkailijoiden levähdys- ja virkistyspaikka-ravintolan läheisyyteen. Pääkonttorina toimivan rakennuksen haluttiin heijastavan yrityksen ekologisia arvoja ja terveyttä korostavaa toimintafilosofiaa. Ratkaisuna oli rakentaa Minergie-P-Eco-standardoitu nollaenergia-rakennus. Materiaalivalintoja ohjasivat rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Puu on pääosassa sekä rakenteissa että pinnoissa, sisällä ja ulkona. Rakennus on yksinkertainen ja kompakti massaltaan ja sisätilaratkaisultaan. Avotoimistot voidaan jakaa tarpeen mukaan. Ratkaisut perustuvat passiivista aurinkoenergiaa hyödyntävään rakennuskonseptiin, jossa energiantarve on puristettu mahdollisimman pieneksi. Rakennuksen pitkänomainen muoto ja etelän lasijulkisivu hyödyntävät auringon säteilyenergian sekä maksimoivat päivänvalon määrää sisällä. Parvekkeet ja kangasrullakaihtimet lasijulkisivun edessä suojaavat julkisivua ja sisätiloja auringon liikalämmöltä kesällä. Eteläjulkisivun lasituksista puolet on suolatäytteisiä GlassX-lasielementtejä, jotka varastoivat auringon lämpöä ja luovuttavat sitä huonetiloihin hitaasti. Rakennuksen lämpöhukat on minimoitu julkisivujen ja katon vahvalla lämpöeristyksellä ja kylmäsillattomilla rakenteilla. 6

7 Viherseinä sisältä ja päältä. Viihtyisyyden lisäksi sillä on toiminnallinen tehtävä ilmankostuttajana ja puhdistajana. Esivalmistettujen elementtien käyttö mahdollisti lyhyen suunnittelu- ja rakennusaikataulun (yhteensä 12 kk). Puurakenne koostuu maksimissaan 4x12 m kokoisista elementeistä, jotka on paikalla yhdistetty toisiinsa. Ulkoseinäelementeissä on 35 mm:n monikerrosliimapuulevy kahden puolen runkorakennetta ja 320 mm:n mineraalivillaeristyskerrosta. Sisäpuolella liimapuulevy toimii sellaisenaan valmiina seinäpintana. Ulkopuoli on suurimmalta osaltaan verhottu käsittelemättömällä lehtikuusipaneloinnilla. Hyvän lämmöneristyksen lisäksi hyvin lämpöeristetty, tiivis puurakenne varmistaa hyvät akustiset ominaisuudet sisällä ja torjuu ulkoa tulevaa melua. Sisällä seinäelementtien liimapuulevytys yksinkertaisesti jätettiin verhoilematta. Jokaisessa kerroksessa on viherseinä, joka koostuu seinässä risteilevien vesiputkien kosteana pitämästä turvekerroksesta ja siinä kasvavista kasveista. Viherseinä kostuttaa ja puhdistaa huoneilmaa ja toimii myös viihtyisyyttä lisäävänä elementtinä. Eteläjulkisivun GlassX-elementit päästävät valon lävitseen. Huonelämpötilan tasapainottamisen lisäksi ne vähentävät auringonvalon häikäisevää vaikutusta ja varjonmuodostusta. Yksinkertaiset toimistokalusteet on tätä rakennusta varten teetetty pyökkilevystä. Paloturvallisuussyistä sijoitettiin rakennuksen päätyihin kierrätysbetoniset porrashuoneet, jotka on verhottu mustalla puuraaka-aineisella levyllä. Rapputornit ovat itsekantavia ja erillään puurakenteesta. Rakennuksen tekninen tila sijaitsee kattokerroksessa porrastornin päällä. Tornin alapuolella on kellarikerros. Rakennuksen lämmityksen, ilmanvaihdon ja kuuman veden vaatiman energian tarve on noin kymmenesosa vastaavan perinteisen toimistorakennuksen tarpeesta. Koko 12 asteen kulmassa etelään viettävä katto on katettu aurinkosähköpaneeleilla, joiden vuosituotto on kwh/v. Tämä riittää koko rakennukselle sekä tekniikkaan että käyttövirraksi. Koko tuotto syötetään kantonin sähköverkkoon, josta rakennuksen tarvitsema määrä otetaan takaisin, mikä tasoittaa kesän ylituotannon ja talven alituotannon. 7

8 Lämmityksen energiantarve Ilmanvaihto Lämmin vesi Yhteensä Valaistuksen energiantarve Toimiston laitteet Muut Yhteensä kwh/a kwh/a kwh/a kwh/a kwh/a kwh/a kwh/a kwh/a Rakentaminen vaati vain noin kolmanneksen konventionaalisen rakennuksen harmaasta energiasta (rakentamiseen käytetty energia). Ecoindicator 99 elinkaarianalyysissä rakennuksen todettiin toimivan kolmanneksella samankokoisen konventionaalisen rakennuksen käyttöenergiasta. Rakennuksen pystytys ja toiminta vähentävät ympäristöön kohdistuvaa negatiivista vaikutusta ja CO2-emissioita noin 60 %. Rakentamisen kustannukset olivat samaa luokkaa kuin vastaavassa normaalissa toimistorakennuksessa. D25DA643C7D0/0/FactSheet_Support_Office_de.pdf Puu luo sisätiloihin valoisan ja lämpimän tunnelman. Kaksoispilarien välien tummiin teräskoteloihin on piilotettu rakennuksen ilmastoinnin putkiviennit ja sähköjohdotukset. 8

9 Geschäftshaus Sanjo Finanz AG Altendorf Grab Architekten AG 2002 Julkisivu on verhoiltu takaa tuulettuvalla, vaakaan asennetulla Douglas-kuusirimoituksella, jota kerroksen korkuiset, elementteihin jo tehtaalla asennetut alumiini-ikkunat ja alumiiniset palokatkot jäsentävät. Ikkunoissa on ulkopuoliset kaihtimet suojaamassa kesän auringolta. Portaikko on rajattu kolmannen kerroksen katosta aina ensimmäisen kerroksen lattiaan asti pingotetuilla teräsvaijereilla. 9

10 Neue Kantonsschule Wil Astrid Staufer, Thomas Hasler, 2004 Monikerroksinen, puurakenteinen koulurakennus Neue Kantonsschule Wil on ensimmäinen suuri, monikerroksinen, puurakenteinen peruskoulurakennus Sveitsissä. Siitä muodostui esikuva ekologisesti kestävästä (koulu)rakentamisesta. Näin suuressa puurakennusprojektissa on monia erityisiä haasteita; kokonaisuus täytyy hallita aina suurista linjoista pienimpiin yksityiskohtiin asti. Esimerkiksi rakennuksen toiminnan kannalta olennaisen tekniikan integroiminen puurakenteisiin vaikuttaa rakennuksen tilalliseen ilmeeseen ja rakenteellisen vaikutelman kokemiseen. Kompakti, kaksi-neljäkerroksinen rakennus koostuu neljästä sisäpihaa ympäröivästä siivestä. Taitteinen, sisätilan 5,4 x 3,9 metrin ruudukkoa seuraava, kuparipeltikatto muodostaa oman lisänsä ja siluettinsa julkisivuun. Eri siipien tiloihin pääsee sisäkautta kiertämällä rakennus käytäviä pitkin. Tulevaisuuden muutokset ja lisärakentamisen mahdollistava puurunko on pystytetty betonirakenteisen kellarikerroksen päälle. Siipien yhtymäkohdissa, rakennuksen nurkissa, on betoniset porraskäytävät jotka sekä jäykistävät että toimivat palokatkoina puisten yksiköiden välillä. Primääripalkisto on liimapuuta, joka samoin kuin sekundaaripalkisto ja pilarit jätettiin pintakäsittelemättä. Aulan värikkäät seinäverhoukset, poltetuin savilaatoin päällystetyt lattiat ja metalliset tekniset elementit elävöittävät joka puolella näkyvissä olevia puurakenteita. Sisäkatot ovat kuitusementtilevyä joka myös jätettiin näkyviin. Luokkahuoneiden seinät ovat valkeaksi maalattua mdf-levyä. Käytävien seinät ovat vaalean- tai tummanharmaata kuitusementtilevyä. Rakennuksen eri tiloissa on muitakin mielenkiintoisia materiaaleja; puu- ja kivilattioita, bambua seinäverhouksessa. 10

11 Pihan yksilöllistä detaljointia. Puurakenteet ovat sellaisinaan nähtävissä kaikkialla sisätiloissa. Näennäisesti on monia eri tapoja rakentaa julkisivu puusta. Julkisivussa puu joutuu ilmaston armoille, mikä on otettava suunnittelussa huomioon. Puun pintakäsittely ja sen kestävyys muodostuu tämän kokoluokan rakennuksessa ekologisesti ja taloudellisesti tärkeäksi tekijäksi. Julkisivuun valittiin massiivista hartsipitoista tammea, jota ei pintakäsitelty. Julkisivun pysty- ja vaakajakokohtien vahvat ja paksut profiilit muodostavat visuaalisen vastakohdan herkemmille ja ohuemmille seinäpintojen paneloinneille toiminnallisesti pitävät veden poissa kriittisistä paikoista ja toisaalta luovat halutun arkkitehtonisen vaikutelman. Sisätiloissa ulkoseinien pintamateriaalina on monikerrosliimalevy. Rakentamiseen kului 7500 m3 puutavaraa, josta noin 5000 m3 koostuu puunrungoista. Julkisivuun käytettiin 300 m3 tammilautaa. Rakennus on hyvin lämpöeristetty ja siinä on säädettävä ilmanvaihto lämmön talteenotolla. Energiantarve on tuntuvasti pienempi kuin tavallisessa koulurakennuksessa. Tämä yhdessä puunkäytön kanssa vähentää rakennuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta merkittävästi. Tarvittava lämmitysenergia tuotetaan puu-/kaasupolttimella. Julkaistu: Kantonsschule Wil:Archithese ; Andres Janser: Mit Holz zu bauen; S Bauwelt ; Axel Simon: Holztektonik; S Facts ; Köbi Gantenbein: 5000 Bäume; S. 97 SonntagsZeitung; ; Anna Schindler; 5000 Baumstämme für die Schule; S.77 Buchpublikation, div. Autoren: Kantonsschule Wil - ein Holzbauwerk; Verlag Niggli, Zürich 2004 Auszeichnung Gutes Bauen Ostschweiz ; Architekturforum Ostschweiz; Verlag Hochparterre; S Par.0006.File.tmp/KantonschuleWil.pdf 11

12 Valoisa sisäpiha houkuttaa istuskelemaan. Perällä näkyy osittain maan alle sijoitettu urheilu-/juhlasali. 12

13 MFH Holzhausen Steinhausen Scheitlin und Syfrig Architekten, 2006 Minergie, 6-kerroksinen puurakenteinen asuintalo Sveitsin ensimmäinen 6-kerroksinen puukerrostalo asetti rakennustekniikan ja suunnittelijat uusien haasteiden eteen. Tarvittiin johdonmukaista suunnittelua ja yhteistyötä. Suuri osa rakennustyöstä siirrettiin rakennustyömaan sijasta sisätiloihin, missä on paremmat edellytykset täyttää suunnittelijoiden asettamat laatu- ja muut tavoitteet. Tässä vaiheessa käytännössä ratkaistaan onko vaippa riittävän tiivis, kestääkö rakennus fyysisen kuormituksen ja toimiiko palosuojaus hätätilanteessa. Virheille altis työmaavaihe lyhenee. Tässä tapauksessa pystytys kesti 10 kuukautta. Epäsymmetrinen rakennuksen muoto aiheuttaa yksittäisille rakennusosille valtavat kuormat ensimmäisissä kerroksissa. Kantavien seinien rakenne jäykistettiin jopa 200 mm paksuilla monikerrosliimalevyillä ja niihin kiinnitetyillä teräsosilla jotka hitsattiin kiinni betonilattian teräslaattoihin. Puurakenne kiinnitettiin porraskuilujen betonirakenteeseen teräskiinnikkeillä, mikä mahdollistaa eri materiaalien laajenemisen ja kutistumisen toisistaan irrallaan. Julkisivuissa ikkunat sijaitsevat toistensa yläpuolella, mahdollistavat kuormien vertikaalisen siirron alas ja kertovat selkeästi jäsennellystä rakenteesta. Julkisivuverhoilu on pääosin pintakäsittelemätöntä seetriä, jonka ilmeisesti tässäkin kohteessa odotetaan harmaantuvan ajan myötä kauniisti. Parvekkeet ja sisäänkäynti on levytetty eterniittilevyillä jotka toistavat alumiini-ikkunoiden antrasiitinväriä. Teräksiset palokatkot eivät sijaitse välipohjien korkeudella vaan kerrosten puolivälissä. 13

14 Minergie-tunnusmerkit: - hyvä lämpöeristys - kontrolloitu ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto - aurinkoenergian hyväksikäyttö - lämpöpumput - maalämpökeräimet - päivänvalon hyväksikäyttö - energiatehokkaat kodinkoneet ja valaistus Julkisivu itään Julkisivu etelään Julkisivu länteen Julkisivu pohjoiseen 14

15 Parvekkeet suojaavat suuria ikkunoita liialta auringonpaisteelta ja muodostavat yksityisen ulko-oleskelutilan kerrostaloon. Ikkunoissa on tässäkin kohteessa ulkopuoliset kaihtimet. Energiakonseptiin kuuluu maalämmön käyttö, 220 mm:n lämmöneristys ja 3-lasiset ikkunat. Asunnoissa on huoneistokohtaisesti säädettävä ilmanvaihto ja lämminvesiboilerit. Ikkunoissa on sähköiset kaihtimet jotka reagoivat auringon paisteeseen. Auringonsuojauksen lisäksi voidaan asuntoja viilentää kuumina kuukausina myös lämmönvaihtimen ja lattialämmitysputkien avulla. Rakennuksen lämmitysenergiantarve on 29 kwh/m2. Se alittaa Minergie-vaatimuksen 40 %:lla. Tavalliseen vastaavaan, öljylämmitteiseen rakennukseen verrattuna vastaa vuotuinen energiansäästö noin 7700 litraa lämmitysöljyä

16 Wohnhaus Maienzugstrasse Aarau Zimmerman Architekten Uusi arkkitehtikilpailun voittanut vuokratalo tulkitsee uudestaan 1950-luvun kerrostaloympäristöään. 16

17 Eulachhof Winterthur Glassx 2007 Suuri nollaenergia-asuinkerrostalokokonaisuus koostuu kahdesta etelään avautuvasta kuusikerroksisesta asuinrakennuksesta ja näiden päissä poikittain sijaitsevista kaksikerroksisista liikesiivistä. Rakennusten keskelle muodostuu suojaisa sisäpiha asukkaiden oleskelua ja leikkiä varten. Rakennuksissa on yhteensä 132 vuokra-asuntoa ja kahdeksan liikehuoneistoa. 17

18 Aurinkoa hyödynnetään sekä passiivisesti että aktiivisesti: aurinkosähköpaneelit rakennusten katoilla (2000 m 2 ) tuottavat sähköä ja etelänpuolen julkisivut ovat melkein kokonaan lasitetut. Ikkunat ovat suuret ja niiden rinnalla toimivat läpinäkymättömät GlassX-lasielementit; talvella aurinkokeräiminä, kesällä jäähdyttäjinä. Nämä riittävät rakennuksen lämmitykseen sekä lämpimän veden ja sähkövirran tuotantoon kun rakennuksen vaippa on hyvin lämpöeristetty, huoneistokohtainen ilmanvaihto on automatisoitu ja poistoilman ja veden hukkalämpö käytetään hyväksi. 18

19 Forum Chriesbach Dübendorf Bob Gysin & Partner BGP Architekten 2006 Forum Chriesbach on tutkimuslaitos ja matalan energian passiivirakennus. Synergisesti toisiinsa integroidut arkkitehtoniset ja tekniset järjestelmät mahdollistavat mukavan sisäilmaston mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. Rakennuksen massa on kompakti, katto ja ulkoseinät ovat erittäin hyvin eristetyt ja ilmatiiviit. Isot lasitetut alueet tuovat auringon lämmön ja valon sisään, luukkujärjestelmällä optimoidaan sisäilmastoa. Ilmanvaihto ja lämmitys on integroitu toisiinsa ja kokonaisuuteen innovatiivisesti. Rakennuksessa ei ole perinteisiä ilmastointi-, jäähdytys- ja lämmityslaitteita. Tutkimuskeskus, nollaenergia Eawag (Eidgenössische Anstalt für Wasserversorgung, Abwasserreinigung und Gewässerschutz) on sveitsiläinen kansainvälisesti liittoutunut tutkimuslaitos jonka tehtävä on tutkia ja myötävaikuttaa vesien ekologiseen, ekonomiseen ja sosiaalisesti vastuulliseen käyttöön ja hallintaan osana kaikkia luonnon resursseja ja globaalia ekosysteemiä. Eawagin vedentutkimuslaitoksena Forum Chriesbach on suunniteltu mahdollisimman hyvään vedenhallintaan. Forum Chriesbach on päätepiste Empan (materiaalitieteiden ja teknologisen kehityksen tutkimus- ja palvelulaitos, osa sveitsiläistä korkeakoululaitosta) kampusalueen vanhojen punatiilisten teollisuusrakennusten rivistölle, josta suunnasta sitä myös lähestytään. Pääsisäänkäynnin punainen vaakasuuntainen betonikehys on muistuma naapurirakennuksista ja huomiota herättävä kontrasti rakennuksen julkisivun sinisiin pystyviivoihin. Vanhempien arkipäiväisten rakennusten päätteenä Forum Chriesbach toimii kokoavana elementtinä kampuksella, lisää hierarkiaa ja luo visuaalisen polttopisteen. Suunnittelun tavoitteita Tilaaja asetti huonetilaohjelman lisäksi erityisiä vaatimuksia suunnitelmalle. Kaikkia resursseja piti käyttää säästeliäästi energiaa, materiaaleja, maata ja rahoitusta. Rakennusprosessin energia piti minimoida. Uusiutuvia energiamuotoja piti käyttää. Sisälämpötilat piti säätää C:een. Sadevedet piti kerätä ja käyttää. Urea piti kerätä erikseen jätevesistä. Ja ympäristö piti maisemoida mahdollisimman luonnollisesti ja ottaa Chriesbach-joki huomioon. Rakennuksen arkkitehtuurin piti olla innovatiivista ja edistyksellistä, testata mahdollisen rajoja. Arkkitehtien piti löytää paras mahdollinen teknologioiden kombinaatio optimoimaan yksittäisten rakennusosien yhteistoiminta. Tilaaja etsi parasta kaikista mahdollisista maailmoista kohtuulliseen hintaan. 19

20 Myös rakennuksen katto on monitoiminen. Se ei ainoastaan sulje ja eristä, vaan myös tuulettaa, päästää valon sisään, varjostaa, kerää sadevettä ja aurinkoenergiaa, tuottaa sähköä ja toimii kasvualustana. Katolla on 50 m2 tyhjiöputkikeräimet aurinkolämmölle ja 459 m2 aurinkosähköpaneelit, jotka tuottavat kolmanneksen rakennuksen sähköntarpeesta. Ratkaisun perusteet Rakennus koostuu synergisesti toisiinsa integroiduista järjestelmistä joilla jokaisella on monta funktiota. Kolme tärkeintä järjestelmän osaa ovat: rakennuksen vaippa, erittäin tehokas lvi-järjestelmä ja sisätila koko rakennuksen korkuisine atriumeineen. Julkisivu toimii hätäpoistumistienä, mikä tekee palo-osastoinnin rakennuksen sisällä tarpeettomaksi. Läpikuultava atrium on sekä arkkitehtonisesti että energiaratkaisun kannalta olennainen osa kokonaisuutta. Se tarjoaa suunnan, passiivisen jäähdytyksen, päivänvalon, avoimuuden ja yhteisyyden tunnun. Läpikuultava julkisivu yhdessä atriumin kanssa hyödyntää tärkeintä energialähdettä aurinkoa sekä päästää päivänvalon sisään, mikä edistää helppoa viestintää ja hyvää työympäristöä. Julkisivu toimii lisäksi hätäpoistumistienä. Tämä puolestaan tekee palo-osastoinnin rakennuksen sisällä tarpeettomaksi, mikä taas mahdollistaa rakennuksen läpinäkyvän sisätilan ylipäänsä. Kaikkia näitä järjestelmiä johtaa automaattinen kontrollijärjestelmä joka säätää luukkuja ja varjostimia, ikkunoita ja valoja, ilmavirtoja ja viileää ilmaa ympäristön olosuhteiden mukaan. Ilmastollinen kontrolli Forum Chriesbachin sisätilat on jaettu kahteen ilmastolliseen vyöhykkeeseen: mukavuus- ja puskurivyöhyke. Puskurivyöhykkeellä, joka koostuu atriumista ja siihen avoimesti liittyvistä käytävistä joka kerroksessa, ei ole jatkuvaa ilmanvaihtoa ja suoraa lämpötilan säätömahdollisuutta. Lämpötila saa siellä vaihdella enemmän. Talvella energiaa käytetään toimistojen ja muiden jatkuvasti käytettävien tilojen lämmittämiseen, ei kulkutilojen. Atrium ei kuitenkaan ole kylmä talvella aurinko lämmittää sitä ja sitä kolmelta sivulta ympäröivä mukavuusvyöhyke eristää sen hyvin. Mukavuusvyöhykkeellä, jolla sijaitsevat toimistot, neuvotteluhuoneet jne., ilma vaihdetaan mekaanisesti ja lämpötila pidetään aktiivisesti sopivana työskentelylle. Ilma vaihtuu jatkuvasti, hitaasti, hiljaa ja huomaamattomasti. Raitis ilma (talvella lämmin, kesällä viileä) tuodaan huoneisiin kanavassa. Kesällä ilma poistetaan suoraan ulos, talvella se kierrätetään lämmöntalteenottokojeeseen kellarissa lämmittämään sisään tulevaa ilmaa. 20

21 Kesäöinä kaksivyöhykejärjestelmä viilentää rakennusta yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Kun ulkoilman lämpötila laskee, ikkunat atriumin yläosassa avautuvat automaattisesti ja päästävät lämpimän, ylös kohonneen ilman ulos. Samaan aikaan mukavuusvyöhykkeen tiloissa moottoroidut tuuletusikkunat avautuvat ulos ja atriumiin/käytävään. Atriumin yläosasta poistuva lämmin ilma vetää, hormin tavoin, raikasta viileää ilmaa ulkoa toimistoihin koko yön. Tämä poistaa lämpimän ilman kummaltakin vyöhykkeeltä ja viilentää myös rakennuksen massaa niin että jäähdytysteho jatkuu koko päivän. Tämä järjestelmä kuluttaa energiaa vain kontrollointi- ja säätölaitteisiin sekä ikkunoiden moottoreihin. Energiatehokkuus Forum Chriesbach on matalan energian passiivirakennus. Siinä ei ole perinteistä lämmitys- eikä jäähdytyslaitteistoa. Lämmönlähteet ovat maaperä, aurinko, ihmiset ja rakennuksen laitteet, kuten valaisimet, tietokoneet ja keittiökoneet. Näiden lämpö riittää koska se varastoituu rakennukseen ja koska rakennus on hyvin eristetty. Tiiviissä rakennuksissa, kuten tämä, on erityisen tärkeää että ilma vaihtuu riittävästi ja kylmänä aikana saadaan poistoilmasta lämpöä, siksi ne yleensä varustetaan ilmanvaihto- ja lämmöntalteenottokoneella. Käytännössä jokainen rakennuksen osa on valjastettu palvelemaan mukavan sisäilmaston aikaansaamista mahdollisimman vähällä energiankulutuksella. Rakennuksen massa on kompakti jotta lämpöä hävittävää pintaa on mahdollisimman vähän. Katto ja ulkoseinät ovat erittäin hyvin eristetyt ja ilmatiiviit. Kylmäsillat on minimoitu. Rakennuksen terminen massa tasaa lämpötilavaihteluita. Isot lasitetut alueet mahdollistavat merkittävän auringon lämpökertymän. Mukavuusvyöhykettä lämmitetään, puskurivyöhykettä ei. Kesällä käytetään passiivista jäähdytystä. Atriumin yläosa varjostetaan ja tuuletetaan tarpeen mukaan julkisivun kautta otetulla raittiilla ilmalla. Luukkujärjestelmä seuraa aurinkoa automaattisesti ja päästää valon talvella sisään ja kesällä torjuu sen. Päivänvalo vähentää sähkövalon tarvetta. Keskitetty järjestelmä valvoo ja säätää jatkuvasti kaikkia järjestelmän osia optimaalisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Satunnaisten lähteiden tuottama lämpö otetaan talteen ja hyödynnetään. Vuotuisella 64,9 kwh/m 2 energiankulutuksellaan Forum Chriesbach on neljä kertaa Sveitsin energiansäästölain vaatimuksia tehokkaampi. Se kuluttaa energiaa määrän joka on esitetty sveitsiläisessä 2000-watt societyn visiossa vuodelle wattia/v/hlö (n kwh/v/hlö) ilman että elämänlaatu heikkenee. Neljäkymmentä kertaa tavallista omakotitaloa suurempana se kuluttaa energiaa saman määrän. Älykäs tapa toteuttaa energiavaatimukset ei ole tuottaa enemmän energiaa vaan kuluttaa vähemmän. Sateella osa sadevedestä imeytyy katolla viherjärjestelmään ja ylimäärä johdetaan pihalla kolmiosaiseen lampeen, jossa se hitaasti kirkastuu ja johdetaan sitten takaisin rakennukseen huuhtelemaan wc-istuimia. 21

22 Rakennuksen vaippa Kolmas kokonaiskonseptin pääjärjestelmistä on rakennuksen vaippa katto ja ulkoseinät. Ulkoseinät koostuvat kolmesta osasta: sisimpänä varsinainen ulkoseinä, uloimpana luukkujärjestelmä ja niiden välissä uloskäytävä. Ulkoseinä on 45 cm paksu, tehty esivalmistetuista puurankaelementeistä joissa on 30 cm:n mineraalivillaeristys. Elementtien ulkopinta on verhoiltu sinisillä, kesäkuumaa varten tuulettuvilla, kuitubetonilevyillä. Puuikkunayksiköt ovat kolmelasisia ja käsin avattavia. Tämä ei kuitenkaan juuri näy ulkoa, koska ne jäävät uloimman kerroksen lasiluukkujen alle piiloon. Luukut verhoavat rakennuksen vedensiniseksi lasiluukkua, jokainen 2,8 m korkea ja metrin leveä, 24 mm paksu. Lasipaneelit on laminoitu kahdesta lasilevystä joista toisen sisäpuolelle on painettu sininen negatiivirasterikuvio. Printti on läpikuultava ja päästää päivänvalon lävitseen sekä varjostaa kesäkuumalla vähentäen ylilämpenemistä. Luukut säätyvät automaattisesti optimoiden sisälämpötilaa ja valaistusta ja minimoiden energiankulutusta. Aurinkoisina talvipäivinä luukut tyypillisesti ovat auringon säteiden suuntaisina, päästäen mahdollisimman paljon valoa sisään. Aurinkoisina kesäpäivinä luukut jatkuvasti torjuvat suoran auringon säteilyn, silti päästävät valon sisään. Aurinkoisina kevät- ja syyspäivinä luukut säätyvät ympäröivän säteilyn mukaan. Joka julkisivu reagoi erikseen vaihtuviin valo-oloihin. Luukkujärjestelmän ja rakennuksen varsinaisen ulkoseinän väliin jää vaipan kolmas osa. Galvanisoidut terästelineet, portaikot kulmissa, kiertävät koko rakennusta sen joka kerroksessa, tukevat ja tarjoavat huoltosillan ja mekaniikan luukkujärjestelmälle sekä hätäpoistumistien. Telineet eivät kuuluneet alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan ne lisättiin paloturvallisuusvaatimusten vuoksi. Niiden huono puoli on että ne varjostavat julkisivua ja vähentävät auringon lämpökertymää. Toinen rakennuksen vaipan osa on katto, joka myös on monitoiminen. Se ei ainoastaan sulje ja eristä, vaan myös tuulettaa, päästää valon sisään, varjostaa, kerää sadevettä ja aurinkoenergiaa, tuottaa sähköä ja toimii kasvualustana. Peruskatto koostuu teräsbetonilaatasta, 30 cm:n kovasta eristeestä, polymeerikermistä ja viherkattojärjestelmästä joka käsittää suodatus- ja salaojakerroksen, humuskerroksen, kasvuston ja sorastuksen. Tasakaton keskeltä puskeutuu atriumin kattolyhty; kaksi eristelasikerrosta ja niiden väliin jäävä ilmatila. Kattolyhty päästää päivän- ja auringonvalon sisään rakennuksen sydämeen. Kesäpäivinä kangaskaihtimet ulommaisen lasituksen alla sulkeutuvat rajoittaen auringon lämpökertymää, ja lasitusten välinen ilmatila tuuletetaan ikkunoilla jotka avautuvat automaattisesti päästäen kuuman kasvihuoneilman ulos. Katolla on 50 m 2 tyhjiöputkikeräimet aurinkolämmölle ja 459 m 2 aurinkosähköpaneelit. Paneelit tuottavat kolmanneksen rakennuksen sähköntarpeesta. Loppuosa katosta on viheralustaa jolla kasvaa monenlaisia kasveja. Humuskerros pidättää sadevettä, kun taas perinteinen katto kanavoi sadeveden viemäreihin mahdollisimman suoraan, mikä lisää tulvavaaraa sateen jälkeen. Täällä humuskerrokseen imeytymätön ylimääräinen sadevesi ohjataan tontilla olevaan lampeen ja edelleen käyttöön rakennuksessa. 22

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT

Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta VTT Passiivitalon konseptit Kartta: Ecofys 2 Keski-Euroopan passiivitaloratkaisut eivät riitä Suomen ilmastoon - eikä Ruotsin tai Norjankaan

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT

Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja. FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT Sun Zeb laskentatuloksia ja muita havaintoja FinnZEB workshop 18.9.2014 Jari Shemeikka, tiimipäällikkö VTT 0-ENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET KAUPUNGISSA Miten käy vuoden 2018 jälkeen perusteellisesti kunnostettaville

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 2 Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 Auringon vaihtelevaa korkeu-a taivaalla on harki-u tarkas;. Kesällä aurinko paistaa korkealta ja pitkät räystäät varjostavat sisä;loja. Talvella aurinko paistaa matalalta

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS

J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS J.Forsman 30.11.2011 VIIKIN YMPÄRISTÖTALO ENERGIANTEHOKKUUDELTAAN SUOMEN PARAS TOIMISTORAKENNUS SIJAINTI (ENNEN RAKENNUSTA) YLEISTÄ Bruttoala noin 6500 m2 Käyttäjät: Helsingin ympäristökeskus ja yliopiston

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Pentti Nurminen

Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Pentti Nurminen Laatu on hyvä työ Heka-Pihlajisto Hernepellontie 26 toimitusjohtaja emeritus Matalaenergiatalo Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT Projektipäällikkö 1 Kehittyvä kerrostalo hanke 2010 Kehittämisteema:

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-80 ja -120 ec ilmanvaihtokoneet Fair-80 ja -120 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-80 ja -120 ec ilmanvaihtokoneet Fair-80 ja -120 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-8 ja -12 ec ilmanvaihtokoneet Fair-8 ja -12 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen

Puhtaasti Luonnosta. Baumit EKO. Ekologista Eristämistä. Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Puhtaasti Luonnosta EKO Ekologista Eristämistä Eriste 100% luonnontuote Lämmön- ja ääneneriste yhdessä Sopii erityisesti puurakentamiseen Eristysrappausjärjestelmä EKO ekologista eristämistä luonnosta

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen

Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Energia-ja ekotehokas asuminen, oikeus hyvään asumiseen Markku Elg, Green Building Advisor Kestävän kehityksen mukainen Suunniteltu, rakennettu, kunnostettu Toimii tai käyttää ekologisesti resursseja tehokkaasti

Lisätiedot

valonläpäisykyky Läpinäkyvä ja erinomainen 3M Prestige Series -ikkunakalvot 3M Night Vision 3M Amber 35 Low Energy

valonläpäisykyky Läpinäkyvä ja erinomainen 3M Prestige Series -ikkunakalvot 3M Night Vision 3M Amber 35 Low Energy 3M Prestige Series -ikkunakalvot 3M Prestige -auringonsuoja- ja energiakalvot ovat 3M:n ensiluokkaisia aurinkoenergiaa torjuvia ikkunakalvoja. Niiden tekniset edut pohjautuvat monikerroksiseen ja metallittomaan

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite

Alternative Solutions. Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & lämmöntalteenottolaite Alternative - WRG Energiaa säästävä ilmanvaihto- & SÄÄSTÄÄ ENERGIAA lämmöntalteenottolaite HYVÄ SISÄILMA Ihminen hengittää vuorokaudessa noin 10 000 litraa ilmaa Ilmassa olevat pienhiukkaset ovat todistetusti

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Vuosi takana nettonollaenergitalossa. Rakennusten energiaseminaari 5.11.2014 Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Vuosi takana nettonollaenergitalossa. Rakennusten energiaseminaari 5.11.2014 Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Vuosi takana nettonollaenergitalossa Rakennusten energiaseminaari 5.11.2014 Jussi Jokinen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy 2 Lähtökohdat projektille Villa ISOVER, lähtökohdat ISOVER halusi osoittaa, että

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu)

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu) kutsu valo sisään TASAKATTOIKKUNAT Luonnollisen valaistuksen edut rakennuksissa ovat kiistattomat, mutta rakennusten keskellä sijaitseviin huonetiloihin ei ole mahdollista asentaa ikkunoita ulkoseinään.

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot