Clastres, Pierre: Society Against the State: Essays in Political Anthropology. New York, Zone Books ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Clastres, Pierre: Society Against the State: Essays in Political Anthropology. New York, Zone Books. 1989. ISBN 978-0-942299-01-4"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Arvostelussa on kiinnitetty huomiota vastaajan argumentoinnin selkeyteen, analyyttisyyteen, kokonaisuuden hahmottamiseen, yhdistely- ja vertailukykyyn sekä vastauksen jäsennykseen ja kykyyn määritellä tarkasteltavat ilmiöt ja käsitteet. Jos vastaaja on selvästi ymmärtänyt ja esittänyt keskeiset argumentit, on vastauksesta voinut saada lisäpisteitä, vaikka käytetyissä esimerkeissä olisikin puutteita, kuitenkin niin, että maksimipistemäärä kysymystä kohden on yhdeksän pistettä. Pisteitä on voinut saada joidenkin vastauksen osien erinomaisuudesta. Vakavista virheistä ja täysin asiayhteyteen kuulumattomista tiedoista on voinut saada miinuspisteitä. Kirjallisuuskoe Clastres, Pierre: Society Against the State: Essays in Political Anthropology. New York, Zone Books ISBN Miten guiyakien työnjako ja sukupuoli liittyvät toisiinsa Clastresin mukaan? 9p. a) Sukupuoli ja työnjako (0-3 p.) Clastresin mukaan guiyakien keskuudessa vallitsee voimakas sukupuolten vastakkainasettelu, joka liittyy niin sosiaaliseen elämään, työnjakoon sekä talouteen. Miesten ja naisten maailmat muodostavat kaksi erillistä aluetta. Erillisyys näkyy myös kielessä, Clastres mainitsee kielellisen työnjaon, joka näkyy miesten ja naisten erilaisessa laulussa. Miehet laulavat iltaisin yksilöllisiä omakohtaisia ylistyslauluja vaikka kaikki miehet laulaisivat yhtä aikaa, jokainen laulaa omaa lauluaan. Naiset laulavat surullisia valituslauluja tietyissä tilanteissa. Guiyakien työnjako on harvinaisen eroteltua. Siinä missä jotkut kansat erottelevat miesten ja naisten työt mutta eri tehtävät palvelevat komplementaarisesti samaa päämäärää, esimerkiksi viljelyä, niin että sekä miesten että naisten työpanosta tarvitaan eri vaiheissa, guiyakeilla ei ole mitään tehtävää, joka katsottaisiin sopivaksi molemmille. Metsästäjä-keräilijöiden ollessa kyseessä yleensä miehet metsästävät ja naiset keräilevät, mutta guiyakien asuttamilla alueilla kerättävä ravinto on vaikeasti saavutettavaa. Miehet hoitavat sekä metsästyksen että keräilyn. Naiset laittavat ruokaa ja hoitavat lapsia, lisäksi heidän tehtävänsä on kantaa tavarat leiristä toiseen. Metsästäjä-keräilijöille siirtyminen on tärkeää ja tapahtuu usein. Clastres kuvaa tilannetta sanomalla, että miehet ovat tuottajia ja naiset kuluttajia. Clastres vertaa miesten ja naisten suhdetta myös metsästäjän ja saaliin suhteeseen. Guiyaki-metsästäjä ei koskaan syö omaa saalistaan vaan antaa sen muille. Johtuen guiyakien epäsuhdasta miesten ja naisten määrissä he harjoittavat polyandriaa: naisilla on usein kaksi aviomiestä. Tämä tarkoittaa sitä, että miehen suhde sekä saaliiseen että naisiin välittyy toisten miesten kautta. b) Sukupuoli ja tila (0-1p.) Työnjako ja sukupuolten erillisyys näkyvät myös siinä, miten eri tilat näyttäytyvät eri näkökulmista. Clastresin mukaan guiyakien nomadisuus ja toimeentulon muoto tuottaa

2 erilaisen tilanjaon kuin paikallaan pysyvillä viljelijöillä, joilla tila jakautuu asutettuun kylään ja ympäröivään luontoon. Guiyakeilla keskeiset tilat, metsä ja leiri, saavat eri sukupuolten näkökulmista aivan erilaiset merkitykset: miehille metsä on vaaran ja toiminnan tila ja leirissä levätään tai suoritetaan monotonisia rutiinitoimenpiteitä naisille taas leiri näyttäytyy toiminnan tilana ja metsä on yksitoikkoinen ja neutraali tila jonka läpi kuljetaan seuraavalle leirille. c) Jousi ja kori (0-3p.) Guiyakien sukupuolitettu työnjako ja sosiaalinen elämä kiteytyy kahteen esineeseen, jotka symboloivat miesten ja naisten työtä ja tehtäviä: miesten jousi ja naisten kori. Clastres luonnehtii näiden esineiden olevan väline, merkki ja yhteenveto eri sukupuolten olemassaolon tyyleistä. Lapset saavat jo pienenä pienoisversion sukupuolelleen kuuluvasta esineestä, jonka käyttöä he alkavat opetella. Myöhemmin nuori valmistaa itse oman esineensä. Esineet haudataan henkilön kuoleman jälkeen, koske ihmisen symboli ei voi elää häntä itseään kauemmin. Jousi ja mies, kori ja nainen nämä neljä termiä muodostavat kaksi vastaparia. Guiyakeilla on neutraaleja työvälineitä, joita molemmat sukupuolet voivat käyttää, mutta jousi ja kori ovat niin pitkälle sukupuoleen sidottuja esineitä, ettei miesten tule koskea koriin eikä vastaavasti naisten sovi koskea jouseen. Miehelle koriin koskeminen tuottaa häpeää, nainen pelkää koskea jouseen tämä yhdistelmä onkin vakavampi asia, joka tuottaisi metsästäjälle epäonnea, panén. Koriin koskeminen vie mieheltä tämän miehuuden, ja tekee hänestä metaforisesti naisen. d) Kaksi miestä, jotka kantavat koria (0-2p.) Clastres kuvaa kaksi tapausta, joissa mies on luopunut jousestaan ja tarttunut koriin. Ensimmäinen mies, Chachubutawachugi, oli leski ja pané, eikä tämän takia kelvannut enää naisille edes toiseksi aviomieheksi. Hän ei ollut tyytyväinen osaansa ei-miehenä. Hän ei kantanut jousta, mikä teki hänestä miehenä vajaan, mutta hän ei myöskään sopeutunut naisten osaan. Hän ei sopinut luokitteluun, mies, joka ei ollut metsästäjä oli kirjaimellisesti ei-missään. Toinen esimerkki, Krembegi, oli kokonaan luopunut miehuudestaan ja eli naisena naisten joukossa vaikuttaen tyytyväiseltä asemaansa. Homoseksuaalina hänellä oli myös sukupuolisuhteita miesten kanssa. Clastresin kuvaamat miehet kantoivat koriaan eri tavalla, ensimmäinen eri tavalla kuin naiset vaikka tämä tapa oli hankalampi ja toinen samoin kuin naiset. Chachubutawachugi lauloi ainoastaan jos hänen täytyi osallistua tiettyyn seremoniaan, Krembegi ei laulanut ollenkaan. Muiden asenteet heijastelivat heidän asemaansa, ensimmäistä pilkattiin ja häneen suhtauduttiin jossain määrin vihamielisesti, kun taas toisella oli selkeämpi asema luokittelujärjestelmässä ja hänet hyväksyttiin paremmin. 2. Miten Clastres analysoi chulupien huvittavia tarinoita? (9 p.) a) Myyttien tutkimuksesta ja niiden kulttuurisesta merkityksestä (0-2 p.) Clastres aloittaa toteamalla, että Claude Levi-Strauss ja strukturaalinen analyysi ovat osoittaneet, etteivät myytit ole vain tyhjää puhetta. Ne on syytä ottaa vakavasti eikä myyttistä ajattelua ole syytä väheksyä. Samalla myyttejä ei saa kuitenkaan ottaa liian vakavasti. Ei saa jättää huomioimatta huumoria, eikä se ole yhteen sopimaton vakavuuden kanssa; myytti voi

3 yhtä aikaa käsitellä vakavia asioita ja naurattaa. Jos halutaan ymmärtää myyttejä, on otettava myös naurun merkitys huomioon. Intiaanien elämä voi olla monilta osin rankkaa, mutta Clastres muistuttaa, ettei se ole pelkkää huolta, vaan elämän kuuluu myös rentoutuminen. Clastres nostaa esiin absurdiuden tajun ja peloille nauramisen ja huomauttaa, että myytit viihdyttävät vähentämällä olemassaolon dramaattisuutta. Huvittavilla myyteillä on myös pedagoginen merkitys, ne käsittelevät ja siirtävät kulttuuria eteenpäin ja Clastres nimittääkin niitä Intiaanien iloiseksi tieteeksi. b) Kaksi esimerkkiä chulupeilta (0-2p.) Nämä myytit ovat yleisesti tunnettuja kansan keskuudessa, mutta paras nauru saadaan, kun kertojaksi pyydetään kokenut ja taitava myytinkertoja. Myyttejä nauhoitettaessa kertojan ääni peittyi välillä nauruun, eikä Clastres itsekään meinannut pysyä vakavana. Ensimmäinen myytti kertoo miehestä, jolle ei voi sanoa mitään. Tämä vanha shamaani ottaa kaiken kirjaimellisesti ja ymmärtää väärin hänelle annetut ohjeet. Hän kutsuu koko kylän syömään, vaikka ruokaa on vain harvoille. Hänen parannusrituaalinsa rikkoo kaikkia sääntöjä ja myytin lopussa hän pyrkii hyväksikäyttämään lapsenlapsiaan. Toinen myytti kertoo jaguaarin seikkailuista. Jaguaari yrittää tehdä samoin kuin muut eläimet, juosta oksilla kuin lisko ja lopulta lentää korkealla kuin korppikotka, mutta epäonnistuu aina. Ilman pientä lintua, joka kerta toisensa jälkeen herättää sen henkiin, Jaguaaria ei olisi enää edes olemassa. c) Clastresin analyysi (0-3 p.) Clastresin mukaan analyysin tarkoitus on ensinnäkin ymmärtää miksi nämä tarinat ovat hauskoja sekä miten myytit muistuttavat toisiaan muutenkin kuin naurattavuutensa vuoksi. Myyteissä vanha shamaani on taitamaton, groteski ja naurettava. Jaguaari on kaikkien huijattavissa oleva typerys, joka ei pärjää ilman lintua. Shamaani ja jaguaari kuvataan tyhminä ja turhamaisina, ne eivät ansaitse myötätuntoa vaan pilkkaa. Clastres vertaa tätä shamaanien ja jaguaarien todelliseen asemaan. Todellisuudessa molemmat ovat vaarallisia, pelottavia, kunnioitettuja ja vihattuja, mutta eivät naurettavia. Shamaaneilla on runsaasti auktoriteettia ja arvovaltaa, hän on tärkeä, kunnioitettu, arvostettu ja pelätty hahmo. Shamaani on ainoa ryhmässä jolla on yliluonnollisia voimia, hän kontrolloi henkien ja kuolleitten maailmaa; tiedollaan ja taidollaan hän voi parantaa sairaita, mutta tuoda myös kuolemaa. Yllättävät tapahtumat voidaan tulkita shamaanin syyksi ja silloin käy usein niin, että hänet tapetaan. Jaguaari taas on taitava metsästäjä, jolla on samat saaliit kuin intiaaneilla. Se voidaan nähdä tasa-arvoisena kilpailijana. Jaguaari on myös ihmiselle vaarallinen, se voi hyökätä ihmisten kimppuun, vaikkakin tämä on harvinaista. Normaali elämässä nämä hahmot ja nauru eivät kuulu yhteen. Clastres esittää analyysin yhteenvedon seuraavasti: 1) myytit esittävät shamaanit ja jaguaarit groteskeina ja naurettavina 2) niiden todellinen asema on päinvastainen ja siksi naurun ulottumattomissa 3) tämä ristiriita sovitetaan kun myytin pilkkaava tarkoitus huomioidaan: myytissä tehdään, mikä tosielämässä on kiellettyä Myytti haastaa ja tuo pelon ja kunnioituksen kohteen lähemmäs. Clastres nostaa esiin myytin katarttisuuden; on vapauttavaa nauraa pelon kohteelle. Pelot voidaan voittaa kahdella tavalla: tappamalla pelon kohde, tai tappamalla se symbolisesti naurulla luomalla niistä naurettavia

4 versioita. Huvittavissa myyteissä kaikki on käännetty ylösalaisin, liioiteltua ja sopimatonta. Esimerkiksi shamaani valitsee henkieläimekseen käärmeen tai pikkulinnun sijaan aasintamman, kömpelönä ja itsepäisenä pidetyn eläimen. Hänen kaikki toimintansa, laulunsa mukaan lukien on vääränlaista. Jaguaari yrittää järjettömiä temppuja. d) Myyttien yhtäläisyydet (0-2 p.) Clastres nostaa esiin myös myyttien syvemmän samankaltaisuuden. Molemmissa kuvataan transformaatiota, matkaa ja vaikeuksia. Clastres vertaakin myyttejä toiseen tunnettuun myyttiseen käsitteeseen: shamaanin matkaan aurinkoon. Ennustaakseen taitava shamaani voi matkata auringon luo kysymään tältä neuvoa. Samat vaiheet esiintyvät myös huvittavissa esimerkeissä: matka aurinkoon tehdään ryhmässä kuten vanhan shamaanin parannusmatka, on voitettava tietyt esteet päästäkseen auringon luo. Huvittavat esimerkit ovat siis parodiaa matkasta aurinkoon kaksinkertaista pilkkaa. Vanha hölmö shamaani ja jaguaari eivät kuitenkaan selviydy koetuksistaan vaan jäävät kauas päämäärästään jaguaari yrittää lentää vahalla kiinnitetyillä lainasiivillä, aurinko sulattaa vahan ja jaguaari putoaa maahan. Clastres kysyy vielä, miten jaguaari liittyy matkaan aurinkoon ja toteaa, että shamaaneilla ja jaguaareilla on muutakin yhteistä kuin niitä kohtaan tunnettu pelko ja kunnioitus. Parhaat shamaanit voivat muuttua jaguaareiksi, eli metaforisesti shamaanit ovat jaguaareja. Tämä toimii toisinkin päin, myyttien mukaan aiemmin jaguaarit olivat pahoja shamaaneja, jotka söivät potilaansa. Hahmoina shamaani ja jaguaari auttavat toinen toisensa tulkitsemisessa. Aineistokoe Koeaineistona on kaksi otetta Rafael Karstenin teoksesta Luonnonkansojen yhteiskuntaelämä (1928). 3. Aineistossa 1 Karsten kuvailee luonnonkansojen hallituselimiä. Pohdi Karstenin näkemyksiä yhteiskunnallisesta vallasta Clastresin kirjaan nojautuen. 9 p. a) Karstenin mainitsemat esimerkit yhteiskunnallisesta vallasta (0-1p.) Karsten antaa useita esimerkkejä hallintakäytännöistä. Hän mainitsee usein ilmenevän vanhinten neuvoston, mutta toteaa, että se ei ole organisoitu hallitusvalta ja että Australiassa on vain hallituksen alkeita, kuten monilla muilla vastaavalla kehitysasteella. Kehitysasteista puhuminen osoittaa Karstenin evolutionistisen selitysmallin. Karsten luettelee päällikölle kuuluvia tehtäviä, kuten maaoikeuksien omistaminen ja/tai jakaminen, ruoan jakaminen, välittäminen riita-asioissa, sekä ryhmän edustaminen ja kaunopuheisuus. Hän kuvaa hallituslaitosten muotoja, esittäen että niitä on kolme: yksi tai kaksi päällikköä/kuningasta sekä joissain tapauksissa neuvosto, neuvosto yksin ja kolmantena aligarkia, harvain valta, jolloin johdossa on aateliin kuuluvia tai ominaisuuksien perusteella valittuja miehiä. Kuten Clastreskin, Karsten toteaa, että sodan ja rauhanaikaiset johtajat ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikassa usein eri henkilöt ja nämä päällikköroolit ovat erilaiset. Sotapäällikkyys on yleensä tilapäistä laatua, minkä takia Karsten pitääkin rauhanpäälliköitä varsinaisina päälliköinä, joiden valta on pysyvämpi ja yleensä perinnöllinen, vaikkakaan heillä ei ole tuomiovaltaa. Päällikön ominaisuuksiksi Karsten listaa henkilökohtaisen

5 urheuden, älyn, kaunopuheisuuden, sotilaallisen kokemuksen ja noitataidot. Hän huomauttaa, että kuninkaat ja uskonto yhdistetään usein myös korkeammilla tasoilla. Karsten pohtii myös, miten johtajuus saavutetaan. Hän mainitsee perinnöllisyyden, ominaisuuksien nojalla kohoamisen sekä neuvoston valinnan. Ominaisuuksista Karsten korostaa henkisiä ja maagillisia kykyjä. Yhdessä iän tuoman kokemuksen kanssa nämä herättävät pelkoa ja kunnioitusta. b) Vallan määrittely Karstenin mukaan (0-2,5p.) Karsten ei anna tarkkaa määritelmää hallinnon ja vallan olemuksesta, hän käyttää käsitteitä kuten todellinen poliittinen merkitys mutta ei kerro tarkemmin mitä se on. Karstenin tekstissä ilmenee länsimaisen pakkovallan pitäminen vallan olemuksen esikuvana ja evolutionistinen ajatus kohti valtiota kulkemisesta, joita Clastres kritisoi. Karstenin tekstistä ilmenee Clastresin kritisoima tapa verrata ja nähdä primitiiviset systeemit puutteellisina eurooppalaisiin verrattuna. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tarkoitetaan koko heimoa, voimme puhua hallituksesta varsinaisessa merkityksessä. Tässä näkyy myös, että Karsten etsii keskitettyä hallintoa ja tekee eron klaanien ja muiden pienempien ryhmien päälliköitten ja heimonpäällikön välille. Karsten mainitsee useita erilaisia vallanmuotoja, vaikkei niitä tarkemmin määrittelekään. Näitä ovat hallitusvalta, arvovalta, vaikutusvalta ja tuomiovalta, kaikkien taustalla piilee ajatus vallasta mahdollisuutena saada toiset tekemään oman tahtonsa mukaan. Clastres pohtii paljon vallan syntyä ja olemusta, ja Karstenkin nostaa esiin kysymyksen vallan juurista. Hän toteaa, että sodankäynti ei ole luonnonkansojen normaalitila, eikä siksi ratkaiseva syy heimonpäällikkyyden syntyyn. Karsten kiistää myös James Frazerin väitteen, että heimonpäälliköt olisivat kehittyneet noidista ja toteaa, että päälliköt ja noidat kuuluvat eri yhteiskuntaluokkiin. c) Clastresin kritiikki ja argumentti (0-3,5p.) Clastres kritisoi antropologiassa ilmenneitä valtakäsityksiä erityisesti kirjansa ensimmäisessä luvussa. Hän huomauttaa, että koko vallan käsite vaatii tarkistusta, samoin kuin tieteenalan näkökulma politiikkaan. Clastresin mukaan valta yleensä mielletään käskyvallaksi, pakoksi, väkivallaksi. Vallan luonteen, lähteen ja historiallisen kehityksen selvittäminen vaatii kuitenkin lähempää tarkastelua. Clastres siis lähestyy samoja kysymyksiä ja käyttää samoja etnografisia esimerkkejä kuin Karstenkin mutta hän peräänkuuluttaa toisenlaista näkökulmaa. Clastres kritisoi sitä, että arkaaiset muodot joita Karstenkin käsittelee on luokiteltu esimerkiksi Lapierren mukaan niin, että yhteiskunnat asetetaan jatkumolle jossa katsotaan olevan enemmän tai vähemmän poliittista valtaa. Tämä näkyy myös Karstenin lähestymistavassa. Valta määritetään etukäteen länsimaisen mallin mukaan hierarkkisena ja käskyauktoriteettina. Clastres huomauttaa, että henkilökohtaisen vaikutusvallan korostaminen, kuten Karsten tekee, on naiivi ja etnosentrinen käsitys. Sama vinouma toistuu monissa tutkimuksissa, valtion alkioita nähdään kaikkialla ja toiset yhteiskunnat määritellään puutteen kautta. Clastresin mukaan tässä sinänsä yleinen etnosentrismi nostetaan tieteeksi ja lopulta ideologiaksi, jonka tehtävä on vain korostaa eurooppalaista ylemmyyttä. Clastres kritisoi myös Kastrenin tekstissä ilmenevää evolutionistista näkemystä, jossa ensin verrataan yhteiskuntia eurooppalaiseen valtioon ja sitten luodaan jatkumo eri muotojen välillä

6 vaikka evolutionismista Clastresin mukaan on eksplisiittisesti luovuttu, nämä näkemykset ovat edelleen implisiittisesti mukana. Clastres peräänkuuluttaa relativistista näkemystä, joka ottaa toiset vakavasti ja kyseenalaistaa vallitsevat käsitteet ja näkemykset. Clastres pohtii politiikan ja vallan määritelmiä ja olemusta. Hän kiistää väitteen välittömästä, apoliittisesta sosiaalisesta kontrollista. Hän ei myöskään hyväksy ajatusta, että pakkovallan puute merkitsisi täydellistä vallan puutetta ja esittää, että kaikki yhteisöt ovat poliittisia vaikka toisenlainen poliittisuus olisikin erilaista ja vaikeasti käsitettävää. Clastres'n mukaan 1) poliittinen valta on universaalia mutta on havaittavissa kaksi erityyppistä muotoa: pakkovalta ja ei-pakottava valta. 2) pakkovalta on siis vain yksi malli, eikä edusta vallan syvintä olemusta. 3) Silloinkin kun eurooppalaista valtiota muistuttavaa poliittista instituutiota ei löydy, jotain poliittista on. Valta ei ole ihmisluonnossa, mutta se on olennainen osa yhteiskuntaa. Väkivalta sen sijaan ei ole tarpeellista. Clastres problematisoi kysymyksiä, joita Karsten tuntuu pitävän itsestäänselvyyksinä, kuten mitä on poliittinen valta? Clastresille tämä on pohjimmiltaan sama kysymys kuin mitä on yhteiskunta ja historia? Miksi ja miten siirrytään ei-pakosta pakkovaltaan? Clastresin mukaan vallan ja politiikan tutkimuksessa tarvitaan täydellinen näkökulman muutos, jota hän vertaa kopernikaaniseen vallankumoukseen. Jos katsomme avoimemmin muita yhteiskuntia, saavutamme paremman ymmärryksen omastammekin. d) Clastresin esimerkit ei-pakottavasta vallasta (0-2p.) Esimerkkinä radikaalisti erilaisesta yhteiskuntamuodosta Clastres esittää Pohjois- ja Etelä- Amerikan alkuperäiskansat. Nämä ovat esimerkki siitä, miten yhteisössä voi olla politiikkaa ja valtaa ilman hierarkiaa ja väkivaltaa. Useimmat ryhmät ovat tasa-arvoisia ja demokraattisia, päälliköllä ei auktoriteettia, siinä mielessä että häntä olisi toteltava. Joillain ei ole edes päällikkösanaa tai -instituutiota. Päälliköillä ei ole käskyvaltaa, paitsi erityisissä tilanteissa, sodassa tämä yhdistää eri intiaanikansoja, vaikka muuten eri kulttuurit vaihtelevat paljon. Clastres kuvaa päällikön velvollisuuksia samoin kuin Karsten. Heillä on sama näkemys etnografisesta kuvauksesta, mutta he tulkitsevat samoja faktoja eri näkökulmista. Clastresin mukaan päällikön kolme tärkeää velvollisuutta on ylläpitää rauhaa, jakaa anteliaasti omaisuutensa, ja olla hyvä puhuja. Myös Clastres nostaa esiin eron sodan ja rauhanaikaisen päällikön roolien välillä. Clastres kuvaa Amerikan tilannetta sanomalla, että päällikkö on ryhmän vanki, ei päinvastoin. Hänen erityinen asemansa rakentuu monilla tavoin, usein päällikkö on ainoa joka saa monta vaimoa tämä rikkoo vaihtosuhteen päällikön ja ryhmän välillä ja luo tilanteen, jossa vaimot ovat ikään kuin lahjoja vailla vastinetta. Myös puhuminen on tärkeää. Clastresin mukaan puhe ja valta kuuluvat kyllä yhteen, mutta kieli on tässä tapauksessa väkivallan vastakohta. Hän kuvaa päällikön puherituaalia, tämän täytyy puhua säännöllisesti ryhmälle, mutta kukaan ei kuuntele. Jos päällikkö yrittää muuttaa puheen luonnetta ja komentaa, ryhmä voi hylätä hänet. Kieltämällä vaihto kielletään yhteisöllisyys näin estetään pakkovallan ja auktoriteetin nousu. Clastres näkee tässä poliittisessa muodossa auktoriteetin radikaalin ja aktiivisen hylkäämisen, vallan negaation ja neutraloinnin. Clastres toteaa kuitenkin, että kaikki valtiot ovat joskus olleet primitiiviyhteisöjä, miksi siirtyminen pakkovaltaan ja kohti valtiota on tapahtunut? Hän päätyy toteamaan, että tätä ei voi tietää, ja että hän on tutkimuksessaan kuvannut niitä tekijöitä, jotka estävät tämän.

7 4. 2. Aineistossa 2 Karsten käsittelee initiaatioseremonioita. Vertaa Karstenin esittämiä ajatuksia initiaation merkityksestä Clastresin näkemyksiin. 9 p. a) Karsten näkee initiaation olennaisesti uskonnollis-maagillisena tapahtumana (0-2p). Karsten puhuu samankaltaisista etnografisista esimerkeistä kuin Clastres, mutta tulkitsee niitä eri tavalla. Karsten nojaa evolutionistiseen selitysmalliin, hän asettaa kansoja asteikon eri kohtiin puhuessaan alemmilla asteilla olevista ryhmistä ja toisaalta kulttuuri-ihmisistä. Karsten kritisoi ajatusta, että initiaatiossa on kyse vain tietyn ryhmän jäseneksi tulo, josta arvet ja jäljet kertovat. Clastres pitkälti käsittelee tätä, mutta tarjoaa syvemmän tulkinnan ryhmänjäsenyydestä ja sen merkityksestä. Karsten esittää tekstissään, että on otettava huomioon initiaatiomenojen olennainen uskonnollis-maagillinen sisällys. Riittien yleinen tarkoitus on enentää ihmisruumiin luontaista maagillista voimaa. Tämän Karsten näkee liittyvän luonnonihmisen maailmankatsomukseen, nämä eivät ymmärrä luonnon ilmiöitä ja kokevat olevansa koko ajan henkien uhkaamia, taikauskoisessa kamppailussa yliluonnollisia voimia vastaan. Tähän tarvitaan vastustuskykyä, jota riitit lisäävät. Riitit sijoittuvat kriitillisiin ajankohtiin, kun ihminen tarvitsee suojelua ja karaisua. Initiaation aikuistumisen hetkellä Karsten nostaa tärkeimmäksi riitiksi. Karsten huomauttaa, että näiden kansojen pitäminen julmana riittien perusteella on kuitenkin väärinkäsitys, kokeet ovat välttämättömiä menestykselle. Kaikki onni tai onnettomuus nähdään johtuvan yliluonnollisista voimista ja elämä on täynnä vaaroja. Yksilöä pitää siis karaista. Karsten nostaa esiin myös päällikön ja noidan initiaation, ja kuinka heille aiheutettu kärsimys on suhteutettu aseman vaatimaan voimaan. Karsten toteaa, että riittiin kuuluu myös ryhmän jäsenyys ja sen symbolinen merkitys, sekä puhtaasti sosiaalinen merkitys, mutta Karsten ei kuitenkaan täsmennä, mitä hän näillä tarkoittaa. Karsten luokittelee erilleen riittien merkityksiä ja selitystapoja ja toteaa, että uskonnollisen ja maagillisen merkitystenselittämiseen tarvitaan uskontotiedettä ennemmin kuin sosiologiaa. b) Keho, laki ja kirjoitus (0-3 p.) Clastres yhdistää tekstissään kehon, lain ja kirjoituksen. Kaikki laki on kirjoitettua kaikki kirjoitus on lakia, eikä kukaan saa unohtaa lain tärkeyttä. Meillä koulutus iskostaa lain ihmiseen, mutta lisäksi Clastres antaa esimerkkejä kommunistivankileireiltä ja Kafkan kirjoista, miten laki voidaan kirjoittaa vankien kehoon. Nämä ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, miten kirjoitus liittyy erilliseen despoottiseen lakiin. Clastresin mukaan arvet ovat samalla tavalla kirjoitusta kehoon, primitiiviset yhteisöt tekevät jälkiä ja ovat sikäli kirjoitustaidottomia. Äärimmäisen esimerkit kivusta ja arvista eivät Clastresin mukaan selity masokismilla, vaan halulla olla uskollinen primitiiviselle laille. Clastres nostaa esiin myös tiedon luonteen ja kehon funktion riitissä. Siirtymäriitit järjestävät koko sosiaalista ja uskonnollista elämää ja riiteissä kajotaan aina kehoon. Keho on välitön, se kantaa ajan, siirtymän ja kohtalon merkkiä. Riitissä paljastettu salaisuus ottaa koko kehon haltuunsa, yksilöllinen keho ja heimon eetos kohtaavat. Keho välittää tietoa ja tieto kirjoitetaan kehoon. Tavat vaihtelevat, mutta on yleistä, että yksilön on kärsittävä ja siedettävä kärsimys tyynesti, Clastresin mukaan kidutus kuuluu olennaisesti primitiivisiin siirtymäriitteihin.

8 c) Kidutuksen funktio ja merkitys (0-4 p.) Clastres toteaa, että klassinen näkemys kidutusta sisältävien riittien merkityksestä on, että yksilön kestävyys ja kunto testataan. Tätä näkemystä Karsten edustaa sanoessaan kokeiden olevan välttämättömiä yksilön menestykselle. Kidutuksella on kaksi selvää funktiota: yksilön kestävyyden osoittaminen ja ryhmänjäsenyys näitä myös Karsten käsittelee, vaikka hän tulkitsee ne eri tavalla. Clastres kuitenkin huomauttaa, että kärsimys opettaa yksilölle jotain yhteisöltä. Keho on muisti ja tuska ja arvet varmistavat muistamisen senkin jälkeen kun tuska on unohtunut, jäljet jäävät. Yhteisö tekee merkkinsä nuorten kehoon, ne todistavat ikuisesti kokemuksesta: olet ryhmän jäsen, yksi meistä. Riitin pedagogiikka ei välity dialogissa; se on yksisuuntaista opetusta. Kokelaan tehtävä on osoittaa hiljaisuudella myöntymyksensä, ottavansa vastaan ryhmän täysivaltaisen ja tasaveroisen jäsenyyden: kukaan ei ole enemmän, eikä vähemmän kuin kukaan muu. Tämä on se salaisuus, jonka riitti välittää. Primitiivinen laki on vastakkainen valtion hierarkkiselle ja pakottavalle laille, jälki kehossa sanoo: sinä et halua valtaa muiden yli, sinä et halua alistua. Primitiivinen laki ei hyväksy valtaa erillisenä yhteisöstä. Tämä ei-erillinen laki voidaan kirjoittaa ainoastaan ei-erilliseen kohtaan: kehoon. Kidutuksen julmuus ennaltaehkäisee siis vielä pahempaa julmuutta, joka vallitsee epätasa-arvoisessa valtiossa tämä on osoitus villien mielen syvyydestä.

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö 1 Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö Johdanto Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti kirjoitettu laki, olemmehan eläneet erilaisten lakikäsitysten alla jo muutaman vuosituhannen, vaikka nykyaikaisten

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

1. Millä tavoin antropologia on Peacockin mukaan holistista? (9 p.)

1. Millä tavoin antropologia on Peacockin mukaan holistista? (9 p.) Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2010 Arvostelussa on kiinnitetty huomiota vastaajan argumentoinnin selkeyteen, analyyttisyyteen, kokonaisuuden

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT

VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT VARHAISKANTAISET USKONNOT ELI ALKUPERÄISKANSOJEN USKONNOT Varhaiskantaisten uskontojen kannattajia on tällä hetkellä noin 1,5 % eri uskontojen kannattajista. Varhaiskantaisiksi uskonnoiksi kutsutaan uskontoja,

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b

Pythonin Kertaus. Cse-a1130. Tietotekniikka Sovelluksissa. Versio 0.01b Pythonin Kertaus Cse-a1130 Tietotekniikka Sovelluksissa Versio 0.01b Listat 1/2 esimerkkejä listan peruskäytöstä. > lista=['kala','kukko','kissa','koira'] ['kala','kukko','kissa','koira'] >lista.append('kana')

Lisätiedot

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät

Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Kääntämisen sisäkkäiset etenevät ympyrät Tommi Nieminen tommi.nieminen@uef.fi Itä-Suomen yliopisto KäTu XIII Kääntämisen ja tulkkauksen yhteisöt... Helsinki Sisäkkäiset etenevät ympyrät Kuvio jota kukaan

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh)

Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) Kymmenen kysymystä, vastataan kuuteen (6). Yleensä 2 kysymystä / kurssi yhdeksän pisteen arvoiset jokerit usein synteettisiä, ainerajat (Bi, Hi, Yh) ylittäviä. Vastaa kaikkiin kuuteen tehtävään nolla pistettä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Mihin johtajuutta tarvitaan? 2. Moos 32:1-6

Mihin johtajuutta tarvitaan? 2. Moos 32:1-6 Johtajuus Mihin johtajuutta tarvitaan? 2. Moos 32:1-6 Johtaminen Tietyt lainalaisuudet ovat johtamisessa läsnä 1. Organisointi 2. Ihmissuhteet Tietyt asiat voivat vaikuttaa lopputulokseen johtamistaidoista

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot