Clastres, Pierre: Society Against the State: Essays in Political Anthropology. New York, Zone Books ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Clastres, Pierre: Society Against the State: Essays in Political Anthropology. New York, Zone Books. 1989. ISBN 978-0-942299-01-4"

Transkriptio

1 Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valintakoe Arvosteluperusteet Kesä 2012 Arvostelussa on kiinnitetty huomiota vastaajan argumentoinnin selkeyteen, analyyttisyyteen, kokonaisuuden hahmottamiseen, yhdistely- ja vertailukykyyn sekä vastauksen jäsennykseen ja kykyyn määritellä tarkasteltavat ilmiöt ja käsitteet. Jos vastaaja on selvästi ymmärtänyt ja esittänyt keskeiset argumentit, on vastauksesta voinut saada lisäpisteitä, vaikka käytetyissä esimerkeissä olisikin puutteita, kuitenkin niin, että maksimipistemäärä kysymystä kohden on yhdeksän pistettä. Pisteitä on voinut saada joidenkin vastauksen osien erinomaisuudesta. Vakavista virheistä ja täysin asiayhteyteen kuulumattomista tiedoista on voinut saada miinuspisteitä. Kirjallisuuskoe Clastres, Pierre: Society Against the State: Essays in Political Anthropology. New York, Zone Books ISBN Miten guiyakien työnjako ja sukupuoli liittyvät toisiinsa Clastresin mukaan? 9p. a) Sukupuoli ja työnjako (0-3 p.) Clastresin mukaan guiyakien keskuudessa vallitsee voimakas sukupuolten vastakkainasettelu, joka liittyy niin sosiaaliseen elämään, työnjakoon sekä talouteen. Miesten ja naisten maailmat muodostavat kaksi erillistä aluetta. Erillisyys näkyy myös kielessä, Clastres mainitsee kielellisen työnjaon, joka näkyy miesten ja naisten erilaisessa laulussa. Miehet laulavat iltaisin yksilöllisiä omakohtaisia ylistyslauluja vaikka kaikki miehet laulaisivat yhtä aikaa, jokainen laulaa omaa lauluaan. Naiset laulavat surullisia valituslauluja tietyissä tilanteissa. Guiyakien työnjako on harvinaisen eroteltua. Siinä missä jotkut kansat erottelevat miesten ja naisten työt mutta eri tehtävät palvelevat komplementaarisesti samaa päämäärää, esimerkiksi viljelyä, niin että sekä miesten että naisten työpanosta tarvitaan eri vaiheissa, guiyakeilla ei ole mitään tehtävää, joka katsottaisiin sopivaksi molemmille. Metsästäjä-keräilijöiden ollessa kyseessä yleensä miehet metsästävät ja naiset keräilevät, mutta guiyakien asuttamilla alueilla kerättävä ravinto on vaikeasti saavutettavaa. Miehet hoitavat sekä metsästyksen että keräilyn. Naiset laittavat ruokaa ja hoitavat lapsia, lisäksi heidän tehtävänsä on kantaa tavarat leiristä toiseen. Metsästäjä-keräilijöille siirtyminen on tärkeää ja tapahtuu usein. Clastres kuvaa tilannetta sanomalla, että miehet ovat tuottajia ja naiset kuluttajia. Clastres vertaa miesten ja naisten suhdetta myös metsästäjän ja saaliin suhteeseen. Guiyaki-metsästäjä ei koskaan syö omaa saalistaan vaan antaa sen muille. Johtuen guiyakien epäsuhdasta miesten ja naisten määrissä he harjoittavat polyandriaa: naisilla on usein kaksi aviomiestä. Tämä tarkoittaa sitä, että miehen suhde sekä saaliiseen että naisiin välittyy toisten miesten kautta. b) Sukupuoli ja tila (0-1p.) Työnjako ja sukupuolten erillisyys näkyvät myös siinä, miten eri tilat näyttäytyvät eri näkökulmista. Clastresin mukaan guiyakien nomadisuus ja toimeentulon muoto tuottaa

2 erilaisen tilanjaon kuin paikallaan pysyvillä viljelijöillä, joilla tila jakautuu asutettuun kylään ja ympäröivään luontoon. Guiyakeilla keskeiset tilat, metsä ja leiri, saavat eri sukupuolten näkökulmista aivan erilaiset merkitykset: miehille metsä on vaaran ja toiminnan tila ja leirissä levätään tai suoritetaan monotonisia rutiinitoimenpiteitä naisille taas leiri näyttäytyy toiminnan tilana ja metsä on yksitoikkoinen ja neutraali tila jonka läpi kuljetaan seuraavalle leirille. c) Jousi ja kori (0-3p.) Guiyakien sukupuolitettu työnjako ja sosiaalinen elämä kiteytyy kahteen esineeseen, jotka symboloivat miesten ja naisten työtä ja tehtäviä: miesten jousi ja naisten kori. Clastres luonnehtii näiden esineiden olevan väline, merkki ja yhteenveto eri sukupuolten olemassaolon tyyleistä. Lapset saavat jo pienenä pienoisversion sukupuolelleen kuuluvasta esineestä, jonka käyttöä he alkavat opetella. Myöhemmin nuori valmistaa itse oman esineensä. Esineet haudataan henkilön kuoleman jälkeen, koske ihmisen symboli ei voi elää häntä itseään kauemmin. Jousi ja mies, kori ja nainen nämä neljä termiä muodostavat kaksi vastaparia. Guiyakeilla on neutraaleja työvälineitä, joita molemmat sukupuolet voivat käyttää, mutta jousi ja kori ovat niin pitkälle sukupuoleen sidottuja esineitä, ettei miesten tule koskea koriin eikä vastaavasti naisten sovi koskea jouseen. Miehelle koriin koskeminen tuottaa häpeää, nainen pelkää koskea jouseen tämä yhdistelmä onkin vakavampi asia, joka tuottaisi metsästäjälle epäonnea, panén. Koriin koskeminen vie mieheltä tämän miehuuden, ja tekee hänestä metaforisesti naisen. d) Kaksi miestä, jotka kantavat koria (0-2p.) Clastres kuvaa kaksi tapausta, joissa mies on luopunut jousestaan ja tarttunut koriin. Ensimmäinen mies, Chachubutawachugi, oli leski ja pané, eikä tämän takia kelvannut enää naisille edes toiseksi aviomieheksi. Hän ei ollut tyytyväinen osaansa ei-miehenä. Hän ei kantanut jousta, mikä teki hänestä miehenä vajaan, mutta hän ei myöskään sopeutunut naisten osaan. Hän ei sopinut luokitteluun, mies, joka ei ollut metsästäjä oli kirjaimellisesti ei-missään. Toinen esimerkki, Krembegi, oli kokonaan luopunut miehuudestaan ja eli naisena naisten joukossa vaikuttaen tyytyväiseltä asemaansa. Homoseksuaalina hänellä oli myös sukupuolisuhteita miesten kanssa. Clastresin kuvaamat miehet kantoivat koriaan eri tavalla, ensimmäinen eri tavalla kuin naiset vaikka tämä tapa oli hankalampi ja toinen samoin kuin naiset. Chachubutawachugi lauloi ainoastaan jos hänen täytyi osallistua tiettyyn seremoniaan, Krembegi ei laulanut ollenkaan. Muiden asenteet heijastelivat heidän asemaansa, ensimmäistä pilkattiin ja häneen suhtauduttiin jossain määrin vihamielisesti, kun taas toisella oli selkeämpi asema luokittelujärjestelmässä ja hänet hyväksyttiin paremmin. 2. Miten Clastres analysoi chulupien huvittavia tarinoita? (9 p.) a) Myyttien tutkimuksesta ja niiden kulttuurisesta merkityksestä (0-2 p.) Clastres aloittaa toteamalla, että Claude Levi-Strauss ja strukturaalinen analyysi ovat osoittaneet, etteivät myytit ole vain tyhjää puhetta. Ne on syytä ottaa vakavasti eikä myyttistä ajattelua ole syytä väheksyä. Samalla myyttejä ei saa kuitenkaan ottaa liian vakavasti. Ei saa jättää huomioimatta huumoria, eikä se ole yhteen sopimaton vakavuuden kanssa; myytti voi

3 yhtä aikaa käsitellä vakavia asioita ja naurattaa. Jos halutaan ymmärtää myyttejä, on otettava myös naurun merkitys huomioon. Intiaanien elämä voi olla monilta osin rankkaa, mutta Clastres muistuttaa, ettei se ole pelkkää huolta, vaan elämän kuuluu myös rentoutuminen. Clastres nostaa esiin absurdiuden tajun ja peloille nauramisen ja huomauttaa, että myytit viihdyttävät vähentämällä olemassaolon dramaattisuutta. Huvittavilla myyteillä on myös pedagoginen merkitys, ne käsittelevät ja siirtävät kulttuuria eteenpäin ja Clastres nimittääkin niitä Intiaanien iloiseksi tieteeksi. b) Kaksi esimerkkiä chulupeilta (0-2p.) Nämä myytit ovat yleisesti tunnettuja kansan keskuudessa, mutta paras nauru saadaan, kun kertojaksi pyydetään kokenut ja taitava myytinkertoja. Myyttejä nauhoitettaessa kertojan ääni peittyi välillä nauruun, eikä Clastres itsekään meinannut pysyä vakavana. Ensimmäinen myytti kertoo miehestä, jolle ei voi sanoa mitään. Tämä vanha shamaani ottaa kaiken kirjaimellisesti ja ymmärtää väärin hänelle annetut ohjeet. Hän kutsuu koko kylän syömään, vaikka ruokaa on vain harvoille. Hänen parannusrituaalinsa rikkoo kaikkia sääntöjä ja myytin lopussa hän pyrkii hyväksikäyttämään lapsenlapsiaan. Toinen myytti kertoo jaguaarin seikkailuista. Jaguaari yrittää tehdä samoin kuin muut eläimet, juosta oksilla kuin lisko ja lopulta lentää korkealla kuin korppikotka, mutta epäonnistuu aina. Ilman pientä lintua, joka kerta toisensa jälkeen herättää sen henkiin, Jaguaaria ei olisi enää edes olemassa. c) Clastresin analyysi (0-3 p.) Clastresin mukaan analyysin tarkoitus on ensinnäkin ymmärtää miksi nämä tarinat ovat hauskoja sekä miten myytit muistuttavat toisiaan muutenkin kuin naurattavuutensa vuoksi. Myyteissä vanha shamaani on taitamaton, groteski ja naurettava. Jaguaari on kaikkien huijattavissa oleva typerys, joka ei pärjää ilman lintua. Shamaani ja jaguaari kuvataan tyhminä ja turhamaisina, ne eivät ansaitse myötätuntoa vaan pilkkaa. Clastres vertaa tätä shamaanien ja jaguaarien todelliseen asemaan. Todellisuudessa molemmat ovat vaarallisia, pelottavia, kunnioitettuja ja vihattuja, mutta eivät naurettavia. Shamaaneilla on runsaasti auktoriteettia ja arvovaltaa, hän on tärkeä, kunnioitettu, arvostettu ja pelätty hahmo. Shamaani on ainoa ryhmässä jolla on yliluonnollisia voimia, hän kontrolloi henkien ja kuolleitten maailmaa; tiedollaan ja taidollaan hän voi parantaa sairaita, mutta tuoda myös kuolemaa. Yllättävät tapahtumat voidaan tulkita shamaanin syyksi ja silloin käy usein niin, että hänet tapetaan. Jaguaari taas on taitava metsästäjä, jolla on samat saaliit kuin intiaaneilla. Se voidaan nähdä tasa-arvoisena kilpailijana. Jaguaari on myös ihmiselle vaarallinen, se voi hyökätä ihmisten kimppuun, vaikkakin tämä on harvinaista. Normaali elämässä nämä hahmot ja nauru eivät kuulu yhteen. Clastres esittää analyysin yhteenvedon seuraavasti: 1) myytit esittävät shamaanit ja jaguaarit groteskeina ja naurettavina 2) niiden todellinen asema on päinvastainen ja siksi naurun ulottumattomissa 3) tämä ristiriita sovitetaan kun myytin pilkkaava tarkoitus huomioidaan: myytissä tehdään, mikä tosielämässä on kiellettyä Myytti haastaa ja tuo pelon ja kunnioituksen kohteen lähemmäs. Clastres nostaa esiin myytin katarttisuuden; on vapauttavaa nauraa pelon kohteelle. Pelot voidaan voittaa kahdella tavalla: tappamalla pelon kohde, tai tappamalla se symbolisesti naurulla luomalla niistä naurettavia

4 versioita. Huvittavissa myyteissä kaikki on käännetty ylösalaisin, liioiteltua ja sopimatonta. Esimerkiksi shamaani valitsee henkieläimekseen käärmeen tai pikkulinnun sijaan aasintamman, kömpelönä ja itsepäisenä pidetyn eläimen. Hänen kaikki toimintansa, laulunsa mukaan lukien on vääränlaista. Jaguaari yrittää järjettömiä temppuja. d) Myyttien yhtäläisyydet (0-2 p.) Clastres nostaa esiin myös myyttien syvemmän samankaltaisuuden. Molemmissa kuvataan transformaatiota, matkaa ja vaikeuksia. Clastres vertaakin myyttejä toiseen tunnettuun myyttiseen käsitteeseen: shamaanin matkaan aurinkoon. Ennustaakseen taitava shamaani voi matkata auringon luo kysymään tältä neuvoa. Samat vaiheet esiintyvät myös huvittavissa esimerkeissä: matka aurinkoon tehdään ryhmässä kuten vanhan shamaanin parannusmatka, on voitettava tietyt esteet päästäkseen auringon luo. Huvittavat esimerkit ovat siis parodiaa matkasta aurinkoon kaksinkertaista pilkkaa. Vanha hölmö shamaani ja jaguaari eivät kuitenkaan selviydy koetuksistaan vaan jäävät kauas päämäärästään jaguaari yrittää lentää vahalla kiinnitetyillä lainasiivillä, aurinko sulattaa vahan ja jaguaari putoaa maahan. Clastres kysyy vielä, miten jaguaari liittyy matkaan aurinkoon ja toteaa, että shamaaneilla ja jaguaareilla on muutakin yhteistä kuin niitä kohtaan tunnettu pelko ja kunnioitus. Parhaat shamaanit voivat muuttua jaguaareiksi, eli metaforisesti shamaanit ovat jaguaareja. Tämä toimii toisinkin päin, myyttien mukaan aiemmin jaguaarit olivat pahoja shamaaneja, jotka söivät potilaansa. Hahmoina shamaani ja jaguaari auttavat toinen toisensa tulkitsemisessa. Aineistokoe Koeaineistona on kaksi otetta Rafael Karstenin teoksesta Luonnonkansojen yhteiskuntaelämä (1928). 3. Aineistossa 1 Karsten kuvailee luonnonkansojen hallituselimiä. Pohdi Karstenin näkemyksiä yhteiskunnallisesta vallasta Clastresin kirjaan nojautuen. 9 p. a) Karstenin mainitsemat esimerkit yhteiskunnallisesta vallasta (0-1p.) Karsten antaa useita esimerkkejä hallintakäytännöistä. Hän mainitsee usein ilmenevän vanhinten neuvoston, mutta toteaa, että se ei ole organisoitu hallitusvalta ja että Australiassa on vain hallituksen alkeita, kuten monilla muilla vastaavalla kehitysasteella. Kehitysasteista puhuminen osoittaa Karstenin evolutionistisen selitysmallin. Karsten luettelee päällikölle kuuluvia tehtäviä, kuten maaoikeuksien omistaminen ja/tai jakaminen, ruoan jakaminen, välittäminen riita-asioissa, sekä ryhmän edustaminen ja kaunopuheisuus. Hän kuvaa hallituslaitosten muotoja, esittäen että niitä on kolme: yksi tai kaksi päällikköä/kuningasta sekä joissain tapauksissa neuvosto, neuvosto yksin ja kolmantena aligarkia, harvain valta, jolloin johdossa on aateliin kuuluvia tai ominaisuuksien perusteella valittuja miehiä. Kuten Clastreskin, Karsten toteaa, että sodan ja rauhanaikaiset johtajat ovat Pohjois- ja Etelä-Amerikassa usein eri henkilöt ja nämä päällikköroolit ovat erilaiset. Sotapäällikkyys on yleensä tilapäistä laatua, minkä takia Karsten pitääkin rauhanpäälliköitä varsinaisina päälliköinä, joiden valta on pysyvämpi ja yleensä perinnöllinen, vaikkakaan heillä ei ole tuomiovaltaa. Päällikön ominaisuuksiksi Karsten listaa henkilökohtaisen

5 urheuden, älyn, kaunopuheisuuden, sotilaallisen kokemuksen ja noitataidot. Hän huomauttaa, että kuninkaat ja uskonto yhdistetään usein myös korkeammilla tasoilla. Karsten pohtii myös, miten johtajuus saavutetaan. Hän mainitsee perinnöllisyyden, ominaisuuksien nojalla kohoamisen sekä neuvoston valinnan. Ominaisuuksista Karsten korostaa henkisiä ja maagillisia kykyjä. Yhdessä iän tuoman kokemuksen kanssa nämä herättävät pelkoa ja kunnioitusta. b) Vallan määrittely Karstenin mukaan (0-2,5p.) Karsten ei anna tarkkaa määritelmää hallinnon ja vallan olemuksesta, hän käyttää käsitteitä kuten todellinen poliittinen merkitys mutta ei kerro tarkemmin mitä se on. Karstenin tekstissä ilmenee länsimaisen pakkovallan pitäminen vallan olemuksen esikuvana ja evolutionistinen ajatus kohti valtiota kulkemisesta, joita Clastres kritisoi. Karstenin tekstistä ilmenee Clastresin kritisoima tapa verrata ja nähdä primitiiviset systeemit puutteellisina eurooppalaisiin verrattuna. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tarkoitetaan koko heimoa, voimme puhua hallituksesta varsinaisessa merkityksessä. Tässä näkyy myös, että Karsten etsii keskitettyä hallintoa ja tekee eron klaanien ja muiden pienempien ryhmien päälliköitten ja heimonpäällikön välille. Karsten mainitsee useita erilaisia vallanmuotoja, vaikkei niitä tarkemmin määrittelekään. Näitä ovat hallitusvalta, arvovalta, vaikutusvalta ja tuomiovalta, kaikkien taustalla piilee ajatus vallasta mahdollisuutena saada toiset tekemään oman tahtonsa mukaan. Clastres pohtii paljon vallan syntyä ja olemusta, ja Karstenkin nostaa esiin kysymyksen vallan juurista. Hän toteaa, että sodankäynti ei ole luonnonkansojen normaalitila, eikä siksi ratkaiseva syy heimonpäällikkyyden syntyyn. Karsten kiistää myös James Frazerin väitteen, että heimonpäälliköt olisivat kehittyneet noidista ja toteaa, että päälliköt ja noidat kuuluvat eri yhteiskuntaluokkiin. c) Clastresin kritiikki ja argumentti (0-3,5p.) Clastres kritisoi antropologiassa ilmenneitä valtakäsityksiä erityisesti kirjansa ensimmäisessä luvussa. Hän huomauttaa, että koko vallan käsite vaatii tarkistusta, samoin kuin tieteenalan näkökulma politiikkaan. Clastresin mukaan valta yleensä mielletään käskyvallaksi, pakoksi, väkivallaksi. Vallan luonteen, lähteen ja historiallisen kehityksen selvittäminen vaatii kuitenkin lähempää tarkastelua. Clastres siis lähestyy samoja kysymyksiä ja käyttää samoja etnografisia esimerkkejä kuin Karstenkin mutta hän peräänkuuluttaa toisenlaista näkökulmaa. Clastres kritisoi sitä, että arkaaiset muodot joita Karstenkin käsittelee on luokiteltu esimerkiksi Lapierren mukaan niin, että yhteiskunnat asetetaan jatkumolle jossa katsotaan olevan enemmän tai vähemmän poliittista valtaa. Tämä näkyy myös Karstenin lähestymistavassa. Valta määritetään etukäteen länsimaisen mallin mukaan hierarkkisena ja käskyauktoriteettina. Clastres huomauttaa, että henkilökohtaisen vaikutusvallan korostaminen, kuten Karsten tekee, on naiivi ja etnosentrinen käsitys. Sama vinouma toistuu monissa tutkimuksissa, valtion alkioita nähdään kaikkialla ja toiset yhteiskunnat määritellään puutteen kautta. Clastresin mukaan tässä sinänsä yleinen etnosentrismi nostetaan tieteeksi ja lopulta ideologiaksi, jonka tehtävä on vain korostaa eurooppalaista ylemmyyttä. Clastres kritisoi myös Kastrenin tekstissä ilmenevää evolutionistista näkemystä, jossa ensin verrataan yhteiskuntia eurooppalaiseen valtioon ja sitten luodaan jatkumo eri muotojen välillä

6 vaikka evolutionismista Clastresin mukaan on eksplisiittisesti luovuttu, nämä näkemykset ovat edelleen implisiittisesti mukana. Clastres peräänkuuluttaa relativistista näkemystä, joka ottaa toiset vakavasti ja kyseenalaistaa vallitsevat käsitteet ja näkemykset. Clastres pohtii politiikan ja vallan määritelmiä ja olemusta. Hän kiistää väitteen välittömästä, apoliittisesta sosiaalisesta kontrollista. Hän ei myöskään hyväksy ajatusta, että pakkovallan puute merkitsisi täydellistä vallan puutetta ja esittää, että kaikki yhteisöt ovat poliittisia vaikka toisenlainen poliittisuus olisikin erilaista ja vaikeasti käsitettävää. Clastres'n mukaan 1) poliittinen valta on universaalia mutta on havaittavissa kaksi erityyppistä muotoa: pakkovalta ja ei-pakottava valta. 2) pakkovalta on siis vain yksi malli, eikä edusta vallan syvintä olemusta. 3) Silloinkin kun eurooppalaista valtiota muistuttavaa poliittista instituutiota ei löydy, jotain poliittista on. Valta ei ole ihmisluonnossa, mutta se on olennainen osa yhteiskuntaa. Väkivalta sen sijaan ei ole tarpeellista. Clastres problematisoi kysymyksiä, joita Karsten tuntuu pitävän itsestäänselvyyksinä, kuten mitä on poliittinen valta? Clastresille tämä on pohjimmiltaan sama kysymys kuin mitä on yhteiskunta ja historia? Miksi ja miten siirrytään ei-pakosta pakkovaltaan? Clastresin mukaan vallan ja politiikan tutkimuksessa tarvitaan täydellinen näkökulman muutos, jota hän vertaa kopernikaaniseen vallankumoukseen. Jos katsomme avoimemmin muita yhteiskuntia, saavutamme paremman ymmärryksen omastammekin. d) Clastresin esimerkit ei-pakottavasta vallasta (0-2p.) Esimerkkinä radikaalisti erilaisesta yhteiskuntamuodosta Clastres esittää Pohjois- ja Etelä- Amerikan alkuperäiskansat. Nämä ovat esimerkki siitä, miten yhteisössä voi olla politiikkaa ja valtaa ilman hierarkiaa ja väkivaltaa. Useimmat ryhmät ovat tasa-arvoisia ja demokraattisia, päälliköllä ei auktoriteettia, siinä mielessä että häntä olisi toteltava. Joillain ei ole edes päällikkösanaa tai -instituutiota. Päälliköillä ei ole käskyvaltaa, paitsi erityisissä tilanteissa, sodassa tämä yhdistää eri intiaanikansoja, vaikka muuten eri kulttuurit vaihtelevat paljon. Clastres kuvaa päällikön velvollisuuksia samoin kuin Karsten. Heillä on sama näkemys etnografisesta kuvauksesta, mutta he tulkitsevat samoja faktoja eri näkökulmista. Clastresin mukaan päällikön kolme tärkeää velvollisuutta on ylläpitää rauhaa, jakaa anteliaasti omaisuutensa, ja olla hyvä puhuja. Myös Clastres nostaa esiin eron sodan ja rauhanaikaisen päällikön roolien välillä. Clastres kuvaa Amerikan tilannetta sanomalla, että päällikkö on ryhmän vanki, ei päinvastoin. Hänen erityinen asemansa rakentuu monilla tavoin, usein päällikkö on ainoa joka saa monta vaimoa tämä rikkoo vaihtosuhteen päällikön ja ryhmän välillä ja luo tilanteen, jossa vaimot ovat ikään kuin lahjoja vailla vastinetta. Myös puhuminen on tärkeää. Clastresin mukaan puhe ja valta kuuluvat kyllä yhteen, mutta kieli on tässä tapauksessa väkivallan vastakohta. Hän kuvaa päällikön puherituaalia, tämän täytyy puhua säännöllisesti ryhmälle, mutta kukaan ei kuuntele. Jos päällikkö yrittää muuttaa puheen luonnetta ja komentaa, ryhmä voi hylätä hänet. Kieltämällä vaihto kielletään yhteisöllisyys näin estetään pakkovallan ja auktoriteetin nousu. Clastres näkee tässä poliittisessa muodossa auktoriteetin radikaalin ja aktiivisen hylkäämisen, vallan negaation ja neutraloinnin. Clastres toteaa kuitenkin, että kaikki valtiot ovat joskus olleet primitiiviyhteisöjä, miksi siirtyminen pakkovaltaan ja kohti valtiota on tapahtunut? Hän päätyy toteamaan, että tätä ei voi tietää, ja että hän on tutkimuksessaan kuvannut niitä tekijöitä, jotka estävät tämän.

7 4. 2. Aineistossa 2 Karsten käsittelee initiaatioseremonioita. Vertaa Karstenin esittämiä ajatuksia initiaation merkityksestä Clastresin näkemyksiin. 9 p. a) Karsten näkee initiaation olennaisesti uskonnollis-maagillisena tapahtumana (0-2p). Karsten puhuu samankaltaisista etnografisista esimerkeistä kuin Clastres, mutta tulkitsee niitä eri tavalla. Karsten nojaa evolutionistiseen selitysmalliin, hän asettaa kansoja asteikon eri kohtiin puhuessaan alemmilla asteilla olevista ryhmistä ja toisaalta kulttuuri-ihmisistä. Karsten kritisoi ajatusta, että initiaatiossa on kyse vain tietyn ryhmän jäseneksi tulo, josta arvet ja jäljet kertovat. Clastres pitkälti käsittelee tätä, mutta tarjoaa syvemmän tulkinnan ryhmänjäsenyydestä ja sen merkityksestä. Karsten esittää tekstissään, että on otettava huomioon initiaatiomenojen olennainen uskonnollis-maagillinen sisällys. Riittien yleinen tarkoitus on enentää ihmisruumiin luontaista maagillista voimaa. Tämän Karsten näkee liittyvän luonnonihmisen maailmankatsomukseen, nämä eivät ymmärrä luonnon ilmiöitä ja kokevat olevansa koko ajan henkien uhkaamia, taikauskoisessa kamppailussa yliluonnollisia voimia vastaan. Tähän tarvitaan vastustuskykyä, jota riitit lisäävät. Riitit sijoittuvat kriitillisiin ajankohtiin, kun ihminen tarvitsee suojelua ja karaisua. Initiaation aikuistumisen hetkellä Karsten nostaa tärkeimmäksi riitiksi. Karsten huomauttaa, että näiden kansojen pitäminen julmana riittien perusteella on kuitenkin väärinkäsitys, kokeet ovat välttämättömiä menestykselle. Kaikki onni tai onnettomuus nähdään johtuvan yliluonnollisista voimista ja elämä on täynnä vaaroja. Yksilöä pitää siis karaista. Karsten nostaa esiin myös päällikön ja noidan initiaation, ja kuinka heille aiheutettu kärsimys on suhteutettu aseman vaatimaan voimaan. Karsten toteaa, että riittiin kuuluu myös ryhmän jäsenyys ja sen symbolinen merkitys, sekä puhtaasti sosiaalinen merkitys, mutta Karsten ei kuitenkaan täsmennä, mitä hän näillä tarkoittaa. Karsten luokittelee erilleen riittien merkityksiä ja selitystapoja ja toteaa, että uskonnollisen ja maagillisen merkitystenselittämiseen tarvitaan uskontotiedettä ennemmin kuin sosiologiaa. b) Keho, laki ja kirjoitus (0-3 p.) Clastres yhdistää tekstissään kehon, lain ja kirjoituksen. Kaikki laki on kirjoitettua kaikki kirjoitus on lakia, eikä kukaan saa unohtaa lain tärkeyttä. Meillä koulutus iskostaa lain ihmiseen, mutta lisäksi Clastres antaa esimerkkejä kommunistivankileireiltä ja Kafkan kirjoista, miten laki voidaan kirjoittaa vankien kehoon. Nämä ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, miten kirjoitus liittyy erilliseen despoottiseen lakiin. Clastresin mukaan arvet ovat samalla tavalla kirjoitusta kehoon, primitiiviset yhteisöt tekevät jälkiä ja ovat sikäli kirjoitustaidottomia. Äärimmäisen esimerkit kivusta ja arvista eivät Clastresin mukaan selity masokismilla, vaan halulla olla uskollinen primitiiviselle laille. Clastres nostaa esiin myös tiedon luonteen ja kehon funktion riitissä. Siirtymäriitit järjestävät koko sosiaalista ja uskonnollista elämää ja riiteissä kajotaan aina kehoon. Keho on välitön, se kantaa ajan, siirtymän ja kohtalon merkkiä. Riitissä paljastettu salaisuus ottaa koko kehon haltuunsa, yksilöllinen keho ja heimon eetos kohtaavat. Keho välittää tietoa ja tieto kirjoitetaan kehoon. Tavat vaihtelevat, mutta on yleistä, että yksilön on kärsittävä ja siedettävä kärsimys tyynesti, Clastresin mukaan kidutus kuuluu olennaisesti primitiivisiin siirtymäriitteihin.

8 c) Kidutuksen funktio ja merkitys (0-4 p.) Clastres toteaa, että klassinen näkemys kidutusta sisältävien riittien merkityksestä on, että yksilön kestävyys ja kunto testataan. Tätä näkemystä Karsten edustaa sanoessaan kokeiden olevan välttämättömiä yksilön menestykselle. Kidutuksella on kaksi selvää funktiota: yksilön kestävyyden osoittaminen ja ryhmänjäsenyys näitä myös Karsten käsittelee, vaikka hän tulkitsee ne eri tavalla. Clastres kuitenkin huomauttaa, että kärsimys opettaa yksilölle jotain yhteisöltä. Keho on muisti ja tuska ja arvet varmistavat muistamisen senkin jälkeen kun tuska on unohtunut, jäljet jäävät. Yhteisö tekee merkkinsä nuorten kehoon, ne todistavat ikuisesti kokemuksesta: olet ryhmän jäsen, yksi meistä. Riitin pedagogiikka ei välity dialogissa; se on yksisuuntaista opetusta. Kokelaan tehtävä on osoittaa hiljaisuudella myöntymyksensä, ottavansa vastaan ryhmän täysivaltaisen ja tasaveroisen jäsenyyden: kukaan ei ole enemmän, eikä vähemmän kuin kukaan muu. Tämä on se salaisuus, jonka riitti välittää. Primitiivinen laki on vastakkainen valtion hierarkkiselle ja pakottavalle laille, jälki kehossa sanoo: sinä et halua valtaa muiden yli, sinä et halua alistua. Primitiivinen laki ei hyväksy valtaa erillisenä yhteisöstä. Tämä ei-erillinen laki voidaan kirjoittaa ainoastaan ei-erilliseen kohtaan: kehoon. Kidutuksen julmuus ennaltaehkäisee siis vielä pahempaa julmuutta, joka vallitsee epätasa-arvoisessa valtiossa tämä on osoitus villien mielen syvyydestä.

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4):

Ilpo Halonen Aristoteleesta uuteen retoriikkaan LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (1/4): LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Retoriikan synty (3/4): 6. Aristoteleesta uuteen retoriikkaan KIRJALLISUUTTA: Aristoteles, Retoriikka. Runousoppi. Teokset IX, Gaudeamus, Helsinki 1997. Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa, Puhetaito, Helsingin Kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö 1 Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö Johdanto Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti kirjoitettu laki, olemmehan eläneet erilaisten lakikäsitysten alla jo muutaman vuosituhannen, vaikka nykyaikaisten

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Identiteetti identifikaatio - ja valinta

Identiteetti identifikaatio - ja valinta Heikki Mäki-Kulmala (Tay) Identiteetti identifikaatio - ja valinta Kenneth Burken mukaan Uuden retoriikan edustajia Stephen Toulmin 1922-2009 CHAIM PERELMAN (1912-1984) Kenneth Burke 1897-1993 Aristoteles

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos

Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Terhi Utriainen HY, Maailmankulttuurien laitos Uskontotiede Kuolema oman elämän keskellä ja omien arvojen mukaisesti Ars moriendi; kuolemisen taito? Monikulttuurisuuden haasteet: islam ja buddhalaisuus

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa

Kuntoutuspäivät : Kuntoutuksen marginaalissa Kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011: Kuntoutuksen marginaalissa Puheenjohtajat: tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö ja professori Ullamaija Seppälä, Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Klassinen kuva vaikutuksista politiikkaarvioinneissa (ympäristö)vaikutuksia Tavoiteltuja

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous

Vastaus Laakin ponteen. Edustajiston kokous Vastaus Laakin ponteen Edustajiston kokous 15.10. Alkuperäinen ponsi Tämän ponnen hyväksyessään edustajisto velvoittaa hallituksen tuomaan edustajiston tietoon selvityksen siitä, millä tavoin... AYY taloudellisesti

Lisätiedot

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16

Kulttuuri. Yhteisiä ja eroavia piirteitä. 3. maaliskuuta 16 Kulttuuri Yhteisiä ja eroavia piirteitä Kulttuuri Tulee sanasta colere = viljeleminen Kulttuuri kahtena Kulttuuri on henkistä ja fyysistä toimintaa, sekä tämän toiminnan tulokset https://www.youtube.com/watch?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot