LUOTTAMUKSELLINEN. Komission lausunto Tšekin tasavallan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOTTAMUKSELLINEN. Komission lausunto Tšekin tasavallan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi"

Transkriptio

1 LUOTTAMUKSELLINEN Komission lausunto Tšekin tasavallan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

2 Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Tšekin tasavallan suhteet Historialliset ja geopoliittiset yhteydet Tšekin tasavallan kanta Euroopan unioniin Sopimussuhteet Liittymistä valmisteleva strategia Kauppasuhteet Yleisarvio B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET Poliittiset arviointiperusteet 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentin toiminta 2

3 Toimeenpanovallan rakenne Toimeenpanovallan toiminta Tuomiovallan rakenne Tuomiovallan toiminta 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu 1.3 Yleisarvio 2. Taloudelliset arviointiperusteet 2.1 Taloudellinen tilanne Tausta Vapauttaminen Vakauttaminen Rakennemuutos Rahoitusala Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys 2.2 Talous jäsenyyden näkökulmasta Johdanto Toimiva markkinatalous Edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista Näkymät ja tärkeimmät tavoitteet 2.3 Yleisarvio 3. Edellytykset täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet 3

4 3.1 Rajattomat sisämarkkinat Neljä vapautta Yleinen toimintaympäristö Tavaroiden vapaa liikkuvuus Pääomien vapaa liikkuvuus Palveluiden vapaa liikkuvuus Henkilöiden vapaa liikkuvuus Yleisarvio Kilpailu 3.2 Innovaatiot Tietoyhteiskunta Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso Tutkimus ja teknologinen kehittäminen Televiestintä Audiovisuaalinen ala 3.3 Taloutta ja verotusta koskevat kysymykset Talous- ja rahaliitto Verotus Tilastot 3.4 Politiikat eri aloilla Teollisuus Maatalous Kalastus Energia Liikenne Pienet ja keskisuuret yritykset 3.5 Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus 4

5 Työllisyys ja sosiaaliset kysymykset Aluepolitiikka ja koheesio 3.6 Elämänlaatu ja ympäristö Ympäristö Kuluttajansuoja 3.7 Oikeus- ja sisäasiat 3.8 Ulkosuhteisiin liittyvä politiikka Kauppa ja kansainväliset taloussuhteet Kehitysyhteistyö Tulli Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 3.9 Varainhoitoa koskevat kysymykset Varainhoidon valvonta Vaikutukset yhteisön talousarvioon 4. Hallintojärjestelmän kyky soveltaa yhteisön säännöstöä 4.1 Hallinnon rakenteet 4.2 Hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyky 4.3 Yleisarvio C. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT 5

6 Liitteet Parlamentin kokoonpano Yhtenäismarkkinat: Valkoisessa kirjassa vahvistetut toimenpiteet Tilastotiedot 6

7 A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Tšekin tasavalta jätti hakemuksensa Euroopan unionin jäsenyydestä 17 päivänä tammikuuta 1996, ja ministerineuvosto päätti vastaavasti 29 päivänä tammikuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklan, jossa määrätään komission kuulemisesta, mukaisen menettelyn täytäntöönpanemisesta. Edellä sanottu huomioon ottaen komissio antaa tämän lausunnon vastauksena Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön antaa lausunto mahdollisimman nopeasti vuoden 1996 maaliskuussa alkaneen hallitusten välisen konferenssin päätyttyä vuoden 1997 kesäkuussa. Lausunnon taustaa Tšekin tasavallan jättämää jäsenyyshakemusta käsitellään samanaikaisesti yhdeksän muun assosioituneen maan hakemuksen kanssa. Tšekin tasavallan liittyminen Euroopan unioniin on nähtävä osana historiallista kehitystä, jossa Keski- ja Itä-Euroopan maat pääsevät yli 40 vuotta kestäneestä maanosan kahtia jakautumisesta ja liittyvät unionin luomaan rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueeseen. Kööpenhaminassa vuoden 1993 kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki seuraavat päätelmät: Jäseniksi haluavista Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneista maista tulee unionin jäseniä. Liittyminen tapahtuu heti, kun maa kykenee täyttämään jäsenyydestä koituvat velvoitteet täyttämällä taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Jäsenyys edellyttää seuraavaa: hakijamaassa on vakaat toimielimet, jotka takaavat kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun, toimivan markkinatalouden olemassaolo ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimista unionissa, kyky vastata jäsenyyden mukanaan tuomiin velvoitteisiin, mukaan lukien poliittisen, talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. Unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä Euroopan yhdentymisen vauhdin pysyessä ennallaan on myös tärkeä seikka sekä unionin että hakijamaiden yhteisen edun kannalta. Tässä julistuksessa esitettiin poliittiset ja taloudelliset arviointiperusteet Keski- ja Itä- Euroopan assosioituneiden maiden unioniin liittymistä koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto viittasi liittymistä valmistelevan strategian yhteydessä tarpeeseen luoda sellaiset edellytykset, jotka mahdollistavat hakijamaiden asteittaisen ja sopusointuisen integroitumisen erityisesti markkinatalouden kehittämisen, 7

8 hakijamaiden hallinnollisten rakenteiden mukauttamisen, ja vakaan taloudellisen ja valuuttapoliittisen ympäristön luomisen avulla. Lausunnossaan komissio käsittelee Tšekin tasavallan jättämää hakemusta erikseen, mutta samojen arviointiperusteiden mukaisesti kuin muitakin hakemuksia, joista se antaa lausunnon samanaikaisesti. Kyseinen menettelytapa noudattaa Madridissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ilmaisemaa toivomusta hakijamaiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Yksittäisten lausuntojen lisäksi komissio antaa neuvostolle erikseen Agenda tiedonantonsa yhteydessä yleisarvioinnin liittymistä koskevista hakemuksista ja suositukset unionin onnistunutta laajentumista koskevaksi strategiaksi. Samanaikaisesti komissio antaa arvioinnin laajentumisen vaikutuksista unionin politiikkaan. Lausunnon sisältö Lausunnon rakenteessa otetaan huomioon Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppaneuvoston tekemät päätelmät. Siinä: kuvataan Tšekin tasavallan ja unionin tähänastisia suhteita erityisesti assosiaatiosopimuksen puitteissa, eritellään tilanne Eurooppa-neuvoston esittämien poliittisten edellytysten osalta (kansanvalta, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, vähemmistöjen suojelu), arvioidaan Tšekin tasavallan tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Eurooppa-neuvoston esittämien taloudellisten edellytysten osalta (markkinatalous, kyky selviytyä kilpailupaineesta), käsitellään kysymystä Tšekin tasavallan kyvystä omaksua jäsenyyden mukanaan tuomat velvoitteet, toisin sanoen unionin säännöstö sellaisena kuin se on ilmaistu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sekä johdettu oikeus ja unionin politiikat, ja arvioidaan lopuksi yleisesti Tšekin tasavallan tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä unionin jäsenyyttä koskevien edellytysten osalta ja annetaan liittymisneuvotteluja koskeva suositus. Arvioidessaan Tšekin tasavaltaa taloudellisilla perusteilla ja sen kykyä omaksua säännöstö komissio teki myös tulevaisuutta koskevan arvioinnin; komissio on pyrkinyt arvioimaan Tšekin tasavallan kohtuudella odotettavissa olevan kehityksen tulevien vuosien aikana ennen sen liittymistä unioniin ottaen huomioon sen, että myös säännöstö kehittyy jatkuvasti. Tämän vuoksi ja ennakoimatta liittymisen varsinaista ajankohtaa lausunto käsittää noin viiden vuoden keskipitkän aikavälin. Lausuntoa valmistellessaan komissio on saanut runsaasti tietoa Tšekin tasavallan tilanteesta Tšekin tasavallan viranomaisilta sekä hyödyntänyt monia muita tietolähteitä, mukaan lukien jäsenvaltiot ja useat kansainväliset järjestöt. 8

9 b) Euroopan unionin ja Tšekin tasavallan suhteet Historialliset ja geopoliittiset yhteydet Tšekin tasavalta on meriyhteyttä vailla oleva valtio keskellä Eurooppaa; maan keskiosat ovat tasankoa ja reuna-alueet vuoristoa. Sen naapurimaat ovat Itävalta, Saksa, Puola ja Slovakia. Maan pinta-ala on km 2 ja väkiluku 10,3 miljoonaa. Vuodesta 1527, jolloin Hapsburgin Ferdinand I kruunattiin Böömin kuninkaaksi, Tšekin alueet olivat lähes neljän vuosisadan ajan osa Itävalta-Unkaria. Tšekin halu suurempaan itsehallintoon valtakunnassa kasvoi 1800-luvulla. Tšekkoslovakian tasavalta perustettiin vuoden 1918 lokakuussa. Se koostui monista eri kansallisuuksista: vuonna 1921 tehdyn väestönlaskennan mukaan maassa oli 51 prosenttia tšekkejä, 23 prosenttia saksalaisia, 14 prosenttia slovakkeja ja 5,5 prosenttia unkarilaisia. Maa sai perintönä prosenttia Itävalta-Unkarin teollisesta perustasta. Sudeettialueen saksalaisten itsehallintovaatimukset lisäsivät 1930-luvulla jännitettä. Vuonna 1938 tehdyn Münchenin sopimuksen sekä ns. Wienin välityksen rajatarkistusten mukaisesti Saksan rajan läheiset alueet, jotka olivat lähinnä saksalaisten asuttamia, luovutettiin Saksalle ja neljännes Slovakian alueesta luovutettiin Unkarille. Vuoden 1939 maaliskuussa Saksan joukot valtasivat loput Tšekin alueesta. Sodan jälkeen Tšekkoslovakian tasavallan rajat palautettiin entiselleen lukuun ottamatta Rutenian aluetta, joka liitettiin Neuvostoliittoon. Sodan lopulla hallitus antoi asetuksen, jolla sudeettisaksalaisten omaisuus takavarikoitiin ja lähes kaikki heistä pakotettiin lähtemään Tšekkoslovakian alueelta. Tšekkoslovakia oli yksi sodanjälkeisten kansainvälisten taloudellisten järjestöjen perustajajäsenistä (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD vuonna 1945; tullitariffeja ja kauppaa koskeva GATT-yleissopimus vuonna 1948). Vuonna 1948 muodostettiin kuitenkin hallitus, joka koostui ainoastaan kommunisteista liittolaisineen, ja kommunistinen puolue kiristi otettaan vallasta. SEV:ssä sovitun työnjaon mukaisesti Tšekkoslovakia keskittyi raskaan teollisuutensa kehittämiseen. Keskusjohtoisuus höllentyi osittain 1960-luvulla. Kommunistipuolueen sisäisten uudistuspaineiden tuloksena puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi valittiin Alexander Dubšek vuoden 1968 tammikuussa. Politiikan ja kulttuurielämän demokratisointi eli niin kutsuttu Prahan kevät sai raa an lopun, kun Varsovan liiton jäsenet miehittivät maan 21. elokuuta 1968 ja Neuvostoliiton opit palautettiin Gustav Husákin johdolla. Samana vuonna maa otti käyttöön liittovaltiorakenteen, jossa Tšekin ja Slovakian tasavallat olivat erillisiä kokonaisuuksia. Pieni toisinajattelijoiden liike, joka myöhemmin yhdistyi Charta 77 -ryhmään, jatkoi toimintaansa koko ja 80-lukujen ajan. Monien Keski- ja Itä-Euroopan maiden poliittiset levottomuudet vuonna 1989 johtivat protesteihin myös Tšekkoslovakiassa. Poliisi tukahdutti väkivaltaisesti opiskelijoiden mielenosoituksen Prahassa 17. marraskuuta; kansan reaktio tähän sekä Bratislavassa pidetyt mielenosoitukset johtivat Husákin eroon, ja joulukuussa presidentiksi valittiin Charta 77 -ryhmän johtohahmoihin kuulunut Václav Havel. Vuoden 1992 vaaleissa muodostettiin keskustaoikeistolainen kokoomushallitus, joka sitoutui nopeaan talouden rakenneuudistukseen. Vuonna 1996 kokoomushallitus hävisi niukasti ääntenenemmistön. Se onnistui muodostamaan uuden hallituksen, mutta on joutunut hidastamaan talouden rakenneuudistusta. 9

10 Vuoden 1989 jälkeen maan nimi muutettiin virallisesti Tšekin ja Slovakian liittotasavallaksi. Tšekin ja Slovakian poliitikkojen erimielisyyksistä liittovaltion rakenteesta ja talouspolitiikasta tuli ylitsepääsemättömän suuria. Vuoden 1992 lokakuussa tasavaltojen parlamentit tekivät yhteisen päätöksen liittovaltion hajottamisesta ja kahden itsenäisen valtion luomisesta 1. päivästä tammikuuta Tšekin kanta Euroopan unioniin Paluu Eurooppaan oli yksi vuoden 1989 marraskuun poliittisten mielenosoitusten keskeisiä iskulauseita. Ensimmäinen kommunismin jälkeinen Tšekkoslovakian hallitus ilmaisi kiinnostuneensa Euroopan yhteisöjen jäsenyydestä väliaikaisessa ohjelmassaan vuoden 1990 maaliskuussa. Tšekin tasavallan ensimmäinen hallitus, joka astui virkaansa vuoden 1992 heinäkuussa, totesi Euroopan unionin jäsenyyden olevan itsenäisen Tšekin tasavallan ensisijainen tavoite. Tšekki jätti jäsenyyshakemuksensa 23. tammikuuta Pääministeri Václav Klausin toinen hallitus, joka astui virkaansa vuoden 1996 heinäkuussa, ilmaisi sitoumuksensa jäsenyyteen seuraavasti: Tšekin ulkopolitiikan peruslähtökohdat ja tavoitteet eivät muutu, ja hallitus jatkaa johdonmukaisesti edeltäjänsä ulkopolitiikkaa. Ensisijaisina tavoitteinaan hallitus pitää sitä, että Tšekin tasavalta pääsisi mahdollisimman pian EU:n ja Naton täysjäseneksi; kun nämä tavoitteet saavutetaan, maamme muutos on ulkopoliittiselta kannalta loppuun saatettu. Sopimussuhteet Euroopan yhteisön ja Tšekkoslovakian diplomaattisuhteet luotiin vuoden 1988 syyskuussa. Ensimmäinen niiden välinen sopimus oli nelivuotinen teollisuustuotteiden kauppaa koskeva sopimus, joka tuli voimaan vuoden 1989 huhtikuussa. Vuonna 1990 tehtiin kauppaa ja yhteistyötä koskeva sopimus. Euroopan yhteisöjen ja Tšekkoslovakian assosiaatiosopimus eli niin kutsuttu Eurooppa-sopimus allekirjoitettiin 16. joulukuuta Sen kauppaa koskevat määräykset tulivat voimaan vuoden 1992 maaliskuussa väliaikaisella sopimuksella, joka korvasi vuoden 1989 sopimuksen. Väliaikaisessa sopimuksessa määrättiin aiempien kauppaa koskevien myönnytysten vakiinnuttamisesta sekä vapaakauppa-alueen asteittaisesta ja epäsymmetrisestä luomisesta kymmenen vuoden aikana. Kun Tšekkoslovakia jakautui Tšekin ja Slovakian tasavalloiksi, oli neuvoteltava kaksi erillistä Eurooppa-sopimusta uusien valtioiden kanssa. Sopimus Tšekin tasavallan kanssa allekirjoitettiin vuoden 1993 lokakuussa, ja se tuli voimaan 1. helmikuuta Eurooppa-sopimus on nyt Tšekin ja Euroopan unionin suhteiden oikeusperusta. Sen tavoitteena on luoda puitteet poliittiselle vuoropuhelulle, kehittää kauppaa ja sopimuspuolten taloudellisia suhteita, luoda perusta yhteisön tekniselle avulle ja rahoitusavulle sekä luoda asianmukaiset puitteet Tšekin asteittaiselle yhdentymiselle unioniin. Sopimuksella luotu institutionaalinen rakenne tarjoaa mekanismin täytäntöönpanolle, hallinnoinnille ja valvonnalle suhteiden kaikilla osa-alueilla. Alakomiteat tarkastelevat teknisen tason kysymyksiä. Ylemmistä virkamiehistä koostuvassa assosiaatiokomiteassa keskustellaan perusteellisesti sopimukseen liittyvistä ongelmista, jotka pystytään usein ratkaisemaan. Assosiaationeuvostossa tarkastellaan suhteiden yleistä tilaa, ja siinä on mahdollisuus tarkastella Tšekin edistymistä liittymisvalmisteluissa. Vuoden 1994 marraskuussa annetulla hallituksen asetuksella perustettiin Euroopan yhdentymistä käsittelevä hallituksen komitea, joka on ylin päätöksentekoelin yhdentymiskysymyksissä. Sitä johtaa pääministeri ja vakituisiin jäseniin kuuluvat valtiovarain-, 10

11 kauppa- ja teollisuus-, maatalous- ja ulkoasiainministerit. Hallituksen komiteaa tukee virkamiehistä koostuva komitea, jonka puheenjohtajana on varaulkoministeri, sekä 23 erikoistyöryhmää, muiden muassa lainsäädännön lähentymistä käsittelevä työryhmä. Liittymistä valmisteleva strategia Eurooppa-sopimuksen ja valkoisen kirjan täytäntöönpano Eurooppa-sopimuksella luotu institutionaalinen rakenne on täysin toimintakykyinen. Assosiaationeuvosto ja assosiaatiokomitea ovat kumpikin kokoontuneet kolme kertaa, ja parlamentaarinen assosiaatiokomitea on kokoontunut kahdesti vuodessa. Monialaisten alakomiteoiden järjestelmä, josta sovittiin vuoden 1996 lopussa, on osoittautumassa hyödylliseksi. Yhteistyö Euroopan komission kanssa muun muassa valtion tukia, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen liittyviä oikeuksia, makrotalouspolitiikkaa ja tullien alentamista koskevissa asioissa on ollut läheistä ja tehokasta. Kauppaa koskevissa asioissa ilmenneet erimielisyydet on yleensä pystytty ratkaisemaan sopimuksessa määrättyjen menettelyiden mukaisesti. Vuoden 1997 alusta on kuitenkin saatu ilmoituksia siitä, että muutamia EY:n standardien mukaisia yhteisön alkuperätuotteita ei ole päästetty Tšekin markkinoille. Lisäksi Tšekin hallitus otti vuoden 1997 huhtikuussa käyttöön tuontivakuusjärjestelmän, joka ei ole Eurooppa-sopimuksen mukainen. Yhteydenpito kysymysten ratkaisemiseksi jatkuu sopimuksessa määrättyjen menettelyiden mukaisesti. Komission vuonna 1995 julkaisemassa sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa esitetään säädökset, jotka unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava täytäntöön voidakseen soveltaa yhteisön säännöstöä, sekä yksilöidään sisämarkkinoiden toteuttamiseksi välttämättömät edellytykset (I vaiheen toimenpiteet), joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tšekki ryhtyi järjestelmällisesti lähentämään lainsäädäntöään jo vuonna Vuoden 1995 alussa hallitus hyväksyi lähentämistä koskevan aikataulun. Paljon on kuitenkin vielä tehtävänä. Vastauksena valkoiseen kirjaan hallitus julkaisi vuoden 1996 keväällä oman asiakirjansa valkoisen kirjan täytäntöönpanon tärkeimmistä kysymyksistä Tšekin tasavallassa. Siinä yksilöidään valkoisen kirjan toimet, joiden olisi oltava ensi sijalla ennen vuotta Asiakirjassa tunnustetaan myös tarve muuttaa ja parantaa hallinnon rakenteita. Uusia rakenteita ehdotetaan ympäristöalan, välittömän ja välillisen verotuksen, henkilötietojen suojan ja sosiaalipolitiikan hallinnolle. Toistaiseksi aikeet ovat vielä toteuttamatta. Eurooppa-sopimuksen täytäntöönpano edistyy suurimmaksi osaksi siinä määrättyjen menettelyiden ja aikataulujen mukaisesti. Kaupan alalla ei juuri ole ollut ongelmia. Äskettäin tosin on ilmennyt eräitä kauppaan liittyviä keskeisiä ongelmia etenkin tuontivakuusjärjestelmän yhteydessä. Vuoropuhelua ja yhteistyötä pitäisi parantaa, jotta tällaisia ongelmia ei syntyisi. Suunnitelmallinen vuoropuhelu Tšekki osallistuu suunnitelmalliseen vuoropuheluun sen kaikilla tasoilla, mutta katsoo, että kokouksista olisi tehtävä hedelmällisempiä valmistelemalla asioita paremmin ja tarkentamalla esityslistoja niin, että mahdollisuudet laajempaan vuoropuheluun komission kanssa paranisivat. Vuoden 1996 helmikuussa kokoontuneen yleisten asiain neuvoston päätös valmistelujen parantamisesta on askel tähän suuntaan. Tšekki pitää keskeisenä 11

12 alana oikeus- ja sisäasioita, joissa sen mielestä ei ole edistytty riittävästi. Tšekki toivoisi syvempää kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua unionin kanssa assosiaationeuvostossa. Phare Vuosina Tšekin tasavallalle myönnettiin Phare-määrärahoista 443 miljoonaa ecua. Vuoden 1996 osuus oli 54 miljoonaa ecua. Keskeisiä aloja ovat olleet yksityisen sektorin kehittäminen, infrastuktuurit, ympäristö ja henkilöstövoimavarojen kehittäminen. Tšekin ja Saksan sekä Tšekin ja Itävallan raja-alueiden yhteistyötä koskeva ohjelma on ollut toiminnassa vuodesta Alkuvaiheen epäilyjen jälkeen Tšekin viranomaiset ovat havainneet Phare-ohjelman tärkeäksi välineeksi maan talouden rakennemuutoksessa ja maan valmistelemisessa unioniin liittymiseen. On kuitenkin ilmennyt ongelmia, jotka liittyvät viivästyksiin ohjelman toteuttamisessa sekä vaikeuksiin varojen kohdentamisessa ensisijaisille alueille. Osallistuminen yhteisön ohjelmiin Eurooppa-sopimuksen mukaisesti on tehty päätöksiä, joiden ansiosta Tšekin tasavalta voi osallistua Leonardo-, Sokrates- ja Nuorten Eurooppa -ohjelmiin sekä muihin koulutusta, kulttuuria, audiovisuaalista alaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, tutkimusta ja kehittämistä, energiansäästöä ja pk-yrityksiä koskeviin ohjelmiin. Kauppasuhteet Vuosina EY:n tuonti Tšekkoslovakiasta kasvoi 2,6 miljardista 5,5 miljardiin ecuun (112 prosentin lisäys), ja EY:n vienti Tšekkoslovakiaan kasvoi 2,4 miljardista 6,3 miljardiin ecuun (163 prosentin lisäys). Vuosina Tšekki laajensi edelleen kauppaansa unionin kanssa. EU:n vienti kasvoi 4,9 miljardista 9,4 miljardiin ecuun (92 prosentin lisäys) ja EU:n vienti kasvoi 6,1 miljardista 13,3 miljardiin (118 prosentin lisäys). Vuonna 1996 unionin osuus Tšekin ulkomaankaupasta oli vähän yli 60 prosenttia. EU:n vienti Tšekkiin vastasi 2,25 prosenttia viennin kokonaismäärästä ja tuonti 1,66 prosenttia tuonnin kokonaismäärästä. Tämä kaupan uusi suunta ja Tšekin vientituotteiden kyky päästä uusille markkinoille viittaa siihen, että tuotteiden laatu on parantunut. Osa kilpailuedusta on kuitenkin johtunut palkkatasosta, joka on ollut alhainen, joskin noussut huomattavasti. Tšekin vienti on erittäin keskittynyttä; koneet ja kuljetuskalusto olivat 33 prosenttia kokonaisviennistä ja teollisuustuotteet 29 prosenttia. Nämä kaksi tuoteryhmää kattavat myös valtaosan tuonnista, yhteensä 57 prosenttia. Vuonna 1996 teollisuustuotteiden vienti, joka aiemmin oli ollut kasvussa, väheni. Tšekin tasavalta on tulliliitossa Slovakian kanssa ja se oli yksi Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) aloitteentekijöistä. Kauppa CEFTA-kumppaneiden kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Yleisarvio Tšekin tasavalta on perustamisestaan alkaen pyrkinyt vahvistamaan yhteyksiään Euroopan unioniin kaikilla aloilla. Eurooppa-sopimuksen täytäntöönpano on ollut tehokasta useimmilla aloilla. Kaupan alalla ei juuri ole ollut ongelmia; poikkeuksena tosin on kysymys tuontivakuusjärjestelmästä, joka on vielä ratkaisematta. Tšekki uskoo edistyvänsä kohti unionin jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden täyttämistä, mutta on 12

13 toisinaan osoittanut merkkejä haluttomuudesta tunnustaa vaikeudet ja pyrkiä niiden ratkaisemiseen yhteistyössä. 13

14 B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Poliittiset arviointiperusteet Kööpenhaminassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi joukon Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden liittymistä koskevia ns. poliittisia arviointiperusteita. Näiden mukaan hakijamaissa olisi oltava vakaat toimielimet, joilla turvataan demokratia, laillisuusperiaate, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittaminen ja niiden suojelu. Euroopan yhteisöjen komissio on käyttänyt useita tietolähteitä tehdäkseen siltä pyydetyn poliittisia oloja koskevan arvioinnin. Näitä tietolähteitä ovat muun muassa Tšekin viranomaisten vastaukset komission yksiköiden niille vuoden 1996 huhtikuussa lähettämään kyselyyn, kahdenvälisten kokousten seuranta, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja komission edustuston laatimat kertomukset, kansainvälisten järjestöjen (erityisesti Euroopan neuvoston ja ETYJ:n) tekemät arvioinnit ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kertomukset. Tässä analyysissä paneudutaan julkisen vallan rakenteen ja toiminnan pääasiallisiin piirteisiin sekä perusoikeuksien suojan järjestämiseen. Siinä ei tyydytä viralliseen kuvaukseen, vaan pyritään demokratian ja oikeusvaltion todellisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä arviointi koskee tilannetta vuoden 1997 kesäkuussa. Siinä ei tarkastella yksityiskohtaisesti muutoksia, jotka ovat voineet tapahtua kommunistihallinnon sortumisen jälkeen tai joita suunnitellaan tulevaisuutta varten, vaikka aikomus uudistaa jokin ala on useimmiten otettu huomioon. Hallinnon tilanteeseen, jota käsitellään tarkemmin 4 osastossa, ainoastaan viitataan lyhyesti. 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Tšekin tasavallan kansallisneuvoston vuoden 1992 joulukuussa antamalla perustuslailla sekä siihen erottamattomasti kuuluvalla perusoikeuksia koskevalla peruskirjalla perustettiin parlamentaarinen demokratia. Tšekin toimielimet toimivat säännönmukaisesti. Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjät varovat toimivaltansa ylittämistä ja toimivat yhteistyössä. Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentti muodostuu kahdesta kamarista. Edustajainhuoneeseen kuuluu 200 ja vuoden 1996 marraskuussa perustettuun senaattiin 81 jäsentä. Edustajat valitaan neljäksi vuodeksi yleisillä suorilla vaaleilla (paikkojen saamiseksi edellytetään viiden prosentin äänikynnystä); senaattorit valitaan kuudeksi vuodeksi kaksivaiheisella enemmistövaalilla ja kolmasosa heistä voidaan vaalita uudeksi kaudeksi joka toinen vuosi. Vähemmistöjen edustusta parlamentissa ei varmisteta erityisillä säännöillä. Edustajainhuone on hierarkiassa ylemmässä asemassa kuin senaatti: edustajainhuoneella on viime kädessä päätösvalta lainsäädäntömenettelyssä (perustuslain 47 artikla), ja hallitus on vastuussa toimistaan ainoastaan edustajainhuoneelle. 14

15 Tasavallan presidentti voi hajottaa edustajainhuoneen, jos hallitus ei voi saada luottamuslausetta tai jos edustajainhuone ei pysty enää toimimaan säännönmukaisesti (perustuslain 35 artikla). Hajottaminen ei voi tapahtua edustajanhuoneen vaaleja edeltävien kolmen kuukauden aikana. Parlamentin jäsenet nauttivat perinteistä koskemattomuutta perustuslain 27 artiklan nojalla. Opposition asema ja sen osallistuminen toimielinten toimintaan tunnustetaan Tšekin tasavallassa. Tämä ilmenee erityisesti edustajainhuoneen tutkintavaliokuntien perustamisessa (perustuslain 30 artikla). Niissä eri ryhmät ovat suhteellisesti edustettuina niiden kyseisen kamarin paikkamäärän mukaan. Oppositio voi saada kyseisten valiokuntien puheenjohtajuuden. Tšekin tasavallassa on vallalla monipuoluejärjestelmä (54 rekisteröityä poliittista puoluetta, joista 20 osallistui edustajainhuoneen viimeisimpiin vaaleihin). Parlamentissa edustettuina olevat poliittiset puolueet saavat rahoitusta valtion talousarviosta. Kyseinen rahoitus on suhteellista valittujen parlamentin jäsenten määrään nähden. Parlamentti harjoittaa lainsäädäntövaltaa. Parlamentilla ja hallituksella on aloiteoikeus. Hallituksella on myös säädösvalta parlamentin antaman valtuutuksen nojalla, mutta ainoastaan lakien täytäntöönpanon osalta. Tšekin tasavallassa ei järjestetä kansanäänestyksiä. Parlamentin toiminta Vaalit ovat vapaat ja rehelliset. Vuoden 1996 kesäkuussa pidetyt edustajainhuoneen vaalit voitti vallassa ollut keskustaoikeistolainen liitto (katso liite). Parlamentti toimii tyydyttävästi. Sen toimivaltaa kunnioitetaan ja oppositio osallistuu sen toimintaan tavanomaiseen tapaan. Toimeenpanovallan rakenne Parlamentti valitsee tasavallan presidentin viiden vuoden toimikaudeksi. Hänet voidaan valita kerran uudelleen. Hän voi pyytää parlamenttia ottamaan uudelleen käsiteltäväksi lain, josta on juuri äänestetty, mutta kamarit voivat jättää vaikutuksitta kyseisen vetooikeuden yksinkertaisella enemmistöllä. Presidentillä on valtionpäämiehen perinteiset virkatehtävät. Presidentti nimittää pääministerin ja tämän esityksestä ministerit. Hallitus ja yksittäiset ministerit ovat vastuussa toimistaan edustajainhuoneelle. He voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen tehtäviään hoitaessaan tekemistään rikoksista ja rikkomuksista, ei kuitenkaan parlamentissa antamistaan julistuksista. Aluehallinto perustuu 75 maakuntaan, joita johtavat sisäministerille vastuussa olevat hallituksen nimeämät edustajat. Jokaisella ministeriöllä on maakuntien tasolla keskustasolle vastuussa olevia hajasijoitettuja yksiköitä. Maakunnan johtajaa avustaa kuntien edustajista koostuva neuvosto. Hän voi lykätä kyseisen neuvoston päätösten soveltamista ja pyytää keskushallintoa sovittelemaan asiassa. 15

16 Tšekin perustuslaissa säädetään kaksitasoisesta paikallishallinnosta: ns. seuduista eli alueista ja kunnista. Ensiksi mainittuja ei ole vielä perustettu, mutta hallitus on sitoutunut perustamaan ne ennen vuotta Niiden määrästä käydään vielä keskustelua (8-13). Kunnissa, joita on 6 233, on yleisillä vaaleilla neljäksi vuodeksi valitut kunnanvaltuustot, jotka valitsevat itse kunnanjohtajat. Julkishallinnossa esiintyy joitakin vaikeuksia, jotka johtuvat julkishallinnon henkilöstöä koskevien perussääntöjen puuttumisesta ja suhteellisen alhaisista palkoista, jotka selittävät pätevimmän henkilöstön siirtymisen yksityiselle sektorille. Nämä seikat eivät helpota korruption tehokasta torjumista. Vuonna 1991 annetussa ja vuonna 1996 voimassaololtaan vuoteen 2000 jatketussa (tasavallan presidentin palautettua kyseisen tekstin parlamentille uudelleen käsiteltäväksi) ns. puhdistautumislaissa kielletään entisten turvallisuuspalveluiden jäsenten ja avustajien sekä entisessä kommunistihallinnossa aktiivisesti toimineiden henkilöiden toimiminen julkisissa viroissa (hallinto, armeija, turvallisuuspalvelu, poliisilaitos, oikeuslaitos, radio ja televisio, valtionyhtiöt). Kyseisessä järjestelmässä hallinto antaa ns. todistuksia kaikille asiasta hakemuksen tehneille entisten turvallisuuspalveluiden arkistojen perusteella. Vuodesta 1996 jokainen asianomainen on voinut pyytää saada tutustua kyseisiin asiakirjoihin. Tämä oikeus ei kuulu enää ainoastaan tuomioistuimille oikeudenkäynnin aikana. Siviilihallinto valvoo armeijaa, salaista palvelua ja poliisivoimia. Ne kuuluvat siviilituomioistuinten tuomiovaltaan. Salaisen palvelun on annettava kertomus toiminnastaan parlamentille. Toimeenpanovallan toiminta Valtion keskeiset toimielimet toimivat säännönmukaisesti. Paikallisyhteisöillä on vielä vaikeuksia itsehallinto-oikeutensa vakiinnuttamisessa erityisesti rahoituksen osalta. Ne ovat riippuvaisia valtiosta, joka rahoittaa kaksi kolmasosaa niiden budjettivaroista. Ns. puhdistautumislain soveltaminen on johtanut seuraaviin tuloksiin: pyydetystä todistuksesta ainoastaan 9 000:ssa (eli 3 prosentissa) päädyttiin virasta syrjäyttämistä koskevaan päätökseen. Niistä 580 riitautettiin oikeudessa, joka mitätöi niistä puolet. Hallitus on osoittanut aikomuksensa olla jatkamatta kyseistä järjestelmää vuoden 2000 jälkeen. Poliisivoimia, jonka uudelleenjärjestely on käynnissä, arvostellaan usein tutkimusten hitaudesta sekä tehottomuudesta huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisen torjunnassa. Salainen palvelu toimii olosuhteissa, joissa vaikutetaan noudatettavan demokratian perussääntöjä. Parlamentaarinen tutkintavaliokunta, joka sai vuonna 1996 tehtäväkseen tutkia mahdollista johtajien, poliittisten puolueiden ja ulkomaisten suurlähetystöjen laitonta valvontaa koskevia toimia, päätyi vuoden 1997 alussa siihen tulokseen, ettei kyseisiä käytäntöjä ole olemassa. 16

17 Tuomiovallan rakenne Tšekin oikeuslaitoksen riippumattomuus toisista toimielimistä on turvattu. Tasavallan presidentti nimittää tuomarit elinikäiseksi toimikaudeksi oikeusministerin esityksestä ja tuomioistuinten puheenjohtajien pyynnöstä. Heitä ei voida erottaa eikä siirtää toisiin tehtäviin ilman heidän suostumustaan. Heidät voidaan panna viralta tai pidättää virantoimituksesta ainoastaan laissa nimenomaisesti säädetyistä syistä. Hallitus nimittää ylimmän syyttäjäviranomaisen oikeusministerin esityksestä. Oikeusministeri nimittää syyttäjälaitoksen muut jäsenet. He toimivat oikeusministerin suorassa alaisuudessa. Hallinnollisten toimien valvonta kuuluu siviilituomioistuinten toimivaltaan. Viimeksi mainitut kuuluvat perustuslain 91 artiklan nojalla vielä perustamattoman korkeimman hallinto-oikeuden tuomiovaltaan. Tšekin tasavallassa ei ole oikeusasiamiestä. Perustuslakituomioistuin koostuu 15 tuomarista, jotka tasavallan presidentti on nimittänyt senaatin suostumuksella kymmenen vuoden toimikaudeksi. Se valvoo lakien ja säädösten yhdenmukaisuutta perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Se voi myös mitätöidä ne valtion viranomaisten määräykset, joilla loukattaisiin paikallisyhteisöiden itsehallintovaltaa. Perustuslakituomioistuin suorittaa lakien (tasavallan presidentin, 41 edustajan tai 17 senaattorin saatettua asian käsiteltäväksi) ja asetusten (hallituksen, 25 edustajan tai 10 senaattorin saatettua asian käsiteltäväksi) ennakkotarkastuksen. Se voi toimia myös jälkikäteen joko tuomioistuimen tehtyä asiasta hakemuksen käynnissä olevan oikeudenkäynnin johdosta tai yksityishenkilön, joka ennakkoon toimivat muutoksenhakukeinot käytettyään arvioi perusoikeuksiaan rikotun, aloitteesta. Perustuslakituomioistuin voi ottaa asioita käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan. Tuomiovallan toiminta Tšekin tasavallan tuomioistuinten asema muodostaa merkittävän haasteen maan yhdentymiselle Euroopan unioniin. Tuomioistuimet ovat ylityöllistettyjä, monessa asiassa ei saada tuomiota ja esimerkiksi kaupallisia asioita käsittelevissä tuomioistuimissa oikeudenkäynnit kestävät keskimäärin yli kolme vuotta. Kyseiset ongelmat eivät johdu niinkään henkilöstön tai oikeuslaitoksen voimavarojen puutteesta kuin tuomareiden kokemattomuudesta ja riittämättömästä ammattitaidosta. Heidän on sovellettava usein täysin uutta lainsäädäntöä, josta ei useimmiten ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Perustuslakituomioistuin on merkittävässä ja aktiivisessa asemassa Tšekin toimielinten toiminnassa. Sen käsiteltäväksi on saatettu lähes asiaa. Määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 1995 lähtien. Se on ottanut käsiteltäväkseen noin 200 asiaa. Sen kansalaisuusasioita ja omistusoikeutta koskevat päätökset kuvastavat sen asemaa oikeusvaltion kunnioittamisessa. 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu 17

18 Tšekin tasavallassa on otettu käyttöön kansallisia säännöksiä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Samassa tarkoituksessa sovelletaan tiettyjä kansainvälisiä yleissopimuksia, joista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja sen tärkeimmät lisäpöytäkirjat. Kyseinen kokonaisuus muodostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan mukaisesti osan yhteisön säännöstöä: kaikkien Euroopan unioniin liittymistä haluavien valtioiden on ratifioitava kyseiset tekstit ennen liittymistä. Tšekin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta Se on ollut sopimuspuolena Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa vuoden 1992 maaliskuusta, jolloin Tšekkoslovakia ratifioi kyseiset asiakirjat. Tšekki myöntää yksityishenkilöille mahdollisuuden saattaa asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, jos he katsovat, että heidän kyseisen yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan on loukattu. Muista ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelua koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista Tšekin tasavalta on ratifioinut kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, allekirjoittanut vähemmistöjä koskevan puiteyleissopimuksen ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan, mutta ei vielä ratifioinut niitä. Se on ratifioinut myös YK:n tärkeimmät ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset. Ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräykset ovat Tšekin tasavallan perustuslain 10 artiklan nojalla ensisijaisia suhteessa maan sisäisen oikeusjärjestelmän säännöksiin ja suoraan sovellettavissa. Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Oikeussuojan saaminen on Tšekin tasavallassa asianmukaisesti turvattu. Oikeusapujärjestelmä on olemassa rikosasioissa ja myös joissakin tapauksissa riitaasioissa. Kuolemanrangaistus poistettiin kaikkien rikosten osalta vuonna 1990, ja se on myös kielletty perustuslaissa. Oikeus olla joutumatta pidätetyksi mielivaltaisesti on turvattu: ketään ei voi pidättää ilman syyttäjän antamaa määräystä ja pidätetty on vietävä tuomarin eteen 24 tunnin määräajassa. Seuraavien 24 tunnin aikana tuomari päättää, onko hänen vapautettava pidätetty vai nostettava syyte tätä vastaan. Tutkintavankeuden keskimääräinen kesto on pidentynyt viime vuosina (keskimäärin 89 päivää vuonna 1989, mutta 200 päivää vuonna 1995). Vaalioikeudet on turvattu kaikille 18 vuotta täyttäneille kansalaisille. Tšekin tasavallassa on turvattu yhdistymisvapaus ja se ilmenee yhdistysalan vireytenä ( yhdistystä ja säätiötä). Yhdistyksiin ja säätiöihin sovelletaan edullista verotusjärjestelyä (30 prosentin verovähennys), mutta ei täyttä verovapautta niiden toiminnan osalta. Kokoontumisvapautta voidaan rajoittaa ainoastaan toisten ihmisten oikeuksien ja vapauksien suojeluun liittyvistä syistä taikka yleistä järjestystä, moraalia, terveyttä tai valtion turvallisuutta koskevista syistä. Perustuslaissa sallitaan niiden mielenosoitusten kieltäminen, jotka voisivat vahingoittaa maan hyvinvointia. Toistaiseksi ei ole kirjattu yhtään tapausta, jossa kyseistä säännöstä olisi sovellettu. 18

19 Sananvapaus ilmenee tiedotusvälineiden suurena määränä sekä lehdistön että audiovisuaalisen alan osalta (11 koko maahan leviävää sanomalehteä; neljä televisiokanavaa, joista kaksi julkista ja kaksi yksityistä; lähes 60 radioasemaa; lukuisten ulkomaisten kanavien lähettäminen kaapeliverkon kautta). Sananvapautta rajoitetaan kuitenkin niillä rikoslain säännöksillä, joissa säädetään jopa kahden vuoden vankeusrangaistus tasavallan herjaamisesta tai sen presidentin kunnian loukkaamisesta. Kyseisillä säännöksillä ei ole ollut liian vahingollisia vaikutuksia, sillä tasavallan presidentti on yleensä armahtanut henkilöt, joihin niitä on sovellettu. Perustuslakituomioistuinkin arvioi vuonna 1994, että kyseistä järjestelmää ei sovelleta parlamentin, hallituksen tai perustuslakituomioistuimen herjaamiseen. Toinen havaittu vaikeus liittyy tiettyjen kyseistä alaa säätelevien lakien asiaan soveltumattomaan luonteeseen. Lehdistöön sovelletaan vuoden 1966 lakia, johon vuosina tehdyillä muutoksilla on parannettu toimittajien lähdesuojaa, mutta joilla ei ole asianmukaisesti hoidettu kysymystä heidän mahdollisuudestaan tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin. Audiovisuaaliseen alaan sovelletaan edelleen vuonna 1991 ennen ensimmäisten yksityisten kanavien perustamista annettuja lakeja. Omistusoikeus on turvattu. Pakkolunastusta voidaan käyttää ainoastaan yleisen edun nimissä ja silloinkin siitä on suoritettava asianmukainen korvaus. Pakkolunastetun omaisuuden palauttamisen osalta olisi palautettava mieleen, että sitä sovelletaan ainoastaan henkilöihin, joilta takavarikoitiin omaisuutta 25 päivän helmikuuta 1948 jälkeen, ja että siitä voivat hyötyä ainoastaan Tšekin kansalaiset. Asianosainen voi valita joko omaisuuden palauttamisen tai lailla vahvistettujen arviointiperusteiden mukaan lasketun rahallisen korvauksen välillä. Perustuslakituomioistuin poisti vuonna 1996 antamallaan tuomiolla asuinpaikkaa Tšekin tasavallassa koskevan edellytyksen palauttamisesta annetusta laista hyötymiseksi. Katoliselle kirkolle kuuluneen omaisuuden osalta on vireillä riita-asia sille korvattavien rakennusten ja metsähehtaarien määrän arvioinnista. Tšekin viranomaiset tietokoneistavat ja päivittävät parhaillaan kiinteistörekisteriä. Yksityiselämän kunnioittaminen turvataan siten, että kotietsintää tai puhelinkuuntelua ei voida suorittaa ennen kuin tuomari on antanut siihen valtuutuksen. Tšekin kansalaisuuden saamista koskeva kysymys on aiheuttanut aikaisemmin ongelmia, sillä Tšekin tasavalta vaati Tšekkoslovakian jakautuessa, että sen alueella asuvilla slovakeilla on oltava tyhjä rikosrekisteri viideltä edelliseltä vuodelta Tšekin kansalaisuuden saamiseksi. Kyseinen säännös, joka johti Tšekin kansalaisuuden myöntämättä jättämiseen joidenkin romanien kohdalla, oli ristiriidassa sen käytännön kanssa, jota yleensä noudatetaan valtioseuraannoissa ja jossa kyseisellä toimella ei voida muuttaa kansalaisuudettomiksi tai ulkomaalaisiksi henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi asianomaisella alueella. Sitä lievennettiin vuoden 1996 huhtikuussa annetulla lailla, jonka nojalla 31 päivänä joulukuuta 1992 Tšekin maaperällä asuneiden henkilöiden kohdalla poiketaan tyhjää rikosrekisteriä viideltä edelliseltä vuodelta koskevasta edellytyksestä. Tšekin tasavalta on ratifioinut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevan Geneven yleissopimuksen, jossa määrätään kansainvälisesti turvatuista oikeuksista ja suojelusta. Epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua koskevista tapauksista ei ole ilmoitettu. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet 19

20 Oikeus vähimmäistoimeentuloon ja sosiaaliturvaan sisältyvät perusoikeuksia koskevaan peruskirjaan, joka on sisällytetty perustuslakiin. Tšekin tasavallassa on turvattu ammatillinen järjestäytymisvapaus. Maassa on 57 ammattijärjestöä, joista suurin osa kuuluu kahteen suureen keskusliittoon. Ammatillinen järjestäytymisaste on noin 60 prosenttia. Lakko-oikeus on tunnustettu muille paitsi tuomareille sekä armeijan ja turvallisuuspalveluiden henkilöstölle. Opetuksen ja uskonnon vapaus on turvattu; 21 uskontokuntaa on rekisteröity. Ne saavat valtiontukea, jos niihin kuuluu vähintään jäsentä. Juutalaisyhteisö on saanut kyseistä tukea vuodesta 1989 lähtien, jo ennen kuin jäsenen kynnys vahvistettiin. Vuonna 1992 annetussa laissa on säännöksiä rasismin, antisemitismin ja rotuvihan lietsomisen torjumisesta. Kyseisiä säännöksiä vahvistettiin vuonna 1995 ankarammilla rangaistuksilla tällaisen toiminnan estämiseksi. Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu Tšekin väestöstä noin 7 prosenttia kuuluu vähemmistöihin, joista suurimmat ovat slovakit (4 prosenttia) ja romanit (2-3 prosenttia arvioiden mukaan). Vähemmistöjen suojelu turvataan ensinnäkin kansainvälisillä yleissopimuksilla. Tšekin tasavalta ei ole ratifioinut kansallisia vähemmistöjä koskevaa Euroopan neuvoston puiteyleissopimusta. Euroopan neuvoston parlamentaarisen edustajakokouksen suositus n:o 1201, jossa määrätään vähemmistöjen kollektiivisten oikeuksien tunnustamisesta, ei ole oikeudellisesti sitova. Perusoikeuksia koskevassa peruskirjassa tunnustetaan vähemmistöjen oikeus oman identiteettinsä ylläpitämiseen sekä opetukseen omalla kielellä ja sen käyttämiseen yhteydenpidossa viranomaisten kanssa. Vähemmistöihin ei sovelleta erityisiä sääntöjä, joilla turvattaisiin niiden edustus parlamentissa. Ne ovat kaikki edustettuina vuonna 1992 perustetussa vähemmistöjen neuvostossa. Hallitus kuulee sitä kaikissa vähemmistöjä koskevissa asioissa. Kummallakin parlamentin kamarilla on pysyvä ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia käsittelevä valiokunta. Ne slovakit, jota päättivät jäädä Tšekin tasavaltaan Tšekkoslovakian jakautumisen jälkeen, ovat eläneet maassa ilman erityisiä vaikeuksia. Romanien tilanne vaikuttaa sitä vastoin paljon vaikeammalta. He kärsivät jokapäiväisessä elämässä usein syrjinnästä. Erityisesti ns. skinheadit kohdistavat heihin väkivaltaa eivätkä viranomaiset ja poliisi suojele heitä riittävästi. Heidän sosiaalinen tilanteensa on usein vaikea erityisesti työn- ja asunnonsaannin osalta, vaikka sosiologisillakin tekijöillä on asiassa merkitystä muun väestön heitä kohtaan harjoittaman syrjinnän lisäksi. Eräät humanitaariset järjestöt arvostelivat joidenkin romanien maastakarkotusta koskevia edellytyksiä Tšekkoslovakian jakautumisen aikana. Romanien sosiaalisen tilanteen parempi tunteminen (muun muassa työttömyysaste, terveys ja hygienia, koulutustaso) helpottaisi kyseistä väestöä koskevien päätösten tekemistä. Tšekin viranomaisten ponnisteluja, jotka ovat jo huomattavia kulttuurin alalla (romaniväestölle tarkoitettuja tšekin kielen kursseja valtion omistamilla radio- ja televisiokanavilla, julkaisusarjan rahoittaminen), on tehostettava tulevaisuudessa. 20

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus

VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus 26.10.2012 Euroopan unionin virallinen lehti C 326/363 VASTAAVUUSTAULUKOT (*) Euroopan unionista tehty sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen aiempi numerointi I OSASTO - YHTEISET MÄÄRÄYKSET Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

DGC 2A. Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN EU:N JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO

DGC 2A. Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN EU:N JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO EUROOPAN UNIONIN JA ENTISEN JUGOSLAVIAN TASAVALLAN MAKEDONIAN VÄLINEN VAKAUTUS JA ASSOSIAATIO Vakautus- ja assosiaationeuvosto Bryssel, 26. helmikuuta 2016 (OR. en) UE-FM 1451/16 Toimielinten välinen asia:

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI FIN 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2003 (OR. fr) 2002/0179 (COD) LEX 457 PE-CONS 3647/03 N 299 INST 145 AG 37 INF 134 CODEC 952 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön energiainfrastruktuurihankkeiden luettelon hyväksymiseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 3 Lisäys asiakirjaan COM(2016) 456 final Täydennys alkuperäisen menettelyn liitteeeseen 3 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Komission lausunto Viron hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Komission lausunto Viron hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi Komission lausunto Viron hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Viron suhteet Historialliset ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.8.2017 COM(2017) 416 final 2017/0187 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisessä sokerineuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta vuoden 1992 kansainvälisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.10.2017 COM(2017) 564 final 2017/0246 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 23.2.2009 KOM(2009)81 lopullinen 2009/0023 (CNS) C6-0101/09 Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS elatusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2016 COM(2016) 649 final 2016/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2016 COM(2016) 412 final 2016/0191 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta WTO:n poikkeuslupaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Komission lausunto Liettuan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Komission lausunto Liettuan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi Komission lausunto Liettuan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Liettuan suhteet Historiallinen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

CPT-komiteasta lyhyesti

CPT-komiteasta lyhyesti CPT-komiteasta lyhyesti Eurooppalainen komitea kidutuksen, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi (CPT) Vapautensa menettäneiden ihmisten huonon kohtelun ehkäiseminen Euroopassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.6.2014 COM(2014) 386 final 2014/0197 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS poikkeuksellisten kaupan toimenpiteiden käyttöönotosta Euroopan unionin vakautus-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.8.2012 COM(2012) 449 final 2012/0217 (COD)C7-0215/12 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS puun vientiin Venäjän federaatiosta Euroopan unioniin sovellettavien tariffikiintiöiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0049 (NLE) 6795/17 UD 55 CORDROGUE 31 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I)

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I) LIITE Yleiset neuvottelupuitteet 1 1. Puheenjohtajavaltio laati pysyvien edustajien komitean työskentelyn perusteella Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa laajentumisprosessista tehtäviä päätöksiä varten yleisiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välisen puitesopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 51 final 2016/0367 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.5.2000 KOM(2000) 346 lopullinen 2000/0137 (CNS) 2000/0134 (CNS) 2000/0138 (CNB) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN KESKUSPANKILLE

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - S-Erklärung Finnisch (Normativer Teil) 1 von 13 SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI

8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ 1088 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - Protokoll und Zusatzprotokoll in finnischer Sprache (Normativer Teil) 1 von 6 PÖYTÄKIRJA JA LISÄPÖYTÄKIRJA ITÄVALLAN TASAVALLAN JA SUOMEN TASAVALLAN VÄLILLÄ

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Komission lausunto Bulgarian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Komission lausunto Bulgarian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi Komission lausunto Bulgarian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Bulgarian suhteet Historiallinen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 593 final 2014/0275 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia koskevien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 6 final 2016/0112 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0285 (NLE) 15528/14 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: MAR 175 ETS 29 MI 884 COMPET 624 EDUC 324 MARE 12 PECHE

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 24/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: JULISTUKSET EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

17033/1/09 REV 1 eho,krl/ess,ajr/tia 1 DQPG

17033/1/09 REV 1 eho,krl/ess,ajr/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (04.12) (OR. en) 17033/1/09 REV 1 POLGEN 230 CO EUR-PREP 4 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Neuvosto / Eurooppa-neuvosto Asia:

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 14.4.2016 JOIN(2016) 8 final 2016/0113 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60

PUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60 Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) 14408/02 LIMITE PUBLIC PV/CONS 60 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 2463. istunto (YLEISET ASIAT

Lisätiedot

DGC 2A EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO. Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) Tulliasioiden alakomitea UE-GE 4652/15

DGC 2A EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO. Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) Tulliasioiden alakomitea UE-GE 4652/15 EUROOPAN UNIONIN JA GEORGIAN VÄLINEN ASSOSIAATIO Tulliasioiden alakomitea Bryssel, 20. tammikuuta 2015 (OR. en) UE-GE 4652/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EU:N JA GEORGIAN TULLIASIOIDEN ALAKOMITEAN

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7003/17 BUDGET 2 PERUSTELUT Asia: Esitys Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1 varainhoitovuoden 2017 yleiseen talousarvioon oheisasiakirjaksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 199 final 2017/0088 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot