LUOTTAMUKSELLINEN. Komission lausunto Tšekin tasavallan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUOTTAMUKSELLINEN. Komission lausunto Tšekin tasavallan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi"

Transkriptio

1 LUOTTAMUKSELLINEN Komission lausunto Tšekin tasavallan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi

2 Sisältö A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Lausunnon taustaa Lausunnon sisältö b) Euroopan unionin ja Tšekin tasavallan suhteet Historialliset ja geopoliittiset yhteydet Tšekin tasavallan kanta Euroopan unioniin Sopimussuhteet Liittymistä valmisteleva strategia Kauppasuhteet Yleisarvio B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET Poliittiset arviointiperusteet 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentin toiminta 2

3 Toimeenpanovallan rakenne Toimeenpanovallan toiminta Tuomiovallan rakenne Tuomiovallan toiminta 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu 1.3 Yleisarvio 2. Taloudelliset arviointiperusteet 2.1 Taloudellinen tilanne Tausta Vapauttaminen Vakauttaminen Rakennemuutos Rahoitusala Taloudellinen ja sosiaalinen kehitys 2.2 Talous jäsenyyden näkökulmasta Johdanto Toimiva markkinatalous Edellytykset selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineista Näkymät ja tärkeimmät tavoitteet 2.3 Yleisarvio 3. Edellytykset täyttää jäsenyyteen liittyvät velvoitteet 3

4 3.1 Rajattomat sisämarkkinat Neljä vapautta Yleinen toimintaympäristö Tavaroiden vapaa liikkuvuus Pääomien vapaa liikkuvuus Palveluiden vapaa liikkuvuus Henkilöiden vapaa liikkuvuus Yleisarvio Kilpailu 3.2 Innovaatiot Tietoyhteiskunta Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä nuoriso Tutkimus ja teknologinen kehittäminen Televiestintä Audiovisuaalinen ala 3.3 Taloutta ja verotusta koskevat kysymykset Talous- ja rahaliitto Verotus Tilastot 3.4 Politiikat eri aloilla Teollisuus Maatalous Kalastus Energia Liikenne Pienet ja keskisuuret yritykset 3.5 Taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus 4

5 Työllisyys ja sosiaaliset kysymykset Aluepolitiikka ja koheesio 3.6 Elämänlaatu ja ympäristö Ympäristö Kuluttajansuoja 3.7 Oikeus- ja sisäasiat 3.8 Ulkosuhteisiin liittyvä politiikka Kauppa ja kansainväliset taloussuhteet Kehitysyhteistyö Tulli Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 3.9 Varainhoitoa koskevat kysymykset Varainhoidon valvonta Vaikutukset yhteisön talousarvioon 4. Hallintojärjestelmän kyky soveltaa yhteisön säännöstöä 4.1 Hallinnon rakenteet 4.2 Hallinnon ja oikeuslaitoksen toimintakyky 4.3 Yleisarvio C. TIIVISTELMÄ JA PÄÄTELMÄT 5

6 Liitteet Parlamentin kokoonpano Yhtenäismarkkinat: Valkoisessa kirjassa vahvistetut toimenpiteet Tilastotiedot 6

7 A. JOHDANTO a) Esipuhe Jäsenyyshakemus Tšekin tasavalta jätti hakemuksensa Euroopan unionin jäsenyydestä 17 päivänä tammikuuta 1996, ja ministerineuvosto päätti vastaavasti 29 päivänä tammikuuta 1996 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen O artiklan, jossa määrätään komission kuulemisesta, mukaisen menettelyn täytäntöönpanemisesta. Edellä sanottu huomioon ottaen komissio antaa tämän lausunnon vastauksena Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston esittämään pyyntöön antaa lausunto mahdollisimman nopeasti vuoden 1996 maaliskuussa alkaneen hallitusten välisen konferenssin päätyttyä vuoden 1997 kesäkuussa. Lausunnon taustaa Tšekin tasavallan jättämää jäsenyyshakemusta käsitellään samanaikaisesti yhdeksän muun assosioituneen maan hakemuksen kanssa. Tšekin tasavallan liittyminen Euroopan unioniin on nähtävä osana historiallista kehitystä, jossa Keski- ja Itä-Euroopan maat pääsevät yli 40 vuotta kestäneestä maanosan kahtia jakautumisesta ja liittyvät unionin luomaan rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueeseen. Kööpenhaminassa vuoden 1993 kesäkuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto teki seuraavat päätelmät: Jäseniksi haluavista Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneista maista tulee unionin jäseniä. Liittyminen tapahtuu heti, kun maa kykenee täyttämään jäsenyydestä koituvat velvoitteet täyttämällä taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Jäsenyys edellyttää seuraavaa: hakijamaassa on vakaat toimielimet, jotka takaavat kansanvallan, oikeusvaltion, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelun, toimivan markkinatalouden olemassaolo ja kyky selviytyä kilpailupaineesta ja markkinavoimista unionissa, kyky vastata jäsenyyden mukanaan tuomiin velvoitteisiin, mukaan lukien poliittisen, talous- ja rahaliiton tavoitteiden noudattaminen. Unionin kyky ottaa vastaan uusia jäseniä Euroopan yhdentymisen vauhdin pysyessä ennallaan on myös tärkeä seikka sekä unionin että hakijamaiden yhteisen edun kannalta. Tässä julistuksessa esitettiin poliittiset ja taloudelliset arviointiperusteet Keski- ja Itä- Euroopan assosioituneiden maiden unioniin liittymistä koskevien hakemusten käsittelemiseksi. Madridissa vuoden 1995 joulukuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto viittasi liittymistä valmistelevan strategian yhteydessä tarpeeseen luoda sellaiset edellytykset, jotka mahdollistavat hakijamaiden asteittaisen ja sopusointuisen integroitumisen erityisesti markkinatalouden kehittämisen, 7

8 hakijamaiden hallinnollisten rakenteiden mukauttamisen, ja vakaan taloudellisen ja valuuttapoliittisen ympäristön luomisen avulla. Lausunnossaan komissio käsittelee Tšekin tasavallan jättämää hakemusta erikseen, mutta samojen arviointiperusteiden mukaisesti kuin muitakin hakemuksia, joista se antaa lausunnon samanaikaisesti. Kyseinen menettelytapa noudattaa Madridissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston ilmaisemaa toivomusta hakijamaiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Yksittäisten lausuntojen lisäksi komissio antaa neuvostolle erikseen Agenda tiedonantonsa yhteydessä yleisarvioinnin liittymistä koskevista hakemuksista ja suositukset unionin onnistunutta laajentumista koskevaksi strategiaksi. Samanaikaisesti komissio antaa arvioinnin laajentumisen vaikutuksista unionin politiikkaan. Lausunnon sisältö Lausunnon rakenteessa otetaan huomioon Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppaneuvoston tekemät päätelmät. Siinä: kuvataan Tšekin tasavallan ja unionin tähänastisia suhteita erityisesti assosiaatiosopimuksen puitteissa, eritellään tilanne Eurooppa-neuvoston esittämien poliittisten edellytysten osalta (kansanvalta, oikeusvaltio, ihmisoikeudet, vähemmistöjen suojelu), arvioidaan Tšekin tasavallan tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Eurooppa-neuvoston esittämien taloudellisten edellytysten osalta (markkinatalous, kyky selviytyä kilpailupaineesta), käsitellään kysymystä Tšekin tasavallan kyvystä omaksua jäsenyyden mukanaan tuomat velvoitteet, toisin sanoen unionin säännöstö sellaisena kuin se on ilmaistu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa sekä johdettu oikeus ja unionin politiikat, ja arvioidaan lopuksi yleisesti Tšekin tasavallan tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä unionin jäsenyyttä koskevien edellytysten osalta ja annetaan liittymisneuvotteluja koskeva suositus. Arvioidessaan Tšekin tasavaltaa taloudellisilla perusteilla ja sen kykyä omaksua säännöstö komissio teki myös tulevaisuutta koskevan arvioinnin; komissio on pyrkinyt arvioimaan Tšekin tasavallan kohtuudella odotettavissa olevan kehityksen tulevien vuosien aikana ennen sen liittymistä unioniin ottaen huomioon sen, että myös säännöstö kehittyy jatkuvasti. Tämän vuoksi ja ennakoimatta liittymisen varsinaista ajankohtaa lausunto käsittää noin viiden vuoden keskipitkän aikavälin. Lausuntoa valmistellessaan komissio on saanut runsaasti tietoa Tšekin tasavallan tilanteesta Tšekin tasavallan viranomaisilta sekä hyödyntänyt monia muita tietolähteitä, mukaan lukien jäsenvaltiot ja useat kansainväliset järjestöt. 8

9 b) Euroopan unionin ja Tšekin tasavallan suhteet Historialliset ja geopoliittiset yhteydet Tšekin tasavalta on meriyhteyttä vailla oleva valtio keskellä Eurooppaa; maan keskiosat ovat tasankoa ja reuna-alueet vuoristoa. Sen naapurimaat ovat Itävalta, Saksa, Puola ja Slovakia. Maan pinta-ala on km 2 ja väkiluku 10,3 miljoonaa. Vuodesta 1527, jolloin Hapsburgin Ferdinand I kruunattiin Böömin kuninkaaksi, Tšekin alueet olivat lähes neljän vuosisadan ajan osa Itävalta-Unkaria. Tšekin halu suurempaan itsehallintoon valtakunnassa kasvoi 1800-luvulla. Tšekkoslovakian tasavalta perustettiin vuoden 1918 lokakuussa. Se koostui monista eri kansallisuuksista: vuonna 1921 tehdyn väestönlaskennan mukaan maassa oli 51 prosenttia tšekkejä, 23 prosenttia saksalaisia, 14 prosenttia slovakkeja ja 5,5 prosenttia unkarilaisia. Maa sai perintönä prosenttia Itävalta-Unkarin teollisesta perustasta. Sudeettialueen saksalaisten itsehallintovaatimukset lisäsivät 1930-luvulla jännitettä. Vuonna 1938 tehdyn Münchenin sopimuksen sekä ns. Wienin välityksen rajatarkistusten mukaisesti Saksan rajan läheiset alueet, jotka olivat lähinnä saksalaisten asuttamia, luovutettiin Saksalle ja neljännes Slovakian alueesta luovutettiin Unkarille. Vuoden 1939 maaliskuussa Saksan joukot valtasivat loput Tšekin alueesta. Sodan jälkeen Tšekkoslovakian tasavallan rajat palautettiin entiselleen lukuun ottamatta Rutenian aluetta, joka liitettiin Neuvostoliittoon. Sodan lopulla hallitus antoi asetuksen, jolla sudeettisaksalaisten omaisuus takavarikoitiin ja lähes kaikki heistä pakotettiin lähtemään Tšekkoslovakian alueelta. Tšekkoslovakia oli yksi sodanjälkeisten kansainvälisten taloudellisten järjestöjen perustajajäsenistä (Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki IBRD vuonna 1945; tullitariffeja ja kauppaa koskeva GATT-yleissopimus vuonna 1948). Vuonna 1948 muodostettiin kuitenkin hallitus, joka koostui ainoastaan kommunisteista liittolaisineen, ja kommunistinen puolue kiristi otettaan vallasta. SEV:ssä sovitun työnjaon mukaisesti Tšekkoslovakia keskittyi raskaan teollisuutensa kehittämiseen. Keskusjohtoisuus höllentyi osittain 1960-luvulla. Kommunistipuolueen sisäisten uudistuspaineiden tuloksena puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi valittiin Alexander Dubšek vuoden 1968 tammikuussa. Politiikan ja kulttuurielämän demokratisointi eli niin kutsuttu Prahan kevät sai raa an lopun, kun Varsovan liiton jäsenet miehittivät maan 21. elokuuta 1968 ja Neuvostoliiton opit palautettiin Gustav Husákin johdolla. Samana vuonna maa otti käyttöön liittovaltiorakenteen, jossa Tšekin ja Slovakian tasavallat olivat erillisiä kokonaisuuksia. Pieni toisinajattelijoiden liike, joka myöhemmin yhdistyi Charta 77 -ryhmään, jatkoi toimintaansa koko ja 80-lukujen ajan. Monien Keski- ja Itä-Euroopan maiden poliittiset levottomuudet vuonna 1989 johtivat protesteihin myös Tšekkoslovakiassa. Poliisi tukahdutti väkivaltaisesti opiskelijoiden mielenosoituksen Prahassa 17. marraskuuta; kansan reaktio tähän sekä Bratislavassa pidetyt mielenosoitukset johtivat Husákin eroon, ja joulukuussa presidentiksi valittiin Charta 77 -ryhmän johtohahmoihin kuulunut Václav Havel. Vuoden 1992 vaaleissa muodostettiin keskustaoikeistolainen kokoomushallitus, joka sitoutui nopeaan talouden rakenneuudistukseen. Vuonna 1996 kokoomushallitus hävisi niukasti ääntenenemmistön. Se onnistui muodostamaan uuden hallituksen, mutta on joutunut hidastamaan talouden rakenneuudistusta. 9

10 Vuoden 1989 jälkeen maan nimi muutettiin virallisesti Tšekin ja Slovakian liittotasavallaksi. Tšekin ja Slovakian poliitikkojen erimielisyyksistä liittovaltion rakenteesta ja talouspolitiikasta tuli ylitsepääsemättömän suuria. Vuoden 1992 lokakuussa tasavaltojen parlamentit tekivät yhteisen päätöksen liittovaltion hajottamisesta ja kahden itsenäisen valtion luomisesta 1. päivästä tammikuuta Tšekin kanta Euroopan unioniin Paluu Eurooppaan oli yksi vuoden 1989 marraskuun poliittisten mielenosoitusten keskeisiä iskulauseita. Ensimmäinen kommunismin jälkeinen Tšekkoslovakian hallitus ilmaisi kiinnostuneensa Euroopan yhteisöjen jäsenyydestä väliaikaisessa ohjelmassaan vuoden 1990 maaliskuussa. Tšekin tasavallan ensimmäinen hallitus, joka astui virkaansa vuoden 1992 heinäkuussa, totesi Euroopan unionin jäsenyyden olevan itsenäisen Tšekin tasavallan ensisijainen tavoite. Tšekki jätti jäsenyyshakemuksensa 23. tammikuuta Pääministeri Václav Klausin toinen hallitus, joka astui virkaansa vuoden 1996 heinäkuussa, ilmaisi sitoumuksensa jäsenyyteen seuraavasti: Tšekin ulkopolitiikan peruslähtökohdat ja tavoitteet eivät muutu, ja hallitus jatkaa johdonmukaisesti edeltäjänsä ulkopolitiikkaa. Ensisijaisina tavoitteinaan hallitus pitää sitä, että Tšekin tasavalta pääsisi mahdollisimman pian EU:n ja Naton täysjäseneksi; kun nämä tavoitteet saavutetaan, maamme muutos on ulkopoliittiselta kannalta loppuun saatettu. Sopimussuhteet Euroopan yhteisön ja Tšekkoslovakian diplomaattisuhteet luotiin vuoden 1988 syyskuussa. Ensimmäinen niiden välinen sopimus oli nelivuotinen teollisuustuotteiden kauppaa koskeva sopimus, joka tuli voimaan vuoden 1989 huhtikuussa. Vuonna 1990 tehtiin kauppaa ja yhteistyötä koskeva sopimus. Euroopan yhteisöjen ja Tšekkoslovakian assosiaatiosopimus eli niin kutsuttu Eurooppa-sopimus allekirjoitettiin 16. joulukuuta Sen kauppaa koskevat määräykset tulivat voimaan vuoden 1992 maaliskuussa väliaikaisella sopimuksella, joka korvasi vuoden 1989 sopimuksen. Väliaikaisessa sopimuksessa määrättiin aiempien kauppaa koskevien myönnytysten vakiinnuttamisesta sekä vapaakauppa-alueen asteittaisesta ja epäsymmetrisestä luomisesta kymmenen vuoden aikana. Kun Tšekkoslovakia jakautui Tšekin ja Slovakian tasavalloiksi, oli neuvoteltava kaksi erillistä Eurooppa-sopimusta uusien valtioiden kanssa. Sopimus Tšekin tasavallan kanssa allekirjoitettiin vuoden 1993 lokakuussa, ja se tuli voimaan 1. helmikuuta Eurooppa-sopimus on nyt Tšekin ja Euroopan unionin suhteiden oikeusperusta. Sen tavoitteena on luoda puitteet poliittiselle vuoropuhelulle, kehittää kauppaa ja sopimuspuolten taloudellisia suhteita, luoda perusta yhteisön tekniselle avulle ja rahoitusavulle sekä luoda asianmukaiset puitteet Tšekin asteittaiselle yhdentymiselle unioniin. Sopimuksella luotu institutionaalinen rakenne tarjoaa mekanismin täytäntöönpanolle, hallinnoinnille ja valvonnalle suhteiden kaikilla osa-alueilla. Alakomiteat tarkastelevat teknisen tason kysymyksiä. Ylemmistä virkamiehistä koostuvassa assosiaatiokomiteassa keskustellaan perusteellisesti sopimukseen liittyvistä ongelmista, jotka pystytään usein ratkaisemaan. Assosiaationeuvostossa tarkastellaan suhteiden yleistä tilaa, ja siinä on mahdollisuus tarkastella Tšekin edistymistä liittymisvalmisteluissa. Vuoden 1994 marraskuussa annetulla hallituksen asetuksella perustettiin Euroopan yhdentymistä käsittelevä hallituksen komitea, joka on ylin päätöksentekoelin yhdentymiskysymyksissä. Sitä johtaa pääministeri ja vakituisiin jäseniin kuuluvat valtiovarain-, 10

11 kauppa- ja teollisuus-, maatalous- ja ulkoasiainministerit. Hallituksen komiteaa tukee virkamiehistä koostuva komitea, jonka puheenjohtajana on varaulkoministeri, sekä 23 erikoistyöryhmää, muiden muassa lainsäädännön lähentymistä käsittelevä työryhmä. Liittymistä valmisteleva strategia Eurooppa-sopimuksen ja valkoisen kirjan täytäntöönpano Eurooppa-sopimuksella luotu institutionaalinen rakenne on täysin toimintakykyinen. Assosiaationeuvosto ja assosiaatiokomitea ovat kumpikin kokoontuneet kolme kertaa, ja parlamentaarinen assosiaatiokomitea on kokoontunut kahdesti vuodessa. Monialaisten alakomiteoiden järjestelmä, josta sovittiin vuoden 1996 lopussa, on osoittautumassa hyödylliseksi. Yhteistyö Euroopan komission kanssa muun muassa valtion tukia, teolliseen ja kaupalliseen omaisuuteen liittyviä oikeuksia, makrotalouspolitiikkaa ja tullien alentamista koskevissa asioissa on ollut läheistä ja tehokasta. Kauppaa koskevissa asioissa ilmenneet erimielisyydet on yleensä pystytty ratkaisemaan sopimuksessa määrättyjen menettelyiden mukaisesti. Vuoden 1997 alusta on kuitenkin saatu ilmoituksia siitä, että muutamia EY:n standardien mukaisia yhteisön alkuperätuotteita ei ole päästetty Tšekin markkinoille. Lisäksi Tšekin hallitus otti vuoden 1997 huhtikuussa käyttöön tuontivakuusjärjestelmän, joka ei ole Eurooppa-sopimuksen mukainen. Yhteydenpito kysymysten ratkaisemiseksi jatkuu sopimuksessa määrättyjen menettelyiden mukaisesti. Komission vuonna 1995 julkaisemassa sisämarkkinoita koskevassa valkoisessa kirjassa esitetään säädökset, jotka unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään ja pantava täytäntöön voidakseen soveltaa yhteisön säännöstöä, sekä yksilöidään sisämarkkinoiden toteuttamiseksi välttämättömät edellytykset (I vaiheen toimenpiteet), joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tšekki ryhtyi järjestelmällisesti lähentämään lainsäädäntöään jo vuonna Vuoden 1995 alussa hallitus hyväksyi lähentämistä koskevan aikataulun. Paljon on kuitenkin vielä tehtävänä. Vastauksena valkoiseen kirjaan hallitus julkaisi vuoden 1996 keväällä oman asiakirjansa valkoisen kirjan täytäntöönpanon tärkeimmistä kysymyksistä Tšekin tasavallassa. Siinä yksilöidään valkoisen kirjan toimet, joiden olisi oltava ensi sijalla ennen vuotta Asiakirjassa tunnustetaan myös tarve muuttaa ja parantaa hallinnon rakenteita. Uusia rakenteita ehdotetaan ympäristöalan, välittömän ja välillisen verotuksen, henkilötietojen suojan ja sosiaalipolitiikan hallinnolle. Toistaiseksi aikeet ovat vielä toteuttamatta. Eurooppa-sopimuksen täytäntöönpano edistyy suurimmaksi osaksi siinä määrättyjen menettelyiden ja aikataulujen mukaisesti. Kaupan alalla ei juuri ole ollut ongelmia. Äskettäin tosin on ilmennyt eräitä kauppaan liittyviä keskeisiä ongelmia etenkin tuontivakuusjärjestelmän yhteydessä. Vuoropuhelua ja yhteistyötä pitäisi parantaa, jotta tällaisia ongelmia ei syntyisi. Suunnitelmallinen vuoropuhelu Tšekki osallistuu suunnitelmalliseen vuoropuheluun sen kaikilla tasoilla, mutta katsoo, että kokouksista olisi tehtävä hedelmällisempiä valmistelemalla asioita paremmin ja tarkentamalla esityslistoja niin, että mahdollisuudet laajempaan vuoropuheluun komission kanssa paranisivat. Vuoden 1996 helmikuussa kokoontuneen yleisten asiain neuvoston päätös valmistelujen parantamisesta on askel tähän suuntaan. Tšekki pitää keskeisenä 11

12 alana oikeus- ja sisäasioita, joissa sen mielestä ei ole edistytty riittävästi. Tšekki toivoisi syvempää kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua unionin kanssa assosiaationeuvostossa. Phare Vuosina Tšekin tasavallalle myönnettiin Phare-määrärahoista 443 miljoonaa ecua. Vuoden 1996 osuus oli 54 miljoonaa ecua. Keskeisiä aloja ovat olleet yksityisen sektorin kehittäminen, infrastuktuurit, ympäristö ja henkilöstövoimavarojen kehittäminen. Tšekin ja Saksan sekä Tšekin ja Itävallan raja-alueiden yhteistyötä koskeva ohjelma on ollut toiminnassa vuodesta Alkuvaiheen epäilyjen jälkeen Tšekin viranomaiset ovat havainneet Phare-ohjelman tärkeäksi välineeksi maan talouden rakennemuutoksessa ja maan valmistelemisessa unioniin liittymiseen. On kuitenkin ilmennyt ongelmia, jotka liittyvät viivästyksiin ohjelman toteuttamisessa sekä vaikeuksiin varojen kohdentamisessa ensisijaisille alueille. Osallistuminen yhteisön ohjelmiin Eurooppa-sopimuksen mukaisesti on tehty päätöksiä, joiden ansiosta Tšekin tasavalta voi osallistua Leonardo-, Sokrates- ja Nuorten Eurooppa -ohjelmiin sekä muihin koulutusta, kulttuuria, audiovisuaalista alaa, sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, tutkimusta ja kehittämistä, energiansäästöä ja pk-yrityksiä koskeviin ohjelmiin. Kauppasuhteet Vuosina EY:n tuonti Tšekkoslovakiasta kasvoi 2,6 miljardista 5,5 miljardiin ecuun (112 prosentin lisäys), ja EY:n vienti Tšekkoslovakiaan kasvoi 2,4 miljardista 6,3 miljardiin ecuun (163 prosentin lisäys). Vuosina Tšekki laajensi edelleen kauppaansa unionin kanssa. EU:n vienti kasvoi 4,9 miljardista 9,4 miljardiin ecuun (92 prosentin lisäys) ja EU:n vienti kasvoi 6,1 miljardista 13,3 miljardiin (118 prosentin lisäys). Vuonna 1996 unionin osuus Tšekin ulkomaankaupasta oli vähän yli 60 prosenttia. EU:n vienti Tšekkiin vastasi 2,25 prosenttia viennin kokonaismäärästä ja tuonti 1,66 prosenttia tuonnin kokonaismäärästä. Tämä kaupan uusi suunta ja Tšekin vientituotteiden kyky päästä uusille markkinoille viittaa siihen, että tuotteiden laatu on parantunut. Osa kilpailuedusta on kuitenkin johtunut palkkatasosta, joka on ollut alhainen, joskin noussut huomattavasti. Tšekin vienti on erittäin keskittynyttä; koneet ja kuljetuskalusto olivat 33 prosenttia kokonaisviennistä ja teollisuustuotteet 29 prosenttia. Nämä kaksi tuoteryhmää kattavat myös valtaosan tuonnista, yhteensä 57 prosenttia. Vuonna 1996 teollisuustuotteiden vienti, joka aiemmin oli ollut kasvussa, väheni. Tšekin tasavalta on tulliliitossa Slovakian kanssa ja se oli yksi Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) aloitteentekijöistä. Kauppa CEFTA-kumppaneiden kanssa on lisääntynyt viime vuosina. Yleisarvio Tšekin tasavalta on perustamisestaan alkaen pyrkinyt vahvistamaan yhteyksiään Euroopan unioniin kaikilla aloilla. Eurooppa-sopimuksen täytäntöönpano on ollut tehokasta useimmilla aloilla. Kaupan alalla ei juuri ole ollut ongelmia; poikkeuksena tosin on kysymys tuontivakuusjärjestelmästä, joka on vielä ratkaisematta. Tšekki uskoo edistyvänsä kohti unionin jäsenyyteen liittyvien velvoitteiden täyttämistä, mutta on 12

13 toisinaan osoittanut merkkejä haluttomuudesta tunnustaa vaikeudet ja pyrkiä niiden ratkaisemiseen yhteistyössä. 13

14 B. JÄSENYYDEN ARVIOINTIPERUSTEET 1. Poliittiset arviointiperusteet Kööpenhaminassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi joukon Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden liittymistä koskevia ns. poliittisia arviointiperusteita. Näiden mukaan hakijamaissa olisi oltava vakaat toimielimet, joilla turvataan demokratia, laillisuusperiaate, ihmisoikeudet ja vähemmistöjen kunnioittaminen ja niiden suojelu. Euroopan yhteisöjen komissio on käyttänyt useita tietolähteitä tehdäkseen siltä pyydetyn poliittisia oloja koskevan arvioinnin. Näitä tietolähteitä ovat muun muassa Tšekin viranomaisten vastaukset komission yksiköiden niille vuoden 1996 huhtikuussa lähettämään kyselyyn, kahdenvälisten kokousten seuranta, jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja komission edustuston laatimat kertomukset, kansainvälisten järjestöjen (erityisesti Euroopan neuvoston ja ETYJ:n) tekemät arvioinnit ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kertomukset. Tässä analyysissä paneudutaan julkisen vallan rakenteen ja toiminnan pääasiallisiin piirteisiin sekä perusoikeuksien suojan järjestämiseen. Siinä ei tyydytä viralliseen kuvaukseen, vaan pyritään demokratian ja oikeusvaltion todellisen toiminnan kuvaamiseen. Tämä arviointi koskee tilannetta vuoden 1997 kesäkuussa. Siinä ei tarkastella yksityiskohtaisesti muutoksia, jotka ovat voineet tapahtua kommunistihallinnon sortumisen jälkeen tai joita suunnitellaan tulevaisuutta varten, vaikka aikomus uudistaa jokin ala on useimmiten otettu huomioon. Hallinnon tilanteeseen, jota käsitellään tarkemmin 4 osastossa, ainoastaan viitataan lyhyesti. 1.1 Demokratia ja laillisuusperiaate Tšekin tasavallan kansallisneuvoston vuoden 1992 joulukuussa antamalla perustuslailla sekä siihen erottamattomasti kuuluvalla perusoikeuksia koskevalla peruskirjalla perustettiin parlamentaarinen demokratia. Tšekin toimielimet toimivat säännönmukaisesti. Lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan käyttäjät varovat toimivaltansa ylittämistä ja toimivat yhteistyössä. Parlamentin ja lainsäädäntövallan rakenne Parlamentti muodostuu kahdesta kamarista. Edustajainhuoneeseen kuuluu 200 ja vuoden 1996 marraskuussa perustettuun senaattiin 81 jäsentä. Edustajat valitaan neljäksi vuodeksi yleisillä suorilla vaaleilla (paikkojen saamiseksi edellytetään viiden prosentin äänikynnystä); senaattorit valitaan kuudeksi vuodeksi kaksivaiheisella enemmistövaalilla ja kolmasosa heistä voidaan vaalita uudeksi kaudeksi joka toinen vuosi. Vähemmistöjen edustusta parlamentissa ei varmisteta erityisillä säännöillä. Edustajainhuone on hierarkiassa ylemmässä asemassa kuin senaatti: edustajainhuoneella on viime kädessä päätösvalta lainsäädäntömenettelyssä (perustuslain 47 artikla), ja hallitus on vastuussa toimistaan ainoastaan edustajainhuoneelle. 14

15 Tasavallan presidentti voi hajottaa edustajainhuoneen, jos hallitus ei voi saada luottamuslausetta tai jos edustajainhuone ei pysty enää toimimaan säännönmukaisesti (perustuslain 35 artikla). Hajottaminen ei voi tapahtua edustajanhuoneen vaaleja edeltävien kolmen kuukauden aikana. Parlamentin jäsenet nauttivat perinteistä koskemattomuutta perustuslain 27 artiklan nojalla. Opposition asema ja sen osallistuminen toimielinten toimintaan tunnustetaan Tšekin tasavallassa. Tämä ilmenee erityisesti edustajainhuoneen tutkintavaliokuntien perustamisessa (perustuslain 30 artikla). Niissä eri ryhmät ovat suhteellisesti edustettuina niiden kyseisen kamarin paikkamäärän mukaan. Oppositio voi saada kyseisten valiokuntien puheenjohtajuuden. Tšekin tasavallassa on vallalla monipuoluejärjestelmä (54 rekisteröityä poliittista puoluetta, joista 20 osallistui edustajainhuoneen viimeisimpiin vaaleihin). Parlamentissa edustettuina olevat poliittiset puolueet saavat rahoitusta valtion talousarviosta. Kyseinen rahoitus on suhteellista valittujen parlamentin jäsenten määrään nähden. Parlamentti harjoittaa lainsäädäntövaltaa. Parlamentilla ja hallituksella on aloiteoikeus. Hallituksella on myös säädösvalta parlamentin antaman valtuutuksen nojalla, mutta ainoastaan lakien täytäntöönpanon osalta. Tšekin tasavallassa ei järjestetä kansanäänestyksiä. Parlamentin toiminta Vaalit ovat vapaat ja rehelliset. Vuoden 1996 kesäkuussa pidetyt edustajainhuoneen vaalit voitti vallassa ollut keskustaoikeistolainen liitto (katso liite). Parlamentti toimii tyydyttävästi. Sen toimivaltaa kunnioitetaan ja oppositio osallistuu sen toimintaan tavanomaiseen tapaan. Toimeenpanovallan rakenne Parlamentti valitsee tasavallan presidentin viiden vuoden toimikaudeksi. Hänet voidaan valita kerran uudelleen. Hän voi pyytää parlamenttia ottamaan uudelleen käsiteltäväksi lain, josta on juuri äänestetty, mutta kamarit voivat jättää vaikutuksitta kyseisen vetooikeuden yksinkertaisella enemmistöllä. Presidentillä on valtionpäämiehen perinteiset virkatehtävät. Presidentti nimittää pääministerin ja tämän esityksestä ministerit. Hallitus ja yksittäiset ministerit ovat vastuussa toimistaan edustajainhuoneelle. He voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen tehtäviään hoitaessaan tekemistään rikoksista ja rikkomuksista, ei kuitenkaan parlamentissa antamistaan julistuksista. Aluehallinto perustuu 75 maakuntaan, joita johtavat sisäministerille vastuussa olevat hallituksen nimeämät edustajat. Jokaisella ministeriöllä on maakuntien tasolla keskustasolle vastuussa olevia hajasijoitettuja yksiköitä. Maakunnan johtajaa avustaa kuntien edustajista koostuva neuvosto. Hän voi lykätä kyseisen neuvoston päätösten soveltamista ja pyytää keskushallintoa sovittelemaan asiassa. 15

16 Tšekin perustuslaissa säädetään kaksitasoisesta paikallishallinnosta: ns. seuduista eli alueista ja kunnista. Ensiksi mainittuja ei ole vielä perustettu, mutta hallitus on sitoutunut perustamaan ne ennen vuotta Niiden määrästä käydään vielä keskustelua (8-13). Kunnissa, joita on 6 233, on yleisillä vaaleilla neljäksi vuodeksi valitut kunnanvaltuustot, jotka valitsevat itse kunnanjohtajat. Julkishallinnossa esiintyy joitakin vaikeuksia, jotka johtuvat julkishallinnon henkilöstöä koskevien perussääntöjen puuttumisesta ja suhteellisen alhaisista palkoista, jotka selittävät pätevimmän henkilöstön siirtymisen yksityiselle sektorille. Nämä seikat eivät helpota korruption tehokasta torjumista. Vuonna 1991 annetussa ja vuonna 1996 voimassaololtaan vuoteen 2000 jatketussa (tasavallan presidentin palautettua kyseisen tekstin parlamentille uudelleen käsiteltäväksi) ns. puhdistautumislaissa kielletään entisten turvallisuuspalveluiden jäsenten ja avustajien sekä entisessä kommunistihallinnossa aktiivisesti toimineiden henkilöiden toimiminen julkisissa viroissa (hallinto, armeija, turvallisuuspalvelu, poliisilaitos, oikeuslaitos, radio ja televisio, valtionyhtiöt). Kyseisessä järjestelmässä hallinto antaa ns. todistuksia kaikille asiasta hakemuksen tehneille entisten turvallisuuspalveluiden arkistojen perusteella. Vuodesta 1996 jokainen asianomainen on voinut pyytää saada tutustua kyseisiin asiakirjoihin. Tämä oikeus ei kuulu enää ainoastaan tuomioistuimille oikeudenkäynnin aikana. Siviilihallinto valvoo armeijaa, salaista palvelua ja poliisivoimia. Ne kuuluvat siviilituomioistuinten tuomiovaltaan. Salaisen palvelun on annettava kertomus toiminnastaan parlamentille. Toimeenpanovallan toiminta Valtion keskeiset toimielimet toimivat säännönmukaisesti. Paikallisyhteisöillä on vielä vaikeuksia itsehallinto-oikeutensa vakiinnuttamisessa erityisesti rahoituksen osalta. Ne ovat riippuvaisia valtiosta, joka rahoittaa kaksi kolmasosaa niiden budjettivaroista. Ns. puhdistautumislain soveltaminen on johtanut seuraaviin tuloksiin: pyydetystä todistuksesta ainoastaan 9 000:ssa (eli 3 prosentissa) päädyttiin virasta syrjäyttämistä koskevaan päätökseen. Niistä 580 riitautettiin oikeudessa, joka mitätöi niistä puolet. Hallitus on osoittanut aikomuksensa olla jatkamatta kyseistä järjestelmää vuoden 2000 jälkeen. Poliisivoimia, jonka uudelleenjärjestely on käynnissä, arvostellaan usein tutkimusten hitaudesta sekä tehottomuudesta huumekaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisen torjunnassa. Salainen palvelu toimii olosuhteissa, joissa vaikutetaan noudatettavan demokratian perussääntöjä. Parlamentaarinen tutkintavaliokunta, joka sai vuonna 1996 tehtäväkseen tutkia mahdollista johtajien, poliittisten puolueiden ja ulkomaisten suurlähetystöjen laitonta valvontaa koskevia toimia, päätyi vuoden 1997 alussa siihen tulokseen, ettei kyseisiä käytäntöjä ole olemassa. 16

17 Tuomiovallan rakenne Tšekin oikeuslaitoksen riippumattomuus toisista toimielimistä on turvattu. Tasavallan presidentti nimittää tuomarit elinikäiseksi toimikaudeksi oikeusministerin esityksestä ja tuomioistuinten puheenjohtajien pyynnöstä. Heitä ei voida erottaa eikä siirtää toisiin tehtäviin ilman heidän suostumustaan. Heidät voidaan panna viralta tai pidättää virantoimituksesta ainoastaan laissa nimenomaisesti säädetyistä syistä. Hallitus nimittää ylimmän syyttäjäviranomaisen oikeusministerin esityksestä. Oikeusministeri nimittää syyttäjälaitoksen muut jäsenet. He toimivat oikeusministerin suorassa alaisuudessa. Hallinnollisten toimien valvonta kuuluu siviilituomioistuinten toimivaltaan. Viimeksi mainitut kuuluvat perustuslain 91 artiklan nojalla vielä perustamattoman korkeimman hallinto-oikeuden tuomiovaltaan. Tšekin tasavallassa ei ole oikeusasiamiestä. Perustuslakituomioistuin koostuu 15 tuomarista, jotka tasavallan presidentti on nimittänyt senaatin suostumuksella kymmenen vuoden toimikaudeksi. Se valvoo lakien ja säädösten yhdenmukaisuutta perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Se voi myös mitätöidä ne valtion viranomaisten määräykset, joilla loukattaisiin paikallisyhteisöiden itsehallintovaltaa. Perustuslakituomioistuin suorittaa lakien (tasavallan presidentin, 41 edustajan tai 17 senaattorin saatettua asian käsiteltäväksi) ja asetusten (hallituksen, 25 edustajan tai 10 senaattorin saatettua asian käsiteltäväksi) ennakkotarkastuksen. Se voi toimia myös jälkikäteen joko tuomioistuimen tehtyä asiasta hakemuksen käynnissä olevan oikeudenkäynnin johdosta tai yksityishenkilön, joka ennakkoon toimivat muutoksenhakukeinot käytettyään arvioi perusoikeuksiaan rikotun, aloitteesta. Perustuslakituomioistuin voi ottaa asioita käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan. Tuomiovallan toiminta Tšekin tasavallan tuomioistuinten asema muodostaa merkittävän haasteen maan yhdentymiselle Euroopan unioniin. Tuomioistuimet ovat ylityöllistettyjä, monessa asiassa ei saada tuomiota ja esimerkiksi kaupallisia asioita käsittelevissä tuomioistuimissa oikeudenkäynnit kestävät keskimäärin yli kolme vuotta. Kyseiset ongelmat eivät johdu niinkään henkilöstön tai oikeuslaitoksen voimavarojen puutteesta kuin tuomareiden kokemattomuudesta ja riittämättömästä ammattitaidosta. Heidän on sovellettava usein täysin uutta lainsäädäntöä, josta ei useimmiten ole vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Perustuslakituomioistuin on merkittävässä ja aktiivisessa asemassa Tšekin toimielinten toiminnassa. Sen käsiteltäväksi on saatettu lähes asiaa. Määrä on kasvanut merkittävästi vuodesta 1995 lähtien. Se on ottanut käsiteltäväkseen noin 200 asiaa. Sen kansalaisuusasioita ja omistusoikeutta koskevat päätökset kuvastavat sen asemaa oikeusvaltion kunnioittamisessa. 1.2 Ihmisoikeudet ja vähemmistöjen suojelu 17

18 Tšekin tasavallassa on otettu käyttöön kansallisia säännöksiä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi. Samassa tarkoituksessa sovelletaan tiettyjä kansainvälisiä yleissopimuksia, joista tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja sen tärkeimmät lisäpöytäkirjat. Kyseinen kokonaisuus muodostaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen F artiklan mukaisesti osan yhteisön säännöstöä: kaikkien Euroopan unioniin liittymistä haluavien valtioiden on ratifioitava kyseiset tekstit ennen liittymistä. Tšekin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta Se on ollut sopimuspuolena Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa ja sen lisäpöytäkirjoissa vuoden 1992 maaliskuusta, jolloin Tšekkoslovakia ratifioi kyseiset asiakirjat. Tšekki myöntää yksityishenkilöille mahdollisuuden saattaa asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, jos he katsovat, että heidän kyseisen yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan on loukattu. Muista ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen suojelua koskevista kansainvälisistä yleissopimuksista Tšekin tasavalta on ratifioinut kidutuksen vastaisen yleissopimuksen, allekirjoittanut vähemmistöjä koskevan puiteyleissopimuksen ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan, mutta ei vielä ratifioinut niitä. Se on ratifioinut myös YK:n tärkeimmät ihmisoikeuksia koskevat yleissopimukset. Ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräykset ovat Tšekin tasavallan perustuslain 10 artiklan nojalla ensisijaisia suhteessa maan sisäisen oikeusjärjestelmän säännöksiin ja suoraan sovellettavissa. Poliittiset oikeudet ja kansalaisoikeudet Oikeussuojan saaminen on Tšekin tasavallassa asianmukaisesti turvattu. Oikeusapujärjestelmä on olemassa rikosasioissa ja myös joissakin tapauksissa riitaasioissa. Kuolemanrangaistus poistettiin kaikkien rikosten osalta vuonna 1990, ja se on myös kielletty perustuslaissa. Oikeus olla joutumatta pidätetyksi mielivaltaisesti on turvattu: ketään ei voi pidättää ilman syyttäjän antamaa määräystä ja pidätetty on vietävä tuomarin eteen 24 tunnin määräajassa. Seuraavien 24 tunnin aikana tuomari päättää, onko hänen vapautettava pidätetty vai nostettava syyte tätä vastaan. Tutkintavankeuden keskimääräinen kesto on pidentynyt viime vuosina (keskimäärin 89 päivää vuonna 1989, mutta 200 päivää vuonna 1995). Vaalioikeudet on turvattu kaikille 18 vuotta täyttäneille kansalaisille. Tšekin tasavallassa on turvattu yhdistymisvapaus ja se ilmenee yhdistysalan vireytenä ( yhdistystä ja säätiötä). Yhdistyksiin ja säätiöihin sovelletaan edullista verotusjärjestelyä (30 prosentin verovähennys), mutta ei täyttä verovapautta niiden toiminnan osalta. Kokoontumisvapautta voidaan rajoittaa ainoastaan toisten ihmisten oikeuksien ja vapauksien suojeluun liittyvistä syistä taikka yleistä järjestystä, moraalia, terveyttä tai valtion turvallisuutta koskevista syistä. Perustuslaissa sallitaan niiden mielenosoitusten kieltäminen, jotka voisivat vahingoittaa maan hyvinvointia. Toistaiseksi ei ole kirjattu yhtään tapausta, jossa kyseistä säännöstä olisi sovellettu. 18

19 Sananvapaus ilmenee tiedotusvälineiden suurena määränä sekä lehdistön että audiovisuaalisen alan osalta (11 koko maahan leviävää sanomalehteä; neljä televisiokanavaa, joista kaksi julkista ja kaksi yksityistä; lähes 60 radioasemaa; lukuisten ulkomaisten kanavien lähettäminen kaapeliverkon kautta). Sananvapautta rajoitetaan kuitenkin niillä rikoslain säännöksillä, joissa säädetään jopa kahden vuoden vankeusrangaistus tasavallan herjaamisesta tai sen presidentin kunnian loukkaamisesta. Kyseisillä säännöksillä ei ole ollut liian vahingollisia vaikutuksia, sillä tasavallan presidentti on yleensä armahtanut henkilöt, joihin niitä on sovellettu. Perustuslakituomioistuinkin arvioi vuonna 1994, että kyseistä järjestelmää ei sovelleta parlamentin, hallituksen tai perustuslakituomioistuimen herjaamiseen. Toinen havaittu vaikeus liittyy tiettyjen kyseistä alaa säätelevien lakien asiaan soveltumattomaan luonteeseen. Lehdistöön sovelletaan vuoden 1966 lakia, johon vuosina tehdyillä muutoksilla on parannettu toimittajien lähdesuojaa, mutta joilla ei ole asianmukaisesti hoidettu kysymystä heidän mahdollisuudestaan tutustua hallinnollisiin asiakirjoihin. Audiovisuaaliseen alaan sovelletaan edelleen vuonna 1991 ennen ensimmäisten yksityisten kanavien perustamista annettuja lakeja. Omistusoikeus on turvattu. Pakkolunastusta voidaan käyttää ainoastaan yleisen edun nimissä ja silloinkin siitä on suoritettava asianmukainen korvaus. Pakkolunastetun omaisuuden palauttamisen osalta olisi palautettava mieleen, että sitä sovelletaan ainoastaan henkilöihin, joilta takavarikoitiin omaisuutta 25 päivän helmikuuta 1948 jälkeen, ja että siitä voivat hyötyä ainoastaan Tšekin kansalaiset. Asianosainen voi valita joko omaisuuden palauttamisen tai lailla vahvistettujen arviointiperusteiden mukaan lasketun rahallisen korvauksen välillä. Perustuslakituomioistuin poisti vuonna 1996 antamallaan tuomiolla asuinpaikkaa Tšekin tasavallassa koskevan edellytyksen palauttamisesta annetusta laista hyötymiseksi. Katoliselle kirkolle kuuluneen omaisuuden osalta on vireillä riita-asia sille korvattavien rakennusten ja metsähehtaarien määrän arvioinnista. Tšekin viranomaiset tietokoneistavat ja päivittävät parhaillaan kiinteistörekisteriä. Yksityiselämän kunnioittaminen turvataan siten, että kotietsintää tai puhelinkuuntelua ei voida suorittaa ennen kuin tuomari on antanut siihen valtuutuksen. Tšekin kansalaisuuden saamista koskeva kysymys on aiheuttanut aikaisemmin ongelmia, sillä Tšekin tasavalta vaati Tšekkoslovakian jakautuessa, että sen alueella asuvilla slovakeilla on oltava tyhjä rikosrekisteri viideltä edelliseltä vuodelta Tšekin kansalaisuuden saamiseksi. Kyseinen säännös, joka johti Tšekin kansalaisuuden myöntämättä jättämiseen joidenkin romanien kohdalla, oli ristiriidassa sen käytännön kanssa, jota yleensä noudatetaan valtioseuraannoissa ja jossa kyseisellä toimella ei voida muuttaa kansalaisuudettomiksi tai ulkomaalaisiksi henkilöitä, jotka asuvat pysyvästi asianomaisella alueella. Sitä lievennettiin vuoden 1996 huhtikuussa annetulla lailla, jonka nojalla 31 päivänä joulukuuta 1992 Tšekin maaperällä asuneiden henkilöiden kohdalla poiketaan tyhjää rikosrekisteriä viideltä edelliseltä vuodelta koskevasta edellytyksestä. Tšekin tasavalta on ratifioinut pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevan Geneven yleissopimuksen, jossa määrätään kansainvälisesti turvatuista oikeuksista ja suojelusta. Epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua koskevista tapauksista ei ole ilmoitettu. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet 19

20 Oikeus vähimmäistoimeentuloon ja sosiaaliturvaan sisältyvät perusoikeuksia koskevaan peruskirjaan, joka on sisällytetty perustuslakiin. Tšekin tasavallassa on turvattu ammatillinen järjestäytymisvapaus. Maassa on 57 ammattijärjestöä, joista suurin osa kuuluu kahteen suureen keskusliittoon. Ammatillinen järjestäytymisaste on noin 60 prosenttia. Lakko-oikeus on tunnustettu muille paitsi tuomareille sekä armeijan ja turvallisuuspalveluiden henkilöstölle. Opetuksen ja uskonnon vapaus on turvattu; 21 uskontokuntaa on rekisteröity. Ne saavat valtiontukea, jos niihin kuuluu vähintään jäsentä. Juutalaisyhteisö on saanut kyseistä tukea vuodesta 1989 lähtien, jo ennen kuin jäsenen kynnys vahvistettiin. Vuonna 1992 annetussa laissa on säännöksiä rasismin, antisemitismin ja rotuvihan lietsomisen torjumisesta. Kyseisiä säännöksiä vahvistettiin vuonna 1995 ankarammilla rangaistuksilla tällaisen toiminnan estämiseksi. Vähemmistöjen oikeudet ja suojelu Tšekin väestöstä noin 7 prosenttia kuuluu vähemmistöihin, joista suurimmat ovat slovakit (4 prosenttia) ja romanit (2-3 prosenttia arvioiden mukaan). Vähemmistöjen suojelu turvataan ensinnäkin kansainvälisillä yleissopimuksilla. Tšekin tasavalta ei ole ratifioinut kansallisia vähemmistöjä koskevaa Euroopan neuvoston puiteyleissopimusta. Euroopan neuvoston parlamentaarisen edustajakokouksen suositus n:o 1201, jossa määrätään vähemmistöjen kollektiivisten oikeuksien tunnustamisesta, ei ole oikeudellisesti sitova. Perusoikeuksia koskevassa peruskirjassa tunnustetaan vähemmistöjen oikeus oman identiteettinsä ylläpitämiseen sekä opetukseen omalla kielellä ja sen käyttämiseen yhteydenpidossa viranomaisten kanssa. Vähemmistöihin ei sovelleta erityisiä sääntöjä, joilla turvattaisiin niiden edustus parlamentissa. Ne ovat kaikki edustettuina vuonna 1992 perustetussa vähemmistöjen neuvostossa. Hallitus kuulee sitä kaikissa vähemmistöjä koskevissa asioissa. Kummallakin parlamentin kamarilla on pysyvä ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia käsittelevä valiokunta. Ne slovakit, jota päättivät jäädä Tšekin tasavaltaan Tšekkoslovakian jakautumisen jälkeen, ovat eläneet maassa ilman erityisiä vaikeuksia. Romanien tilanne vaikuttaa sitä vastoin paljon vaikeammalta. He kärsivät jokapäiväisessä elämässä usein syrjinnästä. Erityisesti ns. skinheadit kohdistavat heihin väkivaltaa eivätkä viranomaiset ja poliisi suojele heitä riittävästi. Heidän sosiaalinen tilanteensa on usein vaikea erityisesti työn- ja asunnonsaannin osalta, vaikka sosiologisillakin tekijöillä on asiassa merkitystä muun väestön heitä kohtaan harjoittaman syrjinnän lisäksi. Eräät humanitaariset järjestöt arvostelivat joidenkin romanien maastakarkotusta koskevia edellytyksiä Tšekkoslovakian jakautumisen aikana. Romanien sosiaalisen tilanteen parempi tunteminen (muun muassa työttömyysaste, terveys ja hygienia, koulutustaso) helpottaisi kyseistä väestöä koskevien päätösten tekemistä. Tšekin viranomaisten ponnisteluja, jotka ovat jo huomattavia kulttuurin alalla (romaniväestölle tarkoitettuja tšekin kielen kursseja valtion omistamilla radio- ja televisiokanavilla, julkaisusarjan rahoittaminen), on tehostettava tulevaisuudessa. 20

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

6146/12 HKE/phk DG K

6146/12 HKE/phk DG K EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2012 (OR. en) 6146/12 Toimielinten välinen asia: 2012/0012 (NLE) ACP 20 COAFR 26 PESC 116 OC 44 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS AKT EY-kumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.4.2015 COM(2015) 149 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I)

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I) LIITE Yleiset neuvottelupuitteet 1 1. Puheenjohtajavaltio laati pysyvien edustajien komitean työskentelyn perusteella Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa laajentumisprosessista tehtäviä päätöksiä varten yleisiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 593 final 2014/0275 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden unioniin suuntautuvaa tuontia koskevien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0040 (NLE) 6396/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: COEST 48 UD 33 WTO 40 NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 08.04.2005 KOM(2005)131 lopullinen 2005/0031(CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä niistä perusteista

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.12. COM() 597 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden sekä näihin palkkoihin

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

EU-julkisuusasetus (artiklat)

EU-julkisuusasetus (artiklat) Liitteet EU-julkisuusasetus (artiklat) 1 artikla. Tarkoitus Tämän asetuksen tarkoituksena on a) määritellä ne julkiseen tai yksityiseen etuun perustuvat periaatteet, edellytykset ja rajoitukset, jotka

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 596 final 2014/0278 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 2 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA (N:o 7) EUROOPAN UNIONIN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA

PÖYTÄKIRJA (N:o 7) EUROOPAN UNIONIN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA C 115/266 FI Euroopan unionin virallinen lehti 9.5.2008 PÖYTÄKIRJA (N:o 7) EUROOPAN UNIONIN ERIOIKEUKSISTA JA VAPAUKSISTA KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka KATSOVAT, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 24.2.2005 PE 355.443v01-00 TARKISTUKSET 1-8 Lausuntoluonnos (PE 353.313v01-00) Jacques Toubon Ehdotus neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1

EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN PERUSTAMISASIAKIRJA 1 JOHDANTO Brysselissä 8. marraskuuta 2006 kokoontuneet Euroopan parlamentin, Andien parlamentin, Keski-Amerikan

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.6.2013 COM(2013) 452 final 2013/0220 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. tammikuuta 2017 (OR. en) 2016/0218 (COD) PE-CONS 56/16 COWEB 151 WTO 354 CODEC 1855 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.7.2016 COM(2016) 460 final 2016/0218 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyistä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon * välisen

Lisätiedot

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, 25.11.2016 L 319/3 ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2054, annettu 22 päivänä marraskuuta 2016, asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006, (EY) N:o 1067/2008 ja täytäntöönpanoasetuksesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.7.2011 KOM(2011) 443 lopullinen 2011/0192 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2002/546/EY muuttamisesta sen soveltamisajan osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.5.2016 COM(2016) 297 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen alijäämän olemassaolosta Irlannissa tehdyn päätöksen 2009/416/EY kumoamisesta Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS liiallisen

Lisätiedot