KUNNANHALLITUS 10/2014

Transkriptio

1 KUNNANHALLITUS 10/2014 Aika Maanantai klo Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä Huhtaluoma Heikki jäsen Järvinen Tiina jäsen Kangas Kaija jäsen Mustajärvi Marko jäsen Mustakoski Risto jäsen Niemenmaa Jaana jäsen Ohrankämmen Jukka puheenjohtaja Otava Antti jäsen, saapui 156 aikana Suominen Päivi varapuheenjohtaja Poissa Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Raita-aho Voitto Vainionpää Joni Kaskimäki Veijo Laitila Sami Honkanen Arja kunnanjohtaja kunnanvaltuuston puheenjohtaja kunnanvaltuuston I varapj kunnanvaltuuston II varapj kunnanvaltuuston III varapj, poistui 160 aikana palkanlaskija-arkistonhoitaja, ptk-pitäjä Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Karvian kunnantalolla Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Karvian kunnantalolla

2 SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJA 4 VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 5 TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2014 MAKSETTAVAN LISÄKORVAUKSEN JAKAMINEN LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON SOPIMUSKUNNILLE 11 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA 13 HAKEMUS LISÄALUEEN VUOKRAAMISEKSI 16 IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA 17 KUNTAJAKOSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN KANSSA 18 LAUSUNTO SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOKSESTA, VUODEN 2015 TALOUSARVIOLUONNOKSESTA JA INVESTOINTIOHJELMALUONNOKSESTA VUOTEEN KUNNANTALON HENKILÖKUNNAN LIIKUNTAILTAPÄIVÄ 23 POSAN TALOUDEN SEURANTA JA PALVELUSOPIMUKSEN TOTEUTUMINEN MUUT ASIAT 25 ILMOITUSASIAT 26 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 28

3 Ennen kokouksen alkua kunnanrakennusmestari Jaakko Kallioniemi esitteli teknisen lautakunnan sekä rakennuslautakunnan käyttötaloutta sekä teknisen lautakunnan kuluvan vuoden investointien toteutumista. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KH 151 Kuntalain 58 :n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. PÄÄTÖS: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KH 152 Kunnanhallituksen pöytäkirjan tarkastaminen tapahtuu kokousta seuraavana toisena arkipäivänä klo 15:00 kunnantalolla. Pöytäkirjat pidetään julkisesti nähtävänä pääsääntöisesti kokousta seuraavan kalenteriviikon tiistaina. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. PÄÄTÖS: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaana Niemenmaa ja Päivi Suominen.

4 TARKASTUSLAUTAKUNNAN PÖYTÄKIRJA KH 153 Tarkastuslautakunta on kokoontunut Kokouksen pöytäkirja on liitteenä. Liitteet: Tarkastuslautakunnan pöytäkirja sekä sen liitteenä tilintarkastuspöytäkirja. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee tarkastuslautakunnan pöytäkirjan tiedoksi. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus merkitsi tarkastuslautakunnan pöytäkirjan tiedoksi.

5 VUODEN 2015 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET KH 154 Talousarvio ja -suunnitelma Kuntalain 65 ( /578) mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kuntalain 13 :n mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntatalouden yleistilanne 2013 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 miljardilla eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti 2,4 prosentilla sekä verotuloja kertyi 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosikatteet paranivat kunnissa edellisestä vuodesta 53 prosenttia toimintakulujen ja verotulojen muutosten vaikutuksesta.

6 Kuntien toimintakulut kasvoivat edellistä vuotta maltillisemmin 2,4 prosenttia, 0,9 miljardilla eurolla. Vuonna 2012 vastaava kasvu oli 5,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 3,0 prosenttia ja palkkamenot 1,4 prosenttia. Verorahoitusta eli valtionosuuksia ja verotuloja kertyi kunnille yhteensä 1,5 miljardia euroa edellistä vuotta enemmän. Valtionosuudet kasvoivat 2,6 prosenttia ja verotulot 6,8 prosenttia. Verorahoituksen kasvusta suurin osuus muodostui kuntien tuloverojen 1,1 miljardin euron noususta. Yhteensä 115 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Verorahoituksen nousun myötä kuntien yhteenlaskettu vuosikate parani edellisestä vuodesta toimintakulujen pienestä kasvusta huolimatta. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 30 kunnalla, mikä on vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin vastaava tilanne oli 84 kunnalla. Vuosikatteet kattoivat 100 prosenttia poistoista ja 57 prosenttia investointien omahankintamenoista. Edellisenä vuonna vuosikatteet riittivät kattamaan vain 71 prosenttia poistoista ja 38 prosenttia investointien omahankintamenoista. Investointimenot kasvoivat kunnissa 1,4 prosenttia. Investointimenot olivat yhteensä 3,8 miljardia euroa ja niiden omahankintamenon osuus 3,6 miljardia. Investointien omahankintamenossa on huomioitu investointeihin saatavat rahoitusosuudet. Kuntayhtymissä vuosikate riitti kattamaan 112 prosenttia poistoista ja 73 prosenttia investointien omahankintamenoista. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,6 miljardia euroa eli 12,8 prosenttia. Asukasta kohden kuntien lainakanta oli euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli euroa. Omavaraisuusaste oli kuntien osalta 60 prosenttia. Suhdeluku kuvaa oman pääoman suhdetta koko pääomaan. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 6,1 prosenttia 2,9 miljardiin euroon. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston ennakk. Karvian kuntastrategia Karvian kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnalle kuntastrategian vuosille Poimintoja strategiasta: Kuntatalous- ja hallinto Kunnan hallinnon on oltava ohut ja tehokas, sekä kuntajohdon helposti lähestyttävää. Kuntatalouden kehitystä pyritään ennakoimaan, ja kustannuksia pyritään alentamaan ja toimintaa tehostamaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti. Menoja voidaan kasvattaa vain erittäin perustellusta syystä, ja esimerkiksi viranhaltijan/ työntekijän eläköityessä uuden työntekijän palkkaamistarve on harkittava perusteellisesti. Ensisijaisesti tehtäviä on pyrittävä järjestelemään uudelleen niin, että tehtävät jaetaan jäljelle jääneelle henkilöstölle. Kunnan lautakuntien toimintaa kehitetään ja sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Velkamäärä on pidettävä kohtuullisella tasolla, eikä käyttötaloutta (mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut) saa rahoittaa lainarahalla.

7 Kuntaa ja kuntalaisia hyödyttävien investointien tekemistä ja tukemista on jatkettava. Vuosikate on pidettävä vuosittain ylijäämäisenä, ja taloutta on seurattava tarkasti. Veroprosentti pyritään pitämään nykyisessä tasossaan. Yhteistyön kehittäminen Yhteistyötä tulee kehittää Pohjois-Satakunnan seutukunnan lisäksi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan suuntaan. Kunnan edun mukaista on kehittää mahdollisimman laajat yhteistyöverkot eri suuntiin, yhteistyömahdollisuudet selvitetään kattavasti. Yhteistyötä kehitetään ja hyödynnetään myös kunnan sisällä. Erityisen tärkeää on yhteistyö lukuisten kunnassa toimivien yhdistysten ja yritysten kanssa. Asuminen Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokrataloilla on 140 asuntoa. Huoneistoja on pääsääntöisesti kunnostettu sisältä, mutta pääosin 70-luvulla rakennettujen kiinteistöjen peruskorjaukset ovat tekemättä. Taloista teetetään kuntokartoitukset, joiden perusteella laaditaan suunnitelma talojen kunnostuksesta. Kunnostussuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että kunta järjestää sitä varten rahoituksen. Yhtiön talous on pitkällä aikavälillä saatava kestävälle pohjalle. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnassa on tarjolla riittävä määrä vuokraasuntoja. Tällä hetkellä pulaa on etenkin pienistä asunnoista. Mikäli asuntotilanne ei korjaannu esimerkiksi yksityisellä rakentamisella, tulee kunnan pohdittavaksi vuokra-asuntojen rakentaminen. Kunnalla tulee olla tarjolla riittävä määrä kaavoitettuja omakoti- sekä rivitalotontteja. Maaseutuasuminen huomioon ottaen kaavoitettavien tonttien tulee olla riittävän suuria. Rivitalotontteja on kaavoitettava mahdollisimman pian. Tärkeää on, että tontteja on saatavilla myös kyliltä. Tätä kunta edesauttaa jo nyt keräämällä ja välittämällä tietoa myytävistä tonteista. Kaikkiaan tavoitteena on, että kunnassa on tarjolla monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja. Elinkeinopolitiikka Työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen kannalta olennaisinta on yrittäjyys ja siihen kannustaminen. Kunnan tulee rohkaista innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Kunnan tulee omilla toimillaan tukea työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista. Tavoitteena on, että Karvian omat nuoret voisivat työllistyä Karviassa. Kunta pyrkii toimillaan tukemaan nuorten työllistymistä myös maatalouteen. Nuoria tuetaan työllistämään itsensä myös yrittäjyyden avulla. Työllistämällä saamme nuoret jäämään Karviaan ja perustamaan perheensä tänne. Vain riittävällä asukasmäärällä ja riittävillä verotuloilla pystymme turvaamaan monipuoliset palvelut, niin yrittäjien kuin kunnankin tuottamina. Ympäristö ja maanosto

8 Tavoitteena on edelleen kehittää kirkonkylää ja yleistä katukuvaa viihtyisämmäksi ja siistimmäksi maaseutumaisuus säilyttäen. Kunnan kehittämisessä huomioidaan myös liikenneturvallisuuden parantaminen esimerkiksi kevyenliikenteenväylillä sekä huolehtimalla yleisten liikenneväylien kunnosta. Karvian omia luonnonvaroja käytetään järkevällä ja kuntalaisia hyödyntävällä tavalla. Kunnalla on oltava jatkossakin myynnissä kaavoitettuja tontteja teollisuudelle, rivitaloille sekä omakotitaloille. Kaavoituksessa huomioidaan ehjien, kauniiden maisemakokonaisuuksien säilyminen. Kunnan imago ja kuntamarkkinointi Kunnan markkinointi suuntautuu ensisijaisesti kunnan ulkopuolisiin tahoihin. Karvia profiloituu ja Karviaa markkinoidaan yrittäjäystävällisenä, luonnonkauniina, turvallisena, palveluiltaan ja kulttuuriltaan monipuolisena kuntana.. Kuntaa markkinoidaan paikkana, jossa on tietoverkkoyhteyksien avulla hyvät mahdollisuudet tehdä etätyötä maaseudun rauhassa. Laajaa kyläkouluverkkoa käytetään kunnan markkinoinnissa hyödyksi. Karvia on vireä, kehittyvä, nuorekas, itsenäinen ja omintakeinen. Sivistys Karviassa on neljä alakoulua sekä yläkoulu. Tavoitteena on kaikkien koulujen säilyminen ja kehittäminen seuraavalla viisivuotiskaudella. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä laskee, mutta strategian onnistuessa negatiiviset ennusteet eivät toteudu. Opetuksen laatua kehitetään ja opetuksessa panostetaan opintojen elävöittämiseen, oppilaiden kannustamiseen sekä tasapuoliseen kohteluun.. Koulutoimi käyttää opetuksessa hyödykseen yhteistyötä yrittäjien kanssa yrittäjyyskasvatuksen lisäämiseksi etenkin yläkoulussa. Oppilaiden ja lasten hyvinvointi on turvattava ja ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunta tukee tätä toimillaan. Opetuksessa tulee hyödyntää valokuituverkkoa mahdollisimman paljon opetuksen laadun ja monipuolisuuden takaamiseksi. Päivähoidossa painopiste on lapsilähtöisyydessä ja kasvatuskumppanuudessa. Laadukasta päivähoitoa järjestetään kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien kotona. Kirjasto tuottaa kuntalaisille laadukkaita ja ajantasaisia palveluita. Kirjasto varautuu mukautumaan uusiin tekniikoihin. Vapaa-aika Kunta on rakentanut vapaa-ajan aktiviteettejä varten erinomaisia tiloja, kuten uuden Karviatalon sekä Torron harrastekeskuksen. Nykyisiä tiloja hyödynnetään täysimääräisesti. Liikuntapuolella keskitytään ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan.

9 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus antaa seuraavat ohjeet vuoden 2015 talousarvion laadinnasta: Taloussuunnitelma kattaa vuodet 2015, 2016 ja 2017, joista vuosi 2015 on talous-arviovuosi. Talousarvion laskentapohjana on vuoden 2014 talousarvio. Hallintokuntien tulee huomioida kunnan tiukentuva talous talousarvioesityksissään. Välttämättömät menojen sekä tulojen lisäykset on perusteltava konkreettisesti. Palkoissa työkokemuslisät ja opettajien vuosisidonnaiset lisät on huomioitava. Palkkakustannuksia nostetaan 0,4 %:lla. Palkkojen sivukulujen %-osuudet ilmoitetaan myöhemmin. Muita huomioitavia seikkoja talousarvion laadinnassa ovat seuraavat: Käyttötalouteen luetaan alle euron hankinnat (teknisessä toimessa euroa) ja tätä suuremmat hankinnat investointimenoihin investoinnit budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin ainoastaan jos toiminta kuuluu vähennysrajoitteisen alv:n piiriin, alv sisällytetään investoinnin määrärahaan. Henkilöstölisäykset on perusteltava erikseen ja niiden kustannusvaikutukset käyttömenoihin eriteltävä yksityiskohtaisesti Työllistämistukitulot on myös ilmoitettava Tulosalueelle on esitettävä toiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2015, joita tulosyksikkökohtaiset tavoitteet täydentävät. Samassa yhteydessä on määriteltävä tavoitteen toteutumista osoittavat mittarit. Kunnantalon neuvonnan kopiokoneiden valokopiomaksu on mustavalkokopiolta 0,06 /kpl, värikopiolta 0,15 /kpl. Eli hinnat ovat samoja kuin vuonna Syksyn kuluessa seurataan kuluvan vuoden talouden kehittymistä ja täydennetään karsintaohjeita aikaisemman käytännön mukaisesti. Talousarvioesitykset tulee tehdä kunnanhallitukselle maanantaihin mennessä. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus antoi seuraavat ohjeet vuoden 2015 talousarvion laadinnasta: Taloussuunnitelma kattaa vuodet 2015, 2016 ja 2017, joista vuosi 2015 on talous-arviovuosi. Talousarvion laskentapohjana on vuoden 2014 talousarvio. Hallintokuntien tulee huomioida kunnan tiukentuva talous talousarvioesityksissään. Välttämättömät menojen sekä tulojen lisäykset on perusteltava konkreettisesti. Palkoissa työkokemuslisät ja opettajien vuosisidonnaiset lisät on huomioitava.

10 Palkkakustannuksia nostetaan 0,4 %:lla. Palkkojen sivukulujen %-osuudet ilmoitetaan myöhemmin. Muita huomioitavia seikkoja talousarvion laadinnassa ovat seuraavat: Käyttötalouteen luetaan alle euron hankinnat (teknisessä toimessa euroa) ja tätä suuremmat hankinnat investointimenoihin investoinnit budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin ainoastaan jos toiminta kuuluu vähennysrajoitteisen alv:n piiriin, alv sisällytetään investoinnin määrärahaan. Henkilöstölisäykset on perusteltava erikseen ja niiden kustannusvaikutukset käyttömenoihin eriteltävä yksityiskohtaisesti Työllistämistukitulot on myös ilmoitettava Tulosalueelle on esitettävä toiminnan keskeiset tavoitteet vuonna 2015, joita tulosyksikkökohtaiset tavoitteet täydentävät. Samassa yhteydessä on määriteltävä tavoitteen toteutumista osoittavat mittarit. Kunnantalon neuvonnan kopiokoneiden valokopiomaksu on mustavalkokopiolta 0,06 /kpl, värikopiolta 0,15 /kpl. Eli hinnat ovat samoja kuin vuonna Syksyn kuluessa seurataan kuluvan vuoden talouden kehittymistä ja täydennetään karsintaohjeita aikaisemman käytännön mukaisesti. Talousarvioesitykset tulee tehdä kunnanhallitukselle maanantaihin mennessä.

11 TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA 2014 MAKSETTAVAN LISÄKORVAUKSEN JAKAMINEN LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON SOPIMUSKUNNILLE KH Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausuntopyyntö talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä maksettavan lisäkorvauksen jakaminen Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen sopimuskunnille. Lisäkorvaus maksetaan aluehallintoviraston tarveharkinnan perusteella. Lisäkorvauksen perusteita ovat palvelujen saatavuuden varmistamien, neuvonnan kysyntä ja tarve tai neuvontaalueen asukasluku. Harkinnanvaraisten määrärahojen kohdentamista harkittaessa on otettu huomioon talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajien Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vuodelta 2013 toimittamat seurantaraportit sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottavien ilmoitukset jonotusajoista, uusista asiakkaista, asiakasjonoista sekä keskeneräisistä asioista tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta Tarveharkinnassaan aluehallintovirasto on tarkastellut seurantatietoja erikseen kunkin velkaneuvonta-yksikön osalta sekä suhteessa toisiin velkaneuvonta-alueisiin ja aluehallintoviraston toimialueen keskiarvoihin. Harkinnassa on myös huomioitu, että liian suuret tai jatkuvat muutokset resurssien kohdentamisessa eivät välttämättä edistä palvelujen saatavuuden ja laadun kehittymistä aluehallintoviraston toimialueella. Lisäkorvausta jaettaessa on huomioitu myös ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden varmistaminen. Lisäkorvausta on ollut Lounais-Suomen aluehallintoviraston osalle jaossa euroa. Karvian kunnalle ei ole tulossa lisäkorvausta. Lausuntoa pyydetään mennessä. Kunnanhallituksella ei ole lausuttavaa maksettavan lisäkorvauksen jakamiseen. KH 155 Määräaikaan mennessä aluehallintovirastolle lausuntonsa toimittivat Akaan, Laitilan, Sastamalan ja Valkeakosken kaupungit sekä Karvian kunta. Laitilan ja Valkeakosken kaupungit sekä Karvian kunta hyväksyvät esitetyn rahanjakolaskelman. Akaan ja Sastamalan kaupungit katsovat, että esitetyn laskelman mukaisen korvauksen määrään harkittaisiin korotusta vuodelle Lisäksi Akaan ja Sastamalan kaupungit esittävät, että talous- ja velkaneuvonnan peruskorvaukselle ja harkinnanvaraiselle lisäkorvaukselle perustuvaa rahoitusmallia kehitettäisiin kattamaan paremmin palvelun tuottamiskustannukset sekä rahoitusta kokonaisuudessaan johdonmukaisemmaksi ja ennustettavammaksi. Lounais-Suomen aluehallintovirasto päätti jakaa lisäkorvauksen liitteen mukaisesti. Karvian kunta ei saa lisäkorvausta. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Turun hallinto-oikeuteen. Liitteet:

12 LSAVI/1878/ /2014 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus merkitsee päätöksen tiedoksi ja päättää, ettei hae siihen oikaisua. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus merkitsi päätöksen tiedoksi ja päätti, ettei hae siihen oikaisua.

13 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA KH Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt kunnan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat periaatteet sekä uudistetun kunnan hallintosäännön. Perusteiden mukaan kunnanhallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Kunnanhallituksen alaiset toimielimet vastaavat omien tehtäväalueidensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta, tuloksellisuudesta sekä niistä raportoinnista hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäisen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti (sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle). Konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat vastaavat niiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta. Konserniyhteisöt raportoivat konsernijohdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta sekä merkittävien riskien hallinnasta. Sisäinen valvonta on osa hyvän hallinnon periaatteita on säännöllistä, järjestelmällistä, muuntuvaa ja ennakoivaa on avointa ja positiivista on osa normaalia toimintaa, jossa koko työyksikkö on mukana on myös riskienhallintaan liittyvää toimintaa estää väärinkäytökset, virheet ja epätarkoituksenmukaisen toiminnan Hallintosäännön mukaan sisäinen valvonta on johtamisen väline, ja sen järjestäminen on annettu kunnanhallituksen vastuulle. Sisäisen valvonnan ohjeen uudistaminen yhtenäiseksi ja koko kuntaa kattavaksi on osa sisäisen valvonnan asianmukaista järjestämistä. Sisäisen valvonnan ohjeessa on tarkemmat selosteet valvonnan suorittamisesta ja raportoinnista. Valvonta on jatkossa tarkoitus jakaa säännölliseen, raportoitavaan sisäiseen tarkkailuun sekä toimialojen talousarvion yhteydessä laatiman suunnitelman mukaan suoritettavaan valvontaan, jonka tavoitteena on erityisesti epätarkoituksenmukaisen toiminnan estäminen tai korjaaminen. Lisäksi kaikkien vastuuhenkilöiden tehtäviin kuuluu vastuualueensa seuranta ja raportointi. Liitteet: sisäisen valvonnan ohjeet

14 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan ohjeet toimitetaan hallintokunnille, joiden tehtävänä on toimeenpanna oman toimialueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti niin, että siitä voidaan asianmukaisesti raportoida kunnanhallitukselle vuosittain. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus hyväksyi liitteenä olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan ohjeet toimitetaan hallintokunnille, joiden tehtävänä on toimeenpanna oman toimialueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen tuloksellisesti ja tarkoituksenmukaisesti niin, että siitä voidaan asianmukaisesti raportoida kunnanhallitukselle vuosittain. KH 156 Kunnanhallituksen tulee antamansa ohjeistuksen mukaisesti toimeenpanna oman toimialueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vastaavat erityisesti johtavat viranhaltijat, mutta osaltaan myös kunnanhallitus sekä koko hallituksen alainen henkilöstö. Johtavat viranhaltijat: Käyvät Kunnan sisäisen valvonnan ohjeessa olevan tarkistuskysymyslistan avulla läpi koko oman toimialueensa vähintään kerran vuodessa kulloinkin tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan kokoonpanossa (kaikki alaiset, kollega, lautakunnan jäsen jne.). Eri vuosina voidaan keskittyä erityisesti joihinkin osa-alueisiin kuitenkin niin, että myös kokonaisuus tarkastellaan. Seuraavan vuoden valvontasuunnitelma laaditaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Johtavat viranhaltijat laativat tekemästään tarkastuksesta raportin käsiteltäväksi lautakunnassa vuoden loppuun mennessä. Tarkastuksessa havaituista epäkohdista ilmoitetaan esimiehelle välittömästi ja niiden korjaamiseen ryhdytään viipymättä käytettävissä olevat resurssit huomioiden. Valvonnassa havaitut riskit arvioidaan riskin merkittävyyden perusteella. Vähäinen riski ei edellytä toimenpiteitä, kohtalaisen korjaamiseksi mietitään toimenpiteitä, sietämätön riski on poistettava välittömästi. Johtavat viranhaltijat vastaavat myös toimialueensa työpaikan riskienarvioinnin ajantasaisuudesta (päivitetty koko kunnassa keväällä 2014). Kunnanhallitus: Käsittelee vuosittain johtavien viranhaltijoiden laatimat raportit. Kunnanhallitus päättää valvonnassa ilmeiden epäkohtien korjaamisesta ja riskienhallinnan edellyttämien toimenpiteiden järjestämisestä. Hallitus antaa tarvittavia ohjeistuksia viranhaltijoille. Lisäksi hallitus voi päättää suorittaa sisäistä valvontaa myös hallituksen jäsenten toimesta, joko tietyn esille nousseen asian vuoksi tai yleisesti. Henkilökunta: Jokainen työntekijä vastaa siitä, että tekee työnsä mahdollisimman huolellisesti ja annettuja turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa ilmenneistä turvallisuusepäkohdista tai väärinkäytöksistä välittömästi esimiehelle. Henkilökunnan tulee myös itse valvoa ja arvioida omaa työtään, ja korjata omaaloitteisesti toimintaan liittyviä epäkohtia.

15 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää järjestää sisäisen valvonnan riskienhallinnan omalla toimialueellaan edellä mainitun työnjaon mukaisesti. PÄÄTÖS: Kunnanhallituksen jäsen Antti Otava saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo Kunnanhallitus päätti järjestää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan omalla toimialueellaan edellä mainitun työnjaon mukaisesti.

16 HAKEMUS LISÄALUEEN VUOKRAAMISEKSI KH 157 Sibelco Nordic Oy Ab on esittänyt, että Karvian kunta vuokraisi sille lisäalueen Kauniskangas- Marjonkeidas väliseltä alueelta. Sibelcolla on kyseisellä alueella olemassa oleva vuokrasopimus, joka käsittää 6 hehtaarin alueen. Lisäalueen pinta-ala olisi 1,2 hehtaaria. Karvian tehdas on suodatinhiekkojen lisäksi ryhtynyt pesemään myös tehtaan tuotannon hiekan, jolloin tuotteiden laatu on parantunut huomattavasti. Suuremman pesumäärän johdosta Sibelcolla on tarve saada nykyisen pesulaitoksen läheisyyteen varastoalueen, jonne eri tuotteet voidaan läjittää. Uusi alue mahdollistaisi lastaukset kyseisellä alueella, jolloin säästyisi turhilta rahdeilta pesulaitokselta tehtaalle kuljetettaessa. Pyydetylle vuokra-alueelle ei tulla rakentamaan kiinteitä rakennuksia, vaan alue on ainoastaan varastoalueena eri hiekkalaaduille. Vuokraksi esitetään nykyisen vuokra-alueen neliöhintaa. Liitteet: Sibelco Nordic Oy Ab:n hakemus ja karttaliitteet vuokrasopimusluonnos KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää vuokrata maa-alueen Sibelco Nordic Oy Ab:lle esitetyn mukaisesti ja hyväksyy liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti vuokrata maa-alueen Sibelco Nordic Oy Ab:lle esitetyn mukaisesti ja hyväksyi liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen siten, että vuokrasopimukseen täydennetään puuston odotusarvo saadun arvion mukaisesti eli vuokralainen maksaa kertakorvauksena puuston odotusarvona euroa hehtaarilta.

17 IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN HYVINVOINTISUUNNITELMA KH 158 Kankaanpään perusturvalautakunta on käsitellyt kokouksessaan lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. Vanhuspalvelulaki, joka astui voimaan ). Lain 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tästä suunnitelmasta käytetään nimitystä Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy valtuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman laadinnan toteuttamiseksi perustettiin 6/2013 suunnittelutyöryhmä. Lisäksi perusturvalautakunta nimesi ohjausryhmän työryhmän tueksi. Suunnittelutyöryhmän valmistelema työ "Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma " lähetettiin ohjausryhmän arvioitavaksi Ohjausryhmä oli tehtyyn suunnitelmaan tyytyväinen, pienet korjaukset lähetettiin vielä työryhmälle tehtäväksi. Suunnitelmasta on tehty kaksi versiota, toinen laajempi ns. tausta-aineistokappale ja toinen tiivistelmäkappale. Suunnittelutyöryhmä luovutti toimeksiannon mukaisesti työn johtokunnalle ja perusturvalautakunnalle jatkokäsittelyä varten. Perusturvalautakunta on lähettänyt Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman ja Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman Tiivistelmän PoSan kuntien kunnanhallituksille / Kankaanpään kaupunginhallitukselle ja edelleen PoSan kuntien kunnanvaltuustoille / Kankaanpään kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Kankaanpään kaupunginhallitus on hyväksynyt suunnitelman ja kaupunginvaltuusto Liitteet: Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman PÄÄTÖS: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman

18 KUNTAJAKOSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN KANSSA KH Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen kuntarakennelaista. Lain on tarkoitus tulla voimaan Lakiesityksen mukaan kuntien tulee mennessä ilmoittaa minkä kunnan/kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat mahdolliset yhdistymisesitykset tulee tehdä viimeistään Yhdistymisselvityksen tulee aina sisältää vähintään: - suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta - selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan - selvitys taloudellisesta tilanteesta - arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta - yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista Kankaanpään kaupunginvaltuusto päätti /57 tehdä esityksen Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Pomarkun ja Siikaisten kunnille yhteisen kuntajakoselvityksen tekemistä. Lisäksi valtuusto päätti, että Kankaanpään kaupunki on valmis laajentamaan kuntajakoselvityksen tekemisen myös muiden kuntien kanssa. Kankaanpään kaupungilta saapuneessa kirjeessä pyydetään Karvian kuntaa antamaan vastauksensa kuntajakoselvityksen mahdollisesta käynnistämisestä mennessä. Liitteet: Kankaanpään kaupungin esitys kuntajakoselvityksen käynnistämisestä KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kuntarakennelain mukaista selvitysvelvollisuutta käsitellään valtuustoseminaarissa ja kunnanvaltuusto päättää seminaarin pohjalta osallistumisesta kuntajakoselvityksen käynnistämiseen Kankaanpään kaupungin esittämällä alueella. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti, että kuntarakennelain mukaista selvitysvelvollisuutta käsitellään valtuustoseminaarissa ja kunnanvaltuusto päättää seminaarin pohjalta osallistumisesta kuntajakoselvityksen käynnistämiseen Kankaanpään kaupungin esittämällä alueella.

19 KV PÄÄTÖS: Karvian kunnanvaltuusto käsitteli kunnanhallituksen esityksen mukaisesti kuntarakennelain mukaista selvitysvelvollisuutta valtuuston kokousta edeltäneessä valtuustoseminaarissa. Kunnanvaltuusto päätti, että Karvian kunta osallistuu kuntajakoselvityksen käynnistämiseen Kankaanpään kaupungin esittämällä alueella. KH 159 Kankaanpään kaupunki sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat ovat tehneet kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Selvityksen laatijana toimi Kankaanpään kaupungin kilpailutuksen perusteella FCG Konsultointi Oy. Selvitys osui ajankohdaltaan tilanteeseen, jossa merkittävät linjaukset palveluiden järjestämisestä ja kuntataloudesta olivat epävarmoja. Avoinna oli mm. kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Selvityksen aikana todettiin, että kuntarakenteen uudistaminen on lähdettävä alueen asukkaiden tarpeista. Osa selvitysalueen kunnista teki selvityksiä myös muihin suuntiin. Karvia ilmoitti selvittävänsä myös Parkanon ja Kauhajoen suunnat. Selvitykset eivät näillä suunnilla ole kuitenkaan edenneet. Selvityksen alkaessa painotettiin, että myös yhteistyömahdollisuuksien parantamista tulee kartoittaa, koska yhteistyön kehittäminen alueella nähtiin tärkeänä. Selvityshankkeen aloituskokous pidettiin marraskuussa 2013, jolloin sovittiin hankeen etenemisestä ja aikataulusta. Valmistelua on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä, jolle asioita on valmistellut kunnanjohtajista koostuva työvaliokunta. Käytännön selvitystyötä on tehty työryhmissä, joita olivat työvaliokunnan yhteyteen muodostettu elinvoimaisuustyöryhmä, sekä palvelutyöryhmä ja hallinto; talous- ja tietohallintotyöryhmä. Selvitystyön kuluessa järjestettiin myös kuntakohtaisia käyntejä. 22. tammikuuta 2014 järjestettiin JämiAreenalla kunnanvaltuustojen yhteinen teemaseminaari; Elinvoimainen Pohjois-Satakunta tulevaisuudessa. Toinen valtuustoseminaari järjestettiin 6. toukokuuta Karviatalossa, jossa valmis raportti esiteltiin kunnanvaltuustoille. Selvityksen päätelmissä todetaan, että Pohjois-Satakunnassa ollaan palvelujen järjestämisessä vaikeassa tilanteessa. Palveluverkon säilyttäminen nykyisellään tulee olemaan talouden reunaehdoista johtuen haasteellista, oli kuntarakenne mikä hyvänsä. Kuntarakennepäätöksessä tulisi arvioida päätöksen vaikutuksia vuosien ja jopa vuosikymmenten aikajänteellä. Pohjois-Satakunnan tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa alueen kyky uudistua. Alueella on tehty laajaa yhteistyötä jo pitkään, mutta yhteistyö ei aina ole sujunut ongelmitta. Yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen vaatii kunnilta tietoisia toimenpiteitä kuntarakenneratkaisusta huolimatta. Kuntien yhdistyminen synnyttäsi mahdollisuuden uusiutua, mutta myös uudenlaisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan etuja, jotka parantavat alueen kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta tulevaisuudessa. Liitteet:

20 Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tehdyn kuntarakenneselvityksen tiedoksi ja toteaa, että Karvian kunta näkee, että yhteistyön edelleen kehittäminen on tämän hetkisten tietojen valossa kuntaliitosta parempi vaihtoehto Karvian kunnan tulevaisuuden kannalta. Yhteistyöntyön kehittämisessä tärkeä osa-alue on alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen. PÄÄTÖS: Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se merkitsee tehdyn kuntarakenneselvityksen tiedoksi ja toteaa, että Karvian kunta näkee, että yhteistyön edelleen kehittäminen on tämän hetkisten tietojen valossa kuntaliitosta parempi vaihtoehto Karvian kunnan tulevaisuuden kannalta. Yhteistyöntyön kehittämisessä tärkeä osa-alue on alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen.