Kehittyvä. Tuotantotekniikka ELINTARVIKE. Kehittyvä Elintarvike Tuotantotekniikka. Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti

Transkriptio

1 Kehittyvä Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti ELINTARVIKE Kehittyvä Elintarvike Tuotantotekniikka Tuotantotekniikka

2 Siivutus laitteet Pakkaus koneet Esikäsittelylaitteet Marinointilaitteet Jatkojalostuslaitteet Pakkausmateriaalit Täydelliset linjaratkaisut Kaikki mitä tarvitset muuttuvien makujen maailmassa Nopeasti muuttuvien makujen maailmassa on oltava jatkuvasti valmiina mukautumaan kysynnän muutoksiin. Silti tuotteittesi valmistus ja jakelu pitäisi hoitaa tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Tässä CFS voi tarjota erityisosaamistaan. Voimme auttaa sinua luomaan sovellukseesi parhaiten sopivan tuotantoprosessin liha-, siipikarja-, kala- ja juustotuotteille. Laite- ja linjaratkaisujen lisäksi tarjoamme myös tukipalveluja, ohjelmistoja ja konsultaatiopalveluja. CFS ymmärtää liiketoimintasi näkökulmat. Kun investoit CFS-linjaan, vastaamme koko prosessista. Ennen investointipäätöksen tekoa voit koeajaa linjan. Olemme tavoitettavissasi, kun tarvitset meitä, 24 tuntia vuorokaudessa. Nukut yösi rauhassa, kun olet valinnut oikean yhteistyökumppanin. CFS: tukenasi tärkeissä ratkaisuissa CFS Nordic A/S filial Finland, Kumitehtaankatu 5, Kerava Puh.: , Fax: , Adv. Equip265x285 FI.indd , 11:44:04

3 16. vuosikerta ISSN Kuva Tauno Rantala Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y. Toimitus PL 115, Helsinki Puhelin/faksi (09) Päätoimittaja Raija Ahvenainen-Rantala GSM Toimituspäällikkö Pirjo Huhtakangas GSM Avustajat Marianne Boström-Kouri Mari Hakala/USA Anne Haikonen Anneli Koskenkorva Kaisu Meronen Irma Ryynänen Ari Virtanen/Kiina Toimituskunta 2/2005 Heikki Manner Mirja Mokkila Kristiina Suojakari-Karppinen Päivikki Savola Erkki Vasara Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Neuvottelukunta Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Seppo Heiskanen Juhani Hvitfelt Matti Kalervo Anneli Koskenkorva Simo Laakso Riitta Maijala Hannu Mykkänen Eero Puolanne Marjatta Rahkio Liisa Rosi Ilmoitusmyynti Infoteam Oy Tarja Nikki, Kaija Palokas, Jukka Peussa, Anna-Liisa Virkki Puhelin (09) Faksi (09) Ulkoasu Jonna Junttila/Vammalan Kirjapaino Oy Puhelin (09) , Faksi (09) , Kaisaniemenkatu 1 C 101, Helsinki Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy Tilaushinta /vsk, 6 numeroa vuodessa Irtonumero 8 /kpl + postituskulut Kansikuva BioTRIM/Agropolis Oy Kuva Kari Laaksonen Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura sihteeri Pia Talvitie PL 115, HELSINKI Puhelin Faksi (09) sihteeri@ets.fi Kilpailukykyä ja ekotehokkuutta tuotantotekniikoilla Elintarvikealan suurimmat kehityshaasteet ovat tulleet selkeästi esiin viimeaikaisissa elintarvikealan tulevaisuutta käsitelleissä tilaisuuksissa ja raporteissa. Ne ovat markkinointija liiketoimintaosaamisen vahvistaminen, yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen sekä koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen. Tekesin maaliskuussa pidetyn vuosipäivän seminaarin teemana oli Tulevaisuuden rakennuskivet. Samana päivänä julkaistiin Tekesin raportti Innovaatioista hyvinvointia Painopisteet tulevaisuuden rakentamiseksi. Painopisteiden valinnoissa ovat korostuneet liiketoimintalähtöisyys, innovaatiot, pitkäjänteisyys ja teknologiaperustan rakentaminen. Lähtökohtina valinnoille olivat näkemys kehityksen muutosvoimista ja heikoista signaaleista sekä kansainväliset mahdollisuudet kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle. Sisältölinjaukset koostuvat kahdesta kokonaisuudesta: teknologioiden tai osaamisten sekä sovellusten painopisteistä. Sovelluksissa keskeisiä ovat vahvojen teollisuudenalojen uudis tuminen ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen laajasti sekä palvelujen tuottavuus ja kasvu. Lähtökohtina ovat klustereiden kasvualueet ja yhteistyöstä syntyvät uudet mahdollisuudet. Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen laadun ja tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen on kansantaloudellemme tärkeä painopiste. Lisäksi sovelluksissa painottuvat mm. ympäristö, energia ja turvallisuus. Teknologioiden painopisteiksi on valittu aluei ta, joita kehittämällä voimme tehdä uusia teknologiaharppauksia, luoda uusia sovelluksia sekä vahvistaa, uudistaa ja yhdistää toimialoja. Painopisteet ovat rajattuja kokonaisuuksia tieto- ja viestintä-, bio-, materiaali- ja nanoteknologiasta. Liiketoimintalähtöisyys ja -osaaminen nousevat yhä merkittävämpinä teknologisen osaamisen rinnalle. Yrityksen kasvun ja kilpailukyvyn varmistamiseksi on myös otettava riskejä ja panostettava uusien teknologioiden ja niihin pohjautuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen uskallettava katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Erityistä luovuutta vaatii eri osaamisalueiden, menetelmien, prosessien, teknologioiden ja sisällön, ennakkoluuloton yhdistäminen uudenlaiseksi kilpailukykyiseksi liiketoiminnaksi. Ympäristöön ja energiaan liittyvät ekotehokkaat ratkaisut sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät tuotteet ja palvelut tulevat olemaan tärkeitä. MTT Taloustutkimuksen vuosikatsauksessa todetaan, että ulkomaille laajentumisen lisäksi myös tuotevalikoiman koostumus on tärkeässä asemassa elintarvikeyritysten kasvupyrkimyksissä. Kova hintakilpailu elintarviketeollisuuden perinteisissä tuoteryhmissä kuten pakasteissa ja jauhoissa nopeuttaa ja lisää teollisuuden pyrkimystä siirtyä yhä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Elintarvikeyritykset, jotka tuottavat ns. lisä-arvotuotteita, pärjäävät peruselintarvikkeita tuottavia yrityksiä paremmin, MTT ennustaa. Lehtemme tämän numeron asiantuntijaartikkeleissa keskitymme uusiin tai paranneltuihin tuotantotekniikoihin uusien tuotteiden kehityksessä, tuotteiden valmistuksessa, sivuvirtojen, jätevesien ja jätteiden käsittelyssä yritysten kilpailukyvyn ja ekotehokkuuden parantamiseksi. Raija Ahvenainen-Rantala TkT, Päätoimittaja Kehittyvä Elintarvike PS 1. Tervetuloa osastollemme A20 Tampereen Elintarviketeollisuus messuille! Löydät kutsukortin tämän lehden välistä. PS 2. Vastaamalla lehtemme lukijakyselyyn osallistut upean digikameran arvontaan. Kyselystä lisää lehden sisäsivuilla. Annathan äänesi kuulua! Kehittyvä Elintarvike

4 Sisältö Pääkirjoitus: Kilpailukykyä ja ekotehokkuutta tuotantotekniikoilla... 3 Raija Ahvenainen-Rantala Kolumni: Carpe Diem tartu hetkeen!... 6 Tarja Meristö Pakina: Puoli ruokaa ja hullun direktiivin tauti Heikki Manner Teema Energiaomavarainen elintarviketehdas... 8 Heikki Manner Vehmaalla eläinperäistä jätettä käsittelevä biokaasulaitos Juhani Suvilampi Eläinperäiset sivutuotteet jätteeksi vai hyödyksi? Kari Valkosalo Biojätteet kompostoimalla hyötykäyttöön Pekka Pohjola BAT muuttuvan ympäristölainsäädännön kulmakivenä Tuija Helsky, Tiina Piilo BAT-ohjeistus perunankuorimoille ja kasviksia käyttäville yrityksille Tiina Piilo, Tuija Helsky Elintarviketuotannon sivuvirroista selvitys Pohjois-Savossa Jari Huovinen, Jani Koponen, Heidi Määttä EU-hankkeessa kehitetään sivuvirtojen hyötykäyttöä Pirkko Forssell Elintarviketeollisuuden jätevedet ja niiden käsittely...24 Esko Meloni ALMA-hanke pk-yritysten jätevesiongelmien ratkaisijana Mika Mäkelä Vahvavierretekniikka parantaa oluen aromia ja säilyvyyttä Silja Home Muutostrendit valmisruoka- ja lihajalosteteollisuudessa...30 Kristiina Suojakari-Karppinen Suuritehoisella ultraäänellä monia mahdollisuuksia...32 Mirja Mokkila, Raija Lantto Robottibaarimikko ja robottibarista palvelevat asiakkaita...34 Kalevi Ekman Mikrobiologinen korroosio elintarvikelaitteissa voi yllättää...36 Leena Carpén Elintarviketeollisuuden voiteluaineilla monia vaatimuksia Jari Lehto Tuotantoprosessien kiertovesiä voi käsitellä ilman kemikaaleja.. 40 Kimmo Tuppurainen Uusi menetelmä tuotantotehokkuuden kehittämiseen Kati Kupila, Veikko Rouhiainen, Pasi Valkokari Yksinkertainen menetelmä työturvallisuuden kehittämiseen Janne Sinisammal Uusia entsyymejä elintarvikkeiden rakenteen räätälöintiin...47 Karin Autio Kylmälaitoksen painelaitteiden tarkastusväli lyhentynyt...50 Anja Laukkarinen, Matti Paasonen Vihannesten tehokkaaseen jäähdyttämiseen uusia ratkaisuja Tuija Lyijynen, Mirja Mokkila Entsyymeillä makua elintarvikkeisiin Raija-Liisa Heiniö, Annikka Mustranta, Liisa Lähteenmäki, Kaisa Poutanen, Johanna Buchert 4 Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elintarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan aatteellinen yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teollisuuden välillä ja kattaa elintarvikekemian, -teknologian, -ekonomian, ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. Elintarvikeproteiinien jalostusta entsyymeillä Antti Knaapila Ruoka, juoma & kulttuuri Juustoa ja jogurttia vuohenmaidosta Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Puheenvuoro Kasvinjalostus ja ravinnon haitta-aineet Jussi Tammisola, Atte von Wright Ajankohtaista Suomi ravitsemusosaamisen edelläkävijäksi Haastattelu: Pirjo Huhtakangas Elintarvikkeiden mikrobiologisia vaatimuksia uudistetaan EU:ssa Maija Hatakka Tuotetietopankissa tuotetta jo syksyllä Kristina Metso Naposteluporkkana Vuoden Suomalainen Elintarvike...63 Lainsäädäntö Elintarvikkeiden jäljitettävyys alkaa saada käytännön muotoja...65 Auli Suojanen Tiede & tutkimus Pohjoismainen meijerihanke toi uutta ymmärrystä laitehygieniaan Satu Salo, Kalevi Lehto, Erik-Ole Jensen, Per Englesson, Gun Wirtanen Hyvä hygienia A ja O juuresten kuorinnassa Maarit Horne-Ekman Palstat Haarukassa Hankintaopas Nimityksiä Todettua Tapahtumia Tunnustuksia ETS-sivut Kannattajajäsenesittely: HK Ruokatalo Group Oyj...79 Prosessi ja raaka-aineen laatu määräävät juustojen ja viinien laadun Raija Ahvenainen-Rantala Jäsenesittely: Elintarvikeinsinööri Leila Viitanen, Juustoportti ETS:lle aluejaosto Itä- ja Pohjois-Suomeen ETS:n ja jaostojen vuosikokoukset samana päivänä TETSin stipendit Pohjanheimolle ja Sukkiselle ETS:n jäsenkunta kirjavoitunut ETS:n hallitukseen kolme uutta jäsentä ETS-palsta Pia Talvitie Ilmestymispäivät ja teemat vuonna 2005 Nro Ilmestyy Teema Hygienia ja turvallisuus Tuotantotekniikka Koulutus, suunnittelu ja konsultointi Pakkaukset ja logistiikka Valmistus- ja lisäaineet Terveys ja tuotekehitys Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisältö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Seuraavaan lehteen tulevien kirjoitusten pitää olla toimituksessa mennessä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija.

5 Metsä Tissue Oyj, PL 300, Mänttä, asiakaspalvelu: ,

6 Carpe Diem tartu hetkeen! Kolumni Tulevaisuutta tutkimuskohteena ei ole olemassa. Tulevaisuus on tuntematon, ja sitä tutkitaan nykyisyydestä käsin. Tulevaisuus on epävarma: Menneisyyden toimintamallit eivät välttämättä toistu tulevaisuudessa, nyt näköpiirissä olevat trendit eivät jatku ikuisesti, ja tunnistetutkin heikot signaalit voivat osoittautua vääriksi hälytyksiksi tai niiden ajoitus voi muuttua. Mikä sitten avuksi, kun joka hetki kuitenkin on tehtävä päätöksiä, jotka koskevat tulevaisuutta ja ulottuvat vaikutuksiltaan jopa vuosikymmenten päähän? Sattuma suosii valmistautunutta. Tulevaisuuteen valmistautuminen tarkoittaa niiden epävarmuuksien läpikäymistä, jotka voivat kyseenalaistaa nykyiset tavat toimia. Se tarkoittaa myös kokonaan uusien asioiden kuvittelua, jotka voisivat olla joissakin toisissa oloissa mahdollisia. Heikot signaalit vahvoja signaaleja Tulevaisuuden yllätykset ja heikot signaalit ovat läsnä kaikkialla. Me vain emme kuule niiden ääntä, kun meillä on niin kova kiire kavuta eteenpäin, että me suorastaan suljemme niiltä korvamme. Me myös kuuntelemme niitä väärissä paikoissa ja kysymme vääriltä ihmisiltä. Heikot signaalit ovat usein vahvoja signaaleja omassa asiayhteydessään. Meidän täytyy kyetä siirtymään näihin toisiin konteksteihin kuuntelemaan ihmisiä, joita ei perinteisen käsityksen mukaan pidetä oman alamme asiantuntijoina. Tämä edellyttää itsensä likoon panemista ja niidenkin tabuina pidettyjen asioiden pöydälle nostamista, joista ei ole sopiva puhua. Hullu se on, ei siitä mihinkään pääse, Juban sarjakuvasankariparin Viivi totesi kumppanilleen Wagnerille tämän ehdottaessa patentin hakua keksinnölleen, jossa kasvatettiin rairuohoa kasvualustana mämmi! Kun kuulemme kommentteja järkemme kyseenalaisuudesta, tiedämme osuvamme johonkin tulevaisuuden kannalta keskeiseen asiaan. Tulevaisuuden ja nykyisyyden välillä käydään valtataistelua, jossa tämän päivän kasvun profeetat taistelevat vallasta tulevaisuuden menestyksen profeettojen kanssa. Valtataistelun elementteinä ovat tiedot ja tunteet. Vaikka tiedämme geeniteknologian luonnontieteelliset periaatteet, emme tunnesyistä pystykään nielemään geenimuunneltua tomaattia. Vaikka haluamme tehdä yksilöllisiä valintoja, emme kuitenkaan halua olla tuotantoteknologian massaräätälöinnin koekaniinina. Erikoissegmenttien haltijat katu-uskottavia Entä minkälaisiin kulutustottumuksin, tuotteisiin, tuotemerkkeihin ja tuoteperheisiin johtaa vahva kansainvälinen heimottuminen? Kuka tunnistaa yksilöjä yhdistävät, sisäiset motivaatiotekijät, jotka jakavat meidät statusta Kuva Esko Tuomisto hakeviin, periaatteellisiin ja toiminnasta kiinnostuneisiin ilman ulkoisia eroavuuksia? Maailman muuttuminen globaaliksi on kasvattanut markkinoita, mutta samalla se on mahdollistanut yhä hienojakoisemman markkinoiden segmentoinnin. Isojen markkinoiden valtatrendit edellyttävät globaaleja brändeja, investointeja ja jatkuvaa medioissa esilläoloa pitääkseen yllä haluttuja mielikuvia. Erikoissegmenttien haltijat voivat kehittää katu-uskottavuuttaan todellisen toiminnan kautta ja tarttua hetkeen ketterästi ja joustavasti. Suhteellisen vakaasti muuttuvissa oloissa kaikille toimijoille löytyy elintilaa, mutta yllättävissä muutoksissa ketterä pärjää paremmin. Esimerkiksi kelpaa tsunami-tiedottaminen. Iso, vakaa ulkoministeriö keskittyi varmennettuihin faktoihin, kun epävirallinen sukeltajat.fi keräsi erilaisia signaaleja ja yhdisti niitä näkemykseksi, joka parhaiten vastasi todellisia tapahtumia! Tarja Meristö Yritysfuturologi Tutkimusjohtaja Corporate Foresight Group CoFi IAMSR/Åbo Akademi MASSANKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT - juoksevien massojen pumppaus, sekoitus ja annostelu KOSTUTUSJÄRJESTELMÄT - nostatuskaappien, jäähdytystilojen ja varastojen kostutus Olemme Elintarviketeollisuus 2005 messuilla osastolla A 807. Tervetuloa! Polunmäenkatu 39 H Tre Puh Kehittyvä Elintarvike 2 05

7 Inspiraatiomme lähde. Käyttöön otettaessa Shinkansen, japanilainen luotijuna, lyhensi matkustusaikoja dramaattisesti, sillä se pystyi kulkemaan jopa 200 kilometrin tuntinopeudella. Juna tunnettiin myös ilmiömäisestä kyvystä pysyä aikatauluissa. Uusi R-sarjan monipäävaaka tarjoaa vastaavanlaisia etuja: nopeus on jopa 200 punnitusta minuutissa 14-päisellä vaa alla, ja tarkkuus on entistä parempi viimeisimmän elektroniikan ja arvioalgoritmin ansiosta. R-sarjamme käyttää Windows XP (TM) -käyttöjärjestelmää, joten pakkauslinjan voi integroida täysin kehittyneiden verkko-ominaisuuksien ansiosta. Voit vaihtaa tuotteiden määrityksiä erien välillä vain yhtä näppäintä painamalla. Vaa an virrankulutus on vain 50 % edeltäjäänsä verrattuna. Laite on helppo puhdistaa. Materiaalina käytetyn hygieenisen ruostumattoman teräksen ja viiston rungon ansiosta huuhtelu on vaivatonta. Käyttö on entistä helpompaa sisäänrakennettujen opastusohjelmien ja selkeän grafiikan avulla. R-sarjamme auttaa täyttämään asiakkaan odotukset entistä tehokkaammin. Voita kilpailijasi tehokkuudessa tule Interpack-messuille tutustumaan R-sarjamme.» Ishidan ainutlaatuinen algoritmi mahdollistaa hävikin vähenemisen käytännössä. Tule tutustumaan R-sarjaamme INTERPACK messuilla, montterissa 15 B 03, huhtikuuta. MARKKINOIDEN NOPEIN JA TARKIN MONIPÄÄVAAKA Ishida Europe AB, Geometrivägen 3-7, SE Kungens Kurva, Sverige. Puh: +46 (0) , Faksi: +46 (0) info@ishida.se,

8 Heikki Manner Energiaomavarainen elintarviketehdas? Teema Elintarviketeollisuuden vastaanottama raaka-aine tuottaa teurastamoja ja kasvisten jalostuslaitoksia lukuun ottamatta varsin vähän energian tuotantoon soveltuvia sivuvirtoja. Kuitenkin jokainen elintarviketehdas tuottaa jätevettä ja biojätettä, josta mädättämällä on mahdollista saada energiantuotantoon sopivaa biokaasua. Mädätetty liete on peltolannoitteena parempaa kuin esimerkiksi lähtöaineensa lietelanta (tai kotitalouksien biojäte). Sen hygieniariski on pienempi ja ravinteiden liuokoisuus parempi. Käsitellystä lietteestä voidaan myös valmistaa erilaisia täsmälannoitteita ja kasvualustoja. Suomessa biokaasua tuottavia reaktorilaitoksia ja kaatopaikkakaasua talteen ottavia pumppaamoja on molempia kolmisenkymmentä, joista elintarviketeollisuudessa kolme reaktorilaitosta (Chips Oy Godby, Lännen Tehtaat Oy, Säkylä ja Raisio Yhtymä, Raisio). Maatiloilla on viisi laitosta, joista suurin sijaitsee Kalmarin tilalla Laukaassa Jyväskylän pohjoispuolella. Elintarviketeollisuuden jätteet biokaasun raaka-aineena Tavallisimmin biokaasua tuotetaan eläinten lannasta. Biokaasua saadaan eri materiaaleista oheisen taulukon esittämällä tavalla. Elintarviketeollisuuden jäterasva on parhainta biokaasutuotannon raaka-ainetta, mutta sitä syntyy harvassa laitoksesta riittävää määrää mädätystä ajatellen. Myös jauhettu teurastamojäte tuottaa hyvin biokaasua. Rasva voidaan myös käyttää suoraan energiantuotannossa, kuten Puljonki Oy:ssä. Investointikustannus on suorassa poltossa mädätystä huomattavasti pienempi. 8 Kehittyvä Elintarvike 2 05 Muun jätteen sekaan syötettynä rasva tehostaa biokaasuntuotantoa merkittävästi. Mädätys on myös hyvä käsittelymenetelmä rasvaisille jätevesille. Bioreaktorin syötön kuiva-ainepitoisuuden tulee kuitenkin olla vähintään 5 %, parhaimmat tulokset on saavutettu 10 % kuiva-ainepitoisuudella. Kaiken jäteveden mädätyskäsittelyä rajoittaa laimeus. Tarvitaan mädätystä edeltävä väkevöinti tai sekaan on syötettävä kuivaa jätettä. Jätevesimäärät esimerkiksi panimoissa ja meijereissä ovat sen verran suuret, että tarvittava reaktoritilavuus esimerkiksi 30 vuorokauden viipymällä tulee liian suureksi. Mädätys käymistapahtumana häiriintyy jo varsin pienistä määristä halogenideja tai kvatteja sisältävistä pesuvesistä. Sen sijaan peretikkahappo ja vetyperoksidipohjaiset desinfiointiaineet eivät häiritse metaania tuottavia bakteereita, päinvastoin. Meijereiden ja teurastamojen jätevesissä mahdolliset antibioottijäämät voivat myös pysäyttää biokaasun tuotannon. Kasvisten käsittelylaitosten, esimerkiksi kuorimojätevesien käsittelyyn mädätys soveltuu hyvin. Yksikön tulee kuitenkin olla riittävän suuri, jotta mädätettävää jätettä syntyy riittävästi ja biokaasun tuotannosta tulee kannattavaa. Reaktorin syötön tulee olla tapauksesta riippuen vähintään m 3 vuodessa. Mädätyksen hygienia ja prosessinhallinta Mädätettävä jäte sisältää runsaasti erilaisia mikrobeja, tyypillisesti suolistoperäisiä. EU:n sivutuoteasetus säätelee eläinperäisen jätteen käsittelyä myös biokaasun tuotannossa: syöte on pastöroitava ennen reaktoriin johtamista, jos siinä on muuta eläinperäistä jätettä kuin lantaa. Siten esimerkiksi teurastamo-, lihanjalostus- ja einesteollisuuden jäte on lämpökäsiteltävä, mikä huonontaa jonkin verran prosessin taloutta. Termofiilisen prosessin ollessa kyseessä jäte joudutaan joka tapauksessa lämmittämään ennen reaktoriin johtamista. Termofiilinen prosessi tuhoaa suolistoperäiset mikrobit ja tavallisimmat taudinaiheuttajat itiöllisiä bakteereita lukuun ottamatta. Myös virukset tuhoutuvat. Prionien käyttäytymisestä ei vielä löytynyt tutkimustuloksia. Kontaminaatioriskin vuoksi bioreaktori on sijoitettava riittävän etäälle itse elintarviketehtaasta ja mielellään vallitsevien tuulien alapuolelle. Myös henkilö- ja tavaraliikenne (kiertävät jäteastiat ja niiden pesu!) on suunniteltava siten, että bioreaktorin syötteessä olevat mikrobit eivät pääse varsinaiseen elintarvikkeen tuotantoprosessiin. Mädätys on tyypillinen fermentaatioprosessi, jota hallitaan usealla syötön laadun parametrillä, lämpötilalla, sekoituksella ja viipymäajalla. Prosessihallinnan apuna tarvitaan mikrobien sielunelämän tuntemusta, biotekniikkaa ja laiteteknistä tuntemusta. Parhaimmillaan mikrobireaktori on mitä parhain tuotantoväline, Mitä biokaasu on? pahimmillaan viheliäinen riesa. Tietokonemallitus tarjoaa hyvän simulointiapuvälineen, kun mädätettävä materiaali tunnetaan omia taskuja paremmin. Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia Öljy ei lisäänny eikä maakaasu kasva. Perinteisten fossiilisten energialähteiden kallistuessa biokaasun kilpailukyky paranee. Parhaiten kannattaa suora lämmöntuotanto, kannoilla tulee yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto runsaasti energiaa kuluttavan käyttöpaikan välittömässä läheisyydessä. Tällaisia ovat teollisuuden lisäksi esimerkiksi kasvihuoneet ja taajamat, joiden lämmitykseen sähköntuotannon ohessa syntyvä energia voidaan käyttää. Biokaasun tuotanto edellyttää tasaista raaka-ainesyöttöä, esimerkiksi lantaa tai jätevesipuhdistamon jätelietettä. Näistä syntyvää kaasumäärää voidaan merkittävästi lisätä elintarviketeollisuuden sivuvirroilla tai kotitalouksien biojätteellä. Periaatteessa teurastamosta on parhaat mahdollisuudet saada jopa energiaomavarainen, jos Biokaasu on pääosin noin 2/3 metaania ja noin kolmasosa hiilidioksidia. Lisänä voi olla vetyä, typpeä, vesihöyryä ja rikkivetyä. Polttoarvo riippuu metaanin määrästä (puhtaan metaanin energiamäärä on noin 100 kwh/m³). Yksi m³ biokaasua vastaa suunnilleen yhtä bensiinilitraa. Biokaasutuotannon raaka-aineiksi sopivat eläinjätteet (lanta, raadot), kasvijätteet, elintarviketeollisuuden jätteet, kotitalouksien biojäte ja jätevesipuhdistamojen liete. Biokaasu syntyy useampivaiheisessa, eri bakteerien aikaansaamassa käymisprosessissa. Varsinaiset metaania tuottavat bakteerit ovat Methanobacterium, Methanobacillus, Methanosarcina ja Methanococcus. Näiden bakteerien sielunelämästä tiedetään varsin vähän. Niiden tutkiminen on hankalaa juuri kasvuolojen ehdottoman hapettomuusvaatimuksen vuoksi. Biokaasulaitoksissa käytetään yleisimmin märkäprosessia, jossa jäte syötetään reaktoriin lietteenä. Biokaasun tuotantolaitos koostuu syötteen sekoitussäiliöstä, itse reaktorista ja käsitellyn jätteen varastosäiliöstä, jossa myös vielä syntyy metaania ja josta se voidaan kerätä talteen. Mädätysprosessissa käytetään kahta lämpötila-aluetta: mesofiilinen (35 40 C) ja termofiilinen (50 55 C). Jätteen viipymäaika prosessissa on pitkä, yleensä yli 20 vrk.

9 Taulukko. Biokaasun tuotto eri materiaaleista saanto m³/t materiaali lehmän lietelanta 25 sian lietelanta 36 hera 55 panimomäski 75 nurmisilppu 110 kotitalouden biojäte 120 jäterasva (kova) 400 jäterasva (öljy, juokseva) 800 kaikki syntyvä eloperäinen jäte saniteettijätevesiä myöten käytetään biokaasun tuotantoon. Kasviksia käsittelevät laitokset tuottavat runsaasti jätettä, mutta ongelmana on kausiluontoisuus mm. sokerijuurikkaan käsittelyssä tai perunankuorimoilla, bioreaktorin raaka-ainesyöttö ei ole tasainen läpi vuoden. Teoriassa juurikkaan vastaanotto naatteineen tai perunan varsineen, metsäteollisuuden käyttämän puun tapaan, lisäisi sivuvirran energiasisältöä. Tämän päivän maaseutu tuottaa elintarviketeollisuuden raaka-aineita, mutta energian tuottaminen on jo alkanut. Voimalaitospolttoaineeksi kasvatetaan tänä vuonna mm. ruokohelpiä yli hehtaarilla kannattavammin kuin viljaa. Tietyt kasvit, kuten puna-apila, soveltuvat hyvin biokaasun raaka-aineiksi. Fortum rakentaa biodieselin tuotantolaitoksen Porvooseen. Kun maakaasulähteet ehtyvät, pitkin kaasuputken vartta olevat biokaasureaktorit syöttävät put- keen metaania. Tulevaisuudessa voi hyvinkin käydä niin, että maaseutu tuottaa enemmän polttoaineita kuin elintarvikeraaka-aineita. Nyt elintarviketeollisuutemme on energian osalta paljolti tuontipolttoaineiden varassa ja siten varsin haavoittuvaa. Tulevaisuuden elintarviketehdas saattaa ottaa vastaan muutakin kuin varsinaisen raaka-aineen, lihakarjan lisäksi myös sen tuottaman lannan tai porkkanan naatteineen. Ja palauttaa maatiloille lannoitetta vähän käytettynä. Heikki Manner, MMM Elintarviketieteiden Seura Prosessitekninen jaosto Lähteitä: Työryhmämuistio 2004:11: Peltobiomassa, liikenteen biopolttonesteet ja biokaasu - jaoston väliraportti. Helsinki 2004 Biokaasutuotannon historiaa ja nykypäivää Biokaasu on tunnettu ja sitä on tuotettu yli 100 vuoden ajan erityisesti Saksassa. Myös Intiassa ja Kiinassa sen tuotanto on yleistä pienessäkin mittakaavassa. Useissa YK:n kehitysmaahankkeissa biokaasu on mukana, kun pyritään paikalliseen hajautettuun energiantuotantoon ja estämään metsien hävitystä. Saksassa on noin biokaasulaitosta. Niitä on viime vuosina rakennettu etenkin maatiloille. Biokaasun tuotantoa on edistänyt sähkön takuuhintajärjestelmä, jossa sähkölaitokset maksavat valtakunnanverkkoon myydystä biokaasulla tuotetusta sähköstä liki 10 senttiä/kwh. Suomessa sähkön tukkukauppiaat tarjoavat alle 3 senttiä/kwh. Jos oletetaan, että tonnista orgaanista kuiva-ainetta saadaan mädättämällä energiaa noin 200 kwh, biokaasutuotannon raaka-aineita ei kovin kaukaa kannata kuljettaa. Kysymystä täytyy tarkastella biojätteen aiheuttamien kustannusten ja toisaalta ostoenergian hinnan kannalta. Nykyisin usein käytetty biojätteen käsittelytapa, kompostointi, on joka tapauksessa epätaloudellisempaa. Prosessi vaatii energiaa sen sijaan, että tuottaisi sitä. Kompostimullalle on vaikea löytää ostajia, ainakin pääkaupunkiseudulla. Kehittyvä Elintarvike

10 Vehmaalla eläinperäistä jätettä käsittelevä biokaasulaitos Vehmaalla vihittiin maaliskuussa käyttöön Biovakka Oy:n biokaasulaitos. Siellä käsitellään elintarviketeollisuuden ja maatalouden toisen ja kolmannen riskiluokan eläinperäisiä jätteitä noin 100 kilometrin säteeltä. Biovakka Oy:n prosessissa lietteet käsitellään kolmessa vaiheessa. Lietteiden vastaanoton jälkeen kaikki laitokselle tuleva liete hygienisoidaan erityisessä kuumakäsittelyssä (70 C, 1 h). Tällöin miltei kaikki haitalliset organismit tuhoutuvat, ja liete on jo sellaisenaan vapaa taudinaiheuttajista. Hygienisoinnin jälkeen lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn. Liete käsitellään suljetussa reaktorissa siten, että sen sisältämä orgaaninen aines muuttuu metaanikaasun ja hiilidioksidin seokseksi, biokaasuksi. Biokaasu hyödynnetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Anaerobisen käsittelyn jälkeen lietteestä erotetaan vesi, jolloin ravinnerikas mineralisoitunut liete jaetaan kahteen erilaiseen ravinnekonsentraattiin. Kuiva-aineksessa on arvokas humusaine sekä fosfori. Pienen tilavuutensa ansiosta sitä voidaan markkinoida huomattavasti laajemmalle alueelle kuin märkälietettä, jonka kuljetuskustannukset ovat korkeat. Toisaalta typpipitoinen vesijae on helposti levitettävissä lähialueen pelloille typpiravinteena. Vesijakeen sisältämä typpi voidaan myös ottaa talteen erityiseksi typpilannoitteeksi. Yhtiö toteutti ensimmäisenä Suomessa keskitetyn lietteenkäsittelylaitoksen, jossa karjatalouden liete käsitellään yhdessä muiden biohajoavien lietemäisten jätteiden kanssa anaerobisesti. Anaerobisessa käsittelyssä, eli biokaasua tuottavassa mädätyksessä, lietteen ominaisuudet muuttuvat niin, että sen hajuhaitta vähenee merkittävästi ja ravinteet ovat paremmin kasvien saatavilla. Lietteestä jalostetaan kestävän kehityksen mukainen kasvilannoite. Käsittelyn yhteydessä tuotetussa biokaasussa on metaania %, ja se sisältää energiaa 6 7 kwh/m3. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä muodostuu metaania sen orgaanisen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen Nm3, mikä vastaa energiasisällöltään litraa kevyttä polttoöljyä. Elintarvikealan biojäte kaasuksi? Elintarviketeollisuuden orgaanisista sivuvirroista suurin osa on tyypillisesti mennyt rehukäyttöön. Hygieenisten riskien lisääntyessä ja lainsäädännön määräysten tiukentuessa myös muiden sijoituspaikkojen merkitys on kasvamassa. Kompostointi ja anaerobinen käsittely biokaasulaitoksella ovat jo tänä päivänä hyviä vaihtoehtoja elintarviketeollisuuden biojätteiden käsittelemiseksi ja jalostamiseksi. Erityisesti biokaasulaitoksen prosessoima biojäte muuttuu hyvän, lannoitekäyttöön soveltuvan lopputuotteen lisäksi myös energiana hyödynnettäväksi biokaasuksi. Koska biokaasulaitosten investointi on vielä melko korkea, laitosten kapasiteetin pitää olla merkittävä. Elintarviketeollisuudessa yksittäisten tuotantolaitosten sivuvirrat eivät määrällisesti aina mahdollista biokaasulaitosvaihtoehdon toteuttamista, mutta näiden biojätteiden yhdistäminen muihin orgaanisiin sivuvirtoihin alentaa käsittelykustannuksia. Maatalouden liete on eräs suurimman potentiaalin omaava orgaani- nen sivuvirta, joka mahdollistaa elintarviketeollisuuden sivuvirtojen käsittelyn biokaasulaitoksilla. Perinteisesti maatalousliete kierrätetään takaisin pelloille, jolloin sen sisältämä energia ja ravinteet palautuvat luonnolliseen kiertoonsa. Kasvit eivät kuitenkaan voi käyttää enempää ravinteita, kuin mitä niiden kasvamiseen kuluu, ja ylimääräisen levityksen yhteydessä voi maaperästä vapautua ravinteita sekä vesistöihin että ilmakehään. Tämän vuoksi maatalouden toimintaa koskevissa asetuksissa on määritetty, paljonko lietettä voidaan käyttää lannoitteena. Pelloille levitettävän lietteen määrää rajoittaa joko typpi tai fosfori, esimerkiksi typpeä voidaan peltohehtaarille levittää enintään 170 kg vuodessa. Juhani Suvilampi Toimitusjohtaja, FT Watrec Oy juhani.suvilampi@watrec.fi Lietteestä kasvilannoitetta Teema Biovakka Oy on perustettu vuonna 2002 vehmaalaisten sikaloiden lieteongelman ratkaisemiseksi. 10 Kehittyvä Elintarvike 2 05 Vuonna 2002 perustettu Biovakka Oy:n biokaasulaitos rakennettiin vehmaalaisten sikaloiden lieteongelman ratkaisemiseksi.

11

12 Kari Valkosalo Eläinperäiset sivutuotteet jätteeksi vai hyötykäyttöön? Teema Vuonna 1986 ensimmäisen kerran todettu nautojen BSE-tauti on muuttanut täydellisesti maatalouden ja teurastamoteollisuuden eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyn. On siirrytty sivutuotteiden hyödyntämisestä niiden hävittämiseen. Hävitettävää määrää on kasvattanut myös tuotantoeläinten raatokeräilyn järjestäminen sekä teurastamoiden sairasteurastuksen loppuminen. TSE eli tarttuva spongiforminen enkefalopatia on kokoomanimi useilla eri eläinlajeilla esiintyville samankaltaisille taudeille, joita aiheuttaa muuntunut prioniproteiini. Tunnetuin näistä taudeista on naudoilla esiintyvä BSE eli hullun lehmän tauti. Muita TSEtauteja ovat lampailla ja vuohilla esiintyvä scrapie ja ihmisillä esiintyvä Creutzfeld-Jakobin tauti, CJD. EU:n alueella BSE-taudin huippuvuosi oli vuonna 1992, jolloin todettiin lähes BSE-tapausta, joista suurin osa oli Isossa- Britanniassa. Suomessa on todettu yksi BSE-tapaus vuonna Vuonna 2002 Suomessa todettiin neljällä vuohella scrapie ja vuonna 2004 yhdellä lampaalla scrapie. Elintarvikkeiden tuoteturvallisuus ja kuluttajien usko koko elintarviketeollisuuteen oli kovalla koetuksella 1990-luvulla. EU onkin ottanut tuoteturvallisuuden ja kuluttajien uskon palauttamisen elintarviketuotantoon yhdeksi keskeisimmistä teemoista. Sivutuotteita oli käytetty yleisesti 1990-luvulle saakka tuotantoeläinten rehujen raaka-aineina. Esim. lihaluurehun valmistus ja kauppa oli merkittävä taloudellinen toimiala koko Euroopassa. 12 Kehittyvä Elintarvike 2 05 Suomessa ulkomaalaisen lihaluurehujauhon käyttö märehtijöitten rehuissa kiellettiin vuonna 1990 ja kotimaisen lihaluurehujauhon käyttö vuonna Nisäkäsperäisen lihaluujauhon käyttö myös sioille ja siipikarjalle kiellettiin vuonna Lihaluujauhoa saa edelleen käyttää turkiseläimille ja lemmikkieläimille. Sivutuotteiden käsittely Sivutuoteasetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Asetuksessa säädetään sivutuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista, esikäsittelystä, käsittelystä, käytöstä, hävittämisestä, markkinoille saattamisesta, tuonnista, viennistä ja kauttakuljetuksesta. Eläimistä saatavissa sivutuotteissa voi esiintyä taudinaiheuttajia, jotka saattavat aiheuttaa sairautta sekä ihmisissä että eläimissä. Asiallisesti käsiteltynä sivutuotteista ei kuitenkaan aiheudu vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Sivutuoteasetuksen mukaisia käsittelylaitoksia on Suomessa kaksi: Honkajoki Oy Honkajoella ja Findest Protein Oy Kaustisella. Käsittelymenetelmän tulee täyttää seuraavat vaatimukset: 133 C/ 3 bar/20 minuuttia. Tulot muuttuneet menoiksi BSE muutti koko eläinperäisen sivutuotteen käytön. Vielä 1990-luvulla lihaluujauho oli merkittävä osa tuotantoeläinten, etenkin sikojen ja siipikarjan, rehujen raaka-ainetta. Lihaluujauhon markkina-arvo oli noin 220 /tonni, eli vuositasolla 5,5 miljoonaa euroa. Rasvaa voitiin käyttää sekä rehuihin että moniin teknisiin tarkoituksiin, etupäässä vientiin. Nykyisin polttamalla hävitettävä lihaluujauhomäärä on noin tonnia vuodessa, mistä ai- Kuva Kari Valkosalo Autoklaaveilla täytetään sivutuoteasetuksen sterilointivaatimukset. heutuva hävityskulu on kokonaisuudessaan noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Muutos on siis yli 10 miljoonaa euroa/vuosi. Teurastamoteollisuudelle on tuonut merkittäviä lisäkustannuksia myös BSE-testaus- ja -valvontajärjestelmä. Suomeen lisää polttolaitoksia Luokan 1 sivutuotteen osalta käyttömahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Sekä syntyvä lihaluujauho että rasva tulee kaikissa olosuhteissa hävittää polttamalla. Ainoa mahdollisuus on saada käyttöön useampia polttolaitoksia, jolloin syntyvä kilpailu energiapitoisesta polttoaineesta, muun Euroopan tavoin, laskee käsittelymaksuja. Tärkein asia on saada Suomeen 3. luokan sivutuotteiden käsittelylaitos, jolloin syntyville lopputuotteille avautuu uusia käyttömuotoja: lannoitekäyttö, lemmikkieläinten rehut, vienti ja rasvalle rehukäyttö sekä vienti. Lihaluujauhoa lannoitteena on tutkittu niin Suomessa kuin muissakin maissa, ja sen lannoitearvo Käsiteltyjen sivutuotteiden nykyiset käyttömahdollisuudet Honkajoki Oy:llä on tällä hetkellä hyväksyttynä 1. luokan ja 2. luokan käsittelylinjat Findest Protein Oy on 2. luokan käsittelylaitos. Kaikki syntyvä 1. luokan sivutuote käsitellään Honkajoki Oy:llä. Siitä syntyvä lihaluujauho ja rasva tulee sivutuoteasetuksen mukaan hävittää polttamalla ja poltosta syntyvä tuhka sijoittaa hyväksytylle kaatopaikalle. Hyväksyttyjä polttopaikkoja 1. luokan jauholle on tällä hetkellä kolme. 2.luokan lihaluujauho päätyy osittain turkiseläinten rehujen raaka-aineeksi, suurin osa joudutaan kuitenkin hävittämään polttamalla. Lisäksi pieni osa käytetään lannoitetutkimuksiin. Pääosa 2. luokan rasvasta poltetaan lämpökeskuksissa. 3. luokan teurastamoilta tuleva raaka-aine käsitellään 2. luokan käsittelylaitoksissa, joten sillä on sama loppukäyttö kuin 2. luokan lihaluujauholla ja rasvalla.

13 tunnustetaan. Etenkin luomulannoitteena siitä saadaan suuri taloudellinen hyöty. Luokan 3 käsittelylaitos edellyttää sivutuotteiden erottelua jo teurastamoilla. Luokan 2 lihaluujauho ja luokan 3 ns. pehmeät sivutuotteet tulisi ohjata kokonaisuudessaan turkiseläinten rehuksi. Suomi on yksi maailman suurimpia tarhaturkisten tuottajamaita. Sen rehunvalmistuksen kokonaisvolyymi on 430 miljoonaa kiloa vuodessa, joten se pystyy käyttämään oikein käsiteltynä valtaosan syntyvistä 2/3 luokan eläinperäisistä sivutuotteista. Tässä mielessä Suomi on monia muita maita edullisemmassa asemassa. Sivutuotteiden jaottelu ja niiden määrät Suomessa Eläimistä saatavat sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan niihin liittyvän riskin perusteella. Luokan 1 sivutuotteet (tärkeimmät kohdat): Erikseen määritelty märehtijöiden riskiaines ja eläimet, joista riskiainesta ei ole poistettu. Sivutuotteet, joissa on TSE-taudin riski. Suomessa teurastamoilla erotellaan 1. luokan sivutuotteita tonnia vuodessa. Lisäksi raadonkeräilyn kautta tuleva määrä (märehtijät) on tonnia vuodessa. Agroekologinen malli ratkaisuksi? Jotta päästään tavoitteisiin, vaaditaan laajaa ja luottamuksellista yhteistoimintaa lainsäätäjien, valvonnan, tutkimuksen, tuotekehittelyn, käsittelylaitosten ja eläinperäisten sivutuotteiden tuottajien kesken. Muutos vaatii myös suuria taloudellisia satsauksia, mutta ne kannattaa tehdä, jos kaikilla osapuolilla on yhtenäinen visio tulevasta, parhaasta ratkaisusta Suomelle eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyssä. Voisiko agroekologinen toimintamalli olla tulevaisuuden kilpailukeino yhä kovenevassa kilpailussa tuontia vastaan? Mallin mukaan mm. teurastamoteollisuuden tuottama ylijäämäenergia ja syntyvät jätteet palautetaan hyötykäyttöön. Eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyssä syntyvä rasva ja lihaluujauho tulisi hyödyntää energiantuotannossa ja kasvien lannoituksessa. Kari Valkosalo Toimitusjohtaja Honkajoki Oy kari.valkosalo@ honkajokioy.inet.fi Luokan 2 sivutuotteet (tärkeimmät kohdat): Eläimet, joissa muiden kuin TSE-tautien riski Muut itsestään kuolleet tai lopetetut eläimet kuin luokkaan 1 kuuluvat (esim. siat, siipikarja, hevoset, porot ja turkiseläimet) Teurastamoilta tuleva 2. luokan sivutuotemäärä on noin tonnia vuodessa. Lisäksi raadonkeräilyn kautta tulee 2. luokan sivutuotteita noin tonnia. Luokan 3 sivutuotteet (tärkeimmät kohdat) Ihmisravinnoksi hyväksytyistä eläimistä saatavat sivutuotteet, joita ei kuitenkaan käytetä elintarvikkeiksi (esim. keuhkot, mahat, likaantuneet osat, vertymät). Elävänä tarkastuksessa (ante mortem) hyväksyttyjen eläinten veri, vuodat, nahat, sorkat, kaviot, sarvet, sianharjakset, höyhenet ja sulat. Elintarvikkeiden käsittelyssä ja valmistuksessa syntyvät sivutuotteet. Teurastamoilta tulee 3. luokan sivutuotteita noin tonnia vuodessa lihaluujauhotehtaille käsiteltäväksi. Vuosittain päätyy lisäksi noin tonnia nk. pehmeitä 2/3-luokan sivutuotteita hapotettuina suoraan turkiseläinten rehuksi. Jos olet kuvitellut, että suola on vain suolaa, lue tämä! Akzo Nobel Saltilla on Suomen laajin suolavalikoima. Valitse näistä käyttötarkoitukseesi sopivin: UUSINTA UUTTA Jozo Gourmetsuola Hienostunut, hiutalemainen sormisuola, joka kuuluu juhlavaan ruokapöytään. Luontaisia aromeja sisältävä puhdas, lisäaineeton luonnontuote. Pakkaukseen (200 g) on stanssattu ikkuna, josta näkee sisällön. Jozo Myllysuola Myllysuolojen aatelia. Kovan huokoista ja puhtaan valkoista. Eron huomaa jauhettaessa: Jozo Myllysuola on tasarakeista ja kuivaa, useat merisuolat ovat liian kosteita myllysuolaksi. Verratonta myös säilömiseen. Lisätty vain paakkuuntumisenestoainetta. Kartonkipakkaus 500 g. Jozo Keskikarkea Merisuola Pienirakeisempi raikkaanmakuinen suola. Tässä tasaisen tuoresuolauksen salaisuus. Sisältää luonnostaan mineraaleja ja hivenaineita. Lisäaineeton. Kartonkipakkaus 500 g. Jozo Hieno Merisuola Luonnollinen merisuola kaikkeen ruoanlaittoon ja pöytäsuolaksi. Lisätty vain paakkuuntumisenestoainetta. Kartonkipakkaus 500 g. Kokeile seuraavan aukeaman broilerin ruokaohjetta! JODIOIDUT Jozo-suola Tuttu Jozo-suola, joka on ollut kaupan Suomessa jo 35 vuoden ajan. Muovisirotin 750 g ja kaatonokallinen kartonkipakkaus 1 kg. Jozo erittäin hieno suola Kätevä 125 g:n sirotin sopii hyvin maustehyllyyn. Hienojakoisuutensa ansiosta suola liukenee nopeasti ja on omiaan mm. ranskalaisten perunoitten tai popcornin maustamiseen. JODITTOMAT Jozo-suola Irtonaista ja korkealuokkaista ruokasuolaa. Joditonta suolaa voidaan käyttää tavallisen suolan tavoin. Muovisirotin 750 g. Jozo-mineraalisuola Ei sisällä keinotekoisia makuaineita. Natriumkloridipitoisuus on vain 43 %. Mineraalisuolaa ei tule käyttää säilöntään tai tuoresuolaukseen, koska vähennetty NaCl-pitoisuus huonontaa suolan säilövää vaikutusta. Muovisirotin 500 g. AKZO NOBEL SALT Eka Chemicals Oy Kaivokatu 10 A, Helsinki puh jozo.fi Lius

14 Pekka Pohjola Biojätteet kompostoimalla hyötykäyttöön Uusi biojätestrategia vaatii orgaanisen biohajoavan jätteen määrän huomattavaa vähentämistä kaatopaikoilla ja asettaa vaatimuksia myös elintarviketeollisuudelle. Jätteen käsittelemiseksi on esitetty kompostointia ja polttoa. On arvioitu, että Suomessa käsittelyn vaativan elintarviketeollisuuden tuottaman biohajoavan jätteen määrä olisi vuonna 2010 noin 490 kilotonnia. Päivittäistavarakauppa tuotti vuonna 2003 biojätettä noin 23 kilotonnia. On selvää, että esimerkiksi eläinjätteiden sivutuoteasetuksen luokan 1. riskijätteet poltetaan. Muille jätteille oikein toteutettu kompostointi on ylivoimaisen luonnollinen jätteenkäsittelymenetelmä, jossa pääosa hiilestä ja ravinteista saadaan talteen kasvien kautta hyödynnettäväksi ja takaisin elintarviketuotantoon. Kompostointilaitokset ovat useiden säädösten ja vaatimusten ristitulessa. Ympäristölainsäädäntö, jätelaki, lannoitelaki, terveydensuojelulainsäädäntö, eläinperäisiä sivutuotteita koskeva asetus ym. edellyttävät vastaisuudessa kompostoijilta jatkuvaa omavalvontaa ja vastuuta toiminnan ja tuotteiden laadusta ja turvallisuudesta. Jätteen käsittelyn kustannukset, keräily ja kuljetukset hirvittävät, ja maksajina ovat jätteen tuottajat. Nyt tarvittaisiin suurta viisautta, jotta uusia investointeja mietittäessä löydettäisiin järkevimmät ratkaisut. Kuva Biodeg Finland Oy puolet alkuperäisestä. Hyvällä prosessoinnilla suurin osa hiilestä, typestä, fosforista ja rikistä sitoutuu kompostihumukseen. Määritelmän mukaan mikrobiologiaan perustuvat teolliset prosessit ovat biotekniikkaa, myös kompostointi. Onnistuakseen kompostointi vaatii prosessihenkilöstöltä tiettyjen perusasioiden osaamista. Toisaalta ei myöskään kompostointiin perehtyneitä asiantuntijoita liiemmälti ole. Virallisen kompostointitutkimuksen merkittävimpiä tuloksia on, että kompostointi ei toimi! Kompostointilaitosten hoitajille ei ole olemassa ammatillista koulutusta. Prosessin onnistumisen kannalta osaamista vaativia seikkoja on useita, mm. jätteen murskaus, sekoitus tukiaineeseen, tukiaineen laatu ja määrä, kosteus, kemialliset tekijät, ilmastus ja kompostin jälkikypsytyshoito. Laitosmainen kompostointi kehitteillä Valitettavasti laitosmainen kompostointi on paljolti vielä kokeilua ja uusien ratkaisujen testaamista. Kompostoinnin ohjeistus perustuu suurelta osin tieteellisesti tutkimattomiin kokemuksiin, ja ohjeet siirtyvät kritiikittömästi painotuotteista toisiin. Luotettavaa on vain sellainen tieto, joka on luotettavasti tutkittu! Kompostointiprosessin ja lopputuotteen laadun mittareita on etsitty vuosikausia, mutta optimaalisten mallien puuttuessa tämä työ on ollut tutkijapiireissäkin erittäin rikkonaista. Selvimmin onnistuminen näkyy lämpötiloissa, kompostointiajoissa, prosessin hajuttomuudessa, hygieenisyydessä, lopputuotteen stabiilisuudessa ja kypsyydessä. Näitä arvioitaessa ja mitattaessa voidaan asettaa jonkinlaisia standardeja. Kompostointiprosessin fysikaaliset vaatimukset ovat hyvin esillä kompostointiohjeissa, mutta kemialliset ja biokemialliset vaatimukset puuttuvat, koska asiat ovat paljon monimutkaisempia. Kuitenkin prosessin kulku on huomattavan riippuvainen näistä tekijöistä. Mikrobien tehokas toiminta kompostin ydin Kompostimikrobien toiminnan manipulointiin on tähän mennessä kiinnitetty yllättävän vähän huomiota. Yleensä teolliset biokemialliset prosessit ovat tarkkaan hallittuja. Kompostissa hajotustyön tekevät mikrobit tarvitsevat solujen monistamiseen, energian tuottamiseen ja soluhengitykseen elementtejä, joita jätteessä ei välttämättä ole tasapainoisesti. Hapen käyttö, palaminen, siis jätteen hajottamisnopeus riippuu Teema Mitä kompostointi on, tai mitä sen pitäisi olla? Kompostointi on aerobinen mikrobien suorittama orgaanisen jätteen hajottamisprosessi. Aktiivinen kompostoituminen tuottaa lämpöä, hiilidioksidia ja vettä samoja tuotteita, mitä syntyy poltossa. Kivennäisaineiden (tuhkan) lisäksi massasta jää jäljelle noin 14 Kehittyvä Elintarvike 2 05 Mustankorkean kompostointilaitos sijaitsee Jyväskylässä. Siellä käsitellään myös jätevesilietettä. Mustankorkea Oy:n osakkaita ovat Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Muurame, Laukaa ja Vapo Oy. Osakaskuntien lisäksi asiakkaina on 14 muuta kuntaa Keski-Suomesta.

15 merkittävästi mikrobien soluhengityksestä ja kompostissa tapahtuvista redox-reaktioista. Pelkistetysti aerobisessa oksidaatiossa elektronit siirtyvät orgaanisilta molekyyleiltä hapelle, jolloin happi pelkistyy ja hiili hapettuu. Elektronien siirtyminen on toimintaa rajoittava tekijä korkeissa substraattikonsentraatioissa, kuten biojätekompostissa usein on tilanne. Solujen metabolian kinetiikka on sidoksissa myös substraatin liukoisuuteen ja hapen siirtoon soluihin. Hapen siirtoon tarvittavat tekijät ovat mikrobisoluilla samantyyppiset kuin eläinsoluilla, joissa esimerkiksi raudalla on keskeinen merkitys hemoglobiinirakenteessa. Kompostikin voi kärsiä anemiasta. Soluhengitys (palaminen) tehostuu merkittävästi, kun rajoittavia tekijöitä saadaan korjattua. Tulos näkyy kompostissa lämpötilan kohoamisessa, veden ja hiilidioksidin tuotannon lisääntymisessä ja orgaanisen aineksen häviämisnopeudessa. Tehoa lisäaineilla Olen testannut lisäaineiden vaikutusta usean vuoden ajan omassa laboratoriossani ja kompostointilaitoksilla (European Patent Nr , Compost Accelerator Mixture), ja niistä on olemassa myös muiden tutkimuslaitosten tekemiä tutkimuksia (VTT). Mineraalialkuaineiden niukkuus voi olla yksi ratkaiseva kompostoinnin hidastaja, hajujen ja muiden ongelmien syy. Kompostin lisäaineseoksia on jo kaupallisesti saatavilla, mutta tärkeä tekijä on myös kompostin ilman saannin varmistaminen tehostuneessa palamisessa. Elintarviketeollisuuden jätteet kompostoinnissa Elintarviketeollisuus on merkittävimpiä ongelmallisen biojätteen tuottajista. Teurastamot, lihaa ja maitoa jalostavat yritykset, myllyt, leipomot, juureksia ja kasviksia, marjoja ja hedelmiä jalostavat yritykset ym. tuottavat runsaasti aktiivista biojätettä, joka pitäisi käsitellä nopeasti. Kalajäte on tunnetusti epämiellyttävää ja aiheuttaa hajuhaittoja, mutta kompostoituu erittäin hyvin. Yksittäisen kompostointilaitoksen biojätemäärästä varsin huomattava osa saattaa tulla paikallisesta tai paikallisista elintarviketeollisuuden yrityksistä, mikä tulee ottaa huomioon jo kompostointilaitoksen toiminnan suunnittelussa. Kompostoitava jäte saattaa olla yksipuolista ja vaikuttaa ratkaisevasti kompostointiprosessin kulkuun. Jos jätteessä on esimerkiksi huomattava osa taikinaa, lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset. Taikina on vaikea sekoittaa tukiaineeseen siten, että seoksesta saadaan tarpeeksi ilmavaa. Myös taikinan sisältämä hiiva voi hidastaa termofiilisen kompostointiprosessin käynnistymistä. Proteiinipitoiset teuras- ja kalajätteet tuovat ammoniakkipäästöriskin. Jäte voi aiheuttaa hygieenisyysriskin (enterobakteerit, salmonella, coli), jota ei huonolla kompostoinnilla onnistuta poistamaan. Suuret yksipuoliset jäte-erät voivat vaikeuttaa kompostoinnin kannalta olennaisia peruslähtökohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi ph, hiili-typpisuhde, kosteus, ilmaa läpäisemätön rakenne ja muut kemialliset tai fysikaaliset tekijät, jotka laitoksen tulisi huomioida jätettä prosessoidessaan. Kompostointiprosessi voidaan räätälöidä jätteen laadun mukaan, mikä parantaa huomattavasti lopputulosta ja vähentää haittoja. Lopputuotteen laatuvaatimukset kasvavat Kompostoinnin tehtävänä pidetään jätteen käsittelyn ohella maanparannusaineen tuottamista. Lantapohjaisia maanparannuskomposteja käytetään Suomessa pääasiassa pelto- ja puutarhatuotannossa ja jätepohjaisia komposteja viherrakentamisessa ja maisemoinnissa kasvualustojen raaka-aineena. Lannoitelaki tulee säätelemään kompostointia tältä osin. Lakiehdotuksen mukaan valvova viranomainen (kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK) tarkastaisi ja hyväksyisi biokaasu- ja kompostointilaitokset sekä lantaa käsittelevät tekniset laitokset ja tarkastaisi muita prosessiin osallistuvia toiminnanharjoittajia ja heidän menettelyään. jatkuu Suolakuoren sisällä broileri hautuu uskomattoman meheväksi, tekemättä sitä kuitenkaan liian suolaiseksi. Broileria suolakuoressa Valmistusaineet 4 annosta. Valmistelut 10 min., kypsennys 60 min. 1 broileri 2 kg Jozo Myllysuolaa laakerinlehtiä, timjamia, rosmariinia 2 porkkanaa 1 sipuli Lisää ohjeita löydät: jozo.fi Valmistusohje Kuori ja pilko sipuli sekä porkkanat ohuiksi suikaleiksi. Täytä broileri suikaleilla sekä laakerinlehdillä, timjamilla ja rosmariinilla. Sulje broileri tiiviisti esim. hammastikuilla. Ripottele karkea suola paksuksi kerrokseksi uunivuoan pohjalle, joka on vain hivenen broileria suurempi. Laita broileri vuokaan ja peitä se kokonaan suolalla. Kypsennä vuokaa tunnin ajan 210 C:ssa uunissa. Riko suolakuori ja nosta broileri tarjolle. Mausta pippurilla. AKZO NOBEL SALT Eka Chemicals Oy Kaivokatu 10 A, Helsinki puh jozo.fi Lius

16 TULEVAISUUTTA JO TÄNÄÄN Ehdotuksessa on erityisesti pyritty huomioimaan mahdollinen riski ympäristölle. Tällaisia riskejä voisivat olla esimerkiksi haitalliset aineet sekä eläin- ja kasviperäiset taudinaiheuttajat. Nyt kompostoinnin lopputuote on laadultaan usein sellaista, ettei siitä ainakaan makseta. Kompostihumuksen laatu on hyvä prosessin toimivuuden mittari. Viimeistään puolessa vuodessa, mieluummin noin kolmessa kuukaudessa lämpötilan tulisi olla lähellä ympäristön lämpötilaa, ph:n 6 8, typen pääasiassa nitraattityppenä, patogeenisiä mikrobeja ei saisi olla, ja itävyystestien tulisi antaa positiivisia tuloksia. Toisaalta orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet ovat arvokkaita viljelysmaan kunnon ylläpitämisessä. Muun muassa EU edellyttää uusissa ohjeissa, että viljelysmaan orgaanisen aineksen määrää ylläpidetään hyvillä viljelytavoilla tai orgaanisella lannoituksella. On esitetty, että 2,5 3% orgaanista ainetta on alaraja maan viljelykäytölle. Etenkin Etelä-Euroopassa tehoviljelyn ja eroosion vaikutuksesta määrä on laskenut jopa alle prosentin. Kompostihumus on tässä mielessä arvokasta tavaraa. Kannattaisiko yrityksen kompostoida jäte itse? Jätteen kuljettaminen maksaa, ja jätteen käsittelymaksut nousevat. Harkinnan arvoinen vaihtoehto on se, että jätteen tuottaja kompostoi itse. Etuna voi olla raaka-aineen turvallisuus, tasalaatuisuus ja ravinnepitoisuus. Malli voisi toimia hyvin esimerkiksi pienehköillä jalostuslaitoksilla, joiden jäte vaatii nopeaa käsittelyä, kuten kalajäte. Esimerkiksi Islannissa harjoitetaan tällaista pienimittakaavaista kalajätteen kompostointia. Haittana on usein se, että tekniikkaan ja käytännön toteutukseen tarvittava tietotaito puuttuu. Kysyntää olisi toimivista ratkaisuista, jotka voitaisiin liittää prosessin jatkoksi. Toivoa sopii, että kompostointi saadaan toimimaan lupaehtojen ja valvonnan ehdot täyttävästi. Mikäpä sen hienompi tavoite, kuin saada jalostettua elintarvikejätteet orgaaniseksi lannoitevalmisteeksi, jota ammattikäyttäjät ja kuluttajat voisivat käyttää sadon tuottamiseen pelloilla tai puutarhoissa. Pekka Pohjola FT, tutkija Biodeg Finland Oy pekka.pohjola@biodegfinland.fi Teema Suurlaatikot sopivat elintarviketeollisuuden käyttöön erityisen hyvin. Ne ovat hygieenisiä, helppoja puhdistaa ja ne suojaavat sisältöä hyvin. Big Box on suunniteltu erityisesti hedelmien, vihannesten ja muiden tuoretuotteiden käsittelyyn, Combo on uusi, innovatiivinen nesteen käsittelyjärjestelmä, Magnum säästää kokoontaitettavana merkittävästi kuluja yhdensuuntaisiin pakkauksiin verrattuna. Elintarviketeollisuudelle suunnitelluissa hygienialavoissa on myös alapuolella tasaiset, saumattomat pinnat, mikä varmistaa, ettei bakteereilla ole paikkaa mihin pesiytyä. Tulevaisuutta on ajateltu materiaalinvalinnassakin: kaikki käytetyt raaka-aineet ovat kierrätettäviä. Uuden yleisesitteemme saat soittamalla numeroon (03) Muuten ennallaan 16 Kehittyvä Elintarvike 2 05 Uusi nimi PL 1, Hevossaari, Heinola Puh. (03) , fax (03) Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Vuosina toteutetun Tekesin teknologiaohjelman Streams Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa tavoitteena oli uuden kansainvälisesti kilpailukykyisen liiketoiminnan luominen yhdyskuntien kiinteiden jätteiden vähentämisen, jätteiden hyötykäytön ja loppusijoittamisen alueella. Jätteiden synnyn ehkäisy, jätemateriaalivirtojen hallinta, jätteiden käsittely, työstö raaka-aineiksi tai uusiksi tuotteiksi sekä kaatopaikkojen hallinta olivat ohjelman keskeiset painoalueet. Yhdyskuntajäte muodostuu kotitalouksien ja kaupan jätteistä sekä niistä pienteollisuuden jätteistä, jotka yhtyvät yhdyskunnan jätevirtaan. Streams -ohjelman aihepiiriin ei luettu kuuluvaksi teollisuuden prosessijätteitä eikä energiantuotannon jätteitä. Ohjelmapäällikkö Arto Silvennoinen kertoo, että elintarvikeklusteria ajatellen Streams -ohjelma tarjosi tietoa, kehityssuuntia ja kontaktimahdollisuuksia etenkin pakkausteollisuudelle. Yhteistyötä tehtiin myös Tekesin Elintarvike-teknologiaohjelman kanssa mm. seminaarikiertueen muodossa. Kompostoinnin tehostaminen ja hyötykäytön tutkiminen antoi välillisiä tuloksia esim. kasvualustojen osalta. Elintarvikeklusteriin kuuluvista yrityksistä mukana oli MacDonalds, joka tutki pakkausten ja jätteiden kierrätyksen tehostamista. Myös leipomoala oli kiinnostunut mm. kompostointimenetelmistä. Vaikka elintarvikeklusterin yrityksiä oli mukana vain yksi, Silvennoinen arvelee, että mahdollisesti jätevirtojen kuljetusjärjestelmä (Puzair) olisi sovellettavissa elintarvikealalle. Lisätietoja: arto.silvennoinen@tekes.fi,

17 Mallinnus ja simulointi kilpailukyvyn vahvistajina Tekesin viisivuotinen Mallinnus ja simulointi-teknologiaohjelma MASI käynnistyi kuluvan vuoden tammikuussa. MASI -ohjelmalla halutaan edistää mallinnuksen ja simuloinnin menetelmien ja työkalujen käyttöä suomalaisessa elinkeinoelämässä ja varmistaa, että suomalaisen teollisuuden ja palveluyritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Tarkoituksena on myös, että samanaikaisesti käynnistyy uutta mallinnus- ja simulointiosaamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Ohjelma tarjoaa rahoitusmahdollisuuksien lisäksi tietoa mallinnuksesta ja simuloinnista sekä verkostoja alan toimijoihin. Teknologiaohjelman lähestymistapa on monitieteinen, ja ohjelmaan valittavilta tutkimus- ja tuotekehityshankkeilta edellytetään poikkiteknologista lähestymistapaa. Ohjelman painopisteitä ovat ilmiömallit ja niiden yhdistäminen, mallinnuksen menetelmät ja työkalut, palveluiden ja liiketoimintaprosessien kehittäminen sekä mallinnuksen käyttö ja hyödyntäminen. Teknologiaohjelman arvioitu kokonaisbudjetti on noin 92 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 46 miljoonaa euroa. Teknologiaohjelmasta voivat hakea rahoitusta yritykset ja tutkimusorganisaatiot. Ohjelmassa yhdistetään teknologialähtöinen ja markkinavetoinen toiminta. Myös pienillä yrityksillä on mahdollisuuksia merkittäviin palvelutuoteinnovaatioihin. Tekesin teknologia-asiantuntija Mika Aalto kertoo, että mallinnuksen ja simuloinnin käyttökohteet ovat hyvin moninaiset prosessiteollisuudessa ja sen laitevalmistajilla. Esimerkiksi uusien tuotteiden ja prosessien kehitystä voidaan merkittävästi nopeuttaa ja operoida olemassa olevia prosesseja tehokkaammin. Hyödyt ulottuvat myös liiketoimintaprosessien kehittämiseen. Aalto toivottaa elintarvikeklusterin yritykset tervetulleiksi mukaan ohjelmaan. Yritykset voivat hakea ohjelmaan jatkuvasti. MASI -ohjelmasta on tulossa kaikkia toimialoja koskettava poikkiteknologinen kokonaisuus, jonka kautta voi saada laajan kontaktipinnan maamme parhaisiin osaajiin sekä uutta tietoa ja ideoita mallinnuksen ja simuloinnin hyödyistä, Aalto painottaa. Lisätietoja: C M Y CM MY CY CMY K Kaikki kerralla Cortexista Leipomoteollisuuden koneet ja laitteet, pakkauskoneet ja -materiaalit sekä merkintälaitteet. Pääkonttori Helsinki puh fax cortex@cortex.fi Myyntikonttori/varasto Tampere puh fax cortex-tre-myynti@cortex.fi Huolto Huoltokeskus puh Osastomme A201 Elintarvikemessut Kehittyvä Elintarvike

18 Ammattimessut ja seminaarit Elintarviketeollisuus kokoontuu messuilla tervetuloa! Pysy ajan tasalla! Uusinta tietoa Messuilla uusimmat tuotteet ja palvelut Elintarviketeollisuuden messut jälleen Tampereella Tampereella järjestetään jälleen koko elintarviketeollisuuden ammattimessut Elintarviketeollisuus messut kokoaa yhteen laaja alaisesti kaikkia elintarvike teollisuuden toimialoja Koko messuhalli on täynnä mukana yli näytteilleasettajaa! Tulosta itsellesi sisäänpääsyyn oikeuttava rintamerkki ja katso ohjelma ja näytteilleasettajat: www elintarviketeollisuus fi Samaan aikaan messukeskuksessa:

19 Tuija Helsky, Tiina Piilo BAT muuttuvan ympäristölainsäädännön kulmakivenä Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa teknisten ratkaisujen tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT, Best Available Techniques). Ympäristölupahakemuksessa toiminnanharjoittajan on esitettävä toiminnan luonne ja arvio BAT-tekniikan soveltamisesta omassa toiminnassaan. Ympäristöstä huolehtiminen asettaa yrityksille jatkuvasti uusia vaatimuksia ja velvoitteita. Myös elintarvikealan pienyritysten on ratkaistava, miten etenkin biojätteiden käsittely yrityksessä hoidetaan. Jätelain mukaan ensisijainen pyrkimys on se, ettei jätettä syntyisi lainkaan. Teknisesti ei kuitenkaan ole mahdollista olla tuottamatta tuotantoprosessin yhteydessä myös jätettä, mutta prosesseja optimoimalla jätemääriä voidaan vähentää merkittävästi. Jätelaki määrittelee, että jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti olisi pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämät aineet ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Lisäksi laki edellyttää, että jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen EY:n ns. kaatopaikkadirektiivin edellyttämäksi biojätestrategiaksi. Tämä kansallinen strategia koskee kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämistä. Biohajoavien jätteiden hajoaminen aiheuttaa sekä kasvihuonekaasujen päästöjä että jätevesipäästöjä. Kaatopaikkadirektiivin mukaan jälkeen kaatopaikoille ei enää saa viedä käsittelemätöntä biojätettä. Tätä on tosin hieman valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa lievennetty niin, että vuodesta 2010 alkaen jätteen orgaanisesta ja biohajoavasta osuudesta pitää olla erotettuna 80 % muuta käsittelyä tai hyödyntämistä varten. Jätesuunnitelman mukaan elintarviketeollisuuden jätteiden hyödyntämistavoite vuodelle 2005 on vähintään 70 %. Pienyrittäjätkin tarvitsevat ympäristöluvan Sekä biojätestrategia että kaatopaikkadirektiivi asettavat yhä tiukentuvat määräykset myös pienyritysten biojätteiden käsittelemiseksi. Huomioitavaa on myös, että ympäristönsuojelulain mukaan seuraavilla toiminnoilla on oltava ympäristölupa: perunan tai juuresten käsittely- tai jalostuslaitos, tärkkelystehdas tai tärkkelysjohdannaisia valmistava tehdas, vihannes-, juurikas-, hedelmä- tai marjavalmistetehdas Maaseudun elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjien, erityisesti perunaa ja muita kasviksia jalostavien yritysten, jätehuollon kehittäminen on noussut tärkeäksi osaksi yritysten toimintaa. Uusiin vaateisiin varustautuessaan ja ympäristölupahakemuksia laatiessaan yritysten on käytävä läpi koko tuotantoprosessinsa tuotantonsa tehostamiseksi ja jäte- ja jätevesimääriensä vähentämiseksi. Ympäristölainsäädännön mukaan pk-yritysten lupaviranomainen on useimmassa tapauksessa oman kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristöluvan käsittely voidaan kuitenkin siirtää alueelliseen ympäristökeskukseen niissä tapauksissa, joissa yritys sijaitsee esimerkiksi pohjaveden kannalta merkittävällä Kuva Viikki Food Centre/Kirsi Montonen alueella tai yrityksen toiminta aiheuttaa merkittäviä riskejä vesistöjen saastumiselle. Tutustu ensin ympäristöluvan hakuohjeisiin Yrityksen ympäristölupaprosessi alkaa tutustumisella esimerkiksi internetissä olevaan -sivustoon. Sivuilta löytyy sekä taustatietoa että ohjeita lupakäytäntöön ja sähköisesti täytettävissä oleva ympäristöluvan hakemuslomake. Ympäristölupahakemus liitteineen tehdään kolmena kappaleena. Hakemukseen on liitettävä asian käsittelemistä varten tarpeellisia selvityksiä sen mukaan kuin ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA) on säädetty. Niistä kannattaa neuvotella etukäteen luvan myöntävän viranomaisen kanssa. Lupahakemuksen käsittelyä edistävät: Ennakkoneuvottelut lupaviranomaisen kanssa Hyvissä ajoin (useita kuukausia) ennen toiminnan aloittamista jätetty hakemus Selkeä ja mahdollisimman täydellinen hakemus liitteineen Ympäristöluvan ehtona BAT Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa Tärkkelysvesi. aiheuttavassa toiminnassa teknisten ratkaisujen tulee perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Sen lyhenne on BAT (Best Available Techniques). Ympäristölupahakemuksessa toiminnanharjoittajan on esitettävä toiminnan luonne ja arvio BAT-tekniikan soveltamisesta omassa toiminnassaan. Ympäristöluvasta päätettäessä tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet, taloudelliset edellytykset ja laitoksen ikä. Ympäristönsuojeluasetuksessa on lueteltu seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon yleisesti tai yksittäistapauksissa parhaista käyttökelpoisista tekniikoista päätettäessä, kun otetaan huomioon toimenpiteestä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset ja edut sekä varovaisuus- ja ennaltaehkäisyn periaatteet: Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita Tuotannossa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus Muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus jatkuu Kehittyvä Elintarvike

20 BAT-ohjeistus perunankuorimoille ja kasviksia käsitteleville yrityksille Käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus Energian käytön tehokkuus Toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt Kaikki vaikutukset ympäristöön Teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantoa ja päästöjen hallintaa koskevat menetelmät Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys Euroopan yhteisöjen komission tai kansainvälisten toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. BAT-tekniikkaa määritettäessä on huomioitava myös osatekijöiden yhteisvaikutus. BATin määrittelyt ja kuvaukset tulee ottaa huomioon toimintojen lupaehtojen määräämisessä. BAT-ohjeistuksia on laadittu sekä EU-laajuisina että kansallisina jo muutamia eri teollisuuden aloille. Kaikki ohjeet löytyvät myös netistä osoitteesta www. ymparisto.fi. Tuija Helsky Ympäristöpäällikkö Viikki Food Centre Suomen perunankuorimoissa kuoritaan perunoita vuodessa noin miljoonaa kiloa. Jalostusprosessi tuottaa kuorittujen perunoiden lisäksi kuorimassaa noin miljoonaa kiloa ja tärkkelystä ja solunestettä sisältävää jätevettä noin m³. Näistä massoista suurin osa syntyy pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka ovat hajallaan eri puolilla maata. Lukumääräisesti eniten näitä yrittäjiä toimii haja-asutusalueella, eivätkä yritykset ole kunnallisen viemärijärjestelmän piirissä. Syntyvä jätevesi on ympäristökuormitukseltaan monikymmenkertainen yhdyskuntajäteveteen verrattuna. Haja-asutusalueen yritysten on ratkaistava jätevetensä käsittely. Jätevesien johtaminen sakokaivojen kautta luontoon ei täytä uusia ympäristömääräyksiä. Lainsäädäntö asettaa yrittäjät erittäin raskaitten, teknisten ja taloudellisten vaatimusten eteen huomioiden tarvittavien investointien suuruus. Vanhat keinot vai pussillinen uusia? Jätehuoltosuunnitelma jätevesiratkaisuineen ovat merkittävä osa yritysten ympäristölupahakemusprosessia. Pienyrityksissä lupavelvoite on huomioitu vasta viime aikoina. Tällä hetkellä moni perunoita käsittelevä tai jatkojalostava pienyritys pohtii ympäristölupalomaketta täyttäessään, mitkä olisivat haja-asutusalueella taloudellisesti ja ympäristön kannalta parhaat tavat ratkaista biojätteen käsittely ja jäteveden puhdistus. Ympäristölainsäädäntö ei enää salli kuorimojätteiden levittämistä pelloille ilman, että siitä aiheutuneet ravinnepäästöt selvitetään ja mm. valumavesien kulku tutkitaan. Yritysten jäteveden puhdistustehokkuudelta edellytetään samaa lopputulosta kuin uusien jätehuoltomääräysten mukaan kotitalouksiltakin: jäteveden puhdistusprosessin käsittelytehot biologinen hapenkulutuksen osalta on 90 %, fosforin 85 % ja typpikuormituksen 40 %. Tällä hetkellä kuorimoilla on käytettävissään ainoastaan EU:n yleinen ohjeistus, ns. BREF-ohjeistus, joka ottaa kantaa koko elintarvikealan ympäristövaikutuksiin ja parhaisiin mahdollisiin käytäntöihin. Tätä BREF-ohjeistusta Food, Drink and Milk ei ole vielä virallisesti hyväksytty. EU:n käsittelyprosessissa olevaa ohjeistusta voidaan kuitenkin hyödyntää laadittaessa omaa kansallista BAT-ohjeistusta kuorimoille ja perunan ja juuresten kauppakunnostajille. Ohjeistus syntyy yhteistyönä Syksyn 2004 aikana MARAKASSI - hanke yhdessä MTT/Vihdin ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa kokosi Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa työryhmän. Sen tehtävänä on laatia vuoden 2005 aikana kansallinen BAT-ohjeistus perunoita ja juureksia käsittelevien ja jatkojalostavien yritysten parhaista mahdollisista käytännöistä sekä prosessin että ympäristön kannalta. Ohjeistuksen laadinnassa ovat mukana myös kuorimoiden edustajat sekä kuorimoille laitteita val- Viikki Food Centre/Kirsi Montonen Tiina Piilo Toimialajohtaja Viikki Food Centre tiina.piilo@helsinki.fi Teema 20 Kehittyvä Elintarvike 2 05 Pottumainen matka.