TUOMAS TAKALA SÄHKÖVERKKOYHTIÖN SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMÄUUDISTUKSELLA. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUOMAS TAKALA SÄHKÖVERKKOYHTIÖN SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMÄUUDISTUKSELLA. Diplomityö"

Transkriptio

1 TUOMAS TAKALA SÄHKÖVERKKOYHTIÖN SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPITOPROSESSIN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMÄUUDISTUKSELLA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa

2 I TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan koulutusohjelma TAKALA, TUOMAS: Sähköverkkoyhtiön sähköasemien kunnossapitoprosessin kehittäminen tietojärjestelmäuudistuksella Diplomityö, 96 sivua Tammikuu 2010 Pääaine: Sähkövoimatekniikka Tarkastajat: professori Pekka Verho Avainsanat: kunnossapito, Maximo, tietojärjestelmä, prosessi, kehittäminen, SWOT, CFI, kriittinen tekijä Teknologian kehitys mahdollistaa entistä kehittyneemmät tietojärjestelmät. Sähköverkkoyhtiön sähköasemien kohdalla sitä hyödynnetään kunnossapidon tietojärjestelmän laitteisiin kohdistuvana tietoholvina. Kun tietojärjestelmä uusitaan, on mahdollisuus hyödyntää uutta toiminnallisuutta ja kehittää samalla koko kunnossapitoprosessia. Vaikka tietokoneohjelmat ovatkin vuosi vuodelta tehokkaimpia, perustuu niistä saatava hyöty viime kädessä osaavaan henkilökuntaan. Prosessin kehittämiseksi kunnossapito-organisaatiolta vaaditaan tiimityötä ja tiedon jakamista, jotta järjestelmästä ja toimintamallista saadaan muovattua entistä soveltuvampi. Tietojärjestelmien käyttöönottoon liittyy kuitenkin paljon ongelmia, joita voidaan eliminoida kehittämällä sekä tietojärjestelmää että kouluttamalla henkilökuntaa. Uudet teknologiat kohdataan usein ensimmäistä kertaa, josta aiheutuu harmia sekä koulutusvaiheelle että esteitä prosessin kehittymiselle. Tampereen Sähköverkko Oy aloitti vuoden 2009 alkupuolella Maximo - kunnossapidon tietojärjestelmän käyttöönoton, jonka käytön onnistumisen kautta tavoitellaan toimintamallin kehittymistä. Työtilausten hallinnoinnin työkaluna Maximon avulla tavoitellaan myöhemmin suunnittelussa huomioitavan laadukkaan palautteen saamista laitteille. Tampereen Vera Oy:n Sähköasemapalveluilla on keskeinen rooli urakoitsijana myös prosessin kehittämisessä, jotta kunnossapidosta kertyvä tieto saadaan helpoiten talteen sen hyödyntämistä varten. Tässä diplomityössä tutkitaan sähköasemien kunnossapitoa, tietojärjestelmää, prosessin nykytilannetta ja prosessin kehittämistä hyödyntäen järjestelmän potentiaalia sekä prosessin nykytilanteen piirteitä. Tuloksena saadut kriittiset resurssien suuntaamisen tekijät mahdollistavat tietojärjestelmän ja prosessin kehittämisen. Käytettyjä menetelmiä tulisi myös jatkossa hyödyntää kehityksen työkaluna, jotta tietojärjestelmään sijoitettu panos tuottaisi tulosta. Prosessin suorituskyvyn mittaaminen on avainsanana jatkuvan parantamisen kannalta.

3 II ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Electrical Engineering TAKALA, TUOMAS: Developing the Substation Maintenance Process of the Distribution Company with Management System Renewal Master of Science Thesis, 96 pages January 2010 Major: Power Engineering Examiners: Professor Pekka Verho Keywords: maintenance, Maximo, information system, process, developing, SWOT, CFI, critical factor The developing of technology makes it possible to use highly developed information systems. Distribution companies try to get profit of that in maintenance as a management system directed to substation device. When information system has been renewed, there is possibility to get profit of its new functions and develop whole maintenance process at the same time. Although computer programs are more effective year after year, bases the possible profit in the final hand of skilled staff. It demands teamwork and information sharing to develop process of maintenance organization, so that more applicability can be reached for their operational model and information system. There will be many problems in the introduction of the system, but those can be eliminated by developing the system and teaching staff. New technology is usually faced for the first time, which causes some harm for the educational program and barriers for developing the process. Tampereen Sähköverkko Oy began introduction of Maximo -maintenance system in the first half of 2009, and trying to pursuit development of functional model by succeeding also in using the system. Maximo is used to pursuit high level feedback for device with helping the planning process, because it is a tool for work order organizing. Tampereen Vera Oy substation services contractor has a huge role also on developing the process that information of maintenance can be easily saved for getting further profit of it. This master of science thesis examines substation maintenance, information system, situation of the process and its development by using systems potential and characteristics of functional model. Critical factors of resource directing are brought as results and they make it possible to develop system and process. Used methods should be used as a tool for development that investment for information system would produce results. The competence of the process should be measured, because it is the key for continuous improvement.

4 III ALKUSANAT Tein diplomityön Tampereen Sähköverkko Oy:lle. Tarkastajana toimi professori Pekka Verho Tampereen teknillisestä yliopistosta. Tampereen Sähköverkko Oy:n käyttöpäällikkö Pentti Kalliomäki ja alueverkkotiimin vetäjä Jouni Vanhanarkaus ohjasivat työni suoritusta. Suuret kiitokset kuuluvat Verholle, Kalliomäelle ja Vanhanarkaukselle. Kiitos kuuluu myös Tampereen Vera Oy:n Sähköasemapalveluille ja Tampereen Sähköverkko Oy:lle työn soveltavan osion vastauksista, joiden merkitys tässä työssä on mielestäni erityisen arvokas. Perheeni ja ystävieni tuki on ollut tärkeä taustavoima työtä tehtäessä, joten kiitokset kaikille. Tampereella Tuomas Takala

5 IV SISÄLLYS 1. JOHDANTO SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPITO Kunnossapidon määrittelyt Kunnossapidon tavoitteet ja laatu Suurjännitelaitteiden rasitukset Laitteen elinikä Vauriot ja vauriotiheys Laitteiden huoltotarpeet ja huolto Sähköverkko-omaisuuden hallinta Kunnossapitostrategiat Luotettavuuteen keskittyvä kunnossapito (RCM) Kokonaisvaltainen tuottava kunnossapito (TPM) Kunnossapito-ohjelma Kriittinen laite ja kunnossapidon kohdentaminen Eliniän arviointi Tiedonhallinnan kehittäminen Kunnossapidon tehokkuus ja Benchmarking Elinjaksokustannukset SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPIDON TIETOJÄRJESTELMÄ Kunnossapidon tietojärjestelmien tarkoitus ja jaottelu Kunnossapidon tietojärjestelmien toiminnallisuus Tietojärjestelmän käyttöönotto ja ongelmat Sähköasemien kunnossapidon tietojärjestelmä TSV:ssä Maximon päätoiminnot KUNNOSSAPITOPROSESSIN NYKYTILANNE TSV:SSÄ Prosessit Prosessikaaviot SWOT KUNNOSSAPITOPROSESSIN TUTKIMUSTULOKSET Kunnossapitoprosessin kehittäminen kriittisen tekijän indeksillä CFI -kyselyn teoria Diplomityön CFI CFI -kyselyn tekijät Vastaajat ja roolit prosessissa CFI -tulokset TSV:n CFI ilman vastausten varmuutta TSV:n CFI jaettuna vastausten varmuudella VERA:n CFI ilman vastausten varmuutta... 63

6 VERA:n CFI jaettuna vastausten varmuudella Vastaajaryhmät koontina Vastaajaryhmien kerrotut tulokset Tulkinta ja toimenpide-ehdotukset Tulosten luotettavuustarkastelu PROSESSIMALLIN KEHITTÄMISEN HYÖTY Kunnossapitoprosessin kehittäminen esimerkin avulla Vaikutukset suorituskykyyn Prosessin kehittäminen jatkossa Kyselyn hyöty muihin prosesseihin YHTEENVETO V

7 VI KÄYTETYT LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT TSV Tampereen Sähköverkko Oy. VERA Tampereen Vera Oy. CBM Condition Based Maintenance eli kuntoon perustuva kunnossapito. RCM Reliability Centered Maintenance eli luotettavuuteen keskittyvä kunnossapito. TPM Total Productive Maintenance eli kokonaisvaltainen tuottava kunnossapito. LCC Life Cycle Costs eli laitteen elinkaaren kustannusten analysoinnin työkalu. TQM Total Quality Management eli kokonaisvaltainen laatujohtaminen. PDCA Plan, Do, Change and Act tarkoittaa toiminnan muuttamiseksi tehtävää korjausta, jonka suunnittelua ja kehittämistä tehdään jatkuvasti. SWOT Strengths, Weaknesses, Opportunities and Threats eli vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. SWOT -työkalua käytetään tilanteen selvittämiseksi. CFI Critical Factor Index eli Kriittisen tekijän indeksi eli resurssikriittisen tekijän indeksi.

8 1 1. JOHDANTO Sähköverkkoyhtiöiden sähköasemien kunnossapitoprosessi on haasteellinen sen laajuuden ja tärkeyden vuoksi. Kunnossapidolla vaikutetaan sähkön toimitusvarmuuteen ja laatuun aina asiakkaalle saakka. TSV määritti diplomityölle kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta, joihin pyritään löytämään vastauksia. Sähköasemien kunnossapito toimintamallin tulisi miellyttää TSV:tä sekä urakoitsijaa. Kunnossapitoprosessia on tehostettava ja sen tulee soveltua molemmille osapuolille entistä paremmin. Lisäksi uutta Maximo kunnossapidon tietojärjestelmää tulee hyödyntää tehokkaasti. Työ toimii Maximon myötä muuttuvan prosessin kehittämisen avaajana. Diplomityön aluksi perehdytään lyhyesti Tampereen Sähköverkko Oy:n toimintaan ja yleisesti sähköasemien kunnossapitoon. Seuraavissa osioissa keskitytään kunnossapidon tukena olevaan tietojärjestelmään ja prosesseihin. Näiden pohjalta soveltavassa osiossa tutkitaan kunnossapitoprosessin nykytilanne SWOT -kyselyllä ja prosessikaavioilla. Lopuksi esitetään kunnossapitoprosessin kehittämiseksi käytetyn sovelletun CFI -kyselyn tutkimustulokset ja toimintamallin kehittämisen hyöty. SWOT -kysely toimii pohjana CFI -kyselylle, jolla pyritään löytämään vastauksia resurssien ohjaamiseksi. Näin saaduilla tuloksilla pohditaan uudelleen nykytilannetta ja analysoidaan mahdollisten muutosten hyötyä tavoitteiden kannalta. Tämän diplomityön alkuosion teoria toimii tukena soveltavalle osiolle. Diplomityön lähteinä on käytetty enimmäkseen aiemmin julkaistua Kunnossapito - kirjaa ja CFI -teoriaa. Sähköasemien osuus on jätetty tarkoituksella vähälle huomiolle, koska työssä ei keskitytä laitteiden funktion selvittämiseen vaan niihin liittyvän kunnossapitoprosessin kehittämiseen. Tampereen Sähkölaitos toimi vuoden 2008 loppuun asti Tampereen kaupungin omistamana energialiikelaitoksena. Vuoden 2009 alusta Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin muodostamalla Tampereen kaupungin omistama emoyhtiö Tampereen Sähkölaitos Oy ja sen omistamat tytäryhtiöt. Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkönmyynti Oy, Tampereen Sähköverkko Oy ja Tampereen Vera Oy toimivat siis Tampereen Sähkölaitos Oy:n tytäryhtiöinä. Tosin kaksi jälkimmäistä yhtiöitettiin jo aiemmin vuonna Tampereen Sähkölaitos Oy toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja maakaasua yksityis- ja yritysasiakkaille etupäässä Pirkanmaalla. [1]

9 2 Kuva 1. Tampereen Sähkölaitos -konsernin organisaatio alkaen. [2; 4] Tämä Diplomityö on tehty TSV:n Alueverkkotiimille. TSV:n Käyttötoiminto jakautuu Alueverkkotiimiin ja Jakeluverkkotiimiin, joiden tehtävinä ovat muun muassa verkon käyttö, käyttökeskus, kunnonhallinta, määräaikaistarkastukset ja sähkön laatu. Kuva 2. Tampereen Sähköverkko Oy alkaen. [5; 2; 4] TSV toimii jakeluverkon haltijana pääosin Tampereen alueella. Sähköverkon rakennuttaminen, käyttö ja kunnossapito ovat yhtiön ydintehtäviä. TSV vastaa myös sähköverkon mittauksista ja taseselvityksistä. Yhtiön on siirrettävä sähkö perille aina jakelualueen asiakkaille saakka. Sähkön siirtoon liittyy myös tuotteiden ja palveluiden hallinta, hinnoittelu ja kehittäminen. Sähköverkon yleissuunnittelu ja kehittäminen kuuluvat lisäksi sen ydintehtäviin, kuten myös sähkönjakeluverkon ja liittymien suunnittelu. Sähköliittymien myynti ja laadukas asiakasneuvonta ovat tärkeä osa yhtiön toimintaa. TSV:n missio on ylläpitää ja kehittää jakeluverkkoaan varmistaakseen asiakkailleen laadukkaat sähkönsiirtopalvelut. TSV:n toiminnan perustana on toimitusvarmuuden, yhteistyön ja joustavan asiakaspalvelun jatkuva kehittäminen. Lisäksi yhtiön avoin työilmapiiri parantaa viihtyvyyttä ja tehokkuutta. Nämä ovat myös

10 sähköverkkoyhtiön visioita. TSV:n kriittiset menestystekijät ja strategiset päämäärät vuodelle 2010 jaetaan neljään osaan. Henkilöstön suhteen tavoitellaan kriittisen osaamisen turvaamista, sekä kannustavuuden ja avoimuuden edistämistä. Prosesseissa sen päämäärinä ovat ydinprosessien tunnistaminen, ja niiden jatkuva kehittäminen sekä tilaajaorganisaationa toimimisen sisäistäminen. Paras mahdollinen tuotto verkkoomaisuudelle ja kilpailukykyiset sähkönsiirtohinnat ovat tavoitteita TSV:n omistajan suhteen. Asiakkaiden, yhteiskunnan ja ympäristön kohdalla TSV pyrkii toimitusvarmaan sähkönsiirtoon ja laatuun, ja hyvään asiakaspalveluun. Näistä toinen tekijä, eli prosessien kehittäminen ja tilaajaorganisaationa liittyy olennaisena strategisena päämääränä myös diplomityöhön. [3; 23] 3

11 4 2. SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPITO Tämä luku käsittelee sähköasemien kunnossapidon taustoja ja erilaisia strategioita kunnossapidon toteutukselle ja hallinnalle. Myös kehittyneet teknologiat otetaan esille, koska esimerkiksi tietojärjestelmät tuovat uusia mahdollisuuksia kunnossapidon hallintaan Kunnossapidon määrittelyt Kunnossapidolla pyritään ehkäisemään ja hidastamaan laitteiden kulumista ja muutoksesta aiheutuvaa rikkoontumista. Yleisesti voidaan sanoa, että siellä missä koneita käytetään, tarvitaan myös kunnossapitoa. Laitteiden kunnossapito rinnastetaan usein ihmisen kunnossapitoon, eli terveenä pysymiseksi pitäisi elää terveellisesti, jolloin sairastumisen (eli vikaantumisen) riski pienenee. Ihmisen pitäisi siis huoltaa itseään ennalta ehkäisevästi sekä mahdollisimman hyvin myös sairastuttua, joka pätee myös laitteiden kohdalla. [6] SFS-EN Standardin kunnossapidon määrittelyn mukaisesti tärkeintä on se, että laite pystyy suorittamaan siltä vaaditun toiminnon. Tämä puolestaan perustuu siihen että laitteen elinajan varrelta sen tekniset, hallinnolliset ja liikkeenjohdolliset toimenpiteet pitävät laitteen toimintakuntoisena. [6] John Moubrayn mukaan kunnossapidossa pyritään laitteiden pysymiseksi toimintakykyisinä muun muassa eri kunnossapidon menetelmien hyödyntämiseen. Moubray näkee tärkeäksi sen, että kunnossapidon kanssa tekemisissä olevien ihmisten tuki saataisiin kunnossapidon toimien käytettäväksi ja hyödynnettäväksi. Tämä liittyy olennaisesti myös tämän diplomityön ajatukseen, jossa tietoa saataisiin jaettua mahdollisimman hyvin tietojärjestelmän avulla. [6] PSK 6201 puolestaan näkee kunnossapidon, siten että se on teknisten, hallinnollisten ja johtamiseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisuus, joilla voidaan säilyttää tai palauttaa kohde tilaan, jossa se pysyy toimintakykyisenä koko elinjaksonsa ajan. [6] Kaikissa määrittelyissä korostuu laitteen toimintakykyisyyden tärkeys. Käyttövarmuus ja toimintavarmuus ovat myös keskeisiä käsitteitä kunnossapidossa. Koko tuotantolaitoksen tehokkuudesta kertoo sen toteutunut tuotanto. Korkeaan tuotantomäärään päästään puolestaan hyvällä teknisellä suorituskyvyllä, käyttövarmuudella ja käytön tehokkuudella. [6] PSK 6201:n mukaan käyttövarmuus tarkoittaa kohteen kykyä olla tilassa, jossa se kykenee suorittamaan siltä vaaditun toiminnon. [6] Toimintavarmuus tarkoittaa kohteen kykyä suorittaa siltä vaadittu

12 5 toiminto määrätyissä olosuhteissa vaaditun ajanjakson. Sisällöltään toimintavarmuus koostuu muun muassa kohteen konstruktiosta, rakenteellisesta kunnossapidettävyydestä, asennuksesta, huollosta, käytöstä ja varmennuksesta. Näistä asennukseen sisältyvät sen tekninen suoritus, luovutus, käyttöopastus, kunnossapitosuunnitelmat ja dokumentaatiot kohdekohtaisesti. [6] Termi "kunnossapidettävyys" tarkoittaa kohteen kykyä olla pidettävissä toimintakunnossa tai palautettavissa toimintakuntoon. Tässä kunnossapito tulisi tehdä käyttäen vaadittujen resurssien ja menetelmien mukaisesti. Kunnossapidettävyys koostuu vian havaittavuudesta, huollettavuudesta ja myös korjattavuudesta. Vian havaittavuus on tärkeä tekijä nopean kunnossapidon saavuttamiseksi. Sähköasemienkin tapauksessa koneen epänormaalista toiminnasta on raportoitava mahdollisimman nopeasti vian havaittavuudeksi. Korjattavuudessa tärkeänä asiana on laitteen dokumentaation saatavuus ja sen laatu. Esimerkiksi päivitetyt ja omalle kielelle käännetyt dokumentaatiot helpottavat siis vikojen korjattavuutta, varsinkin jos ne löytyvät nopeasti. Kunnossapidettävyyteen liittyy myös testattavuus, joka tarkoittaa sitä että laite sallii kuntonsa tai toimintansa tarkistamisen kohtuullisessa ajassa. Näytteenotto on yksi esimerkki kohteen testattavuudesta. [6] "Kunnossapitovarmuus" tarkoittaa kunnossapito-organisaation potentiaalia toimia tehokkaasti määrätyissä olosuhteissa tietyllä hetkellä. Kunnossapitovarmuus koostuu yleisesti hallinnosta, rutiineista, dokumentaatiosta, korjausvarusteista, varaosista ja kunnossapitäjistä. Dokumentaatio käsittää laitteen ohjeistuksia, ohjeiden ylläpitoa, dokumentin sisällön laatua ja myös asiallista kohteen vikahistoriaa. Oikein tehdyn dokumentaation pohjalta on mahdollista kehittää kunnossapitoa. Siten se on myöskin tärkeä tukijalka kunnossapidossa. [6] Muista kunnossapitoon liittyvistä termeistä käyttöaste määritellään laskemalla laitteen käyttötunnit ja huomioidaan siinä joutoajat, varallaolo ja ulkoinen toimintakyvyttömyysaika. [6] Käyntiasteella tarkoitetaan käyntituntien suhdetta vertailtavaan kokonaisaikaan. [6] Lisäksi PSK 6201:n mukaan kokonaiskäytettävyys tarkoittaa käyntiajan suhdetta käyntiajan, käytön ja kunnossapidon vaatiman seisokkiajan summaan. [6] 2.2. Kunnossapidon tavoitteet ja laatu Kunnossapidon tavoite on pitää sähköverkko kunnossa. Myös turvallisuus on erittäin tärkeä tavoite varsinkin sähkömaailmassa. Kunnossapidolla pyritään verkostoomaisuuden käyttöiän pidentämiseen ja sen avulla laitteiden suurimpaan mahdolliseen hyötyyn. Laitteiden kunnossapidolla tavoitellaan ennakoimattomien keskeytysten vähentämistä. [7] Kunnossapidon tavoitteet voidaan myös yhdistää verkkotoiminnan yleiseen tavoitteeseen minimoida sähköverkon elinjakson kustannukset. Tämä on kustannusten optimointia. Tällöin sähkön siirron ja jakelun laadun on kuitenkin säilyttävä säädösten

13 6 edellyttämällä ja asiakkaiden hyväksymällä tasolla. Kunnossapitoa tulisi seurata sen laadun ja kustannusten välisen suhteen avulla, jonka perusteella ja tulevalle kunnossapidolle voidaan tehdä päätöksiä. Avaintekijänä on siis tietyn toimenpiteen hyödyllisyyden havaitseminen. Siten kunnossapidosta on saatava palautetta, jotta muutoksia on perusteltua tehdä. [7] Laitteen on suoriuduttava siltä vaaditusta tehtävästä, jonka kunnossapitäjä pyrkii puolestaan toimenpiteillään varmistamaan. Kunnossapito koostuu laitteen toimintakunnon ylläpidosta, elinjakson hallinnasta, oikeiden käyttöolosuhteiden noudattamisesta ja käytön turvallisuudesta (henkilöturvallisuus, ympäristöriskit). Lisäksi käyttö- ja kunnossapitotaitojen vahvistaminen ovat avainasemassa kunnossapidon kehitykselle. Kunnossapidon tietous kasvaa kokemuksen myötä. [6] Kunnossapidossa pyritään korkeaan tuotannon kokonaistehokkuuteen ja käyttövarmuuteen, joten samalla mahdollistetaan myös hyvätasoinen käytettävyys ja käyttöaste. Tuotannon kokonaistehokkuudella tarkoitetaan sähköasemien yhteydessä sitä, että laite pystyy toimimaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäen sen kapasiteetin. [6] Sähköasemien kunnossapito on työkalu, jonka avulla pyritään minimoimaan suoria vikakustannuksia, keskeytyskustannuksia sekä myös jännitekuoppakustannuksia. Suorat vikakustannukset tarkoittavat laitteen korjauksesta ja varaosista aiheutuvia kustannuksia. [7] 2.3. Suurjännitelaitteiden rasitukset Suurjännitelaitteisiin kohdistuu monia rasituksia. Laitteen käytön aikana rasitusta aiheuttavat sähköiset rasitukset, mekaaniset rasitukset ja ympäristöolosuhteet. Mekaanisia liikkuvia osia sisältävissä laitteissa on yleensä suurin kunnossapidon tarve. Sähköasemilla sellaisia ovat katkaisijat, käämikytkimet ja erottimet. [7] Tukirakenteet, kuten 110 kv ulkokentän katkaisijan tai erottimen tukipylväiden ja niiden perustan betonirakenteiden äärimmäinen huonokuntoisuus voi aiheuttaa suurta vahinkoa. Sähköaseman maadoitusten kunto on myös tärkeä turvallisuuden ja luotettavuuden kannalta. Sähköasemilla seurataan ruostumista, lahoamista, syöpymistä, haurastumista ja murtumista, jotta suuremman vahingon syntyminen ehditään estämään hyvissä ajoin. [7] Laitteen vikaantuminen on oireen syntymisen ja kasvamisen jälkeen viimeisin piste. Vian kehitysketjuun on päästävä kiinni ajoissa, jolloin vaurioituminen vähenee eikä tilanne pääsisi ajautumaan aivan äärimmilleen. Oireilevan vian tunnistaminen käynnistää reagointiajan, jolloin suunnitellaan korjaavat toimenpiteet lopullisen rikkoontumisen estämiseksi. Eli mitä nopeammin vika havaitaan, sitä enemmän on reagointiaikaa. [6]

14 Laitteen elinikä Sähköaseman laitteen eliniän ratkaisevat tekninen-, strateginen- ja taloudellinen elinikä. Tekninen elinikä määräytyy laitteen käytöstä, ympäristöolosuhteista, materiaaleista, rakenteesta, valmistuksen ja testauksen laadusta, sekä myöskin kunnossapidon laadusta. Strateginen elinikä voi päättää kunnossa olevan laitteen eliniän. Laitetta ei välttämättä silti kannata romuttaa, koska varaston laite voidaan ottaa myöhemmin käyttöön. Tällöin edellinen laite siirretään muualle ja tilalle asennetaan tuo varalaite. Taloudellinen elinikä määräytyy puolestaan ylläpito- ja häviökustannuksien määrästä. [9; 7] Täysin samanlaiset olosuhteet ja rasitukset eivät kuitenkaan välttämättä yleistä yhtä pitkää elinikää samanlaisilla laitteilla. Suurjännitelaitteiden tekniseksi eliniäksi on yleensä arvioitu vuotta. Laitteille tehtäviä mittauksia käytetään apuna laitteen osien elinajan määrittämiseen, jonka perusteella suunnitellaan etukäteen tarkastukset ja testaukset, sekä lisäksi vaihdot ja uusimiset. Tulosten vertailua edelliseen tilanteeseen käytetään hyväksi elinikäarvioinnissa. [7; 6] 2.5. Vauriot ja vauriotiheys Uudella sähköaseman laitteella on oltava riittävät sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet, jotta se sopii suunniteltuun tehtävään. Lisäksi niiden käytön aikaiset rasitukset eivät saisi heikentää laitteen sähköisiä ja mekaanisia ominaisuuksia vaurioitumiseen saakka. Sähköasemilla yhden laitteen vaurio voi aiheuttaa koko sähköasemakentän toimintakyvyttömyyden, jolloin kunnossapidon merkitys korostuu. [9] Vauriotiheydellä tarkoitetaan sitä kuinka monta vauriota tietyillä ajanhetkillä syntyy. Sähköasemien laitteiden vaurioita mallinnetaan Kuvassa 4, jonka mukaan vaurioita on

15 8 Kuva 3. Vaurioiden mallinnus. alussa paljon(a) tasaisen vähän pohjassa(b) taas paljon nokassa(c). a: Valmistusvialliset ja huonosti soveltuvat laitteet karsiutuvat vastaanottokokeissa. b: Vauriotiheys on vakio. Satunnaiset vauriot ja ei-normaalit rasitukset vaurioittavat. c: Eliniän lopussa vauriotiheys kasvaa. Vauriotiheyskäyrät eri komponenteille eivät kuitenkaan noudata identtisesti Kuvan 4 muotoa. Vauriotiheysmallien tarkoituksena on antaa kuvaa laitteen eliniän vaiheelle. Mahdolliset tyyppiviat pyritään paljastamaan vikatilastoinnin avulla. Vikatilastoiminen ja vialle altistuminen ovat perusta vikataajuuksien tarkentamiselle ja vikojen ennaltaehkäisemiselle. Esimerkiksi sähköaseman muuntajan kuormituksen ja lämpötilan seuranta toimii kertoimena muuntajan vikataajuudelle. [9; 7] Analysoinnin perusteella suoritetaan toimenpiteitä vahingon uusiutuminen estämiseksi. Moni vikaantuminen aiheutuu usein piilevistä laitevioista. Fyysistä piilevyyttä aiheuttavat esimerkiksi puutteellinen tarkastaminen ja epäpuhtaudet. Psykologista piilevyyttä aiheuttavat puolestaan vian aliarviointi ja ongelman jättäminen tietoisesti huomioon ottamatta. Näihin tekijöihin puuttuminen vähentää vikaantumisten määrää. [6]

16 Laitteiden huoltotarpeet ja huolto Sähköasemilla seurataan lisävahinkojen välttämiseksi esimerkiksi laitteiden mahdollisia öljyvuotoja, lukituksia, asennonosoituksia ja toimintakertoja. Silmämääräisen tarkkailun lisäksi kunnossapitotoimenpiteitä ovat erilaiset mittaukset (maadoitus- ja diagnostiset mittaukset), osien vaihto, puhdistus ja rasvaus, öljyn vaihto, öljynäytteiden otto ja relekoestus. Kohteen huollon tarkoitus on pitää yllä käyttöominaisuuksia, palauttaa heikentynyt toimintakyky ennen vian syntymistä ja estää vaurion syntyminen. [7; 6] Sähköasemiin liittyviä ympäristökysymyksiä aiheuttavat laitteiden öljyt, rikkiheksafluoridi (SF 6 ), maisemakysymykset, sähkö- ja magneettikentät, kyllästysaineet, PVC-muovit, asbesti ja polyklooratut bifenyylit eli PCB-yhdisteet. Ympäristökysymykset vaikuttavat siten huoltosuunnitteluun. [9; 7] 2.7. Sähköverkko-omaisuuden hallinta Kunnossapito jaotellaan yleisesti kunnonhallinnan ja suunnittelun kanssa sähköverkkoomaisuuden hallinnaksi. Verkosto-omaisuuden hallinta ohjaa sähköverkon käyttöprosessia, kunnossapitoprosessia ja rakentamisprosessia. Verkosto-omaisuuden hallintaan puolestaan vaikuttavat sähköyhtiö, regulaattori-säätimet, asiakkaat, ympäristö ja teknologian muuttuminen. Esimerkiksi laitteiden teknologian muuttuminen heijastuu suoraa kaikkiin prosesseihin. [7] Käyttöprosessi koostuu käyttötiedoista ja vikatilastoista, joita hallitaan käytön kehittämisen lisäksi myös automaatioinvestoinneilla. Kunnossapitoprosessi koostuu kuntotiedoista, kuntoarvioista, kunnonvalvonnasta ja kunnossapitotoimenpiteistä, joita kontrolloidaan kunnossapitostrategioilla ja kunnonvalvontainvestoinneilla. Omaisuuden hallinnassa kunnonhallinta on erittäin keskeinen tekijä. Rakentamisprosessi sisältää verkkotiedot ja verkon arvon, joita hallitaan verkostosaneerauksilla ja uudisrakentamisella. [9; 7] Sähköasemien kunnossapitotietojärjestelmän hankinta- ja käyttöönotto kattaa näistä prosesseista tietoa lähinnä kunnossapitoprosessista, jota siis ohjataan verkostoomaisuuden hallinnalla. Kunnossapitoprosessin pohjalle on luotava luotettava perusta, jotta kunnossapidossa onnistutaan. Koska sähköasemien komponentit sisältävät paljon tietoa, on kunnossapitotietojärjestelmä elintärkeä omaisuuden hallinnan työväline. [7] 2.8. Kunnossapitostrategiat Kunnossapitostrategian valinta perustuu toimintaan, jossa kohteen arvon pienentyessä myös laitteelle kohdistettava kunnossapidon määrää vähennetään. Toisaalta laitteen kriittisyyden (epäluotettavuuden aiheuttama kustannus) kasvaessa kunnossapidon on oltava tehokasta. Kunnossapitotoimenpiteitä pyritään optimoimaan ja kohdentamaan

17 oikein eri strategioilla. Sähköasemien kunnossapidossakin voidaan soveltaa kaikkia strategioita yhtä aikaa. [6] Strategian valinta on vaikeaa, koska esimerkiksi kahden samanlaisen keskijännite-katkaisijan KAH-arvoissa (keskeytyksen aiheuttamat haitat) voi olla suuret erot. Jos vertaillaan kaupungin keskustan ja maaseudun katkaisijoita toisiinsa, niin saattaa olla että kaupungin keskustan katkaisijalla on vain vähän toimintoja ja vähän huoltotarvetta, mutta se on strategisesti erittäin tärkeä suuren KAH-arvonsa vuoksi. Kevyesti kuormitetulla maaseudun katkaisijalla voi olla paljon toimintoja ukkosten ja myrskyjen vuoksi ja vaatien myös paljon huoltoa. Maaseudun katkaisijalla KAH on pienempi kuin kaupungin keskustassa sijaitsevalla "tärkeämmällä" katkaisijalla. Toimintomäärissä voi siis olla suuret erot, ja katkaisijan tulisi aina toimia oikein toimintomäärästä riippumatta. [9] Huonosti toteutettu kunnossapito tuo helposti mukanaan kalliit kustannukset huonosta laadusta. Lisäkustannuksia aiheutuu kuitenkin lisäksi tuotannon menetyksistä, välivarastoihin sitoutuneesta pääomasta, menetetystä markkinaosuudesta (johtuen toimitusajoista). Kustannukset kasvavat myös laitteen lyhyestä teknisestä eliniästä johtuvista turhista investoinneista ja henkilöstön epätehokkuudesta. Strategian valinta muodostuu näistä syistä tärkeäksi tekijäksi. [8] Kunnossapitostrategiaksi voidaan valita korjaava-, ennakoiva-, tai parantava kunnossapito. SFS-EN 13306:n mukaan kunnossapito jaotellaan ennen vikaa suoritettavaan ehkäisevään kunnossapitoon ja vikaantumisen tapahduttua tehtävään korjaavaan kunnossapitoon. Ehkäisevä kunnossapito jakautuu kuntoon perustuvaan kunnossapitoon ja jaksotettuun kunnossapitoon. Myös kuntoon perustuva kunnossapito voidaan suorittaa jatkuvasti tai vain tarvittaessa. Korjaava kunnossapito voidaan suorittaa siirretysti tai välittömästi vian synnyttyä. [8] PSK 7501 jakaa korjaavan kunnossapidon samoin kuin SFS-EN 13306, mutta siinä suunniteltu kunnossapito muodostuu ehkäisevästä kunnossapidosta, kunnostamisesta ja parantavasta kunnossapidosta. Ehkäisevä kunnossapito jakautuu molemmissa samalla myöskin tavalla. [6] 10

18 11 KUNNOSSAPITO KORJAAVA KUNNOSSAPITO (SFS, PSK) ENNAKOIVA KUNNOSSAPITO PARANTAVA KUNNOSSAPITO EHKÄISEVÄ KUNNOSSAPITO (SFS, PSK) MITTAAVA KUNNOSSAPITO TARKASTUS- TOIMINTA KUNNON- VALVONTA Kuva 4. Kunnossapitostrategiat. Lyhenne SFS tarkoittaa SFS-EN 13306:sta ja PSK puolestaan PSK 7501:stä. Korjaavassa kunnossapidossa laite huolletaan vaurion ilmennyttyä, jolloin prosessiin aiheutuu katkos tuoden mukanaan tuotannonmenetyskustannuksia. Korjaava kunnossapito on siis laitteen palauttamista käyttökuntoon. [8; 6] Ennakoiva kunnossapito perustuu ehkäisevään toimintaan eli säännölliseen kunnossapitoon ja mittaaviin toimenpiteisiin, jolloin voidaan löytää laitteiden heikkouksia eli syitä ja olosuhteita ennen vikaantumista ja suoritetaan niille parantava kunnossapito. Ehkäisevällä kunnossapidolla pyritään pienentämään kohteen vikaantumisen todennäköisyyttä ja säilyttää laitteen toimintakyky. Laitteen rikkoontumisen todennäköisyyden ja toimintakyvyn heikkenemisen vähentäminen ovat ennakoivan kunnossapidon tavoitteet. Lisäksi sillä pidetään yllä kohteen käyttöominaisuuksia. [8; 6] Ehkäisevää kunnossapitoa tehdään säännöllisesti tai sitä tehdään vaadittaessa, jos asetetut kriteerit täyttyvät. Havaintojen perusteella aikataulutusta yleensä muutetaan. Tarkastaminen ja laitteen toteaminen määräysten mukaiseksi ovat osa ehkäisevää kunnossapitoa. [6] Mittaava kunnossapito on ratkaisu siihen, että tarpeettomat toimenpiteet saadaan eliminoitua juuri oikea-aikaisesti. Sen perustana ovat tarkastukset ja tarkka kunnonvalvonta. Ennustava kunnossapito on sukua ehkäisevälle kunnossapidolle. Se kattaa erilaisia kuntomittauksia, kuten esimerkiksi muuntajien öljyanalyysit. [8; 6] Kunnonvalvonta on ennakoivaa kunnossapitoa. Kunnonvalvonta on perustana laitteen eliniän hallitulle jatkamiselle. Sen menetelmiä ovat kunnon seuranta käytön aikana, mittaava kunnossapito ja On-line kunnonvalvonta. Siinä mitataan epäsuoraa suuretta, jonka muuttuminen indikoi keskeisen ominaisuuden muuttumisen, jolloin tuloksena saadaan kattava kuntoarvio. Kunnonvalvonnan tavoitteena on ehkäistä heikosta laitteesta aiheutuva tuleva vika ja kohdistaa kunnossapitotoimenpiteet juuri heikoimmiksi mitatuille kohteille. Eli näin pyritään reagoimaan nopeasti, jolloin vian

19 12 aiheuttamaa korjaavaa kunnossapitoa ei tarvita. Ehkäisevä kunnossapito pyritään siis tekemään jo ennen vian syntymistä ja näin saadaan estettyä laitteen vaurioituminen. [7; 6] Ennakoivaksi kunnossapidoksi luokitellaan säännöllinen aikaperusteinen kunnossapito kaikille laitteille tarkastuksineen, huoltoineen ja laitevaihtoineen. Lisäksi sitä voidaan tehdä kuntoon perustuen vain heikoimmille. Tämä tunnetaan nimellä CBM (Condition Based Maintenance) eli kuntoon perustuva kunnossapito. [7] Kunnossapito-organisaation tehokas ja tuottava toiminta perustuu hallittuun ja systemaattiseen toimintaan. Kunnossapidon tietojärjestelmä on tukipilari tämän taustalla. Ehkäisevässä kunnossapidossa pyritään siihen, että siitä aiheutuvat kustannukset ovat pienemmät kuin kunnossapidon minimaalisuuden aiheuttama menetys. Optimoinnin päämäärä onkin näin ollen mitoittaa kunnossapidon kokonaiskustannukset, ennakkohuoltokustannukset ja tuotantomenetykset taloudellisesti. [6] Ehkäisevän kunnossapidon tarkka suunnittelu poistaa työn tekemisessä myöskin viiveitä, joista aiheutuisi kustannuksia. Resurssien käyttöä saadaan tehostettua, kun laitteiden työt hallitaan paremmin. Seisokkisuunnittelussa häiriöseisokit jaetaan välittömiin tai siirrettyihin häiriöihin. Välittömille häiriöille suunnittelu on kuitenkin vähäistä, koska korjaus tehdään heti. Siirretyssä häiriössä suunnittelulle on enemmän aikaa ja muita seisokissa tehtäviä toimenpiteitä voidaan yhdistää mukaan. Töiden tavoiteaikojen avulla voidaan seurata tehokkuutta. Työtunnit voidaan määritellä tarkasti sisältäen tehtävät työt. [6] Ehkäisevän kunnossapito-ohjelman suunnitteluvaiheessa voidaan määrittää kriittisyyslukuja laitteiden luokitukseksi. Kriittisyysluvulla tarkoitetaan materiaalivahinkojen suuruuden, tuotantomenetyksien, henkilöstö- ja ympäristövaaran, varalaitteiden saatavuuden ja varaosan saatavuuden yhteisvaikutusta eli summaa, joka kerrotaan tapahtuman todennäköisyydellä. Näin jokin laite on tärkeämpi kuin toinen. [6] Parantavalla kunnossapidolla pyritään parantamaan laitteen ominaisuutta entisestään eli yleensä lisätään suorituskykyä, käytettävyyttä, luotettavuutta tai turvallisuutta. Kohteeseen voidaan lisäksi asentaa uusia osia ja komponentteja, ja tehdä korjauksia esimerkiksi korkeamman luotettavuuden saavuttamiseksi tai suorituskyvyn modernisoimiseksi. [6; 8] Luotettavuuteen keskittyvä kunnossapito (RCM) Yksi strategia sähköverkkojen kunnonhallinnassa on toistaiseksi vähän käytetty luotettavuuteen keskittyvä kunnossapito kriittisimmille komponenteille eli RCM (Reliability Centered Maintenance). RCM keskittyy oikean kunnossapitosuunnitelman laatimiseen. Se on analysointikalu strategioille ja menetelmille. Ehkäisevän kunnossapidon kunnossapito-ohjelmat on usein tehty koneiden valmistajien ohjeiden ja omien kokemusten perusteella. Näin kunnossapitoa ja ehkäisevää kunnossapitoa tehdään helposti liikaa, jolloin esimerkiksi tarpeettomat koneen avaukset voivat

20 13 myöskin lisätä vikaantumisen todennäköisyyttä. Lisäksi kunnossapidon panostusta ei usein kohdisteta ollenkaan, ja käytetyt metodit voivat olla tehottomia tai vääriä. Laitteen ikä voi myös tuoda omat muutoksensa kunnossapito-ohjeisiin. Prosessit ja laitteet on siis tunnettava perusteellisesti, jolloin komponenteille osataan valita sopivin kunnossapitostrategia. RCM jakaa kunnossapitotoimet ennakoiviin sekä reagoiviin toimiin. Ennakoiviin toimiin kuuluvat vikaantumisen havaitseminen ennen laitteen rikkoontumista, vikaantumisen estäminen jaksotetulla kunnossapidolla ja uusimisella. [6; 7] RCM -menetelmässä selvitetään prosessien kunnossapitotarpeiden määrä, jonka jälkeen prosessit asetetaan tärkeysjärjestykseen. Seuraavaksi siinä tutkitaan prosessin laitteet, ja niiden vikaantumistavat ja seuraukset. Näiden perusteella kohteet järjestetään vikojen seurausten vakavuuden mukaisesti. Myös kunnossapidon keinot tutkitaan läpi ja mietitään niiden käyttämisen perusteita. Lopulta kunnossapito-ohjelma laaditaan uusiksi. Tuloksena tavoitellaan laskeneita kunnossapitokustannuksia, prosessin tuottavuuden ja laitteiden luotettavuuden kasvua. [6] Tampereen Sähköverkko Oy pyrkii soveltamaan RCM -strategiaa yhteisen vikatilastoinnin avulla Nordellin ja Fingridin välillä. Yleensä kuitenkin sähköasemien komponenteilla on vähän toimintoja ja myöskin vähän vikoja, jolloin RCM -kriteereitä on myös hankala määrittää. [9] Kokonaisvaltainen tuottava kunnossapito (TPM) Kokonaisvaltainen tuottava kunnossapito eli TPM (Total Productive Maintenance) pyrkii huonosti toimivan kunnossapitosysteemin muuttamiseksi tehokkaammaksi. Sen perustana ovat kaikkien osallistuminen, aktiivisuus, jatkuvuus ja parantaminen. TPM:n eurooppalainen lähestymistapa jakautuu suunnitteluvaiheeseen, mittausvaiheeseen, kunnostusvaiheeseen ja huippukuntovaiheeseen. [6] TPM:n suunnitteluvaiheessa määritetään organisaatio ja resurssit. Lisäksi laaditaan kunnossapitosuunnitelma, jossa määritellään muun muassa kunnossapitokonsepti, informaatiojärjestelmä, varaosien ja tarvikkeiden hankinta, QEHS (laatu, ympäristö, terveys ja turvallisuus), suorituskyvyn mittaaminen ja seuranta, kustannuslaskenta, raportointi, kaksisuuntainen palaute, alihankintapolitiikka ja kunnossapidon huomioiminen investoinneissa. [6] Mittausvaiheessa tutkitaan vika ja korjaushistoriat. Käytettävän tiedon luotettavuus on myös selvitettävä, jotta saadaan varmuus vikahistoriasta perustelluille ratkaisuille. Mittausvaiheen tuloksena saadaan se laitejoukko, joka vaatii kiireellisiä ja erilaisia toimenpiteitä kuin mitä aikaisemmin on tehty. Menetelmän kunnostusvaihe luo pohjan koko TPM -ohjelmalle. TPM:n huippukuntovaihe on tehtävän kunnossapidon optimointia ja kehittämistä. Kunnossapitotarpeiden pienentäminen on myös strategian kaikkien tärkein porras. [6]

21 Kunnossapito-ohjelma Kunnossapito-ohjelman yhtenä tavoitteena on turvallisuuden varmistaminen. Sähkölaitteet on pidettävä kunnossa, jottei niistä aiheudu yhdellekään henkilölle tai omaisuudelle vaaraa. Häiriötä ei myöskään saisi aiheutua toisille laitteistoille. Sähköturvallisuuslain mukaan sähkölaitteistolla on oltava huolto- ja kunnossapitoohjelma. Ohjelman noudattamista seurataan määräaikaistarkastuksissa, jolloin ohjelman olemassa olo ja turvallisuustavoitteen toteutuminen tutkitaan. [7] Täsmällisesti laaditulla kunnossapito-ohjelmalla pyritään myöskin parantamaan sähkön laatua, toiminnan luotettavuutta ja taloudellisuutta. Hyvin tehty huolto voi parantaa sähkön laatua ja tuoda sen avulla myöskin taloudellista hyötyä. Kunnossapidon suunnittelun suurina tavoitteina ovat kustannusten minimoiminen ja käyttövarmuuden maksimoiminen. Liian vähäinen kunnossapito aiheuttaa todennäköisesti kasvavia korjaus-, ylläpito ja keskeytyskustannuksia. Hallitsematon toiminta horjuttaa myös helposti sähköverkkoyhtiön imagoa. [7] Siten sähköasemien kunnossapidon tulee siis olla järjestelmällisesti organisoitua. Suurin osa sähköasemien huoltotöistä vaatii myös käyttökeskeytyksen, joka pyritään ajoittamaan siten, että asiakkaille tai verkon laitteille ja osille aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä. Laite on voitava vaihtaa tai huoltaa turvallisesti. Sähköasemien 110 kv ulkokentillä pitää olla riittävät etäisyydet, jotta viereisetkään kentät eivät vaaranna laitehuollossa turvallisuutta. Kentän keskeytykset eivät aina ole mahdollisia sähköverkon tilanteesta johtuen, joten ohjelmien järjestely onkin avainasemassa. Tarkasti laaditulla kunnossapito-ohjelmalla pyritään mahdollisuuksien mukaan yhdistämään huoltoja, jolloin käyntikerrat saadaan minimoitua. [9; 7] Kriittinen laite ja kunnossapidon kohdentaminen Kriittinen laite tai laitteen osa voidaan määrittää sähköteknisen kestävyyden tai mekaanisen kunnon perusteella, koska ne ovat käytössä olevien suurjännitelaitteiden kestävyyden kannalta juuri olennaisimmat ominaisuudet. Myös laitteen vikataajuusmallia voidaan käyttää hyväksi kriittisyysluokittelussa. Laitteen tärkeyteen on monia eri syitä, jolloin priorisoidaan eri tekijät. Laite voidaan luokitella kriittiseksi vain yhden tekijän vaikutuksesta tai monen tekijän yhteisvaikutuksesta. [7] Verkko- ja kuntotietojen perusteella tehdään verkostoanalyysi, jolla selvitetään laitteiden kriittisyys. Kriittisimmille kohteille kohdennetaan kaikkein keskittynein kunnossapito. Kaikkein kallein kohde ja suurimmat vikaantumisen aiheuttamat vahingot määräävät usein kriittisimmän laitteen. [7]

22 Eliniän arviointi Eliniän loppupuolella on varmistuttava mahdollisimman tarkasta ajasta, jolloin laitteen vaurioitumis- ja keskeytymisriski kasvaa liian suureksi. Näin saadaan tieto milloin laite pitäisi vaihtaa toiseen. Optimitilanteessa vanhenemis- ja vauriotietoja dokumentoidaan laitekohtaisesti mahdollisimman pitkältä ajalta ja myöskin tarkasti. Uutta komponenttia suunniteltaessa ja uusia materiaaleja käytettäessä on järkevää tehdä luotettavuutta varmistavia mittauksia. Komponenttien kuntotila pitää tuntea riittävän tarkasti, jotta laitteen elinikää kannattaa jatkaa. Eli mikäli laite on erittäin vanha ja huonokuntoinen, saattaa olla perustelluinta vaihtaa laite uuteen. [7] Elinikätarkastelussa halutaan nähdä matemaattinen muoto laitteen kunnosta, jonka perusteella jatkosuunnitelma on helpompi tehdä. Saadun mallin luotettavuutta on arvioitava kriittisesti. Esimerkiksi suurjännitelaitteen läpilyöntijännite jakautuu tilastollisesti. Lämpövanhenemisen vaikutus elinikään tunnetaan hyvin, mutta sähköisen vanhenemisen vaikutusten mallia ei toistaiseksi ole. [7] Esimerkiksi laitteen huoltovälien lyhentäminen, komponenttien vaihdot, täyshuollot, käyttörajoitukset ja laadukas seuranta auttavat yleensä yksittäisen laitteen eliniän pidentämisessä. Laitteen muutosten seuranta ja niiden analysointi johtopäätöksineen ovat eliniän arvioinnin perusta. Näin on mahdollista tavoitella sähköaseman kaikkien laitteiden taloudellisempaa käyttöä. [7] Tiedonhallinnan kehittäminen Tiedonhallinnan kehittämisessä on huomioitava sen ongelmat ja kehitysnäkymät, kuten esimerkiksi uudet tekniikat. Toisaalta tiedonkeruun antaman hyödyn on voitettava sen aiheuttamat kustannukset. Kunnossapidosta saatavien tulosten hallinta on haastavaa, jolloin on pohdittava myös ketterintä tapaa kerätä tieto talteen. Tiedon syöttö järjestelmän tietokantaan voidaan suorittaa nykypäivänä suoraa paikan päällä. Esimerkiksi kaikkien kuntotietojen tai vain poikkeavien tietojen syöttäminen on vertailtava, kun suunnitellaan kunnossapitoprosessin palautteen syöttämisen ketteryyden kasvatusta. Jotta tilanne pysyy tilanteen tasalla on vian tai poikkeaman havaitsijan syötettävä tieto pikimmiten tietojärjestelmään, josta se löytyy helposti myöhemmin. Tässä lisäapuna olisi järjestelmän tapahtumaloki, josta tietokannan muutostapahtumat näkyisivät listana päivämäärittäin. Tiedonhallinnan kehittäminen koostuu usein juuri pienten asioiden kehittämisestä. Toisaalta myös teknologian kehittyminen mahdollistaa sähköasemillekin yhä kehittyneemmät tietojärjestelmät ja mobiilisovellukset. [9; 7] Kunnossapidon kouluttaminen tuo mukanaan tietoutta, joka on yksi kehityksen avaimista. Kunnossapito-organisaation ulkoistaminen on myös yksi ratkaisuvaihtoehto tuomaan lisää osaamista prosessiin. [6]

23 Kunnossapidon tehokkuus ja Benchmarking Benchmarkingissa ideana on verrata omaa toimintaa muiden vastaavaan toimintaan. Näin muilta yrityksiltä voidaan oppia ja muuttaa omaakin toimintaa entistäkin paremmaksi. Benchmarkingissa siis analysoidaan organisaation tuottavuutta, laatua, strategiaa, työprosessien ja työtapojen tehokkuutta. Vertailu tehdään usein valioluokan yrityksiin nähden, koska heidän menestys kertoo myös yrityksen pienten asioiden laadusta. Näin löydetty paras käytäntö valitaan myös tavoitteeksi omalle toiminnalle. Benchmarkingissa toiminnan heikkoudet halutaan tunnistaa ja ne pyritään kitkemään pois kehitysideoilla. Usein ensiksi selvitetään myös kyseisen alan kriittiset menestystekijät, kuten taloudellinen menestys, asiakastyytyväisyys ja tuotteiden laatu. Näistä muodostuu yleensä myös tavoitteita. [6] Benchmarking voidaan toteuttaa vierailulla yritykseen, jolloin on tiedettävä tavoitteet ja tuotava samalla mukanaan kattava kysymyslista vertailun perustaksi. Vertailua voidaan tehdä myös eri julkaisujen perusteella, joista löytyvät myös yrityksen tunnusluvut. [6] Esimerkiksi kunnossapito-organisaation kannalta työtilauksen laadintaan, sisältöön ja käsittelyyn on löydettävä paras käytäntö, jotta toiminta miellyttää kaikkia osapuolia. Työtilauksen suurin tehokkuus pyritään saavuttamaan jokaisen vaiheen kehittämisellä soveltuvammaksi. Työtilauksen jokainen kohta liittyy keskeisesti kunnossapidon tietojärjestelmään, jolla tämä työtilauksen kokonaisuus pyritään hallitsemaan kaikkein tehokkaimmin eli pyritään toisaalta löytämään Benchmarkingin mukaisesti myös tehokkain tietojärjestelmä. Silloin verrataan omaa ja muiden sähköyhtiöiden tietojärjestelmiä sekä markkinoilla olevia järjestelmän tuottajia toisiinsa. [6] 2.9. Elinjaksokustannukset Kunnossapidon talous jakautuu välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi organisaation palkat, materiaalit ja ulkopuolisten työt, jotka aiheutuvat toiminnasta. Välillisiä kustannuksia, kuten epäsuhtaisia varastoja, ylityökustannuksia ja kasvaneita elinjaksokustannuksia on vaikea mitata, joten ne ovatkin suuremmat kuin välittömät. Lisäksi huonolaatuisesta toiminnasta aiheutuu aineettomia menetyksiä, kuten vaikutuksia turvallisuuteen ja motivaation heikkenemiseen. Tällöin myös maine luotettavasta toimittajasta kärsii, jolloin saattaa seurata myyntiongelmia. [6] Elinaikakustannuksista yksi osa on osto, mutta sen lisäksi syntyy muita kustannuksia. Halvalla sähköaseman laitteella voi olla suuret käyttökustannukset. Elinjakson kustannusanalyysi eli LCC -menetelmä (Life Cycle Costs) on kehitetty tämän tarpeen tutkimiseen.

24 17 LCC:n kaava esitetään seuraavasti: L cc = C i + N y (C o + C m + C s ) (1), jossa L cc = Elinkausikustannus eli LCC, joka koostuu seuraavista tekijöistä: C i = Investointikustannukset summattuna N y = elinaika vuosina (kertoimena) C o = Vuosittaiset käyttökustannukset summattuna C m = Vuosittaiset kunnossapitokustannukset summattuna C s = Vuosittaiset epäkäytettävyyskustannukset (toteutumaton tuotanto), joka lasketaan seuraavasti: C s = N t M dt C lp (2), jossa N t = kunnossapitokertojen määrä vuodessa M dt = MDT eli keskimääräinen seisokkiaika (Mean Down Time) C lp = epäkäytettävyyskustannus / tunti Laskutoimituksissa noudatetaan kustannuslaskennan keinoja ja sääntöjä. Lisäksi laskuissa käytetään laskentakorkoja. Nykyarvomenetelmä, annuiteettimenetelmä ja sisäisen koron menetelmä ovat tähän vertailuun sopivia laskentatapoja. Näin pyritään ostamaan laite, jonka elinjaksokustannukset ovat kaikkein pienimmät. [6] Toisaalta esimerkiksi vanhat kokemukset laitemerkeistä vaikuttavat hankitaan. LCC kasvaa laitteen investointikustannusten kasvaessa. Jos esimerkiksi kunnossapitoa ei tehdä ollenkaan, voi laitteen elinikä kuitenkin pienentyä, joka näin ollen pienentää myös laitteen tuottavuutta. Toisaalta kunnossapidon vähäinen määrä voi johtaa käyttö - ja epäkäytettävyyskustannusten kasvamiseen. Kunnossapidolle tulisi siis löytää optimimäärä.

25 18 3. SÄHKÖASEMIEN KUNNOSSAPIDON TIETOJÄRJESTELMÄ Luku 3 kertoo mikä on sähköasemien kunnossapidon tietojärjestelmä ja millaista toiminnallisuutta tietojärjestelmät sisältävät, joilla voidaan hallita kunnossapidon tietoja joita käsiteltiin edellisessä luvussa. Lisäksi tässä luvussa esitetään järjestelmien käyttöön liittyviä ongelmia Kunnossapidon tietojärjestelmien tarkoitus ja jaottelu Yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää parhaiten omalle laitekannalleen soveltuvaa tietojärjestelmää, joka tukee laitteiden kunnossapidon hallintaa. Onnistunut kunnossapidon tietojärjestelmän hankinta toimii perustana laitteen elinkaaren analysoimisessa. Tietojärjestelmä toimii kunnossapidon tietoholvina, koska kuntotiedot ja kuntoarviot saadaan kirjattua sen avulla talteen aina analysointia varten. Integroitu järjestelmä on yksi kunnossapidon tietojärjestelmätyyppi, jossa on yhdistetty kunnossapito, taloushallinta ja tuotannonsuunnittelu. Toinen tyyppi on erillisjärjestelmä, jossa kaikilla osa-alueilla on omat sovelluksensa, mutta niiden välille voidaan kuitenkin rakentaa liittymiä. Pakettiohjelma on puolestaan järjestelmä, joka toimitetaan kaikille asiakkaille täysin samanlaisena. Yksi vaihtoehto on asiakaskohtaisesti räätälöity järjestelmä, joka rakennetaan toimitusprojektin aikana vaatimusten mukaisesti. [6] Tietojärjestelmään kerätyt kuntotiedot ja niiden analysointi mahdollistavat kunnossapitotoiminnan kehittämisen. Pohdittavia asioita kuntotietojen analysoinnissa on esimerkiksi se, kuinka paljon vioista jää lopulta raportoimatta ja puuttuu siten myöskin tietokannasta. Tämä vaikuttaa heikentävästi luotettavuuteen. [6] 3.2. Kunnossapidon tietojärjestelmien toiminnallisuus Laitepaikat ja laiteyksilöt rakentavat tietojärjestelmän perustan yleensä hierarkisesti. Perustietojen määrä on oltava oikea, sillä tietojen luonti ja ylläpitäminen vaativat resursseja. Laitteiden tekniset tiedot, varaosaluettelot, historiatiedot ja kustannustiedot voidaan kirjata järjestelmään. Laitepaikka on esimerkiksi sähköaseman yksi 110 kv kenttä. Nimike voi olla esimerkiksi laitepaikkaan liittyvä varaosa tai laite. Laiteyksilö

26 19 tarkoittaa puolestaan yksilöityä laitetta, joka voi olla esimerkiksi 110 kv kentän katkaisija. [6] Laitepaikkahierarkian avulla on helppo löytää tietty laitepaikkakortti. Kustannusten seurantaa ajatellen hierarkiasta voidaan myöskin hahmottaa kokonaisuuksia, joka toisaalta edellyttää kustannukset luotettavan kirjaamisen. Hierarkia rakennetaan yleensä suurimmasta kokonaisuudesta aloittaen, edeten laitteiden kautta aina laitteiden varaosiin saakka. [6] Kunnossapidon tietojärjestelmän toiminnoista on mahdollista tehdä erilaisia tulosteita eli raportteja analysoinnin ja kunnossapitotöiden avuksi. [6] Materiaalihallinta kunnossapidon tietojärjestelmän tapauksessa tarkoittaa varaosien hallintaa luetteloilla, joista näkyvät niiden toimittajat ja varaosien hinnat. Varaston materiaalit on mahdollista kirjata tietojärjestelmään. Tilaushistorian kautta voidaan seurata tietyn laitteen kunnossapidon materiaalikustannuksia, ja tehdä sen perusteella päätelmiä jatkotoimenpiteistä. Eli jos laite on osoittautunut kalliiksi niin pyritään pienentämään sen elinjaksokustannuksia. [6] Ostotilausjärjestelmä sisältää materiaalien ja palveluiden tilaamiseen liittyviä tietoja, kuten tarjouspyyntöjä, tarjouksia, vuosisopimuksia, tilauksen luomista, toimitusseurantaa, laskun käsittelyä ja tavaran vastaanottoa. Näin on mahdollista saavuttaa reaaliaikaisuus tilanteesta. [6] Tietojärjestelmään kuuluu myös rekisteri kumppaneista yhteystietoineen. Toimittajien laatua on mahdollista seurata toimitusaikoja seuraamalla, joka edellyttää reaaliaikaisuutta ja tarkkaa kirjaamista. Tietojärjestelmissä voidaan hakea esimerkiksi tietyn valmistajan kaikki laitteet tai vain tietyn tyyppiset laitteet, joka auttaa myös seurannassa. [6] Kunnossapitotöihin liittyviä tietoja ja tapahtumia hallitaan työmääräinjärjestelmällä, joka tarkoittaa työn rekisteröintiä, suunnittelua, työn seurantaa ja vikatietojen syöttämistä. Työmääräin sisältää muun muassa aikataulutustiedot ja työohjeet. [6] Laitteen häiriöilmoitus tehdään järjestelmien korjaustyömääräimen avulla, joka käynnistää uuden työtilauksen. [6] Määräajoin tehtäviä huolto-, tarkastus-, mittaus- ja puhdistustöitä hallitaan ennakkohuoltojärjestelmällä, jossa työt jaksotetaan ja valitaan laitteille tehtävät toimenpiteet. Toisin sanoen ennakkohuoltoon linkitetään työohjeet. Huollon ajoitus voidaan tehdä kalenteriperusteisesti, jolloin tulevien töiden tarpeet tiedetään pitkälle ajalle. Kalenteriperusteinen ajoitus perustuu keskiarvo-olosuhteisiin, jolloin kevyeen rasitukseen joutuvat laitteet huolletaan helposti liian usein ja toisaalta raskaissa olosuhteissa olevat laitteet taas liian harvoin. Ennakkohuollon mittauksilla voidaan selvittää laitteen kuntotilaa ja kunnossapidon tarvetta, jolloin kunnossapitoa voidaan kohdistaa oikein. Toisaalta huolto-ohjelman optimoimiseksi tarkoitetuista mittauksista kertyy kustannuksia, jonka vuoksi on pohdittava optimaalista kunnossapitostrategiaa. [6]

27 Tietojärjestelmällä saadaan annettua kunnossapitoalueen vastuuhenkilöille reaaliaikaiset työtiedot, joiden avulla he pystyvät ajoittamaan ja jakamaan työt asentajille. Tällöin he varmistavat myös sen, että heillä on tarvittava informaatio, varaosat ja työkalut työtä varten. Suomalaisissa organisaatioissa tietojärjestelmä on kuitenkin vain harvoin resurssisuunnittelun päätyökalu. [6] Kunnossapidon järjestelmissä on toiminnallisuus töiden tunti-ilmoituksen tekemiseksi. Työtuntien kirjauksen jälkeen tieto siirretään järjestelmän kautta palkanlaskentaan. Byrokratian vähentäminen ja kirjaamisen nopeus suoraa tarkalle kohdetasolle ovat avainasemassa, koska näin saadaan prosessi yksinkertaisemmaksi. Yksi kyseenalaistava seikka tässä on kuitenkin se, että kunnossapidon kustannusten kohdistaminen yksittäiselle kohteelle on hankalaa varsinkin silloin kun tehdään ryhmässä huoltoa monelle kohteelle samaan aikaan. Näin tehtyjen työtuntien arviointi voi olla vaikeaa. [6] Kunnossapitoon liittyviä dokumentteja kuten laitteiden speksejä, huolto-ohjeita, palautteita ja tarkastuspöytäkirjoja voidaan hallita tietojärjestelmän avulla. Dokumenteista muodostetaan järjestelmään linkkirekisteri, jolloin kohteeseen liittyvät tiedot saadaan avattua esimerkiksi tulostamista varten. Paperidokumenttien arkistointitunnus voidaan myös kirjata linkkirekisteriin. Dokumenttien hallinnan ongelmana on muun muassa dokumenttien suuri määrä ja linkkien toimimattomuus palvelinmuutoksista johtuen. [6] Tietojärjestelmien mobiili eli langaton käyttö on lisääntynyt kunnossapidossa. Tietojen kirjaus tehdään näin työn tekemisen yhteydessä paikan päällä. Mobiilipäätteen avulla asentajat saavat ajantasaista tietoa esimerkiksi laitteista tai työtilauksista suoraa kentälle. Tämän etuina pidetään byrokratiaan kuluvan ajan vähenemistä, tietojärjestelmän sisältämän tiedon laadun parantumista ja sitä että reaaliaikainen tieto saadaan etäällä sijaitsevaan työkohteeseen. Työnjohdon kannalta langaton järjestelmä antaa ajantasaista tietoa meneillään olevista töistä ja mahdollistaa töiden lisäohjeistuksen tai muutoksien lähettämisen. Langattomissa järjestelmissä saattaa olla myös paikannustekniikka, jolla nähdään työkohteiden ja asentajien sijainnit. Näin kaikkein lähimpänä oleva asentaja voidaan hälyttää vikaantuneen kohteen kimppuun. Käsitietokoneet toimivat yleensä WLAN-verkossa, ja niissä on lisäksi viivakoodinlukija ja kosketusnäyttö kunnossapidon kirjausten helpottamiseksi. Kannettava tietokone voisi olla sähköasemille toimivin ratkaisu, jolloin poikkeamat saataisiin kirjattua järjestelmään ja täyttää tarkastetut kohdat esimerkiksi kuukausikierroksista. Näin tiedot saataisiin järjestelmään kaikkien käyttäjien nähtäväksi suoraa paikan päältä. [6] Järjestelmissä on kuitenkin hyvä olla potentiaali ottaa sovelluksia myöhemmin käyttöön. Näin järjestelmän hankinnan kustannuksia voidaan suhteuttaa suuremmalle määrälle käytössä olevaa toiminnallisuutta. Toisaalta täytyy olla varma, että tietty toiminnallisuus on hyödyllinen. Usein tiettyjä järjestelmän sovelluksia myydään 20

28 21 erikseen, jonka vuoksi järjestelmää hankittaessa määritetään organisaation tarpeet mahdollisimman tarkasti Tietojärjestelmän käyttöönotto ja ongelmat Järjestelmän käyttöönotossa pyritään saavuttamaan sille määritetyt selkeät tavoitteet, jolloin on tärkeää hahmottaa toimintojen tärkeimpien tietojen kokonaisuus. Tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä kaiken mahdollisen tiedon syöttämistä. Usein järjestelmissä on monille aloille soveltuvat kenttien nimet ja paljon ylimääräisiä kenttiä. Turhan tiedon kerääminen horjuttaa järjestelmän uskottavuutta, koska hyöty voi kyseenalaistua. Lisäksi käyttäjien on koettava, että heidän tekemänsä kirjaukset myös hyödynnetään jollakin tavalla. Näin voidaan saada lisää motivaatiota myös palautteen kirjaamiseen. [6] Kunnossapidon tietojärjestelmän avulla pyritään saavuttaa kunnossapitoorganisaation tavoitteet. Tavoitteen saavuttamista haittaavat yksittäisten tekijöiden yhteisvaikutus. Vasta järjestelmän käyttöiän päätyttyä nähdään kuinka hyvin sen hankinnassa on onnistuttu. Pieneen käyttöasteeseen ja vähäiseen hyödyntämiseen johtavia syitä on monesti olleet esimerkiksi motivaatiotekijät ja tietotekniikan koulutuksen puute. Lisäksi puutteellinen koulutus käyttöönottovaiheessa ja tässä yhteydessä järjestelmän mahdollisuuksien selventämättömyys ovat esteitä alkuvaiheessa ja heijastuvat myös käyttöiän loppuun saakka. Tietokannasta löytyvät puutteet kuten esimerkiksi laitteiden perustiedoissa vähentävät järjestelmän uskottavuutta. Tästä syystä järjestelmän käyttöä kohtaan on löydyttävä pitkäjänteisyyttä. Muita ongelmia ovat luonnollisesti aiheuttaneet järjestelmän vaikeakäyttöisyys ja käyttäjien riittämätön sitouttaminen. Uuden tietojärjestelmän hankinnassa ja käyttöönotossa tuleekin tiedostaa vähintäänkin nämä tekijät ja toimia niiden välttämiseksi esimerkiksi keräten käyttäjiltä näkemyksiä siitä mitä pitäisi tehdä toisin. Lisäksi järjestelmän käyttöä on valvottava ja annettava sen mukaan lisää koulutusta. Usein käyttö voi olla vähäistä, jolloin lisäkouluttaminen on tärkeää. Huonoin tulos saadaan, jos koko järjestelmän toiminnallisuus pyritään hyödyntämään liian laajasti ja nopeasti. Järjestelmän toiminnallisuutta voidaan ottaa käyttöön sovelluksittain, joka helpottaa varsinkin alkuvaiheessa. [6] Diplomityön tavoitteena on löytää kunnossapitoprosessin ja sen kautta järjestelmäkäytön kriittiset tekijät, ja mahdollisesti myös keinoja ongelmien (SWOT - kyselyn heikkoudet ja uhat) ratkaisuiksi.

29 Sähköasemien kunnossapidon tietojärjestelmä TSV:ssä Diplomityössä esiteltävä kunnossapidon tietojärjestelmä on Maximo (MAXIMO Application Server Build 198 DB Build V ). Maximoa käytetään TSV:ssä sähköasemalaitteiden kunnossapitotietojen hallintaan. Myös käytöstä poistetut laitteet kuuluvat järjestelmään. Maximon käyttäjät roolitettiin seuraaviin ryhmiin: Pääkäyttäjät, Suunnittelutiimi, Valvomo ja Tampereen Vera Oy. Käyttäjäryhmien oikeudet on mahdollista määrittää itse. Eli on mahdollista määrittää pääsy vain tiettyihin sovelluksiin ja antaa luku/kirjoitus/tallennus -oikeudet. Maximo -sovellus on suojattu käyttäjäkohtaisesti salasanoilla. Maximon laitteistona käytetään Windowskäyttöjärjestelmän PC-laitteita. Maximoa käytetään Internet Explorer -selaimella, joten kirjautuminen onnistuu sieltä mistä löytyy internet ja yhteys palvelimelle. Maximon aloitussivulle voi valita omat suosikkisovelluksensa. Aloitussivut on mahdollista muokata kaikille käyttäjäryhmille oikeuksiensa puitteissa erilaisiksi. Kaikki käyttäjät näkevät heti kirjauduttuaan yleiset järjestelmää koskevat ilmoitukset ja käyttäjälle kohdistetut tehtävät Inboxista. Aloitussivulta on mahdollisuus päästä kaikkien käyttäjäryhmien aloitussivuille, mikäli kuuluu niiden käyttäjäoikeusryhmiinsä. [10; 11; 12; 13] Kuva 5. Maximon Aloitussivu. Aloitussivun Päävalikossa on kaikki sovellukset, joita on mahdollisuus lisätä myös suosikkisovelluksiin. TSV:llä käytetään tällä hetkellä moduuleita: Hallinnointi, Laitteet,

30 23 Konfigurointi, Suunnittelu, Ennakkohuolto, Raportointi, Resurssit, Käyttäjähallinta, Itsepalvelu, Palvelutiski ja Työtilaukset. Jokaisesta moduulista löytyy omat sovelluksensa. Ohje - valikko sisältää Maxmon käytönaikaisen ohjeen. Käyttäjä voi etsiä ohjeita joko sisällysluettelon avulla tai siirtyä avainsanahakuun. [10; 11; 12; 13] Kuva 6. Maximon pääsovellukset Maximon päätoiminnot Laitteet -sovellus on koko Maximon keskipiste, koska kaikki toiminta liittyy kunnossapidettäviin laitteisiin. Laite -sovelluksesta nähdään muun muassa laitteen työtilaus - ja ennakkohuoltohistoria, tekniset tiedot, laitteen perustiedot ja liitteet. Maximon Näyttöeditori -sovelluksella on mahdollista lisätä, poistaa, nimetä uudelleen ja myös piilottaa sovellusten kenttiä. Kaikkien kenttien perusteella on myöskin mahdollista hakea tietokannasta ehtojen täyttämä joukko tietueita, jolloin omaan tarpeeseen luodut kentät saadaan hyödynnettyä. [10; 11; 12; 13; 22]

31 24 Kuva 7. Maximon laitekortti. Työtilauksen seuranta -sovelluksella kohdistetaan tietyt toimenpiteet tietylle laitteelle/laitteille. Työtilausten luomisen helpotukseksi on käytössä alityötilausten ja päätyötilausten niputus, eli jälkimmäiseen liitetään alitöitä koskevat ohjeet. Alitöistä puolestaan löytyy juuri kyseistä laitetta koskettava työsuunnitelma eli työohje. Kuten Laitteisiin myös Työtilauksen tietoihin voidaan myös lisätä, poistaa, nimetä uudelleen ja piilottaa kenttiä. Työtilauksissa olennaisimpia tietoja ovat Työtilausnumero, Laite, Ajoitustiedot, Palaute, Työryhmä, Liitteet, Ennakkohuolto, Työtilauksen tila ja Työsuunnitelma. [10; 11; 12; 13]

32 25 Kuva 8. Työtilauksen seuranta. Työtilauksen seurannan Työtilauksen kohdalle kirjoitetaan vanhojen palautteiden kanssa samaan ikkunaan uudet palautteet. Kyseinen palauteikkuna kulkee laitteen mukana. Palautteiden kirjoittaminen tehdään logiikalla "vain poikkeamat kirjataan", jolloin saadaan lyhennettyä palautteen kirjoittamiseen kuluvaa aikaa, ja voidaan keskittyä tärkeämpiin palautteisiin. [10; 11; 12; 13]

33 26 Kuva 9. Palautteen kirjaaminen laitteelle. Palvelupyynnön tekeminen -sovelluksella ilmoitetaan laitteiden vikailmoituksista ja huomioista. Pääkäyttäjät voivat generoida Palvelupyynnöstä Työtilauksen, jos tilanne niin vaatii. Näin Palvelupyynnön tiedot tulevat myös Työtilauksen mukaan näkyviin. Palvelupyynnössä olennaisinta on tieto mistä laitteesta on kyse ja millainen vika on kyseessä. Palvelupyyntöön voi myös liittää liitteen ja tärkeysluokan kuvatakseen tarkemmin tilannetta. [10; 11; 12; 13]

34 27 Kuva 10. Palvelupyynnön tekeminen. Ennakkohuolto -sovellukseen rakennetaan laitteiden ennakkohuoltojen jaksotus eli ennakkohuoltosyklit. Ennakkohuolloista generoidaan Työtilauksia kun ennakoivaa kunnossapitoa on tehtävä. Ennakkohuolloissa tärkeimpiä tietoja on Laite, Työsuunnitelma, Liitteet, Jakso, Aikaisin seuraava määräpäivä ja Viimeinen päättymispäivä. [10; 11; 12; 13] Kuva 11. Ennakkohuolto. Ennakkohuollon ennakkohuoltojakso määrittää laitteen ennakkohuoltovälin. Yhdellä laitteella voi olla monta erillistä ennakkohuoltoa, joten yhdellä laitteella voi olla myös monta eri jaksoa. Työtilauksen merkitseminen Valmistunut ja vahvistettu (TSV) tai Suljettu -tilaan muuttaa seuraavan ennakkohuollon Arvioitu seuraava päivä -kenttää. [10; 11; 12; 13]

35 28 Kuva 12. Ennakkohuollon jakso eli huoltosykli. Maximo mahdollistaa uusien töiden luomisen, olemassa olevien töiden selailun, ylläpidon ja poiston. Uusi työ on mahdollista tehdä kopioimalla olemassa olevan työn tiedot. Työtilausprosessista ja muistakin sovelluksista on mahdollista rakentaa vuokaavio, jonka avulla Maximo generoi automaattisesti sähköpostiviestin tai ilmoituksen heti Aloitussivulle uudesta työtilauksesta tai tehtävästä. Sovellusten sisältämien kaikkien kenttien perusteella on mahdollista hakea tietoja. Järjestelmästä saatavia tieto-otoksia voidaan siirtää muihin sovelluksiin, kuten Exceliin. Luotu kysely on mahdollista tallentaa, joten olemassa olevia kyselyitä tai kyselyjen erillisiä määrittelyjä saadaan käytettyä myöhemminkin hyväksi. Laiteet on selattavissa laitteiden hierarkisena puunäkymänä, luettelonäkymänä, tai sijaintitietoisena karttanäkymänä. Olemassa olevien tietojen ylläpito tapahtuu kohdelomakkeen kenttiä muuttamalla ja tallentamalla tiedot. [10; 11; 12; 13]

36 29 Kuva 13. Laitteiden hierarkia osa 1/2. Kuva 14. Laitteiden hierarkia osa 2/2.

37 Maximon tulevia -, tehtyjä -, myöhästyneitä - ja keskeneräisiä huoltoja voidaan hakea. Esimerkiksi tietyn sähköaseman huoltoja voidaan rajata seurantaan. Ennakkohuoltojen hauilla voidaan ennakoida tarvittavia resursseja. Järjestelmän sovelluksista voidaan tulostaa erilaisia raportteja. Raportit on mahdollista tallentaa Excel - ja Adobe Acrobatmuotoisiksi tiedostoiksi tai lähettää Maximon kautta sähköpostitse tietyille henkilöille. Työtilauksista voidaan tulostaa työmääräin-raportit, jotka urakoitsija ottaa mukaan sähköasemalle palautteen kirjoittamista varten. Työtilausten mahdolliset liitetiedostot pitää tulostaa omista erikseen. Työn valmistuttua joko urakoitsija kirjoittaa palautteen suoraan Maximoon tai TSV:n huoltosuunnittelijat vievät palautetekstit ja palauteliitteet mukaan kyseiseen työtilaukseen. [10; 11; 12; 13] 30

38 31 4. KUNNOSSAPITOPROSESSIN NYKYTILANNE TSV:SSÄ Seuraavaksi esitetään teoriaa prosesseista, jonka jälkeen kuvataan TSV:n sähköasemien kunnossapidon vaiheet ja nykytilanne prosessikaavioiden sekä SWOT -menetelmän avulla Prosessit Prosessit koostuvat vaiheista, joiden suorittamiseen käytetään resursseja. Kunnossapitoorganisaation kehittäminen perustuu usein eri yksiköiden välisen yhteistyön kehittymiseen, jota voidaan tavoitella esimerkiksi yhteisellä koulutuksella tai palaverein. Näin prosessista voidaan keskustella ja sopia uudesta yhteisestä linjasta. Myös tiedonkulun tehostaminen on tärkeää, sillä mahdolliset tietovirran padot estävät tiedon nopeaa kulkua eri osapuolien välillä, jolloin prosessi ei toimi sulavasti. Yksiköiden välinen toiminta halutaan saada joustavaksi, sillä TSV:n sähköasemien prosessissa on vuorovaikutuksessa monia osapuolia. [15] Prosessien kehittäminen sekä prosessien uudelleensuunnittelu toteutetaan diplomityön soveltavassa osiossa. TSV:n prosessin keskeiset piirteet tietojärjestelmän kannalta ovat työtilausten hallinnan toimivuus ja onnistuminen tietojen kirjaamisessa. Mahdollisten prosessin vaiheisiin liittyvien muutosten johtamisessa on tärkeintä määrittää sillä haettavat tavoitteet. Yleisesti tavoitteita voivat olla esimerkiksi kustannussäästöt, prosessin nopeuden kasvatus, tehokkaampi toiminta tai henkilöstön tyytyväisyyden saavuttaminen. Näiden perusteella voidaan myös analysoida prosessia, jolloin tavoitteita käytetään mittareina. Benchmarkingin jatkuva hyödyntäminen tasovertailijana kehityksen kärjessä oleviin yrityksiin on yksi vaihtoehto mittariksi. Organisaation tasapaino horjuu muutoksista, jolloin syntyy helposti myös muutosvastarintaa. Tästä syystä johtajan on pidettävä tavoitteiden mukainen suuntakurssi ohjaten organisaatiota. Tilanteen seurannalla voidaan reagoida ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin, jotta prosessin kehittäminen saadaan pysymään oikeilla uomilla. [15] Prosessien kehittämisessä on tiedettävä mitä vaihetta tulisi muuttaa ja millä tavalla. Tehdyllä muutoksella tavoitellaan prosessin suorituskyvyn parantumista jonkin mittarin suhteen. Siten suorituskykymittareilla tutkitaan kehityksen suuntaa ja reagoidaan tilanteen mukaisesti. Suora palaute tietyn vaiheen toimimattomuudesta kertoo selkeimmin, jos jokin tehty muutos ei toiminutkaan odotetusti. TSV:n

39 tavoitteiden mukaisesti tässä diplomityössä kunnossapitoprosessin suorituskykymittareina tutkitaan toiminnan tehostumista ja tietojärjestelmän kattavampaa hyödyntämistä, joilla tavoitellaan lopulta työtilausten palautteen laadun parantumista. Muutosten vaikutus tosin nähdään varmasti vasta seuraavien vuosien aikana, joten vertailussa käytetään edellistä tilannetta ja ennustusta tulevasta tilasta.[16] Prosessien kuvaaminen auttaa prosessin ymmärtämisessä, mutta myös sen kehittämisessä. Resurssit ja aika -kaavio on yksi tapa kuvata prosessi. Siinä aika käy vasemmalta oikealle ja eri osapuolet kuvataan vain yhdellä rivillä, jolloin nuolien avulla voidaan palata saman tahon riville. Vuokaavion avulla edetään vaiheesta toiseen suoraviivaisesti, jolloin prosessi saadaan helposti jaettua eri osaprosesseihin. Yhden kriittisen vaiheen parantaminen voi parantaa huomattavasti koko prosessia. Myös henkilöstön kehitysehdotukset ovat tärkeä lähde prosessin kehittämiseksi, joka toimii perustana diplomityön soveltavan osuuden toteutuksessa. [15] Prosessin uudelleensuunnittelu perustuu Diplomityössä uuteen kunnossapidon tietojärjestelmään, joka määrää joitakin prosessin vaiheita. Lisäksi määritetään uuden prosessin ensimmäiset suuntaviivat asiantuntijoiden avulla. Käyttöjärjestelmien uudistuminen estää vanhan järjestelmän käytön, jolloin uuteen prosessiin oli pakko siirtyä. Edellisen järjestelmän myötä prosessi oli erilainen, joten soveltavassa osiossa keskitytään enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Usein nykytilan analysointi on kuitenkin hyödyllistä kehittämistyötä ajatellen. [15] Tavoitteiden on toteuduttava, jotta myös suorituskyky on riittävä. Tavoiterajan ylittyminen ei usein onnistu heti alkuun, joten prosessin kehittämiseksi tehdään korjausliikkeitä. Demingin PDCA -ympyrä koostuu neljästä vaiheesta, jossa ensin suunnitellaan tavoitteet ja muutos. Seuraavaksi toteutetaan suunnitelmat, jonka jälkeen arvioidaan tehdyistä muutoksista seuranneita vaikutuksia. Viimeisessä vaiheessa korjataan ja parannetaan tilanne. Saadun tiedon määrä kasvaa prosessin muuttuessa, joten prosessin kehittäminen jatkuu aina uudelleen samalla kaavalla alkaen suunnittelu - vaiheesta. Toiminnan tehokkuudella voidaan saavuttaa kustannussäästöjä sekä kannattavuus. Tässä on usein apuna eri tietojärjestelmien tarjoama tuki. [17] TQM eli laatujohtamisen tekniikka korostaa kunnossapitoprosessiin sovellettuna henkilöstön osallistumista ja osaamisen kehittämistä, tiimityöskentelyä sekä jatkuvaa parantamista. Nämä elementit ovat tärkeitä taustatekijöitä, jos prosessista halutaan tehokas. Motivoitunut henkilöstö löytää ajan kehittää prosessia. Esimerkiksi tietojärjestelmän henkilökohtainen koulutus voi siirtyä jonkin henkilön kohdalla helposti pitkällekin eteenpäin, jolloin tiedon jakaminen ja tiimityöskentely ovat erittäin tärkeitä. Samalla kouluttamisen lisäys nostaa henkilöstön osaamisen tasoa, joka tukee myös tietojärjestelmän käytön kasvattamista. Prosessien kehittäminen vaatii jatkuvaa parantamista, jotta tavoitteet saavutetaan. [18] TSV:n Maximon avulla on mahdollista seurata kunnossapito -prosessin useita vaiheita reaaliaikaisesti, mikäli kaikki käyttäjät kirjaavat oman osuutensa järjestelmään. Näin kirjattujen palautteiden määrää ja laatua voidaan seurata Työtilauksen seuranta - sovelluksesta, tai muiden sovellusten käyttöastetta niihin tehtyjen kirjausten määrällä. 32

40 33 Tämän perusteella kertyy tieto siitä missä tilassa järjestelmän hyödyntäminen on. Siten on helpompi suunnitella korjaustoimenpiteitä asian korjaamiseksi. Esimerkiksi henkilökohtaisen koulutuksen lisääminen voi auttaa tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi Maximolla seurataan järjestelmään kirjautumisia, jolloin nähdään onko tietoja pyritty etsimään. Tämä johtaa lopulta tiedon jakamisen sekä saatavuuden seuraamiseen, joita pyritään pitämään TSV:ssä korkealla tasolla. [17] 4.2. Prosessikaaviot TSV:n sähköasemien kunnossapitoon voidaan jaotella neljä prosessia, joiden nimet valittiin Maximon sovellusten perusteella. Ennakkohuolto = tietyin aikavälein suoritettava ennakoiva kunnossapito. Samalla laitteella voi olla suunnitteilla monta erillistä ennakkohuoltoa. Vikakorjaus = Palvelupyyntöilmoitukseen pohjautuva vikailmoitus, josta tehdään työtilaus. Kiireisien tapauksien ilmoitukset hoidetaan kuitenkin puhelimitse. Pikaraportti = Urakoitsijan käynnistämä työtilaus, jolloin asiasta raportoidaan myöhemmin. Erillinen työtilaus = Ei liity edellä lueteltuihin prosesseihin eli on erillään muista prosessityypeistä. Yksittäinen työtilaus tietylle laitteelle. Jos kyseinen tapaus alkaa toistua, voidaan erillisestä työtilauksesta luoda myös ennakkohuolto. Prosesseissa kuvataan TSV:n ja VERA:n toimintatapa sähköasemien kohdalla. Muilla urakoitsijoilla ei ainakaan toistaiseksi ole lisenssejä kirjautua Maximoon. Muiden urakoitsijoiden työtilausten kohdalla TSV siirtää saadut palautteet järjestelmään, ja hoitaa myös työtilausten tilojen muuttamiset ja raporttien lähettämisen (käynnistää työtilauksen muiden urakoitsijoiden kohdalla) sähköpostitse urakoitsijoille. CFI -kyselyssä selvitetään Maximon laajennusta muille urakoitsijoille. Jos CFItekijä osoittautuu kriittiseksi, niin uudessa tilanteessa tulee olemaan apuna järjestelmän kehittäminen jo alkuvaiheessa ja samalla prosessin kehittäminen kokonaisvaltaisesti.

41 34 Päätyötilauksen luonti Maximossa Mahdollisuus ennakoida tarvittavia resursseja Työtilaukset Hyväksytty tilaan Työtilausten suunnittelu ja tietojen täydennys Sähköpostiviestin generoituminen Urakoitsijalle Maximon Ennakkohuolloista generoidaan Työtilaukset Päätyötilauksen vastaanotto 01. Maximo 02. Työtilau 03. Päätyöti 04. Mahdol 05. Työtilau (06. Sähköp 07. Päätyöti 08. Päätyöti 09. Työtilau 10. Palautte 11. Urakoit tai vaihtoeh (12. Sähköp 13. Palautee 14. Työtilau 15. Työtilau 16. Laskun Työtä tehdään Päätyötilauksen tilaksi Urakoitsija aloittanut Vaihtoehtoisesti suora kirjaus Maximoon Työtilauksen tiedot raportin tulostus Palautteet laitekohtaisesti Työtilauksen tilaksi Työ tehty (urakoitsija) Vaihtoehtoisesti Työtä ei tehty (urakoitsija) Sähköpostiviestin generoituminen pääkäyttäjille Palauteen analysointi ja jatkotoimenpiteet Työtilaukset Valmistunut ja vahvistettu (TSV) tilaan Kuva 15. Ennakkohuolto -prosessi. Työtilaukset Suljettu (TSV) tilaan Laskun analysointi

42 35 Kuvan 15. mukainen TSV:n Ennakkohuolto -prosessi VERA:n kanssa etenee seuraavasti (alkaen ylimmästä vaiheesta "Maximon Ennakkohuolloista generoidaan Työtilaukset") nuolten etenemissuuntaan: 01. TSV:n alueverkkotiimin esimies tai huoltosuunnittelija etsii kyseille vuodelle kaavailtuja ennakkohuoltoja ja generoi Maximon Ennakkohuolloista Työtilaukset: - Huomioiden Laite kortit (sisältää laitteen tekniset tiedot, liitteet, ennakkohuolto- ja työtilaushistorian) - Huomioiden Ennakkohuolto kortit (sisältää tiedon laitteesta, työsuunnitelmasta, ennakkohuoltojaksosta, liitteet, jne.) - Yleensä koko sähköaseman kenttä tai kenno laitteineen. - Laitteen historiatietojen tutkiminen. - Laitteen palautteiden tutkiminen. - Apuna Excel-taulukot ennakkohuoltojaksoista. 02. Työtilauksen suunnittelu ja tietojen täydennys työtilauksen ollessa Suunnitelmatila (TSV) -tilassa - Huomioidaan keskeytystilanne. - Fingrid. - Kytkentäohjelman lisääminen. - Laitehistorian huomioiminen. - Energiamarkkinavirasto. - Varaosat, varalaitteet, uudet laitteet, yhtiöiden yhteinen varaosapooli. 03. Päätyötilauksen luonti Maximossa: - Sisältää kaikki kennon tai kentän laitteille kohdistuvat alityötilaukset. - Yleisten ohjeitten teko liitteiksi tai Työtilaus-kortille. - Turvallisuusilmoitusten liittäminen. - Urakoitsijan valinta. - Aikataulun päättäminen. 04. Urakoitsijalla on mahdollisuus varautua tuleviin työtilauksiin. Ennakoidaan tarvittavia resursseja kuten materiaalia, työkaluja, työmäärää ja aikatauluja. 05. TSV muuttaa Päätyötilauksen ja alityötilaukset Hyväksytty tilaan. (06. Sähköpostiviestin generoituminen Urakoitsijalle päätyötilauksen tilan muuttamisen jälkeen.) 07. Urakoitsijan johto ottaa Päätyötilauksen vastaan eli muuttaa tilaksi Hyväksytty aloitettavaksi ja valitsee työryhmän työtilaukseen. 08. Urakoitsijan työryhmä muuttaa Päätyötilauksen tilaksi Urakoitsija aloittanut, kun työ on aloitettu. 09. Kunnossapitotyötä tehdään. 10. Urakoitsija joko tulostaa Työtilauksen tiedot raportin Maximosta tai he kirjaavat kaiken suoraa Maximoon. Tällä hetkellä Maximoon kirjautumiseen ei ole kaikissa sähköasemissa mahdollisuutta. 11. Urakoitsijan työryhmä kirjoittaa työtilausten palautteet laitekohtaisesti.

43 36 - Vain muutamalla sähköasemalla on mahdollisuus kirjautua Maximoon. 12. Kun urakoitsija on suorittanut työt niin urakoitsija muuttaa työtilauksen tilaksi Työ tehty (urakoitsija) tai tilanteen mukaan vaihtoehtoisesti Työtä ei tehty (urakoitsija), jos työtä ei voitu tehdä. (13. Sähköpostiviestin generoituminen TSV:n Maximo pääkäyttäjille.) 14. TSV analysoi palautteet ja tekee mahdollisia jatkotoimenpiteitä, kuten uuden työtilauksen. 15. TSV kuittaa työtilaukset Valmistunut ja vahvistettu (TSV) tilaan. 16. TSV kuittaa työtilaukset Suljettu (TSV) tilaan, jolloin työtilaukset poistuvat aktiivisten työtilausten listalta. 17. Urakoitsijan laskun analysointi. Työtilausten suunnittelu ja tietojen täydennys Päätyötilauksen luonti Maximossa Mahdollisuus ennakoida tarvittavia resursseja Sähköpostiviestin generoituminen pääkäyttäjille Palvelupyyntö huomioidaan seuraavan ennakkohuollon yhteydessä Työtilaukset Hyväksytty tilaan Käyttökeskus luo kyseiselle laitteelle Palvelupynnön Maximossa Urakoitsija luo kyseiselle laitteelle Palvelupyynnön Sähköpostiviestin generoituminen Urakoitsijalle Vika havaitaan ja tiedot ilmoitetaan puhelimella TSV:n Käyttökeskukseen Urakoitsija havaitsee vian tai huomioi laitteesta jotakin Kuva 16. Vikakorjaus -prosessi, joka toteutetaan Maximon Palvelupyynnön tekemisellä. TSV:n ja VERA:n sähköasemien vikakorjaus -prosessi etenee Kuvan 16. mukaisesti alkaen vian havaitsemisesta. 01. Vika havaitaan. 02. Viasta ilmoitetaan puhelimella TSV:n Käyttökeskukseen. VERA:n ei tarvitse ilmoittaa Käyttökeskukseen vaan he tekevät itse Palvelupyynnön. 03. Käyttökeskus tai VERA tekee Maximossa Palvelupyynnön. (04. Maximo generoi sähköposti-ilmoituksen TSV:n alueverkkotiimin esimiehelle ja huoltosuunnittelijalle. 05. Alueverkkotiimin esimies tai huoltosuunnittelija reagoi.

44 37 a) Palvelupyynnön kiireellisyyden mukaan Palvelupyynnöstä generoidaan uusi Päätyötilaus. b) Palvelupyyntö huomioidaan seuraavan ennakkohuollon yhteydessä. 06. Menettely tämän jälkeen vastaavasti kuin ennakkohuolloissa; kohdat Työtilausten suunnittelu ja tietojen täydennys Työtä tehdään Sähköpostiviestin generoituminen pääkäyttäjille Urakoitsija tekee Maximoon Pikaraportin (eli myös Työtilauksen) Urakoitsija havaitsee kiireisen vian, ja aloittaa työn Vaihtoehtoisesti suora kirjaus Maximoon Työtilauksen tiedot raportin tulostus Palautteet laitekohtaisesti Kuva 17. Pikaraportointi -prosessi. VERA:n käynnistämä Pikaraportointi -prosessi käynnistyy kiireisen vian havaitsemisesta ja välittömästä työn käynnistämisestä vian korjaamiseksi. 01. Urakoitsija aloittaa välittömästi työn laitteelle huomattuaan jotakin erittäin kiireistä. 02. Urakoitsijan työryhmä tekee Maximossa Pikaraportin, jossa valitaan laite mistä on kyse. Tallennettaessa Pikaraportti luo myös vastaavan Työtilauksen. (03. Maximo generoi sähköposti-ilmoituksen Tampereen Sähköverkko Oy:n alueverkkotiimin esimiehelle ja huoltosuunnittelijalle.) 04. Työtilauksen suunnittelu ja tietojen täydennys kyseiseen työtilaukseen - Huomioidaan keskeytystilanne. - Fingrid. - Kytkentäohjelman lisääminen. - Laitehistorian huomioiminen. - Yleisten ohjeitten teko liitteiksi tai Työtilaus-kortille.

45 38 - Turvallisuusilmoitusten liittäminen. - Energiamarkkinavirasto. - Varaosat, varalaitteet, uudet laitteet, yhtiöiden yhteinen varaosapooli. 05. Menettely tämän jälkeen vastaavasti kuin ennakkohuolloissa; kohdat Päätyötilauksen luonti Maximossa Työtilausten suunnittelu ja tietojen täydennys Maximon pääkäyttäjät luovat erillisen työtilauksen Mahdollisuus ennakoida tarvittavia resursseja Kuva 18. Erillinen työtilaus -prosessi. Erillinen työtilaus -prosessi alkaa puolestaan TSV:n Maximo -pääkäyttäjien toimesta. Tätä työtilausta voidaan nimittää myös erikoistapaukseksi, koska siinä kyseessä ei ole niin yleinen työtilaus kuin muissa prosesseissa. 01. Alueverkkotiimin esimies tai huoltosuunnittelija luo alityöt Maximoon. - Huomioidaan keskeytystilanne. - Fingrid. - Kytkentäohjelman lisääminen. 02. Menettely tämän jälkeen vastaavasti kuin ennakkohuolloissa; kohdat SWOT TSV:n kunnossapitoprosessin nykytilanne selvitettiin diplomityössä SWOT -kyselyllä, johon osallistui yhteensä viisi vastaajaa. SWOT -työkalua käytetään yleisesti strategisen johtamisen apuna. SWOT tarkoittaa vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien pohdintaa. Vahvuudet ja mahdollisuudet ovat myönteisiä tekijöitä organisaatiolle, mutta vahvuudet ovat ympäristön sisäisiä piirteitä ja mahdollisuudet puolestaan ulkoisia. Heikkoudet ja uhat ovat puolestaan negatiivisia tekijöitä organisaatiolle. Heikkoudet tarkoittavat ympäristön sisäisiä piirteitä. Uhiksi luokitellaan organisaation ulkoiset piirteet. Mahdollisuuksien ja uhkien perusteella suunnataan resursseja luodun strategian mukaisesti oikeisiin asioihin. SWOT -kyselyssä käytettiin apuna myös Siegelin merkkitestiä, jonka avulla tekijät luokiteltiin niiden tärkeyden ja

46 39 suuruuden perusteella. Näin tärkeimpiin tekijöihin pyrittiin keskittämään eniten huomiota. [18] Sähköasemien kunnossapitoprosessin SWOT-kysely Mitä tarkoittaa SWOT? Sitä käytetään strategian laatimiseen ja prosessin kehittämiseen. SWOT koostuu nelikentästä: Vahvuudet (S = Strengths) : Myönteinen tekijä organisaation sisäisessä ympäristössä. Heikkoudet (W = Weaknesses) : Negatiivinen tekijä organisaation sisäisessä ympäristössä. Mahdollisuudet (O = Opportunities) : Myönteinen tekijä organisaation ulkoisessa ympäristössä. Uhat (T = Threats) : Negatiivinen tekijä organisaation ulkoisessa ympäristössä. Vastauksesi ovat kyselyssä kaikkein arvokkaimpia. Koottujen vastausten perusteella tehdään lisäkysely, jonka tuloksia käytetään puolestaan sähköasemien kunnossapitoprosessin kehittämiseen. Molemmat kyselyt ovat tuloksineen myös tärkein osio Diplomityössäni, jonka aihe on "Sähköverkkoyhtiön sähköasemien kunnossapitoprosessin kehittäminen tietojärjestelmäuudistuksella". Luettele kolme tekijää joiden merkityksen näet suurimpana kunnossapitoprosessissamme. Kirjoita tekijän perään lopuksi suluissa jokin näistä: tekijä ( + + ) : jos kyseessä on kaikkein suurin positiivinen tekijä. tekijä ( + ) : jos kyseessä on positiivinen tekijä. tekijä ( nolla ) : jos kyseessä on neutraali tekijä, eli ei positiivinen eikä negatiivinen. tekijä ( - ) : jos kyseessä on negatiivinen tekijä. tekijä ( - - ) : jos kyseessä on kaikkein suurin negatiivinen tekijä. HUOM! Välilehdellä nro. 3 on kuvattu kaaviona nykyinen EH-kunnossapitoprosessi. HUOM! Seuraavalla välilehdellä on myös "Vapaa sana"-osio. Vastaajan nimi: Mitkä ovat sähköasemien kunnossapitoprosessin suurimmat (tarkastelun aikajaksona on tästä hetkestä vuosi eteenpäin) Vahvuudet? Heikkoudet? Mahdollisuudet? Uhat? Kuva 19. SWOT -kysely. [18] Seuraavaksi luetellaan diplomityössä saadut SWOT -tulokset. SWOT -kyselystä kootut vahvuudet: Komponenttimassan hallinta (++). >> CFI: 5, 7. Mahdollisuus kokemusperäisen kunnostustarpeen hallintaan. Mahdollisuus kaikkien kunnossapitoa tarvitsevien kohteiden (tai laitteiden) saamiseen hallitun kunnossapidon piiriin (++). >> 5, 11. Osaaminen sähköasemien kunnossapidosta (++). >> CFI: 37. Huoltosuunnittelu (+). >> CFI: 3, 11. Komponenttihuoltojen ja -tarkastusten kilpailutus (+). >> CFI: 22. Urakoitsijan sähköasema osaaminen ja tuntemus on korkealla tasolla (+). >> CFI: 10, 14.

47 40 Toiminta ja asioiden järjestely sopimusurakoitsijan kanssa on joustavaa (+). >> CFI: 31, 34, 35, 40. Tilaajalla on mahdollisuus käyttää eri laitteiden spesialisteja eri töihin (+). >> CFI: 22, 37. Mahdollisuus saada vikojen korjauksista saatavat tiedot ennakkohuoltojen yhteydessä käytettäviksi: suunnittelun käyttöön, suorittamisessa käytettäviksi. Mahdollisuus saada laitteiden tiedot (myös teknilliset) kaikkien tarvitsijoiden saataville (+). >> CFI: 4, 6, 9, 11, 15. Mahdollisuus saada kunnossapidon hallinta ja ohjaus hoidetuksi kohtuullisella (omalla) henkilömäärällä: työohjelmat, kilpailutukset. Mahdollisuus saada kunnonhallintaa palvelemaan asiantuntemusta, joka on laajempi tai syvempi kuin oma. (+) >> CFI: 18, 22. Tutut urakoitsijat (+). >> CFI: 14, 21, 30. Järjestelmän kehittely ja soveltuvuuden lisääminen hyvässä suunnassa (+). >> CFI: 1, 3, 4, 6, ja lähes kaikki muut. Sekä TSV:llä että Veralla osaavia henkilöitä (mutta kaikki osaaminen ei tule esiin). >> CFI: 21, koko CFI -kysely kannustaa osaamisen tuomiseen esiin, ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa. Kokemusta on osapuolilla, samoin toistaiseksi toimintaympäristökin. >> CFI: 21, 37, 14. Vielä ei ole ollut suurta painetta hintapuristuksiin Työtunnit, seuranta, Maximon pdf-raportit Työtilauksista SAPpiin liitteiksi. >> Työtuntien kirjaus Työtilaukseen (& raportti SAPpiin). Prosessin heikkoudet: Komponenttien todellisen kestoiän puute (- -). >> CFI: 10, 11. Tilaajan ja urakoitsijan välinen tilauskäytäntö on hakusessa (- -). >> CFI: 17. Mahdollisuus rutiinimaiseen todellisen kunnostustarpeen unohtamiseen. Mahdollisuus rutiinimaiseen ohjelman läpi tekemiseen. Mahdollisuus rutiinimaiseen vain osaan kohteista keskittyvään työohjelmaan (muiden unohtamiseen). Mahdollisuus nukahtaa omasta vastuusta sähköasemien kunnossapitämisessä (- -). >> Tämä sama toistuu myöhemmin. Prosessi harvojen henkilöiden hallinnassa (-). >> CFI: 20. Kunnossapidosta saadun tiedon siirtyminen suunnitteluun (-). >> CFI: 3, 9, 11, 20. Urakoitsijan tekemien töiden ja huomioiden raportointi on heikolla tasolla (-). >> CFI: 6, 10, 15. Kunnossapito on fragmentoitunut useille eri toimijoille joiden kanssa tilaaja joutuu järjestelemään työt erikseen (-). >> CFI: 1, 15, 21, 23. Mahdollisuus yliarvioida tietojärjestelmän tehokkuus tai käytettävyys ja aliarvioida kunnossapidon hallintaan tarvittavien henkilöiden tarve tai pätevyys (-). >> Tämä sama toistuu myöhemmin. Mahdollisuus riippuvuuteen käytettävän tietojärjestelmän toimittajan kyvystä ylläpitää ja kehittää järjestelmää (-). >> CFI: 38. Muutosvastarinta uuden järjestelmän vuoksi (-). >> CFI: 30. Laskutuksen ja erittelyn välinen suhde (-). >> CFI: 24, 25, 26, 27, 28. Henkilökohtaisen koulutuksen vähäinen määrä Maximosta (0). >> CFI: 20, 36.

48 41 Toiminta ei ole riittävän systemaattista, Ts. kun työ aloitetaan pitää se pääsääntöisesti viedä loppuun ilman poikkeuksellisia keskusteluita matkan varrella. Tämä tarkoittaa kokonaispalvelua työn, materiaalin, raportoinnin osalta. >> CFI: 6, 10, 22. Laitekanta kirjavaa (20 kv) ja uudistuminen hidasta. >> CFI: 37. Päivärutiinit vievät liiaksi aikaa (resurssipula), jotta kokonaisprosessin uudistamiselle olisi jäänyt riittävä aika. >> CFI: 14, 17, 21, 30, 36, koko CFI. Mahdollisuudet: Elinkaari ajattelumalli (++). >> CFI: 9, 11. Kilpailuttamalla isompia kunnossapidon kokonaisuuksia saadaan leikattua kustannuksia ja kunnossapitoprosessia tehokkaammaksi (++). >> CFI: 22, 27, 28. Mahdollisuus parantaa resurssien tarpeen ennakointia (++). >> CFI: 3, 9, 37. Uuden järjestelmän lisäkoulutus ja kehitys (++). >> CFI: 20, koko CFI. Kannettavien hankkiminen, jolta vaadittaisiin palautteen määrän ja laadun parantumista (++). >> CFI: 12, 34. PTS-aineisto (+). >> Pitkän tähtäimen suunnittelu, SAP -isojen laskujen suunnitelmaa. Kokonaan sähköinen tarkastusten ja huoltojen dokumentointi ja laskutusketju (+). >> CFI: 9, 15 tästä on jo uusi kysymys Vahvuuksissa. Maximo -projekti onnistuu kuten on ajateltu ja otetaan käyttöön koko laajuudessaan (+). >> CFI: 1, 5, 15, 16, 19, 20, 36. Mahdollisuus saada vikojen korjauksista saatavat tiedot ennakkohuoltojen yhteydessä käytettäviksi: suunnittelun käyttöön, suorittamisessa käytettäviksi. Mahdollisuus saada laitteiden tiedot (myös teknilliset) kaikkien tarvitsijoiden saataville (+). >> CFI: 4, 6, 9, 11, 15. Mahdollisuus saada kunnossapidon hallinta ja ohjaus hoidetuksi kohtuullisella (omalla) henkilömäärällä: työohjelmat, kilpailutukset. Mahdollisuus saada kunnonhallintaa palvelemaan asiantuntemusta, joka on laajempi tai syvempi kuin oma (+). >> CFI: 18, 22. Prosessin kehittäminen yhteispalaverein (+). >> CFI: 14, 21, koko CFI. Taantuma lisää urakoitsijoiden aktiivisuutta tarjota kunnossapitourakoita ja laskee hintoja (0). >> CFI: 22, 23 (tai siirto toiselle henkilölle onnistuu). Maximo tarjoaa uuden ympäristön, jonka pohjalta voidaan sekä TSV:n että Veran/urakoitsijan työ järjestellä uudelta pohjalta. >> CFI: 1, 6, 9, 14, 20, 35. Kp-töiden kilpailutus on Maximon myötä aikaisempaa lähempänä. >> CFI: 22, 23. TSV:n resursseja on mahdollista vapauttaa muuhun työhön, jos prosessi urakoitsijan kanssa saadaan sujumaan joustavasti. >> CFI: 14, koko CFI. Uhat: Kustannustehoton toiminta (- -). >> Työtunnit(seuranta), palauteraportit SAPpiin liitteiksi työtuntien ohella, pitsaslice Aloitussivulle työtilanteen seurantaan. Mahdollisuus rutiinimaiseen todellisen kunnostustarpeen unohtamiseen. Mahdollisuus rutiinimaiseen ohjelman läpi tekemiseen. Mahdollisuus rutiinimaiseen vain osaan kohteista keskittyvään työohjelmaan (muiden

49 42 unohtamiseen). Mahdollisuus nukahtaa omasta vastuusta sähköasemien kunnossapitämisessä (- -). >> CFI: 14, 37. Maximon käytön estyminen kannettavien vähyyden vuoksi (--). >> CFI: 12, 34. Henkilöstön vaihtuvuus (-). >> Voidaanko mitään? Kunnossapito ja suunnittelu eivät tarvittaessa kohtaa (-). >> CFI: 17. Maximosta paljastuu heikkous, joka estää järjestelmän tehokkaan käytön (-). >> CFI: 19, 38, 39. Sidosryhmät eivät innostu Maximon käytöstä ja järjestelmä jää ainoastaan TSV:n pyöritettäväksi (-). >> CFI: 19, 20. Nykyinen sopimusurakoitsija ei pysty tulevaisuudessa toimimaan pääyhteistyökumppanina sähköasemakunnossapidossa (-). >> CFI: 22, 23 Mahdollisuus yliarvioida tietojärjestelmän tehokkuus tai käytettävyys ja aliarvioida kunnossapidon hallintaan tarvittavien henkilöiden tarve tai pätevyys (-). >> Tehokkuuden ja käytettävyyden lisäämiseksi on paljon kysymyksiä. Mihin pitäisi panostaa = CFI. Pätevyydestä uusi kysymys: Kunnossapidon lisäkoulutus/kurssit? Mahdollisuus riippuvuuteen käytettävän tietojärjestelmän toimittajan kyvystä ylläpitää ja kehittää järjestelmää (-). >> CFI: 38. Pääkäyttäjien pitkät poissaolot viivästää kehittelyä, puuttuvien laitteiden luontia, huoltojen syöttämistä (-). >> Samaa kuin tuo mistä on jo kysymys henkilöiden tarpeesta. Järjestelmän versiopäivitykset (0). >> CFI: 38. Kunnossapidon kustannustasoa pitää saada laskettua tulevaisuudessa. >> CFI: 10, 11, työtunnit (seuranta) on jo uusi kysymys Vahvuuksissa. Vanhat prosessit vielä peikkona ja voivat edelleenkin jäädä henkiin ja ohjaamaan toimintaa. Romuttaisi kaiken uudistustyön. >> CFI: 17, 30. KP -prosessi on nähtävä yhteistyöasiana ja vältettävä vain omaan napaan katsomista. >> CFI: 10, 14, 21. Lisäksi kysytty "Vapaa sana" -osio: Tuntihinnoittelusta on mahdollista päästä yksikköhintoihin, jos vaan uskalletaan. Kuitenkin tämä on väistämätön kehityssuunta. Huoltojen speksit pitäisi saada käytyä vielä läpi vaikkapa yhteistyönä Veran kanssa. >> Työtuntien kirjaus, speksit, CFI: 8, 14, 21(työsuunnitelma).

50 43 5. KUNNOSSAPITOPROSESSIN TUTKIMUSTULOKSET Sähköasemien kunnossapitoprosessin kriittiset tekijät haetaan käyttäen asiantuntijoiden näkemyksiä eri tekijöistä. Tässä luvussa käydään läpi kyselyn tausta, sisältö ja tulokset sekä näiden perusteella tehdyt kriittisten tekijöiden tulkinnat. Luotettavuuden tutkiminen on erittäin tärkeää jotta kehitys saadaan varmasti kohdistettua oikeisiin tekijöihin Kunnossapitoprosessin kehittäminen kriittisen tekijän indeksillä Kunnossapitoprosessin kehittäminen voidaan toteuttaa seuraavalla tavalla. Aluksi prosessi tutkitaan monipuolisesti eri näkökulmilta esimerkiksi SWOT -kyselyllä ja huomioiden myös muita lähteitä. Tämän pohjalta rakennetaan CFI -kyselyn tekijät. Rakennetun CFI -kyselyn vastaukset analysoidaan ja tulosten kriittisyyden ja luotettavuuden mukaan tehdään toimenpide-ehdotukset tilanteen kehittämiseksi. Vaihtoehdoista päätetään toimintasuunnitelma, jolla mahdolliset muutokset toteutetaan. Seuraavaksi urakoitsijan kanssa on pidettävä yhteinen palaveri, jolla tehdään selväksi prosessin uudet suuntaviivat kyselyyn perustuen. Tässä vaiheessa huomioidaan lisäksi mahdolliset yhteiset palautteet toimintasuunnitelmasta. Siten päätetyt muutokset toteutetaan käytännössä ja tilannetta aletaan seurata jatkuvasti. Jatkokehitystä tutkitaan myöhemmin uudella CFI -kyselyllä, johon lisätään uusien palautteiden mukana tulleita uusia tekijöitä. Kunnossapidon ja Maximon kehittämisellä tavoitellaan toimivampaa kunnossapitoprosessia ja tietojen hallintaa. [14, 19] 1. Tilanteen tutkiminen (SWOT -kysely ja muut lähteet) 2. CFI -tekijöiden pohdinta 3. CFI -kyselyn lähettäminen 4. Vastausten/tulosten analysointi ja tulkinta 5. Toimenpide-ehdotusten luonti CFI -tuloksiin nojaten 6. Toimintasuunnitelma muutoksien ajamiseen 7. Tilaajan ja tuottajan välinen yhteinen palaveri Tulosten jakaminen Menetelmän selittäminen Toimenpide-ehdotukset

51 44 Toimintasuunnitelma muutoksen ajamiseen 8. Päätöksen tekeminen 9. Muutosten toteuttaminen 10. Tilanteen seuranta 11. Jatkokehitys ja palautteiden huomiointi 12. Uusi CFI -kysely Lähteinä edellinen kysely Uusista palautteista muodostetut tekijät Japanilaisen Masaaki Imain mukaan sana kaizen tarkoittaa tuottavuuden ja laadun jatkuvaa kehittämistä. Uudet palautteet toimivat myös kaizenin lähteinä, sillä näin saadaan hyödynnettyä henkilöstön arvokkaat näkemykset prosessista. Imain mukaan on kaikkein kannattavinta parantaa jatkuvasti prosessia, koska paras liiketaloudellinen tulos saadaan tehokkaimmasta prosessista. Lisäksi organisaation tarpeet ja odotukset saattavat muuttua herkästi prosessin kasvaessa. Tätä teoriaa on hyödynnetty SWOT - ja CFI - kyselyiden taustalla, koska näiden molempien avulla saadaan hyödynnettyä henkilöstön näkemyksiä, sekä uusilla kyselyillä pyritään myös jatkuvaan parantamiseen. Prosessin uudelleensuunnittelun riskien ja mahdollisten epäonnistumisten voittamiseksi menetelmä taistelee juuri henkilöstön näkemyksien jatkuvalla tutkimisella ja yhteispalaverien voimalla. [15] CFI -kyselyssä avaintekijä on asiantuntijoiden näkemysten hyödyntäminen kehityksen perustana. Näkökulma on vuosi eteenpäin ja olennaista on myös se, että kyselyllä pyritään aikaiseen panostamiseen kunnossapitoprosessin kehittämiseksi. Jos prosessin kehittäminen tehtäisiin yhteisellä päätöspalaverilla samassa tilassa, vaikuttaisi "vahvempien" näkemykset kaikkien vastauksiin. CFI -kyselyn etuna se, että vastataan omalla ajalla joten muut eivät vaikuta vastaamiseen. Siten kaikki saavat varmasti sanottua mielipiteensä. Varsinkin Maximon käyttöönoton alkuvaiheessa pitäisi tietää mihin kohdistaa eniten resursseja. Kyselyn tulokset antavat kriittisyysarvot, jotka ovat samalla resurssimuutostarpeiden luokittelut ja kehitysjärjestys kysytyistä tekijöistä. Sama CFI - kysely on mahdollista tehdä esimerkiksi vuoden välein, ja seurata prosessin tarpeiden muuttumista. Uusia CFI -kyselyitä kannattaisi myös tehdä eri tekijöillä, jolloin saataisiin huomioitua uusia tekijöitä ja tilanteen muuttuminen. Jatkossa johto voi asettaa vastaajaryhmille eri painoarvoja, joiden mukaan jollakin ryhmällä voi olla enemmän vaikutusvaltaa siitä kuinka kriittiseksi tietty tekijä lopulta muodostuu. Toisaalta tulokset analysoidaan diplomityössä ryhmäkohtaisesti ja keskiarvona, jolloin vastausryhmät saadaan helposti analysoitua. Toinen mahdollisuus on tehdä diplomityön kyselyn jälkeen heti tarkentava CFI kysely perehtyen vain kyselyn kriittisimpiin tekijöihin. Uudet tekijät muodostettaisiin tutkimalla kriittisiä tekijöitä perusteellisesti.

52 CFI -kyselyn teoria Diplomityön kyselyssä hyödynnetään CFI -menetelmää, jolla on mahdollista löytää tässä tapauksessa prosessin ja tietojärjestelmän kriittiset tekijät hyödyntämällä asiantuntijoiden näkemykset tilanteesta. CFI kaava (3) muodostuu seuraavista osista: Average of the expectation = keskiarvo odotuksista = summa tekijän tärkeyksistä / vastausten lukumäärä. Average of the experience = keskiarvo kokemuksista = summa tekijän kokemuksista / vastausten lukumäärä. Standard deviation of expectation = hajonta odotuksista. Standard deviation of experience = hajonta kokemuksista. Direction of development % = kehityksen suunta % = (kehityksen suunnan vastausten lukumäärä / saatujen vastausten lukumäärä) 100%., joista edetään seuraavilla laskelmilla: Väli-indeksi = (keskiarvo kokemuksista keskiarvo odotuksista). Gap index = (avg. of experience. avg. of expectation) / (10-1). Lähteen kyselylomakkeessa on käytetty asteikkoa 1-10, joten nimittäjä on sen mukainen. Tärkeysindeksi = Odotusten keskiarvo / 10. Importance index = avg. of expectation / 10. Eli Kriittisten tekijöiden indeksi: 19] (3) [14, Mitä pienempi CFI:n arvo, sitä kriittisempi tekijä on. Toisaalta mitä enemmän tekijän suhteen löytyy hajontaa, sen vaikeampi on sanoa sen kriittisyydestä. Kaikki CFI-arvot voidaan kertoa esimerkiksi 10:llä tai 100:lla vertailun helpottamiseksi, jolloin tekijöiden välinen suhde saadaan pidettyä kuitenkin samana. CFI lasketaan usein vastaajaryhmittäin. Sen lisäksi lasketaan CFI yhdistämällä samaan taulukkoon kaikkien ryhmien vastaukset kertomalla ryhmät keskenään ja laskemalla myös keskiarvot. Näin tekijöiden väliset erot saadaan selvemmin näkyville. [14, 19]

53 Diplomityön CFI Tässä diplomityössä käytetään CFI:n laskemiseksi sovellettua kaavaa (4), koska kysely keskittyy tulevaan vuoteen alkaen vastaushetkestä. (4), jossa eli Kuva 20. Diplomityön CFI kaava (4). CFI arvoja saadaan havainnollistettua kuvaajilla. CFI palkkien eli tekijöiden kriittisyyksiä voidaan kuvata myös eri väreillä. Kriittisimmät eli pienimmät CFI arvot kuvataan punaisella värillä, näiden kohdalla jäädään havainnollisemmin sanottuna

54 47 "miettimään punaiseen liikennevaloon". Puolesta välistä olevat CFI arvot kuvataan vihreällä värillä, koska ne ovat paremmassa tilassa kuin punaiset arvot. Suurin CFI arvo kuvataan keltaisella värillä. Keltaisia tekijöitä kannattaa seurata, sillä ne ovat ääriarvoja jolloin ne ovat yliresurssoituja. Värien raja-arvot on päätettävä menetelmässä itse. [19] Edellisessä CFI:n kaavassa ainut puuttuva tekijä on vastausten varmuuden keskiarvo joka huomioidaan erikseen. Vastauksen varmuus voidaan huomioida esimerkiksi siten että piirretään palkkikuvaaja varmuuden keskiarvoista tekijäkohtaisesti. Jos vastauksen varmuuden keskiarvo oli lähempänä 1:tä kuin 0,5:sta niin CFI tuloksen varmuus / luotettavuus kuvataan vihreällä palkilla. Eli tulos on luotettava. Jos vastauksen varmuuden keskiarvo oli lähempänä 0,5:sta kuin 1:tä niin CFI tuloksen varmuus / luotettavuus kuvataan keltaisella palkilla. Eli tulos on melko luotettava. Jos vastauksen varmuuden keskiarvo oli lähempänä 0:aa kuin 0,5:sta niin CFI tuloksen varmuus / luotettavuus kuvataan punaisella palkilla. Eli tulos ei ole luotettava. Näissä on huomioitava että, jos samaan kaavioon kuvataan väreillä myös CFI:n arvoja kriittisyyden mukaan. Asioita ei saisi sekoittaa toisiinsa. [19] CFI tulokset voidaan käsitellä myös eri taulukoissa; Ensimmäisessä taulukossa on ne tekijät ja CFI arvot joissa varmuuden keskiarvo on ollut lähellä 100%. Toisessa taulukossa on ne tekijät ja CFI arvot joissa varmuuden keskiarvo on ollut lähellä 50%. Kolmannessa taulukossa on ne tekijät ja CFI arvot joissa varmuuden keskiarvo on ollut lähellä 0%. [19] Diplomityössä on lisätty alkuperäisen kaavan (3) nimittäjään myös vastausten varmuus. Tämä lisää tulosten luotettavuutta, koska tekijät voivat olla vastaajalle epäselviä tai huonosti muotoiltuja. Jos vastausten varmuuden keskiarvo on yksi, ei vastausten varmuudella ole merkitystä CFI:hin. Jos puolestaan varmuus onkin nolla, ei CFI:tä voida laskea, koska tällöin nimittäjästä tulisi nolla, jolloin CFI:n arvo muuttuu äärettömäksi, eli tekijä on kriittinen. Keskiarvolla 0,5 saadaan kasvaa tekijän CFI arvo 50% alkuperäisestä. Varmuuden keskiarvot ovat väliltä Mitä pienempi varmuus, sen suuremmaksi CFI kasvaa. (5)

55 48 Suurennuskerroin Tekijän tärkeyden * hajonta * Tekijään kohdistuvien odotusten hajonta CFI = Tekijän tärkeyden keskiarvo Kehityksen suunnan indeksi * * Vastausten varmuuden keskiarvo Kuva 21. Diplomityössä on huomioitu vastausten varmuuden keskiarvo (5). Lähetetyssä kyselyssä on oltava tarkasti selitettynä mitä nimikkeet tarkoittavat, koska muuten tulisi väärinkäsityksiä ja tulokset olisivat epäluotettavia. Kysely koostui neljästä eri kysymyksestä, joihin vastattiin tekijäkohtaisesti. Kuinka tärkeä Kuinka suuret Mikä on Kuinka varma tekijä on / odotukset kohdistuvat tämän hetkinen olet vastauksestasi? olisi? (1-5, tekijän kehittämiseksi? kehityksen suunta? (0, 0.5, 1, jossa jossa 5 = (1-5, jossa 5 = suurimmat (h = huonompi, 1 = olet täysin varma tärkein tekijä) odotukset) s = sama, p = parempi) omasta vastauksestasi) Kuva 22. Diplomityön CFI kyselyn kysymykset, joista vastataan tekijäkohtaisesti. Kysymykset linkittyvät suoraan CFI -kaavaan. Kuva 23. Kysymysten linkittäminen CFI kaavaan (5). Mitä tärkeämpänä tekijä nähdään, sen kriittisemmäksi se muodostuu. Tässä tapauksessa CFI -arvo pienenee, koska tärkeyden keskiarvo on CFI kaavassa nimittäjässä. Jos tärkeyden keskiarvo saisi arvon 0, ei CFI:tä voida laskea, tällöin tekijä ei ole kriittinen. Toisaalta mitä vähemmän tekijän tärkeydessä on hajontaa, sen tärkeämmäksi (eli

56 49 pienemmäksi) CFI muuttuu. Jos vastaajilla ei ole yhtään odotuksia tekijän suhteen, ei tekijän suhteen myöskään ole mitään tarvetta tehdä mitään. Eli tekijä ei ole tällöin kriittinen, jolloin CFI -arvo suurenee. Jos kehityksen suunta on huonompi kuin aikaisemmin, niin tekijä on kriittisempi kuin paremmassa tilanteessa olevan, jolloin CFI pienenee. Jos kehityksen suunta on liikaa ylöspäin, niin tekijä on yliresursoitu. Jos vastauksen varmuus/luotettavuus on pienin eli 0, ei vastausta myöskään huomioida lopputuloksessa. Vaikutus CFI -arvoon voidaan kuvata äärettömällä CFI -arvon kertoimella, eli epävarmuus ja epäluotettavuus suurentavat myös CFI -arvon äärettömäksi. CFI -kaavaan testattiin myös lisätä nimittäjään odotusten keskiarvo, eli vastaavasti kuin tärkeyden keskiarvosta on kaavassa osoittajassa hajonta ja nimittäjässä keskiarvo. Tulokset eivät muuttuneet radikaalisti tällä muutetulla kaavalla, joten laskut tehtiin aiemmin esitetysti. Syynä lienee se että jos tekijä nähdään hyvin tärkeäksi, kohdistuu siihen usein myös suuria odotuksia CFI -kyselyn tekijät Tavoitteena kyselylle oli valita tekijät sisällöltään monipuolisiksi ja tarkoiksi, jolloin prosessia voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti, eikä vain tiettyä osiota. Näin laskettujen tulosten perusteella päästään mahdollisimman konkreettisesti kiinni siitä mihin pitäisi panostaa eniten. Lisäksi tavoitteena oli löytää tekijät TSV:n kunnossapitoprosessin mukaan. Pääpainona käytettiin SWOT -kyselyä, koska siinä kysytään suoraa asiantuntijoilta ideoita CFI -kyselyyn. Prosessin tila selviää SWOT:n avulla. Jos löydetään prosessin pahimmat ongelmat (heikkoudet ja uhat), niin CFI -kyselyyn on muodostettu näihin SWOT:n piirteisiin pureutuvia muutostekijöitä. Avainkysymyksinä tässä olivat: - Voiko tietyllä tekijällä/toimenpiteellä vähintäänkin säilyttää vahvuus S + + samassa tilassa? - Voiko tietyllä toimenpiteellä tehostaa vahvuutta S + +? - Voiko tietyllä tekijällä/toimenpiteellä poistaa heikkous W - -? - Voiko tietyllä tekijällä/toimenpiteellä lieventää heikkoutta W - -? - Kuinka paljon mahdollisuuteen O + + pitäisi panostaa jatkossa, jotta mahdollisuuteen saataisiin tartuttua? - Voiko tietyllä tekijällä/toimenpiteellä poistaa uhka T - -? - Voiko tietyllä tekijällä/toimenpiteellä lieventää uhkaa T - -? [18] Tekijöitä valittiin myös nykyisen prosessin vaiheista. Tekijöitä voidaan hakea myös muiden sähköverkkoyhtiöiden kunnossapitoprosesseista. Näin CFI kyselystä tulisi samalla vieläkin monipuolisempi. Muiden yhtiöiden prosessien piirteitä ei saatu diplomityön kyselyn lähettämiseen mennessä, joten tässä on mahdollisuus seuraavia CFI kyselyitä ajatellen.

57 50 CFI -kyselyn tekijöitä valittiin lisäksi uusista ideoista, motivaatiosta prosessissa, kunnossapidon tietojärjestelmästä ja sen potentiaalista, yleisistä yhtiön tavoitteista ja eri teorialähteisiin perustuen. Alla on esitetty CFI -kyselyn tekijät ja lisäselitykset niihin tekijöihin joihin tarvittiin lisäselvennystä. Kuva 24. Aika -tekijät. [4; 21; 20] 1. Maximon avulla voidaan ilmoittaa käyttäjille uusista työtilauksista suoraa tietylle työryhmälle. Ilmoitukset saadaan lähetettyä sähköpostitse sekä Maximon Aloitussivun Inbox/Assignments -sovellukseen. "Käyttäjälle kohdistetut työtilaukset näkyisivät Aloitussivun Inbox / Assignmentsista ja Microsoft Outlookissa. Outlookiin saapuisi siis sähköposteja Maximosta." Kuva 25. Inbox / Assignments Aloitussivulla. 4. ja 6. Palaute kirjataan Työtilaukseen liittyvän laitteen kuvakkeesta laitekohtaisesti. Jos työtilaus sisältää alitöitä eli monta laitetta saman päätyötilauksen alla, saadaan

58 51 palaute kirjattua vastaavasti. Myös työtilausten tilat voidaan muuttaa palautteen kirjaamisen jälkeen. "Esimerkiksi Päätyötilauksen alityöt (Työtilauksen sisältämät laitteet) saadaan näkyviin Suunnitelmat -välilehdeltä, Jos Työtilaus sisältää vain yhden laitteen, onnistuu palautteen kirjoittaminen Työtilaukseen suoraa kenttään "Laite", ja sen oikealta puolelta löytyvästä kuvakkeesta... palaute voidaan kirjoittaa laitekohtaisesti, jolloin palaute tallentuu suoraa laitteelle ja kyseiseen työtilaukseen." Kuva 26. Palautteen kirjaaminen alityötilauksiin. "Esimerkki yhden laitteen palautehistoriasta."

59 52 Kuva 27. Laitteen palaute. 7. Luettelolla voidaan hakea monella eri hakukriteerillä. Hierarkiaikkunasta voidaan selata tiettyä laitetta. Kaaviokuvaan voidaan upottaa laitteet linkkeinä. Tällä tekijällä pyritään selvittämään kuinka laitteiden kunnossapitotiedot ovat helpoiten löydettävissä. "Laitteita on mahdollista hakea Luettelolla."

60 53 Kuva 28. Laitteiden haku luettelosta. "Laitteita on mahdollista hakea hierarkiasta." Kuva 29. Laitteiden haku hierarkiasta. "Maximon laitteet on mahdollista upottaa linkkeinä sähköasemien kaaviokuviin.."

61 54 Kuva 30. Laitteiden haku kaaviosta. Kuva 31. Laatu -tekijät. [4; 21; 20] 15. Työtilaus raportin tilanne näytti CFI -kyselyn aikana seuraavalta:

62 55 Kuva 32. Työtilauksen tiedot -raportti. "Edellinen raportti saadaan tulostettua/tallennettua/lähetettyä Maximon kautta sähköpostitse kun olet valinnut väkäset niihin työtilauksiin, joista haluat raportin." Kuva 33. Raporttien tulostaminen. 16. Maximon Turvallisuussuunnitelma voidaan liittää mukaan työtilaukseen.

63 56 "Työtilaukseen on mahdollista liittää Turvallisuussuunnitelma, joka koostuu seuraavista tiedoista: Turvallisuussuunnitelma, Vaarat ja varotoimet, Vaaralliset materiaalit ja Kilvet. Työturvallisuus -osion tiedot on mahdollista myös lisätä Työtilauksen tiedot -raporttiin (eli välilehti 15. ja siihen alle Työturvallisuus -osio). Tällä hetkellä Turvallisuussuunnitelma liitetään liitteenä Työtilauksen mukaan ilman mitään tietoja." Kuva 34. Turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelma sisältää Vaarat ja varotoimet -välilehden. Kuva 35. Vaarat ja varotoimet. Vaaralliset materiaalit kuuluvat myös Turvallisuussuunnitelman tietoihin. Kuva 36. Vaaralliset materiaalit.

64 57 Turvallisuussuunnitelma sisältää myös ilmoitukset Vaaroista, Kilvistä ja Lukitustoimenpiteistä. Kuva 37. Kilvet. 17. Tekijää numero 17. ohjeistettiin enkkakkohuoltoprosessin kaaviokuvalla. 18. VERA:n ja TSV:n yhteiseltä Maximo -verkkolevyltä löytyy ohjeita sovelluskohtaisesti. Kuva 38. Verkkolevyn Maximo -ohjeet.

65 58 Kuva 39. Kustannus -tekijät. [4; 21; 20] 25., 26. ja 27. Tekijöillä etsitään LCC:lle oikeata tasoa. Eli kuinka tarkasti tietoja halutaan kerättävän. Kuva 40. Joustavuus -tekijät. [4; 21; 20] 40. Tässä tutkitaan onko tekijällä vaikutusta kunnossapitovarmuuden kasvattamiseen Vastaajat ja roolit prosessissa Vastaajaryhmät pyrittiin jakamaan neljään eri ryhmään, jotta eri intressiryhmien profiilit havaittaisiin myös tuloksista. a) Tilaaja - Johto: Pentti Kalliomäki(TSV Käyttöpäällikkö) Tapio Salonen(TSV Toimitusjohtaja) Petri Sihvo(TSV Verkkopäällikkö) >> Ryhmällä a) haetaan vastaukset TSV:n johdon näkemykseen sähköasemien kunnossapitoprosessin kehittämisestä. b) Tilaaja - Huoltosuunnittelu/työn tilaajat/työn seuraajat/palautteen analysoijat/pääkäyttäjät: Matti Utukka(TSV Huoltosuunnittelija) Juhani Lahtinen(TSV Käyttöinsinööri) Jouni Vanhanarkaus(TSV Sähkömestari)

66 59 Pekka Vanhatalo(TSV Suunnitteluesimies) Tuomas Takala(TSV Projektityöntekijä) >> Ryhmällä b) on tietous sähköasemien kunnossapidosta ja kunnossapidon tietojärjestelmistä käytännön toteutuksen tasolla. c) Tuottaja / urakoitsija - Johto: Janne Ketola(VERA Kunnossapitopällikkö) Hannu Vuori(VERA Tiimipäällikkö) Veera Höglund(VERA Kehityspäällikkö) Markus Joonas(VERA Myyntipäällikkö) >> Ryhmällä c) on tietous muun muassa sähköasemien kunnossapidon johtamisesta käytännön tasolla ja myöskin tietoutta kunnossapidon tietojärjestelmistä. d) Tuottaja / urakoitsija - Työryhmät: Petri Pylkki(VERA Sähköasentaja) Jari Länsiaho(VERA Sähköasentaja) Henri Nieminen(VERA Sähköasentaja) Jarmo Koskinen(VERA Sähköasentaja) Veikko Sälliluoma(VERA Sähköasentaja) >> Ryhmä d) taitaa muun muassa sähköasemien kunnossapidon ja tietää edellisen kunnossapidon tietojärjestelmän. Maximon suhteen palautteen kirjaaminen työtilauksiin on alkupisteessä. Tavoitteena olleiden vastausryhmistä alleviivatut vastasivat CFI -kyselyyn. Laskelmissa tehtiin seuraava ryhmäjako: ryhmä "TSV" tarkoittaa TSV:n vastaajia, joita oli yhteensä seitsemän ja ryhmä "VERA" puolestaan VERA:n vastaajia, joita oli sama määrä. Vastausten analysointi olisi kannattanut tehdä joka tapauksessa myös TSV/VERA jaottelulla, vaikka oltaisiinkin saatu riittävä määrä vastauksia. CFI -kaavan testausvaiheessa havaittiin että jos vastauksia oli vain kolme, ei CFI -arvoja saatu laskettua kaikista tekijöistä, koska hajontaa ja eroja ei tullut riittävästi kohdista: kehityksen suunnan indeksi, tekijän tärkeyden hajonta ja odotusten hajonta. Testivaiheen ongelman pitäisi kadota koska, jos vastauksia saadaan enemmän, niin syntyy myöskin enemmän hajontaa ja eroja CFI -tulokset Tavoitteena oli tehdä TSV:n ja VERA:n tuloksista yhdistetty näkemys, koska yhteinen linja ratkaisee paljon tässä tutkitussa kunnossapitoprosessissa. Tämän vuoksi tulokset on esitetty TSV:n ryhmästä, VERA:n ryhmästä ja lopulta myös yhdistetysti. Diplomityön tulosten analysoivassa osiossa tutkitaan yhdistettyjen tulosten lisäksi

67 60 molempien ryhmien yhdistetystä näkemyksestä poikkeavat tekijät. Siten molempien ryhmien näkemys saadaan käsiteltyä kattavammin TSV:n CFI ilman vastausten varmuutta Saaduista vastauksista laskettiin CFI -arvot, jonka jälkeen tulokset jaettiin kolmeen eri luokkaan niiden suuruuden mukaan. Tarkkoja absoluuttisia rajoja menetelmässä ei ole, joten tekijät luokiteltiin vertaamalla arvoja suhteessa toisiinsa. TSV:n vastauksista koottujen tulosten mukaan kriittisimmät tekijät ovat kriittisimmästä alkaen: 15 Maximon raporttien kehittäminen. JOUSTAVUUS Joustavuustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). KUSTANNUKSET Kustannustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). LAATU Laatutekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). 34 Kunnossapitoprosessimuutoksen varauksellisuuden poistaminen yhteispalavereilla (hyväksyntä). 8 Vuoden alkuun yhteiset palaverit (tämän vuoden tulevat työt, edellisen vuoden tekemättömät). 32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon) 11 Vanhojen palautteiden hyödyntäminen. 25 Laskun sähköasemakohtainen tarkkuus. 17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille 29 Maximon Aloitussivulle päivittyvä taulukko sen hetkisistä työtilausmääristä sähköasemittain. 38 Verkkolevyn, Maximon ja laskutuksen yhteisen joustavuuden kasvatus. 39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella.

68 AIKA LAATU KUSTANNUKSET JOUSTAVUUS CFI ,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Tekijät Kuva 41. TSV:n CFI ilman vastausten varmuutta. Punaiset palkit kuvaavat kriittisimpiä tekijöitä TSV:n CFI jaettuna vastausten varmuudella Kun huomioidaan TSV:n kootuissa tuloksissa myös vastausten varmuus, saadaan kriittisimmiksi tekijöiksi kriittisimmästä alkaen: 15 Maximon raporttien kehittäminen. JOUSTAVUUS Joustavuustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). LAATU Laatutekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). KUSTANNUKSET Kustannustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). 8 Vuoden alkuun yhteiset palaverit (tämän vuoden tulevat työt, edellisen vuoden tekemättömät). 11 Vanhojen palautteiden hyödyntäminen. 17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille. 25 Laskun sähköasemakohtainen tarkkuus. 32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon) 14 Yhteistyön (tilaaja ja tuottaja) lisääminen prosessissa (yhteispalaverit). 38 Verkkolevyn, Maximon ja laskutuksen yhteisen joustavuuden kasvatus. 39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella.

69 AIKA LAATU KUSTANNUK JOUSTAVUUS CFI / varmuus 62 3,3 3 2,7 2,4 2,1 1,8 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 CFI / varmuus Tekijät Kuva 42. TSV:n CFI, jossa on huomioitu vastausten varmuus. Punaiset palkit kuvaavat kriittisimpiä tekijöitä. CFI -kyselyn "Vapaa sana" -osio, johon oli mahdollisuus kirjoittaa vapaasti omia näkemyksiä prosessin tai järjestelmän tilanteesta: "Jään vielä kaipaamaan parannuksia esim. työtilauksen tekemisen yhteydessä kun tehdään päätyötilaus ja sille alityötilaukset joutuu jokaiseen alityötilaukseen erikseen lisäämään EHA:n kun työtyyppi ei automaattisesti tässä kohdassa päivity. Olisi loogista ajatella että kun valitsen päätyötilaukselle alityöt niin niiden työtyyppi olisi heti EHA. Sama asia pätee myös työryhmän kohdalla, eli työtilauksen tekovaiheessa pitäisi kun teen päätyötilaukselle työryhmän sen päivittyä myös suoraan alityötilaukselle ettei sitä tarvitsisi jokaiseen alityöhön erikseen hakea. Tuottaja saa tietenkin muuttaa minkä työryhmän haluaa vaikkapa laittaisi jokaiselle alityölle eri tekijän, mutta meiltä ne työtilaukset tulisi ainakin jollakkin nimellä varustettuna."

70 63 Tärkeyden khajonta Tärkeyden karvo Odotusten khajonta Kehit itseisa CFI Varmuus CFI/Varmuus AIKA 1, , , ,2857 1,4511 0,75 1, , , , ,5715 0, , , , , , ,8571 0, ,5 0, , , , ,7143 0, , , , , , ,2857 1, ,6 2, , , , , , , , , , ,4286 0, ,6 0, , , , , ,7 1, , , , ,5714 0, , , LAATU 0, , , ,5714 0, , , , , , ,4286 0, , , , , , ,7143 0, ,5 1, , , ,7143 0, , , , , , ,7143 0, ,75 0, , , , ,5715 0, ,75 0, , , , , , , , , ,5715 0,0779 0,75 0, , , , ,7143 0, , , , , , ,8572 0, ,9 0, , , , ,4286 0, ,75 0, , , , ,1428 0,4464 0,6 0, , , , ,2857 1, , , , , , ,5715 0, , , , , ,8572 0, ,9 0, , , , ,8572 0, , , , , ,8572 0, , , KUSTANNUKSET 0, , , ,7143 0, ,75 0, , , , ,7143 0, , , , , , ,8572 0, ,7 1, , , , , ,7 1, , , , ,8572 0, ,8 0, , , , ,8572 0, , , , , , , ,7 0, , , , , ,5 1, , , , ,8572 0, , , JOUSTAVUUS 0, , , ,8572 0, , , , , , ,7143 0,6682 0,75 0, , , , , , , , ,7143 0, , , , , , ,8572 0, , , , , , ,7143 0, , , , , , ,8572 0, ,75 0, , , , ,8572 0, ,75 0, , , , , ,5 1, , , , , , , , , ,8572 0, ,7 0, , , , ,6 0, Kuva 43. TSV:n tulokset koontina VERA:n CFI ilman vastausten varmuutta Vastaavasti TSV:n tulosten kanssa luetellaan VERA:n kootut tulokset, jolloin muodostui seuraava lista kriittisimmästä tekijästä alkaen: 39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella. 42 Maximon nopeuttaminen (hitaus nettiyhteydessä). 35 Informaation vikkelämpi kulku prosessin osapuolten välillä. 32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon) JOUSTAVUUS Joustavuustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). 13 Verkkolevyn (mittauspöytäkirjataulukot) hyödyntäminen sähköaseman tietokoneelta käsin. 17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille.

71 AIKA LAATU KUSTANNUKSET JOUSTAVUUS CFI Maximon Aloitussivulle päivittyvä taulukko sen hetkisistä työtilausmääristä sähköasemittain. 19 Palkitsemisjärjestelmä Maximon käytön kasvatukseksi. CFI - Tampereen Vera Oy 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Tekijät Kuva 44. VERA:n CFI ilman vastausten varmuutta. Punaiset palkit kuvaavat kriittisimpiä tekijöitä VERA:n CFI jaettuna vastausten varmuudella VERA:n CFI -tuloksissa huomioidaan myös vastausten varmuus, jolloin kriittisimmäksi muodostuivat pienimmästä CFI -arvosta aloittaen: 39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella. 35 Informaation vikkelämpi kulku prosessin osapuolten välillä. 42 Maximon nopeuttaminen (hitaus nettiyhteydessä). 32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon) JOUSTAVUUS Joustavuustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). 17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille. 13 Verkkolevyn (mittauspöytäkirjataulukot) hyödyntäminen sähköaseman tietokoneelta käsin. 29 Maximon Aloitussivulle päivittyvä taulukko sen hetkisistä työtilausmääristä sähköasemittain.

72 AIKA LAATU KUSTANNUKSET JOUSTAVUUS CFI / varmuus 65 CFI / varmuus 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kuva 45. VERA:n CFI, jossa on huomioitu vastausten varmuus. Punaiset palkit kuvaavat kriittisimpiä tekijöitä. Tekijät

73 66 TEKIJÄ Tärkeyden khajonta Tärkeyden karvo Odotusten khajonta Kehit itseisa CFI Varmuus CFI/Varmuus AIKA 1, , , , , , , , , ,5714 0, , , , , , ,4286 0, , , , ,5714 0, ,9 0, , , ,5714 0, , , , , ,8572 0, ,8 0, , , , ,8571 0, , , , , ,8572 0, , , , , ,5714 0, , LAATU 0, , , , , , , , , , , , ,1429 0, , , , , ,4286 0, , ,5714 0, , , , , ,8572 0, ,8 0, , , , ,9 0, , , , ,5714 0, ,75 0, , , ,8571 0, ,75 0, , , , ,7143 0, , , , , ,5714 0, ,75 0, , , , ,1428 0, ,6 0, , ,4286 0, , , ,5714 0, ,75 0, , , ,2857 0,441 0, , , , , ,2857 0, , , , , , , , KUSTANNUKSET 1, , , , , ,5 1, , , , ,8572 1, ,8 1, , ,1428 0, ,8 0, , , , ,2857 0, , , , , , ,7143 1, ,7 1, , , , ,7143 0, ,875 0, , , , ,1428 0, ,875 0, , , , , ,625 0, , , , ,7143 0, , JOUSTAVUUS 0, , , , , , , , , ,4286 0, , , , , ,8572 0, ,5 0, , , , ,7143 0, , , , , , ,1428 0, ,9 0, , ,5714 0, , , , , , ,8 0, , , , ,8572 0, ,875 0, , , , ,1428 0, , , , , ,8572 0, ,75 0, , , , ,1428 0, ,9 0, , , , , ,6 0, Kuva 46. VERA:n tulokset koontina Vastaajaryhmät koontina Kun molempien vastaajaryhmien tulokset koottiin, saatiin kriittisten tekijöiden joukkoa pienennettyä. Tämän johdosta eri ryhmien kriittisimmät tekijät saatiin yhdistettyä, jolloin ne tekijät joissa vastaajaryhmien kaikki tulokset olivat molemmissa ryhmissä kriittisiä luokiteltiin yhdistetysti kriittisiksi. Nämä tekijät ovat: 17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille. 32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon) JOUSTAVUUS Joustavuustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). 39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella. LAATU Laatutekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). (käsitellään erikseen koska yhdestä ryhmästä tuli 0.)

74 67 Seuraavaksi luetellaan myös ne tekijät, joissa yhden vastaajaryhmän tulos oli kriittinen: 8 Vuoden alkuun yhteiset palaverit (tämän vuoden tulevat työt, edellisen vuoden tekemättömät). 11 Vanhojen palautteiden hyödyntäminen. 13 Verkkolevyn (mittauspöytäkirjataulukot) hyödyntäminen sähköaseman tietokoneelta käsin. 14 Yhteistyön (tilaaja ja tuottaja) lisääminen prosessissa (yhteispalaverit). 15 Maximon raporttien kehittäminen. 19 Palkitsemisjärjestelmä Maximon käytön kasvatukseksi. KUSTANNUKSET Kustannustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta). 25 Laskun sähköasemakohtainen tarkkuus. 29 Maximon Aloitussivulle päivittyvä taulukko sen hetkisistä työtilausmääristä sähköasemittain. 35 Informaation vikkelämpi kulku prosessin osapuolten välillä. 38 Verkkolevyn, Maximon ja laskutuksen yhteisen joustavuuden kasvatus.

75 68 TEKIJÄ CFI (TSV) CFI (VERA) ABS(EROTUS) CFI /VARMUUS (TSV) CFI / VARMUUS (VERA) ABS(EROTUS) HUOM1! AIKA 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , LAATU 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KRIITTINEN 18 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KUSTANNUKSET 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KRIITTINEN JOUSTAVUUS0, , , , , , KRIITTINEN 33 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KRIITTINEN 40 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Kuva 47. Vastaajaryhmät koontina. Taulukkoon on laskettu myös itseisarvot vastaajaryhmien CFI -tulosten erotuksista, jolloin oranssiksi on merkattu ne, joissa ero oli pienin eli ryhmien näkemykset olivat niiden tekijöiden kohdalla lähimpänä toisiaan. Kuvan 48. mukaan selvennetään vastaajaryhmien näkemyseroja piirtämällä näistä seuraavaksi vierekkäiset palkit tekijöittäin.

76 AIKA LAATU KUSTANNUKSET JOUSTAVUUS ,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kuva 48. Vastaajaryhmien CFI:t. Vaaleansiniset ovat TSV:n ja tummansiniset VERA:n tulokset. Kuvan 48. mukaan selvennetään seuraavaksi myös vastaajaryhmien tekijäkohtaisia näkemyseroja huomioiden myös vastausten varmuus.

77 AIKA LAATU KUSTANNUKSET JOUSTAVUUS ,3 3 2,7 2,4 2,1 1,8 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 Kuva 49. Vastaajaryhmien CFI:t, joissa on huomioitu vastausten varmuus. Vaaleansiniset ovat TSV:n ja tummansiniset VERA:n tulokset. Vastaajaryhmien väliset suurimmat erot kohdistuvat tekijöihin tekijöissä (pääotsikot poissa) 1, 4, 7, 20, 25, 27, 28, 35, 40, kun vastausten varmuus on huomioitu CFI - arvoissa.

78 71 Vastaajaryhmien suurimmat erot tekijöissä, vastausten varmuus mukana JOUSTAVUUS KUSTANNUKSET LAATU AIKA ,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 2 2,2 2,4 2,6 2,8 Kuva 50. Suurimmat erot vastaajaryhmien CFI -keskiarvon välillä, kun vastausten varmuus on huomioitu. Tekijöiden pääotsikoita ei ole huomioitu. Mustat palkit kuvaavat suurimpia eroja tekijäkohtaisesti. Vertaillaan vastaajaryhmien välisiä näkemyseroja, jonka perusteella tutkitaan sitä nähdäänkö CFI -kyselyn tuloksista myös eri intressejä ryhmien välillä. Kyselyn luotettavuus kasvaa, jos tämä erot havaitaan tulosten perusteella. Siten lasketaan kuinka suuri osuus toisen ryhmän CFI / varmuudella on toisen ryhmän vastaavasta kaavalla (6): (6)

79 72 Seuraavaksi tutkitaan Kuvan 51. ja kaavan (6) mukaisesti seuraavia tekijöitä, joiden kohdalla erot ovat suurimmat: 35 Informaation vikkelämpi kulku prosessin osapuolten välillä: VERA:lla on 88,36 % pienempi CFI / varmuus kuin TSV:llä. VERA:ssa tämä tekijä nähdään siis radikaalisti kriittisemmäksi. Tekijä on nähty myös kriittiseksi. Tästä päätellään, se että informaatiota tulee jatkossa antaa laadukkaammin, nopeammin ja tietää onko viesti mennyt perille. 4 Työtilauksen palautteen kirjaamiseen kuluva lyhyempi aika: VERA:lla tämä on 86,55 % pienempi CFI / varmuus kuin TSV:llä. VERA:lla on kiire kirjoittaa laitteille palautetta, eikä aikaa ole tuhlattavaksi. TSV:tä palautteen kirjaamisessa lienee tärkeintä sen laatu ja se että palautetta yleensä saadaan. TSV kirjoittaa laitteelle jatkossa harvemmin palautetta, jos Maximo -projektissa onnistutaan. Tekijä osoittaa että ryhmät ovat eri intressiryhmistä myös tulosten nojalla. 40 Vanhojen ja harvinaisten laitteiden ohjetietojen lisäys Maximoon: VERA:lla on tässä kohtaa 75,37% pienempi CFI / varmuus kuin TSV:llä. Urakoitsijan helpotukseksi on oltava tallessa kaikkien laitteiden tiedot. Siinä lienee syy VERA:n pienemmälle arvolle. Tekijä osoittaa että ryhmät ovat eri intressiryhmistä myös tulosten nojalla. 25 Laskun sähköasemakohtainen tarkkuus: TSV:llä on tässä tapausessa 74,95 % pienempi CFI / varmuus kuin VERA:lla. TSV haluaa sähköasemakohtaisen laskutuksen, mutta urakoitsijaa kiinnostaa enemmän maksun saaminen tehdystä työstään. 7 Laitteen löytämiseksi Maximosta tarvitaan hierarkian ja luettelon lisäksi kaaviokuvat: VERA:lla on 74,86 % pienempi CFI / varmuus kuin TSV:llä. Kyse on siitä, että TSV:n järjestelmäkäyttö on ollut runsaampaa, jolloin laitteet löytyvät nykyisilläkin sovelluksilla nopeasti. 1 Nopeampi Työtilaus Maximo-sähköpostin/Inboxin myötä (sisältää Outlooksähköpostit): VERA:lla on 73,86 % pienempi CFI / varmuus kuin TSV:llä. VERA:lle tämä tekijä selkeyttää työtilaustilannetta ja työnjakoa. 28 Maximon päätyötilauksen Työtilausnumerot mukaan laskuihin: TSV:llä on 52,05 % pienempi CFI / varmuus kuin VERA:lla. Maximon Työtilausnumerot antaisivat TSV:lle tietoa siitä mihin töihin on kulunut eniten rahaa. 20 Henkilökohtaisen koulutuksen lisäys Maximosta:

80 73 VERA:lla tämä on 51,68 % pienempi CFI / varmuus kuin TSV:llä. VERA:lla on enemmän tarvetta henkilökohtaiselle koulutukselle Vastaajaryhmien kerrotut tulokset Seuraavaksi verrataan Kuvan 48. laskelmia kohdasta "HUOM1!" ("KRIITTINEN" jos kaikki luvut kriittisiä vastaajaryhmien CFI:stä ja CFI:stä jaettuna vastausten varmuudella) kohtaan "HUOM2!", joka puolestaan löytyy seuraavasta kuvasta joka on Kuva 52., josta löytyy kerrotut CFI -tulokset. Vastaajaryhmien CFI -arvot siis kerrottiin keskenään tekijäkohtaisesti, jotta saadaan tutkittua minkä tekijän kohdalla erot korostuvat. Tämän perusteella tulokset ovat samoja, mutta näin muodostui muutama uusi kriittinen tekijä vanhojen lisäksi. Diplomityössä käsitellään erikseen vastaajaryhmien kerrottujen tuloksien tekijät. Kaikkein kriittisimpinä nähdään seuraavat tekijät (kyselyn pääotsikkoja ei ole huomioitu): 39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella. 42 Maximon nopeuttaminen (hitaus nettiyhteydessä). 32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon) 17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille. 35 Informaation vikkelämpi kulku prosessin osapuolten välillä. (kaikki kohdat eivät olleet kootuissa tuloksissa kriittisiä tekijän 35. kohdalla.) 13 Verkkolevyn (mittauspöytäkirjataulukot) hyödyntäminen sähköaseman tietokoneelta käsin. 15 Maximon raporttien kehittäminen.

81 74 HUOM1! TEKIJÄ KA(CFI) KA(CFI /Varmuus) KERTOCFI KERTOCFIVARMUUS HUOM2! AIKA 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1558 0, , , , , , , , , LAATU 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KRIITTINEN 14 0, , , , , , , , KRIITTINEN 16 0, , , , KRIITTINEN 17 0, , , , KRIITTINEN 18 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KUSTANNUKSET 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KRIITTINEN 32 0, , , , KRIITTINEN KRIITTINEN JOUSTAVUUS 0, , , , KRIITTINEN 33 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , KRIITTINEN 39 0, , , , KRIITTINEN 40 0, , , , , , , , , , , , KRIITTINEN 43 0, , , , Kuva 51. Vastaajaryhmien kerrotut tulokset. HUOM2! on kriittinen, jos kaikki keskiarvot ja kerrotut tulokset ovat kriittisiä. Lisäksi ryhmien CFI -tuloksista laskettiin keskiarvot, jotka nähdään Kuvasta 51.

82 AIKA LAATU KUSTANNUKSET JOUSTAVUUS ,8 1,6 1,4 1,2 KA(CFI) KA(CFI /Varmuus) 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Kuva 52. Vastaajaryhmien CFI:n keskiarvot. Violetti palkki kuvaa CFI:n keskiarvoa. Musta palkki kuvaa keskiarvoa CFI :stä, jossa huomioidaan myös vastausten varmuus. Seuraavaksi selvennetään kaaviolla vastaajaryhmien yhteisnäkemystä tekijöistä, jolloin kerrottiin ryhmien CFI -tulokset keskenään huomioiden lisäksi vastausten varmuus. Näin tekijöiden välisiä eroja pyritään korostamaan.

83 AIKA LAATU KUST JOUS ,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 KERTOCFI KERTOCFIVARMUUS Kuva 53. Oranssit palkit kuvaavat ryhmien kerrottuja CFI -tuloksia ja harmaissa palkeissa on huomioitu myös vastausten varmuus Tulkinta ja toimenpide-ehdotukset CFI -kyselyllä selvitettiin kriittisimmät tekijät. Eli mihin tekijöihin kannattaisi panostaa vuoden aikana eniten? Pieni CFI -arvo kuvasi laskuissa kriittisyyttä. Tämän jälkeen analysoidaan kriittisimmät tekijät ja pohditaan toimenpiteet niiden kehittämiseksi. (5. Toimenpide-ehdotusten luonti CFI -tuloksiin nojaten, 6. Toimintasuunnitelma muutoksien ajamiseen) Kyselyn aiheet jakautuvat aikaan, laatuun, kustannuksiin ja joustavuuteen. Siten voidaan laskea myös vastaavat CFI:t keskiarvoina aiheiden kaikkien tekijöiden CFI - arvoista. Jolloin nähdään yleisemmällä tasolla onko kriittisyys esimerkiksi aikatekijöissä? Tekijöitä oli eri määrät jokaisessa aiheessa, jolloin keskiarvoja ei laskettu. Toki diplomityössä kysyttiin myös suoraa vastausta aiheisiin, mutta näiden vertailu lienee hankalaa koska käsitteet ovat laajoja. TEKIJÄ CFI (TSV) CFI (VERA) CFI /VARMUUS (TSV) CFI / VARMUUS (VERA) KERTOCFI KERTOCFIVARMUUS HUOM2! AIKA 1, , , , , , LAATU 0, , KUSTANNUKSET 0, , , , , , JOUSTAVUUS 0, , , , , , KRIITTINEN Kuva 54. Tekijöiden pääjaottelun tulokset.

84 77 Laatu -tekijän CFI (VERA) oli laskuissa 0, koska hajonta jäi kohdistuvien odotusten kohdalta nollaksi, eli kaikki vastasivat arvon 3. Näin CFI:tä ei voitu laskea tämän aiheen osalta. Laatu on siten kriittinen, koska kaikki ovat sen suhteen samaa mieltä. CFI:n kriittisimpiä arvoja kerrotuissa tuloksissa on seitsemän kappaletta, joista neljä on nähty jokaisessa eri ryhmässä kriittisiksi kaikilla tavoilla laskettuna. Lisäksi tähän joukkoon voidaan lukea Laatu -tekijä. "17 Kunnossapitoprosessi on selvä kaikille osapuolille." Tekijällä numero 17 haettiin vastausta siihen, onko nykyinen toiminta kunnossapidossa selvää ja kuinka selvää uuden tietojärjestelmän käyttö on prosessin apuna? Tekijä osoittautui kriittisimmäksi, joka tarkoittaa, että kunnossapitoprosessi ei ole selkeä. Muutoksina viimeisen yli vuoden ajan ovat olleet uusi kunnossapidon tietojärjestelmä, lopulta vähäiseksi jäänyt koulutus tietojärjestelmästä, uusi vetäjä sähköasemien kunnossapidossa, pitkät sairaslomat TSV:n huoltosuunnittelussa ja Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöitys. Näiden lisäksi sähköasemien kuukausitarkastukset (työryhmäjaot ja liitteet), vikailmoitukset (Maximon Palvelupyyntö) ja välittömästi aloitetut työt (Maximon Pikaraportointi) uudistivat prosessia uuden järjestelmän myötä. Maximo toi mukanaan runsaasti nimikemuutoksia jo totuttuihin nimikkeisiin, jolloin prosessi muuttuu helposti epäselvemmäksi. Verkkolevyllä sijaitsevat sähköasemalaitteiden mittauspöytäkirjat ja niiden mahdollinen linkittäminen Maximoon ei ollut alkuun selvää myöskään TSV:lle johtuen tietojärjestelmän opettelusta. Maximon työtilausten tilojen muuttaminen palautteen kirjaamisen lisäksi tuli uutena myös VERA:lle. Toimenpide-ehdotuksia asian korjaamiseksi: diplomityössä tehtyjen prosessikaavioiden jakaminen kaikille prosessin jäsenille ja henkilökohtaisen koulutuksen kasvattaminen varsinkin VERA:n sähköasentajille huomioiden samalla myös prosessikaavion selventäminen. Lyhennetyt pikaohjeet työtilaus-raporttien tulostamiseksi, palautteen syöttämiseksi ja työtilausten tilojen muuttamiseksi on myös tehtävä, jotta loppukäyttö nopeutuisi ja muuttuisi helpommaksi. Toinen ajatus järjestelmän opetteluun on lyhyet tehtävät Maximon tärkeimmistä sovelluksista, joihin lähetetään vastauksina myös ohjeet kuinka voit tehdä tietyn toiminnon järjestelmässä. "32 Kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen (enemmän laitteita samaan huoltoon)" Tekijällä numero 32 kysyttiin prosessista kustannustasolla. Onko jatkossa tärkeämpää saada samaan huoltoon enemmän laitteita kuin aiemmin? Tekijä osoittautui erittäin kriittiseksi. Laitehuolloistahan seuraa myös keskeytyskustannuksia, ja kustannukset kasvavat jos vain muutama laite huolletaan yhdellä kerralla kun samalla olisi ollut mahdollista/taloudellista huoltaa toinenkin laite. Koska kaavan (1) mukaan L cc = C i + N y (C o + C m + C s ) ja C m = Vuosittaiset kunnossapitokustannukset summattuna. Tämä saadaan laitekohtaisesti pienemmäksi, jos huoltoja yhdistetään, jolloin myös L cc pienenee. Lisäksi samassa kaavassa; C s = Vuosittaiset epäkäytettävyyskustannukset (toteutumaton tuotanto), joka lasketaan

85 78 kaavan (2) mukaan seuraavasti C s = N t M dt C lp, jossa N t = kunnossapitokertojen määrä vuodessa. Jos huoltoja yhdistetään toisiinsa N t pienenee, jolloin myös C s saadaan pienemmäksi, ja sitä kautta myös L cc pienenee. Aiheutuisiko näin lopulta enemmän vikakorjauskustannuksia, jos laite olisi pitänyt jo huoltaa, ja huoltoa siirretään eteenpäin? a) Maximo mahdollistaa työtilausten haut sähköasemakohtaisesti ja ennakkohuoltojen haut halutulle aikavälille. Järjestelmässä on myös mahdollista muodostaa jälkeenpäin työpaketteja, jotka kuuluvat päätyötilauksen alle. Taloudellisin tapa vaihtelee tapauksesta riippuen kun huomioitavia tekijöitä on paljon. b) Maximon uusi versio mahdollistaisi myös Schedulerin/Ajoitus -sovelluksen käytön, jolla voidaan ajoittaa huoltoja samaan kalenterinäkymään vapaasti janoittain. "JOUSTAVUUS Joustavuustekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta)." Yleisellä tasolla joustavuus ja laatu olivat tärkeämpiä kuin aika ja kustannukset. kunnossapidossa. "39 Maximo-käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella." Tekijällä numero 39 tutkitaan, näkevätkö Maximon käyttäjät puutteen omatoimisessa järjestelmän harjoittelussa? Tähän mennessä omatoiminen opettelu on ollut tuloksien perusteella suurimmalta osalta vähäistä. Pääkäyttäjät lienevät poikkeus vastaajissa. Järjestelmäharjoittelu on helpoin tapa kouluttaa/oppia uusi järjestelmä. Järjestelmän peruskäytön oppiminen vaatii käyttäjältä muutamia tunteja selailua ja testailua Testi- Maximossa. Näin Tuotanto-Maximossa osattaisiin toimia kun tarve vaatii. Jotta järjestelmää opittaisiin käyttämään oikein on syytä tehdä lyhennetyt ohjeet, jossa on sovelluskohtaisia tehtäviä, ja oikeat vastaukset/ohjeet mukana. Näin käyttö ei vääristyisi, ja käyttäjät saisivat suoraan ohjeet, joihin voisivat lisätä omat muistiinpanonsa, jotta tieto säilyisi. Tämän lisäksi käyttäjiltä pitäisi myös vaatia että he kävisivät tekemässä vaaditut tehtävät yksitellen. Tehtäviä tarvittaisiin seuraavista pääsovelluksista: a) Aloitussivu (Maximon peruskäyttö kirjautumisineen, Ilmoitustaulu, paluu sovelluksista Aloitussivulle). b) Laitteet (hakukentät, lataus Exceliin, laitteen tiedot, tekniset tiedot, laitehistoria ennakkohuoltoineen ja työtilauksineen, liitteet). c) Palvelupyynnön tekeminen. d) Pikaraportointi. e) Ennakkohuolto. f) Työtilauksen seuranta (työtilauksen tilojen muuttaminen, työtilausten sisältö, työtilauksen tiedot -raportti, raportin lähettäminen sähköpostitse, raportin tallennus, raportin tulostaminen, liitteet, palautteen kirjoittaminen alityötilauksille, kenttien selitykset: työtyyppi, työryhmä, ajoitustiedot, verkkolevyn mittauspöytäkirjat, kuukausitarkastukset). Tähän voidaan yhdistää tekijä numero 17, koska Maximo on olennainen osa kunnossapitoprosessia.

86 79 "13 Verkkolevyn (mittauspöytäkirjataulukot) hyödyntäminen sähköaseman tietokoneelta käsin". Kunnossapitoprosessin toiminta muuttuu jatkuvasti. Uuden tietojärjestelmän myötä myös verkkolevyn mittauspöytäkirjojen sijainti on muuttunut ja niiden tietojakin on päivitetty. Mittauspöytäkirjojen täydentämiseksi ja niiden löytymiseksi verkkolevyltä on ollut epäselvyyttä. Johtuen siitä että Maximoa ei ole ehditty tutkia riittävästi tämän toiminnon kohdalla; ei ole ollut täysin selvää minne arvot kirjataan? Lisätäänkö arvot vanhojen arvojen päälle? Entä arvojen seuranta ja vertailu? Liitteiden hallinta on yleisesti muutenkin muuttunut uuden järjestelmän tulon myötä. a) Maximon mittausarvoihin perustuvat huollot yksi mahdollisuus, jolloin arvoja kirjataan järjestelmään, ja kun raja alittuu niin tämä laukaisee toimenpiteen laitteelle. b) Toinen toimenpidevaihtoehto: Maximon Laitteet -sovellukseen lisättäisiin sama verkkolevylinkki, joka johtaa mittauspöytäkirjojen sijaintiin. Näin mittauspöytäkirjat löydettäisiin helposti tuon linkin avulla ja täydennettäisiin tiedostoja uusilla arvoilla. Linkki säilyisi aina ennallaan (tai jos linkki muuttuisi, niin se päivitettäisiin Laitteet - sovellukseen) mutta mittauspöytäkirja -tiedosto muuttuisi. Näin vanhoja arvoja voitaisiin vertailla helposti kuvaajilla samasta taulukosta. c) Viimeinen vaihtoehto on käyttää yksinkertaisesti vain verkkolevyä mittauspöytäkirjojen hallintaan. Pääsy verkkolevylle on tällöin varmasti oltava sähköasemilta, jotta tiedostoja päästään avaamaan. Tähän voidaan yhdistää tekijä numero 17, koska mittauspöytäkirjat liittyvät uuteen tietojärjestelmään ja sen tuomiin muutoksiin. "15 Maximon raporttien kehittäminen." Maximon raporttien rakentaminen on kesken. Ainoastaan työtilauksista saadaan diplomityön aikaan raportti. Laiteraportti olisi myös tarpeellinen sisältäen kaikki laitteen tärkeimmät tiedot palautteineen, historiatietoineen ja teknisine tietoineen. Sähköasemien kuukausitarkastukset pitäisi saada tulostettua raporttina sisältäen kaikki niiden toimenpiteet. Näiden lisäksi työtilauspaketin raportti ei sisällä vielä kaikkia tarvittavia tietoja. On epäselvyyttä onko vanha toimintamalli parempi kuin nykyinen, koska uuden rakentelu on vielä kesken. Varsinkin juuri Työsuunnitelmien osalta, joita voidaan liittää mukaan työtilauksiin. Todennäköisesti toimivin vaihtoehto on työsuunnitelmien käyttö liitteinä kaikkien muiden kuin kuukausitarkastusten yhteydessä. Kuukausitarkastusten yhteydessä paras tapa lienee Työsuunnitelman toimenpiteiden luettelointi raportissa, jolloin toimenpiteet saataisiin myös tulostettua suoraan. "LAATU Laatutekijöiden kehittäminen (vastaa myös tästä pääotsikosta)." Yleisellä tasolla joustavuus ja laatu olivat tärkeämpiä kuin aika ja kustannukset. kunnossapidossa. VERA:n ryhmästä tähän saatiin hajonnaksi 0, jolloin CFI:stä muodostui kriittinen. Kaikki olivat siis samaa mieltä.

87 80 Seuraavaksi arvioidaan vielä yhtä tekijää ("23 Laadun parantaminen Maximolisenssien laajentamisella muillekin urakoitsijoille.") tarkemmin. Tekijä (23.) ei kuitenkaan osoittautunut kriittiseksi vaan se oli vihreä arvo kaikkien vastaajaryhmien kohdalla Kuvassa 47.. Vihreä arvohan tarkoitti hyvässä tilassa olevaa tekijää, eli muutoksia ei tarvitse tehdä. Mikä oli VERA:n intressi vastata kyseisestä tekijästä urakoitsijan näkökulmasta? VERA ei todennäköisesti halua lisenssejä muille urakoitsijoille Maximoon, koska lisenssit voivat lisätä kilpailuetua. Lisenssien laajentaminen urakoitsijoille helpottaisi todennäköisesti TSV:n valitsemaa urakoitsijaa tiettyyn työtilaukseen liittyen, ja voisi kehittää yhteistyösuhteita muihin kilpaileviin urakoitsijoihin nähden. Tämän tekijän taakse peittyy täysin urakoitsijan näkemys siitä, pitääkö VERA tietojärjestelmää toimivana vai ei? Näistä syistä CFI arvo ei ole kriittinen, joka tukee myös VERA:lle kaavailtua "optimi" -vastausta kyseiseen tekijään. Ennen kyselyn lähettämistä tämän tekijän VERA:n vastauksille kaavailtiin seuraavaa profiilia, jolla CFI-arvo saadaan "ei kriittiseksi"(vihreä) Tärkeys 1 (asteikon 1-5 pienin arvo) eli tekijällä ei ole merkitystä. Odotukset 1 (asteikon 1-5 pienin arvo) eli asian suhteen ei ole minkäänlaisia odotuksia. Edellä esitetty profiili toteutui täysin kahdessa VERA:n vastauksista, jonka mukana kunnossapidon laatu ei paranisi lisenssien laajentamisella muille urakoitsijoille. Ja yksikään ei vastannut näihin kohtiin yli kolmea. Nämähän tukevat VERA:n "optimi"- vastausta. Ehkä kaikki vastaajat eivät kuitenkaan ymmärtäneet tekijää oikein, koska vastausten varmuus oli joissakin VERA:n vastauksissa huono (0 ja 0,5). Lisäksi vastaamisen motivaatio on joidenkin tekijöiden kohdalla saattanut olla heikko, johtuen esimerkiksi varsin pitkästä kyselystä. Toisaalta, omalla vastauksella kyseiseen CFI - kyselyyn ei olla välttämättä nähty tarpeeksi arvoa, jos vastauksella ei olisi vaikutusta mihinkään. TSV:n CFI-arvo kasvaisi todennäköisesti myöhemmin, jos Maximosta muodostuu VERA:n kanssa positiivinen kokemus. Kenties järjestelmän mahdollisesti vähäinen koulutus ja monimutkaisuus vaikuttavat siihen, ettei tekijää nähty ainakaan vielä kriittiseksi, koska projekti Maximon kanssa oli diplomityön aikaan alkuvaiheessa. Tietysti TSV tilaajana tavoittelee sitä, että kaikki urakoitsijat kirjaisivat itse palautteet järjestelmään Tulosten luotettavuustarkastelu CFI -kyselyn yhdessä sarakkeessa kysytään siitä kuinka varma vastaaja on omasta näkemyksestään tekijän suhteen eli Kuinka varma olet vastauksestasi? (0, 0.5, 1, jossa 1 = olet täysin varma omasta vastauksestasi). Näin pyritään saamaan CFI -tuloksiin lisää luotettavuutta. Kun yhdistetyissä vastauksissa huomioidaan luotettavuus, saada.

88 AIKA LAATU KUSTANNU JOUSTAVUUS AIKA LAATU KUSTANNU JOUSTAVUUS Kun tulokset esitetään taulukoina, voidaan esimerkiksi tietyn tekijän CFI arvon palkki kuvata väriskaalalla valkoisesta mustaan, jolloin valkoinen tarkoittaisi luotettavinta tulosta. Näin luotettavuutta saadaan kuvattua myös visuaalisesti keskiarvon avulla laskettuna. Toki vastaajilla oli mahdollisuus kysyä, jos epäselvyyksiä ilmeni. Luotettavuuden kysymys tuo toisaalta mukanaan sen, että vastaaja voi vastata kaikkiin vaikeampien tekijöihin 0 (joka tarkoittaa sitä että vastaaja ei ole yhtään varma vastauksestaan), jolloin saa kyselyn nopeampaa pois päiväjärjestyksestä. Tuo 0 vastaus tarkoittaa käytännössä samaa kuin En tiedä. Heikoin varmuus tekijöissä: 2, 5, 10, 31, 34, 35, Kuva 55. TSV:n vastausten varmuus prosentteina. Mustat palkit kuvaavat epävarmimpia vastauksia. Heikoin varmuus on tekijöissä 19, KUSTANNUKSET, 31, 34, Kuva 56. VERA:n vastausten varmuus prosentteina. Mustat palkit kuvaavat epävarmimpia tekijöitä.

89 82 TSV:n ja VERA:n vastausten varmuudessa molempien ryhmien mukaan tekijöiden 31 ja 34 varmuus on pieni. Nämä tekijät ovat: "31 Maximon Työtilausten raportit liitteiksi SAP:piin (kirjatut työtunnit näkyisivät heti myös raportissa). 34 Kunnossapitoprosessimuutoksen varauksellisuuden poistaminen yhteispalavereilla (hyväksyntä)." Kumpikaan näistä tekijöistä ei ole osoittautunut kriittiseksi minkään ryhmän mukaan. Molemmat tekijät olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin auki. Tekijä 31 ei koske VERA:n ryhmää koska TSV kirjaa sähköasemalaskunsa, joten vastaaminen oli luonnollisesti vaikeata, jolloin epävarmuuskin kasvoi. Seuraavaan kyselyyn nämä tekijät on aseteltava selvemmin. Kyselyn epäluotettavuutta lisääviä tekijöitä on paljon. Jos vastaaja ei ymmärrä tekijää oikein, on kenties suurin seikka kyselyn mahdolliselle epäonnistumiselle. Eli kysymystekijöiden muoto on oltava hyvin selkeä. Tästä syystä vaikeampaa tekijää varten on tehty kyselyyn omat lisäsivut tarkennukseksi. Lisäsivua ei siis ole välttämätöntä edes aukaista, jos asia on jo entuudestaan tuttu. Näistä välilehdistä on maininta kyselyn ohjeistuksessa. CFI kysely testattiin ennen sen lähettämistä vastaajille, jolloin saatiin korjattua viimeisetkin virheet. Kyselyn alussa esitetään vastaamisen ohje esimerkin avulla, jolloin virheellisten vastausten antaminen jäisi mahdollisimman pieneksi, esimerkkivastaukset ovat lukittuna vastatessa, joten näkee aina miten sarakkeisiin pitää vastata eli numeroin vai kirjaimin ja lisäksi vastausskaalan. Tämä myös nopeuttaa vastaamista kun ohjeet on koko ajan näkyvissä. Kuva 57. Ohje CFI -kyselyn täytöstä. Huonoin tulos kyselyllä saadaan, jos tietyt asiantuntijat jättävät kokonaan vastaamatta. Näin saaduista vastauksista puuttuu tärkeää osaamista, kenties kaikkein ratkaisevintakin tietoutta. Jos asiantuntija vastaa kyselyyn, mutta ei keskity miettimään tekijöitä, katoaa asiantuntevuus myös tuloksista. Suuri ongelma kyselyn teossa oli se että tekijöitä tuli helposti liikaa. Liian laaja kysely veisi vastaajien motivaatiota ja keskittymistä alaspäin. Kyselystä pyrittiin saamaan mahdollisimman lyhyt, mutta silti sisällöltään monipuolinen ja laaja, huomioiden prosessin vaiheet ja eri lähteet. Lisäksi jos tekijät olisivat liian vaikeita, vähentäisi se myös motivaatiota vastata lopuista tekijöistä. Tekijät pyrittiin myös tästä syystä kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi ja kuvaten asiaa myös lisäsivuissa. CFI -kyselyn luotettavuutta pyrittiin kasvattamaan sillä että tekijöitä haettiin SWOT -kyselyllä, jottei kysyttäisi prosessin kannalta vääriä tekijöitä. Jos prosessin

90 83 uudet suuntaviivat perustuisivat prosessin kannalta epäolennaisiin tekijöihin, olisi tulokset vääriä. Kyselyn tulosten luotettavuutta tutkitaan kontrollikysymyksillä. Näin saadaan tutkittua kuinka suuri ero kohdistuu CFI:n arvoon kahden eri tekijän välillä, kun nämä kaksi tekijää ovat kontrolloivia eli asiasisällöltään samoja. TSV CFI / varmuuden tulokset olivat välillä 0, , Eli maksimiero tekijöiden välillä on tässä kyselyssä 2, , =2, ,78. VERA CFI / varmuuden tulokset olivat välillä 0, , Eli maksimiero tekijöiden välillä on tässä kyselyssä 1, , = 1, ,42. CFI / varmuuden erotuksella tutkitaan onko tekijöiden välillä eroja CFI -arvojen kesken. Näin saadaan tulokset vastausten luotettavuudesta. Eli onko vastaajan mielipide pysynyt samana kyselyä täytettäessä. Prosentteina ilmoitettuna: (7) Tutkitaan kaavan (7) avulla seuraavat CFI -tekijät: "2. Työtilausmuutosten hallinnan tehostaminen (lähetettyjen, vanhojen muuttaminen, lisätyötilaus). 43. Prosessin suoriutumisen parantaminen sähköasemien kunnossapidon ruuhkatilanteissa." TEKIJÄ TSV CFI / varmuus TSV Suurin - pienin VERA CFI / varmuus VERA Suurin - pienin 2 0, , , , , , Kuva 58. Tekijöiden 2 ja 43 maksimierot. TSV CFI / varmuuden erotus TSV:n maksimierosta(2, ) on 4, % 4,47 %. VERA CFI / varmuuden erotus VERA:n maksimierosta(1, ) on 22, % 22,56 %. "6. Työtilauksen palautteen kirjaamisen yksinkertaistaminen. 9. Tiedon löydettävyyden tehostaminen Maximossa (palautteet, historia, työtilausten tilat)."

91 84 TEKIJÄ TSV CFI / varmuus TSV Suurin - pienin VERA CFI / varmuus VERA Suurin - pienin 6 0, , , , , , Kuva 59. Tekijöiden 6 ja 9 maksimierot. TSV CFI / varmuuden erotus TSV:n maksimierosta(2, ) on 2, % 2,54 %. VERA CFI / varmuuden erotus VERA:n maksimierosta(1, ) on 4, % 4,31 %. "14. Yhteistyön (tilaaja ja tuottaja) lisääminen prosessissa (yhteispalaverit). 21. Järjestelmän kehittäminen urakoitsijan kanssa (ideointi ja virheistä oppiminen). 34. Kunnossapitoprosessimuutoksen varauksellisuuden poistaminen yhteispalavereilla (hyväksyntä)." TEKIJÄ TSV CFI / varmuus TSV Suurin - pienin VERA CFI / varmuus VERA Suurin - pienin 14 0, , , , , , , , Kuva 60. Tekijöiden 14, 21 ja 34 maksimierot. TSV CFI / varmuuden erotus TSV:n maksimierosta(2, ) on 3, % 3,49 %. VERA CFI / varmuuden erotus VERA:n maksimierosta(1, ) on 11, % 11,74 %. "12. Palautteen laadun parantaminen suuremmalla määrällä kannettavia tietokoneita. 13. Verkkolevyn (mittauspöytäkirjataulukot) hyödyntäminen sähköaseman tietokoneelta käsin. 37. Kannettavien hankkimisella lisää joustavuutta sähköasemille." TEKIJÄ TSV CFI / varmuus TSV Suurin - pienin VERA CFI / varmuus VERA Suurin - pienin 12 0, , , , , , , , Kuva 61. Tekijöiden 12, 13 ja 37 maksimierot. TSV CFI / varmuuden erotus TSV:n maksimierosta(2, ) on 9, % 9,92 %. VERA CFI / varmuuden erotus VERA:n maksimierosta(1, ) on 20, % 20,98 %.

92 85 TSV CFI / varmuuden erotuksen keskiarvo TSV:n maksimierosta on VERA CFI / varmuuden erotuksen keskiarvo VERA:n maksimierosta on Yhteenvetona CFI / vastauksen erotuksesta nähdään, että tutkituista tekijäryhmistä ovat TSV:llä 5,10 % ja VERA:lla 14,90 %. Tekijät eivät ole identtisiä, vaan niiden asiasisältö on lähellä toisiaan. Jos kyselyyn olisi laitettu monta samaa kysymystä luotettavuuden tutkimiseksi, olisi ne huomattu lyhyehköstä kyselystä helposti ja kyselyyn vastaamisen motivaatio olisi todennäköisesti laskenut kun vastaaja turhautuu identtisistä kysymyksistä. CFI kyselyssä on saatava riittävä määrä vastauksia. Hajontojen laskemiseksi on vastauksia oltava vähintäänkin muutama. Omassa kyselyssäni vastaajat edustivat neljää eri ryhmää, joissa vastaajia oli kolme viisi. Lisää luotettavuutta vastauksiin saataisiin kyselyn tekemisellä uudelleen, ja kysyen samoilta asiantuntijoilta samoja kysymyksiä. Toki tilanne prosessissa muuttuu ajan myötä, jolloin myös vastaukset muuttuvat. Kysely oltaisiin hyvin voitu jakaa esimerkiksi kahteen osaan, jolloin vastaamisen motivaatio olisi ollut parempi. Lisäksi CFI -menetelmän logiikan olisi voinut kuvata jo mukaan kyselyyn, koska tällöin vastaaja olisi huomannut että jokaisella vastaussarakkeella on vastine kaavassa. Kyselyn tulosten luotettavuudesta voidaan siirtää vastuuta eri vastaajaryhmille. Esimerkiksi johdolla on mahdollisuus tulkita CFI -arvoja asettamalla painoarvoja tietylle ryhmälle enemmän kuin muille ja laskea lopulta uuden painotetun CFI -arvon. Näin ollen tietylle ryhmälle tulee kokonaisvaikutuksena suurempi vaikutus CFI -arvoon. Yksi mahdollisuus on esimerkiksi käyttää painoarvoja vain yksittäisen vastaajan osalta, esimerkiksi sellaisen jolla ei ole niin paljoa kokemusta asiasta. Suurimpien tekijäkohtaisten erotusten perusteella nähdään että vastaajaryhmät ovat vastanneet omina intressiryhminään, joka kertoo siitä että vastaajat ovat keskittyneet vastaamiseen yhtiönsä näkemyksen mukaisesti. Tämä lisää kyselyn luotettavuutta.

93 86 6. PROSESSIMALLIN KEHITTÄMISEN HYÖTY Seuraavaksi havainnollistetaan kriittisten tekijöiden vaikutuksia prosessiin sekä tietojärjestelmän tukea prosessin kehittämisessä. Koska suorituskyvyn mittaus on prosessin kehittymisen elinehto, esitetään tässä luvussa myös tapoja mitata sitä sekä pohditaan muutosten mahdollisia vaikutuksia. Lisäksi luvussa käsitellään prosessin kehittämistä jatkossa ja CFI -kyselyn laajentamista myös muihin prosesseihin Kunnossapitoprosessin kehittäminen esimerkin avulla CFI -kyselyn tulokset antavat suuntaviivoja kunnossapitoprosessille. Kriittisimmistä tekijöistä kerrottujen tulosten perusteella on valittu kokonaisuus, jonka avulla prosessia voidaan kehittää asiantuntijoiden vastauksiin pohjautuen. Yleisesti TSV:n ja VERA:n kerrotut CFI -arvot varmuudella jaettuna antoivat tulokset, joissa kunnossapitoprosessi ei ollut selvä kaikille osapuolille (17.). Tämän vuoksi kaaviot on tehty ja CFI -tulosten muutoksia kuvataan kaavioissa lisäyksinä nykytilanteeseen. Vuoden alkuun haluttiin yhteiset palaverit vuoden tulevista töistä ja edellisen vuoden tekemättömistä töistä (8.). Tämä koskee yleisesti koko kunnossapitoa. Maximon Aloitussivulle voidaan muodostaa päivittyvä taulukko sen hetkisistä työtilausmääristä sähköasemittain (29.). Tämä haluttiin kyselyn perusteella nopeasti. Taulukko voidaan muodostaa työtilausten tilanteesta esimerkiksi Työryhmittäin (kuinka monta urakoitsijaa tai henkilöä tekee työtilauksia sähköasemilla), Työtiloittain (kuinka monta työtilausta on eri työtiloissa), Työtyypeittäin (kuinka monta työtilauksista on vikakorjauksia, päätyötilauksia tai alityötilauksia) tai Työkuvauksittain (minkä tyyppisiä työtilauksia on käynnissä ja kuinka monta). TSV:n CFI -kyselyn Vapaa sana -osiossa toivottiin myös parannusta kyseiseen asiaan, seuraavaan Maximo -versioon rakennetaan tämä toiminto.

94 87 Kuva 62. Työtilausten kuvaukset (vasen ylänurkka), Työtyypit (vasen alanurkka), Työtilausten tilat (oikea ylänurkka) ja Työryhmät (oikea alanurkka) on mahdollista nähdä Aloitussivulta. Maximo -käyttäjien järjestelmäharjoittelun lisääminen Testipuolella (39.) nähtiin kriittiseksi tekijäksi. Yleisesti voidaan todeta että jos käyttäjät löytävät järjestelmästä sen minkä tarvitsevat ja osaavat toimia omassa roolissaan Maximon suhteen, säästetään monessa prosessin vaiheessa aikaa jatkossa, ja tätä kautta omat näkemykset järjestelmästä ovat sen kehityksen kannalta tärkeitä. Tällä viittaan mahdolliseen uuteen CFI -kyselyyn prosessin kehittämiseksi jatkossa. Testi-Maximon harjoittelu auttaisi myös ymmärtämään järjestelmän osuutta prosessissa (17.) kun nimikkeet tulisivat tutummiksi. Tässä kohdassa voidaan myös huomioida VERA -ryhmän tuloksista kriittinen tekijä 42. Maximon nopeuttaminen (hitaus nettiyhteydessä). Tekemällä investointeja tai muutoksia palvelimelle, pitäisi myös järjestelmän nopeuden kasvaa. Nämä molemmat tekijät (39. ja 42.) nopeuttavat Maximon osuuteen kuluvaa aikaa. Suunnitteluvaiheessa on mahdollista huomioida kunnossapitohuoltojen yhteisaikaistaminen, jolla voitaisiin saada enemmän laitteita mukaan samaan huoltoon (32.). Ja suunnitteluvaiheessa on myös tarkastettava vanhojen palautteita ja pyrkiä

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille

OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille OULUSTA KAIVOSALAN YRITYSKESKITTYMÄ - tulosseminaari toimijoille 27.2.2014/BMS/J Kari 1 Liikevaihto 2012 53,3 m Omistussuhteet: Metsä Fibre 50,1% Industria 49,9% Käynnissäpitoyksiköt Kemi Äänekoski Joutseno

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset

Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset. Ennakkohuolto ja vikakorjaukset, LVI-suunnittelu Huoltosopimukset UPM KOFF Kokonaiskunnossapito Prosessikunnossapito ja huoltosopimukset Ulkoistukset Kenttähuolto ja Projektit Sähkö- ja automaatio kunnossapitopalvelut Mekaaninen kunnossapito, modernisoinnit, prosessimuutokset

Lisätiedot

KUNNOSSAPIDON TUNNUSLUVUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA

KUNNOSSAPIDON TUNNUSLUVUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone Riikka Korhonen KUNNOSSAPIDON TUNNUSLUVUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA Työn tarkastajat: Professori Juha Varis DI Mari Heinonen TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry

TIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela

PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta. Kari Kuusela PAS 55 sertifioitu omaisuuden hallinta 2 Sertifioitu omaisuuden hallinta PAS55 taustat Hyötyjä sertifiointiprosessista Auditointihavaintoja 3 PAS 55 (Publicly Available Spesification) - Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus

Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa. Huolenpitosopimus Huollettu varavoimakone turvaa sähkönsaannin jakelukatkon sattuessa Huolenpitosopimus Varmista varavoimakoneen luotettavuus huolenpitosopimuksella Luotettavuuden ylläpitämiseksi tulee varavoimakonetta

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014

TALOYHTIÖLLE STRATEGIA. Tero Heikkilä 30.1.2014 TALOYHTIÖLLE STRATEGIA Tero Heikkilä 30.1.2014 Isännöintiliiton tavoitteena on isännöinnin tunnettuuden ja arvostuksen parantaminen. TALOYHTIÖLLE STRATEGIA MIKSI? FAKTA: ASUKKAILLA HUOMATTAVAN KRIITTINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Terveellinen työ yhteinen etu! Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2010-2011 Kunnossapitotöiden turvallisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen /

Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen / Jatkuva parantaminen Case: Alkon laboratorio Pekka Lehtonen Akkreditointi vuodesta 1993 Väkiviinan ja alkoholia sisältävien juomien ja teknokemiallisten tuotteiden kemiallinen testaus 34 akkreditoitua

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä

Brändin arvonmääritys ISO 10668. Sisältö ja hyödyt käytännössä Brändin arvonmääritys ISO 10668 Sisältö ja hyödyt käytännössä ISO 10668 taustaa Standardin nimi: Brändin arvonmääritys. Vaatimukset brändin taloudellisen arvon määrittämiseen Vahvistettu 20.9.2010 SFS:n

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Lupa toimia eri tavalla. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Lupa toimia eri tavalla. Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Lupa toimia eri tavalla 1.11.2011 Hub Logistics Sanomatalo 1.11.2011 Hub Logistics Sanomatalo Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti 1)Teemmekö oikeita asioita? 2)Teemmekö riittävän eri lailla oikeita

Lisätiedot

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi

Toyota Material Handling. Työturvallisuus. www.toyota-forklifts.fi Toyota Material Handling Työturvallisuus www.toyota-forklifts.fi Trukkien turvallisuus -Ei mikään pieni asia Yrityksen vastuu trukkien työturvallisuudesta: Suomessa on aktiivikäytössä noin 30 000 trukkia.

Lisätiedot

Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia

Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Työturvallisuustapaaminen - aiheena kunnossapidon turvallisuusjohtaminen 27.1.2011, Finlandia talo, Helsinki

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Lämpökuvaus nopea ja varma tarkastusmenetelmä

Lämpökuvaus nopea ja varma tarkastusmenetelmä Lämpökuvaus nopea ja varma tarkastusmenetelmä SERTIFIOINNIT VTT-C-2326-25-07 ITC-2007FI21N001 Lämpökuvaus Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton, nopea ja tarkka laadun- sekä kunnonarviointimenetelmä. Teollisuuden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy

Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa. Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimoinnin mahdollisuudet tilaus- ja toimitusketjujen hallinnassa Helsinki, 9.4.2013 Olli Bräysy Optimointi käsitteenä Optimoinnilla viitataan parhaimman mahdollisen ratkaisun etsimiseen annettujen kriteerien

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014

RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 RIKKIHEKSAFLUORIDIN (SF6) KÄYTTÖ SÄHKÖNJAKELULAITTEISSA yhteenveto verkonhaltijoille tehdystä kyselystä, tilastovuosi 2014 Sähköverkonhaltijoille (jakelu-, alue- ja kantaverkko) lähetettiin keväällä 2015

Lisätiedot

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä Mitä laatu on Deming (1940): asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttämistä laadun avulla Edwards (1968): kykyä tyydyttää asiakkaan tarpeet Akyama (1991): se, mikä toteuttaa ostajan tarpeet Mikel

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ikäjohtamisen parhaat käytännöt käyttöön Marjo Wallin, ft, TtT Erikoistutkija 2.4.2012 Ikäjohtaminen Ikäjohtaminen on töiden organisointia ja johtamista ihmisen elämänkulun ja voimavarojen

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa

Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa Tuotannon jatkuva optimointi muutostilanteissa 19.4.2012 Henri Tokola Henri Tokola Esityksen pitäjä 2009 Tohtorikoulutettava Aalto-yliopisto koneenrakennustekniikka Tutkimusaihe: Online-optimointi ja tuotannonohjaus

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

CASE: UPM Wood Oy, Suomi

CASE: UPM Wood Oy, Suomi CASE: UPM Wood Oy, Suomi Tuotannon OEE tehokkuudenseurantajärjestelmä yhdelletoista vaneritehtaalle. Asiakas UPM Wood Oy valmistaa vaneria Suomessa yhdellätoista tehtaalla. Yhtiö on Suomen ja Euroopan

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Pori Energian tarjoamat kunnossapitopalvelun tuotteet. Kunnossapitoinsinööri Miikka Olin Pori Energia Oy

Pori Energian tarjoamat kunnossapitopalvelun tuotteet. Kunnossapitoinsinööri Miikka Olin Pori Energia Oy Pori Energian tarjoamat kunnossapitopalvelun tuotteet Kunnossapitoinsinööri Miikka Olin Kunnossapitopalvelusopimus - Kunnossapitosopimus on yleissopimus, jonka mukaisin ehdoin toimittaja sitoutuu tilaajan

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312)

1. KYSYMYS. Mallivastaus (1. kysymys, s. 312) Liiketaloustieteen valintakoekysymykset 2015, HY/maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (teoksesta Viitala Riitta ja Jylhä Eila: Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän liiketoiminnan perusta, 2013). 1. KYSYMYS

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään

Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Botnia Mill Service Laitostietojen siirto SAP-järjestelmään Pasi Seppänen 21.4.2016 Seuraavilla sivuilla on käyty lävitse tyypillisiä tilanteita ja huomioitavia asioita, joita tulee esiin investointihankkeissa.

Lisätiedot

Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa

Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Tuotteiden elinkaaritiedon hallinta - käytäntöjä ja haasteita yritysverkostoissa Timo Ala-Risku BIT Tutkimuskeskus EloCore ajankohtaisseminaari III Espoo, 5.10.2005 Tuotteiden elinkaaritieto mikä siinä

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti

LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti TAPAHTUMAT POIKKEAMAT REKLAMAATIOT LmQ ohjelmisto kattavaa tapahtumanhallintaa helposti Log Master Oy 2007-2010 LmQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN / johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen on nopeaa

Lisätiedot

Tilaajan kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin. Heikki Ikonen 21.01.2014

Tilaajan kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin. Heikki Ikonen 21.01.2014 Tilaajan kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin Heikki Ikonen 21.01.2014 Selvitystyön tavoite ja rakenne Työn tavoitteet: Parantaa tilaajan tietoutta uusien kalustovaatimusten

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta

Lisätiedot

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi

Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Kehitä. varastosi toimintaa. Fimatic varastoratkaisulla. Varaston tehokkuutta voidaan lisätä vaiheittain Fimatic varastoratkaisulla: 5.

Kehitä. varastosi toimintaa. Fimatic varastoratkaisulla. Varaston tehokkuutta voidaan lisätä vaiheittain Fimatic varastoratkaisulla: 5. VARASTORATKAISU Kehitä varastosi toimintaa Fimatic varastoratkaisulla Onko varastosi tehokkuudessa parantamisen tarvetta? Onko varastosaldosi ajan tasalla ja oikein? Aiheuttaako varastosi inventaario harmaita

Lisätiedot