PARIKKALAN KUNTA. Vuonna 2012 kunnostettu Parikkalan rautatieasema TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PARIKKALAN KUNTA Vuonna 2012 kunnostettu Parikkalan rautatieasema TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Taloussuunnitelma Kunnan kehitysvisio 2015 Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta Kunnan kehitysvisio 2015 jatkuu vilkas, eloisa, palveleva joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva

3 Taloussuunnitelma Sisällys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 4 KUNNAN ALUE... 6 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT... 6 STRATEGINEN SUUNNITELMA LAUTAKUNTIEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET KONSERNI KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTO SIVISTYSTOIMI TEKNINEN TOIMI KÄYTTÖTALOUDEN YHDISTELMÄ KÄYTTÖTALOUSOSAN PERUSTELUT TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT LASKENNALLISESTI ERIYTETYN VESIHUOLLON TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT RAHOITUSOSA RAHOITUSOSAN PERUSTELUT HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVIORAKENNE... 69

4 Taloussuunnitelma Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa, kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta tälle ja ensi vuodelle on prosentin luokkaa. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana kasvuna. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamisopimuksen mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntien menot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta hieman hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuisi edelleen ja on arviolta 2,3 prosenttiin.

5 Taloussuunnitelma Kuntien verotulot vuosina Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät parisen prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi tälle vuodelle 0,09 prosenttiyksikköä ja on 19,25. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista, joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna sovellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päättämättä. Yritystoiminnan tukemiseksi esitetään erilaisia verokannusteita vuoden 2013 alusta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat jako-osuuteen. Muutoksilla ei ole periaatteessa vaikutusta kuntien tilityksiin, koska väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vuonna 2012 noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Tänä vuonna kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat tämän hetkisen arvion mukaan 4,1 prosenttia.

6 Taloussuunnitelma Toimintaympäristö Kunnan alue Parikkalan kunta sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa. Maantieteellisesti kunta rajoittuu Ruokolahden ja Rautjärven kuntiin sekä Savonlinnan (Punkaharju) ja Kiteen (Kesälahti) kaupunkiin. Kunnalla on 65,1 km yhteistä rajaa Venäjän federaation kanssa. Parikkalan kokonaispinta-ala on 760,9 km 2, josta vesistöä 167,7 km 2 eli 22 %. Taajama-aste on 45,8 %. Kunnan halki kulkee Helsinki - Joensuu rautatie ja Helsinki - Joensuu valtatie nro 6, jotka molemmat haarautuvat Parikkalasta myös Savonlinnan suuntaan; valtatie 14 ja ns. Savonlinnan rata. Ohjelmansa mukaisesti hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kunnilta pyydettyyn lausuntoon Parikkalan kunnanvaltuusto on ilmoittanut jatkavansa itsenäisenä eteläkarjalaisena kuntana. Uudistus etenee niin, että kunnilta pyydetään uudet lausunnot alkuvuodesta Mahdolliset yhdistymiset on tarkoitus tulla voimaan Väestö ja työpaikat Parikkalan kunnan väestön ikärakenne vuonna 2011 on seuraava:

7 Taloussuunnitelma Kunnan toimenpiteet ja palvelut kohdistuvat pääosin kunnan omaan väestöön. Suunnittelussa on sen takia erityisen tärkeää tietää, minkälaista väestöpohjaa varten kunta aikoo tulevat palvelunsa ja toimintonsa tuottaa. Parikkalan kunnan väkiluku syyskuun 2012 tilaston mukaan on Vuodenvaihteen virallinen asukasluku oli Ennusteen mukaan Parikkalan kunnan väkiluku alenee luonnollisen väestömuutoksen seurauksena vuosittain noin 60 hengellä, mutta todellisuudessa enemmänkin. Parikkalan muuttoliikenne on suunnilleen ollut tasapainossa, mutta viimeisimpien kuukausien aikana sekin on kääntynyt negatiiviseksi. Ikärakenteesta johtuen vuosittainen kuolleiden ja syntyneiden välisen epäsuhteen johdosta väestömäärä vääjäämättä vähenee. Työpaikat on pystyttävä säilyttämään ja uusia luomaan, mikäli väkilukutavoitteisiin aiotaan päästä. Työpaikat : Maa- ja metsätalous 23,4 %, jalostus 17,2 %, palvelut 58,0 %, muut 1,3 % Parikkalan työttömyysaste on vuoden 2012 aikana vaihdellut tammikuun 13,2 prosenttiyksikön ja elokuun 10,0 prosenttiyksikön välillä. Keskiarvo on 11,3 %, joka on hiukan pienempi kuin Etelä-Karjalan maakunnan ja Ely-keskuksen työttömyysprosentit. Tämän hetkiset talousennusteet antavat odottaa työttömyysasteen kääntyvän nousuun loppuvuotta kohden ja edelleen ensi vuonna. Korkeahko työttömyys yhdessä väkiluvun alenemisen kanssa pitää verotulojen kehityksen hitaana. Tästä johtuen toimintamenot eivät Parikkalassa suunnittelukaudella voi juurikaan kasvaa. Työvoimaan kuului Parikkalassa vuoden 2012 alussa henkeä, näin ollen työvoiman ulkopuolella oli 58 % väestöstä. Valtakunnallisesti varsin suuri luku selittyy kunnan ikärakenteella, eläkeläisten osuus väestöstä on melkein kolmannes. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15 ja yli 65 vuotiaiden suhde vuotiaisiin. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa lukua, kuinka monta työllistä on kohti työvoiman ulkopuolella olevia.

8 Taloussuunnitelma Taloudelliset lähtökohdat Viime vuosien runsaista investoinneista johtuen poistot ovat korkealla tasolla ja pysyvät siellä pitkään. Alhaisesta tulotasosta huolimatta kunnalla on toistaiseksi vahvuutena ollut kaksi asiaa; alhainen veroprosentti ja alhainen velkamäärä. Tuloveroprosentti 18,5 samoin kuin vuoden 2011 tilinpäätöksessä oleva 253 euroa / asukas - velkamäärä ovat valtakunnan alhaisimpia. Lisäksi kunnalla on myös kaikki muutkin talouden tunnusluvut Suomen kuntien keskiarvoa paremmat. Meno- ja tulokehityksen epäsuhdan takia kunnanvaltuusto on päättänyt nostaa tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Näin ollen vuoden 2013 alusta lukien tuloveroprosentti on 19,50. Verotulot Vuodelle 2013 on ansiotulojen verotukseen tulossa useita muutoksia, jotka alentavat kuntien veron tuottoa. Hallitus on kuitenkin esittänyt, että ne kompensoidaan kunnille valtionosuuden lisäyksenä. Lokakuussa 2012 julkaistun verokehysennusteen mukaan Parikkalassa vuoden 2013 verotulot jäisivät alle tämän vuoden tason ilman tuloveroprosentin korotusta. Yhden prosenttiyksikön korotus tuo reilut euroa. Viimeaikaisten tilitysten mukaan tämän vuoden verokehitys tulee olemaan kuitenkin jonkun verran ennakoitua suurempi tuloverojen osalta, johtuen lähinnä palkkojen ja etuuksien noususta, sitä vastoin yhteisöverot ovat huomattavasti ennakoitua pienemmät. Maan hallitus on laskenut arviota verotuloista 660 milj. euroa ja yhteisöveron arviota 220 milj. euroa, joka vaikuttaa suoraa kunnille tilitettäviin summiin. Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmällä varmistetaan kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuus tasaisesti koko maassa. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2010 lähtien, ns. yhden putken malli; sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet on yhdistetty ja järjestelmää hallinnoi valtionvarainministeriö. Opetustoimessa on käytössä kotikuntakorvaukset, jotka ovat sekä menoina että tuloina käyttötalouspuolella, ne eivät ole valtionosuutta, vaikka ne lasketaan, maksetaan ja peritään yhdessä muiden valtionosuuksien kanssa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2013 hallitusohjelman jo vuonna 2012 toteuttamat linjaukset; 631 milj. euron leikkaus ja kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta sekä vuonna 2013 lisäleikkauksena 125 milj.euroa eli 23 /asukas. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotukset jäädytetään vuoden 2013 osalta. Ensi vuonna voimaan tulevan vanhuspalvelulain myötä kunnille aiheutuvista kustannuksista valtio korvaa 54,3 %, joka korottaa valtionosuusprosenttia 0,05 % yksikköä. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Uusi valtionosuusjärjestelmä on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.

9 Taloussuunnitelma Näiden kaikkien muutosten jälkeen Parikkalan kunnan valtionosuudet nousevat kuluvasta vuodesta lähes 3 %, johtuen väestön ikääntymisestä ja työttömyystilanteesta, arvio 16,1 milj. euroa. Kotikuntakorvauksia arvioidaan maksettavan reilut euroa ja vastaavasti kotikuntakorvauksia saadaan euroa. Verorahoitus eli vetotulot ja valtionosuudet kattavat kunnan budjetista 73 %. Lopulliset valtionosuuspäätökset tulevat vuodenvaihteessa valtion talousarvion hyväksymien jälkeen. Rahoitustuotot ja -kulut Suunnitelmakauden korkotulot- ja menot ovat vuosittain suunnilleen samaa suuruusluokkaa, euroa. Muut rahoitustuotot, joissa osa on sisäistä tuloa ja menoa, ovat reilut euroa positiiviset. Investointien takia jatkossa joudutaan varautumaan korkomenojen kasvuun. Toimintatuotot ja kulut Vuoden 2013 talousarvion toimintatuotot ovat 4,3 % suuremmat kuin vuonna 2012 eli 12,7 milj. euroa ja vastaavasti kulut 1,4 % edellisvuotta suuremmat eli 43,1 milj. euroa. Talouteen vaikuttavia oleellisia muutoksia / asioita Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Kunnan budjetoiduista menoista lähes puolet eli noin 20,8 milj.euroa menee Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksotelle, jolle on siirretty sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisvastuu. Kunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää se, miten Eksotessa palvelut ja talous hoidetaan. Taloudenhoidon kannalta tämä merkitsee sitä, että Eksoten ja kunnan välisissä palvelusopimuksissa neuvotellaan noin puolesta kunnan budjetista. Vuonna 2013 on syytä olettaa, että Eksoten toiminta vakiintuu niin palvelujen tuottamisen kuin talouden osalta. Talouden kannalta on tärkeää, että kunnat saavat jatkossa tarvittavat raportit käytöstä ja kustannusten jaosta ajallaan. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikön laajentuminen Parikkalan lomituspalveluyksikkö jatkaa vuonna 2011 laajentuneena yksikkönä. Parikkalan yksikkö käsittää Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Enonkosken kuntien sekä Imatran ja Savonlinnan (osa) kaupungit. Yksikön vahvuus on noin 70 henkeä ja yli 400 tilaa. Kuntien maaseutuhallinnon uudistus 2013 Lakiuudistuksen myötä maaseutuhallinnossa siirrytään nykyistä suurempiin noin 800 maatilasta muodostuviin ja kuntarajat ylittäviin yhteistoiminta-alueisiin. Lisäksi uudistuksen jälkeen maaseutuhallinnon tehtäviä tekee yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa yksikköä. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että Parikkala liittyy osaksi maakunnallista maaseutuhallinnon yhteistoiminta-aluetta, jonka isäntäkuntana on Lappeenranta.

10 Taloussuunnitelma Strateginen suunnitelma Kunnanvaltuusto on tarkistanut vuonna 2009 hyväksymäänsä Parikkalan kunnan kuntastrategiaa vuosille : Kunnan kehitysvisio 2015 Kunnan päästrategia Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta - vilkas, eloisa, palveleva - joustava ja uudistuskykyinen - kansainväliset kuntalaiset ja yritykset - useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen toimimme ennakkoluulottomasti ja uusia avauksia tehden panostamme bioenergiaan ja uusiutuviin energioihin sekä hyödynnämme niiden mahdollisuudet laaja-alaisesti kehitämme olemassa olevaa yritystoimintaa (maatalous, jalostus, palvelut, erikoistuminen) Logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen panostamme rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja käynnistämme sekä osallistumme sitä edistäviin kehityshankkeisiin, haemme Rikkautta rajasta varaudumme logistisen aseman vaatimiin maanhankintoihin Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus huolehdimme tarkoituksenmukaisesta ja yhteistyökykyisestä edunvalvonnasta järjestämme julkiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti joko omana toimintana tai palvelusopimuksin edistämme yksityisten palvelujen kehittämistä maankäytön suunnittelulla ja infrastruktuurin kehittämisellä Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia Virkistys- ja liikuntapaikkojen kehittäminen Pidämme taloutemme tasapainossa kilpailukykyisellä verotuksella Tuloveroprosentti alle maan keskiarvon Muita huomioon otettavia suunnitelmia Yritysvaikutusten arviointi Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi täydentää hyvää yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tavoitteena tulee olla laadukkaampi päätöksenteko, joka perustuu johdonmukaiseen, läpinäkyvään, tasapuoliseen ja perusteltuun valmisteluun. Yritysvaikutusarvioinnin avulla toimintaympäristöä voidaan kehittää yritysystävällisemmäksi.

11 Taloussuunnitelma Yritysvaikutusten arviointi ja sen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Valmisteluohje, sen säännöllinen seuranta ja käytännön kokemuksen kautta tulevat ohjeistuksen tarpeelliset muutokset juurruttavat yritysvaikutusarvioinnin luontevaksi osaksi kunnan päätösten valmistelua ja päätöksentekoa. Yritysvaikutusten arvioinnin perustana on kyse merkittävästä suorasta yritysvaikutuksesta, merkittävästä epäsuorasta yritysvaikutuksesta, vähäisestä suorasta vaikutuksesta ja vähäisestä epäsuorasta yritysvaikutuksesta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt, että seuraavan talousarvion laadinnasta lähtien otetaan käyttöön em. ohjeistus. EVA- ja IVA-arvioinnit päätöksenteossa Ennakkoarviointimenetelmä EVA ja ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA huomioidaan valmistelussa ja päätöksenteossa terveydenhuoltolain 11 :n mukaisesti. Tärkeitä hyvinvointia ja terveyttä koskevia päätöksiä tehdään mm. kaavoituksessa, rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, liikennesuunnittelussa, koulutuksessa, työpolitiikassa ja ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toteutus edellyttää kunnissa poikkihallinnollista yhteistyötä tavoitteiden toteuttamiseksi. Lautakuntien painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet Konserni Lautakunnat laativat taloussuunnittelun yhteydessä kuntastrategioista johdetut omat painopistealueet ja toiminnalliset tavoitteet, jotka konkretisoivat kunnan strategiaa kunkin toimialan toiminnan näkökulmasta. Toimialojen kautta kunnan strategia viedään käytäntöön eli sinne missä kunta kohtaa asiakkaansa (kuntalaiset). Toimialastrategiassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä kunnan strategia tarkoittaa toimialan kannalta? Mitkä ovat toimialan tarkennettu visio, päämäärät ja strategiat? Mitkä ovat toimenpiteet, joihin lautakunnassa ryhdytään strategian toteuttamiseksi? Miten varmistetaan henkilöstön osallistuminen strategian toimeenpanoon siten, että se etenee palvelutoiminnan tasolle? Toimialastrategiat ovat kunkin toimialan suunnitelman tekstiosan alussa. Parikkalan kunta tuottaa palvelut sosiaali- ja terveydenhuoltoa lukuunottamatta pääsääntöisesti oman organisaationsa toimesta. Ulkopuolisiin organisaatioihin turvaudutaan silloin, kun kunnan oma organisaatio on palvelun järjestämiseen liian pieni tai kun muussa organisaatiossa tuottamisesta saadaan selvää taloudellista tai jakelullista etua asiakkaille.

12 Taloussuunnitelma Parikkalan kuntakonserni muodostuu seuraavista yhteisöistä: Tytäryhteisöt Kunnan omistusosuus% Asunto Oy Kaivoniemi, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Kaivotienvatro, Akonpohja 100,00 Asunto Oy Tarnalan kylätalo, Tarnala 100,00 Asunto Oy Vatrinne, Akonpohja 92,90 Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy 60,00 Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy 55,48 Osakkuusyhteisöt Kunnan omistusosuus% Asunto Oy Hoviselkä, Niukkala 49,52 Kiinteistö Oy Pohjanlämpö, Parikkala 46,60 Asunto Oy Parikkalan Rinnetalo, Akonpohja 44,83 Asunto Oy Saaren Tulppaanipelto, Akonpohja 44,51 Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne, Akonpohja 39,08 Asunto Oy Purokujansato, Särkisalmi 36,00 Asunto Oy Niukkalanhovi, Niukkala 24,19 Asunto Oy Saarenkeskus, Akonpohja 20,51 Kuntayhtymät Kunnan osuus% Etelä-Karjalan liitto 4,53 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 4,21 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2,46 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 1,40 Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 0,62 Konsernia johdetaan ja valvotaan kunnanvaltuuston antaman konserniohjeen mukaisesti. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osakassopimuksen ja päättänyt, että Parikkalan kunta pysyy Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:n enemmistöosakkaana vuoden 2012 loppuun. Kunnanvaltuusto on päättänyt pidentää em. aikaa saakka. Konsernin tulostavoitteet: Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö toimii kannattavasti. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunta tarjoaa myyntiin omistamiensa asunto-osakeyhtiöiden huoneistoja niiden vapauduttua vuokralaisista.

13 Taloussuunnitelma Käyttötalousosa

14 Taloussuunnitelma Hallinto Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen Parikkalassa. Nykytilan kuvaus Vaalien toteuttamisen käytännön järjestelyt hoitaa kunnanvaltuuston valitsema keskusvaalilautakunta sekä kunnanhallituksen kutakin vaalia erikseen valitsemat vaalilautakunnat ja laitos- ja kotiäänestystä varten valittu vaalitoimikunta yhdessä keskusvaalilautakunnan nimeämien vaalitoimitsijoiden kanssa. Vaalilain edellyttämät kunnan tehtävät. Toiminnalliset muutokset Hallitusohjelman mukaisesti vaalipiirijakouudistus on vireillä. Hallitus on antanut esitysluonnoksen, jonka mukaan vaalipiirijakoa muutettaisiin siten, että Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit yhdistettäisiin uudeksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettäisiin uudeksi Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Uudistettu vaalipiirijako on tarkoitus ottaa käyttöön ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa Vaalilain 82 :n mukaisen vaalisalaisuuden turvaamiseksi pienillä äänestysalueilla, jouduttaneen jossain vaiheessa Saaren ja Uukuniemen äänestysalueet yhdistämään. Äänestysalueet ja varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikat: 001 Kangaskylä - Harjulinna 002 Särkisalmi Nuorisoseurantatalo Kisapirtti 003 Saari - Kirjasto 004 Uukuniemi Kirjasto Ennakko- ja laitosäänestyspaikat kunnanhallitus päättää kustakin vaalista erikseen. Kotiäänestys suoritetaan siihen erikseen ilmoittautuneiden henkilöiden osalta.

15 Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Vuonna 2013 ei ole tiedossa valtiollisia tai kunnallisia vaaleja. Vuonna 2014 suoritetaan europarlamenttivaalit kaikissa EU:n jäsenvaltioissa kesäkuussa. Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit huhtikuussa. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Vaalien suorittaminen tehokkaasti, täsmällisesti ja virheettömästi ei valituksia vaalien tulos valtakunnan tietojärjestelmään kello mennessä Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Äänioikeutettuja Äänestäjiä Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelma Nykytilan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle sen päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat, kuten tilintarkastajan valinnan, tilintarkastuskertomuksen käsittelyn, kannanoton tilinpäätöksen hyväksyttävyyteen ja vastuuvapauden epäämiseen tai myöntämiseen. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain arviointikertomuksen, joka käsitellään valtuustossa kesäkuussa. Arviointikertomuksessa arvioidaan kunnan tilinpäätöstä sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toiminnalliset muutokset Tulevalle valtuustokaudella aloittaa uusi tarkastuslautakunta sekä valitaan uusi tilintarkastaja. Toiminnan painopistealueet Tarkastuslautakunta laatii toimikaudelleen suunnitelman jossa tulee läpikäytyä kunnan merkittävimmät toimialueet. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Arviointikertomuksen laatiminen määräaikaan kokoukset, tutustumiset, mennessä työpalaverit

16 Taloussuunnitelma Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Kokoukset Tilintarkastajan tarkastuspäivät Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, joka valitaan kunnallisvaaleissa vaalivuotta seuraavaksi neljäksi kalenterivuodeksi. Kunnallisvaalit on toimitettu lokakuussa 2012 toimikaudeksi Valtuutettuja on 27. Nykytilan kuvaus Valtuuston tehtäväalueita ovat kunnan toiminta-ajatus ja strategiat, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Toiminnalliset muutokset Kunnallisvaaleissa valittu uusi valtuusto aloittaa työskentelynsä tammikuussa Toiminnan painopistealueet Valtuuston asemaa kunnan ylimpänä päätöksentekijänä vahvistetaan edelleen johtamisjärjestelmää uudistamalla. Uusi valtuusto hyväksyy poliittista johtamista säätelevän valtuustosopimuksen ja koko valtuustokauden kattavan kuntastrategian. Valtuusto päättää myös uudesta kuntarakenteesta / kuntajakoselvitysalueesta. Papinniemen alueen tuleva käyttö määritellään kuntastrategian laatimisen yhteydessä. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Valtuustosopimus päätös mennessä Kuntastrategia päätös mennessä Kuntarakenne / kuntajakoselvitys päätös mennessä Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

17 Taloussuunnitelma Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Menot, euroa/asukas 3,55 3,44 4,46 4,35 4,39 Kunnanhallitus Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta ja valtuuston päätösten täytäntöönpanosta, käyttää kunnan puhevaltaa ja valvoo kunnan etua. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä. Nykytilan kuvaus Kunnanhallituksen tehtäväalueet ovat kuntakonsernin toiminnan ja talouden hallinta, kunnan kehittäminen ja yritystoiminnan edistäminen, palvelurakenteen ja tuotannon ohjaus sekä kuntien välisen yhteistyön johtaminen. Toiminnalliset muutokset Uuden valtuustokauden toimielimet aloittavat toimintansa 2013 Toiminnan painopistealueet Kunnanhallitus linjaa tärkeimmät tavoitteet hallitusohjelmassa. Suunnitelmakaudella jatketaan kunnan organisaation virtaviivaistamista. Elinkeinopalvelujen ja kaikkien tukipalvelujen tulevaisuuden järjestämistapa ratkaistaan suunnitelmakauden loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen siirryttyä oman organisaation ulkopuolelle painottuvat kunnanhallituksen toiminnassa entistä enemmän vaikuttaminen, edunvalvontatyö ja sopimusohjaus. Parikkalan rajanylityspaikan muuttumisen kansainväliseksi vuoteen 2017 mennessä odotetaan tuovan kuntaan kerrannaisvaikutuksineen runsaasti uusia työpaikkoja, mikä heijastuu monin tavoin myös kunnallisiin palveluihin. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Valtuustokauden kattava hallitusohjelma päätös mennessä Kansainvälistä rajanylityspaikkaa tukeva maankäytön suunnittelu ja maanhankinta osayleiskaavatyön edistyminen, kunnan hankkimat osayleiskaava, strategisesti tärkeät maa-alueet Edellytysten luominen Koirniemen alueen kehittämiselle maa-alueet ha vaihekaavoituksen ja osayleiskaavoituksen edistyminen kunnalla kh:n hyväksymä kehittämissuunnitelma, osayleiskaavaluonnos Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

18 Taloussuunnitelma Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Menot, euroa/asukas 29,53 27,58 32,20 32,60 32,90 Keskushallinto Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Keskushallinto tuottaa pääasiassa sisäisiä tukipalveluja muille hallintokunnille laadukkaasti, taloudellisesti ja tehokkaasti sekä harjoittaa tasapuolista ja oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa. Nykytilan kuvaus Hallintotehtävien ja palvelujen hoitaminen; talous- ja henkilöstöhallinto, arkisto, vaihde ja atk-palvelut. Kunnanvaltuuston- ja hallituksen päätettävien asioiden käsittely valmistelusta täytäntöönpanoon. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen. Toiminnalliset muutokset Henkilöstöjaosto Dynasty -asiakirjanhallintajärjestelmän käyttöönotto muiden seutukunnan kuntien kanssa. Toiminnan painopistealueet Jatketaan vuonna 2012 aloitettua hallinnon uudistusta, jonka tavoitteena on sisäisen palveluyksikön perustaminen hallintoon ja joka sisältää nykyisin keskitetysti hoidettavien asioiden lisäksi myös kaikkien hallintokuntien laskutuksen ja perinnän sekä toimistotehtävät. Yksikkö laskuttaa palvelut muilta hallintokunnilta. IT-palvelujen hoidon muutosprosessin loppuunvienti Uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen Toimitilaratkaisujen jatkaminen Työhyvinvointi Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Työssä jaksamisen edistäminen työhyvinvointikysely parempi kuin 2011 tulos Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Menot, euroa/asukas 205,05 175,69 158,68 161,55 163,02 Vakinainen henkilöstö

19 Taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyspalvelut Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntalaisille osana maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä. Nykytilan kuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille (Eksote). Toiminnalliset muutokset Kuntauudistuksella saattaa olla vaikutuksia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin Eksoten tuottavuusohjelma Toiminnan painopistealueet Sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset menot pyritään saamaan lähemmäksi Eksoten jäsenkuntien keskitasoa. Haetaan aktiivisesti työkohteita pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Eksoten toiminnan kehittäminen ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta uusi perussopimus ja palvelusopimus Toimivan sairaalan säilyminen Parikkalassa Parikkalassa edelleen akuuttisairaala / kuntoutussairaala Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Menot euroa / asukas 3 854, , , ,19 Elinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Elinkeinotoimen tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaisesti eri yritystoimialojen kehitystä ja edesauttaa monipuolisen ja kannattavan yritystoiminnan sekä yritysten verkostojen syntymistä ja kehittämistä. Elinkeinotoimen palveluja tarjotaan paikallisesti ja yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden ja kuntien kanssa. Toiminnan tarkoituksena on olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen uusien elinkeinoalojen, yritysten ja työpaikkojen luominen olemassa olevien ja uusien palvelujen, tuotteiden ja verkostojen kehittäminen osaamisen, laadun ja kilpailukyvyn parantaminen

20 Taloussuunnitelma Nykytilan kuvaus Elinkeinotoiminta käsittää seuraavat osa-alueet: elinkeinotoimen hallinnointi, yritysneuvonta ja koulutukset, matkailun kehittäminen ja Papinniemen leirintäalue. Elinkeinojen kehittämiseen kuuluu myös maaseutuelinkeinojen edistäminen, jossa toimielimenä on maaseutuelinkeinolautakunta: vastuualueet ovat maaseutuelinkeinojen kehittäminen, lomituspalvelut Parikkalan paikallisyksikössä ja kylätoiminnan edistäminen. Parikkalan yhteispalvelupisteen toimipisteessä toimivat Lappeenrannan kaupungin alaisuudessa maaseutuelinkeinoviranomaiset. Parikkala on Imatran Seudun kehitysyhtiö Oy:n osakas osakepääomalla. Toiminnalliset muutokset Elinkeinojen kehittämisorganisaatioiden yhteistyö tiivistyy edelleen. Parikkalan yhteispalvelupisteen tulevaisuus on pitkälti riippuvainen te-toimiston tuottamien palvelujen säilymisestä paikkakunnalla. Matkailun ja kaupallisten palvelujen investoinnit vahvistavat Parikkalan seudullista asemaa. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen Parikkalankin ongelma, vaikka työttömyys on keskimääräisellä tasolla Imatran seutukuntaan nähden ja kunnassa on ollut kuitenkin varsin hyvin työpaikkoja avoinna. Toiminnan painopistealueet Kuntien elinkeinopalveluiden, ELY-keskuksen, paikallisen LEADER-toimintaryhmän ja aluekehitysviranomaisten tehtävänä on luoda edellytyksiä elinkeinotoiminnan ja työllisyyden suotuisalle kehitykselle. Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden välillä tuo lisäarvoa erityisesti yrityksille ja yritystoiminnan kehittymiselle: Nykyisten työpaikkojen turvaaminen ja uudet työpaikat eri toimialojen yritystoimintaa kehittämällä (teollisuus, maatilatalous, matkailu, palveluelinkeinot) Venäjän läheisyyden hyödyntäminen vaikuttamalla Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen Monipuolinen ja tehokas hankerahoitusten hyödyntäminen asiakkaiden tarpeiden lähtökohdista Innovatiivinen ja sopimuksellinen toimintatapa Parikkalan kunta osallistuu yritysten investointeihin tukemalla työpaikkojen syntymistä seuraavilla periaatteilla: kiinteistöyhtiön osakepääomaan voidaan osallistua osakkaana, osakkuuden suuruuden arviointi suhteutetaan riskiin, kunnan osallistuminen vaatii kh/kv käsittelyn jätevesi- ja vesiliittymismaksuihin kunta ei osallistu kunta hoitaa normaalit kunnalle kuuluvat tehtävät kuten kaavoitus, kaavatiet, vesija jätevesirakentaminen Punkaharjun bioetanolitehtaan perustamiseen osallistumispäätös on rauennut. Mahdolliseen uuteen hankkeeseen osallistuminen ratkaistaan erikseen. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Yritysten kehittämistarpeisiin vastaaminen asiakaskysely asteikolla 1-5 vähintään 4 Papinniemen kehittäminen kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen

21 Taloussuunnitelma Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Maa- ja metsätilat Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kunta omistaa tulevia maankäyttötarpeita varten maa- ja metsäalueita. Nykytilan kuvaus Metsiä kunnalla on noin ha ja peltoa noin 50 ha. Kunnan omistamat pellot on vuokrattu viljelijöille. Kunta ostaa metsäalan suunnittelu- ja työnjohtopalvelut. Hoitotöiden kustannuksiksi on metsätaloussuunnitelmissa arvioitu euroa vuodessa. Hoitotyöt tehdään pääosin työllisyystöinä. Toiminnalliset muutokset Maa- ja metsätilojen hoito siirtyy tekniseltä toimelta kunnanhallitukselle. Toiminnan painopistealueet Metsätaloussuunnitelmien toteuttaminen Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Tavoitteiden mukaisten hakkuiden suorittaminen päätökset / kauppakirjat kauppa tehty Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Myyty puutavara m Hoitotyöt ha Kehittämisprojektit Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Kehittämistoimintaa toteutetaan kunnan, seutukunnan tai kuntien alueella toimialakohtaisilla tai kansainvälisillä verkostohankkeilla.

22 Taloussuunnitelma Nykytilan kuvaus EU:n ohjelmakaudella on vuoden 2012 lopulla käynnissä kuntakohtaisia tai seudullisia kehittämishankkeita seuraavasti: Äkillinen rakennemuutosohjelma/kolmikannan välivarastointialueen suunnittelu ja toteutus: hallinnointi Parikkalan kunta LEADER: hallinnointi Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Lappeenranta-Imatran kaupunkiyhteistyö: hallinnoija Lappeenrannan kaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa PROHINKU hanke: hallinnointi Suomen Ympäristökeskus, osatoteutus Parikkalan kunta NECL II (North-East Cargo Link): hallinnoija Västernorrlannin lääninhallitus, osatoteuttaja Parikkalan kunta RELA II vapaa-ajan ja virkistyspalveluiden kehittäminen: hallinnointi Etelä- Karjalan virkistysaluesäätiö, osatoteuttaja Parikkalan kunta Toiminnalliset muutokset Kehittämistoiminnan kohdealueet laajenevat maakunnallisiksi, ylimaakunnallisiksi ja kansainvälisiksi. Toimijat ja yhteistyötahot ovat erikokoisia ja usein myös eri toimialojen yrityksiä ja viranomaistahoja. Toiminnan painopistealueet Kunnan elinkeinojen kehittämisen painopiste on Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistymiseen varautuminen edistämällä matkailun, kaupan, logistiikkayritysten kehittämistoimenpiteitä. Koirniemen alueella käynnistetään yksityiskohtaisempi aluevaraussuunnittelu ja panostetaan liiketoimintakonseptin kehittämiseen. Bioenergian kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää, mitä mahdollisuuksia on toteuttaa Parikkalan jätevedenpuhdistamo uudella, innovatiivisella jätevedenpuhdistusmenetelmällä. Lisäksi laaditaan biohiilivoimalan ja biokaasulaitoksen liiketoimintasuunnitelmat. Kunta osallistuu Raivio Ihala (km 14-28) ENPI -rahoitteiseen tiehankkeeseen eurolla (kustannukset kohdistuvat kunnan edustajien kokouskustannuksiin, matkoihin jne). Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Syväoro Raivio ( km 0-14) tiehankkeen kustannusarvio on euroa ja se rahoitetaan Karjalan tasavallan ja EU:n ENPI -rahoitusohjelmasta. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Varautuminen Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistymiseen hankkeen käynnistäminen Rahoituspäätös logistiikan, matkailun, kaupan myönteisiin kehittämistoimenpiteisiin Parikkalan bioenergia hankkeen käynnistäminen Rahoituspäätös vaikuttaminen bioenergian työpaikat Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

23 Taloussuunnitelma Hankekartta Hankkeen nimi Hankkeen rahoittajat ja sisältö hankkeen hallinnoija hankkeen tavoitteet Julkinen rahoitus: EU 50 %, valtio 30 %, kunnat 20 %, yksityisten rahoittajien osuus kokonaisrahoituksesta 35 % Hallinnointi: Etelä-Karjalan Kärki- Leader ry, hallinnon osuus 20 % kokonaisrahoituksesta Tavoitteet: yrittäjyys, viihtyvyys, nuoriso, kansainvälinen yhteistyö Aikataulu Kokonaisbudjetti /vuosi Uudet projektit / vuosi LEADER n /vuosi Lappeenranta- Imatra kaupunkiseudun kuntayhteistyö RELA II Itä-Suomen kalahanke PROHINKU ja HINKUPLUS Parikkalan bioenergiahanke Etelä-Karjalan kunnat 2 / asukas maakunnalliseen yhteistyöhön Hallinnointi: Etelä-Karjalan Liitto Tavoitteet: Etelä-Karjalan kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen Rahoitus: Kaakkois-Suomen ELYkeskus (EU, valtio), kunnat ja yksityiset Hallinnointi: Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Tavoitteet Parikkalassa: Kirjavalan kanava Simpelejärvi -melontareitti Rahoitus: Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Etelä- ja Pohjois-Savon kunnat 100% Hallinnointi: Piällysmies ry Tavoitteet: kalatalousohjelman hallinnointi Rahoitus: Tekes 60%, Suomen ympäristökeskus 27 % ja yritykset 13 % Hallinnointi: Suomen ympäristökeskus Tavoitteet: Parikkalan toteutusosuus sisältää myös kunnan kiinteistöjen energiaselvityksiä yht ( ), johon avustus 50 % Rahoitus: ELY-keskus 90 %, Parikkalan kunta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hallinnointi: Parikkalan kunta Tavoite: biohiililaitoksen ja biokaasulaitoksen investointipäätökset sekä selvitys edistyksellistä tekniikkaa hyödyntävän jätevedenpuhdistamon toteuttamisesta Kunnan osuus / % / 30 % / 4,2 % / 4,3 % /vuosi / vuosi / / vuosi

24 Taloussuunnitelma NECL II Yrittäville -hanke Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen ENPI Raivio Ihala -tiehanke EU/Interreg, valtiot, hankepartnerit Hallinnointi: Västernorrlannin lääninhallitus, Suomessa Keski-Suomen liitto, ELY-keskuksia Tavoitteet: Norja - Ruotsi - Keski- Suomi - Parikkala liikenneyhteyksien ja logististen valmiuksien parantaminen Rahoitus: ELY-keskus 90 %, elinkeinoyhtiöt / kunnat 10 % Hallinnointi: ProAgria Kymenlaakso Maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja Rahoitus: ELY-keskus 80 %, kunta ja yritykset kukin 10 % Tavoite: Parikkala on Saimaa Laatokka kehityskäytävän keskipiste ja vetovoimainen kunta yrityksille ja asukkaille Rahoitus: Kaakkois-Suomen ja Venäjän ENPI CBC ohjelma 90 %, Karjalan tasavalta, liikennevirasto, Parikkalan kunta Tavoite: Raivio Ihala tieosuuden peruskorjaus Parikkalan kunnan rahoitus kohdistuu kunnan edustajien kustannuksiin Parikkalan koko rahoitusosuus / vuosi 2 % kuntien osuudesta / vuosi / vuosi yht / vuosina Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Tilivelvollinen: Elinkeinojohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Toiminnan tarkoituksena on kehittää monipuolisesti kunnan maaseutuelinkeinojen ja Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikköä lautakunnan erikseen hyväksymän strategian mukaisesti. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä kahden kaupungin ja kuuden kunnan alueella. Nykytilan kuvaus Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnon keskus, jossa on monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut. Kunnan alueella on toteutettu ja lähitulevaisuudessa toteutetaan merkittäviä investointeja maatilataloudessa, matkailussa, kaupallisissa palveluissa ja teollisuudessa. Maaseututoimen hallinnon käsittelyn kautta Parikkalaan maksettavien tukien määrä on yli 8 milj. euroa vuodessa. Lomituspalvelujen paikallisyksikön talousarvio on vuosittain noin 4 milj. euroa.

25 Taloussuunnitelma Toiminnalliset muutokset Vuoden 2013 alusta lukien Parikkalan maaseutuelinkeinoviranomaistehtävien hoidosta vastaa sopimuksen mukaan Lappeenrannan kaupunki. Parikkalassa toimipaikkana on edelleen yhteispalvelutoimisto ja sama henkilöstö. Lappeenrannan kaupungin hallinnoima maaseututoimen viranomaistoiminta on eriytetty omaksi kustannuspaikakseen. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen kustannuspaikalle on koottu ne toiminnot, joista kunta edelleen itsenäisesti päättää kuten maaseutuelinkeinojen kehittäminen, kylien toiminnan edistäminen ja kompensaatiomaksut tuotantoeläinten eläinlääkärimaksuista. Toiminnan painopistealueet Maaseutuelinkeinolautakunnan kehittämisstrategian laatiminen ja kehittämisen painopisteiden määrittely. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Kehittämisstrategian laatiminen hyväksytty strategia Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Käsiteltävät lomakkeet Katselmukset Lomituspalvelu Tilivelvollinen: Lomituspalvelupäällikkö Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestäminen ja hallinnointi paikallisyksikön (Enonkoski, Imatra, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rautjärvi, Ruokolahti ja Savonlinna) alueella MELAn kanssa tehdyn toimeksiantosopimuksen mukaisesti. Nykytilan kuvaus Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeus on 26 päivää. Lisäksi maatalousyrittäjillä on oikeus sijaisapuun maatalousyrittäjien lomituspalvelulaissa määrätyin perustein. Maatalousyrittäjien mahdollisuutta maksullisen lomittaja-avun käyttöön edistetään, kuitenkin vaarantamatta vuosiloma- ja sijaisapulomitusten järjestämistä. Lomituspalveluja käyttää Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikössä noin 265 tilaa ja 360 maatalousyrittäjää. Lomituspalveluja tuottaa 65 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa sekä tarvittava määrä määräaikaisia ja tuntipalkkaisia maatalouslomittajia. Paikallisyksikön hallinnossa toimii vastuuhenkilönä lomituspalvelupäällikkö ja lomituspalveluohjaajat.

26 Taloussuunnitelma Toiminnalliset muutokset Maatilojen vähentymisen myötä lomituspalvelujen käyttäjien määrä vähenee edelleen. Toimintaa jatkavien maatilojen työtehtävien vaativuus kasvaa. Sijaisapulomituksen ja maksullisen lomittaja-avun käyttö lisääntyy, jolloin vuosilomien osuus lomitetuista päivistä vähenee. Maatalouslomittajien rekrytointi sopeutetaan lomituspalvelun kysynnän ja henkilöstön eläköitymisen mukaan. Toiminnan painopistealueet Parikkalan paikallisyksikön toiminnan kehittäminen. Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminnan kehittäminen. Henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitäminen täydennyskoulutuksen avulla ja työssä jaksamisen edistäminen. Hallinnon työtehtävien organisoinnin edelleen tehostaminen, henkilöstön sijaisuuksien turvaaminen ja henkilöstömäärän sopeuttaminen vastaamaan työtehtäviä ja hallintomäärärahaa. Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Paikallisyksikön toiminnan laadullinen vuosittain asiakastyytyväisyyskysely lomituspalvelun laadun kehittäminen ja henkilöstökysely paraneminen Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Lomitetut vuosilomapäivät Lomitetut vuosilomapäivät/yrittäjä 25, Vuosiloman käyttäjiä Maatalouslomittajia

27 Taloussuunnitelma Sivistystoimi Strateginen suunnitelma Sivistystoimen hallinnonala luo edellytykset kuntalaisten läpi koko elämän jatkuvalle monipuoliselle oppimiselle, kasvulle ja fyysisen kunnon ylläpitämiselle. Valtuuston asettaman strategisena tavoitteena on perusopetuksen laadun kehittäminen, Parikkalan lukion kilpailukyvyn parantaminen ja lukion päättäneiden opiskelijoiden sijoittuminen korkea-asteen opintoihin yli 50 prosenttisesti. Päivähoitolasten vuorohoidon tarve on lisääntynyt vanhempien työelämän vaatimusten johdosta. Uuden päiväkodin valmistuminen 2013 helpottaa tilannetta myös alle 3- vuotiaiden päivähoidon järjestämisen osalta. Kirjaston ja kansalaisopiston kehittämisen kohteena on asiakaslähtöisyyden parantaminen. Liikuntatoimen strategisena tavoitteena on työikäisten ja erityisliikuntaryhmien toiminnan järjestäminen sekä vähän liikkuvien aktivointi sopivan liikunnan pariin. Kulttuuritoimen strategisena tavoitteena on tuottaa musiikki-, teatteri- ja muita taideesityksiä kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Nuorisotoimi kehittää nuorisopalveluitaan yhteistyöverkostojen vahvistamisella ja hanketyöskentelyllä. Sivistyshallinto Tilivelvollinen: Sivistystoimenjohtaja Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Sivistyshallinnon tehtävä on vastata kunnassa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion, kansalaisopiston, kirjaston ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa tukevasta hallinnosta, suunnittelusta ja kehittämisestä sekä sivistyslautakunnan asioista. Nykytilan kuvaus Sivistystoimen hallinto on Harjulinnassa. Toiminnalliset muutokset Toimistosihteerin esimies on vuoden 2013 alusta hallintojohtaja.

28 Taloussuunnitelma Toiminnan painopistealueet Palvelujen oikea mitoittaminen Seudullinen yhteistyö Sitovat tavoitteet 2013 Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Sivistystoimen henkilöstöstrategia Valmis Talouden tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tunnusluvut Hyödyke ja mittayksikkö Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Menot /asukas 19,93 18,90 20,03 20,17 20,36 Perusopetus Tilivelvollinen: Rehtori Palvelusuunnitelma Toiminnan tarkoitus Toteuttaa perusopetuslain asettamia tavoitteita ja sisältöjä. Nykytilan kuvaus Perusopetusta annetaan Kirjolan koulussa 1 9 luokilla ja Saaren koulussa 0-6 luokilla. Kirjolan koulussa toimii erityisopetuksen tukiluokka. Lukuvuonna oppilaita on syyskuun tilastointipäivänä 1 9 luokilla 360. Saaren koulussa lisäksi 6 esiopetusoppilasta 1. luokan yhteydessä. Toiminnalliset muutokset Särkisalmen koulu lakkasi ja oppilaat ja opettajat siirtyivät Kirjolan kouluun. Kirjolan kouluun valittiin määräaikainen apulaisjohtaja aj Toiminnan painopistealueet Oppilaan tarvitsemaa tukea arvioidaan ja toteutetaan 2011 opetussuunnitelman mukaan. Perusopetuksen laatua tarkkaillaan ja kehitetään Opetusministeriön laatimien laatukriteerien pohjalta. KiVa Koulu -ohjelman (kiusaamisen vastainen ohjelma) toteuttamista jatketaan Kirjolan koulussa. Perusopetus on mukana Imatran seudun Osaava-hankkeessa, joka on opettajien ammatillista täydennyskoulutusta koskeva hanke. Kodin ja koulun tiedonvälityksen kanavana käytetyn Wilma-ohjelman toimintoja kehitetään ja käyttöä monipuolistetaan. Kirjolan koulu on mukana neljän Euroopan maan Comenius-yhteistyöprojektissa. Koulujen yhdistyttyä erityisopetuksen resurssia jaetaan Kirjolan koulun ja Saaren koulujen kesken oppilasmäärien suhteessa. Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmaprosessi käynnistetään ja paikallinen opetussuunnitelma tehdään Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta. (Käyttöön )