ERILt,,I'EN UITE. Sosiaali- ja terveyslautakunta 3.9-2O1 4

Transkriptio

1 ERILt,,I'EN UITE Sosiaali- ja terveyslautakunta 3.9-2O1 4

2

3 Ezt lj-tné1\) Lníá,+ J lttg / I' KOKKOLAN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOI M I TALOUSARV OESITYS 2015 JA TALOUSARVIOSU U N N ITE LMA 2OL6-2OT7 KOKKOLAN TOIMINTA L4 Taloushallintopalvelut I lari Saarinen

4 1. Yleinen taloustilann. J- Kansainvälisestä tatoudesta on viime aikoina saatu rohkaisevia signaaleja, joskin kasvu on vielä haurasta ja tilanne vaihtelee eri alueiden välillä melkoisesti. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös kotlmaisen talouden virkoamiseen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä heikkeni 1,4 prosenttia vuonna 2013, Toteutuma oli odotettua -heikompi, vaikka monet suhdannelaitokset ennakoivatkin kokonaistuotannon laskevan viime vuonna. Viime vuosi olijo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi, sillä vuonna 2012 bruttokansantuotteen volyymi supistui 1,0 prosenttia' Vuonna 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Ennuste pitää sisällään suhdanne' käänteen parempaan ja suurin yksittäinen tekijä talouskasvun takana on ulkomaankauppa. Työttömyysaste nousee edelteen ja tämän vuoden keskimäiäräíseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 0/o' Myös työllisyys heikkenee 0,3 prosentilla edellisestä vuodesta' Vuoden 20'15 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksija kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaalla puolella prosentilla johtuen vahvistuvista tulevaisuuden odotuksista. Ykðityisten investointien ennustetaan kääntyvän selväån 4'6 prosentin nousuun eritoten kone- ja laiteinvestointien ja rakennusinvestointien vetämänä. Julkiset invesioinnit alenevat edelleen. TyOmarkkinoilla tilanne pysyy edelleen heikkona ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän tikimain tamäir vuoden tasolla huolimatta kokonaistaloudellisen aktiviteetin piristymisestä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,8 o/o. BKT:n kasvuvauhti ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun huolimatta historiallisesti alhaisesta talouden kasvuvauhdista, Talouden kasvupotentiaalin alhaisuuteen vail<uttavat demografiset tekijät, investointien vaimeus sekä tuotantorakenteessa tapah' tuneet muutokset. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja myös vqoqils 2014'2016 julkinen taloui pysyy alijäämäisenä. Kahden koetun taantumavuoden jälkeen verrattain hidas talouskasvu ennustejafsollã äíyf<õin riitä kääntàmään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Julkista taloutta rasittaa lisäksi ikëirakénteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää ja samalla kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. 2. Kuntatalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarvioiden perusteella koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 mrd. euroá vûonna 20i3. Vuosikate parani edellisvuodesta 0,9 mrd, eurolla osin kertaluontoisten tekijóiden seurauksena. Koko kuntatalouden tasolla vuosikate riitti niukasti kattamaan poistot, ja koko kuntatalouden tulos kääntyi positiiviseksi. Nettoinvestoinnit kasvoivat edelleen, joten kuntatalouden velka jatkoi voimakasta kasvuaan. Odotettua parempaa kehitystä selittää se, voivat loppuvuodesta ennustettua nopeammin ja että toimintam tua enemmän' Valtionosuuksien kasvuahidastivat valtiontalouden dyt våhennykset' Toimintamenojen kasvu hidastui 2/zprosenlliin edellisvuoden 5 prosentista. Kuntien kustannustason nousua ja menokasvua hidastivat kuntien omat sopeutustoimet. Kuntasektorin palkkamenot kasvoivat vain prolentilla. Ansiotaso nousi 1,8 prosenttia, joten työpanos supistui. Vuonna 2014 kuntatalouden tulot kasvavat menoja hitaammin ja vuosikatteen ennakoidaan heikkenevän, Yhteenlaskettu vuosikate ei riltå kattamaan edes poistoja. lnvestointien aruioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla, joten kuntatalouden velka kasvaa. Kuntien verotulojen kasvu putoaa tänä vuonna noin kahteen prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nostivúoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys, tyomarfxinaratkaisun matalåt sopimuskorotukset sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat väistämättã veropohjien kehitykseen ja kuntatalouden verotulojen kertymiin. Peruspalvelu ohjelmassa arvioidaan, että ånsiôt lisääntyvät tänä vuonna 1,3 prosenttia, ja koko talouden palkkasumma kasvaa samaa vauht a. Myös yritysten tuloskehityksen odotetaan jäävän varsin maltilliseksi.

5 Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy vaatimattomana 1,2 prosentin tasolla. Valtiovarainministeriö arvion mukaan veroperustemuutosten seurauksena kuntien tuloverot, vähenevät, mikä tullaan kompensoimaan kunnille valtionosuuksien kautta. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 2 prosenttia kuluvasta vuodesta. Kunta-ryhmån osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi ja viidellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Vuosien iako-osuutta päätettiin korottaa 5 piosenttiyksiköllä, millä kompensoidaan yhteisöverokannan alentamisen vaikutus kunnille. Tämän hetkisessa arviossa on lähdetty siitä, ettå kunnille tilitettävät yhteisöverot kasvavat vuonna 2014 noin 2 % ja vuonna prosenttia Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna ,8 % ja vuonna ,6 prosenttia. Taustalla on hallituksen viime vuoden kehysriihipåätökset, joilla on haluttu vahvistaa kuntien kiinteistöveropohiaa korottamalla sen pohjana käytettäviå kiinteistöjen arvoja. Vuonna 2016 tilitysten arvioidaan kasvavan 1,9 % ia vuonna ,8o/o. Talouskasvu on lähivuosina vaatimatonta, ja niinpä kuntien verotulojen kasvun arvioidaan jäävän keskimaarin 3 prosenttiin. Valtionosuuksien kasvua pienentävät valtiontalouden sopeutustoimet. Tänä ja ensi vuonne valtionosuuksien taso alenee, ja vuodesta 2016 lähtien n niiden kasvuksi awtoidaan 2 o/o. Kuntatalouden tasapainottamiseksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että toimintamenot ovat vuoden 2017 tasossa yhden miljardin euron pienemmät. Toinen miljardieuroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin muun muassa tuottavuutta parantamalla. Valtion vuosien 2O kehyspäätökseen kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentäviä toimia on sisällytetty runsas kolmannes tavoitellusta miliardin euron säästöstä. Kuntien omilla toimílla menokasvun hillintä on mahdollista pååasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimenpiteitä. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toirninnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Ennustetaulukko (lähteet Kuntaliltto, VM,) Määrän utos edellieætä v 20' IKT 2,8-1, ,5 1,4 1.8 't,5 Ku luttalah lntalndekgl , ,9 1,8 Anslotaeo ,O ,5 1 Työlllswaagte 68,6 69, ,5 68,9 69,5 69,6 Tvöttömvvsaste. 7o 7,8 7, , ,1 7,8 Kansantaloudsn vgroaete 43, ,6 45, ,1 46,2 Julklsvhteleölen velka %/bkt 49 53,6 56, 59,8 61,0 61,, TALOUSARVIO- JA SUUNNITELMA Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi-vuodãks (suunnitielukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimrnäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudellíset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saaâa katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä

6 rl. toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tufoarvio voídaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä' Talousarviossa on kàyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Síihen tehtåvistä muutoksista päåttåå valtuusto. Kuntalain 67 g:ssä todetaan, että kunnan kirjanpitovelvollisuudesta, kirianpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mí[a tässa laissa säädetään soveîuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa (655/73) säädetään. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja tämän lain $:n soveltamisesta. Kuntalain kunnan taloutta koskevien säännösten tavoitteena on korostaa valtuuston päätösvaltaa toiminnan ja talouden suunnittelussa kytkeä talousarvio pitkän aikavälin taloussuunnitteluun osoittavat keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi sitoa toiminta ja talous yhteen antaa oikea kuva kunnan taloudesta - osoittaa kunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä - rahoitustarpeenkattamiskeinotja ' parantaavertailtavuuttamuihintalousyksiköihin. Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on kaksi näkökulmaa jotka määräävät suunnitelmien rakenteen' Nämä ovat a) kokonaistalouden näkökulma - tuloslaskelrnaosa - rahoitusosa b) toiminnan ohjauksen näkökulma - käyttötelousosa - investointiosa Tuloslaskelmaosassa esítetään informaatiotietona tuloslaskelmat sekå määräraha- ja tuloarviotaulukot' Tuloslaskelmaan, jossa kuvataan tilikauden tuloksen muodostumista, tiedot saadaan käyttötalousosasta ja tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioista. Kaupunkitalouden ja liikelaitosten yhdistettyyn tuloslaskelmaan saadaan tiedot käyttötalóus- ja tuloslaskelmaosan lisäksi myös liikelaitos.ten talousarvioista sisäiset erät eliminoiden. Tuloðlaskelmaosassa kuvataan tulorahoituksen riittävyyttä käyttömenoihin ja poistoihin. lnvestointiosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälíneiden, esim. rakennusten ja kaluston, hankinta, rahoitusomaísuudet ja omaisuuden myynti. Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoituslaskelmaan, jossa kuvataan toiminnan rahoitusta, tiedoí keråtään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosasta. Virastojen ja liikelaitosten yhdistettyyn rahoituslaskelmaan kerätään em. tietoien lisäksi tiedot liikelaitosten talousarvioista. Laskelmassa on eliminoitu sisäiset erät, Strategia ja tavoitteet huomioon ottaen toimintaympäristön muutokset. rategian Kaupungin strategia on koko läån kaupungin kehittämisen suunta huomioon otta-, jossa määritellään kaupungin kehittämisen suunta

7 Strategia sisältää vision vuote en 2025: Kokkolassa parasta aikaa. Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan - kärkenåän kemia. Strategian näkökulmat ovat Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki Hyvinvoivakuntalainen Talous, osaaminen, henkilöstö - Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Kussakin näkökulmassa on 2-4 strategista päämäärää, näille kriittisiä menestystekijöitä ja edelleen mittareita. Lautakuntien talousaruio- ja taloussuunnitelmaesitysten tulee pohjautua strategiaan sekä talouden että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Lautakunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksensä osana myös toiminnalliset tavoitteet' Tavoitteet esitetään nätkökulmittain ja strategian kriittisistä menetystekijöistä valitaan ne, joihin liittyvät sitovat hankkeet, tavoitteet ja toimenpiteet huomioon otteen mittarit ja arviointikriteerit lautakunta esìttää valtuustoon nähden sitoviksi. Valtuustoon nähden sitoviksi tavoitteiksi valitaan ne kriittiset menestystekijät, jotka ovat toiminnan kannalta erityisen tärkeitä ja päämääriä edistäviä ja jotka voidaan toteuttaa ja mitata. Lautakunnan tulee eslttää valtuustoon nátrd"n sitoviksi viisi toímintansa kannalta vaikuttavinta ja olennaisinta tavoi' tetta. Talousarvion ja taloussuunnitelman valmistetuvaiheessa vielä arvioidaan, ovatko kaikki lautakuntien esitykset syytä oila valtuustoon nähden sitovia ja misså muodossa ne esitetään valtuustolle. Erikseen ovat ne tavoitteet, jotka lautakunta asettaa omalle toiminnalleen. Lautakunta voi omassa talousarvio ja -suunnitelmaesityi<sessään päättåä lautakuntatasoista tavoitteista, ioita ei es tetä eteenpäin kaupunginhallitukselle taiesitetään vain tiedoksi kaupunginhallitukselle.,r n 3. S UUN NITELMAN LAADINTAPERUSTEET Yhteenveto Kokkolan kaupungin talouden lähtökohdista ilman liikelaitoksia (1000 e): TP 2012 TP 2013 ra2014 Vuosikate Poistot I I 986 Tilikauden aliiäämä -' lnvestoinnit netto Lainamäärä Lainamäärä 9as Asukasluku Liikelaitokset TP 2012 TP 2013 TA2014 Vuosikate Poistot Tilikauden vliiäämä I lnvestoinnit netto Lainamäärä Lainamäärä 9as s9 Asukasluku

8 Ã t. Vuoden 2013 tilinpäätöksen kaupunkitalouden tulos oli5,4 milj. euroa arvioitua paremp ja liikelaitosten tul'os 5,8 milj, euroa arvioitua parempi. Koko kaupungin tulos oli 3,2 milj' êuroa ylijåämäinen ja vuoden 2013 tilinpäätöksen kumulatiivinen ylijäämä oli 10,9 mili. euroa. Kokkolan työllisyys on pysynyt hyvällå tasolla, ja keskimääräinen työttömyysaste9,5 % on alle maan keskiarvon. Myonteinen våestökehitys näyttää jatkuvan myös vuonna2014. Vuoden osavuosíkatsauksen mukaan kaupunkitalouden toimintatuotot ovat nousseet viime vuodesta 1,6 %, toimintakulut 1,5 o/o ja toimintakate 1,4 %. Toimintakate on - 80,4 milj. euroa, ioka on 1,21 milj. euroa heikompi kuin vuonna 2013 vastaavana ajankohtana. Sosiaali- ja terveystoimen lautakunnan arvion mukaan sen toímintamenot ylittyvät noin 4,8 milj' euroa. Ne ovat nousseei viirne vuodesta 3,0 %. Kaupunginhallituksen ja muiden lautakuntien talousarvioiden en nustetaan toteutuvan suunnitellusti. Verotulojen kertymää vuonna 2014 ontässä vaiheessa vaikea arvioida. Huhtikuun toteutuman mukaan verotulót ovat nousseet viime vuodesta 4,9 o/o, mikäjohtuu osittain verontilitysaikataulujen muutoksesta. Kuntaliiton toukokuussa laatiman ennusteen mukaan Kokkolan verotulot kasvaisivat tänä vuonna vain 1,2 %, jolloin verotulot jäisivät 1,5 milj. euroa alle talousarvion. Liikelaitosten toimintatuotot ovat laskeneet viime vuodesta -5,1 % ja toimintamenot -2,8Vo' Toimintakate on heikentynyt - 12,1o/oja se on 5,2 milj. euroa. Liikelaitos Kokkolan Energían tulos - 2,3 milj. euroa ja se on heikentynyt 1,5 milj' e_uro3 viime vuodesta. Toisaalta Kokkolan Sataman tulos on kasvanut viime vuodesta 0,3 mili. euroa, minkä perusteella voidaan ennustae, että se tulee toteutumaan arvioitua parempana' Talousarvion toteutuman 1,1, perusteella voidaan tässä vaiheessa arvioida, että tämän vuoden talous toteutuu suunnitellusti ilman uusia sopeuttamistoimenpiteitä sosiaali- ja terveystointa lukuun ottamatta. Kaupungin taloustilanteeseen vaikuttaa olennaisesti liikelaitosten Kokkolan Energia ja Kokkolan Satama yntióittaminen vuoden 2014 loppuun mennessä. Liikelaitokset tulouttivat v.2013 kaupungille 7,2 milj. euroa, minkä lisäksi niiden ylijäämä vahvisti kaupungin tasetta 9,5 milj' euróa. Vntiomamiéen jälkeen tiikelaitosten tulóvirrat kaupungille vähenevät, minkä johdosta tarvitaan lähivuosina edelleen merkittäviä sopeuttamistoimia ja tuottavuuden parantamistoimia Väestökehitys Suunnittelu kaudella käytetään seuraavaa väestöenn ustetta: , Henkilöstösu unnittelu Vuoden 20'14 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyy he_nkilöstömäärän vähentäminen siten, että valiuustokauden aikana vähennetään pääosin hallinnossa, johdossa ja esimiestehtävissä olevia henkilöitä yhteensä 65 henkeå per vuosi, yhteenså 195 henkeä 3 seuraavan

9 '7 ß{, vuoden aikana. Palvelutuotannon henkilöstön osuus tästä määrästä selviää yt:n aikana. Vähennys ta' pahtuu pääosin eläköitymisen ja määräaikaisten avulla' Päätöksen mukaan vähennykset toteutetaan organisaatioratkaisuilla, tuotantoa tehostamalla ja palvelutuotantoa uudistamaila. Lisaksitulee selvittää, mitä palveluja voidaan vähentää taisiirtää esim. kolmannelle sektorille. Vähennykseen tulee osallistua koko konsernin. Lisäksiedellytetään, että kuntayhtymät, joissa Kokkola on rnerkittävä omistaja, osallistuvat tuki- ja asiantuntijapalveluiden yhteistuotannon ka utta omalla osuudellaa n vähennykseen. Valtakunnan tasolla on käynnistetty laajoja kuntien rakenteisiin ja palveluverkkoihin liittyviä selvityksiä, jotka tulevat vaikúttamaan tulevaan palvelutuotantoon ja - verkkoon. Lisäksi toimialo-. eri laatimiin sopeuttarnisohjelmiin sisåiltyvillä toimenpiteillä pyritään parantamaan tuottavuutta. i{enkilöstösuunnittelua on liehitetty siten, että toimialat ovat laatineet tavoiteorganisaatioita, joiden perusteella vapautuvat vakanssit jatkossa saadaan täyttää. Toisaalta Kokkolan väestörakenteen muutokset vaikuttavat palveluvelvoitteiden määrään, Vapautuvien virkojen ja toimien täytöstä on annettu erilliset ohjeet. Verotulot ja valtionosuudet Talousarvion tulopuoli muodostuu toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista' Verotulojen ja valtionosuuksien osuus on noin 65,3 7o Kokkolan kokonaistuloista, joten näiden tulojen kehitys luo perustan talousarviolle. Verotulot Kokkolan kaupungin verotuloennuste perustuu Kuntaliiton toukokuussa laatimaan verotuloennusteeseen kuitenkin niin,'ett{arvioihin sisåiltyvät taloussuunnitelman mukaiset veronkorotukset. Taloussuunnitelman mukaan tuloveroprosenttia korotettaisiin vuonna 2015 yhdellä prosentilla 21,50 prosenttiin, Samoin suunnitelman mukaan vuonna 2016 korotettaisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia O,1O o/o, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 0,15 o/oja muiden asuinrakennusten veroprosenttia 0,20 0/o, Yhteisöveron kuntien jako-osuus on aruioitu v ,56 %:n, v ,19 o/o:n, vv' ,06 %:n mukaisesti: Kunnallisvero Yhteisö Kiinteistö Yhteensä I ' ' Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän u udistuksen on tarkoitus tulla voimaan Uudistuksen linjaukset ovat: 1. Järjestelmän painopistettä siirretään kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. 2. Jaijestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävåsti laskentakriteerejä ja poístamalla niistä päällekkäisyyksiä.

10 I g. 3, Jatkossakin valtionosuudet perustuvat merkittävästi kunnan väestön íkärakenteeseen ja sairastavuuteen sekä niitä koskevat kriteerit uudistetaan ottamalla niihin uudet ajantasaiset sisällöt. 4. Poistetaan määräytymistekijöistä porrastukset ja siten lisätäån järjestelmän kuntaliitosneutraalisuutla. 5..Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaen koko väestöå. 6. Parannetaan järjestelmän kannustavuutta tulojen tasauksessa ja poistamalla määräytymisperusteiden porrastukset sekä korvaamalla taajamarakennekriteeri työpaikkaomavaraisuudella. 7, Säilytetään kustannustenjaon tarkistus osana jårjestelmää. Tavoitteena on siirtyå nykyistä tiheämpään tarkistukseen, 8. Uusijårjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Uuden järjestelmän perusrakenteeseen kuuluvat seuraavat osat: 1. Peruspalvelujen laskennalliset kustannukset 2. Kuntien omarahoitusosuus 3. Lisäosat 4. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 5. Muut valtionosuuksiin tehtëivät lisäykset /vähennykset ja siirtymätasaukset. Uudistukselle on esitetty viiden vuoden siirtymäaikaa siten, että 1, ja 2, vuonna muutos on 50 e / asukas/vuosi, 3. ja 4. vuonna 80 e/asukas/vuosija 5, vuonna 120 euroa vuosi, jolloin kokonaismuutos on 380 e/asukas. Kuntakohtaisten koelaskelmien perusteella Kokkolan valtionosuus nousisi vuoden 2014 tasolla 82 e/asukas eli euroa, Vuonna 2015 valtionosuus nousisi 50 e/asukas eli2, 3 milj. euroa ja vuonna euroa/asukas eli 3,9 milj. euroa. Toisaalta jo päätetyt valtionosuusleikkaukset vähentävät Kokkolan valtionosuuksia vuosina noin 38 milj. euroa. Tämänhetkisten a vioiden mukaan valtionosuudet tulisivat olemaan seuraavat: Käyttömenot ja -tulot Vuoden 2015 talousarvion menokehys on laadittu siten, että vuoden 2014 talousarvion toimintamenoihin on lisätty kertaluonteinen säästötavoite 4,3 milj. euroa, minkä jälkeen niihin on tehty peruspalveluohjelman mukainen indeksikorotus, josta on vähennetty tuottavuuden nostotavoitteena - 0,5 0/0. Vuosien toimintarnenoihín sisältyvät peruspalveluohjelman mukaiset indeksikorotukset vähennettynä vuosittaisella -0,5 %:n tuottavuuden nostovaatimuksena. Siihen on arvioitu sisältyvän sekä uusien tilojen aiheuttamat lisämenot sekä toisaalta vuoden 2014 talousarvioon kirjattu 65 henkilön vuosittainen vähennystarve, Vuoden 2015 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan on arvioitu Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman yhtiöittämisen vaikutukset. Ne eivät enää maksa peruspääoman tuottoa vaan toimintatuottoihin sisältyviä vuokria sekä muihin rahoitustuottoihin sisältyväå osinkoa vuodesta 2016 lähtien. Kehyksessä on esitetty vertailutíetona vuoden 2014 talousarvioluvut myös ilman Energiaa ja Satamaa. Kêhyksessä on myös esltetty vuodelle 2014 yhtiöittämiseen ja muuhun käyttöotnaisuuden ntyyntiin liittyvistä myyntivoitoista, jotka mahdollistavat vuosien alijäämäisen kehyksen.

11 t7, Käyttötalouden kokonaiskehystä arvioitaessa on lähdetty seuraavista låhtökohdista: - tuloveroprosentti perustuu 21,50 %:iin, Kiinteistöveroprosentteja korotetaan vuoden 2016 alusta siten, että yleinen kiinteistövero on 1,35 %, vakituisten asuinrakennusten 0,75 o/o ja muiden asuinrakennusten 1,20 o/o. - Toimintatuottojen nousu on indeksíkorotuksen suuruinen eli 1,7 % vuonna 2015 Talousarviomäärärahojen budjetoinnin tulee laaditun kehyksen mukaisesti perustua enintään 1,2o/o'.î suuruiselle toimintamenojen kasvulle vuoden 2014 talousarvioon verrattuna (sis. henkilöstömenojen nousun), Nousu sisältää myös toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palveluien priorisointi ja painopisteiden màärittely on välttämätöntä. lnvestointitaso voi olla enintään taloussuunnitelmassa vuosille esitetyllä tasolla. Lautakuntien tulee esittää investointien toteuttamisjärjestys ja -ajankohta tärkeysjärjestyksessä, Tuloslaskelmakehys: Lautaku ntakohtalnen kehys LIITE A LIITE B Sopeuttamisohjelma Kaupunginhallitus on hyväksynyt tammikuussa 2013 sopeuttamisohjelman tavoitteet, organisoinnin ja aikataulun. Sopeuttamisohjelmaa on valmisteltu vuoden 2013 ia 2014 aikana. Toimialat ovat laatineet esityksiä sekä lyhyen että pitkän aikavälin sopeuttamistoimenpiteiksi, joita on jo toteutettu, Osa pitemmän têihtåiimen toimenpide-esityksi ä on hyväksytty jatkotyön pohjaksi. Tarvittavat toimenpiteet ovat osin tuottavuutta parantavia keinoja, jotka liittyvät mm. - henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinni n kehittäm iseen - palveluprosessien uudistamiseen, sähköisten palvelujen kehittämíseen ja uusien innovaatioiden käyttöönottoon - palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostamiseen - organisaation, rakenteiden ja johtamisjårjestelmän kehittämiseen - hankintojen tehostamiseen, Sopeuttamisohjelman valmisteluun liittyy myös palvelujen määrään, tarjontaan, laatuun, kriteereihin ja normeihin liittyvien asioiden tarkistaminen kustannuksia säästävään suuntaan, Myös työjärjestelyillä on tarkasteltava henkilöstömitoitusta ja sijaistarvetta, Osana sopeuttamisohjelmaa on laadittu Kokkolan kaupungin tavoitteellinen toimitilasuunnitelma (tilastrategia), joka on kaupunginhallituksen käsittelyssä. Suunnitelman tavoitteena on toimitilojen käytön tehostaminen Toirnitilasuunnitelmassa on salkutettu kaupungin omistamat kiinteistöt ja linjattu niiden omistus ja käyttö jatkossa. Toimitilasuunnitelmaa on tarkoitus käyttää toimitiloihin liittyvän valmistelun ohjeena tulevina vuosina, lnvestoinnit Tavoitteena on, että investointitaso on enintään taloussuunnitelmassa vuosille esitetyn tason suuruinen, koska investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Jo todella päätetyt kohteet ja velvoitteet toteutetaan - aikataulua kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaen. lnvestointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittålä erilaiset rahoitusmallit. Suurimpia investointeja toteutettaessa tutkitaan vaihtoehtoisesti elinkaarimallia.

12 Ito - Sisälset erät Sisäiset vuokrat Sisäiset vuokrat måärittää tilapalvelut-yksikkö ja ne merkitåän keskitetysti talousarvioon. Tietotekniikka Tietotekniikkaan liittyvät mäârärahat varaa it-palvelukeskus, joka ilmoittaa niiden osuuden toimialoille. ltpalvelukeskuksen laskutus merkitään keskitetysti talousarvioon, Kukin toimiala varaa kuitenkin mää' rärahat niihin ohjelmistoihin, jotka ovat vain sen käytössä. Muut sisäiset erät Sisåiiset palvelut merkitäåln keskitetysti talousarvioon: puhelinvaihde monistamo kirjaamo låihettämö info-píste taloushalli ntopalvelut 4. LAADINNAN AIKATAULU JA VASTUUHENKILöT Toimialojen ja liikelaitosten tulee valmistella esityksensä vuoden 2015 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi siten, että lautakunnat kéisittelevät ne syyskuun alussa. Toimialojen tulee toimittaa tavoitesuunnitelmansa ja talousarvioehdotuksensa taloushallintopalvelukeskukseen Marjaana Biskopille viimeistään sähköpostilla. Tämän lísäksi toimitetaan alkuperäinen lautakunnan toimituskirja. Vastuuhenkilöt Koko kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman vastuuhenkilöt ovat suunnittelujohtaja Seppo Kässi, puh Og 224 talousjohtaja puh xxx talouspäällikkö Kim Salo, puh talouspäällikkö Jari Saarinen, puh talouspåällikkö Hanna Ekholm-Kippo, puh hallinto- ja taloussihteeri Soili Friis, puh taloussihteeri Sari Kåla, puh '1 taloussihteeri Jaana Westmark, puh kirjanpitopäällikkö Anne Witting, puh , tili- ja atk{ekniset asiat, sisäiset erät toimistopäällikkö Marjaana Biskop, puh ,lomakepohjat 5. YKSIWISKOHTAISET OHJEET Käyttötalousosan perussyötöt tehdään toimialoilla Opiferus - järjestelrnään. Esitystason lautakunnalle (tulosalue - tulosyksikkö) toimiala päättää itse. Lautakuntakäsittelyssä mahdollisesti tulevat muutokset toimiala korjaa Opiferus-järjestelmään. Sisäiset ja ulkoiset menot ja tulot merkitään erikseen. Palkat Vlran- Ja tofmenhaltlolsta kootaan palkkaliitetiedot víirnevuotiseetr tapaan. Kuukausipalkkana käytctään maaliskuun palkkoja, joihin tehdåän 0,8 7o:n korotus. Lomaraha on 6 o/o vuosípalkasta.

13 y1/, Tiedot kerätään kustannuspaikoittain ja henkilöittäin lomakkeelle ja kootaan kustannuspaikka / tilikohtaiselle yhteenvetolomakkeelle, jonka perusteella tieto syötetäån Opiferukseen. Varsinaiseen talousarvioon palkat tulee esittää täysinä satoina euroina. Henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut lasketaan keskitetysti talousyksikössä. Kokouspalkkioista ei mene sosiaalikuluja eikåi eläkemaksua. Vanhan eläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä toimialat eivät merkitse, Sosiaalíkulut ovat 6,5 % ja palkkaperusteiset eläkemaksut 16,5 7o, elåkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut varataan aiheuttamisperiaatteen m ukaisesti. Muut käyttötalousmenot ja -tulot Toimialat tallentavat tiedot tilitasolle. Sisäisten erien (tietotekniikka, lähettämö, puhelinkeskus, vuokrat, taloushallinto, ruokapalvelu): tiedot tulee ilmoittaa taloushallintopalveluihin mennessä. Tämän jälkeen ne siirretään kustannuspaikoille keskitetysti tai toimíalat tallentavat ne itse.. lnvestointiosa lnvestoinneista hallintokunnat tekevät oman koontilomakkeen, lnvestointien esittämisessä on huomioitava jako vuosi- ja projekti-investointeihin. lnvestoinnit eritellään uusiin investointeihin ja korvaaviin investointeihin. Uusien investointien vaikutuksesta kåyttömenoihin tulee olla selvitys. Pienhankintaraja on edelleen euroa. Ostopalvelut Ostopalvelujen osalta tulee täyttää liitteenä oleva erittelylomake (vain virkamieskäsittelyä varten) Toiminna ll iset tavoitteet ja perustelut Kunkin hallinnonalan tulee kiínnittää erityistä huomioita kriittisten rnenestystekijöidensä ja niiden tulostavoitteiden määrittelyyn. Valtuustoon sitovien tulostavoitteiden lisäksi kullakin hallintokunnalla tulee olla oman toimintansa ohjaamiseen suppeampia, omie toiminnallisia tavoitteita. Esitettävien tavoitteiden tulee olla vaikutettavia, mitattavia ja seurattavia. Kunkin tulosalueen osalta tulee esittää: tulosalueen yleisperustelut tulosalueentulosyksikötlueteltuina - tulosalueen henkilömääränkehitys - toiminnan lyhyt kuvaus ja painopisteet sekä periaatteet suunnitelmakaudella - talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut vuosille entiseen tapaan esitetään talousarvion ja toimintasuunnitelman perusteluja ja tavoitteita - kehitystä kuvaavia tunnuslukuja: historia, nykytila, tulevaisuus (Excel-taulukko-osaan kohtaan tulosyksikön tunnusluvut)., keskeiset muutokset edelliseen talousarvioon verrattuna esitetään entiseen tapaan lomakkeella. Esitykset tulee aatia tiiviiseen muotoon. Lautakuntien tulee esittää valtuustoon sitovia tavoitteita enintään viisi. Esityksessä tulee olla korkeintaan vksi sivu tulosalueittain, Vaikka ne esitettäisiin lautakunnalle laajempana, on ne tehtävä kaupunginhallítusta varten tiiviiseen muotoon, Mikäli esitykset ovat laajempia, ne palautetaan lautakunnille tiivistettäviksi.

14 KOKKOLAN KAUPUNKI TULOSLASKELMA TP 2013 TA2014 TA.2014 TAES 2OI5 TS 2016 '--.-TSzorz VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot Toimintatuotot / Satama Toimintakulut TOIMINTAKATE (ilman Energiaa ia Satamaa ) VEROTULOT korotukset VEROTULOT ' VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Peruspääoman tuotto Muut rahoitustuotot(sis.ylim.tu Muut rahoitustuotot / Energia ja Satama Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT KERTALUONTEISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys -/vähennys + Varausten lisäys -fuähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄUÄ 76 44s ' t 'r ññ

15 KOKKOLAN KAUPUNKI LIIKEI-AITOKSET TULOSLASKELMA TP 2013 TA.2014 TA.2014 TAES 2OI5 TS TS 20t7 VARSINAINEN T Toimintatuotot INTA u (ilman Energiaa ja Satamaa ) Toimintakulut TOIMINTA]GTE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Peruspääoman tuotto Muut rahoitustuotot r Korkokulut Muut rahoituskulut(sis.ylim vtjosikate SUUNNITELMAPOISTOT KERTALUONTEISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys -/vähennys + Varausten lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + TI LIKAUDEN YLIIALIJÄÄtTÄ t r tl ù.

16 KOKKOLAN KAUPUNKI KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ TULOSLASKELMA TP 2013 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot Toimintatuotot / Energia ja Satama Toimintakulut TOIMINTAKATE TA TA-2014 (ilman Energiaa ja Satamaa ) TAES TS TS VEROTULOT korotukset VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHO ITUSTUOTOT JA -KU LUT Korkotuotot Peruspääoman tuotto Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot / Energia ja Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT KERTALUONTEISET POISTOT Satama s ' E & tî T7 6U 'f &t r7 000 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys -/vähennys + Varausten lisäys -/vähennys + Rahastojen lisäys -/vähennys + TI LI KAUDE N YLUALI JÄÄIUÄ sisäiset tulotia menot mukana KI.IIIIULATIIVINEN TASE rãvrröoma SUU D E N TUTYYNTIVOI TTI xäyrröomaisuu DEN MYYNTIVOITT( s t0 888 ARVIO 1 ARVIo Kumulat. ylijäämä Kumulat. ylljäämä Kumulat l ', l l\

17 lí. HYVINVOIVA ASIAKAS JA KUNTALAINEN Laaja-alainen sidosryhmien kanssa toteutettava hyvinvointipolitiikka sekä hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen Varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa Hyödynnetåtän Tea-viisarin antamia tietoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa. Edistetään tavoitteellisesti kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekå arvioidaan tämän työn toteutumista osana kunnan poikkitoiminnallista hyvinvointijohtamista. Tässä työssä hyödynnetäåin työvållineenä hyvinvointikertomusta. Siirretään painopistettä varhaisen tuen antamiseen ja ennaltaehkåisevään toimintaan sekä lisätään kuntouttavaa työotetta. Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kehitet än kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen Otetaan kaltava sähköinen asiakaspalautejärjestelmän käyttöön Laajennetaan sähköistä asiointia. TOIMIVAT PALVELUJEN JARJESTAMI STAVAT Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Palvelun tuottavuuden parantaminen Kehitetään sosiaali- ja terveystoimeen toimiva laadun, talouden sekä toim intojen seura nta- ja pala utejä rlestelm å. Toimenpiteinä mm. - johdon raportointijärjestelmän käyttöönotto - sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen - sosiaali- ja terveystoimen integraation lisääminen Toteutetaan tuoltavuusohjelmaa ja arvioidaan sen tuloksia. Kustannuskehitys koko ajan maltillisempaa kuin maassa keskimäärin. Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen jär- Kuntalaiset saavat laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oijestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus kea-aikaisesti oikeassa paikassa ja hoidon porrastus toimii hyvin. Palve- luohjauskeskusta vahvistetaan. ja työtapojen tehokkuus OSAAVA HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Johtamis-, esimies- ja alaístoimintojen keh ttäminen Henkilöstön osaamista keh tetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti (systemaattinen osaamisen arviointi ja täyd. koul.suunnittelu). Työhön s toutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Huolehditaan siitä, että sairauspoissaolot vähentyvät. Hyödynnetään henkilöstökyselyn tuloksia Otetaan käyttöön sähköinen henkilöstöpalautejärjestelmä mm. kesätyöntekijöiden palautteen keräämiseksi. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen Henkilöstösuunnittelua, -seurantaa ja raportointia kehitetään, Kehitetään henkilöstön perehdyttämistä ja kehitetään varahenkilöjärjestelmää. KESTÄVA TALOUS Palvelujen tuottavuuden parantaminen Toimiva ja vaikuttava talousohjaus ja tuloksellisuuden seuranta Toteutetaan tuottavuusohjelmaa ja arvioidaan sen tuloksia. Valmistaudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteulumiseen suunnitelmakauden lopulla. Kehitetään talousarviosuunnittelua, Kehitetään toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmää. Palvelujen tuotteistamista jatketaan.

18 PerusteluUTulosalue SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI / HALLINTO Tulosalueen laajuus Tulosal ueen henkilömäärä v.2013 v.2014 v.2015 I I 7,6 6,5 6 5,4 virkasuht. työsop. muut yhteensä Toimi nnan yleis perustelut Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuulla on toistaiseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Toimiala sisältää kolme vastuualuetta, jotka ovat terveyspalvelut, sosiaali- ja vammaispalvelut sekä vanhuspalvelut. Sosiaali- ja terveystoimella on päävastuu myös laaja-alaisesta hyvinvointipolitiikasta sekä siihen liittyvien erillisselvitysten laadinnasta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskuksen taloussuunnitelmaan sisältyvät myös ruotsinkielinen jaosto sekä useita neuvostoja ja neuvottelukuntia. Tavoitteet Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen. Hyvä elämänlaatu ja terueys. Tyytyväiset kuntapalvelujen asiakkaat Toimivat palvelujen järjestäm istavat. Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana. Palvelujen tehokkaat järjestämis- ja tuotantotavat sekä toimivat palveluprosessit Osaava henkilöstö ja uudistuminen. Hyvinvoivat työyhteisöt ja motivoitunut henkilöstö. Osaamisen ja henkilöstön saannin turvaaminen Kestävä talous. Terve ja vahva kuntatalous o Toimiva omistajapolitiikka Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation avulla turvataan tulevan tuotantoalueen palvelut. Erilaisten yhteistyösopimusten kautta mahdollistetaan päivystävän sairaalan säilyminen työssäkäyntialueella. Resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen mahdollistaa hallinnollisesti yksinkertaisen ja asiakaslähtöisen palvelujärjestelmän. Olemme mukana laatimassa sähköistä hyvinvointikertomusta, jonka avulla saadaan informaatiota alueen palvelutarpeesta. I ntranet: Lomakkeet/talousarvio\perustel. doc

19 Tulosalueen laajuus SOSIAALI. JA VAMMAISHUOLTO virkasuht. työsop. muut yhteensä /v, Tu losalueen henkilömäärä v.2013 v.2014 v ,5 71,5 88,6 124,9 109,1 90, ,4 180,6 179,4 Toimi nnan yleisperustelut Toiminta tarjoaa sosiaalisia ja taloudellisia tukimuotoja erilaisissa ongelmatilanteissa oleville perheille, nuorille, lapsille ja yhteisöille sekä lakisääteistä ja sitä tukevia palveluja vammaisílle. Toiminnan perusteina ovat sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulakija muut erityislait, joista keskeisemmät ovat lastensuojelulaki, päihdehuoltolaki, toimeentulotukilaki, kehitysvammalaki, laki omaishoidon tuesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, laki lapsen elatuksesta, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, isyyslaki, kotouttamislaki sekä lakien vastaavat asetukset. Tavoitteet Yleistavoitteina on lasten, nuorten, perheiden, yksinäisten aikuisten sekä vammaisten hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä lakisääteisten palvelujen tuottaminen vammaisille ja m ielenterveysku ntoutuj i lle. Lastensuojelu Lastensuojelussa sovelletaan lasten hyvinvointisuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä Jyta -alueen kuntien kanssa. Lastensuojeluilmoitusten selvittelytyö aloitetaan seitsemän päivän kuluessa siitä kun ilmoitus on vastaanotettu. Lasten- ja nuorten sijoituksissa selvitetään ensin perhesijoituksen mahdollisuus ennen laitossijoitusta Tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa vahvistetaan osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Kehitetään varhaisen tuen toimintamalleja ehkäisemään lastensuojeluasiakkuuden syntyminen. Aikuissosiaalityö Syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevalla aikuiselle taataan mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijä tai-ohjaaja seitsemän vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Kehitetään edelleen aikuissosiaalityötä vastaamaan sosiaalihuoltolain velvoitteita. Varaudutaan TYP-lain muutokseen , jolloin 300 päivää työttömänä olleiden aktivoiminen tulee kunnan vastuulle. Toimeentulotuki Toimeentulotukihakemukset käsitellään ja päätökset valmistellaan lain edellyttämien määräaikojen sisällä. Toimeentulotukiasiakkaalla on mahdollisuus tavata sosiaalityöntekijä seitsemän vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Varaudutaan perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle v.2016 alusta. Vammaispalvelut ARA on myöntänyt avustuksenl5 asuntoa käsittävän kehitysvammaisten palvelukodin rakentamiseen Mesilään, jonka rakennuttajana toimii Kokkolan vuokratalo oy. Talousarviossa esitetään määrärahan myöntämistä henkilöstön palkkaamiseen alkaen. Asukkaat muuttavat taloon v.2015 alussa. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kehitetään yhteistyössä koulu, sekä asiointikuljetuksen kanssa. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden asumis- ja hoito-ongelmaa pyritään ratkaisemaan yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Kehitetään ATK-sovellusten käyttöä vammaisten kuljetuspalveluissa. Kruunupyy Kruunupyyn sosiaalityöhön esitetään uusia virkoja. Lastensuojeluun esitetään yhden sosiaaliohjaajan ja neljän perhetyöntekijä lisäystä. Kruunupyyn lastensuojelu on alimitoitettu valtakunnallisiin suosituksiin verrattuna. Kruunupyyn lastensuojelu on onnistunut viime vuosina alentamaan lastensuojelun sijoituskustannuksia. Toimeentulotukimenot kasvavat, koska kunta vastaanottaa pakolaisia. Valtio korvaa kustannukset kolmen vuoden ajan. Vammaispalveluissa haetaan uudelleen ARA-avustusta kehitysvammaisten asumisyksikön rakentamiseen.

20 PerusteluUTulosalue Tulosalueen laajuus VANHUSTEN PALVELUT IK, Tulosalueen henkilömäärä v.2o13 v.2014 v ,6 24,7 23,6 544,4 488,3 507,2 virkasuht. työsop. muut yhteensä ,8 Toim innan yleisperustelut Toiminnan peruslähtökohtana on tarjota lakisääteiset palvelut vanhusseläkeiän saavuttaneille. Vanhusväestön palvelut annetaan pääasiassa vanhuspalvelulain nojalla. Tukipalvelut, kotihoidosta annettava palvelu ja laitos- ja palveluasumisen sijoitukset perustuvat hyväksyttyihin kriteereihin. Tavoitteena on, että vanhus voi asua omassa kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin pitkään kuin se inhimillisestija resurssien mukaan on mahdollista. Jokaisessa vanhuspalveluiden yksikössä annettava hoito ja palvelu perustuvat yksilölliseen, voimavaralähtöiseen hoíto-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan. Vanhuspalveluiden toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tavoitteet Kokkolassa: kotona asuu 91,5 %, säännöllistä kotihoitoa 13 %, tehostetussa palveluasumisessa on 7,5 % ja laitosasumisessa 1,0 o/o yli 7S-vuotiaista. Kruunupyyssä: Kotona asuu 89 %, säännöllistä kotihoitoa saa 12 %, tehostetussa palveluasumisessa on 7 %ia laitosasumisessa 4 7o yli 7S-vuotiaista. Oma ja ostopalvelujen valvonta tehdään Valviran määräysten mukaan. Palveluohjaus ja tukipalvelut. 80 vuotta täyttäneille henkilöille tehdään ennakoiva kotikäynti EHKO:n kriteerien mukaan.. SAS{yöryhmässä tehdään kaikki asumispalvelujen sijoituspäätökset toimintakykyarvion ja palvelun tarpeen arvioinnin perusteella. tukipalvelujen kohdentumisen arviointi. omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien järjestämisen vaihtoehtojen kartoittaminen o päivätoiminnan toimintamallin kehittäminen ja toiminnan laajentaminen liittyneiden kuntien alueelle. Laajentuva toiminta organisoidaan kotihoidon optimoinnin, mobiilityöskentelyn ja ostopalvelusopimuksen päättymisen tuloksena saadusta resurssisäästöstä Kotihoito o resurssien määrän ja kohdentumisen seurantaa jatketaan: välíttömän työajan osuuden tavoite lh/ph/kh 60 o/o ja sh/th 40 %. kotihoidon optimoinnin käyttöönotto, mobiilityöskentelyn laajentaminen ja tehostaminen Senioriasuminen. Kuusikummun toiminnan profilointi Tehostettu palveluasuminen. asiakasosallisuuden vahvistaminen o sairaanhoidollisen ja kuntoutuksen osaamisen vahvistaminen. SVC:n remonttijatkuu. ostopalvelupaikkojen lisäys tarpeen mukaan ad.26 paikkaa Laitosasuminen. Honkaharjussa laitosasumisen yksikkö Toivontuvan muutos tehostettuun palveluasumiseen ja Poutapilven muutos laitosasumiseksi (Ventus 1) alkaen. Vanhuksen kuntoutumisedellytysten ja kuntoutumisen mahdollistaminen moniammatillisesti, tavoitteena vanhuksen asumisen ja hoito sekä kuntoutus ns. kevyemmässä asumisyksíkössä tai vanhuksen omassa kodissa Seniori-Kaste-hankkeen myötä toiminnan kehittäminen Talousarvlo ja taloussuunnitelma erillinen esitys tehty Vuoden talousarvioon - Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden määrärahan nosto vastaamaen tarvetta Kokkolassa