Metsissä Mahdollisuus!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsissä Mahdollisuus!"

Transkriptio

1 Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä niiden avulla lasten ja nuorten metsä- ja luonto-osaamista ja kehittää niitä lisääviä toimintamalleja. Puolueettomana järjestönä 4H toimii erinomaisena linkittäjänä eri toimijoiden välillä. Yhteistyöverkostot ovat järjestäneet lapsille, nuorille ja opettajille erilaisia luontoon ja metsään liittyviä tapahtumia kuten metsäpäiviä ja saaneet myös arvokasta kokemusta erilaisista kohderyhmistä. Tämän Metsissä Mahdollisuus -kansion tarkoituksena on näiden valmiiden toimintamallien levittäminen koko 4H-järjestön sekä muiden metsä- ja luontotoimijoiden käyttöön. Kokemusten pohjalta hankkeiden projektityöntekijät ovat kirjoittaneet kansion yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Mallien tarkoituksena ei ole tarjota ehdotonta totuutta vaan ideoita, vinkkejä ja tukea tapahtumien järjestämiseen. Toimijat eri puolella Suomea voivat yhtenäistää toimintaansa ja taata laadukkaan työn kautta kentän. Tämä Metsissä Mahdollisuus -kansio on 6. uudistettu painos. Vuosien varrella toimintamalleja on tullut lisää ja niitä on lisätty kansioon. Uusimpia ovat marja-, sieni- ja yrttiaiheiset rastimallit. Suomen metsäsertifioinnin kriteerien uudistustyön myötä kansioon lisättiin metsäsertifiointia ja uutta kriteeriä numero 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään käsittelevä kappale. Metsissä Mahdollisuus -hankkeissa tehty työ luo hyvän pohjan toimenpideohjelmien laatimiseen ja luo myös uusia mahdollisuuksia 4H-järjestön tekemälle metsä- ja luontokasvatustyölle. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä lukuisia tahoja, jotka ovat olleet mukana tekemässä kansiota ja toteuttamassa lasten ja nuorten metsäkasvatusta. Erityinen kiitos Metsämiesten Säätiölle rahallisesta tuesta Metsissä Mahdollisuus -mallin toimintojen ja tuotteistamisen kehittämisessä. Helsingissä Kehityspäällikkö Juha Ruuska Toimituskunta: Häyrinen Liina, Suomen 4H-liitto Herttuainen Helena, Etelä-Suomen 4H-piiri Junnila Petra, Hämeen 4H-piiri Lappalainen Tarja, Kymen-Vuoksen 4H-piiri Puustinen Helena, Kymen-Vuoksen 4H-piiri Reetta Ahola, Ampun 4H-yhdistys Ruuska Juha, Suomen 4H-liitto Suomen 4H-Liitto ry Karjalankatu 2 A Helsinki 1

2 Sisältö 1. Metsä ja luontokasvatus 4H-järjestössä 1.1 4H mitä se on? H-yrittäjyyskasvatus Metsä- ja luontotoiminta Metsissä Mahdollisuus 8 2. Yhteistyöllä metsä tutuksi 2.1 Yhteistyön idea ja tavoitteet Metsän oppimispolku Toimijaverkosto 3.1 Verkoston kokoaminen Tiedottaminen Verkoston rakentajan vastuu Toimijoita ja tiedon lähteitä Toimintamalleja 4.1 Metsäteemapäivät 26 Työ- ja tarkastussuunnitelma 27 Metsäteemapäivä 1-4 luokille 28 Metsäteemapäivä 5-6 luokille 49 Metsäteemapäivä 7-9 luokille 70 Kannolta tehtaalle 7-9 luokille ja lukiolle Pimeä metsä Metsäpolku PROPSI metsäkurssi nuorille Yhteistyön mahdollisuudet Opettajien metsäpäivä 5.1 Idea ja tavoitteet Opettajien metsäpäivä -toimintamalli Talous 6.1 Toteuttajan resurssit Oma työaika Osallistujien työaika Metsäsertifiointi 7.1 Tausta Metsäsertifiointi mistä on kysymys Kriteeri 25. Kuinka lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Toimenpideohjelma 141 Lähteet 2

3 1. Metsä- ja luontokasvatus 4H-järjestössä

4 1.1 4H mitä se on? Toiminta-ajatus 4H-järjestö on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Tehtävää toteutetaan edistämällä nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja yhteistyötaitoja kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Arvot 4H-työn arvoja ovat yritteliäisyys ja ahkeruus yhteistyö rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä välittäminen ja suvaitsevaisuus Organisaatio Nuorisotyötä tehdään yli 255 paikallisessa 4H-yhdistyksessä lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Yhdistyksissä on yli nuorisojäsentä. Paikallisten yhdistysten toimintaa tukevat maakunnalliset 4H-piirit ja Suomen 4H-liitto valtakunnan tasolla. 4H-JÄRJESTÖN RAKENNE Kylä Lähiö 4H-nuorisojäsenet 4H-kerhot Järjestön kansainvälinen tunnus ja yhteiset kansainväliset arvot tulevat neljän sanan alkukirjaimista Kunta Kaupunki 4H-yhdistys Harkinta - Head Harjaannus - Hands Hyvyys - Heart Hyvinvointi - Health Sanoihin sisältyy 4H-työn perusajatus: edistää lasten ja nuorten kasvamista aikuisiksi, jotka pään harkinnalla, käsien taidolla ja sydämen hyvyydellä pystyvät luomaan arkipäivän hyvinvointia niin itselleen kuin muille. Tekemällä oppiminen - Learning by doing on 4H-toiminnan tärkeä työmenetelmä. MaaKUNTA 4H-piiri Suomen 4H-liitto Suomen 4H-liiton jäseniä ovat kahdeksan maa-, metsä- ja kotitaloudellista, osuustoiminnallista sekä sivistystyötä tekevää keskusjärjestöä tai erikoisyhdistystä (perustajajäsenet) sekä 4H-piirit. 4

5 1.2 Yrittäjyyskasvatus Yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ovat olennainen osa 4H-toimintaa. Harrastustoiminnassa lapsi voi hauskalla tavalla oppia elämässä tarvittavia perustaitoja. Yritteliästä elämänasennetta voidaan edistää monin tavoin jo pienten lasten kanssa jokapäiväisessä toiminnassa niin kotona, koulussa kuin 4H-kerhoissakin. Yritteliäät asenteet omaksutaan jo varhain, ja siksi on tärkeää, että myös lasten ohjattu toiminta edistää yritteliäisyyttä. Sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen on yrittäjyyskasvatuksen keskeisimpiä päämääriä. Nuoret harjaantuvat kädentaidoissa ja oppivat käytännön työtaitoja. Tärkeää on, että nuoret innostuisivat kehittämään itseään ja oppimaan uusia asioita. TOP-järjestelmä TOP Tekemällä Oppii Parhaiten on 4H-yrittäjyyskasvatuksen väline, jonka kohderyhmänä ovat 6-28-vuotiaat lapset ja nuoret. TOP kannustaa lapsia ja nuoria tekemään ja oppimaan elämässä tarvittavia käytännön taitoja hauskojen ja mielenkiintoisten tehtävien avulla. TOP tarjoaa nuorille hauskaa tekemistä ja uusia taitoja haasteita - tilaisuuden omien kykyjen tavoitteelliseen ja 5 johdonmukaiseen kehittämiseen elämässä ja työelämässä tarvittavia valmiuksia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia omaa rahaa TOP tarjoaa nuorten ohjaajille monipuolisen työvälineen eri-ikäisten lasten ja nuorten parissa toimimiseen materiaalia ja käytännön ideoita selkeän toimintamallin dokumentointi- ja palkitsemisjärjestelmineen

6 Toteutus käytännössä Materiaali on helposti saatavilla internetistä. TOP sisältää teemoja eri aihepiireistä ja jokaiseen teemaan liittyy valikoima erilaisia tehtäviä. Nuori valitsee vapaasti itseään kiinnostavia teemoja ja tehtäviä. Taitojen kehittyessä on mahdollisuus edetä haasteellisempiin tehtäviin. Vaativimmat teemat muodostavat osan 4H-työpalvelutuotteiden pätevyysvaatimuksista (esimerkiksi Metsätaitaja). Tehtävät sisältävät sekä itsenäistä että yhdessä tekemistä, käytännön työtehtäviä, tiedonhankintaa ja organisointia vaativia tehtäviä sekä ohjattuja ja avoimia tehtäviä. Tärkeänä osana nuorten motivointia on 4H-järjestön valtakunnallinen palkitsemis- ja dokumentointijärjestelmä. TOP-teemoista on paljon mm. riistanhoito-, metsä- ja luontoaiheisia tehtäviä. Metsä- ja luontoteemapäivissä voidaan käyttää hyväksi TOP-tehtäviä. Tehtävät soveltuvat esimerkiksi tehtävärastien sisällöiksi. Koululuokat voivat myös ottaa tehtäväkseen vaativampia tehtäviä vaikkapa projekteina, joita suoritetaan kouluvuoden aikana ennen tai jälkeen metsäteemapäivän. Tehtävät on jaoteltu niiden vaikeusasteen mukaan eri ikätasoille, joten kaiken ikäisille lapsille ja nuorille on tehtäviä. TOP-materiaali löytyy internetosoitteesta top/. Työelämäkurssit TOP C yli 13 v. TOP A 6 9 v. METSÄSEIKKAILU Metsäleikki Vesiratas Rakenna maja TOP B v. ERÄNKÄVIJÄ Kompassin käyttö Nuotion sytyttäminen Rinkan pakkaaminen Jne. 6 RIISTANHOITO Keinopälvet Sorsalintujen ruokinta Varishuuhkajan teko Jne. METSÄTYÖT Taimikonhoitomenetelmät Työvälineiden käyttö Jne. Jne. Esimerkki TOP-järjestelmän rakenteesta

7 1.3 Metsä- ja luontotoiminta 4H-järjestön metsä- ja luontotoiminnan tarkoituksena on lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden lisääminen sekä harrastus- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen. Tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva metsäluonnosta ja metsätaloudesta. 4H:ssa tarjotaan nuorille mahdollisuus tutustua metsä- ja luontoalan ammatteihin ja näin edistää luonnonvara-alan yrittäjyyttä. Tavoitteellisuus näkyy 4H-järjestön virikkeellisessä ja pitkäjänteisessä toiminnassa, jossa metsä- ja luontoasiat ovat aina olleet nuorille suosittuja. Metsä- ja luontokerhot 4H:n metsä- ja luontokerhoissa sekä iltapäiväkerhoissa metsä- ja luontotehtävät ovat olennainen osa toimintaa. Tutustuminen luontoon tehdään aluksi leikkien ja helppojen tehtävien avulla ja taitojen karttuessa tartutaan haastavampiin tehtäviin ja projekteihin. Kerhoja on sekä perinteisiä metsäja luontoaiheisia yleiskerhoja että tuotteistettuja 4H-teemakerhoja, muun muassa Lumoudu luonnosta- ja Metsätaitaja-kerhot. Kilpailut 7 Luontopolkukilpailu on suunnattu 6-12-vuotiaille nuorille. Kilpailun tarkoituksena on herättää lasten kiinnostus luontoa ja metsää kohtaan. Kilpailijat tutustuvat jokamiehen oikeuksiin, metsien kasveihin ja eläimiin, puun iän ja pituuden mittaamiseen sekä retkeilyyn liittyviin asioihin. 4H-yhdistyksissä ja piireissä järjestetään luontopolkukilpailuja, joissa parhaiten menestyvät pääsevät vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen kilpailuun. Luontopolkukilpailun yhtenä tarkoituksena on kasvattaa tulevaisuuden metsätaitokilpailijoita. Metsätaitokilpailun ideana on sellaisten taitojen kehittäminen, joita tarvitaan käytännön metsänhoidossa sekä puun myynnissä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi puuston tiheyden, pituuden ja tilavuuden arvioiminen sekä eri kasvupaikkatyyppien ja metsän käsittelymuotojen tunnistaminen. Kilpailu on tarkoitettu vuotiaille. 4Hyhdistykset ja piirit järjestävät metsätaitokilpailuja, joissa parhaiten menestyvät pääsevät vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen kilpailuun. Metsästä töitä 4H-järjestö tarjoaa nuorille työmahdollisuuksia metsän ja luonnon parissa. Perinteisin yritystoiminnan muoto on ollut taimikasvatus. Metsäpuiden taimien kasvatuksen lisäksi 4H on tarjonnut nuorille työtä useissa metsään liittyvissä toimissa. Lehtikerppujen toimittaminen mm. Korkeasaareen sekä käpyjen kerääminen ovat esimerkkejä perinteisistä työtehtävistä, jotka ovat säilyneet vuosikausia osana järjestön toimintaa. Luonnontuotealan yrittäjyys tarjoaa tulevaisuudessakin nuorille runsaasti työmahdollisuuksia. Metsäalan työpalvelutehtävät, kuten taimien istutus, taimikonhoito, sekä muut metsänhoitotyöt ovat yritystoiminnan rinnalla työllistäneet nuoria. Paikalliset 4H-yhdistykset tarjoavat nuoria töihin apua tarvitseville metsänomistajille kohtuullista korvausta vastaan. Nuoret saavat koulutusta ja ansiotuloja omalta paikkakunnaltaan ja metsänomistajat työntekijöitä metsiinsä. Nuori voi perustaa myös oman metsä- tai luontoalan 4H-Yrityksen. 4H-Yritys on 4H-järjestön kehittämä toimintamalli nuorten yritystoimintaan, jonka avulla nuorella on mahdollisuus saada ohjatusti oppia ja kokemusta oikeasta yritystoiminnasta.

8 1.4 Metsissä Mahdollisuus Nuorten vieraantuminen metsästä on herättänyt myös 4Hjärjestön vastaamaan haasteeseen, miten lasten ja nuorten metsätietoa ja -taitoa tulisi lisätä. Myös huoli nuorten hakeutumisesta metsäalan ammatteihin on luonut järjestöön uusia toimintamuotoja. Metsissä Mahdollisuus on 4H-järjestön kehittämä malli metsäalan organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Eri organisaatiot, järjestöt ja yhdistykset ovat tarjonneet nuorille metsä- ja luontokasvatusta. Toiminta on ollut hajanaista ja osittain myös päällekkäistä. Mallin tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten luontotuntemusta, herättää kiinnostus luonnonvara-alan ammatteja kohtaan sekä edistää ympärivuotista yrittäjyyttä luonnonvara-alalla. Metsissä Mahdollisuus -malli perustuu kouluyhteistyöhön ja toimintaan koulujen ulkopuolella. Koulujen avulla saadaan kokonaiset ikäluokat tutustumaan luontoasioihin, joista kiinnostuneet voivat kehittää taitojaan edelleen koulun ulkopuolella luontoon liittyvien harrastusten ja töiden parissa. Metsissä Mahdollisuus -mallin perusteella on kehitetty metsä- ja luontoalan ammattilaisten, harrastajien ja opettajien verkostoitumishankkeita, Metsissä Mahdollisuus -hankkeita. Niiden tarkoituksena on koota sekä maakunnallisella että paikallisella tasolla metsäalan eri toimijoista sekä opettajista verkostoja, jotka järjestävät yhteistyönä tapahtumia ja koulutusta. Paikallisia verkostoja kutsutaan Metsätiimeiksi. Metsissä Mahdollisuus -hankkeessa 4H:n rooli on toimia verkottajana eli Metsätiimien koollekutsujana ja organisoijana. 4H:n avulla metsä- ja luontoalan toimijat saavat kontakteja myös heille tärkeisiin kohderyhmiin eli lapsiin ja nuoriin sekä kouluihin. 8

9 2. Yhteistyöllä metsä tutuksi

10 2.1 Yhteistyön idea ja tavoitteet 10 Useat metsä- ja luontoalan toimijat antavat lapsille tietoa ja elämyksiä metsästä. Toiminta on kuitenkin ollut melko hajanaista ja osittain päällekkäistäkin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla pystytään paremmin antamaan nuorille laadullisesti kattavaa tietoa metsäasioista. Näin toiminta tehostuu ja yhä useampi nuori pääsee osallistumaan monipuoliseen metsäopetukseen. Yhteistyöverkostossa metsä- ja luontoalan toimijat tuovat kukin esille omaa tietouttaan ja toimintaansa. Opettajien mukana olo luo yhteydet kouluihin ja antaa toiminnalle oikeat opetukselliset toimintatavat, jotka antavat hyvät oppimistulokset sekä tekevät työn antoisaksi myös toimijoiden kannalta. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki tahot, jotka kokevat metsä- ja luontokasvatuksen tärkeäksi. Monipuolisen tiedon ja elämyksien pohjalta nuoret pystyvät itse muodostamaan realistisen kuvan metsäasioista. Näin virheelliset mielikuvat vähenevät ja myös kiinnostus alaa kohtaan kasvaa. Yhteistyöllä pystytään toteuttamaan pitkäjänteistä metsä- ja luontokasvatusta. Yksittäisten toimijoiden vastuu ja työtaakka vähenevät kun toimintoja voidaan jakaa kunkin erityisosaamisen mukaan. Toimijoiden työskennellessä samojen päämäärien eteen lisääntyy myös tehtävän työn mielekkyys. Yhteistyön edetessä pystytään kehittämään jo käytännössä tehtäviä toimintamalleja ja oppimaan myös toisilta uutta niin tietopuolelta kuin toimintatapojen muodossakin. Metsä- ja luontoalan toimijoiden vuorovaikutuksen lisääntymisellä on myönteisiä vaikutuksia myös muuhun metsä- ja luontoyhteistyöhön.

11 2.2 Metsän oppimispolku Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsän oppimispolku noudattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmien perusteita sekä perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Malli muodostaa loogisen ja itseään täydentävän jatkumon, jota seuraten lapsi kartuttaa metsätietoja, taitoja ja elämyksiään. Näin muodostuu yhä vahvemmalla pohjalla oleva ymmärrys Suomen metsien taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kiintymys metsäluontoa kohtaan kasvaa ja halu sen monimuotoisuuden vaalimiseen lisääntyy. Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Metsä- ja puuopetuksen päämääränä on, että suomalainen nuori: tiedostaa metsän suomalaisena erityisvahvuutena ymmärtää metsän merkityksen Suomen talous- ja kulttuurihistoriassa ja sen aseman osana suomalaista identiteettiä tuntee metsän monipuolisena ja muuttuvana ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa arvostaa metsää suojelun ansaitsevana itseisarvona, uudistuvana luonnonvarana sekä fyysisen ja psyykkisen virkistyksen lähteenä tietää, miten metsää, puuta ja metsän muita antimia voi käyttää ottaen huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot ymmärtää metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostuksen kansantaloudellisen painoarvon ja niiden merkityksen paitsi maaseudun työllistäjänä myös sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä osaa itse eri tavoin käyttää puuta, arvostaa sen käyttökelpoisuutta monien tuotteiden valmistamisessa ja ymmärtää puun merkityksen metsäteollisuuden raaka-aineena Metsä- ja puuopetuksen jako Opetuksen sisältö voidaan jakaa kuudeksi osa-alueeksi, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa metsää koskeviin tietoihin, taitoihin sekä elämyksiin ja arvostuksiin. 1. Metsäluonto metsän eliölajit metsätyypit ja arvokkaat elinympäristöt metsä ekosysteeminä 2. Metsänantimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4. Metsätalous metsänhoito metsänarviointi ja puunkorjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus kädentaidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu 11

12 Metsä- ja puuopetus varhaiskasvatuksessa Lapsi on luonnostaan utelias ja innokas. Hän suuntaa mielenkiintonsa ympäröivään maailmaan. Lapsi on aktiivinen oppija ja havainnoija, joka yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa kartuttaa kokemuksiaan ympäristöstään. Aikuisen tehtävä on johdattaa lapsi kokemaan metsä paikkana, missä voi rauhassa ihmetellä asioita, tutkia ja esittää kysymyksiä. Metsä on leikkiympäristönä mitä parhain ja tarjoaa hauskoja luontokokemuksia kaikkina vuodenaikoina. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Tavoite Lapsi oppii kulkemaan metsässä eri vuodenaikoina ja tekemään havaintoja metsäluonnosta. Lapsi tutustuu erilaisiin metsiin ja saa kokemuksia metsäretkistä. Hän myös pääsee keräämään metsänantimia ja opettelee hyödyntämään niitä. Metsäluonnon suojelu Lapsi oppii metsässä kulkiessaan ottamaan huomioon luonnonrauhan. Hän tutustuu metsäluonnon suojeluun ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Metsätalous Lapsi tutustuu metsän kasvuun ja metsänhoitoon. Puun käyttö ja jalostus Lapsi käyttää puuta leikki- ja askartelumateriaalina ja saa kuvan puun matkasta metsästä tuotteeksi. Metsä ja kulttuuri Lapsi tutustuu metsään ja puuhun liittyvään suomalaiseen kansanperinteeseen. 12

13 Metsä- ja puuopetus perusopetuksen 1 6 luokilla Ikävuosina 7-12 korostuvat metsästä saadut elämykset ja kokemukset sekä metsässä liikkumiseen ja luonnon havainnoimiseen liittyvät taidot. Omakohtaiset elämykset metsäluonnossa luovat pohjaa myös myönteisen ja kestävän ympäristösuhteen kehittymiselle. Metsäasioiden opiskelu ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin elämyksiin vaan se on myös ekologisten perusasioiden ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä. Kokemuksellinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen ovat metsäkasvatuksessa varsin käyttökelpoisia menetelmiä. Opittujen asioiden syventämisessä voidaan käyttää pohdiskelevaa havainnointia, jonka aikana pyritään keskustelemaan opitusta ja koetusta ja liittämään ne lasten aiempiin kokemuksiin ja tietoon. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Tavoite Lapsi harjaantuu tutkimaan lähiympäristön ja kotiseudun metsäluontoa sekä tunnistamaan eri eliölajeja. Hän myös ymmärtää metsäluonnon rakenteen ja toiminnan peruspiirteet. Lapsella on taito liikkua ja retkeillä metsässä ja hän osaa hyödyntää metsän antimia. Lapsi ymmärtää, mitä tarkoittaa käsite metsäluonnon monimuotoisuus. Hän myös arvostaa luonnonsuojelua ja haluaa omassa toiminnassaan ja käyttäytymisessään ottaa luonnon huomioon. Lapsi osaa perustella maamme metsien merkityksen uudistuvana luonnonvarana ja tietää, että Suomen metsät ovat pääasiassa hoidettuja talousmetsiä. Puun käyttö ja jalostus Lapsi osaa käyttää puuta käsityömateriaalina ja hän saa perustiedot metsäteollisuudesta. METSÄ JA KULTTUURI Lapsi tutustuu Suomen varhaishistoriaan sekä metsän ja puun merkitykseen entisaikoina ja nykyään. Hän perehtyy siihen, miten taiteilijat eri taidelajeissa ovat kuvanneet ja kuvaavat metsää. 13

14 Metsä- ja puuopetus perusopetuksen 7 9 luokilla Metsäluonto Tavoite Metsä- ja puuopetuksessa ikävuosina tiedollinen osuus oppimisesta kasvaa. Oppimisen perustana ovat kuitenkin aiemmin omaksutut tiedot ja taidot, joista monia syvennetään ja laajennetaan. Vaikka tiedollinen osuus lisääntyy nuoren varttuessa, ovat elämykset, kokemukset ja retkeily tärkeitä, sillä myönteinen suhtautuminen metsäluontoon ja ymmärrys metsien merkityksestä ei synny pelkästään faktatietoja opettelemalla. Itsenäisesti tehtävät havainnot, mittaukset ja tutkimukset herättävät aktiivista ja pysyvää kiinnostusta metsäluontoa kohtaan. Omakohtainen tutustuminen metsätalouteen, puunjalostukseen ja metsäteollisuuteen antaa puolestaan jatkoopintojaan ja tulevaisuuttaan pohtivalle nuorelle tietoa näihin aloihin liittyvistä työmahdollisuuksista. Metsänantimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Nuori oppii perusasiat suomalaisen metsän peruspiirteistä ja hänellä on käsitys myös muista maailman metsistä. Nuori osaa liikkua metsässä turvallisesti ja osaa käyttää hyödykseen metsäluonnon antimia. Nuori ymmärtää metsien suojelun merkityksen maamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Nuori tietää metsien merkityksen Suomen aluetaloudessa ja hän tutustuu talousmetsän hoitoon käytännössä sekä osaa perustiedot metsien käsittelystä. Nuori osaa monipuolisesti käyttää puuta käsityömateriaalina ja hän tietää perusasiat Suomen puunjalostuksesta ja metsäteollisuudesta. Nuori myös ymmärtää Suomen metsäteollisuuden kansantaloudellisen merkityksen. METSÄ JA KULTTUURI Nuori saa kokonaiskuvan metsien merkityksestä Suomen historiassa ja suomalaisten elämässä ja tietää metsien vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin. Hän on kiinnostunut metsiemme tulevaisuudesta. 14

15 Metsä- ja puuopetus lukiossa Lähestyessään aikuisikää nuori pohtii ihmisen toiminnan suhdetta ekologisiin prosesseihin, biologiseen monimuotoisuuteen sekä uudistuvien että uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön ja riittävyyteen. Luonnonvara- ja ympäristökysymyksiä on mahdollista tarkastella myös maapallon laajuisessa mittakaavassa. Metsiä voidaan kestävän kehityksen näkökulmasta tarkastella hyvinkin monipuolisesti ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Tavoite Nuori osaa ekologiset peruskäsitteet ja pystyy niiden avulla tarkastelemaan syvällisesti metsäluontoon vaikuttavia tekijöitä. Nuori on hyvin perillä luonnossa liikkumista koskevista jokamiehenoikeuksista ja käyttäytyy niiden mukaan. Metsäluonnon suojelu Nuori on perillä Suomen luonnonsuojelun keskeisistä tavoitteista ja ymmärtää erityisesti metsäluonnon merkityksen maamme luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Metsä ja kulttuuri Nuori tietää metsien merkityksen Suomen aluetaloudessa ja hän tutustuu talousmetsän hoitoon käytännössä sekä osaa perustiedot metsien käsittelystä. Nuori ymmärtää metsien ja metsätalouden merkityksen aluetaloudessa ja Suomen kansataloudessa. Hän on perillä metsätalouden keskeisistä käsitteistä ja hän ymmärtää metsätaloudesta käytävän keskustelun olennaiset argumentit. Nuori kykenee monin eri esimerkein kuvaamaan metsän ja puun merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja tiedostaa niiden ainutlaatuisen aseman suomalaisena erityisvahvuutena. 15

16 Lisää metsätietoutta Internetsivusto on porttaali metsätietouteen. Suomen Metsäyhdistyksen ylläpitämät sivut on suunnattu opettajille, kasvattajille ja metsäalan toimijoille, jotka haluavat edistää lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatusta. Sivujen kautta löytyy runsaasti tietoa metsästä ja metsäalasta sekä käytännön vinkkejä ja malleja metsä- ja luontokasvatukseen. Sivustot on jaettu aihepiireittäin seuraavasti: tapahtumakalenteri kurssit materiaalit vinkkejä opetukseen metsäretket kouluyhteistyö yhteystietoja kansainväliset yhteydet kuvagalleria metsän oppimispolku ammatit ja koulutus Jokainen voi lisätä tietojaan ja ideoitaan vapaasti sivustoille. Tietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä sähköinen kortti, joka päivittyy ylläpitäjän oikoluvun jälkeen sivustolle. 16

17 3. Toimijaverkosto

18 3.1 Verkoston kokoaminen Yhteistyöverkoston voi koota yhden tai muutaman kunnan alueelle tai koko maakunnan kattavaksi. Toimijoiden määrä, maantieteelliset etäisyydet sekä koulujen ja oppilaiden määrät vaikuttavat siihen, kuinka laaja yhteistyöverkosto kannattaa koota. Jos toimijoita sekä koululaisia löytyy runsaasti yhden kunnan alueelta, voi paikallisen verkoston eli Metsätiimin perustaa hyvinkin pienelle alueelle. Näin toimijoiden paikallistuntemus on helposti hyödynnettävissä ja kontaktit sekä kouluihin että muihin yhteistyökumppaneihin on todennäköisesti luotu jo entuudestaan. Yhden kunnan alueella pystytään tekemään tiiviimmin työtä toimijoiden, opettajien ja oppilaiden kanssa. Samalla nuoret oppivat tuntemaan henkilökohtaisesti paikalliset toimijat, mikä jatkossa voi tarjota nuorille esimerkiksi työssäoppimisjaksoja, harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja. Laajemmalla alueella toimivan yhteistyöverkoston hyvänä puolena on toimijoiden runsaus, mikä tuo monipuolisuutta ja vaihtelevuutta verkoston toimintaan. Suuremmalla toimijoiden määrällä pystytään toteuttamaan isompia ja näyttävämpiä tapahtumia. Metsätiimin kokoaminen aloitetaan kartoittamalla alueen metsä- ja luontoalan toimijat sekä koulut. Toimintaan kannattaa pyytää mukaan myös kunnan toimihenkilöitä nuorisotoimesta, liikuntatoimesta sekä metsätyöosastolta. Kiinnostusta Metsätiimin toimintaan kartoitetaan kyselyllä. Aluksi kannattaa selvittää, missä laajuudessa eri toimijat haluavat olla mukana Metsätiimin toiminnassa. Kutsun ensimmäiseen kokoukseen voi lähettää jo kyselyn yhteydessä. 18

19 3.2 Tiedottaminen Metsätiimin järjestämää toimintaa kannattaa mainostaa kouluille mahdollisuutena saada tukea opetukseen. Tiedotusvälineitä voi tiedottaa Metsätiimin kokoamisesta, jolloin saadaan muille toimijoille tietoa verkostosta ja myös näkyvyyttä suurelle yleisölle. Metsätiimin vetäjän vastuulla on tapahtumista ja kokouksista tiedottaminen. Tiedon perillemeno kannattaa varmistaa vielä henkilökohtaisin yhteydenotoin. Kutsuissa ja tiedotteissa kannattaa hyödyntää valmiita pohjia ja käyttää niissä Metsissä Mahdollisuus-, 4H- sekä mahdollisten rahoittajien logoja. Paikalliset ja maakunnalliset tiedotusvälineet on hyvä kutsua tapahtumiin. Metsätiimin vetäjän tulee olla vastuuhenkilönä myös haastatteluja annettaessa, jotta kaikki oleelliset asiat tapahtumasta tulee kerrottua. Tiedotusvälineille tulee kertoa tapahtumasta seuraavat asiat: mitä järjestetään ketkä järjestävät kenelle järjestetään milloin ja missä mitkä ovat tapahtuman tavoitteet sponsoreiden panos 3.3 Verkostonrakentajan vastuu Metsätiimin kokoamisessa ja tapahtumien toteutuksessa tiimin vetäjällä on tärkeä organisoijan rooli, joka korostuu usean tahon osallistuessa toimintaan. Vetäjällä on vastuu yleisistä asioista kuten koolle kutsumisesta, tiedottamisesta ja yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin ja kouluihin. Vetäjällä on tärkeä tehtävä ihmisten motivoinnissa ja kannustamisessa metsä- ja luontokasvatustyöhön. Tapahtumien järjestämisessä kannattaa hyödyntää muiden kokemuksia ja valmiiksi suunniteltua materiaalia. Toiminta saadaan nopeammin käyntiin, kun kaikkea ei tarvitse itse miettiä alusta alkaen. Paikallista erityisosaamista ja muita resursseja kannattaa tietenkin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Vastuuta on syytä jakaa jo suunnittelun alkuvaiheissa. Tarkoitus ei ole, että yhteistyöverkoston vetäjä vastaa kaikista tapahtumiin liittyvistä käytännön asioista. Selkeintä esimerkiksi rastityyppisissä tapahtumissa on, että rastipisteellä oleva taho huolehtii kaikista omaan rastiin liittyvistä asioista. Toimijoilla, jotka ovat innostuneet Metsätiimin toiminnasta, ei välttämättä ole käsitystä siitä, miten esimerkiksi koulujen metsäpäivien ohjelma tulisi käytännössä toteuttaa. 4H-toimihenkilöt ovat verkottajina ja vastuunkantajina avainasemassa, kun toimintaa ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. 4H-toimihenkilöillä on kasvatuksellista osaamista, näkemystä sekä kokemusta erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Tapahtumien jälkeen on erittäin tärkeää pitää palautepalaveri. Opettajilta ja tapahtuman järjestäjiltä palautetta voi kerätä myös lomakkeella, mikäli he eivät pääse osallistumaan palautepalaveriin. Palautepalaverissa tulisi käsitellä päivän kulku hyvine ja huonoine kokemuksineen, jotta jatkossa toimintamalleja pystytään kehittämään ja samalla kiittää toimijoita heidän työpanoksestaan. Palautetilaisuudesta kannattaa tehdä muistio, jossa on mainittuna myös metsäpäivän järjestäjätahot. 19

20 3.4 Toimijoita ja tiedonlähteitä Metsä- ja luontoalalla on paljon tahoja, joiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää yhteistyöverkostoa kootessa. Tärkeintä on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Erilaiset näkökannat metsäasioihin eivät estä yhteistoimintaa, vaan rikastuttavat sitä. Yhteistyöverkoston ideana on tarjota jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua paikalliseen lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatukseen. Useat metsä- ja luontoalan organisaatiot ja järjestöt ovat panostaneet nuoriin perustamalla internet-sivuilleen omia metsäopetussivustoja. Kaikkiin näihin kannattaa tutustua, sillä valmiit vinkit ja ohjeet auttavat tapahtumien käytännön järjestelyissä. Internet-sivustojen tarjoaman tiedon lisäksi useilta metsä- ja luontoalan tahoilta voi tilata maksullisia sekä maksuttomia oppaita, esitteitä ym. materiaalia. Oheisessa luettelossa on koottuna osa keskeisimmistä valtakunnallisista sekä paikallisista metsä- ja luontoalan toimijoista sekä asiantuntijaorganisaatioista. Maa- ja metsätalousministeriö, MMM Suomen ylimpänä metsäviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön metsäosasto johtaa ja kehittää maan metsäpolitiikkaa metsien kestävän hoidon ja käytön sekä koko metsäsektorin toiminnan edistämiseksi. Se myös ohjaa ja koordinoi alueellisia metsäkeskuksia, metsäntutkimuslaitosta, metsätalouden kehittämiskeskusta ja metsähallituksen toimintaa sekä vastaa kansainvälisistä metsäasioista. Yhteystiedot: Metsähallitus Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön ja luonnonsuojelu asioissa ympäristöministeriön alainen valtion liikelaitos. Metsähallitus hoitaa valtion metsiä sekä suurinta osaa maamme suojelualueista. Metsähallituksen liiketoiminnasta merkittävin osa on puun myyntiä. Muuta liiketoimintaa ovat tontti- ja maa-aineskauppa, Villin Pohjolan luontomatkailupalvelut sekä metsäpuiden siemen- ja taimikauppa. Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksen yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu luonnonsuojelu sekä maksuttomat retkeilypalvelut. Metsähallituksen internet-sivuilta löytyy tietoa palveluista, kansallispuistoista, luonnonsuojelualueista sekä luontokeskuksista. Yhteystiedot: Metsäkeskukset Metsäkeskuksia on yhteensä 13 eri puolilla Suomea. Metsäkeskukset vastaavat alueillaan metsälakien valvonnasta ja valtion yksityismetsätaloudelle myöntämien varojen ohjaamisesta. Metsäkeskukset laativat alueellisia ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia sekä valvovat alueellaan metsänhoito- ja perusparannustöiden laatua. Metsäkeskukset neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Metsäkeskukset tekevät alueillaan kouluyhteistyötä. Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos, METLA Metsäntutkimuslaitos on puolueeton valtion tutkimuslaitos, joka toimii valtaosin maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä ja täten tuottaa tieteellistä tietoa metsäympäristöstä. Sen tehtäviin kuuluu myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä kuten valtakunnan metsien inventointi, metsien terveydentilan seuranta ja metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäntutkimuslaitoksessa on vuoden 2010 alusta alkaen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt. Laajojen alueyksiköiden perustaminen liittyy Metlan organisaation uudistumiseen, ja uusilla yksiköillä pyritään muun muassa lisäämään alueellista vaikuttavuutta. Metlan metsätietopalvelu Metinfo tarjoaa paljon tietoa mm. metsien terveydestä, metsien monikäytöstä ja kasvusta. Yhteystiedot: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edistää kestävää metsätaloutta tarjoamalla palveluita metsätalouden käytännön ongelmiin. Tapion laatimat metsänhoitosuositukset ovat keskeinen ohjausväline yksityismetsien hoidossa. Tapio ylläpitää sivustoa net. Sivustolta löytyy paljon monipuolista metsätietoa, joka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Opettajille ja oppilaille suunnatussa kouluosiossa on tarjolla opetusmateriaalin lisäksi runsaasti vihjeitä ja taustatietoa kaikesta metsään liittyvästä. Yhteystiedot: Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö vastaa suomalaisesta ympäristönsuojelu- ja asuntopolitiikasta, alueiden käytöstä ja rakentamisesta sekä lainsäädännön valmistelusta. Mm. luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa ympäristöministeriö on valtion ylin viranomainen. Yhteystiedot: 20

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Arkimetsän hyvinvointitarjonta Arkimetsän hyvinvointitarjonta Seminaarin minityöpaja Joel Erkkonen & Kii Korhonen Metsäpäivät 5.11.2015 Messukeskus Työpajan tavoitteet Ideoida yhdessä, mitä voisimme tehdä lisätäksemme hyvinvointitarjontaa

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella

TOIMENPIDEOHJELMA. Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella TOIMENPIDEOHJELMA Lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella FFCS sertifiointikriteeri 25 1.5.2012 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 2.1

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään

Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsäosaamisen lisäämiseksi Häme-Uudellamaalla Metsäsertifioinnin kriteeri 25. Lasten ja nuorten metsäosaamista lisätään Huhtikuu 2013 Esipuhe... 1 1. Toimenpideohjelma...

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvaraviestinnän periaatteet. Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraviestinnän periaatteet Maa- ja metsätalousministeriö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen periaatteista? Sisältö Mitä luonnonvaraviestintä on ja miksi olemme sopineet sen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI KURSSIT KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI SEMINAARIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET JULKAISUT KESKUSTELU- TILAISUUDET KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN SEMINAARIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE

METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE 1 METSÄ- JA METSÄENERGIA-ALA AMMATIKSI -HANKE TAUSTAA Hanke perustuu Työvoimaa metsäalalle -hankkeesta saatuihin kokemuksiin ja tuloksiin KOM 2015 tavoitteena parantaa metsäosaamista ja lisätä työvoimaa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

4H-järjestön ympäristöohjelma

4H-järjestön ympäristöohjelma 4H-järjestön ympäristöohjelma Julkaisija: Suomen 4H-liitto ry, Helsinki 2007 4H-järjestö rakentaa kestävää tulevaisuutta 4H-järjestön toiminta perustuu luonnon ja ympäristön arvostukseen. Järjestön käytännön

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita

4H-Yritys. Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys Ohjattuja yrittäjyyden ensiaskeleita 4H-Yritys on Osa 4H-nuorisotyötä. Valmis työväline nuorten yritystoiminnan tukemiseen ja käynnistämiseen. Mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä ohjatusti. TYÖELÄMÄVALMIUDET

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoisena 4H:ssa

Vapaaehtoisena 4H:ssa Vapaaehtoisena 4H:ssa Vapaaehtoistoiminnan ohjelma 1. 4H ON TOIMIHENKILÖIDEN JA VAPAAEHTOISTEN YHTEISTYÖTÄ 4H-toiminta perustuu ammattitaitoisten toimihenkilöiden ja vapaaehtoisten hyvään yhteistyöhön.

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä:

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Suomen metsäkeskuksen alueyksiköissä: TOIMENPIDEOHJELMA LASTEN JA NUORTEN METSÄTIETÄMYKSEN EDISTÄMISEKSI SUOMEN METSÄKESKUKSEN ALUEYKSIKÖISSÄ: ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAA, LOUNAIS-SUOMI JA PIRKANMAA 2012 2015 Luonnos: 31.3.2013 PEFC sertifiointikriteeri

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa 1 Anju Asunta, Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa

Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa Toimenpideohjelma lasten ja nuorten metsätietämyksen edistämiseksi Lapissa 2011 2016 Metsäsertifioinnin kriteeri 2.25: Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään. 3.2.2011 Metsäkeskus Lappi Sisältö 1.

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen issa, ympäristöpäällikkö Metsän siimeksessä - Metsien arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi ja suojelu -seminaari 1 Konsernirakenne Liikevaihto 5,3 miljardia

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011

NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Sivu 1 / 5 NAANTALIN 4H-YHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2011 Naantalin 4H-yhdistys 4H-yhdistyksen toimintaa ohjaavat järjestön yhteinen päämäärä, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet. Sääntöjen mukaisesti

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013

ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS - LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMINEN 8.11.2013 ERÄTYS Jämsä Hyvinkää Vaasa Kuusamo Joensuu ERÄTYS-HANKE Erätyshanke on viiden oppilaitoksen tykehanke (työelämän kehittämishanke), jossa pyritään selvittämään

Lisätiedot

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan

Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Hankerahoituksesta lisäpotkua alueelliseen toimintaan Lapin ELY-keskuksen kokemuksia Suunnittelija Eerika Tapio 9.4.2015 1 Terveisiä Napapiiriltä! Laaja Lapin maakunta ~99 000 km2 181 835 asukasta Peruskoululaisia

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot