Metsissä Mahdollisuus!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsissä Mahdollisuus!"

Transkriptio

1 Metsissä Mahdollisuus! Vuonna 2000 aloitettiin 4H-järjestön toimesta Metsissä Mahdollisuus -hankkeita useiden 4H-piirien alueilla. Tavoitteena on luoda metsä- ja luontoalan yhteistyöverkostoja ja lisätä niiden avulla lasten ja nuorten metsä- ja luonto-osaamista ja kehittää niitä lisääviä toimintamalleja. Puolueettomana järjestönä 4H toimii erinomaisena linkittäjänä eri toimijoiden välillä. Yhteistyöverkostot ovat järjestäneet lapsille, nuorille ja opettajille erilaisia luontoon ja metsään liittyviä tapahtumia kuten metsäpäiviä ja saaneet myös arvokasta kokemusta erilaisista kohderyhmistä. Tämän Metsissä Mahdollisuus -kansion tarkoituksena on näiden valmiiden toimintamallien levittäminen koko 4H-järjestön sekä muiden metsä- ja luontotoimijoiden käyttöön. Kokemusten pohjalta hankkeiden projektityöntekijät ovat kirjoittaneet kansion yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Mallien tarkoituksena ei ole tarjota ehdotonta totuutta vaan ideoita, vinkkejä ja tukea tapahtumien järjestämiseen. Toimijat eri puolella Suomea voivat yhtenäistää toimintaansa ja taata laadukkaan työn kautta kentän. Tämä Metsissä Mahdollisuus -kansio on 6. uudistettu painos. Vuosien varrella toimintamalleja on tullut lisää ja niitä on lisätty kansioon. Uusimpia ovat marja-, sieni- ja yrttiaiheiset rastimallit. Suomen metsäsertifioinnin kriteerien uudistustyön myötä kansioon lisättiin metsäsertifiointia ja uutta kriteeriä numero 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään käsittelevä kappale. Metsissä Mahdollisuus -hankkeissa tehty työ luo hyvän pohjan toimenpideohjelmien laatimiseen ja luo myös uusia mahdollisuuksia 4H-järjestön tekemälle metsä- ja luontokasvatustyölle. Kiitän lämpimästi kaikkia niitä lukuisia tahoja, jotka ovat olleet mukana tekemässä kansiota ja toteuttamassa lasten ja nuorten metsäkasvatusta. Erityinen kiitos Metsämiesten Säätiölle rahallisesta tuesta Metsissä Mahdollisuus -mallin toimintojen ja tuotteistamisen kehittämisessä. Helsingissä Kehityspäällikkö Juha Ruuska Toimituskunta: Häyrinen Liina, Suomen 4H-liitto Herttuainen Helena, Etelä-Suomen 4H-piiri Junnila Petra, Hämeen 4H-piiri Lappalainen Tarja, Kymen-Vuoksen 4H-piiri Puustinen Helena, Kymen-Vuoksen 4H-piiri Reetta Ahola, Ampun 4H-yhdistys Ruuska Juha, Suomen 4H-liitto Suomen 4H-Liitto ry Karjalankatu 2 A Helsinki 1

2 Sisältö 1. Metsä ja luontokasvatus 4H-järjestössä 1.1 4H mitä se on? H-yrittäjyyskasvatus Metsä- ja luontotoiminta Metsissä Mahdollisuus 8 2. Yhteistyöllä metsä tutuksi 2.1 Yhteistyön idea ja tavoitteet Metsän oppimispolku Toimijaverkosto 3.1 Verkoston kokoaminen Tiedottaminen Verkoston rakentajan vastuu Toimijoita ja tiedon lähteitä Toimintamalleja 4.1 Metsäteemapäivät 26 Työ- ja tarkastussuunnitelma 27 Metsäteemapäivä 1-4 luokille 28 Metsäteemapäivä 5-6 luokille 49 Metsäteemapäivä 7-9 luokille 70 Kannolta tehtaalle 7-9 luokille ja lukiolle Pimeä metsä Metsäpolku PROPSI metsäkurssi nuorille Yhteistyön mahdollisuudet Opettajien metsäpäivä 5.1 Idea ja tavoitteet Opettajien metsäpäivä -toimintamalli Talous 6.1 Toteuttajan resurssit Oma työaika Osallistujien työaika Metsäsertifiointi 7.1 Tausta Metsäsertifiointi mistä on kysymys Kriteeri 25. Kuinka lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään Toimenpideohjelma 141 Lähteet 2

3 1. Metsä- ja luontokasvatus 4H-järjestössä

4 1.1 4H mitä se on? Toiminta-ajatus 4H-järjestö on poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on tukea lasten ja nuorten tasapainoista kehitystä ja elämänhallintaa. Tehtävää toteutetaan edistämällä nuorten omatoimisuutta, yritteliäisyyttä ja arjen taitoja yhteistyötaitoja kansainvälisyyttä sekä luonnon ja ympäristön kunnioitusta. Arvot 4H-työn arvoja ovat yritteliäisyys ja ahkeruus yhteistyö rehellisyys ja oikeudenmukaisuus sekä välittäminen ja suvaitsevaisuus Organisaatio Nuorisotyötä tehdään yli 255 paikallisessa 4H-yhdistyksessä lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Yhdistyksissä on yli nuorisojäsentä. Paikallisten yhdistysten toimintaa tukevat maakunnalliset 4H-piirit ja Suomen 4H-liitto valtakunnan tasolla. 4H-JÄRJESTÖN RAKENNE Kylä Lähiö 4H-nuorisojäsenet 4H-kerhot Järjestön kansainvälinen tunnus ja yhteiset kansainväliset arvot tulevat neljän sanan alkukirjaimista Kunta Kaupunki 4H-yhdistys Harkinta - Head Harjaannus - Hands Hyvyys - Heart Hyvinvointi - Health Sanoihin sisältyy 4H-työn perusajatus: edistää lasten ja nuorten kasvamista aikuisiksi, jotka pään harkinnalla, käsien taidolla ja sydämen hyvyydellä pystyvät luomaan arkipäivän hyvinvointia niin itselleen kuin muille. Tekemällä oppiminen - Learning by doing on 4H-toiminnan tärkeä työmenetelmä. MaaKUNTA 4H-piiri Suomen 4H-liitto Suomen 4H-liiton jäseniä ovat kahdeksan maa-, metsä- ja kotitaloudellista, osuustoiminnallista sekä sivistystyötä tekevää keskusjärjestöä tai erikoisyhdistystä (perustajajäsenet) sekä 4H-piirit. 4

5 1.2 Yrittäjyyskasvatus Yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen ovat olennainen osa 4H-toimintaa. Harrastustoiminnassa lapsi voi hauskalla tavalla oppia elämässä tarvittavia perustaitoja. Yritteliästä elämänasennetta voidaan edistää monin tavoin jo pienten lasten kanssa jokapäiväisessä toiminnassa niin kotona, koulussa kuin 4H-kerhoissakin. Yritteliäät asenteet omaksutaan jo varhain, ja siksi on tärkeää, että myös lasten ohjattu toiminta edistää yritteliäisyyttä. Sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen kehittäminen on yrittäjyyskasvatuksen keskeisimpiä päämääriä. Nuoret harjaantuvat kädentaidoissa ja oppivat käytännön työtaitoja. Tärkeää on, että nuoret innostuisivat kehittämään itseään ja oppimaan uusia asioita. TOP-järjestelmä TOP Tekemällä Oppii Parhaiten on 4H-yrittäjyyskasvatuksen väline, jonka kohderyhmänä ovat 6-28-vuotiaat lapset ja nuoret. TOP kannustaa lapsia ja nuoria tekemään ja oppimaan elämässä tarvittavia käytännön taitoja hauskojen ja mielenkiintoisten tehtävien avulla. TOP tarjoaa nuorille hauskaa tekemistä ja uusia taitoja haasteita - tilaisuuden omien kykyjen tavoitteelliseen ja 5 johdonmukaiseen kehittämiseen elämässä ja työelämässä tarvittavia valmiuksia työ- ja harjoittelumahdollisuuksia omaa rahaa TOP tarjoaa nuorten ohjaajille monipuolisen työvälineen eri-ikäisten lasten ja nuorten parissa toimimiseen materiaalia ja käytännön ideoita selkeän toimintamallin dokumentointi- ja palkitsemisjärjestelmineen

6 Toteutus käytännössä Materiaali on helposti saatavilla internetistä. TOP sisältää teemoja eri aihepiireistä ja jokaiseen teemaan liittyy valikoima erilaisia tehtäviä. Nuori valitsee vapaasti itseään kiinnostavia teemoja ja tehtäviä. Taitojen kehittyessä on mahdollisuus edetä haasteellisempiin tehtäviin. Vaativimmat teemat muodostavat osan 4H-työpalvelutuotteiden pätevyysvaatimuksista (esimerkiksi Metsätaitaja). Tehtävät sisältävät sekä itsenäistä että yhdessä tekemistä, käytännön työtehtäviä, tiedonhankintaa ja organisointia vaativia tehtäviä sekä ohjattuja ja avoimia tehtäviä. Tärkeänä osana nuorten motivointia on 4H-järjestön valtakunnallinen palkitsemis- ja dokumentointijärjestelmä. TOP-teemoista on paljon mm. riistanhoito-, metsä- ja luontoaiheisia tehtäviä. Metsä- ja luontoteemapäivissä voidaan käyttää hyväksi TOP-tehtäviä. Tehtävät soveltuvat esimerkiksi tehtävärastien sisällöiksi. Koululuokat voivat myös ottaa tehtäväkseen vaativampia tehtäviä vaikkapa projekteina, joita suoritetaan kouluvuoden aikana ennen tai jälkeen metsäteemapäivän. Tehtävät on jaoteltu niiden vaikeusasteen mukaan eri ikätasoille, joten kaiken ikäisille lapsille ja nuorille on tehtäviä. TOP-materiaali löytyy internetosoitteesta top/. Työelämäkurssit TOP C yli 13 v. TOP A 6 9 v. METSÄSEIKKAILU Metsäleikki Vesiratas Rakenna maja TOP B v. ERÄNKÄVIJÄ Kompassin käyttö Nuotion sytyttäminen Rinkan pakkaaminen Jne. 6 RIISTANHOITO Keinopälvet Sorsalintujen ruokinta Varishuuhkajan teko Jne. METSÄTYÖT Taimikonhoitomenetelmät Työvälineiden käyttö Jne. Jne. Esimerkki TOP-järjestelmän rakenteesta

7 1.3 Metsä- ja luontotoiminta 4H-järjestön metsä- ja luontotoiminnan tarkoituksena on lasten ja nuorten metsä- ja luontotietouden lisääminen sekä harrastus- ja työmahdollisuuksien tarjoaminen. Tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille monipuolinen kuva metsäluonnosta ja metsätaloudesta. 4H:ssa tarjotaan nuorille mahdollisuus tutustua metsä- ja luontoalan ammatteihin ja näin edistää luonnonvara-alan yrittäjyyttä. Tavoitteellisuus näkyy 4H-järjestön virikkeellisessä ja pitkäjänteisessä toiminnassa, jossa metsä- ja luontoasiat ovat aina olleet nuorille suosittuja. Metsä- ja luontokerhot 4H:n metsä- ja luontokerhoissa sekä iltapäiväkerhoissa metsä- ja luontotehtävät ovat olennainen osa toimintaa. Tutustuminen luontoon tehdään aluksi leikkien ja helppojen tehtävien avulla ja taitojen karttuessa tartutaan haastavampiin tehtäviin ja projekteihin. Kerhoja on sekä perinteisiä metsäja luontoaiheisia yleiskerhoja että tuotteistettuja 4H-teemakerhoja, muun muassa Lumoudu luonnosta- ja Metsätaitaja-kerhot. Kilpailut 7 Luontopolkukilpailu on suunnattu 6-12-vuotiaille nuorille. Kilpailun tarkoituksena on herättää lasten kiinnostus luontoa ja metsää kohtaan. Kilpailijat tutustuvat jokamiehen oikeuksiin, metsien kasveihin ja eläimiin, puun iän ja pituuden mittaamiseen sekä retkeilyyn liittyviin asioihin. 4H-yhdistyksissä ja piireissä järjestetään luontopolkukilpailuja, joissa parhaiten menestyvät pääsevät vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen kilpailuun. Luontopolkukilpailun yhtenä tarkoituksena on kasvattaa tulevaisuuden metsätaitokilpailijoita. Metsätaitokilpailun ideana on sellaisten taitojen kehittäminen, joita tarvitaan käytännön metsänhoidossa sekä puun myynnissä. Näitä taitoja ovat esimerkiksi puuston tiheyden, pituuden ja tilavuuden arvioiminen sekä eri kasvupaikkatyyppien ja metsän käsittelymuotojen tunnistaminen. Kilpailu on tarkoitettu vuotiaille. 4Hyhdistykset ja piirit järjestävät metsätaitokilpailuja, joissa parhaiten menestyvät pääsevät vuosittain järjestettävään valtakunnalliseen kilpailuun. Metsästä töitä 4H-järjestö tarjoaa nuorille työmahdollisuuksia metsän ja luonnon parissa. Perinteisin yritystoiminnan muoto on ollut taimikasvatus. Metsäpuiden taimien kasvatuksen lisäksi 4H on tarjonnut nuorille työtä useissa metsään liittyvissä toimissa. Lehtikerppujen toimittaminen mm. Korkeasaareen sekä käpyjen kerääminen ovat esimerkkejä perinteisistä työtehtävistä, jotka ovat säilyneet vuosikausia osana järjestön toimintaa. Luonnontuotealan yrittäjyys tarjoaa tulevaisuudessakin nuorille runsaasti työmahdollisuuksia. Metsäalan työpalvelutehtävät, kuten taimien istutus, taimikonhoito, sekä muut metsänhoitotyöt ovat yritystoiminnan rinnalla työllistäneet nuoria. Paikalliset 4H-yhdistykset tarjoavat nuoria töihin apua tarvitseville metsänomistajille kohtuullista korvausta vastaan. Nuoret saavat koulutusta ja ansiotuloja omalta paikkakunnaltaan ja metsänomistajat työntekijöitä metsiinsä. Nuori voi perustaa myös oman metsä- tai luontoalan 4H-Yrityksen. 4H-Yritys on 4H-järjestön kehittämä toimintamalli nuorten yritystoimintaan, jonka avulla nuorella on mahdollisuus saada ohjatusti oppia ja kokemusta oikeasta yritystoiminnasta.

8 1.4 Metsissä Mahdollisuus Nuorten vieraantuminen metsästä on herättänyt myös 4Hjärjestön vastaamaan haasteeseen, miten lasten ja nuorten metsätietoa ja -taitoa tulisi lisätä. Myös huoli nuorten hakeutumisesta metsäalan ammatteihin on luonut järjestöön uusia toimintamuotoja. Metsissä Mahdollisuus on 4H-järjestön kehittämä malli metsäalan organisaatioiden välisestä yhteistyöstä. Eri organisaatiot, järjestöt ja yhdistykset ovat tarjonneet nuorille metsä- ja luontokasvatusta. Toiminta on ollut hajanaista ja osittain myös päällekkäistä. Mallin tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten luontotuntemusta, herättää kiinnostus luonnonvara-alan ammatteja kohtaan sekä edistää ympärivuotista yrittäjyyttä luonnonvara-alalla. Metsissä Mahdollisuus -malli perustuu kouluyhteistyöhön ja toimintaan koulujen ulkopuolella. Koulujen avulla saadaan kokonaiset ikäluokat tutustumaan luontoasioihin, joista kiinnostuneet voivat kehittää taitojaan edelleen koulun ulkopuolella luontoon liittyvien harrastusten ja töiden parissa. Metsissä Mahdollisuus -mallin perusteella on kehitetty metsä- ja luontoalan ammattilaisten, harrastajien ja opettajien verkostoitumishankkeita, Metsissä Mahdollisuus -hankkeita. Niiden tarkoituksena on koota sekä maakunnallisella että paikallisella tasolla metsäalan eri toimijoista sekä opettajista verkostoja, jotka järjestävät yhteistyönä tapahtumia ja koulutusta. Paikallisia verkostoja kutsutaan Metsätiimeiksi. Metsissä Mahdollisuus -hankkeessa 4H:n rooli on toimia verkottajana eli Metsätiimien koollekutsujana ja organisoijana. 4H:n avulla metsä- ja luontoalan toimijat saavat kontakteja myös heille tärkeisiin kohderyhmiin eli lapsiin ja nuoriin sekä kouluihin. 8

9 2. Yhteistyöllä metsä tutuksi

10 2.1 Yhteistyön idea ja tavoitteet 10 Useat metsä- ja luontoalan toimijat antavat lapsille tietoa ja elämyksiä metsästä. Toiminta on kuitenkin ollut melko hajanaista ja osittain päällekkäistäkin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla pystytään paremmin antamaan nuorille laadullisesti kattavaa tietoa metsäasioista. Näin toiminta tehostuu ja yhä useampi nuori pääsee osallistumaan monipuoliseen metsäopetukseen. Yhteistyöverkostossa metsä- ja luontoalan toimijat tuovat kukin esille omaa tietouttaan ja toimintaansa. Opettajien mukana olo luo yhteydet kouluihin ja antaa toiminnalle oikeat opetukselliset toimintatavat, jotka antavat hyvät oppimistulokset sekä tekevät työn antoisaksi myös toimijoiden kannalta. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki tahot, jotka kokevat metsä- ja luontokasvatuksen tärkeäksi. Monipuolisen tiedon ja elämyksien pohjalta nuoret pystyvät itse muodostamaan realistisen kuvan metsäasioista. Näin virheelliset mielikuvat vähenevät ja myös kiinnostus alaa kohtaan kasvaa. Yhteistyöllä pystytään toteuttamaan pitkäjänteistä metsä- ja luontokasvatusta. Yksittäisten toimijoiden vastuu ja työtaakka vähenevät kun toimintoja voidaan jakaa kunkin erityisosaamisen mukaan. Toimijoiden työskennellessä samojen päämäärien eteen lisääntyy myös tehtävän työn mielekkyys. Yhteistyön edetessä pystytään kehittämään jo käytännössä tehtäviä toimintamalleja ja oppimaan myös toisilta uutta niin tietopuolelta kuin toimintatapojen muodossakin. Metsä- ja luontoalan toimijoiden vuorovaikutuksen lisääntymisellä on myönteisiä vaikutuksia myös muuhun metsä- ja luontoyhteistyöhön.

11 2.2 Metsän oppimispolku Metsän oppimispolku on metsä- ja puuopetuksen malli, joka pyrkii koulun ja muun yhteiskunnan yhteistyönä kohentamaan lasten ja nuorten metsään liittyviä tietoja ja taitoja. Se antaa mahdollisuuden toteuttaa metsä- ja puuopetusta niin, että siitä muodostuu varhaiskasvatuksesta lukioon yltävä metsän oppimispolku. Metsän oppimispolku noudattaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulun kuin lukionkin opetussuunnitelmien perusteita sekä perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Malli muodostaa loogisen ja itseään täydentävän jatkumon, jota seuraten lapsi kartuttaa metsätietoja, taitoja ja elämyksiään. Näin muodostuu yhä vahvemmalla pohjalla oleva ymmärrys Suomen metsien taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kiintymys metsäluontoa kohtaan kasvaa ja halu sen monimuotoisuuden vaalimiseen lisääntyy. Metsä- ja puuopetuksen malli on laadittu kasvattajien ja lukuisten metsäisten sidosryhmien yhteistyönä ja sen ovat julkaisseet Suomen Metsäyhdistys ry sekä Opetushallitus. Malli pohjautuu Opetushallituksen laatimiin opetussuunnitelmien perusteisiin toimien opetuksen virikemateriaalina. Metsän oppimispolku auttaa myös koulun ulkopuolisia tahoja kohdentamaan toimintansa siten, että se tukee kouluissa tehtävää opetustyötä. Metsä- ja puuopetuksen päämääränä on, että suomalainen nuori: tiedostaa metsän suomalaisena erityisvahvuutena ymmärtää metsän merkityksen Suomen talous- ja kulttuurihistoriassa ja sen aseman osana suomalaista identiteettiä tuntee metsän monipuolisena ja muuttuvana ekosysteeminä ja olennaisena osana suomalaista maisemaa arvostaa metsää suojelun ansaitsevana itseisarvona, uudistuvana luonnonvarana sekä fyysisen ja psyykkisen virkistyksen lähteenä tietää, miten metsää, puuta ja metsän muita antimia voi käyttää ottaen huomioon niiden ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot ymmärtää metsätalouden, metsäteollisuuden ja muun puunjalostuksen kansantaloudellisen painoarvon ja niiden merkityksen paitsi maaseudun työllistäjänä myös sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä osaa itse eri tavoin käyttää puuta, arvostaa sen käyttökelpoisuutta monien tuotteiden valmistamisessa ja ymmärtää puun merkityksen metsäteollisuuden raaka-aineena Metsä- ja puuopetuksen jako Opetuksen sisältö voidaan jakaa kuudeksi osa-alueeksi, joissa jokaisessa on oma näkökulmansa metsää koskeviin tietoihin, taitoihin sekä elämyksiin ja arvostuksiin. 1. Metsäluonto metsän eliölajit metsätyypit ja arvokkaat elinympäristöt metsä ekosysteeminä 2. Metsänantimet ja virkistyskäyttö marjat, sienet, riista ja tarveaineet ulkoilu, retkeily ja erätaidot myönteiset elämykset ja mielenrauha 3. Metsäluonnon suojelu luonnon kunnioittaminen luonnonkirjon säilyttäminen suojelun keinot 4. Metsätalous metsänhoito metsänarviointi ja puunkorjuu metsä aluetaloudessa 5. Puun käyttö ja jalostus kädentaidot puutuotteet metsäteollisuus ja kansantalous 6. Metsä ja kulttuuri historia ja perinne metsä ja ihminen tulevaisuuden metsä ja puu 11

12 Metsä- ja puuopetus varhaiskasvatuksessa Lapsi on luonnostaan utelias ja innokas. Hän suuntaa mielenkiintonsa ympäröivään maailmaan. Lapsi on aktiivinen oppija ja havainnoija, joka yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa kartuttaa kokemuksiaan ympäristöstään. Aikuisen tehtävä on johdattaa lapsi kokemaan metsä paikkana, missä voi rauhassa ihmetellä asioita, tutkia ja esittää kysymyksiä. Metsä on leikkiympäristönä mitä parhain ja tarjoaa hauskoja luontokokemuksia kaikkina vuodenaikoina. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Tavoite Lapsi oppii kulkemaan metsässä eri vuodenaikoina ja tekemään havaintoja metsäluonnosta. Lapsi tutustuu erilaisiin metsiin ja saa kokemuksia metsäretkistä. Hän myös pääsee keräämään metsänantimia ja opettelee hyödyntämään niitä. Metsäluonnon suojelu Lapsi oppii metsässä kulkiessaan ottamaan huomioon luonnonrauhan. Hän tutustuu metsäluonnon suojeluun ja kestävän kehityksen periaatteisiin. Metsätalous Lapsi tutustuu metsän kasvuun ja metsänhoitoon. Puun käyttö ja jalostus Lapsi käyttää puuta leikki- ja askartelumateriaalina ja saa kuvan puun matkasta metsästä tuotteeksi. Metsä ja kulttuuri Lapsi tutustuu metsään ja puuhun liittyvään suomalaiseen kansanperinteeseen. 12

13 Metsä- ja puuopetus perusopetuksen 1 6 luokilla Ikävuosina 7-12 korostuvat metsästä saadut elämykset ja kokemukset sekä metsässä liikkumiseen ja luonnon havainnoimiseen liittyvät taidot. Omakohtaiset elämykset metsäluonnossa luovat pohjaa myös myönteisen ja kestävän ympäristösuhteen kehittymiselle. Metsäasioiden opiskelu ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin elämyksiin vaan se on myös ekologisten perusasioiden ja luonnon monimuotoisuuden ymmärtämistä. Kokemuksellinen ja yhteistoiminnallinen oppiminen ovat metsäkasvatuksessa varsin käyttökelpoisia menetelmiä. Opittujen asioiden syventämisessä voidaan käyttää pohdiskelevaa havainnointia, jonka aikana pyritään keskustelemaan opitusta ja koetusta ja liittämään ne lasten aiempiin kokemuksiin ja tietoon. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Tavoite Lapsi harjaantuu tutkimaan lähiympäristön ja kotiseudun metsäluontoa sekä tunnistamaan eri eliölajeja. Hän myös ymmärtää metsäluonnon rakenteen ja toiminnan peruspiirteet. Lapsella on taito liikkua ja retkeillä metsässä ja hän osaa hyödyntää metsän antimia. Lapsi ymmärtää, mitä tarkoittaa käsite metsäluonnon monimuotoisuus. Hän myös arvostaa luonnonsuojelua ja haluaa omassa toiminnassaan ja käyttäytymisessään ottaa luonnon huomioon. Lapsi osaa perustella maamme metsien merkityksen uudistuvana luonnonvarana ja tietää, että Suomen metsät ovat pääasiassa hoidettuja talousmetsiä. Puun käyttö ja jalostus Lapsi osaa käyttää puuta käsityömateriaalina ja hän saa perustiedot metsäteollisuudesta. METSÄ JA KULTTUURI Lapsi tutustuu Suomen varhaishistoriaan sekä metsän ja puun merkitykseen entisaikoina ja nykyään. Hän perehtyy siihen, miten taiteilijat eri taidelajeissa ovat kuvanneet ja kuvaavat metsää. 13

14 Metsä- ja puuopetus perusopetuksen 7 9 luokilla Metsäluonto Tavoite Metsä- ja puuopetuksessa ikävuosina tiedollinen osuus oppimisesta kasvaa. Oppimisen perustana ovat kuitenkin aiemmin omaksutut tiedot ja taidot, joista monia syvennetään ja laajennetaan. Vaikka tiedollinen osuus lisääntyy nuoren varttuessa, ovat elämykset, kokemukset ja retkeily tärkeitä, sillä myönteinen suhtautuminen metsäluontoon ja ymmärrys metsien merkityksestä ei synny pelkästään faktatietoja opettelemalla. Itsenäisesti tehtävät havainnot, mittaukset ja tutkimukset herättävät aktiivista ja pysyvää kiinnostusta metsäluontoa kohtaan. Omakohtainen tutustuminen metsätalouteen, puunjalostukseen ja metsäteollisuuteen antaa puolestaan jatkoopintojaan ja tulevaisuuttaan pohtivalle nuorelle tietoa näihin aloihin liittyvistä työmahdollisuuksista. Metsänantimet ja virkistyskäyttö Metsäluonnon suojelu Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Nuori oppii perusasiat suomalaisen metsän peruspiirteistä ja hänellä on käsitys myös muista maailman metsistä. Nuori osaa liikkua metsässä turvallisesti ja osaa käyttää hyödykseen metsäluonnon antimia. Nuori ymmärtää metsien suojelun merkityksen maamme luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Nuori tietää metsien merkityksen Suomen aluetaloudessa ja hän tutustuu talousmetsän hoitoon käytännössä sekä osaa perustiedot metsien käsittelystä. Nuori osaa monipuolisesti käyttää puuta käsityömateriaalina ja hän tietää perusasiat Suomen puunjalostuksesta ja metsäteollisuudesta. Nuori myös ymmärtää Suomen metsäteollisuuden kansantaloudellisen merkityksen. METSÄ JA KULTTUURI Nuori saa kokonaiskuvan metsien merkityksestä Suomen historiassa ja suomalaisten elämässä ja tietää metsien vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin. Hän on kiinnostunut metsiemme tulevaisuudesta. 14

15 Metsä- ja puuopetus lukiossa Lähestyessään aikuisikää nuori pohtii ihmisen toiminnan suhdetta ekologisiin prosesseihin, biologiseen monimuotoisuuteen sekä uudistuvien että uudistumattomien luonnonvarojen käyttöön ja riittävyyteen. Luonnonvara- ja ympäristökysymyksiä on mahdollista tarkastella myös maapallon laajuisessa mittakaavassa. Metsiä voidaan kestävän kehityksen näkökulmasta tarkastella hyvinkin monipuolisesti ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Metsäluonto Metsänantimet ja virkistyskäyttö Tavoite Nuori osaa ekologiset peruskäsitteet ja pystyy niiden avulla tarkastelemaan syvällisesti metsäluontoon vaikuttavia tekijöitä. Nuori on hyvin perillä luonnossa liikkumista koskevista jokamiehenoikeuksista ja käyttäytyy niiden mukaan. Metsäluonnon suojelu Nuori on perillä Suomen luonnonsuojelun keskeisistä tavoitteista ja ymmärtää erityisesti metsäluonnon merkityksen maamme luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa. Metsätalous Puun käyttö ja jalostus Metsä ja kulttuuri Nuori tietää metsien merkityksen Suomen aluetaloudessa ja hän tutustuu talousmetsän hoitoon käytännössä sekä osaa perustiedot metsien käsittelystä. Nuori ymmärtää metsien ja metsätalouden merkityksen aluetaloudessa ja Suomen kansataloudessa. Hän on perillä metsätalouden keskeisistä käsitteistä ja hän ymmärtää metsätaloudesta käytävän keskustelun olennaiset argumentit. Nuori kykenee monin eri esimerkein kuvaamaan metsän ja puun merkitystä suomalaisessa kulttuurissa ja tiedostaa niiden ainutlaatuisen aseman suomalaisena erityisvahvuutena. 15

16 Lisää metsätietoutta Internetsivusto on porttaali metsätietouteen. Suomen Metsäyhdistyksen ylläpitämät sivut on suunnattu opettajille, kasvattajille ja metsäalan toimijoille, jotka haluavat edistää lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatusta. Sivujen kautta löytyy runsaasti tietoa metsästä ja metsäalasta sekä käytännön vinkkejä ja malleja metsä- ja luontokasvatukseen. Sivustot on jaettu aihepiireittäin seuraavasti: tapahtumakalenteri kurssit materiaalit vinkkejä opetukseen metsäretket kouluyhteistyö yhteystietoja kansainväliset yhteydet kuvagalleria metsän oppimispolku ammatit ja koulutus Jokainen voi lisätä tietojaan ja ideoitaan vapaasti sivustoille. Tietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä sähköinen kortti, joka päivittyy ylläpitäjän oikoluvun jälkeen sivustolle. 16

17 3. Toimijaverkosto

18 3.1 Verkoston kokoaminen Yhteistyöverkoston voi koota yhden tai muutaman kunnan alueelle tai koko maakunnan kattavaksi. Toimijoiden määrä, maantieteelliset etäisyydet sekä koulujen ja oppilaiden määrät vaikuttavat siihen, kuinka laaja yhteistyöverkosto kannattaa koota. Jos toimijoita sekä koululaisia löytyy runsaasti yhden kunnan alueelta, voi paikallisen verkoston eli Metsätiimin perustaa hyvinkin pienelle alueelle. Näin toimijoiden paikallistuntemus on helposti hyödynnettävissä ja kontaktit sekä kouluihin että muihin yhteistyökumppaneihin on todennäköisesti luotu jo entuudestaan. Yhden kunnan alueella pystytään tekemään tiiviimmin työtä toimijoiden, opettajien ja oppilaiden kanssa. Samalla nuoret oppivat tuntemaan henkilökohtaisesti paikalliset toimijat, mikä jatkossa voi tarjota nuorille esimerkiksi työssäoppimisjaksoja, harjoittelu- tai kesätyöpaikkoja. Laajemmalla alueella toimivan yhteistyöverkoston hyvänä puolena on toimijoiden runsaus, mikä tuo monipuolisuutta ja vaihtelevuutta verkoston toimintaan. Suuremmalla toimijoiden määrällä pystytään toteuttamaan isompia ja näyttävämpiä tapahtumia. Metsätiimin kokoaminen aloitetaan kartoittamalla alueen metsä- ja luontoalan toimijat sekä koulut. Toimintaan kannattaa pyytää mukaan myös kunnan toimihenkilöitä nuorisotoimesta, liikuntatoimesta sekä metsätyöosastolta. Kiinnostusta Metsätiimin toimintaan kartoitetaan kyselyllä. Aluksi kannattaa selvittää, missä laajuudessa eri toimijat haluavat olla mukana Metsätiimin toiminnassa. Kutsun ensimmäiseen kokoukseen voi lähettää jo kyselyn yhteydessä. 18

19 3.2 Tiedottaminen Metsätiimin järjestämää toimintaa kannattaa mainostaa kouluille mahdollisuutena saada tukea opetukseen. Tiedotusvälineitä voi tiedottaa Metsätiimin kokoamisesta, jolloin saadaan muille toimijoille tietoa verkostosta ja myös näkyvyyttä suurelle yleisölle. Metsätiimin vetäjän vastuulla on tapahtumista ja kokouksista tiedottaminen. Tiedon perillemeno kannattaa varmistaa vielä henkilökohtaisin yhteydenotoin. Kutsuissa ja tiedotteissa kannattaa hyödyntää valmiita pohjia ja käyttää niissä Metsissä Mahdollisuus-, 4H- sekä mahdollisten rahoittajien logoja. Paikalliset ja maakunnalliset tiedotusvälineet on hyvä kutsua tapahtumiin. Metsätiimin vetäjän tulee olla vastuuhenkilönä myös haastatteluja annettaessa, jotta kaikki oleelliset asiat tapahtumasta tulee kerrottua. Tiedotusvälineille tulee kertoa tapahtumasta seuraavat asiat: mitä järjestetään ketkä järjestävät kenelle järjestetään milloin ja missä mitkä ovat tapahtuman tavoitteet sponsoreiden panos 3.3 Verkostonrakentajan vastuu Metsätiimin kokoamisessa ja tapahtumien toteutuksessa tiimin vetäjällä on tärkeä organisoijan rooli, joka korostuu usean tahon osallistuessa toimintaan. Vetäjällä on vastuu yleisistä asioista kuten koolle kutsumisesta, tiedottamisesta ja yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin ja kouluihin. Vetäjällä on tärkeä tehtävä ihmisten motivoinnissa ja kannustamisessa metsä- ja luontokasvatustyöhön. Tapahtumien järjestämisessä kannattaa hyödyntää muiden kokemuksia ja valmiiksi suunniteltua materiaalia. Toiminta saadaan nopeammin käyntiin, kun kaikkea ei tarvitse itse miettiä alusta alkaen. Paikallista erityisosaamista ja muita resursseja kannattaa tietenkin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan. Vastuuta on syytä jakaa jo suunnittelun alkuvaiheissa. Tarkoitus ei ole, että yhteistyöverkoston vetäjä vastaa kaikista tapahtumiin liittyvistä käytännön asioista. Selkeintä esimerkiksi rastityyppisissä tapahtumissa on, että rastipisteellä oleva taho huolehtii kaikista omaan rastiin liittyvistä asioista. Toimijoilla, jotka ovat innostuneet Metsätiimin toiminnasta, ei välttämättä ole käsitystä siitä, miten esimerkiksi koulujen metsäpäivien ohjelma tulisi käytännössä toteuttaa. 4H-toimihenkilöt ovat verkottajina ja vastuunkantajina avainasemassa, kun toimintaa ryhdytään suunnittelemaan ja toteuttamaan. 4H-toimihenkilöillä on kasvatuksellista osaamista, näkemystä sekä kokemusta erilaisten tapahtumien järjestämisestä. Tapahtumien jälkeen on erittäin tärkeää pitää palautepalaveri. Opettajilta ja tapahtuman järjestäjiltä palautetta voi kerätä myös lomakkeella, mikäli he eivät pääse osallistumaan palautepalaveriin. Palautepalaverissa tulisi käsitellä päivän kulku hyvine ja huonoine kokemuksineen, jotta jatkossa toimintamalleja pystytään kehittämään ja samalla kiittää toimijoita heidän työpanoksestaan. Palautetilaisuudesta kannattaa tehdä muistio, jossa on mainittuna myös metsäpäivän järjestäjätahot. 19

20 3.4 Toimijoita ja tiedonlähteitä Metsä- ja luontoalalla on paljon tahoja, joiden tietotaitoa kannattaa hyödyntää yhteistyöverkostoa kootessa. Tärkeintä on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Erilaiset näkökannat metsäasioihin eivät estä yhteistoimintaa, vaan rikastuttavat sitä. Yhteistyöverkoston ideana on tarjota jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua paikalliseen lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatukseen. Useat metsä- ja luontoalan organisaatiot ja järjestöt ovat panostaneet nuoriin perustamalla internet-sivuilleen omia metsäopetussivustoja. Kaikkiin näihin kannattaa tutustua, sillä valmiit vinkit ja ohjeet auttavat tapahtumien käytännön järjestelyissä. Internet-sivustojen tarjoaman tiedon lisäksi useilta metsä- ja luontoalan tahoilta voi tilata maksullisia sekä maksuttomia oppaita, esitteitä ym. materiaalia. Oheisessa luettelossa on koottuna osa keskeisimmistä valtakunnallisista sekä paikallisista metsä- ja luontoalan toimijoista sekä asiantuntijaorganisaatioista. Maa- ja metsätalousministeriö, MMM Suomen ylimpänä metsäviranomaisena toimii maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön metsäosasto johtaa ja kehittää maan metsäpolitiikkaa metsien kestävän hoidon ja käytön sekä koko metsäsektorin toiminnan edistämiseksi. Se myös ohjaa ja koordinoi alueellisia metsäkeskuksia, metsäntutkimuslaitosta, metsätalouden kehittämiskeskusta ja metsähallituksen toimintaa sekä vastaa kansainvälisistä metsäasioista. Yhteystiedot: Metsähallitus Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön ja luonnonsuojelu asioissa ympäristöministeriön alainen valtion liikelaitos. Metsähallitus hoitaa valtion metsiä sekä suurinta osaa maamme suojelualueista. Metsähallituksen liiketoiminnasta merkittävin osa on puun myyntiä. Muuta liiketoimintaa ovat tontti- ja maa-aineskauppa, Villin Pohjolan luontomatkailupalvelut sekä metsäpuiden siemen- ja taimikauppa. Liiketoiminnan lisäksi Metsähallituksen yhteiskunnallisiin tehtäviin kuuluu luonnonsuojelu sekä maksuttomat retkeilypalvelut. Metsähallituksen internet-sivuilta löytyy tietoa palveluista, kansallispuistoista, luonnonsuojelualueista sekä luontokeskuksista. Yhteystiedot: Metsäkeskukset Metsäkeskuksia on yhteensä 13 eri puolilla Suomea. Metsäkeskukset vastaavat alueillaan metsälakien valvonnasta ja valtion yksityismetsätaloudelle myöntämien varojen ohjaamisesta. Metsäkeskukset laativat alueellisia ja tilakohtaisia metsäsuunnitelmia sekä valvovat alueellaan metsänhoito- ja perusparannustöiden laatua. Metsäkeskukset neuvovat ja kouluttavat metsänomistajia metsävarojen käytössä ja hoidossa sekä toteuttavat erilaisia kehittämishankkeita, joilla pyritään edistämään metsien kestävää käyttöä ja yrittäjyyttä. Metsäkeskukset tekevät alueillaan kouluyhteistyötä. Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos, METLA Metsäntutkimuslaitos on puolueeton valtion tutkimuslaitos, joka toimii valtaosin maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tehtävänä on edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä ja täten tuottaa tieteellistä tietoa metsäympäristöstä. Sen tehtäviin kuuluu myös lakisääteisiä viranomaistehtäviä kuten valtakunnan metsien inventointi, metsien terveydentilan seuranta ja metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäntutkimuslaitoksessa on vuoden 2010 alusta alkaen Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen alueyksiköt. Laajojen alueyksiköiden perustaminen liittyy Metlan organisaation uudistumiseen, ja uusilla yksiköillä pyritään muun muassa lisäämään alueellista vaikuttavuutta. Metlan metsätietopalvelu Metinfo tarjoaa paljon tietoa mm. metsien terveydestä, metsien monikäytöstä ja kasvusta. Yhteystiedot: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on metsätalouden kehittämis- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edistää kestävää metsätaloutta tarjoamalla palveluita metsätalouden käytännön ongelmiin. Tapion laatimat metsänhoitosuositukset ovat keskeinen ohjausväline yksityismetsien hoidossa. Tapio ylläpitää sivustoa net. Sivustolta löytyy paljon monipuolista metsätietoa, joka on suunnattu eri käyttäjäryhmille. Opettajille ja oppilaille suunnatussa kouluosiossa on tarjolla opetusmateriaalin lisäksi runsaasti vihjeitä ja taustatietoa kaikesta metsään liittyvästä. Yhteystiedot: Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö vastaa suomalaisesta ympäristönsuojelu- ja asuntopolitiikasta, alueiden käytöstä ja rakentamisesta sekä lainsäädännön valmistelusta. Mm. luonnonsuojeluun liittyvissä asioissa ympäristöministeriö on valtion ylin viranomainen. Yhteystiedot: 20

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Luontokasvatusta Metsähallituksen eräpalveluiden näkökulmasta

Luontokasvatusta Metsähallituksen eräpalveluiden näkökulmasta Luontokasvatusta Metsähallituksen eräpalveluiden näkökulmasta Madeleine Nyman ja Johanna Vuollet, Eräsuunnittelijat 1 2014 Eräluvat Miksi luontokasvatusta? Jotta lapset ja nuoret saa kokemuksia ja ymmärrystä

Lisätiedot

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA

20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 20 VUOTTA 30 JAETTUA MILJOONAA 12/2016 JONKUN PITÄISI JAKAA TIETOA METSIEN MONIPUOLISESTA KÄYTÖSTÄ KOULULAISILLE JA OPETTAJILLE KERTOA METSÄALASTA PÄÄTTÄJILLE JA VAIKUTTAJILLE MILLÄ RAHALLA?...SAADA MAHDOLLISIMMAN

Lisätiedot

Julkisen riistakonsernin strategia

Julkisen riistakonsernin strategia Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ajankohtaista opetushallinnosta

Ajankohtaista opetushallinnosta Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä

Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä Järjestötalojen/-keskusten verkosto Lapissa Maakunnallinen teemaryhmä 1. Tasa-arvoista yhteistyötä Lapin järjestöstrategia 2030 2. Lappilainen järjestökenttä 3. Kylätilat, järjestötalot/-keskukset Lapissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Helsingin Sanomat Sikariportaalle metsäakatemia

Helsingin Sanomat Sikariportaalle metsäakatemia Helsingin Sanomat 4.9.1996 Sikariportaalle metsäakatemia Metsäakatemiatiimi Harri Hänninen johtaja Annamari Heikkinen projektipäällikkö Tarja Etelämaa johdon assistentti Anders Portin toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvaraalan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle yksittäisistä ihmisistä suuryrityksiin. Toimintamme perustuu

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot