Karjanlannan käyttö, ravinteiden hyväksikäyttö ja ympäristö. Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Karjanlannan käyttö, ravinteiden hyväksikäyttö ja ympäristö. Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki"

Heikki Halttunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Karjanlannan käyttö, ravinteiden hyväksikäyttö ja ympäristö Erkki Joki-Tokola, MTT Ruukki

2 Sisältö Kotieläintuotannon alueellinen sijottuminen Karjanlannan ravinteiden kierrätys tiltasolla Karjanlanta viljanviljelyssä Karjanlanta nurmiviljelyssä Lannan muu mahdollinen käyttö

4 Eläinyksiköitä/peltohehtaari 0,54-2,14 (115) 0,43-0,54 (105) 0,24-0,43 (112) 0-0,24 (120)

5 Kotieläintalouden tuottaman lannan ravinteiden määrä suhteessa viljelyalaan Kunta Typpi kg/ha Fosfori kg/ha Isojoki 6,5 2,3 Lappajärvi 7,8 2,7 Karijoki 9,2 3,2 Kauhava 9,7 3,5 Vimpeli 10,1 3,6 Kauhajoki 11,4 4,1 Teuva 11,5 4,2 Kurikka 11,7 4,3 Lapua 10,5 4,4 Soini 12,7 4,4 Töysä 12,7 4,5 Alajärvi 13,5 4,7 Ähtäri 13,4 4,7 Seinäjoki 11,4 4,8 Kuortane 14,4 5,0 Alavus 15,7 5,7 Evijärvi 17,6 6,2 Jalasjärvi 18,2 6,7 Ilmajoki 18,7 7,3 Nisula 2012

6 Kotieläintalouden tuottaman lannan ravinteiden määrä suhteessa viljelyalaan Kunta Typpi kg/ha Fosfori kg/ha Laihia 4,3 1,6 Mustasaari 4,4 1,6 Kristiinankaupunki 5,5 2,0 Pietarsaari 5,8 2,0 Vähäkyrö 6,1 2,3 Luoto 9,8 3,4 Närpiö 5,8 3,5 Maalahti 9,3 3,7 Isokyrö 10,4 3,8 Vöyri 10,8 4,0 Kannus 16,9 5,9 Halsua 17,8 6,3 Perho 20,1 7,0 Kokkola 20,3 7,1 Uusikaarlepyy 19,8 7,4 Veteli 21,5 7,5 Lestijärvi 22,4 7,7 Toholampi 22,2 7,7 Pedersöre 21,6 7,9 Kruunupyy 26,5 9,7 Kaustinen 29,2 10,3 Nisula 2012

7 Kotieläintalouden tuottaman lannan ravinteiden määrä suhteessa viljelyalaan Kunta Typpi kg/ha Fosfori kg/ha Reisjärvi 21,30 7,40 Kalajoki 19,30 6,90 Nivala 18,30 6,40 Haapavesi 15,40 5,40 Haapajärvi 14,30 5,00 Sievi 13,90 4,90 Siikajoki 13,10 4,80 Alavieska 13,50 4,70 Kärsämäki 12,70 4,40 Siikalatva 12,00 4,20 Muhos 11,10 3,90 Taivalkoski 11,50 3,90 Yli-Ii 10,50 3,60 Ylivieska 10,40 3,60 Merijärvi 9,90 3,40 Oulainen 9,80 3,40 Pyhäjärvi 9,40 3,20 Pudasjärvi 8,60 3,00 Vihanti 8,80 3,00 Ii 8,40 2,90 Utajärvi 8,30 2,90 Pyhäntä 8,10 2,80 Hailuoto 7,50 2,70 Kuusamo 7,80 2,70 Oulu 6,30 2,10 Pyhäjoki 6,20 2,10 Lumijoki 5,10 1,80 Kiiminki 4,60 1,60 Liminka 4,10 1,40 Haukipudas 3,80 1,30 Raahe 3,70 1,30 Tyrnävä 3,60 1,20 Nisula 2012

8 Rehuista lantaan Lypsylehmä (8 900 kg/v) Vuodessa kg maitoa tuottavan lypsylehmän rehujen mukana kuluttama ravinteiden määrä, maidon mukana tilalta poistuva ravinnemäärä, lantaan erotuksena jäävä ravinteiden kokonaismäärä, josta kasveille lasketaan vuosittaisessa lannoituksessa mukaan liukoinen typpi ja kasveille käyttökelpoinen fosfori. Lannan talteenoton ja varastoinnin aikaiseksi typpihävikiksi oletetaan 20 % N P K Rehuista Maitoon Lantaan Lannoitukseen Lannoitukseen Oletus: Typpihävikki 20 %

9 Ammoniakkihävikki navetassa Ammoniakkipitoisuus 7.9 ppm Ilmanvaihto 152 m2/lehmä/h Sisälämpötila 16.5 C Ulkolämpötila 1.3 C Keskimäärin 24 g/lehmä/vrk =5 kg/lehmä/sisäruokintakausi

10 Viljelyala ja ravinteiden tarve Rehuviljelyalan tarve on laskettu lypsylehmän vuotuisen rehutarpeen perusteella ja oletetuilla satotasoilla. Viljan typpilannoitus 80 kg/ha ja nurmirehun 180 kg/ha. Fosforin ja kaliumin lannoituksessa rehuviljelyalan ravinnepitoisuus on oletettu olevan viljavuusluokaltaan tyydyttävä. Rehu Tarve Sato Viljelyala Lannoitustarve, kg KA kg/v KA kg/ha ha N P K Vilja Nurmirehu YHTEENSÄ

11 Lannoitustarve lehmän vuotuista rehualaa kohti ja levitysmäärä hehtaaria kohti N P K MÄÄRÄALAA KOHTI, kg Lannoitustarve, kg Lannasta, kg Täydennystarve LEVITYSMÄÄRÄT, kg/ha Lannoitustarve, kg/ha Lannasta, kg/ha Täydennystarve, kg/ha

12 Lannassa tarvetta runsaammin fosforia ja kalia Rehukasvien ravinnekohtaisen ravinnetarpeen tyydyttäminen samanaikaisesti on karjanlannalla on vaikeaa, koska lannan ravinnesuhteet eivät vastaa kasvien ravinnetarpeiden suhdetta. Fosforin ja kaliumin määrät suhteessa typpeen ovat suuret. Ravinnesuhteet P:N K:N Lannoitustarve 0,12 0,58 Lietelanta 0,29 1,71 Lietelanta 0,20 0,97 (kok. ravinteet) Separoitu nesteosa 0,25 1,61 Kuivikelanta 0,93 3,33 Kuivikelanta 0,25 0,89 kok. ravinteet

13 Nitraattidirektiivi 170 kg N tot kasvukaudessa Kun naudan lietelannan kokonaistyppipitoisuus on 3 kg/tn Maksimi levitysmäärä voi olla 57 tn/ha, josta kertyy liukoista typpeä 96 kg/ha ja fosforia 29 kg/ha Käytännössä karjanlannan levitysmäärää rajoittaa enemmin fosfori kuin typpi Rehukasvien ympäristötukiehtojen mukainen fosforilannoituksen sallittu käyttö eri viljavuusluokissa Kasvi Huono Huononl. VälttäväTyydyttävä Hyvä Ohra Nurmisr

14 Viljan lietelannoitus Kokoviljasato Jyväsato KA (kg/ha) Koe 1 Koe 2 SA SM KA KM KA (kg/ha) SA SM KA KM Koe 1 Koe 2 1. Sato jälkimmäisessä kokeessa suurempi 2. Lannoituksen ajankohta ei vaikuttanut tilastollisesti merkitsevästi viljasadon määrään Ensimmäisessä kokeessa jyväsato kaikilla lannoitusajoilla yhtä suuri Toisessa kokeessa kevätlannoitusten välillä tilastollisesti merkitsevä ero SA=levitys syksyllä ennen kyntöä SM=levitys syksyllä juuri ennen lunta KA=levitys keväällä enne muokkausta KM=levitys oraalle MTT/PPO

15 Syksyllä levitetyn lietelannan liukoisen typen hävikki talvikauden aikana 80 kg/ha O SA SM 1. KOE 0 Syksy Kevät kg/ha Syksy Kevät 1. Kevät 2. O SA SM 2. KOE MTT/PPO

16 Ohran lietelannoitus Typen näennäinen hyväksikäyttö % Koe 1 Koe 2 SA SM KA KM VL+LL LL KV LP Koekäsittelyiden keskinäiset erot samansuuntaisia molemmissa kokeissa 1. Kokeessa vain lannoitustapojen välinen ero merkitsevä 2. Kokeessa kevään aikaisen ja syksyn aikaisen lannoitusajan ja korjuutapojen välinen ero merkitsevä MTT/PPO

17 Ohran lietelannoitus Typen hyväksikäyttö Hyväksikäyttö (%)=Typpisadon määrä-maasta vapautunut typpi)/typpilannoituksen määrä

18 Hyväksikäyttöaste, % Väkilannoite Lietelanta Väkilannoite Lietelanta Liukoisen lannoitetypen näennäinen hyväksikäyttöaste 1. sadossa 1. sadon sisältämä lannoitetyppi (15N-menetelmä) 2. sadon sisältämä 1. sadolle annettu lannoitetyppi (15N-menetelmä)

19 Rehuvilja-ala vastaa vain nurmen uudistamisalan tarvetta Rehu Tarve Sato Viljelyala Lannoitustarve, kg KA kg/v KA kg/ha ha N P K Vilja , Nurmirehu , YHTEENSÄ , N P K Lannoitustarve, kg Lannasta, kg Täydennystarve LEVITYSMÄÄRÄ Lannoitus, kg/ha Lannasta, kg/ha Täydennystarve, kg/ha

20 Kasvavan nurmen lietelannoitus Levitysajankohta Korjuu, säilöntä ja ruokinta 1) 1. Niitolle Niittomurskaus 2) 2. Niitolle Esikuivaus 3) Molemmille Karhotus 4) Syksyllä Pyöröpaalaus Levitystavat Muurahaishappo 1) Hajalevitys (Haja) 2) Letkulevitys (Letku) Ruokinta 3) Multaus (Multa) 4) Väkilanta (NPK) Prosessointi 1) Ilmastus (Ilma) 2) Separointi (Sep) 3) Biokaasutus

21 Levitysajan vaikutus ravinteiden huuhtoutumishävikkiin Tuloksia Toholammin kentältä 120 Kokonaistypen pintavalunta kg/ha kg/ha liete syksy liete talvi liete kevät verr.0 verr. väkil. Koekasvit: 1993 Ohra+ns, -94 sr, -95 sr, -96-sr. Kokonaisfosforin pintavalunta liete syksy liete talvi liete kevät verr.0 verr. väkil. Koekasvit: 1993 Ohra+ns, -94 sr, -95 sr, -96 sr Kemppainen ym.

22 Kasvavan nurmen lietelannoitus Levitysajankohta Korjuu, säilöntä ja ruokinta 1) 1. Niitolle Niittomurskaus 2) 2. Niitolle Esikuivaus 3) Molemmille Karhotus 4) Syksyllä Pyöröpaalaus Levitystavat Muurahaishappo 1) Hajalevitys (Haja) 2) Letkulevitys (Letku) Ruokinta 3) Sijoitus (Multa) 4) Väkilanta (NPK) Prosessointi 1) Ilmastus (Ilma) 2) Separointi (Sep) 3) Biokaasutus

23 Nurmen toiselle niitolle Ruukissa kolmena koevuotena levitetyn naudan tuoreen, ilmastetun ja separoidun lietelannan nestefraktion liukoisesta typestä levityspäivän ja kahden seuraavan päivän aikana tapahtunut typpihävikki. Typpihävikki Tuore lietelanta Ilmastettu Separoitu kg/ha/h Hajalevitys Letkulevitys Sijoitus Hajalevitys Hajalevitys 1. päivä 3,7 bc 2,0 b 0,02 a 4,6 c 3,6 bc 2. päivä 0,8 ab 0,9 b 0,02 a 1,3 b 0,8 ab 3. päivä 0,4 0,4 0,02 0,3 0,4 %:a levitetystä 40 bc 31 b 0,4 a 59 c 42 bc KA/kg N-liuk Keskim 0 Haja Letku Sijoitus Ilmas. Separ. NPK

24 Kasvavan nurmen lietelannoitus Levitysajankohta Korjuu, säilöntä ja ruokinta 1) 1. Niitolle Niittomurskaus 2) 2. Niitolle Esikuivaus 3) Molemmille Karhotus 4) Syksyllä Pyöröpaalaus Levitystavat Muurahaishappo 1) Hajalevitys (Haja) 2) Letkulevitys (Letku) Ruokinta 3) Sijoitus (Multa) 4) Väkilanta (NPK) Prosessointi 1) Ilmastus (Ilma) 2) Separointi (Sep) 3) Biokaasutus

25 Niiton jälkeinen karhon yhdistäminen ennen paalausta

26 Energiaa ja ravinteita Lehtomäki et al. 2007

27 Lannasta kuiviketta

28 LOPUKSI Karjanlannan järkevin käyttötapa on rehuviljelyn lannoituskäyttö Karjanlannan ravinteiden käytössä tulee tavoitella mineraalilannoitteiden hyväksikäyttöastetta. Tuolloin rehuviljelyn yksikkökustannus on kilpailukykyinen ja potentiaaliset ravinnepäästöt kurissa Kotieläintuotannon maantieteellisissä keskittymissä joudutaan hakemaan uusia ratkaisuja

Samankaltaiset tiedostot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi