KUN TIITTERÄLLÄ OLI SALAISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUN TIITTERÄLLÄ OLI SALAISUUS"

Transkriptio

1 1 KUN TIITTERÄLLÄ OLI SALAISUUS Satu salaisuudesta ja ovenavaus satujen maailmaan Heli Peltola Kreeta Aaltonen Opinnäytetyö Syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 2 TIIVISTELMÄ Heli Peltola & Kreeta Aaltonen KUN TIITTERÄLLÄ OLI SALAISUUS. Satu salaisuudesta ja ovenavaus satujen maailmaan Järvenpää, syksy sivua 1 liite Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Kun Tiitterällä oli salaisuus on kirjoittamamme satukirja, joka kertoo vaikean salaisuuden aiheuttamasta taakasta ja uskalluksesta kertoa salaisuus jollekin. Tällaista salaisuusaiheista satukirjaa ei kartoitustemme perusteella ollut aikaisemmin tehty ja opinnäytetyömme tarkoitus onkin paikata tämä aukko. Satukirjamme on konkreettinen työväline lapsen ja aikuisen väliseen vuorovaikutustilanteeseen, ja sitä voidaan hyödyntää niin työkentillä kuin kotioloissakin. Kirjoittamamme satu tarjoaa lapselle mahdollisuuden käsitellä omaa mieltä painavaa salaisuuttaan. Samalla se tarjoaa aikuiselle mahdollisuuden lähestyä lasta asian tiimoilta. Pohjustuksena omalle satukirjallemme olemme tehneet tutkimuksen saduista ja niiden käyttömahdollisuuksista vaikeita asioita lähestyttäessä. Tutkimuksessa mm. havainnoimme lasten käyttäytymistä pitämissämme satupiireissä. Viittaamme opinnäytetyössämme myös tähän satututkimukseen. Teoriaosuudessamme olemme halunneet tuoda esille satujen tärkeyden lapselle, ja näin korostaa myös kirjoittamamme sadun merkityksellisyyttä. Selvitämme miten sadut vaikuttavat lapsen tunne-elämään sekä kehitykseen. Teoriaosuutta tehdessämme olemme peilanneet olemassa olevaa relevanttia lähdemateriaalia omiin näkemyksiimme. Lähteet koostuvat monista eri lastenkirjallisuutta käsittelevistä teoksista sekä tekemistämme haastatteluista. Opinnäytetyöprosessimme ollessa aivan loppumetreillä kävimme lukemassa valmiin sadun pienelle lapsiryhmälle, jotta näkisimme sen toimivuuden käytännössä. Raportoimme lukuhetkestä enemmän kappaleessa 7. Asiasanat: lapset; sadut; satujen merkitys; samaistuminen; empatia; mielikuvitus; kuvitus. Säilytyspaikka: DIAK, Järvenpään yksikön kirjasto

3 3 ABSTRACT Heli Peltola & Kreeta Aaltonen When Tiitterä Had a Secret. Opening the Door into the Fairy-tale World. Järvenpää, Autumn pages 1 appendice Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education Our project has been to create a concrete tool for people who work with children. We have made an illustrated fairy tale book called Kun Tiitterällä oli salaisuus (When Tiitterä Had a Secret), as our final thesis. The aim of our work is to offer an opportunity for a child to handle his/her own difficult secret. Alternatively, it also offers the opportunity for an adult to approach a child in this kind of situation. We think that fairy tales are great tools in communication between children and adults, and they can be used in work as well as at home. As groundwork for our own story-book we researched fairy tales and opportunities to use them, when approaching difficult topics with children. For example, in our research we made observations of how children act when reading fairy tales. We refer also to that research in our final thesis. In the theoretical part we aim to bring up how significant fairy tales are for children, and to place particular stress on how meaningful our work is. We clarify how fairy tales can affect the emotional life and development of children. We have reflected upon existing relevant source material in comparison to our own opinions and thoughts while writing the theoretical part. Source material is collected from some interviews we conducted and many different books that handle children s literature. At the end of our final thesis process we read the fairy-tale to a small group of children. The report of this will be found in chapter 7. Keywords: children; fairy tales; significance of tales; identification; empathy; imagination; illustration. Stored at: Library of Järvenpää Unit

4 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT OVENAVAUS SATUJEN MAAILMAAN. 6 1 JOHDANTO 6 2 OPINNÄYTETYÖMME PITKÄ POLKU Satuidean syntyvaiheet Luovaa työtä ja teoriaa. 9 3 KURKISTUS SATUMAAILMAAN Sadun tärkeydestä Satumainen ikä Satu ja tunteet Satu kohtaa vastoinkäymiset SATU SAA IHMEITÄ AIKAAN Samastumalla sankariksi Empatiaa elon tielle Sadun rakenne ja onnellisen lopun tärkeys Sadun tulkitsemisesta Satu herättelee mielikuvituksen TERAPEUTTINEN SATU Sadun siipien suojassa Aikuisen turvaa.. 21

5 5 6 KUVIEN TAIKAA Kuva tarjoaa elämyksiä Hyvä, paha kuva? Katse kuvaan LOPUKSI Käytännön vinkkejä salaisuusmörköjahtiin Monen sortin salaisuudet Emme kai tehneet turhaa työtä? Salaisuussadun lukeminen lapsille Sadun arvokkuus säilyy KUN TIITTERÄLLÄ OLI SALAISUUS, satu salaisuudesta LÄHTEET LIITTEET

6 6 OVENAVAUS SATUJEN MAAILMAAN 1 JOHDANTO Sadun maailma on kiehtova, salaperäinen ja mahdollisuuksia täynnä. Se on kuin toinen todellisuus, josta voimme ammentaa rohkaisua, lohdutusta tai ymmärrystä silloin, kun sitä eniten kaipaamme. Sadun maailmaan ei ole pitkä matka, sillä se löytyy meistä jokaisesta itsestämme. Kiinnostuksemme satuihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin lapsityössä ja ongelmanratkaisussa on kytenyt meissä jo opiskelujemme alkuvaiheista asti. Tarkoituksenamme on ollut tehdä opinnäytetyönämme kuvitettu satukirja, joka voisi toimia kommunikaation välineenä lapsen ja aikuisen välillä. Tahdomme satukirjan tarjoavan antoisia lukuhetkiä lapselle niin kotioloissa, päivähoidossa, koulussa kuin terapeuttisessakin käytössä. Opinnäytetyötä tehdessämme olemme selvittäneet, kuinka lapsi kokee sadun, millaisia eväitä sadut lapsille tarjoavat ja miksi sadut vetoavat lapsiin. Kirjoittamamme satu, Kun Tiitterällä oli salaisuus, kertoo pienestä töttiäisestä ja salaisuuden taakasta. Kun vihdoin Tiitterä saa kerrottua kurjalta tuntuvan salaisuutensa omalle tädilleen, hän pääsee taakastaankin eroon. Toivomme, että Tiitterän esimerkkiä seuraten kuka tahansa lapsi voisi helpottaa oloaan uskaltamalla kertoa oman mieltä painavan salaisuutensa turvalliselle aikuiselle. Opinnäytetyömme avaa oven satujen ihmeelliseen maailmaan!

7 7 2 OPINNÄYTETYÖMME PITKÄ POLKU 2.1 Satuidean syntyvaiheet Aloitimme opiskelumme Diakonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä Jo ensimmäisenä lukuvuonna opettajat herättelivät opiskelijoita miettimään kaukana häämöttävän opinnäytetyön aihepiiriä. Onneksemme joku kuitenkin mainitsi, että opinnäytetyö voi olla myös erilainen: tekijänsä näköinen ja luova. Se voi olla taidenäyttely, alttaritaulu tai vaikkapa kirja. Luova työ kuulosti meistä hyvältä, vaikka pohdimmekin asiaa molemmat ensin omilla tahoillamme. Opiskelujen edetessä tutustuimme paremmin toisiimme ja keskustelimme myös opinnäytetyöideoista. Huomasimme, että meillä oli samansuuntaiset ajatukset, ja lähdimmekin yhdessä suunnittelemaan kuvitettua satukirjaa lapsille. Sadun aihepiirin pohtiminen oli pitkällinen prosessi, joka kesti koko opiskelumme ajan. Tahdoimme valita sadullemme aiheen, joka käsittelisi jotakin ajankohtaista, arkaa tai tärkeää asiaa, esimerkiksi sairautta, perhekriisiä, lasten masennusta tai riitatilanteita. Kuvakirjan oli tarkoitus olla aiheeltaan sellainen, että siitä olisi hyötyä lapsen ja aikuisen välisessä kommunikaatiossa. Ehkä sellaista oli jopa kaivattu. Emme halunneet pureutua sadussamme vain yhteen raflaavaan ongelmaan, vaan tahdoimme valita aiheen, jonka avulla vakaviakin ongelmia voitaisiin lähestyä. Lopulta löysimme mielenkiintointoiselta vaikuttavan salaisuus-teeman, jonka pystyi liittämään moniin pohtimiimme aihepiireihin. Se antoi meille liikkumavaraa miettiessämme sadun sisältöä. Pohdimme kuitenkin edelleen sadun tarkempaa tematiikkaa ja hahmoja. Lisäksi aloimme haaveilla päähenkilöä esittävän käsinuken (kts. kuva, Liite 1) tekemisestä, johon lapsen olisi helppo samastua, ja jota voitaisiin hyödyntää sadun tematiikan läpikäynnissä.

8 8 Esitettyämme satuideamme koulussa, useimmat opettajat tukivat ja kannustivat meitä. Jotkut tosin yrittivät tarjota muita opinnäytetyövaihtoehtoja, koska pitivät satukirja-ideaamme liian kunnianhimoisena tavoitteena. Pidimme kuitenkin haaveestamme tiukasti kiinni, emmekä antaneet periksi. Mietimme satukirjaamme paljon myös syksyllä 2001 ollessamme ulkomaanharjoittelussa Virossa. Tuolloin jaoimme toistemme kanssa monia lapsuusmuistojamme, satukokemuksiamme ja tarinoita mielikuvitushahmoistamme. Kerroimme toisillemme ensimmäisen kerran myös Jootanoista, Tuippohännästä, Pöyvöyvöystä sekä muista omituisista mielikuvitusolennoistamme. Kaikesta miettimisestä huolimatta tuntui, ettei satumme edistynyt juuri lainkaan. Keväällä 2002 teimme tutkimuksen satujen käyttömahdollisuuksista, kuinka satukirja voi toimia kommunikaation apuvälineenä lapsen ja aikuisen välillä. Tuolloin pidimme muutamia satupiirejä, joissa havainnoimme lasten käyttäytymistä ja samastumista sadun hahmoihin. Haastattelimme myös lapsialan ammattilaisia sekä lasten vanhempia. Tarkoituksenamme oli selvittää ikään kuin etukäteen, millaisia käyttömahdollisuuksia meidän omalle sadullemme olisi. Jatkoimme edelleen satukirjamme mahdollisten hahmojen pohdintaa. Mietimme menninkäisiä, peikkoja, keijuja, lohikäärmeitä ja lukuisia eläimiä, joihin lasten olisi helppo samastua. Emme kuitenkaan kokeneet niitä täysin omiksemme. Odotimme ahaa-elämystä, jonka toivoimme vielä tulevan. Eräänä syksyisenä päivänä tuo kauan odotettu ahaa-elämys sitten tuli. Se sai alkunsa aivan tavallisesta keskustelusta ja yhtäkkiä huomasimme, että olimme luoneet sadullemme miljöön ja hahmot. Nuo hahmot eivät suinkaan olleet mitään tuulesta temmattuja, keksimällä keksittyjä, vaan ne olivat olleet mukana keskusteluissamme jo pitkään. Emme vain olleet huomanneet niitä. Omituiset hahmot kumpusivat meidän ja läheistemme omista lapsuusajoista.

9 9 2.2 Luovaa työtä ja teoriaa Intoa puhkuen suunnistimme hakemaan ohjausta työllemme, sillä emme tienneet mistä aloittaa. Toinen ohjaajistamme, Leena Mäkitalo, kehotti meitä unohtamaan kaikki kouluun, opiskeluun ja opinnäytetyöhön liittyvät kriteerit ja teoriat. Hän rohkaisi meitä löytämään sisäiset pikkutyttömme ja patisti meidät sadun kirjoittamisen kimppuun. Emme saaneet enää paeta kirjoittamista opinnäytetyömme teoreettisen viitekehyksen taakse, jossa ajatuksemme tuolloin liikaa pyörivät. Olimme haalineet kasapäin aiheeseemme mahdollisesti liittyviä kirjoja ja haastatteluja, emmekä osanneet rajata mitä teoriaosuutemme tulisi pitää sisällään. Tähän kaaokseen ohjaajamme Mirja Keinonen toi järjestyksen. Myös hän muistutti, että teorian tarkoitus on tukea opinnäytetyömme tärkeintä osuutta, satukirjaa. Näistä neuvoista viisastuneina lähdimme innolla seikkailemaan opinnäytetyömme salaperäiseen maailmaan. Satu tempaisi meidät kokonaan mukaansa. Työskentelyä helpottamaan maalasimme ensitöiksemme suurelle paperille satumme miljöön, hullunkurisen Hyssynmyssylän talon, sekä muovailimme muovailuvahasta kaikki satumme hahmot. Hyssynmyssylän tapahtumat pyörivät lakkaamatta päässämme. Välillä satumme kirjoittaminen sujui kuin tanssi, välillä jouduimme pysähtymään tai ottamaan muutaman askeleen taaksepäin. Toisinaan saatoimme kuluttaa tunteja pohtiessamme satumme tärkeitä juonenkäänteitä. Yksi kinkkisimmistä asioista oli keksiä, mikä olisi satumme salaisuus ja kuinka toisimme sen esille. Alitajuntamme työskenteli taukoamatta satumme hyväksi ja monet miettimämme ongelmat ratkesivat kuin itsekseen yön yli nukuttuamme. Puolessatoista viikossa huomasimme satumme olevan jo valmis. Aika oli kulunut kuin siivillä.

10 10 Kaiken tämän luovan työn ohessa kävimme haastattelemassa Järvenpäässä kirjaston lastenosaston työntekijää sekä kahta perheneuvolan psykologia. Heiltä saamamme tieto sai meidät tuntemaan, että olemme oikealla asialla. Oli aika siirtyä opinnäytetyömme teoriaosuuden kimppuun. Kiersimme Järvenpään, Vantaan sekä Helsingin kirjastoissa metsästämässä lisää aihepiiriimme liittyvää kirjallisuutta. Etsintöihin osallistuivat innolla myös kirjastojen työntekijät. Saduista ja niiden merkityksistä ei kirjallisuutta ole kovinkaan paljon olemassa. Lopulta kirjastojen työntekijät totesivat, että meillä on aiheesta jo hyvinkin relevantti ja kattava lähdeaineisto. Olimme niin innostuneita aiheestamme, että luimme kirjat kannesta kanteen jo pelkän mielenkiinnon vuoksi. Samalla poimimme teoksista mielestämme tärkeitä kohtia, jotka täyttivät opinnäytetyölle asettamamme sisällölliset kriteerit. Lukemattomien teekupposten jälkeen meillä oli kasassa teoriaosuus, jota olimme pohtineet, muokanneet, lukeneet ja korjailleet useita kertoja. Vaikka itse satu oli alunperinkin mielestämme onnistunut, oli sekin kokenut monia muutoksia. Lopputulos oli mielestämme onnistunut, kuvat tosin puuttuivat vielä. Satumme tapahtumat olivat selvinä silmiemme edessä, mutta niiden saaminen kuvina paperille olikin jo aivan toinen asia. Käsinuken saimme valmiiksi hyvissä ajoin. Kuvien lopulta valmistuttua tahdoimme selvittää, mitä mieltä lapset olivat tekemistämme sadusta ja käsinukesta. Kävimme lukemassa sadun vantaalaisen Jokiniemen päiväkodin pienryhmälle. Tämän satuhetken jälkeen tunsimme, että opinnäytetyömme pitkä polku oli vihdoin loppusuoralla.

11 11 3 KURKISTUS SATUMAAILMAAN 3.1 Sadun tärkeydestä Sadut huvittavat, pelottavat, herättävät uteliaisuutta ja kehittävät älyä. Ne auttavat lasta hahmottamaan maailmaa, paikkaa ja aikaa. Ne lisäävät lapsen kielellisiä ja sosiaalisia valmiuksia, kasvattavat sanavarastoa, herättävät kysymyksiä ja kehittävät lapsen mielikuvitusta. Sadut tarjoavat lapselle mahdollisuuksia aistia ja kokeilla omia tunteitaan ja pelkojaan sekä eläytyä erilaisten ihmisten kohtaloihin. Satujen lukeminen auttaa lapsia ratkaisemaan erilaisia ongelmia, ja satujen avulla lapset pystyvät käsittelemään negatiivisiakin tunteita. Satu voi toimia kommunikaation apuvälineenä lapsen ja aikuisen välillä. (Ojanen & Lappalainen & Kurenniemi 1980, 120; Lampi 1981, 29; Ahlén 1987, 11, 14; Rantanen 1994, 21.) Varsinkin päivähoidossa satujen avulla avattuja teemoja usein jatketaan leikin ja draaman keinoin. Satu toimii hyvänä apuvälineenä uusia asioita opeteltaessa sekä vanhoja kerratessa. Rauhoittumisessa sadun lukemisella on erittäin tärkeä rooli, samalla sadun kuuntelemisen tiedetään kehittävän lapsen keskittymiskykyä. Nämä kaikki em. asiat kävivät ilmi myös keväällä 2002 tekemässämme satututkimuksessa. Osa tutkimustamme olivat satupiirit. Niissä luimme kiusaamiseen, erilaisuuteen, perheväkivaltaan, vanhempien riitelyyn sekä surun käsittelyyn liittyviä satukirjoja, sekä havainnoimme lasten käyttäytymistä lukuhetkellä. 3.2 Satumainen ikä Olemme suunnanneet satukirjamme lähinnä 4-8 vuotiaille lapsille, joiden ajatellaan olevan parhaassa satuiässä. Satuikää on vaikea määritellä tarkasti, sillä se vaihtelee yksilöllisesti. Satuikä on aika, jolloin lapsi on saduista kiinnostunut. (Ylönen 2000, 40.)

12 12 Nelivuotias lapsi osaa jo kertoa ja tarinoida itse, näin hän oppii yhdistelemään asioita, löytämään syitä ja seurauksia ja hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia. Tällöin lapsi kehittyy myös satujen kuuntelijana. 4-5-vuotias lapsi pystyy jo keskittymään melko pitkienkin satujen kuuntelemiseen ja kykenee usein erottamaan kuvitteellisen todellisesta. 6-8-vuotias tiedostaa sadun fiktiiviseksi, mutta kuuntelee vielä mielellään kertomuksia ja eläytyy niihin. Noin kuuteen, seitsemään ikävuoteen saakka lapsen elämä ja ajatusmaailma perustuvat tunteisiin ja mielikuvitukseen. Lapsen tietoinen, järkevä ja looginen ajattelu alkavat kehittyä kouluiässä. (Jakobsen 1995, 10; Haapaniemi-Maula 1997a, 13; Tahkokallio 1997a, 23.) Myös keväisessä satututkimuksessamme mukana olleet lapset olivat iältään 4-8 -vuotiaita. Iästä riippumatta lapset jaksoivat keskittyä satujen kuunteluun ja olivat niistä hyvin kiinnostuneita. Huomasimme kuitenkin, että oli selvä ero siinä, luimmeko satuja päiväkodissa vai iltapäiväkerhossa. Päiväkoti-ikäiset lapset olivat spontaaneja ja he uskalsivat sanoa mielipiteitään sekä eläytyä satuun muista piittaamatta. Iltapäiväkerholaiset puolestaan olivat riippuvaisia muiden satupiiriläisten hyväksynnästä, eivätkä he uskaltaneet ilmaista itseään vapautuneesti. Heille tuntui olevan tärkeää vastata esittämiimme kysymyksiin oikein, he eivät halunneet epäonnistua ryhmän edessä. 3.3 Satu ja tunteet Lapsi kokee monenlaisia tunteita sadun kerrontaa seuratessaan. Myös kirjoittamamme satu herättää varmasti monia tunteita, kuten myötätuntoa päähahmoa kohtaan, jännitystä, huojennusta sekä iloa. Tunteet ovat lapsen maailmassa keskeisiä asioita, ja tunnekokemukset ovat sadun sisäistämisen edellytys. (Ylönen 1999, 8.) Satupiireissämme havainnoimme miten lapset reagoivat sadun tunnelmiin ja minkälaisia tunteita tapahtumat heissä herättivät. Tehtävä ei ollut helppo, sillä lapsiryhmät olivat meille vieraita, emmekä millään voineet tietää mitä kukin lapsi mielessään saduista ajatteli. Satuhetki auttaa aikuista havainnoimaan ja ymmärtämään lapsia sekä heidän tapaansa kokea

13 13 asioita. (Luoto & Luoto 2001, 199.) Pyrimmekin havainnoimaan lasten spontaaneja reaktioita, ilmeitä ja eleitä sekä lausahduksia lukuhetkien aikana. Mikäli satupiireissä lukemamme sadun hahmo koki vääryyttä tai onnen hetkiä, lapset kommentoivat mitä mieltä he olivat tilanteesta. Kun sadussa oli meneillään surullinen tai pelottava kohtaus, lapset kuuntelivat vakavina ja totisen näköisinä, usein he olivat myös hiiren hiljaa. Muutamissa lapsissa huomasimme jännittyneisyyttä ja levottomuutta, mikä saattoi johtua ahdistumisen tunteesta (Vaijärvi 1972, 20). Sadut ovat huomattava voimavara lapsuuden vaiheissa, eikä niiden merkitystä voi tarpeeksi korostaa. Sadut luovat turvallisen kasvuympäristön leikki-ikäiselle lapselle. Lapsen oppiminen tapahtuu tällöin elämyksellisen mielikuvituksen ja tunne-elämän kautta. (Haapaniemi-Maula 1997b. 46, 49, 51.) Sinikka Ojanen, kirjassaan Sadun avara maailma (1980, 17-18), toteaa, että toisin kuin aikuinen, satu ajattelee asioita lapsen kannalta. Lapsi kokee sisimmässään tulevansa ymmärretyksi sadun kautta. Satu on samalla tasolla lapsen tunnetason kanssa, toisin sanoen satu ilmaisee sanoin ja teoin sen, mikä liikkuu lapsen mielessä. Satujen juuret ovat arkipäiväisissä konkreettisissa tapahtumissa ja maailmaa katsotaan saduissa aina sankarin kannalta. Hilkka Ylönen (2000, 126) puolestaan on tiivistänyt sadun merkityksen lapselle tunnetasolla sanoen: Sadussa kerrotaan, että on muitakin mahdollisuuksia kuin mitä arkielämä näyttää tarjoavan ja nämä mahdollisuudet voivat ilahduttaa, rohkaista ja lohduttaa. 3.4 Satu kohtaa vastoinkäymiset Sadun sisältämät monenlaiset tunteet viestittävät lapselle, että maailmassa on aina olemassa hyvää ja pahaa, ja taistelu pahaa vastaan on väistämätöntä. Myös kirjoittamastamme sadusta nousee esiin joitakin vastakkaisia tunteita, kuten vihaisuus ja lempeys sekä jännitys ja huojennus. Sadut, jotka synnyttävät lapsessa myös ahdistavia mielikuvia, saattavat loppujen lopuksi rohkaista lasta

14 14 kohtaamaan elämässään vastoinkäymisiä. Mikäli näitä kielteisiä tunteita ei saduissa esiintyisi, saattaisi lapsi kokea itsensä huonoksi tai syylliseksi tuntiessaan itse esim. vihaa tai kateutta. Hän saattaa myös tuntea, etteivät vanhemmat hyväksy hänen tunne-elämäänsä. (Ojanen ym. 1980, 24.) Mikäli saduissa on jonkin verran mukana myös jännitystä ja pelkoa, mielestämme lapsi voi turvallisesti oppia hallitsemaan näitä kielteisinäkin pidettyjä tunteita. Tällöin pelko on lapselle mieleistä ja se hellittää sadun lopussa. Satu antaa valmiuksia kohdata elämän haasteita tavalla, joka tuottaa iloa. Vaikka hyvyys ei tulisi kerronnan aikana esiin, mutta se voittaa lopussa, satu on tutustumisen arvoinen. (Ylönen 2000, 29, 56.) Satujen avulla lapsi tiedostamattaan käsittelee ongelmiaan ja pelkojaan. Hän ymmärtää vähitellen niiden kuuluvan elämään, mutta pystyy käsittämään, että pelot on tehty voitettaviksi ja ongelmat ratkottaviksi. Myös tekemämme satu voi ohjata lasta käsittelemään salaisuusteemaa ikään kuin alitajuisesti. (Jantunen 1997, 18.)

15 15 4 SATU SAA IHMEITÄ AIKAAN 4.1 Samastumalla sankariksi Samastuminen on emotionaalinen ja kognitiivinen prosessi, jossa henkilö omaksuu ihailemaltaan ihmiseltä asenteita, toimintatapoja ja muita malleja (Fredriksson & Ihanus 1996, 161). Lapsi ei aina pysty pukemaan sanoiksi hankalia tunteitaan, kuten yksinäisyyttä, kärsimystä tai ahdistusta. Hänellä on nuo tunteet olemassa, mutta hän ei välttämättä kykene niitä erottelemaan toisistaan. Lapsi kokee nämä tunteet usein pelkona. Satu tarjoaa lapselle mahdollisuuden tarkastella ja peilata omia tuntojaan. Sadun sankarihahmoon samastumalla lapsi voi turvallisesti kohdata omat pelkonsa. Satusankari selviää aina pinteestä kuin pinteestä voittajana, pahan saadessa palkkansa. Mieltyessään johonkin satuun, samastuessaan johonkin tiettyyn satuhahmoon lapsi haluaa yhä uudelleen kuulla kuinka tuo sankari selviää koettelemuksistaan kirjan sivuilla. (Niskanen 1997, 9; Holmberg 2000, 27.) Lapsi samastuu sellaiseen hahmoon, jonka teot ovat hyväksyttyjä ja joka onnistuu tavoitteissaan. Hahmon sukupuolella ei ole merkitystä samastumisen kannalta. Tärkeää on, ettei hahmo ole täysin muiden ohjailtavissa, vaan hän kykenee itsenäisesti tekemään ratkaisuja elämässään. (Ylönen 2000, 53, 64.) Oletamme, että satukirjassamme Tiitterä olisi helppo samastumiskohde lapselle. Tiitterä on satumme päähenkilö, jonka tuntoja ja tekemisiä kuvaamme tarkasti. Myös Jeksu Mutkakuono tarjoaa mahdollisuuden samastumiselle, sillä hänelläkin on tärkeä rooli kirjassamme, ja hänen olemuksensa luultavasti viehättää lasta. Satututkimuksessamme kävi ilmi, että lapset ihannoivat mielellään sadun sankareita ja he samastuivat merkittäviin hahmoihin myös konkreettisesti. Useimmiten samastumisen kohteena olivat ne hahmot, jotka olivat tulleet ajan

16 16 mittaan lapsille tutuiksi, kuten Peppi Pitkätossu. Samastuminen ilmeni lähinnä lasten leikeissä sekä lausahduksissa, joiden teemat kumpusivat sadun sankarihahmon elämästä. Satupiireissämme yhden kuvakirjan hahmo oli niin mielenkiintoinen, että lapset ottivat sen heti suosikikseen. Lapset eivät kuitenkaan yhden lukukerran jälkeen samastuneet hahmoon siten, että he olisivat itse olleet sen roolissa. Sen sijaan muutamat lapset kuvittelivat tämän istumaan vierelleen. Kun satu siirtyy mielikuvituksessa lasten leikkeihin, he jäljittelevät satuhahmoja, kohtaavat vaaratilanteet yhä uudelleen ja selviävät aina voittajina. Lapset purkavat jännittävien satujen tapahtumia leikeissä tekemällä asioita, joita he eivät välttämättä muutoin uskaltaisi tehdä. (Luoto & Luoto 2001, 199.) Olemme tehneet tämänkaltaisia havaintoja myös itse. Päiväkodissa hiljainen ja syrjäänvetäytyvä poika muuttui aivan toiseksi saatuaan ylleen Batman-viitan. Tuo poika samastui täysin rooliinsa ja muuttui hetkessä rohkeaksi, hiukan villiksikin sankariksi. 4.2 Empatiaa elon tielle Sadut kasvattavat ihmisenä olemisen taitoa. Sen lisäksi, että lapsi oppii satujen avulla ymmärtämään itseään, hän oppii ymmärtämään myös toisia (Ojanen ym. 1980, 14). Samastuessaan satuhahmon tunteisiin, esimerkiksi suruun, lapsi oppii ymmärtämään miltä toisesta tuntuu (Jakobsen 1995, 10). Näin lapsen empatiakyky kehittyy. Empatia on kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunteita ja eläytyä niihin (Fredriksson & Ihanus 1996, 156). Lapsen on helppo eläytyä satukirjamme päähahmon, Tiitterän tunteisiin, jotka välittyvät lapselle voimakkaasti tekstin ja kuvien välityksellä. Sadut ohjaavatkin hienovaraisesti lasta elämään toisten kohtalot ominaan, liikuttumaan toisten onnen ja onnettomuuden hetkistä. (Ojanen ym. 1980, 19.) Lapsi, joka käyttäytyy loukkaavasti tai kiusaavasti toisia kohtaan saattaa saduista oppia, miltä tuntuu olla pilkan kohteena. Hänen käyttäytymisessään voi tapahtua muutos myötätuntoisempaan suuntaan. (Ylönen 2000, 63.)

17 Sadun rakenne ja onnellisen lopun tärkeys Lähes aina satujen kulku noudattaa tiettyä peruskaavaa. Oleellista tarinoissa on, että niissä törmätään johonkin ongelmaan, joka täytyy ratkaista. Sadun edetessä sankarihahmo ottaa oppia omista ja muiden kokemuksista. Hän ymmärtää, että apua tarvitaan ja saadaan tai sitä voi itsekin antaa. Kriisitilanteen jälkeen ongelmat alkavat ratketa ja sankarihahmon elämässä tapahtuu muutos. Hyvyys palkitaan ja pahuudesta rangaistaan. Sadun on aika päättyä, kun elämä jälleen hymyilee. (Ylönen 2000, ) Myös oma satumme noudattaa tätä peruskaavaa. Päähenkilömme törmää ongelmaan, joka ratkettuaan tarjoaa helpotuksen. Satujen onnellista loppua korostavat kaikki satuguru Bruno Bettelheimista aina tämän päivän satututkijoihin saakka. (esim. Bettelheim 1975, 41; Ojanen ym. 1980, 109; Ylönen 2000, 21, 39.) Saduissa hyvyys ja totuus aina lopulta voittavat, ja niiden tuleekin voittaa. Onnellinen loppu omalta osaltaan voimistaa lapsen uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa ja sen tuoma lohtu on lapselle tärkeä. (Ylönen 2000, 39.) Lastenkirjailijalla on kirjoittajana luovuutensa lomassa vain yksi perussääntö: sadun on päätyttävä onnellisesti. Satukirjan sankarille ei saa koskaan käydä huonosti. Tämä on tärkeä muistaa jo sen vuoksi, että lapsi samastuu satusankariin, jolloin onnellinen loppu palkitsee kuulijansa. (Ojanen ym. 1980, ) Satu, joka ei pääty onnellisesti, vaan jossa vääryys ja pahuus voittavat, aiheuttaa kuulijassa pelkoa ja ahdistusta. Samastuessaan satuhahmoon lapsi saattaa tuntea, että myös hänelle itselleen voi käydä kuten sadussa. Tällaista mielikuvaa ei satu saa mieleen jättää. (Ylönen 2000, 58.) Lapsi tietää myös itse, että sadun tulee päättyä onnellisesti. Hän odottaa hetkeä, jolloin kaikki kääntyy parhain päin. Tämä kävi hyvin ilmi myös omissa satupiireissämme. Kirjan keskivaiheilla saatoimme kysäistä lapsilta, olisiko satu voinut loppua siihen. Vastaus oli aina kielteinen. Onnellinen loppu sai lapset huojentumaan jännityksestä, he olivat selvästi helpottuneita ja hymyilivät tyytyväisinä.

18 18 Mikäli lapsi itse sepittää satuja, myös niissä hyvä ja paha kamppailevat, ja satu päättyy onnellisesti, aivan kuten hän toivoisi käyvän myös omassa elämässään (Niskanen 1997, 11). Tästä on hyvänä esimerkkinä eräs 4-vuotias lapsituttavamme, joka piirteli itsekseen sarjakuvaa. Tapahtumien alkutilanteessa roisto uhkasi viatonta miestä aseella. Sarjakuva päättyi siihen, kun lintu pelasti miehen ja roisto joutui vankilaan. 4.4 Sadun tulkitsemisesta Sadun kertominen on kokonaisvaltainen, jännittävä ja salaperäinen tapahtuma, joka koskettaa ihmismieltä syvältä. Siksi sadun tulisi antaa vaikuttaa sellaisenaan, niin kuin kuulija sen itse kokee. Satua ei tulisi tulkita lapselle suoraan, eikä selittää sen tarkoitusperiä. (Bettelheim 1975, 191; Haapaniemi- Maula 1997b, 46.) Satu herättää tunteita, joita lapsi ei aina joko osaa tai halua ilmaista sanallisesti. Sadun herättämät myönteiset ajatukset saavat pysyä hänen omana tietonaan. Sadusta mahdollisesti mieleen jäänyt pelontunne on kuitenkin aina selvitettävä puhumalla. Satupiireissämme kertasimme jokaisen sadun tapahtumat yhdessä lasten kanssa ja annoimme heille mahdollisuuden ihmetellä ja kysellä. Tahdoimme näin varmistaa, etteivät lukemamme sadut jääneet painamaan kenenkään mieltä. Emme kuitenkaan tulkinneet satua lapsille vaan annoimme lasten tehdä sen itse. Satu sai jäädä lapselle osittain salatuksi, kiehtovaksi kertomukseksi, jota hän saattoi työstää mielessään omien mahdollisuuksiensa mukaan (Ylönen 2000, 126; Riikonen 2001, 5). Satuasiantuntijoiden mielestä sadun sisällön tulkitseminen lapselle liian varhain on tunkeutumista tämän tiedostamattomien ajatusten alueelle. Vaikka aikuisen oma tulkinta olisikin oikea, se ryöstää lapselta tilaisuuden tuntea omalla tavallaan ja miettiä sadun tarkoitusta omaan tahtiinsa. (Ojanen ym. 1980, 124.) Selittämisen ja aikuisen suorittaman tulkinnan sijasta lapsi tarvitsee sitä, että hän saa kuulla sadun yhä uudestaan, samaistua sadun päähenkilöön tämän

19 19 syvintä kriisiä myöten. Yhtä tärkeää lapsen on saada kokea toistuvasti sadun tuoma hyvä ratkaisu ja toivontäyteinen elämäntilanne. (Luumi 1992, 10.) 4.5 Satu herättelee mielikuvituksen Sillä niin kuin lapsi tarvitsee jaloilleen vapaita kenttiä juosta ja leikkiä, hän tarvitsee myös ajatuksilleen avaria leikkitiloja, sadun rikkaan ja huikean maailman, jonka mielikuvitus hänelle avaa. -Marjatta Kurenniemi (Ojanen ym. 1980, 116.) Satujen tiedetään kehittävän mielikuvitusta. Lapsen ajatusmaailma on kokonaisvaltaista ja perustuu mielikuviin. Kuulemastaan lapsi luo mielikuvituskuvia, joiden avulla hän jäsentää maailmankatsomustaan. On tärkeää muistaa, että lapsen maailmassa mielikuvitus on totuutta. Lapsi kuuntelee mielellään satuja, koska ne vastaavat hyvin hänen maailmankuvaansa. (Ojanen ym. 1980, 25; Jantunen 1997, 17.) Mielestämme kirjoittamamme satu antaa virikkeitä lapsen mielikuvitukselle, sillä niin sadun hahmot kuin miljöökin ovat täysin kuvitteellisia. Mielikuvitus on osa meidän jokapäiväistä arkeamme ja sen avulla pystymme yhdistelemään asioita uudella tavalla, näkemään asioita uudesta näkökulmasta ja oivaltamaan ennen huomaamattomia yhteyksiä. Mielikuvitus opettaa meitä asettumaan toisen ihmisen asemaan, se auttaa meitä myötäelämiseen, myötätuntoon, rakkauteen ja ihmisyyteen. Voisi melkein todeta, että mielikuvitus on kuin kuudes aistimme. (Ojanen ym. 1980, )

20 20 5 TERAPEUTTINEN SATU Vaikka satuja luetaankin ensisijaisesti vain viihdykkeenä ja ajanvietteenä, on hyvä muistaa, että niiden avulla voidaan turvallisesti käsitellä myös lapsen mieltä askarruttavia asioita, ikään kuin terapiamielessä. (Jakobsen 1995, 3; Tahkokallio 1997b, 63.) Satuja on käytetty ja niitä käytetään edelleenkin työvälineinä terapiassa (Ylönen 1998). Vaikka terapiatyötä tekevät vain ne henkilöt, joilla on siihen koulutus, voivat myös lapsialan ammattilaiset sekä lasten vanhemmat lukea terapeuttisina pidettäviä satuja lapselle (Ylönen 2000, 8). Myös me huomioimme nämä molemmat tarkoitukset satukirjaa tehdessämme. Emme halunneet satumme olevan ainoastaan ammattilaisen tekemä opettavainen kirja lapselle. Tahdoimme sen olevan myös viihdyttävä, hauska ja lennokas, jonka sisältö tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden salaisuusteeman käsittelyyn terapeuttisessakin mielessä. 5.1 Sadun siipien suojassa Satu voi toimia apuvälineenä esim. silloin kun lasta tai perhettä on kohdannut jokin kriisi. Usein tarinat kertovatkin erilaisista kriiseistä, niin pienistä ja vähäpätöisiltä kuulostavista kuin suuristakin. Osittain satu kertoo kuulijasta itsestään ja osittain häntä ympäröivästä maailmasta. Sadun hahmon seikkailusta kumpuava elämys saattaa auttaa kuulijaa kohtaamaan oman elämänsä varrella tulevat haasteet, jopa kriisit. (Hägglund 1997, ) Lasta saattaa ahdistaa liian toden tuntuinen satu. Hän ei välttämättä ole halukas kuulemaan satua, mikäli se liittyy läheisesti hänen omaan elämäntilanteeseensa. Tällöin kuvitteellisella sadulla esim. eläinhahmoineen voi olla terapeuttisempi merkitys. (Ylönen 2000, 64, 91.) Tästä syystä satukirjassammekin esiintyvät hahmot ja miljöö ovat kuvitteellisia. Esimerkiksi satumme päähahmo Tiitterä ja hänen tätinsä Tättähäärä ovat töttiäisiä, vaikka

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.-13.11.2014 Selviytyjät-tiimi Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET?

MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Karl-Magnus Spiik Ky Itseluottamus / sivu 1 MIKSI OLET SELLAINEN KUIN OLET? Itseluottamus on ihmisen sisäinen mielikuva (uskomus) itsestään. Ihminen on sellainen kuin uskoo olevansa. Itseluottamus ei siis

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot