MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSHANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSHANKE"

Transkriptio

1 1 MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSHANKE L0PPURAPORTTI

2 2 Sisällysluettelo 1 TOTEUTTAJA HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS YHTEENVETO HANKKEESTA RAPORTTI Hankkeen tavoitteet Toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi Projektiorganisaatio Kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta TULOKSET JA VAIKUTUKSET Laadulliset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Määrällisten tulostavoitteiden saavuttaminen ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI OHJAUSRYHMÄN LAUSUNTO ALLEKIRJOITTAJAT JA PÄIVÄYS LIITTEET... 32

3 3 1 TOTEUTTAJA Päätoteuttaja Vastuuhenkilö Yhteyshenkilö Osoite Itä-Suomen yliopisto, koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate (jatkossa Aducate) Esko Paakkola, johtaja Paula Inkeroinen, projektipäällikkö Joensuun kampus, Yliopistokatu 2, PL 111, Joensuu Puhelin Sähköposti Kotisivut Osatoteuttaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, biotalouden keskus (tekstissä PKAMK) alkaen Karelia ammattikorkeakoulu Vastuuhenkilö LiisaTimonen Osoite Sirkkalankatu 12A, Joensuu Puhelin Sähköposti Kotisivut 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushanke, hankenumero YHTEENVETO HANKKEESTA Maaseudun tulevaisuusriihi koulutushankkeessa toteutettiin maaseudun kehittämistyötä tekeville henkilöille suunnattua kahta koulutusohjelmaa, joiden avulla kehitettiin Manner-Suomen maaseutuohjelman tavoitteiden saavuttamista tukevaa erityisosaamista. Ensimmäisen vaihe, puolitoista vuotta kestänyt Maaseudun tulevaisuusriihi koulutus, oli tulevaisuusorientoitunut koulutus- ja kehittämisprosessi, jonka aikana vahvistettiin tulevaisuusosaamista ja laadittiin sen pohjaksi Pohjois- Karjalan tiekartat sen maaseudun tulevaisuudelle vuoteen 2030 saakka. Syksyn 2012 kestäneessä Maaseudun INNOriihi koulutuksessa perehdyttiin innovaatioprosessiin ja tuotettiin sen avulla konkreettisia toimenpidesuunnitelmia tulevaisuuden avuksi.

4 4 Hankkeen kohderyhmänä oli maaseudun kehittämisen laaja toimijakenttä; maaseutuasioiden asiantuntijat ja eri organisaatioiden maaseutuasioiden parissa työskentelevä henkilöstö. Projektin hyödynsaajia olivat maaseudun yritykset, organisaatiot, kunnat, järjestöt, julkinen hallinto sekä muut toimijat ja Pohjois-Karjalan väestö. Hankkeen tavoitteena oli luoda edellytyksiä maaseudun kehittämistoimijoiden osaamisen uudistumiseen ja toimijakentän vahvistumiseen. Hankkeen tuloksina saavutettiin seuraavaa: tulevaisuuteen orientoituvat, osallistavat kehittämisvälineet ja oppimistavat, maaseutua koskeva uudentyyppinen koulutus- ja kehittämisohjelma, Pohjois-Karjalan maaseutualueiden vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot, skenaarioiden pohjalta rakennettavat Pohjois-Karjalan maaseutua koskevat toimenpideohjelmat ja teemakohtaiset strategiat, uudet verkostot, kumppanuudet ja yhteistyön muodot ja koulutusta tukeva verkkoympäristö ja materiaalipankki. 4 RAPORTTI 4.1 Hankkeen tavoitteet Maaseudun tulevaisuusriihi hankkeen perustavoitteina oli luoda edellytyksiä osaamisen uudistumiseen ja toimijakentän vahvistumiseen. Näihin perustavoitteisiin liittyen hankkeen tavoitteena oli vahvistaa osallistujien: Osaamista maaseudun kehittämisen osaamista ja omaehtoisen kehittämisen valmiuksia maaseudun kehittämiseen liittyvien uusien ajattelu- ja sovellusmallien välittämistä innovaatiojärjestelmän ja innovatiivisten menetelmien hyödyntämistä maaseudun kehittämisessä Ennakointia tulevaisuuden ennakointivalmiuksia valmiuksia toimintaympäristön muutosten reagoimiseen Toimijuutta toimijoiden verkostoitumista ja uusien kumppanuuksien syntymistä maaseudun kansainvälistä vuorovaikutusta maaseutu-kaupunki vuorovaikutuksen edistämistä maaseudun kehittäjäkentän ja toimijoiden uusiutumista

5 5 4.2 Toteutus Toimenpiteet ja aikataulu Toimintavuosi 2010 Kesäkuu 2010: Hankkeen käynnistys: projektin organisoituminen, koulutusohjelman suunnittelun ja ennakkomarkkinointi. Jo ennen varsinaisen projektin alkamispäivää ( ) tehtiin valmistelevia toimenpiteitä. Jotta koulutusohjelman suunnittelu ja ennakkomarkkinointi saataisiin käyntiin, hankkeeseen palkattiin suunnittelijaksi Hannu Ryhänen kesäkuun ajaksi. Kesäkuussa myös projektipäällikkö aloitti työskentelyn hankkeessa. Aducaten ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (jatkossa PKAMK) biotalouden keskuksen yhteinen projektiryhmä kokoontui 8.6. yhteiseen suunnittelupalaveriin, jossa hahmoteltiin koulutuksen sisältöjä ja kohderyhmämarkkinointia sekä työnjakoa. Kesäkuun aikana täsmennettiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa kaavailtuja koulutusohjelman sisältöjä, järjestelyjä, aikataulutusta sekä kiinnitettyä kouluttajia ns. aloitusriihen ja ensimmäisten ryhmäriihien osalta. Koulutuskokonaisuus rakennettiin deduktiivisesti siten, että siinä edettiin yleisestä vähitellen kohti yksittäistä ja sitä kautta rakennettiin ymmärrystä sekä näkymää oman maakunnan maaseudun tulevaisuuteen. Kesäkuussa kartoitettiin myös potentiaaliset kohderyhmät, laadittiin kotisivut ja esitemateriaalia sekä käynnistettiin ennakkomarkkinointi ja -ilmoittautuminen. Ennakkoilmoittautuminen tuotti kesäkuun loppuun mennessä 10 ilmoittautunutta. Elo- syyskuu 2010: Koulutusohjelman markkinointi, projektiorganisaation kokoaminen, käytännön järjestelyt Elo- syyskuussa jatkettiin hankkeen markkinointia ja tiedottamista. Aducatessa projektiorganisaatiota täydennettiin rekrytoimalla projektisuunnittelijaksi Hannu Ryhänen avoimella haulla sekä kiinnitettiin hankkeelle projektisihteerit, joista toinen kiinnitettiin hoitamaan projektin taloushallintoa ja toinen koulutussihteerin tehtäviä. Lisäksi tehtiin koulutukseen ilmoittautuneille ennakkokysely, jolla kartoitettiin osallistujien odotuksia ja toiveita. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Samana päivänä pidettiin myös hankkeen hallinnointipalaveri, johon osallistuivat molempien toteuttajaorganisaatioitten projektihenkilöstö.

6 6 Loka-joulukuu 2010: koulutusohjelman ja tulevaisuustyöskentelyn käynnistäminen Lokakuussa (7.10.) järjestettiin orientoiva aloitusriihi Pyhäselän Suhmurassa. Aloitusriihi toimi samalla myös markkinointitilaisuutena, jonka jälkeen oli vielä mahdollista ilmoittautua ohjelmaan. Tilaisuudessa johdateltiin osallistujia tulevaisuusajattelun ja maaseudun mahdollisuuksien teemoihin. Varsinaiset koulutukset, eli riihet käynnistyivät Tohmajärven Jouhkolan hovissa ( ja ). Teemana oli Maaseudun tulevaisuuden suuret kysymykset, jossa koulutussisältönä oli tulevaisuusajattelun aihioiden ymmärtäminen, maaseudun haasteet sekä tulevaisuustyöskentelyn yleinen kehikko. Näissä niin sanotuissa ryhmäriihissä käynnistettiin varsinainen tulevaisuustyöskentely, jonka tulosten pohjalta jatkettiin seuraavien riihien sisältöjen ja toteutuksen suunnittelua mukaan lukien opintokokonaisuuden täsmentämistä oppimistehtävineen Toimintavuosi 2011 Tammikuu 2011: II ryhmäriihet Tammikuussa pidettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti molemmille ryhmille omat ryhmäriihet, ns. II RIIHI, jonka teemana oli Pohjois-Karjalan maaseudun vaihtoehdot ja valinnat. Koulutuspäivien toteutus noudatti valittua rakennetta, jossa oli alustuksia, teemakohtaisten tiekarttojen laatimista ryhmätöinä sekä yritysesittelyjä. Alustusten teemoina olivat: Hajautetut energiaratkaisut Pohjois-Karjalan maaseudun mahdollisuutena; Pohjois- Karjalan palveluyhteiskunta arkitodellisuudesta tulevaisuuskuviin; Kolmas sektori ja maaseudun hyvinvointipalvelujen tulevaisuus; Palveluyhteiskunnan 2.0 palvelupilvi ja tulevaisuuden tietohallinta; Arvoja vai arvotyhjiöitä?; Yhteiskunnallinen yritystoiminta palvelutuotannossa sekä Ekologinen ja funktionaalinen elintarviketalous. Alustus teemasta Bio- ja luonnonkuitukomposiitit (käytännön sovelluksia) peruuntui. Koulutuspäiviä ennen toteutettiin kysely, jossa koulutuksen osallistujia pyydettiin arvioimaan, miten merkityksellisiä edellisellä koulutuspäivillä työstetyt muutosvoimat (27 kpl) olisivat Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen kannalta. Muutosvoimat pisteytettiin ja näin saatiin 10 merkittävimmän muutosvoiman lista, jonka perusteella kumpaankin koulutusryhmään muodostettiin viisi teemaryhmää Näin jokaista merkittävimmäksi valittua 10 muutosvoimaa vastasi siis oma teemaryhmänsä, jonka tehtäväksi aluksi annettiin hahmotella muutosvoiman vaikutuksia suhteessa ryhmän valitseman toiseen muutosvoimaan. Ensimmäisen ryhmän teemoja ovat: uusiutuva energia, ympäristöosaaminen, maaseudun imagokysymykset ja tiedonhallinta sekä palveluyhteiskunta 2.0. Toisen ryhmän teemoja ovat ilmastonmuutos ja ekologiset uhat, ikääntyminen ja arvomuutokset, bioteknologia, luonnonvarat, biotalous sekä bio-osaaminen.

7 7 Muutosvoimien vaikutuksia tarkasteltiin nelikentässä, jossa pyrittiin huomioimaan muutosvoimien voimakkuus ja yhteisvaikutus. Seuraavaksi jokainen osallistuja muisteli tulevaisuutta eli kuvitteli millaiselta maaseutu näyttäisi 20 vuoden päästä suhteessa omaan teemaansa. Näiden tulevaisuuskuvien pohjalta kukin ryhmä visioi tulevaisuutta, etenkin tavoiteltavaa tulevaisuutta: millaisen tulevaisuuden haluamme, erityisesti kehittämisteeman näkökulmasta tarkasteltuna. Koulutuspäivillä päätettiin myös keväälle suunniteltujen benchmarkingmatkojen kohdealueista, ensimmäisen ryhmän huhtikuun alussa kohdealueiksi valittiin Itävalta ja Slovenia ja toisen matkan kohteeksi Wales. Samalla esiteltiin myös benchmarkingin tavoitteet ja toteutustapa. Ryhmille esiteltiin myös Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutuskokonaisuus (17 op), jossa on kuvattu opintojen sisältö ja suoritustavat. Helmi-maaliskuu 2011: Benchmarking-matkojen suunnittelu ja järjestelyt Seuraavat kuukaudet projektihenkilöstö käytti benchmarking-matkojen suunnitteluun. Molempien matkojen osalta päädyttiin siihen, että matkoilla pidettäisiin yhteiset workshopit isäntien kanssa. Niissä oli tarkoitus paneutua kehittämisteemoihin ja vertailla käytäntöjä ja vaihtaa kokemuksia kohdealueen ja Pohjois-Karjalan välillä. Itävalta-Slovenian matkan ajankohdaksi oli päätetty huhtikuun alku, joten ohjelman suunnitteluun ja järjestelyihin oli kohtalaisen vähän aikaa. Kontaktin saaminen Slovenian maaseutuverkostoyksikköön ei onnistunut ajoissa, joten Slovenian sijasta toiseksi kohdemaaksi valittiin Slovakia, sillä PKAMKilla oli yhteistyösuhteet Slovakian Nitrassa sijaitsevaan maatalousyliopistoon. Itävallan matkan osalta Itävallan maaseutuverkostoyksikön suosituksesta kohdealueeksi valittiin Styyrian Vulkanland, joka sijaitsi Slovenian rajalla ja edusti entistä Itävallan takamaata. Ohjausryhmän kokous pidettiin Maaliskuun 24. päivänä pidettiin ensimmäisen ryhmän ylimääräinen työpaja, jonka tavoitteena oli esitellä matkan kohteita, järjestelyjä ja valmistautua matkoilla pidettäviin esityksiin ryhmien teemoista. Esityksiä oli tarkoitus pitää edellä mainituissa matkakohteiden yhteisissä workshopeissa. Huhtikuu 2011: Itävalta-Slovakian matka Itävalta-Slovakian matkalle lähti 4. huhtikuuta 17 osallistujan ja kahden matkanjohtajan muodostama ryhmä lentäen Joensuusta Helsingin kautta Wieniin. Wienistä jatkettiin bussilla suoraan Slovakian Nitraan, jonka maatalousyliopiston edustajat toimivat isäntinämme ja olivat laatineet ohjelman. Ohjelmassa oli tutustuminen yliopistoon, Slovakian maaseutuverkostoon ja Leader toimintaan. Nitrassa sijaitseva Slovak University of Agriculture (SUA) kouluttaa asiantuntijoita ja kehittäjiä maaseudulle ja heillä on mm. kansainvälinen European Studies and Regional Development -maisteriohjelma.

8 8 Tutustuimme SUAn maatilan biokaasun tuotantoa testaavan Slovakian ensimmäisen biokaasulaitoksen toimintaan sekä pajuviljelmiin, joissa kasvatetaan pajua energiakäyttöön. Maaseutuverkoston ja Leader-toimintaryhmien tapaamisissa kävi ilmi, että työ ottaa Slovakiassa vasta ensi askeleitaan, esimerkiksi ensimmäinen Leader-haku oli juuri avattu. Haasteena on mm. maaseudun asukkaiden saaminen mukaan toimintaryhmiin, sillä sosialismin aikaan ihmiset tottuivat siihen, että järjestelmä huolehtii asioista. Slovakiasta palattiin 6.4. takaisin Itävallan Styyrian eli Steiermarkin Vulkanlandiin, jonka nimi tai pikemminkin uusi brändi juontaa alueen vulkaanisesta maaperästä, jossa on vanhoja tulivuoria ja kuumia lähteitä. Alueella on tehty pitkäjänteisesti työtä maaseudun elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Perusmaatalous perustuu sikatalouteen ja sitä tukevaan maissinviljelyyn. Styyriassa on paljon maaseutuyrityksiä ja yhtenä niiden vahvuustekijänä on yhteistyö alueen muiden yrittäjien kanssa. Heillä on mm. yhteismarkkinointia ja he myyvät toistensa tuotteita. Yrityskohteina olivat Göllesin tislaamo, maatilamatkailuyritys Kurbischhof Gartner sekä SEEG Mureckin uusiutuvaa energiaa tuottava yrityskompleksi. Itävallan maaseutukehittämisen käytäntöihin ja hankkeisiin meidät tutustutti verkostoyksikön johtaja, Styyrian kehittämisestä ja brändin rakentamisesta saimme kuulla niin Leader-toimintaryhmän vetäjältä, Styyrian maakuntajohtajalta, Auersbachin pormestarilta kuten myös meitä isännöineeltä Spirit of the Regions Vulkanlandin edustajalta. Huhtikuussa jatkettiin toisen ryhmän Walesiin suuntautuvan matkan valmisteluja ja työpaja toteutettiin samoin tavoittein ja samaan tapaan kuin ensimmäisen ryhmän työpaja. Toukokuu 2011: Benchmarking-matka Walesiin Walesin matkalle 2. toukokuuta suuntasi kaikkiaan 22 osallistujaa ja kaksi matkanjohtajaa. Joensuusta lennettiin Helsingin kautta Lontoon Heathrown kentälle, josta bussilla jatkettiin Cardiffiin, Walesin pääkaupunkiin. Cardiffin yliopistossa järjestettiin pienimuotoinen workshop, johon oli kutsuttu henkilöitä Walesin maaseudun kehittämisestä vastaavista organisaatiosta, mm. Walesin aluehallinnon maaseutuosastolta sekä maaseudun verkostoyksiköstä. Cardiffin ohjelmaan kuului vielä vierailu PACK IT - sosiaalisessa yrityksessä ja The Renewable UK Cymrun tuulivoimakeskuksessa. Cardiffista kierros jatkui kohti länsirannikolla sijaitsevaa Aberystwythia Brecon Beacons - kansallispuiston läpi. Matkalla tutustuttiin Homemakers kierrätyskeskukseen ja sosiaaliseen yritykseen sekä Primrose Farm lounaspaikkaan ja luomutilaan. Aberystwythiin saavuttua vierailimme Phytoguest'ssa, joka on yliopiston bioteknologinen spin-off -yritys. Seuraavana kohteena oli vaihtoehtoisen teknologian koulutus, tutustumis- ja kokeilukeskuksessa CAT Central for Alternative Technology. Aberystwythin yliopistolla pidetyssä workshopissa keskityttiin maatalouden innovaatioihin ja tulevaisuudennäkymiin. Hafan y Wayn elderly home -vanhainkotikohteen taustaorganisaation MHA:n toimintaan kuuluvat paitsi vanhainkodit, myös dementiakodit ja päiväkeskukset. Koko Iso-Britannian alueella toimivan MHAn ideologia näkyi vanhuskodissa runsaana vapaaehtoistyöntekijöiden määränä.

9 9 Vierailimme paluumatkan aluksi Snowdonian kansallispuiston Dolgellaun infokeskuksessa, jossa meille pidettiin esitelmä luonto(ekosysteemi-)palveluista. Viimeisen kohteen Eco Centre of Wales -ryhmä toteuttaa yhteisö- ja maatilaenergia- hankkeita sekä tiedottaa uusiutuvan energian käyttömahdollisuuksista ja tekee rakennusten energiakatselmuksia. Kohteesta jatkettiin Manchesteriin Englannin puolelle, josta oli paluulento Suomeen. Wales on yksi neljästä Yhdistyneen Kuningaskunnan itsehallinnollisesta alueesta Englannin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ohella. Wales on pinta-alaltaan melko samankokoinen alue kuin Pohjois-Karjala, mutta muuten maaseutu ja elinolosuhteet ovat siellä maantieteellisesti ja toiminnallisesti varsin erilaisia, vaikkakin useat maaseudun kehittämisongelmat ovat yhteisiä. Erilaisen maaseudun näkeminen matkalla auttoi näkemään hyvin Pohjois-Karjalan maaseudun vahvuudet ja heikkoudet. Asukkaita Walesin alueella on noin 18x enemmän (noin 3 milj.) kuin Pohjois-Karjalassa, mutta myös siellä, kuten P-K:ssa, väestö kehittyy kaupunkeihin. Aducaten ja PKAMKin yhteinen projektiryhmä piti palaverin 18.5., jossa käytiin läpi ulkomaan bm-matkojen palautteita ja suunniteltiin tulevaa kotimaan bm-matkaa. Tässä vaiheessa bm-matkan toteuttamiseksi oli kolme vaihtoehtoa: Seinäjoen seutu, Kainuu sekä Pohjois-Karjalan kierros. Päätettiin toteuttaa osallistujille suunnattu kysely, jossa pyydettiin heitä äänestämään, mikä olisi paras kohde benchmarkattavaksi. Kyselyn tuloksena päädyttiin järjestämään matka Seinäjoen seudulle. Kesäkuu 2011: Matkan kokemusten ja oppien purkaminen, kotimaan benchmarkingmatkan suunnittelu Kesäkuun 7. ja 8. päivä pidettiin kummankin matkan purkamistilaisuudet. Tällöin käytiin läpi nettikyselynä saatu matkapalaute, kerrattiin teemaryhmittäin matkan kokemuksia (ideat, hyvät käytännöt) ja käytiin läpi kaikkien paikalla olleiden kanssa lyhyt keskustelu jokaisen henkilökohtaisesta syventymisaiheesta. Ohjausryhmän kokous pidettiin ja siinä käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi benchmarking-matkojen palautteita ja tulevaa Seinäjoelle suuntautuvan benchmarkingmatkan alustavaa ohjelmaa. Heinäkuu 2011: Lomakuukausi Hankkeen projektihenkilöstö niin Aducatessa ja PKAMKissa olivat vuosilomalla, joten projektissa ei juurikaan toimintoja. Elokuu 2011: Kotimaan benchmarking-matka Etelä-Pohjanmaalle Elokuun toimintaa leimasi valmistautuminen kotimaan benchmarking-matkalle ja itse matka elokuun lopulla. Tähän liittyen pidettiin projektiryhmän kokous, jossa käytiin läpi ohjelmaa ja järjestelyjä.

10 10 Varsinaiselle matkalle lähdettiin 24. elokuuta 26 osallistujan ja neljän matkanjohtajan kokoonpanolla. Matka käynnistyi neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalaisen (MMM) bussiluennolla, jonka teemoina olivat maaseudun tuleva ohjelmakausi ja sen haasteet. - Ensimmäinen varsinainen vierailukohde oli Leppävedellä sijaitseva Metener Oy, jossa tutustuttiin hajautettuun ja pienimuotoiseen tilalla tuotettavaan biokaasuun. Jyväskylästä eteenpäin oi tarkoitus kuulla tutkija Kirsi Siltasen bussiluentoa Etelä-Pohjanmaan imagosta ja identiteetista, mutta sairastumisen vuoksi se peruuntui ja Hannu Ryhänen piti samaa teemaa sivuavan luennon. Paikan päällä Seinäjoella saimme vielä kuulla Seinäjoen seudun KOMIA-markkinoinnista. Torstain ohjelma käynnistyi vierailulle Tikan maatilalle, joka oli monisatapäisen karjan luomutila Ilmajoella Seuraavana oli vuorossa tutustuminen SEAMKin ja Ruraliainstituutin Agro living lab hankkeeseen, jolla pyritään t&k:n alueelliseen vaikuttavuuteen, maa- ja metsäkonevalmistajien ja todellisten loppukäyttäjien kohtaamiseen niin, että käytettävyys lisääntyy koneiden ja laitteiden tuotekehityksessä. Iltapäivän ohjelmassa oli tutustuminen ensin Ruokaprovinssi -hankkeeseen, joka kokoaa ja edistää Etelä-Pohjanmaan maakunnan elintarvikeosaamista. Samalla tutustuimme Foodwest Oy -yritykseen, joka hallinnoin Suomen elintarvikeklusterin virallisesta osaamiskeskusta ja edistää elintarvikesektorin kehittämistä koko maassa. Lisäksi tutustuimme Etelä- Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy:n toimintaan. Illan ohjelmassa oli ns. Seinäjoki-ilta Framin aulassa, jossa pidettiin ensin lyhyet alustukset ja sen jälkeen teemadating, jossa ryhmät kiersivät vuorollaan jututtamassa luennoitsijoita. Teemat olivat: Ruralia-instituutti maaseudun tutkijana ja kehittäjänä, Seinäjoen elinvoimaohjelma, Etelä-Pohjanmaa innovaatiomaaseutuna, perhekoti Toiska, pohjalainen asenne ja identiteetti sekä ikääntyminen maaseudulla. Paluumatkalla pe vierailimme ensin Lapuan vanha paukku -kulttuurikeskuksessa, joka on perustettu Lapuan vanhaan patruunatehtaaseen. Toinen vierailukohteemme oli Kyyjärvellä sijaitseva, palkittu Nopola News -tiedotus- ja uutiskanavaan, joka on helppokäyttöinen reaaliaikainen ja kuntalaisten itsensä tuottama. Syyskuu-lokakuu 2011: Ryhmäriihet III Syyskuussa kerättiin kotimaan matkan palautteet ja valmistauduttiin lokakuussa pidettäviin ryhmäriihiin, joiden teemana oli Tulevaisuuden toimijaverkostot ja yhteistyö. Toimijaverkostojen selvittämiseksi osallistujille tehtiin kysely, jolla selvitettiin heidän verkostojaan ja niiden toimivuutta. Kyselyn tulokset purettiin lähipäivillä. Lähipäivillä keskityttiin teeman mukaisesti toimijoihin ja verkostoihin. Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläisen alustus Maaseudun toimijuus ja glokaali yhteistyö johdatti yleisön huomioimaan kansainvälisten yhteyksien ja verkostojen merkityksen paikallisessa kehittämisessä. Paikallista väriä Ilomantsin Mekrijärvellä pidettyihin lähipäiviin toi

11 11 ilomantsilaisten yritysten ja toimijoiden esiintyminen. Karjalaiseen lähiruokakulttuurin perehdyimme Parppeinpirtin Hannu Lappalaisen opastuksella. Yritysesittelyinä kuulimme Kaviar Empirikin kaviaarituotannon käynnistämisestä ja Endomines Oy:n esittelyssä Pampalon kultakaivoksesta. Ilomantsi-case avasi meille ilomantsilaisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoja, olihan Ilomantsin kunta valittu vuonna 2010 yrittäjyyskunnaksi ja vuonna 2011 Suomen kylämyönteisemmäksi kunnaksi. Teemaryhmätyöskentelyssä keskityttiin tiekarttojen laatimiseen ja sovittiin ns. sparraussessioiden ajankohdista. Projektiryhmä kokoontui suunnittelemaan projektin toimintaa ja Hankkeen ohjausryhmä piti kokouksen , jolloin keskusteltiin hankkeen jatkamisesta ja päädyttiin esittämään jatkoaikaa vuoden 2012 loppuun. Marraskuu-joulukuu 2011: Sparraussessiot Teemaryhmätyöskentelyn tueksi päätettiin jo aiemmin järjestää jokaiselle teemaryhmälle alan asiantuntija sparraamaan tiekarttatyöskentelyä. Jokaiselle kymmenelle ryhmälle saatiin valittua ja rekrytoitua asiantuntija, joka tutustui ennakolta alustavaan tiekarttaan ja varsinaisessa sessiossa antoi palautetta ja vinkkejä jatkotyöskentelylle. Hankkeen projektihenkilöstö toimi sessioiden fasilitoijina joko yksin tai pareittain, ja kirjoitti sparraussmuistion. Pääsääntöisesti sparraukset koettiin erinomaisina tilaisuuksina ja ne tukivat hyvin ryhmän työskentelyä Toimintavuosi 2012 Tammikuu-helmikuu 2012: Tiekarttojen ja julkaisun työstäminen Tammikuussa kokoonnuttiin työstämään tiekarttoja 11. ja 18. päivinä. Samalla työstettiin myös teemaryhmäraportteja ja ryhmät sopivat sisäisestä työjaosta raportoinnin osalta. Helmikuun 22. päivä pidettiin yhteinen ns. viimeistelyriihi, jossa tiekartat esiteltiin koko koulutusryhmälle, ja niitä oli mahdollista kommentoida. Tässä vaiheessa ryhmien työt olivat jo pitkälle, ja monet ryhmät palauttivat oman työnsä, ja julkaisun taitto voitiin aloittaa. Julkaisuun pyydettiin myös artikkeleita koulutusohjelmassa luennoineilta asiantuntijoilta, ja seuraavat henkilöt kirjoittivatkin artikkelin: Tarja Cronberg, Tuomas Kuhmonen, Sauli Rouhinen; Juha Kuisma, Paavo Järvensivu, Lasse Okkonen, Ritva Pihlaja, Juhana Venäläinen, Torsti Hyyryläinen ja Ari Koskela. Tiekarttojen ja artikkeleiden ohella julkaisussa taustoitettiin ja kuvattiin koulutus- ja kehittämisprosessia.

12 12 Helmikuussa pidettiin hankkeen ohjausryhmän kokous, jossa ohjausryhmä hyväksyi projektipäällikön esityksen hankkeen jatkamisesta vuoden 2012 loppuun. Perusteluina esitettiin hankkeen tavoitteiden ja tuotosten toteutumisen turvaaminen. Maaliskuu 2012: Välipuintia -seminaari ja - julkaisu Koska hanketta päätettiin jatkaa, hankkeen päätösseminaari muutettiin välipuintia seminaariksi. Seminaarin yhteydessä julkaistiin Ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun - näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 julkaisu. Asiantuntija-alustajina seminaarissa puhuivat Kati Hienonen Maaseudun tulevaisuuden kysynnästä ja Kati-Jasmin Kosonen Alueellisen innovaatiopolitiikan suunnasta. Tilaisuuden avasivat Pekka Auvinen Ja Pentti Ojajärvi. Projektipäällikkö Inkeroinen kuvasi koulutusprosessia ja sen toteuttamista yhdessä koulutukseen osallistuneen yrittäjä Päivi Putkosen kanssa. Päivän annin veti yhteen projektin suunnittelija Hannu Ryhänen. Tilaisuuden päätöspuheenvuoron piti Pekka Tahvanainen. Tiekartat oli koottu näyttelyksi ja osallistujat esittelivät niitä. Tuomo Eronen ja Timo J. Hokkanen kommentoivat omissa puheenvuoroissaan tiekarttoja. Huhtikuu 2012: Tulosten levittäminen ja jatkovaiheen suunnittelu Huhtikuussa jaettiin julkaisua sidosryhmille ja oltiin mukana Maakaista kierroksella, jolla julkaisu oli myös jaossa. Hankkeen tulosten levittämisessä keskeisestä oli Aducaten projektihenkilöstön osallistuminen Pohjois-Karjalan tulevaisuustyöpajan valmisteluun. Maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuverkoston, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja Sitran järjestämien alueellisten tulevaisuustyöpajojen tavoite oli tukea alue- ja paikallistason kehittämisstrategioiden valmistelua ja linkittää alue- ja paikallistason tarpeet valtakunnantason strategioihin. Pohjois-Karjalan osalta tulevaisuustyöpajan suunnittelutyössä hyödynnettiin Maaseudun tulevaisuusriihen sekä Maakaistakierroksen tuloksia. Muiden alueiden työpajoista poiketen Pohjois-Karjalalla oli pidemmälle viety teemoitus sekä toteutusratkaisut, mistä saimme hyvää palautetta edellä mainituilta tulevaisuustyöpajakierrosten järjestäjiltä. Huhtikuun 26. päivänä pidetyn tulevaisuustyöpajan työskentelyyn valittiin siis Maaseudun tulevaisuusriihessä keskeisiksi kehittämisen kohteiksi nousseet teemat. Projektiryhmä kokoontui suunnittelemaan hankkeen jatkovaihetta, joka nimettiin Maaseudun INNOriiheksi. Nimensä mukaisesti koulutuksessa tullaan viemään läpi innovaatioprosessi, jonka aikana työstetään eteenpäin Tulevaisuusriihessä ja Maaseudun tulevaisuustyöpajassa ideoituja kehittämisaihioita.

13 13 Toukokuu-kesäkuu 2012: Tulosten levittäminen, syksyn INNOriihen suunnittelu ja markkinointi Osana hankkeen tulosten levittämistä hankehenkilöstö osallistui uuden maaseutustrategian valmisteluun tekemällä Maaseudun tulevaisuusriihen, Maakaistakierroksen ja Alueellisen tulevaisuustyöpajan tuloksista koontia. Lisäksi osallistuttiin maaseutustrategian työstämiseen ja suunnittelukokouksiin. Osallistuminen Leader toimintaryhmien Ahvenanmaan matkalle ja myös matkan työryhmätöiden valmistelu sekä vetäminen liittyivät myös uuden maaseutustrategian valmistelutyöhön. Tulevaisuusriihen tulosten kokoamiseen ja uuden jatko-osan suunnitteluun liittyen järjestettiin tilaisuus, jonne kutsuttiin osallistujat keskustelemaan ja antamaan palautetta I-vaiheesta, sekä ideoimaan koulutuksen jatko-osaa syksylle 2012 sekä Ruotsiin kaavaillun benchmarking-matkan sisältöä. Samalla jaettiin osallistujille todistukset ensimmäisen vaiheen suorittamisesta. Opintosuoritusten koonti ja rekisteröinti sekä puuttuvien suoritusten kerääminen olivat huhti- ja toukokuussa työlistalla keskeisiä asioita. Hankehenkilöstö jatkoi osallistujien palautteen pohjalta syksyn koulutusten ja matkan suunnittelua kesän aikana. Kun syksyn ohjelmalle oli saatu raamit ja kokoavat teemat, aloitettiin kesäkuussa INNOriihen markkinointi, laadittiin esite, jota lähetettiin potentiaalisille kohderyhmille. Hankkeen I-vaiheen tuloksia esiteltiin Joensuussa pidetyillä Rural at the Edge maaseutututkimuksen päivillä, joille osallistui 140 pohjoismaista maaseutututkijaa. Heinäkuu Elokuu 2012: Syksyn ohjelman ja matkan suunnittelu ja järjestelyt sekä lomakausi Syksyn ohjelman ja kaavaillun matkan järjestelyille ja markkinoinnille oli ongelmallista alkava lomakausi. Myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kahden viikon lomautukset lomakauden yhteydessä sattuivat projektin kannalta huonoon saumaan. Matkakohteeksi valittu Västerbottenin alue osoittautui logistisesti erittäin hankalaksi, kun olennainen lentoyhteys oli lakkautettu. Näin ollen kohteesta jouduttiin luopumaan ja tilalle pyrittiin etsimään logistisesti parempi kohde Ruotsista. Uuden matkakohteen ohjelman suunnitteluun jäi aivan liian vähän aikaa, joten osallistujille suunnatussa tiedustelussa matkalle halukkaita oli vain kahdeksan. Kuitenkin varaukset matkalle olisi pitänyt tehdä jo kuukautta ennen matkaa. Koska matkan osallistujamaksut tuolla osallistujamäärällä olisivat kartuttaneet hankkeen omarahoitusosuutta vain vähän, hankkeessa ei haluttu ottaa riskiä siitä, että omarahoitusosuus jäisi saamatta. Omarahoitusosuuden saaminen koulutuksen osallistumismaksuista osoittautui myös haasteelliseksi, sillä elokuun lopulla ilmoittautuneita oli vain 17 henkilöä.

14 14 Hankkeen ohjausryhmän kokouksessa ohjausryhmä antoi hankkeelle vapaat kädet ongelman ratkaisemiseen ja hankehenkilöstö päätti toteuttaa Viroon suuntautuvan maaseutumatkan marraskuun lopulla. Näin suunnitteluun ja markkinointiin jäisi riittävästi aikaa, jotta omarahoitusosuus saataisiin kerrytettyä. Syyskuu-Joulukuu 2012: INNOriihi-koulutus, INNObm-matka Viroon ja Innovoimalla kohti uutta maaseudun tulevaisuutta julkaisu. Syyskuun 4. päivänä alkaneeseen INNOriihi-koulutukseen ilmoittautui kaikkiaan 15 henkilöä, osa uusia kasvoja ja osa tuttuja jo koulutuksen ykkösvaiheesta. Koulutus toteutettiin varsin intensiivisenä neljän viikon INNOtiistai -rypistyksenä syyskuussa Jokainen koulutuskerta sisälsi keskustelua ja ajatuksia herättäviä puheenvuoroja koulutuksen teemoista sekä ohjattua innovaatiotyöskentelyä ryhmissä. Koulutettavilla oli tukenaan innovaatiokouluttajien Ilari Havukaisen ja Mikko Matveisen työstämä Innoriihityökirja sekä heidän asiantuntemuksensa. INNOriihen ohjelma INNOtiistai I: Tulevaisuuden palvelutuotanto maaseudulla Kolmas sektori palvelujen tuottajana Martat, tj.ilona Tossavainen Yhteiskunnallinen yrittäjyys ratkaisuksi, Riitta Nyberg, suomalainen Hyväntekijä osuuskunta INNOtyöskentelyä: INNOprosessilla tehoa palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen INNOtiistai II: Matkalla uusiutumaan ja tuotteistamaan Lieksan rautatieasema matkalla monipalvelukeskukseksi, Päivi Putkonen Reino&Aino matkaeväät menestykseen, Kuinka brändi luotiin? tj. Arto Huhtinen INNOtiistai III: Verkottuva väki, kukoistava kulttuuri Monikulttuurinen maaseutu, Kaisa Kervinen, MSL ja Alain Minquet, JoMoni ry Taiten tuottoa kulttuurista, projektipäällikkö Elli Oinonen-Eden, Aducate Modernia yhteisöllisyyttä perinteisillä keinoilla - Kivisalon ekokylä, Riitta Kinnunen INNOtiistai IV: Tuottava maaseutu tiloilta tuotteiksi ja luonnonvaroista uutta liiketoimintaa Ekosysteemipalveluista uutta liiketoimintaa maaseudulle, prof. Olli Saastamoinen Luomua markkinoille, Eerika Albrecht Joensuun aikapankki, Tuomas Järvinen INNOtyöskentelyä: Toimintaverkostot Sparrausiltapäivä: Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla, Hannu Ryhänen INNOtyöskentelyä:Ryhmäkohtaiset sparraukset

MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI -KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI -KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSHANKE ALOITUSRIIHI 7.10.2010 Hankkeen avaus- ja markkinointitilaisuus MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI -KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ 1. MAASEUDUN TULEVAISUUDEN SUURET KYSYMYKSET

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA

TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA TULEVAISUUDEN MAASEUTUA PUIMASSA ikkunoita tulevaisuuden maaseutuun Näköaloja ja tiekarttoja Pohjois-Karjalan maaseudulle vuoteen 2030 1 Maaseudun tulevaisuusriihi -koulutushankkeen välipuintia -julkaisu

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSKOKONAISUUS 17 op

MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSKOKONAISUUS 17 op MAASEUDUN TULEVAISUUSRIIHI KOULUTUSKOKONAISUUS 17 op Maaseudun tulevaisuusriihi on opintopisteytetty koulutuskokonaisuus (17 op), joka koostuu lähiopetuksesta, oppimistehtävistä ja benchmarking opintomatkoista.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT

POHJOIS-KARJALAN PIIRINMESTARUUSHIIHDOT Miehet 12 3x2km (3P) 1. 2 Liperin Hiihtoseura 26.21,4 Osuus 1 Pauli Vuorma 1 7.48,3 Osuus 2 Juuso Varis 1 9.25,7 1 17.14,1 Osuus 3 Väinö Kontkanen 1 9.07,3 1 26.21,4 2. 5 Pyhäselän Urheilijat 31.08,4 Osuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin

Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin Ruokaprovinssi ja InnoAreena -ruoan ja hyvinvoinnin yhteistyöllä tuloksiin 10.10.2012 Irma Jaakkola irma.jaakkola@seinajoki.fi Ruokaprovinssi Ruokaprovinssin käynnistys -hanke Ruokaprovinssin käynnistys

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan 67. MKV

Pohjois-Karjalan 67. MKV Pohjois-Karjalan 67. MKV T U L O K S E T Kiteen Urheilijat MKV; MKVA-1; MKVA-2; MKVA-3; MKVA-4; MKVA-5; MKVA-6; MKVA-7; MKV; MKVB-1; MKVB-2; MKVB-3; MKVB-4; MKVB-5; MKVB-6; MKVB-7; MKV A P-K MKV A-sarja

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015

MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 13.5.2015 MIKKELIN SEUTU PÖYTÄKIRJA 2/2015 sivu 1 Kokoustiedot Aika: keskiviikkona 13.5.2015 klo 14.05 16.00 Paikka: Mikkelin kaupungintalo (Raatihuonenkatu 8-10), kaupunginhallituksen kokoushuone (2. krs) Jäsenet:

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Joensuu, 2.12.2010 Kirsi Mononen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME International food and activity projekti, Matkailupäällikkö Leena Puumalainen, projektipäällikkö Tiina Saarinen 15.11.2010 = Annen synttärit :) Central Baltic Interreg IV A Southern

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous

Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Innovatiivisuus maaseudun yrityskeskittymissä - esimerkkeinä bioenergia ja hevostalous Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Hankkeen tausta Maaseutu on myös haastava

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK Sivu 1 Preventiimin henkilöstöhistoria 2002 Reijo Viitanen+Aseman Lapset ry 2003 Ilmo Jokinen 2004 Ilmo

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Tiina Sivonen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki 12.9.2014 Järjestöareena taustaa Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 18.12.2014 kello 10.00 12.10 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, Kokoushuone Kartano, Mariankatu 23 Taina Vesanto, MMM Joel Karlsson, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1 27.10.2014 Aika 27.10.2014, 10:00-15:30 Paikka Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Kettunen

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Luomualan koordinaatiohanke

Luomualan koordinaatiohanke Luomualan koordinaatiohanke austaa Kansalliset tavoitteet lähtökohtana: Maaseutuohjelman tavoitteet luomulle Luomualan kehitysohjelma (julkaistu 1.10): Keskeistä kysynnän luominen. Oletus: koordinaation

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu

Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu KARTUKE-tutkimushankkeen maakunnallisia asiantuntijoita tutkimuskunnista ja -kuntayhtymistä Hanke Henkilö Puhelin Sähköposti Hankkeeseen liittyvä asiantuntemus OSAATKO-hanke Kuopion seutu Reino Väisänen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Muistio Korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin johtoryhmän kokouksesta

Muistio Korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin johtoryhmän kokouksesta 1 Muistio Korkeakoulujen yrittäjyysfoorumin johtoryhmän kokouksesta Paikka: Tampere, TAMK Läsnä: Pertti Kinnunen, puheenjohtaja, Peer Haataja, Markus Sjölund, Esa Pellikainen, Sinikka Seppänen, Noora Bergroth-Rantanen,

Lisätiedot

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry

Loppuraportti. Monikulttuurinen kansalaistaitojen kehittämishanke 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry 1 Loppuraportti 94/03/23/2013 Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry JoMoni ry haki rahoitusta Monikulttuuriselle kansalaistaitojen kehittämishankkeelle. Päärahoittajana hankkeessa on Ely-keskus.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi

Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Järjestöjen yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin hyväksi Kannus 1.10.2013 Tiina Sivonen Lähtölaukauksena Järjestöjen yhteistyö kahvittelua vai konkretiaa tilaisuus 8.8.2007 Kutsujana Keski-Suomen Kylät ry,

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot