Sisällys. Loppuraportti. Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Loppuraportti. Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke"

Transkriptio

1

2 Loppuraportti Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke Loppuraportin on laatinut Hanna Niinistö yhteistyössä Jaana Huovinen-Nummelan ja Marianna Kauppisen kanssa. Ohjausryhmä on lähettänyt omia kommenttejaan ja huomioitaan sisällöstä. Sisällys Loppuraportti Yleistä hankkeesta Hankkeen kohderyhmä ja tavoitteet Perusopetus Opettajankoulutus Verkostoituminen Hankkeen toimijat Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Hankkeen toteutus Perusopetuksessa Kuvataide ja historia Biologia ja maantieto Fysiikka, kemia Äidinkieli Kuvataide Liikunta Erityisiä huomioita Opettajankoulutuksessa Monialaisten opintojen aloitusseikkailu Kuvataiteessa rantauduttiin Käsityön opetus Muuta TVT ja mobiilioppiminen Verkostoituminen Rauman moottorivenekerho ry

3 4.4.2 Paikan tuntu paikan henki Museot All At Baltic Sea -projekti Koulujemme lähivedet -projekti Hanke lasten kokemana Hankkeen tiedotus ja näkyvyys Hankkeen materiaalit Polku merelle päin Hankkeen arviointi - onnistumiset ja kehittämisen kohteet Hanke ja sen toteutus Verkostoituminen ja paikallinen yhteistyö Toimintamalli ja oppimistehtävät Autenttisten oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Tiedotus Erityishuomioita ja tulevaisuuden näkökulmia... 29

4 1. Yleistä hankkeesta Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä oli Satakuntaliiton rahoittama hanke, jota toteuttivat yhteistyössä Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimi sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Hankkeen alkuperäinen toteuttamisajanjakso oli , mutta sille myönnettiin jatkoa vuoden 2014 loppuun, joten se oli käynnissä välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä, jotka hyödyntävät Rauman meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyvää tietoa monipuolisena oppimisympäristönä. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin työtapoja, jotka ohjaavat yhteisölliseen oppimiseen perinteisen oppimisympäristön, luokkahuoneen, ulkopuolella tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Tieto- ja viestintätekniikka ja mobiilioppiminen olivat mukana eri ympäristöissä opetuksen ja oppimisen, esimerkiksi dokumentoinnin, tiedon hankinnan, tuottamisen, välittämisen ja käsittelyn välineenä. Hanke tuotti merellistä oppimisympäristöä hyödyntäviä oppimistehtäviä, joita voidaan soveltaa eri oppiaineissa. Hankkeessa tuotettu toimintamalli ja siihen liittyvä materiaalikokonaisuus pohjautuu pilottihankkeen aikana suunniteltuihin ja kokeiltuihin työtapoihin ja aineistoihin. Peda.netissä julkaistu materiaalikokonaisuus on tuotettu kaikkien Rauman alakoulujen vapaaseen käyttöön. Aineistokokonaisuus tukee Rauman perusopetuksessa syksyllä 2014 käynnistynyttä Lähivesi-hanketta. Kyseessä oli pilottihanke, jossa kokeiltiin alueellisten toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia oppimisen edistämisessä ja oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin monipuolistamisessa. Hanke valmisteli laajempaa opettajankoulutuslaitoksen, Rauman alakoulujen ja useiden oppiaineiden tarvetta sekä metodista kehittelyä palvelevaa meri oppimisympäristönä - opetuskokonaisuutta. 2. Hankkeen kohderyhmä ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kehittää pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä, jotka hyödyntävät Rauman meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyvää tietoa monipuolisena oppimisympäristönä. Ja näin vahvistaa lasten ympäristötietoisuutta ja kokemuksellisen suhdetta lähiympäristöön. Pyrkimyksenä oli kehittää ja kokeilla työtapoja, jotka ohjaavat vuorovaikutuksessa tapahtuvaan oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen sekä formaalin oppimisympäristön kuten koulun tai luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Pilottihanke suunnattiin perusopetukseen ja opettajankoulutukseen. Mukana oli Pyynpään koulun viidesluokkalaiset oppilaat ja heidän kaksi opettajaansa, Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Tätä kautta mukaan tuli luonnollisesti myös lasten vanhemmat, koulun rehtori, Jarmo Rintala ja muu kouluyhteisö. Hanketta koordinoi kuvataiteen yliopisto-opettaja Hanna Niinistö. Lastentarhan-, luokan- ja käsityönopettajaopiskelijat olivat mukana hankkeessa. Pilottihankkeen tavoite oli myös tiivistää ja etsiä mahdollisuuksia verkostoitua paikallisesti, jolloin keskeinen kohderyhmä oli alueelliset toimijat. Seuraavaksi on eritelty kunkin kohderyhmän tavoitteet. 2.1 Perusopetus Pilottiluokaksi valikoitui Pyynpään koulun kaksi viidettä luokkaa, yhteensä 46 oppilasta ja heidän kaksi opettajaansa Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Luokat työskentelevät tiiviisti yhteistyössä toteuttaen pitkälti yhteisopetusta, samanaikaisopetusta sekä oppimistyylien mukaista opetusta toteuttaen joustavasti erilaisissa ryhmissä toimien.

5 Lapset (sisällölliset tiedot ja taidot, opiskelutaidot, mediataidot) Opettajat Vanhemmat kannustaa oppimaan yhdessä ottamaan huomioon erilaiset oppijat luokassa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä yksin että ryhmässä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan vahvistaa mediankäytön valmiuksia oppimisen, oman ilmaisun, tiedonhankinnan ja dokumentoinnin välineenä innostaa ja ohjata oppimaan eri ympäristöissä vahvistaa ympäristötietoisuutta ja suhdetta lähiympäristöön vahvistaa merellisiä taitoja ja tietoja suunnitella lukuvuoden opetus merellisen teeman ympärille hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä opetuksessa kehittää oppilasta aktivoivia ja yhteisöllistä oppimista vahvistavia työtapoja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ja mobiililaitteita opetuksessa tehdä aktiivisesti työtä erilaisten koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa taustatuki opettajien työlle hyödyntää kodeista löytyvää asiantuntijatietoa vahvistaa kodin kanssa tehtävää yhteistyötä 2.2 Opettajankoulutus Opettajankoulutuslaitoksella hanke kiinnittyi pilottilukuvuoden aikana koordinaattorin kautta erityisesti kuvataideopetukseen. Hankkeessa oli mukana noin sata luokanopettajaopiskelijaa ja yhteensä kuusitoista kuvataiteen sivuaineopiskelijaa luokanopettajan-, lastentarhanopettajan- ja käsityönopettajan koulutusohjelmista. Vesi-teema sidottiin kaikkiin opettajaopiskelijoiden kuvataideopintoihin. Lisäksi se oli mukana muun muassa käsityönopettajaksi opiskelevien tuotesuunnittelun opintojaksoilla ja eri aineiden, kuten äidinkielen, käsityön ja ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Opettajaopiskelijat oppiminen erilaisissa ympäristöissä pedagoginen työskentely: työpajojen, opastusten, retkien, oppimateriaalien suunnittelu, toteutus ja arviointi teeman käsittely eri kuvataiteen keinoin taidekasvatuksellinen näyttely

6 2.3 Verkostoituminen Hankkeen yksi pyrkimys oli vahvistaa koulun ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista ja selvittää asiantuntijatiedon jakaminen paikallisen yhteistyöverkoston hahmottelu koulun kanssa tehtävän yhteistyön tukeminen koulun toimintakulttuurin laajentaminen erilaisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen sovellettavuus. 3. Hankkeen toimijat Hankkeen keskeiset toimijat olivat Rauman kaupunki, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö ja Satakuntaliitto. Kullakin toimijalla oli omat vastuualueensa. Rauman opettajankoulutuslaitos johti ja koordinoi hanketta. Se myös vastasi hankkeen käytännön järjestelyistä, raportoinnista ja aineiston tuottamisesta yhdessä opettajien kanssa. Hankkeen johtajana toimi opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Päivi Granö ja koordinaattorina yliopisto-opettaja Hanna Niinistö. Hankkeen aikana toimijat osallistuivat hankkeen etenemisen ja viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päävastuu tiedottamisesta oli hankekoordinaattorilla. Rauman kaupunki rahoitti hankkeen yhdessä Satakuntaliiton kanssa. Kaupungin retkikohteet, saaristoisäntä ja vene olivat hankkeen käytössä. Pilottikouluna toimi Pyynpään koulu. Pilotointiin osallistui lukuvuoden ajan kaksi viidettä luokkaa ja niiden kaksi opettajaa Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Oppilaita luokilla oli yhteensä 46. Opettajat suunnittelivat luokkien opetuksen yhdessä ja toteuttavat osan opetuksesta mm. yhteisopetuksena sekä samanaikaisopetuksena. Opettajien opetustavassa on vaikutteita oppimistyylin mukaisesta opetuksesta, jossa oppijat jaotellaan niin sanottuihin väriryhmiin (Rimpiläinen & Bruun, Värikkäät oppilaamme, OPH julkaisu). Opettajilla oli suuri vastuu kokonaisuuden ylläpitäjinä, toteuttajina ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Rehtori Jarmo Rintala mahdollisti hankkeen toteutumisen suunnittelemalla lukujärjestyksiin palkkitunteja viidensille luokille. 3.1 Ohjausryhmä Hankkeen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtävä oli tuoda hankkeeseen laaja-alaista asiantuntemusta sekä seurata, että hankeen toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen tapahtuvat toimintasuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi rehtori Jarmo Rintala (Pyynpään koulu, Rauman kaupunki). Hänen lisäkseen ohjausryhmään kuului pilottihankkeen johtaja tutkijatohtori Päivi Granö (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö), tutkimuspäällikkö Kaarina Nurmi (Rauman kaupunki), kaupungingeodeetti Juhani Korpinen (Rauman kaupunki), EU-koordinaattori Jyrki Tomberg (Satakuntaliitto) ja kommodori Pauli Aaltonen (Rauman Moottorivenekerho ry.). Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat myös koulutuskoordinaattori Jyri Halme (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö, ja hankkeen koordinaattori yliopisto-opettaja Hanna Niinistö (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö).

7 Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa hankkeen aikana eli välisenä aikana. Syksyllä 2013 aikana ryhmä oli koolla 4.9. ja Luokanopettajat esittelivät toimintaansa ohjausryhmälle kokouksessa. Vuonna 2014 ryhmä kokoontui 5.2., 28.3., ja Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti sähköpostikokouksena keväällä Ohjausryhmän jäsenille annettiin huhtikuun 2. päivästä lukien seitsemän päivää aikaa kommentoida käsiteltäviä asioita. 3.2 Yhteistyökumppanit Koska kyseessä oli pilottihanke, jossa keskeistä oli alueellisuus ja paikallisuus, yhteistyö suunnattiin ja rajattiin kohderyhmän ja tavoitteiden suunnassa paikallisiin toimijoihin. Heti hankkeen käynnistyttyä tuli kuitenkin kutsu Maaseudun sivistysliiton seminaariin esittelemään hanketta. Seminaariesitys herätti valtakunnallisesti kiinnostusta ja yhteydenottoja, ja poiki koko hankkeen ajan jatkuneen yhteistyökuvion Maaseudun sivistysliiton kanssa Ympäristösivistys-hankkeen sateenvarjon alla. Esimerkiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Hanna Lämsän ja Ilana Rimónin kanssa pohdittiin Merelle päin - hankkeen yhtymäkohtia heidän hankkeisiinsa ja niiden tavoitteisiin sekä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä hankkeen aikana. Keväällä 2013 Maaseudun Sivistysliitto järjesti kanssamme yhteistyössä verkostoitumistapaamisen. Tapaamisessa Pyynpään koulun luokanopettajat Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen esittelivät työskentelyä hankkeessa ja heidän esityksensä tuotti syksyyn 2014 yhteistyön Raumarstaiteilija Bethany Mitchell ja Pyynpään pilottiluokkien välille. Oppilaat työstivät taiteilijan kanssa merellistä All at Baltic Sea -teemaa. Työskentelyn tuotokset olivat myös esillä Matkalla Itämerellä - näyttelyssä kauppakeskus Tarvontorilla. Paikallista moninaista yhteistyötä tehtiin Rauman kaupungin kanssa. Retkikohteet olivat kaupungin hallinnoimia ja saaristoisäntä Uula Jänkävaara oli mukana meriretkillä muun muassa oppaana ja merellisen luonnon asiantuntijana. Aktiivinen toimija hankkeessa veneilytaitojen kartuttamisen osalta oli Rauman moottorivenekerho ry. Venekerholaiset mahdollistivat pienveneillä tehdyn meriretken. Kolmen paikallisen museon kanssa tehtiin myös yhteistyötä. Lönnströmin taidemuseossa opiskelijat suunnittelivat ja tekivät Laila Pullisen näyttelyyn pedagogiset materiaalit ja opastukset, joita he vetivät koululaisille. Rauman taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutettiin kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden Rantaudutaannäyttely keväällä Merimuseo oli mukana toteuttamassa Bethany Mitchellin projektia. Syksyllä 2014 käynnistyi Raumalla Koulujemme lähivedet -projekti, jonka kanssa syntyi kiinteä yhteistyö. Projektin avulla on mahdollista jalkauttaa hankkeessa syntynyttä oppimateriaalia Rauman kouluille ja sen voi nähdä luontevana jatkona Merelle päin -pilotille. 4. Hankkeen toteutus Raumalla meri, rannat ja saaristo luonnon- ja rakennettuine ympäristöineen tarjoaa monipuolisen ja saavutettavan paikan oppia. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön, Rauman kaupungin ja Satakuntaliiton yhteishanke Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä toteutettiin lukuvuoden aikana. 4.1 Perusopetuksessa Pyynpään alakoulun kaksi viidettä luokkaa työskenteli lukuvuoden ajan Merelle pain -hankkeen suunnassa. Opettajat ottivat huomioon hankkeen lukuvuosisuunnittelussaan. Merelle päin -hanke nivoutui kiinteästi viidensien luokkien lukuvuoden suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat huomioivat hankkeen ja teeman lukuvuoden suunnittelussa jo edeltävän kevään päättyessä. Suunnittelu pohjautui koulun ja Rauman kaupungin opetussuunnitelmaan, mutta opettajat pyrkivät huomioimaan teeman eri oppiaineissa läpi vuoden. Opettajat suunnittelivat oppimiskokonaisuuksia opetussuunnitelma noudattaen siten, että

8 opittava asia ja retket nivoutuivat yhteen. Asiat opiskeltiin huolellisesti ennen retkeä, retken aikana oli oppimistehtäviä ja retken päätyttyä opittu asia koostettiin kokonaisuudeksi. Jokaisesta retkestä oppilaat tekivät oppimistehtäviä kuten esimerkiksi selosteita retkestä. Usein oppimistehtävät täydensivät muita opetuksellisia tavoitteita, esimerkiksi kirjoitelmissa harjoiteltiin aistien tulkitsemista ja kielellisesti rikkaan tekstin kirjoittamista. (Kulkuri, oppilaan kirja s. 62 ja sanaluokat) Seuraavaksi muutamia esimerkkejä, miten Merelle päin -hanke huomioitiin lukuvuosisuunnittelussa eri oppiaineissa Kuvataide ja historia Retki Uuteenkaupunkiin syyslukukauden 2013 alussa (oppilaiden vanhempien kustantama retki) Taidetalo Pilvilinna, Bonk, Automuseo, Rantamakasiinit (Sualaspuar) Merelle päin: Keskeinen rannikkokaupunki, merkittävä purjelaiva-aikakauden satama ja siihen liittyvä historia, taidekasvatusteema sekä Pilvilinnassa että Bonk-museossa Tutustuminen Laila Pullisen näyttelyyn Lönnströmin Taidemuseossa opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat opastukset näyttelykäynnin purku mediakasvatuksellisin työtavoin opiskelijoiden suunnittelemissa ja toteuttamissa työpajoissa: animaatio, mainonta, valomaalaus Kuva 1. Laila Pullisen näyttelykäynnin työstämistä median keinoin. Viikinkitaitokisat Eurassa syksyllä 2013 (Pyynpään koulun vanhempainyhdistyksen kustantama retki) kulttuuripolun teema viidensille luokille Sammallahdenmäen vierailu opastettuna, Rauman seudun asutuksen vaiheet eri aikakausina löytöjen valossa, omat juuret ja historiallinen tieto

9 keskiaika ja uuden ajan murros, Suomen liittäminen osaksi Ruotsia, Suomi Ruotsin valtakunnan osana esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit OPS: pyynpaa Merelle päin: historian näkökulma, rantaviiva ja sen siirtyminen, asutus ja eläminen, lähiympäristö ja omat juuret Retki Turkuun kevät 2014 Aboa vetus & Ars nova Flow park keskiaikainen Turku sosiaaliset tavoitteet (ryhmähenki) Yöretki Kylmäpihlajan majakalle ja Karvattiin toukokuussa 2014 lähiympäristön ja majakan merellistä historiaa majakkavierailulla Yhteisprojekti Merimuseon ja Raumarsin taiteilija Bethany Michellin kanssa syksyllä 2014 Merimuseon pedagoginen toiminta ja olemassa olevat aineistot ja museovierailu suunniteltiin osaksi lukuvuoden ohjelmaa. Merelle päin: lähiympäristön merellinen historia ja selkämeriaiheinen taiteellinen, monimateriaalinen ja integroiva työskentely taiteilijan ohjaamana Projektista ja sen toteuttamisesta kerrottiin Raumalaisessa : Projektin Facebook-sivut: https://www.facebook.com/pages/raumars-artist-in-residence- Programme/ ?sk=timeline&ref=page_internal All at Baltic Sea -blogi: https://allatbalticsea.wordpress.com/ Biologia ja maantieto Yöretki Kylmäpihlajan majakalle ja Karvattiin sekä Iloinen aamupäivä merellä toukokuussa 2014 kasvien kasvu ja lisääntyminen, ravinnontuotanto, lähiympäristön kevät, linnut Merelle päin: rantakasvit ja digikasvion työstäminen, lähiympäristön kevät ja Pyytjärven luontopolun taulujen tekeminen, kasvien ja eläinten tunnistus, luonnon kokeminen eri aistein ensiaputaidot / turvallisuus / ennaltaehkäisy

10 4.1.3 Fysiikka, kemia Retki Nurmekseen syksyllä jolloin tutkittavana oli mm. erilaisia aineita (mm. maaperä, maalajit, suot, alkuaineet, reaktioita), vesi (olomuodot, ominaisuudet, rehevöityminen, puhdistaminen) Merelle päin: vesitutkimuksia Kuva 3. Vesitutkimuksia Nurmeksessa Äidinkieli yleistavoitteita kuten viestintä, vuorovaikutus, muistiinpanojen tekeminen, lähdekritiikki, mielipide ja perusteleminen, erityyppiset tietotekstit, tiedon haku tietoverkosta, tiedon tuottaminen ja muokkaaminen, kielioppia, lukeminen ja kirjoittaminen Merelle päin: Luokan oman blogin kirjoittamisen harjoittelua pienryhmissä opettajan johdolla, tiedonhakua ja retkien dokumentointia, opiskelijoiden toteuttamat mediatyöpajat Kuvataide Merelle päin: työskentely retkillä Nurmeksessa ja Karvatissa, roskien siivoamispäivän kierrätystyöskentely, Laila Pulliseen tutustuminen opiskelijoiden opastamana ja siihen liittyneet mediapajat, Rantaudutaan-työpajat taiteen tarkasteluun, näyttelykäynnit ja toiminnallinen opastus Rantaudutaan-näyttelyssä, Kuvataidetöinä esimerkiksi isot majakat kevätjuhliin seinälle, osmankäämi, luontopolkurastien kuvitus oman kädenjäljen arvostaminen ja kehittäminen

11 4.1.7 Liikunta retkipaikoille pyöräily / kävely mikäli oli mahdollista luonnossa liikkuminen jalkaisin Erityisiä huomioita aihepiirit käsitellään teemoittain, siten että tarvittaessa pidämme useamman tunnin oppiainetta viikossa, jotta syntyy kokonaisvaltaisempaa oppimista. eheyttäminen ja integraatio olennaista kaikkien oppiaineiden välillä kaikkien retkien erityisenä tavoitteena olivat sosiaaliset taidot, vastuu oppimisesta, elämyksellisyydestä, ohjeiden noudattamisesta (turvallisuusnäkökohdat huomioiden) 4.2 Opettajankoulutuksessa Opettajankoulutuslaitoksella kokeilussa oli lukuvuonna mukana noin 90 luokanopettajaksi opiskelevaa ja yhteensä kuusitoista kuvataiteen sivuaineopiskelijaa luokanopettajan-, lastentarhanopettajan- ja käsityönopettajan koulutusohjelmista. Käsityön tuotesuunnitteluopintoihin osallistuneita opiskelijoita oli noin 40. Hanke sai jatko syyslukukaudeksi Tuolloin hankkeeseen osallistui 16 sivuaineopiskelijaa ja 115 luokanopettajaksi opiskelevaa. Syksyn 2014 luokanopettajien opinnoissa pääpaino oli merellisyyden sijaan lähiympäristön hyödyntämisessä oppimisympäristönä. Merelle päin -pilotti nivottiin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä osaksi monialaisten-, kuvataiteen- ja käsityön tuotesuunnittelun opintoja. Opettajaopiskelijoiden kuvataideopinnoissa hankkeen merellinen teema oli mukana erityisen vahvasti kaikilla eri opintojaksoilla. Lisäksi äidinkielen ja käsityön opintoja kytkettiin Merelle päin -teemaan. Myös ympäristö- ja luonnontiedon opintojaksoilla hyödynnetään monipuolisesti lähirantoja. Pedagogisen ja opetuksen kehittämisen lisäksi opettajankoulutuksen näkökulma oli myös osin tutkimuksellinen Monialaisten opintojen aloitusseikkailu Lukuvuosi käynnistyi sekä 2013 että 2014 monialaisten opintojen aloitusseikkailulla. Opiskelijat tutustuivat monialaisiin opintoihin, toisiinsa ja opiskelukaupunkiin ipadein toteutetulla toiminnallisella rastiradalla, joka päättyi meren rannalle purkutilaisuuteen. Syksyllä 2013 seikkailupäivään osallistui 88 luokanopettajaksi opiskelevaa, syksyllä 2014 yhteensä 115. Seikkailupäivän aikana opiskelijat kiersivät 5 6 hengen ryhmissä eri puolilla Rauman kaupunkia etsien ja ratkoen tehtävärasteja. Amazing Race - tyyppinen aloitusseikkailu toteutettiin tablettien ActionTrack -sovelluksella. Syksyn 2013 rata sisälsi neljä tehtäväkokonaisuutta: palaminen, suhde, maisema ja Rauma. Seuraavana syksynä kokonaisuuksia oli kolme; palaminen, suhde, Rauma. Kutakin ilmiötä tarkasteltiin rasteilla monipuolisesti yli oppiainerajojen. Esimerkiksi syksyllä 2014 palamista käsittelevillä rasteilla selvitettiin palamisen kemiallinen reaktio ja mikä sen yhteys on syttymiseen ja sammuttamiseen. Opiskelijat ratkoivat ensin kemiallisen yhtälön ja jatkoivat sen jälkeen rastille, jossa pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta käytännössä. Rasti oli toteutettu Rauman pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä. Suhdetta tutkittiin esimerkiksi mittaamalla mehun sekoitussuhdetta, musiikin intervalleja ja selvittämällä rakennuksen korkeutta valokuvaten. Rauman kaupunkiin tutustuttiin paitsi seikkailemalla eri puolilla, myös selvittämällä Kitukrännin tekstin sisältöä, tutustumalla Rauman Taidemuseon näyttelyyn ja ottamalla kontaktia ja haastattelemalla paikallisia asukkaita. Seikkailu päättyi ja se purettiin merenrannalla Rauman seurakunnan Päivärannassa makkaraa paistaen ja saunoen. Seikkailun tavoitteena ryhmäytyminen ja tutustuminen monialaisiin opintoihin. Samalla opiskelijat saivat kosketuksen opiskelukaupunkiinsa.

12 Kuva 4. Monialaisten opintojen aloitusseikkailussa tutkittiin palamista Rauman pelastuslaitoksen alkusammutusharjoitusrastilla Kuvataiteessa rantauduttiin Kuvataiteessa pilottihanke innosti ottamaan opintojaksojen yhteiseksi rannat ja merellisyyden lukuvuonna ja rantaviivan Kun oppiminen tapahtui erilaisissa oppimisympäristöissä, myös opetuksen suunnittelu tapahtui osin työhuoneen ulkopuolella ja muuttui aiempaa yhteisöllisemmäksi. Yhden ja saman yhteisen pitkäkestoisen teeman ja ilmiön käsittely kuvataiteen kurssin ja koko lukuvuoden ajan eri opettajien opettamilla kuvataiteen opintojaksolla oli myös uutta. Hyvää oli se, että opintojakson sisällöt nivoutuvat siten kokonaisuudeksi, kuten myös kaikki kuvataiteen opintojaksot. Menetelmät, työtavat, materiaalit ja lähestymistavat muuttuivat. Oppimisympäristöä laajennettiin eri opintojaksoilla aiempaa tietoisemmin ja tavoitteellisemmin luokkahuoneen ulkopuolelle ja virtuaaliympäristöihin. Lukuvuoden aikana jalkauduttiin esimerkiksi Seminaarinmäelle, kaupungille ja lähirannoille, veneiltiin ympäröivään saaristoon, retkeiltiin lähikuntien kulttuuriympäristöihin, tehtiin yhteistyötä kulttuurilaitosten kanssa, tutkittiin luonnon- ja rakennettua ympäristöä sekä tutustuttiin digitaalisiin oppimisympäristöihin. Kuvataiteen sivuaineopiskelijat aloittivat lukuvuoden työskentelyn yhteisellä Rantaviivaa-yöretkellä Sammallahdenmäellä, Lutajärvellä Eurajoella ja Rauman vanhassa kaupungissa.

13 Kuva 5. Sammallahdenmäellä tarkasteltiin rantaviivaa ja sen muuttumista eri aikakausina. Autenttisten ympäristöjen lisäksi hyödynsimme oppimisen tukena olemassa olevia digitaalisia aineistoja ja välineitä sekä erilaisia prosessin tallentamisen ja esittämisen tapoja. Työskentelyn tausta-ajatus oli, että ilmiöiden tutkiminen niiden luonteenomaisessa ympäristössä eri aistein tuottaa kokemuksellista tietoa, ja parhaimmillaan pysyvän muistijäljen ja laajemman ymmärryksen kokonaisuudesta. Tietoa kerättiin, syvennettiin, dokumentoitiin ja prosessoitiin digitaalisin välinein. Käytössä olivat sekä laitoksen laitteet että opiskelijoiden omat välineet, kuten tabletit, kamerat, tietokoneet ja kännykät. Keskeinen työskentelyn tavoite on antaa tilaa ja tukea opiskelijoiden omille oivalluksille, mahdollistaa oman kokemuksen kautta pohtia opetusta ja erilaisia tapoja toteuttaa sitä sekä kehittää omaa opetustaan ja opettajuuttaan. Samalla he kartuttavat aineenhallinnallisia taitojaan, mediataidot vahvistuvat ja he saavat kosketuksen vapaa-ajalta tuttujen ympäristöjen ja digitaalisten välineiden käyttöön opetuksessa. Kuvataiteen monialaiset opinnot Luokanopettajaopiskelijoiden monialaisten opintojen kuvataide käynnistyi heti ensimmäisen opintovuoden syksyllä. Opintojakson tavoitteena on päivittää opiskelijoiden käsitys kuvataideopetuksesta 2010-luvulla, rakentaa heille suhdetta aineen opettamiseen ja innostuttaa oppimaan lisää. Syksyn 2013 opintojaksolla työskenneltiin luokkahuoneen lisäksi lähiympäristössä Seminaarinmäellä, kaupungilla, Rauman Taidemuseossa ja yhteistyö Rauman seurakunnan kanssa mahdollisti meren rannalla sijaitsevan leirikeskus Meriristillä työskentelyn. Meriristillä tapahtunut työskentely on hyvä esimerkki, miten kontaktiopetus erilaisissa oppimisympäristöissä sulautuu luontevalla tavalla tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään sekä verkossa tapahtuvaan oppimiseen. Elokuvakerrontaan ja ryhmäkerran teemaan oli tutustuttu etukäteen Flipped Classroom -tyyppisesti verkosta löytyvän esimerkkielokuvan avulla. Teemana oli uusi opiskelukaupunki Rauma ja oma suhde siihen. Kokoontumispaikka oli meren rannalla sijaitseva Meriristi ja siellä saunatupa, josta avautui näkymä ulapalle, rantakallioille ja eri aikakausina syntyneeseen ranta-asutukseen. Opiskelijoiden kanssa käytiin yhteisesti läpi elokuvakerronnan keinot ja kuvaaminen ja editointi ipadeilla. Sen jälkeen he jalkautuivat ympäristöön kuvaamaan elokuvaansa. Elokuvat editoitiin ja niiden rakennettiin äänimaailma. Ne katsottiin ja annettiin palautetta yhteisessä

14 ensi-illassa opintojakson lopuksi. Osa opiskelijoista oli valinnut elokuvan portfolioonsa esimerkiksi onnistuneesta oppimisprosessista ja siitä, miten oli saanut valmiuksia työskennellä myös ennestään täysin vierain välinein ja uudella ilmaisutavalla. Monipuoliset oppimisympäristöt toivat vaihtelua tavanomaiseen työskentelyyn ja siten motivoivat työskentelyä ja havaintojen tekoa. Opintojakson lopussa työskentelyä eri oppimisympäristöissä ja sen merkitystä kuvataideopetuksessa koottiin miellekartoiksi. Opiskelijat olivat havainneet opiskelleensa kuvataidetta erilaisissa paikoissa ja ympäristöissä ja se oli tuonut kuvataiteen opetukseen heidän mielestään muun muassa elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta. Lisäksi on tutustuttu kulttuuriin ja lähiympäristöön ja saatu uusia näkökulmia. Kuva 6. Luokanopettajaopiskelijat harjoittelemassa elokuvakerronnan keinoja Rauman seurakunnan Meriristin ympäristössä.

15 Kuva 7. Luokanopettajaopiskelijoiden miellekartta kuvataiteen oppimisympäristöistä. Syksyllä 2014 monialaisten kuvataiteen kurssilaisten työskentely keskittyi lähiympäristöön. Merellinen teema ei ollut käsittelyssä vaan painopiste oli oppimisessa luokkahuoneen ulkopuolella ja lähiympäristössä, erityisesti hyödynnettiin Seminaarinmäen puutarhaa. Lisäksi työskenneltiin museolla. Kuvataiteen sivuaineopinnot Kuvataiteen sivuaineopiskelijat työskentelivät luokanopettajien (Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen- Nummela) johdolla lukuvuoden ajan Pyynpään koulun pilottiluokkalaisten kanssa. Lukuvuosi käynnistyi yhteisellä Nurmeksen meriretkellä. Lukuvuoden aikana toteutettiin kaksi työpajapäivää Pyynpäässä ja kevätretki tehtiin yhdessä Kylmäpihlajan majakkasaarelle ja Karvattiin. Opiskelijat olivat tervetulleita myös Iloiseen iltapäivään, jonka venekerholaiset toteuttivat. Kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden opinnoissa vedellinen teema oli erityisen vahvasti mukana. He työstivät yhteistä teemaa koko lukuvuoden ajan eri kursseilla. Esimerkkejä opiskelijoiden työskentelystä teeman parissa löytyy Rantaudutaan-näyttelyn blogista: Opintojen päätteeksi opiskelijat kokosivat lukuvuoden aikana syntyneistä omista teoksistaan taidekasvatuksellisen näyttelyn Rauman Taidemuseoon. Näyttelyn teoskokonaisuuksien ohesta löytyi pullopostia, jossa oli ohjeet teosten tarkasteluun. Ohjeistuksissa oli taidekasvatuksellinen näkökulma ja menetelmät taiteen tutkimiseen olivat toiminnallisia ja moniaistisia. Rantaudutaan-näyttely oli esillä Rauman taidemuseon piharakennuksissa ja sisäpihalla. Siihen tutustui kaiken kaikkiaan noin 1270 näyttelykävijää. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat näyttelyyn toiminnallisia opastuksia kahdeksalle ryhmälle, joihin osallistui yhteensä 115 lasta. Rantaudutaan-näyttelyn blogi: ja Facebook-tapahtumasivu: https://www.facebook.com/events/ /

16 Kuva 8. pilottiluokkalaiset Rantaudutaan-näyttelyssä Rauman Taidemuseossa. Näyttelyyn ja sen pedagogiseen toteuttamiseen opiskelijat saivat valmiuksia paitsi opintojaksoilla myös tutustumalla eri näyttelyihin Raumalla ja sen lähiympäristössä sekä Helsingissä. He suunnittelivat ennen oman näyttelyn toteuttamista opastuksia ja museopedagogisia materiaaleja raumalaiselle Lönnströmin museolle Laila Pullisen näyttelyyn. Opiskelijat toteuttivat näiden pohjalta näyttelyopastuksia lapsiryhmille. Opiskelijat suunnittelivat myös mediapajoja Pyynpään koulun pilottiluokkalaisille näyttelyn toiminnalliseen purkuun mediakasvatuksellisin työtavoin. Pyynpään koulun pilottiluokkalaiset osallistuivat opastuksiin ja työstivät näyttelykäynnin ja opastuksen jälkeen näyttelyn teemaa mediakasvatuksellisissa työpajoissa. Pajoissa he purkivat näyttelyä tehden animaatioelokuvia, kollaasiteoksia ja mainoksia tai valokuvamaalauksia opiskelijoiden opastuksella. Työpajapäivän lopuksi syntyneet teokset esitettiin toisille. Luokanopettajat vastasivat opetussuunnitelman mukaisen työskentelyn toteutumisesta. Keväällä kuvataiteen sivuaineopiskelijat kehittelivät Rantaudutaan-näyttelyn taidekasvatuksellista puolta testaamalla suunniteltuja taide- ja mediakasvatuksellisia työtapoja Pyynpään koulun pilottiluokkalaisille. Näissä työpajoissa paitsi testattiin menetelmiä, myös syntyi oppilaiden tekemiä runoteoksia, jotka ripustettiin osaksi näyttelyä Käsityön opetus Käsityön aineenopettajankoulutuksen tuotesuunnitteluopetuksessa sekä ensimmäisellä että toisella vuosikurssilla vuoden mittaisten yliopisto-opettaja Maija Eskon kurssien opetettava sisältö rakentuu vuosittain vaihtuvien teemojen ympärille. Tarkoituksena on jäsentää opiskelijalle kokonaisuus, jossa opiskeluympäristö, luokkahuoneeksi muutettu merenranta, museo, kauppa, parkkipaikka, kadunkulma, mikä tahansa lähiympäristöstä valittu vierailukohde toimii kunkin käsiteltävän asian taustana. Lukuvuonna teema oli merellinen. Rauman talvinen saaristo, retki Nurmekseen ja saariston viimeisen ympärivuotisen asukkaan koti toimi tuotesuunnittelukurssin asumus -rakennusprojektin käynnistämispaikkana. Yhdessä kuljeskellen opiskelivat sopivat projektin sisällöstä, nimestä, opittavista asioista ja arviointikriteereistä.

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lappeenrannan kulttuuripolku

Lappeenrannan kulttuuripolku Lappeenrannan kulttuuripolku Kulttuuripolku on suunnitelma, jonka avulla toteutetaan koulujen taide- ja kulttuurikasvatusta. Sisällöt ja teemat pohjautuvat opetussuunnitelman Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuuteen.

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015

Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke Hirvasen Mustikka- eskarissa 2013-2015 Ookko verkossa- hanke käynnistyi keväällä 2013 Uuraisilla! Hankkeen alussa meillä oli välineinä päiväkodin kannettava tietokone sekä Huomasimme

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015

Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 Koulumestarin Agora-hanke 2014-2015 KESKIAIKAPROJEKTI 6. LUOKALLA ANDZELA NENKO LINDA MATTILA PIA PUUPPONEN Hankkeen taustaa Koulussamme on tiimiopettajuus luokkatasoittain. Kuudensia luokkia on neljä,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin

Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin Matikka on mun juttu! Hankematka kuvin ja sanoin Opetushallitus valitsi vuonna 2008 Kokkolan perusopetuksen koulut mallintamaan uusia ja innovatiivisia tapoja toteuttaa matematiikan opetusta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KUTSU PU 1802B 11.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä

Lisätiedot

Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot

Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot Kulttuurivoltti, OPS 2016 ja museot Kymenlaakson 30. museopäivä 7.10.2015 susanna.koponen@lahti.fi, p. 050 398 5775 Kulttuuriohjelman koordinaattori Lahden kaupungin perusopetus Joka kuntaan oma kulttuurikasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa!

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! 17.11.2014 Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! OPStuki 2016 Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Tukikoulutus on enorssi-verkoston

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti

Lisätiedot