Sisällys. Loppuraportti. Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke

Transkriptio

1

2 Loppuraportti Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke Loppuraportin on laatinut Hanna Niinistö yhteistyössä Jaana Huovinen-Nummelan ja Marianna Kauppisen kanssa. Ohjausryhmä on lähettänyt omia kommenttejaan ja huomioitaan sisällöstä. Sisällys Loppuraportti Yleistä hankkeesta Hankkeen kohderyhmä ja tavoitteet Perusopetus Opettajankoulutus Verkostoituminen Hankkeen toimijat Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Hankkeen toteutus Perusopetuksessa Kuvataide ja historia Biologia ja maantieto Fysiikka, kemia Äidinkieli Kuvataide Liikunta Erityisiä huomioita Opettajankoulutuksessa Monialaisten opintojen aloitusseikkailu Kuvataiteessa rantauduttiin Käsityön opetus Muuta TVT ja mobiilioppiminen Verkostoituminen Rauman moottorivenekerho ry

3 4.4.2 Paikan tuntu paikan henki Museot All At Baltic Sea -projekti Koulujemme lähivedet -projekti Hanke lasten kokemana Hankkeen tiedotus ja näkyvyys Hankkeen materiaalit Polku merelle päin Hankkeen arviointi - onnistumiset ja kehittämisen kohteet Hanke ja sen toteutus Verkostoituminen ja paikallinen yhteistyö Toimintamalli ja oppimistehtävät Autenttisten oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Tiedotus Erityishuomioita ja tulevaisuuden näkökulmia... 29

4 1. Yleistä hankkeesta Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä oli Satakuntaliiton rahoittama hanke, jota toteuttivat yhteistyössä Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimi sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Hankkeen alkuperäinen toteuttamisajanjakso oli , mutta sille myönnettiin jatkoa vuoden 2014 loppuun, joten se oli käynnissä välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä, jotka hyödyntävät Rauman meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyvää tietoa monipuolisena oppimisympäristönä. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin työtapoja, jotka ohjaavat yhteisölliseen oppimiseen perinteisen oppimisympäristön, luokkahuoneen, ulkopuolella tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Tieto- ja viestintätekniikka ja mobiilioppiminen olivat mukana eri ympäristöissä opetuksen ja oppimisen, esimerkiksi dokumentoinnin, tiedon hankinnan, tuottamisen, välittämisen ja käsittelyn välineenä. Hanke tuotti merellistä oppimisympäristöä hyödyntäviä oppimistehtäviä, joita voidaan soveltaa eri oppiaineissa. Hankkeessa tuotettu toimintamalli ja siihen liittyvä materiaalikokonaisuus pohjautuu pilottihankkeen aikana suunniteltuihin ja kokeiltuihin työtapoihin ja aineistoihin. Peda.netissä julkaistu materiaalikokonaisuus on tuotettu kaikkien Rauman alakoulujen vapaaseen käyttöön. Aineistokokonaisuus tukee Rauman perusopetuksessa syksyllä 2014 käynnistynyttä Lähivesi-hanketta. Kyseessä oli pilottihanke, jossa kokeiltiin alueellisten toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia oppimisen edistämisessä ja oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin monipuolistamisessa. Hanke valmisteli laajempaa opettajankoulutuslaitoksen, Rauman alakoulujen ja useiden oppiaineiden tarvetta sekä metodista kehittelyä palvelevaa meri oppimisympäristönä - opetuskokonaisuutta. 2. Hankkeen kohderyhmä ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kehittää pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä, jotka hyödyntävät Rauman meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyvää tietoa monipuolisena oppimisympäristönä. Ja näin vahvistaa lasten ympäristötietoisuutta ja kokemuksellisen suhdetta lähiympäristöön. Pyrkimyksenä oli kehittää ja kokeilla työtapoja, jotka ohjaavat vuorovaikutuksessa tapahtuvaan oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen sekä formaalin oppimisympäristön kuten koulun tai luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Pilottihanke suunnattiin perusopetukseen ja opettajankoulutukseen. Mukana oli Pyynpään koulun viidesluokkalaiset oppilaat ja heidän kaksi opettajaansa, Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Tätä kautta mukaan tuli luonnollisesti myös lasten vanhemmat, koulun rehtori, Jarmo Rintala ja muu kouluyhteisö. Hanketta koordinoi kuvataiteen yliopisto-opettaja Hanna Niinistö. Lastentarhan-, luokan- ja käsityönopettajaopiskelijat olivat mukana hankkeessa. Pilottihankkeen tavoite oli myös tiivistää ja etsiä mahdollisuuksia verkostoitua paikallisesti, jolloin keskeinen kohderyhmä oli alueelliset toimijat. Seuraavaksi on eritelty kunkin kohderyhmän tavoitteet. 2.1 Perusopetus Pilottiluokaksi valikoitui Pyynpään koulun kaksi viidettä luokkaa, yhteensä 46 oppilasta ja heidän kaksi opettajaansa Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Luokat työskentelevät tiiviisti yhteistyössä toteuttaen pitkälti yhteisopetusta, samanaikaisopetusta sekä oppimistyylien mukaista opetusta toteuttaen joustavasti erilaisissa ryhmissä toimien.

5 Lapset (sisällölliset tiedot ja taidot, opiskelutaidot, mediataidot) Opettajat Vanhemmat kannustaa oppimaan yhdessä ottamaan huomioon erilaiset oppijat luokassa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä yksin että ryhmässä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan vahvistaa mediankäytön valmiuksia oppimisen, oman ilmaisun, tiedonhankinnan ja dokumentoinnin välineenä innostaa ja ohjata oppimaan eri ympäristöissä vahvistaa ympäristötietoisuutta ja suhdetta lähiympäristöön vahvistaa merellisiä taitoja ja tietoja suunnitella lukuvuoden opetus merellisen teeman ympärille hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä opetuksessa kehittää oppilasta aktivoivia ja yhteisöllistä oppimista vahvistavia työtapoja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ja mobiililaitteita opetuksessa tehdä aktiivisesti työtä erilaisten koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa taustatuki opettajien työlle hyödyntää kodeista löytyvää asiantuntijatietoa vahvistaa kodin kanssa tehtävää yhteistyötä 2.2 Opettajankoulutus Opettajankoulutuslaitoksella hanke kiinnittyi pilottilukuvuoden aikana koordinaattorin kautta erityisesti kuvataideopetukseen. Hankkeessa oli mukana noin sata luokanopettajaopiskelijaa ja yhteensä kuusitoista kuvataiteen sivuaineopiskelijaa luokanopettajan-, lastentarhanopettajan- ja käsityönopettajan koulutusohjelmista. Vesi-teema sidottiin kaikkiin opettajaopiskelijoiden kuvataideopintoihin. Lisäksi se oli mukana muun muassa käsityönopettajaksi opiskelevien tuotesuunnittelun opintojaksoilla ja eri aineiden, kuten äidinkielen, käsityön ja ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Opettajaopiskelijat oppiminen erilaisissa ympäristöissä pedagoginen työskentely: työpajojen, opastusten, retkien, oppimateriaalien suunnittelu, toteutus ja arviointi teeman käsittely eri kuvataiteen keinoin taidekasvatuksellinen näyttely

6 2.3 Verkostoituminen Hankkeen yksi pyrkimys oli vahvistaa koulun ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista ja selvittää asiantuntijatiedon jakaminen paikallisen yhteistyöverkoston hahmottelu koulun kanssa tehtävän yhteistyön tukeminen koulun toimintakulttuurin laajentaminen erilaisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen sovellettavuus. 3. Hankkeen toimijat Hankkeen keskeiset toimijat olivat Rauman kaupunki, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö ja Satakuntaliitto. Kullakin toimijalla oli omat vastuualueensa. Rauman opettajankoulutuslaitos johti ja koordinoi hanketta. Se myös vastasi hankkeen käytännön järjestelyistä, raportoinnista ja aineiston tuottamisesta yhdessä opettajien kanssa. Hankkeen johtajana toimi opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Päivi Granö ja koordinaattorina yliopisto-opettaja Hanna Niinistö. Hankkeen aikana toimijat osallistuivat hankkeen etenemisen ja viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päävastuu tiedottamisesta oli hankekoordinaattorilla. Rauman kaupunki rahoitti hankkeen yhdessä Satakuntaliiton kanssa. Kaupungin retkikohteet, saaristoisäntä ja vene olivat hankkeen käytössä. Pilottikouluna toimi Pyynpään koulu. Pilotointiin osallistui lukuvuoden ajan kaksi viidettä luokkaa ja niiden kaksi opettajaa Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Oppilaita luokilla oli yhteensä 46. Opettajat suunnittelivat luokkien opetuksen yhdessä ja toteuttavat osan opetuksesta mm. yhteisopetuksena sekä samanaikaisopetuksena. Opettajien opetustavassa on vaikutteita oppimistyylin mukaisesta opetuksesta, jossa oppijat jaotellaan niin sanottuihin väriryhmiin (Rimpiläinen & Bruun, Värikkäät oppilaamme, OPH julkaisu). Opettajilla oli suuri vastuu kokonaisuuden ylläpitäjinä, toteuttajina ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Rehtori Jarmo Rintala mahdollisti hankkeen toteutumisen suunnittelemalla lukujärjestyksiin palkkitunteja viidensille luokille. 3.1 Ohjausryhmä Hankkeen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtävä oli tuoda hankkeeseen laaja-alaista asiantuntemusta sekä seurata, että hankeen toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen tapahtuvat toimintasuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi rehtori Jarmo Rintala (Pyynpään koulu, Rauman kaupunki). Hänen lisäkseen ohjausryhmään kuului pilottihankkeen johtaja tutkijatohtori Päivi Granö (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö), tutkimuspäällikkö Kaarina Nurmi (Rauman kaupunki), kaupungingeodeetti Juhani Korpinen (Rauman kaupunki), EU-koordinaattori Jyrki Tomberg (Satakuntaliitto) ja kommodori Pauli Aaltonen (Rauman Moottorivenekerho ry.). Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat myös koulutuskoordinaattori Jyri Halme (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö, ja hankkeen koordinaattori yliopisto-opettaja Hanna Niinistö (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö).

7 Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa hankkeen aikana eli välisenä aikana. Syksyllä 2013 aikana ryhmä oli koolla 4.9. ja Luokanopettajat esittelivät toimintaansa ohjausryhmälle kokouksessa. Vuonna 2014 ryhmä kokoontui 5.2., 28.3., ja Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti sähköpostikokouksena keväällä Ohjausryhmän jäsenille annettiin huhtikuun 2. päivästä lukien seitsemän päivää aikaa kommentoida käsiteltäviä asioita. 3.2 Yhteistyökumppanit Koska kyseessä oli pilottihanke, jossa keskeistä oli alueellisuus ja paikallisuus, yhteistyö suunnattiin ja rajattiin kohderyhmän ja tavoitteiden suunnassa paikallisiin toimijoihin. Heti hankkeen käynnistyttyä tuli kuitenkin kutsu Maaseudun sivistysliiton seminaariin esittelemään hanketta. Seminaariesitys herätti valtakunnallisesti kiinnostusta ja yhteydenottoja, ja poiki koko hankkeen ajan jatkuneen yhteistyökuvion Maaseudun sivistysliiton kanssa Ympäristösivistys-hankkeen sateenvarjon alla. Esimerkiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Hanna Lämsän ja Ilana Rimónin kanssa pohdittiin Merelle päin - hankkeen yhtymäkohtia heidän hankkeisiinsa ja niiden tavoitteisiin sekä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä hankkeen aikana. Keväällä 2013 Maaseudun Sivistysliitto järjesti kanssamme yhteistyössä verkostoitumistapaamisen. Tapaamisessa Pyynpään koulun luokanopettajat Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen esittelivät työskentelyä hankkeessa ja heidän esityksensä tuotti syksyyn 2014 yhteistyön Raumarstaiteilija Bethany Mitchell ja Pyynpään pilottiluokkien välille. Oppilaat työstivät taiteilijan kanssa merellistä All at Baltic Sea -teemaa. Työskentelyn tuotokset olivat myös esillä Matkalla Itämerellä - näyttelyssä kauppakeskus Tarvontorilla. Paikallista moninaista yhteistyötä tehtiin Rauman kaupungin kanssa. Retkikohteet olivat kaupungin hallinnoimia ja saaristoisäntä Uula Jänkävaara oli mukana meriretkillä muun muassa oppaana ja merellisen luonnon asiantuntijana. Aktiivinen toimija hankkeessa veneilytaitojen kartuttamisen osalta oli Rauman moottorivenekerho ry. Venekerholaiset mahdollistivat pienveneillä tehdyn meriretken. Kolmen paikallisen museon kanssa tehtiin myös yhteistyötä. Lönnströmin taidemuseossa opiskelijat suunnittelivat ja tekivät Laila Pullisen näyttelyyn pedagogiset materiaalit ja opastukset, joita he vetivät koululaisille. Rauman taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutettiin kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden Rantaudutaannäyttely keväällä Merimuseo oli mukana toteuttamassa Bethany Mitchellin projektia. Syksyllä 2014 käynnistyi Raumalla Koulujemme lähivedet -projekti, jonka kanssa syntyi kiinteä yhteistyö. Projektin avulla on mahdollista jalkauttaa hankkeessa syntynyttä oppimateriaalia Rauman kouluille ja sen voi nähdä luontevana jatkona Merelle päin -pilotille. 4. Hankkeen toteutus Raumalla meri, rannat ja saaristo luonnon- ja rakennettuine ympäristöineen tarjoaa monipuolisen ja saavutettavan paikan oppia. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön, Rauman kaupungin ja Satakuntaliiton yhteishanke Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä toteutettiin lukuvuoden aikana. 4.1 Perusopetuksessa Pyynpään alakoulun kaksi viidettä luokkaa työskenteli lukuvuoden ajan Merelle pain -hankkeen suunnassa. Opettajat ottivat huomioon hankkeen lukuvuosisuunnittelussaan. Merelle päin -hanke nivoutui kiinteästi viidensien luokkien lukuvuoden suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat huomioivat hankkeen ja teeman lukuvuoden suunnittelussa jo edeltävän kevään päättyessä. Suunnittelu pohjautui koulun ja Rauman kaupungin opetussuunnitelmaan, mutta opettajat pyrkivät huomioimaan teeman eri oppiaineissa läpi vuoden. Opettajat suunnittelivat oppimiskokonaisuuksia opetussuunnitelma noudattaen siten, että

8 opittava asia ja retket nivoutuivat yhteen. Asiat opiskeltiin huolellisesti ennen retkeä, retken aikana oli oppimistehtäviä ja retken päätyttyä opittu asia koostettiin kokonaisuudeksi. Jokaisesta retkestä oppilaat tekivät oppimistehtäviä kuten esimerkiksi selosteita retkestä. Usein oppimistehtävät täydensivät muita opetuksellisia tavoitteita, esimerkiksi kirjoitelmissa harjoiteltiin aistien tulkitsemista ja kielellisesti rikkaan tekstin kirjoittamista. (Kulkuri, oppilaan kirja s. 62 ja sanaluokat) Seuraavaksi muutamia esimerkkejä, miten Merelle päin -hanke huomioitiin lukuvuosisuunnittelussa eri oppiaineissa Kuvataide ja historia Retki Uuteenkaupunkiin syyslukukauden 2013 alussa (oppilaiden vanhempien kustantama retki) Taidetalo Pilvilinna, Bonk, Automuseo, Rantamakasiinit (Sualaspuar) Merelle päin: Keskeinen rannikkokaupunki, merkittävä purjelaiva-aikakauden satama ja siihen liittyvä historia, taidekasvatusteema sekä Pilvilinnassa että Bonk-museossa Tutustuminen Laila Pullisen näyttelyyn Lönnströmin Taidemuseossa opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat opastukset näyttelykäynnin purku mediakasvatuksellisin työtavoin opiskelijoiden suunnittelemissa ja toteuttamissa työpajoissa: animaatio, mainonta, valomaalaus Kuva 1. Laila Pullisen näyttelykäynnin työstämistä median keinoin. Viikinkitaitokisat Eurassa syksyllä 2013 (Pyynpään koulun vanhempainyhdistyksen kustantama retki) kulttuuripolun teema viidensille luokille Sammallahdenmäen vierailu opastettuna, Rauman seudun asutuksen vaiheet eri aikakausina löytöjen valossa, omat juuret ja historiallinen tieto

9 keskiaika ja uuden ajan murros, Suomen liittäminen osaksi Ruotsia, Suomi Ruotsin valtakunnan osana esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit OPS: pyynpaa Merelle päin: historian näkökulma, rantaviiva ja sen siirtyminen, asutus ja eläminen, lähiympäristö ja omat juuret Retki Turkuun kevät 2014 Aboa vetus & Ars nova Flow park keskiaikainen Turku sosiaaliset tavoitteet (ryhmähenki) Yöretki Kylmäpihlajan majakalle ja Karvattiin toukokuussa 2014 lähiympäristön ja majakan merellistä historiaa majakkavierailulla Yhteisprojekti Merimuseon ja Raumarsin taiteilija Bethany Michellin kanssa syksyllä 2014 Merimuseon pedagoginen toiminta ja olemassa olevat aineistot ja museovierailu suunniteltiin osaksi lukuvuoden ohjelmaa. Merelle päin: lähiympäristön merellinen historia ja selkämeriaiheinen taiteellinen, monimateriaalinen ja integroiva työskentely taiteilijan ohjaamana Projektista ja sen toteuttamisesta kerrottiin Raumalaisessa : Projektin Facebook-sivut: Programme/ ?sk=timeline&ref=page_internal All at Baltic Sea -blogi: Biologia ja maantieto Yöretki Kylmäpihlajan majakalle ja Karvattiin sekä Iloinen aamupäivä merellä toukokuussa 2014 kasvien kasvu ja lisääntyminen, ravinnontuotanto, lähiympäristön kevät, linnut Merelle päin: rantakasvit ja digikasvion työstäminen, lähiympäristön kevät ja Pyytjärven luontopolun taulujen tekeminen, kasvien ja eläinten tunnistus, luonnon kokeminen eri aistein ensiaputaidot / turvallisuus / ennaltaehkäisy

10 4.1.3 Fysiikka, kemia Retki Nurmekseen syksyllä jolloin tutkittavana oli mm. erilaisia aineita (mm. maaperä, maalajit, suot, alkuaineet, reaktioita), vesi (olomuodot, ominaisuudet, rehevöityminen, puhdistaminen) Merelle päin: vesitutkimuksia Kuva 3. Vesitutkimuksia Nurmeksessa Äidinkieli yleistavoitteita kuten viestintä, vuorovaikutus, muistiinpanojen tekeminen, lähdekritiikki, mielipide ja perusteleminen, erityyppiset tietotekstit, tiedon haku tietoverkosta, tiedon tuottaminen ja muokkaaminen, kielioppia, lukeminen ja kirjoittaminen Merelle päin: Luokan oman blogin kirjoittamisen harjoittelua pienryhmissä opettajan johdolla, tiedonhakua ja retkien dokumentointia, opiskelijoiden toteuttamat mediatyöpajat Kuvataide Merelle päin: työskentely retkillä Nurmeksessa ja Karvatissa, roskien siivoamispäivän kierrätystyöskentely, Laila Pulliseen tutustuminen opiskelijoiden opastamana ja siihen liittyneet mediapajat, Rantaudutaan-työpajat taiteen tarkasteluun, näyttelykäynnit ja toiminnallinen opastus Rantaudutaan-näyttelyssä, Kuvataidetöinä esimerkiksi isot majakat kevätjuhliin seinälle, osmankäämi, luontopolkurastien kuvitus oman kädenjäljen arvostaminen ja kehittäminen

11 4.1.7 Liikunta retkipaikoille pyöräily / kävely mikäli oli mahdollista luonnossa liikkuminen jalkaisin Erityisiä huomioita aihepiirit käsitellään teemoittain, siten että tarvittaessa pidämme useamman tunnin oppiainetta viikossa, jotta syntyy kokonaisvaltaisempaa oppimista. eheyttäminen ja integraatio olennaista kaikkien oppiaineiden välillä kaikkien retkien erityisenä tavoitteena olivat sosiaaliset taidot, vastuu oppimisesta, elämyksellisyydestä, ohjeiden noudattamisesta (turvallisuusnäkökohdat huomioiden) 4.2 Opettajankoulutuksessa Opettajankoulutuslaitoksella kokeilussa oli lukuvuonna mukana noin 90 luokanopettajaksi opiskelevaa ja yhteensä kuusitoista kuvataiteen sivuaineopiskelijaa luokanopettajan-, lastentarhanopettajan- ja käsityönopettajan koulutusohjelmista. Käsityön tuotesuunnitteluopintoihin osallistuneita opiskelijoita oli noin 40. Hanke sai jatko syyslukukaudeksi Tuolloin hankkeeseen osallistui 16 sivuaineopiskelijaa ja 115 luokanopettajaksi opiskelevaa. Syksyn 2014 luokanopettajien opinnoissa pääpaino oli merellisyyden sijaan lähiympäristön hyödyntämisessä oppimisympäristönä. Merelle päin -pilotti nivottiin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä osaksi monialaisten-, kuvataiteen- ja käsityön tuotesuunnittelun opintoja. Opettajaopiskelijoiden kuvataideopinnoissa hankkeen merellinen teema oli mukana erityisen vahvasti kaikilla eri opintojaksoilla. Lisäksi äidinkielen ja käsityön opintoja kytkettiin Merelle päin -teemaan. Myös ympäristö- ja luonnontiedon opintojaksoilla hyödynnetään monipuolisesti lähirantoja. Pedagogisen ja opetuksen kehittämisen lisäksi opettajankoulutuksen näkökulma oli myös osin tutkimuksellinen Monialaisten opintojen aloitusseikkailu Lukuvuosi käynnistyi sekä 2013 että 2014 monialaisten opintojen aloitusseikkailulla. Opiskelijat tutustuivat monialaisiin opintoihin, toisiinsa ja opiskelukaupunkiin ipadein toteutetulla toiminnallisella rastiradalla, joka päättyi meren rannalle purkutilaisuuteen. Syksyllä 2013 seikkailupäivään osallistui 88 luokanopettajaksi opiskelevaa, syksyllä 2014 yhteensä 115. Seikkailupäivän aikana opiskelijat kiersivät 5 6 hengen ryhmissä eri puolilla Rauman kaupunkia etsien ja ratkoen tehtävärasteja. Amazing Race - tyyppinen aloitusseikkailu toteutettiin tablettien ActionTrack -sovelluksella. Syksyn 2013 rata sisälsi neljä tehtäväkokonaisuutta: palaminen, suhde, maisema ja Rauma. Seuraavana syksynä kokonaisuuksia oli kolme; palaminen, suhde, Rauma. Kutakin ilmiötä tarkasteltiin rasteilla monipuolisesti yli oppiainerajojen. Esimerkiksi syksyllä 2014 palamista käsittelevillä rasteilla selvitettiin palamisen kemiallinen reaktio ja mikä sen yhteys on syttymiseen ja sammuttamiseen. Opiskelijat ratkoivat ensin kemiallisen yhtälön ja jatkoivat sen jälkeen rastille, jossa pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta käytännössä. Rasti oli toteutettu Rauman pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä. Suhdetta tutkittiin esimerkiksi mittaamalla mehun sekoitussuhdetta, musiikin intervalleja ja selvittämällä rakennuksen korkeutta valokuvaten. Rauman kaupunkiin tutustuttiin paitsi seikkailemalla eri puolilla, myös selvittämällä Kitukrännin tekstin sisältöä, tutustumalla Rauman Taidemuseon näyttelyyn ja ottamalla kontaktia ja haastattelemalla paikallisia asukkaita. Seikkailu päättyi ja se purettiin merenrannalla Rauman seurakunnan Päivärannassa makkaraa paistaen ja saunoen. Seikkailun tavoitteena ryhmäytyminen ja tutustuminen monialaisiin opintoihin. Samalla opiskelijat saivat kosketuksen opiskelukaupunkiinsa.

12 Kuva 4. Monialaisten opintojen aloitusseikkailussa tutkittiin palamista Rauman pelastuslaitoksen alkusammutusharjoitusrastilla Kuvataiteessa rantauduttiin Kuvataiteessa pilottihanke innosti ottamaan opintojaksojen yhteiseksi rannat ja merellisyyden lukuvuonna ja rantaviivan Kun oppiminen tapahtui erilaisissa oppimisympäristöissä, myös opetuksen suunnittelu tapahtui osin työhuoneen ulkopuolella ja muuttui aiempaa yhteisöllisemmäksi. Yhden ja saman yhteisen pitkäkestoisen teeman ja ilmiön käsittely kuvataiteen kurssin ja koko lukuvuoden ajan eri opettajien opettamilla kuvataiteen opintojaksolla oli myös uutta. Hyvää oli se, että opintojakson sisällöt nivoutuvat siten kokonaisuudeksi, kuten myös kaikki kuvataiteen opintojaksot. Menetelmät, työtavat, materiaalit ja lähestymistavat muuttuivat. Oppimisympäristöä laajennettiin eri opintojaksoilla aiempaa tietoisemmin ja tavoitteellisemmin luokkahuoneen ulkopuolelle ja virtuaaliympäristöihin. Lukuvuoden aikana jalkauduttiin esimerkiksi Seminaarinmäelle, kaupungille ja lähirannoille, veneiltiin ympäröivään saaristoon, retkeiltiin lähikuntien kulttuuriympäristöihin, tehtiin yhteistyötä kulttuurilaitosten kanssa, tutkittiin luonnon- ja rakennettua ympäristöä sekä tutustuttiin digitaalisiin oppimisympäristöihin. Kuvataiteen sivuaineopiskelijat aloittivat lukuvuoden työskentelyn yhteisellä Rantaviivaa-yöretkellä Sammallahdenmäellä, Lutajärvellä Eurajoella ja Rauman vanhassa kaupungissa.

13 Kuva 5. Sammallahdenmäellä tarkasteltiin rantaviivaa ja sen muuttumista eri aikakausina. Autenttisten ympäristöjen lisäksi hyödynsimme oppimisen tukena olemassa olevia digitaalisia aineistoja ja välineitä sekä erilaisia prosessin tallentamisen ja esittämisen tapoja. Työskentelyn tausta-ajatus oli, että ilmiöiden tutkiminen niiden luonteenomaisessa ympäristössä eri aistein tuottaa kokemuksellista tietoa, ja parhaimmillaan pysyvän muistijäljen ja laajemman ymmärryksen kokonaisuudesta. Tietoa kerättiin, syvennettiin, dokumentoitiin ja prosessoitiin digitaalisin välinein. Käytössä olivat sekä laitoksen laitteet että opiskelijoiden omat välineet, kuten tabletit, kamerat, tietokoneet ja kännykät. Keskeinen työskentelyn tavoite on antaa tilaa ja tukea opiskelijoiden omille oivalluksille, mahdollistaa oman kokemuksen kautta pohtia opetusta ja erilaisia tapoja toteuttaa sitä sekä kehittää omaa opetustaan ja opettajuuttaan. Samalla he kartuttavat aineenhallinnallisia taitojaan, mediataidot vahvistuvat ja he saavat kosketuksen vapaa-ajalta tuttujen ympäristöjen ja digitaalisten välineiden käyttöön opetuksessa. Kuvataiteen monialaiset opinnot Luokanopettajaopiskelijoiden monialaisten opintojen kuvataide käynnistyi heti ensimmäisen opintovuoden syksyllä. Opintojakson tavoitteena on päivittää opiskelijoiden käsitys kuvataideopetuksesta 2010-luvulla, rakentaa heille suhdetta aineen opettamiseen ja innostuttaa oppimaan lisää. Syksyn 2013 opintojaksolla työskenneltiin luokkahuoneen lisäksi lähiympäristössä Seminaarinmäellä, kaupungilla, Rauman Taidemuseossa ja yhteistyö Rauman seurakunnan kanssa mahdollisti meren rannalla sijaitsevan leirikeskus Meriristillä työskentelyn. Meriristillä tapahtunut työskentely on hyvä esimerkki, miten kontaktiopetus erilaisissa oppimisympäristöissä sulautuu luontevalla tavalla tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään sekä verkossa tapahtuvaan oppimiseen. Elokuvakerrontaan ja ryhmäkerran teemaan oli tutustuttu etukäteen Flipped Classroom -tyyppisesti verkosta löytyvän esimerkkielokuvan avulla. Teemana oli uusi opiskelukaupunki Rauma ja oma suhde siihen. Kokoontumispaikka oli meren rannalla sijaitseva Meriristi ja siellä saunatupa, josta avautui näkymä ulapalle, rantakallioille ja eri aikakausina syntyneeseen ranta-asutukseen. Opiskelijoiden kanssa käytiin yhteisesti läpi elokuvakerronnan keinot ja kuvaaminen ja editointi ipadeilla. Sen jälkeen he jalkautuivat ympäristöön kuvaamaan elokuvaansa. Elokuvat editoitiin ja niiden rakennettiin äänimaailma. Ne katsottiin ja annettiin palautetta yhteisessä

14 ensi-illassa opintojakson lopuksi. Osa opiskelijoista oli valinnut elokuvan portfolioonsa esimerkiksi onnistuneesta oppimisprosessista ja siitä, miten oli saanut valmiuksia työskennellä myös ennestään täysin vierain välinein ja uudella ilmaisutavalla. Monipuoliset oppimisympäristöt toivat vaihtelua tavanomaiseen työskentelyyn ja siten motivoivat työskentelyä ja havaintojen tekoa. Opintojakson lopussa työskentelyä eri oppimisympäristöissä ja sen merkitystä kuvataideopetuksessa koottiin miellekartoiksi. Opiskelijat olivat havainneet opiskelleensa kuvataidetta erilaisissa paikoissa ja ympäristöissä ja se oli tuonut kuvataiteen opetukseen heidän mielestään muun muassa elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta. Lisäksi on tutustuttu kulttuuriin ja lähiympäristöön ja saatu uusia näkökulmia. Kuva 6. Luokanopettajaopiskelijat harjoittelemassa elokuvakerronnan keinoja Rauman seurakunnan Meriristin ympäristössä.

15 Kuva 7. Luokanopettajaopiskelijoiden miellekartta kuvataiteen oppimisympäristöistä. Syksyllä 2014 monialaisten kuvataiteen kurssilaisten työskentely keskittyi lähiympäristöön. Merellinen teema ei ollut käsittelyssä vaan painopiste oli oppimisessa luokkahuoneen ulkopuolella ja lähiympäristössä, erityisesti hyödynnettiin Seminaarinmäen puutarhaa. Lisäksi työskenneltiin museolla. Kuvataiteen sivuaineopinnot Kuvataiteen sivuaineopiskelijat työskentelivät luokanopettajien (Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen- Nummela) johdolla lukuvuoden ajan Pyynpään koulun pilottiluokkalaisten kanssa. Lukuvuosi käynnistyi yhteisellä Nurmeksen meriretkellä. Lukuvuoden aikana toteutettiin kaksi työpajapäivää Pyynpäässä ja kevätretki tehtiin yhdessä Kylmäpihlajan majakkasaarelle ja Karvattiin. Opiskelijat olivat tervetulleita myös Iloiseen iltapäivään, jonka venekerholaiset toteuttivat. Kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden opinnoissa vedellinen teema oli erityisen vahvasti mukana. He työstivät yhteistä teemaa koko lukuvuoden ajan eri kursseilla. Esimerkkejä opiskelijoiden työskentelystä teeman parissa löytyy Rantaudutaan-näyttelyn blogista: Opintojen päätteeksi opiskelijat kokosivat lukuvuoden aikana syntyneistä omista teoksistaan taidekasvatuksellisen näyttelyn Rauman Taidemuseoon. Näyttelyn teoskokonaisuuksien ohesta löytyi pullopostia, jossa oli ohjeet teosten tarkasteluun. Ohjeistuksissa oli taidekasvatuksellinen näkökulma ja menetelmät taiteen tutkimiseen olivat toiminnallisia ja moniaistisia. Rantaudutaan-näyttely oli esillä Rauman taidemuseon piharakennuksissa ja sisäpihalla. Siihen tutustui kaiken kaikkiaan noin 1270 näyttelykävijää. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat näyttelyyn toiminnallisia opastuksia kahdeksalle ryhmälle, joihin osallistui yhteensä 115 lasta. Rantaudutaan-näyttelyn blogi: ja Facebook-tapahtumasivu:

16 Kuva 8. pilottiluokkalaiset Rantaudutaan-näyttelyssä Rauman Taidemuseossa. Näyttelyyn ja sen pedagogiseen toteuttamiseen opiskelijat saivat valmiuksia paitsi opintojaksoilla myös tutustumalla eri näyttelyihin Raumalla ja sen lähiympäristössä sekä Helsingissä. He suunnittelivat ennen oman näyttelyn toteuttamista opastuksia ja museopedagogisia materiaaleja raumalaiselle Lönnströmin museolle Laila Pullisen näyttelyyn. Opiskelijat toteuttivat näiden pohjalta näyttelyopastuksia lapsiryhmille. Opiskelijat suunnittelivat myös mediapajoja Pyynpään koulun pilottiluokkalaisille näyttelyn toiminnalliseen purkuun mediakasvatuksellisin työtavoin. Pyynpään koulun pilottiluokkalaiset osallistuivat opastuksiin ja työstivät näyttelykäynnin ja opastuksen jälkeen näyttelyn teemaa mediakasvatuksellisissa työpajoissa. Pajoissa he purkivat näyttelyä tehden animaatioelokuvia, kollaasiteoksia ja mainoksia tai valokuvamaalauksia opiskelijoiden opastuksella. Työpajapäivän lopuksi syntyneet teokset esitettiin toisille. Luokanopettajat vastasivat opetussuunnitelman mukaisen työskentelyn toteutumisesta. Keväällä kuvataiteen sivuaineopiskelijat kehittelivät Rantaudutaan-näyttelyn taidekasvatuksellista puolta testaamalla suunniteltuja taide- ja mediakasvatuksellisia työtapoja Pyynpään koulun pilottiluokkalaisille. Näissä työpajoissa paitsi testattiin menetelmiä, myös syntyi oppilaiden tekemiä runoteoksia, jotka ripustettiin osaksi näyttelyä Käsityön opetus Käsityön aineenopettajankoulutuksen tuotesuunnitteluopetuksessa sekä ensimmäisellä että toisella vuosikurssilla vuoden mittaisten yliopisto-opettaja Maija Eskon kurssien opetettava sisältö rakentuu vuosittain vaihtuvien teemojen ympärille. Tarkoituksena on jäsentää opiskelijalle kokonaisuus, jossa opiskeluympäristö, luokkahuoneeksi muutettu merenranta, museo, kauppa, parkkipaikka, kadunkulma, mikä tahansa lähiympäristöstä valittu vierailukohde toimii kunkin käsiteltävän asian taustana. Lukuvuonna teema oli merellinen. Rauman talvinen saaristo, retki Nurmekseen ja saariston viimeisen ympärivuotisen asukkaan koti toimi tuotesuunnittelukurssin asumus -rakennusprojektin käynnistämispaikkana. Yhdessä kuljeskellen opiskelivat sopivat projektin sisällöstä, nimestä, opittavista asioista ja arviointikriteereistä.

17 4.2.4 Muuta Opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettaja Heli Keinänen hyödyntää Otalahtea oppimisympäristönä luonnontiedon opetuksessa. Hän käy luokanopettajaopiskelijoiden kanssa tutkimassa lahdella vesielinympäristöä ja erityisesti vesien selkärangattomia. Otalahti valittiin laitoksen lähivedeksi Koulujemme lähivedet -projektiin liittyen. 4.3 TVT ja mobiilioppiminen Pilottiluokat saivat käyttöönsä hankkeen ajaksi verkkokorteilla varustetut ipad minit, (1 / luokka). Opettajat eivät olleet aiemmin käyttäneet ipadeja opetuksessaan eikä laite ollut heille muutenkaan tuttu. He eivät saaneet tabletin käyttöönottoon opastusta tai tukea eivätkä erityistä ohjeistusta, miten sitä tulisi hankkeessa hyödyntää. Opettajat tutustuivat itsenäisesti laitteisiin ja ottivat sen käyttöön haluamallaan tavalla. Oppilaiden vanhemmilta kysyttiin lukuvuoden alussa kirjallinen lupa oppilaiden omien medialaitteiden (kännykkä) käyttöön opetuksessa. Kaikki vanhemmat antoivat luvan. Lupalappu on raportin liitteenä. Oppilaiden kännyköiden käyttö oli selkeästi rajattu tiettyihin oppimistilanteisiin, tehtäviin ja retkiin. Kuva 9. Havaintojen tekoa ja dokumentointia. Molemmissa luokissa hyödynnettiin tieto- ja viestintätekniikkaa hieman aiempaa monipuolisemmin ja runsaammin. Sekä tabletteja että oppilaiden kännyköitä käytettiin oppimisen välineinä. Luokkien välillä oli ero laitteiden käytössä. Toinen luokka ryhtyi pitämään luokan omaa suljettua blogia, jossa kerrottiin päivittäisistä tapahtumista. Opettaja ohjasi toimintaa ja oli blogisivun ylläpitäjä. Molemmissa luokissa käytettiin erilaisia appseja opetuksen lisänä. Ryhmät toimivat tabletin kanssa hyvin erilaisesti jo oppilaiden temperamentista johtuen. Tiedonhakuun tablettia käytettiin aktiivisesti molemmissa luokissa. Lisäksi tabletteja käytettiin retkien ja töiden dokumentoinnissa säännöllisesti. Toinen luokista teki myös erilaisia kokeiluja mm. kuvataidetöitä, trailereita.

18 Opettajaopiskelijoiden suunnittelemina ja toteuttamina työpaja- ja retkipäivinä käytössä oli useampia tabletteja ja niitä käytettiin sekä omien tuotosten tekemiseen että dokumentointiin. Työpajoissa mobiililaitteilla tallennettiin työskentelyn eri vaiheita, lisäksi niillä äänitettiin äänimaailmoja, kuvattiin, tehtiin animaatioita ja etsittiin tietoa. Retkillä kännyköillä ja tableteilla dokumentoitiin toimintaa ja syntyneitä teoksia ja tehtiin omia digitaalisia kasvioita sekä etsittiin tietoa sekä luonnosta että veneilystä. Oppilaiden omien kännyköiden käyttö mahdollisti mobiilioppimisen. Työskentely ei vaatinut omaa medialaitetta eikä älypuhelinta, vaan ryhmää kohden riitti yksi laite. Oppilaiden tehokkaampaan työskentelyyn ryhmässä kuitenkin tarvitaan useampi laite. Omien laitteiden ei koettu synnyttäneen eriarvoisuutta eikä ristiriitatilanteita. Niiden ei koettu häirinneen oppimistilanteita vaan ennemmin motivoineen työskentelyyn. Puhelimen käyttö kuvien ottamisessa ei ollut aivan ongelmatonta. Oppilaiden taidot eivät riittäneet kuvien siirtämiseen tietokoneelle sekä niiden liittäminen ja käsittely esim. power point -ohjelmaan oli työlästä. Oppilailla ei ollut tietoa sähköpostiohjelmansa käytöstä koulussa tai ei ollut lainkaan sähköpostiohjelmaa käytössään, jolla kuvansiirto olisi helpottunut. Oppilaiden kännyköiden erilaisuus tuotti myös opettajille lisätyötä runsaasti. 4.4 Verkostoituminen Pilottihankkeen aikana syntyi sekä paikallista että valtakunnallista yhteistyötä ja verkostoja, joissa Merelle päin -hanke oli mukana. Verkostoitumista tapahtui jossain määrin koko hankkeen ajan ja se alkoi jo ennen hankkeen käynnistymistä Rauman Moottorivenekerhon kommodori Pauli Aaltosen ottaessa yhteyttä kyselläkseen mahdollisuutta olla mukana hankkeessa Rauman moottorivenekerho ry. Keskeinen yhteistyökumppani oli Rauman moottorivenekerho ry. Moottorivenekerho toteutti koululla oppilaille 6.5. toiminnallisen aamupäivän veneilytiedosta ja Iloisen aamupäivän koulun rannassa ja merellä pienveneiden kyydissä. Vastavuoroisesti moottorivenekerho tiedotti oppilaita ja perheitä omasta junioritoiminnastaan. Pyynpään koululla tutustuttiin Kommodori Pauli Aaltosen ja Nuoriso- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jani Konsin opastuksella veneilyn perusasioihin, kuten tehtävienjakoon veneessä, navigointiin ja merikarttaan sekä solmuihin. Moottorivenekerhon suunnitteleman ja toteuttaman veneilytietoustuokion runko on raportin liitteenä.

19 Kuva 10. Veneilytaitojen harjoittelua pienveneissä moottorivenekerholaisten opastamina. Moottorivenekerholaisten suunnittelema ja toteuttama Iloinen aamupäivä vietettiin pienveneissä koulun rannassa ja merellä. Oppilaat tutustuivat aamupäivän aikana veneeseen ja veneilyyn, ja pääsivät kokeilemaan koululla harjoittelemiaan taitoja käytännössä. Lapset saivat ohjata, navigoida, osallistua lähtöön ja rantautumiseen, kirjoittaa lokikirjaa jne. Osalle lapsista kokemus oli ensimmäinen pienveneellä tehty veneretki. Mukana oli kymmenen moottorivenekerholaisten venettä, joissa kaikissa oli kaksi aikuista ja kolmesta viiteen lasta miehistönä Paikan tuntu paikan henki Merelle päin hankkeelle Maaseudun Sivistysliiton ympäristösivistyshanke synnytti valtakunnallisia eri alojen toimijoiden kontakteja ja näkyvyyttä. Päivi Granö ja Hanna Niinistö esittelivät juuri käynnistynyttä hanketta ja sen tavoitteita Korkeasaaressa järjestetyssä ympäristösivistyksen Paikan tuntu Paikan identiteetti -työ- ja tutkimusseminaarissa Korkeasaaressa. Hanke herätti kiinnostusta erityisesti kouluyhteistyön osalta. Tilaisuus käynnisti myös koko hankkeen ajan jatkuneen hedelmällisen yhteistyön Maaseudun Sivistysliiton kanssa ja poiki uusia kontakteja. Myöhemmin syksyllä tavattiin Kulttuurikasvatusseuran Hanna Lämsän kanssa, joka esitteli heidän Linkki-hankkeensa ja pohdittiin yhteistyön mahdollisuuksia. Hankkeen edetessä järjestettiin myös toinen tapaaminen. Hanna Niinistö osallistui Maaseudun Sivistysliiton Paikan tuntu -tiedotustilaisuuksiin. Osin edellisten tapaamisten ja Raumalla tehdyn ympäristökasvatuksellisen toiminnan (mm. Merelle päin -hanke) seurauksena Rauman Merimuseolla järjestettiin Maaseudun Sivistysliiton Ympäristösivistysverkostoitumistapaaminen. Keskeistä tilaisuudessa oli verkostoituminen, kontaktien solmiminen ja ihmisten tutuksi tuleminen. Siihen osallistuivat Merelle päin -hankkeesta opettajankoulutuslaitokselta Päivi Granö, Hanna Niinistö, Juli Aerila, Anne Keskitalo, Maija Esko ja Marja-Leena Rönkkö sekä Pyynpään koulun opettajat Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen-Nummela. Pyynpään opettajat kertoivat tilaisuudessa koululla tapahtuvasta Merelle päin -hankkeeseen liittyvästä toiminnasta erityisesti lasten näkökulmasta. Tilaisuus poiki konkreettisia toimenpiteitä. Tilaisuudesta käynnistyi rantareitti eli MSL:n hankkeen eteneminen rantaviivaa Helsingistä kohti pohjoista. Rauma valikoitui ensimmäiseksi

20 jalkautumiskohteeksi ja heti tilaisuuden jälkeen keväällä 2014 käynnistyi yhteistyö Raumarstaiteilijoiden, Normaalikoulun oppilaiden ja taiteilija Päivi Raivion sekä Paikan tuntu - Paikan henki - hankkeen kesken. Syksyllä Pyynpäässä alkoi Raumars-taiteilija Bethany Mitchellin All At Baltic Sea - taideprojekti Museot Paikallisten museoiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Kuvataiteen sivuaineopiskelijat työstivät Laila Pullisen näyttelyyn pedagogiset materiaalit. Lisäksi he suunnittelivat ja toteuttivat koululaisopastukset. Myös pilottikoululaiset osallistuivat kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden suunnittelemiin opastuksiin ja työstivät vierailun jälkeen näyttelykokemusta opiskelijoiden kanssa koululla mediatyöpajoissa. Kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden taidekasvatuksellinen Rantaudutaan-näyttely toteutettiin Rauman taidemuseon kanssa. Pyynpään pilottiluokilla testattiin näyttelyn taidekasvatuksellisia menetelmiä ja testauspajoissa syntyneitä oppilaiden tuotoksia oli osana näyttelyä. Rantaudutaan-näyttely oli merellinen, toiminnallinen ja moniaistinen taidenäyttely Rauman taidemuseon sisäpihalla ja sen piharakennuksissa. Näyttelyn järjestävät yhdessä Rauman taidemuseo ja Turun yliopiston Rauman yksikössä opettajaksi opiskelevat kuvataiteen sivuaineopiskelijat. Näyttely oli esillä ja se oli suunnattu erityisesti luokkaretkeläisille ja lapsiryhmille. Rantaudutaan-näyttelyn teokset on jaettu viiteen eri teemaan, jotka ovat Veden olemus, Ihminen ja vesi, Maisema, Sadut ja tarinat sekä Eläimet ja kasvit. Näyttelyssä tutkitaan taidetta katselun lisäksi itse tekemällä sekä valojen, äänien ja sanojen avulla. Oppilaat tutustuivat näyttelyyn opiskelijoiden suunnittelemilla ja opastamilla toiminnallisilla näyttelykierroksilla. Merimuseo oli mukana toteuttamassa Bethany Mitchellin projektia All At Baltic Sea -projekti Pyynpään koulun pilottiluokat työskentelivät syyslukukaudella Raumarsin englantilaisen yhteisötaiteilija Bethany Mitchellin kanssa All At Baltic Sea (Matkalla Itämerellä) -projektissa. Bethany Mitchell työskenteli yhteistyössä Rauman merimuseon, lontoolaisen Tidemill Academy -koulun ja Pyynpään kuudesluokkalaisten kanssa Matkalla Itämerellä -projektissa taidelähtöisin menetelmin. Taidekasvatuksellinen työskentely kiinnittyi merelliseen teemaan ja oli mielekäs jatko Merelle päin - työskentelyyn. Projektin käynnistyminen juuri Pyynpäässä sai alkunsa Maaseudun sivistysliiton Raumalla järjestämästä Paikan tuntu -verkostoitumistapaamisesta , jossa Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen-Nummela olivat kertomassa Merelle päin -työskentelystä luokissaan. Opettajankoulutuslaitoksen, Raumarsin Bethany Mitchellin yhteistyöhön haettiin rahoitusta Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Ele-keskus). Rahoitusta ei myönnetty Koulujemme lähivedet -projekti Raumalla käynnistyi Koulujemme lähivedet -projekti. Hanna Niinistö esitteli Merelle päin -hankkeen alustavia tuloksia projektin käynnistystilaisuudessa Rauman koulujen yhteyshenkilöille, koulutoimen henkilöstölle ja yritysmaailman edustajille. Koulujemme lähivedet -projektissa Rauman koulut valitsevat oman lähiveden, jota tutkitaan eri oppiaineissa. Opetussuunnitelmassa vesi on tutkimuksen kohteena alakoulun viidennellä luokalla ja yläkoulun seitsemännellä, joten hanke on suunnattu erityisesti näille luokille, mutta koulut saavat toteuttaa sen haluamallaan tavalla ja kaikki luokka-asteet on toivotettu tervetulleeksi. Mukana on niin esiopetusryhmiä, alakouluja kuin yläkouluja. Hankkeen pedagogiseen työryhmään kutsuttiin Hanna Niinistö ja Päivi Granö. Työryhmässä on edustajia Rauman kasvatus- ja opetustoimesta, ala- ja yläkouluista sekä esiopetuksesta ja yritysmaailmasta. Työryhmä kokoontui syksyn 2014 aikana: 24.9., 9.10., ja Työryhmä laati ohjeet vesitutkimuksiin luonnontieteen näkökulmasta. Merelle päin -materiaaliaineistosta Hanna Niinistö tuotti materiaalia kuvataiteen lähivesi-työskentelyyn. Muiden aineiden näkökulma jää toteutettavaksi