Sisällys. Loppuraportti. Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Loppuraportti. Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke"

Transkriptio

1

2 Loppuraportti Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä -hanke Loppuraportin on laatinut Hanna Niinistö yhteistyössä Jaana Huovinen-Nummelan ja Marianna Kauppisen kanssa. Ohjausryhmä on lähettänyt omia kommenttejaan ja huomioitaan sisällöstä. Sisällys Loppuraportti Yleistä hankkeesta Hankkeen kohderyhmä ja tavoitteet Perusopetus Opettajankoulutus Verkostoituminen Hankkeen toimijat Ohjausryhmä Yhteistyökumppanit Hankkeen toteutus Perusopetuksessa Kuvataide ja historia Biologia ja maantieto Fysiikka, kemia Äidinkieli Kuvataide Liikunta Erityisiä huomioita Opettajankoulutuksessa Monialaisten opintojen aloitusseikkailu Kuvataiteessa rantauduttiin Käsityön opetus Muuta TVT ja mobiilioppiminen Verkostoituminen Rauman moottorivenekerho ry

3 4.4.2 Paikan tuntu paikan henki Museot All At Baltic Sea -projekti Koulujemme lähivedet -projekti Hanke lasten kokemana Hankkeen tiedotus ja näkyvyys Hankkeen materiaalit Polku merelle päin Hankkeen arviointi - onnistumiset ja kehittämisen kohteet Hanke ja sen toteutus Verkostoituminen ja paikallinen yhteistyö Toimintamalli ja oppimistehtävät Autenttisten oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen Tiedotus Erityishuomioita ja tulevaisuuden näkökulmia... 29

4 1. Yleistä hankkeesta Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä oli Satakuntaliiton rahoittama hanke, jota toteuttivat yhteistyössä Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimi sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö. Hankkeen alkuperäinen toteuttamisajanjakso oli , mutta sille myönnettiin jatkoa vuoden 2014 loppuun, joten se oli käynnissä välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli kehittää pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä, jotka hyödyntävät Rauman meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyvää tietoa monipuolisena oppimisympäristönä. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin työtapoja, jotka ohjaavat yhteisölliseen oppimiseen perinteisen oppimisympäristön, luokkahuoneen, ulkopuolella tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Tieto- ja viestintätekniikka ja mobiilioppiminen olivat mukana eri ympäristöissä opetuksen ja oppimisen, esimerkiksi dokumentoinnin, tiedon hankinnan, tuottamisen, välittämisen ja käsittelyn välineenä. Hanke tuotti merellistä oppimisympäristöä hyödyntäviä oppimistehtäviä, joita voidaan soveltaa eri oppiaineissa. Hankkeessa tuotettu toimintamalli ja siihen liittyvä materiaalikokonaisuus pohjautuu pilottihankkeen aikana suunniteltuihin ja kokeiltuihin työtapoihin ja aineistoihin. Peda.netissä julkaistu materiaalikokonaisuus on tuotettu kaikkien Rauman alakoulujen vapaaseen käyttöön. Aineistokokonaisuus tukee Rauman perusopetuksessa syksyllä 2014 käynnistynyttä Lähivesi-hanketta. Kyseessä oli pilottihanke, jossa kokeiltiin alueellisten toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia oppimisen edistämisessä ja oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin monipuolistamisessa. Hanke valmisteli laajempaa opettajankoulutuslaitoksen, Rauman alakoulujen ja useiden oppiaineiden tarvetta sekä metodista kehittelyä palvelevaa meri oppimisympäristönä - opetuskokonaisuutta. 2. Hankkeen kohderyhmä ja tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli kehittää pedagogisesti ja teknisesti ajanmukaisia opetusmenetelmiä, jotka hyödyntävät Rauman meri-, ranta- ja saaristoalueita sekä niihin liittyvää tietoa monipuolisena oppimisympäristönä. Ja näin vahvistaa lasten ympäristötietoisuutta ja kokemuksellisen suhdetta lähiympäristöön. Pyrkimyksenä oli kehittää ja kokeilla työtapoja, jotka ohjaavat vuorovaikutuksessa tapahtuvaan oppimiseen, yhdessä tekemiseen ja jaettuun asiantuntijuuteen sekä formaalin oppimisympäristön kuten koulun tai luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Pilottihanke suunnattiin perusopetukseen ja opettajankoulutukseen. Mukana oli Pyynpään koulun viidesluokkalaiset oppilaat ja heidän kaksi opettajaansa, Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Tätä kautta mukaan tuli luonnollisesti myös lasten vanhemmat, koulun rehtori, Jarmo Rintala ja muu kouluyhteisö. Hanketta koordinoi kuvataiteen yliopisto-opettaja Hanna Niinistö. Lastentarhan-, luokan- ja käsityönopettajaopiskelijat olivat mukana hankkeessa. Pilottihankkeen tavoite oli myös tiivistää ja etsiä mahdollisuuksia verkostoitua paikallisesti, jolloin keskeinen kohderyhmä oli alueelliset toimijat. Seuraavaksi on eritelty kunkin kohderyhmän tavoitteet. 2.1 Perusopetus Pilottiluokaksi valikoitui Pyynpään koulun kaksi viidettä luokkaa, yhteensä 46 oppilasta ja heidän kaksi opettajaansa Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Luokat työskentelevät tiiviisti yhteistyössä toteuttaen pitkälti yhteisopetusta, samanaikaisopetusta sekä oppimistyylien mukaista opetusta toteuttaen joustavasti erilaisissa ryhmissä toimien.

5 Lapset (sisällölliset tiedot ja taidot, opiskelutaidot, mediataidot) Opettajat Vanhemmat kannustaa oppimaan yhdessä ottamaan huomioon erilaiset oppijat luokassa ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä yksin että ryhmässä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan vahvistaa mediankäytön valmiuksia oppimisen, oman ilmaisun, tiedonhankinnan ja dokumentoinnin välineenä innostaa ja ohjata oppimaan eri ympäristöissä vahvistaa ympäristötietoisuutta ja suhdetta lähiympäristöön vahvistaa merellisiä taitoja ja tietoja suunnitella lukuvuoden opetus merellisen teeman ympärille hyödyntää monipuolisesti erilaisia oppimisympäristöjä opetuksessa kehittää oppilasta aktivoivia ja yhteisöllistä oppimista vahvistavia työtapoja hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa ja mobiililaitteita opetuksessa tehdä aktiivisesti työtä erilaisten koulun ulkopuolisten sidosryhmien kanssa taustatuki opettajien työlle hyödyntää kodeista löytyvää asiantuntijatietoa vahvistaa kodin kanssa tehtävää yhteistyötä 2.2 Opettajankoulutus Opettajankoulutuslaitoksella hanke kiinnittyi pilottilukuvuoden aikana koordinaattorin kautta erityisesti kuvataideopetukseen. Hankkeessa oli mukana noin sata luokanopettajaopiskelijaa ja yhteensä kuusitoista kuvataiteen sivuaineopiskelijaa luokanopettajan-, lastentarhanopettajan- ja käsityönopettajan koulutusohjelmista. Vesi-teema sidottiin kaikkiin opettajaopiskelijoiden kuvataideopintoihin. Lisäksi se oli mukana muun muassa käsityönopettajaksi opiskelevien tuotesuunnittelun opintojaksoilla ja eri aineiden, kuten äidinkielen, käsityön ja ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Opettajaopiskelijat oppiminen erilaisissa ympäristöissä pedagoginen työskentely: työpajojen, opastusten, retkien, oppimateriaalien suunnittelu, toteutus ja arviointi teeman käsittely eri kuvataiteen keinoin taidekasvatuksellinen näyttely

6 2.3 Verkostoituminen Hankkeen yksi pyrkimys oli vahvistaa koulun ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista ja selvittää asiantuntijatiedon jakaminen paikallisen yhteistyöverkoston hahmottelu koulun kanssa tehtävän yhteistyön tukeminen koulun toimintakulttuurin laajentaminen erilaisten oppimisympäristöjen monipuolinen hyödyntäminen sovellettavuus. 3. Hankkeen toimijat Hankkeen keskeiset toimijat olivat Rauman kaupunki, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikkö ja Satakuntaliitto. Kullakin toimijalla oli omat vastuualueensa. Rauman opettajankoulutuslaitos johti ja koordinoi hanketta. Se myös vastasi hankkeen käytännön järjestelyistä, raportoinnista ja aineiston tuottamisesta yhdessä opettajien kanssa. Hankkeen johtajana toimi opettajankoulutuslaitoksen tutkijatohtori Päivi Granö ja koordinaattorina yliopisto-opettaja Hanna Niinistö. Hankkeen aikana toimijat osallistuivat hankkeen etenemisen ja viestinnän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Päävastuu tiedottamisesta oli hankekoordinaattorilla. Rauman kaupunki rahoitti hankkeen yhdessä Satakuntaliiton kanssa. Kaupungin retkikohteet, saaristoisäntä ja vene olivat hankkeen käytössä. Pilottikouluna toimi Pyynpään koulu. Pilotointiin osallistui lukuvuoden ajan kaksi viidettä luokkaa ja niiden kaksi opettajaa Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen. Oppilaita luokilla oli yhteensä 46. Opettajat suunnittelivat luokkien opetuksen yhdessä ja toteuttavat osan opetuksesta mm. yhteisopetuksena sekä samanaikaisopetuksena. Opettajien opetustavassa on vaikutteita oppimistyylin mukaisesta opetuksesta, jossa oppijat jaotellaan niin sanottuihin väriryhmiin (Rimpiläinen & Bruun, Värikkäät oppilaamme, OPH julkaisu). Opettajilla oli suuri vastuu kokonaisuuden ylläpitäjinä, toteuttajina ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Rehtori Jarmo Rintala mahdollisti hankkeen toteutumisen suunnittelemalla lukujärjestyksiin palkkitunteja viidensille luokille. 3.1 Ohjausryhmä Hankkeen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jonka tehtävä oli tuoda hankkeeseen laaja-alaista asiantuntemusta sekä seurata, että hankeen toteutuminen ja tavoitteiden saavuttaminen tapahtuvat toimintasuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi rehtori Jarmo Rintala (Pyynpään koulu, Rauman kaupunki). Hänen lisäkseen ohjausryhmään kuului pilottihankkeen johtaja tutkijatohtori Päivi Granö (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö), tutkimuspäällikkö Kaarina Nurmi (Rauman kaupunki), kaupungingeodeetti Juhani Korpinen (Rauman kaupunki), EU-koordinaattori Jyrki Tomberg (Satakuntaliitto) ja kommodori Pauli Aaltonen (Rauman Moottorivenekerho ry.). Ohjausryhmän kokouksiin osallistuivat myös koulutuskoordinaattori Jyri Halme (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö, ja hankkeen koordinaattori yliopisto-opettaja Hanna Niinistö (Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö).

7 Ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa hankkeen aikana eli välisenä aikana. Syksyllä 2013 aikana ryhmä oli koolla 4.9. ja Luokanopettajat esittelivät toimintaansa ohjausryhmälle kokouksessa. Vuonna 2014 ryhmä kokoontui 5.2., 28.3., ja Ohjausryhmän viimeinen kokous pidettiin edellisessä kokouksessa sovitun mukaisesti sähköpostikokouksena keväällä Ohjausryhmän jäsenille annettiin huhtikuun 2. päivästä lukien seitsemän päivää aikaa kommentoida käsiteltäviä asioita. 3.2 Yhteistyökumppanit Koska kyseessä oli pilottihanke, jossa keskeistä oli alueellisuus ja paikallisuus, yhteistyö suunnattiin ja rajattiin kohderyhmän ja tavoitteiden suunnassa paikallisiin toimijoihin. Heti hankkeen käynnistyttyä tuli kuitenkin kutsu Maaseudun sivistysliiton seminaariin esittelemään hanketta. Seminaariesitys herätti valtakunnallisesti kiinnostusta ja yhteydenottoja, ja poiki koko hankkeen ajan jatkuneen yhteistyökuvion Maaseudun sivistysliiton kanssa Ympäristösivistys-hankkeen sateenvarjon alla. Esimerkiksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran Hanna Lämsän ja Ilana Rimónin kanssa pohdittiin Merelle päin - hankkeen yhtymäkohtia heidän hankkeisiinsa ja niiden tavoitteisiin sekä mahdollisuutta tehdä yhteistyötä hankkeen aikana. Keväällä 2013 Maaseudun Sivistysliitto järjesti kanssamme yhteistyössä verkostoitumistapaamisen. Tapaamisessa Pyynpään koulun luokanopettajat Jaana Huovinen-Nummela ja Marianna Kauppinen esittelivät työskentelyä hankkeessa ja heidän esityksensä tuotti syksyyn 2014 yhteistyön Raumarstaiteilija Bethany Mitchell ja Pyynpään pilottiluokkien välille. Oppilaat työstivät taiteilijan kanssa merellistä All at Baltic Sea -teemaa. Työskentelyn tuotokset olivat myös esillä Matkalla Itämerellä - näyttelyssä kauppakeskus Tarvontorilla. Paikallista moninaista yhteistyötä tehtiin Rauman kaupungin kanssa. Retkikohteet olivat kaupungin hallinnoimia ja saaristoisäntä Uula Jänkävaara oli mukana meriretkillä muun muassa oppaana ja merellisen luonnon asiantuntijana. Aktiivinen toimija hankkeessa veneilytaitojen kartuttamisen osalta oli Rauman moottorivenekerho ry. Venekerholaiset mahdollistivat pienveneillä tehdyn meriretken. Kolmen paikallisen museon kanssa tehtiin myös yhteistyötä. Lönnströmin taidemuseossa opiskelijat suunnittelivat ja tekivät Laila Pullisen näyttelyyn pedagogiset materiaalit ja opastukset, joita he vetivät koululaisille. Rauman taidemuseon kanssa yhteistyössä toteutettiin kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden Rantaudutaannäyttely keväällä Merimuseo oli mukana toteuttamassa Bethany Mitchellin projektia. Syksyllä 2014 käynnistyi Raumalla Koulujemme lähivedet -projekti, jonka kanssa syntyi kiinteä yhteistyö. Projektin avulla on mahdollista jalkauttaa hankkeessa syntynyttä oppimateriaalia Rauman kouluille ja sen voi nähdä luontevana jatkona Merelle päin -pilotille. 4. Hankkeen toteutus Raumalla meri, rannat ja saaristo luonnon- ja rakennettuine ympäristöineen tarjoaa monipuolisen ja saavutettavan paikan oppia. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön, Rauman kaupungin ja Satakuntaliiton yhteishanke Merelle päin merellinen Rauma oppimisympäristönä toteutettiin lukuvuoden aikana. 4.1 Perusopetuksessa Pyynpään alakoulun kaksi viidettä luokkaa työskenteli lukuvuoden ajan Merelle pain -hankkeen suunnassa. Opettajat ottivat huomioon hankkeen lukuvuosisuunnittelussaan. Merelle päin -hanke nivoutui kiinteästi viidensien luokkien lukuvuoden suunnitteluun ja toteutukseen. Opettajat huomioivat hankkeen ja teeman lukuvuoden suunnittelussa jo edeltävän kevään päättyessä. Suunnittelu pohjautui koulun ja Rauman kaupungin opetussuunnitelmaan, mutta opettajat pyrkivät huomioimaan teeman eri oppiaineissa läpi vuoden. Opettajat suunnittelivat oppimiskokonaisuuksia opetussuunnitelma noudattaen siten, että

8 opittava asia ja retket nivoutuivat yhteen. Asiat opiskeltiin huolellisesti ennen retkeä, retken aikana oli oppimistehtäviä ja retken päätyttyä opittu asia koostettiin kokonaisuudeksi. Jokaisesta retkestä oppilaat tekivät oppimistehtäviä kuten esimerkiksi selosteita retkestä. Usein oppimistehtävät täydensivät muita opetuksellisia tavoitteita, esimerkiksi kirjoitelmissa harjoiteltiin aistien tulkitsemista ja kielellisesti rikkaan tekstin kirjoittamista. (Kulkuri, oppilaan kirja s. 62 ja sanaluokat) Seuraavaksi muutamia esimerkkejä, miten Merelle päin -hanke huomioitiin lukuvuosisuunnittelussa eri oppiaineissa Kuvataide ja historia Retki Uuteenkaupunkiin syyslukukauden 2013 alussa (oppilaiden vanhempien kustantama retki) Taidetalo Pilvilinna, Bonk, Automuseo, Rantamakasiinit (Sualaspuar) Merelle päin: Keskeinen rannikkokaupunki, merkittävä purjelaiva-aikakauden satama ja siihen liittyvä historia, taidekasvatusteema sekä Pilvilinnassa että Bonk-museossa Tutustuminen Laila Pullisen näyttelyyn Lönnströmin Taidemuseossa opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat opastukset näyttelykäynnin purku mediakasvatuksellisin työtavoin opiskelijoiden suunnittelemissa ja toteuttamissa työpajoissa: animaatio, mainonta, valomaalaus Kuva 1. Laila Pullisen näyttelykäynnin työstämistä median keinoin. Viikinkitaitokisat Eurassa syksyllä 2013 (Pyynpään koulun vanhempainyhdistyksen kustantama retki) kulttuuripolun teema viidensille luokille Sammallahdenmäen vierailu opastettuna, Rauman seudun asutuksen vaiheet eri aikakausina löytöjen valossa, omat juuret ja historiallinen tieto

9 keskiaika ja uuden ajan murros, Suomen liittäminen osaksi Ruotsia, Suomi Ruotsin valtakunnan osana esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit OPS: pyynpaa Merelle päin: historian näkökulma, rantaviiva ja sen siirtyminen, asutus ja eläminen, lähiympäristö ja omat juuret Retki Turkuun kevät 2014 Aboa vetus & Ars nova Flow park keskiaikainen Turku sosiaaliset tavoitteet (ryhmähenki) Yöretki Kylmäpihlajan majakalle ja Karvattiin toukokuussa 2014 lähiympäristön ja majakan merellistä historiaa majakkavierailulla Yhteisprojekti Merimuseon ja Raumarsin taiteilija Bethany Michellin kanssa syksyllä 2014 Merimuseon pedagoginen toiminta ja olemassa olevat aineistot ja museovierailu suunniteltiin osaksi lukuvuoden ohjelmaa. Merelle päin: lähiympäristön merellinen historia ja selkämeriaiheinen taiteellinen, monimateriaalinen ja integroiva työskentely taiteilijan ohjaamana Projektista ja sen toteuttamisesta kerrottiin Raumalaisessa : Projektin Facebook-sivut: https://www.facebook.com/pages/raumars-artist-in-residence- Programme/ ?sk=timeline&ref=page_internal All at Baltic Sea -blogi: https://allatbalticsea.wordpress.com/ Biologia ja maantieto Yöretki Kylmäpihlajan majakalle ja Karvattiin sekä Iloinen aamupäivä merellä toukokuussa 2014 kasvien kasvu ja lisääntyminen, ravinnontuotanto, lähiympäristön kevät, linnut Merelle päin: rantakasvit ja digikasvion työstäminen, lähiympäristön kevät ja Pyytjärven luontopolun taulujen tekeminen, kasvien ja eläinten tunnistus, luonnon kokeminen eri aistein ensiaputaidot / turvallisuus / ennaltaehkäisy

10 4.1.3 Fysiikka, kemia Retki Nurmekseen syksyllä jolloin tutkittavana oli mm. erilaisia aineita (mm. maaperä, maalajit, suot, alkuaineet, reaktioita), vesi (olomuodot, ominaisuudet, rehevöityminen, puhdistaminen) Merelle päin: vesitutkimuksia Kuva 3. Vesitutkimuksia Nurmeksessa Äidinkieli yleistavoitteita kuten viestintä, vuorovaikutus, muistiinpanojen tekeminen, lähdekritiikki, mielipide ja perusteleminen, erityyppiset tietotekstit, tiedon haku tietoverkosta, tiedon tuottaminen ja muokkaaminen, kielioppia, lukeminen ja kirjoittaminen Merelle päin: Luokan oman blogin kirjoittamisen harjoittelua pienryhmissä opettajan johdolla, tiedonhakua ja retkien dokumentointia, opiskelijoiden toteuttamat mediatyöpajat Kuvataide Merelle päin: työskentely retkillä Nurmeksessa ja Karvatissa, roskien siivoamispäivän kierrätystyöskentely, Laila Pulliseen tutustuminen opiskelijoiden opastamana ja siihen liittyneet mediapajat, Rantaudutaan-työpajat taiteen tarkasteluun, näyttelykäynnit ja toiminnallinen opastus Rantaudutaan-näyttelyssä, Kuvataidetöinä esimerkiksi isot majakat kevätjuhliin seinälle, osmankäämi, luontopolkurastien kuvitus oman kädenjäljen arvostaminen ja kehittäminen

11 4.1.7 Liikunta retkipaikoille pyöräily / kävely mikäli oli mahdollista luonnossa liikkuminen jalkaisin Erityisiä huomioita aihepiirit käsitellään teemoittain, siten että tarvittaessa pidämme useamman tunnin oppiainetta viikossa, jotta syntyy kokonaisvaltaisempaa oppimista. eheyttäminen ja integraatio olennaista kaikkien oppiaineiden välillä kaikkien retkien erityisenä tavoitteena olivat sosiaaliset taidot, vastuu oppimisesta, elämyksellisyydestä, ohjeiden noudattamisesta (turvallisuusnäkökohdat huomioiden) 4.2 Opettajankoulutuksessa Opettajankoulutuslaitoksella kokeilussa oli lukuvuonna mukana noin 90 luokanopettajaksi opiskelevaa ja yhteensä kuusitoista kuvataiteen sivuaineopiskelijaa luokanopettajan-, lastentarhanopettajan- ja käsityönopettajan koulutusohjelmista. Käsityön tuotesuunnitteluopintoihin osallistuneita opiskelijoita oli noin 40. Hanke sai jatko syyslukukaudeksi Tuolloin hankkeeseen osallistui 16 sivuaineopiskelijaa ja 115 luokanopettajaksi opiskelevaa. Syksyn 2014 luokanopettajien opinnoissa pääpaino oli merellisyyden sijaan lähiympäristön hyödyntämisessä oppimisympäristönä. Merelle päin -pilotti nivottiin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä osaksi monialaisten-, kuvataiteen- ja käsityön tuotesuunnittelun opintoja. Opettajaopiskelijoiden kuvataideopinnoissa hankkeen merellinen teema oli mukana erityisen vahvasti kaikilla eri opintojaksoilla. Lisäksi äidinkielen ja käsityön opintoja kytkettiin Merelle päin -teemaan. Myös ympäristö- ja luonnontiedon opintojaksoilla hyödynnetään monipuolisesti lähirantoja. Pedagogisen ja opetuksen kehittämisen lisäksi opettajankoulutuksen näkökulma oli myös osin tutkimuksellinen Monialaisten opintojen aloitusseikkailu Lukuvuosi käynnistyi sekä 2013 että 2014 monialaisten opintojen aloitusseikkailulla. Opiskelijat tutustuivat monialaisiin opintoihin, toisiinsa ja opiskelukaupunkiin ipadein toteutetulla toiminnallisella rastiradalla, joka päättyi meren rannalle purkutilaisuuteen. Syksyllä 2013 seikkailupäivään osallistui 88 luokanopettajaksi opiskelevaa, syksyllä 2014 yhteensä 115. Seikkailupäivän aikana opiskelijat kiersivät 5 6 hengen ryhmissä eri puolilla Rauman kaupunkia etsien ja ratkoen tehtävärasteja. Amazing Race - tyyppinen aloitusseikkailu toteutettiin tablettien ActionTrack -sovelluksella. Syksyn 2013 rata sisälsi neljä tehtäväkokonaisuutta: palaminen, suhde, maisema ja Rauma. Seuraavana syksynä kokonaisuuksia oli kolme; palaminen, suhde, Rauma. Kutakin ilmiötä tarkasteltiin rasteilla monipuolisesti yli oppiainerajojen. Esimerkiksi syksyllä 2014 palamista käsittelevillä rasteilla selvitettiin palamisen kemiallinen reaktio ja mikä sen yhteys on syttymiseen ja sammuttamiseen. Opiskelijat ratkoivat ensin kemiallisen yhtälön ja jatkoivat sen jälkeen rastille, jossa pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta käytännössä. Rasti oli toteutettu Rauman pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä. Suhdetta tutkittiin esimerkiksi mittaamalla mehun sekoitussuhdetta, musiikin intervalleja ja selvittämällä rakennuksen korkeutta valokuvaten. Rauman kaupunkiin tutustuttiin paitsi seikkailemalla eri puolilla, myös selvittämällä Kitukrännin tekstin sisältöä, tutustumalla Rauman Taidemuseon näyttelyyn ja ottamalla kontaktia ja haastattelemalla paikallisia asukkaita. Seikkailu päättyi ja se purettiin merenrannalla Rauman seurakunnan Päivärannassa makkaraa paistaen ja saunoen. Seikkailun tavoitteena ryhmäytyminen ja tutustuminen monialaisiin opintoihin. Samalla opiskelijat saivat kosketuksen opiskelukaupunkiinsa.

12 Kuva 4. Monialaisten opintojen aloitusseikkailussa tutkittiin palamista Rauman pelastuslaitoksen alkusammutusharjoitusrastilla Kuvataiteessa rantauduttiin Kuvataiteessa pilottihanke innosti ottamaan opintojaksojen yhteiseksi rannat ja merellisyyden lukuvuonna ja rantaviivan Kun oppiminen tapahtui erilaisissa oppimisympäristöissä, myös opetuksen suunnittelu tapahtui osin työhuoneen ulkopuolella ja muuttui aiempaa yhteisöllisemmäksi. Yhden ja saman yhteisen pitkäkestoisen teeman ja ilmiön käsittely kuvataiteen kurssin ja koko lukuvuoden ajan eri opettajien opettamilla kuvataiteen opintojaksolla oli myös uutta. Hyvää oli se, että opintojakson sisällöt nivoutuvat siten kokonaisuudeksi, kuten myös kaikki kuvataiteen opintojaksot. Menetelmät, työtavat, materiaalit ja lähestymistavat muuttuivat. Oppimisympäristöä laajennettiin eri opintojaksoilla aiempaa tietoisemmin ja tavoitteellisemmin luokkahuoneen ulkopuolelle ja virtuaaliympäristöihin. Lukuvuoden aikana jalkauduttiin esimerkiksi Seminaarinmäelle, kaupungille ja lähirannoille, veneiltiin ympäröivään saaristoon, retkeiltiin lähikuntien kulttuuriympäristöihin, tehtiin yhteistyötä kulttuurilaitosten kanssa, tutkittiin luonnon- ja rakennettua ympäristöä sekä tutustuttiin digitaalisiin oppimisympäristöihin. Kuvataiteen sivuaineopiskelijat aloittivat lukuvuoden työskentelyn yhteisellä Rantaviivaa-yöretkellä Sammallahdenmäellä, Lutajärvellä Eurajoella ja Rauman vanhassa kaupungissa.

13 Kuva 5. Sammallahdenmäellä tarkasteltiin rantaviivaa ja sen muuttumista eri aikakausina. Autenttisten ympäristöjen lisäksi hyödynsimme oppimisen tukena olemassa olevia digitaalisia aineistoja ja välineitä sekä erilaisia prosessin tallentamisen ja esittämisen tapoja. Työskentelyn tausta-ajatus oli, että ilmiöiden tutkiminen niiden luonteenomaisessa ympäristössä eri aistein tuottaa kokemuksellista tietoa, ja parhaimmillaan pysyvän muistijäljen ja laajemman ymmärryksen kokonaisuudesta. Tietoa kerättiin, syvennettiin, dokumentoitiin ja prosessoitiin digitaalisin välinein. Käytössä olivat sekä laitoksen laitteet että opiskelijoiden omat välineet, kuten tabletit, kamerat, tietokoneet ja kännykät. Keskeinen työskentelyn tavoite on antaa tilaa ja tukea opiskelijoiden omille oivalluksille, mahdollistaa oman kokemuksen kautta pohtia opetusta ja erilaisia tapoja toteuttaa sitä sekä kehittää omaa opetustaan ja opettajuuttaan. Samalla he kartuttavat aineenhallinnallisia taitojaan, mediataidot vahvistuvat ja he saavat kosketuksen vapaa-ajalta tuttujen ympäristöjen ja digitaalisten välineiden käyttöön opetuksessa. Kuvataiteen monialaiset opinnot Luokanopettajaopiskelijoiden monialaisten opintojen kuvataide käynnistyi heti ensimmäisen opintovuoden syksyllä. Opintojakson tavoitteena on päivittää opiskelijoiden käsitys kuvataideopetuksesta 2010-luvulla, rakentaa heille suhdetta aineen opettamiseen ja innostuttaa oppimaan lisää. Syksyn 2013 opintojaksolla työskenneltiin luokkahuoneen lisäksi lähiympäristössä Seminaarinmäellä, kaupungilla, Rauman Taidemuseossa ja yhteistyö Rauman seurakunnan kanssa mahdollisti meren rannalla sijaitsevan leirikeskus Meriristillä työskentelyn. Meriristillä tapahtunut työskentely on hyvä esimerkki, miten kontaktiopetus erilaisissa oppimisympäristöissä sulautuu luontevalla tavalla tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään sekä verkossa tapahtuvaan oppimiseen. Elokuvakerrontaan ja ryhmäkerran teemaan oli tutustuttu etukäteen Flipped Classroom -tyyppisesti verkosta löytyvän esimerkkielokuvan avulla. Teemana oli uusi opiskelukaupunki Rauma ja oma suhde siihen. Kokoontumispaikka oli meren rannalla sijaitseva Meriristi ja siellä saunatupa, josta avautui näkymä ulapalle, rantakallioille ja eri aikakausina syntyneeseen ranta-asutukseen. Opiskelijoiden kanssa käytiin yhteisesti läpi elokuvakerronnan keinot ja kuvaaminen ja editointi ipadeilla. Sen jälkeen he jalkautuivat ympäristöön kuvaamaan elokuvaansa. Elokuvat editoitiin ja niiden rakennettiin äänimaailma. Ne katsottiin ja annettiin palautetta yhteisessä

14 ensi-illassa opintojakson lopuksi. Osa opiskelijoista oli valinnut elokuvan portfolioonsa esimerkiksi onnistuneesta oppimisprosessista ja siitä, miten oli saanut valmiuksia työskennellä myös ennestään täysin vierain välinein ja uudella ilmaisutavalla. Monipuoliset oppimisympäristöt toivat vaihtelua tavanomaiseen työskentelyyn ja siten motivoivat työskentelyä ja havaintojen tekoa. Opintojakson lopussa työskentelyä eri oppimisympäristöissä ja sen merkitystä kuvataideopetuksessa koottiin miellekartoiksi. Opiskelijat olivat havainneet opiskelleensa kuvataidetta erilaisissa paikoissa ja ympäristöissä ja se oli tuonut kuvataiteen opetukseen heidän mielestään muun muassa elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta. Lisäksi on tutustuttu kulttuuriin ja lähiympäristöön ja saatu uusia näkökulmia. Kuva 6. Luokanopettajaopiskelijat harjoittelemassa elokuvakerronnan keinoja Rauman seurakunnan Meriristin ympäristössä.

15 Kuva 7. Luokanopettajaopiskelijoiden miellekartta kuvataiteen oppimisympäristöistä. Syksyllä 2014 monialaisten kuvataiteen kurssilaisten työskentely keskittyi lähiympäristöön. Merellinen teema ei ollut käsittelyssä vaan painopiste oli oppimisessa luokkahuoneen ulkopuolella ja lähiympäristössä, erityisesti hyödynnettiin Seminaarinmäen puutarhaa. Lisäksi työskenneltiin museolla. Kuvataiteen sivuaineopinnot Kuvataiteen sivuaineopiskelijat työskentelivät luokanopettajien (Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen- Nummela) johdolla lukuvuoden ajan Pyynpään koulun pilottiluokkalaisten kanssa. Lukuvuosi käynnistyi yhteisellä Nurmeksen meriretkellä. Lukuvuoden aikana toteutettiin kaksi työpajapäivää Pyynpäässä ja kevätretki tehtiin yhdessä Kylmäpihlajan majakkasaarelle ja Karvattiin. Opiskelijat olivat tervetulleita myös Iloiseen iltapäivään, jonka venekerholaiset toteuttivat. Kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden opinnoissa vedellinen teema oli erityisen vahvasti mukana. He työstivät yhteistä teemaa koko lukuvuoden ajan eri kursseilla. Esimerkkejä opiskelijoiden työskentelystä teeman parissa löytyy Rantaudutaan-näyttelyn blogista: Opintojen päätteeksi opiskelijat kokosivat lukuvuoden aikana syntyneistä omista teoksistaan taidekasvatuksellisen näyttelyn Rauman Taidemuseoon. Näyttelyn teoskokonaisuuksien ohesta löytyi pullopostia, jossa oli ohjeet teosten tarkasteluun. Ohjeistuksissa oli taidekasvatuksellinen näkökulma ja menetelmät taiteen tutkimiseen olivat toiminnallisia ja moniaistisia. Rantaudutaan-näyttely oli esillä Rauman taidemuseon piharakennuksissa ja sisäpihalla. Siihen tutustui kaiken kaikkiaan noin 1270 näyttelykävijää. Opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat näyttelyyn toiminnallisia opastuksia kahdeksalle ryhmälle, joihin osallistui yhteensä 115 lasta. Rantaudutaan-näyttelyn blogi: ja Facebook-tapahtumasivu: https://www.facebook.com/events/ /

16 Kuva 8. pilottiluokkalaiset Rantaudutaan-näyttelyssä Rauman Taidemuseossa. Näyttelyyn ja sen pedagogiseen toteuttamiseen opiskelijat saivat valmiuksia paitsi opintojaksoilla myös tutustumalla eri näyttelyihin Raumalla ja sen lähiympäristössä sekä Helsingissä. He suunnittelivat ennen oman näyttelyn toteuttamista opastuksia ja museopedagogisia materiaaleja raumalaiselle Lönnströmin museolle Laila Pullisen näyttelyyn. Opiskelijat toteuttivat näiden pohjalta näyttelyopastuksia lapsiryhmille. Opiskelijat suunnittelivat myös mediapajoja Pyynpään koulun pilottiluokkalaisille näyttelyn toiminnalliseen purkuun mediakasvatuksellisin työtavoin. Pyynpään koulun pilottiluokkalaiset osallistuivat opastuksiin ja työstivät näyttelykäynnin ja opastuksen jälkeen näyttelyn teemaa mediakasvatuksellisissa työpajoissa. Pajoissa he purkivat näyttelyä tehden animaatioelokuvia, kollaasiteoksia ja mainoksia tai valokuvamaalauksia opiskelijoiden opastuksella. Työpajapäivän lopuksi syntyneet teokset esitettiin toisille. Luokanopettajat vastasivat opetussuunnitelman mukaisen työskentelyn toteutumisesta. Keväällä kuvataiteen sivuaineopiskelijat kehittelivät Rantaudutaan-näyttelyn taidekasvatuksellista puolta testaamalla suunniteltuja taide- ja mediakasvatuksellisia työtapoja Pyynpään koulun pilottiluokkalaisille. Näissä työpajoissa paitsi testattiin menetelmiä, myös syntyi oppilaiden tekemiä runoteoksia, jotka ripustettiin osaksi näyttelyä Käsityön opetus Käsityön aineenopettajankoulutuksen tuotesuunnitteluopetuksessa sekä ensimmäisellä että toisella vuosikurssilla vuoden mittaisten yliopisto-opettaja Maija Eskon kurssien opetettava sisältö rakentuu vuosittain vaihtuvien teemojen ympärille. Tarkoituksena on jäsentää opiskelijalle kokonaisuus, jossa opiskeluympäristö, luokkahuoneeksi muutettu merenranta, museo, kauppa, parkkipaikka, kadunkulma, mikä tahansa lähiympäristöstä valittu vierailukohde toimii kunkin käsiteltävän asian taustana. Lukuvuonna teema oli merellinen. Rauman talvinen saaristo, retki Nurmekseen ja saariston viimeisen ympärivuotisen asukkaan koti toimi tuotesuunnittelukurssin asumus -rakennusprojektin käynnistämispaikkana. Yhdessä kuljeskellen opiskelivat sopivat projektin sisällöstä, nimestä, opittavista asioista ja arviointikriteereistä.

17 4.2.4 Muuta Opettajankoulutuslaitoksella yliopisto-opettaja Heli Keinänen hyödyntää Otalahtea oppimisympäristönä luonnontiedon opetuksessa. Hän käy luokanopettajaopiskelijoiden kanssa tutkimassa lahdella vesielinympäristöä ja erityisesti vesien selkärangattomia. Otalahti valittiin laitoksen lähivedeksi Koulujemme lähivedet -projektiin liittyen. 4.3 TVT ja mobiilioppiminen Pilottiluokat saivat käyttöönsä hankkeen ajaksi verkkokorteilla varustetut ipad minit, (1 / luokka). Opettajat eivät olleet aiemmin käyttäneet ipadeja opetuksessaan eikä laite ollut heille muutenkaan tuttu. He eivät saaneet tabletin käyttöönottoon opastusta tai tukea eivätkä erityistä ohjeistusta, miten sitä tulisi hankkeessa hyödyntää. Opettajat tutustuivat itsenäisesti laitteisiin ja ottivat sen käyttöön haluamallaan tavalla. Oppilaiden vanhemmilta kysyttiin lukuvuoden alussa kirjallinen lupa oppilaiden omien medialaitteiden (kännykkä) käyttöön opetuksessa. Kaikki vanhemmat antoivat luvan. Lupalappu on raportin liitteenä. Oppilaiden kännyköiden käyttö oli selkeästi rajattu tiettyihin oppimistilanteisiin, tehtäviin ja retkiin. Kuva 9. Havaintojen tekoa ja dokumentointia. Molemmissa luokissa hyödynnettiin tieto- ja viestintätekniikkaa hieman aiempaa monipuolisemmin ja runsaammin. Sekä tabletteja että oppilaiden kännyköitä käytettiin oppimisen välineinä. Luokkien välillä oli ero laitteiden käytössä. Toinen luokka ryhtyi pitämään luokan omaa suljettua blogia, jossa kerrottiin päivittäisistä tapahtumista. Opettaja ohjasi toimintaa ja oli blogisivun ylläpitäjä. Molemmissa luokissa käytettiin erilaisia appseja opetuksen lisänä. Ryhmät toimivat tabletin kanssa hyvin erilaisesti jo oppilaiden temperamentista johtuen. Tiedonhakuun tablettia käytettiin aktiivisesti molemmissa luokissa. Lisäksi tabletteja käytettiin retkien ja töiden dokumentoinnissa säännöllisesti. Toinen luokista teki myös erilaisia kokeiluja mm. kuvataidetöitä, trailereita.

18 Opettajaopiskelijoiden suunnittelemina ja toteuttamina työpaja- ja retkipäivinä käytössä oli useampia tabletteja ja niitä käytettiin sekä omien tuotosten tekemiseen että dokumentointiin. Työpajoissa mobiililaitteilla tallennettiin työskentelyn eri vaiheita, lisäksi niillä äänitettiin äänimaailmoja, kuvattiin, tehtiin animaatioita ja etsittiin tietoa. Retkillä kännyköillä ja tableteilla dokumentoitiin toimintaa ja syntyneitä teoksia ja tehtiin omia digitaalisia kasvioita sekä etsittiin tietoa sekä luonnosta että veneilystä. Oppilaiden omien kännyköiden käyttö mahdollisti mobiilioppimisen. Työskentely ei vaatinut omaa medialaitetta eikä älypuhelinta, vaan ryhmää kohden riitti yksi laite. Oppilaiden tehokkaampaan työskentelyyn ryhmässä kuitenkin tarvitaan useampi laite. Omien laitteiden ei koettu synnyttäneen eriarvoisuutta eikä ristiriitatilanteita. Niiden ei koettu häirinneen oppimistilanteita vaan ennemmin motivoineen työskentelyyn. Puhelimen käyttö kuvien ottamisessa ei ollut aivan ongelmatonta. Oppilaiden taidot eivät riittäneet kuvien siirtämiseen tietokoneelle sekä niiden liittäminen ja käsittely esim. power point -ohjelmaan oli työlästä. Oppilailla ei ollut tietoa sähköpostiohjelmansa käytöstä koulussa tai ei ollut lainkaan sähköpostiohjelmaa käytössään, jolla kuvansiirto olisi helpottunut. Oppilaiden kännyköiden erilaisuus tuotti myös opettajille lisätyötä runsaasti. 4.4 Verkostoituminen Pilottihankkeen aikana syntyi sekä paikallista että valtakunnallista yhteistyötä ja verkostoja, joissa Merelle päin -hanke oli mukana. Verkostoitumista tapahtui jossain määrin koko hankkeen ajan ja se alkoi jo ennen hankkeen käynnistymistä Rauman Moottorivenekerhon kommodori Pauli Aaltosen ottaessa yhteyttä kyselläkseen mahdollisuutta olla mukana hankkeessa Rauman moottorivenekerho ry. Keskeinen yhteistyökumppani oli Rauman moottorivenekerho ry. Moottorivenekerho toteutti koululla oppilaille 6.5. toiminnallisen aamupäivän veneilytiedosta ja Iloisen aamupäivän koulun rannassa ja merellä pienveneiden kyydissä. Vastavuoroisesti moottorivenekerho tiedotti oppilaita ja perheitä omasta junioritoiminnastaan. Pyynpään koululla tutustuttiin Kommodori Pauli Aaltosen ja Nuoriso- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja Jani Konsin opastuksella veneilyn perusasioihin, kuten tehtävienjakoon veneessä, navigointiin ja merikarttaan sekä solmuihin. Moottorivenekerhon suunnitteleman ja toteuttaman veneilytietoustuokion runko on raportin liitteenä.

19 Kuva 10. Veneilytaitojen harjoittelua pienveneissä moottorivenekerholaisten opastamina. Moottorivenekerholaisten suunnittelema ja toteuttama Iloinen aamupäivä vietettiin pienveneissä koulun rannassa ja merellä. Oppilaat tutustuivat aamupäivän aikana veneeseen ja veneilyyn, ja pääsivät kokeilemaan koululla harjoittelemiaan taitoja käytännössä. Lapset saivat ohjata, navigoida, osallistua lähtöön ja rantautumiseen, kirjoittaa lokikirjaa jne. Osalle lapsista kokemus oli ensimmäinen pienveneellä tehty veneretki. Mukana oli kymmenen moottorivenekerholaisten venettä, joissa kaikissa oli kaksi aikuista ja kolmesta viiteen lasta miehistönä Paikan tuntu paikan henki Merelle päin hankkeelle Maaseudun Sivistysliiton ympäristösivistyshanke synnytti valtakunnallisia eri alojen toimijoiden kontakteja ja näkyvyyttä. Päivi Granö ja Hanna Niinistö esittelivät juuri käynnistynyttä hanketta ja sen tavoitteita Korkeasaaressa järjestetyssä ympäristösivistyksen Paikan tuntu Paikan identiteetti -työ- ja tutkimusseminaarissa Korkeasaaressa. Hanke herätti kiinnostusta erityisesti kouluyhteistyön osalta. Tilaisuus käynnisti myös koko hankkeen ajan jatkuneen hedelmällisen yhteistyön Maaseudun Sivistysliiton kanssa ja poiki uusia kontakteja. Myöhemmin syksyllä tavattiin Kulttuurikasvatusseuran Hanna Lämsän kanssa, joka esitteli heidän Linkki-hankkeensa ja pohdittiin yhteistyön mahdollisuuksia. Hankkeen edetessä järjestettiin myös toinen tapaaminen. Hanna Niinistö osallistui Maaseudun Sivistysliiton Paikan tuntu -tiedotustilaisuuksiin. Osin edellisten tapaamisten ja Raumalla tehdyn ympäristökasvatuksellisen toiminnan (mm. Merelle päin -hanke) seurauksena Rauman Merimuseolla järjestettiin Maaseudun Sivistysliiton Ympäristösivistysverkostoitumistapaaminen. Keskeistä tilaisuudessa oli verkostoituminen, kontaktien solmiminen ja ihmisten tutuksi tuleminen. Siihen osallistuivat Merelle päin -hankkeesta opettajankoulutuslaitokselta Päivi Granö, Hanna Niinistö, Juli Aerila, Anne Keskitalo, Maija Esko ja Marja-Leena Rönkkö sekä Pyynpään koulun opettajat Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen-Nummela. Pyynpään opettajat kertoivat tilaisuudessa koululla tapahtuvasta Merelle päin -hankkeeseen liittyvästä toiminnasta erityisesti lasten näkökulmasta. Tilaisuus poiki konkreettisia toimenpiteitä. Tilaisuudesta käynnistyi rantareitti eli MSL:n hankkeen eteneminen rantaviivaa Helsingistä kohti pohjoista. Rauma valikoitui ensimmäiseksi

20 jalkautumiskohteeksi ja heti tilaisuuden jälkeen keväällä 2014 käynnistyi yhteistyö Raumarstaiteilijoiden, Normaalikoulun oppilaiden ja taiteilija Päivi Raivion sekä Paikan tuntu - Paikan henki - hankkeen kesken. Syksyllä Pyynpäässä alkoi Raumars-taiteilija Bethany Mitchellin All At Baltic Sea - taideprojekti Museot Paikallisten museoiden kanssa tehtiin yhteistyötä. Kuvataiteen sivuaineopiskelijat työstivät Laila Pullisen näyttelyyn pedagogiset materiaalit. Lisäksi he suunnittelivat ja toteuttivat koululaisopastukset. Myös pilottikoululaiset osallistuivat kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden suunnittelemiin opastuksiin ja työstivät vierailun jälkeen näyttelykokemusta opiskelijoiden kanssa koululla mediatyöpajoissa. Kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden taidekasvatuksellinen Rantaudutaan-näyttely toteutettiin Rauman taidemuseon kanssa. Pyynpään pilottiluokilla testattiin näyttelyn taidekasvatuksellisia menetelmiä ja testauspajoissa syntyneitä oppilaiden tuotoksia oli osana näyttelyä. Rantaudutaan-näyttely oli merellinen, toiminnallinen ja moniaistinen taidenäyttely Rauman taidemuseon sisäpihalla ja sen piharakennuksissa. Näyttelyn järjestävät yhdessä Rauman taidemuseo ja Turun yliopiston Rauman yksikössä opettajaksi opiskelevat kuvataiteen sivuaineopiskelijat. Näyttely oli esillä ja se oli suunnattu erityisesti luokkaretkeläisille ja lapsiryhmille. Rantaudutaan-näyttelyn teokset on jaettu viiteen eri teemaan, jotka ovat Veden olemus, Ihminen ja vesi, Maisema, Sadut ja tarinat sekä Eläimet ja kasvit. Näyttelyssä tutkitaan taidetta katselun lisäksi itse tekemällä sekä valojen, äänien ja sanojen avulla. Oppilaat tutustuivat näyttelyyn opiskelijoiden suunnittelemilla ja opastamilla toiminnallisilla näyttelykierroksilla. Merimuseo oli mukana toteuttamassa Bethany Mitchellin projektia All At Baltic Sea -projekti Pyynpään koulun pilottiluokat työskentelivät syyslukukaudella Raumarsin englantilaisen yhteisötaiteilija Bethany Mitchellin kanssa All At Baltic Sea (Matkalla Itämerellä) -projektissa. Bethany Mitchell työskenteli yhteistyössä Rauman merimuseon, lontoolaisen Tidemill Academy -koulun ja Pyynpään kuudesluokkalaisten kanssa Matkalla Itämerellä -projektissa taidelähtöisin menetelmin. Taidekasvatuksellinen työskentely kiinnittyi merelliseen teemaan ja oli mielekäs jatko Merelle päin - työskentelyyn. Projektin käynnistyminen juuri Pyynpäässä sai alkunsa Maaseudun sivistysliiton Raumalla järjestämästä Paikan tuntu -verkostoitumistapaamisesta , jossa Marianna Kauppinen ja Jaana Huovinen-Nummela olivat kertomassa Merelle päin -työskentelystä luokissaan. Opettajankoulutuslaitoksen, Raumarsin Bethany Mitchellin yhteistyöhön haettiin rahoitusta Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Ele-keskus). Rahoitusta ei myönnetty Koulujemme lähivedet -projekti Raumalla käynnistyi Koulujemme lähivedet -projekti. Hanna Niinistö esitteli Merelle päin -hankkeen alustavia tuloksia projektin käynnistystilaisuudessa Rauman koulujen yhteyshenkilöille, koulutoimen henkilöstölle ja yritysmaailman edustajille. Koulujemme lähivedet -projektissa Rauman koulut valitsevat oman lähiveden, jota tutkitaan eri oppiaineissa. Opetussuunnitelmassa vesi on tutkimuksen kohteena alakoulun viidennellä luokalla ja yläkoulun seitsemännellä, joten hanke on suunnattu erityisesti näille luokille, mutta koulut saavat toteuttaa sen haluamallaan tavalla ja kaikki luokka-asteet on toivotettu tervetulleeksi. Mukana on niin esiopetusryhmiä, alakouluja kuin yläkouluja. Hankkeen pedagogiseen työryhmään kutsuttiin Hanna Niinistö ja Päivi Granö. Työryhmässä on edustajia Rauman kasvatus- ja opetustoimesta, ala- ja yläkouluista sekä esiopetuksesta ja yritysmaailmasta. Työryhmä kokoontui syksyn 2014 aikana: 24.9., 9.10., ja Työryhmä laati ohjeet vesitutkimuksiin luonnontieteen näkökulmasta. Merelle päin -materiaaliaineistosta Hanna Niinistö tuotti materiaalia kuvataiteen lähivesi-työskentelyyn. Muiden aineiden näkökulma jää toteutettavaksi

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Mitä sitten? kehittämishanke

Mitä sitten? kehittämishanke Mitä sitten? kehittämishanke Luonnontieteellinen integraatio ja ekososiaalinen sivistys Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos Vastuullinen johtaja: Sanna Mäki Projektityöntekijät: Marianna Kuusela

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus

Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukikoulutus Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta tietoa ja hyviä työkaluja OPStuki 2016 -koulutuksesta! OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Eheyttävä luonnontieteiden opetus Eheyttävä luonnontieteiden opetus Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Anu Hartikainen-Ahia, Ilpo Jäppinen, Tuula Keinonen, Sirpa Kärkkäinen ja Kari Sormunen 1.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio

HYVINVOINTI. Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio HYVINVOINTI Merja Kuosmanen ja Heli Lepistö Savonlinna/ Kuopio 3.-4.2.2015 OPS2016 Oppilaan muuttuva rooli - yhdessä tekeminen, osallistuminen - tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma - ympäristö,

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi

Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Äidinkielen ja kirjallisuuden syventävä kurssi Kurssilla monipuolistetaan ja syvennetään äidinkielen oppimista. Oppilaat pääsevät valitsemaan itseään kiinnostavia aiheita, esimerkiksi ilmaisutaitoa/draamaa,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso OPS- uudistus Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso - oph - oph: n kanssa yhteistyössä ohjausryhmä - norssien koordinaattorit - kouluttajien koulutus ( 4 moduulia) b) alueellinen taso - kouluttajat

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi

Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi Uusi e-oppimateriaali lukiodiplomin tueksi B5. Oppimateriaalit ja verkko-oppimisympäristöt Mikko Hartikainen 7.12.2011 Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2011 7.-8.12.2011 Helsinki, Helsingin Messukeskus,

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla

Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö. Info lyseon lukiolla Ainekohtainen opetussuunnitelmatyö Info lyseon lukiolla 8.9.2015 Yleistä 16 ainekohtaista kirjoitustiimiä (1-2, 3-6 ja 7-9 ope) 3 yleisen osan kirjoitustiimiä Esiopetuksen työryhmä Ohjausryhmä Mukana normaalikoulu

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus

OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus KOULUTUSKIRJE LSSAVI / 05.12.01/5.9.2013 OPStuki 2016 Paikallisen opetussuunnitelmatyön tuki -koulutuskokonaisuus Arvoisa vastaanottaja Opetussuunnitelmatyö lähestyy! Tule keskustelemaan, hakemaan uutta

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot