RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA"

Transkriptio

1 RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA Terttu Ihanainen Pirkko Kaukometsä Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijät IHANAINEN, Terttu ja KAUKOMETSÄ Pirkko Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä Julkaisun kieli 56 suomi Luottamuksellisuus Salainen saakka Työn nimi RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja PARTANEN, Hilkka Toimeksiantaja Anna-Liisa Lehtinen, Viinitila Vanha-Penttilä Tiivistelmä Työn tavoitteena oli saada kokemusta moniammatillisesta yhteistyöprojektista. Tarkoituksena oli perehtyä projektitoiminnan perusperiaatteisiin sekä kehittää niiden myötä projektitoiminnan osaamista. Yhteistyöprojekti on nykyisin tyypillinen toimintamuoto yritystoiminnassa. Toimeksiannon pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin kutsuvierasruokailu, joka tarjottiin Juuret-tapahtumassa Leivonmäen Haapasuolla Tapahtuma oli Maaseudun Sivistysliiton 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhla. Yhteistyöprojektissa mukana olivat Maaseudun Sivistysliiton lisäksi Leivonmäen kunta, Vapo Oy sekä Viinitila Vanha-Penttilä. Kutsuvierasruokailun toteuttaminen onnistui asiakastyytyväisyyttä ajatellen olosuhteisiin ja esille tulleisiin ongelmiin nähden melko hyvin. Onnistuminen perustui ammattitaitoiseen, yksityiskohtia huomioonottavaan taustatyöhön, mikä on onnistuneen projektitoiminnan yksi tärkeä vaihe. Työn johtopäätöksenä todetaan, että projektien onnistumisen kannalta on oleellista, että kaikki siinä mukana olevat hallitsevat oman ammattiosaamisensa ohella myös projektitoiminnan perusperiaatteet. Tämä lisää sitoutumista ja varmistaa projektin kokonaislaadun. Lisäksi projektilla on oltava yksi päävastuuta kantava projektipäällikkö, jonka on hallittava projektitoiminnan johtaminen. Toteutettaessa toimitusprojekteja on oleellista, että jo ennen varsinaisen projektin suunnittelua projektipäällikkö on tiiviissä yhteistyössä asiakastahon kanssa ja varmistaa asiakaslähtöisen tuotoksen. Projektien toteuttamiseen tarvitaan monialaosaamista ja tiivistä yhteistyötä. Työtä voidaan hyödyntää toteutettaessa vastaavanlaisia ruokapalveluprojekteja. Työstä saadaan projektitoiminnan perusasioiden lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa ulkoilmatapahtumien yhteydessä järjestettävien ruokapalvelujen toteuttamiseen poikkeavissa olosuhteissa. Avainsanat (asiasanat) Juuret-tapahtuma, tapahtuma, juhla, menu, kutsuvierasruokailu, projekti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Authors IHANAINEN, Terttu and KAUKOMETSÄ, Pirkko Type of Publication Dissertation Pages Language 56 Finnish Confidential Until Title FOOD PROJECT FOR THE EVENT JUURET Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. Hilkka Partanen Assigned by Anna-Liisa Lehtinen, Vineyard Vanha-Penttilä Abstract The aim of this dissertation was to get experience for a professional cooperation project. The purpose was to learn all about the basic principles of project management, and to develop project management know how. Nowadays cooperation projects are typical functions in business. According to the assignment, the authors planned and carried out a buffet for invited guests on a swamp called Haapasuo in Leivonmäki on 23 August The event was arranged in honour of the 50 the anniversary of a Finnish organization for the education of country people. The actors in the joint project were the said organisation, the county of Leivonmäki, Vapo Oy Ltd, and Vineyard Vanha-Penttilä. Under the circumstances the buffet was a quite successful due to professional management and thorough preparations. The authors came to the conclusions that every project has to have a project manager knowing the fundamentals of a good project. Also every single person employed by the project has to have good professional skills and also know the basics of project management. The results can be useful to anyone planning to serve food and drinks out of doors. Keywords Juuret-event, happening, celebration, menu, buffet, project Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 PROJEKTINA JUHLAT SUOLLA KUTSUVIERASRUOKAILU OSANA JUURET-TAPAHTUMAA PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET Projektin määrittely Projektin hyödyt ja haasteet Projektityypit Riskien hallinta Tiedottaminen Projektin johtaminen HANKKEEN IDEOINTI JA VISIOINTI PROJEKTIKSI LÄHTÖKOHDAT PROJEKTILLE Juhlatapahtuman juuret Toimintaympäristö Tekniset järjestelyt ja lupa-asiat Tekniset järjestelyt Viranomaissäännökset ja luvat Muut erilliset järjestelyt Kokemus ja tietolähteet Aikataulu PROJEKTIN TAVOITTEET...20

5 7 SUUNNITTELUTYÖ Menun suunnittelusta menun sanomaan Menusuunnittelun lähtökohdat Menusuunnittelun kriteerit Kustannuslaskenta Menuvaihtoehdot Menun myynti ja valinta Menun sanoma Henkilöstö- ja toimenkuvasuunnittelu Toteutuksen ajallinen ja sisällöllinen suunnittelu Riskianalyysi KUTSUVIERASRUOKAILUN TOTEUTUS Esivalmistelutyöt Tapahtumapäivän toiminta Jälkityöt PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN JA PALAUTTEET Asiakas- ja yhteistyöryhmien palaute Toimeksiantajan palaute Työntekijän palaute Itsearviointi kutsuvierasruokailusta POHDINTA...42 LÄHTEET...46 LIITTEET...47

6 3 Liite 1. Menu Liite 2. Menu Liite 3. Menu Liite 4. Menun sanoma...50 Liite 5. Palautekysely...51 Liite 6. Kuvagalleria - valokuvia tapahtumasta...52

7 4 1 PROJEKTINA JUHLAT SUOLLA Projektit koostuvat useista asioista, joiden toteuttamiseen tarvitaan monialaosaamista ja yhteistyötä. Projektityöskentely on nykyisin hyvin tyypillinen ja yleistyvä toimintamuoto yrityksissä. Projektiosaaminen on nyt ja tulevaisuudessa yksi laaja-alaisen ammatillisen osaamisen edellytyksistä. Nykyisin myös juhlia ja tapahtumia järjestetään yhteistyöprojekteina, joissa hyödynnetään yhä enemmän alihankkijoita. Juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa korostuvat elämyshakuisuus, teeman ympärille sijoittuminen ja tavallisuudesta poikkeava tapahtumapaikka. Tilaisuudesta halutaan ideoida yksilöllinen, omaleimainen ja yhtenäinen kokonaisuus, johon sisältyvät kutsut, tarjoilut, somisteet, esitykset ja muu visuaalisuus kuten, ääni, valo ja väri. Juhlilla ja tapahtumilla on jokin tietty idea tai ajatus, niin sanottu punainen lanka. Opinnäytetyömme perustuu kutsuvierasruokailun toteuttamiseen toimeksiantona Maaseudun Sivistysliiton 50-vuotisjuhlatapahtumaan. Tapahtuman järjestämisessä olivat mukana myös Vapo Oy ja Leivonmäen kunta. Päävastuu tapahtuman ruoka- ja ravintolapalveluista oli Viinitila Vanha-Penttilän yrittäjällä, jonka alihankkijoina vastasimme kutsuvierasruokailusta. Kutsuvierasruokailun suunnittelussa ja toteuttamisessa saimme soveltaa oman ammatillisen osaamisen tärkeitä osa-alueita kuten luovuutta, organisointikykyä, kokonaisuuksien hallintaa ja yhteistoiminnallisuutta. Opinnäytetyömme yhtenä tavoitteenamme on projektiosaamisen kehittäminen kokemuksellisen oppimisen kautta. Toimiminen yhteistyöprojektissa antoi meille tilaisuuden saada käytännön kokemusta projektitoiminnan eri osa-alueilta. Lisäksi tavoitteenamme oli se, että oma toimintamme on luonteva osa yhteistyöprojektia. Näitä kokemusta tukevia ja jäsentäviä asioita tuomme esille tämän opinnäytetyömme tietoperustassa.

8 5 2 KUTSUVIERASRUOKAILU OSANA JUURET- TAPAHTUMAA Suunnittelimme ja toteutimme toimeksiantona kutsuvierasruokailun Leivonmäen Haapasuolla olleeseen Juuret-tapahtumaan. Toimeksianto välittyi meille Viinitila Vanha-Penttilän yrittäjältä maaliskuussa Kyseisen yrittäjän hankkeena oli vastata Juuret-tapahtuman ruoka- ja ravintolapalvelukokonaisuudesta. Juuret-tapahtuma oli Maaseudun sivistysliiton 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhla, jonka toteutuksessa olivat mukana myös Vapo Oy ja Leivonmäen kunta. Tapahtuman taustalla oli juhlavuoden teema Juuret huomiseen. Juuret-tapahtumaprojekti oli alustavasti käynnistynyt vuonna 2001 ulkoilmataideteoksessa tarvittavan ruokohelpin koeviljelyllä. Varsinaisen tapahtuman suunnittelu ja organisointi oli aloitettu vuoden 2002 alussa. Suunnittelutyöryhmän muodostivat asiakkainamme olevat Maaseudun Sivistysliitton, Vapo Oy:n sekä Leivonmäen kunnan edustajat. Suunnittelutyöryhmän kokouksiin oli osallistunut myös toimeksiantajamme. Päätilaajana toimi juhlan järjestäjä Maaseudun Sivistysliitto. Muut järjestäjätahot toimivat mukana suunnittelutyössä vastaten teknisistä, taiteellisista tai turvallisuustekijöistä sekä osasta juhlan kustannuksista. Tapahtuman suunnittelu- ja toteutustyössä olivat mukana myös maisemaarkkitehdit, sekä valo-, ääni- ja sähkötekniikkayrityksen, kunnan teknisen palvelukeskuksen, pelastuslaitoksen ja taide-elämän edustajia. 3 PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET Yritysten ja organisaatioiden toiminta on muuttunut yhä enemmän projektimaiseen työn toteuttamiseen. Rissasen (2002) mukaan nyky-yhteiskunta edellyttää nopeutta, joustavuutta, tehokkuutta, organisaation mataluutta ja yhteistoimintakykyä sekä niiden hyödyntämistä verkostoitumisen kautta. Hänen mielestään projektimainen toimintatapa sopii tähän ympäristöön mainiosti, koska se on ainakin periaatteessa tehokas, tavoitteellinen ja määräaikainen. (Rissanen 2002, 14.) Projektimaiselle toiminnalle ovat tyypillisiä kannattavuus, sisällöllinen, laadullinen ja ajallinen tavoitteellisuus sekä kertaluontoiset ja vaihtelevat toimenkuvat.

9 6 Seuraavissa kohdissa käsittelemme projektitoimintaan liittyviä perusasioita, joita tuomme esille oman projektimme raportoinnissa. 3.1 Projektin määrittely Savolaisen sananparren mukaan projekti on semmonen, jossa älyttömät yrittää saaha haluttomia tekemään mahottomia (Hakala 1998, 24). Pelinin (2002) mukaan projekti on työ, joka tehdään määritellyn kertaluontoisen tuloksen aikaansaamiseksi. Näin erotetaan toisistaan itse projekti ja sen tulos. Projekti edellyttää myös selkeää organisaatiota, suunnitelmallisuutta ja määrämuotoista seurantaa. Projektin tulokseen liittyy yleensä tuloksen teknisiä ja laadullisia rajauksia sekä aikatauluja ja resursseja (raha, henkilöt, koneet) koskevia rajauksia. Näiden ulottuvuuksien yhtäaikainen hallinta on vaikeaa. (Pelin 2002, ) Projekti etenee systemaattisesti alusta loppuun. Rissanen (2002) esittää projektin etenevän seuraavien vaiheiden mukaisesti: Ideointi Visiointi Taustaselvitykset Tavoitteiden määrittely Perustaminen Suunnittelu Toteutus Tulosten siirto Päättäminen

10 7 Rissasen mukaan (2002) projekti on menestyksellistä toteuttaa, mikäli työskentely toteutuu systemaattisesti, projektityön muotoa ja menetelmää kurinalaisesti noudattaen. Hänen näkemyksensä on, että projekti käynnistyy hankkeen pohjalta. Hankkeena voi olla jokin ratkaistava ongelma, kehittämiskohde tai muu tarpeelliseksi havaittu toiminnan käynnistäminen. Hanke kehittyy projektiksi siirryttäessä ideoinnista visiointiin, joiden lisäksi pitää selvittää toimintaa mahdollistavat ja rajoittavat taustatiedot. Taustatiedoilla luodaan perustaa projektin luomiselle. (Rissanen 2002, ) Hanketta tulee kehittää tavoitteiden asettamiseen saakka. Tavoitteiden asettaminen onkin Rissasen (2002) mielestä tärkein vaihe, koska silloin luodaan näkemys laadullisesta ja määrällisestä suunnasta. Vasta hyväksyttyjen ja realististen tavoitteiden pohjalta on projekti mahdollista perustaa, suunnitella ja toteuttaa. Onnistuneen projektin edellytys on perusteellinen ideoihin ja taustaselvityksiin perustuva toiminnan suunnittelu. Tärkeää on myös tulosten siirto eli esimerkiksi palvelun luovutus tilaajalle. Projektin päätösvaiheessa käsitellään palautteet ja arvioidaan suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumista. Projektin hallitulla päättämisellä nostetaan esille asioita, joilla on käyttöä lisäarvon lähteenä uusissa, vastaavissa projekteissa. (Rissanen 2002, ) 3.2 Projektin hyödyt ja haasteet Projektimaisessa toimintatavassa on omat hyötynsä ja haasteensa. Yhtenä projektitoiminnan hyötynä tässä kaoottisessa yhteiskunnassa toimittaessa on se, että projekti jäsentää toimintaa. Toiminta on systemaattista, koska etukäteen laaditaan toimintasuunnitelma alusta loppuun ja asetetaan selkeät, yhteiset tavoitteet. Projektitoiminnassa, jossa on mukana eri ammattialojen asiantuntijoita, voidaan hyödyntää monialaosaamista. Rissanen (2002) toteaa, että projektimuotoinen toiminta mahdollistaa myös tehokkaan taloudellisen ja sisällöllisen seurannan, mikä monissa työyhteisöissä ilman projektimuotoa olisi jopa täysin mahdotonta. Projektitoiminnassa keskitetään voimavarat eli kukin mukana oleva toteuttaa oman osansa. Hyvin delegoitu toiminta säästää resursseja ja aikaa sekä lisää tehokkuutta, koska eri toimintoja toteutetaan yhtäaikaisesti. Rissasen (2002) mielestä toimivalla delegoinnilla lisätään myös motivaatiota. Hän toteaa myös, että hyvin toteutetussa ja johdetussa projektissa tiiviin yhteistoiminnan, mm. tiimityön kautta on löydettävissä mittavia uusia voimavaroja.

11 8 Tämä lisäenergia mahdollistaa arkirutiineja parempia tuloksia, koska projektitoiminnassa hoidetaan usein arkirutiineja vaativampia tehtäviä. Hän painottaa kuitenkin, että näiden hyötyjen toteutuminen edellyttää projektissa mukana olevilta sitoutumista sekä systemaattista ja kurinalaista toimintaa projektisuunnitelman mukaisesti. (Rissanen 2002, ) Projektimuotoinen toimintatapa on tuottava tapa tehdä työtä. Rissasen (2002) mielestä se on vastuullisille toteuttajille, käytetyille asiantuntijoille sekä myös koko verkostolle palkitseva, kannustava ja oiva oppimisympäristö. Vaikka moni saattaa suhtautua projekteihin pessimistisesti, näkee Rissanen (2002) ne sallittuina piristeinä etenkin organisaatioille, joissa työntekijöiden väsymys, työuupumus ja huono johtaminen ovat laskeneet jaksamista ja estävät tuloshakuista kehittymistä. (Rissanen 2002, ) Tämän päivän yhteiskunnassa yritystoimintaan tuovat omat haasteensa kova kilpailu ja asiakaslähtöinen toiminta. Siksi yhteisten tavoitteiden asettaminen on yksi oleellinen projektisuunnitelman osa. Vasta hyvin määritellyn tavoitteen pohjalta projekti on mahdollista perustaa, suunnitella ja toteuttaa mielekkäästi (Rissanen 2002, ) Haastetta onkin siinä, että jokaisella projektiin osallistuvalla on yhtenäinen näkemys tavoitteista ja vaatimustasosta. Myös projektin ajoitus saattaa muodostua haasteelliseksi etenkin, jos se käynnistetään liian nopeasti tai toimintaan jää liian vähän aikaa. Haasteina ovat myös oikeiden, yhteistyökykyisten henkilöiden löytäminen, budjetti ja yhteinen aikataulutus sekä niissä pysyminen. Kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa, niin myös projekteissa on mukana omat riskinsä, joita pitää ennakoida. Haasteena ovat kuitenkin ennalta arvaamattomat, yllätykselliset riskit. (Rissanen 2002, ) 3.3 Projektityypit Pelinin (2002) mukaan projekteja voi olla yrityksen hallinnossa, tuotannossa, kehitystoiminnassa ja markkinoinnissa jne. Projekteja toteutetaan myös liike-elämän ulkopuolella. Näitä ovat mm. suurten kesätapahtumien toteuttaminen, juhlatilaisuuksien järjestäminen ja urheilukilpailut. (Pelin 2002, 38.)

12 9 Pelin (2002) on luokitellut eri projektityyppejä niiden luonteen mukaan. Tuotekehitysprojektin lopputulos on tuote, jonka valmistaminen ja myynti alkavat projektin päätyttyä. Tässä projektissa on ominaista se, että tavoite on vaikea määritellä ja se muuttuu projektin aikana. Projektien ohjattavuutta tukevat vaiheistettu kehitystyö ja vaiheittainen välikatselmus, joiden pohjalta tehdään uusia johtopäätöksiä. Tuotekehitysprojekteja ideoidaan markkinoiden tarpeiden pohjalta. Tutkimusprojekteja toteutetaan usein ennen tuotekehitysprojekteja, joita varten pyritään löytämään ratkaisuja ja edellytyksiä taloudelliselle tuotteelle tai toiminnalle. Tälle projektityypille on ominaista työskentely uusien ja odottamattomien asioiden ja tilanteiden kanssa. Projektin hyöty saattaa tähdätä jopa kymmenien vuosien päähän ja lähtökohtina ovat aina yritystoiminnan strategiset painopisteet. Toiminnan kehittämisprojektin tavoitteena on johtamisen ja toiminnan tehostuminen yrityksen tai yhteisön sisällä. Erilaisia kehittämisprojekteja ovat mm. organisaation tai ohjelmiston uudistaminen, koulutuksen valmistelu ja toteutus. (Pelin 2002, ) Toimitusprojekti toteutetaan toimeksiannosta tietylle asiakastaholle. Toimitusprojekti etenee sopimuksen synnystä luovutukseen kannattavasti ja aikataulusidonnaisesti. Investointiprojektille ovat ominaisia selväpiirteisyys ja tarkat arviot. Kahteen edellä mainittuun projektiin liittyy usein osaprojekteja ja aliurakoitsijoita. Toimitusprojekti toimii usein tilaajatahon investointiprojektina, jossa materiaali- ja laitetoimitusten osuus voi olla huomattava. (Emt. 40.) Kaikki projektityypit edellyttävät perusteellista suunnittelua ja selkeiden tavoitteiden asettamista ennen toteuttamista. (Pelin 2002, ) 3.4 Riskien hallinta Riskit ovat negatiivisia poikkeamia projektin tavoitteista (Pelin 2002, 217). Riskit muuttuvat projektin edetessä. Rissasen (2002) mukaan alkuvaiheelle tyypilliset laadulliset riskit ovat mahdolliset toteutua, mikäli ideointi, tavoitteiden asettaminen ja henkilöstövalinnat ovat epäonnistuneet. Loppupuolella riskeinä saattavat olla taloudellisuus- sekä turvallisuusriskit. Hän toteaa, että nykyisin avainhenkilöihin liittyy erikoishuomiota vaativia riskejä, kuten esim. sairastuminen ja työuupumus. Suurimmat riskit ovat varsinaiseen toteutukseen, päätöksiin ja taktiikkaan liittyviä. (Rissanen 2002, 18.)

13 10 Pelin (2002) painottaa, että riskien hallintaan tulisi panostaa, mikäli projektit halutaan toteuttaa laadukkaasti ja tuloksekkaasti myös kustannusten osalta. Hänen mielestään uskotaan liikaa siihen, että kaikki sujuu hyvin eikä käytetä riittävästi aikaa ennakoitavissa olevien uhkien ja riskien tunnistamiseen ja torjuntaan. (Pelin 2002, 11.) Pelinin (2002) mukaan riskien hallinnassa on kysymys ajattelutavasta. Tulevia riskejä ennakoidaan parhaiten analysoimalla asioita, jotka ovat epäonnistuneet aiemmissa projekteissa. Hänen mielestä tähän ajattelutyöhön kannattaa panostaa, jottei projektin toteutuksen aikana jouduta käyttämään aikaa ongelmien eli toteutuneiden riskien ratkaisuun. Riskejä analysoitaessa ja tunnistettaessa on koko projektisuunnitelma käytävä jäsennellysti lävitse. Mahdolliset ongelmat ja niiden torjumiseksi tehtävät vaihtoehtoiset toimenpiteet kirjataan ylös. (Pelin 2002, 217.) Kaikkia ongelmia ei voida ennakoida, mutta miettimällä valmiiksi varasuunnitelmia ja ennakkotoimia riskien poistamiseksi säästetään usein aikaa ja rahaa. 3.5 Tiedottaminen Tiedottaminen on yksi projektitoiminnan tärkeä, mutta aikaa vievä osa. Tiedottamisen ja muun viestinnän on oltava hyvin suunniteltua ja systemaattista. Projektityypeittäin tulee laatia projektia tukeva ulkoisen ja sisäisen viestinnän suunnitelma. Rissasen (2002) mukaan projektin sisäinen perustoimintojen viestintä pitää projektin koossa ja tavoitteiden suuntaisena. Hän nostaa sisäisen viestinnän tärkeimmiksi osiksi epävirallisen höpöttämisen sekä viralliset kokouspöytäkirjat, muistiot, tiedotteet kuin myös tiedolliseen sisältöön liittyvät dokumentit kaikille jaettaviksi. (Rissanen 2002, 138.) Projekteissa tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti projektipäällikkö. Pelin (2002) toteaa, että viestintä painottuu projektin elinkaaren aikana eri asioihin. Projektin alussa tiedotetaan projektisuunnitelman tavoitteista, vastuualueista ja käytännön asioista. Projektin toteutuksen aikana tiedotetaan projektitilanteesta, mahdollisista muutoksista, tärkeistä tapahtumista ja saavutuksista. Projektin lopussa tiedotetaan projektin tuloksesta ja jälkihoitoon liittyvistä seikoista. Projektista tulee laatia myös loppuraportti, josta käy ilmi projektin onnistuminen tavoitteiden mukaisesti eri osa-alueilla. (Pelin 2002, 279.)

14 Projektin johtaminen Projektilla tulee olla erikseen nimetty suunnittelua ja seurantaa tekevä linjaa johtava johtoryhmä, joka laatii tavoitteellisen projektisuunnitelman. Projektille tulee nimetä pienimuotoinen yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut projektitiimi, joka vastaa projektisuunnitelman toteutuksesta tavoitteiden ja resurssien puitteissa. Projekteja johtamaan tarvitaan projektipäällikkö, joka ohjaa ja koordinoi sekä kantaa kokonaisvastuun projektin onnistumisesta. (Pelin 2002, 263.) Projektin johtamisessa on oleellista se, että johtavassa roolissa oleva henkilö omaa projektin ja sen teknisen sisällön hallitsemisen lisäksi myös inhimilliset henkilöjohtamisen taidot. Projektia johtavalta henkilöltä edellytetään kokonaisuuden hallintaa, aktiivista otetta, vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja kykyä ottaa vastuuta sekä tehdä päätöksiä. Pelin (2002) toteaa, että projektin alussa projektipäällikön on syytä selvittää omat valtuudet ja vastuunsa. Näin varmistetaan hyvät toimintaedellytykset ja lisätään projektiryhmän tehokkuutta.(pelin 2002, 262.) Projektiryhmän työn etenemisen kannalta onkin merkittävää se, että projektipäälliköllä on valtaa tehdä toimintaan liittyviä päätöksiä mahdollisimman pitkälle ilman johtoryhmän hyväksyntää. 4 HANKKEEN IDEOINTI JA VISIOINTI PROJEKTIKSI Seuraavissa kohdissa tarkastelemme hankkeemme toteutusta suhteessa Rissasen (2002) esittämiin projektin eri vaiheisiin. Ideointi on tärkeä osa projektin toimintakokonaisuutta ja luonnetta pohjustava esityö. Ilman osapuolten yhteisesti hyväksymää ideointia ei Rissasen (2002) mielestä projektia ole mielekästä eikä hyödyllistä toteuttaa. Ellei ideointi suju, ei todennäköisesti suju itse projektikaan. Ideointia tulee toteuttaa innovatiivisesti ja rohkeasti perinteisiä ajattelutapoja rikkoen. Hyvän ideoinnin tuloksena on suuri määrä ideoita, joiden pohjalta voidaan suorittaa valintaa ja poissuljentaa. Ideointivaiheessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asiakkaan, rahoittajan, toimeksiantajan ja muun sidosryhmän näkökulmat ja painopisteet.(rissanen 2002, 25.)

15 12 Onnistuneen projektin edellytyksenä on myös se, että hyvien ja runsaiden ideoiden pohjalta luodaan yhteistä mielikuvaa eli visioita halutusta tuloksesta. Visiointi on eräänlaista projektin esisuunnittelua, jonka taustaksi ja lähtökohdaksi tulee hankkia projektin toimintaympäristöön liittyvää, monipuolista tietoa. Tätä hankittua tietoa voidaan hyödyntää varsinaisen projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hyvän projektin aikaansaamiseksi on Rissasen (2002) mielestä visiointiin panostettava määrällisesti sekä laadullisesti. Hyvä, ajattelutyössä mukanaolevien mieleen hahmottunut visio suuntaa toimintaa, motivoi ja sitouttaa. Vasta hyvin suoritetun ideoinnin ja visioinnin kautta voidaan käynnistää laadukas tavoitteellinen projekti. (Rissanen 2002, ) Juuret tapahtuman ideointi ja suunnittelu oli aloitettu Maaseudun Sivistysliiton toimesta jo vuonna Oman projektimme ideointi käynnistyi tavattuamme ensimmäinen kerran toimeksiantajamme maaliskuussa Ideointi perustui luvussa kaksi esitettyihin lähtötietoihin. Maaliskuun palaverissa hahmotimme toimeksiantajan kanssa tapahtuman sekä ruokapalvelukokonaisuuden tyyliä, toteuttamistapoja ja sisältöjä. Samalla hahmotimme mitä olemme tavoittelemassa eli visioimme mielikuvaa siitä, mihin meidän tulee pyrkiä suunnitelmissa ja niiden toteutuksessa. Runsaan ideamäärän käsittelyn jälkeen päätimme toteuttaa selkeän, laadukkaan ja elämyksellisen palvelun, minkä lähtökohtina ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys sekä kannattava liiketoiminta. Selvitettyämme vastuualueiden jaon, keskityimme omalla vastuullamme olevan varsinaisen toimeksiannon, kutsuvierasruokailun toteuttamisen ideointiin ja visiointiin. Kutsuvierasruokapalvelun suunnittelun ideapohjaksi pyrimme ottamaan huomion mahdollisimman paljon taustatekijöitä, jotka linkittyvät tilaajatahoihin ja heidän toimintaansa tai yhteisiin hankkeisiin. Erityisesti halusimme korostaa Maaseudun Sivistysliiton toimintaa, koska kyseessä oli heidän juhlansa. Ideoinnin punaiseksi langaksi muodostui luonto, koska tilaaja- sekä järjestäjätahojen toimintaympäristöinä ovat maaseutu sekä metsä- ja turvetalous ja kutsuvierasruokapalvelu toteutettiin suoympäristössä. Halusimme käyttää ruokien valmistuksessa maaseudulla yleisemmin tuotettavia raaka-aineita, metsänantimia sekä suopohjalla menestyksekkäästi viljeltyjä tuotteita. Menun suunnittelun ideoinnissa otimme huomioon myös sesonkituotteet sekä lähialueella tuotettavat tuotteet.

16 13 Halusimme myös, että menukokonaisuudessa on mukana elementtejä, joilla on jokin yhteys tilaajatahojen toimintaan ja etenkin 50-vuotista toimintaansa juhlivaan Maaseudun Sivistysliittoon. Näitä yhteyksiä luovia elementtejä oli tarkoitus tuoda esille ruokien raaka-aineissa, tarjoilussa sekä somisteissa. Vahva näkemyksemme oli, ettei ruoka ole pelkkää vatsan täytettä, vaan sillä voi olla myös jokin oma viestivä sanomansa. Suunnittelutyössä jouduimme ottamaan huomioon poikkeavat olosuhteet. Alue oli avonainen turvesuo, missä ei ollut valmiita rakennuksia eikä sähkön- tai vedenjakelua. Erikoisolosuhteissa toimiminen asetti meille hyvin paljon rajoitteita, mutta toisaalta suo ja sitä ympäröivä luonto antoivat myös vaikutteita ja mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin. Kaikki edellä mainitut tekijät antoivat suunnittelutyölle mahdollisuuksia ja ideoita. Niistä osa oli myös ideointia rajoittavia ja hankaloittavia tekijöitä. Näitä olivat mm. epätarkka budjetti, epävarmuus juhlaan saapuvien henkilöiden määrästä ja eityypillinen toimintaympäristö. Ennen projektimme tavoitteiden asettamista ja varsinaisen yksityiskohtiin perustuvan kokonaisuuden suunnittelun aloittamista, oli meidän selvitettävä erilaisia projektiin liittyviä taustatekijöitä. Seuraavaksi selvitämme tarkemmin lähtökohtia, jotka pohjustivat suunnitelmiamme ja päätöksiämme. 5 LÄHTÖKOHDAT PROJEKTILLE Ruokapalvelun suunnittelun lähtökohtana on aina asiakaslähtöisyys. Suunnittelutyössä tulee muistaa yhteistyö asiakkaan kanssa. Projektimme alussa tarkoituksemme oli tavata asiakkaanamme ollut päätilaaja. Halusimme saada yksityiskohtaisia tietoja asiakkaan odotuksista, toiveista ja ruokatarjoilun budjetista. Lisäksi halusimme luoda yhteistä mielikuvaa tapahtumasta, sen luonteesta ja tavoitteista. Päätilaajan toivomuksena oli, että ruokapalveluiden osalta yhteydenpito tapahtuisi yhden henkilön kautta. Yhteydenpidosta otti vastuun toimeksiantajamme, joka oli päätilaajaan yhteydessä myös muista järjestelyistä.

17 14 Toimeksiantajaltamme saimme tietoomme karkeat arviot asiakasmäärästä ja budjetoidusta annoshinnasta. Asiakasmäärän arvioitiin olevan noin henkilöä, joista kutsuvieraita olisi noin Saimme myös tiedot tapahtuma-ajasta ja -paikasta, tapahtuman luonteesta sekä ruokien valmistus- ja tarjoilupaikasta. Lisätietoja saimme lukemalla jo aiemmin järjestettyjen kokousten pöytäkirjoja. Tietojen pohjalta hahmotimme kokonaiskuvaa varsinaisesta tapahtumasta sekä saimme tietoja tapahtuman suunnitteluryhmän suunnitelmista ja päätöksistä. Tutustuaksemme tarkemmin asiakkainamme oleviin tilaajatahoihin, vierailimme mm. internetissä heidän kotisivuillaan. Tarkoituksenamme oli saada tarkempaa tietoa tilaajien toimintaympäristöstä sekä muodostaa sitä kautta näkemystä mm. heidän ajatusmaailmasta. 5.1 Juhlatapahtuman juuret Juuret-tapahtuman taustalla oli Maaseudun Sivistysliiton 50-vuotisjuhlavuoden teema Juuret huomiseen. Teema oli valtakunnallinen ja hyvin kulttuuripainotteinen. Maaseudun sivistysliitto on tuottanut aikuisopintoryhmille visakoivua käsittelevää Juuret huomiseen -aineistoa. Aineistoon kuuluu mm. visakoivun siemeniä, joita kylvämällä opintoryhmät voivat yhtyä juhlavuoden teemaan kautta Suomen maaseudulla ja kaupungeissa. Taimia koulien ja puita istuttaen ihmiset voivat luoda juuria huomiseen. (Maaseudun Sivistysliitto 2002.) Juuret-tapahtuman teemaan linkittyy myös Suosta voimaa -hanke, jonka tarkoituksena on soiden uusien mahdollisuuksien, erityisesti matkailun ja sen oheistuotteiden kartoittaminen ja kehittäminen. Hankkeessa ovat mukana Vapo Oy ja Leivonmäen kunta. Hankkeella selvitetään soiden tulevaisuuden hyötykäyttöä. (Nikkilä 2002.) Hankkeeseen kuuluvilla soilla on koeviljelty menestyksekkäästi yrttejä, kesäsipulia, pensasmustikkaa sekä mansikkaa. Nämä koeviljelyt luovat pohjaa sille ajatukselle, että turvetuotannosta vapautuvia soita hyödynnettäisiin tulevaisuudessa enemmän maanviljelyyn tai puutarhatalouteen. (Nikkilä 2002.) Juhlapaikkana ollut Haapasuo on Vapo Oy:n turvetuotannosta muuhun hyötykäyttöön vapautuva suoalue.

18 15 Tapahtuman nimi Juuret juontuu siitä, että Maaseudun Sivistysliitto ja sen merkitys ovat juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin merkittävästi 50 vuoden aikana. Maaseudun Sivistysliiton aluesihteerin Hannu Salon (2002) mukaan vahvoja juuria tarvitaan myös tulevaisuutta varten. Ilman juurtumista tulevaisuutta ei voida rakentaa. Hän toteaakin, ettei pääjuhlan paikaksi olisi voinut löytää parempaa paikkaa kuin tuhansia vuosia vanha Haapasuo (Salo 2002, 15). Juhlapaikan valinta yhdistää järjestäjätahot Maaseudun Sivistysliiton, Vapo Oy:n ja Leivonmäen kunnan toisiinsa. 5.2 Toimintaympäristö Toimintaympäristö loi omat haasteensa ideoille ja toiminnan suunnittelulle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ruokien tarjoilupaikaksi suolle päätettiin siirtää läpiajettava lato. Ladon kokoa ja soveltuvuutta kävimme katsomassa suunnittelun alkuvaiheessa maaliskuussa Toukokuun alkupuolella tilaajatahon hyväksyttyä menuehdotelman, saimme tiedon, että kyseinen lato oli tuhopoltettu. Tämä aiheutti melko pitkään epävarmuutta siitä, että toimiiko hyväksytyn menuehdotelman toteutus myös korvaavassa, muussa rakennuksessa. Tilaajien päätöksellä suolle rakennettiin uusi, alkuperäistä vastaava lato, jossa ei ollut varsinaista keittiötilaa ja -laitteita. Ruokien valmistuspaikkana oli Selänpohjan kurssikeskus, joka sijaitsee 20 kilometrin päässä Haapasuolta. Kurssikeskuksessa toimi samanaikaisesti täysihoitoruokapalvelut kurssiasiakkaille. Keittiön kapasiteetti oli hyvin rajallinen ja vaati eri toimintojen yhteensovittamista. Raaka-ainevalinnoissa ja työn organisoinnissa huomioimme kurssikeskuksen minimaaliset kylmäsäilytystilat sekä keittiön laite- ja välinekapasiteetit. Laskettuamme tarvittavan laite- ja välinekapasiteetin, totesimme tarvitsevamme runsaasti lisäkapasiteettia. Sen hankkimiseksi hyödynsimme omia työelämäkontaktejamme.

19 Tekniset järjestelyt ja lupa-asiat Ruokapalveluiden järjestäminen yleisötapahtuman yhteydessä edellyttää erilaisten teknisten- ja luvanvaraisten asioiden huomioimista, suunnittelua ja varmistamista. Tapahtuma ja sen kesto, sisältö, laajuus ja yleisömäärä vaikuttavat siihen, mitä erillislupia on hankittava ja mitä erillissäännöksiä on noudatettava. Tapahtumapaikka ja -aika saattavat osaltaan edellyttää erillisiä järjestelyjä, hankintoja tai rakennelmia. Seuraavaksi tuomme esille kuinka Juuret-tapahtumassa toteutettiin teknisiä ja luvanvaraisia asioita Tekniset järjestelyt Luonnonolosuhteissa toteutuva tapahtuma, joka pitää sisällään ruokapalvelut, vaatii paljon erillisiä teknisiä järjestelyjä. Ruokapalveluiden toteutus ja toimintaolosuhteet määrittävät sen, missä määrin tarvitaan erillisiä rakennelmia, sähköistystä, valaistusta tai vesipisteitä. Koneiden ja laitteiden käyttötarve tulee suunnitella etukäteen ja laskea niiden sähköntarve sekä veden kulutus. Myös sähkön ja veden saatavuus ja riittävyys tulee ajoissa varmistaa. Juuret-tapahtumaa varten rakennetun ladon lisäksi suolle toimitettiin tarvittava sähkö ja vesi. Elintarvikeviranomaisen ohjeiden pohjalta jouduttiin ravintolatilan maaperä suojaamaan kostutettavalla purulla. Oma mittava järjestelynsä oli myös juhlavieraille tarkoitettujen ruokapöytien ja istumapaikkojen järjestäminen. Veden toimittamisesta vastasi toimeksiantajamme, mutta muista järjestelyistä päävastuussa oli Maaseudun Sivistysliitto. Vastuullamme oli laskea ja ilmoittaa sähköistyksestä vastaavalle yrittäjälle tarvitsemamme sähkön määrä ja suunnitelma sähköä tarvitsevien koneiden ja laitteiden sijoittumisesta ravintolatilaan. Ruokapalveluiden siirtäminen tapahtumapaikalle edellytti myös logistisia järjestelyitä. Erittäin tärkeää oli huolehtia omavalvontaan kuuluvasta ruokien lämpötilojen tarkkailusta niin valmistuksen, säilytyksen, kuljetuksen kuin tarjoilun aikana. Omavalvontaan kuuluvien lämpötilojen mittaukset ja pakastimeen säilöttävien ruokanäytteiden ottamiset delegoitiin yhden henkilön vastuulle.

20 17 Tarjottavien tuotteiden oikean tarjoilulämpötilan varmistimme käyttämällä tarjoiluastioiden alle helposti ja nopeasti vaihdettavia jäälevyjä. Ruokien kuljetuskaluston on oltava elintarvikeviranomaisen suositusten mukainen. Käytössämme oli omalla kylmäkoneella toimiva kylmäauto, joka oli vuokrattu ammattikäytöstä. Kyseisen kylmäkontin sähköntarve oli niin suuri, ettei suolle voitu järjestää sen tarvitsemaa sähkönmäärää. Tässä tapauksessa oli oleellista, että kylmäauton kylmäkoneen jäähdytysjärjestelmä toimi auton moottorin voimalla Viranomaissäännökset ja luvat Yleisötapahtuman järjestäjältä vaaditaan eri viranomaistahojen sääntöjen noudattamista ja lupien hankkimista. Tarvittavia lupia ovat mm. huviluvat tai tapahtumailmoitukset poliisille, turvallisuuteen liittyvät luvat ja ilmoitukset palo- ja pelastustoimelle sekä mahdolliset meluilmoitukset ympäristöviranomaiselle. Ulkona tapahtuvaan yleisötapahtumaan tulee ensisijaisesti hankkia maankäyttölupa. Käytettäessä äänentoistolaitteita, tarvitaan lupa alueen maaomistajalta ja poliisilta. Musiikinesityslupa on haettava Teostolta tai Gramexilta. (Jyväskylän kaupunki 2002.) Juuret-tapahtumassa tarvittavista luvista vastasi pääjärjestäjä Maaseudun Sivistysliitto. Jätehuollon järjestäminen ja jätelajittelu koskevat myös ulkotapahtumia. Alueella tulee olla kuivajäteastioiden lisäksi jäteastiat hyötyjätteille: bio-, lasi-, metalli-, paperija pahvijätteille, jos niitä arvioidaan syntyvän. Tapahtuman järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikki tapahtuma-alueella työskentelevät saavat ohjeet jätteiden lajittelusta. Jätehuollon järjestelyistä tehdään ympäristöviranomaiselle jätehuoltosuunnitelma, joka pitää sisällään myös tarvittavat käymälät. Tapahtuma-alue on luovutettava siinä kunnossa kuin se oli käyttöönotettaessa. (Emt. 2002) Juuret-tapahtuman ympäristöhuollon päävastuu oli Maaseudun Sivistysliitolla. Varsinaisesta toteutuksesta vastasi Leivonmäen kunnan tekninen palvelukeskus. Tapahtumassa, jossa on tilapäisesti tarjolla tai myytävänä elintarvikkeita (myös makeiset) noudatetaan suositusta elintarvikkeiden torilla ja muualla ulkona tapahtuvasta myynnistä ja valmistuksesta. Suosituksen mukaan yrittäjän täytyy tehdä tilapäinen myynti-ilmoitus kunnalliselle elintarvikeviranomaiselle. (Elintarvikevirasto 2002.)

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: A LA CARTE tarjoilu, 20 osp, valinnainen t.o. ARVIOINNIN KESKEISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Suurtalouden ruokatuotanto 20 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Näytön keskeinen

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt

Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 1 (7) Raitiotieallianssin riskienhallintamenettelyt Riskienhallintamenettelyt 2 (7) SISÄLTÖ 1 PERIAATTEET JA TAVOITTEET... 3 2 ORGANISOINTI JA VASTUUT... 4 3 RISKIENHALLINTAPROSESSI...

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset Lounasruokien valmistus 40 osp Ammattitaitovaatimukset vastaanottaa, varastoi ja säilyttää raaka-aineita ja muita tarvikkeita käsittelee ja käyttää eri jalostusasteella olevia elintarvikkeita valmistaa

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kotiruokapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Kotiruokapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Kotiruokapalvelut 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: toteuttaa asiakaskodeissa sovitun toimintatavan mukaan ateriapalveluja ja toimii erilaisissa kotiruokapalvelutilanteissa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Advisory Board palveluopas

Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas Advisory Board palveluopas MIKÄ ON ADVISORY BOARD? Advisory Board (AB) tarjoaa kolme kansainvälisen kaupan asiantuntijaa yritysjohdon tueksi tärkeisiin kansainvälisen kasvun

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen

2. tai 3. opintovuosi Menetelmät Ryhmätunnit, itsenäinen harjoittelu, orkesterien ja/tai kuorojen harjoitusten ja konserttien seuraaminen MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO 2010, MUSIIKIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSSUUNNITELMA TUTKINTOKOHTAINEN OSA PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT / täydennys Hyväksytty Helsingin Konservatorion johtokunnassa

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Käsityön jaksosuunnitelma

Käsityön jaksosuunnitelma Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN & TS Anna Tausta & Annukka De Meulder syksy 2015 1 Jakso yleisesti Jakso toteutetaan 5. luokkalaisten kanssa, jotka ovat keväällä lähdössä leirikouluun. Käsityöjakson

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet

Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet Omavalvontakäytäntöjen kehittämistarpeet 29.3.2012 Minna Dammert Nykytilaanalyysejä Kehityshankkeita Apua tuotteistamiseen Keittiösuunnittelua COACHingverkosto Koulutusta valmennusta Esimiestyötä Apua

Lisätiedot