RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA"

Transkriptio

1 RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA Terttu Ihanainen Pirkko Kaukometsä Toukokuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijät IHANAINEN, Terttu ja KAUKOMETSÄ Pirkko Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä Julkaisun kieli 56 suomi Luottamuksellisuus Salainen saakka Työn nimi RUOKAPROJEKTI JUURET-TAPAHTUMASSA Koulutusohjelma Palvelutuotannon ja -johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja PARTANEN, Hilkka Toimeksiantaja Anna-Liisa Lehtinen, Viinitila Vanha-Penttilä Tiivistelmä Työn tavoitteena oli saada kokemusta moniammatillisesta yhteistyöprojektista. Tarkoituksena oli perehtyä projektitoiminnan perusperiaatteisiin sekä kehittää niiden myötä projektitoiminnan osaamista. Yhteistyöprojekti on nykyisin tyypillinen toimintamuoto yritystoiminnassa. Toimeksiannon pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin kutsuvierasruokailu, joka tarjottiin Juuret-tapahtumassa Leivonmäen Haapasuolla Tapahtuma oli Maaseudun Sivistysliiton 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhla. Yhteistyöprojektissa mukana olivat Maaseudun Sivistysliiton lisäksi Leivonmäen kunta, Vapo Oy sekä Viinitila Vanha-Penttilä. Kutsuvierasruokailun toteuttaminen onnistui asiakastyytyväisyyttä ajatellen olosuhteisiin ja esille tulleisiin ongelmiin nähden melko hyvin. Onnistuminen perustui ammattitaitoiseen, yksityiskohtia huomioonottavaan taustatyöhön, mikä on onnistuneen projektitoiminnan yksi tärkeä vaihe. Työn johtopäätöksenä todetaan, että projektien onnistumisen kannalta on oleellista, että kaikki siinä mukana olevat hallitsevat oman ammattiosaamisensa ohella myös projektitoiminnan perusperiaatteet. Tämä lisää sitoutumista ja varmistaa projektin kokonaislaadun. Lisäksi projektilla on oltava yksi päävastuuta kantava projektipäällikkö, jonka on hallittava projektitoiminnan johtaminen. Toteutettaessa toimitusprojekteja on oleellista, että jo ennen varsinaisen projektin suunnittelua projektipäällikkö on tiiviissä yhteistyössä asiakastahon kanssa ja varmistaa asiakaslähtöisen tuotoksen. Projektien toteuttamiseen tarvitaan monialaosaamista ja tiivistä yhteistyötä. Työtä voidaan hyödyntää toteutettaessa vastaavanlaisia ruokapalveluprojekteja. Työstä saadaan projektitoiminnan perusasioiden lisäksi yksityiskohtaisempaa tietoa ulkoilmatapahtumien yhteydessä järjestettävien ruokapalvelujen toteuttamiseen poikkeavissa olosuhteissa. Avainsanat (asiasanat) Juuret-tapahtuma, tapahtuma, juhla, menu, kutsuvierasruokailu, projekti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Authors IHANAINEN, Terttu and KAUKOMETSÄ, Pirkko Type of Publication Dissertation Pages Language 56 Finnish Confidential Until Title FOOD PROJECT FOR THE EVENT JUURET Degree Programme Degree Programme in Service Management Tutor Ms. Hilkka Partanen Assigned by Anna-Liisa Lehtinen, Vineyard Vanha-Penttilä Abstract The aim of this dissertation was to get experience for a professional cooperation project. The purpose was to learn all about the basic principles of project management, and to develop project management know how. Nowadays cooperation projects are typical functions in business. According to the assignment, the authors planned and carried out a buffet for invited guests on a swamp called Haapasuo in Leivonmäki on 23 August The event was arranged in honour of the 50 the anniversary of a Finnish organization for the education of country people. The actors in the joint project were the said organisation, the county of Leivonmäki, Vapo Oy Ltd, and Vineyard Vanha-Penttilä. Under the circumstances the buffet was a quite successful due to professional management and thorough preparations. The authors came to the conclusions that every project has to have a project manager knowing the fundamentals of a good project. Also every single person employed by the project has to have good professional skills and also know the basics of project management. The results can be useful to anyone planning to serve food and drinks out of doors. Keywords Juuret-event, happening, celebration, menu, buffet, project Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 PROJEKTINA JUHLAT SUOLLA KUTSUVIERASRUOKAILU OSANA JUURET-TAPAHTUMAA PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET Projektin määrittely Projektin hyödyt ja haasteet Projektityypit Riskien hallinta Tiedottaminen Projektin johtaminen HANKKEEN IDEOINTI JA VISIOINTI PROJEKTIKSI LÄHTÖKOHDAT PROJEKTILLE Juhlatapahtuman juuret Toimintaympäristö Tekniset järjestelyt ja lupa-asiat Tekniset järjestelyt Viranomaissäännökset ja luvat Muut erilliset järjestelyt Kokemus ja tietolähteet Aikataulu PROJEKTIN TAVOITTEET...20

5 7 SUUNNITTELUTYÖ Menun suunnittelusta menun sanomaan Menusuunnittelun lähtökohdat Menusuunnittelun kriteerit Kustannuslaskenta Menuvaihtoehdot Menun myynti ja valinta Menun sanoma Henkilöstö- ja toimenkuvasuunnittelu Toteutuksen ajallinen ja sisällöllinen suunnittelu Riskianalyysi KUTSUVIERASRUOKAILUN TOTEUTUS Esivalmistelutyöt Tapahtumapäivän toiminta Jälkityöt PROJEKTIN PÄÄTTÄMINEN JA PALAUTTEET Asiakas- ja yhteistyöryhmien palaute Toimeksiantajan palaute Työntekijän palaute Itsearviointi kutsuvierasruokailusta POHDINTA...42 LÄHTEET...46 LIITTEET...47

6 3 Liite 1. Menu Liite 2. Menu Liite 3. Menu Liite 4. Menun sanoma...50 Liite 5. Palautekysely...51 Liite 6. Kuvagalleria - valokuvia tapahtumasta...52

7 4 1 PROJEKTINA JUHLAT SUOLLA Projektit koostuvat useista asioista, joiden toteuttamiseen tarvitaan monialaosaamista ja yhteistyötä. Projektityöskentely on nykyisin hyvin tyypillinen ja yleistyvä toimintamuoto yrityksissä. Projektiosaaminen on nyt ja tulevaisuudessa yksi laaja-alaisen ammatillisen osaamisen edellytyksistä. Nykyisin myös juhlia ja tapahtumia järjestetään yhteistyöprojekteina, joissa hyödynnetään yhä enemmän alihankkijoita. Juhlatilaisuuksissa ja tapahtumissa korostuvat elämyshakuisuus, teeman ympärille sijoittuminen ja tavallisuudesta poikkeava tapahtumapaikka. Tilaisuudesta halutaan ideoida yksilöllinen, omaleimainen ja yhtenäinen kokonaisuus, johon sisältyvät kutsut, tarjoilut, somisteet, esitykset ja muu visuaalisuus kuten, ääni, valo ja väri. Juhlilla ja tapahtumilla on jokin tietty idea tai ajatus, niin sanottu punainen lanka. Opinnäytetyömme perustuu kutsuvierasruokailun toteuttamiseen toimeksiantona Maaseudun Sivistysliiton 50-vuotisjuhlatapahtumaan. Tapahtuman järjestämisessä olivat mukana myös Vapo Oy ja Leivonmäen kunta. Päävastuu tapahtuman ruoka- ja ravintolapalveluista oli Viinitila Vanha-Penttilän yrittäjällä, jonka alihankkijoina vastasimme kutsuvierasruokailusta. Kutsuvierasruokailun suunnittelussa ja toteuttamisessa saimme soveltaa oman ammatillisen osaamisen tärkeitä osa-alueita kuten luovuutta, organisointikykyä, kokonaisuuksien hallintaa ja yhteistoiminnallisuutta. Opinnäytetyömme yhtenä tavoitteenamme on projektiosaamisen kehittäminen kokemuksellisen oppimisen kautta. Toimiminen yhteistyöprojektissa antoi meille tilaisuuden saada käytännön kokemusta projektitoiminnan eri osa-alueilta. Lisäksi tavoitteenamme oli se, että oma toimintamme on luonteva osa yhteistyöprojektia. Näitä kokemusta tukevia ja jäsentäviä asioita tuomme esille tämän opinnäytetyömme tietoperustassa.

8 5 2 KUTSUVIERASRUOKAILU OSANA JUURET- TAPAHTUMAA Suunnittelimme ja toteutimme toimeksiantona kutsuvierasruokailun Leivonmäen Haapasuolla olleeseen Juuret-tapahtumaan. Toimeksianto välittyi meille Viinitila Vanha-Penttilän yrittäjältä maaliskuussa Kyseisen yrittäjän hankkeena oli vastata Juuret-tapahtuman ruoka- ja ravintolapalvelukokonaisuudesta. Juuret-tapahtuma oli Maaseudun sivistysliiton 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhla, jonka toteutuksessa olivat mukana myös Vapo Oy ja Leivonmäen kunta. Tapahtuman taustalla oli juhlavuoden teema Juuret huomiseen. Juuret-tapahtumaprojekti oli alustavasti käynnistynyt vuonna 2001 ulkoilmataideteoksessa tarvittavan ruokohelpin koeviljelyllä. Varsinaisen tapahtuman suunnittelu ja organisointi oli aloitettu vuoden 2002 alussa. Suunnittelutyöryhmän muodostivat asiakkainamme olevat Maaseudun Sivistysliitton, Vapo Oy:n sekä Leivonmäen kunnan edustajat. Suunnittelutyöryhmän kokouksiin oli osallistunut myös toimeksiantajamme. Päätilaajana toimi juhlan järjestäjä Maaseudun Sivistysliitto. Muut järjestäjätahot toimivat mukana suunnittelutyössä vastaten teknisistä, taiteellisista tai turvallisuustekijöistä sekä osasta juhlan kustannuksista. Tapahtuman suunnittelu- ja toteutustyössä olivat mukana myös maisemaarkkitehdit, sekä valo-, ääni- ja sähkötekniikkayrityksen, kunnan teknisen palvelukeskuksen, pelastuslaitoksen ja taide-elämän edustajia. 3 PROJEKTITOIMINNAN PERIAATTEET Yritysten ja organisaatioiden toiminta on muuttunut yhä enemmän projektimaiseen työn toteuttamiseen. Rissasen (2002) mukaan nyky-yhteiskunta edellyttää nopeutta, joustavuutta, tehokkuutta, organisaation mataluutta ja yhteistoimintakykyä sekä niiden hyödyntämistä verkostoitumisen kautta. Hänen mielestään projektimainen toimintatapa sopii tähän ympäristöön mainiosti, koska se on ainakin periaatteessa tehokas, tavoitteellinen ja määräaikainen. (Rissanen 2002, 14.) Projektimaiselle toiminnalle ovat tyypillisiä kannattavuus, sisällöllinen, laadullinen ja ajallinen tavoitteellisuus sekä kertaluontoiset ja vaihtelevat toimenkuvat.

9 6 Seuraavissa kohdissa käsittelemme projektitoimintaan liittyviä perusasioita, joita tuomme esille oman projektimme raportoinnissa. 3.1 Projektin määrittely Savolaisen sananparren mukaan projekti on semmonen, jossa älyttömät yrittää saaha haluttomia tekemään mahottomia (Hakala 1998, 24). Pelinin (2002) mukaan projekti on työ, joka tehdään määritellyn kertaluontoisen tuloksen aikaansaamiseksi. Näin erotetaan toisistaan itse projekti ja sen tulos. Projekti edellyttää myös selkeää organisaatiota, suunnitelmallisuutta ja määrämuotoista seurantaa. Projektin tulokseen liittyy yleensä tuloksen teknisiä ja laadullisia rajauksia sekä aikatauluja ja resursseja (raha, henkilöt, koneet) koskevia rajauksia. Näiden ulottuvuuksien yhtäaikainen hallinta on vaikeaa. (Pelin 2002, ) Projekti etenee systemaattisesti alusta loppuun. Rissanen (2002) esittää projektin etenevän seuraavien vaiheiden mukaisesti: Ideointi Visiointi Taustaselvitykset Tavoitteiden määrittely Perustaminen Suunnittelu Toteutus Tulosten siirto Päättäminen

10 7 Rissasen mukaan (2002) projekti on menestyksellistä toteuttaa, mikäli työskentely toteutuu systemaattisesti, projektityön muotoa ja menetelmää kurinalaisesti noudattaen. Hänen näkemyksensä on, että projekti käynnistyy hankkeen pohjalta. Hankkeena voi olla jokin ratkaistava ongelma, kehittämiskohde tai muu tarpeelliseksi havaittu toiminnan käynnistäminen. Hanke kehittyy projektiksi siirryttäessä ideoinnista visiointiin, joiden lisäksi pitää selvittää toimintaa mahdollistavat ja rajoittavat taustatiedot. Taustatiedoilla luodaan perustaa projektin luomiselle. (Rissanen 2002, ) Hanketta tulee kehittää tavoitteiden asettamiseen saakka. Tavoitteiden asettaminen onkin Rissasen (2002) mielestä tärkein vaihe, koska silloin luodaan näkemys laadullisesta ja määrällisestä suunnasta. Vasta hyväksyttyjen ja realististen tavoitteiden pohjalta on projekti mahdollista perustaa, suunnitella ja toteuttaa. Onnistuneen projektin edellytys on perusteellinen ideoihin ja taustaselvityksiin perustuva toiminnan suunnittelu. Tärkeää on myös tulosten siirto eli esimerkiksi palvelun luovutus tilaajalle. Projektin päätösvaiheessa käsitellään palautteet ja arvioidaan suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumista. Projektin hallitulla päättämisellä nostetaan esille asioita, joilla on käyttöä lisäarvon lähteenä uusissa, vastaavissa projekteissa. (Rissanen 2002, ) 3.2 Projektin hyödyt ja haasteet Projektimaisessa toimintatavassa on omat hyötynsä ja haasteensa. Yhtenä projektitoiminnan hyötynä tässä kaoottisessa yhteiskunnassa toimittaessa on se, että projekti jäsentää toimintaa. Toiminta on systemaattista, koska etukäteen laaditaan toimintasuunnitelma alusta loppuun ja asetetaan selkeät, yhteiset tavoitteet. Projektitoiminnassa, jossa on mukana eri ammattialojen asiantuntijoita, voidaan hyödyntää monialaosaamista. Rissanen (2002) toteaa, että projektimuotoinen toiminta mahdollistaa myös tehokkaan taloudellisen ja sisällöllisen seurannan, mikä monissa työyhteisöissä ilman projektimuotoa olisi jopa täysin mahdotonta. Projektitoiminnassa keskitetään voimavarat eli kukin mukana oleva toteuttaa oman osansa. Hyvin delegoitu toiminta säästää resursseja ja aikaa sekä lisää tehokkuutta, koska eri toimintoja toteutetaan yhtäaikaisesti. Rissasen (2002) mielestä toimivalla delegoinnilla lisätään myös motivaatiota. Hän toteaa myös, että hyvin toteutetussa ja johdetussa projektissa tiiviin yhteistoiminnan, mm. tiimityön kautta on löydettävissä mittavia uusia voimavaroja.

11 8 Tämä lisäenergia mahdollistaa arkirutiineja parempia tuloksia, koska projektitoiminnassa hoidetaan usein arkirutiineja vaativampia tehtäviä. Hän painottaa kuitenkin, että näiden hyötyjen toteutuminen edellyttää projektissa mukana olevilta sitoutumista sekä systemaattista ja kurinalaista toimintaa projektisuunnitelman mukaisesti. (Rissanen 2002, ) Projektimuotoinen toimintatapa on tuottava tapa tehdä työtä. Rissasen (2002) mielestä se on vastuullisille toteuttajille, käytetyille asiantuntijoille sekä myös koko verkostolle palkitseva, kannustava ja oiva oppimisympäristö. Vaikka moni saattaa suhtautua projekteihin pessimistisesti, näkee Rissanen (2002) ne sallittuina piristeinä etenkin organisaatioille, joissa työntekijöiden väsymys, työuupumus ja huono johtaminen ovat laskeneet jaksamista ja estävät tuloshakuista kehittymistä. (Rissanen 2002, ) Tämän päivän yhteiskunnassa yritystoimintaan tuovat omat haasteensa kova kilpailu ja asiakaslähtöinen toiminta. Siksi yhteisten tavoitteiden asettaminen on yksi oleellinen projektisuunnitelman osa. Vasta hyvin määritellyn tavoitteen pohjalta projekti on mahdollista perustaa, suunnitella ja toteuttaa mielekkäästi (Rissanen 2002, ) Haastetta onkin siinä, että jokaisella projektiin osallistuvalla on yhtenäinen näkemys tavoitteista ja vaatimustasosta. Myös projektin ajoitus saattaa muodostua haasteelliseksi etenkin, jos se käynnistetään liian nopeasti tai toimintaan jää liian vähän aikaa. Haasteina ovat myös oikeiden, yhteistyökykyisten henkilöiden löytäminen, budjetti ja yhteinen aikataulutus sekä niissä pysyminen. Kuten kaikessa inhimillisessä toiminnassa, niin myös projekteissa on mukana omat riskinsä, joita pitää ennakoida. Haasteena ovat kuitenkin ennalta arvaamattomat, yllätykselliset riskit. (Rissanen 2002, ) 3.3 Projektityypit Pelinin (2002) mukaan projekteja voi olla yrityksen hallinnossa, tuotannossa, kehitystoiminnassa ja markkinoinnissa jne. Projekteja toteutetaan myös liike-elämän ulkopuolella. Näitä ovat mm. suurten kesätapahtumien toteuttaminen, juhlatilaisuuksien järjestäminen ja urheilukilpailut. (Pelin 2002, 38.)

12 9 Pelin (2002) on luokitellut eri projektityyppejä niiden luonteen mukaan. Tuotekehitysprojektin lopputulos on tuote, jonka valmistaminen ja myynti alkavat projektin päätyttyä. Tässä projektissa on ominaista se, että tavoite on vaikea määritellä ja se muuttuu projektin aikana. Projektien ohjattavuutta tukevat vaiheistettu kehitystyö ja vaiheittainen välikatselmus, joiden pohjalta tehdään uusia johtopäätöksiä. Tuotekehitysprojekteja ideoidaan markkinoiden tarpeiden pohjalta. Tutkimusprojekteja toteutetaan usein ennen tuotekehitysprojekteja, joita varten pyritään löytämään ratkaisuja ja edellytyksiä taloudelliselle tuotteelle tai toiminnalle. Tälle projektityypille on ominaista työskentely uusien ja odottamattomien asioiden ja tilanteiden kanssa. Projektin hyöty saattaa tähdätä jopa kymmenien vuosien päähän ja lähtökohtina ovat aina yritystoiminnan strategiset painopisteet. Toiminnan kehittämisprojektin tavoitteena on johtamisen ja toiminnan tehostuminen yrityksen tai yhteisön sisällä. Erilaisia kehittämisprojekteja ovat mm. organisaation tai ohjelmiston uudistaminen, koulutuksen valmistelu ja toteutus. (Pelin 2002, ) Toimitusprojekti toteutetaan toimeksiannosta tietylle asiakastaholle. Toimitusprojekti etenee sopimuksen synnystä luovutukseen kannattavasti ja aikataulusidonnaisesti. Investointiprojektille ovat ominaisia selväpiirteisyys ja tarkat arviot. Kahteen edellä mainittuun projektiin liittyy usein osaprojekteja ja aliurakoitsijoita. Toimitusprojekti toimii usein tilaajatahon investointiprojektina, jossa materiaali- ja laitetoimitusten osuus voi olla huomattava. (Emt. 40.) Kaikki projektityypit edellyttävät perusteellista suunnittelua ja selkeiden tavoitteiden asettamista ennen toteuttamista. (Pelin 2002, ) 3.4 Riskien hallinta Riskit ovat negatiivisia poikkeamia projektin tavoitteista (Pelin 2002, 217). Riskit muuttuvat projektin edetessä. Rissasen (2002) mukaan alkuvaiheelle tyypilliset laadulliset riskit ovat mahdolliset toteutua, mikäli ideointi, tavoitteiden asettaminen ja henkilöstövalinnat ovat epäonnistuneet. Loppupuolella riskeinä saattavat olla taloudellisuus- sekä turvallisuusriskit. Hän toteaa, että nykyisin avainhenkilöihin liittyy erikoishuomiota vaativia riskejä, kuten esim. sairastuminen ja työuupumus. Suurimmat riskit ovat varsinaiseen toteutukseen, päätöksiin ja taktiikkaan liittyviä. (Rissanen 2002, 18.)

13 10 Pelin (2002) painottaa, että riskien hallintaan tulisi panostaa, mikäli projektit halutaan toteuttaa laadukkaasti ja tuloksekkaasti myös kustannusten osalta. Hänen mielestään uskotaan liikaa siihen, että kaikki sujuu hyvin eikä käytetä riittävästi aikaa ennakoitavissa olevien uhkien ja riskien tunnistamiseen ja torjuntaan. (Pelin 2002, 11.) Pelinin (2002) mukaan riskien hallinnassa on kysymys ajattelutavasta. Tulevia riskejä ennakoidaan parhaiten analysoimalla asioita, jotka ovat epäonnistuneet aiemmissa projekteissa. Hänen mielestä tähän ajattelutyöhön kannattaa panostaa, jottei projektin toteutuksen aikana jouduta käyttämään aikaa ongelmien eli toteutuneiden riskien ratkaisuun. Riskejä analysoitaessa ja tunnistettaessa on koko projektisuunnitelma käytävä jäsennellysti lävitse. Mahdolliset ongelmat ja niiden torjumiseksi tehtävät vaihtoehtoiset toimenpiteet kirjataan ylös. (Pelin 2002, 217.) Kaikkia ongelmia ei voida ennakoida, mutta miettimällä valmiiksi varasuunnitelmia ja ennakkotoimia riskien poistamiseksi säästetään usein aikaa ja rahaa. 3.5 Tiedottaminen Tiedottaminen on yksi projektitoiminnan tärkeä, mutta aikaa vievä osa. Tiedottamisen ja muun viestinnän on oltava hyvin suunniteltua ja systemaattista. Projektityypeittäin tulee laatia projektia tukeva ulkoisen ja sisäisen viestinnän suunnitelma. Rissasen (2002) mukaan projektin sisäinen perustoimintojen viestintä pitää projektin koossa ja tavoitteiden suuntaisena. Hän nostaa sisäisen viestinnän tärkeimmiksi osiksi epävirallisen höpöttämisen sekä viralliset kokouspöytäkirjat, muistiot, tiedotteet kuin myös tiedolliseen sisältöön liittyvät dokumentit kaikille jaettaviksi. (Rissanen 2002, 138.) Projekteissa tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti projektipäällikkö. Pelin (2002) toteaa, että viestintä painottuu projektin elinkaaren aikana eri asioihin. Projektin alussa tiedotetaan projektisuunnitelman tavoitteista, vastuualueista ja käytännön asioista. Projektin toteutuksen aikana tiedotetaan projektitilanteesta, mahdollisista muutoksista, tärkeistä tapahtumista ja saavutuksista. Projektin lopussa tiedotetaan projektin tuloksesta ja jälkihoitoon liittyvistä seikoista. Projektista tulee laatia myös loppuraportti, josta käy ilmi projektin onnistuminen tavoitteiden mukaisesti eri osa-alueilla. (Pelin 2002, 279.)

14 Projektin johtaminen Projektilla tulee olla erikseen nimetty suunnittelua ja seurantaa tekevä linjaa johtava johtoryhmä, joka laatii tavoitteellisen projektisuunnitelman. Projektille tulee nimetä pienimuotoinen yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut projektitiimi, joka vastaa projektisuunnitelman toteutuksesta tavoitteiden ja resurssien puitteissa. Projekteja johtamaan tarvitaan projektipäällikkö, joka ohjaa ja koordinoi sekä kantaa kokonaisvastuun projektin onnistumisesta. (Pelin 2002, 263.) Projektin johtamisessa on oleellista se, että johtavassa roolissa oleva henkilö omaa projektin ja sen teknisen sisällön hallitsemisen lisäksi myös inhimilliset henkilöjohtamisen taidot. Projektia johtavalta henkilöltä edellytetään kokonaisuuden hallintaa, aktiivista otetta, vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja kykyä ottaa vastuuta sekä tehdä päätöksiä. Pelin (2002) toteaa, että projektin alussa projektipäällikön on syytä selvittää omat valtuudet ja vastuunsa. Näin varmistetaan hyvät toimintaedellytykset ja lisätään projektiryhmän tehokkuutta.(pelin 2002, 262.) Projektiryhmän työn etenemisen kannalta onkin merkittävää se, että projektipäälliköllä on valtaa tehdä toimintaan liittyviä päätöksiä mahdollisimman pitkälle ilman johtoryhmän hyväksyntää. 4 HANKKEEN IDEOINTI JA VISIOINTI PROJEKTIKSI Seuraavissa kohdissa tarkastelemme hankkeemme toteutusta suhteessa Rissasen (2002) esittämiin projektin eri vaiheisiin. Ideointi on tärkeä osa projektin toimintakokonaisuutta ja luonnetta pohjustava esityö. Ilman osapuolten yhteisesti hyväksymää ideointia ei Rissasen (2002) mielestä projektia ole mielekästä eikä hyödyllistä toteuttaa. Ellei ideointi suju, ei todennäköisesti suju itse projektikaan. Ideointia tulee toteuttaa innovatiivisesti ja rohkeasti perinteisiä ajattelutapoja rikkoen. Hyvän ideoinnin tuloksena on suuri määrä ideoita, joiden pohjalta voidaan suorittaa valintaa ja poissuljentaa. Ideointivaiheessa tulee kuitenkin ottaa huomioon asiakkaan, rahoittajan, toimeksiantajan ja muun sidosryhmän näkökulmat ja painopisteet.(rissanen 2002, 25.)

15 12 Onnistuneen projektin edellytyksenä on myös se, että hyvien ja runsaiden ideoiden pohjalta luodaan yhteistä mielikuvaa eli visioita halutusta tuloksesta. Visiointi on eräänlaista projektin esisuunnittelua, jonka taustaksi ja lähtökohdaksi tulee hankkia projektin toimintaympäristöön liittyvää, monipuolista tietoa. Tätä hankittua tietoa voidaan hyödyntää varsinaisen projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Hyvän projektin aikaansaamiseksi on Rissasen (2002) mielestä visiointiin panostettava määrällisesti sekä laadullisesti. Hyvä, ajattelutyössä mukanaolevien mieleen hahmottunut visio suuntaa toimintaa, motivoi ja sitouttaa. Vasta hyvin suoritetun ideoinnin ja visioinnin kautta voidaan käynnistää laadukas tavoitteellinen projekti. (Rissanen 2002, ) Juuret tapahtuman ideointi ja suunnittelu oli aloitettu Maaseudun Sivistysliiton toimesta jo vuonna Oman projektimme ideointi käynnistyi tavattuamme ensimmäinen kerran toimeksiantajamme maaliskuussa Ideointi perustui luvussa kaksi esitettyihin lähtötietoihin. Maaliskuun palaverissa hahmotimme toimeksiantajan kanssa tapahtuman sekä ruokapalvelukokonaisuuden tyyliä, toteuttamistapoja ja sisältöjä. Samalla hahmotimme mitä olemme tavoittelemassa eli visioimme mielikuvaa siitä, mihin meidän tulee pyrkiä suunnitelmissa ja niiden toteutuksessa. Runsaan ideamäärän käsittelyn jälkeen päätimme toteuttaa selkeän, laadukkaan ja elämyksellisen palvelun, minkä lähtökohtina ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys sekä kannattava liiketoiminta. Selvitettyämme vastuualueiden jaon, keskityimme omalla vastuullamme olevan varsinaisen toimeksiannon, kutsuvierasruokailun toteuttamisen ideointiin ja visiointiin. Kutsuvierasruokapalvelun suunnittelun ideapohjaksi pyrimme ottamaan huomion mahdollisimman paljon taustatekijöitä, jotka linkittyvät tilaajatahoihin ja heidän toimintaansa tai yhteisiin hankkeisiin. Erityisesti halusimme korostaa Maaseudun Sivistysliiton toimintaa, koska kyseessä oli heidän juhlansa. Ideoinnin punaiseksi langaksi muodostui luonto, koska tilaaja- sekä järjestäjätahojen toimintaympäristöinä ovat maaseutu sekä metsä- ja turvetalous ja kutsuvierasruokapalvelu toteutettiin suoympäristössä. Halusimme käyttää ruokien valmistuksessa maaseudulla yleisemmin tuotettavia raaka-aineita, metsänantimia sekä suopohjalla menestyksekkäästi viljeltyjä tuotteita. Menun suunnittelun ideoinnissa otimme huomioon myös sesonkituotteet sekä lähialueella tuotettavat tuotteet.

16 13 Halusimme myös, että menukokonaisuudessa on mukana elementtejä, joilla on jokin yhteys tilaajatahojen toimintaan ja etenkin 50-vuotista toimintaansa juhlivaan Maaseudun Sivistysliittoon. Näitä yhteyksiä luovia elementtejä oli tarkoitus tuoda esille ruokien raaka-aineissa, tarjoilussa sekä somisteissa. Vahva näkemyksemme oli, ettei ruoka ole pelkkää vatsan täytettä, vaan sillä voi olla myös jokin oma viestivä sanomansa. Suunnittelutyössä jouduimme ottamaan huomioon poikkeavat olosuhteet. Alue oli avonainen turvesuo, missä ei ollut valmiita rakennuksia eikä sähkön- tai vedenjakelua. Erikoisolosuhteissa toimiminen asetti meille hyvin paljon rajoitteita, mutta toisaalta suo ja sitä ympäröivä luonto antoivat myös vaikutteita ja mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin. Kaikki edellä mainitut tekijät antoivat suunnittelutyölle mahdollisuuksia ja ideoita. Niistä osa oli myös ideointia rajoittavia ja hankaloittavia tekijöitä. Näitä olivat mm. epätarkka budjetti, epävarmuus juhlaan saapuvien henkilöiden määrästä ja eityypillinen toimintaympäristö. Ennen projektimme tavoitteiden asettamista ja varsinaisen yksityiskohtiin perustuvan kokonaisuuden suunnittelun aloittamista, oli meidän selvitettävä erilaisia projektiin liittyviä taustatekijöitä. Seuraavaksi selvitämme tarkemmin lähtökohtia, jotka pohjustivat suunnitelmiamme ja päätöksiämme. 5 LÄHTÖKOHDAT PROJEKTILLE Ruokapalvelun suunnittelun lähtökohtana on aina asiakaslähtöisyys. Suunnittelutyössä tulee muistaa yhteistyö asiakkaan kanssa. Projektimme alussa tarkoituksemme oli tavata asiakkaanamme ollut päätilaaja. Halusimme saada yksityiskohtaisia tietoja asiakkaan odotuksista, toiveista ja ruokatarjoilun budjetista. Lisäksi halusimme luoda yhteistä mielikuvaa tapahtumasta, sen luonteesta ja tavoitteista. Päätilaajan toivomuksena oli, että ruokapalveluiden osalta yhteydenpito tapahtuisi yhden henkilön kautta. Yhteydenpidosta otti vastuun toimeksiantajamme, joka oli päätilaajaan yhteydessä myös muista järjestelyistä.

17 14 Toimeksiantajaltamme saimme tietoomme karkeat arviot asiakasmäärästä ja budjetoidusta annoshinnasta. Asiakasmäärän arvioitiin olevan noin henkilöä, joista kutsuvieraita olisi noin Saimme myös tiedot tapahtuma-ajasta ja -paikasta, tapahtuman luonteesta sekä ruokien valmistus- ja tarjoilupaikasta. Lisätietoja saimme lukemalla jo aiemmin järjestettyjen kokousten pöytäkirjoja. Tietojen pohjalta hahmotimme kokonaiskuvaa varsinaisesta tapahtumasta sekä saimme tietoja tapahtuman suunnitteluryhmän suunnitelmista ja päätöksistä. Tutustuaksemme tarkemmin asiakkainamme oleviin tilaajatahoihin, vierailimme mm. internetissä heidän kotisivuillaan. Tarkoituksenamme oli saada tarkempaa tietoa tilaajien toimintaympäristöstä sekä muodostaa sitä kautta näkemystä mm. heidän ajatusmaailmasta. 5.1 Juhlatapahtuman juuret Juuret-tapahtuman taustalla oli Maaseudun Sivistysliiton 50-vuotisjuhlavuoden teema Juuret huomiseen. Teema oli valtakunnallinen ja hyvin kulttuuripainotteinen. Maaseudun sivistysliitto on tuottanut aikuisopintoryhmille visakoivua käsittelevää Juuret huomiseen -aineistoa. Aineistoon kuuluu mm. visakoivun siemeniä, joita kylvämällä opintoryhmät voivat yhtyä juhlavuoden teemaan kautta Suomen maaseudulla ja kaupungeissa. Taimia koulien ja puita istuttaen ihmiset voivat luoda juuria huomiseen. (Maaseudun Sivistysliitto 2002.) Juuret-tapahtuman teemaan linkittyy myös Suosta voimaa -hanke, jonka tarkoituksena on soiden uusien mahdollisuuksien, erityisesti matkailun ja sen oheistuotteiden kartoittaminen ja kehittäminen. Hankkeessa ovat mukana Vapo Oy ja Leivonmäen kunta. Hankkeella selvitetään soiden tulevaisuuden hyötykäyttöä. (Nikkilä 2002.) Hankkeeseen kuuluvilla soilla on koeviljelty menestyksekkäästi yrttejä, kesäsipulia, pensasmustikkaa sekä mansikkaa. Nämä koeviljelyt luovat pohjaa sille ajatukselle, että turvetuotannosta vapautuvia soita hyödynnettäisiin tulevaisuudessa enemmän maanviljelyyn tai puutarhatalouteen. (Nikkilä 2002.) Juhlapaikkana ollut Haapasuo on Vapo Oy:n turvetuotannosta muuhun hyötykäyttöön vapautuva suoalue.

18 15 Tapahtuman nimi Juuret juontuu siitä, että Maaseudun Sivistysliitto ja sen merkitys ovat juurtuneet suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin merkittävästi 50 vuoden aikana. Maaseudun Sivistysliiton aluesihteerin Hannu Salon (2002) mukaan vahvoja juuria tarvitaan myös tulevaisuutta varten. Ilman juurtumista tulevaisuutta ei voida rakentaa. Hän toteaakin, ettei pääjuhlan paikaksi olisi voinut löytää parempaa paikkaa kuin tuhansia vuosia vanha Haapasuo (Salo 2002, 15). Juhlapaikan valinta yhdistää järjestäjätahot Maaseudun Sivistysliiton, Vapo Oy:n ja Leivonmäen kunnan toisiinsa. 5.2 Toimintaympäristö Toimintaympäristö loi omat haasteensa ideoille ja toiminnan suunnittelulle. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ruokien tarjoilupaikaksi suolle päätettiin siirtää läpiajettava lato. Ladon kokoa ja soveltuvuutta kävimme katsomassa suunnittelun alkuvaiheessa maaliskuussa Toukokuun alkupuolella tilaajatahon hyväksyttyä menuehdotelman, saimme tiedon, että kyseinen lato oli tuhopoltettu. Tämä aiheutti melko pitkään epävarmuutta siitä, että toimiiko hyväksytyn menuehdotelman toteutus myös korvaavassa, muussa rakennuksessa. Tilaajien päätöksellä suolle rakennettiin uusi, alkuperäistä vastaava lato, jossa ei ollut varsinaista keittiötilaa ja -laitteita. Ruokien valmistuspaikkana oli Selänpohjan kurssikeskus, joka sijaitsee 20 kilometrin päässä Haapasuolta. Kurssikeskuksessa toimi samanaikaisesti täysihoitoruokapalvelut kurssiasiakkaille. Keittiön kapasiteetti oli hyvin rajallinen ja vaati eri toimintojen yhteensovittamista. Raaka-ainevalinnoissa ja työn organisoinnissa huomioimme kurssikeskuksen minimaaliset kylmäsäilytystilat sekä keittiön laite- ja välinekapasiteetit. Laskettuamme tarvittavan laite- ja välinekapasiteetin, totesimme tarvitsevamme runsaasti lisäkapasiteettia. Sen hankkimiseksi hyödynsimme omia työelämäkontaktejamme.

19 Tekniset järjestelyt ja lupa-asiat Ruokapalveluiden järjestäminen yleisötapahtuman yhteydessä edellyttää erilaisten teknisten- ja luvanvaraisten asioiden huomioimista, suunnittelua ja varmistamista. Tapahtuma ja sen kesto, sisältö, laajuus ja yleisömäärä vaikuttavat siihen, mitä erillislupia on hankittava ja mitä erillissäännöksiä on noudatettava. Tapahtumapaikka ja -aika saattavat osaltaan edellyttää erillisiä järjestelyjä, hankintoja tai rakennelmia. Seuraavaksi tuomme esille kuinka Juuret-tapahtumassa toteutettiin teknisiä ja luvanvaraisia asioita Tekniset järjestelyt Luonnonolosuhteissa toteutuva tapahtuma, joka pitää sisällään ruokapalvelut, vaatii paljon erillisiä teknisiä järjestelyjä. Ruokapalveluiden toteutus ja toimintaolosuhteet määrittävät sen, missä määrin tarvitaan erillisiä rakennelmia, sähköistystä, valaistusta tai vesipisteitä. Koneiden ja laitteiden käyttötarve tulee suunnitella etukäteen ja laskea niiden sähköntarve sekä veden kulutus. Myös sähkön ja veden saatavuus ja riittävyys tulee ajoissa varmistaa. Juuret-tapahtumaa varten rakennetun ladon lisäksi suolle toimitettiin tarvittava sähkö ja vesi. Elintarvikeviranomaisen ohjeiden pohjalta jouduttiin ravintolatilan maaperä suojaamaan kostutettavalla purulla. Oma mittava järjestelynsä oli myös juhlavieraille tarkoitettujen ruokapöytien ja istumapaikkojen järjestäminen. Veden toimittamisesta vastasi toimeksiantajamme, mutta muista järjestelyistä päävastuussa oli Maaseudun Sivistysliitto. Vastuullamme oli laskea ja ilmoittaa sähköistyksestä vastaavalle yrittäjälle tarvitsemamme sähkön määrä ja suunnitelma sähköä tarvitsevien koneiden ja laitteiden sijoittumisesta ravintolatilaan. Ruokapalveluiden siirtäminen tapahtumapaikalle edellytti myös logistisia järjestelyitä. Erittäin tärkeää oli huolehtia omavalvontaan kuuluvasta ruokien lämpötilojen tarkkailusta niin valmistuksen, säilytyksen, kuljetuksen kuin tarjoilun aikana. Omavalvontaan kuuluvien lämpötilojen mittaukset ja pakastimeen säilöttävien ruokanäytteiden ottamiset delegoitiin yhden henkilön vastuulle.

20 17 Tarjottavien tuotteiden oikean tarjoilulämpötilan varmistimme käyttämällä tarjoiluastioiden alle helposti ja nopeasti vaihdettavia jäälevyjä. Ruokien kuljetuskaluston on oltava elintarvikeviranomaisen suositusten mukainen. Käytössämme oli omalla kylmäkoneella toimiva kylmäauto, joka oli vuokrattu ammattikäytöstä. Kyseisen kylmäkontin sähköntarve oli niin suuri, ettei suolle voitu järjestää sen tarvitsemaa sähkönmäärää. Tässä tapauksessa oli oleellista, että kylmäauton kylmäkoneen jäähdytysjärjestelmä toimi auton moottorin voimalla Viranomaissäännökset ja luvat Yleisötapahtuman järjestäjältä vaaditaan eri viranomaistahojen sääntöjen noudattamista ja lupien hankkimista. Tarvittavia lupia ovat mm. huviluvat tai tapahtumailmoitukset poliisille, turvallisuuteen liittyvät luvat ja ilmoitukset palo- ja pelastustoimelle sekä mahdolliset meluilmoitukset ympäristöviranomaiselle. Ulkona tapahtuvaan yleisötapahtumaan tulee ensisijaisesti hankkia maankäyttölupa. Käytettäessä äänentoistolaitteita, tarvitaan lupa alueen maaomistajalta ja poliisilta. Musiikinesityslupa on haettava Teostolta tai Gramexilta. (Jyväskylän kaupunki 2002.) Juuret-tapahtumassa tarvittavista luvista vastasi pääjärjestäjä Maaseudun Sivistysliitto. Jätehuollon järjestäminen ja jätelajittelu koskevat myös ulkotapahtumia. Alueella tulee olla kuivajäteastioiden lisäksi jäteastiat hyötyjätteille: bio-, lasi-, metalli-, paperija pahvijätteille, jos niitä arvioidaan syntyvän. Tapahtuman järjestäjän vastuulla on huolehtia, että kaikki tapahtuma-alueella työskentelevät saavat ohjeet jätteiden lajittelusta. Jätehuollon järjestelyistä tehdään ympäristöviranomaiselle jätehuoltosuunnitelma, joka pitää sisällään myös tarvittavat käymälät. Tapahtuma-alue on luovutettava siinä kunnossa kuin se oli käyttöönotettaessa. (Emt. 2002) Juuret-tapahtuman ympäristöhuollon päävastuu oli Maaseudun Sivistysliitolla. Varsinaisesta toteutuksesta vastasi Leivonmäen kunnan tekninen palvelukeskus. Tapahtumassa, jossa on tilapäisesti tarjolla tai myytävänä elintarvikkeita (myös makeiset) noudatetaan suositusta elintarvikkeiden torilla ja muualla ulkona tapahtuvasta myynnistä ja valmistuksesta. Suosituksen mukaan yrittäjän täytyy tehdä tilapäinen myynti-ilmoitus kunnalliselle elintarvikeviranomaiselle. (Elintarvikevirasto 2002.)

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Tilaus- ja teemaruokien valmistus 10 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Opintokokonaisuuden

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut 4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kaupan ala

Työnjohtokoulutus/kaupan ala Työnjohtokoulutus/kaupan ala Hyväksytty 17.8.2009 Rehtori Jarmo Paloniemi Hyväksytty 25.1.2011 Rehtori Jarmo Paloniemi Lisäykset täydennykset hyväksytty 17.06.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä

Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Viranomaisyhteistyö osana yleisötapahtuman järjestämistä Carlos Santana 2008 Kirjurinluoto 36 000 kuulijaa Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 5.-6.5.2015 Yyterin kylpylähotelli 6.5.2015

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: A LA CARTE tarjoilu, 20 osp, valinnainen t.o. ARVIOINNIN KESKEISET

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on uuteen ravitsemushoito- ja ruokailusuositukseen perehtyminen ja sen siirtäminen käytäntöön sekä ravitsemushoidon

Lisätiedot

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa

Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa Aika Rahoitus Sudenkuoppia, yllätyksiä, pään vaivaa Odotukset: Tilaaja(t), toteuttaja(t) Osaaminen: Liikaa tietoa/liian vähän tietoa Sopimusasiat (tekijänoikeus, tilauksen toimitussopimus, yhteistyösopimus)

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tapahtumanjärjestäjälle

Tapahtumanjärjestäjälle Tapahtumanjärjestäjälle Näin pääset alkuun Näin pääset alkuun Työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työryhmän kokoamisella oman yhteisösi tai järjestösi edustajista. Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruokapalvelun Ruokapalvelun taloudelliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja toimenpiteitä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin

Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmä... 2 3 Cook & Chill ruoanvalmistusmenetelmän vaikutukset ruoan ravintoaineisiin...

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Liikuntatapahtuman järjestäminen

Liikuntatapahtuman järjestäminen 1/7 järjestäminen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunta- tai kilpailutapahtuman suunnittelu-, järjestely- ja ohjaustehtävissä. Hän

Lisätiedot

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Ilmoituksen tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta

Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Gumenius Sebastian, Miettinen Mika Moottoripyörän käynnistysalusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Projektisuunnitelma 23..204 Sisällys Lyhenteet Johdanto 2 Projektin tavoitteet

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.

Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2, PL 380, 00531 Helsinki, puhelin (09) 774 775, faksi (09) 7747 7865, etunimi.sukunimi@oph.fi, www.oph.fi Utbildningsstyrelsen Hagnäsgatan 2, PB 380, 00531 Helsingfors, telefon

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Suurtalouden ruokatuotanto 20 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Näytön keskeinen

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Projekti A: iskunvaimennindynamometri

Projekti A: iskunvaimennindynamometri Projekti A: iskunvaimennindynamometri PROJEKTISUUNNITELMA Tekijät: Mälkönen Joonas Orhanen Samppa Pajula Matti Forsström Niko 83D 838C 8757V 8830U Nurminen Tuomas Päiväys: 5.3. Kon-6.08 Ajoneuvojen tuotekehitys

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN MISTÄ TILAT TAPAHTUMALLE? LUVAT JA ILMOITUKSET Kuva: Pyry Keto TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄN KÄSIKIRJA Tämä ohje

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ

TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ TEEMU JAUHIAINEN, JONI NORDSTRÖM TYÖOHJEET VR-HYVINKÄÄ Metropolia Ammattikorkeakoulu KONE- JA TUOTANTOTEKNIIKKA Projektisuunnitelma 19.3.2014 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Projektin tavoitteet 1 3

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot