Kalastus Euroopassa. Euroopassa. nro8. Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka. Asiakirjat. Kalanviljely Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Itävallassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastus Euroopassa. Euroopassa. nro8. Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka. Asiakirjat. Kalanviljely Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Itävallassa"

Transkriptio

1 Kalastus Euroopassa Euroopassa ISSN nro8 Kesäkuu 2001 Asiakirjat Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka Kalanviljely Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Itävallassa Tapaaminen Anthony Hawkins, ihmisten ja merten todellinen kuuntelija Löytöjä Luomulohen kasvatusta Euroopan komission julkaisu Kalastuksen pääosasto

2 2 Kalastus Euroopassa KALENTERI Messut ja näyttelyt The International West Coast Seafood Show -messut pidetään tänä vuonna Los Angelesissa lokakuuta Messuilla esitellään yksinomaan meren antimia. Messuilla on näytteillä kalaa kaikissa muodoissa: tuoreena, valmispakkauksissa, savustettuna, pakastettuna, säilykkeinä tai elävänä. Tämä on ainutlaatuinen tapahtuma Yhdysvaltojen länsirannikolla. Lisätietoja saa seuraavasta numerosta: Diversified Business Communications, puh. (1-207) , faksi: (1-207) tai Internet-sivuilta: Itech Mer Lorient -messut järjestetään syyskuuta Nämä neljännen kerran järjestettävät alan ammattilaisten messut on tarkoitettu lähinnä maatalouden ja merenkulun ammattilaisille. Niille osallistuu myös muita merenkulun ammattilaisia, kuten laivanrakennuksen edustajia, jalostuksessa käytettävien välineiden ja koneiden valmistajia, logistiikan, rahoituslaitosten ja eri toimielinten edustajia jne. Tiedustelut: 77, avenue de la Perrière, Lorient cedex, France. Puh. (33-2) , faksi: (33-2) Sähköposti: Internet-sivut: lokakuuta 2001 järjestettävät Agadirin meren kansainväliset merimessut ovat ensimmäiset laatuaan Pohjois-Afrikassa. Ne keskittyvät lähinnä tekniikkaan kalastustuotteiden sijasta sekä tarjoavat messukävijöille mahdollisuuden tutustua jalostuksen ja merenkulun nykyaikaiseen välineistöön. Myös valmistajat esittelevät laajan valikoiman pyyntivälineitä. Agra Europe -lehti järjestää samassa paikassa kaksi päivää aiemmin, 22. ja 23. lokakuuta, kansainvälisen konferenssin nimeltä Kalmareita ja muita pelagisia lajeja 2001 (Squid and pelagics 2001). Konferenssin eri esitelmissä käsitellään pääjalkaisten ja pelagisten lajien maailmanmarkkinoita (kalavarojen tilaa, vesiviljelyä ja jalostusta). Molempia tapahtumia koskevia tietoja voi tiedustella Agra Europelta: puh. (44-18) , faksi: (44-18) , sähköposti: tai Heighway-tapahtumista: puh. (44-20) , faksi: (44-20) , Internet-sivut: Konferenssi Kansainvälisiä aiheita käsittelevistä jokavuotisista konferensseistaan tunnettu Ison-Britannian Wilton Park -järjestö kutsuu poliitikkoja, kansalaisjärjestöjen edustajia sekä ammattijärjestöjen ja kaupallisten yritysten edustajia keskustelemaan heinäkuuta yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta konferenssiin nimeltä EU:n yhteinen kalastuspolitiikka vuoden 2002 jälkeen: mitä muutoksia näköpiirissä? Komission kalastuksen pääosaston pääjohtaja Steffen Smidt avaa kokoukset. Lisätietoja saa seuraavasta Internet-osoitteesta: Tässä numerossa Sivu 2 Kalenteri Sivu 3 Pääkirjoitus Biologista monimuotoisuutta on suojeltava kalastuksen jatkuvuuden varmistamiseksi Sivu 4 Kentältä Matka Ala-Itävallan maakuntaan Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Sivu 6 Asiakirjat Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka Sivu 10 Tapaaminen Tutkija ja meren laulu Sivu 11 Löytöjä Luonnonmukaista kalankasvatusta. Laatukartta Sivu 12 Lyhyesti Kalastuksen tulevaisuus askarruttaa Neuvosto tiedottaa Huomautus lukijoille Voitte lähettää meille kommenttejanne ja ehdotuksianne osoitteeseen Euroopan komissio, kalastuksen pääosasto Viestintä- ja tiedotusyksikkö Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles tai faksilla numeroon (32-2) varustettuna merkinnällä Kalastus Euroopassa. Sähköposti: Kalastus Euroopassa on Euroopan komission kalastuksen pääosaston julkaisema aikakauslehti. Sitä jaetaan ilmaiseksi lehden tilaajille (tilauskuponki sivulla 12). Kalastus Euroopassa ilmestyy viisi kertaa vuodessa Euroopan unionin yhdellätoista virallisella kielellä. Lehti on luettavissa myös Internetissä kalastuksen pääosaston kotisivulla osoitteessa Vastaava julkaisija: Euroopan komissio, kalastuksen pääosaston pääjohtaja. Vastuuvapauslauseke: Vaikka kalastuksen pääosasto vastaakin lehden koko tuotannosta, se ei ole vastuussa yksittäisiin artikkeleihin sisältyvien tietojen oikeellisuudesta, artikkelien sisällöstä tai niissä esitetyistä näkökannoista. Mitkään tässä julkaisussa esitetyistä näkökannoista eivät ole ellei toisin mainita komission omia tai sen vahvistamia näkökantoja, eikä julkaisussa esitettyjä näkemyksiä voida pitää komission tai kalastuksen pääosaston omina näkemyksinä. Komissio ei myöskään vastaa julkaisuun sisältyvien tietojen oikeellisuudesta, eikä komissio eivätkä ketkään komission nimissä toimivat henkilöt ole vastuussa julkaisun mahdollisesta käytöstä. Euroopan yhteisöt, 2001 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kannen kuvat: Eureka Slide, Keith Bloomfield, Lionel Flageul Suunnittelu: Mostra Printed in Belgium Painettu uusiopaperille

3 Eureka Slide 3 PÄÄKIRJOITUS Biologista monimuotoisuutta on suojeltava kalastuksen jatkuvuuden varmistamiseksi Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen allekirjoittanut Euroopan yhteisö laati vuonna 1998 kokonaisvaltaisen strategian, jonka tarkoituksena on taata biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö. Strategiaan sisältyy erilaisia alakohtaisia toimintasuunnitelmia, joissa esitellään yksityiskohtaisesti erityistoimet, jotka on tarkoitus toteuttaa päätoiminta-aloilla, kuten kalastuksessa. Komissio hyväksyi kalastusta koskevan toimintasuunnitelman 28. maaliskuuta Kalastukseen kohdistuvien paineiden välitön vähentäminen ja muiden kuin saalislajien sekä elinympäristöjen suojelu ovat etusijalla tässä hyvin kattavassa ja perusteellisessa toimintasuunnitelmassa. Siinä käsitellään kalankasvatusta, jonka vahingollisia ympäristövaikutuksia ehdotetaan vähennettäviksi eri tavoin. Siinä korostetaan myös tieteellisen tutkimuksen merkitystä. Biologisen monimuotoisuuden tarkka ja yleispätevä määrittely on ensisijaisen tärkeää. Biologista monimuotoisuutta säänteleviä prosesseja tai kaikkia siihen sisältyviä lajeja ei itse asiassa tunneta. Ekosysteemien monitahoisuus ja niitä yhdistävät tekijät sitä vastoin tiedostetaan. Näiden asioiden ymmärtäminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää toiminnan tai suojelujärjestelmien kehittämisen sekä etenkin toimintasuunnitelmaan sisältyvän, kriisien ennaltaehkäisyn kannalta pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisyyn perustuvalla lähestymistavalla voidaan lieventää tiedon puutteesta aiheutuvia haittoja, mutta ei poistaa sitä. Ainoastaan tieteellinen tutkimus antaa mahdollisuuden hahmottaa ja tunnistaa paremmin eri indikaattorit. Sitä onkin näin ollen voimakkaasti kehitettävä ja edistettävä. Kalastuksen ja ympäristön välillä on selkeä yhteys. Meriekosysteemien suojelua voidaan hyvinkin verrata kalastuksen säilyttämiseen. Nykyisten saalislajien enemmistö kärsii liikakalastuksesta, jota on siten ehdottomasti vähennettävä. Tätä varten toimintasuunnitelmassa ehdotetaan kaikkien lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä käytettävissä olevien keinojen hyödyntämistä: näitä keinoja ovat mm. kalastuslaivastojen määrän vähentäminen, suurimmat sallitut saaliit (TAC), tekniset toimenpiteet ja kalastusalueiden sulkeminen. Oikeaaikaisesti ja oikeassa paikassa toteutetuilla, esim. makrilliin ja Pohjanmeren silliin kohdistetuilla toimilla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Kalastuksen vähentäminen ei kuitenkaan riitä muiden kuin saalislajien eikä ekosysteemien säilymisen kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseksi. Näin ollen on harkittava täydentäviä toimia vähentämään tietyistä pyyntivälineistä aiheutuvia haittavaikutuksia. Kalastajien tietoisuus biologista monimuotoisuutta uhkaavista vaaroista kasvaa jatkuvasti. Kaikki alan toimijat ovatkin nykyään entistä tietoisempia ympäristöongelmista. Komission mielestä on tärkeää käydä aiheesta perusteellista keskustelua asianomaisten kanssa. Toimintasuunnitelman toisena haasteena on tiedottaa suurelle yleisölle näistä ongelmista sekä lisätä kansalaisten mielenkiintoa niihin. Myös tässä yhteydessä on lähetettävä selkeä viesti: vaikka eurooppalainen kalastus ei ole vielä romahtanut, nykymenon jatkuminen merkitsisi näiltä osin valtavaa riskiä. Edellä mainittuja suuntaviivoja seurataan myös yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Vihreässä kirjassa 1 kerrotaan laajasti niistä. Asiasta ei vallitse minkäänlaista epäselvyyttä: yhteisen kalastuspolitiikan sekä ympäristön suojelun kytkeminen tiiviisti toisiinsa on nyt entistäkin tärkeämpää. Toimitus 1 Katso aihetta koskeva artikkeli Kalastus Euroopassa -lehden numerossa 7.

4 4 Kalastus Euroopassa KENTÄLTÄ Matka Ala-Itävallan maakuntaan Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Waidhofen an der Thaya Österreich Wien v Itävallan ja Tsekin rajalla sijaitseva Ala-Itävallan maakunta on vielä toistaiseksi säilynyt laajamittaiselta matkailulta. Alue tarjoaa kuitenkin metsineen ja jokineen luonnonrikkauksia luontoharrastajien iloksi. Muutamat karpinviljelijät ovat voineet hyödyntää näitä luonnonrikkauksia tuottaakseen kalaa täydellisessä sopusoinnussa ympäristön kanssa. Merkittävin kalanviljelijä Thomas Kainz vastaanottaa meidät Edenin puutarhaa muistuttavassa kodissaan. Tyypillinen kuva Itävallasta liitetään hyvin usein vuoristomaisemiin ja tirolilaisiin alppimajoihin. Maan pääkaupunki Wien nauttii keisarinpalatseineen suurta arvostusta myös valssinharrastajien keskuudessa. Tämän kauniin maan muut alueet eivät ole yhtä hyvin tunnettuja, mutta ansaitsevat pienen esittelyn. Wienin luoteisosassa sijaitseva Ala- Itävallan maakunta tarjoaa upeita maisemia jokien varsilla mutkittelevine niittyineen ja metsineen. Yksi osa tästä maakunnasta, jota kutsutaan osuvasti metsäistä osaa tarkoittavalla sanalla Waldviertel, tarjoaa ihanteelliset olot metsänhoitoon ja kalanviljelyyn. Sisävesien vähäistä kalastusta lukuun ottamatta kalastusala muodostuu Itävallassa pääasiassa jalostuksesta, markkinoinnista ja kalanviljelystä. Viljelyä harjoitetaan noin 400 paikassa, joissa viljellään lähinnä taimenta ja karppia. Ala on vaatimaton työllistäjä: kokopäiväisesti työskentelevien 300 tuottajan lisäksi osaaikatyöntekijöitä alalla on 500. Monilla ns. sekatiloilla kalanviljely onkin yhdistetty maataloustuotantoon. Kyse ei siis ole teollisesta viljelystä. Näiden tilojen perinteisissä tuotantotavoissa on säilytetty vaikutteita muinaisista tuotantomenetelmistä. Suuria vesimassoja vaativaa taimenten viljelyä harjoitetaan etenkin Itävallan vuoristoalueilla. Karppi kestää jäätäviä lämpötiloja, joten se on sopeutunut taimenta paremmin pohjoisen ankaraan ilmastoon. Waldviertelin alueen kymmenkunta karpinviljelijää vastaa suurimmaksi osaksi Itävallan karppimarkkinoista, mutta myös Styrian alueella on yksi tuotantokeskus. Merkittävin näistä tuottajista, Thomas Kainz, toimii Waidhofen an der Thayassa. Tämä pieni viehättävä kylä väittää iäkseen 700 vuotta, mutta sen vanhimmat muurit ovat peräisin 1600-luvulta. Waidhofenissa kerrotaan, että benediktiinimunkit toivat karpinviljelyn kylään jo keskiajalla halutessaan tuoda ratkaisun väestön ruoanpuutteeseen. Tämä on osa kaukaista menneisyyttä, vaikka karpinviljely liitetäänkin Waldviertelin alueella yhä voimakkaasti tähän vanhaan kulttuuriin. Thomas Kainzin tilan lammikot eivät kärsi ylipopulaatio-ongelmasta Thomas Kainzin isä perusti yrityksen luvulla. Tämä lapsesta asti karpeista innostunut vesi- ja metsätalousinsinööri osti aikanaan paikalliselta ylimystöltä muutamia lammikoita, joista suurin, 40-hehtaarinen, hallitsee edelleen kalanviljelytilaa. Perhetilan 180 hehtaarin suuruinen vesialue käsittää nykyisin noin 35 lammikkoa, jotka on kaikki ihmisvoimin kaivettuja. Perheen poika ja tilan nykyinen omistaja Thomas on osallistunut tilan kehittämiseen. Syntymävuonnani kaivettu lammikko kantaa minun nimeäni, hän ilmoittaa iloisesti harppoen viljelylammikoita reunustavia polkuja pitkin. Tämä khakinvihreään asuun 35 kalanviljelylammikon lisäksi Kainzilla on parikymmentä viljelyallasta, joissa täysikasvuisiksi kehittyneet karpit odottavat siirtämistä kuorma-autolla.

5 5 Kalankasvatus Itävallassa Tonneissa Miljoonissa euroissa Karppi Kirjolohi Yhteensä , , , , , , , , , , , pukeutunut ja kiikareita kädessään heiluttava tilanomistaja on luonnonystävä. Alue on oikea lintuparatiisi, jossa voi vaivatta tarkkailla merimetsoja, harmaahaikaroita, merihanhia ja useita sorsalajeja. Isännällämme onkin ylpeyttä äänessään, kun hän painottaa: Koko tilamme kuuluu Natura verkostoon 1. Puut, lammet ja rantatöyryt on luokiteltu. Hänen ympäristönsuojelijan intonsa laimenee kuitenkin saman tien: Linnut ovat kalojen pääsaalistajia. Monet tänne saapuvista linnuista kuuluvat suojelun piiriin. En siis voi metsästää niitä, vaikka niitä onkin liikaa. Jotkin linnut ovat huolta aiheuttavia kalastajia, jotka hyödyntävät ilmaisen aterian. Thomas Kainzin mieltymys luontoon näkyy myös hänen työtavoissaan. Ne eivät ole millään tavoin keinotekoisia, kaikki hänen työtapansa ovat luonnonmukaisia, ja niissä noudatetaan luonnon biologista kiertokulkua. Hänen tilallaan eivät tule kysymykseenkään ravintojauhojen käyttö tai liian ahtaat lammikot. Siten hänen tilansa on välttynyt tehoviljelyssä yleisiltä kalasairauksilta. Tilan tuotteet onkin varustettu alueellisella laatuleimalla, jossa lukee Waldviertler Karpfen. Kalat syntyvät, kasvavat ja lisääntyvät täydellisessä sopusoinnussa luonnon kanssa. Ruokimme niitä ainoastaan viljalla, jos planktonia ei ole riittävästi. Laskemme huolellisesti kalojen määrän neliömetriä kohti, jottei kalapopulaatio pääse kasvamaan liian suureksi. Karppi tarvitsee liikkumatilaa. Yhteen lajiin keskittyvä kalanviljely on Itävallassa erittäin harvinaista. Thomas Kainz viljelee karpin ohella ahventa, taimenta, siikaa ja suutaria. Tuotevalikoima monipuolistuu jatkuvasti Kalanviljely työllistää viisi henkeä: tilanomistajan ja hänen kaksi poikaansa sekä kaksi ulkopuolista työntekijää. Tilalle palkataan noin 40 kausityöntekijää vuoden kiireisimpään aikaan syksyllä, jolloin lammikot on tyhjennettävä ja puhdistettava, sekä keväällä, jolloin kalavarat on uusittava. Ala on vaatimaton työllistäjä, ja nykyään enää harva nuori valitsee sen ammatikseen. Alalle on hyvin vaikea ryhtyä, ellei nuori sitten peri jo valmista tilaa, vahvistaa Thomas Kainz. Suurin osa lammikoista on jo käytössä, ja uuden maan ostaminen on hyvin kallista. Kalat vaativat tilaa. Lisäksi etenkin Itä-Euroopan maiden synnyttämä kilpailu on ankaraa. Thomas Kainz lisää vielä: Itse pelkään Tsekin tai Puolan kaltaisten maiden liittymistä Euroopan unioniin. Nämä maat ovat merkittäviä karpintuottajia, jotka kykenevät alentamaan kustannuksiaan suurtuotannon ansiosta. Näiden maiden tuotteet eivät ole yhtä ekologisia kuin omani, mutta ne ovatkin omiani edullisempia. < Suurin osa Thomas Kainzin kaloista myydään elävinä lammikoiden omistajille tai ongintaa harrastaville. Loput, hieman yli 10% tuotannosta myydään fileinä tai savukalana yksityisasiakkaille (yksityishenkilöille tai ravintoloitsijoille). Thomas Kainz rakensi vuosi sitten KOR:n 2 tuen avulla upouuden rakennuksen, joka toimii jalostamona ja elintarvikemyymälänä. Myymälä on auki vain kerran viikossa, mutta aukioloaikaa on tarkoitus pidentää lähiaikoina. 58-vuotias Thomas Kainz aikoo vielä toteuttaa monia hankkeita tulevaisuudessa. Hän toivoisi myös pysyvänsä ajan tasalla: Haluaisin erikoistua markkinointiin ja keskittyä aiempaa enemmän jalostukseen. Meidän on löydettävä keinot vastata kilpailuun tarjoamalla yhä monipuolisempia ja laadukkaampia tuotteita. 1 Ekologinen Natura verkosto käsittää yhteisön luontotyyppidirektiivin ja lintudirektiivin nojalla luokitellut alueet. Verkosto takaa Euroopan unionin tärkeimpien luonnonalueiden suojelun. 2 Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline. Karppi erityistarkkailussa Kiinteän lihansa ansiosta arvostettua karppia tehoviljellään lammikoissa. Tämä särkikalojen sukuun kuuluva makean veden kala on kotoisin Aasiasta. Se tuotiin Eurooppaan 1100-luvulla. Luonnossa elää kolme karppilajia: suomuton nahkakarppi, peilikarppi ja suomukarppi. Kahden tai kolmen vuoden iässä syötävien aikuisten karppien paino ei yleensä ylitä 2,5 kiloa. Pariutuminen tapahtuu toukokuun ja heinäkuun välillä, ja lisääntyminen on runsasta. Koska karppi ottaa ravintonsa virtaavan veden pohjalta, se sekoittaa samalla viljelyaltaan vettä ja irrottaa kasvillisuutta. Talvella karppi lopettaa syömisen ja pysyttelee pohjan läheisyydessä. Karppi menestyy erittäin hyvin makeissa vesissä, mutta kestäämitä tahansa ilmastoa hyvän sopeutumiskykynsä ansiosta.

6 6 Kalastus Euroopassa ASIAKIRJAT Lunnit ovat muiden merilajien tavoin osa rannikoiden ekosysteemiä. Eureka Slide Biologinen monimuotoisuus Elämänlanka Panokset, jotka on ymmärrettävä ottaa huomioon Mitä biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan? Biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkia maapallon elämänmuotoja ja niiden edustamia luonnon erityispiirteitä. Biologinen monimuotoisuus ulottuu sekä lajeihin että niiden erilaisiin geneettisiin muunnoksiin, elinympäristöihin ja ekosysteemeihin. Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa myös sitä, että eri organismit yhdistyvät yhdessä ekosysteemissä, jossa kaikilla luomakunnan elävillä - kaikkein vähäpätöisimmilläkin - on paikkansa ja roolinsa niitä ympäröivässä ilmassa, vedessä ja maassa. Mikä on elävien lajien määrä maailmassa? Biologinen monimuotoisuus on useiden miljardien vuosien kehityksen tulosta. Tiedemiehet arvioivat, että elävien lajien määrä on nykyään noin 15 miljoonaa, kun luvussa otetaan huomioon kaikki lajit pienimmästä mikrobista aina suurimpaan eläimeen. Näistä lajeista tunnetaan vain murto-osa: toistaiseksi on tunnistettu ainoastaan 1,75 miljoonaa lajia. Sitä vastoin satakunta lajia häviää päivittäin. Miksi biologinen monimuotoisuus on elintärkeää? Biologisesta monimuotoisuudesta on hyötyä ihmiskunnalle monessakin mielessä: sen ansiosta ihmiskunta saa ravintoa syödäkseen, raaka-aineita vaatteisiin ja asumiseen sekä liikkumiseen tarvittavaan energiaan. Biologinen monimuotoisuus takaa geenit, joilla voidaan suojella satoa ja joita voidaan käyttää lääketieteellisessä tutkimuksessa. Näiden eri hyötynäkökohtien ohella biologinen monimuotoisuus ohjaa kykyämme sopeutua evoluutioihin: ilman sitä emme kykenisi löytämään ratkaisua saasteongelmaan, ilmastonmuutokseen tai uusiin sairauksiin. Biologinen monimuotoisuus takaa niiden ekosysteemien vakauden, joista me ammennamme tärkeitä luonnonvaroja. Biologista monimuotoisuutta uhkaavat tekijät Ihminen on kuitenkin vaarantanut luonnonympäristönsä. Luonnonvarojen tehokas ja teollinen käyttö, kaupungistumisen, massaturismin tai saastumisen aiheuttama luonnonympäristöjen tuhoutuminen horjuttavat usein peruuttamattomasti ekosysteemejä. Tämä johtaa lajien häviämiseen, kalavarojen hupenemiseen tai aiemmin hedelmällisten alueiden aavikoitumiseen. Esimerkiksi kalastuksesta voidaan sanoa, että suurten nykyaikaisten pyyntivälineiden ja sähköisten välineiden tulo on tuhonnut lähes muutamassa vuosikymmenessä alueita, jotka ovat toimineet ihmisten ravinnonlähteinä vuosisatoja. Biologisen monimuotoisuuden suojelua voidaan ve Erään naispuolisen tieteenharjoittajan lausunto Sophie Des Clers työskentelee Lontoon yliopistossa.tämä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan muuttanut ranskalainen on erikoistunut kalastuksen tutkimiseen jo 15 vuoden ajan. Hänen mottonaan on tiedemiesten ja kalastajien välisen yhteistyön lisääminen. Sophie Des Clers on myös kalastuksen ja kalanviljelyn neuvoa-antavan komitean riippumaton edustaja ympäristöasioissa. Hänellä on selkeä, tarkka ja ehdoton näkemys asioista: kalastuksen säilyminen on mahdollista vain biologisen monimuotoisuuden pitkäaikaisen hoidon avulla. Miksi biologista monimuotoisuutta on suojeltava? Biologisen monimuotoisuuden suojelua ja oman elinympäristönsä tuntemusta voidaan verrata vakuutuksen ottamiseen. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan luonnon evoluutioihin, kuten ilmastonmuutokseen pitkällä aikavälillä tai luonnonkatastrofeihin lyhyellä aikavälillä. Petoeläinten liiallinen saalistaminen horjuttaa ekosysteemejä. Selkärangattomien, kuten rapujen ja kalmareiden määrä lisääntyy nykyään jatkuvasti. Biologinen monimuotoisuus on yhteistä omaisuutta: meret kuuluvat kalastajille, kaloille sekä virkistyskäyttöön. Velvollisuutemme on sen säilyttäminen tuleville sukupolville. Kalastusta ei pidä irrottaa

7 7 Ihmisen ratkaiseva vaikutus Ihmisen vaikutus näihin muutoksiin on ratkaiseva, kuten olemme nähneet. Jos ennusteet pitävät paikkansa, on vaarana, että taloudellinen toiminta vain lisääntyy tasaantumisen sijasta. Perinteisissä ympäristönsuojelutavoissa suositaan liian usein lyhyen aikavälin toimia. Kehityksen suunta olisi kuitenkin muutettavissa jo pelkästään maaperän, vesistöjen, energian, kehittämisen ja talouden pitkäaikaisen hoidon avulla. Muutos edellyttäisi todellista asennemuutosta hallituksilta, teollisuudelta ja tavallisilta kansalaisilta, joiden on hyödynnettävä luontoa kestävällä tavalla. Tiedottamisen merkitys Asennemuutos edellyttää tarkkoja tietoja, oikeanlaista asiantuntemusta sekä viranomaisia, jotka ymmärtävät ottaa vastaan biologisen monimuotoisuuden asettamat haasteet. Hallinnon ja kaupallisten yritysten tuki tiedejärjestöille on oleellista. On tärkeää saada kaikki asianomaiset ymmärtämään, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu ovat kalastuksen ja ympäristön etujen mukaista. Myös kansalaisten on tiedostettava, että heillä on merkittävä rooli biologisen monimuotoisuuden suojelussa, sillä ovathan he osa tuota monimuotoisuutta: ihmisen käyttäytyminen luonnossa, hänen kulutustottumuksensa ja elämäntapansa vaikuttavat pitkällä aikavälillä ekosysteemien kehittymiseen. Biologisen monimuotoisuuden säilyminen riippuu loppujen lopuksi miljardien ihmisten toiminnasta. Biologinen monimuotoisuus uhattuna Caulerpa taxifolia: Välimeren kalastajien painajainen Rannikkokalastusta Mentonissa Ranskassa harjoittavat pienkalastajat ovat oman onnensa nojassa. Trooppinen viherlevä uhkaa vaarallisesti heidän elantoaan Välimeren rannikolla. Caulerpa taxifolia -niminen viherlevä on luultavasti päässyt karkaamaan akvaariosta, jossa se kehittyi valikoinnin kautta jälkeen erittäin kestäväksi, jolloin sitä on lähes mahdoton hävittää Euroopan rannikkoekosysteemeistä. Miksi se sitten on ongelma? Se on tuhoisa siksi, että eläimistö ja kasvisto häviää kaikkialta, jossa se kasvaa. Caulerpa taxifolia horjuttaa luonnon tasapainoa, valtaa nykyisiä ekosysteemejä ja leviää valtavalla vauhdilla. Vuonna 1984 levää esiintyi vain yhden neliömetrin alueella. Vuonna 1989 levä oli vallannut hehtaarin alueen, ja nykyään jo 7000 hehtaaria on sen peitossa. Sitä esiintyy myös Italian Rivieralla, Espanjan, Marokon ja Kroatian rannikolla, ja se on levinnyt hiljattain myös Tunisian rannikolle. Tuloksena ovat rannikkokalastajien tyhjillään ammottavat verkot. Kalat, nilviäiset, ja äyriäiset ovat siirtyneet puhtaammille vesille. Tonnikalan kalastukseen vähitellen siirtyvät paikalliset tuottajat ovat jääneet oman onnensa nojaan. Luonnonvaraisen lohen ja kasvatetun lohen kohtalokas yhdistelmä Lohenkasvatus Euroopan unionissa keskittyy lähinnä Irlantiin, Länsi-Skotlantiin ja Shetlandin saarille. Kyse on tehokasvatuksesta, jota harjoitetaan rannikoiden reunamille rakennetuissa verkkoaltaissa. Ne ovat suljettuja, mutta kosketuksissa luonnonympäristöön. Vankeudessa elävät lohet kehittävät kasvuoloissaan (rajatussa elinympäristössä ja ahtaassa tilassa) geneettisiä muunnelmia lajitoveriensa kanssa. Myrskyt tai petoeläimet voivat valitettavasti repiä altaiden verkkoja, jolloin tuhansia kaloja pääsee mereen. Tällöin kalat joutuvat totuttautumaan vapauteen ja kosketuksiin, jopa pariutumaan, muiden luonnonvaraisten lohien kanssa. Tämä kaikkia kalankasvatuksen muotoja uhkaava vaara on hyvin vakava jokien ja merien biologisen monimuotoisuuden kannalta. Yksilöiden keskinäinen lisääntyminen ja sairauksien tarttuminen yksilöltä toiselle voi olla hyvin vahingollista ja johtaa biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen. rrata vakuutuksen ottamiseen myöskään muista yhteyksistään: se on riippuvaista ilmastosta ja merenpohjista. Biologisen monimuotoisuuden suojelu ei vaadi jyrkkiä muutoksia, vaan pieniä askelia kohti suunnanmuutosta. Emme vieläkään tunne tarkoin ekosysteemien toimintaa. Tämä on kiistaton totuus. Tieteelliset perustiedot ja -näkemykset ovat puutteellisia. Ekosysteemeihin liittyy monia tekijöitä, joita ei vielä tunneta, mutta jotka edistäisivät varmasti näiden asioiden ymmärtämistä. Tiedeyhteisöjen on siis muutettava ongelmanasettelua, mutta siihen sille on varattava myös keinot: ekosysteemien luonnonrikkauksien arvioimisessa käytettävistä välineistä, indikaattoreista ja menetelmistä on pulaa. Tärkeimpien ekosysteemien luokittelu voisi edistää ymmärtämystä. Ekosysteemien toimintalogiikka on monimutkainen, mutta on varmaa, että kaikki sen osatekijät ovat sidoksissa toisiinsa. Kalastajilla on laajat tiedot kalojen monimuotoisuudesta, mutta niitä ei hyödynnetä tai edes tunneta tarpeeksi. Merien monimuotoisuuden hoito on kuitenkin mahdotonta ilman kalastajien asiantuntemusta. Mitä ekosysteemien erotteluun perustuva lähestymistapa tarkoittaa? Etenkin alusten maihintulon yhteydessä tapahtuva lajien laskenta johtaa harhaan. Laskemiseen liittyvät tiedot ovat joka tapauksessa puutteellisia, koska lajit eivät esiinny koskaan luonnossa omana erillisenä ryhmänään. Esimerkiksi meriekosysteemiin kuuluu kalojen lisäksi myös lintuja, valaita ja pyöriäisiä. Kaikkien eliöiden suojelu on välttämätöntä. Se voi tapahtua rajaamalla etenkin suojeltavat merialueet yhteistyössä kalastajien kanssa. Lajien erottaminen elinympäristöstään ei ole järkevää. Kalat käyttäytyvät, liikkuvat ja kehittyvät ekosysteeminsä mukaisesti. Jopa kalastajat on sisällytettävä ekosysteemien tutkimukseen! Erilaisiin ongelmiin voidaan vastata vain soveltamalla erilaisia lähestymistapoja. Euroopan komissiolta vaaditaan kokonaisvaltaista näkemystä asioista. Yhteisen kalastuspolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja integroivaa, ja siinä on otettava huomioon meriympäristöjen monimuotoisuus.

8 8 Kalastus Euroopassa ASIAKIRJAT Kolmivaiheinen toiminta 1. Alkuunpanijana Rion yleissopimus Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on ensimmäinen alan kansainvälinen sopimus. Se on historiallinen kansainvälisessä lainsäädännössä sikäli, että biologinen monimuotoisuus on nyt nostettu ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisten huolien joukkoon. Monet maat allekirjoittivat välittömästi tämän Brasiliassa Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä maapallokonferenssissa tehdyn sopimuksen. Nyt sen on allekirjoittanut jo yli 175 valtiota ja yhteisöä, myös Euroopan yhteisö. Yleissopimuksella on kolme päätavoitetta: biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen; biologisen monimuotoisuuden osatekijöiden kestävä käyttö; geenivarojen käytöstä aiheutuvan hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako kaupallisessa tai muussa tarkoituksessa. Rion sopimus kattaa kaikki ekosysteemit, lajit ja geenivarat. Siinä käsitellään teknistä ja tieteellistä yhteistyötä, teknologiaa sekä kansalaisten koulutuskysymyksiä. Se on myös oikeudellisesti sitova: sopimukseen liittyneillä mailla on velvollisuus soveltaa sen määräyksiä. Näin ollen niiden on sitouduttava biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja käyttöön siten, että voidaan taata sen jatkuvuus. Sopimusmaita on myös kehotettu laatimaan kansallisia strategioita ja toimintasuunnitelmia sekä sisällyttämään ne laajaksi osaksi niiden ympäristö- ja kehityspolitiikkoja. Lisätietoja aiheesta voi tiedustella seuraavasta osoitteesta: Secrétariat de la Convention sur la diversité biologique: 393, Saint-Jacques, Bureau 300, Montréal, Québec, Canada H2Y 1N9. Puh: (1-514) , faksi: (1-514) , sähköposti: Internet-sivu: 2. Vahdinvaihto Euroopan yhteisön kanssa Euroopan yhteisö ratifioi biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 21. joulukuuta Sopimuksen allekirjoittaminen edellyttää siltä sellaisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimista, joiden tarkoituksena on taata biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö. Euroopan unionissa tämä velvoite on pantu täytäntöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1998 unioni hyväksyi strategian, joka sisältää noudatettavan politiikan suuntaviivat. Toisessa vaiheessa komissio on laatinut ja pannut täytäntöön toimintasuunnitelmia päätoiminta-aloilla, joita ovat maatalous, kalastus, ympäristö, kehitysyhteistyö, liikenne, matkailu ja energia. Komissio hyväksyi maaliskuussa 2001 neljä alakohtaista toimintasuunnitelmaa, joista yksi koskee kalastuspolitiikkaa. Niissä määritellään kaikilla aloilla toteutettavat konkreettiset toimet sekä korostetaan tarvetta asettaa mitattavia tavoitteita. On syytä muistaa, että kaikki yhteisön jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Yhteisön toimintasuunnitelmat toki täydentävät kansallisia strategioita. Kaikki toimet on sisällytettävä laajaksi osaksi Amsterdamin sopimuksessa (6 artiklassa) määrättyjä velvoitteita, joiden mukaan Euroopan unionin on liitettävä ympäristökysymykset alakohtaisiin politiikkoihinsa. Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna 1998 sitouduttiin tämän tehtävän asteittaiseen toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen strategian laatimiseen avainaloilla. Tätä kutsutaan Cardiffin prosessiksi. Komissio on jo hyväksynyt strategian, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun selkeämpi sisällyttäminen yhteiseen kalastuspolitiikkaan. 3. Nopeaa reagointia: kalastusta koskevan toimintasuunnitelman laatiminen Kalastusta koskevan komission toimintasuunnitelman tavoitteena on sellaisten luonnonvarojen säilyttäminen, joista kalastus on riippuvaista. Toimintasuunnitelman alussa todetaan, että kalastuslaivastojen kapasiteetin ja kalavarojen biologisen tilan välinen epätasapaino johtaa siihen, että saalismäärät ovat liian suuria useiden kalakantojen kohdalla. Liikakalastuksella on kielteisiä vaikutuksia saalislajeihin, mutta se vaikuttaa myös muihin kuin saalislajeihin sekä kaikkiin meriekosysteemeihin, joiden populaatioita ja elinympäristöjä se saattaa muuttaa. Lajien runsaus on kuitenkin myös ekosysteemien elinehto. Myös kalanviljelylaitokset ovat riippuvaisia ekosysteemeistä: laitosten menestyminen on toki sidoksissa vesien ja ravinteiden laatuun sekä lajien monimuotoisuuteen. Kalastusta koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään kalastuksen tärkeimmät vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen sekä esitetään kymmenen toimintasarjaa, jotka olisi pantava täytäntöön biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi tai elvyttämiseksi, jos se on uhattuna. Toimilla on kolme päätavoitetta: kalakantojen säilyttäminen ja kestävä käyttö; muiden kuin saalislajien, elinympäristöjen ja ekosysteemien suojelu kalastukselta; suojautuminen kalanviljelyn haittavaikutuksilta. Toimissa edellytetään kalastuksen vähentämistä pyyntirajoituksin ja kalastuslaivastojen kapasiteettia vähentämällä. Niissä edellytetään myös teknisten toimenpiteiden soveltamista, kuten selektiivisten pyyntivälineiden ehdotonta käyttöä ja kalastuksen kieltämistä tietyillä alueilla. Lisäksi niissä vaaditaan tieteellisen tutkimuksen ja kalastuksen valvonnan vahvistamista. Kalastusalueiden hallintaan liittyvistä tieteellisistä tiedoista on ankara pula. Toimintasuunnitelmassa korostetaankin tarvetta kartuttaa näitä tietoja: mitä paremmin tiedetään kalastuksen haittavaikutukset >>>

9 9 Lionel Flageul Kalastajien puheenvuoro Antakaamme puheenvuoro nyt Euroopan kalastajille 1. He muistuttavat yhteen ääneen merenpohjien rikkauksien mittaamattomasta tärkeydestä. On täysin selvää, että biologinen monimuotoisuus on heille arvokas omaisuus, jota on vaalittava. Meillä on velvollisuuksia ekosysteemejä kohtaan. Kyse on yhteiskunnan yhteisestä perinnöstä. Koska luonnonvarat ovat yhteisiä, emme voi toimia miten lystäämme. Meillä ei ole siihen oikeutta: se olisi rikos yhteiskuntaa vastaan, vakuuttaa eräs Espanjan Baskimaan kalastaja. Kalavarat ovat omaisuutta, joka voi hävitä, joten juuri siksi niitä on suojeltava ja saalismääriä rajoitettava lajien säilymiseksi, jatkaa espanjalainen avomerialusten rakennuttaja. Luonnolla on mielestäni omat oikeutensa. Meidän on ajateltava luonnon tulevaisuutta, jos haluamme tuon tulevaisuuden jatkuvan. Kalastajien ensimmäinen ajatus on se, että meret ovat heidän omaisuuttaan. Heidän omatuntonsa kuitenkin johtaa heidät oikealle tielle, jatkaa eräs Katalonian Palamosissa asuva kalastaja. Perheenisänä minun on ajateltava meriympäristön säilyttämistä. Muutoin meillä ei enää olisi kohta merta, jossa uida tai kalastaa, huomauttaa puolestaan kreikkalaisen troolarin omistaja. Euroopan kalastajien mielestä pelkkä suojelutahto ei kuitenkaan riitä. Lisäksi on toteutettava todellista kalavarojen hoitoa: Kannatan kyllä tiettyjen lajien suojelua, mutta meidän on kiinnitettävä huomiota meriympäristön kokonaisvaltaisen tasapainon kunnioittamiseen. Esimerkiksi Newfoundlandin hyljettä suojellaan, vaikka niiden lisääntyminen on hyvin runsasta, toteaa eräs Galician avomerikalastaja. Hallitsemattomasta suojelusta ei ole mitään hyötyä, jatkaa ranskalainen alan ammattilainen. Kalastuksen kieltäminen tietyillä alueilla saa siis kalastajien hyväksynnän, mutta kieltoa ei pidä ulottaa mille tahansa alueelle: On löydettävä suojeluun sopivat alueet, ja suoja-alueiden perustaminen on tapahduttava yhteistyössä kalastajien kanssa. Myös viranomaisten on oltava johdonmukaisia tämäntyyppisten päätösten teossa. Kreikkalainen kalastaja jatkaa: Saaristokalastuksen kieltäminen ja hotellien rakentaminen on järjetöntä. Ranskan paikallisen kalastuskomitean puheenjohtaja täsmentää lopuksi: Kaikki pyyntivälineet ovat luontoa tuhoavia, joten jokaisen kalastajan on harkittava niiden käyttöä ja käytettävä niitä siten, että luonto kärsii niistä mahdollisimman vähän. 1 Lainaukset ovat peräisin keskustelusta, jota on käyty kalastajien kanssa tutkimuksen pääosaston rahoittaman tutkimusohjelman tiimoilta aiheesta Euroopan kalastuksen hallintaan liittyvät eettiset, oikeudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. >>> biologiseen monimuotoisuuteen, sitä paremmin niitä voidaan torjua. Varmojen tieteellisten tietojen puuttuessa voidaan turvautua ennalta varautumisen periaatteeseen, joka mahdollistaa päätöksenteon ja riskienhallinnan. Kalanviljelyn merkitys kasvaa yhteisössä jatkuvasti. Toimintasuunnitelmassa suositellaan kalanviljelylaitosten tuottamien jätteiden suoranaisten haittavaikutusten vähentämistä, allogeenisten lajien 1 viljelyn rajoittamista, eläinten terveyden valvomista ja alan tieteellisen tutkimuksen edistämistä kalastuksen haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi toimintasuunnitelmassa kiinnitetään suurta huomiota kansalaisille ja kalastusalalle tiedottamiseen ja näiden perehdyttämiseen. Siinä painotetaan tarvetta tiedottaa kansalaisille kalastuksen vaaroista sekä siitä hyödystä, jota biologisen monimuotoisuuden säilyttämisellä ja kestävällä käytöllä voi olla kalastusteollisuudelle ja luonnonympäristöille. Alalla on jo toteutettu monia tämänsuuntaisia toimia, mutta asianomaisten tahojen, tiedemiesten, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua on edelleen vahvistettava. Toimintasuunnitelmassa ehdotetut toimet perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan. Ne merkitsevät alkuvaihetta prosessissa, jonka on asteittain määrä kehittyä kohti ekosysteemien pitkäaikaisen hoitojärjestelmän toteutumista. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan myös sellaisten arvioiden laatimista, joiden perusteella biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien huolien ja kalastusalan etujen välille voidaan löytää tasapaino. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua kokonaisuudessaan seuraavassa Internet-osoitteessa: index_en.htm 1 Allogeeninen laji on endogeenisen lajin vastakohta ja tarkoittaa joltakin toiselta alueelta peräisin olevaa lajia. Bretagnen rannikolla elävä tyynenmerenosteri tai Chilen vesillä kasvatettava atlantinlohi ovat allogeenisia lajeja.

10 10 Kalastus Euroopassa TAPAAMINEN Tutkija ja meren laulu Anthony Hawkins johtaa Skotlannin kalastuksen tutkimusyksikköjen 1 alaisuudessa toimivaa Aberdeenin merentutkimuslaboratoriota (Marine Lab).Tämä 58-vuotias tiedemies pitää kunnia-asianaan kalastajien kuuntelemista. Hän korostaa, että kalastajien kuuleminen on jopa ehtona sille, että tutkimusta voidaan täsmentää.tutustukaamme häneen nyt hieman paremmin! Tony Hawkins iloitsee siitä, että Skotlannin kalastajat ja tiedemiehet ovat näiden 20 vuoden kuluessa oppineet tekemään yhteistyötä ja kunnioittamaan toisiaan. Osapuolten välille on syntynyt luottamuksellinen ilmapiiri, jonka saavuttaminen ei ole ollut itsestäänselvyys. Aiemmin kalastajat itse asiassa kritisoivat voimakkaasti kalakantojen tieteellistä arviointia, johon kiintiöneuvottelut perustuivat. Nykyään Skotlannin kalastajat ovat omaksuneet rakentavan asenteen, ja he osallistuvat sellaisten säilyttämisratkaisujen kartoittamiseen, joilla voitaisiin edistää kalakantojen uusiutumista. Myös Aberdeenin merentutkimuslaboratorio on edistänyt asennemuutoksen syntyä. Olemme aina työskennelleet tiiviisti yhdessä kalastajien kanssa. Tiedemiehemme ovat vuosien saatossa toteuttaneet alueella noin tutkimusmatkaa kalastusaluksissa vuosittain, Anthony Hawkins kertoo. Neliösilmäiset verkot Trooleissa käytettävät neliösilmäiset verkonosat ovat hyvä esimerkki antoisasta yhteistyöstä kalastajien kanssa. Näiden verkonosien joiden ansiosta aiempaa suurempi osa nuorista kaloista pääsee karkuun verkosta käyttö on ollut pakollista Skotlannin kalastusaluksissa vuoden 2000 puolenvälin jälkeen. Merentutkimuslaboratorio on kuitenkin testauttanut verkkoja kalastusaluksissa ennen niiden käytön leviämistä. Siten merentutkimuslaboratorio on löytänyt parhaimmat sijaintipaikat näille nuorten kalojen suojeluun tarkoitetuille verkonosille, joihin on tarkoitus pyytää ainoastaan myyntiin tarkoitettuja kaloja. Toisena rohkaisevana merkkinä ovat Anthony Hawkinsin mukaan kalastajien, tiedemiesten, paikallisten viranomaisten ja muiden asianomaisten nykyisin aloittamat toimet todellisten ratkaisujen löytämiseksi kalastusta koskeviin ongelmiin. Hiljattain onkin perustettu Pohjanmeren kalastuskumppanuudesta vastaava komissio (North Sea Commission Fisheries Partnership). Tämä uusi elin tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tiedottaa aiempaa nopeammin kalastajille heidän kalakantojen arviointia koskevista päätelmistään. Kalastajat perehtyvät nykyään tiedemiesten ennusteisiin jo kalastusvuoden alussa. Siten he voivat päättää oikea-aikaisesti teknisistä toimenpiteistä, kalastusalueiden sulkemisesta ja muista ehtyneiden kalakantojen suojelussa tärkeistä näkökohdista, merentutkimuslaboratorion johtaja täsmentää. Käytännön töitä Meri on aina kiehtonut Tony Hawkinsia. Hänen kiinnostuksensa mereen heräsi jo nuorena, kun hän seilasi kumiveneellä pitkin Poole Harbourin satamaa Etelä-Englannissa. Häneltä liikenee aina aikaa käytännön töihin huolimatta hänen vastuullisesta tehtävästään kalastuksen tutkimusyksikköjen johdossa. Parhaillaan hän työskentelee koljan ja turskan laulua tutkivan hankkeen parissa. Molempien lajien urokset hakeutuvat kutuaikaan omille rajatuille alueilleen meren pohjaan aloittaakseen uskomattoman monimuotoisen laulun naaraiden houkuttelemiseksi. Tutkimusten perusteella pyritään selvittämään, häiritseekö kutualueilla harjoitettava troolikalastus kalojen käyttäytymistä ja siten niiden lisääntymistä, Anthony Hawkins selvittää. Hän on siis ihmisten ja merten todellinen kuuntelija... 1 Skotlannin kalastuksen tutkimusyksiköt koordinoivat kahden merentutkimuslaboratorion toimintaa: toinen laboratorioista sijaitsee Aberdeenissä ja toinen Pitlochryssä. Yksiköiden omistuksessa on myös kaksi tutkimusalusta ja kalankasvatuksen tutkimuskeskus, jotka työllistävät yhteensä 279 henkeä. Keith Bloomfield Anthony Hawkins, kalastajien todellinen kuuntelija.

11 Luonnonmukaista kalankasvatusta Laatukartta 11 LÖYTÖJÄ Pieni joukko eurooppalaisia kalankasvattajia on harjoittanut muutamien vuosien ajan luonnonmukaista kalankasvatusta, jossa noudatetaan tarkkaa tuotantomenetelmää. Nämä luomukalat ovat perinteisin kalankasvatusmenetelmien tuotettua kalaa kalliimpia, mutta on osoittautunut, että niillä on kysyntää kuluttajien parissa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että nämä vaihtoehtoiset markkinat voivat osoittautua lähivuosina hyvinkin kannattaviksi. Luonnonmukaisen kasvatuksen viisi pääperiaatetta Koska aiheesta ei ole annettu yhteisön säädöksiä, luonnonmukaisen kasvatuksen kriteerit vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä. Joitakin yhteisiä sääntöjä on kuitenkin olemassa. Niistä voidaan mainita seuraavat: kalankasvatuspaikalla on suuri merkitys: veden vaihtuvuuden on oltava voimakasta, eikä alueella saa esiintyä saasteita; kalojen alkuperän ja valinnan on oltava luonnonmukaisia: geenisiirrot tai hormonikäsittely eivät ole sallittuja; ravinto koostuu lähinnä kiintiöiden alaisista luonnonvaraisista kaloista valmistetusta kalajauhosta ja -öljystä. Lihaa sisältävien tuotteiden ja geenimuunnellun viljan käyttö on kielletty. Myös synteettiset väriaineet ja kasvua edistävät aineet ovat kiellettyjä; lääkkeiden käyttöä rajoitetaan ja valvotaan ankarasti; populaatiotiheys on huomattavasti normaalia alempi. Clew Bayn selällä Irlannin luoteisosassa sijaitseva Claren saari pysäyttää Atlantilta saapuvat hyökyaallot. Tänne David Baird on perustanut luomulohen kasvatuslaitoksen, joka on ensimmäisiä Euroopassa. Claren saaren lohi, jota kasvatetaan luonnonvaraisen lajitoverinsa elinympäristöä mahdollisimman paljon muistuttavissa oloissa, on nopeasti valloittanut Saksan ja Sveitsin markkinat. Tänä vuonna verkkoaltaiden on määrä tuottaa noin 500 tonnia orgaanisesti kasvatettua kalaa. Koska saaren tuotteet on sertifioitu IOFGA:n 1 standardien perusteella, tuotteet täyttävät myös Saksan yksityisen laatumerkin Naturlandin kriteerit. Kalankasvatuslaitos on myös hiljattain saanut luomuleiman Ranskan maatalous- ja kalastusministeriön hyväksymän eritelmän määräysten mukaisesti. Koska luonnonmukaisista tuotantotavoista ei ole annettu yhteisön säädöksiä, jokaisen jäsenvaltion tehtävänä on määritellä omat sertifiointimenetelmänsä (yksityiset tai julkiset). Tämän huono puoli on se, että se pidentää hyväksymiskäsittelyä, joka on jo muutenkin monimutkainen. Se on kuitenkin välttämätöntä luomutuotteiden kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi unionissa. Myös viimeaikaiset elintarvikekriisit vaikuttavat varmasti luomuelintarvikkeiden suosion kasvuun. Jotkut asiantuntijat ennustavat, että luomumarkkinat kasvavat 25% vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Tästä johtuu EU:n kalankasvattajien nykyinen kiinnostus alaa kohtaan. Monet Pohjois-Skotlannin Orkneysaarten lohenkasvattajista ovat jo kymmenkunta vuotta pitäneet ohjenuoranaan säilyttämisasioihin erikoistuneen Ison-Britannian Guildeyhdistyksen ohjeita. Soil Association -sertifiointielin on sertifioinut neljä Orkney Salmon Companyn kalankasvatuslaitosta. Kyseinen sertifiointielin on kehittänyt yhdessä kalankasvattajien, rehunvalmistajien ja jalostajien kanssa luomutaimenen ja luomulohen kasvatusta koskevat ohjeet. Rousayn saarella työskentelevät Bruce ja Hugh Mainland ovat osa orgaanista tuotantoketjua. He ovat lisänneet kalantuotantoaan voidakseen vastata Ison- Sanoitteko luomu? Britannian ja kalansavustajien kysyntään. Orkney Salmon -yrityksen vastuuhenkilöt ovat kuitenkin tiukkoina: Massatuotanto ei tule kysymykseenkään. Orkneysaarilta on tarkoitus lähteä tänä vuonna myyntiin 400 tonnia orgaanisesti kasvatettua lohta. Se on vain pisara meressä verrattuna Pohjois-Euroopassa tuotettuun tonniin lohta. Väljissä oloissa ja vuoroveden ansiosta hyvin voimakkaasti vaihtuvassa vedessä kasvatettavan luomulohen tuotanto on vähintään 30% kalliimpaa perinteisin menetelmin kasvatettuun loheen verrattuna. Sen vuoksi tuoreen tai savustetun luomukalan hinta kaupoissa on yleensä kaksinkertainen tavalliseen kalaan verrattuna. Kehitystä ei kuitenkaan voida enää pysäyttää. Lohen ohella myös muut kalalajit saavat ekologisen tuotteen leiman: karpit ja lammikkokalat, taimenet ja muut merilajit, kuten piikkikampela ja meriahven, joita tuotetaan Ranskassa biologisin menetelmin. Välimeren rannikolla sijaitseva Cannes Aquaculture -yritys aloitti viime keväänä meriahvenen, rumpukalojen ja hammasahventen luomutuotannon. Kymmenkunta kalankasvattajaa on perustanut Lounais-Ranskassa Aquabio-tuotantoyrityksen. Sen tavoitteena on tuottaa kahdessa vuodessa satakunta tonnia taimenta liittämällä hankkeeseen mahdollisimman paljon ihmisiä. Myös tälle yritykselle luomutuotanto on eettinen kysymys. Yrityksen mottona on merivarat huomioon ottava kestävä kalankasvatus. 1 Irlannin luomuviljelijöiden ja -kasvattajien järjestö Irish Organic Farmers and Growers Association. Luomutuotannosta laadittavat eritelmät koskevat lähinnä kalankasvattajia. Sertifiointielimet nimittäin katsovat, ettei luonnonvaraisten kalojen tuotantokaarta hallita vielä riittävästi. Keskustelu luomuviljeltävistä kalalajeista sen sijaan jatkuu. Jotkut ovat sitä mieltä, että vain ne kalat, jotka eivät käytä ravinnokseen lihaa, kuten karpit, voivat saada luomuleiman. Niiden kasvatus ei itse asiassa lisää paineita kalajauhon valmistukseen tarkoitettuja kalakantoja kohtaan. Toiset taas ovat sitä mieltä, että lihaa ravintonaan käyttävien kalojen luomutuotanto on mahdollista, jos kalajauhon käyttöä rajoitetaan riittävästi.

12 12 Kalastus Euroopassa LYHYESTI Kalastuksen tulevaisuus askarruttaa KL-AF FI-C Noin 400 henkeä otti osaa yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin, joka järjestettiin Brysselissä kesäkuuta. Konferenssissa käytiin useita keskusteluja lähinnä kalakantojen ja meriekosysteemien säilyttämisen ja suojelun edellytysten parantamisesta, asianomaisten tahojen päätöksentekoon osallistumisen lisäämisestä, kalastuksen omavaraisuuden ja taloudellisen elinvoimaisuuden varmistamisesta sekä kestävän kalastuksen edistämisestä yhteisöjen vesien ulkopuolella, jotta voitiin tarkastella kalastuksen tulevaisuutta Euroopassa käsittelevässä komission vihreässä kirjassa asetettuja tavoitteita. Konferenssilla on keskeinen sija yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa, jonka komissio käynnisti vihreän kirjan välityksellä. Asiasta voi tiedustella vielä 30. päivään syyskuuta 2001 asti. Voitte siis edelleen osallistua keskusteluun lähettämällä kyselynne seuraaviin osoitteisiin: Vihreä kirja yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta. M. Steffen Smidt Directeur général Pääjohtaja Kalastuksen pääosasto Euroopan komissio Rue de la Loi, Bruxelles Faksi: (32-2) Sähköposti: Neuvosto tiedottaa Kalastusneuvosto kokoontui Luxemburgissa 25. huhtikuuta. Kokouksessa käsiteltiin useita kysymyksiä, kuten komission vihreän kirjan julkaisua sekä ympäristökysymysten aiempaa laajempaa sisällyttämistä yhteiseen kalastuspolitiikkaan. Komission jäsen Franz Fischler esitteli Euroopan kalastusministereille yhteisen kalastuspolitiikan nykyiset haasteet, joita ovat: kalakantojen säilyttäminen, kalavarojen hoidon uudistaminen, kalastuslaivastojen kapasiteetin vähentäminen, sosioekonominen ulottuvuus sekä EU:n kansainvälisten suhteiden kehittäminen. Lisäksi Franz Fischler esitteli vihreässä kirjassa ehdotetut keinot näihin haasteisiin vastaamiseksi. Toinen kokouspäivän tärkeä aihe koski ympäristökysymysten aiempaa laajempaa sisällyttämistä yhteiseen kalastuspolitiikkaan TILAUSKUPONKI Lähettäkää kuponki postitse osoitteeseen Euroopan komissio Kalastuksen pääosasto Viestintä- ja tiedotusyksikkö Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles tai faksilla numeroon (32-2) Sähköposti: EY:n perustamissopimuksen mukaisesti, sekä kalastuksen monimuotoisuuden suojelua koskevaa toimintasuunnitelmaa. Neuvosto on hyväksynyt näissä asiakirjoissa esitetyt suuntaviivat sekä kehottanut komissiota kiinnittämään suurta huomiota tähän tehtävään, joka on ratkaiseva myös kalastuksen tulevaisuuden kannalta. Neuvosto korosti, että kalavarojen monimuotoisuutta uhkaavien tekijöiden määrittämisen mahdollistavat indikaattorit on kehitettävä mahdollisimman nopeasti, mikä antoi vahvistusta myös komission toiminnalle. Neuvosto muistutti tieteellisen tutkimuksen kehittämisen ja ennalta varautumisen periaatteen soveltamisen ensisijaisuudesta kalastuksen jatkuvuuden takaamiseksi. Lisäksi on suotavaa laatia sellaisia monivuotisia strategioita, joissa otetaan huomioon myös alan sosioekonomiset edellytykset. Neuvosto myös kehotti komissiota esittelemään sille mahdollisimman pian yhteisön kalastuslaivaston rakenneuudistusohjelman, koska yhteisön kalastuslaivasto ei sisälly EU:n ja Marokon väliseen uusittuun kalastussopimukseen. Haluan saada maksutta Kalastus Euroopassa -lehden (5 numeroa vuodessa) seuraavalla kielellä: ES DA DE EL EN FR IT NL PT FI SV Kappalemäärä: Sukunimi: Etunimi: Organisaatio/asema: Katuosoite: Postilokero: Postinumero: Kaupunki: _ Maa: P. F. Sähköposti: EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. heinäkuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 29.8.2013 2013/0102(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välisessä sopimuksessa

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2010 (06.01) (OR. en) 15485/10 ADD 1 PV/CONS 54 SOC 702 SAN 217 CONSOM 99 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3039. istunto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21016/17 LIMITE BXT 24 PUBLIC SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Ison-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) P6_TA(2009)0034 Euroopan erämaat Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Lausunto nro 1/2016. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla)

Lausunto nro 1/2016. (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla) Lausunto nro 1/2016 (annettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artiklan nojalla) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9645/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 23. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat ENV

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet Euroopan neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21023/17 BXT 31 INF 100 API 73 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu

Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/ annettu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.6.2010 KOM(2010)336 lopullinen 2010/0183 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o xxxx/20010 annettu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

8340/11 VHK/mrc DG G 2B

8340/11 VHK/mrc DG G 2B EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. huhtikuuta 2011 (OR. en) 8340/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0007 (CNS) SOC 293 ECON 172 EDUC 63 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008.

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaaajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaa-ajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Suomennos; Hannu

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:

PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 24.7.2003 KOM(2003) 437 lopullinen 2003/157 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS vuoteen 1999 asti Marokon kalastussopimuksen alaisina olleiden alusten ja kalastajien toimintasuunnan

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0049 (NLE) 6795/17 UD 55 CORDROGUE 31 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 28. helmikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048570/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048570/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. tammikuuta 2017 (OR. en) 5664/17 AGRILEG 23 VETER 9 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D048570/03 Asia:

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2109(INI)

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2109(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kalatalousvaliokunta 2015/2109(INI) 17.11.2015 MIETINTÖLUONNOS kalastukseen liittyvistä näkökulmista Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alaisessa kansainvälisessä

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot