Kalastus Euroopassa. Euroopassa. nro8. Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka. Asiakirjat. Kalanviljely Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Itävallassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalastus Euroopassa. Euroopassa. nro8. Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka. Asiakirjat. Kalanviljely Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Itävallassa"

Transkriptio

1 Kalastus Euroopassa Euroopassa ISSN nro8 Kesäkuu 2001 Asiakirjat Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka Kalanviljely Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Itävallassa Tapaaminen Anthony Hawkins, ihmisten ja merten todellinen kuuntelija Löytöjä Luomulohen kasvatusta Euroopan komission julkaisu Kalastuksen pääosasto

2 2 Kalastus Euroopassa KALENTERI Messut ja näyttelyt The International West Coast Seafood Show -messut pidetään tänä vuonna Los Angelesissa lokakuuta Messuilla esitellään yksinomaan meren antimia. Messuilla on näytteillä kalaa kaikissa muodoissa: tuoreena, valmispakkauksissa, savustettuna, pakastettuna, säilykkeinä tai elävänä. Tämä on ainutlaatuinen tapahtuma Yhdysvaltojen länsirannikolla. Lisätietoja saa seuraavasta numerosta: Diversified Business Communications, puh. (1-207) , faksi: (1-207) tai Internet-sivuilta: Itech Mer Lorient -messut järjestetään syyskuuta Nämä neljännen kerran järjestettävät alan ammattilaisten messut on tarkoitettu lähinnä maatalouden ja merenkulun ammattilaisille. Niille osallistuu myös muita merenkulun ammattilaisia, kuten laivanrakennuksen edustajia, jalostuksessa käytettävien välineiden ja koneiden valmistajia, logistiikan, rahoituslaitosten ja eri toimielinten edustajia jne. Tiedustelut: 77, avenue de la Perrière, Lorient cedex, France. Puh. (33-2) , faksi: (33-2) Sähköposti: Internet-sivut: lokakuuta 2001 järjestettävät Agadirin meren kansainväliset merimessut ovat ensimmäiset laatuaan Pohjois-Afrikassa. Ne keskittyvät lähinnä tekniikkaan kalastustuotteiden sijasta sekä tarjoavat messukävijöille mahdollisuuden tutustua jalostuksen ja merenkulun nykyaikaiseen välineistöön. Myös valmistajat esittelevät laajan valikoiman pyyntivälineitä. Agra Europe -lehti järjestää samassa paikassa kaksi päivää aiemmin, 22. ja 23. lokakuuta, kansainvälisen konferenssin nimeltä Kalmareita ja muita pelagisia lajeja 2001 (Squid and pelagics 2001). Konferenssin eri esitelmissä käsitellään pääjalkaisten ja pelagisten lajien maailmanmarkkinoita (kalavarojen tilaa, vesiviljelyä ja jalostusta). Molempia tapahtumia koskevia tietoja voi tiedustella Agra Europelta: puh. (44-18) , faksi: (44-18) , sähköposti: tai Heighway-tapahtumista: puh. (44-20) , faksi: (44-20) , Internet-sivut: Konferenssi Kansainvälisiä aiheita käsittelevistä jokavuotisista konferensseistaan tunnettu Ison-Britannian Wilton Park -järjestö kutsuu poliitikkoja, kansalaisjärjestöjen edustajia sekä ammattijärjestöjen ja kaupallisten yritysten edustajia keskustelemaan heinäkuuta yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta konferenssiin nimeltä EU:n yhteinen kalastuspolitiikka vuoden 2002 jälkeen: mitä muutoksia näköpiirissä? Komission kalastuksen pääosaston pääjohtaja Steffen Smidt avaa kokoukset. Lisätietoja saa seuraavasta Internet-osoitteesta: Tässä numerossa Sivu 2 Kalenteri Sivu 3 Pääkirjoitus Biologista monimuotoisuutta on suojeltava kalastuksen jatkuvuuden varmistamiseksi Sivu 4 Kentältä Matka Ala-Itävallan maakuntaan Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Sivu 6 Asiakirjat Biologinen monimuotoisuus: elämänlanka Sivu 10 Tapaaminen Tutkija ja meren laulu Sivu 11 Löytöjä Luonnonmukaista kalankasvatusta. Laatukartta Sivu 12 Lyhyesti Kalastuksen tulevaisuus askarruttaa Neuvosto tiedottaa Huomautus lukijoille Voitte lähettää meille kommenttejanne ja ehdotuksianne osoitteeseen Euroopan komissio, kalastuksen pääosasto Viestintä- ja tiedotusyksikkö Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles tai faksilla numeroon (32-2) varustettuna merkinnällä Kalastus Euroopassa. Sähköposti: fisheries-magazine@cec.eu.int Kalastus Euroopassa on Euroopan komission kalastuksen pääosaston julkaisema aikakauslehti. Sitä jaetaan ilmaiseksi lehden tilaajille (tilauskuponki sivulla 12). Kalastus Euroopassa ilmestyy viisi kertaa vuodessa Euroopan unionin yhdellätoista virallisella kielellä. Lehti on luettavissa myös Internetissä kalastuksen pääosaston kotisivulla osoitteessa Vastaava julkaisija: Euroopan komissio, kalastuksen pääosaston pääjohtaja. Vastuuvapauslauseke: Vaikka kalastuksen pääosasto vastaakin lehden koko tuotannosta, se ei ole vastuussa yksittäisiin artikkeleihin sisältyvien tietojen oikeellisuudesta, artikkelien sisällöstä tai niissä esitetyistä näkökannoista. Mitkään tässä julkaisussa esitetyistä näkökannoista eivät ole ellei toisin mainita komission omia tai sen vahvistamia näkökantoja, eikä julkaisussa esitettyjä näkemyksiä voida pitää komission tai kalastuksen pääosaston omina näkemyksinä. Komissio ei myöskään vastaa julkaisuun sisältyvien tietojen oikeellisuudesta, eikä komissio eivätkä ketkään komission nimissä toimivat henkilöt ole vastuussa julkaisun mahdollisesta käytöstä. Euroopan yhteisöt, 2001 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kannen kuvat: Eureka Slide, Keith Bloomfield, Lionel Flageul Suunnittelu: Mostra Printed in Belgium Painettu uusiopaperille

3 Eureka Slide 3 PÄÄKIRJOITUS Biologista monimuotoisuutta on suojeltava kalastuksen jatkuvuuden varmistamiseksi Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen allekirjoittanut Euroopan yhteisö laati vuonna 1998 kokonaisvaltaisen strategian, jonka tarkoituksena on taata biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö. Strategiaan sisältyy erilaisia alakohtaisia toimintasuunnitelmia, joissa esitellään yksityiskohtaisesti erityistoimet, jotka on tarkoitus toteuttaa päätoiminta-aloilla, kuten kalastuksessa. Komissio hyväksyi kalastusta koskevan toimintasuunnitelman 28. maaliskuuta Kalastukseen kohdistuvien paineiden välitön vähentäminen ja muiden kuin saalislajien sekä elinympäristöjen suojelu ovat etusijalla tässä hyvin kattavassa ja perusteellisessa toimintasuunnitelmassa. Siinä käsitellään kalankasvatusta, jonka vahingollisia ympäristövaikutuksia ehdotetaan vähennettäviksi eri tavoin. Siinä korostetaan myös tieteellisen tutkimuksen merkitystä. Biologisen monimuotoisuuden tarkka ja yleispätevä määrittely on ensisijaisen tärkeää. Biologista monimuotoisuutta säänteleviä prosesseja tai kaikkia siihen sisältyviä lajeja ei itse asiassa tunneta. Ekosysteemien monitahoisuus ja niitä yhdistävät tekijät sitä vastoin tiedostetaan. Näiden asioiden ymmärtäminen olisi kuitenkin erityisen tärkeää toiminnan tai suojelujärjestelmien kehittämisen sekä etenkin toimintasuunnitelmaan sisältyvän, kriisien ennaltaehkäisyn kannalta pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisyyn perustuvalla lähestymistavalla voidaan lieventää tiedon puutteesta aiheutuvia haittoja, mutta ei poistaa sitä. Ainoastaan tieteellinen tutkimus antaa mahdollisuuden hahmottaa ja tunnistaa paremmin eri indikaattorit. Sitä onkin näin ollen voimakkaasti kehitettävä ja edistettävä. Kalastuksen ja ympäristön välillä on selkeä yhteys. Meriekosysteemien suojelua voidaan hyvinkin verrata kalastuksen säilyttämiseen. Nykyisten saalislajien enemmistö kärsii liikakalastuksesta, jota on siten ehdottomasti vähennettävä. Tätä varten toimintasuunnitelmassa ehdotetaan kaikkien lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä käytettävissä olevien keinojen hyödyntämistä: näitä keinoja ovat mm. kalastuslaivastojen määrän vähentäminen, suurimmat sallitut saaliit (TAC), tekniset toimenpiteet ja kalastusalueiden sulkeminen. Oikeaaikaisesti ja oikeassa paikassa toteutetuilla, esim. makrilliin ja Pohjanmeren silliin kohdistetuilla toimilla saadaan aikaan hyviä tuloksia. Kalastuksen vähentäminen ei kuitenkaan riitä muiden kuin saalislajien eikä ekosysteemien säilymisen kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseksi. Näin ollen on harkittava täydentäviä toimia vähentämään tietyistä pyyntivälineistä aiheutuvia haittavaikutuksia. Kalastajien tietoisuus biologista monimuotoisuutta uhkaavista vaaroista kasvaa jatkuvasti. Kaikki alan toimijat ovatkin nykyään entistä tietoisempia ympäristöongelmista. Komission mielestä on tärkeää käydä aiheesta perusteellista keskustelua asianomaisten kanssa. Toimintasuunnitelman toisena haasteena on tiedottaa suurelle yleisölle näistä ongelmista sekä lisätä kansalaisten mielenkiintoa niihin. Myös tässä yhteydessä on lähetettävä selkeä viesti: vaikka eurooppalainen kalastus ei ole vielä romahtanut, nykymenon jatkuminen merkitsisi näiltä osin valtavaa riskiä. Edellä mainittuja suuntaviivoja seurataan myös yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä. Vihreässä kirjassa 1 kerrotaan laajasti niistä. Asiasta ei vallitse minkäänlaista epäselvyyttä: yhteisen kalastuspolitiikan sekä ympäristön suojelun kytkeminen tiiviisti toisiinsa on nyt entistäkin tärkeämpää. Toimitus 1 Katso aihetta koskeva artikkeli Kalastus Euroopassa -lehden numerossa 7.

4 4 Kalastus Euroopassa KENTÄLTÄ Matka Ala-Itävallan maakuntaan Kalanviljelyn pehmeät menetelmät Waidhofen an der Thaya Österreich Wien v Itävallan ja Tsekin rajalla sijaitseva Ala-Itävallan maakunta on vielä toistaiseksi säilynyt laajamittaiselta matkailulta. Alue tarjoaa kuitenkin metsineen ja jokineen luonnonrikkauksia luontoharrastajien iloksi. Muutamat karpinviljelijät ovat voineet hyödyntää näitä luonnonrikkauksia tuottaakseen kalaa täydellisessä sopusoinnussa ympäristön kanssa. Merkittävin kalanviljelijä Thomas Kainz vastaanottaa meidät Edenin puutarhaa muistuttavassa kodissaan. Tyypillinen kuva Itävallasta liitetään hyvin usein vuoristomaisemiin ja tirolilaisiin alppimajoihin. Maan pääkaupunki Wien nauttii keisarinpalatseineen suurta arvostusta myös valssinharrastajien keskuudessa. Tämän kauniin maan muut alueet eivät ole yhtä hyvin tunnettuja, mutta ansaitsevat pienen esittelyn. Wienin luoteisosassa sijaitseva Ala- Itävallan maakunta tarjoaa upeita maisemia jokien varsilla mutkittelevine niittyineen ja metsineen. Yksi osa tästä maakunnasta, jota kutsutaan osuvasti metsäistä osaa tarkoittavalla sanalla Waldviertel, tarjoaa ihanteelliset olot metsänhoitoon ja kalanviljelyyn. Sisävesien vähäistä kalastusta lukuun ottamatta kalastusala muodostuu Itävallassa pääasiassa jalostuksesta, markkinoinnista ja kalanviljelystä. Viljelyä harjoitetaan noin 400 paikassa, joissa viljellään lähinnä taimenta ja karppia. Ala on vaatimaton työllistäjä: kokopäiväisesti työskentelevien 300 tuottajan lisäksi osaaikatyöntekijöitä alalla on 500. Monilla ns. sekatiloilla kalanviljely onkin yhdistetty maataloustuotantoon. Kyse ei siis ole teollisesta viljelystä. Näiden tilojen perinteisissä tuotantotavoissa on säilytetty vaikutteita muinaisista tuotantomenetelmistä. Suuria vesimassoja vaativaa taimenten viljelyä harjoitetaan etenkin Itävallan vuoristoalueilla. Karppi kestää jäätäviä lämpötiloja, joten se on sopeutunut taimenta paremmin pohjoisen ankaraan ilmastoon. Waldviertelin alueen kymmenkunta karpinviljelijää vastaa suurimmaksi osaksi Itävallan karppimarkkinoista, mutta myös Styrian alueella on yksi tuotantokeskus. Merkittävin näistä tuottajista, Thomas Kainz, toimii Waidhofen an der Thayassa. Tämä pieni viehättävä kylä väittää iäkseen 700 vuotta, mutta sen vanhimmat muurit ovat peräisin 1600-luvulta. Waidhofenissa kerrotaan, että benediktiinimunkit toivat karpinviljelyn kylään jo keskiajalla halutessaan tuoda ratkaisun väestön ruoanpuutteeseen. Tämä on osa kaukaista menneisyyttä, vaikka karpinviljely liitetäänkin Waldviertelin alueella yhä voimakkaasti tähän vanhaan kulttuuriin. Thomas Kainzin tilan lammikot eivät kärsi ylipopulaatio-ongelmasta Thomas Kainzin isä perusti yrityksen luvulla. Tämä lapsesta asti karpeista innostunut vesi- ja metsätalousinsinööri osti aikanaan paikalliselta ylimystöltä muutamia lammikoita, joista suurin, 40-hehtaarinen, hallitsee edelleen kalanviljelytilaa. Perhetilan 180 hehtaarin suuruinen vesialue käsittää nykyisin noin 35 lammikkoa, jotka on kaikki ihmisvoimin kaivettuja. Perheen poika ja tilan nykyinen omistaja Thomas on osallistunut tilan kehittämiseen. Syntymävuonnani kaivettu lammikko kantaa minun nimeäni, hän ilmoittaa iloisesti harppoen viljelylammikoita reunustavia polkuja pitkin. Tämä khakinvihreään asuun 35 kalanviljelylammikon lisäksi Kainzilla on parikymmentä viljelyallasta, joissa täysikasvuisiksi kehittyneet karpit odottavat siirtämistä kuorma-autolla.

5 5 Kalankasvatus Itävallassa Tonneissa Miljoonissa euroissa Karppi Kirjolohi Yhteensä , , , , , , , , , , , pukeutunut ja kiikareita kädessään heiluttava tilanomistaja on luonnonystävä. Alue on oikea lintuparatiisi, jossa voi vaivatta tarkkailla merimetsoja, harmaahaikaroita, merihanhia ja useita sorsalajeja. Isännällämme onkin ylpeyttä äänessään, kun hän painottaa: Koko tilamme kuuluu Natura verkostoon 1. Puut, lammet ja rantatöyryt on luokiteltu. Hänen ympäristönsuojelijan intonsa laimenee kuitenkin saman tien: Linnut ovat kalojen pääsaalistajia. Monet tänne saapuvista linnuista kuuluvat suojelun piiriin. En siis voi metsästää niitä, vaikka niitä onkin liikaa. Jotkin linnut ovat huolta aiheuttavia kalastajia, jotka hyödyntävät ilmaisen aterian. Thomas Kainzin mieltymys luontoon näkyy myös hänen työtavoissaan. Ne eivät ole millään tavoin keinotekoisia, kaikki hänen työtapansa ovat luonnonmukaisia, ja niissä noudatetaan luonnon biologista kiertokulkua. Hänen tilallaan eivät tule kysymykseenkään ravintojauhojen käyttö tai liian ahtaat lammikot. Siten hänen tilansa on välttynyt tehoviljelyssä yleisiltä kalasairauksilta. Tilan tuotteet onkin varustettu alueellisella laatuleimalla, jossa lukee Waldviertler Karpfen. Kalat syntyvät, kasvavat ja lisääntyvät täydellisessä sopusoinnussa luonnon kanssa. Ruokimme niitä ainoastaan viljalla, jos planktonia ei ole riittävästi. Laskemme huolellisesti kalojen määrän neliömetriä kohti, jottei kalapopulaatio pääse kasvamaan liian suureksi. Karppi tarvitsee liikkumatilaa. Yhteen lajiin keskittyvä kalanviljely on Itävallassa erittäin harvinaista. Thomas Kainz viljelee karpin ohella ahventa, taimenta, siikaa ja suutaria. Tuotevalikoima monipuolistuu jatkuvasti Kalanviljely työllistää viisi henkeä: tilanomistajan ja hänen kaksi poikaansa sekä kaksi ulkopuolista työntekijää. Tilalle palkataan noin 40 kausityöntekijää vuoden kiireisimpään aikaan syksyllä, jolloin lammikot on tyhjennettävä ja puhdistettava, sekä keväällä, jolloin kalavarat on uusittava. Ala on vaatimaton työllistäjä, ja nykyään enää harva nuori valitsee sen ammatikseen. Alalle on hyvin vaikea ryhtyä, ellei nuori sitten peri jo valmista tilaa, vahvistaa Thomas Kainz. Suurin osa lammikoista on jo käytössä, ja uuden maan ostaminen on hyvin kallista. Kalat vaativat tilaa. Lisäksi etenkin Itä-Euroopan maiden synnyttämä kilpailu on ankaraa. Thomas Kainz lisää vielä: Itse pelkään Tsekin tai Puolan kaltaisten maiden liittymistä Euroopan unioniin. Nämä maat ovat merkittäviä karpintuottajia, jotka kykenevät alentamaan kustannuksiaan suurtuotannon ansiosta. Näiden maiden tuotteet eivät ole yhtä ekologisia kuin omani, mutta ne ovatkin omiani edullisempia. < Suurin osa Thomas Kainzin kaloista myydään elävinä lammikoiden omistajille tai ongintaa harrastaville. Loput, hieman yli 10% tuotannosta myydään fileinä tai savukalana yksityisasiakkaille (yksityishenkilöille tai ravintoloitsijoille). Thomas Kainz rakensi vuosi sitten KOR:n 2 tuen avulla upouuden rakennuksen, joka toimii jalostamona ja elintarvikemyymälänä. Myymälä on auki vain kerran viikossa, mutta aukioloaikaa on tarkoitus pidentää lähiaikoina. 58-vuotias Thomas Kainz aikoo vielä toteuttaa monia hankkeita tulevaisuudessa. Hän toivoisi myös pysyvänsä ajan tasalla: Haluaisin erikoistua markkinointiin ja keskittyä aiempaa enemmän jalostukseen. Meidän on löydettävä keinot vastata kilpailuun tarjoamalla yhä monipuolisempia ja laadukkaampia tuotteita. 1 Ekologinen Natura verkosto käsittää yhteisön luontotyyppidirektiivin ja lintudirektiivin nojalla luokitellut alueet. Verkosto takaa Euroopan unionin tärkeimpien luonnonalueiden suojelun. 2 Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline. Karppi erityistarkkailussa Kiinteän lihansa ansiosta arvostettua karppia tehoviljellään lammikoissa. Tämä särkikalojen sukuun kuuluva makean veden kala on kotoisin Aasiasta. Se tuotiin Eurooppaan 1100-luvulla. Luonnossa elää kolme karppilajia: suomuton nahkakarppi, peilikarppi ja suomukarppi. Kahden tai kolmen vuoden iässä syötävien aikuisten karppien paino ei yleensä ylitä 2,5 kiloa. Pariutuminen tapahtuu toukokuun ja heinäkuun välillä, ja lisääntyminen on runsasta. Koska karppi ottaa ravintonsa virtaavan veden pohjalta, se sekoittaa samalla viljelyaltaan vettä ja irrottaa kasvillisuutta. Talvella karppi lopettaa syömisen ja pysyttelee pohjan läheisyydessä. Karppi menestyy erittäin hyvin makeissa vesissä, mutta kestäämitä tahansa ilmastoa hyvän sopeutumiskykynsä ansiosta.

6 6 Kalastus Euroopassa ASIAKIRJAT Lunnit ovat muiden merilajien tavoin osa rannikoiden ekosysteemiä. Eureka Slide Biologinen monimuotoisuus Elämänlanka Panokset, jotka on ymmärrettävä ottaa huomioon Mitä biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan? Biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkia maapallon elämänmuotoja ja niiden edustamia luonnon erityispiirteitä. Biologinen monimuotoisuus ulottuu sekä lajeihin että niiden erilaisiin geneettisiin muunnoksiin, elinympäristöihin ja ekosysteemeihin. Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa myös sitä, että eri organismit yhdistyvät yhdessä ekosysteemissä, jossa kaikilla luomakunnan elävillä - kaikkein vähäpätöisimmilläkin - on paikkansa ja roolinsa niitä ympäröivässä ilmassa, vedessä ja maassa. Mikä on elävien lajien määrä maailmassa? Biologinen monimuotoisuus on useiden miljardien vuosien kehityksen tulosta. Tiedemiehet arvioivat, että elävien lajien määrä on nykyään noin 15 miljoonaa, kun luvussa otetaan huomioon kaikki lajit pienimmästä mikrobista aina suurimpaan eläimeen. Näistä lajeista tunnetaan vain murto-osa: toistaiseksi on tunnistettu ainoastaan 1,75 miljoonaa lajia. Sitä vastoin satakunta lajia häviää päivittäin. Miksi biologinen monimuotoisuus on elintärkeää? Biologisesta monimuotoisuudesta on hyötyä ihmiskunnalle monessakin mielessä: sen ansiosta ihmiskunta saa ravintoa syödäkseen, raaka-aineita vaatteisiin ja asumiseen sekä liikkumiseen tarvittavaan energiaan. Biologinen monimuotoisuus takaa geenit, joilla voidaan suojella satoa ja joita voidaan käyttää lääketieteellisessä tutkimuksessa. Näiden eri hyötynäkökohtien ohella biologinen monimuotoisuus ohjaa kykyämme sopeutua evoluutioihin: ilman sitä emme kykenisi löytämään ratkaisua saasteongelmaan, ilmastonmuutokseen tai uusiin sairauksiin. Biologinen monimuotoisuus takaa niiden ekosysteemien vakauden, joista me ammennamme tärkeitä luonnonvaroja. Biologista monimuotoisuutta uhkaavat tekijät Ihminen on kuitenkin vaarantanut luonnonympäristönsä. Luonnonvarojen tehokas ja teollinen käyttö, kaupungistumisen, massaturismin tai saastumisen aiheuttama luonnonympäristöjen tuhoutuminen horjuttavat usein peruuttamattomasti ekosysteemejä. Tämä johtaa lajien häviämiseen, kalavarojen hupenemiseen tai aiemmin hedelmällisten alueiden aavikoitumiseen. Esimerkiksi kalastuksesta voidaan sanoa, että suurten nykyaikaisten pyyntivälineiden ja sähköisten välineiden tulo on tuhonnut lähes muutamassa vuosikymmenessä alueita, jotka ovat toimineet ihmisten ravinnonlähteinä vuosisatoja. Biologisen monimuotoisuuden suojelua voidaan ve Erään naispuolisen tieteenharjoittajan lausunto Sophie Des Clers työskentelee Lontoon yliopistossa.tämä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan muuttanut ranskalainen on erikoistunut kalastuksen tutkimiseen jo 15 vuoden ajan. Hänen mottonaan on tiedemiesten ja kalastajien välisen yhteistyön lisääminen. Sophie Des Clers on myös kalastuksen ja kalanviljelyn neuvoa-antavan komitean riippumaton edustaja ympäristöasioissa. Hänellä on selkeä, tarkka ja ehdoton näkemys asioista: kalastuksen säilyminen on mahdollista vain biologisen monimuotoisuuden pitkäaikaisen hoidon avulla. Miksi biologista monimuotoisuutta on suojeltava? Biologisen monimuotoisuuden suojelua ja oman elinympäristönsä tuntemusta voidaan verrata vakuutuksen ottamiseen. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin kykenemme vastaamaan luonnon evoluutioihin, kuten ilmastonmuutokseen pitkällä aikavälillä tai luonnonkatastrofeihin lyhyellä aikavälillä. Petoeläinten liiallinen saalistaminen horjuttaa ekosysteemejä. Selkärangattomien, kuten rapujen ja kalmareiden määrä lisääntyy nykyään jatkuvasti. Biologinen monimuotoisuus on yhteistä omaisuutta: meret kuuluvat kalastajille, kaloille sekä virkistyskäyttöön. Velvollisuutemme on sen säilyttäminen tuleville sukupolville. Kalastusta ei pidä irrottaa

7 7 Ihmisen ratkaiseva vaikutus Ihmisen vaikutus näihin muutoksiin on ratkaiseva, kuten olemme nähneet. Jos ennusteet pitävät paikkansa, on vaarana, että taloudellinen toiminta vain lisääntyy tasaantumisen sijasta. Perinteisissä ympäristönsuojelutavoissa suositaan liian usein lyhyen aikavälin toimia. Kehityksen suunta olisi kuitenkin muutettavissa jo pelkästään maaperän, vesistöjen, energian, kehittämisen ja talouden pitkäaikaisen hoidon avulla. Muutos edellyttäisi todellista asennemuutosta hallituksilta, teollisuudelta ja tavallisilta kansalaisilta, joiden on hyödynnettävä luontoa kestävällä tavalla. Tiedottamisen merkitys Asennemuutos edellyttää tarkkoja tietoja, oikeanlaista asiantuntemusta sekä viranomaisia, jotka ymmärtävät ottaa vastaan biologisen monimuotoisuuden asettamat haasteet. Hallinnon ja kaupallisten yritysten tuki tiedejärjestöille on oleellista. On tärkeää saada kaikki asianomaiset ymmärtämään, että biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu ovat kalastuksen ja ympäristön etujen mukaista. Myös kansalaisten on tiedostettava, että heillä on merkittävä rooli biologisen monimuotoisuuden suojelussa, sillä ovathan he osa tuota monimuotoisuutta: ihmisen käyttäytyminen luonnossa, hänen kulutustottumuksensa ja elämäntapansa vaikuttavat pitkällä aikavälillä ekosysteemien kehittymiseen. Biologisen monimuotoisuuden säilyminen riippuu loppujen lopuksi miljardien ihmisten toiminnasta. Biologinen monimuotoisuus uhattuna Caulerpa taxifolia: Välimeren kalastajien painajainen Rannikkokalastusta Mentonissa Ranskassa harjoittavat pienkalastajat ovat oman onnensa nojassa. Trooppinen viherlevä uhkaa vaarallisesti heidän elantoaan Välimeren rannikolla. Caulerpa taxifolia -niminen viherlevä on luultavasti päässyt karkaamaan akvaariosta, jossa se kehittyi valikoinnin kautta jälkeen erittäin kestäväksi, jolloin sitä on lähes mahdoton hävittää Euroopan rannikkoekosysteemeistä. Miksi se sitten on ongelma? Se on tuhoisa siksi, että eläimistö ja kasvisto häviää kaikkialta, jossa se kasvaa. Caulerpa taxifolia horjuttaa luonnon tasapainoa, valtaa nykyisiä ekosysteemejä ja leviää valtavalla vauhdilla. Vuonna 1984 levää esiintyi vain yhden neliömetrin alueella. Vuonna 1989 levä oli vallannut hehtaarin alueen, ja nykyään jo 7000 hehtaaria on sen peitossa. Sitä esiintyy myös Italian Rivieralla, Espanjan, Marokon ja Kroatian rannikolla, ja se on levinnyt hiljattain myös Tunisian rannikolle. Tuloksena ovat rannikkokalastajien tyhjillään ammottavat verkot. Kalat, nilviäiset, ja äyriäiset ovat siirtyneet puhtaammille vesille. Tonnikalan kalastukseen vähitellen siirtyvät paikalliset tuottajat ovat jääneet oman onnensa nojaan. Luonnonvaraisen lohen ja kasvatetun lohen kohtalokas yhdistelmä Lohenkasvatus Euroopan unionissa keskittyy lähinnä Irlantiin, Länsi-Skotlantiin ja Shetlandin saarille. Kyse on tehokasvatuksesta, jota harjoitetaan rannikoiden reunamille rakennetuissa verkkoaltaissa. Ne ovat suljettuja, mutta kosketuksissa luonnonympäristöön. Vankeudessa elävät lohet kehittävät kasvuoloissaan (rajatussa elinympäristössä ja ahtaassa tilassa) geneettisiä muunnelmia lajitoveriensa kanssa. Myrskyt tai petoeläimet voivat valitettavasti repiä altaiden verkkoja, jolloin tuhansia kaloja pääsee mereen. Tällöin kalat joutuvat totuttautumaan vapauteen ja kosketuksiin, jopa pariutumaan, muiden luonnonvaraisten lohien kanssa. Tämä kaikkia kalankasvatuksen muotoja uhkaava vaara on hyvin vakava jokien ja merien biologisen monimuotoisuuden kannalta. Yksilöiden keskinäinen lisääntyminen ja sairauksien tarttuminen yksilöltä toiselle voi olla hyvin vahingollista ja johtaa biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen. rrata vakuutuksen ottamiseen myöskään muista yhteyksistään: se on riippuvaista ilmastosta ja merenpohjista. Biologisen monimuotoisuuden suojelu ei vaadi jyrkkiä muutoksia, vaan pieniä askelia kohti suunnanmuutosta. Emme vieläkään tunne tarkoin ekosysteemien toimintaa. Tämä on kiistaton totuus. Tieteelliset perustiedot ja -näkemykset ovat puutteellisia. Ekosysteemeihin liittyy monia tekijöitä, joita ei vielä tunneta, mutta jotka edistäisivät varmasti näiden asioiden ymmärtämistä. Tiedeyhteisöjen on siis muutettava ongelmanasettelua, mutta siihen sille on varattava myös keinot: ekosysteemien luonnonrikkauksien arvioimisessa käytettävistä välineistä, indikaattoreista ja menetelmistä on pulaa. Tärkeimpien ekosysteemien luokittelu voisi edistää ymmärtämystä. Ekosysteemien toimintalogiikka on monimutkainen, mutta on varmaa, että kaikki sen osatekijät ovat sidoksissa toisiinsa. Kalastajilla on laajat tiedot kalojen monimuotoisuudesta, mutta niitä ei hyödynnetä tai edes tunneta tarpeeksi. Merien monimuotoisuuden hoito on kuitenkin mahdotonta ilman kalastajien asiantuntemusta. Mitä ekosysteemien erotteluun perustuva lähestymistapa tarkoittaa? Etenkin alusten maihintulon yhteydessä tapahtuva lajien laskenta johtaa harhaan. Laskemiseen liittyvät tiedot ovat joka tapauksessa puutteellisia, koska lajit eivät esiinny koskaan luonnossa omana erillisenä ryhmänään. Esimerkiksi meriekosysteemiin kuuluu kalojen lisäksi myös lintuja, valaita ja pyöriäisiä. Kaikkien eliöiden suojelu on välttämätöntä. Se voi tapahtua rajaamalla etenkin suojeltavat merialueet yhteistyössä kalastajien kanssa. Lajien erottaminen elinympäristöstään ei ole järkevää. Kalat käyttäytyvät, liikkuvat ja kehittyvät ekosysteeminsä mukaisesti. Jopa kalastajat on sisällytettävä ekosysteemien tutkimukseen! Erilaisiin ongelmiin voidaan vastata vain soveltamalla erilaisia lähestymistapoja. Euroopan komissiolta vaaditaan kokonaisvaltaista näkemystä asioista. Yhteisen kalastuspolitiikan on oltava kokonaisvaltaista ja integroivaa, ja siinä on otettava huomioon meriympäristöjen monimuotoisuus.

8 8 Kalastus Euroopassa ASIAKIRJAT Kolmivaiheinen toiminta 1. Alkuunpanijana Rion yleissopimus Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus on ensimmäinen alan kansainvälinen sopimus. Se on historiallinen kansainvälisessä lainsäädännössä sikäli, että biologinen monimuotoisuus on nyt nostettu ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisten huolien joukkoon. Monet maat allekirjoittivat välittömästi tämän Brasiliassa Rio de Janeirossa vuonna 1992 pidetyssä maapallokonferenssissa tehdyn sopimuksen. Nyt sen on allekirjoittanut jo yli 175 valtiota ja yhteisöä, myös Euroopan yhteisö. Yleissopimuksella on kolme päätavoitetta: biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen; biologisen monimuotoisuuden osatekijöiden kestävä käyttö; geenivarojen käytöstä aiheutuvan hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako kaupallisessa tai muussa tarkoituksessa. Rion sopimus kattaa kaikki ekosysteemit, lajit ja geenivarat. Siinä käsitellään teknistä ja tieteellistä yhteistyötä, teknologiaa sekä kansalaisten koulutuskysymyksiä. Se on myös oikeudellisesti sitova: sopimukseen liittyneillä mailla on velvollisuus soveltaa sen määräyksiä. Näin ollen niiden on sitouduttava biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja käyttöön siten, että voidaan taata sen jatkuvuus. Sopimusmaita on myös kehotettu laatimaan kansallisia strategioita ja toimintasuunnitelmia sekä sisällyttämään ne laajaksi osaksi niiden ympäristö- ja kehityspolitiikkoja. Lisätietoja aiheesta voi tiedustella seuraavasta osoitteesta: Secrétariat de la Convention sur la diversité biologique: 393, Saint-Jacques, Bureau 300, Montréal, Québec, Canada H2Y 1N9. Puh: (1-514) , faksi: (1-514) , sähköposti: Internet-sivu: 2. Vahdinvaihto Euroopan yhteisön kanssa Euroopan yhteisö ratifioi biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen 21. joulukuuta Sopimuksen allekirjoittaminen edellyttää siltä sellaisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimista, joiden tarkoituksena on taata biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö. Euroopan unionissa tämä velvoite on pantu täytäntöön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1998 unioni hyväksyi strategian, joka sisältää noudatettavan politiikan suuntaviivat. Toisessa vaiheessa komissio on laatinut ja pannut täytäntöön toimintasuunnitelmia päätoiminta-aloilla, joita ovat maatalous, kalastus, ympäristö, kehitysyhteistyö, liikenne, matkailu ja energia. Komissio hyväksyi maaliskuussa 2001 neljä alakohtaista toimintasuunnitelmaa, joista yksi koskee kalastuspolitiikkaa. Niissä määritellään kaikilla aloilla toteutettavat konkreettiset toimet sekä korostetaan tarvetta asettaa mitattavia tavoitteita. On syytä muistaa, että kaikki yhteisön jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Yhteisön toimintasuunnitelmat toki täydentävät kansallisia strategioita. Kaikki toimet on sisällytettävä laajaksi osaksi Amsterdamin sopimuksessa (6 artiklassa) määrättyjä velvoitteita, joiden mukaan Euroopan unionin on liitettävä ympäristökysymykset alakohtaisiin politiikkoihinsa. Cardiffin Eurooppa-neuvoston kokouksessa vuonna 1998 sitouduttiin tämän tehtävän asteittaiseen toteuttamiseen sekä kestävän kehityksen strategian laatimiseen avainaloilla. Tätä kutsutaan Cardiffin prosessiksi. Komissio on jo hyväksynyt strategian, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun selkeämpi sisällyttäminen yhteiseen kalastuspolitiikkaan. 3. Nopeaa reagointia: kalastusta koskevan toimintasuunnitelman laatiminen Kalastusta koskevan komission toimintasuunnitelman tavoitteena on sellaisten luonnonvarojen säilyttäminen, joista kalastus on riippuvaista. Toimintasuunnitelman alussa todetaan, että kalastuslaivastojen kapasiteetin ja kalavarojen biologisen tilan välinen epätasapaino johtaa siihen, että saalismäärät ovat liian suuria useiden kalakantojen kohdalla. Liikakalastuksella on kielteisiä vaikutuksia saalislajeihin, mutta se vaikuttaa myös muihin kuin saalislajeihin sekä kaikkiin meriekosysteemeihin, joiden populaatioita ja elinympäristöjä se saattaa muuttaa. Lajien runsaus on kuitenkin myös ekosysteemien elinehto. Myös kalanviljelylaitokset ovat riippuvaisia ekosysteemeistä: laitosten menestyminen on toki sidoksissa vesien ja ravinteiden laatuun sekä lajien monimuotoisuuteen. Kalastusta koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetään kalastuksen tärkeimmät vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen sekä esitetään kymmenen toimintasarjaa, jotka olisi pantava täytäntöön biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi tai elvyttämiseksi, jos se on uhattuna. Toimilla on kolme päätavoitetta: kalakantojen säilyttäminen ja kestävä käyttö; muiden kuin saalislajien, elinympäristöjen ja ekosysteemien suojelu kalastukselta; suojautuminen kalanviljelyn haittavaikutuksilta. Toimissa edellytetään kalastuksen vähentämistä pyyntirajoituksin ja kalastuslaivastojen kapasiteettia vähentämällä. Niissä edellytetään myös teknisten toimenpiteiden soveltamista, kuten selektiivisten pyyntivälineiden ehdotonta käyttöä ja kalastuksen kieltämistä tietyillä alueilla. Lisäksi niissä vaaditaan tieteellisen tutkimuksen ja kalastuksen valvonnan vahvistamista. Kalastusalueiden hallintaan liittyvistä tieteellisistä tiedoista on ankara pula. Toimintasuunnitelmassa korostetaankin tarvetta kartuttaa näitä tietoja: mitä paremmin tiedetään kalastuksen haittavaikutukset >>>

9 9 Lionel Flageul Kalastajien puheenvuoro Antakaamme puheenvuoro nyt Euroopan kalastajille 1. He muistuttavat yhteen ääneen merenpohjien rikkauksien mittaamattomasta tärkeydestä. On täysin selvää, että biologinen monimuotoisuus on heille arvokas omaisuus, jota on vaalittava. Meillä on velvollisuuksia ekosysteemejä kohtaan. Kyse on yhteiskunnan yhteisestä perinnöstä. Koska luonnonvarat ovat yhteisiä, emme voi toimia miten lystäämme. Meillä ei ole siihen oikeutta: se olisi rikos yhteiskuntaa vastaan, vakuuttaa eräs Espanjan Baskimaan kalastaja. Kalavarat ovat omaisuutta, joka voi hävitä, joten juuri siksi niitä on suojeltava ja saalismääriä rajoitettava lajien säilymiseksi, jatkaa espanjalainen avomerialusten rakennuttaja. Luonnolla on mielestäni omat oikeutensa. Meidän on ajateltava luonnon tulevaisuutta, jos haluamme tuon tulevaisuuden jatkuvan. Kalastajien ensimmäinen ajatus on se, että meret ovat heidän omaisuuttaan. Heidän omatuntonsa kuitenkin johtaa heidät oikealle tielle, jatkaa eräs Katalonian Palamosissa asuva kalastaja. Perheenisänä minun on ajateltava meriympäristön säilyttämistä. Muutoin meillä ei enää olisi kohta merta, jossa uida tai kalastaa, huomauttaa puolestaan kreikkalaisen troolarin omistaja. Euroopan kalastajien mielestä pelkkä suojelutahto ei kuitenkaan riitä. Lisäksi on toteutettava todellista kalavarojen hoitoa: Kannatan kyllä tiettyjen lajien suojelua, mutta meidän on kiinnitettävä huomiota meriympäristön kokonaisvaltaisen tasapainon kunnioittamiseen. Esimerkiksi Newfoundlandin hyljettä suojellaan, vaikka niiden lisääntyminen on hyvin runsasta, toteaa eräs Galician avomerikalastaja. Hallitsemattomasta suojelusta ei ole mitään hyötyä, jatkaa ranskalainen alan ammattilainen. Kalastuksen kieltäminen tietyillä alueilla saa siis kalastajien hyväksynnän, mutta kieltoa ei pidä ulottaa mille tahansa alueelle: On löydettävä suojeluun sopivat alueet, ja suoja-alueiden perustaminen on tapahduttava yhteistyössä kalastajien kanssa. Myös viranomaisten on oltava johdonmukaisia tämäntyyppisten päätösten teossa. Kreikkalainen kalastaja jatkaa: Saaristokalastuksen kieltäminen ja hotellien rakentaminen on järjetöntä. Ranskan paikallisen kalastuskomitean puheenjohtaja täsmentää lopuksi: Kaikki pyyntivälineet ovat luontoa tuhoavia, joten jokaisen kalastajan on harkittava niiden käyttöä ja käytettävä niitä siten, että luonto kärsii niistä mahdollisimman vähän. 1 Lainaukset ovat peräisin keskustelusta, jota on käyty kalastajien kanssa tutkimuksen pääosaston rahoittaman tutkimusohjelman tiimoilta aiheesta Euroopan kalastuksen hallintaan liittyvät eettiset, oikeudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. >>> biologiseen monimuotoisuuteen, sitä paremmin niitä voidaan torjua. Varmojen tieteellisten tietojen puuttuessa voidaan turvautua ennalta varautumisen periaatteeseen, joka mahdollistaa päätöksenteon ja riskienhallinnan. Kalanviljelyn merkitys kasvaa yhteisössä jatkuvasti. Toimintasuunnitelmassa suositellaan kalanviljelylaitosten tuottamien jätteiden suoranaisten haittavaikutusten vähentämistä, allogeenisten lajien 1 viljelyn rajoittamista, eläinten terveyden valvomista ja alan tieteellisen tutkimuksen edistämistä kalastuksen haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Lisäksi toimintasuunnitelmassa kiinnitetään suurta huomiota kansalaisille ja kalastusalalle tiedottamiseen ja näiden perehdyttämiseen. Siinä painotetaan tarvetta tiedottaa kansalaisille kalastuksen vaaroista sekä siitä hyödystä, jota biologisen monimuotoisuuden säilyttämisellä ja kestävällä käytöllä voi olla kalastusteollisuudelle ja luonnonympäristöille. Alalla on jo toteutettu monia tämänsuuntaisia toimia, mutta asianomaisten tahojen, tiedemiesten, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua on edelleen vahvistettava. Toimintasuunnitelmassa ehdotetut toimet perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin strategiaan. Ne merkitsevät alkuvaihetta prosessissa, jonka on asteittain määrä kehittyä kohti ekosysteemien pitkäaikaisen hoitojärjestelmän toteutumista. Toimintasuunnitelmassa ehdotetaan myös sellaisten arvioiden laatimista, joiden perusteella biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien huolien ja kalastusalan etujen välille voidaan löytää tasapaino. Toimintasuunnitelmaan voi tutustua kokonaisuudessaan seuraavassa Internet-osoitteessa: index_en.htm 1 Allogeeninen laji on endogeenisen lajin vastakohta ja tarkoittaa joltakin toiselta alueelta peräisin olevaa lajia. Bretagnen rannikolla elävä tyynenmerenosteri tai Chilen vesillä kasvatettava atlantinlohi ovat allogeenisia lajeja.

10 10 Kalastus Euroopassa TAPAAMINEN Tutkija ja meren laulu Anthony Hawkins johtaa Skotlannin kalastuksen tutkimusyksikköjen 1 alaisuudessa toimivaa Aberdeenin merentutkimuslaboratoriota (Marine Lab).Tämä 58-vuotias tiedemies pitää kunnia-asianaan kalastajien kuuntelemista. Hän korostaa, että kalastajien kuuleminen on jopa ehtona sille, että tutkimusta voidaan täsmentää.tutustukaamme häneen nyt hieman paremmin! Tony Hawkins iloitsee siitä, että Skotlannin kalastajat ja tiedemiehet ovat näiden 20 vuoden kuluessa oppineet tekemään yhteistyötä ja kunnioittamaan toisiaan. Osapuolten välille on syntynyt luottamuksellinen ilmapiiri, jonka saavuttaminen ei ole ollut itsestäänselvyys. Aiemmin kalastajat itse asiassa kritisoivat voimakkaasti kalakantojen tieteellistä arviointia, johon kiintiöneuvottelut perustuivat. Nykyään Skotlannin kalastajat ovat omaksuneet rakentavan asenteen, ja he osallistuvat sellaisten säilyttämisratkaisujen kartoittamiseen, joilla voitaisiin edistää kalakantojen uusiutumista. Myös Aberdeenin merentutkimuslaboratorio on edistänyt asennemuutoksen syntyä. Olemme aina työskennelleet tiiviisti yhdessä kalastajien kanssa. Tiedemiehemme ovat vuosien saatossa toteuttaneet alueella noin tutkimusmatkaa kalastusaluksissa vuosittain, Anthony Hawkins kertoo. Neliösilmäiset verkot Trooleissa käytettävät neliösilmäiset verkonosat ovat hyvä esimerkki antoisasta yhteistyöstä kalastajien kanssa. Näiden verkonosien joiden ansiosta aiempaa suurempi osa nuorista kaloista pääsee karkuun verkosta käyttö on ollut pakollista Skotlannin kalastusaluksissa vuoden 2000 puolenvälin jälkeen. Merentutkimuslaboratorio on kuitenkin testauttanut verkkoja kalastusaluksissa ennen niiden käytön leviämistä. Siten merentutkimuslaboratorio on löytänyt parhaimmat sijaintipaikat näille nuorten kalojen suojeluun tarkoitetuille verkonosille, joihin on tarkoitus pyytää ainoastaan myyntiin tarkoitettuja kaloja. Toisena rohkaisevana merkkinä ovat Anthony Hawkinsin mukaan kalastajien, tiedemiesten, paikallisten viranomaisten ja muiden asianomaisten nykyisin aloittamat toimet todellisten ratkaisujen löytämiseksi kalastusta koskeviin ongelmiin. Hiljattain onkin perustettu Pohjanmeren kalastuskumppanuudesta vastaava komissio (North Sea Commission Fisheries Partnership). Tämä uusi elin tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden tiedottaa aiempaa nopeammin kalastajille heidän kalakantojen arviointia koskevista päätelmistään. Kalastajat perehtyvät nykyään tiedemiesten ennusteisiin jo kalastusvuoden alussa. Siten he voivat päättää oikea-aikaisesti teknisistä toimenpiteistä, kalastusalueiden sulkemisesta ja muista ehtyneiden kalakantojen suojelussa tärkeistä näkökohdista, merentutkimuslaboratorion johtaja täsmentää. Käytännön töitä Meri on aina kiehtonut Tony Hawkinsia. Hänen kiinnostuksensa mereen heräsi jo nuorena, kun hän seilasi kumiveneellä pitkin Poole Harbourin satamaa Etelä-Englannissa. Häneltä liikenee aina aikaa käytännön töihin huolimatta hänen vastuullisesta tehtävästään kalastuksen tutkimusyksikköjen johdossa. Parhaillaan hän työskentelee koljan ja turskan laulua tutkivan hankkeen parissa. Molempien lajien urokset hakeutuvat kutuaikaan omille rajatuille alueilleen meren pohjaan aloittaakseen uskomattoman monimuotoisen laulun naaraiden houkuttelemiseksi. Tutkimusten perusteella pyritään selvittämään, häiritseekö kutualueilla harjoitettava troolikalastus kalojen käyttäytymistä ja siten niiden lisääntymistä, Anthony Hawkins selvittää. Hän on siis ihmisten ja merten todellinen kuuntelija... 1 Skotlannin kalastuksen tutkimusyksiköt koordinoivat kahden merentutkimuslaboratorion toimintaa: toinen laboratorioista sijaitsee Aberdeenissä ja toinen Pitlochryssä. Yksiköiden omistuksessa on myös kaksi tutkimusalusta ja kalankasvatuksen tutkimuskeskus, jotka työllistävät yhteensä 279 henkeä. Keith Bloomfield Anthony Hawkins, kalastajien todellinen kuuntelija.

11 Luonnonmukaista kalankasvatusta Laatukartta 11 LÖYTÖJÄ Pieni joukko eurooppalaisia kalankasvattajia on harjoittanut muutamien vuosien ajan luonnonmukaista kalankasvatusta, jossa noudatetaan tarkkaa tuotantomenetelmää. Nämä luomukalat ovat perinteisin kalankasvatusmenetelmien tuotettua kalaa kalliimpia, mutta on osoittautunut, että niillä on kysyntää kuluttajien parissa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että nämä vaihtoehtoiset markkinat voivat osoittautua lähivuosina hyvinkin kannattaviksi. Luonnonmukaisen kasvatuksen viisi pääperiaatetta Koska aiheesta ei ole annettu yhteisön säädöksiä, luonnonmukaisen kasvatuksen kriteerit vaihtelevat jäsenvaltioiden välillä. Joitakin yhteisiä sääntöjä on kuitenkin olemassa. Niistä voidaan mainita seuraavat: kalankasvatuspaikalla on suuri merkitys: veden vaihtuvuuden on oltava voimakasta, eikä alueella saa esiintyä saasteita; kalojen alkuperän ja valinnan on oltava luonnonmukaisia: geenisiirrot tai hormonikäsittely eivät ole sallittuja; ravinto koostuu lähinnä kiintiöiden alaisista luonnonvaraisista kaloista valmistetusta kalajauhosta ja -öljystä. Lihaa sisältävien tuotteiden ja geenimuunnellun viljan käyttö on kielletty. Myös synteettiset väriaineet ja kasvua edistävät aineet ovat kiellettyjä; lääkkeiden käyttöä rajoitetaan ja valvotaan ankarasti; populaatiotiheys on huomattavasti normaalia alempi. Clew Bayn selällä Irlannin luoteisosassa sijaitseva Claren saari pysäyttää Atlantilta saapuvat hyökyaallot. Tänne David Baird on perustanut luomulohen kasvatuslaitoksen, joka on ensimmäisiä Euroopassa. Claren saaren lohi, jota kasvatetaan luonnonvaraisen lajitoverinsa elinympäristöä mahdollisimman paljon muistuttavissa oloissa, on nopeasti valloittanut Saksan ja Sveitsin markkinat. Tänä vuonna verkkoaltaiden on määrä tuottaa noin 500 tonnia orgaanisesti kasvatettua kalaa. Koska saaren tuotteet on sertifioitu IOFGA:n 1 standardien perusteella, tuotteet täyttävät myös Saksan yksityisen laatumerkin Naturlandin kriteerit. Kalankasvatuslaitos on myös hiljattain saanut luomuleiman Ranskan maatalous- ja kalastusministeriön hyväksymän eritelmän määräysten mukaisesti. Koska luonnonmukaisista tuotantotavoista ei ole annettu yhteisön säädöksiä, jokaisen jäsenvaltion tehtävänä on määritellä omat sertifiointimenetelmänsä (yksityiset tai julkiset). Tämän huono puoli on se, että se pidentää hyväksymiskäsittelyä, joka on jo muutenkin monimutkainen. Se on kuitenkin välttämätöntä luomutuotteiden kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi unionissa. Myös viimeaikaiset elintarvikekriisit vaikuttavat varmasti luomuelintarvikkeiden suosion kasvuun. Jotkut asiantuntijat ennustavat, että luomumarkkinat kasvavat 25% vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Tästä johtuu EU:n kalankasvattajien nykyinen kiinnostus alaa kohtaan. Monet Pohjois-Skotlannin Orkneysaarten lohenkasvattajista ovat jo kymmenkunta vuotta pitäneet ohjenuoranaan säilyttämisasioihin erikoistuneen Ison-Britannian Guildeyhdistyksen ohjeita. Soil Association -sertifiointielin on sertifioinut neljä Orkney Salmon Companyn kalankasvatuslaitosta. Kyseinen sertifiointielin on kehittänyt yhdessä kalankasvattajien, rehunvalmistajien ja jalostajien kanssa luomutaimenen ja luomulohen kasvatusta koskevat ohjeet. Rousayn saarella työskentelevät Bruce ja Hugh Mainland ovat osa orgaanista tuotantoketjua. He ovat lisänneet kalantuotantoaan voidakseen vastata Ison- Sanoitteko luomu? Britannian ja kalansavustajien kysyntään. Orkney Salmon -yrityksen vastuuhenkilöt ovat kuitenkin tiukkoina: Massatuotanto ei tule kysymykseenkään. Orkneysaarilta on tarkoitus lähteä tänä vuonna myyntiin 400 tonnia orgaanisesti kasvatettua lohta. Se on vain pisara meressä verrattuna Pohjois-Euroopassa tuotettuun tonniin lohta. Väljissä oloissa ja vuoroveden ansiosta hyvin voimakkaasti vaihtuvassa vedessä kasvatettavan luomulohen tuotanto on vähintään 30% kalliimpaa perinteisin menetelmin kasvatettuun loheen verrattuna. Sen vuoksi tuoreen tai savustetun luomukalan hinta kaupoissa on yleensä kaksinkertainen tavalliseen kalaan verrattuna. Kehitystä ei kuitenkaan voida enää pysäyttää. Lohen ohella myös muut kalalajit saavat ekologisen tuotteen leiman: karpit ja lammikkokalat, taimenet ja muut merilajit, kuten piikkikampela ja meriahven, joita tuotetaan Ranskassa biologisin menetelmin. Välimeren rannikolla sijaitseva Cannes Aquaculture -yritys aloitti viime keväänä meriahvenen, rumpukalojen ja hammasahventen luomutuotannon. Kymmenkunta kalankasvattajaa on perustanut Lounais-Ranskassa Aquabio-tuotantoyrityksen. Sen tavoitteena on tuottaa kahdessa vuodessa satakunta tonnia taimenta liittämällä hankkeeseen mahdollisimman paljon ihmisiä. Myös tälle yritykselle luomutuotanto on eettinen kysymys. Yrityksen mottona on merivarat huomioon ottava kestävä kalankasvatus. 1 Irlannin luomuviljelijöiden ja -kasvattajien järjestö Irish Organic Farmers and Growers Association. Luomutuotannosta laadittavat eritelmät koskevat lähinnä kalankasvattajia. Sertifiointielimet nimittäin katsovat, ettei luonnonvaraisten kalojen tuotantokaarta hallita vielä riittävästi. Keskustelu luomuviljeltävistä kalalajeista sen sijaan jatkuu. Jotkut ovat sitä mieltä, että vain ne kalat, jotka eivät käytä ravinnokseen lihaa, kuten karpit, voivat saada luomuleiman. Niiden kasvatus ei itse asiassa lisää paineita kalajauhon valmistukseen tarkoitettuja kalakantoja kohtaan. Toiset taas ovat sitä mieltä, että lihaa ravintonaan käyttävien kalojen luomutuotanto on mahdollista, jos kalajauhon käyttöä rajoitetaan riittävästi.

12 12 Kalastus Euroopassa LYHYESTI Kalastuksen tulevaisuus askarruttaa KL-AF FI-C Noin 400 henkeä otti osaa yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin, joka järjestettiin Brysselissä kesäkuuta. Konferenssissa käytiin useita keskusteluja lähinnä kalakantojen ja meriekosysteemien säilyttämisen ja suojelun edellytysten parantamisesta, asianomaisten tahojen päätöksentekoon osallistumisen lisäämisestä, kalastuksen omavaraisuuden ja taloudellisen elinvoimaisuuden varmistamisesta sekä kestävän kalastuksen edistämisestä yhteisöjen vesien ulkopuolella, jotta voitiin tarkastella kalastuksen tulevaisuutta Euroopassa käsittelevässä komission vihreässä kirjassa asetettuja tavoitteita. Konferenssilla on keskeinen sija yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa, jonka komissio käynnisti vihreän kirjan välityksellä. Asiasta voi tiedustella vielä 30. päivään syyskuuta 2001 asti. Voitte siis edelleen osallistua keskusteluun lähettämällä kyselynne seuraaviin osoitteisiin: Vihreä kirja yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuudesta. M. Steffen Smidt Directeur général Pääjohtaja Kalastuksen pääosasto Euroopan komissio Rue de la Loi, Bruxelles Faksi: (32-2) Sähköposti: fisheries-greenpaper@cec.eu.int Neuvosto tiedottaa Kalastusneuvosto kokoontui Luxemburgissa 25. huhtikuuta. Kokouksessa käsiteltiin useita kysymyksiä, kuten komission vihreän kirjan julkaisua sekä ympäristökysymysten aiempaa laajempaa sisällyttämistä yhteiseen kalastuspolitiikkaan. Komission jäsen Franz Fischler esitteli Euroopan kalastusministereille yhteisen kalastuspolitiikan nykyiset haasteet, joita ovat: kalakantojen säilyttäminen, kalavarojen hoidon uudistaminen, kalastuslaivastojen kapasiteetin vähentäminen, sosioekonominen ulottuvuus sekä EU:n kansainvälisten suhteiden kehittäminen. Lisäksi Franz Fischler esitteli vihreässä kirjassa ehdotetut keinot näihin haasteisiin vastaamiseksi. Toinen kokouspäivän tärkeä aihe koski ympäristökysymysten aiempaa laajempaa sisällyttämistä yhteiseen kalastuspolitiikkaan TILAUSKUPONKI Lähettäkää kuponki postitse osoitteeseen Euroopan komissio Kalastuksen pääosasto Viestintä- ja tiedotusyksikkö Rue de la Loi 200 B-1049 Bruxelles tai faksilla numeroon (32-2) Sähköposti: fisheries-magazine@cec.eu.int EY:n perustamissopimuksen mukaisesti, sekä kalastuksen monimuotoisuuden suojelua koskevaa toimintasuunnitelmaa. Neuvosto on hyväksynyt näissä asiakirjoissa esitetyt suuntaviivat sekä kehottanut komissiota kiinnittämään suurta huomiota tähän tehtävään, joka on ratkaiseva myös kalastuksen tulevaisuuden kannalta. Neuvosto korosti, että kalavarojen monimuotoisuutta uhkaavien tekijöiden määrittämisen mahdollistavat indikaattorit on kehitettävä mahdollisimman nopeasti, mikä antoi vahvistusta myös komission toiminnalle. Neuvosto muistutti tieteellisen tutkimuksen kehittämisen ja ennalta varautumisen periaatteen soveltamisen ensisijaisuudesta kalastuksen jatkuvuuden takaamiseksi. Lisäksi on suotavaa laatia sellaisia monivuotisia strategioita, joissa otetaan huomioon myös alan sosioekonomiset edellytykset. Neuvosto myös kehotti komissiota esittelemään sille mahdollisimman pian yhteisön kalastuslaivaston rakenneuudistusohjelman, koska yhteisön kalastuslaivasto ei sisälly EU:n ja Marokon väliseen uusittuun kalastussopimukseen. Haluan saada maksutta Kalastus Euroopassa -lehden (5 numeroa vuodessa) seuraavalla kielellä: ES DA DE EL EN FR IT NL PT FI SV Kappalemäärä: Sukunimi: Etunimi: Organisaatio/asema: Katuosoite: Postilokero: Postinumero: Kaupunki: _ Maa: P. F. Sähköposti: EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO L-2985 Luxembourg

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 137 final 2014/0073 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kaakkois-Aasian kalatalousjärjestössä (SEAFO) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 214 final 2017/0091 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. heinäkuuta 2001 ALUSTAVA LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2014 COM(2014) 49 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

LIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 134 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Amerikan trooppisten tonnikalojen suojelukomissiossa (IATTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2010 KOM(2010)75 lopullinen 2010/0042 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muutosten hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.3.2014 COM(2014) 126 final 2014/0069 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Sinievätonnikalan suojelukomissiossa (CCSBT) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION LAUSUNTO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.04.2003 KOM(2003) 193 lopullinen 2001/0265 (COD) KOMISSION LAUSUNTO EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan c alakohdan nojalla Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.5.2013 COM(2013) 250 final 2013/0133 (COD) C7-0117/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 COM(2019) 102 final 2019/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Luoteis-Atlantin kalastusjärjestössä Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9449/1/14

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 COM(2019) 101 final 2019/0050 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0102(NLE) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 29.8.2013 2013/0102(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Norsunluurannikon tasavallan välisessä sopimuksessa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0285 (NLE) 15528/14 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: MAR 175 ETS 29 MI 884 COMPET 624 EDUC 324 MARE 12 PECHE

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.9.2017 COM(2017) 483 final 2017/0221 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Mauritiuksen tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2014 COM(2014) 547 final 2014/0253 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin ja Senegalin tasavallan välisen kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.4.2017 COM(2017) 166 final 2017/0077 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2019 COM(2019) 104 final 2019/0054 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Koillis-Atlantin kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9451/1/14

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.6.2018 COM(2018) 453 final 2018/0239 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sääntelemättömän aavan meren kalastuksen ehkäisemiseksi Pohjoisen jäämeren keskiosassa tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2014 COM(2014) 267 final 2014/0139 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta omaksuttavasta kannasta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Esteban González Pons (PE595. Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/2016(INI) 30.1.2017 TARKISTUKSET 1-14 Esteban González Pons (PE595.662v01-00) Kalastuslaivastojen hallinnointi syrjäisimmillä alueilla (2016/2016(INI))

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.8.2018 COM(2018) 580 final 2018/0306 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisellä laaja-alaisella talous- ja kauppasopimuksella

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 8. huhtikuuta 2011 (OR. en) 2010/0255 (COD) PE-CONS 9/11 PECHE 63 CODEC 338 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Lisätiedot

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28) EUROOPAN UNIONIN KALASTUSALA LUKUINA Seuraavissa taulukoissa on yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) eri osa-alueiden perustilastotietoja seuraavasti: jäsenvaltioiden kalastuslaivastot vuonna 2014 (taulukko

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.11.2016 COM(2016) 745 final 2016/0368 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1101/89 sekä asetusten (EY) N:o 2888/2000 ja (EY)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2019 COM(2019) 98 final 2019/0048 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9398/1/14

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. huhtikuuta 2014 (OR. en) 7911/14 Toimielinten välinen asia: 2014/0079 (NLE) PECHE 147 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Seychellien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2015 COM(2015) 664 final 2015/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2019 COM(2019) 111 final 2019/0061 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.5.2017 COM(2017) 215 final 2017/0092 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla

Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla YMPÄRISTÖ VALVONTA Mitä etua siitä on sinulle? Ympäristöuhat eivät pysähdy kansallisilla rajoilla Tästä syystä EU:n jäsenvaltiot ovat päättäneet ottaa käyttöön toimia, joilla suojellaan kansalaisten terveyttä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.1.2018 COM(2017) 812 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtuutuksesta aloittaa neuvottelut merten biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevasta kansainvälisestä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B

10368/1/19 REV 1 team/rir/mls 1 LIFE.2.B Bryssel, 18. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10368/1/19 REV 1 AGRI 306 VETER 36 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 26. lokakuuta 2017 (OR. en) 2017/0190 (COD) PE-CONS 48/17 PECHE 340 CODEC 1416 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

11552/08 VHK/phk DG B III

11552/08 VHK/phk DG B III EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden

Lisätiedot

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry

KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2010 (06.01) (OR. en) 15485/10 ADD 1 PV/CONS 54 SOC 702 SAN 217 CONSOM 99 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3039. istunto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0008 (NLE) 9666/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENV 544 COMER 73 MI 452 ONU 72 SAN 221 IND 138 NEUVOSTON

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 24/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: JULISTUKSET EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 19. syyskuuta 2011 (21.09) (OR. en) 14391/11 ENV 685 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 19. syyskuuta 2011 (21.09) (OR. en) 14391/11 ENV 685 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. syyskuuta 2011 (21.09) (OR. en) 14391/11 ENV 685 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 14. syyskuuta 2011 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2014 COM(2013) 848 final 2013/0414 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS siviilikäyttöön tarkoitettua maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)

(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062) 26.6.2014 FI L 186/103 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, kuparia sisältävien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta välttämättömiin käyttötarkoituksiin (tiedoksiannettu numerolla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Ref. Ares(2014) /07/2014

Ref. Ares(2014) /07/2014 Ref. Ares(2014)2338517-14/07/2014 EUROOPAN KOMISSIO YRITYS- JA TEOLLISUUSTOIMINNAN PÄÄOSASTO Toimintaohjeet 1 Bryssel 1.2.2010 - Direktiivin 2001/95/EY ja vastavuoroista tunnustamista koskevan asetuksen

Lisätiedot

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.

KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1. KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.2012 Yhteisen kalastuspolitiikan jäljitettävyyssäännöillä pyritään siihen,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2019 COM(2019) 108 final 2019/0058 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS seitivarojen säilyttämisestä ja hallinnoinnista keskisellä Beringinmerellä tehdyn yleissopimuksen osapuolten

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. joulukuuta 2015 (OR. en) 14617/15 ATO 75 SAN 403 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 3. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.10.2017 COM(2017) 574 final 2017/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Georgian välisellä assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21016/17 LIMITE BXT 24 PUBLIC SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Ison-

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. syyskuuta 2014 (OR. en) 13683/14 ADD 1 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 26. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: PROAPP 18 JAI 715 CATS 137 SCHENGEN 30 COMIX 501 Euroopan komission

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. huhtikuuta 207 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 207/006 (NLE) 7725/7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 73 ENV 294 MI 278 DEVGEN 48 ONU 47 NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0228 (NLE) 12576/15 PECHE 329 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 1. lokakuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa sovellettavat avoimuusperiaatteet Euroopan neuvosto Bryssel, 22. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21023/17 BXT 31 INF 100 API 73 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SEU 50 artiklan mukaisissa neuvotteluissa

Lisätiedot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 25.1.2017 L 19/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/117, annettu 5 päivänä syyskuuta 2016, kalastusta koskevista säilyttämistoimenpiteistä

Lisätiedot

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B

5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon

Lisätiedot

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8 EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018 Periaatteet, artiklat 5-8 Asetus 848/2018 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä 5 artikla - Yleiset periaatteet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA

SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA 3.4 SÄÄNNÖT LAAJENNETTUJEN TYÖRYHMIEN PERUSTAMISESTA PUHEENJOHTAJAKOKOUKSEN PÄÄTÖS 16. JOULUKUUTA 1999 1 1 artikla Laajennetut työryhmät eivät ole parlamentin elimiä, eivätkä ne näin ollen voi esittää

Lisätiedot

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39

Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 8305/14 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) PI 39 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 31. maaliskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0444 (NLE) 8305/14 ADD 1 PI 39 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Päivämäärä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0259 (NLE) 6732/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: SOC 150 EMPL 77 MIGR 13 JAI 149 NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden

Lisätiedot

EU:n erityisasema kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) Kirjeen hyväksyminen

EU:n erityisasema kansainvälisessä viinijärjestössä (OIV) Kirjeen hyväksyminen Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11007/17 ILMOITUS: A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 10430/17 Asia: AGRI 376 AGRIORG 69 OIV 12 EU:n

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot