HELIKOPTERIHUOLTOJÄRJESTELMÄN SIMULOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELIKOPTERIHUOLTOJÄRJESTELMÄN SIMULOINTI"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Jaakko Sotkasiira HELIKOPTERIHUOLTOJÄRJESTELMÄN SIMULOINTI Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Työn ohjaajat: Professori Olli Saarela Insinöörikapteeni Kimmo Pelkonen ja TkT Kai Virtanen

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: Jaakko Sotkasiira Helikopterihuoltojärjestelmän simulointi Päivämäärä: Sivumäärä: 71 Osasto: Konetekniikan osasto Professuuri: Valvoja: Kul-34 Lentotekniikka Professori Olli Saarela Ohjaajat: Insinöörikapteeni Kimmo Pelkonen, TkT Kai Virtanen Tässä diplomityössä muokattiin Ilmavoimille kehitettyä lentoteknisen huoltojärjestelmän toimintaa kuvaavan diskreettiaikaisen tapahtumasimulaation mallia Suomen puolustusvoimien helikopteritoimintaan sopivaksi. Muokkaus tapahtui muodostamalla kaksi lähtöarvojoukkoa, jolla järjestelmän osien toiminta kuvataan tilastollisen todennäköisyyslaskennan keinoin. Mallissa kuvataan Suomen puolustusvoimien kuljetushelikopteriorganisaation toimintaa sodan- ja rauhanaikana sen olennaisilta osiltaan. Malli ei ole täydellinen toimitusketjumalli, vaan kuvaa ainoastaan maavoimien helikopterihuolto-organisaation ja erillisen keskuskorjaamon toimintaa. Lentotoimintaprosessi koostuu päivittäisestä lentotoiminnasta, eritasoisista huoltotoimenpiteistä ja tukitoiminnoista kuten laitekorjauksista ja varaosatoiminnoista. Puolustusvoimien ja ulkopuolisen tukiorganisaation välillä on rajapinta, joka osaltaan vaikuttaa huoltotoimintaan logistiikkansa kautta. Mallin lähtötiedot muodostettiin laskennallisen vikaantumistiedon ja asiantuntijaarvioiden perusteella. Asiantuntija-arvioiden merkitys lähtötietojen oikeellisuuden arvioinnissa oli merkittävä, koska tarkasteltava helikopterityyppi ei ole vielä lentänyt operatiivisessa käytössä ja siitä ei ole empiiristä havaintoaineistoa. Ilmavoimien muun kaluston lentotoiminnasta saatuja tietoja on käytetty soveltuvin osin hyödyksi. Mallilla suoritettiin validointiajoja, joilla varmistettiin mallin oikea toiminta. Herkkyysanalyyseillä tutkittiin myös tärkeimpien parametrien vaikutusta kaluston pitkäaikaiseen ja rajoitetusti lyhytaikaiseen käytettävyyteen. Mallilla saadut tulokset ovat suuntaa antavia. Mallilla saadut käytettävyystulokset ovat asiantuntijamielipiteen perusteella hieman epärealistisia. Mallia tulisi kehittää käytännön toiminnasta saaduilla tuloksilla ja täten korjata mallin toimintaa realistisempaan suuntaan. Käytetty lähtöarvodata perustuu laskennalliseen dataan, jolloin ensimmäiset parametrit eivät välttämättä kuvaa oikein käytännön toimintaa. Avainsanat: Lentotekninen huoltojärjestelmä, helikopteri, käytettävyys, diskreetti tapahtumasimulaatio

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Title of the Thesis: Jaakko Sotkasiira Simulation of a helicopter maintenance system Date: Pages: 71 Department: Department of Mechanical Engineering Professorship: Supervisor: Kul-34 Aeronautical Engineering Professor Olli Saarela Instructors: Kimmo Pelkonen, Captain (Eng.), Kai Virtanen, D.Sc.(Tech.) Goal of this thesis was to modify the discrete event simulation model developed for the Finnish Air Force to describe maintenence system of Finnish Defence Force s helicopter maintenance operations. Model was modified by developing two group of parameters to define the functions of the system by the means of statistical probability calculation. The functions of the Finnish Defence Force s helicopter operations are modeled by its relevant parts in peace and wartime operations. The model is not a complete supplychain model and describes only the operational, intermediate and depot level mantenance functions. Processes in the model comprises of daily flight operations, maintenance actions and support functions as equipment repairs, spare parts fuctions and overall logistics. Parameters for the simulation model was created from manufacturer s calculated reliability data and was modified with the help of expert opinions. Value of expert opinions on the validation of the parameters was significant, because the helicopter type under examination hasn t flown in operative use and so there is no empirical data available from the operations. Reliability data from Air Force s operations with other types was used also to validate parameters. Model s correct function was validated with numerous simulation runs. Sensivity analyses were made to examine the effect of primary parameters on the long time useability of fleet. Limited analyzes were also made to examine short time useability of the fleet. Results obtained from these simulation runs are only preliminary. According to expert opinion, useability figures are slightly non-realistic. Model should be refined with the reliability data obtained from the normal operational use in the near future. Data used in this thesis is based on calculations only, and this first quess on the parameters don t then necessarily describe the operational use correctly. Avainsanat: Helicopter maintenance system, helicopter, useability, discrete event simulation

4 Alkusanat Tämä diplomityö on tehty Systeemianalyysin laboratoriossa Maavoimien ilmailuosaston tilauksesta Ilmavoimien tutkimushankkeeseen liittyen. Työn tekopaikka ja aihe mahdollisti minulle katsauksen lentotekniikkaan yleensä kuulumattomalta tekniikan alalta ja laajensi näkökantojani. Haluan kiittää tästä mahdollisuudesta niin professori Olli Saarelaa kuin professori Raimo P. Hämäläistä. Diplomityön ohjaajille, TkT Kai Virtaselle ja insinöörikapteeni Kimmo Pelkoselle, osoitan kiitokset päättäväisestä ja tarkasta ohjauksesta työn aikana. Ilman heidän ohjaustaan työ olisi ollut huomattavasti suppeampi ja varsinkin kieliasultaan erittäin puutteellinen. Kiitokset kuuluvat myös erityisesti DI Ville Mattilalle, jonka diplomityöhön tämä työ pohjautuu. Hän jaksoi selvittää pieniäkin simulaatiomaailman asioita ja opastaa simulaatiomallin rakentamisen sokkeloissa. Kiitos kuuluu myös kaikille niille henkilöille, joiden kanssa olen keskustellut aiheesta työn tekoaikana. Kommenttinne ovat olleet arvokkaita. Lopuksi kiitän perhettäni ja ystäviäni, jotka hetkellisistä epäilyistään huolimatta pääsevät valmistujaisiini. When you are in need of help, an airplane can only throw flowers at you. A helicopter can take you out of trouble. - Igor Sikorsky Jämsässä, Jaakko Sotkasiira 1

5 Sisältö Alkusanat... 1 Käytetyt lyhenteet ja merkit Johdanto Helikopterit ja niiden huolto Rakenteet ja järjestelmät Lentoranka Roottorirakenteet Voimansiirto Ohjausjärjestelmät Moottorit ja polttoainejärjestelmä Mittarit ja avioniikka Komponenttien ja laitteiden suunnittelu- ja huoltofilosofiat Järjestelmän ja sen komponenttien luotettavuus Helikopterien järjestelmien kriittisyys lentoturvallisuuden kannalta Huolto- ja korjaustoimenpiteet Helikopterien käyttö ja huolto Suomen puolustusvoimissa Puolustusvoimien käyttö- ja huolto-organisaatio NH 90 helikopterin huolto-ohjelma Sotilasilmailun huoltojärjestelmien erityispiirteet Helikopterihuoltojärjestelmän simulaatiomalli Parametrien muodostaminen Käyttöhuollot Määräaikaishuollot Vikakorjaukset Vauriokorjaukset Henkilöstöresurssit Malliin tehdyt oletukset ja yksinkertaistukset Rauhanajan simulaatiomallin parametrit Sodanajan mallin parametrit Simulaatiomallilla saatuja tuloksia sekä niiden analyysi Rauhanajan mallilla saatuja tuloksia Lentotiheyden vaikutus käytettävyyteen Henkilöstömäärän vaikutus käytettävyyteen Huollon viiveen ja vikaantumisvälin vaikutus käytettävyyteen Sodanajan mallilla saatuja tuloksia Tulosten analyysi Yhteenveto ja jatkokehityssuuntia Lähdeluettelo

6 Käytetyt lyhenteet ja merkit ALF BFF BIT BITE EDMS ELSO EW FADEC FBW FLIR GPS HekoP ICL IFF JAR HekoP (SA) LRU MAC MDS MFA MIL-STD MTBF MTTF MTTR MTC MTOW NAHEMA NDT NHI NVG OEI OTO RA SA SRU TAr TTT After Last Flight-tarkastus, päivän viimeisen tehtävän jälkeinen tarkastus Before First Flight -tarkastus, ennen päivän ensimmäistä lentoa suoritettava tarkastus Built In Test, laitteen tai järjestelmän sisäinen toiminnallinen testi Built In Test Equipment, laitteen tai järjestelmän sisäinen testijärjestelmä Engine Data Management System, moottoreiden valvonta- ja analysointijärjestelmä elektroninen sodankäynti Electronic Warfare, kts. ELSO Full Authority Digital Engine Control, digitaalinen moottorin ohjausjärjestelmä Fly By Wire, täysin elektroninen ohjausjärjestelmä Forward Looking InfraRed, infrapunakamera Global Positioning System, satelliittipaikannusjärjestelmä Helikopteripataljoona, rauhanajan helikopteritoiminnan joukko-osasto Item Configuration List, NH 90 helikopterin osaluettelo Identification Friend or Foe, omakonetunnuslaite Joint Aviation Regulations, yleiseurooppalaiset ilmailumääräykset Sodanajan Helikopteripataljoona, sodanajan helikopteritoiminnan joukkoosasto Line Replaceable Unit, linjavaihdettava päätelaite Maintenance Allocation Chart, NH 90 helikopterin huoltomäärittelyluettelo Monitoring and Diagnostic System, lennonvalvonta- ja diagnostiikkatietokone Mission Flight Aids, tehtäväkohtaiset lentotietokoneet MILitary STanDard, Yhdysvaltain armeijan standardijärjestelmä Mean Time Between Failure, keskimääräinen vikaantumisväli Mean Time To Failure, keskimääräinen vikaantumisaika Mean Time To Repair, keskimääräinen korjausaika Mission Tactical Computer, tehtävätaktinen tietokone Maximum Takeoff Weight, maksimi lentoonlähtöpaino Nato Helicopter Manufacturer, Nato-maiden helikopterivalmistajien liittouma Non Destructive Testing, ainetta rikkomaton tarkastus NH Industries, NH 90 helikopterin valmistajakonsortio Night Vision Goggles, yönäkölasit One Engine Inoperative, yksimoottoritilanne oman toimensa ohella rauhanaika sodanaika Service Replaceable Unit, huoltovaihdettava päätelaite Turn Around -tarkastus, tehtävien välissä suoritettava tarkastus Tactical Troop Transport, taktinen miehistönkuljetus 3

7 UR UtJR Unjustified Removal, virheellisen vikailmoituksen perusteella tehty päätelaitteen poisto Utin Jääkärirykmentti 4

8 1 Johdanto Ilmavoimat sekä Maavoimien ilmailuosasto rahoittavat Teknillisen korkeakoulun Systeemianalyysin laboratoriossa toteutettavaa tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on tutkia puolustusvoimien lento- ja huoltotoimintaprosessin toimivuutta erilaisissa tilanteissa. Systeemianalyysin laboratoriossa on vuonna 2002 tehty kyseisen tutkimushankkeen aikana diplomityönä ilmavoimien lento- ja huoltotoimintaprosessia kuvaava simulaatiomalli. Hankkeessa tutkitaan myös huoltojärjestelmän toiminnan mallintamista sekä optimointialgoritmien soveltamista diskreettiin tapahtumasimulaatioon. Tämän simulaatiomallin pohjalta kehitettiin maavoimien helikopterikaluston huoltotoimintaa kuvaava diskreettiin tapahtumasimulaatioon perustuva malli. [13] Helikopterilentotoiminta maavoimissa eroaa tietyiltä osin ilmavoimien toiminnasta, joten tarve erilliselle helikopteritoiminnan simulaatiomallille on olemassa. Helikopterihuoltojärjestelmä pohjautuu suurelta osin ilmavoimien logistiikkaketjuun käyttäen samoja materiaalin toimitusreittejä sekä huoltopisteitä, mutta eroten voimakkaasti tarvittavien henkilöresurssien määrän ja laadun, huoltojärjestelmän kokoonpanon sekä vuorovaikutussuhteiden osalta. Huoltotoimintaprosessit ovat tärkeässä asemassa lentotoimintaprosessin tehokkuuden ja toiminnan kannalta. Lentotoiminta pysähtyy hyvin nopeasti, jos huoltoihin muodostuu pullonkauloja jonkin resurssin alimitoituksen vuoksi. Aikaisemmin huoltotoiminnan resursseja on mitoitettu empiirisen tiedon perusteella nojautuen aikaisempiin kokemuksiin tai kokeilemalla kokoonpanoja sotaharjoitusten yhteydessä. Empiiristen menetelmien haittapuolena on tarvittavan tiedon suuri määrä ja myös sen suhteellinen kalleus. Jokainen asiantuntija perustaa oman mielipiteensä omille henkilökohtaisille kokemuksilleen ja tällöin kokemuksen laajuus vaikuttaa mielipiteeseen. Lentotoiminnan jouhevan toteuttamisen edellytys on kyky hallita ja ennustaa tulevaa toimintaa eteenpäin tulevaisuudessa. Tässä työssä muodostetaan simulaatiomalli Suomen puolustusvoimien tulevan kuljetushelikopterityypin huolto-organisaatiosta ja itse helikopterista. Malli pohjautuu diskreettiin tapahtumasimulaatioon, jossa organisaatio ja sen toiminnot kuvataan matemaattisesti. [11] Työn pääasiallinen tarkoitus on määrittää toimiva lähtöarvojoukko huoltotoiminnan simulaatiomalliin kuvaamaan maavoimien helikopterihuolto-organisaation toimintaa niin rauhan- kuin sodanajan toiminnassa. Lähtökohtana parametrien määrittämiselle käytetään koneen valmistajan määrittämää alustavaa luotettavuusdataa ja suunnitelmaa koneen huolto-ohjelmasta. Tämä data koostuu laskennallisista arvoista, joita on todennäköisesti muuteltu valmistajan kokemusten perusteella kuvaamaan helikopterin ja sen järjestelmien toimintaa. Koska käytettävä data on laskennallista ja alustavaa, on sitä muokattava paikoin hyvinkin voimakkaasti toiminnan kuvauksen luotettavuuden parantamiseksi. Tulosten oikeellisuuden arviointi perustuu suurelta osaltaan asiantuntijamielipiteen varaan, koska vastaavanlaisesta helikopterityypistä ei vielä ole empiirisiä kokemuksia. 5

9 Helikopterin toiminta mallinnetaan matemaattisten satunnaismuuttujien avulla, joiden toiminta määräytyy todennäköisyysjakaumien perusteella. Mallin parametrit voidaan jakaa kahteen päätyyppiin; lento- ja huoltotoimintaan liittyviin parametreihin. Lentotoiminnassa kuvataan mm. helikopterien keskimääräistä lentotiheyttä halutussa aikayksikössä, tehtävälle lähtevien helikoptereiden lukumäärää ja lennon kestoa. Huoltotoiminnassa parametreina ovat mm. huoltohenkilöstön määrä huoltotasoittain, huoltojen kestoajat, huollon viiveet ja polttoainevarastot. Huoltotoiminnan suorituskyvyn yleisesti käytetyin mittari on kaluston käytettävyys. Käytettävyydellä tarkoitetaan tietyllä hetkellä tehtävävalmiina olevien koneiden määrää kaikista koneista. Käytettävyyttä alentavat siis huollossa olevat, huoltoa odottavat tai matkalla huoltoon olevat koneet. Koneilla operoiva taho määrittelee yleensä halutun käytettävyyden tason, joka huolto-organisaation on saavutettava. Tämän tason määrittäminen on optimointitehtävä. Käytettävyyden tason kasvaessa kasvavat myös kustannukset yleensä eksponentiaalisesti. Yleensä pyritään löytämään taso, jolla haluttu lentotoiminta voidaan suorittaa hyväksyttävissä olevilla kustannuksilla. [3, 9] Mallilla pyritään tutkimaan suunnitellun huolto-organisaation toimintaa erilaisissa tilanteissa ja etsimään sekä identifioimaan käytettävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat tekijät. Osa toiminnan parametreista, kuten määräaikaishuoltojen suorittamisajankohdat ja niihin liittyvät toleranssit, ovat sidottu valmistajan huolto-ohjelman kautta. Vapaasti varioitavista parametreista tärkein on henkilöstön määrä eri huoltotasoilla. Jos työn tekijöistä on puutetta suoritettavaan työmäärään nähden, kerääntyvät koneet huoltopaikalle ja koneiden käytettävyys alenee. Ylimääräinen henkilöstö nostaa taas puolestaan kustannuksia. [23] Erilaisista huoltojärjestelmistä ja tuotantolinjojen simuloinneista on julkaistu paljon tutkimusraportteja, mutta varsinaisten lentoteknisten huolto- ja logistiikkajärjestelmien julkista simulaatiotutkimusta on tehty vähän. Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos (Försvarmaktens materialverket, FMV) on kehittänyt omaa käyttöänsä varten ASTOR - nimisen diskreetin tapahtumasimulaatiomallin, jolla voidaan tutkia Ruotsin ilmavoimien huoltojärjestelmien toimintaa. ASTOR - ohjelmistolla voidaan simuloida ilmavoimien toimintaa rauhan- ja sodanajan tilanteissa. Ohjelmistoa käytetään pääasiallisesti strategisen huoltosuunnittelun ja sotaharjoitusten suunnittelun tukena. Harjoituksien suunnittelussa voidaan simuloida suunniteltu lentotoiminta harjoituksen aikana ja täten ennustaa harjoituksessa käytettävien varaosien määrä ja harjoituksen ulkopuolella normaalitoiminnassa olevien lentoyksiköiden toiminta harjoituksen aikana. Yhteispohjoismaisen kuljetushelikopterihankkeen yhteydessä Systecon Ab teki FMV:lle konsulttityönä mm. vaihtolaitemäärän optimointilaskelmia ja elinkaarikustannuslaskentaa simulointimalleilla. FMV on tutkinut myös kahta pelkästään huollon tukitoimintojen simulointimallia. Koska ASTOR on suunniteltu vain ilmavoimien kalustolle, on FMV kehittänyt yhteistyössä Systecon Ab:n kanssa SIMLOX nimisen ohjelmiston, joka soveltuu myös muiden aselajien toiminnan simuloimiseen. Toinen ohjelmista on nimeltään RamLog, ja sen on kehittänyt englantilainen BAE Systems. Nämä mallit eivät ole yhtä tarkkoja malleja kuin ASTOR, mutta ovat riittävän tarkkoja käytettäväksi päätöksenteon tukena. Molemmat mallit ovat diskreettiin tapahtumasimulaatioon perustuvia. [8] 6

10 Cook ja DiNicola tutkivat helikopterihuoltojärjestelmän toimintaa epävarmassa tilanteessa. Tässä työssä mallinnetaan Sikorsky Helicoptersin tekemällä diskreettiin tapahtumasimulaatioon pohjautuvalla mallilla tietyn kokoisen helikopteriyksikön ja sen huoltoorganisaation toimintaa organisaation sisällä. Mallissa varioitavia parametreja ovat mm. lentotiheys, tehtävän kesto, vaurioitumis- vikaantumis- ja tuhoutumistodennäköisyydet, huollon kestoajat jne. Mallilla saatuja tuloksia ei esitetä, koska mallia on käytetty lähinnä Yhdysvaltain armeijan UH-60 Black Hawk helikopterin sodanajan toiminnan mallintamiseen ja tulokset on luokiteltu luottamuksellisiksi.[4] Teknisen korkeakoulun Systeemianalyysin laboratoriossa on tutkittu lentoteknisten huoltojärjestelmien toimintaa epävarmassa ympäristössä ja kehitetty muun muassa optimointimallia määräaikaishuoltojen ajoitukseen. Aiheesta on julkaistu esityksiä useissa alan konferensseissa. Näissä julkaisuissa on käsitelty Ilmavoimien yhden tai useamman laivueen huolto-organisaation toimintaa, joka poikkeaa jossain määrin maavoimien helikopterihuolto-organisaatiosta. [14, 15, 29] 7

11 2 Helikopterit ja niiden huolto 2.1 Rakenteet ja järjestelmät Helikopterien rakenteet ja järjestelmät noudattavat pitkälle samaa arkkitehtuuria kuin kiinteäsiipisissä lentolaitteissa. Suurimpana poikkeuksena on nostovoiman tuoton ja ohjauksen yhdistäminen samaan järjestelmään eli pääroottorille. Pääroottorin vikaantuminen tai vaurioituminen voi johtaa välittömään koneen tuhoutumiseen, kun taas lentokoneissa osuma siipeen aiheuttaa usein vain lento-ominaisuuksien tai suorituskyvyn huononemisen. Helikopteri voidaan jakaa erillisiin osakokonaisuuksiin seuraavasti; lentoranka, roottorirakenteet, avioniikka, moottorit, voimansiirto, ohjainjärjestelmä, sekä näiden järjestelmien apujärjestelmiin, esim. polttoainejärjestelmään ja omasuojajärjestelmään. Helikopterin ohjaamo ja miehistö sijaitsevat helikopterin nokassa parhaan mahdollisen näkyvyyden vuoksi. Avioniikasta keulassa sijaitsevat yleensä vain järjestelmän näyttö- ja käyttölaitteet itse prosessoreiden ollessa sijoitettuna suojaan rungon sisälle. Ohjaamossa sijaitsevat myös ohjainjärjestelmän käyttölaitteet. Nykyaikaisissa kuljetushelikoptereissa moottorit sijoitetaan matkustamon päälle mahdollisimman lyhyen voimansiirtoetäisyyden vuoksi. Tämän ratkaisun heikkoina puolina on huollettavuuden heikkeneminen korkean sijaintipaikan vuoksi. Moottoria tarkastettaessa tai huollettaessa koneen ympärille on tarvittaessa tuotava huoltotelakat tai huolto joudutaan suorittamaan erityisjärjestelyin. Lisäksi matkustamon katto joudutaan mitoittamaan helikopterin törmäyskuormien mukaan, jotta moottorit eivät putoaisi matkustamoon esim. pakkolaskutilanteessa. Tämä aikaansaa usein raskaan runkorakenteen.[6, 30] Voimansiirto pyrstöroottorille kulkee pyrstöpuomin sisällä. Yleensä pyrstöroottorin voimansiirtoakseli on metallinen tai komposiitista valmistettu putki. Pyrstöpuomista tehdään yleensä mahdollisimman kompakti aerodynaamisista syistä, jolloin pyrstöroottorin voimansiirron laakereiden ja vaihteistojen tarkistukset sekä näiden huoltotoimenpiteet voivat olla aikaa vieviä. Tämän vuoksi voimansiirto suunnitellaan mahdollisimman helpoksi huoltaa. Tämä tarkoittaa mm. voimansiirron komponenttien tarkastusjaksojen pidentämistä kestovoidelluin laakerein. [6,30] Pienissä helikoptereissa ohjainjärjestelmä on perinteisesti ollut täysin mekaaninen järjestelmä tarvittaessa hydraulitehosteisena. Liikkeet ohjaimilta välitetään pää- ja pyrstöroottoreille työntötangoilla tai vaijeri-kehräpyörämekanismein. Hydraulisesti tehostetuissa ohjainjärjestelmissä työntötangot käyttävät hydraulisia servoja, jotka taas käyttävät itse ohjainvivustoja. [6, 30] Helikopterien omasuojajärjestelmät ovat nykypäivänä erittäin kattavia ja pitkälle integroituja muun avioniikan kanssa. Omasuojajärjestelmät koostuvat passiivisista tai aktiivisista sensoreista sekä näiden ohjaamista vastatoimilaitteista. Yleensä omasuojajärjestelmään kuuluvat infrapuna- laser- ja tutkavaroittimet, IFF (Identification Friend or Foe) eli omakonetunnuslaite, infrapuna- ja radiotaajuiset häirintälaitteet sekä silpun- ja soihtujenheit- 8

12 timet. Helikopterien taistelunkestävyyttä parannetaan myös häiveteknologian avulla. Roottorien ja rungon tutkapinta-alat pyritään minimoimaan muotoilun ja pinnoitteiden avulla. Esimerkiksi NH 90 helikopterin maalaus on tehty häiveominaisuuksia omaavilla maaleilla. Nykyaikaisissa helikoptereissa on myös huomattavia määriä lennon suorittamista helpottavia järjestelmiä (MFA, Mission Flight Aids). Koneen suorituskykyä huonossa säässä lentämisessä voidaan parantaa säätutkan avulla. Säätutka on millimetriaaltoalueella toimiva tutka, joka havainnoi ilmakehän poikkeamia kuten sadetta, ukkosta, pilviä tai jäätäviä olosuhteita. [6, 16] Koska sotilashelikoptereilla lennetään yleensä matalalla käyttäen hyväksi maastonmuotojen tarjoamaa suojaa, estetutkalla on lentoturvallisuutta parantava vaikutus. Estetutka pystyy havaitsemaan esim. maastonkohoamisen tai sähkölinjan noin m etäisyydeltä helikopterin etusektorissa antaen piloteille n. 5 sekuntia reagointiaikaa ennen törmäystä. GPS-navigointi ja tähän liittyvä reaaliaikainen karttapohja alkavat olla vakiovarusteita etulinjan sotilasilma-aluksissa. Suuri osa rutiininomaisista suorituksista kuten leijunta tietyssä kohdassa halutulla korkeudella tai etsintäkuvioproseduurit voidaan jättää autopilotin hoidettavaksi, jolloin koneen miehistö voi keskittyä paremmin suoritettavaan tehtävään ja käyttää tehtävään liittyviä laitteita. [6,18] Helikopterissa on aina lisäksi erillinen järjestelmien valvontajärjestelmä, joka yksinkertaisimmillaan voi koostua antureista ja niiden merkkivaloista ohjaamossa. Modernit valvontajärjestelmät (HUMS, Health and Usage Monitoring System) keräävät jatkuvasti dataa koneen käytön aikaisista parametreista, analysoivat niitä ja ohjaavat varajärjestelmiä automaattisesti. Lisäksi lähes jokaisessa avioniikkalaitteessa on sisäänrakennettu testauslaitteisto, (BITE, Built In Testing Equipment) joka testaa laitteen tai järjestelmän toiminnan kopterin virtojen kytkemisen yhteydessä tai huoltohenkilöstön niin halutessa. Joissain helikopterityypeissä koneeseen on asennettu vikamuistikasetti, joka luetaan maalaitteilla esim. huoltojen yhteydessä. Nykyaikaisissa helikoptereissa järjestelmät on verkotettu toimimaan yhdessä ja osittain integroituina, jolloin selkeät järjestelmärajat puuttuvat osittain. Laitteistojen integroinnin etuna on raa an numerodatan muokkaus ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi ja ennalta ohjelmoidun logiikan mukaisiksi toimenpiteiksi. Tällöin vastuu varajärjestelmän käyttöön siirtymisestä on lennonvalvontajärjestelmällä (MDS, Monitoring and Diagnostic System), joka antaa käskyt kyseisille laitteille ilman miehistön puuttumista asiaan [16, 18]. 2.2 Lentoranka Lentorangalla tarkoitetaan lentolaitteen kuormia kantavaa primäärirakennetta. Rakenne on yleensä perinteinen kokometallinen jäykistetty kuorirakenne. Uusimmissa kopterimalleissa rakenne voi olla myös ns. integraalirakenne. Integraalirakenne voi olla joko metallinen tai lujitemuovinen. NH 90 helikopterin runkorakenne on täysin integraalinen rakenne, joka on valmistettu liimaamalla ja niittaamalla hiili-, lasi- ja kevlarkomposiittipaneeleista [18]. Konstruktiotapa on ensimmäinen laatuaan helikoptereissa. Runkoon voidaan tarvittaessa lisätä aramidikuitupohjaisia suojauspaneeleita matkustamon sisäpuolelle parantamaan rungon ballistista suojaustasoa. 9

13 Lentorangan kuormaa kantaville osille määritetään tarkastusjaksot ja muita sen osia valvotaan käytön yhteydessä. Lentorangan sisäverhouspaneelit ovat yleensä kuluvia osia, joita joudutaan huolloissa korjaamaan tai vaihtamaan. Maatoiminnasta aiheutuneiden kolhujen paikkaaminen on tyypillinen lentorangalle suoritettava huoltotoimenpide määräaikaistarkastuksien lisäksi. 2.3 Roottorirakenteet Helikoptereissa sekä nostovoiman tuotto että ohjaus on toteutettu samalla kantopinnalla eli pääroottorilla. Helikopterin pituus- ja sivuttaiskallistus saadaan aikaan kallistamalla roottorin pyörimistasoa. Suuntaohjaus on toteutettu pyrstöroottorilla, joka myös kumoaa pääroottorin runkoon aiheuttaman vääntömomentin. Muuttamalla pyrstöroottorin lapakulmia voidaan pyrstöroottorin nostovoiman määrää ohjata ja täten kääntää helikopterin nokkaa haluttuun suuntaan. Suurilla lentonopeuksilla myös perärunko toimii suuntavakaimena ja täten vähentää pyrstöroottorin tehontarvetta [6,30]. Koska pää- tai pyrstöroottorin vika tai vaurio aiheuttaa usein kopterin täydellisen tuhoutumisen, komponenttien ja osakokonaisuuksien luotettavuudelle asetetaan tiukat vaatimukset mitattuna esimerkiksi keskimääräisellä vikaantumisvälillä eli MTBF:llä. Jokaiselle laitteelle tulee valmistajan toimesta suorittaa käyttötestit ja todentaa osan täyttävän luotettavuusvaatimukset. Ilmailuviranomainen ei välttämättä anna mitään vaatimuksia laitteen luotettavuudesta, joten luotettavuuskriteerien määrittäminen jää valmistajan spesifioitavaksi [5,17]. Koska nostovoima tuotetaan pyörivällä kantopinnalla, rungon värähtelytaajuudet ovat roottorin kierrosluvun moninkertoja. Nämä värähtelyt siirtyvät roottorista roottorimaston kautta voimansiirtoon sekä runkoon voimansiirron kiinnitysten kautta. Värähtelyt aiheuttavat rungon osien väsymistä, elektroniikan vikaantumista sekä matkustusmukavuuden heikkenemistä. Helikopterien roottorin naparakenteet voidaan jakaa kolmeen eri päätyyppiin lapojen nivelöinnin perusteella: perinteinen täysin nivelöity napa, jäykkä napa sekä niveletön lapa. Täysin nivelöidyssä lavassa on sekä sulka-, vastus- että lepatusnivelet ja lapojen tarvitsema vaimennus hoidetaan hydraulisilla tai elastisilla vaimentimilla. Täysin nivelöidyn navan huollontarve on suurin tarkasteltavista tyypeistä sekä käyttöhuollon että varsinaisen huollon kannalta. Metalliset nivelet tarvitsevat rasvausta ja hydrauliset vaimentimet nestetarkistuksia ja -lisäyksiä. Elastomeerisille vaimentimille tai nivelille on määriteltynä tarkastus- ja vaihtovälit. Jäykässä navassa on ainoastaan sulkanivel ja muut liikkeet hoidetaan itse lavan joustavuudella. Tällöin joustava navan tyvi toimii lepatus- ja vastusnivelenä. Tällä konstruktiolla saadaan tarkastettavien ja huollettavien kohteiden määrää pienennettyä. Huollon kustannusten kannalta jäykkä naparakenne on kuitenkin kalliimpi kuin täysin nivelöity napa, koska nivelten väsyttyä joudutaan vaihtamaan kaikki roottorin lavat tasapainotuksen vuoksi. Pyrstöroottorin naparakenteet ovat samanlaisia pääroottorin naparakenteiden kanssa. Johtuen pyrstöroottorin pienemmästä koosta ja massasta, pyrstöroottori ei vaadi 10

14 vastusniveltä. Lisäksi pyrstöroottorin lapakulma-alueen tulee olla suurempi sekä positiivisille että negatiivisille lapakulmille ohjattavuuden kannalta. Helikopterin roottori sisältää useita mekaanisia korkeasti kuormitettuja pyöriviä komponentteja, joiden moitteeton toiminta on edellytys helikopterin luotettavuudelle. Roottorin laakereiden voitelu ja muiden komponenttien säännöllinen huolto ja tarkastukset muodostavat suuren osan helikopterin huoltokuormasta. [30] 2.4 Voimansiirto Helikopterien voimansiirto on järjestelmänä kriittisimpiä luotettavuuden kannalta. Tästä johtuen voimansiirto mitoitetaan hyvin kestäväksi. Suunnittelun tärkeimpiä kriteerejä on painon minimointi ja luotettavuuden maksimointi. Jos voimansiirto tehdään mekaanisesti kestäväksi ylisuurilla varmuuskertoimilla, tulee siitä painava. Lisäksi mekaanisena ja suurena järjestelmänä voimansiirron redundanssia ei ole järkeä tehdä moninkertaistamalla esim. vaihteisto. Tällöin voimansiirto tulee tehdä vaurionsietoiseksi (damage tolerant). Helikopterin voimansiirto koostuu seuraavista komponenteista. [30] - päävaihteisto - voimansiirtoakseli(t) - päämasto eli roottorinakseli - pyrstöakseli - välivaihteisto - pyrstövaihteisto Voima siirretään moottoreilta voimansiirtoakseleiden välityksellä päävaihteistolle, jossa voimansiirtoakseleiden kierrosluku alennetaan sopivaksi roottoreille ja apulaitteille. Jottei äänennopeutta roottorin kärjessä ylitettäisi, on maksimi pääroottorin pyörimisnopeus helikoptereilla kierrosta minuutissa. Samalla kierrosnopeuden alentamisesta seuraa vääntömomentin kasvaminen. Rakenteellisesti päävaihteisto on valettuun tai koneistettuun kevytmetallikuoreen asennettu hammasratasvaihteisto. Päävaihteistossa yleensä ensin alennetaan kierrosluku sopivaksi lieriö- tai planeettavaihteistojen avulla ja tämän jälkeen käännetään pyörimisakselin suunta kartiohammasrattaiden avulla. Päävaihteisto pyritään rakentamaan mahdollisimman vähän huoltoa vaativaksi. Yleisimpiä päävaihteistolle tehtyjä huoltotoimenpiteitä ovat päivätarkastuksen yhteydessä tehtävät öljynmäärän ja mahdollisten magneettitulppien tarkistukset. Magneettitulpat sijaitsevat yleensä päävaihteiston öljykierrossa siten, että kaikki öljy virtaa niiden ohi. Jos vaihteiston hampaista tai laakereista alkaa irrota metallilastuja esim. huonon voitelun takia, ne tarttuvat magneettitulppaan, josta tarkastuksen yhteydessä tai merkkivalolla ohjaamossa voidaan havaita lastujen irtoaminen. Magneettitulpat tulee puhdistaa määräajoin, jotta lastujen määrää tietyllä aikavälillä voidaan tarkkailla. Hammaspyöristä irtoaa käytössä aina tietty määrä metallilastuja, joten valmistajan on määriteltävä huolto-ohjeissaan sallitut lastuesiintymät magneettitulpissa [30]. Voimansiirtoakselit ovat lyhyitä, yleensä metallisia akseleita, jotka välittävät moottoreiden voiman päävaihteistolle. Voimansiirtoakseleissa tulee olla molemmissa päissä jous- 11

15 tavat kytkimet, joilla moottorit saadaan eristettyä päävaihteiston värähtelyiltä. Joustavilla kytkimillä voidaan myös korjata mahdolliset linjausvirheet moottorin ja päävaihteiston välillä. Voimansiirtoakselit ovat yleensä huoltovapaita pois lukien kytkimet, jotka tarvitsevat voitelua. Joissain konetyypeissä huolto-ohjelmaan kuuluu myös pääakseleiden värähtelymittauksia. Päävaihteisto kääntää voimansiirtoakseleiden pyörimisakselin suunnan sopivaksi päämastolle, joka pyörittää pääroottoria. Päämaston tehtävänä on myös vastaanottaa roottorin aerodynaamiset kuormat ja roottorin pyörittämiseen tarvittava vääntömomentti. Päämasto on helikopterien kriittisin yksittäinen rakenneosa johtuen sen tarkoituksesta. Päämaston pettäminen aiheuttaa aina helikopterin välittömän tuhoutumisen jolloin sen suunnittelu ja varmuuskertoimet ovat tehtävän mukaisia. Päämastot ovat yleensä metallirakenteisia putkia, joiden päässä on kiinnityselimet päävaihteistolle ja roottorin navalle. Päämasto on yleensä aikavalvottu osa, johtuen sen vaikeasta tarkastettavuudesta ja kriittisyydestä. Koska päämasto on aikavalvottu osa, ei sille juurikaan ole huoltotoimenpiteitä käyttöaikanaan. Päämaston päässä olevat liityntäosien laakerit ja nivelet voivat tarvita voiteluainelisäystä, mutta muuten päämasto on huoltovapaa osa. Päävaihteistolta jaetaan voima myös pyrstöroottorille pyrstöakselin välityksellä. Pyrstöakseli on yksinkertainen vääntöputki, joka välittää päävaihteiston vääntömomentin pyrstöroottorille. Pyrstöakseleina käytetään nykyaikaisissa helikoptereissa komposiittirakenteisia putkia, joiden vaurionkesto on huomattavasti parempi kuin metallisten akseleiden [1]. Huollollisesti pyrstöakselit ovat aikavalvottuja osia, joille on määrätty tehtäväksi silmämääräisiä tarkistuksia, laakereiden rasvauksia ja välysten tarkistuksia. Konetyypeissä, joissa on metallinen pyrstöakseli, voi sillä olla tietty tarkastusjakso, jonka jälkeen akseli tarkistetaan irrotettuna koneesta. Tällainen konetyyppi on esim. Hughes 500 E. Maavaravaatimuksesta johtuen pyrstöroottori joudutaan nostamaan sivuvakaimen kärkeen, jolloin pyrstöakselin kulmaa joudutaan muuttamaan pyrstörungon ja sivuvakaimen liitoskohdassa välivaihteiston avulla. Välivaihteistossa ei enää alenneta pyrstöakselin kierroslukua, vaan ainoastaan vaihdetaan akselin kulkusuuntaa. Tämän vuoksi välivaihteisto koostuu usein vain yhdestä hammaspyöräparista. Rakenteeltaan välivaihteisto on perinteinen valetussa tai koneistetussa metallikotelossa oleva roiskevoideltu vaihteisto. Vaihteistokotelossa on magneettitulppa ja öljyn määrän tarkastustikku tai ikkuna. Tulppa ja öljyn määrä tarkastetaan ainakin kerran päivässä riippuen lentotiheydestä. Pyrstövaihteiston pääasiallinen tehtävä on kääntää voimansiirron suuntaa 90 astetta ja mahdollisesti alentaa tai lisätä voimansiirron kierrosnopeutta. Pyrstöroottorin kierrosnopeus on roottorin pienemmän halkaisijan vuoksi suurempi kuin pääroottorin kierrosnopeus, joten useimmiten pyrstövaihteisto lisää kierrosnopeutta. Pyrstövaihteiston tarkistuskohteet ja tarkastusvälit ovat samanlaisia kuin välivaihteistossa. Voimansiirtoon lasketaan kuuluvaksi joukko apulaitteita, joilla ohjataan voimansiirron toimintaa tai vaikutetaan välillisesti voimansiirtoon kuuluviin osiin. Helikopterin laskeuduttua sen roottori voi jatkaa pyörimistään vielä usean minuutin ajan. Tällöin pyörivä roottori voi aiheuttaa vaaratilanteen helikopterin ympärillä liikkuville ihmisille tai puus- 12

16 kainen tuuli aiheuttaa pyörivän roottorin hakkaamista lepatusrajoittimiinsa. Roottorin pyörintä voidaan pysäyttää roottorijarrun avulla. Roottorijarru sijaitsee yleensä päämaston yhteydessä ja on toiminnaltaan joko mekaaninen tai hydraulinen. Roottorijarru on kuormitettu osa voimansiirtoa ja vaatii jatkuvaa tarkastamista luotettavan toiminnan takaamiseksi. Sotilashelikoptereissa voimansiirron osat tulee mitoittaa kestämään uhkakuvan mukaiset vauriot. Esimerkiksi vaihteistot tulee mitoittaa toimimaan 30 minuuttia ilman voitelua ja voimansiirron akselit kestämään ballististen ammusten osumat. Lisäksi voimansiirron pieneen huoltokuormaan ja huoltoväleihin tulisi kiinnittää huomiota sotilashelikopteritoiminnan usein varsin puutteellisissa olosuhteissa tapahtuvan huollon helpottamiseksi [1]. Nykyaikaisissa helikoptereissa ainakin pyrstöroottorin voimansiirron akselit valmistetaan muovikomposiiteista paremman vaurionkeston ja keveyden vuoksi. Lujitemuovisia roottorin mastoja on myös kokeiltu, mutta ne eivät ole yleistyneet niiden hankalamman väsymisenkeston ennustamisen vuoksi. Voimansiirtoakseleissa materiaalina käytetään suurlujuusteräksiä hyvän väsymisenkeston ja suhteellisen jäykkyyden vuoksi. Voimansiirtoon liittyvät tarkastukset ovat yleensä lyhyitä, mutta komponenttien irrotus ja huolto voivat viedä aikaa ja miestyövoimaa. Voimansiirron mekaanisten komponenttien suuri lukumäärä kasvattaa helposti suurien määräaikaishuoltojen kestoa, jos osia joudutaan ottamaan irti koneesta tarkastusta varten. 2.5 Ohjausjärjestelmät Perinteisesti kuljetushelikopterien ohjainjärjestelmät ovat olleet mekaanisin ohjainvälityksin tai hydrauliikan välityksellä toimivia redundantteja järjestelmiä. Varsinkin hydrauliikkalinjojen välityksellä toimivaan ohjainjärjestelmään on helppo lisätä rinnakkaisia järjestelmiä lisäämällä linjoja sekä reitittämällä ne eri keinoin käyttölaitteilta ohjainpinnoille. Lisäksi myös hydrauliikkapaineen tuottajat ovat moninkertaistettuja vikasietoisuuden parantamiseksi. Historia kuitenkin osoittaa, että huolellisesta suunnittelusta huolimatta yksittäinen vika voi aiheuttaa koneen ohjattavuuden menetyksen. Näin tapahtui vuonna 1989 Sioux Cityssä Iowassa, jolloin DC tyyppisen lentokoneen pyrstömoottorista irronnut moottorin kiekko katkaisi kaikki kolme erillistä hydrauliikkalinjaa ja aiheutti vakavia ohjausvaikeuksia [1]. Hydraulista ohjausjärjestelmää käytetään silloin, kun mekaanisilla välityksillä ei saada riittävän suuria ohjainvoimia roottoreille. Riippuen lentokelpoisuusvaatimuksista, helikopterilla tulee olla kaksi tai useampi toisistaan riippumatonta hydraulijärjestelmää, jos helikopteri ei ole turvallisesti ohjattavissa hydraulijärjestelmän vian jälkeen [17, 30]. Hydraulijärjestelmän toimivuus riippuu hyvin paljon sen sisältämän hydraulinesteen puhtaudesta, jolloin järjestelmän suodattimien toimintakunnon varmistaminen on oleellinen osa huolto-ohjelmaa. Hydraulijärjestelmän pumput ovat yleensä mäntä- tai hammasrataspumppuja, jotka ovat oikein hoidettuna kestäviä ja toimintavarmoja. Pumppujen huolto-ohjelma sisältääkin yleensä määräaikaisia silmämääräisiä tarkistuksia ja määräaikaisia laitevaihtoja. Lentokoneissa on käytetty 1980-luvulta lähtien täysin sähköisiä ohjausjärjestelmiä, joita kutsutaan Fly-By-Wire järjestelmiksi. Näissä järjestelmissä ohjainkomennot kulkevat digitaalisignaaleina sähköjohdoissa lennonohjaustietokoneelta ohjainpinnoille ilman me- 13

17 kaanista yhteyttä. Joissain lentokoneissa on osittainen mekaaninen varajärjestelmä tietyille ohjainpinnoille. Esimerkiksi F-18 Hornet torjuntahävittäjän korkeusvakaimilla on mekaaninen varajärjestelmä, jolla saadaan korkeus- ja kallistusohjaus toimimaan hydrauliikkajärjestelmien täydellisen pettämisen jälkeen [17]. FBW- järjestelmät koostuvat ohjainten asentoantureista, keinotuntoyksiköistä, ohjaustietokoneista, järjestelmän ohjauspaneeleista sekä aktuaattoreista ohjausyksikköineen. FBW järjestelmien suurimpia etuja ovat redundanssin saavuttaminen helposti ja pienellä massalla. Rinnakkainen järjestelmä vaatii teoriassa vain toisen lentotietokoneen, joka on vaihdettavassa standardikokoisessa asennustelineessä, sekä toisen johtoreitityksen. Koska nykypäivänä lentokoneet ja helikopterit ovat rakennettu standardimuotoisen dataväylän ympärille, voidaan dataväylää käyttää hyväksi ohjausjärjestelmän osana. Dataväylää pitkin voidaan ohjauskomennot syöttää digitaalimuotoisina käskyinä suoraan tietokoneille, jotka ohjaavat ohjainlaitteiden aktuaattoreita. Tällöin vältytään toimintaa hidastavalta analogia/digitaalimuunnokselta [17]. Yleensä FBW- järjestelmien paino on murto-osa perinteisen hydraulisen järjestelmän painosta. Toinen hyvä puoli on järjestelmän ohjelmoitavuus. Lennonohjaustietokoneen voi ohjelmoida toimimaan erilaisten ohjauslakien mukaan, jolloin koneen lento-ominaisuuksia voidaan säädellä ohjelmallisesti ilman koneen geometrian kallista muuntamista. FBW- järjestelmän haittapuolia on lisääntynyt järjestelmän monimutkaisuus, joka tarkoittaa lisääntyneitä vikamahdollisuuksia ja järjestelmän osien korkeita luotettavuusvaatimuksia. Ohjausjärjestelmät vaativat yleensä vähän huoltoa. Mekaanisten ja hydraulisten ohjausjärjestelmien huolto-ohjelma sisältää säännöllisiä tarkastus- ja voitelutoimenpiteitä. Sähköiset ohjausjärjestelmät ovat huomattavasti huoltovapaampia, koska kuluvia osia ei juuri ole. 2.6 Moottorit ja polttoainejärjestelmä Kuljetushelikoptereissa käytetään pääsääntöisesti kaasuturbiinimoottoreita. Helikopterimoottorit ovat ns. vapaaturbiinimoottoreita eli ahdin ja työturbiini eivät ole mekaanisessa yhteydessä toisiinsa. Vapaaturbiinimoottorin vastakohta on ns. suoravetokaasuturbiini, jossa moottorin komponentit on yhdistetty toisiinsa pääakselilla. Johtuen helikopterien toimimisesta maanpinnan läheisyydessä esim. leijunnassa, moottorit ovat varustettuja pölyerottimilla tai lumisuojilla. Näiden tarkoituksena on estää leijunnassa maasta nousevan pölyn, roskien tai lumen imeytyminen moottoreihin. Pölynerottimet perustuvat joko suoraan suodatukseen, josta seuraa virtaushäviöitä, tai keskipakovoimaan. [6, 30] Moottoreita hallitaan täysin elektronisella moottorinhallintajärjestelmällä (Full Authority Digital Engine Control, FADEC). FADEC valvoo sähköisten anturien avulla moottorien parametreja kuten kierroslukuja, lämpötiloja tai paineita ja säätää tämän mukaan polttoaineen virtausta. FADEC helpottaa miehistön työkuormaa varsinkin poikkeusoloissa kuten yksimoottoritilanteessa. Tällöin FADEC tunnistaa tilanteen ja kytkee hätätehon (OEI) jäljellä olevaan moottoriin. Samalla FADEC valvoo, ettei sallittua maksimihätätehoaikaa ylitetä. Lisäksi FADEC:a käytettäessä käynnistys tapahtuu yhtä nappia painamalla, koska automatiikka hoitaa mm. polttoainehanojen kytkemiset oikealla hetkellä. Tämä lisää moottorien elinikää, koska mm. kuumakäynnistykset pienenevät merkittävästi FADEC:a 14

18 käyttäessä. Uudenaikaisimmissa helikoptereissa on FADEC ja lentolaitteen valvontajärjestelmä integroitu toimimaan yhteistyössä. Tällöin FADEC:lta saatavan moottoridatan perusteella voidaan koneen moottorien kuntoa valvoa samalla tavalla kuin runkoa tai voimansiirtoa. [6, 30] Suurissa helikoptereissa polttoaine jaetaan yleisesti useaan säiliöön ja käytetään ns. siirtotankkia, jossa pidetään tietty määrä polttoainetta kerrallaan. Siirtopumppu pumppaa polttoaineen päätankeista siirtosäiliöön siten, että koneen painopiste pysyy suunnilleen paikallaan trimmimuutosten välttämiseksi. Siirtosäiliöstä moottorin oma pumppu pumppaa polttoaineen moottoreille käytettäväksi. Polttoainelinjoja on yleensä yksi siirtosäiliöstä jokaiselle moottorille ja yksi linja päätankista siirtosäiliöön. Yksimoottoritilanteessa tai jonkin siirtojärjestelmän vikaantuessa voidaan toisen moottorin pumpuilla siirtää polttoainetta toiseen moottoriin. Nykyaikaiset suihkuturbiinimoottorit ovat helppoja huoltaa. Kunnonvalvontajärjestelmien avulla moduulien tarkastusvälejä on voitu kasvattaa ja moottorien moduulirakenne mahdollistaa moottorin nopean korjauksen jonkun moduulin vikaannuttua. Elektronisten moottorinvalvontalaitteiden avulla suurin osa pilotin virhetoiminnoista esim. käynnistyksen yhteydessä voidaan poistaa ja täten vähentää moottorivaurioita. 2.7 Mittarit ja avioniikka Mittarien ja avioniikan tehtävänä on prosessoida ja toimittaa tietoa lentolaitteen tilasta ymmärrettävässä muodossa piloteille koneen ohjaamisen mahdollistamiseksi. Väärä tai puutteellinen informaatio voi aiheuttaa vääriä johtopäätöksiä ja johtaa materiaali- ja ihmisvahinkoihin. Tämän vuoksi avioniikan ja mittarien oikea toiminta ja luotettavuus ovat tärkeitä lentoturvallisuuden kannalta. Tehtäväkohtaiseen avioniikkaan lasketaan kuuluvaksi elektronisen sodankäynnin laitteet (ELSO, EW) sekä lennonapulaitteet (MFA, Mission Flight Aids). Helikoptereissa elektronisen sodankäynnin järjestelmään kuuluu yleensä passiivisia ja aktiivisia sensoreita kuten tutka/infrapunaohjusvaroituslaitteet sekä vastatoimilaitteita kuten häirintälähettimiä sekä silpun- ja soihdunheittimiä. Näiden järjestelmien tarkoituksena on parantaa helikopterin suorituskykyä vihollisympäristössä. Helikoptereissa lennonapulaitteisiin lasketaan kuuluvaksi sää- ja estetutkat, digitaaliset karttanäytöt, kypäränäytöt joihin mahdollisesti on integroitu kypärätähtäin sekä infrapunakamera (FLIR, Forward Looking Infrared). Lennonapulaitteet parantavat helikopterin suorituskykyä huonoissa sääolosuhteissa tai matalalla lennettäessä tuottamalla piloteille tietoa ympäristöstä, jonka mukaan miehistö voi tehdä päätöksiä esim. lentoreitistä. 15

19 2.8 Komponenttien ja laitteiden suunnittelu- ja huoltofilosofiat Lentolaitteiden komponentteja ja osakokonaisuuksia suunnitellaan kahdella eri filosofialla. Näille käytetään yleisesti nimityksiä vikasietoinen suunnittelu (damage tolerant) ja rajoitetun eliniän suunnittelu (safe-life). Vikasietoisessa suunnittelussa lähtökohtana on se, että osan tai osakokonaisuuden eliniän aikana sallitaan osan vaurioituminen. Tällöin kuitenkin vaaditaan, että osakokonaisuus toimii normaalisti vaurioitumisesta huolimatta. Osalle on määritelty laskennallinen elinikä, jolle määritetään osan/osakokonaisuuden tarkastusohjelma. Tarkastusohjelma tulee suunnitella siten, että vaurio havaitaan ennen kuin se vaarantaa lentolaitteen turvallisen käytön. Lentolaitteiden mekaanisten osien ja rakenteiden suunnittelussa vikasietoinen suunnittelu on hallitseva suunnittelufilosofia, koska sillä saadaan tehokkaita ja keveitä rakenteita [30]. Varsinkin helikoptereissa on paljon osia ja järjestelmiä, joita ei voida valvoa ja tarkastaa ilman massiivisia purkutoimenpiteitä. Tällaisia osia helikoptereissa ovat esimerkiksi roottorin päämasto ja -vaihteisto. Tällöin osa tai osakokonaisuus suunnitellaan rajoitetun eliniän mukaan eli osalla on tietty elinikä (safe-life), jonka jälkeen se poistetaan käytöstä. Osan tai osakokonaisuuden ei sallita vaurioitua laskennallisen elinikänsä aikana. Safe-life -osien käyntiaikaa valvotaan jatkuvasti ja huoltojen ajoitus määräytyy aikavalvottujen osien vaihtotarpeen mukaisesti. Helikopterin järjestelmien ja komponenttien valvonnassa on määritelty kolme erilaista tasoa; on-condition, condition monitoring ja hard time. On-condition valvonnalla tarkoitetaan ennakoivan huollon tasoa, jossa osan kuntoa vain tarkkaillaan ja osa korjataan vian ilmetessä. Näille laitteille ei määritetä tarkastusjaksoja. Condition monitoring valvonta liittyy ennakoimattomiin huoltoihin ja redundantteihin järjestelmiin. Condition monitoring - konseptissa osan sallitaan vikaantua, minkä jälkeen korjaus suoritetaan siten, että laite toimii taas vaaditulla tasolla. Hard time -valvonnalla tarkoitetaan laitteiden ja järjestelmien huoltoa kiintein aikajaksoin. Aikajaksona voi olla lentotuntimäärä, kalenteriaika tai lentosyklimäärä. Helikoptereissa aikavalvotut osat ovat hallitsevia suoraan lentoturvallisuuteen vaikuttavissa mekaanisissa osissa. Aikavalvottujen osien käyntiajalle on määritelty marginaalit, joiden mukaisesti osa voidaan vaihtaa joko ennen käyntiajan umpeutumista tai sen jälkeen. Marginaalien tarkoitus on helpottaa huollon suunnittelua mahdollistamalla osan yliajalla lentäminen. Tällöin operaattori voi itse sovittaa huoltotoiminnan esim. tarvittavan konekapasiteetin mukaan [3, 12, 22, 31, 32]. Helikopteritoiminnassa tietyt lennonvaiheet aiheuttavat erityisiä luotettavuusvaatimuksia järjestelmille ja niiden huoltojärjestelmälle. Esimerkiksi leijuntatilanteissa moottorin pettäminen on kriittisimpiä poikkeustilanteita. Tämän vuoksi moottoreille ja niiden ohjauselektroniikalle asetetaan erityisen tiukat luotettavuusvaatimukset. Samalla moottorien tulee kestää yksimoottoritilanteessa määritelty aika ilman vikaantumista. Yksimoottoritilanteessa moottorista otetaan ulos normaalitehoasetusta enemmän tehoa miehistön ja koneen säästämiseksi mahdolliselta maahansyöksyltä [6, 30]. Nämä edellä mainitut tekijät aiheuttavat ennalta arvaamattomia kuormituksia helikopterin järjestelmille ja tämän vuoksi helikoptereissa on yleensä kunnonvalvontajärjestelmä HUMS valvomassa kaikkien helikopterin järjestelmien toimintaa ja nauhoittamassa pa- 16

20 rametridataa. Nykyaikaisissa lentolaitteissa kaikki järjestelmien välinen tieto liikkuu digitaalisissa dataväylissä, jolloin monitorointiin riittää väylään liitetty kuuntelulaite ja tallennusmedia, johon data nauhoitetaan. HUMS:n käyttö mahdollistaa tehokkaamman väsymiskriittisten osien valvonnan, koska koneen kuormitusspektri tunnetaan nauhoitusten perusteella. Tällöin saadaan realistisempi arvio koneen kuormittumisesta kuin suunnittelussa laskettujen kuormitustapausten ja syklimäärien mukaan. 2.9 Järjestelmän ja sen komponenttien luotettavuus Luotettavuudella tarkoitetaan erään määritelmän mukaan todennäköisyyttä sille, että tarkasteltava kohde toimii oikein ilman virhetoimintaa vaaditun ajan halutuissa olosuhteissa [32]. Tämän määritelmän perusteella laitteen luotettavuuteen voidaan vaikuttaa sekä suunnittelulla että raja-arvojen, kuten haluttu elinikä, asettelulla. Lentotekniikassa pyritään mahdollisimman keveisiin rakenteisiin, minkä vuoksi lentokoneiden rakenteelliset osat suunnitellaan kestämään halutulla todennäköisyydellä tietty käyttöikä, jonka jälkeen rakenne tarkastetaan sen luotettavuuden varmistamiseksi. Tämä pätee myös mekaanisille laitteille. Lentokoneiden rakenteiden ja mekaanisten laitteiden luotettavuus varmistetaan siis tarkastusohjelmalla. Tarkastusohjelman määrittäminen on tasapainon hakemista rakenteen tai laitteen käyttöiän kokonaiskustannusten välillä. Tietty luotettavuuden taso voidaan saavuttaa ääripäissään kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä tavassa suunnitellaan osa kestämään suhteellisen lyhyt elinikä ja tarkastetaan osa tai laite tiheällä aikavälillä. Tällöin osa saadaan kevyeksi, mutta tarkastusohjelman kustannukset ja tiukan tarkastusohjelman vaikutus koneen käytettävyyteen voi olla dramaattinen. Toisessa tavassa suunnitellaan osa kestämään koko laitteen elinikä vaaditulla todennäköisyydellä, jolloin tarkastusohjelmaa ei tarvita teoriassa lainkaan. Tällöin osa on painava tai monimutkainen ja tätä kautta kallis valmistaa. Tarkastusohjelman kustannukset ovat tällöin pienet. Molemmilla tavoilla voidaan päästä samaan kokonaiskustannukseen koneen tai laitteen käyttöaikana, mutta kustannukset kohdistuvat eri tavalla käyttöajalle. Lentokoneiden käyttöikä liikkuu yleisesti koneen käyttötarkoituksesta riippuen muutamasta tuhannesta kymmeniin tuhansiin lentotunteihin. Järjestelmän luotettavuutta voidaan arvioida sen komponenttien luotettavuuksien kombinaationa. Komponenteille voidaan muodostaa arkkitehtuurin mukainen todennäköisyyksien ketju ja tämän perusteella laskea järjestelmän tai yksittäisen laitteen vikaantumisen todennäköisyys ja samalla tarkastella jokaisen komponentin vikaantumisen vaikutusta laitteen toimintaan. Lentokelpoisuusvaatimukset ja laitestandardit antavat vaatimuksia lentolaitteiden järjestelmien luotettavuudelle. Laitteiden ja niiden komponenttien vikaantumiseen käytetään muutamia tunnuslukuja. Tärkeimpiä näistä tunnusluvuista on keskimääräinen vikaantumisaika MTTF, jolla tarkoitetaan aikaa vikaantumisten välillä. Kun tähän lisätään korjattavien komponenttien osalta keskimääräinen korjausaika MTTR, saadaan keskimääräinen vikaantumisväli MTBF(Mean Time Between Failures) [22]. Jos laitteen keskimääräisen vikaantumisvälin oletetaan pysyvän vakiona, on tällöin laitteen vikatiheys λ käänteisluku MTBF:stä. Useimmissa pitkän aikavälin tarkasteluissa voidaan vikaantumisvälin olettaa pysyvän vakiona. 17

Aircraft Maintenance Scheduling with Multi- Objective Simulation- Optimization

Aircraft Maintenance Scheduling with Multi- Objective Simulation- Optimization Aircraft Maintenance Scheduling with Multi- Objective Simulation- Optimization 7.5.2011 Ohjaaja: Ville Mattila Valvoja: Raimo Hämäläinen Tausta Ilmavoimilla tärkeä rooli maanpuolustuksessa Rauhan aikana

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Vikasietoisuus ja luotettavuus

Vikasietoisuus ja luotettavuus Vikasietoisuus ja luotettavuus Luotettavuussuureet Keskuksen vikasietoisuus Mallinnusmenetelmät Rka/ML -k98 Tiedonvälitystekniikka I 3-1 Vikasietoisuuden peruskäsitteitä ovat Vikaantuminen (failure, malfunction)

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

HD Lumilinko Avant 600-sarjaan

HD Lumilinko Avant 600-sarjaan HD Lumilinko Avant 600-sarjaan Tuotenumero A21195 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy haluaa kiittää teitä siitä, että olette hankkineet Avant-työlaitteen. Se on suunniteltu ja valmistettu pitkällisen tuotekehityksen

Lisätiedot

Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039

Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039 Kverneland Taarup 9032 / 9035 / 9039 Yksiroottorinen karhotin Murtosokkasuojattu voimansiirto roottorille Säädettävä karhotinpressu Kokoon taitettavat turvakaiteet Korkealaatuiset Super-C piikit, 9 mm

Lisätiedot

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz Raskaansarjan ammattilainen Paras valinta paineilman tuoton optimointiin ESN -sarjan ruuvikompressori on malliesimerkki nykyaikaisesta ruuvikompressorista.

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti Johdanto Älä altista PU011-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU011-korttia

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kustannustehokkaat riskienhallintatoimenpiteet kuljetusverkostossa (Valmiin työn esittely)

Kustannustehokkaat riskienhallintatoimenpiteet kuljetusverkostossa (Valmiin työn esittely) Kustannustehokkaat riskienhallintatoimenpiteet kuljetusverkostossa (Valmiin työn esittely) Joonas Lanne 23.2.2015 Ohjaaja: Eeva Vilkkumaa Valvoja: Ahti Salo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 112 17 18 19 20 21 22 4 5 8 9 23 4 1 3 5 6 7 2 24 25 26 27 28 29 30 31 32 34 36 38 39 Elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmä Ford Transit Ford Transit -mallisto

Lisätiedot

1

1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 112 13 [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] [Nm] 420 kw [PS] 160 [218] 380 340 300 260 140 [190] 120 [163] 100 [136] 80 [109] 380 340 300 260 140 [190] 120

Lisätiedot

Lumilinko. 500-Sarjan tuotenumero A Sarjan tuotenumero A21097

Lumilinko. 500-Sarjan tuotenumero A Sarjan tuotenumero A21097 Lumilinko 500-Sarjan tuotenumero A2847 200-Sarjan tuotenumero A21097 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy haluaa kiittää teitä siitä, että olette hankkineet Avant-työlaitteen. Se on suunniteltu ja valmistettu

Lisätiedot

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti

Suomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU013-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU013-korttia

Lisätiedot

Quha Zono. Käyttöohje

Quha Zono. Käyttöohje Quha Zono Käyttöohje 2 Virtakytkin/ merkkivalo USB-portti Kiinnitysura Tervetuloa käyttämään Quha Zono -hiiriohjainta! Tämä käyttöohje kertoo tuotteen ominaisuuksista ja opastaa laitteen käyttöön. Lue

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com

Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö. www.outokumpu.com Käyttäjäkunnossapitokoulutus 2010 Outokumpu Tornio Works, Leikkauslinjat ja Kemi-Tornion AMK, Tekniikan yksikkö www.outokumpu.com Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille valmiudet:

Lisätiedot

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co

MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET. Oy Machine Tool Co MACCO BF Haarukkavaunu KÄYTTÖOHJEET Oy Machine Tool Co 1. Käyttökohteet Käsikäyttöinen MACCO BF -haarukkavaunu on matalarakenteinen, vain kuormalavalla olevan, kovilla pinnoilla liikuteltavan tavaran siirtelyyn

Lisätiedot

FILTERMAX. Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin. No. 4215.71/00

FILTERMAX. Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin. No. 4215.71/00 R Moduulisuodatin kohdepoistojärjestelmiin No. 425.7/ 2 FilterMax puhtaampi ympäristö työskennellä ja elää! En halua vapaa-aikana hengittää niitä käryjä ja hiukkasia jotka puhallamme yhteiseen ympäristöömme!

Lisätiedot

Rikstone RT Käyttöohje

Rikstone RT Käyttöohje Käyttöohje 1 Yleistä: on effektilaite sisältäen sekä jousikaiun (spring reverb) että Tremolon. Laitteen kaiku perustuu Fender 6G15 tekniikkaan ja tremolo on toteutettu Gibson Skylarkin mallin mukaan ns.

Lisätiedot

Tarkastus- ja huoltomääräykset. Kytkimien lisävarusteet 2017

Tarkastus- ja huoltomääräykset. Kytkimien lisävarusteet 2017 Tarkastus- ja huoltomääräykset Kytkimien lisävarusteet 2017 Yleistä Yleistä Osat, joita käytetään auton ja perävaunun yhteen liittämiseen, ovat normaalikäytössäkin alttiina erittäin suurelle rasitukselle.

Lisätiedot

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje

Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje Lining pumppaamot Käyttö- ja perushuolto-ohje REVISIO 6.8.2012 sivu 2 Onnittelumme! Laadukas ja varmatoiminen Lining pumppaamo on nyt asennettu ja ammattimiesten suorittamat sähkö- ja putkiasennukset on

Lisätiedot

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä.

CleanuX-järjestelmään on myös mahdollista liittää kemia, jolloin puhdistusjärjestelmä kykenee poistamaan tehokkaasti myös fosforin jätevedestä. Asennusohje CleanuX Simple on järjestelmä jolla voit muuttaa olemassa olevat sakokaivosi toimimaan täysiverisen puhdistamon tavoin toimivaksi ja puhdistamaan jätevetesi toimivaksi todetulla tavalla. Puhdistus

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Käsittele konetta varoen Hoida konetta siten kuin näissä ohjeissa suositellaan Käytä huollossa ja hoidossa vain FASTin alkuperäisiä osia.

Käsittele konetta varoen Hoida konetta siten kuin näissä ohjeissa suositellaan Käytä huollossa ja hoidossa vain FASTin alkuperäisiä osia. 1 2 1 Hi-Filtration 9.0 Hi-Filtration on valmistettu EU:ssa noudattaen mitä tarkimpia materiaaleja ja työnlaatua koskevia eurostandardeja. Käyttöohjeesta löydät kaiken koneen käyttöä ja hoitoa koskevan

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Sähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin

Sähkölämmityssäädin. 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Sähkölämmityssäädin 50A x 1-vaihe / 3-vaihe Puolijohderele Kaksi lämpötila-anturituloa ATEX lämpötilanrajoitin Valmistajan tervehdys BlueTrace on innovatiivinen ja monikäyttöinen sähkölämmityssäädin. Se

Lisätiedot

301.4C. Minikaivukone

301.4C. Minikaivukone 301.4C Minikaivukone Moottori Nettoteho 13,2 kw 17,7 hp Paino Työpaino turvakaaren kanssa 1 380 kg 3 042 lb Työpaino ohjaamon kanssa 1 470 kg 3 241 lb Monipuolisuus Helppo kuljettaa ja käyttää erilaisilla

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915

TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP PÖTTINGER TOP 1252 S-LINE 97+023.FI.0915 TOP 1252 C Neliroottorinen keskelle karhottava karhotin Korjuuketjun pullonkaulojen poistaminen vaatii käytettäviltä koneilta suurta tehokkuutta. Panostamalla

Lisätiedot

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

225 litran kapasiteetilla polymeerisessä syöttölokerossa voi olla jopa 180 kg kuivaa #1 vuorisuolaa, kalsiumkloridia tai muuta jäänestoainetta.

225 litran kapasiteetilla polymeerisessä syöttölokerossa voi olla jopa 180 kg kuivaa #1 vuorisuolaa, kalsiumkloridia tai muuta jäänestoainetta. LP-8 Spreader Paranna liukkaudentorjunnan tehokkuutta Blizzard LP-8 Tailgate -levittimellä, joka on takanäkyvyyden parantamiseksi malliltaan matalaprofiilinen ja jonka kapasiteetti on 225 litraa, jotta

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

LUMILINKO TR-270. Käyttö- ja huolto-ohjekirja. J. VARILA STEEL OY puh 050 359 7074 / 0500 863 127. 69950 PERHO www. varilasteel.

LUMILINKO TR-270. Käyttö- ja huolto-ohjekirja. J. VARILA STEEL OY puh 050 359 7074 / 0500 863 127. 69950 PERHO www. varilasteel. LUMILINKO TR-270 Käyttö- ja huolto-ohjekirja J. VARILA STEEL OY puh 050 359 7074 / 0500 863 127 Koivukoskentie 2 varilasteel@pp.nic.fi 69950 PERHO www. varilasteel.com 1 Sisällysluettelo 1. Käyttötarkoitus

Lisätiedot

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus

IMPACT 4.01.10 7.9.2015. 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Tulostanut:Pekka Vuorivirta Palvelu Alustatunnus Polku 64/Kuvaus, Rakenne ja toiminta//volvon dynaaminen ohjaus, toimintakuvaus Malli Tunniste FH (4) 132355236 Julkaisupäivämäärä 29.11.2013 Tunnus/Käyttö

Lisätiedot

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser

Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser Leica Piper 100/200 Maailman monipuolisin putkilaser Leica Piper Luotettavaa suorituskykyä maan päällä, putkissa ja kaivoissa Leica Geosystemsin Piper-putkilasersarjaan voi luottaa joka tilanteessa Putkessa

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840

Käyttöoppaasi. HUSQVARNA QC325H http://fi.yourpdfguides.com/dref/834840 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle. Löydät kysymyksiisi vastaukset käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot, turvallisuusohjeet, koko, lisävarusteet

Lisätiedot

Kylmävesiasema HALLA

Kylmävesiasema HALLA Kylmävesiasema Halla on erityisesti Suomen olosuhteisiin suunniteltu sisätiloihin asennettava kylmävesiasema. Valmis Plug & Play -kokonaisuus säästää aikaa ja rahaa sekä suunnittelu- että asennusvaiheissa.

Lisätiedot

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto

MECHRON www.hako.fi. Tekniset tiedot. Malli Mechron 2210 Moottori. 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) Voimansiirto Tekniset tiedot Malli Mechron 2210 Moottori malli tyyppi teho iskutilavuus kierrosluku polttoainetankki 3C100LWU 3 syl. nestejäähdytteinen 4-tahti Diesel 16,4 kw (22 hv) 1007 cm³ 2200 rpm 28 litraa Voimansiirto

Lisätiedot

2 6 7 8 9 10 12 112 13 14 17 18 19 20 4 5 8 9 21 4 1 3 5 6 7 2 24 26 28 29 30 31 Ulkovarusteet Trend Elektroninen ajovakauden hallintajärjestelmäø1 Muotoilu ja ulkovarusteita Elektroninen ajovakauden

Lisätiedot

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK

Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k , TP02S-D EVTEK Asko Ikävalko RAPORTTI 1(6) k0201291, TP02S-D EVTEK 12.1.2004 Asko Kippo Automaatiotekniikka EVTEK AUTOMAATTIVAIHTEISTO Tiivistelmä Vaihteisto on auton tärkein osa moottorin ja korin rinnalla. Tässä raportissani

Lisätiedot

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet Minikaivurit Tuotenumero Avant 200-sarjaan A33153 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 250 mm kauhalla A32393 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 400 mm kauhalla A32394 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy

Lisätiedot

Asennusohje. 7340069 v.2

Asennusohje. 7340069 v.2 FI Asennusohje 7340069 v.2 FI IMP PUMS vakuuttaa, että nämä tuotteet ovat seuraavien EU-direktiivien vaatimusten mukaisia: FI Vianmääritys Vika Syy Korjaus Pumppu ei Virransyöttövika Tarkasta

Lisätiedot

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250

IDH 125-250-E1. Asennusohje IDH 125-250-E1 / PUHZ Ulkoyksiköt IDH 125-250 -E1 Asennusohje -E1 / PUHZ Ulkoyksiköt Tämä asennusohje on täydennys ulkoyksiköiden PUHZ ja lämpöpumppukonvektoreiden -yhdistelmille. Järjestelmän kuvaus Ulkoyksikkö: PUHZ-ZRP125 PUHZ-SHW112 PUHZ-RP200

Lisätiedot

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE

LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN NOUSU- JA LAS- KUPAIKOILLE SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS 10.11.2016 SIM-To-Lnt-020 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 LENTOTOIMINNAN YLEISET TURVALLISUUS- VAATIMUKSET ILMA-ALUSTEN

Lisätiedot

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää

Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus. 17.4.2013 Markku Hiedanpää Harrasteilmailun ilma-alusten punnitus 17.4.2013 Markku Hiedanpää Miksi ilma-aluksia punnitaan Jotta voidaan määritellä onko ilma-alus tyyppihyväksymistodistuksen (so. koelennoilla tositettujen), tyyppitodistuksen

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Mitä tänään? Jos satunnaisilmiötä halutaan mallintaa matemaattisesti, on ilmiön tulosvaihtoehdot kuvattava numeerisessa muodossa. Tämä tapahtuu liittämällä

Lisätiedot

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN

LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN LISÄOHJEITA DIPLOMITYÖN TEKEMISEEN TÄYDENTÄMÄÄN OSASTON DIPLOMITYÖOHJETTA http://www.ee.oulu.fi/opiskelu/lomakkeet/diplomity%f6/diplomity%f6n.teko-ohjeet.pdf Prof. Mika Ylianttila Informaationkäsittelyn

Lisätiedot

VAIJERIVINTTURI AJONEUVOIHIN 12V 1588 kg KÄYTTÖOHJEET

VAIJERIVINTTURI AJONEUVOIHIN 12V 1588 kg KÄYTTÖOHJEET VAIJERIVINTTURI AJONEUVOIHIN 12V 1588 kg KÄYTTÖOHJEET Lue käyttöohjeet huolella ennen käyttöä! Alla on listattuna vintturin komponenttejä ja niiden käyttö. Vintturi on tarkoitettu ainoastaan ajoneuvoihin

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE

KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE KÄYTTÖOHJEET ABT KÄSIKETJUTALJOILLE Kapasiteetti: 250, 500, 1000, 2000, 3000, 5000, 10000 ja 20000kg Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen käsiketjutaljan käyttöönottoa. 1. Ripusta talja yläkoukusta ja nosta

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä

Laundry Center. Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Laundry Center Radiotaajuuslinkki pesukoneen ja kuivausrummun välillä Johdanto Monissa maissa käytettävissä oleva kokonaissähköteho on rajoitettu käytettäessä kahta kodinkonetta yhtä aikaa: -Kokonaisteho

Lisätiedot

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio

Parametrit voimansiirtolinja. Johdanto. SDP3:n päällirakentajien versio Johdanto Tässä asiakirjassa kuvataan voimansiirtolinjaan liittyvät parametrit. Parametrien luettelon rajaamiseksi tässä kuvataan vain parametrit, joista on todennäköisesti hyötyä päällirakentajille. Johdanto

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

MUUTOSTYÖT I L M A I L U L A I T O S TYYPPIHYVÄKSYMÄTTÖMIIN ILMA-ALUKSIIN TEHTÄVÄT MUUTOSTYÖT

MUUTOSTYÖT I L M A I L U L A I T O S TYYPPIHYVÄKSYMÄTTÖMIIN ILMA-ALUKSIIN TEHTÄVÄT MUUTOSTYÖT MUUTOSTYÖT TYYPPIHYVÄKSYMÄTTÖMIIN ILMA-ALUKSIIN TEHTÄVÄT MUUTOSTYÖT AIR M5-3 Koe- ja harrasteluokkaan kuuluvan ilma-aluksen lentokelpoisuus ja huolto AIR M5-10 Ultrakevyiden lentokoneiden lentokelpoisuus,

Lisätiedot

ASENNUSOHJE H-LINE. KTHg ZMA0453FI 2012-12-01

ASENNUSOHJE H-LINE. KTHg ZMA0453FI 2012-12-01 ASENNUSOHJE H-LINE KTHg ZMA0453FI 2012-12-01 Toimitustiedot Tavaran tarkastus Tarkista, että kollien määrä täsmää kuormakirjan kanssa ja että pakkaus ja tavara ovat ehjät. Merkitse mahdolliset vauriot

Lisätiedot

Asennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin

Asennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin PU007V2 Sweex 1 portin rinnakkainen & 2 portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU007V2-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

KESKITY! KÄYTÄ!! VAARA- ALUE ÄLÄ HÄIRITSE SORVAAJAA!! S O R V A U S. Jos ajatuksesi harhailevat, työturvallisuus ja työn laatu kärsivät.

KESKITY! KÄYTÄ!! VAARA- ALUE ÄLÄ HÄIRITSE SORVAAJAA!! S O R V A U S. Jos ajatuksesi harhailevat, työturvallisuus ja työn laatu kärsivät. Koneiden taulut: SORVI RECORD 1 S O R V A U S KESKITY! Jos ajatuksesi harhailevat, työturvallisuus ja työn laatu kärsivät. KÄYTÄ!! VAARA- ALUE ÄLÄ HÄIRITSE SORVAAJAA!! Koneiden taulut: SORVI RECORD 2 K

Lisätiedot

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen

S14 09 Sisäpeltorobotti AS Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt. Antti Kulpakko, Mikko Ikonen S14 09 Sisäpeltorobotti AS 0.3200 Automaatio ja systeemitekniikan projektityöt Antti Kulpakko, Mikko Ikonen 1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa ohjelmisto sisäpeltorobottiin seuraavien

Lisätiedot

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3

5/11 6/11 Vaihe 1. 6/10 4/10 6/10 4/10 Vaihe 2. 5/11 6/11 4/11 7/11 6/11 5/11 5/11 6/11 Vaihe 3 Mat-.9 Sovellettu todennäköisyyslasku A / Ratkaisut Aiheet: Avainsanat: Verkot todennäköisyyslaskennassa Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut Kertymäfunktio, Momentit, Odotusarvo,

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESDventtiilidiagnostiikasta. (osaiskutesti) SAS Turvajaoston teemapäivä Jari Kirmanen

Esimerkki Metson ESDventtiilidiagnostiikasta. (osaiskutesti) SAS Turvajaoston teemapäivä Jari Kirmanen Esimerkki Metson ESDventtiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) SAS Turvajaoston teemapäivä 2 7.11.2011 Jari Kirmanen Sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön

People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön People. Passion. Performance. Hydrauliset RX-iskuvasarat kovaan käyttöön KULJETUSAJONEUVOON KIINNITETTÄVÄT VANKKATEKOISET HYDRAULISET LUOTETTAVAT Chicago Pneumatic -ISKUVASARAT ON RAKENNETTU KESTÄMÄÄN.

Lisätiedot

Ehdolliset lähtösignaalit. Toiminta. Käyttäytyminen

Ehdolliset lähtösignaalit. Toiminta. Käyttäytyminen Toiminta Toiminta Ehdollisia lähtösignaaleja on kolme (3), ja päällirakentaja voi käyttää niitä erilaisten päällirakennetoimintojen ja laitteiden ohjaamiseen. Käyttäytyminen Nämä 3 ehdollista lähtösignaalia

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia

Lisätiedot

Flamco www.flamcogroup.com

Flamco www.flamcogroup.com ENA 7-30 liite Asennus- ja käyttöohjeiden Flamco www.flamcogroup.com Sisältö Sivu 1 Ensikäyttö 3 1.1 ENA 7-30:n käyttöönotto 3 1.2 Käyttöönottoparametrit 3 2 Laite- ja parametrivalikossa olevat kohteet

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot

SIMULINK S-funktiot. SIMULINK S-funktiot S-funktio on ohjelmointikielellä (Matlab, C, Fortran) laadittu oma algoritmi tai dynaamisen järjestelmän kuvaus, jota voidaan käyttää Simulink-malleissa kuin mitä tahansa valmista lohkoa. S-funktion rakenne

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

Yleisiä tietoja CAN-verkosta. Yleistä. Lisätietoja CAN-yhtyedestä on annettu seuraavissa asiakirjoissa:

Yleisiä tietoja CAN-verkosta. Yleistä. Lisätietoja CAN-yhtyedestä on annettu seuraavissa asiakirjoissa: Yleistä Ohjausyksiköiden on usein vaihdettava tietoja keskenään. Perinteisesti ohjausyksiköt, joiden on kommunikoitava, liitetään suoraan toisiinsa. Jos ohjausyksikkö tarvitsee tietoja esim. ajonopeudesta

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin

Hakkurit. Ympäristönhoidosta urakointiin Hakkurit Ympäristönhoidosta urakointiin Puhumme kokemuksesta Junkkarin hakkurit ovat tyypiltään laikkahakkureita. Meillä on kokemusta niiden valmistamisesta jo yli 30 vuoden ja 10.000 laitteen verran.

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 Ongelma Käytäntö on osoittanut, että huollon puute vaurioittaa vakavasti yhtä kolmesta takalaitanostimesta niiden kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka

PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka 1 Toimintaperiaate PROBYTE kallistusnäyttöautomatiikka on tarkoitettu puoliautomaattiseksi tiekoneiden kallistuskulmamittariksi. Laite ohjaa käyttäjää äänimerkeillä

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi

6 720 813 694-00.1I. Compress 7000 12 LWM. Käyttöohje. 6 720 818 996 (2015/12) fi 6 720 813 694-00.1I Compress 7000 12 LWM Käyttöohje 6 720 818 996 (2015/12) fi 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Symbolien selitykset ja turvallisuusohjeet........ 2 1.1 Symbolien selitykset.....................

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

Geberit urinaalijärjestelmät. Sopii kaikkiin tarpeisiin.

Geberit urinaalijärjestelmät. Sopii kaikkiin tarpeisiin. Geberit urinaalijärjestelmät Sopii kaikkiin tarpeisiin. Kaikki hyödyt yhdestä lähteestä. Joustavuus on Geberit-urinaalijärjestelmän tavaramerkki järjestelmä on täydellinen ratkaisu kaikkiin tarpeisiin

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

Smart 20 1 120 Ah lyijyakuille

Smart 20 1 120 Ah lyijyakuille KÄYTTÖOPAS Akun laturi Smart 20 1 120 Ah lyijyakuille Lue käyttöopas huolellisesti ennen latauslaitteen käyttämistä Käytä suojalaseja akkuja käsitellessäsi ESITTELY Kiitos, että valitsit ammattilaistason

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot