KKI-ohjelma 20 vuotta menneisyyden verhoja, nykyhetken haasteita ja tulevaisuuden visioita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KKI-ohjelma 20 vuotta menneisyyden verhoja, nykyhetken haasteita ja tulevaisuuden visioita"

Transkriptio

1 Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 6 KKI-ohjelma 20 vuotta menneisyyden verhoja, nykyhetken haasteita ja tulevaisuuden visioita 16 SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan 26 Yhteiskunnallinen markkinointi siivittää järjestöjä eteenpäin

2 Kipinät SISÄLLYS Pääkirjoitus: On aika juhlia! 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Historian havinaa 8 Tutkittua tietoa 9 Kolumni: Terveysliikunnan suunnitelmista ja strategioista arjen toiminnaksi 10 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? 12 Terveysliikuntaa Heinolan malliin 14 Ruokolahden KKI-toiminta on tiivistynyt 20 vuodessa timanteiksi 16 SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan 18 Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin 20 KKI-Päivät Menneitä aikoja ja tulevaisuuden visioita 12 Heinolan tapa toteuttaa terveyttä edistävää liikuntaa on KKI-toiminnan malliesimerkki. 26 Yhteiskunnallinen markkinointi hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa 28 Hyvinvoiva kunta - kävelyä, pyöräilyä, hidasteitä ja liikuntapaikkoja asuinympäristössä 30 Ympäristö liikuttaa: Kävely- ja pyöräilykaupungeissa ihmiset ovat kiinni elämän syrjässä 32 Motions Gnistan 34 KKI-ristikko 35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto 36 Virikkeitä vertaisohjaajille 38 KKI-materiaalit Liikuntaneuvonnan tavoitteena on edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Luontoliikunta on Ruokolahden 20-vuotisen KKI-toiminnan peruspilari. Panostus kävelyyn ja pyöräilyyn maksaa itsensä takaisin monikertaisesti. Kipinät Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Noora Moilanen, Anna Puurunen, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh , ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Jiri Halttunen. PAINO PunaMusta Oy. 19. vuosikerta. ISSN-L ISSN (painettu). ISSN X (verkkojulkaisu). KUVA: MIKKO KÄKELÄ KKI-toimisto juhlistamassa 20-vuotista KKI-ohjelmaa. Vasemmalta Elina Tarkiainen, Anna Suutari, Tanja Onatsu, Sari Kivimäki, Anna Puurunen, Jyrki Komulainen, Katri Siivonen, Noora Moilanen, Niina Valkama, Liisamaria Kinnunen ja Miia Malvela. 2

3 On aika juhlia! Huoli väestömme liikkumattomasta elämäntavasta on suuri. Kansalaiset tarvitsevat lisää fyysistä aktiivisuutta jokapäiväiseen elämäänsä kaikissa ikäryhmissä. Kovin suuria voimanponnistuksia ei tässä yhteydessä tarvita, vaan useimmille riittää panostus päivittäisen liikunnan lisäämiseen. Liikkumattomuudella on havaittu olevan vaikutusta monen kansansairauden, kuten aikuistyypin diabeteksen voimakkaaseen lisääntymiseen. Erityisesti nykyinen istumiskulttuuri on myös vakava huolenaihe. Istumme työpöytiemme ääressä, samoin useasti istumme työmatkallamme, joko oman auton ratissa, bussissa, raitiovaunussa tai junassa. Strategiatasolla on olemassa lukuisia hyviä kirjauksia. Nykyisen hallituksen ohjelmassa painopistealueita ovat työurien pidentäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Ohjelmansa mukaisesti Suomen hallitus edistää elämänkulun mittaista liikunnallista elämäntapaa. Terveyttä edistävän liikunnan alueella on poikkihallinnollinen yhteistyö edennyt hyvin. Sosiaali-ja terveysministeriön ja opetus-ja kulttuuriministeriön yhteistyönä asetettiin vuonna 2011 terveyttä edistävän liikunnan (TELI) ohjausryhmä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan (TEHYLI) strategian tavoitteena vuodelle 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Liikuntalain uudistusta koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnan käsittelyyn. Siellä lakiesitys on monen valiokunnan käsittelylistalla. Tämä on erittäin tärkeää, sillä lakiesityksessä korostetaan muun muassa liikunnan läpäisyperiaatteen vahvistamista niin valtion kuin kuntien tasolla ja liikunnan peruspalveluperiaatteen vahvistamista. Edellä todetun muutaman tärkeän yleisen tason linjauksen lisäksi on mielestäni tärkeää, että toiminta tapahtuu myös nimenomaan ns. ruohonjuuritasolla. Ministeriön organisaatio muuttui lukien. Tällöin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto jaettiin kahdeksi eri osastoksi. Nuoriso- ja liikunta-asiat lisättynä opintotukiasioilla muodostivat oman osaston, jonka nimeksi tuli nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto (Nuoli). Aloitin uuden osaston toiminnan käynnistävänä päällikkönä. Siirryin myös kuluvana syksynä Kunnossa kaiken ikää (KKI) -neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Ensimmäinen kokous pidettiin Tällöin minulle selvisi, kuinka juuri käytännönläheistä työtä KKI-ohjelma tekee monine teemoineen ja painopisteineen. Kokouksessa selvisi myös hallussani olevan t-paidan alkuperä, jota olen vuosien mittaan ihmetellyt. Minulla on jo vuosia ollut t-paita, jossa lukee voimaa vanhuuteen. Paita on jo kannustanut minua lähtemään kuntosalille aina kun huomaan, että paita on taas ollut pesukoneessa ja näin ollen valmis päälle puettavaksi. Kokouksessa ilmeni, että paidan teksti tavallaan mainostaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa. Olen huomannut, että teksti on aika osuva, vaikka työkiireet aiheuttavat sen, että ei tahdo ennättää kuntosalille niin usein kuin pitäisi. Erityisesti minua ilahdutti kokouksessa myös kuvaus SuomiMies seikkailee -kampanjasta. Tämän kampanjan rekkakiertueen yhteydessä eräillä paikkakunnilla raavaat miehet jopa jonottivat kuntotestiin pääsyä. Sitten olikin aika juhlia 20-vuotiasta KKI-ohjelmaa, jota kokoonnuimme juhlimaan seminaarin merkeissä Helsingin yliopiston juhlasaliin. Juhlaseminaariin saimme kahden ministerin tervehdyksen. Ministeri Haglund yhdessä KKI-ohjelman väen kanssa palkitsi Liikunnan aluejärjestöt sekä viisi valtakunnallista terveysjärjestöä esimerkillistä työstä liikunnallisen ja terveellisen elämätavan edistämiseksi maassamme. Lisäksi palkittiin Hyvinkään ja Jyväskylän kaupungit liikunnan olosuhteiden pitkäjänteisestä edistämisestä. Vielä näin jälkikäteenkin parhaimmat onnittelut palkituille! PÄÄKIRJOITUS RAUNO ANTTILA ylijohtaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö On tärkeää, että toiminta tapahtuu ruohonjuuritasolla. KUVA: MIKKO KÄKELÄ 3

4 Terveysliikunnassa tapahtuu TEKSTI: INKERI HALONEN KUVA: ILKKA HILTUNEN JUTTU ON LAINATTU APTEEKKARI.FI-VERKKOSIVUILTA. Pertunmaan apteekki ja sen sivuapteekki Heinolan kirkonkylässä 100. ja 101. Liikkujan Apteekki Kuortin ABC-asemalla palvelevasta Pertunmaan apteekista tuli Suomen sadas Liikkujan Apteekki syyskuun alussa. Sen sivuapteekista Heinolan kirkonkylässä tuli 101. Liikkujan Apteekki -konseptia hyödyntävä apteekkitoimipiste lokakuun lopussa, kun se pääsi muuttamaan isompaan liiketilaan. Nyt muuton lähestyessä oli sopiva hetki liittyä mukaan toimintaan. Meidän koko porukkamme on niin urheilullista ja liikuntamyönteistä, että heidän kanssaan on kiva järjestää liikunta-aiheisia teemapäiviä ja muita tapahtumia asiakkaille, kertoo apteekkari Eija Savonen. Savonen iloitsee siitä, että Liikkujan Apteekkina he voivat edistää asiakkaidensa hyvinvointia yhdessä toisten apteekkien ja muiden tahojen kanssa. Koulutuksissa ja tapaamisissa voimme vaihtaa kokemuksia ja saamme uusia ideoita ja vinkkejä, miten toteuttaa Liikkujan Apteekki -ajatusta parhaiten asiakkaiden hyväksi. Autamme heitä löytämään liikunnan ilon ja saamme siitä itsekin hyvän mielen, Savonen sanoo. Tavoitteena yli 120 apteekkia vielä tänä vuonna Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki on tyytyväinen Liikkujan Apteekki -konseptin yleistymisestä. Tavoitteenamme on, että vuoden loppuun mennessä Suomessa on yli 120 Liikkujan Apteekkia. Hyvässä vauhdissa ollaan! Liikkujan Apteekki on Kunnossa kaiken ikää -ohjelman, Hengitysliiton, Suomen Apteekkariliiton sekä Liikunnan aluejärjestöjen yhdessä luoma toimintamalli. Liikkujan Apteekeissa terveysliikunta huomioidaan osana lääkeneuvontaa. Asiakkaalle kerrotaan suosituksia sopivasta liikunnasta ja paikkakunnan liikuntatarjonnasta. Liikkujan Apteekit tekevätkin alueellista yhteistyötä liikunta- ja terveystoimijoiden kanssa ja ainakin muutamissa apteekeissa kirjoitetaan myös liikkumislähetteitä. 4

5 10-vuotisjuhlaristeily 10 vuotta Arkiliikunnan SM-kisat alkavat nyt! Hengitysliiton ja Apteekkariliiton jokasyksyinen Lisäaikaa liikunnalle -kampanja aktivoi ihmisiä liikkumaan jo 16. kerran. Tänä vuonna kampanjan teemana on Arkiliikunnan SMkisat. Näissä kisoissa jokainen on voittaja! Arkiliikuntaa voi harrastaa kuka vain, missä vain ja milloin vain. Kampanjan aikana paikalliset hengitysyhdistykset ja Apteekkariliiton jäsenapteekit palkitsevat arkiliikkujia muun muassa kivoilla ja hyödyllisillä mitaliheijastimilla. Tule mukaan, MESTARI! LISÄTIETOJA TEKSTI: KATRI SIIVONEN KUVA: JIRI HALTTUNEN Kunnon Laiva viettää 10-vuotisjuhliaan Suosittu Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestetään elokuuta 2015 jo kymmenettä kertaa tutulla Helsinki Tukholma Helsinki-reitillä. Ensimmäinen Kunnon Laiva järjestettiin vuonna 2003 sinivalkoisella Silja Linella. Vuosien aikana Kunnon Laivalla on nähty terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden sekä liikunnan ammattilaisten kärkinimiä laajalla kattauksella. Kunnon Laivalla on lanseerattu myös moni KKI-ohjelman kampanja ja uutuusmateriaali. Nähdäänkö ensi vuoden risteilyllä ehkä legendaarisia kasvoja Kunnon Laivan historiasta, jotain aivan uutta vai megalomaaniset synttäripirskeet? Iloista menoa, liikunnan riemua ja mielenkiintoisia puheenvuoroja on takuulla luvassa. Seuraa ilmoittelua ja tule mukaan hienoon tapahtumaan! LISÄTIETOJA 5

6 TEKSTI: LIISAMARIA KINNUNEN KUVAT: KKI-OHJELMA Historian havinaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman alkutaival Suomen liikunnan järjestöelämä eli murrosta 1990-luvun alkupuolella. Silloisen opetusministeriön käynnistämänä syntyi yhteistyössä järjestöjohdon kanssa usean vuoden kestävä laaja liikunnan kokeiluhanke, Liikunta Suomi. Yksi Liikunta Suomen käynnistetyistä hankkeista keskittyi kuntoliikuntaan. Hankkeen onnistumisen seurauksena sain opetusministeriön liikuntayksikössä tehtäväkseni aloittaa uuden ohjelman valmistelun. Ohjelma sai nimekseen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, muistelee liikuntaneuvos Timo Hauki lahti kahdenkymmenen vuoden takaista aikaa. KKI-ohjelma sijoitettiin Liikunnan ja kansanterveyden edistämis säätiön LIKESin hallinnointiin. Ohjelmalla on toimi pisteet tänä päivänä Jyväskylässä ja Hel singissä. UUDENLAINEN TOIMINTAOHJELMA Haukilahti oli ystävystynyt sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Kaj Koskelan kanssa. Koskelan kanssa mietimme siihen aikaan vallankumoukselliselta tuntunutta ajatusta yhteistyöstä ministeriöidemme kesken yhteisen ohjelmarahoituksen aloittamiseksi. Yhteistyöajatusta tuki 1990-luvun puoleen väliin mennessä saatu selkeä tutkimusnäyttö liikunnan ja terveyden välisestä yhteydestä. Suomessa lanseerattiin terveysliikunnan käsite, joka edesauttoi liikunnan yhteiskunnallista perustelua, erityisesti päättäjille. KKI-ohjelmasta syntyi poikkihallinnollinen, kahden ministeriön yhteinen rahoitushanke. HANKEKILPAILU KKI-ohjelmassa käynnistettiin hankekilpailu, joka keskittyi vuotiaisiin kansalaisiin ja heidän saamiseensa liikunnan pariin. Mikä tahansa järjestö, ei yksin liikuntayhteisö, vaan myös kunta, työpaikka tai muu oikeuskelpoinen toimija saattoi hakea ja saada tukea, kunhan silloiset kriteerit täyttyivät, kertoo Haukilahti uudenlaisesta toimintamallista. Järjestelmä oli reilu. Hankerahaa saivat ne tahot, jotka loivat liikuntapalveluja kohdennetusti liian vähän liikkuvalle aikuisväestölle. Kriteereissä tärkeimpänä oli, kuten nykyäänkin, uusien liikkujien saaminen säännöllisen liikunnan pariin. NYTKU-LIIKEELLE, EI SITKU NISKALENKKI LÖHÖILYSTÄ KOHOTA KUNTOA, LITISTÄ LÄSKIÄ, PIRISTÄ MIELTÄ! KKI-hankkeita, sekä pieniä että suuria, on syntynyt toiminnan käynnistämisestä lähtien eri puolille Suomea. Jotkut hankkeista jäivät kertaluonteisiksi, mutta monesta hankkeesta kehittyi paikkakunnalle pysyvää KKI-toimintaa. Tänä päivänä maassamme ei taida olla sellaista suurempaa kuntaa, jossa ei olisi KKI-toimintaa harrastettu, iloitsee Haukilahti. Eri puolilla Suomea KKI on vuosien saatossa kehittynyt terveysliikuntabrändiksi, joka tunnistetaan kohdennetusta liikuntatoiminnasta terveytensä kannalta liian vähän liikkuville aikuisille. VERKOSTOISTA VOIMAA Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus Liikunnan aluejärjestöjen toimintaan terveysliikunnan ammattilaisten palkkaamiseksi on ollut merkittävä askel KKI-toiminnan valtakunnallisessa levittämisessä. Aluejärjestöjen terveysliikuntaan suunnatut resurssit ovat mahdollistaneet yhteiskunnan kannalta tärkeän työn alueellisesti. KKI-ohjelma on perustunut alusta lähtien verkostomaiseen työtapaan, jossa tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet aluejärjestöjen lisäksi kansanterveysjärjestöt. Niin valtakunnallista, alueellista kuin paikallista toimintaa on toteutettu alusta lähtien eri alojen asaintuntijoiden, toimijoiden ja vaikuttajien verkostojen kautta. Kuntatasolla KKI-ohjelma oli alusta lähtien mukana paikallishankkeissa. Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhdessä liikunta- sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on ollut merkittävin KKI-avaus kuntatasolla. Liikuntaneuvonnan 6

7 rooli on tärkeä liian vähän liikkuvan aikuisväestön tavoittamiseksi. Sen kehittäminen on myös tänä päivänä yksi KKI-ohjelman tärkeä painopiste. LISÄÄ POIKKIHALLINNOLLISUUTTA Poikkihallinnollisuuden merkitys terveysliikunnan edistämisessä niin valtionhallinnossa kuin kunnissa nousi 1990-luvun lopulla yhä vahvemmin esille. Vuonna 2000 perustettiin poikkihallinnollinen KKI-olosuhderyhmä edistämään arkiliikunnan olosuhteita valtakunnallisesti vauvasta vaariin. Tarve oli lisätä tiedon välittämistä eri hallinnonalojen kesken, samoin kuin keskinäistä konsultointia. Olosuhdetyön taustalla KKI-ohjelmassa oli aiesopimus, jonka olivat allekirjoittaneet kulttuuriministeri, peruspalveluministeri, liikenneministeri, ympäristöministeri sekä Metsähallituksen pääjohtaja. Olosuhderyhmä jatkaa edelleen toimintaansa, nykyään TEHYLI-olosuhderyhmänä, ja siinä on mukana useita arkiliikunnan olosuhteiden asiantuntijatahoja. SAUVASSA SEN SALAISUUS MATKA HYVÄÄN KUNTOON KIMPPAKIVAA KKI-ohjelma on tuottanut vuosien aikana monia erilaisia materiaaleja niin liikuntaa aloitteleville kuin ammattilaisille. Maksuttomat kunto-oppaat, kuntokortit, Kipinät-lehti, videot ja vertaisohjaajien oppaat ovat olleet laajasti käytössä. Materiaalien asiasisältö on alusta lähtien pohjautunut vankkaan yhteistyöverkostojen kanssa työstettyyn asiantuntemukseen, joka on viestitetty kannustavasti ja ilolla, huumoria unohtamatta. Materiaalille on kysyntää yhä tänäkin päivänä. Vuodesta 2000 lähtien KKI-ohjelma on toimittanut, tuottanut ja ollut yhteistyökumppanina lukuisissa terveysliikunta-aiheisissa televisiotuotannoissa. KKI-toiminnan jatkuminen ja jalkautuminen ympäri Suomen kahden vuosikymmenen ajan pohjautuu aikoinaan innovatiiviseen ja rohkeaan uuden toimintamallin käynnistämiseen. Monet perustamisajan periaatteet ohjaavat edelleen toimintaa. 7

8 Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten Suomalaiset aikuiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan liikkumattomina. Keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Terveysliikuntasuosituksen edellyttämää reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta kertyy päivän aikana hyvin vähän. Vain vajaa neljäsosa aikuisista saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppistä liikuntaa, ilmenee Terveys tutkimuksesta. Terveys tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin ensimmäisen kerran objektiivisesti kiihtyvyysmittareilla. Miehet makailivat ja istuivat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vanhin väestö kuitenkin makaili ja istui nuorempia enemmän. Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lähes viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosenttia. Kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten vuotiaille, reippaalla ja rasittavalla tasolla liikkuivat eniten alle 30-vuotiaat, joskin erityisesti nuorilla miehillä yksilöllinen vaihtelu oli suurta. Tämän tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että riittävää dataa saatiin vain kolmasosalta tutkituista (vajaa 1600 henkilöä, v). Tutkimus Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen Lääkärilehti 2014;69(25 32): Pienetkin muutokset aktiivisuudessa edistävät istumatyöläisen terveyttä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella suoritetun tutkimuksen mukaan jo pienillä muutoksilla on mahdollista saavuttaa toimistotyöläisten lihasten passiivisuusajassa merkittäviä vähennyksiä. Perheen arkiliikunta ja hyvinvointi -tutkimuksessa selvitettiin, miten yksinkertaisella neuvonnalla pystytään vaikuttamaan niin toimistotyöntekijöiden aktiivisuuteen työaikana kuin perheen yhteiseen aktiivisuuteen vapaa-aikana. Tutkimukseen osallistui 48 työntekijää, joiden aktiivisuudelle kiireinen arki asettaa haasteita. Tutkimuksen alussa puolet koehenkilöistä sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi. Samalla he asettivat itselleen motivoivia tavoitteita. Ennen ja jälkeen neuvonnan koehenkilöiden istumisaika ja aktiivisuus mitattiin pyöräilyshortseja muistuttavalla lihasaktiivisuusmittarilla. Tutkimuksen alussa koehenkilöillä kertyi kahdeksan tunnin työpäivän aikana passiivista aikaa helposti lähes kuusi ja puoli tuntia. Neuvonnan tuloksena koehenkilöiden passiivisuus laski yli puoli tuntia päivässä ja pitkien passiivisuusjaksojen kesto lyheni. Vaikka suurin osa muutoksista saavutettiin vapaa-ajalla, olivat myös työajan muutokset merkittäviä. Tärkeintä neuvonnassa oli, että koehenkilöt asettivat itselleen sopivia tavoitteita, mitkä he kykenivät saavuttamaan myös kiireisen arjen keskellä. Tutkimus Pesola A. J, Laukkanen A, Haakana P, Havu M, Sääkslahti A, Sipilä S, Finni T. Muscle Inactivity and Activity Patterns after Sedentary-Time Targeted RCT

9 Terveysliikunnan suunnitelmista KOLUMNI ja strategioista arjen toiminnaksi Muutosprosessit vievät aikaa. Liikunta- ja urheilukulttuurin keskeiset sisällöt ovat vaihtuneet 1970-luvun huippu-urheilupainotuksista, 80-luvun kasvatus- ja erityisryhmäkeskeisestä 90-luvulla kasvaneeseen yhteiskuntavastuullisuuteen, tullakseen 2000-luvulla taloudellisen painotuksen aikakaudelle, joka tällä hetkellä (2010-luvulla) on näyttäytynyt voimakkaana panos tuotosarviointina tehokkuuden, taloudellisuuden sekä vaikuttavuuden mittareilla. Liikunnan ja urheilun sisältöjä ja tuloksia arvioidaan nykyisin perinteisten urheilumittareiden lisäksi mm. yhteisöllisyyden lisäämisen, yleisen kansalaisaktiivisuuden, inkluusion toteutumisen, terveyserojen kaventamisen sekä monien muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttajina. Liikunnan merkitys kansan hyvinvoinnin edistäjänä on lisääntynyt merkittävästi liikunnan ja terveyden välisen yhteyden tultua myös tieteellisesti todistetuksi luvulla liikunnan strategiaprosessi Likustra, Liikunta Suomi sekä Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu loivat vahvan pohjan KKI-ohjelman käynnistämiselle. Valtionhallinnon yhteistyö (OKM ja STM) sai edelläkulkijan leiman käytännön hallintojen välisestä horisontaalisesta toiminnasta. Myös hanketoiminta, joka lanseerattiin kaikille avoimena kilpailuna, oli jotakin ainutlaatuista ja merkityksellistä. Jo ensi vaiheessa voitiin todeta, että oli osuttu kultasuoneen. Yhteistoiminta valtion, kuntien sekä liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen välillä sai näin konkreettisen sisällön. Tästä oli puhuttu kauan, mutta KKI-ohjelman avulla päästiin todella liikkeelle. Jo ohjelman alusta alkaen maakuntapohjalle rakentuneet itsenäiset Liikunnan aluejärjestöt ovat olleet KKI-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisesti mukana. Näin luotiin laaja kosketuspinta paikallistasolla urheiluseuroihin, kansanterveysjärjestöihin sekä kuntiin. Hallinto- ja yhteistyömalli (OKM/STM LIKES KKI-neuvottelukunta KKI-toimisto Kunnat Järjestöt) on rakennettu nykyaikaisella tavalla yhdistäen tutkimuksen, yhteiskunnalliset tavoitteet sekä paikallistason tarpeet ja resurssit. Verkostomainen toimintamalli on kattava ja tehokas ja sen soisi olevan mallina muillekin hanketoimijoille maassamme. Liikunnan aluejärjestöt ovat paikallisella tasolla edistäneet järjestöjen ja kuntien välistä yhteistoimintaa markkinoimalla, kouluttamalla ja kehittämällä sekä vuosittain arvioimalla hankkeita ja niiden sisältöjä. Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että urheiluseurojen osuus liikunnan edistämishankkeista on noussut alle 10 prosentista lähes neljännekseen. Pienillä hanketuilla on saatu liikkeelle valtava määrä liikunnallisia hankkeita, joista valtaosa elää ja voi hyvin. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, UKK-instituutti sekä Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) yhdessä alueemme kuntien, seurojen sekä kansanterveysjärjestöjen kanssa ovat laatineet alueellisen terveysliikuntasuunnitelman. Suunnitelma sisältää terveysliikunnan tavoitteet, toimenpiteet, arvioinnin sekä vastuutukset koko ihmisen elinkaarelle. Tämän Liikuttava Pirkanmaa -suunnitelman jalkauttamisesta arjen työhön vastaa HLU. Olemme todenneet, että vain verkostotyön otteella kuntakohtaista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen ns. kuntakohtaisten toteuttamismallien kautta onnistumme. Tarvitsemme tutkimuksellista apua, sosiaali- ja terveysalan legitimaatiota sekä toteutukseen ainakin kunnan eri toimialat ja laajan joukon järjestöjä. Näin luomme onnistuneen kuntakohtaisen mallin, jossa liikunta on väline hyvinvoinnin edistämiseen, tavoitteena maailman liikkuvin urheilukansa Liikuttavaa tulevaisuutta! ARI KOSKINEN Aluejohtaja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry 9

10 TEKSTI: SARI KIVIMÄKI KUVAT: JIRI HALTTUNEN, STUDIO JUHA SORRI Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista. Liikuntaneuvonnan osalta oleellista ovat terveydenhuollon ja liikuntasektorin yhteistyö ja yhtenäiset, selkeät käytännöt. Kunnissa hyvinvoinnin edistämisen työvälineenä käytetään sähköistä hyvinvointikertomusta. Kertomus ohjaa kunnan eri toimijoiden toimintaa ennaltaehkäisevään ja edistävään suuntaan. LIIKUNTANEUVONNAN MONET KÄYTÄNNÖT Liikuntaneuvonnan käsitettä käytetään vielä tällä hetkellä varsin väljästi. Liikuntaneuvonnalla voidaan tarkoittaa vuoden, jopa puolentoistavuoden neuvontaprosessia, liikuntaryhmien esittelyä tai yksittäistä liikuntalajiopastusta. Myös neuvojien nimikelista on kirjava: liikunta-, elintapa- tai hyvinvointineuvoja tai -ohjaaja. Liikuntaneuvontaa toteuttavat sekä liikunta- että terveystoimijat julkisella ja yksityisellä sektorilla. Myös lääkäriasemat ja yksityiset työterveyshuollon palveluntuottajat ovat liikunta- ja elintapaneuvonnan tuottajia. Keskeisessä roolissa liikuntaneuvonnassa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvaa kohderyhmää. Tavoitteena on luoda toimiva ja tunnettu palveluketju/hoitopolku, joka vakiintuu kunnissa liikkumattomuuden ehkäisyn työtavaksi. Palveluketjun kehittymistä ja pysyvyyttä tulee arvioida ja seurata eri hallintokuntien yhteistyönä. Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Liikuntaneuvonta osaksi kunnan hyvinvointipalvelua TOIMIVA LIIKUNNAN PALVELUKETJU 1. asiakkaan määrittäminen 2. liikunnan puheeksi ottaminen 3. neuvonnan toteutus 4. toteutuksen seuranta 5. ohjautuminen liikunnan pariin (omaehtoinen ja/tai organisoitu) Liikuntaneuvonta on viime vuosina alettu tunnistaa osaksi kuntien liikunnan palveluketjua ja terveydenedistämistyötä. KKI-ohjelman tehtävänä on liikuntaneuvonnan laadullistaminen ja valtakunnallistaminen, liikuntaneuvontahankkeiden taloudellinen tukeminen, koulutusten koordinointi sekä erilaisten mallien kokoaminen ja levittäminen toimijoiden käyttöön. Työtä tehdään yhdessä laajan asiantuntija- ja toimijaverkoston kanssa. Tässä katsauksessa esitellään kuntien liikuntaneuvonnan tapoja ja kurkistetaan myös tulevaisuuden haasteisiin. YKSILÖLLISTÄ NEUVONTAA JA OPASTUSTA Liikuntaneuvonta on asiakaskeskeistä opastusta fyysisen aktiivisuuden ja terveellisten elintapojen pariin. Henkilökohtaisen tapaamisen sisältönä ovat muun muassa liikunta- ja elintapatottumukset, liikunnan terveyshyödyt, liikunnan aloittaminen sekä liikunta- ja elintapatavoite. Asiakkaan edistymistä seurataan terveys- ja liikuntatesteillä, motivointi- ja aktiivisuuskyselyillä ja työkykyarviolla. Tapaamisten välissä prosessiin kuuluu usein myös kannusteyhteydenottoja puhelimitse tai sähköpostitse. Tukitoimina voivat olla muun muassa neuvonta-asiakkaiden keskusteluryhmät, starttiliikuntaryhmät sekä ravitsemusneuvonta. 10

11 Tällä hetkellä neuvontaa tarjotaan erityisesti terveyden kannalta riittämättömästi liikkuville, ylipainoisille sekä tyypin 2 diabetesriskissä oleville kuntalaisille. Kohderyhmä on joissain kunnissa valittu tietyin kriteerein, kuten sosioekonomisin tai iän perusteella. Palvelun kohderyhmän valintaan vaikuttaa neuvonnalle asetetut tavoitteet ja päämäärä. Onko fokus ennaltaehkäisyssä ja lisäsairauksien ehkäisyssä vai sairauden tai oireiden hoidossa? Oli päämäärä mikä tahansa, tärkeintä on liikunnan lisääminen ja sitä kautta hyvinvoinnin kohentuminen. Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma kenttäpäällikkö Sari Kivimäki puh VAKIINNUTTAMISTA JA TIETOUDEN LEVITTÄMISTÄ TARVITAAN Liikkumattomuus on kunnissa vahvasti esillä. Tietoisuus on lisääntynyt, mutta toimijoilta puuttuu vielä käytännön työkaluja. Liikunta osana elintapaneuvontaa on yksi keino paneutua liikkumattomuuden haasteeseen. Toimivia neuvonnan malleja on jo olemassa, mutta edelleen kaivataan käytäntöjen näkyvyyttä ja systemaattista vaikuttavuustietoa liikuntaneuvonnan vakiinnuttamiseksi. Eri hallintokuntien saumaton yhteistyö vaatii jatkuvaa kommunikaatiota. Toivottavasti tulevaisuudessa liikuntaneuvonta ja neuvontaan ohjaaminen ovat osa terveydenhuolto- ja liikunta-alan ammattihenkilökunnan arkea Suomen jokaisessa kunnassa. Löytyykö tulevaisuudessa perusterveydenhuollosta hoitopolku liikkumattomalle ja liikuntatoimesta polku liikunnan ensiaskeleen ottajalle vai onnistutaanko yhdessä? Liikuntaneuvontaa Varsinais-Suomessa Vuonna 2013 alkanut alueellinen liikuntaneuvonnan palveluketjuhanke, Lipake, toimii neljän kunnan alueella. Mukana ovat Naantali sekä perusturvakuntayhtymä Akselin jäsenkunnat Masku, Nousiainen ja Mynämäki. Hankkeeseen on palkattu fysioterapeutti, joka ottaa vastaan työikäisiä asiakkaita lääkäreiden lähettäminä hankekuntien terveysasemilla. Lääkäri arvioi potilaan tarvetta liikuntaneuvontaan yksilöllisesti, mutta metabolisen oireyhtymän (MBO) taudinkuvaa pidetään lähtökohtaisesti liikuntaneuvontaan lähettämisen kriteerinä. Lääkärin tehtävänä on ottaa liikunta ja liikuntaneuvonta puheeksi. Lääkäri varaa ajan liikuntaneuvojalle heti sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Hankkeessa on rakennettu sujuva ohjautumisen malli lääkärin vastaanotolta liikuntaneuvojalle ja neuvojalta edelleen kunnassa toteutettavan liikuntatarjonnan pariin. Liikuntaneuvoja paitsi neuvoo asiakkaita terveysliikuntaan, ravitsemukseen ja yleiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa myös ohjaa liikuntaneuvonnan asiakkaita pienryhmäliikunnassa. Neuvonnan prosessi kestää keskimäärin vuoden, sisältäen säännöllisten puhelinkontaktien lisäksi 3 4 henkilökohtaista käyntiä. Liikunnan vaikuttavuutta seurataan paastosokeriarvo-, veren rasva-arvojen- sekä vyötärönympärys mittauksilla. Tärkein tavoite on kuitenkin saada kuntalaiset lisäämään liikunnan harrastamista. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry koordinoi KKI-ohjelman taloudellista tukea saavaa hanketta, tuottaa liikuntaneuvojan palvelut kuntalaisille ja kehittää palveluketjua yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kuntalaisille liikuntaneuvonta on maksutonta. Lisätietoja Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry harrasteliikunnan kehittäjä Tino-Taneli Tanttu puh , 11

12 TEKSTI: NOORA MOILANEN KUVA: LAURI ROTKO Terveysliikuntaa Heinolan malliin Heinolassa on toiminut pian 20 vuotta malli, jossa kunta ja työnantajat yhdessä tarjoavat yritysten henkilöstölle maksuttomia liikuntapalveluita yhteisen edun nimissä. Heinolan malli on kerännyt vuosien varrella paljon kiinnostusta ja kiitosta sekä vahvistanut hallinnonalojen välistä yhteistyötä. KKI-toiminta aloitettiin Heinolassa Kunnossa kaiken ikää -ohjelman syntyvuonna Perusajatuksena oli tuottaa edullista yritysliikuntatoimintaa Sport in Heinola -hankkeen jatkumona. Ajatuksena oli, että kunta tuottaa palvelun, josta osallistuvien yritysten henkilökunta ei itse maksa mitään, vaan yritykset maksavat palvelusta, Heinolan kaupungin liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen kertoo. Yritysten työntekijät voivat osallistua milloin haluavat ja mihin ryhmiin haluavat. Vuonna 1996 toiminnassa oli mukana jo 29 yritystä ja viikoittain järjestettiin lähes 30 liikuntaryhmää. Hyväksi todettu Heinolan malli sai kansallisen innovaatiopalkinnon vuonna Yleisimmät perustelut vähäiselle liikkumiselle ovat se, ettei ole aikaa ja ettei ole rahaa. Maksuton toiminta ja yli 30 ryhmää viikossa takaavat sen, että jokaiselle pitäisi löytyä omiin aikatauluihin sopivaa toimintaa, Nieminen toteaa. KOHDERYHMÄNÄ LIIAN VÄHÄN LIIKKUVAT Toiminnan alkuaikoina asiakaskontaktit saatiin pääasiassa työterveyshuollon kautta. Työterveyshoitajat ohjasivat kohderyhmää eli terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia liikuntaryhmiin. Puskaradion kautta tavoitettiin nopeasti myös jo entuudestaan liikkuvia ja hyväkuntoisia. Pian kävi niin, että hyväkuntoiset olivat ryhmissä eturivissä. Sinne takariviin tuli joku ensimmäistä kertaa ja katseli tunnin edessä olevia, eikä tullut enää takaisin, Nieminen muistelee. Ensimmäisen vuoden aikana tärkeintä kohderyhmää eli vähän liikkuvia tippuikin pois toiminnasta. Tästä oppineena ryhmiä muokattiin paremmin kohderyhmän tarpeita vastaaviksi. Tämä opittiin kantapään kautta ja seuraavana vuonna järjestettiin omia ryhmiä aloitteleville ja ylipäätään alettiin panostaa enemmän nimenomaan matalan kynnyksen ryhmiin myös tulevina vuosina, Nieminen kertoo. LIIKUNTA ON KAIKKIEN ETU Vesijumppa on yksi ryhmäliikuntamuoto Heinolan Kunnossa kaiken ikää -toiminnan monipuolisessa liikuntatarjonnassa. Heinolan KKI-toiminnan taustalla on henkilöstön, yritysten ja kaupungin yhteinen hyöty. Henkilöstö saa ilmaisia liikuntapalveluja ja terve ja hyvinvoiva henkilöstö hyödyttää sekä työnantajia että kaupunkia. Tällä hetkellä mukana on noin 50 yritystä. Viikoittaisia liikuntaryhmiä on 35 ja tarjontaa laajasti vesijumpasta kahvakuulaan. Lisäksi on erilaisia kursseja ja tapahtumia sekä henkilökohtaista kuntosaliohjausta. 12

13 KKI-toiminta on näkynyt yrityksissä ihan konkreettisena hyötynä, kuten sairauspoissaolojen määrässä. KKI-toiminta on tavallaan Heinolan kaupungin tuotos yrityksille yhteisen edun nimissä, Nieminen pohtii. Maksut ovat yrityskohtaisia ja määräytyvät henkilöstömäärän mukaan. Myös työttömät voivat osallistua toimintaan 44 euron kausimaksulla. Noin puolet KKI-toiminnan kuluista katetaan yrityksiltä saatavilla osallistumismaksuilla ja kaupunki maksaa toisen puolen. HEINOLASTA TERVEYSLIIKUNTAKAUPUNKI Heinolan KKI-toiminnan ongelmana oli pitkään sidonnaisuus hanketukeen. KKI-toiminnasta vastaavan henkilön palkkausta jatkettiin aina vuosi kerrallaan, mikä toi epävarmuutta sekä toiminnan jatkuvuuden että työntekijän kannalta. Päätoiminen työntekijä saatiin vasta vuonna 2006, kun Heinolassa päätettiin profiloitua terveysliikuntakaupungiksi, Nieminen kertoo. Profiloituminen oli strategisesti iso päätös, jolla on ollut paljon positiivisia seurauksia. Vuosina toiminut terveysliikuntahanke nosti Heinolan mallin uudestaan myös valtakunnallisen kiinnostuksen kohteeksi. KKI-toiminta on kantanut hedelmää myös sosiaali- ja terveyspuolella, jonka vuoden 2006 strategiapäätös toi yhä vahvemmin mukaan yhteistyöhön. Myönteisen asenteen ja sitoutumisen lisäksi hyvä tiedonkulku on koettu Heinolassa yhdeksi onnistuneen yhteistyön edellytyksistä. Sekä fysioterapeutit, työterveyshoitajat että liikuntaneuvojat ohjaavat asiakkaita liikuntaryhmiin ja KKI-toimintaan. Myös lääkärit ovat tietoisia paikallisesta terveysliikuntatoiminnasta ja ohjaavat asiakkaita suoraan ryhmiin. Kaikki ovat tietoisia vähän kaikesta toiminnasta, mikä on äärimmäisen tärkeää, Nieminen tiivistää. ARVOSTUS JA ONNISTUMISET LUOVAT JATKUVUUTTA Toiminnan juurtumisen kannalta Niemisen mukaan olennaista oli se, että heti alussa lähdettiin tekemään oikeita asioita, mikä loi luottamusta poliittisissa päättäjissä. Poliitikoille alkoi tulla pikkuhiljaa selväksi, että Heinolassa on valtakunnallisestikin erityinen ja arvokas malli. Vaikka toiminnalla on pitkät perinteet, ei sen jatkuminen ole itsestäänselvyys. Kiristyneen kuntatalouden myötä haasteena on aina uusien valtuutettujen sitouttaminen ja toiminnan perusteleminen heille. Vaikka valtuutetut saadaan vakuutetuksi siitä, että terveysliikuntaan panostaminen on taloudellisesti kannattavaa, ne asiat unohtuvat helposti, kun aletaan tekemään budjettia. Toisaalta tehtyä työtä on arvostettu, Nieminen toteaa. Heinolassa tilanne on hyvä, sillä terveyttä edistävän liikunnan parissa työskentelee kolme henkilöä, kaksi liikuntapuolella ja yksi terveyskeskuksessa. Myös kahdenkymmenen vuoden historia ja yritysten positiivinen suhtautuminen luovat edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle. Kun järjestelmä on olemassa ja tulee onnistumisia, on sitä vaikeampaa lähteä purkamaan. Onnistumiset luovat positiivista kehää, idearikkautta ja halua kehittyä. Työntekijät ovat sitoutuneita ja saavat vastuuta ja vapautta kehittää toimintaa. Omana roolinani on ennemminkin jarrutella, Nieminen kiittelee. Myös KKI:n taloudellisella tuella on ollut hänen mukaansa tärkeä rooli Heinolan mallin luomisessa. Tuki mahdollisti hallintokuntien välisen yhteistyön. Vaikka kyse ei ole ollut suurista summista, tuen avulla on voitu kehittää toimintaa ja luoda uutta. UUDET RAJAPINNAT TULEVAISUUDEN HAASTEENA Tulevaisuuden haasteena Nieminen näkee muun muassa sosiaali- ja terveyspuolen menojen nousun sekä sote-uudistuksen luomat uudet rajapinnat. Liikunnalla on suuri merkitys paitsi hyvinvoinnin edistämisessä myös terveydenhuollossa. Kuntouttavaan toimintaan panostaminen, kuten kuntouttava terveystyö sairaanhoidossa ja kuntouttava ote kotihoidossa, on tärkeää, jotta vältyttäisiin hissiliikkeeltä. Pitää liikkua kotona, jotta pysyy kotona. Jos meidän prosessin jatkuvuus saadaan turvattua, se näkyy sosiaali- ja terveyspuolella säästöinä. Jos menojen nousulta saadaan edes kärki taitettua terveysliikuntaan panostamalla, ollaan onnistuttu, Nieminen perustelee. Nieminen toivoo, että Heinolan malli toimii esimerkkinä siitä, että hallintokuntien ja ministeriöiden välinen yhteistyö tulee säilyttää myös sote-uudistuksen jälkeen. Haasteena on, ettei toimintaa miellettäisi erillisiksi alueiksi vaan pystyttäisiin säilyttämään jatkossakin tällä hetkellä hyvin toimiva synergia ja yhdessä tekeminen. Laajempina tulevaisuuden haasteina hän näkee eriarvoistumiskehityksen ja ikääntyvien toimintakyvyn säilyttämisen. Matalassa sosioekonomisessa asemassa olevia tulisi aktivoida myös liikunnan keinoin, jotta vältyttäisiin ongelmien kasaantumiselta ja syrjäytymiseltä. Heidän aktivoimisessaan liikuntaneuvonta ja henkilökohtainen kontakti on tärkeää, Nieminen korostaa Lisätietoja Heinolan kaupunki Liikuntatoimenjohtaja Matti Nieminen puh , 13

14 TEKSTI: NOORA MOILANEN RUOKOLAHDEN KKI-TOIMINTA ON TIIVISTYNYT 20 VUODESSA TIMANTEIKSI Ruokolahdella on järjestetty KKI-toimintaa jo 20 vuotta. Alkusysäys terveyttä edistävään liikuntaan saatiin kuitenkin jo ennen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman perustamista. Se oli vuosi 1994, kun valtakunnallisesti herättiin liikkumattomuuteen. Kuntiin lähetettiin vetoomus, että jotain tarvitsisi tehdä. Ruokolahden kunnanhallituksessa suhtauduttiin asiaan myönteisesti, ja asian ympärille koottiin työryhmä virkamiehistä, muistelee Ruokolahden KKI-toiminnan vetäjä ja sielu Harri Tonder. Ruokolahdella haluttiin olla mukana liikkumattomuuden torjunnassa ja tammikuussa 1995 kunnassa tehtiin yhdessä yhdistysten, seurojen ja järjestöjen kanssa päätös lähteä mukaan valtakunnalliseen Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaan. Heti toimintaa käynnistettäessä kunnan päättäjillä oli ajatus, että näissä talkoissa on oltava mukana. Liikkuva ihminen on arvo paitsi itselleen, myös koko yhteiskunnalle. Liikkuvat hyvinvoivat ihmiset ovat tärkeä asia myös kunnan kannalta, Tonder pohtii. Ruokolahti oli ensimmäinen Etelä-Karjalan kunta, jossa tartuttiin liikkumattomuuden haasteeseen, joten apuja ei ollut juurikaan tarjolla. KKI-toiminnan suunnitteluun koottiin työryhmä virkamiestyöryhmän ulkopuolelta. Kevään 1995 aikana tehtiin paljon valmistelevaa työtä ja vapunpäivänä työryhmällä oli esittää ja julkaista toiminta, jota lähdettiin toteuttamaan, työryhmässä mukana ollut Tonder kertaa. Pohjatyö tehtiin perusteellisesti kartoitettiin lähtökohdat sekä selvitettiin minne ollaan menossa ja mitä halutaan. Näiden pohdintojen kautta luotiin strategia, jossa oli kolme kulmakiveä: tiedotus, asenteiden muokkaus ja toimintamahdollisuuksien luominen. LUONTO VETÄÄ PUOLEENSA Toiminnan kaksi tärkeintä osaa tai timanttia, kuten Tonder itse niitä kutsuu ovat kylien väliset kävelykisat ja kuukausivaellukset. Molemmissa on hyödynnetty Ruokolahden vahvuus eli monipuolinen ja kaunis luonto sekä huomioitu laajalle ulottuvan kunnan kaikkien kylien mahdollisuus osallistua toimintaan. Luontoliikunta on yksi meidän valtteja: meillä on metsiä, järviä ja erämaita. Sen viestin kun saisi perille, miten luonnossa liikkuminen tekee ihmiselle hyvää, Tonder toivoo. Toukokuusta lokakuuhun pyörivät kuukausivaellukset ovat samalla sekä yhteistä liikkumista että kotiseuturetkiä eri puolille laajaa Ruokolahden pitäjää. Lokakuussa 2014 oli vuorossa järjestyksessään 120. kuukausivaellus, mutta timantiksi hioutuminen vie tunnetusti hieman aikaa. Alkuvuosina vaelluksella oli joskus vain kaksi osallistujaa, minä ja vaimo. Enimmillään mukana on ollut 69 henkilöä ja määrä on vakiintunut välille, Tonder kertoo tyytyväisenä. Ruokolahden kauniista luonnosta nauttii myös iso joukko alkuperäisasukkaita susia ja karhuja. Pelko on joillekin este luonnossa liikkumiselle, mihin yhteiset retket ovat oiva ratkaisu. Parvessa on helpompi lentää, Tonder toteaa. ME-HENKEÄ KÄVELYKISOISTA Parvessa lennetään myös kylien välisessä kävelykisassa, vaikka itse suoritukset voi tehdä yksin. Jokaisesta vähintään kolmen kilometrin kävelystä saa suorituspisteen omalle kylälle. Jokaisessa kylässä on kuntokonsultti, joka organisoi toimintaa. Palvelut ovat keskittyneet kuntakeskuksiin, mutta kävelemiseen ei tarvitse välineitä tai tiloja. Voidaan antaa 14

15 Kuukausivaelluksia on järjestetty vuosien aikana Ruokolahdella jo 120. Kaunis luonto ja mukava seura vetävät väkeä vaelluksille kerta toisensa jälkeen. jokaiselle mahdollisuus osallistua, kun kävelemään pääsee kotiovelta, Tonder taustoittaa. Kävelykisoista on muodostunut Ruokolahdella menestys. Kisoja on järjestetty vuodesta 1997 ja kävelykertoja on 18 vuoden aikana kertynyt yli puoli miljoonaa. Toiminta on kohdistettu juuri ruokolahtelaisille. Toinen tärkeä tekijä menestyksessä on me-henki. Kävely on perusliikuntaa, joka sopii jokaiselle, Tonder jakaa kisan menestyksen salaisuuksia. Viime vuosina tasaisesti vähentyneeseen suoritusten määrään löytyy luonnollinen selitys. Väki syrjäseuduilla vähenee ja vanhenee, mikä näkyy myös suoritusmäärissä luonnollisesti vähenemisenä. TAPAHTUMAT LUOVAT NÄKYVYYTTÄ Yhtenä osana vakituista toimintaa on alkuajoista saakka toiminut miesten metrikerho, jossa tavoitteena on nimensä mukaisesti alle metrin vyötärönympärys. Vakinaisen toiminnan lisäksi on järjestetty vuosien varrella myös paljon erilaisia liikuntakokeiluja, kuten suvisoutua, curlingia, puistojumppaa ja kuntonyrkkeilyä. Pysyvän toiminnan ja säännöllisten ryhmien rinnalle on haluttu Ruokolahdella tuoda tapahtumia. Yksi alkuvuosien tapahtuma on jäänyt Tonderille erityisesti mieleen. Vuonna 1996 Atlantan olympialaisten aikaan järjestettiin olympiaviesti. Viestiä kuljetettiin liki kaksi vuorokautta yötä päivää ja kukin kylä hoiti kuljetuksen omalla alueellaan. Viesti huipentui kuntakeskuksen urheilukentällä suureen olympiajuhlaan. Tapahtumien avulla KKI-toiminnalle on saatu lisää näkyvyyttä ja luotu tunnelmaa. VASTUU HYVINVOINNISTA ON YKSILÖLLÄ Virkeänä säilyneen toiminnan taustalla on vuosien aktiivinen työ. Tonder nostaa esille erityisesti tiedotuksen ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkityksen. Esimerkiksi paikallislehdet olivat alkuun aktiivisesti tuomassa esille sekä terveysliikuntaa että Ruokolahden omaa KKI-toimintaa. Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii tiedon jakamista, muistuttamista, rohkaisua ja jopa maanittelua ja vikittelyä. Nykyään tietoa on niin paljon tarjolla, että tiedon tulvaan hukkuu tärkeitäkin asioita, Tonder pohtii. Asennemuutoksen aikaansaaminen ja liikkumattomien motivoiminen ei ole helppoa. Tonder muistuttaa, että ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa tarvitaan liikkumista. Yksi tärkeä asia on se, että ihmiset ovat huomanneet, että oman hyvinvoinnin ja elämänlaadun eteen on itse tehtävä asioita. Yksilöllä itsellään täytyy olla vastuu omasta hyvinvoinnistaan. Myös palkitseminen on tärkeää: meillä on kylien välisessä kävelykilpailussa ihan rahapalkinnot. Ostetaan ihmiset liikkumaan, Tonder pamauttaa naureskellen. Toiminnalla on luja pohja ja perusta, mutta se ei yksin riitä. Ruokolahden KKI-toiminnan jatkumisen kannalta olisi tärkeää, että aktiivisia tekijöitä löytyisi lisää. Toistaiseksi tilanne on kuitenkin vielä hyvä. Muutosta asenteissa on tapahtunut huimasti! Tuolla liikuntakeskuksessa kun käy, kaikilla on siellä oma ryhmänsä ja kuntosalilla on mummoa kuin pipoa, Tonder iloitsee. Lisätietoja Harri Tonder puh , 15

16 TEKSTI: ANNA SUUTARI JA KATRI SIIVONEN KUVAT: KKI-OHJELMA SuomiMiehen kuntotestit suositumpia kuin koskaan SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat kokosivat laajasti yhteen paikallistason toimijoita Järjestyksessään kolmas SuomiMies seikkailee -rekkakiertue sai päätöksensä, kun keväällä 2013 alkaneen kiertueen jälkimmäinen puolikas toteutettiin kuluneena syksynä. Elo lokakuun aikana SuomiMies-testirekka kiersi Suomea yhteensä seitsemän viikon ajan vieraillen kaikkiaan 36 paikkakunnalla. SuomiMiehen kuntotesteissä kävi syksyn kiertueen aikana yhteensä miestä. SuomiMies seikkailee -rekkakiertuetapahtumat toteutettiin yhteistyössä Liikunnan aluejärjestöjen ja kuntien kanssa. Tapahtumien käytännön järjestelyissä molempien tahojen työpanos oli merkittävä. Kiertue on avannut useissa kunnissa väyliä myös liikuntaneuvontapalvelujen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tapahtumat tarjosivat kunnille oivallisen paikan kuntalaisten tapaamiseen ja liikunta- ja terveyspalvelujen esittelyyn. MONIPUOLISTA TAPAHTUMATARJONTAA Tapahtumat kokosivat yhteen myös paljon muita toimijoita. Kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset, liikuntaja urheiluseurat, paikalliset liikuntapalveluyrittäjät, Martat ja useat muut tahot esittelivät tapahtumissa toimintaansa ja tarjosivat miehille mahdollisuuden tutustua erilaisiin liikuntalajeihin ja liikuntavälineisiin. Myös erilaisia terveysmittauksia oli tarjolla useissa tapahtumissa SuomiMiehen kuntotestejä täydentämässä. SUOMALAINEN MIES HALUAA VOIDA PAREMMIN Oma kunto kiinnostaa suomalaisia miehiä yhä enemmän. Valtaosa SuomiMies seikkailee -tapahtumiin tulleista miehistä saapui paikan päälle nimenomaan tarkoituksenaan testauttaa kuntonsa. Miehet ovat hyvin terveystietoisia, mutta tieto liikunnan terveysvaikutuksista ei siirry helposti käytäntöön. SuomiMies seikkailee -kampanjan toimenpiteet tarjoavat miehelle juuri tätä käytännön apua, kuinka päästä liikkeelle, jos liikunta on jäänyt vähäiseksi ja elämäntavoissa muutenkin on korjattavaa. KEHON KUNTOINDEKSISTÄ KOKONAISARVIO OMASTA KUNNOSTA Rekan kuntotestiasemalla tehdyistä mittauksista, joihin kuuluivat puristusvoiman, kehonkoostumuksen, vyötärönympäryksen ja kestävyyskunnan mittaus, miehet saivat oman henkilökohtaisen Kehon kuntoindeksi -yhteenvedon. Yhteenvetoon kootaan kuntotestien tuloksista oleellisimmat tiedot ja Kehon kuntoindeksi antaa testatulle kokonaisarvion hänen fyysisestä kunnostaan. Kehon kuntoindeksi -ohjelmistolla kootaan asiakkaille ja ryhmille tulosten yhteenvedot sekä tallennetaan tulokset tietokantaan. Aiemmat tulokset pystytään hakemaan nimellä, mikä helpottaa kehityksen seurantaa uusintamittauksissa. Kehon kuntoindeksi -laskentaohjelmiston on kehittänyt LIKES-tutkimuskeskuksen testiasema. TESTEIHIN REKKAKIERTUEEN JÄLKEENKIN Kiinnostus SuomiMiehen kuntotestejä kohtaan on erittäin suurta. Vaikka SuomiMies-rekka vetäytyy tältä erää talliinsa, SuomiMiehen kuntotesteihin on mahdollista edelleen päästä useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Urheiluopistot ovat ottaneet SuomiMiehen kuntotestit palveluvalikoimaansa ja testejä toteuttavat myös Liikunnan aluejärjestöt. 16

17 Paavo Lukkarinen Jarno Skyttä Jari Hakkoomäki LIEKSA HARJAVALTA KAUHAJOKI Lieksassa Citymarketin kupeeseen parkkeerattuun SuomiMies-testirekkaan löysi tiensä myös Paavo Lukkarinen, 57. Liikunnallisesti aktiivinen Lukkarinen oli iloisen yllättynyt tekstituloksista ja koko tapahtumasta. Liikuntaa tulee kyllä harrastettua aika aktiivisesti. Jääkiekko ja rullaluistelu ovat minun suosikkilajejani, kertoo Lukkarinen, joka oli hiljattain osallistunut rullaluistelumaratonille ja harrastaa veteraanikiekkoilua edelleen. Entinen paperityöläinen, mutta nyttemmin jo eläkkeelle siirtynyt Lukkarinen ei ollut aiemmin käynyt minkäänlaisissa kuntotesteissä. Omat paperit näyttivät kannustavia lukemia. Tosin lihasvoimassa olisi vielä tulosten mukaan parantamisen varaa. Testit olivat kiinnostavat ja helpot. Suosittelisin testejä ilman muuta tutuillekin. Porissa asuva, Harjavallan terveyskeskuksen huoltomiehenä työskentelevä 26-vuotias Jarno Skyttä sai tiedon Harjavallan SuomiMies seikkailee -tapahtumasta työpaikaltaan. Juu, sen verran hyvin työpaikalla kulki tieto tapahtumasta, että melkein pakotettiin tulemaan tänne, Skyttä naurahtaa. Vierailu testirekassa ja tutustuminen tapahtuman muuhun tarjontaan oli kuitenkin Skytälle mieluinen kokemus. Skyttä osallistuisi vastaavaan tapahtumaan mielellään uudestaankin. Testien helppous yllätti Skytän. Pelkäsin, että siellä joutuu pahempaan rääkkiin, mutta eihän siellä tullut edes hiki. Testitulokset puolestaan eivät tulleet Skytälle yllätyksenä. Kyllähän sitä tiesi jo etukäteen, että parempaankin suuntaan voisi asioita laittaa. Ratkaisun parempiin elämäntapoihin Skyttä uskoisi löytyvän liikunnan lisäämisestä ja ateriarytmin tasaamisesta. Kuntosali ei miestä houkuttele. Lenkkeily ja pyöräily raikkaassa ulkoilmassa tuntuvat enemmän omilta lajeilta. Skyttä arvelee, että hänet saisi kannustettua liikkeelle kaveri, jonka kanssa voisi liikuntaa harrastaa. Täytyisi olla vaan se joku, joka ruoskii liikkeelle. Ateriarytmin mies tietää olevan vähän rempallaan. Haastattelun hetkellä kello käy viittä ja Skyttä toteaa: Viimeksi 11 aikaan työpaikan ruokalassa on tullut käytyä syömässä ja kahvia olen tässä välissä juonut. No, söin mä tuossa muutaman viinirypäleen. Jari Hakkoomäki osui SuomiMies seikkailee -tapahtumaan Kauhajoen ABC:n pihaan sattumalta. Tulin mielenkiinnosta katsomaan, mistä tapahtumassa on kyse, Hakkoomäki kertoo. 31-vuotias Hakkoomäki ei ollut aikaisemmin käynyt vastaavissa testeissä. Hän piti kuitenkin testejä tarpeellisina ja kiinnostavina ja olisi valmis suosittelemaan tapahtumaa tutuilleen. Kyllä suosittelisin tapahtumaa sellaisille, jotka haluavat tietää enemmän omasta kunnostaan. Rakennusalalla toimiva Hakkoomäki kertoo varsinaisen kuntoliikunnan jäävän hänen arjessaan melko vähäiseksi. Hakkoomäen työ on kuitenkin fyysistä, ja myös 3- ja 5-vuotiaat lapset pitävät miehen liikkeessä. Elämäntavoissaan Hakkoomäki lähtisi hakemaan muutosta ensisijaisesti juuri liikuntapuolelta. Hakkoomäki on nuoruudessaan pelannut jääkiekkoa ja salillakin on tullut käytyä. Joukkuepelit ovatkin lähinnä miehen sydäntä, yksinäiset lenkkipolut eivät tätä kauhajokista niinkään houkuttele. Kauhajoen liikuntamahdollisuuksia Hakkoomäki pitää hyvinä ja monipuolisina. Hän myös uskoo tarvittaessa saavansa tukea ja neuvoa liikuntaharrastukseen kavereiltaan, jotka harrastavat liikuntaa aktiivisesti. Lisätietoja Kehon kuntoindeksi LIKES-tutkimuskeskus Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen puh , 17

18 TEKSTI: NOORA MOILANEN Porraspäivät kannustavat arkisiin valintoihin Työyhteisöille suunnattu Porraspäivät-kampanja siirtyi vuonna 2014 Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteutettavaksi. Marraskuun alussa vietetyn kampanjaviikon loppuun mennessä ilmoittautumisia oli kertynyt yli 600. Porraspäivät on työyhteisöille suunnattu kampanja, jonka tavoitteena on herätellä arkisiin, terveyttä edistäviin valintoihin. Porraspäiviä on vietetty vuodesta 2008 lähtien. Aiemmin kampanjasta on vastannut Pfizerin Maailman Tervein Kansa hanke, joka on mukana Porraspäivissä nimensä mukaisesti vuoteen 2015 saakka. Portaat toimivat esimerkkinä pienestä arkisesta valinnasta, jonka kuka tahansa voi tehdä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Kampanjaviikolla portaiden valitsemiseen kannustetaan erilaisin portaiden läheisyyteen kiinnitettävin materiaalein. Materiaaleista löytyy myös versioita ilman päivämääriä, joten halutessaan Porraspäiviä voi viettää milloin tahansa. Kampanjan siirryttyä KKI-ohjelmalle keväällä 2014, päätettiin sen visuaalinen ilme ja materiaalit uudistaa. Porraspäiville avattiin omat verkkosivut osoitteeseen porraspaivat.fi sekä Facebook-sivu syys lokakuun vaihteessa. Kaikki kampanjan materiaalit ovat maksuttomia ja ladattavissa verkkosivujen Materiaalit-osiossa. MANPOWER LÄHTI MUKAAN PORTAISIIN Yksi kampanjaan mukaan lähteneistä työyhteisöistä oli ManpowerGroup Contact Center. Manpowerin tytäryhtiön Jyväskylän toimistossa on lähes 400 työntekijää, joista iso osa työskentelee kokopäiväisesti mutta joukkoon mahtuu myös paljon osa-aikaisesti työskenteleviä opiskelijoita. Yhtiön edellisessä toimipaikassa oli käytössä hissi vain yhdessä porraskäytävässä, joten portaiden käyttö oli luonteva vaihtoehto. Uusiin toimitiloihin siirryttyä tilanne on kääntynyt päälaelleen, mikä herätti system specialist Teemu Auvisen miettimään, miten ihmiset saataisiin takaisin portaisiin. Ajattelin, että jos saataisiin jotenkin aktivoitua porukkaa käyttämään enemmän portaita. Se on niin helppo tuo hissi tuossa, ja liian nopeakin, Auvinen toteaa. Suunnitteilla oli jo oma kuukauden mittainen kampanja, kunnes valtakunnalliset Porraspäivät tulivat vastaan Auvisen etsiessä vinkkejä verkosta. Ajattelin, että tartutaan tähän, kun on valmista materiaalia ja ihmiset saa ehkä helpommin mukaan, kun kyseessä on valtakunnallinen juttu. HENKILÖKOHTAINEN KUTSU TOIMII Manpowerilla päätettiin sitouttaa henkilökuntaa portaiden kävelemiseen keräämällä nimiä listaan. Porkkanana oli kaikkien osallistuneiden kesken arvottu aktiivisuusranneke. Ensimmäiset nimet Auvinen kävi keräämässä listaan henkilökohtaisesti, minkä hän kokee toimineen hyvin. Sitten kun ihmiset näkevät, että siellä on jo muitakin mukana, on helpompi lähteä mukaan. Vähän tuollainen feissari-meininki talon sisällä, Auvinen naureskelee omalle rekrytoinnilleen. 18

19 Tuize Huomenta! Joko teillä on ollut #porraspäivät? Tokihan minä testasin toimiiko hissi kuitenkin. Toimii! #soneratwiittaa Maija #porraspäivät jatkuu mistä portaita? Olen junassa matkalla Seinäjoelle ja lakeuttahan siellä vain on. Junan yläkertaan oli 8 porrasta :) Katariina Aamu alkoi (kerrankin) vesijuoksulla ja sitten 6 kerrosta ylös töihin. Meillä töissä on joka päivä #porraspäivät Kaisa TSOP:ssä voit tällä viikolla tavata puuskuttavia pankkitätejä ja -setiä. #Porraspäivät Castrén & Tällä viikolla unohdetaan hissi, sillä #porraspäivät alkoivat tänään. Helsingin toimistomme on mukana talkoissa! 75 henkilöä lähti lopulta mukaan. Se on ihan hyvä määrä ja luulen, että moni käytti portaita vaikka ei ole ehkä jaksanut käydä laittamassa nimeään listaan, Auvinen pohtii. Auvinen ei usko, että hissin käyttämisessä on kyse siitä, että sillä säästäisi aikaa tai ei jaksaisi kävellä portaita. Suurimpana syynä lienee tottumus. Toivoisin, että kampanja herättäisi ajattelemaan, miten pienestä asiasta on kyse: kun olen viikon kävellyt portaita, olisiko tästä vaikeaa jatkaa, Auvinen heittää. Kampanjaviikon aikana olivat käytössä kampanjajulisteet hissien läheisyydessä sekä porraskannusteet koko toimistorakennuksessa, jossa työskentelee myös liuta muita yrityksiä. Luulen, että julisteista on iso hyöty. Aina, kun ilmestyy jotain uutta, siihen kiinnittää huomiota. Jatkossa niihin tietysti silmä tottuu, ja poishan julisteet otetaankin, kun kampanjaviikko loppuu, Auvinen huomauttaa. PORRASPÄIVÄT OSA LAAJEMPAA KOKONAISUUTTA Auvinen on mukana ManpowerGroup Contact Centerin hiljan perustetussa hyvinvointityöryhmässä, jossa on osallistujia kaikista portaista työntekijöitä, esimiehiä ja henkilöstöhallinnon edustajia. Olemme koettaneet miettiä, miten saataisiin työhyvinvointia parannettua pienilläkin keinoilla. Aloitteita tulee työntekijöiltä ja ideoimme toimintaa työryhmässä, Auvinen kertoo. Parhaat ajatukset päätyvät toteutukseen. Toiminta on vielä alussa, mutta Jyväskylässä on esimerkiksi järjestetty työntekijöille mahdollisuus maksuttomaan niska-hartiajumppaan yhteistyössä paikallisen kuntosalin kanssa. Yrityksessä on hyödynnetty myös talon sisältä löytyvä osaaminen, joten viikoittaisen juoksukoulun vetäjänä toimii maajoukkuetason pikajuoksija. Hyvinvointityöryhmä järjestää myös yhteistä vapaa-ajan toimintaa, kuten uuden toimiston yksivuotisjuhlat. Olemme huomioineet muitakin tekijöitä kuin terveyden ja liikunnan, ja miettineet laajemmin, miten hyvinvointia voisi lisätä. Lisätietoja Yksi #Porraspäivät lupaa parhaita bileitä portaissa. Ei kun 19

20 KKI-Päivät 2015 synergiaa KKI-Päivät järjestetään Sportec messujen yhteydessä. Tule ja hyödynnä molemmat tapahtumat! Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa KKI-Päivien teemoina: Liikkumaton elämäntapa tulevaisuuden huolena uudet keinot käyttöön Toimintakulttuurin muutos työelämässä Tilaisuuden järjestäjät Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Tampereen kaupunki Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Hinnat mennessä 185 euroa/hlö jälkeen 210 euroa/hlö Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke to, ohjelmaan merkityt ruokailut, kuljetukset, Sportec-messujen sisäänpääsyn sekä Tampereen kaupungin vastaanoton. Keskiviikon seminaaripaketti 145 euroa/hlö Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun, kuljetukset, Sportec-messujen sisäänpääsyn sekä Tampereen kaupungin vastaanoton. Torstain seminaaripaketti 100 euroa/hlö Hinta sisältää torstain seminaariohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun, kuljetukset sekä Sportec-messujen sisäänpääsyn. Ilmoittautumiset Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Majoitus Osanottajille on varattu majoituspaikkoja: Hotelli Cumulus Koskikatu Koskikatu 5, Tampere puh , Hotelli sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa, 400 metrin päässä Raatihuoneelta. Huonehinnat: 1 hh 95 /vrk 2 hh 115 /vrk Huonehintaan sisältyy buffet-aamiainen. Majoitusvaraukset suoraan hotelliin. Varausta tehdessä maininta HLU, KKIpäivät. Huonevarausten peruutusehdot suoraan hotellista. Lisätietoja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Projektipäällikkö Harri Appelroth Puh , Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Ohjelmakoordinaattori Niina Valkama Puh Peruutusehdot mennessä peruutukset maksutta jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 50 % varatun paketin hinnasta. Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta.

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee

Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kunnossa kaiken ikää SuomiMiesseikkailee Kuntotestauspäivät 20.-21.3.2013, UKK-instituutti, Tampere Testauspäällikkö Jarmo Heiskanen, LIKES-tutkimuskeskus Taustaa SuomiMiehenseikkailuille Pirkanmaalaisesta

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari

Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Liikuntaneuvonta Liikuntaneuvonnan on useissa tutkimuksissa todettu olevan vaikuttavaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Terveydenhuollon ammattilaisten antama liikuntaneuvonta osana vastaanottoa toteutuu edelleen

Lisätiedot

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu

Kunnan sisäinen yhteistyö. luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Kunnan sisäinen yhteistyö luokanopettaja Tapio Ala-Rautalahti Ikaalisten kaupunki Kilvakkalan koulu Liikkuva koulu -ohjelma terveelliset elämäntavat oppimisvalmiudet osallisuus kouluviihtyvyys hyvinvointi

Lisätiedot

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla

Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Hengitä ja hengästy Pirkanmaalla Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmasta toiminnaksi 26.5.2015 Hengitä ja hengästy - liikuntahanke (2014-2106) Janne Haarala, liikunnan suunnittelija, Hengitysliitto

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA

LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA LIIKUNTANEUVONTA OULUSSA 24.8.2013 Kunnon laiva Tiina Pekkala, Liikuntakoordinaattori, Sivistys- ja kulttuuripalvelut - liikunnanohjauspalvelut LIIKUNTANEUVONNAN HISTORIA OULUSSA käynnistyi 1996 KKI- hankerahalla

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa

Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Naiset liikkeelle - arkeen lisää energiaa Liikkua pitäisi: Liikuntapiirakka 18-64v 2,5t /vko kevyesti tai 1t15min rasittavasti useampana pätkänä. Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikkeenhallintaa 2 x vko

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TERVEYSLIIKUNTA YHTEISTYÖN AREENAKSI JA IKÄÄNTYVIEN VOIMAVARAKSI! Vanhustyön messut 10.2.2015 Elina Karvinen, ohjelmajohtaja, Voimaa vanhuuteen

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti

Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä

Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikkuva koulu -hanke liikunnan edistämisen kentällä Liikunnan edistämisen kenttä Liikuntamahdollisuudet LIIKKUJA Liikuntamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Edellytykset paikallisella

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot