SELVITYS 52X B BIOENERGIA RY. Turpeen korvautuminen kivihiilellä

Transkriptio

1 SELVITYS 52X B BIOENERGIA RY Turpeen korvautuminen kivihiilellä

2 Sivu 1 (1) Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 1 (5) TIIVISTELMÄ Turpeesta pulaa, turvetta korvataan hiilellä, puulla ja tuotantoaa vähentämällä Turpeen tuotantomäärä jäi kesällä 2012 erittäin alhaiseksi, energiaturvetta tuotettiin noin 11 TWh, kun keskimääräinen turpeen käyttö on ollut viimeisten 15 vuoden aikana 23 TWh. Keväällä 2012 varastoissa oli turvetta noin 5 TWh, joten lämmityskaudella käytettävissä olevan turpeen määrä on vain noin 16 TWh. Turvetta ei siis riitä normaalia käyttöä vastaavaa määrää, vaan turvetta joudutaan korvaamaan muilla polttoaineilla. Energiantuotantolaitokset alkoivat jo kesällä hankkia vaihtoehtoisia polttoaineita talven varalle. Puun käyttöä pyrittiin lisäämään saatavuuden rajoissa ja kivihiilen käyttöön varauduttiin valmiutta nostamalla, polton mahdollistavilla investoinneilla sekä hiilen lisääntyneellä hankinnalla. Useissa turvelaitoksissa on jo toteutettu merkittäviä investointeja hiilen käytön mahdollistamiseksi, viime aikoinaa toteutettujen investointien yhteissumma on noin 6 M. Lisäksi useat laitokset ovat jo päättäneet toteutettavista investoinneista, joilla lisätään hiilenkäyttömahdollisuutta. Näiden jo päätettyjen investointien yhteissumma on yli 20 M. Tällä lämmityskaudella turvetta arvioidaan korvattavan muilla polttoaineilla noin 3,5 TWh, josta kivihiiltä noin 60 % (noin 2 TWh), puuta reilu kolmannes ja jonkin verran öljyä ja kaasua (seuraava kuva). Loppu vähenevästä turpeesta korvautuu pienentyneellä tuotannolla. Erityisesti lauhdetuotanto turpeella on vähentynyt merkittävästi johtuen sekä turvepulasta että hyvästä pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta. Tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu hiilen lisäksi merkittäviä määriä puupolttoaineella. Tämä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Tällä hetkellä siis käytetään puupolttoaineita enemmän kuin uutta tuotetaan eli syödään varastoja. Samalla hakkuut ovat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mikä

4 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 2 (5) tarkoittaa pienempiä määriä uutta metsähaketta a. Mikäli epäonnistuu, ei seuraavalla lämmityskaudella ole enää käytettävissä turvevajeen korvaamiseen. kesän 2013 turvetuotanto yhtä suurta puuvarastoa Turpeen korvaaminen kivihiilellä johtuu pääosin huoltovarmuustekijöistä Turpeen korvaaminen kivihiilellä johtuu huoltovarmuustekijöistä ja osin turpeen heikentyneestä kilpailukyvystä. Etenkin suuret ja keskisuuret energiantuotantolaitokset ovat joutuneet polttoaineen saatavuus- ja huoltovarmuussyistä varautumaan ja siirtymään muiden polttoaineiden käyttöön, ts. varmistaakseen riittävän polttoaineen saannin ja edelleen tarvittavan lämmöntuotannon yhdyskunnille ja teollisuudelle. Turvetta on korvautunut kivihiilellä myös kilpailukykysyistä. Pääosin turve on edelleen kivihiiltä kilpailukykyisempää etenkin sisämaan laitoksissa huolimatta turpeen kohonneesta hinnasta ja korotetusta verosta. Kuitenkin rannikon laitoksissa, joissa tuotetaan mahdollisesti myös lauhdesähköä ja joissa hiilen hankintahintaa on alhaisempi, kivihiili voi olla jo nyt turvetta kilpailukykyisempää. Lämmön hinnassa merkittäviää nousupaineita, työllisyys ja kauppatase heikkenee Turvepulan seurauksena lämmöntuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi: turpeen hinta on noussut ja samalla vuoden vaihteessa turpeen veroa nostettiin 2,5- kertaiseksi. Huoltovarmuussyistä johtuen laitoksissa on siirrytty myös kalliin kivihiilen käyttöön. Tuotantokustannusten nousun vuoksi (seuraava kuva) kaukolämmön hintaan kohdistuu merkittävä nousupaine, joka on suuruusluokkaa %. Kotimaisen polttoaineen korvaaminenn tuontipolttoaineella heikentää myös työllisyyttä ja kauppatasetta. 2 TWh:n turpeen korvaaminen hiilellä vastaa lähes 500 henkilötyövuoden työpanosta. Vastaavasti 2 TWh kivihiiltä maksaa noin 25 M, mikä ohjautuu ulkomaille kotimaisen polttoainetuotannon sijaan. Lauhdesähkön tuotantotarve vaihtelee sähköntarpeen ja edelleen sähkönhinnan vaihdellessa. Lauhdesähkölle, ja siten myös turvelauhdesähkölle, on vähintään ajoittain

5 Sivu 3 (5) sekä pidempiaikaista että lyhytaikaista tarvetta. Suomessa on turvelauhdekapasiteettia satoja megawatteja, tästä valtaosa on yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevaa välittömästi käyttöön otettavaa väliotto- tai lisälauhdekapasiteettia. Mikäli turvetta ei nykytrendin mukaisesti ole riittävästi saatavilla, jää tämä kotimainen tuotantomahdollisuus hyödyntämättä ja vastaava sähkö tuotetaan kivihiililauhdesähkönä. Turvetuotantoalojen riittämätön luvitus syynä turvepulaan Merkittävin syy tämän hetkiseen turvepulaan on riittämätön turvetuotantoala. Turpeen tuotanto on sääriippuvaista ja vuotuinen vaihtelu on luonnollista. Sen vuoksi tuotantoalaa täytyy olla riittävästi, että hyvinä vuosina voidaan kerryttää ja ylläpitää ylivuotisia varastoja huonojen tuotantovuosien varalle. Tällä hetkellä tilanne on se, että hyvänä vuotena saadaan tuotettua juuri ja juuri tarvetta vastaava määrä turvetta, muttei kerrytettyä riittäviä varastoja. Huonon tuotantokesän toteutuessa ajaudutaan turvepulaan. Parin viime vuoden aikana uutta turvetuotantoalaa on saatu luvitettua merkittävästi vähemmän (noin ha/vuosi) kuin vanhoja tuotantoalueita on poistunut käytöstä (noin 3000 ha/vuosi). Samalla entistä suurempi osa tuotantoalasta on mataloituneita soita, jotka ovat alttiita sateisuudelle ja sääriskeille. Luvituksen nopeutumisella on kiire, koska kestää tyypillisesti 4-5 vuotta saada uusia alue tuotantoon. Tulevaisuuden näkymissä suuria eroja Työssä hahmoteltiin tulevaisuuden näkymiä turpeen käytön suhteen laatimalla vuoteen 2020 ulottuvia skenaarioita. Yksi lähtökohta on hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukainen skenaario (EI-skenaario), jossa EU:n päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden täyttämiseksi puupolttoaineiden käyttöä lisätään, fossiilisten käyttöä vähennetään ja samalla myös turpeen käyttö vähenee noin kolmanneksella 16 TWh:in vuodessa (keskimääräinen taso on ollut 23 TWh). Mikäli turvetuotannon luvitustilanne jatkuu hitaana ja turvetuotantokyky jatkaa supistumistaan, ei turvetta riitä edes EI-skenaarion mukaisia määriä. Tässä Nykytrendiskenaariossa vähintäänkin ajoittaisesta turvepulasta johtuen energiantuotantolaitokset joutuvat turvautumaan korvaavien polttoaineiden, eniten hiilen käyttöön. Turpeen käyttö laskisi Nykytrendi-skenaariossa 11 TWh:in vuodessa, hiilen käyttö puolestaan kasvaisi EI-skenaarioon nähden 3,5 TWh ja puun käyttö vastaavasti 1 TWh. Lisäksi laadittiin Kotimaisuus-skenaario, jossa maksimoidaan turpeen ja puun käyttö korvaamalla enemmän hiiltä käyttäviä laitoksia puuta ja turvetta käyttävillä laitoksilla, myös lauhdesähköä tuotettaisiin enemmän. Turpeen käyttö Kotimaisuus-skenaariossa olisi 21 TWh ja puun käyttö lisääntyisi EI-skenaarioon nähden 2 TWh, hiilen puolestaan vähenisi 7 TWh. Turpeen ja puun käyttö voisi kasvaa myöhemmin tätäkin suuremmaksi korvaamalla lisää hiiltä käyttäviä laitoksia kotimaisilla polttoaineilla. Turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitystä on kuvattu seuraavissa kuvissa. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden yhteiskäyttömäärän kehitys ja toisessa kuvassa turpeen käytön kehitys eri skenaarioissa.

6 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 4 (5) Erot kotimaisten polttoaineiden käyttömäärissä eri skenaarioidenn välillä ovat merkittävät, yli 10 TWh vuodessa (kts. seuraava taulukko). Ero työllisyysvaikutuksessa skenaarioiden välillä on jopa henkilötyövuotta vuodessa ja vastaavasti ero kauppataseessa 150 M vuodessa.

7 Sivu 5 (5) EI-skenaario Nykytrendi Kotimaisuus Energiaturpeen käyttö ,5 TWh 11 TWh 21 TWh Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa ,5 TWh 44,5 TWh 45 TWh Puu ja turve yhteensä TWh 55,5 TWh 66 TWh Turvetuotannon luvitus ja turpeen tuotanto tarpeeseen nähden Riittävä Ei riittävä Riittävä Kivihiilen käyttöön varautuminen ja hiilen käytön muutos EI-skenaarioon nähden Ei tarvetta.. Tarve varautua +3,5 TWh Ei tarvetta -7 TWh Työllisyysvaikutus EI-skenaarioon nähden htv htv Polttoainekaupan kauppatasevaikutus EIskenaarioon nähden M +100 M Tärkeintä purkaa luvitussuma ja huolehtia kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvystä Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen. Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni. Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ennallaan, jolloin energiantuotannon puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon. Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee, vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon väliottolauhdelaitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on, että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön tuotannon polttoainekäytössä.

8 Sivu 1 (16) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 TAUSTA TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ Turvetuotanto Siirtymä turpeelta kivihiilelle Syyt hiilelle siirtymiseen Kivihiileen siirtymisen investoinnit Case-esimerkkejä Jyväskylä Oulu Kuopio Alholmens Kraft Ab, Pietarsaari KIVIHIILELLE SIIRTYMISEN SEURAUKSET Vaikutukset tuotetun energian hintaan Vaikutukset työllisyyteen ja kauppataseeseen TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SKENAARIOTARKASTELUNA Tausta Energia- ja ilmastostrategia skenaario Nykytrendi skenaario Kotimaisuus skenaario Skenaarioiden vertailu ja vaikutukset EDELLYTYKSET HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI... 15

9 Sivu 2 (16) 1 TAUSTA Osa kotimaisia polttoaineita käyttävistä voimalaitoksista on alkanut käyttää tai on varautunut kivihiilen käyttöön turpeen ja puun rinnalla. Tähän ovat vaikuttaneet sekä turpeen huono saatavuus että kilpailukykytekijät. Huono turvetuotantokesä on johtanut pitkiin kuljetusmatkoihin, huonompilaatuiseen turpeeseen ja suoranaiseen turvepulaan. Nämä kaikki tekijät ovat nostaneet turpeen hintaa ja tekevät kivihiilen houkuttelevammaksi, osin myös pakolliseksi vaihtoehdoksi. Samalla turpeen vero nousi vuoden vaihteessa ja metsähakkeen tuki laski, mikä nosti entisestään turvetta ja puuta käyttävien laitosten absoluuttista tuotantokustannusta. Kaikkien edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksena lämmön hinnassa on merkittäviä nousupaineita. Turvetuotannon pinta-alat ovat laskeneet parina viime vuonna ja yhä suurempi osa tuotantoalasta on vanhoja mataloituneita soita, joilla tuotannon sääriskit ovat merkittävästi uusia soita suuremmat. Uusien tuotantoalueiden luvitusprosessit ovat vaikeutuneet ja pitkittyneet, jolloin vanhoja soita on poistunut merkittävästi enemmän käytöstä kuin uusia on saatu tuotantoon. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa normaaleissakaan sää- ja tuotanto-oloissa ei pystytä kerryttämään ylivuotisia varastoja ja huonona tuotantokesänä jäädään murto-osaan tarvittavasta tuotannosta. Nykyinen kehitystrendi, jossa turvetuotanto ei, vähintäänkin ajoittain, pysty vastaamaan kysyntään, johtaa tilanteeseen, jossa energiantuotantolaitosten on huoltovarmuussyistä varauduttava varastoitavien polttoaineiden, lähinnä hiilen, käyttöön. Tämä puolestaan alentaa hiilen käytön kynnystä myös normaaleissa turpeen saatavuusoloissa, etenkin kun kiristyvä verotus lisää entisestään turpeen käytön kustannusta. Kivihiileen siirtyminen heikentää työllisyyttä ja kauppatasetta sekä lisää tuontiriippuvuutta.

10 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 3 (16) TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ Turvetuotanto 2012 Sääolosuhteet olivat kesällää 2012 turvetuotannon kannalta huonot ja mataloituneett suot ovat herkkiä sateisuudelle. Turpeen tuotantomäärää jäi erittäin alhaiseksi, energiaturvetta tuotettiin noin 11,2 TWh. Keväällä 2012 varastoissa oli turvetta noinn 5 TWh, joten käytettävissä olevan turpeen määrä oli reilut 16 TWh. Seuraavassa kuvassa on esitetty energiaturpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen. Kuva 2-1 Energiaturpeen tuotannon ja kulutuksen kehitys Keskimääräinen turpeen kulutus on ollut viimeisten 15 vuoden aikanaa noin 23 TWh. Suurin vaihtelu on johtunut lauhdesähkön tuotantoon käytetyn turpeen määrästä sekä myös lämmitystarpeesta. Turpeen tuotanto on vaihdellut välillä 5-37 TWh. 2.2 Siirtymä turpeelta kivihiilelle Jo kesällä energiayhtiöissä nähtiin, että turvetta ei tule riittämään seuraavalla lämmityskaudella normaalia tarvettaa vastaavaaa määrää. Energiantuotantolaitokset alkoivat hankkiaa vaihtoehtoisia polttoaineita talven varalle. Puun käyttöä pyrittiin lisäämään saatavuuden rajoissa ja kivihiilen käyttöön varauduttiin valmiutta nostamalla, polton mahdollistavilla investoinneilla sekä hiilen lisääntyneellä hankinnalla. Tämän selvitystyön yhteydessä kartoitettiin toteutunutta ja tulevaa turpeen korvautumista muilla polttoaineilla. Tietoa kerättiin Bioenergia ry:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn, Pöyryn tietolähteiden ja julkisuudessa olleiden tietojen avulla. Kartoituksen perusteella vuonna 2012 turvetta korvattiin kattiloissa muilla polttoaineilla noin 2 TWh. Tästä yli puolet oli puuperäisiä polttoaineitaa ja vajaa puolet kivihiiltä (vajaaa 1 TWh). Lisäksi myös öljyn ja kaasun käyttö lisääntyi jonkin verran.

11 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 4 (16) Vastaavasti vuonna 2013 laitokset arvioivat korvaavansa turvetta noin 3,5 TWh, josta kivihiiltä noin 60 % (noin 2 TWh), puuta reilu kolmannes ja jonkin verran öljyä ja kaasua. Käytettävissä olevan turvemäärän (16 TWh) ja keskimääräisen käytön ( 23 TWh) ero on siis noin 7 TWh. Edellisen mukaan noin puolet (3,5 TWh) turpeen käytön vähenemisestä arvioidaan korvautuvan muilla polttoaineilla samoissa kattiloissa. Loppu vähenevästä turpeesta korvautuu pienentyneellä tuotannolla. Erityisestii lauhdetuotanto turpeella on vähentynyt merkittävästi johtuen sekä turvepulastaa että hyvästä pohjoismaisesta vesivoimatilanteesta, joka on johtanut alhaiseen sähkön markkinahintaan. Lämpimän alkusyksyn vaikutuksesta turpeen käyttö väheni myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Turvetta on siis korvautunu myös muilla energiamuodoilla: eniten pohjoismaisella vesivoimalla, mutta talven aikana myös muulla lauhdetuotannolla, lähinnä kivihiililauhteella. Seuraavassa kuvassa on esitetty arvio turpeen käytön vähenemisestä vuonna 2013 verrattuna keskimääräiseen turpeen käyttövuoteen. Kuva 2-2 Arvio turpeen käytön vähenemisestä energialähteistä vuonna 2013 ja turpeen korvaavista Tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu hiilen lisäksi merkittäviä määriä puupolttoaineella. Tämä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän. Tällä hetkellä siis käytetään puupolttoaineita enemmän kuin uutta tuotetaan eli syödään varastoja. Samalla hakkuut ovat edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mikä tarkoittaa pienempiä määriä uutta metsähaketta a. Mikäli kesän 2013 turvetuotanto epäonnistuu, ei seuraavalla lämmityskaudella käytettävissä turvevajeen korvaamiseen. ole enää yhtä suurta puuvarastoa

12 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 5 (16) 2.3 Syyt hiilelle siirtymiseen Turpeen korvaaminen kivihiilellä johtuu huoltovarmuustekijöistä ja osin turpeen heikentyneestä kilpailukyvystä. Heikko turvetuotantokesä 2012 ja alhainen turpeen varastotaso ovat johtaneet turvepulaan lämmityskaudella Etenkin suuret ja keskisuuret energiantuotantolaitokset ovat joutuneet saatavuus- ja huoltovarmuussyistä varautumaan ja siirtymään muiden polttoaineiden käyttöön. Puun käyttöä on lisätty saatavuuden mukaan, mutta etenkin suurilla laitoksilla puuta ei ole saatavissa riittävästi korvaamaan turvevajetta. Absoluuttisten määrien lisäksi tarvitaan myös varastoimiskelpoista polttoainetta, jonka riittävä saatavuus on turvattu kaikissa olosuhteissa. Nämä tekijät ovat johtaneet kivihiilen lisääntyneeseen käyttöön. Valtaosa turpeesta käytetään lämmöntuotantoon, ja lämpöä on toimitettava lämmöntarpeen mukaan kaikkina hetkinä sekä yhdyskuntien kaukolämpö- että teollisuuskohteissa. Energian toimitusvarmuudesta on huolehdittava. Turvetta on korvautunut kivihiilellä myös kilpailukykysyistä. Pääosin turve on edelleen kivihiiltä kilpailukykyisempää etenkin sisämaan laitoksissa huolimatta turpeen kohonneesta hinnasta ja korotetusta verosta. Sisämaahan kuljetettuna hiilen hinta on korkeampi ja kivihiilen vero lämmöntuotannossa on turvetta suurempi. Rannikolla tai sen läheisyydessä sijaitsevilla laitoksilla hiilen hinta on alhaisempi ja toisaalta turpeen hinta voi olla keskimääräistä korkeampi pidemmistä kuljetusetäisyyksistä johtuen (esim. puoliympyrän muotoinen hankinta-alue), jolloin hiilen kilpailukyky on selvästi parempi. Koska sähkön tuotannon polttoaineilla ei ole veroa, on kivihiilen kilpailukyky korkean rakennusasteen (sähkötehon suhde lämpötehoon) laitoksissa sekä lauhdesähköä tuottavilla laitoksissa turpeeseen nähden parempi. Tämän tyyppisissä laitoksissa kivihiili voi jo tällä hetkellä olla turvetta kilpailukyisempi, jolloin hiilen käyttö voi lisääntyä merkittävästi. Näissä laitoksissa hiiltä on tyypillisesti käytetty jo normaalioloissakin turpeen rinnalla, jolloin hiilen logistiikka on valmiina ja mahdollisuudet hiilen käytön nopeaan lisäämiseen ovat olemassa. 2.4 Kivihiileen siirtymisen investoinnit Joillakin turvetta käyttävistä laitoksista on jo ollut valmius hiilen käyttöön ja jotkut ovat jo aiemmin käyttävät kivihiiltä pienehköjä määriä normaalioloissakin turpeen rinnalla. Valtaosassa turvetta ja puuta käyttäviä laitoksia ei kuitenkaan ole teknisiä, ympäristöllisiä ja/tai luvituksellisia valmiuksia hiilen käyttöön. Koska turvepula oli nähtävissä jo kesällä, ryhdyttiin monilla laitoksilla toimenpiteisiin hiilenkäytön mahdollistamiseksi tai lisäämiseksi tulevan lämmityskauden aikana. Toimet sisältävät teknisiä muutoksia esimerkiksi polttoaineen käsittelyssä ja varastoinnissa sekä syötössä kattilaan, koepolttoja, kivihiilen konkreettista hankintaa, hiilen luvitusta, jne. Useissa turvelaitoksissa on jo toteutettu merkittäviä investointeja hiilen käytön mahdollistamiseksi. Viime aikoina toteutettujen investointien yhteissumma on noin 6 M. Lisäksi useat laitokset ovat jo päättäneet toteutettavista investoinneista, joilla lisätään hiilenkäyttömahdollisuutta. Näiden jo päätettyjen investointien yhteissumma on yli 20 M. Yksittäisen voimalaitoksen investoinnin suuruus hiilenkäytön kasvattamiseksi vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta on keskimäärin joitain miljoonia euroja laitosta kohden, jopa 15 M. Mikäli esimerkiksi 10 turvetta käyttävää voimalaitosta investoi hiilen käytön lisäämiseen, voi investointisumma olla suuruusluokkaa M.

13 Sivu 6 (16) 2.5 Case-esimerkkejä Jyväskylä Jyväskylän kaupungin kaukolämpö tuotetaan turpeella ja puupolttoaineilla uudessa suuressa Keljonlahden ja vanhemmassa Rauhalahden voimalaitoksessa. Keljonlahteen on juuri investoitu puunpolttomahdollisuuden lisäämiseksi, investointi valmistui keväällä Rauhalahden voimalaitoksessa on sekä luvituksellinen että tekninen valmius hiilen polttoon turpeen ja puun lisäksi. Turvepulasta johtuen Keljonlahden uusi voimalaitos seisoi käyttämättömänä syksyllä 2012 ja kaukolämpö tuotettiin Rauhalahden voimalaitoksessa, koska Rauhalahdessa on mahdollisuus käyttää kivihiiltä. Kivihiiltä hankittiin Venäjältä tonnia (350 GWh) varastossa jo olleen tonnin (150 GWh) lisäksi. Tämä hiilimäärä vastaa noin 15 %:a Jyväskylän Energian polttoaineiden käytöstä. Edellisen seurauksena ja tulevien vuosien kaukolämmön toimitusvarmuuden turvaamiseksi Jyväskylän Energia päätti lokakuussa 2012 investoida Keljonlahden hiilenpolttolaitteisiin. Investoinnin arvo on 16 M ja se toteutetaan kesällä 2013 ja otetaan käyttöön lämmityskaudeksi Investointi mahdollistaa entistä suuremman hiilen käytön Jyväskylässä, mikäli turpeen saatavuus ja kilpailukyky sitä edellyttävät Oulu Oulun kaupungin kaukolämpö tuotetaan valtaosin kahdessa Toppilan turvetta ja puuta käyttävässä voimalaitosyksikössä. Huoltovarmuussyistä johtuen Ouluun on jo investoitu hiilivarastokenttään, hiilen varmuusvarastoon sekä hiilen syöttöasemaan voimalaitokselle. Kesän 2012 turvetuotanto jäi vain reiluun puoleen tavoitteesta. Tämän vuoksi Oulussa on varauduttu käyttämään hiiltä noin 10 %:n osuus polttoainekulutuksesta. Teknisesti hiiltä voidaan käyttää noin 20 %:n osuudella. Hiiltä käytetään, mikäli muut polttoaineet eivät riitä lämmityskauden tarpeisiin Kuopio Kuopion kaupungin kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapaniemen kahdessa turvetta ja puuta polttavassa voimalaitosyksikössä. Voimalaitokseen on jo investoitu hiilen syöttölaitteistoihin ja polttoainekentän rakentamiseen. Huonosta turvetuotantokesästä johtuen kivihiiltä alettiin kuljettaa Kuopioon marraskuussa. Kaikkiaan turvetta arvioidaan käytettävän tämän lämmityskauden aikana noin 10 % polttoainetarpeesta. Mikäli turpeen saatavuus pysyy jatkossakin heikkona ja siten hiilen käyttö vakiintuu, joudutaan Kuopiossa investoimaan hiilen käsittelylaitteistoihin.

14 Sivu 7 (16) Alholmens Kraft Ab, Pietarsaari Alholmens Kraft toimittaa teollisuushöyryn UPM:n metsäteollisuusintegraatille ja kaukolämmön Pietarsaaren kaupungin kaukolämpöverkkoon. Lisäksi laitoksella on kapasiteettia tuottaa merkittäviä määriä lauhdesähköä eri polttoaineilla: puulla, turpeella, kivihiilellä ja jätepolttoaineilla. Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Vielä viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli kilpailukykyisin polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä. Tämän vuoden alusta metsähakkeen sähköntuotantotukea laskettiin, jolloin hakkeesta tuli kallein polttoaine. Vaikka samalla turpeen veroa nostettiin, ei sillä ole vaikutusta lauhdesähkön tuotannossa. Sen lisäksi turvetta ei ole huonosta turvetuotantokesästä johtuen saatavilla riittävästi, joten kivihiilen käyttö on lisääntynyt merkittävästi.

15 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 8 (16) KIVIHIILELLEE SIIRTYMISEN SEURAUKSET Vaikutukset tuotetun energian hintaan Keskimääräinen jyrsinturpeen hinta on noussut puolessa vuodessa yli 2 /MWh, joulukuussa jyrsinturpeen hinta 100 km:n kuljetusetäisyydellä oli lähes 14 /MWh. Turpeen vero lämmön tuotannossaa nousi vuoden 2013 alussa 1,9 /MWh:sta 4,9 / /MWh:in eli 3 /MWh. Turvelämmön tuotantokustannus on siis noussut puolessa vuodessa noin 5 /MWh, mikä tekee kuluttajahinnassa tuotanto- ja jakeluhäviöineen sekä arvonlisäveroineen noin 7 /MWh. Kivihiilellä tuotettu lämpö on vielä kertaluokkaa kalliimpaa. Kivihiilen vero lämmöntuotannossa on 13,2 /MWh ja hiilen polttoainehintaa sisämaan turvelaitoksella on samaa suuruusluokkaa kuin turpeen. Hiilellä tuotettu lämpö turvelaitoksessa on tällä hetkellä lähes 10 /MWh (kuluttajahinnassa) kalliimpaa kuin turpeella tuotettu, ja verrattuna viime vuotiseen turvekustannukseen yli 15 /MWh kalliimpaa. Edellisen perusteella suuruusluokkaa jopa lähes 10 /MWh lämmön hinnan nousu kuluttajahinnassaa voi olla perusteltua joissain kohteissa. Keskimääräinenn kaukolämmön kuluttajahinta oli vuonna 2012 noin 67 /MWh. Kaukolämmön tuotantokustannuskomponenttien muutosta on kuvattu seuraavassa kuvassa. Kuva 3-1 Keskimääräinen kaukolämmön kuluttajahinta ja hinnan nousupaine turvetta käyttävissä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa vuonna 2013 Turvetta käyttävien laitosten lämmöntuotantokustannus on siis noussut merkittävästi viimeisen puolen vuoden aikana. Turpeen veronkorotus ja siirtyminen hiilen käyttöön ovat lisänneet kustannuksiaa ja aiheuttavat merkittävän nousupaineen lämmön hintaan. Samalla kaukolämmön kilpailukyky heikkenee muihin vaihtoehtoisiin lämmitysmuotoihin nähden. Erityisesti maalämpöpumput ovat kasvattaneet suosiota viime vuosien aikana. Uudisrakennusten rakennusmääräysten kiristyessä rakennusten absoluuttinen lämmöntarve pienenee merkittävästi ja kaukolämpöjärjestelmään

16 Sivu 9 (16) investoinnin (putkilinjoineen) kannattavuus heikkenee. Mikäli maalämpö ja muut lämmöntuotantomuodot alkavat merkittävästi korvata kaukolämpöä, on sillä vaikutus myös koko maan sähkötaseeseen. Sen sijaan että lämmöntuotannon yhteydessä voitaisiin tuottaa yhteistuotantosähköä (kaukolämpö sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksesta), sähköä kulutetaankin lämmitykseen (maalämpö). Tämä lisää erillistä sähköntuotantoa, mikä etenkin talviaikaan on tyypillisesti hiililauhdetta jossain pohjoiseurooppalaisten sähkömarkkinoiden vaikutusalueella. 3.2 Vaikutukset työllisyyteen ja kauppataseeseen Kun kotimaisia polttoaineita (turve, puu) korvataan tuontipolttoaineilla (hiili, öljy), menetetään merkittävä työllistävä vaikutus ja samalla heikennetään jo muutoinkin negatiivistä kauppatasetta. Turpeen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät, VTT:n (Turve Suomen kansantaloudessa, VTT 2009) arvion mukaan viimeaikaisella turpeen käyttötasolla välillisine vaikutuksineen yli henkilötyövuotta, kun huomioidaan tuotanto, kuljetukset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto sekä lisäksi ympäristöturve. Energiaturpeen tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutus on välillisine vaikutuksineen noin henkilötyövuotta. Tänä vuonna hiilellä arvioidaan korvattavan noin 2 TWh turvetta, jolloin menetetään noin 450 henkilötyövuoden työpanos. Vastaavasti 2 TWh kivihiiltä maksaa noin 25 M, mikä ohjautuu ulkomaille kotimaisen polttoainetuotannon sijaan. Viime vuonna turvelauhdesähköä tuotettiin turvepulasta ja alhaisesta sähkönhinnasta johtuen erityisen vähän. Sähköä ostettiin sen sijaan ennätyssuuri osuus sähkön kulutuksesta. Ostosähköön käytetyt varat ovat myös pois kotimaisesta sähköntuotannosta. Vuonna 2012 sähkön nettotuonti oli 3,7 TWh suurempi kuin vuonna Tämän lisäyksen arvo on noin 150 M. Kokonaisuutena turvetta käytetään tänä lämmityskautena noin 7 TWh keskimääräistä vähemmän. Tästä noin 1,2 TWh arvioidaan korvautuvan puupolttoaineilla, jonka tuotanto myös työllistää. Loppu turvevähenemästä jää kuitenkin tuottamatta, lähes 6 TWh, jolloin menetetään noin 1250 henkilötyövuoden työpanos.

17 Sivu 10 (16) 4 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SKENAARIOTARKASTELUNA 4.1 Tausta Uusien turvetuotantoalueiden luvittaminen on hidastunut parin viime vuoden aikana merkittävästi ja kokonaistuotantoala on pienentynyt. Samalla tuotannossa olevat suot ovat mataloituneet, joten ne ovat herkempiä sateisuudelle. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että turvepulasta tulee säännöllinen ongelma: vähintäänkin ajoittain tulee vuosia, jolloin turpeesta on pulaa eikä hyvinäkään vuosina saada kerrytettyä riittäviä varastoja huonojen vuosien varalle. Tämän seurauksena energiantuotantolaitokset joutuvat varautumaan korvaavien polttoaineiden käyttöön turvatakseen polttoaineiden riittävän saannin ja energian toimitusvarmuuden kaikissa olosuhteissa. Energiantuottajat pyrkivät lisäämään puupolttoaineiden käyttöä markkinaehtoisesti ja viranomaiset muokkaavat ohjauskeinoja EU:n tavoitteiden täyttämisen saavuttamiseksi. Huoltovarmuuden turvaamiseksi energiantuottajilla tulee olla riittävästi varastoitavaa polttoainetta. Puupolttoaineiden varasto- ja logistiikkainfrastruktuuri kehittyy jatkuvasti, mutta vielä lähivuosina puupolttoaineet eivät kykene vastaamaan koko maan polttoainetarpeeseen turpeen saatavuuden ollessa rajoitettu. Tämän vuoksi energiantuottajat joutuvat turvautumaan ja varautumaan myös kivihiilen käyttöön. Osassa turvetta käyttäviä laitoksia on jo mahdollisuus käyttää hiiltä ja tällä lämmityskaudella hiilen käyttöä on jo selvästi lisätty. On kuitenkin myös paljon laitoksia, joilla ei vielä tällä hetkellä ole hiilenkäyttömahdollisuutta joko teknisistä, luvituksellisista tai muista syistä. Kun turvepula näyttää realisoituvan vähintään säännöllisesti, joutuvat useimmat voimalaitokset miettimään ja varautumaan kivihiilen käyttöön. Tämä tapahtunee lähivuosien aikana, jonka jälkeen hiilenpolttomahdollisuus on yhä useammalla voimalaitoksella. Tämä puolestaan madaltaa hiilen käytön kynnystä myös turpeen normaalin saatavuuden aikana. Polttoaineiden hintasuhteiden muuttuessa kivihiilen käyttö voi olla ajoittain turvetta edullisempaa, jolloin kivihiilellä korvataan kotimaisia polttoaineita, vaikka turvetta olisikin saatavilla. Tällöin turpeen verotuksen tasolla ja puupolttoaineiden tuella on konkreettista merkitystä. Seuraavassa on esitetty kolme lähitulevaisuuden skenaariota turpeen ja puupolttoaineiden kehitykselle. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2020, johon mennessä tarvittavat muutosinvestoinnit ehtivät toteutua, mikäli kehityssuunta jatkuu skenaarioiden kaltaisena. Tarkastellut skenaariot ovat Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukainen skenaario Nykytrendi skenaario Kotimaisuus skenaario.

18 Sivu 11 (16) 4.2 Energia- ja ilmastostrategia skenaario Energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukainen skenaario (EI-skenaario) noudattelee juuri päivitetyn skenaarion linjauksia sekä turpeen että puupolttoaineiden käytön kehityksen suhteen. EU:n asettamat tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle ja uusiutuvan energian lisäämiselle täytetään. Turpeen käyttö vähenee selvästi viimeaikaiselta tasolta ja puupolttoaineiden käyttö sen sijaan kasvaa. Turvetta on käytetty viimeisten 15 vuoden aikana keskimäärin 23 TWh ja käyttö laskisi vuoteen 2020 mennessä noin 16 TWh:in. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö sen sijaan nousisi noin 43 TWh:in nykyisestä 32 TWh:sta. Strategiassa ja hallitusohjelmassa linjataan, että turpeen käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. Tarkastellussa skenaariossa turvetta korvautuu puulla linjausten mukaisesti. Lauhdesähkön tuotannon määrä laskee selvästi ja on riippuvainen myös sähkön tuontimahdollisuuksista ja hintasuhteista. Turvelauhdesähkön tuotanto on skenaariossa melko vähäistä. Skenaariossa on oleellista, että alentuneesta turpeen käytöstä huolimatta turvetuotantoalojen määrästä pidetään huolta ja riittävästi uutta tuotantoalaa luvitetaan. Tällöin turpeen varastotaso kyetään pitämään riittävänä, jolloin myös huonojen tuotantokesien jälkeen turvetta on riittävästi tarjolla. Energiantuottajien ei tarvitse varautua eikä investoida hiilenkäyttömahdollisuuksien lisäämiseen. 4.3 Nykytrendi skenaario Nykytrendin mukaisessa skenaariossa uutta turvetuotantoalaa ei saada luvitettua riittävästi tarpeeseen nähden. Turvetuotantoalaa on poistunut käytöstä viime vuosien aikana noin hehtaaria vuodessa ja uutta on saatu luvitettua noin hehtaaria. Samalla vanhat suot ovat mataloituneet entisestään, jolloin tuotannon sääriski on merkittävästi suurempi. Energiaturpeen tuotantoala Suomessa oli noin hehtaaria vuonna Vaikka turpeen käyttö laskee EI-skenaariossakin selvästi, ei nykyisellä kehitystrendillä tuotantoalan rakenne ole riittävä vastaamaan alentuneeseenkaan tarpeeseen. Mikäli tuotantoalan pieneneminen jatkuu viimeisten parin vuoden trendin mukaisena ja samalla suot mataloituvat, ei hyvinä tuotantovuosina kyetä muodostamaan riittäviä ylivuotisia varastoja ja huonoina vuosina jäädään kauas tarpeesta. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa energiantuotantolaitokset joutuvat huoltovarmuussyistä varautumaan ja investoimaan kivihiilen käyttöön. Vaikka turvesoiden luvitustilanne purkautuisi muutaman vuoden päästä, vie soiden tuotantokuntoon saattaminen tyypillisesti noin 4-5 vuotta, joten käytännön turvetuotannon kokonaistilanne ei ehkä ehdi merkittävästi parantua vuoteen 2020 mennessä. Nykytrendi-skenaariossa turpeen käyttö laskee nopeammin kuin EI-skenaariossa. Turvesoiden luvitus on riittämätöntä ja turvetuotantokyky ei keskimäärin riitä vastaamaan alentunuttakaan kysyntää. Vähintään ajoittaisesta turvepulasta johtuen energiantuotantolaitokset joutuvat huoltovarmuussyistä investoimaan ja siirtymään osin hiilen käyttöön, vaikkakin myös puun käyttö lisääntyy. Hiilen käytön kynnys madaltuu, jolloin hiiltä käytetään enemmän hintasuhteiden salliessa, vaikka turvetta olisikin saatavilla. Alueellisesti siirtyminen saattaa olla vieläkin voimakkaampaa.

19 Sivu 12 (16) Tarkastellussa nykytrendi-skenaariossa turpeen käyttö on 11 TWh vuonna 2020, mikä on noin 4,5 TWh vähemmän kuin EI-skenaariossa. Puun käyttö on noin yhden terawattitunnin suurempi EI-skenaarioon verrattuna. Lauhdesähkön tuotantotarve vaihtelee sähkönhinnan vaihdellessa mm. pohjoismaisen vesitilanteen, lämmitystarpeen (sähkön kysynnän) sekä tuotantokoneistojen ja siirtoyhteyksien epäkäytettävyyksien mukaan. Lauhdesähkölle, ja siten myös turvelauhdesähkölle, on vähintään ajoittain sekä pidempiaikaista että lyhytaikaista tarvetta. Suomessa on turvelauhdekapasiteettia satoja megawatteja, tästä valtaosa on yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevaa välittömästi käyttöön otettavaa väliotto- tai lisälauhdekapasiteettia. Mikäli turvetta ei nykytrendin mukaisesti ole riittävästi saatavilla, jää tämä kotimainen tuotantomahdollisuus hyödyntämättä ja vastaava sähkö tuotetaan kivihiililauhdesähkönä. 4.4 Kotimaisuus skenaario Kotimaisuus-skenaariossa pyritään maksimoimaan kotimaisten polttoaineiden määrä korvaamalla lähinnä kivihiiltä. Kivihiileen pohjautuvaa tuotantoa pyritään ajamaan alas, jolloin turpeen tuotannolle ja käytölle luodaan paremmat edellytykset. Uusia turvetta ja puuta käyttäviä laitoksia rakennetaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita ja turve tulee hiilen sijaan puuta täydentäväksi polttoaineeksi myös Etelä-Suomen rannikon laitoksiin. Lisäksi turvelauhdesähköä tuotetaan muita skenaarioita enemmän: turvelauhde korvaa hiililauhdetta ja lauhdetuotannon tarve on suurempi hieman hitaammasta ydinvoima- ja tuulivoimarakentamisesta johtuen. Turvetuotannolle taataan riittävät edellytykset vastata turpeen kysyntään. Uusia tuotantosoita kyetään luvittamaan siten, että turvetta voidaan tuottaa myös ylivuotisiin varastoihin kattamaan huonojen tuotantovuosien vajetta. Energiantuotantolaitokset voivat luottaa turpeen saatavuuteen kaikissa olosuhteissa, eikä varautumista hiilen polttomahdollisuuteen tarvitse tehdä. Kotimaisuus-skenaariossa turpeen käyttö vuonna 2020 on 21 TWh, mikä on 5,5 TWh enemmän kuin EI-skenaariossa ja 10 TWh enemmän kuin nykytrendi-skenaariossa. Puun käyttö on vajaa 2 TWh enemmän kuin EI-skenaariossa. Vuoden 2020 jälkeen kotimaisten polttoaineiden yhteiskäyttöä voitaisiin entisestään kasvattaa Kotimaisuus-skenaariossa korvaamalla lisää Etelä-Suomen fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia pääpolttoaineena puuta käyttävillä laitoksilla. Turve voisi olla näissä hiilen sijaan täydentävänä polttoaineena varmistaen laitosten polttoainehuoltoa. Puun kokonaiskäyttömäärä Suomessa kasvaisi ja uusiutuvan energian osuuden velvoitteet täyttyisivät, vaikka turpeen absoluuttinen käyttömäärä samalla lisääntyisi vähintään viime vuosien keskimääräiselle tasolle. Haasteena tässä on puun riittävyys, koska metsähakkeen saatavuus Etelä-Suomessa on rajallista. Skenaarion toteutuminen edellyttäisi todennäköisesti tuontipuun käyttöä tai raaka-aineeksi kelpaavan puun ohjaamista energiakäyttöön.

20 PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Sivu 13 (16) 4.5 Skenaarioiden vertailu ja vaikutukset Turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitystä on kuvattu seuraavissa kuvissa. Ensimmäisessä kuvassa on esitetty turpeen ja kiinteiden puupolttoaineiden yhteiskäyttömäärän kehitys ja toisessa kuvassa turpeen käytön kehitys eri skenaarioissa. Kuva 4-1 Kiinteiden puupolttoaineiden ja turpeen tarkastelluissa skenaariossaa yhteismäärän kehittyminen Kuva 4-2 Turpeen käytön kehittyminen tarkastelluis ssa skenaariossa

21 Sivu 14 (16) Turpeen vuotuinen käyttö eroaa 10 TWh eri ääriskenaarioissa vuonna 2020: Nykytrendi- vs. Kotimaisuus-skenaario. Erot kiinteiden puupolttoaineiden käytössä skenaarioiden välillä ovat selvästi pienemmät, vain alle 2 TWh. Tämä johtuu siitä, että Suomi on sitoutunut täyttämään mm. uusiutuvan energian osuuden velvoitteensa, ja sen keskeinen osa on metsähakkeen käytön merkittävä kasvattaminen, skenaariosta huolimatta. Puun ja turpeen, siis kotimaisten polttoaineiden, yhteiskäyttömäärä eroaa ääriskenaarioissa merkittävästi, yli 10 TWh. Tällä on vaikutusta turvetuotannon työllisyyteen ja kauppataseeseen, kun kotimaisia polttoaineita korvaantuu tuontipolttoaineilla eli pääosin kivihiilellä. Nykytrendi-skenaariossa turvetuotannon ja -kuljetusten työllisyysvaikutus on 750 henkilötyövuotta pienempi kuin Energia- ja ilmastostrategia skenaariossa (EIskenaario) ja henkilötyövuotta alhaisempi kuin Kotimaisuus-skenaariossa. Vastaavasti polttoainekaupan kauppatasevaikutus on Nykytrendi-skenaariossa 50 M /a negatiivinen Energia- ja ilmastostrategia skenaarioon verrattuna ja 150 M /a negatiivinen Kotimaisuus-skenaarioon nähden. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeiset muuttujat tarkastelluissa skenaarioissa vuonna Taulukko 4-1 Keskeiset muuttujat tarkastelluissa skenaariossa vuonna 2020 EI-skenaario Nykytrendi Kotimaisuus Energiaturpeen käyttö ,5 TWh 11 TWh 21 TWh Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa ,5 TWh 44,5 TWh 45 TWh Puu ja turve yhteensä TWh 55,5 TWh 66 TWh Turvetuotannon luvitus ja turpeen tuotanto tarpeeseen nähden Riittävä Ei riittävä Riittävä Kivihiilen käyttöön varautuminen ja hiilen käytön muutos EI-skenaarioon nähden Ei tarvetta.. Tarve varautua +3,5 TWh Ei tarvetta -7 TWh Työllisyysvaikutus EI-skenaarioon nähden htv htv Polttoainekaupan kauppatasevaikutus EIskenaarioon nähden M +100 M

22 Sivu 15 (16) 5 EDELLYTYKSET HIILEEN SIIRTYMISEN ESTÄMISEKSI Hiilelle siirtymisen estämiseksi tärkein ja kiireellisen asia on kysyntään nähden riittävän turvetuotannon varmistaminen. Tässä keskeisintä on turvetuotannon luvitussuman nopea purkaminen, koska luvan saamisen jälkeenkin kestää tyypillisesti vähintään 4-5 vuotta tuotannon käynnistymiseen. Tuotantokykyä on oltava riittävästi, jotta voidaan kerryttää riittävä ylivuotinen varastotaso huonojen tuotantovuosien varalle. Tämä tarkoittaa sekä riittävää hehtaarimäärää että tuotantosoiden oikeaa ikärakennetta (riittävästi uusia, ei vielä mataloituneita soita). Riittävä turvetuotanto tulee saavuttaa nopeasti, ennen kuin suuri osa laitoksista ehtii hankkia hiilenkäyttömahdollisuuden eli luvittaa laitoksensa hiilenkäyttöön, investoida tarvittaviin teknisiin muutoksiin ja hankkia hiilivaraston. Hiilenkäyttömahdollisuuden hankkimisen jälkeen kynnys hiilen käyttöön markkinatilanteen niin salliessa on pieni. Samoin infrastruktuuri ja logistiikka hiilen hankinnalle ja kuljettamiselle myös sisämaan laitoksille kehittyy, mitä useampi laitos ryhtyy ajoittaiseenkaan hiilen käyttöön. Tämä puolestaan laskee hiilenhankinnan kustannusta. Turpeen ja puun kilpailukyvystä on myös tärkeää huolehtia. Turpeen veron nosto ja samanaikainen puun tukien lasku pitää turpeen ja puun keskinäisen kilpailukyvyn ennallaan, jolloin energiantuotannon puustamaksukyky säilyy samana, eikä teollisuuden kuitupuu ohjaudu enempää energiantuotantoon. Samalla kuitenkin kotimaisten polttoaineiden absoluuttinen kilpailukyky hiileen nähden heikkenee, vaikkakin vielä tällä hetkellä kilpailukyky on etenkin sisämaan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksilla riittävä. Kuitenkin rannikon laitoksilla, joihin hiilen kuljetuskustannus on alhaisempi ja mahdollisesti turpeen kuljetusmatkat ovat pidemmät, hiilen kilpailukyky on parempi. Polttoaineiden verotus koskee vain lämmöntuotannon polttoaineita, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia. Verottomilla hinnoilla tarkasteltuna, eli sähköntuotannossa, hiilen käyttö on jo nyt turvetta edullisempaa. Niinpä lauhdetuotannossa ja osin rannikon korkean rakennusasteen väliottolauhdelaitoksilla, hiilen käyttö on jo nyt turvetta kannattavampaa. Erityisen huolestuttavaa on, että vuodenvaihteessa toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen laskun myötä hiilen käyttö lauhdetuotannossa on myös metsähaketta edullisempaa. Tämä näkyy välittömästi lauhdesähkön tuotannon polttoainekäytössä. Huomioitavaa on myös, että kuluvalla lämmityskaudella puuttuvaa turvetta korvataan suuria määriä metsähakkeella. Käytännössä tällä hetkellä kulutetaan puupolttoainevarastoja. Samaan aikaan hakkuumäärät ovat tavallista alhaisempia, jolloin uutta metsähaketta tuotetaan vähemmän. Tämä tarkoittaa, että vaikka kuluvan lämmityskauden turvepulasta nyt selvitään puun ja hiilen käyttöä lisäämällä, olisi toinen peräkkäinen huono turvetuotantokesä erittäin hankala. Metsähakkeen käytöllä ei pystyttäisi enää korvaamaan turvetta vastaavia määriä, ellei kuitupuuta ohjattaisi polttoon. Turvevaje jouduttaisiin siis hoitamaan entistä enemmän kivihiilellä. Metsähakkeen käytön lisäämistavoitteet ovat erittäin suuret seuraavien vuosien aikana ilman turvetuotannon ongelmiakin. Metsähakkeen tuotantoa ei ole mahdollista nopeuttaa sellaisia määriä, että sillä voitaisiin merkittävästi korvata turvetuotannon vajetta myöskään tulevina vuosina.

23 Sivu 16 (16) Kuitupuun laajamittainen ohjaaminen energiantuotantoon aiheuttaisi ongelmia metsäteollisuuden puunhankinnalle. Teollisuuden raaka-aineen hankintakustannukset nousisivat, mikä vaikeuttaisi metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Pahimmillaan tällä olisi vaikutusta metsäteollisuuden tuotannon määrään ja sijoittumiseen. Tällä olisi puolestaan aiemmin esitettyä kertaluokkaa suuremmat vaikutukset vaihtotaseeseen, työllisyyteen ja edelleen kansantalouteen.