vaasanasan Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta 3/07 Kevättä kohden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vaasanasan Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta 3/07 Kevättä kohden"

Transkriptio

1 vaasanasan Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta 3/07 Kevättä kohden

2 Maaliskuu 2007 Vaasan ylioppilaslehti Sisällys 3/07 3 Ylioppilastalo sai fuusion 4 VOAS kaupoilla 5 Vaihtoon vain 6 Sivuaineilla persoonallisuutta 7 Opiskelustressiä ilmassa 8 Fuksit passiivisia? 9 Harri Raisio 11 Arka paikka iski Jyrään 12 Mauno Pylvänäinen 16 Sturm und Drang 17 Mennään pilkille 18 Teuvo Loman pitää kalsareista 19 Miehemme Afganistanissa 21 Donald Jordan 23 Järkkäjorkat Päätoimittaja Timo Kankaanpää Jos ajat niin... Tieliikennekuolemat vähenivät Suomessa vuonna Vaikea uskoa. Joka tapauksessa maamme teillä menehtyi keskimäärin yksi ihminen päivässä. Luku kuulostaa häkellyttävältä ja murheelliselta. Autokantamme on keski-iältään EU:n vanhin ja tieverkkomme kunnossa on paljon korjattavaa. Näiden asioiden taakse ei voi kuitenkaan piiloutua. Tälläkin hetkellä Suomen teillä huristelee kymmeniä alkoholin ja muiden päihteiden vaikutuksen alaisia kuljettajia. Nämä juoppokuskit ovatkin maamme tieliikenteen suurin uhka ja riesa. Poliisin haaviin jää vuosittain pöyristyttävät rattijuoppoa. Vuonna 2006 rattijuoppojen aiheuttamissa kolareissa menehtyi 89 ja loukkaantui ihmistä. Muiden onnettomuuksien vähentyessä rattijuoppojen aiheuttamien turmien määrä suhteellisesti laskettuna kasvaa koko ajan. Erityisesti juhla-aikoina rattijuoppoja on liikenteessä jopa neljä kertaa enemmän kuin normaalisti, joten esimerkiksi juhannuksena tai pikkujouluaikana riskit kasvavat selväpäisilläkin. Ja sehän tässä asiassa ikävintä onkin, että yleensä näiden promillekuskien teoista eniten kärsimystä tulee viattomille. Paljon polemiikkia on aiheuttanut myös keskustelu promillerajan alentamisesta. Radikaalimmat ovat vaatineet jopa nollatoleranssia, mutta myös siirtyminen esimerkiksi Ruotsin käyttämään 0,2:een on saanut kannatusta. Ideassa on varmasti järkeä, mutta olisiko sen vaikutuksista todellista hyötyä? Maaliskuun yhdeksäntenä päivänä yliopiston hallituksessa kaatui esitys, jossa opiskelijoiden edustus hallituksen kokouksissa olisi puolitettu. Opiskelijoille oikeus osallistua yliopiston kehittämiseen on kallisarvoinen asia, mutta giljotiiniesityksen torjumisessa ei ollut kyse nurkkakuntaisesta saavutettujen etujen puolustamisesta. Ylioppilaskunta halusi ensisijaisesti kyseenalaistaa nollauudistuksia ja selkeyttää yliopiston hallintokulttuurin periaatteita. Yliopiston nykyinen hallitus koostuu rehtorista ja kahdesta vararehtorista sekä neljästä professorikunnan, neljästä muun henkilökunnan ja neljästä ylioppilaskunnan edustajasta. Tämän lisäksi hallitukseen kuuluu kaksi yliopiston ulkopuolista jäsentä. Professorikuntaa hallituksessa edustavat tiedekuntien dekaanit. Esityksen mukaan yliopiston hallituksen kokoa olisi supistettu 17: stä 11:een. Uudessa mallissa dekaanit olisivat säilyttäneet paikkansa, mutta sekä ylioppilaskunnan että henkilökunnan paikkoja olisi vähennetty kahteen. Lisäksi vararehtorit olisivat menettäneet äänioikeutensa, mutta säilyttäneet puhe- ja läsnäolo-oikeutensa hallituksen kokouksissa. Käsittelyssä olleen esityksen lähtökohta oli kannatettava. Yli 20 ihmisen kollegio (kokouksiin osallistuu myös vaihteleva määrä esitteleviä virkamiehiä) ei ole tehokas tapa hallinnoida pientä yliopistoa, jonka osana on sopeutua rajua muutosta läpikäyvään toimintaympäristöön. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös hallintoneuvos Niilo Poliisin vuosittain yhdessä Kansanterveyslaitoksen kanssa tekemä tutkimus on osoittanut, että promillerajan alentaminen 0.5:stä 0.2:een lisäisi rattijuopumusten määrää kaksinkertaiseksi nykyisestä. Tällä muutoksella varmistettaisiin ainakin se, että näennäisesti maistissa ajavien kiinnisaanti tehostuisi. Suurempi vaikutus sillä olisi mielestäni kuitenkin asennepuolelle. Enää yhden kahden oluen jälkeen ei voisi hypätä rattiin ilman narahtamisen pelkoa. Lisäksi edellisen illan höyryjen annettaisiin ehkä tasaantua tunnin kaksi kauemmin? Jyrkentäisikö muutos entisestään suhtautumista ajamiseen päihteissä? Mene ja tiedä. Ainakin poliisin aina kireällä olevat resurssit joutuisivat koetukselle. Kevätaurinko armas porottaa jo mukavan lämpöisesti ja asfaltti polttaa. Koetetaan saada liikenteeseen silti vähän järkeä ja pidetään korkki kiinni, sillä teiden pientareilla on jo ihan tarpeeksi ristejä muistuttamassa näistä asioista. Hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto Ylioppilaskunta kehityksen jarruna Jääskisen ja professori Jorma Rantasen selvitys yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman muutoksesta. Selvitysmiehet esittivätkin yliopistoihin kaksijakoista hallintomallia, jossa johtokunta hoitaisi yliopiston strategista päätöksentekoa ja konsistori akateemisen työn johtamista sekä siihen liittyvien lausuntojen antamista johtokunnalle. Samaan esitykseen kuului johtokunnan jäsenten määrän rajaaminen 11 tai 13 henkilöön. Miksi ylioppilaskunta vastusti giljotiinia? Ylioppilaskuntahan yhtyy näkemykseen, että pienempi hallitus olisi tehokkaampi toimija. Nykyisellään yliopiston hallitus on mukava mielipidefoorumi, mutta turhauttavan epäkäytännöllinen nopeiden (ja kipeiden) päätösten tekemisessä. Esitys oli kestämätön ainakin kahdesta syystä. Ensimmäiseksi se sivuutti täysin ajatuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden määrän kasvattamisesta koko uudistustarpeen lähtökohtana: Rantasen esittämässä 11 hengen hallituksessa ulkopuolisia jäseniä olisi kolme, Jääskisen (13) jopa seitsemän! Ylioppilaskunnan edustajana lähtökohtanani on, että kaikki yliopiston hallituksen jäsenet ajattelevat tehtävässään koko yliopiston etua, mutta ehkä juuri nyt olisi viisautta antaa tilaa ulkopuoliselle asiantuntijuudelle, jolla on paremmat edellytykset nähdä puiden sijasta koko metsä. Toinen syy on vielä painavampi. Ei ole perusteltua tehdä radikaaleja muutoksia silloin, kun käytettävissä ei ole tietoa siitä, millaiseksi yliopistojen hallinto valtakunnallisesti muodostuu. Rantasen ja Jääskisen työtä seuraa todennäköisesti lakimuutos, jossa yliopistolakiin määritellään hallinnon toimivaltajako sekä mahdolliset ohjeet toimielinten kokoonpanoista. Uudistettu hallitus olisi siis joka tapauksessa väliaikainen. Myös mahdollinen yhteinen ylläpito-organisaatio Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa jäi ikään kuin täysin irrallisena asiana koko luonnoksen ulkopuolelle. Avoimeen ja rationaaliseen päätöksentekoon kuuluu aivan toisenlainen marssijärjestys: ensin päätetään mihin halutaan päästä, ja vasta sitten mietitään, millä kokoonpanolla päämäärä saavutetaan. Sen kaltaista avoimuutta myös ylioppilaskunta haluaa vaalia ja on valmis puolustamaan. Historiallisesti opiskelijat ovat harvoin olleet hidastamassa hallintouudistusten toteuttamista, ja usein olleet jopa uudistumisen käynnistävä voima. Mutta silloin, kun muutoksen vauhti näyttää vievän päin mäntyä, jonkun on myös uskallettava painaa jarrua. Sitoutumaton opiskelijalehti 38. vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy 24. huhtikuuta Deadline Toimitus pidättää oikeuden m(u)okata saamaansa materiaalia Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Wolffintie 34, Vaasa (Päärakennus Tervahovi) puh. (06) fax. (06) > ylioppilaslehti Päätoimittaja: Timo Kankaanpää (06) (040) Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Ulkoasu ja taitto: Teija Luukkala (06) (0400) Painatus: I-print Oy Seinäjoki Mainosmyynti: RC kustannus Oy Markku Räisänen (044) Karel Christensen (044) Kansi: Juuso Haarala Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy (02) Toimitusharjoittelijat: Pipsa Öhman Tiina Saanio Anne Hokkanen 2 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

3 Ylioppilastalo valmistuu yhteistyössä kaupungin kanssa Palosaaren Yrityskeskus Oy mukaan kiinteistöosakeyhtiöön Minna Hirvelä hankkeen puolesta. Kaupunki myönsi vuosivuokrahinnaksi ylioppilastalon tontille 6558,35 e/vuosi. Vuokra-ajaksi asetettiin 40 vuotta. Näin voimme näyttää nuorille arvostusta, sillä ylioppilaskunta ja kaupunginhallitus ovat hyvällä asialla, totesi Joakim Strand (rkp.). Asia nostatti esiin myös humoristisia piirteitä erään valtuutetun ehdottaessa yhteistyötä Åbo Akademin opiskelijatalon kanssa. Åbo Åkademin talon ja ylioppilastalon välille tulisi saada köysirata, jotta opiskelijat voivat olla kätevästi toisiinsa yhteydessä, letkautti Hannu Katajamäki (vihr.). Äänestä talolle nimi! VYY:n kotisivuilla (www.vyy.fi) on käynnissä äänestys, jonka perusteella tulevalle ylioppilastalolle annetaan nimi. Äänestettävät ylioppilastalon nimet ja kuvaukset: Anne Volama, Markku Lumio ja Tatu Tanski voivat myhäillä tyytyväisinä ylioppilastaloprojektin jälleen edettyä. Domus Bothnica Äännetään niin kuin suomalainen sen lukee, kaikki vokaalit lyhyinä ja paino ensimmäisellä tavulla. Suomeksi lähinnä Pohjanmaan talo (mutta myös pohjalainen talo ). Perjantai oli Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan historiassa tärkeä päivä. Tuona päivänä VYY:n pääsihteeri Tatu Tanski, Palosaaren Yrityskeskus Oy:n toimitusjohtaja Anne Volama sekä Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa julkistettiin kaupungin konserniyhtiön Palosaaren Yrityskeskus Oy:n ja VYY:n yhteisesti perustettavan keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön perustaminen. PAULUS TOROPAINEN Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pitkään haaveiltu ylioppilastalo nousee Yliopistonrantaan kaupungin osoittamalle tontille keväällä 2008 ja talon omistavat puoliksi Vaasan yliopiston ylioppilaskunta ja Palosaaren Yrityskeskus Oy. Valmistumiselle on 110% var- Viime maanantaina Vaasan kaupunginvaltuuston kokouksessa esitettiin useita puheenvuoroja ylioppilastalomuus ja nyt käydään urakkasopimukset ynnä muut läpi ja lopulliset sopimukset on tarkoitus tehdä mennessä, valaisi Anne Volama asiaa. Tanski kertoo ylioppilaskunnan hakeneen aktiivisesti yhteistyökumppaneita, sillä nykyisen projektin edetessä kävi selväksi, että pienehkölle ylioppilaskunnalle voi tulla liian suu- ri pala. Nykyinen sopimus puolittaa taloudelliset riskit. Kokonaisuudessaan ylioppilastalo tulee alustavasti maksamaan 4.5 miljoonaa euroa. Tästä summasta 2.25 miljoonaa lankeaa Kiinteistöosakeyhtiön molempien osakkaiden maksettavaksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että puolet kolmikerroksisen talon tiloista tulee yrityskeskuksen hallinnoitavaksi ja näillä näkymin nämä tilat on tarkoitus vuokrata eteenpäin liiketiloiksi. Samoin taloon tulevat juhlasali sekä saunatilat on tarkoitus laittaa yritysten ja yhteisöjen vuokrattavaksi. Ylioppilaskunta puolestaan voi siirtää ylioppilastaloon omat tilat yliopiston Tervahovista. Kaupunki innolla mukaan Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio kertoo kaupungin odottaneen sopivaa tilaisuutta mukaan lähtemiseksi. Olemme luvanneet konkreettista apua sitten kun sen aika on, Lumio paaluttaa. Lumion mukaan ylioppilastalo on myös kaupunkien intressien mukainen, sillä nyt saadaan Vaasaan kolme asiaa: opiskelijoille heidän pitkään havittelema ylioppilastalo, kaupunkiin lisää yritystilaa sekä kaupunki ja yrityskeskus saavat keskinäiset velvoitteensa kuntoon. Lähes kaikissa Suomen ylioppilaskaupungeissa on jo paikallisen ylioppilaskunnan omistama ylioppilastalo. Vihdoin on aika saada talo myös Vaasaan. Kaupunginvaltuusto myötämielinen tonttivuokralle Factum Sanan merkitys on tehty, tapahtunut. Sana voi olla myös substantivoitunut, neutrisukuinen, ja tällöin merkitys on teko. Vivant Preesensin konjunktiivin monikon kolmannen persoonan muoto verbistä /vivere, / elää. Merkitys: eläkööt : verbimuotoa voidaan käyttää toivotuksena, kuten eläköön-huudossa tai toivotuksessa eläkööt he kauan. Apollonia Johdettu kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian valon ja auringon jumalasta Apollon. Pooki Tunnusmajakka. Valaisematon majakka, merenkulun optinen apuvälinen. Hallitus jälleen vauhdissa ANU HIETANEN Vuosijuhlien jälkeen hallitus on keskittynyt eduskuntavaalipuuhiin. Tritoniassa järjestettiin ennakkoäänestys. Ennakkoäänestämässä kävi hieman yli tuhat ihmistä, johon ainakin hallitus oli tyytyväinen. Ennakkoäänestyksen aloituspäivänä järjestettiin myös muita tapahtumia. Maksuttoman koulutuksen kampanjaa pidettiin esillä vaalimessutapahtumassa, joka pidettiin Mathildan aulassa. Paikalla vieraili myös YLEn Pohjanmaan uutiset; tapahtuma pääsi Pohjanmaan televisiouutisiin. Vaalimessutapahtumaan osallistuivat lähes kaikki puolueet esittelemällä omia ehdokkaitaan ja vaaliohjelmaansa. Vaalimessujen jälkeen oli Mathildassa vaalipaneeli, jota johti hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto. Yhteensä kahdeksan ehdokasta eri puolueista osallistui keskusteluun, jota kommentoivat kaksi opiskelijoiden edustajaa. Ehdokkailta kyseltiin aktiivisesti erityisesti opiskelijoiden asioista, kuten opintotuesta, koulutuksen maksuttomuudesta ja korkeakoulujen yhdistämiseen liittyvistä asioista. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) opintotukikampanjaa Nouse jo! aktivoitiin jälleen. Ylioppilaskunnat ympäri Suomea ottivat yhteyttä kukin vaalipiirissään eduskuntapuolueiden ehdokkaisiin. Koulutus- ja sosiaalipoliittinen sektori toteutti kampanjan muun hallituksen avustaessa: vaalipiirin ehdokkaihin otettiin yhteyttä ja kysyttiin kuinka he aikovat äänestää opintotuen nostamisesta eduskunnassa, jos tulevat valituiksi. Vaasan vaalipiirissä 90 % kannatti nostoa. Lisätietoja aiheesta osoitteesta Opintoasioiden valiokunta on käsitellyt kokouksessaan yliopiston kurssitarjontaa ja tenttiakvaariota sekä kesätenttejä. Kesätenteistä on tulossa kysely ylioppilaskunnan nettisivuille, johon voi täyttää toiveensa kurssista sekä tenttipäivästä. Edunvalvontasektori on alkanut kirjoittaa omaa blogiaan: vyyedunvalvonta.blogspot.com/. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007 3

4 Juuso Haarala Ristinummen sinänsä tilavat asunnot vuokraa tulevaisuudessa joku muu kuin Vaasan opiskelija-asuntosäätiö. VOAS hyvästeli Ristinummen muuttuuko strategia? Vaasan opiskelija-asuntosäätiö on aloittanut vuoden 2007 ryminällä myyden Ristinummella sijainneet kiinteistönsä kokonaisuudessaan pois. Kauppa oli merkittävä sekä taloudellisesti että asuntojen lukumäärän kannalta. Tarkoittaako asuntojen myynti suurempaakin muutosta VOAS:n strategiassa vai jatketaanko nykyisellä suuntauksella? PAULUS TOROPAINEN VOAS:n toimitusjohtaja Jorma Vehkaperän mukaan kauppaan päädyttiin Ristinummen asuntojen kysynnän laskun vuoksi. Toisaalta sopivan ostajan ilmaantuminen mahdollisti kiinteistöjen myynnin. Nyt kaikki alueella sijaitsevat kiinteistöt myytiin yksityiselle yrittäjälle. Asuntojen kysyntä on heikentynyt viime vuosien aikana, Vehkaperä tähdentää. Samanlaisia kysyntäongelmia on 4 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007 viime aikoina kantautunut myös Vaasan kaupungin omistamasta Pikipruukista. Pikipruukki tarjoaa kotisivuillaan yhden kuukauden ilmaista vuokraa uusille Ristinummelle ja Vanhaan Vaasaan muuttaville asukkaille. Asuntojen myynnin merkitys VOAS:lle on lähinnä taloudellinen. Tällä tavoin taloudellinen riski saadaan pienemmäksi, koska asuntojen käyttöasteelle ei näkynyt nousua tulevaisuudessa. Samalla on ajateltu myös muita vuokralaisia. Koska säätiö toimii omakustan- nusperiaatteella, lisääntynyt tyhjäkäyttö olisi tullut säätiön muiden kiinteistön asukkaiden maksettavaksi, Vehkaperä paaluttaa. Asunnot osti kortesjärveläinen kiinteistöalan yritys Tucon, joka aikoo tiettävästi vuokrata edelleen osan asunnoista. Yhteensä ostettujen asuntojen määrä oli lähes 200. Ei vaikutusta muiden kiinteistöjen toimintaan Ristinummen asuntojen myynti ei kuitenkaan vaikuta VOAS:n muiden kiinteistöjen toimintaan. Tällä hetkellä mitään myynti- eikä ostoaikeitakaan ole tiedossa. Tulevaisuutta on kuitenkin tarkasteltava koko ajan ja säätiö on tarvittaessa valmis erilaisiin toimenpiteisiin. Koska säätiö toimii omakustannusperiaatteella, lisääntynyt tyhjäkäyttö olisi tullut säätiön muiden kiinteistön asukkaiden maksettavaksi. VOAS:n toimitusjohtaja Jorma Vehkaperä VOAS:n myymät asunnot sijaitsevat osoitteissa Brennerinpolku 1, Koppelonkatu 1 ja Erämiehenkatu 43. Viimeaikoina VOAS on keskittynyt erilaisten soluasuntojen muuttamiseen yksiöiksi, jolloin kysyttyjä yksiöitä on saatu lisää ja näin käyttöastetta on saatu nostettua. Toimenpiteillä olemme saaneet yksiöitä lisää noin 50 kappaletta/vuosi. Seuraamme käyttöasteen kehitystä ja mikäli asuntojen tarve kasvaa, asuntoja voidaan hankkia lisää, Vehkaperä kertoilee tulevaisuuden näkymistä. VOAS:lla on tällä hetkellä noin 3000 asuntoa eripuolilla Vaasaa. Asunnot koostuvat soluasunnoista, yksiöistä sekä perheasunnoista. VOAS on toiminut jo yli 30 vuotta opiskelija-asumisen parissa ja asuntosäätiö keskittyy tällä hetkellä asuntokohteidensa uudisrakentamiseen ja erilaiseen kunnostukseen.

5 Vaihto-opiskelu vai valmistuminen? uusi tutkintorakenne mahdollistaa molemmat lemassa myös erillistä opintokokonaisuutta vaihto-opiskelusta. Opintokokonaisuus koostuisi niin kotimaassa kuin vaihdossakin suoritettavista opinnoista ja pyrkisi paketoimaan vaihdon hyväksi luettavaksi kokonaisuudeksi. Euroopan ulkopuolella sijaitsevien paikkojen vetovoima on suuri. Tänä vuonna on jo neuvoteltu uusi sopimus Etelä-Koreaan. Yhdentyvä Eurooppa on johtanut yhdentyviin koulutusmarkkinoihin. Yhä useampi korkeakoulu tarjoaa englanninkielistä opetusta. Aikaisemmin on vaihtoon lähteviltä vaadittu tiettyjen kielien ja maiden kohdalla kielitaitoa. Kielitaitovaatimuksesta luovuttaneen tiettyjen korkeakoulujen kohdalla. Monelle opiskelijalle tuttu Erasmus-ohjelma muuttuu. Komissio on jo tehnyt päätöksen, joka mahdollistaisi useamman Erasmusvaihdon. Opiskelijalla tulisi käyttöön 24 kuukauden vaihtopotti jaettavaksi eri opiskeluvaiheisiin: kandi-, maisteri- ja jatko-opintoihin. Muutos mahdollistaa lisääntyvän liikkuvuuden Euroopassa. Uudesta ohjelmasta tiedotetaan sitä mukaan kuin lisätietoa saadaan. Uusi tutkintorakenne on tuonut mukanaan muutoksia opiskelijan opintopolkuun. Valmiiksi viidessä vuodessa on iskostunut monen tajuntaan. Miten hyvin tähän sopii lukukauden tai lukuvuoden mittainen vaihto-opiskelu? Moni saattaa luulla, että vaihto-opiskelu pidentää valmistumisaikaa. Totuus on itse asiassa aivan toinen, ellei jopa päinvastainen. Vaihto-oppilasaika ei koskaan unohdu. Vaasan yliopiston opiskelijat ovat aina olleet aktiivisia kansainvälisyydessä. Jopa kolmannes opiskelijoistamme on osallistunut opiskelijavaihtoon ja suorittanut opintoja ulkomaisissa korkeakouluissa. Opiskelijoidemme ansiosta vanha pohjalainen sananlasku S oon palio reissannu, mutta vaan tuvan ja tunkion väliä on ollut wanhan kansan wiisauksia. Uusi tutkintorakenne uusi mahdollisuus Uudessa tutkintorakenteessa vaihtoopiskelu nivoutuu entistä paremmin suoritettavaan tutkintoon. Valmistumisen pitkittyminen vaihto-opiskelusta on turha pelko. Tärkeintä on vaihto-opiskelun suunnittelu yhdessä tiedekunnan kanssa. Vaihdossa suoritetut opinnot pyritään aina sisällyttämään kotimaan tutkintoon, joko suoraan korvattavina tai vapaasti valittavina opintoina. Uusi tutkintorakenne tarjoaa myös uuden mahdollisuuden vaihto-opintojen hyväksi lukuun: räätälöity opintokokonaisuus vaihto-opinnoista. Opintopisteitä täytyy olla riittävästi (tiedekuntakohtaiset erot 20-25op) ja opinnoissa on oltava punainen lanka. Tämä tarjoaa hienon mahdollisuuden suorittaa esimerkiksi sivuaine, jota Vaasan yliopistossa tai muussa suomalaisessa korkeakoulussa ei ole tarjolla. Uusia tuulia Kansainväliset asiat on yhdessä tiedekuntien kanssa suunnitte- KV-yksikkö Vaihtoon lukuvuonna : 2. hakukierros Kansainväliset asiat järjestää toisen hakukierroksen, joka alkaa torstaina Hakuaika päättyy to klo Lisätietoja: tai kv-suunnittelija Juhani Moisio. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä haun jälkeenkin. Yli tuhat ennakkoäänesti Tritoniassa Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan järjestämässä äänestyspisteessä Tritoniassa äänesti ennakkoon yhteensä äänioikeutettua. Tritonian äänimäärä on 8,5 prosenttia kaikista Vaasassa ennakkoon annetuista eduskuntavaaliäänistä. Vaasan seitsemässä ennakkoäänestyspisteessä annettiin ennakkoääniä yhteensä Ennakkoon äänestettiin siis selvästi vilkkaammin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa 2003, joissa Vaasan ennakkoäänimäärä jäi 9 064:een. Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lauri Vaisto on tyytyväinen Tritonian äänestysvilkkauteen. Ennakkoäänestyspiste saatiin kokeiluluontoisena palveluna nyt ensimmäistä kertaa Tritoniaan. Yli tuhat äänestänyttä osoittaa, että Tritonian asema äänestyspisteenä tulee vakiinnuttaa tulevissa vaaleissa, Vaisto toteaa. Vaasan yliopisto CIA-tutkinnon suorituspaikaksi Kansainvälisesti tunnustettu sisäisen tarkastajan ammattitutkinto on mahdollista suorittaa myös Vaasassa. Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen laitoksella on mahdollista suorittaa kansainvälisesti hyväksytty sisäisen tarkastajan ammattitutkinto Certified Internal Auditor (CIA) vuoden 2007 aikana. Aikaisemmin tutkinnon on Suomessa voinut suorittaa vain Helsingissä, mutta tänä vuonna sen voi ensimmäistä kertaa suorittaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tutkinto antaa edellytykset toimia sisäisen tarkastuksen tehtävissä ja kehittää yritysten toimintaa niin riskienhallinnassa kuin muissa yrityksiin kohdistuvissa tulevaisuuden haasteissa. Tutkinto on englanninkielinen ja vähimmäisvaatimuksena on kandidaatin tutkinnon tasoiset opinnot. Tutkintotentti koostuu neljästä osiosta ja sen voi suorittaa erillisinä osioina toukokuuta sekä marraskuuta. Toukokuussa pidettävään tutkintotilaisuuteen osallistujien tulee rekisteröityä maaliskuun loppuun mennessä. Tulorajaa ylöspäin! KäytäValta Reetta Marttinen Koulutusja sosiaalipolitiikka Puhutaanpa hieman opintotuesta. Vaalien alla lienee tullut kerta kaikkiaan selväksi, että opintorahaa korotetaan. Nähtäväksi jää, minkä suuruinen korotus on, ja millä aikataululla pääsemme siitä nauttimaan. Ehdokkaat ja puolueet olivat niin aktiivisesti kilpasilla opintorahakorotuksensa kanssa, että medialta miltei unohtui, että opiskelijaa maksaa vuoden 2005 opintotukiaan takaisin tulorajojen ylittymisen vuoksi. Useampi opiskelija siis maksaa opintotukiaan takaisin, kuin pääkaupunkiseudulla on ammattikorkeakouluopiskelijoita. On turha väittää, että tuollainen määrä opiskelijoita olisi tarkoitushakuisesti ylittänyt tulorajansa, ja mikäli näin olisikin, on siihen opiskelija pakotettu toimeentulonsa takia. Kukaan ei tahallaan halua maksaa viidentoista prosentin korolla opintotukiaan takaisin. Kela mainostaa tiedotteessaan, että keskimäärin laskun summa on reilu tuhat euroa - toisin sanoen yli kahden kuukauden sallittujen tulojen. Muussa yhteydessä moinen taloudellisen ahdingon hyväksikäyttö katsottaisiin koron kiskonnaksi. Jotakin viestiä kertoo myös se, että vajaassa kymmenessä vuodessa takaisinmaksajien määrä on kasvanut lähes opiskelijalla ja takaisin maksettava summa on kasvanut melkein 20 miljoonaa euroa. Viesti ei voisi olla selvempi - järjestelmä on jäänyt pahasti tulorajojen osalta jälkeen ja on muutenkin sekava. Vertailun vuoksi kysyin Kelasta kansaneläkkeen tulorajoja. Tarkoituksenani ei ole asettaa opiskelijoita ja eläkeläisiä vastakkain, vaan pikemmin osoittaa opintotuen tulorajan jälkeenjääneisyyttä. Pelkän kansaneläkkeen (joka sekin muuten on opintorahaa suurempi) ohessa saa eläkeläinen tienata euroa riippuen kotikunnasta ja perhesuhteista. Aika paljon jos verrataan opiskelijan 505 euroon ja huomioiden sen, että näiden ihmisten pitäisi jo päästä nauttimaan vapaista päivistä. Toisaalta toimeentulon helpottamisen lisäksi merkitystä on opiskelujen aikana saadulla työkokemuksella. Opiskelijatutkimus 2006 mukaan 67 prosenttia opiskelijoista kokee töidensä vastaavan jossain määrin, melko hyvin tai erittäin hyvin opiskelualaansa. Voisi myös kuvitella, että näistä töistä korkeakouluopiskelijat saavat paremmin palkkaa, jolloin tulorajat jälleen ovat vaarassa ylittyä. Tarvittavaa työkokemusta pitäisi voida hankkia jo opiskeluaikana, ilman turhaa rangaistusta. Jäämme odottamaan, mitä lupauksia seuraava hallitusohjelma lupaa meille opiskelijoille. Toivon täydestä sydämestäni, että siinä on myös varaa alaa vastaavalle leivän levittämiselle. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007 5

6 Hanna Mäkelä GalluP gallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallup g a l l u p gallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallupgallup g a l l u p PAULA NIVUKOSKI MARJUKKA NAAKKA TUIRE HAUTALA Jouduitko palauttamaan opintotukea? Osa opiskelijoista sai Kelalta ei niin haluttua postia. Ylimääräisiä opintotukia peritään takaisin maaliskuussa opiskelijalta yhteensä 42 miljoonaa euroa. Arno Ahonen Tuotantotalous, 6. vuosikurssi Kyllä. Tulorajat ovat aivan liian alhaiset ja mielestäni ne pitäisi poistaa kokonaan. Jouduin vaihdon aikana nostamaan opintotukea, jonka jouduin sitten palauttamaan. Miksi opintotukea peritään maaliskuussa, kenellä on siihen aikaan varaa maksaa? Sanna Uusimäki Tietotekniikka, 3. vuosikurssi Nostin kesältä ylimääräistä tukea, jonka jouduin nyt palauttamaan, kun opintopisteitä ei kertynytkään riittävästi. Helene Källi Viestintätieteet, 2. vuosikurssi En joutunut, mutta rajoja pitäisi nostaa, koska niin moni käy töissä opiskeluiden ohella. Sivuainevalinnoilla omannäköinen tutkinto Vaasan yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen yli 40 sivuainekokonaisuutta. Kaikki eivät tietenkään sovellu kaikille, mutta monet löytävät oman yliopistonsa opintotarjonnasta itsellensä mielekkäitä sivuaineita. Ratkaisu on keksitty niillekin, jotka haluavat sisällyttää tutkintoonsa sellaisen opintokokonaisuuden, jota ei omassa yliopistossa järjestetä. MARIA ERONEN Sivuainevalinnat ovat erittäin oleellisia, eikä ammattihaaveita aina pääse toteuttamaan ilman tiettyä sivuainetta. Opettajaksi aikovilla sivuainevalinta on selvä. Niinhän se on, että opettajaksi ei pääse ilman kasvatustieteiden opiskelua. Mutta vaikka en haluaisikaan opettajaksi, saattaisin silti ihan mielenkiinnosta lukea kasvatustieteitä, kertoo ruotsin kielen opettajaksi haluava Irkka Erkkilä. Koska kasvatustieteitä ei ainakaan vielä ole mahdollista suorittaa Vaasan yliopistossa, pääaineenaan ruotsia opiskeleva Erkkilä suoritti kasvatustieteiden perusteet viime vuonna Vaasan kesäyliopistossa. Kasvatustieteiden opiskelu oli kivaa vaihtelua. Kaikki osiot suoritettiin tenttimällä, eikä kirjallisia tehtäviä juurikaan ollut. Opinnot etenivät kesän aikana mukavasti 25 opintopisteellä. Kasvatustieteiden perusteet on Vaasan kesäyliopiston järjestämä opintokokonaisuus, joten se ei ole ilmainen. Vaasan yliopisto voi myöntää puollon yhteen suppeaan sivuaineeseen, jonka voi tehdä kesäyliopistossa, avoimessa yliopistossa tai joustavan opinto-oikeuden eli JOO-opintojen avulla. Avoimessa yliopistossa tai kesäyliopistossa suoritettavan opintokokonaisuuden opiskelija maksaa kuitenkin ensin itse. JOO-opintojen maksamisesta opiskelijan ei tarvitse huolehtia, sillä JOOopintojen maksut ovat yliopistojen välisiä. Puolto voidaan myöntää vain sellaisiin opintoihin, jotka opiskelija sisällyttää Vaasan yliopistossa suorittamaansa tutkintoon. Puoltoa on haettava ennen opintojen aloittamista, selventää Sannakaisa Holmlund, yliopistomme Opintoasiat-yksikön suunnittelija ja sivuaineiden yleisestä opintoneuvonnasta vastaava henkilö. Erkkilä toteaa, että hänelle puolto kasvatustieteiden perusopintoihin myönnettiin nopeasti puoltohakemuksen jättämisen jälkeen. Puollon saamisessa ei kohdallani ollut ongelmia. Myös opintotuen sain koko kesän ajaksi. Sivuaineiden valinnalla omasta tutkinnostaan voi tehdä persoonallisen. JOO-opinnot eli opinnot jossain toisessa Suomen yliopistossa onnistuvat, kunhan opiskelija osaa perustella valintansa hyvin. Yleensä JOO-opintoihin tehdyt hakemukset ovat hyvin mietittyjä. JOO-opiskelussa puolletaan vain sellaiset opintokokonaisuudet, joita ei voi suorittaa Vaasan yliopistossa, Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa tai Vaasan kesäyliopistossa, sanoo Sannakaisa Holmlund. Holmlundille on jäänyt erityisesti mieleen se, kun eräs laskentatoimen opiskelija haki puoltoa teologian sivuaineeseen. Tämä opiskelija halusi töihin kirkon taloushallintoon, joten suunnitelma oli varsin hyvä ja hän sai puollon, Holmlund kertoo. Hän lisää, että JOO-opintojen puolto ja opinto-oikeuden saaminen ovat kaksi erillistä asiaa. Puoltoa haetaan oman yliopiston kautta, mutta opinto-oikeus saadaan siitä toisesta yliopistosta. Myös yksittäisiä kursseja voidaan suorittaa JOO-opintoina. JOO-puoltohakemukset ja hakuohjeet löytyvät valtakunnallisesta JOOPAS-palvelusta osoitteesta Kesäyliopistossa ja Avoimessa yliopistossa suoritettavien opintojen puoltohakemukset ovat saatavilla osoitteesta Erikoisuuksia Vaasan yliopistossa Jotkut opiskelijat löytävät hieman erikoisia sivuaineita omasta yliopistosta. Englannin kielen pääaineopiskelija Sami Sillanpää on päättänyt tehdä filosofiasta suppean sivuaineen maisterin tutkintoonsa. Lukiossa filosofian kurssi meni hyvin ja siitä kiinnostus lähti. Hän kertoo, että filosofian opinnoissa mitään ei oteta itsestään selvyytenä. Käsitteet selitetään perin pohjin. Jos puhutaan tieteestä, niin aloitetaan siitä, mikä on tiede. Filosofian kursseilla ei käytetä sellaista sanaa, mitä ei ymmärretä, sillä kaikki käsitteet on osattava selittää. Sillanpää uskookin, että filosofian opiskelusta on paljon hyötyä tulevaisuudessa, esimerkiksi gradun teossa. Sillä ei ole suurta merkitystä, millaisia omat näkemykset ovat, jos ne osaa perustella riittävän hyvin, Sillanpää pohtii. Filosofian lisäksi Vaasan yliopistossa voi opiskella muutamia muitakin opintokokonaisuuksia, jotka eivät ole ihan tavallisimmasta päästä. Humanistisessa tiedekunnassa voi tehdä tulkkauksesta suppean tai laajan sivuaineen. Tulkkauksen sivuaineoikeuden saamiseksi edellytetään tulkkauksen alkeiden suorittamista sekä hyvää suomen ja ruotsin kielen taitoa. Myös esimerkiksi ympäristöalaa voi Vaasan yliopistossa opiskella opintopisteen verran. Ympäristöalan opintokokonaisuuden järjestävät yhteistyössä aluetiede, julkisoikeus, kansantaloustiede, talousoikeus ja tuotantotalous. Oleellista on kokonaisvaltainen näkemys luonnon, ihmisen ja yritystoiminnan vuorovaikutussuhteista. Lähde: opintokokonaisuudet/ 6 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

7 Lyö stressimörölle luu kurkkuun! Kevätaurinko ei aina opiskelijaa piristä päin vastoin. Kalenteri täyttyy tenteistä ja tehtävien palautuksista kun lukuvuosi on saatava pakettiin ennen kesää. Paineen hallinnassa puurtajaa auttaa järkevä päivärytmi ja liikunta. OUTI KORHONEN YTHS:n terveydenhoitaja Pirkko Raivio tunnistaa selvästi kolme ryhmää, joiden oireet kielivät ennemminkin stressistä kuin fyysisistä sairauksista Yksi ryhmä oireilee selkää, toiset kärsivät pääkivusta ja kolmansilla on vatsavaivoja. Myös unihäiriöt ovat yleisiä. Syksyn ja kevään lopussa stressioireista kärsiviä käy vilkkaammin kuin muulloin, mutta varsinaista loppuun palaneiden opiskelijoiden kevätryntäystä Raivio ei ole huomannut. Näyttäisi siis siltä, että opiskelijat tietävät miten selvitä stressistä, mutta Jos viikonloppuna pistää unirytminsä sekaisin valvomalla yön ja nukkumalla päivän, niin aivan varmasti maanantaina väsyttää. Pirkko Raivio muutama perusasia on hyvä palauttaa mieleen. Jakson vaihtuessa rankinta Kauppatieteiden opiskelijat Olli Seppälä ja Tiina Saunamäki myöntävät toisinaan kärsivänsä stressistä, vaikka kummallakaan se ei ole koskaan ryöstäytynyt käsistä tai jatkunut pitkään. Tiinan kevät on nyt kiireinen, sillä tenttien lisäksi huhtikuun alussa häämöttää gradun väliraportin jättö. Ollin kalenteri on tyhjempi, mutta kevään edetessä alkaa samaan aikaan useampi kurssi, jotka pitäisi tahkota läpi ennen kesää. Tällä hetkellä mies voi vielä ottaa rennommin, koska luentojakaan ei ole kuin kolmena päivänä viikossa. Alkukeväälle ei ollut sopivia kursseja tarjolla, vaikka enempikin olisi nyt voinut tehdä. Loppukeväästä on sitten taas kiire, hän harmittelee. Stressipiikit ajoittuvat sekä Ollilla että Tiinalla periodien taitteeseen, kun tentit ja dead linet ovat lähekkäin. Seppälä kiistää silti pahemmin murehtivansa silloinkaan, vaan pahin paine iskee yleensä vasta tenttiä edeltävänä päivänä. Saunamäki kertoo tunnistavansa stressin siitä, että olo on levoton ja väsyttää, vaikka olisi nukkunutkin. Silloin tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi ja keskittyminen alkaa her- paantua. Sitä myös keksii itselleen kaikkea kouluhommiin kuulumatonta oheistoimintaa, ja luonnollisesti se kostautuu entistä pahemmalla stressillä, hän kertoo. Unohda päikkärit ja liiku Pirkko Raivio uskoo monen opiskelijan pystyvän parantamaan omaa jaksamistaan tarkistamalla päivärytminsä, sillä hyvä rytmi on paras keino hallita stressiä ja unihäiriöitä. Opiskelijankin kannattaa pitää päivärytminsä tasaisena, vaikka aina ei olisikaan pakko olla aikaisin aamulla luennolla. Viikonloppunakaan ei unta saisi päästellä kellon ympäri. Jos viikonloppuna pistää unirytminsä sekaisin valvomalla yön ja nukkumalla päivän, niin aivan varmasti maanantaina väsyttää, hän muistuttaa. OUTI KORHONEN Myös parin-kolmen tunnin päivänokoset saavat Raiviolta moitteita. Joskus saa toki juhlia ja valvoa, mutta pääsääntöisesti pitäisi pyrkiä pitämään tietty rytmi, ja muistaa yöllä nukkua tarpeeksi. Unen lisäksi liikunta on tehokas stressinpoistaja, ja sekä Seppälä että Saunamäki vannovat sen nimeen. Seppälä lenkkeilee useita kertoja viikossa, ja Saunamäellä on salikortti. Liikunta on kyllä todella, todella hyvä apu. Jos en kävisi jumpissa, en kyllä jaksaisi tehdä yhtään mitään, Saunamäki toteaa. Liikunnan etuja on paitsi fyysisen rasituksen tuoma mielihyvä, myös se, että hikoillessaan ei ehdi paljon koulujuttuja miettiä. Lenkillä aivot saavat happea ja mieli virkistyy. Mutta toisinaan stressiä tulee kyllä hoidettua lähtemällä kaverin kanssa kaljallekin, Seppälä myöntää. Toisinaan sammakko on syötävä heti aamusta Joka kevät stressini sytyttää sama ilmiö, pajunkissat. Ne kielivät vääjäämättä etenevästä keväästä ja kiireestä saada nopat kasaan. Lisäksi pajunkissaahdistus pahenee vuosi vuodelta, kun opiskeluun käytettävissä oleva aika hupenee ja tietoisuus hukkaan (ei-opiskeluun) heitetystä ajasta tykyttää takaraivossa. Olen pyrkinyt hillitsemään ahdistusta suuntaamalla ajatukset tulevaisuuteen: viikon päästä tentti on ohi, kahden viikon päästä kaksi. Parin kuukauden päästä olen jo melkein kesätöissä. En mieti, mitä siinä välillä teen ja millä ajalla, vaan asetan päämääriä. Niistä on myös pidettävä kiinni, sillä itselleen tehtyjä lupauksia on noloa mennä rikkomaan. Yritän myös muistaa, että mitä nopeammin työhön tartun, sitä nopeammin se on ohi. Jos aamulla ahkeroin, voin illalla rentoutua. Mitä vastenmielisempi homma, sitä pikemmin se kannattaa tehdä. Kun syö sammakon heti aamusta, ei sitä tarvitse enää illalla miettiä. Nina Hirvonen TILAA Vaasan ylioppilaslehti suoraan kotiisi! *** Luetko tätä juttua kenties netistä? Asutko kaukana Vaasasta, mutta ylioppilaslehden jutut kiinnostavat? Haluaisitko jakaa kampuksesi asioita myös perheellesi? Vaasan ylioppilaslehden voit tilata nyt myös kotiisi. Tilaa Vaasan ylioppilaslehden kevään kaksi viimeistä numeroa kotiin kannettuna yhteishintaan 4 euroa. Tuore numero napsahtaa postiluukustasi ilmestymisviikon loppupuolella. Tilausjärjestelmä on kokeiluluontoinen ja kiinnostuksen mukaan sitä jatketaan syksylläkin. Tilauksia vastaanotetaan sähköpostiosoitteessa ja maksu suoritetaan tilille: Merkitse viitteeksi: 123. *** VYY:n kulttuuriviikon ohjelma Tiistai: Kulttuuriviikon virallinen avaus Mathildan aulassa klo Sanna Helanderin taidenäyttelyn avaus ja taiteilijahaastattelu. Teokset esillä tiistaista torstaihin klo Musiikkia tarjoavat Krista Järvinen, viulu ja Reko Tammi, piano. Keskiviikko: Vaasan ylioppilaskuoro esiintyy Mathildan aulassa klo Sanna Helanderin teokset esillä klo Opastettu kiertokäynti Kuntsin modernin taiteen museoon klo Ilmoittautumiset osoitteeseen tiistaina klo 14 mennessä. Kierroksen hinta 2e/henkilö, maksetaan paikan päällä. Rampin ensi-ilta Valto klo 19. Liput opiskelijoille PG:sta 5e/kpl. Torstai: Sanna Helanderin teokset esillä Mathildan aulassa klo Teekkarispeksi klo 19, Palosaaren järjestötalo. Kaupunginorkesterin konsertti klo 19, Kaupungintalo, joht. Hannu Koivula, sol. Matthias Kirschnereit, piano Beethoven, Mozart, Debussy, Ravel opisk. ovelta 7 e. Perjantai: Vaasan kaupunginteatteri Valehtelevat poliisit klo 19. Liput PG:sta 5e/kpl. Lauantai: Ramppi Valto näytös klo 13 ja Kaupunginteatterilla Niskavuoren nuori emäntä klo 19. Molempiin liput PG:sta 5e/kpl. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007 7

8 Fuksien passiivisuus ainejärjestöjen huolena Useilla ainejärjestöillä on ollut tänä vuonna ongelmia saada toimintaansa aktiivisia fukseja. Aktiivien määrä on laskenut selkeästi ainakin Hallinnoijissa, Tutissa ja CoMediassa. TUUKKA OLLI Tutin puheenjohtaja Sanna Uusimäki kuvailee heidän fuksejaan pätevän oloisiksi, mutta ei kovin aktiivisiksi. Hallareissa tilanne on näennäisesti hyvä; puolet hallituspaikoista on fuksien täyttämiä. Ne, jotka ovat aktiivisia, ovat todella hyvin mukana. Mutta tänä vuonna fuksien aktiivisuudessa ja liittymisinnossa on tapahtunut selkeä notkahdus, sanoo Hallinnoijien puheenjohtaja Elisa Kannasto. CoMediassa tilanne on myös vaikea. Puheenjohtaja Marjukka Naakka tunnustaa, että tuntee ulkonäöltä vain kaksi fuksia, eli heidät, jotka ovat hallituksessa. Liikaa alkoholia? Syitä fuksien passiivisuuteen on pohdittu ainejärjestöjen sisällä sekä puheenjohtajien kesken. Tuutoreilla on tärkeä rooli siinä, kuinka asiat fukseille kerrotaan. Hallinnoijien puheenjohtaja Elisa Kannasto Toistaiseksi esitettävänä on vain arvailuja. Ehkä syy on siinä, että ainejärjestöjen toiminta keskittyy paljon bilettämiseen. Meidän täytyy kehittää uudenlaista, alkoholitonta toimintaa, Naakka pohtii. Tutissa tällaista on jo kokeiltu hyvin tuloksin. Perustimme matematiikkakerhon, joka on opiskelua tukeva juttu. Se on osoittautunut suosituksi. Ilmeisesti alkoholittomille tapahtumille on kysyntää, Uusimäki väläyttää. Hän peräänkuuluttaa myös sellaisia tapahtumia, joissa saa juoda, mutta se ei ole päätarkoitus. Esimerkkinä hän mainitsee CoMedian järjestämät C-sählyt. Sekä Tutissa että CoMediassa toisen vuoden opiskelijat ovat hyvin aktiivisia. Tuutoreilla tärkeä rooli Kaikki kolme puheenjohtajaa kehottavat tulevia tuutoreita kertomaan ainejärjestöistä ja viemään fuksit tapahtumiin. Tuutoreilla on tärkeä rooli siinä, kuinka asiat fukseille kerrotaan, Kannasto muistuttaa. Muut puheenjohtajat ovat samaa mieltä ja lisäävät, että ainejärjestö on tehtävä helposti lähestyttäväksi. Fuksit pitää saada juttelemaan keskenään ja luomaan näin uusia sosiaalisia suhteita, Naakka tähdentää. Jotkut tahot ovat koettaneet vierittää syytä fuksien passiivisuudesta viime syksyn tuutoreiden niskoille. Kannasto antaa heille synninpäästön. Jos tuutorit ovat tuoneet ainejärjestöä esille, mutta silti aktiivisuus on heikentynyt, on syyn oltava muualla. Ainejärjestöaktiivisuuden ollessa laskusuunnassa tiskijukkienkin työ saattaa olla uhattuna. Tiina Saanio Daavidilla ja Goljatilla ei ongelmia Kaikilla ainejärjestöillä ei ole vaikeuksia saada fukseja mukaan aktiiveiksi. Yliopiston suurimmalla, Warrantilla ja pienimmällä eli Gigalla ei ole pulaa aktiivisista fukseista. Vaikka hallituksessamme onkin tällä hetkellä vain yksi fuksi, on aktiivien määrä suuri. Tapahtumat vetävät väkeä ja suurin osa tämän vuoden fukseista on liittynyt jäseniksi, kertoo Warrantin puheenjohtaja Hanna-Leena Pitkänen. Hän puolustaa bileiden asemaa fuksien sisäänajossa, mutta peräänkuuluttaa myös muuta toimintaa. Bileissä ihmiset tutustuvat toisiinsa parhaiten. Mutta muuta toimintaa, esimerkiksi excuja ei saa unohtaa, Pitkänen terävöittää. Identiteettikriisi? Gigan puheenjohtaja Emilia Kivihuhta on sitä mieltä, että Gigan fuksien aktiivisuuteen on vaikuttanut ainejärjestön koko. Olemme pieni, mutta tiivis yhteisö, jossa tuutorit nappaavat fuksit heti kättelyssä mukaan toimintaan. Pienessä järjestössä tämä on helppoa, sillä me innostamme toisiamme. Kivihuhta kertoo myös, ettei ainejärjestöä tuputeta, vaan ihmiset saadaan liittymään siihen yhteisellä toiminnalla. Siten liittyminen on luonnollinen tapahtuma, Kivihuhta kuvailee. Hän näkee, että suurien ainejärjestöjen ongelma on tiedekuntien identiteeteissä. Toisin kuin muilla, GiGalla ei ole minkään tiedekunnan identiteettiä. On vain gigalainen identiteetti, joka kokoaa meidät yhteen. Koska gradusi on sen arvoinen Maisterin lähtölaskenta Juttusarjassa seurataan, kuinka gradusta tulee totta vai tuleeko. SAARA MIETTOLA Sanotaan, että naisen ulkoinen kauneus alkaa rapistua kahdenkymmenenviiden ikävuoden tienoilla. Siihen minulla piti olla vielä puoli vuotta armon aikaa, mutta totisesti, jo eilen huomasin, että minua katsoo nykyisin peilistä joku, jonka kasvoilla näkyy eletty elämä. Hyvästi, sinä ikuinen nuoruus, jonka voin saada takaisin vain Nordströmin klinikalla hintaan 5809 euroa. Eikös ole jännä yhteensattuma, että siinä kaksvitosen tienoilla ruvetaan usein myös harkitsemaan gradun tekoa, valmistumista ja siirtymistä työelämään? No, tällä elämänkokemuksella voin paljastaa, ettei se ole mikään yhteensattuma. Gradun aloittaminen on todistettavasti muovannut otsalleni pari muhkeaa ryppyä, jotka eivät olleet olemassa vielä vuosi sitten. Gradua on tähän mennessä valmiina parikymmentä sivua. Graduni teoriapohjan muodostaa siis näillä näkymin matemaattinen yhtälö x=y:10, jossa y merkitsee kirjoitettua sivumäärää ja x vastaavasti ryppyjen määrää kirjoittajan naamalla. Enää ei puutukaan kuin lumikone, ja pärställäni voidaan ensi talvena järjestää seuraavat kumparelaskun MM-kisat. Eipä olisi uskonut, että meikäläinen vielä jonain päivänä kunnostautuu urheilualalla. Onneksi älykkään naisen ei tässä kulttuurissa pidäkään olla viehättävä. Muutoin alkavat viisikymppiset miehet tytötellä ja kateelliset eukot hyppiä silmille työelämässä. Kyllä muutama ryppy ja käsivarsiallit pitävät kaiken maailman pörhistelijät kurissa. Terveisiä vaan kulttuuriministerillekin, että jätä ne antiwrinkle-purkit suosiolla ostamatta, niin kohta jo saat katu-uskottavuutta. Ehkä järkevin strategia naiselle pärjätä tässä kovassa miesten maailmassa olisikin lihoa ja ryppyyntyä ja sitä kautta päästä huipulle, sillä vanheneva nainen on ruma ja ruman naisenhan on pakko olla fiksu päästäkseen eteenpäin. Sitten, kun kukaan ei enää osaa odottaa, lyödään ässä pöytään, käydään huippupalkasta säästetyllä pesämunalla rasvaimussa ja liftingissä ja voilà, näin on saavutettu sekä kauneus että valta, nuo modernin naisen elämän kulmakivet. Jos ei gradun teosta muuta iloa itselle ole ja eipä tosiaan taida olla niin ainakin se saa pohtimaan tällaisia elämää suurempia filosofisia dilemmoja. Nyt vasta alan ymmärtää, mitä on se kriittinen ajattelu, jonka kehittämiseen koko yliopisto-opiskelu tähtää. Se on kokonaisvaltaista ihmismielen katkeroitumista, kun elämän realiteetit alkavat lopulta hahmottua. Meistä kaikista tulee lopulta vanhoja käpyjä. 8 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

9 Nuori hallari tähtää tohtoriksi Iines Toivonen Harri Raisioon on vaikea samaistua. Kolmatta vuotta yliopistossamme viettävä 23- vuotias Raisio on nimittäin valmis maisteri ja työskentelee tällä hetkellä tutkijana hallintotieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi hänelle on juuri myönnetty euron suuruinen apuraha väitöskirjatutkimukseen. IINES TOIVONEN Harri Raisio, 23, aloitti opiskelunsa Vaasassa syksyllä 2004, heti armeijan ja ammattikorkeakouluvuoden jälkeen. Siitä lähtien urakehitys on edennyt omalla painollaan. Fuksikeväänään hän toimi jo tutkimusavustajana hallintotieteellisessä, ja myös gradu oli pian työn alla. Gradu käsitteli pakolaislasten kotoutumista verkostojen avulla. Väitöskirjaan Raisio halusi kuitenkin uuden aiheen, ja sopiva tuli professori Pirkko Vartiaiselta, jota hän kiittää paljosta. Terveydenhuollon reformit 1990-luvulta 2000-luvulle on Raisiolle mielenkiintoinen aihe, jota hän tutkii mielellään. Aihe on myös ajankohtainen, sillä viime aikoina erilaisiin terveydenhuollon hankkeisiin on uponnut miljoonia euroja ilman, että tavoitteet ovat täyttyneet. Siksi Raisio toivoo, että hänen tutkimuksestaan on myös konkreettista hyötyä. Uudistukset tulisi suunnitella ja tehdä kunnolla, eikä vain tekemisen vuoksi. Väitöskirjan valmistuttua Raisio aikoo jakaa sitä päättäjille ja uudistusten tekijöille. Toiveena on, että tärkeä asia saa julkisuutta myös mediassa. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen 23-vuotias tutkija Harri Raisio taitaa tehokkaan ajankäytön. Alun perin Parkanosta kotoisin oleva sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkija ei tee pitkän tähtäimen suunnitelmia. Tarkoituksena on väitellä kolmen vuoden kuluessa, mutta muuten tulevaisuus on avoinna ulkomaita myöten. Tällä hetkellä Raisiolla on kahden vuoden tutkijakoulupaikka, ja juuri saatu Suomen kulttuurirahaston apuraha tulee käyttöön erityisesti sen päätyttyä. Vuorokausi on pitkä Valtaosa tutkijaväestä on monta kymmentä vuotta Raisiota vanhempia, joten nuori tutkija herättää huomiota. Nuoresta iästään hän kertoo silti olevan vain hyötyä, eikä uskottavuusongelmia ole ollut. Totta kai olisi mukavampaa, jos täällä olisi enemmän nuoria, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia. Jääkö nuorelle tutkijalle sitten aikaa muuhun kuin tieteelliseen työskentelyyn? Se on vain ajankäyttökysymys. Jos nukkuu ja työskentelee kahdeksan tuntia päivässä, jää vielä vapaa-aikaa kahdeksan tuntia. Kaikkea ehtii, jos vain haluaa. Opiskelijarientoihin ripeä Raisio myöntää osallistuvansa keskivertoa vähemmän, mutta perinteiset fuksibileet, vaput ja pikkujoulut on silti nähty. Aika hyvin, täytyy myöntää. Monet meistä eivät paljon muuta olekaan nähneet. Etä-valmistuminen kysyy lomakkeita Valmista kauraa Kirjoittaja opiskeli Vaasan yliopistossa vuosina MIKKO ARVINEN Valmistuminen on vaikeaa. Erityisen vaikeaa valmistuminen on, jos ei ole käynyt pariin kolmeen vuoteen Vaasassa, päättää vaihtaa pääainetta, ja sluibailee itsensä uuteen tutkintorakenteeseen vähiten kiinnostavien viimeisten kurssien välttämiseksi. Esimerkiksi pääaineen viralliseen vaihtoon voi näköjään saada kulumaan hyvinkin kuusi vuotta. Vuoden 2001 tienoilla minä ilmoitin viestintätieteiden laitokselle, että haluaisin siirtyä multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmasta perinteiseksi viestinnän opiskelijaksi. Hyväksytin suunnitelmani ensiksi opettajilla, ja paria vuotta myöhemmin muistin ilmoittaa asiasta myös kirjallisesti dekaanille. Tänä vuonna minulle kuitenkin selvisi, etten ollut tehnyt ilmoituksia oikeilla lomakkeilla. Viimeksi tänään kansliasta nimittäin soitettiin ja kysyttiin, olenko varmasti suorittanut kaikki multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmassa vaadittavat kurssit? Ei, olen pahoillani. Luulin ensiksi sähköposti-ilmoitusten riittävän, mutta nyt olen kyllä merkinnyt tarvittavat selvitykset oikeisiin lomakkeisiin. Uuden tutkintojärjestelmän mukaan kandidaatiksi ja maisteriksi ei kuulemma voi valmistua samassa kuussa. Sain viimeiset kurssit hyväksyttyä helmikuun puolivälissä, ja palautin sekä kandin että maisterin tutkintoanomuslomakkeet samassa kirjekuoressa. Näin menetellessäni voin valmistua maisteriksi jo Sana jo on sitaateissa, mutta tätä sanaa eräs hallintoihminen käytti, kun tiedustelin häneltä mitä tutkintojenjakopäiviä lomakkeisiin kannattaisi arpoa. Valmistuminen kysyy kärsivällisyyttä, joten ymmärrän, että aikaisemmin jo pariin otteeseen hyväksyttyjen opintokokonaisuuksien hyväksymisessä voi kulua kaksi ja puoli kuukautta. Sitä paitsi eräs ystäväni totesi hyväntahtoisesti, että jos opiskeluni olivat venyneet yhdeksään vuoteen pääasiassa oman tyhmyyteni ja laiskuuteni takia, ei minun pitäisi hirveästi syyttää yliopistoa muutaman kuukauden ylimääräisestä viivästyksestä. Toisaalta hän oli tietenkin oikeassa, mutta puolustauduin laskemalla, että olin ollut viimeisten yhdeksän vuoden aikana yli neljää täyspäivästä työvuotta vastaavan ajan koulutusta vastaavissa töissä. Käytännössä todellinen valmistumisaikani jäisi näin reilusti alle viiteen vuoteen ilman yliopiston byrokratian hidastelua. Perinteisistä valmistumiskuulumisista kysyttäessä voisi todeta lyhyesti, etteivät viestintätieteiden opinnot takaa tänä päivänä mitenkään varmaa työllistymistä. Nykyisin kun kaikki tuntuvat haluavan isoina toimittajiksi, ja erilaisia uusmedia-alan osaajiakin kasvatetaan hillittömät määrät joka niemessä ja ammattikorkeakoulussa. Onneksi mielenkiintoisia pätkätöitä on kuitenkin riittänyt. Minulla ympyrä sulkeutui onnellisesti, kun pääsin Helsingin yliopiston viestintäosastolle määräaikaiseksi verkkotoimittajaksi. Onnellisesti, sillä tulin aikoinani Vaasaan koska en päässyt Helsingin yliopistoon opiskelemaan viestintätieteitä. Mennään sinne sitten viestintäosastolle töihin. Ajatuksena yliopiston hallintobyrokratiaan kuuluminen vaatii vielä hieman totuttelua, mutta onneksi olen jo oppinut, että jokainen hallintoihminen on henkilökohtaisesti aina syytön kaikkiin järjestelmän mahdollisiin rakenteellisiin ongelmiin. Terveisiä kaikille tutuille ja Vaasan eteläsuomalaisen osakunnan uusille aktiiveille. Keep on rocking! VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007 9

10 3,00 e Kokemuksesta tiedämme: TÄRKEINTÄ ON TEHOKAS VERKOSTO. klo PALA JA SEN PAINIKE - yhteishintaan! Etsitkö kesätöitä, osa-aikatöitä tai vakituista työtä? Täytä nettihakemus osoitteessamme Tavoitat yhdellä klikkauksella 2000 kiinnostavaa toimisto-, ICT- ja tuotantoalan yritystä. Romapizzan maun takaavat taikinan kosteutta sitovat erikoisjauhot, aito neitsytoliiviöljy sekä chililillä ja oliiviöljyllä maustettu paahdettua paprikaa sisältävä kastike. Löytyykö pöytälaatikostasi hyödyntämättömiä ideoita? Osallistu niillä liikeideakilpailuun! Teknologiakeskus Oy Merinova Ab järjestää kilpailun, jossa etsitään uusia toteuttamiskelpoisia liikeideoita. IDEASTA LIIKEIDEAKSI 2007 kilpailussa jaetaan 1-5 parhaimmalle idealle euron arvoiset rahapalkinnot. Parhaan energiateknologisen idean esittäjällä on mahdollisuus 1000 euron erikoispalkintoon. Lisätietoja kilpailusta ja kilpailulomakkeita saa Merinovan kotisivulta TIUKAN PAIKAN TULLEN TARVITAAN NIITÄ, JOTKA LUOVUTTAVAT HETI. Kilpailuehdotukset mennessä osoitteeseen: Oy Merinova Ab, Ideasta Liikeideaksi 2007, PL 810, VAASA. Jos et halua osallistua kilpailuun, niin ota silti yhteyttä Merinovaan. Selvitämme yhdessä sopivimman tavan viedä ideaasi eteenpäin. Tiedustelut: p. (06) tai /Kalliokoski TECHNOLOGY CENTRE Ojenna kätesi. Vaasan veripalvelutoimisto Alatori 1 A, p , ma, ti, to klo 12 18, ke, pe klo Ota virallinen henkilötodistus mukaasi. 10 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

11 Nainen on lämpöä ANSSI KUMPULA Herra rehtori, arvoisa juhlapuhuja, puheenjohtaja, hyvät juhlavieraat. Arvon Naiset. Nainen on pakaraa ja tulisuutta Nainen on lämpöä ja Nainen on sielukkuutta Näin minä Naisen näin, kun päiväunta eilen päivällä näin, ja jatkoin: Naiset, te olette ihanaisia ja naiseuttanne ihailevaisina me miehet emme ole enää luolissamme niin vihaisina, vaan syliimme tahdomme teitä, pyydämme, antakaa meidän suojella että olisitte kokonaisia, riittää, että saamme nähdä silmiinne, oi hellyyttä oi lempeä, suojelemme ikuisuuksiin asti naiseutenne henkeä. Mitä löytyy aikamme Naisesta? Takamus ja tissit totta kai, mutta tässä seurassa ominaisuuksia on paras pohtia hieman tarkemmin. Te Naiset, te teette meidät miehet aivan heikoiksi. Kesäiseen hehkuun puhkeava keväinen Nainen vavisuttaa jalkojamme ja sekoittaa päämme. Unelmanainen. Minä tiedän mitä elementtejä Naisessa pitäisi olla. Missinmittainen kääntää katseeni, jasmiinintuoksuinen herättää haluni, ja Arno Kotron sanoin, jumaloin Naista, joka vilauttaa vähän älyään. En voi kuitenkaan ymmärtää mikä tekee Naisesta niin viehättävän etten voi kerta kaikkiaan hillitä itseäni. Me miehet, hyvät Naiset, pidämme teitä Naisia täysin vastustamattomina. Oih Naisen huulia... Naisen huulilla on oma ihan käsittämätön voimansa, täysin omaa luokkaansa, ne kertovat omaa huumaavaa tarinaansa - katsokaapa vaikka, tarkastelkaa Naisenne huulia! Nuo huolella rajatut glitterhuulet huokaavat niin viattomasti: näillä mehukkailla pusuhuulilla pusuttelen sulta tajun pois ja runkosi ihan kauttaaltaan veltoksi - tai jäykäksi - mmmh puss puss. Naisen metsästäminen on kohtalokasta. Kansainvälinen kv-nainen katoaa halpalennolla jäljettömiin, maajussin Nainen ei haluakaan heinälatoromantiikkaa, eikä pääministerin morsianta kestä kukaan. Relevantti Nainen on jokaisen miehen unelmien täyttymys. Oikea Nainen oikeaan aikaan. Sala- ja jatkonainen kyläkauppiaalle, internet-nainen kiireiselle yksinäiselle ja bränditietoiselle tuotenainen tyyliä laulava ja notkea pariisilainen hotelliperijänainen tai taiteilijasuvun räjähtävä ja laulava entinen malli -nainen. Te Naiset olette nerokkaita. Olette jo kauan osoittaneet pätevyyttä myös teknistä taitoa vaativissa tehtävissä, Viitala vuoden hyvä opettaja Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on vuosijuhlaviikkonsa kunniaksi jakanut palkinnot vuoden 2006 hyville opettajille. Hyvä opettaja palkinto myönnettiin professori Riitta Viitalalle. Professori Tarmo Malmberg palkittiin The Best International Teacher of the year diplomilla. Ylioppilaskunta myöntää vuosittain palkinnot ainejärjestöjen opiskelijapalautteeseen perustuvien esitysten pohjalta. Hyvä opettaja -palkinnon kriteerinä oli vuonna 2006 erityisesti opiskelijapalautteen hyödyntäminen opetuksessa. Professori Viitala keräsi kiitosta palautteen kaksisuuntaisuudesta ja vahvasta sitoutumisesta opiskelijapalautteen hyödyntämiseen oman opetuksen kehittämisessä. VYY:n International Committee Anssi Kumpulan Puhe naiselle, VYY:n vuosijuhlat ihmistä söi, joi ja nautti VYY:n vuosijuhlista ja akateemisista perinteistä. puolestaan halusi kiittää professori Malmbergia luotettavuudesta ja tunnollisesta suhtautumisesta opetukseen. Malmbergia kehuttiin myös innovatiivisuudesta ja korkeatasoisesta filosofisesta argumentoinnista luennoillaan. Yliopistojen opetusresurssien jäädessä jatkuvasti jälkeen korkeatasoisen koulutuksen edellyttämästä tavoitteesta yksittäisen opettajan omistautuminen työlleen ansaitsee erityisen kiitoksen. Hyvä opettaja tekee luennostaan istumisen arvoisen, on kunnianhimoinen, eikä tyydy yksipuoliseen tiedonsiirtoon. Hyvä opettaja suhtautuu opetukseen mahdollisuutena oppia itsekin uusia näkökulmia aiheestaan. Riitta Viitala ja Tarmo Malmberg ovat palkintonsa todella ansainneet, Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Lauri Vaisto toteaa. joka tekee teistä naisista arvaamattoman pelottavia. Teidän Naisten ollessa tutkijoina ei mene varmaan kauaakaan, kun teknologia kehittyy niin pitkälle, jolloin kaikista lapsista tulee vain äitinsä näköisiä. En halua tietää mitä meille miehille tapahtuu, nyt kun palomuuria ja digiboksia päivittämään meitä ei enää tarvitakaan. Naisen saatavuus ei ole itsestään selvää. Niin harvoin uskallamme vaarantaa kaiken saadaksemme jotain, mikä on kaiken tavoittelemisen arvoinen. Tänään kannustan teitä hyvät kanssamiehet, Naisemme ovat sen kaiken arvoisia. Hyvät miehet, osoittakaamme Naisillemme, joiden valloittavasta seurasta saamme täällä tänä iltana nauttia, olemme valmiit vaarantamaan ehdoitta kaiken, jotta saamme olla hetken heidän vierellään, tans- Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto katsovat, että alkavan vaalikauden haasteisiin vastaamiseksi seuraavat asiat tulee kirjata hallitusohjelmaan: Korkeakoulujen kehittämislaki on taannut yliopistojen rahoituksen reaalilisäyksen päättyvän hallituskauden aikana. Positiivinen rahoituslisäys on ollut yliopistoille välttämätön. Voimassa olevan kehittämislain viitoittaman linjan tulee jatkua tulevalla hallituskaudella. Määrärahat tulee mitoittaa vähintään Tiede- ja teknologianeuvoston ehdottamalle tasolle. Sen mukaan yliopistojen perusrahoitusta lisättäisiin kumulatiivisesti 50 miljoonaa vuosittain seuraavan neljän vuoden aikana. Perusrahoitusta käytetään yliopistojen ydintehtävien eli opetuksen ja tutkimuksen hoitamiseen. SYL ja rehtorien neuvosto kantavat huolta opiskelijoiden toimeentulon Petri Kaustinen sahtaa heidän kanssaan, puolustaa tuota Luojan pikku ihmettä jokaiselta maailman vaaralta, ja suojella ja seistä Naisemme vierellä ikuisuuksiin, ja ainakin huomisaamuun asti. Juuri nyt, Te, Naiset, olette erityisiä. Voin kiteyttää Teidän miestenne tunnetilan monologimaiseen lyriikkasitaattiin rock-yhtye Riston kappaleesta Rakkauden rock: Huhhuh nimittäin ihan mielettömät fiilikset mistä, höh, no susta. Pyydän teitä kaikkia rohkeita miehiä, jotka ovat valmiit vaarantamaan kaikkensa, polvistumaan ihanaisen Naisenne viereen ja laulamaan Naisellenne hieman perinteikkäämmän laulun Niin minä neitonen sinulle laulan. SYL ja rehtorien neuvosto: Aika ratkaista yliopiston ja opiskelijan tulevaisuus riittävyydestä. Opintorahan korotus mahdollistaa opiskelijoiden täysipäiväisen opintoihin syventymisen ja tavoiteajassa valmistumisen. Opintorahaa ei ole korotettu 15 vuoteen päinvastoin sitä leikattiin vuonna Opintorahan reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia vuosina Opiskelijatutkimuksen 2006 mukaan 73 prosenttia korkeakouluopiskelijoista elää alle 1000 euron kuukausituloilla. 24 prosentin kuukausitulot ovat euroa, joilla on kustannettava myös asumiskulut. Suomalaisen opiskelijan opintotuki on edelleen Pohjoismaiden pienin. Opintorahaan tulee tehdä 15 prosentin korotus. Yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa on lisättävä. SYL: n ja rehtorien neuvoston näkemyksen mukaan tämä tapahtuu parhaiten irrottamalla yliopistot valtion tiliviraston asemasta ja antamalla niille oikeushenkilöasema alkavalla vaalikaudella. Juttusarja raottaa pienten mutta vaasalaisopiskelijalle merkityksellisten arvoitusten arkkua. Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka ovat läsnä, mutta joita suuri yleisö ei halua kohdata. Totuus sijaitsee vain puhelinsoiton päässä... VAASAN YLIOPPILAS- LEHDEN TYÖRYHMÄ Metallitotuus Sykkiikö sielusi raskaalle soundille? Tuntuuko etteivät hit-super-remix-idiotix -hitit ole sinun juttusi? Me välitämme. JYRÄ on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kerho, jonka aate on metalli. JYRÄ on tarkoitettu kaikille Vaasan korkeakouluissa opiskeleville metallinystäville. Näin vakuuttaa yliopistomme metallikerho sivuillaan. Arka paikka toimitukseen on kuitenkin jo pitkin talvea satanut vinkkejä, että jyräläisten kaapit ovat täynnä luurankoja ja jopa kevyttä musiikkia. Selvitetäänpäs. Saimme kuin saimmekin kiinni kaksi kerhon edustajaa, mutta eivät he edes näyttäneet miltään kissoja uhraavilta kirkonpolttajilta. JYRÄ:n tiedottaja Emilia Kivihuhta, millaista musiikkia siellä kotistereoissa on viime aikoina soinut? Aika vaihtelevaa kasaripoppia, esimerkiksi Duran Durania, lisäksi olen mieltynyt Indie-musiikkiin ja elektroon, Kivihuhta nauraa. Otetaanpa rahastonhoitaja pihteihin. Teemu Lönnmark, kai sinun stereosi sentään huudattavat pelkkää Deathchainia ja Shade Empirea? Aika paljon on tässä tullut kuunneltua muun muassa Martti Servoa (!) ja Eläkeläisiä. Kysymys on hyvä, sillä ei meidän kerhossa tätä aatetta liian vakavasti oteta ja osaamme kyllä nauraa itsellemme, Lönnmark toteaa. Maailma muuttuu. Isot miehet syövät salaattia ja metallikerholaiset kuuntelevat humppaa. Voi pirunmerkki. Vaivaako sinua tai kaveriporukkaasi kysymys, jota et uskalla kysyä? Lähetä kysymysvinkki toimitukseen osoitteeseen niin arka paikka nostaa kissan pöydälle ja kurkkaa vielä hännänkin alle. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/

12 Kuvat: Juuso Haarala Kuka? Nimi: Mauno Pylvänäinen Ikä: 37 Koulutus: Kondiittori Työ: Edustajiston puheenjohtaja 12 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

13 Hallintotieteiden kondiittori Henkilökuva Sarjassa tutustutaan kampuksen kuumimpiin nimiin Alajärveltä kotoisin oleva 37-vuotias Pylvänäinen aloitti opintonsa hallintotieteellisessä tiedekunnassa syksyllä Tie julkisoikeuden opiskelijaksi on kulkenut monen mutkan kautta ja historiasta löytyy kokemuksia niin leipomoalalta kuin hyvinvointiteknologiasta. Työskentelin leipomossa 10 vuotta ja opiskelin ohessa kondiittoriksi ja elintarviketeknikoksi. Olin leipomossa työnjohtajana, mutta minulla todettiin jauhopölyallergia, enkä voinut enää jatkaa. Edessä oli uusi ammatinvalinta ja opiskelinkin Jyväskylässä hyvinvointiteknologiaa, mutta ala ei tuntunut sopivalta. Lopulta päätin vielä kokeilla julkisoikeutta ja pääoppilastaloa koskeva laina ovat kauden osalta kuitenkin vasta edessä, hän toteaa. Pylvänäinen näkee edustajistossa toimimisen tarjoavan opiskelijalle hyvän mahdollisuuden vaikuttaa omaa opiskeluaan koskeviin asioihin. Seuraavat edustajistovaalit järjestetään ensi syksynä ja toivonkin mahdollisimman monen äänestävän ja asettuvan ehdokkaaksi. Edustajistossa päätetään tärkeistä, kaikkia opiskelijoita koskevista asioista kuten jäsenmaksun suuruudesta, Pylvänäinen muistuttaa. Hänen mukaansa edustajiston jäsenenä saatu kokemus painaa vaakakupissa huomattavasti enemmän kuin siitä aiheutuva työmäärä ja menetetty vapaa-aika. Edustajistossa oppii asioita, joita jokainen opiskelija varmasti jossain vaiheessa elämäänsä tarvitsee, lisää Pylvänäinen. Edustajistomme puheenjohtaja on ollut aktiivinen myös politiikan saralla. Olen ollut kunnallisvaaliehdokkaana sekä osallistunut presidentinvaalien ja kevään eduskuntavaalien kampanjointiin. Politiikassa toimiminen on antanut minulle hyvin erilaisia kokemuksia ja ystäviä ympäri Suomen, Pylvänäinen kertoo. Edustajistoon hänet valittiin Vaasan keskustaopiskelijoiden listalta. Pylvänäinen ei kuitenkaan näe politiikan olevan edustajistossa ratkaisevin tekijä, vaan tärkeintä on aktiivisuus ja sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kulinarismia ja kullanhuuhdontaa Pylvänäisen vapaa-ajanviettotapoihin vaikuttaa olennaisesti vuodenaika. Hän pyrkii liikkumaan mahdollisuuksien mukaan lenkkeilemällä ja pelaamalla tennistä. Harrastusvalikoima miehellä on monipuolinen. Nautin mökkeilystä ja harrastan ruoanlaittoa ja leipomista. Minua kiinnostaa valmistaa erikoisempia ja vaativampia ruokalajeja kuin perinteistä makaronilaatikkoa tai pullapitkoja. Myös musiikki eri muodoissa kuuluu elämääni ja soitan muun muassa viulua ja pianoa, lähinnä omaksi ilokseni, kuvailee Pylvänäinen harrastuksiaan. Näiden lisäksi hän mainitsee harrastavansa kullanhuuhdontaa. Olen aina halunnut kokeilla sitä. Viime kesänä päätimme viimein muutaman kaverin kanssa lähteä tutustumaan lajiin ja katsomaan, mitä kullanhuuhdonta on ja olisiko siitä oikeasti harrastukseksi. Vietimme viikon Lapissa eri valtauksilla ja homma tuntui mukavalta. Tällä hetkellä haussa on oma valtaus Inarista ja homma on jo kirjallista lupaa vaille valmis, paljastaa Pylvänäinen. Tavoitteena ympäristöala Tulevaisuudessa Pylvänäinen haluaisi työskennellä esimerkiksi julkisen sektorin alalla, jossa pääsisi tekemisiin ympäristöasioiden kanssa. Hän onkin suorittamassa yliopiston tarjoamaa ympäristöalan opintokokonaisuutta. Ympäristöön liittyvällä alalla pystyisin hyödyntämään kaikista eniten aiempaa tietämystäni elintarvike- ja hyvinvointiteknologiasta, Pylvänäinen pohtii. MAUNON VIISI VALINTAA Luottamustoimien ja yliopistoajan ulkopuolella Pylvänäinen ehtii myös harrastamaan. Tässä mies on tutkimassa luupilla korukiveä. 1. Esikuva: Oma isä 2. Vuorokaudenaika: Iltayö 3. Vahvuus: Sopeutumiskyky 4. Leivos: Prinsessakakku 5. Kaupunki: Jyväskylä Julkisoikeutta opiskeleva Mauno Pylvänäinen valittiin edustajiston puheenjohtajaksi kaudelle Takana on vasta muutama kokous, mutta jo tähänastisen kokemuksen perusteella hän kuvailee työtä haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Millainen on ollut Maunon matka kondiittorista edustajiston nokkamieheksi ja mitä hän puuhailee työnsä ohella? ANNE HOKKANEN dyin Vaasaan, koska pikkusiskoni on opiskellut täällä, Pylvänäinen kertoo. Pylvänäinen on pienestä pitäen seurannut yhteiskunnallisia asioita ja pohti alanvaihtoa jo ennen allergian toteamista. Pieni kipinä nykyistä alaani kohtaan oli siis aina olemassa, mutta allergiasta seurannut mahdollisuus uranvaihtoon teki siitä totta. Edustajistosta arvokasta kokemusta Kausi edustajiston puheenjohtajana on Pylvänäisen mukaan lähtenyt hyvin liikkeelle. Kokouksia on ollut vasta muutama ja tärkeimmät päätökset kuten yli- Kahvihetkenä Oscarissa yhteiskunnallisista asioista laajasti kiinnostunut Pylvänäinen ehtii munkkikahvien lomassa selata päivän kuumimmat uutiset. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/

14 SOLIDAARISUUSSOTURI Solidaarisuussoturi jakaa lukijoille konkreettisia tietoiskuja maailman epäoikeudenmukaisuuksien hahmottamiseksi. Melkein kaikilla on mielipide kehitysyhteistyöstä ja siitä, miten maailman köyhyyttä tulisi vähentää. Usein mielipiteet perustuvat kuitenkin vääriin luuloihin. Todellisuudessa kehitysavun kasvattaminen YK:n suosittamalle tasolle, eli 0,7 prosenttiin, bruttokansantuotteesta ei veisi Suomen köyhiltä leipää pöydästä. Ja kyllä, kehitysavun historiaan mahtuu paljon väärinkäytöksiä, mutta nykyään rahojen käyttöä seurataan tarkasti niin järjestöjen kuin valtioiden toiminnassa. Kehitysyhteistyöllä on saavutettu huomattavia tuloksia. Esimerkiksi rokotuskampanja eteläisessä Afrikassa vähensi tuhkarokkotapausten lukumäärän neljässä vuodessa tapauksesta 117 tapaukseen ja Nepalissa Suomen tukema vesihuoltohanke on tuonut puhtaan veden ihmisen ulottuville. Lisää murrettuja köyhyys- ja kehitysmyyttejä löytyy Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen verkkosivuilta: Naapurista Napattua Sattuma pitää huolen niistä, jotka pitävät huolen itsestään. Aki Pyysing kirjassaan Pokerin Käsikirja Ei hoppu hyväksi huushollissa. Hessu, Aku Ankan no. 19/1981 JUMALA OLI KIIMASSA Suunnattoman kuuma siemen syöksyi ulos esinahan lepatuksesta väristen. Kaikkeuden rajat sinkosivat irti toisistaan. Avaruus pakeni vapisten luojaansa. Erik Wahlström, Jumala Olen huolissani siitä, että kansankynttilät menevät tällaiseen mukaan. Mutta ei kampanjani tähän pysähdy. Karavaani kulkee ja koirat haukkuu. Petri Salo kommentoi hänen keskustelunsa nauhoittanutta opettajaopiskelijaa. Tule suunnittelemaan tulevaisuuden pankkisi meidän kanssamme. GenerationÅ vuotiaille eli juuri sinulle räätälöity palvelupaketti. Paketti sisältää joukon maksuttomia peruspalveluja ja sitä voidaan laajentaa edullisilla lisäpalveluilla, tarpeittesi mukaan. Lisätietoa saat osoitteesta tai lähimmästä Ålandsbankenin konttorista. - Nyt myös kotiin kannettuna! /generationa HELSINKI Aleksanterinkatu 46 A, puh , Private Banking Bulevardi 3, puh , Munkkiniemen puistotie 13, puh ESPOO-TAPIOLA Länsituulentie 4, puh TURKU Eerikinkatu 8, puh PARAINEN Kaup piaskatu 24, puh TAMPERE Hämeenkatu 8, puh VAASA Alatori 1 A, 3. krs, puh CONTACT CENTER puh Katso s VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

15 Hovimestari on syyllinen Teekkarispeksi saapuu Vaasaan PAULA NIVUKOSKI Teekkarispeksi Koko illan viihdettä on luvassa kansalle torstaina klo 19 lähtien, kun Otaniemen teekkarit laskeutuvat Vaasaan. Palosaaren järjestötalo täyttyy siis huumorista, musiikista ja improvisaatiosta, kun 50-henkinen työryhmä esittää speksin Hovimestari on syyllinen. Esitys kietoutuu murhamysteerin ympärille, mutta luvassa on reilusti huumoria, sekä tanssia ja musiikkia laidasta laitaan. Näyttelijät, muusikot ja tanssijat ovat harrastelijoita, mutta näytöksen luvataan olevan ammattitasoista musiikkiteatteria. Teekkarispeksiä on alettu valmistella jo viime kesänä, kun tämän kevään tekijät on valittu ja näytelmää alettu harjoitella. Iso osa speksistä perustuu improvisaatioon. Yleisö voi koska tahansa huutaa: Omstart!, jolloin näyttelijät aloittavat kohtauksen alusta yleisön pyytämällä tyylillä. Uusi tyyli voi olla entistä mielipuolisempi, hitaampi, savolaisempi jne. Rajana on vain yleisön mielikuvitus. Ensimmäinen nykyaikainen teekkarispeksi, Gordon, näki päivänvalon vuonna Historia kantaa jopa 1500-luvulle saakka, jolloin Uppsalassa opiskeltiin latinaa teatterin avulla. Olemme varanneet kolmisen sa- PIPSA ÖHMAN taa lippua ja odotamme salin täyttyvän. Kyllähän tämä tavallisen torstaiillan voittaa! kertoo teekkarivastaava Jussi Sievänen. Ikäihmisten yliopiston kevään luentosarja käsittelee Suomen eri heimoja. Käsittelyssä ovat olleet jo saamelaiset ja romanit, ja nyt on suomenruotsalaisten vuoro. Väkimäärästä päätellen tämä vaasalaisittain keskeinen aihe on kiinnostanut ikäihmisiä. Paikalle on saapunut puhumaan ihka aito suomenruotsalainen sosiologi Kjell Herberts Åbo Akademista. Heti alkuun hän kritisoi luentosarjan aihetta. En pitäisi suomenruotsalaisia suomalaisena heimona. Pikemminkin meillä on Suomessa yksi kansa ja kaksi kieltä, Herberts näpäyttää. Vaikka luennon aiheen muotoilu onkin kyseenalainen, on aihe muuten tärkeä Vaasan kaltaisessa kaksikielisessä kaupungissa. Kaksikielisyys saattaa aiheuttaa monissa pelkoja ja paineita, kun kaksikielisissä kaupungeissa pitäisi osata kahta kieltä, Herberts selittää. Myös takapenkistä kuuluva mumina ja tiukat kommentit kaksikielisyyden aiheuttamista lisäkustannuksista viittaavat siihen, että oppilaidenkin keskuudessa on ristiriitaisia tunteita ruotsin kieltä kohtaan. Yleensä suomenkielisten keskuudessa kaksikielisyyttä pidetään rasitteena, kun taas ruotsinkieliset näkevät kaksikielisyyden etuna, Herberts selventää. Survival Game in Vaasa Vaasan kaksikielisyys on tunnettua muualla päin Suomea. Suomenkielisten keskuudessa elää käsitys, että Vaasan selvästi hallitsevin kieli olisi ruotsi. Vaasaan tuloa pidetään ikään kuin Survival Gamena. Mitä voikaan tapahtua, jos tänne tulee vaikka vain viikonlopuksi, kun kaikki puhuvat vain ruotsia, Herberts vitsailee. Todellisuudessa Vaasa on nimenomaan kaksikielinen kaupunki, jossa vain noin 25 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi. Hän vastaa myös speksin tekijäporukan käytännön asioista Vaasassa. Vaasasta speksiporukka jatkaa Ouluun ja Tampereelle. Ikäihmisille oppia suomenruotsalaisuudesta Iltapäivällä 6.3. syntyi Tritonian aulassa tungos tavallista iäkkäämmistä opiskelijoista. Kyseessä eivät kuitenkaan olleet yliopistolle jämähtäneet n:nen vuoden opiskelijat, vaan ikäihmisten luennolle jonottavat senioriopiskelijat. Teekkarispeksissä kaikki on mahdollista. Kuva vuoden 2006 projektista. Herbertsillä on myös oma näkemyksensä siitä, miten kaksikielisyyden tulisi Vaasassa toimia. Kannatan niin sanottua luonnollista kaksikielisyyttä. Se tarkoittaa sitä, että sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset puhuvat toisilleen omaa kieltään, ja toinen osapuoli ymmärtää toista. Ruotsinkielisetkö onnellisempia? Viime aikoina on hälisty paljon tutkimustuloksista, joiden mukaan suomenruotsalaiset olisivat suomenkielisiä onnellisempia. Herberts ei ainakaan täysin tyrmää ajatusta. Suomenruotsalaisia on luonnehdittu Ankkalammen asukkaiksi, koska kaikki tuntevat toisensa, Herberts naurahtaa. Tiivis yhteisö saattaa Herbertsin mukaan olla avain onneen. Muita onnellisuutta lisääviä tekijöitä ovat turvallisuuden tunne, vahva identiteetti ja sosiaaliset verkostot. Entä mitä mieltä ovat ruotsinkieliset omasta onnellisuudestaan? Jopa 40 prosenttia suomenruotsalaisista todellakin pitää itseään suomenkielisiä onnellisempina, Herberts sanoo, mutta huomauttaa vielä onnellisuuden mittaamisen hankaluudesta. Onnellisuus on aina subjektiivinen kokemus, jota on hankala mitata millään mittarilla. Esitys kestää omstarteista riippuen kahdesta kolmeen tuntiin. Kahdeksan euron hintaisia lippuja on myynnissä Mathildan aulassa. Ikäihmisten yliopisto? Ikäihmisten yliopiston takana ovat Vaasan avoin yliopisto, Vaasa-opisto ja Vaasan kesäyliopisto. Kaikki järjestäjät jakavat kustannukset ja päättävät yhdessä luentojen aiheet. Sonja Hakala Vaasan avoimesta yliopistosta luonnehtii ikäihmisten yliopiston tavoitteeksi tarjota yliopistotasoista opetusta ajankohtaisista aiheista erityisesti ikääntyvälle väestölle. Meillä ei testata, mitä on jäänyt korvien väliin, vaan pelkkä tiedon vastaanottaminen riittää, Hakala kertoo. Pääosin luennoilla käy eläkeikäisiä, mutta joukossa on välillä myös yliopiston omia opiskelijoita. Työikäisiäkin käy aiheesta riippuen, ja joskus myös koululuokat ovat kiinnostuneet luennoista, Hakala luonnehtii opiskelijajoukkoa. Luentojen kuulijakunta on ollut pääosin erittäin tyytyväisiä luentoihin. Meillä on iso uskollinen opiskelijaryhmä, joka käy säännöllisesti luennoilla, mutta toivoisin mukaan myös uusia naamoja. Olisi hyvä, jos yliopiston omat opiskelijatkin löytäisivät luennoille. Ne kun ovat omille opiskelijoille maksuttomia, Hakala muistuttaa. Palstalla pohditaan asioita, jotka tuskin tapahtuvat tänään, mutta ovat teoriassa mahdollisia vaikkapa jo huomenna. TIMO KANKAANPÄÄ Pitkä päivä? Palsta on painiskellut koko kuukauden visaisen kysymyksen kanssa. Vastausta ei ole löytynyt, joten joudumme turvautumaan, hyvät lukijat, teidän näppäryyteenne. Kysymys kuuluu pyhässä yksinkertaisuudessaan seuraavalla tavalla. Kuinka kauan ihmisen on teoriassa mahdollista oleilla saman vuorokauden puolella? Eli miten pitää liikkua aikavyöhykkeiden välillä, että pysyy mahdollisimman kauan esimerkiksi maanantain puolella? Mistä pitää lähteä, mihin suuntaan ja niin edelleen. Annetaan sen verran tarkennusta, että matkailijan käytössä on lentokone, jonka nopeus on noin 500 kilometriä tunnissa. Kaiva sisäinen insinöörisi, soita lukioaikaiselle matematiikan tai maantiedon opettajallesi. Kenties entinen poikaystäväsi voi auttaa? Helsingin yliopiston maantieteen laitokselle ei kannata enää soittaa, me yritimme jo. Lähetä vastauksesi osoitteeseen 16.huhtikuussa mennessä. Oikeiden vastausten kesken arvotaan palkinto ja jaetaan mainetta sekä kunniaa. Onnea matkaan, sillä eihän sitä koskaan tiedä. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/

16 Kulttuuri Sturm und Drang Hanna Pakarinen: Lovers Levy-yhtiö: SonyBMG Julkaistu: TIMO KANKAANPÄÄ Tuoreella euroviisuedustajallamme Hanna Pakarisella kulkee. Kolmas pitkäsoitto on juuri putkahtanut ulos ja viisuedustuksen myötä palstatilaa eikä mainosaikaa tarvitse juuri anella. Pakarisen Lovers kiekko ansaitsee kyllä huomion. Levy on alusta asti vahvaa tulkintaa ja mikäli yhtään pitää Pakarisen äänestä, ei levy jätä kylmäksi. Esimerkiksi You Don t Even Know My Heart sekä raju Beating Steady kipaleet omaavat sellaisen hittipotentiaalin että alta pois. Albumilistankin kärkipäässä keikkunut levy on varsin rohkeista ja vahvoista tulkinnoista huolimatta vahvasti easy listening kamaa, ja tässä piilee koko pitkäsoiton heikkous ja vahvuus. Tällekin levylle ja lajityypille löytyy omat vastustajansa, mutta tuskin hekään enää voivat kiistää Pakarisen asemaa yhtenä maamme johtavista rokkimimmeistä. Idols-Hannan viimeisetkin rippeet ovat nyt pyyhkäisty pois ja uskottavuusongelmat ovat historiaa. Lovers pitkäsoitolle Pakarinen on ensimmäistä kertaa sanoittanut myös itse kappaleita ja tulos ei ole ollenkaan hullumpi, ainakaan suurimmassa osassa biiseistä. Jatkossa on lupa odottaa entistä parempaa. Eikä Euroviisukappale Leave Me Alone kuulostaa levyllä yhtään pöllömmältä, vaikka kappaleen sanoitus on suoraan alaasteikäisen tytön päiväkirjasta. Kisan kärkisijoja en lähtisi kuitenkaan veikkailemaan. 3,5/5 Teini-ikäiset pojat veivaamassa vanhan liiton heavy rockia ja vieläpä todella uskottavan kuuloisesti. Moni on hieraissut silmiään nähtyään eri musiikkikanavilla Sturm und Drangin musiikkivideon ja ensisinglen Rising Son. Korviakin on pitänyt höristää kun on selvinnyt, että bändi tulee Vaasasta. TIMO KANKAANPÄÄ Sturm und Drang syntyi syksyllä 2004, kun luokkakaverit André, Calle ja Jeppe olivat kotimatkalla Judas Priestin keikalta. Keikka sai kolmikon vaikuttumaan siinä määrin, että bändihän siinä oli perustettava. Kun mukaan liittyivät vielä Alex ja Henkka vuotta ylemmältä luokkakurssilta, alkoi homma olla kasassa. Lähetimme Ruotsissa väsätyn de- Bobbyt puhuvat palturia Herkullinen brittikomedia Valehtelevat poliisit sai ensi-iltansa Vaasan kaupunginteatterissa. Lainvalvojat joutuvat hellämielisyytensä vuoksi vaikeasta tilanteesta yhä kiperämpien tapahtumien vyyhtiin, ja soppa on valmis. Ohjaaja Markus Packalén kertoo näytelmässä olevan niin farssin kuin mustan komediankin aineksia. TIINA SAANIO - kasarihevin nuoret tulokkaat Sturm und Drang: Calle Fahllund, Alex Ivars, Henrik Kurkiala, André Linman ja Jesper Welroos. mon Helsinki Music Companyn Asko Kalloselle, joka alkuhämmennyksen jälkeen kiinnostui tosissaan meiningistämme. Siitä homma lähti sitten kehittymään ja kesän kynnyksellä julkaistaan debyyttialbumimme, bändin kitaristi Alex Ivars esittelee. Pienessä englantilaisessa kaupungissa vietetään jouluaattoa. Kaksi poliisia, bobbya, kiistelevät hartaasti siitä, kumpi kertoisi iäkkäälle pariskunnalle ikävät uutiset perheenjäsenen onnettomuudesta. Allu Tuppuraisen näyttelemä Gobbel epäröi varsin hupaisasti ja pitkään, kun Bluntin roolissa nähtävä Ilkka Aro painostaa häntä soittamaan ovikelloa. Ensimmäinen kohtaus antaa esimakua sähäkästä ja nokkelasta dialogista, jota on Packalénin mukaan luvassa läpi näytelmän. Totuutta kierrellään ja kaarrellaan, eivätkä poliisit hienotunteisuudessaan onnistu kuin mutkistamaan asioita. Blunt on ehkä enemmän niskan päällä, mutta he ovat kumpikin hyväntahtoisuutensa vankeja, Packalén kuvailee poliiseja. Tämän lisäksi näytelmässä ilmestyy ainakin kaappiin piilotettuja ja henkiin herääviä ruumiita sekä katoilevia koiria. Muissa rooleissa viihdyttävät muun muassa Lis Laviola, Kirsi Asikainen, Hannes Lukinmaa, Usva Kärnä sekä vierailevana näyttelijänä Miika Korkiakoski. Valehtelevat poliisit, alkuperäiseltä nimeltään The Lying Kind, on brittiläisen näytelmäkirjailija Anthony Neilsonin käsialaa. Rankoista draamateksteistään tunnettu Neilson osoittaa Valehtelevissa poliiseissa kykenevänsä nokkelaan komiikkaankin. Packalén toteaa näytelmän olevan sävyltään varsin toisenlainen kuin esimerkiksi Vaasan kaupunginteatterissa viime vuonna pyörinyt farssi Korvia kuumottaa. Valehtelevat poliisit on musta komedia, joka sisältää farssinkin elementtejä. Esille tuodaan nykyajan realistisia asioita. Bobbyjen oletetaan olevan vain kohteliaita englantilaisia, jotka taluttavat mummoja kadun yli. Poliiseille tulee kuitenkin Englannissa todellisuudessakin tällaisia vaikeita tilanteita eteen, kun pitää käydä ihmisten luona kertomassa huonoja uutisia. Kyseessä on näytelmän suomenkielinen kantaesitys. Ruotsinkielistä versiota esitetään tällä hetkellä Helsingin Svenska Teaternissa. Löysin näytelmän oikeastaan hakuammunnalla internetistä. Henri Kapulainen teki suomennoksen, ja tilasimme sen varta vasten tätä teatteriversiota varten, Packalén kertoo. Hän vastaa ohjauksen lisäksi myös lavastuksesta. Näytelmää hän kehuu hauskaksi ja toivoo sen saavuttavan laajan yleisön. Rising Son on soinut muun muassa MTV Finlandilla ja SUD:n vauhti on kiihtymässä. Käynnissä on parhaillaan keikkojen buukkaus sekä levyn viimeistely. Kesällä meidät nähdään esimerkiksi Sweden Rock festivaalilla, jossa esiin- Blunt (Ilkka Aro) ja Gobbel (Allu Tuppurainen) sekä Gronya (Kirsi Asikainen) valehtelevien poliisien maailmassa. HMC tyy muun muassa Aerosmith ja Scorpions, Ivars kertoo. Bändissä virtaa tunnettua muusikkoverta, sillä laulaja Andrén isä on tunnettu laulaja-lauluntekijä Patrick Linman, joka myös vaikuttaa bändin taustalla. Näistä pojista kuullaan vielä. Vaasan Kaupunginteatteri Valehtelevat poliisit on suorapuheisuuden ylistys. Lähtökohtana on äärimmäisen epätodennäköinen tilanne huumorille. Tarkoituksena onkin hämmästellä, mille kaikelle ihminen voikaan nauraa, valaisee Packalén. 16 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

17 Pilkkimällä paino tippuu atleetti. Urheilu Moni opiskelija on varmasti nähnyt yliopiston rannan läheisyydessä jäällä kökkiviä ihmisiä. Tämä näky kesti viime vuonna vappupäivään saakka. Nämä ihmiset harrastavat pilkkimistä. Ylioppilaslehden toimitus laittoi saappaat jalkaan ja lähti tutustumaan lajin harrastajiin. Vetiseltä jäältä löytyivät innokkaat pilkkimiehet Hannu Björni ja Ari Dyster. MARJUKKA NAAKKA Ahventa ja haukea nousee ja siikaakin tulee ja paljon. Nyt on syönyt vähän huonosti, kun on tuulet ja ilmat olleet vähän huonot, mutta kyllä se pian paranee. Sitten sitä kalaa saa vetää kaksin käsin. Jos siikaa haluaa saada, on parasta suunnata yliopiston rannasta suoraan ison sähkötolpan luokse, ahventa tulee koko selältä, Björni ja Dyster opastavat yhteen ääneen. Dyster kertoo, että morrilla (mormuska), tapsilla ja tasurilla (vaakapilkki) tulee parhaiten kalaa tältä alueelta. Syöttinä he käyttävät surviaisen tai kärpäsen toukkia. Pilkille kun lähtee, voi helposti vierähtää muutama tunti jäällä. Varusteiksi on Björnin ja Dysterin mielestä hyvä ottaa haalarit, tai kunnon toppahousut ja -takki. Molemmat muistuttavat kerrospukeutumisen tärkeydestä. Sellainen hikikerrasto on hyvä, se pitää kuivana, Björni neuvoo. Jäälle lähtiessä on mukana oltava jokin väline, jolla saa muun muassa kairan, vavat, jakkaran ja muut varusteet Tuire Hautala Kun Hannu Björni ja Ari Dyster pilkkivät, kala on syönnillään. kuljetettua pilkkipaikalle. Dysterin ja Björnin mielestä tavallinen pulkka käy hyvin. Joskus he käyttävät potkukelkkaa. Sillä on helppoa ja nopeaa siirtyä paikasta toiseen. Miehet kertovat tulevansa joinain aamuina jo aamuviideltä pilkkimään, keväällä päivä venyy jopa tuntiseksi. Mitä he sitten ottavat evääksi? Ihan leipää vaan ja lämmintä juomaa, kaakaota tai kahvia. Ei tässä hommassa ehdi oikein syödä. Näillä eväillä kyllä pärjää, Dyster sanoo ja kaataa termospullosta kahvia itselleen. Toimittajaa kiinnostaa, kuinka iso kala mahtuu kairatusta reiästä ylös? Miehet kertovat, että kairoja on erikokoisia, mutta useampikiloinen reiästä mahtuu. Hauki voi olla jopa 4-6 -kiloinen. Björni innostuu kertomaan hänen suurimmasta pilkkimällä tulleesta kalastaan, joka oli 8,2 kilon hauki. Silloin joutui vähän taistelemaan, tein nopeasti toisen reiän ensimmäisen viereen ja pelkäsin koko ajan, että siima katkeaa, mutta lopulta sain hauen väsytettyä ja sieltä se saatiin nostokoukun avulla ylös. Kyselen miehiltä parasta heidän kuulemansa kalavaletta. Björnille ei tule mitään mieleen, mutta Dyster aloittaa juttunsa nauraen. Kyllä se on kun yksi kaveri sanoi, että valokuva mahtikalasta painoi kaksi ja puolikiloa. On siinä kuvalla ja varmasti myös kalalla ollut painoa. Lopuksi miehet vielä letkauttivat, että pilkkiminen on hyvää liikuntaa. Paino putoaa, kun ei raaski tuhlata aikaa syömiseen. Toivotamme kaikille pilkkijöille kireitä siimoja! Jäänpaksuus on selvitettävä ennen pilkille menoa. Pilkkiminen on ilmaista, eikä erillisiä lupia harrastukseen tarvita. Ainut sääntö on, että kelan pitää olla heittoon soveltumaton. Mukaan tarvitaan kaira, jäänaskalit, vapa, siimaa, sohjokauha, pilkit ja syötit. Jakkara tai joku alusta, jottei jäällä tarvitse istuskella. Pilkki (mormuska, pysty- ja vaakapilkki) on se osa, joka laitetaan siimaan kiinni ja koukkuun tulee syötti. Syötiksi käyvät esimerkiksi surviaisen tai kärpäsen toukat. Jotkut pilkkijät suosivat myös kalan silmiä. Miklu the maalintekijä TIMO KANKAANPÄÄ Suomen maajoukkueen ja englantilaisen Birminghamin hyökkääjä Mikael Forssellin kirja Vielä yksi maali ei ole tyypillinen urheilijan elämänkerta. Tietyllä lailla se ei ole elämänkerta lainkaan, vaan pikemminkin sukellus yhden ihmisen käynnissä olevaan seikkailuun, jota ohjailee vahva intohimo. Maalinteko on hienointa mitä Forssell tietää. Hän haluaa olla siinä maailman paras. Teos esittelee Miklun suhdetta suuriin sankareihinsa Ronaldoon ja Maradonaan. Lukija pääsee myös kurkistamaan Helsingin kapeisiin FAKTA porttikongeihin, josta Forssellin mahtava tekniikka on peräisin. Kirjan teksti on miellyttävää luettavaa ja yhteistyö kirjan toimittaneen Erkki Alajan kanssa on poikinut viihdyttävän lopputuloksen. Vaikka teos pureutuu syvälle päähenkilön fantasioihin ja saavutuksien taustoihin, on yksityiselämän paljastuksia turha odotella. Ehkä futisfaneja kiinnostaakin enemmän se, että Forssell on hulluna irtokarkkeihin ja roskaruokaan kuin se, että mikä se Avellanin Viivi -kuvio oikein oli. Mikael Forssell, Erkki Alaja: Vielä yksi maali (Kustannusosakeyhtiö Teos) Nimi: Laura Lappalainen Ikä: 22 vuotta Asuinpaikka: Vaasa Opiskelu: Vaasan yliopistossa neljättä vuotta. Pääaineena pohjoismaiset kielet, sivuaineina tulkkaus sekä Suomen kirjallisuus. Laji: Ultimate eli liitokiekko Seura: Kilpaseura Vaasa Saints, opiskelijakisoissa Waasan WetoWoima Saavutukset: Tyttöjunioreiden maajoukkueessa viides sija MM-kisoissa 2002 ja EM-hopeaa Erinäisiä arvomitaleja juniorina SM-tasolla ja viimeisimpänä saavutuksena Saintsin naisten SM-sarjanousu hallikaudelle WWW:n kanssa suurin saavutus SELL-kisojen hopea vuonna Tavoitteet: Kilpapuolella tavoitteena maajoukkuepaikka, opiskelijakisoissa tavoitteena saavuttaa hienoja kokemuksia. HANNU PUROLA Urheilu ja puoluepolitiikka eivät kuulu yhteen. Jos sitä ei muuten usko, niin aina voi lukea kirjoista ja kansista, mikä oli meininki Suomen urheilujärjestöissä sodan jälkeisinä vuosikymmeninä aina 1990-luvulle saakka. Kuinka paljon vahvempi voisikaan Suomi olla ilman silloin esiintyneitä hajottavia voimia? Eriväriset liitot kilpailivat keskenään, vaikka on selvää, että aito urheiluihminen tunnustaa vain yhtä väriä, urheilun ihanteiden väriä. Urheilun ihanteet vain olivat unohtuneet niin monilta. Ja vaikka viime vuosikymmeninä on henkisessä elämässä otettu askelia oikeaan suuntaan, niin voiman ja urheuden ihanteet ovat hautaantuneet yhä syvemmälle hyvää tarkoittavien, mutta hölmöjen ja vaarallisten, kansalaista veltostuttavien ideologioiden alle. Urheilukentän jakautumisen taustalla olivat voimakkaat, julmat ja hajottavat voimat, joiden selkeä tavoite oli tyrmätä se yhteiskuntamalli, jonka urheiluihminen, homo sportacus, haluaa luoda. On pakko politikoida sen verran, että nuo voimat tulivat vasemmalta. Ihanteet, joista puhun, ovat klassisia. Ne elvytti 1800-luvulla aatelisjoukko, jolla oli sivistystä ja näkemystä niin paljon, että heidän perintönsä on vieläkin arvossaan. Urheilu on menestystä, voimaa ja sivistystä. Puoluepolitiikassa on aina niin paljon oman edun tavoittelua, kähmintää ja ulkopuolisten valtioiden sekaantumista asioihin, että järkevä urheilumies pysyy PUROLA Urheiluihmisen ajattelun juurista erossa niistä taistoista. Sen sijaan politiikkaan urheilumies ryhtyy. Puolueilla on ohjelmissaan jalona ajatuksena vahvistaa yhteiskuntaa. Tavallinen ihminen usein heikkouttaan ja ihanteellisena uskoo näitä ohjelmia, ja menee mukaan haitalliseen toimintaan. Jotta urheiluihminen voisi ohjata muita oikeaan suuntaan, on ihanteet opittava muutenkin kuin intuitiivisesti. Urheiluihmisen käytännön politiikan alkulähteet virtaavat Kreikan vuorilta. Urheiluihmisen filosofian ja yhteiskunnallisen toiminnan inspiraationa ja tavoitteen asettajana toimii Sparta. Filosofis-poliittisena oppi-isänä toimii Platon, jonka ihannevaltiota urheiluihmisen on syytä edistää kaikin tavoin. Urheiluihmistä elähdyttää ajatus sitkeästä, itsenäisestä ja ihanteiltaan vahvasta kansasta, joka kehittyy lajina ja yhteisönä ja torjuu rappion uhkan. Platonin lisäksi urheiluihmisen on järkevää tarttua Friedrich Nietzschen teoksiin. Valtio-opin ja filosofian rinnalla on tunnettava ihmisluonnon lisäksi luonto. Urheiluihminen ammentaa ajatuksia luonnollisesti Charles Darwinilta. Näiden kolmen ajattelijan luoma perustus on eittämättä kaiken urheilukasvatuksen taustalla. Tämän takia aito urheiluihminen piirtää nykyisellä poliittisella kartalla itsensä oikealle. Totta kai urheiluihminen sanoo jyrkän ein natsismille, vaikka dekadenssin ihannoijat usein näkevätkin natsismilla ja Platonin ihannevaltiolla saman taustan. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/

18 Kuvat: Juuso Haarala Vaikka kevätaurinko lämmittääkin jo luita ja ytimiä, verhoutuu fiksu ihminen edelleen pitkävartisiin alusasuihin. Koleat aamut ja illat voivat muuten tehdä tepposensa. Huomaa valkoisissa kalsareissa oleva tämän hetken kuumin trendi, pääkallokuvio, sekä asukokonaisuuden täydentävät tennissukat. Pitkät kalsarit ovat vaateparsien Jaguar Mikäli arkiviisauteen on uskominen, eräs varsin perisuomalainen alusvaate lämmittää pakkasilla, mutta saattaa aiheuttaa kylmetyksen joissain muissa tilanteissa. Erilaisissa kuoseissa ja kuvioissa on vaihtoehtoja aina valinnan vaikeuteen saakka. Kotioloissa nämä ajavat usein oloasun virkaa, hieman maaseutuhenkisemmissä paikoissa voidaan puhua jopa lämpimän kelin arkiasusteesta. Puhumme tietenkin pitkistä alushousuista. MIKA MAHLAMÄKI Nykyinen jörssimuoti on linjakas ja urheilullinen. 18 VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007 Rakkailla housuilla on myös monta nimeä. Jörssit, pitkäpiippuiset, pitkikset, seksintappajat, kaikki nämä ovat synonyymeja samalle vaatekappaleelle. Aikaisemmin käytettiin myös nimitystä kerrastonhousut. Tämä on jäänne ajoilta jolloin pitkälahkeisten alushousujen mukana seurasi myös pitkähihainen paita, luonnollisesti samaa henkevää, etäisesti paperitapettia muistuttavaa kuosia. Nykyisin pitkälahkeiset alushousut myydään pääasiassa yksittäin, jolloin niihin voi yhdistää haluamansa yläosan. Juure- vampaa vaihtoehtoa etsiville toki löytyy edelleen myös paidan sisältäviä settejä, mikäli perinteisempi kerrospukeutuminen kiinnostaa. Kuvioinnissa löytyy nykyisin lukemattomia vaihtoehtoja. Sarjakuvasankarit ovat yksi suosituimmista aiheista, joten ei ole mitenkään epätavallista, että kuuluisa niin sanottu Fantomin merkki löytyy sekä alushousujen ulko- että sisäpinnalta. Erähenkisemmille on olemassa metsästys- ja kalastusaiheita ja löytyypä valikoimista myös liekki- ja pääkallokalsareita jokaisen hevimiehenkin tyyliä täydentämään. Pitkälahkeisten koulukunta kestää Muotiguru Teuvo Loman: TIMO KANKAANPÄÄ Vaatesuunnittelija, kampaaja ja trendiguru Teuvo Loman tunnustautuu suureksi pitkien kalsareiden ystäväksi. Tottahan toki käytän kalsareita. Olisi typeryyttä palelluttaa munansa ja olla käyttämättä, Loman huudahtaa. Muotiasiantuntijan mukaan pitkien kalsareidenkin mallit ja väritys ovat vuosien saatossa kohdanneet muutoksen. Aika paljon on tullut väriä mukaan ja sellaisia vanhan ajan vähän kellahtaneita tai vaaleita ei enää juurikaan käytetä. Mutta millaiset kalsarit sitten ovat trendikkäitä? Ehdottomasti erilaiset kuvio ja printtimallit. Ne elävöittävät kalsareita ja siinä on puolisollekin viihdykettä, kun voi lueskella siippansa housuja, Loman toteaa Vaasan ylioppilaslehdelle. Kalsareiden pituudesta vaatesuunnittelijanakin tunnetuksi tulleella Lomanilla on selkeä näkemys. Ehdottomasti täyspitkät. Itseäni ainakin ärsyttää sellaiset, jotka jättävät kalsareiden ja sukkien väliin paljaan pinnan. Ja onhan pitkissä kumppanilla enemmän kuorittavaakin, Loman vinkkaa. Naisten kalsareiden käyttöä Loman luonnehtii hiukan pelottavaksi. Kyllä naisilla sukkahousut ovat enemmän se asuste. Eri asia tietysti ulkoillessa, jolloin on pakko pukeutua lämpimästi. Perinteisten pitkälahkeisten alushousujen malli on hyvin vakiintunut: täyspitkä lahje, jonka suussa on resori, kuminauhalla kiristetty vyötärö sekä riittävän kokoinen sepalus. Näiden kaikkien ehtojen tulee ehdottomasti täyttyä, jotta saadaan vaatekappale, jota voidaan ilman epäilyksiä nimittää vaikkapa jörsseiksi. Materiaali on suurimmaksi osaksi puuvillaa tai keinokuitua. Puolustusvoimilla on luonnollisesti oma, napalmihyökkäyksen kestävä materiaalinsa, joka ei sula ihoon kiinni kuten siviilipuolen pitkäpiippuiset, joiden materiaalissa on jonkin verran muovia. Täysin mutkatonta ei pitkiin kalsareihin pukeutuminen ole. Sitkeän huhun mukaan tämä veikeä perinneasuste saattaa aiheuttaa naisilla äkillistä päänsärkyä ja väsymystä intiimeissä tilanteissa. Arkipäiväisempi jörssisankaria vaivaava ongelma on kuitenkin lämpötilaerot. Aamun paukkupakkasissa mukavasti lämmittävät kalsarit alkavat fabriikin lämmössä hiostaa hyvinkin nopeasti ja loppupäivästä saattaa tulla harmillisen kostea. Mikäli viitseliäisyyttä löytyy, voi alushousut toki käydä laittamassa reppuun päivän ajaksi ja pukea jalkaan taas kotimatkaa varten. Kevään muoti tihkuu rohkeutta ja erotiikkaa Ilmojen lämmetessä kannattaa vakavasti harkita puolilahkeisia alushousuja. Kyseinen vaatekappale kuuluu Suomen kevääseen yhtä olennaisena Suosittelen! osana kuin muuttolinnut. Malliltaan ne ovat kuin lyhennetyt pitkät kalsarit, leikkaus on ehkä aavistuksen ilmavampi. Nykyisin niitä saa jo jokaisesta hyvin varustetusta tavaratalosta. Budjetistaan huolestuneet voivat toki askarrella tällaiset itsekin leikkaamalla pitkistä kalsareistaan lahkeen poikki polven kohdalta. Nämä puolisään jörsseiksikin kutsutut alushousut toimivat myös mainiona siirtymävaiheena pitkistä kalsareista lyhyisiin alushousuihin siirryttäessä. Kevään tullessa kannattaakin olla rohkea, ja kokeiluhan on aina trendikästä!

19 Kuvat: Markus Malila X Kabul Kaikuja Kabulista Kabul esittäytyy ankeana, mutta parempaan tulevaisuuteen uskoen. Joulukuun puolessa välissä kesken työpäivän puhelimeni soi. Vastasin outoon numeroon ja sain tiedustelun siitä, olisinko valmis lähtemään helmikuun puolen välin tienoilla Afganistaniin rauhanturvatehtäviin. Pienellä mietintäajalla vastasin kutsuun myöntävästi. Puoltavia seikkoja oli useita: tarjolla oman alan töitä, haastava kansainvälinen toimintaympäristö ja taatusti erilainen kulttuurikokemus. MARKUS MALILA ta: edustettuina ovat niin TV, radio, kuin printtimediakin. Omassa työssäni toimin nimikkeellä Print Journalist Editor. Käytännössä tämä tarkoittaa erilaisia printtituotteisiin liittyviä valmistustehtäviä, oman esimieheni avustamista erilaisissa suunnitteluun liittyvissä selvityksissä sekä tietysti tekstien toimittamista. Ensimmäisen kuluneen kuukauden aikana olen päässyt työssäni tekemään monipuolisesti tehtäviä oman osaamiseni ja kiinnostusteni piiristä. Monikansallisessa työympäristössä toimiminen on ollut haastavaa ja mielenkiintoista. Yksikössämme toimii yli kymmenen kansallisuuden edustajia, joten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaatii joskus kärsivällisyyttä. Myös kielitaito on ollut hyvässä testissä ja ilman vaihto-oppilasvuottakin olen ilokseni voinut todeta sen riittäneen. Parilla kolmosella läpiviedyllä Goymerilla pärjää näissä oloissa vallan mainiosti. Kabul on kaupunkina minulle vielä mysteeri. Omassa työssäni liikun leirini ulkopuolella verrattain vähän ja koska vapaaehtoinen liikkuminen esikunnan ulkopuolella on itsemurhaiskujen mahdollisuuden takia kielletty, en ole muutamia juttukeikkoja ja siirtymisiä lukuun ottamatta päässyt tutustumaan kaupunkiin lähemmin. Ainakin Etelä-Afganistaniin verrattuna Kabul on kuitenkin suhteellisen Nyt olen viettänyt täällä Kabulin pölyn ja pakokaasujen keskellä reilun kuukauden päivät. Ensijännitys on ohitettu ja päivärutiinit omassa työssä ovat löytyneet. Työskentelen Kabulissa Afganistanin kriisinhallintaoperaation monikansallisessa esikunnassa, jonka tiloissa toimii oma osastoni eli psykologisten operaatioiden mediaosasto. Osastomme koostuu koko mediakentän kattavista toimistoisrauhallinen. Ilmassa on silti vielä jännitteitä koska noin neljän miljoonan asukkaan kaupunkiin mahtuu luonnollisesti myös länsimaisten sotilaiden läsnäoloa vastustavia ihmisiä. Afganistaniin Taleban -hallinnon syrjäyttämisen jälkeen rakennetulla hallituksella ei vielä ole riittävän tukevaa asemaa yli 20 vuotta erilaisista konflikteista kärsineessä yhteiskunnassa ja se näkyy kansan epävarmuutena tulevaisuutta kohtaan. Ihmiset ovat köyhiä ja kärsivät perusasioiden kuten koulutuksen ja toimivan terveydenhuollon puutteista. Kaikesta huolimatta myös päinvastaisia merkkejä on siellä täällä ilmassa. Lähes jokaisella Kabulissa vastaantulevalla miehellä on kuin ihmeen kaupalla mukanaan kännykkä. On arvioitu että jopa yli puolet Afganistanin asukkaista on lukutaidottomia ja naisista jopa yli 75%. Ei kuulosta kovin kannustavalta lähtökohdalta kirjoitustyölle. Kriisinhallintamedian paikallisille tuottamat viestit pidetäänkin korkeakouluopiskelijan näkökulmasta jopa yllättävän yksinkertaisina. Hyvästi piilomainonta ja markkinoinnin tarvekartoitukset. Ihmiset täällä tarvitsevat turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Kirjoittaja jätti graduajatukset hautumaan ja lähti kaukomaille mediavänrikiksi. Taidetta ja taiteilua Uumajassa Vaihtari ANNIKA HAUKKASALO Pian puolet vaihtoajasta on jo kulunut. Kaksi kuukautta sitten lähdin Uumajaan opiskelemaan taidehistoriaa ja tunnen olleeni täällä pikemminkin kaksi viikkoa. Ensimmäinen viikko meni orientaation parissa ja illoiksi oli aina ohjelmaa. Lisäksi tapaamispaikalle löytäminen kesti aina kauan. Muistan vain, etten ollut tuonut sateenvarjoa Suomesta ja viikko oli todella sateinen. Lähikaupassa ei myyty sateenvarjoja ja keskustaan ei ehtinyt mennä. Vaatteet märkänä tuli tunne, että mihin sitä on itsensä laittanut. Vaasassa näin ei olisi käynyt, mutta hetkeäkään en ollut yksin miettien saakohan täältä kavereita. Siihen sai vastauksen ennen kuin ehti kysyä. Ensimmäisen ystävän sain jo Suomen puolella, kun Helsingin yliopistosta Uumajaan lähtevä tyttö otti minuun yhteyttä ja suunnittelimme laivamatkan sekä ensimmäisen yön majoituksen yhdessä. Lähes kaikki vaihtarit tuntevat toisensa. Aluksi oli helppo tutustua samassa mentor-ryhmässä olevien kesken, jonka jälkeen on muodostunut myös tiiviimpiä ystäväpiirejä. Asun kahdeksan hengen korridorissa, joten oma tottuminen on ollut siinäkin verrattuna kaksioelämään poikaystävän kanssa. Naapureistani suurin osa on ruotsinkielisiä ja opintoni suoritan ruotsiksi, joten kielitaitoa saa treenattua niin kotona kuin koulussa. Vaihto-opiskelijat pitävät huolen englannin kielen harjoittelusta ja suomeakin täällä saa kuulla sopivasti. Saksalaisia vaihto-opiskelijoita täällä on eniten. Siten täällä olisi hyvät mahdollisuudet treenata myös saksankieltä. Modernin taidehistorian opiskelu on ollut haasteellista. Pitkien taidearvostelujen tekeminen ruotsiksi on suuritöistä, mutta on tuonut paljon uutta. Alku ei ollut minun kohdallani paras mahdollinen. Neljä päivää ennen Uumajaan saapumistani sain tietää, että olen päässyt hakemilleni kursseille ja minulle järjestyisi asunto paikan päältä. Sitä ennen elin epätietoisena olenko lähdössä vaihtoon vai en. Kenelläkään muulla tuntemallani vaihto-opiskelijalla ei kuitenkaan ollut samanlaista ongelmaa, joten olin siis vain poikkeustapaus. Älä siis huolestu vaihtoon lähtevä! Tekemisestä täällä ei ole vielä kertaakaan ollut pulaa. Ohjelmaa järjestettiin aluksi niin valtavasti, että illalla piti miettiä, tuliko sitä syötyä ollenkaan. Suomalaiselle jotkin aktiviteetit tuntuu hieman hupaisalta, kuten retki järvelle katsomaan revontulia, mutta mukana ollaan yhtälailla kuin muutkin. Fika ( kahvitauko ) on ehdottomasti täällä päivän sana. Meillä fika puolittaa oppitunnin, niitä pidetään useita päivässä ja se on yksinään syy kerääntyä yhdessä vaihtareiden kanssa. Syötyä on tullut siis hyvin. Mutta onneksi meillä on iki-ihana Iksu, valtava urheilukeskus, jossa voi treenata lähes kaikkea. Ehdottoman suosiomme ovat saanut beach volley -hiekkakentät sisätiloissa. Mahdollisuus tuntea hiekka varpaiden välissä keskellä kylmintä talvea on jotain aivan erityistä. Ruoka-aiheeseen päästyäni, en malta olla kertomatta kansainvälisistä illallisistamme, jossa jokainen tuo oman maansa tyypillistä ruokaa. Siellä todellakin on vaarallisen herkullisia ruokia. Ruotsalaisten ruokailutottumuksista sen verran, että miksi joka paikkaan on laitettava banaania? Se ei todellakaan mielestäni sovi pitsan täytteeksi. Vaihto-aikani on ollut antoisa ja suosittelen kaikille, jopa seurusteleville, sillä se haastaa suhteen uuteen koetukseen. Ja mikä parasta, kotiin on niin ihana lopulta palata. Nyt on kova ikävä ihmisiä Suomessa, mutta ikävä tulee myös näitä ihmisiä, joihin olen täällä saanut tutustua. Rikastuttava kokemus kaiken kaikkiaan. VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/

20 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee KV-TUTORKOORDINAATTORIA Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee kv-tutorkoordinaattoreita vastaamaan itsenäisesti ulkomaalaisten opiskelijoiden tuutoroinnista. Kv-tutorkoordinaattorit hoitavat tuutoreiden rekrytoinnin, valinnan ja kouluttamisen yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kv-tutorkoordinaattoreiden tehtävänä on organisoida ulkomaalaisten opiskelijoiden käytännön asioiden järjestäminen tuutoreiden kanssa. Kv-tutorkoordinaattorit osallistuvat lisäksi ulkomaalaisten opiskelijoiden vapaa-ajanohjelman suunnitteluun ja järjestämiseen sekä ulkomaalaisiin opiskelijoihin liittyvään tiedotustoimintaan. Kv-tutorkoordinaattoreilta edellytetään oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja organisointikykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Kv-tutorkoordinaattorilta odotetaan myös yliopisto-opintoja, yliopistomaailman ja ylioppilaskunnan toiminnan tuntemusta sekä hyvää englannin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. Tehtävien kausiluonteisuudesta johtuen toimi on määräaikainen. Toimikausi on 9,5 kuukautta ja alkaa elokuussa. Toimi on osa-aikainen ja viikoittainen työaika on n. 10 tuntia. Kv-tutorkoordinaattoreiden palkkauksessa noudatetaan sopimuspalkkaa. Kv-tutorkoordinaattoreiden palkkaus on 280 euroa kuukaudessa. Hakuaika päättyy klo Hakemukset tulee toimittaa: Lisätietoja antaa: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Pääsihteeri Tatu Tanski Pääsihteeri Wolffintie Vaasa tai Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee PÄÄTOIMITTAJAA Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee päätoimittajaa Vaasan ylioppilaslehdelle väliselle ajalle. Päätoimittajan tehtävänä on vastata lehden ilmestymisestä, sisällöstä ja taitosta. Päätoimittaja toimii lehden taittaja/mainosgraafikon lähimpänä esimiehenä sekä toimitusavustajien ohjaajana. Päätoimittajan tehtävänä on kehittää lehden sisältöä ja vastata avustajien rekrytoinnista, kouluttamisesta ja ohjaamisesta. Päätoimittaja vastaa toimitustyöstä. Päätoimittajan tehtävänä on myös seurata ja kehittää lehden taloutta, markkinointia, ilmoitusmyyntiä ja jakelua. Päätoimittaja toimii toimitusneuvoston sihteerinä. Päätoimittaja osallistuu toimitusneuvoston työskentelyyn lehden toimittamisen, talouden ja markkinoinnin kehittämisessä ja suunnittelussa. Päätoimittajalta edellytetään kykyä itsenäiseen työskentelyyn, ideointikykyä ja kykyä tehokkaaseen työskentelyyn paineen alla sekä johtamistaitoa ja kykyä motivoida muita toimituksen työntekijöitä. Tehtävässä vaaditaan kokemusta itsenäisestä lehtityöstä sekä yliopistomaailman ja ylioppilaskunnan tuntemusta. Tehtävässä suoriutuminen edellyttää julkaisujen sisällön suunnitteluun sekä taittoon, visuaaliseen ja journalistiseen suunnitteluun liittyvää osaamista. Päätoimittajalta edellytetään hyvää suomenkielen kirjallista taitoa sekä atk-osaamista. Kokemus graafisesta suunnittelusta katsotaan eduksi. Päätoimittajan toimi on osa-aikainen ja viikkotyöaika on noin 30 tuntia. Päätoimittajalle maksetaan palkkaa VYY:n palkkausjärjestelmän vaatimustason 4 mukaisesti (1292 e/kk). Hakemukset tehtävään tulee jättää ylioppilaskunnan pääsihteerin riippukansioon tai postitse kello 16 mennessä. (Osoite: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta/pääsihteeri Wolffintie Vaasa) Valinnan ja haastattelut suorittaa ylioppilaskunnan edustajisto kokouksessaan Lisätietoja: Päätoimittaja Timo Kankaanpää, Pääsihteeri Tatu Tanski, Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee TAITTAJAA/MAI- NOSGRAAFIKKOA Vaasan yliopiston ylioppilaskunta hakee taittajaa/ mainosgraafikkoa Vaasan ylioppilaslehdelle väliselle ajalle. Tehtävänä on vastata Vaasan ylioppilaslehden visuaalisesta toteutuksesta päätoimittajan ohjeiden mukaisesti. Taittaja/mainosgraafikon tehtävänä on hoitaa Vaasan ylioppilaslehden vaatima taittotyö ja mainosmateriaalin työstö. Tehtävänä on vastata myös lehden siirtämisestä ylioppilaskunnan www-sivuille sähköiseen muotoon. Taittaja/mainosgraafikko osallistuu myös toimituksen palavereihin ja lehden sisällön ideointiin. Työssä edellytetään kokemusta kuvankäsittelystä, taittotyöstä ja toimitustyöstä. Tehtävässä suoriutuminen edellyttää vahvaa atkosaamista (InDesign, PhotoShop, Illustrator) ja sujuvaa suomen kielen kirjallista taitoa. Tehtävistä maksetaan palkkaa 340e/lehti. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa ylioppilaskunnan pääsihteerille kello 16 mennessä. (Osoite: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta/pääsihteeri Wolffintie Vaasa) Valinnan ja haastattelut suorittaa ylioppilaskunnan hallitus huhti-toukokuun vaihteessa. Lisätietoja: Päätoimittaja Timo Kankaanpää, , Taittaja/mainosgraafikko Teija Luukkala, Pääsihteeri Tatu Tanski, VAASAN YLIOPPILASLEHTI 3/2007

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika. Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ja vapaa-aika Sanni Marjanen Eetu Rantakangas Koulutus tutorleirillä 26.4.2015 Mikä on suosikkipaikkasi Jyväskylässä? Jyväskylä on fuksin uusi koti Ihminen on onnellisempi,

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

OPINTOTUKI KESÄAJALLE

OPINTOTUKI KESÄAJALLE 1 OPINTOTUKI KESÄAJALLE Edellytykset kesällä on tehtävä opintoja 5 op tukikuukautta kohti; koko kesälle haettaessa opintoja suoritettava siis 15 op harjoitteluajalta ei edellytetä em. opintopistemäärää,

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus

Opintotuki. Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus. Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op Opintotuki Opintotukisihteeri Päivi Piiroinen, Joensuun kampus Opintotukilautakunnan sihteeri Ulla Pitkänen, Kuopion kampus Opintotuki Itä-Suomen yliopistolla on oma

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PALUUORIENTAATIO 2015

PALUUORIENTAATIO 2015 1 PALUUORIENTAATIO 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ VAIHTO-OPINNOT JA OPINTOTUKI VAIHDOSTA PALAAVAN OPISKELIJAN MUISTILISTA OPINTOJEN RIITTÄVÄ EDISTYMINEN EDISTYMISEN SEURANTA OPINTOLAINA JA LAINAVÄHENNYSOIKEUS

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta

9.15-9.30 Kasvatustieteiden tiedekunta toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Varadekaani Arja Virta KKV0 OPISKELIJAKSI YLIOPISTOON (5 op) Kasvatustieteiden laitos Opiskelijaksi yliopistoon-opintojakson aikana tutustutaan yliopistoopiskeluun sekä yliopiston palveluihin, ympäristöön ja organisaatioon.

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Tervetuloa koulutuspolitiikan ihmeellisille vesille! Sisältö Osa I Verkko, johon olet takertunut Osa II Kopon

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ

KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNTO-OHJESÄÄNTÖ 1 Asumisoikeuden myöntämisestä Keskisuomalaisen Osakunnan hallitsemiin asuntoihin sekä tämän asumisoikeuden käyttämisestä on voimassa olevien huoneenvuokralainsäädännön

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot