TIIVISTELMÄ x Pro gradu -tutkielma Lisensiaatintutkielma Väitöskirja Oppiaine Tietojärjestelmätiede Päivämäärä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ x Pro gradu -tutkielma Lisensiaatintutkielma Väitöskirja Oppiaine Tietojärjestelmätiede Päivämäärä 3.5.2013"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ x Pro gradu -tutkielma Lisensiaatintutkielma Väitöskirja Oppiaine Tietojärjestelmätiede Päivämäärä Tekijä Mikko Harhanen Matrikkelinumero Sivumäärä 73 s. + 4 liites. Otsikko Potilaan ja terveydenhuollon välinen viestintä: Tieto- ja viestintäteknologia osana palvelumallia Ohjaaja FM Jani Koskinen Tiivistelmä Julkisen terveydenhuollon palvelut ovat voimakkaan rasituksen alla. Väestön ikääntyminen voimistaa jo ennestään suurta kysyntää. Terveydenhuolto joutuu etsimään uudenlaista lähestymistapaa, jotta se selviytyisi tulevista haasteista. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt kiinnostuksensa asiakaslähtöiseen, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään palvelumalliin. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia ongelmia on julkisen perusterveydenhuollon palvelujen saatavuudessa. Lisäksi pohdittiin, olisiko nykyisiä palveluja mahdollista kehittää tieto- ja viestintätekniikalla. Tutkimusongelmaa lähestyttiin potilaan näkökulmasta. Tutkielma on laadullinen, sillä tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli tunnistaa mahdollisesti aiemmin tuntemattomia ongelmatekijöitä ja tarpeita. Tutkielmassa analysoitiin valmis haastatteluaineisto, jossa haastateltavina oli sydänpotilaita. Sydänpotilaat kertoivat omista terveydenhuollon kokemuksistaan ja elämästään sairautensa kanssa. Lisäksi aineistona käytettiin Turun kaupungin verkkosivuja ja puhelinluetteloa, jonka perusteella kartoitettiin kanavat, joilla potilas voi olla yhteydessä terveydenhuoltoon. Tutkimus osoittaa, että terveydenhuollon organisaatio on hierarkkinen ja voimakkaasti jaottunut. Asiointikanavat painottuvat puhelinsoittoihin ja terveyskeskuskäynteihin. Haastateltavat kokivat vaikeaksi avun hakemisen ja yhteydenpidon terveydenhuoltoon. Lääkärikäynnin jälkeen haastateltavien mielessä saattoi olla terveysaiheisia kysymyksiä, joiden selvittämiseen oli vähän keinoja. Vastaajasta riippuen kysymykset joko jätettiin selvittämättä tai vastaus etsittiin terveydenhuollon ulkopuolisin keinoin. Haastateltavilla oli vain vähäistä kokemusta sähköisistä terveydenhuollon palveluista. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että sähköiset terveydenhuollon palvelut ovat irrallaan nykyisestä toimintatavasta. Tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuissa tulisi pyrkiä siihen, että organisaatio palvelee ihmistä eikä potilas organisaatiota. Asiakaslähtöisen vuorovaikutuksen sijaan terveyskeskus on rakentanut muurin, joka hillitsee palveluiden käyttöä. Kun potilaalla herää terveyttä koskeva kysymys, hänellä ei ole yksinkertaista tapaa selvittää asiaa. Yhtenä mahdollisena lähestymistapana olisi monikanavainen yhteyskeskusmalli, jossa pyritään ratkaisemaan potilaiden huolenaiheet eikä hillitsemään palveluiden käyttöä. Monikanavainen malli mahdollistaisi sähköisen terveydenhuollon liittämisen todelliseksi terveydenhuollon osaksi. Asiasanat Muita tietoja terveydenhuolto, sähköinen asiointi, sähköinen viestintä, julkiset palvelut Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

2

3 POTILAAN JA TERVEYDENHUOLLON VÄ- LINEN VIESTINTÄ Tieto- ja viestintäteknologia osana palvelumallia Tietojärjestelmätieteen pro gradu -tutkielma Laatija: Mikko Harhanen Ohjaaja: FM Jani Koskinen Turku Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

4

5 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Terveydenhuollon organisaatio lähemmäksi potilasta Rajaus TERVEYDENHUOLTO HAASTEIDEN EDESSÄ Terveydenhuollon keskeiset haasteet Suuntana potilaslähtöisyys TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN VAIKUTUKSET POTILAAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIIN Asiakkaan valtaistaminen teknologialla Yhteiskunnan kehityksen ja teknologian suhde Teknologisen syrjäytymisen tekijät TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA VANHOJEN KANAVIEN TÄYDENTÄJÄNÄ Monikanavaisuus yritysmaailmassa Yhteys asiakkaan ja organisaation välillä Viestinnän luonne Kanavan soveltuminen erilaisiin viestinnän tilanteisiin Kanavien yhteisvaikutus TUTKIMUKSEN EMPIIRINEN OSUUS Tutkimuksen metodologiset valinnat Tutkimuksen suorittaminen Pärjäin-pilotin osahankkeen haastattelut Turun terveyskeskuksen asiakasrajapinnan kartoitus Tutkimusetiikka HAVAINTOJA AINEISTOSTA Kartoitettu asiakasrajapinta Havaintoja Pärjäin-pilotin osahankkeen aineistosta Yksinkertaistettu malli asiakkaan terveyden ylläpidon prosessista haastattelumateriaalin perusteella KONSEPTI: VUOROVAIKUTTEINEN TERVEYSKESKUS Vuorovaikutus osaksi terveyskeskusta... 55

6 7.2 Yhteyskeskuksen rakenne Yhteyskeskuksen mahdolliset hyödyt terveydenhuollolle JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelu Tutkimuksen arviointi YHTEENVETO LÄHTEET Kuvat Kuva 1 Asiakaslähtöisyyteen ja -tyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus (Raab ym. 2008, 14) Kuva 2 E-healthin järjestelmät ja alajärjestelmät (Tan 2005, 44) Kuva 3 Kansalaisen viestintävalmiudet käsitekompleksina (Viherä 1999, 42)21 Kuva 4 Vuorovaikutuksen vaikutustyypit, mukailtu Coieran (2003b, 210) vuorovaikutusmallista Kuva 5 Asiakkaan terveyden ylläpidon prosessi Kuva 6 Yhteyskeskuksen infrastruktuuri (Fluss 2005, 32) Taulukot Taulukko 1 Viestinnän perusohjeet (Grice 1999, 78 79) Taulukko 2 Mukailtu Johansenin ym. (1991, 16) nelikenttämalli... 27

7 LIITTEET LIITE 1 4-SQUARE MAP OF GROUPWARE OPTIONS LIITE 2 HAASTATTELUAINEISTON OHEISMATERIAALI LIITE 3 TURUN ALUEEN PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUKARTTA... 77

8 6 1 JOHDANTO 1.1 Terveydenhuollon organisaatio lähemmäksi potilasta Tässä tutkielmassa pohditaan potilaan ja kunnallisen terveydenhuollon välisen viestinnän piirteitä ja sitä, miten potilaan ja lääkärin asemaa tasavertaistetaan. Tutkielmassa tarkastellaan, miten tieto- ja viestintäteknologialla voidaan vaikuttaa siihen, että organisaatio palvelee ihmistä eikä potilas organisaatiota. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kehitetään terveydenhuollon asiakaslähtöisyyttä ja potilaiden huomioimista. Tavoite pohjautuu aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen, jossa on kartoitettu Suomen terveydenhuollon ongelmakohtia. Sosiaali- ja terveysministeriö on tunnistanut SWOT-analyysissaan terveydenhuollon organisaation heikkouksia. Analyysissä mainittuja heikkouksia olivat eriarvoistava palvelurakenne, peruspalvelujen tila, kokonaisvastuun puute asiakasprosesseissa sekä tieto- ja viestintäteknologian riittämätön hyödyntäminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 10). Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi muutkin tahot ovat kiinnittäneet huomionsa tietotekniikan käyttöön terveydenhuollossa. On pohdittu sitä, olisiko sähköisillä terveydenhuollon palveluilla mahdollista ratkaista nykyisiä ongelmia (ks. esim. Tan 2005, 5 6; Eysenbach 2001). Jos painopiste siirtyy sähköiseen terveydenhuoltoon, on selvitettävä, miten se parantaa palveluiden saatavuutta ja tasa-arvoisuutta. Lisätäänkö tietokoneiden käyttöä, koska se on nykyaikaa, vai löytyykö sen takaa perusteltavia syitä? Tyypillinen uuden tekniikan käyttäjä on korkeastikoulutettu nuori mies (van Dijk 2005, 104). Terveydenhuollon palveluiden tulisi kuitenkin palvella myös vanhuksia ja toimintarajoitteisia. Asiakasrajapinta on suunniteltava siten, että teknologia vähentää nykyisiä ongelmia eikä kasvata eroja entisestään. Muutosta tarvitaan, jotta terveydenhuollon organisaatio selviää tulevaisuuden kasvavasta palvelujen kysynnästä. Suomen väestörakenne ja hoitosuhde muuttuu, jolloin terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy (Tilastokeskus 2009). Tutkielman lopuksi esitetään ehdotus terveydenhuollon toimintamalliksi, joka keskittyy asiakkaan ja terveydenhuollon organisaation väliseen yhteydenpitoon. Uusi malli korvaa nykyisen tavan järjestää lääkäriaikoja ja puhelinneuvontaa. Kyseessä on laajennettu puhelinkeskus eli yhteyskeskus, jossa käytetään useita viestintätapoja. Tällöin nykyistä tieto- ja viestintäteknologiaa voidaan käyttää terveydenhuollon palveluissa. Tutkielman rakenne on kolmiosainen. Rakenne kuvastaa tutkimuksen etenemistä. Ensimmäiseksi käsitellään terveydenhuollon ongelmia ja sitä kuinka näihin ongelmiin yritetään vastata sähköisellä terveydenhuollolla. Toisessa vaiheessa perehdytään terveydenhuollon toimintaan potilaan näkökulmasta: haastatteluaineistoa käydään läpi ja selvitetään Turun kaupungin terveydenhuollon organisaation palvelumallia. Kolmannessa

9 7 vaiheessa esitetään alustava ratkaisuehdotus siitä, miten sähköinen terveydenhuolto yhdistetään osaksi monikanavaista palvelumallia. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä ongelmia on kunnallisen perusterveydenhuollon palveluissa? Mikä on teknologian suhde kunnallisen perusterveydenhuollon saatavuuden ongelmiin? Miten palvelut saataisiin vastaamaan potilaiden tarpeita? 1.2 Rajaus Tutkielmassa keskitytään julkisen perusterveydenhuollon ja potilaan väliseen viestintään. Vaikka haastatteluihin osallistuneet on pääasiassa etsitty Varsinais-Suomen alueelta, heidän kuvauksensa koskevat useita eri terveydenhuollon toimipisteitä. Kokemukset ovat pitkältä aikaväliltä, eivätkä ne välttämättä kuvaa nykytilannetta. Tämän korjaamiseksi kartoitetaan Turun terveyskeskusten palvelumallia. Kartoituksessa pyritään hahmottamaan, millaisena Turun perusterveydenhuolto näyttäytyy kansalaiselle. Tavoitteen saavuttamiseksi kartoitettava organisaatiokaavio laaditaan Turun alueen puhelinluettelon (Fonecta 2011) ja verkkosivujen ilmoittamista tiedoista. Leikola (2011, 16 17) esittää neljä terveydenhuollon tarkastelutapaa: lääketieteen, hoidollisen, hallinnon ja palvelutoiminnan tarkastelutavan. Tutkimuksessa painotetaan potilaslähtöistä palvelutoiminnan tarkastelutapaa. Tutkimuksen ulkopuolelle rajautuu lääkärien ja hoitohenkilökunnan tehtäväkenttä sekä talouden, hallinnon ja juridiikan näkökulmat. Jotta potilaiden näkökulma saataisiin parhaiten kuuluviin, käytetään tutkimuksessa apuna suomalaisten sydänpotilaiden kokemuksia terveydenhuollosta. Koivuniemi ja Simonen (2011, 41) ovat hahmotelleet sitä, millainen on asiakkaan terveydenhuollon prosessi. Tämän ihmislähtöisen terveydenhuollon prosessin vaiheet ovat ennaltaehkäisy, tuki tutkimuksiin hakeutumiselle, diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Tässä tutkimuksessa painotetaan niitä prosessin vaiheita, jolloin potilas ei asioi terveydenhuollon tiloissa. Erityisesti vaihe tuki tutkimuksiin hakeutumiselle on tutkielman kannalta oleellinen.

10 8 2 TERVEYDENHUOLTO HAASTEIDEN EDESSÄ 2.1 Terveydenhuollon keskeiset haasteet Suomen julkinen terveydenhuolto on monilta osin onnistunut, mutta sitä varjostaa useat potilaan asemaa heikentävät tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä arvioi vuonna 2010 Suomen terveydenhuollon tilaa SWOT-analyysilla. Vahvuuksissa lueteltiin järjestelmän kustannustehokkuus, korkeasti koulutettu henkilöstö, erikoissairaanhoidon tuottavuus ja kansalaisten luottamus julkisiin palveluihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 10.) Kansalaisten luottamus julkisia palveluja kohtaan on näiltä osin perusteltua, sillä kustannustaso on pohjoismaihin verrattuna alhainen. Suomen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden ovat alle OECD:n (Organisation for Economic Cooperation and Development) jäsenmaiden keskitason (Organisation for Economic Co-Operation and Development 2011, 149). Alhaisista kustannuksista huolimatta henkilökunta on koulutettua ja ammattitaitoista, mikä nostaa hoidon laatua. Tämä on nähtävissä muiden muassa vaikeiden sairauksien hoidossa. Monien tällaisten vaikeiden sairauksien hoidossa Suomi pärjää hyvin (Alkio 2011, 134). Suomalaisella terveydenhuollolla on vahvuuksiensa lisäksi joukko heikkouksia. SWOT-analyysissa eräitä mainittuja syitä olivat eriarvostava palvelurakenne, peruspalvelujen tila, kokonaisvastuun puute asiakasprosessissa sekä tieto- ja viestintäteknologian riittämätön hyödyntäminen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 10). Eriarvoistavassa palvelurakenteessa terveydenhuolto on järjestetty siten, että terveydenhuollon laadussa on suurta vaihtelua kansalaisittain. Peruspalvelujen tilaa kuvastaa pirstaleisuus ja hidas hoitoon pääsy (Alkio 2011, 23, 158). Potilaan hoito pirstoutuu eri hoitopisteisiin ja ajankohtiin ilman hoitoketjun valvontaa. Kyse on hoitoketjun kokonaisvastuun puutteesta. SWOT-analyysissa mainitut heikkoudet peilautuvat kansainvälisissä vertailuissa. Saavutuksistaan huolimatta Suomi on Euro Health Consumer (Björnberg 2012, 16) indeksin mukaan vasta sijalla 10 Euroopassa. OECD:n selvityksessä Suomen terveydenhuolto on yksi epätasa-arvoisimmista, sillä hyvätuloiset hyödyntävät enemmän terveyspalveluja kuin alemman tulotason ryhmät (Organisation for Economic Co-Operation and Development 2011, 139). Hoidon laatu riippuu siitä, kuka sairastaa, mitä sairastaa ja missä sairastaa. Vaikuttavina tekijöinä ovat muiden muassa työtilanne, maksukyky, ikä, sairaus ja asuinpaikka (Leikola 2011, 10). Näillä tekijöillä on yhteys siihen, millaisia palveluja kansalainen käyttää. Hoitoon vaikuttaa, käyttääkö yksityisen, työterveyshuollon vai terveyskeskusten palveluja (Alkio 2011, 29). Yleistäen voisi sanoa, että työssäkäyvä, pääkaupungilla asuva, sydän- ja sepelvaltimotaudeista kärsivä on onnekas. Hoitoa on helposti saatavilla ja se on laadukasta. Onnettomampi on syrjäseudulla asuva työtön, jolla on mielenterveydenongelmia.

11 9 Pienituloisella ei ole samanlaista valinnanvaraa kuin hyvin toimeentulevalla (Alkio 2011, 39). SWOT-analyysin uhkana on mainittu yhteiskunnan eriarvoisuuden voimistuminen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 10.) Ikääntyvä väestö ja kasvavat odotukset ovat haaste laadukkaalle, kustannustehokkaalle ja yhdenvertaiselle hoidolle (Alkio 2011, 132). Ikääntyminen on Suomelle erityinen ongelma. Eliniänodote on korkea, mutta vanhuuden terveiden vuosien määrä on alle OECD:n jäsenmaiden keskiarvon. Myös terveenä itseään pitävien aikuisten määrä on keskiarvoa pienempi (Organisation for Economic Co-Operation and Development 2011, 41, 163). Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa eletään pitkään mutta sairaina. Kansanterveyden kohentaminen on myös Suomelle taloudellinen etu. Työvoiman vähetessä joudutaan ratkaisemaan ikärakenteen ja huoltosuhteen tuomia haasteita (Sosiaali- ja terveysministeriö 2010, 10). Ikääntyvän väestön vuoksi nykyiset ongelmat tulevat entistä raskaammiksi Suomelle. Tasa-arvoisen, vastuuntuntoisen ja laadukkaan hoidon jakaminen käy entistä vaikeammaksi, kun jo nyt kovan paineen alla oleva terveydenhuolto joutuu vastaamaan suurenevaan kysyntään. Muutokseen on pyritty lukuisilla hankkeilla. Yhtenä näkyvänä hankkeena on sairaanhoitopiirien sulauttaminen. PARAS-hankkeessa yhtenä tarkoituksena on yhdistää pienet kunnat isompiin sairaanhoitopiireihin, jolloin laadukas hoito on saatavilla myös syrjäseuduilla asuville (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012b). Tämän toivotaan ratkaisevan saatavuuden ongelman, jota Alkio (2011, 139) pitää yhtenä terveydenhuollon ongelmista. Kun sairaanhoitopiirit kasvavat, pientenkin kuntien potilaat kuuluvat alueeseen, jolla on resursseja sairauden hoitamiseen. Leikola (2011, 17) kuitenkin kritisoi, että terveydenhuollon yhdistymisissä palvelut tulevat olemaan jatkossakin yhtä kaukana tai jopa kauempana. Huonossa tapauksessa kansalainen joutuu matkustamaan pitkiä matkoja, jotta hän saa tarvitsemaansa terveydenhuoltoa, sillä palvelu on siirretty pois lähialueelta suurempiin asutuskeskuksiin. Ratkaisua on etsitty myös lukuisilla tieto- ja viestintäteknologian hankkeilla. Valtiontalouden tarkastusviraston (2012) raportin mukaan hankkeiden organisointi on ollut puutteellista. Suomessa rahoitetaan päällekkäisiä hankkeita, jolloin kehitetään samanaikaisesti samaan pyrkiviä projekteja. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi kuntia rahoittaa Tekes ja Euroopan rakennerahasto. Kehitys pirstoutuu ja kansallisen terveysstrategian noudattaminen hankaloituu. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012, ) Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut erillisiä pieniä hankkeita ilman, että ne olisivat tukeneet valtakunnallisia tavoitteita (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012, 113). Yhtenä esimerkkinä hajanaisuudesta on julkisen hallinnon rahoittamat terveysportaalit Terveyskirjasto.fi, Kaypahoito.fi ja Tervesuomi.fi. Päällekkäisiä hankkeita kehitetään suunnittelematta sitä, kuinka ne tukevat nykyistä terveydenhuoltoa tai mikä näiden hankkeiden keskinäinen suhde on. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012, 224.) Myös monet aiemmin kehitetyt alueelliset hankkeet ovat olleet ongelmallisia. HyväHoito,

12 10 ekat ja SADe eivät ole toteutuneet odotusten mukaisesti. Yhden kunnan toteuttamaa ratkaisua ei saatu siirrettyä muille alueille. Hajautettu kehittäminen on epäonnistunut. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012, 148.) Rahoitus on käytetty ohjelmistojen kehitystyöhön eikä siihen, että terveydenhuollon organisaatiot olisivat valmiita uusien järjestelmien käyttöön (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012, 113.) 2.2 Suuntana potilaslähtöisyys Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmassa määritetään kaksi tavoitetta: hyvinvoinnin ja terveyserojen vähäisyys sekä asiakaslähtöiset rakenteet ja palvelut (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012c, 8). Tässä tutkielmassa käytetään rinnakkain käsitteitä asiakasja potilaslähtöisyys niiden samankaltaisten tavoitteiden vuoksi. Asiakaslähtöinen organisaatio keskittyy asiakkaan tarpeisiin, toiveisiin ja ongelmiin. Tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Organisaatiolle asiakaslähtöisyys on eduksi siten, että toiminta voidaan nopeasti mukauttaa asiakkaiden uusiin tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys edellyttää, että ymmärretään asiakasta ja markkinoita. Kuva 1 esittää, mitkä tekijät ovat edellytyksenä asiakaslähtöiselle toiminnalle. (Raab, Ajami, Gargeya & Goddard 2008, ) Tässä tutkielmassa keskitytään kuvan tekijöistä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden määritykseen, teknologiaan sekä organisaatioon. Kuva 1 Asiakaslähtöisyyteen ja -tyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden vuorovaikutus (Raab ym. 2008, 14)

13 11 Aivan kuten yrityksissä myös terveydenhuollossa on oleellista ymmärtää asiakasta. Terveydenhuollon suhtautuminen onkin muuttunut potilasta enemmän huomioivaksi. Terveydenhuollon henkilökunta tarvitsee tietoa potilaan ruumiista ja siihen liittyvistä oireista, joiden asiantuntija on potilas itse (Holmström & Röing 2010, 167). Potilaslähtöisyyteen liittyy läheisesti käsite potilaskeskeisyys. Mead ja Bower (2000) tunnistivat viisi näkökulmaa, joilla potilaskeskeisyyttä voidaan tarkastella: biopsykologinen terveys potilas yksilönä hoidollinen yhteistyö lääkäri ihmisenä vallan ja vastuun jakautuminen Biopsykologisessa potilaskeskeisessä näkemyksessä kyseenalaistetaan tapa, jolla potilaan ongelmaan keskitytään rajatusti. Sairautta ei haluta nähdä vain elimellisenä ongelmana, vaan siihen kietoutuu psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä. Lääketieteellisin mittarein terve ihminen voi tuntea itsensä sairaaksi tai päinvastoin sairaaksi luokiteltava näkee itsensä terveenä. Terveys on laaja-alaista, jolloin potilaskeskeisessä terveydenhuollossa lääkärin on oltava valmis käsittelemään moninaisia ongelmia. Sairauden sijaan keskitytään toiminnanhäiriöihin. (Mead & Bower 2000, 1088.) Näkemyksessä, jossa potilas nähdään yksilönä, otetaan huomioon se, että jokainen kokee sairauden omalla tavallaan. Sairaudella on erilainen vaikutus eritaustaisiin ihmisiin. Esimerkiksi murtunut jalka voi olla psykologisesti raskaampaa pikajuoksijalle kuin toimistotyöntekijälle. Potilasta ei voi käsitellä tietyn sairauden kantajana, vaan hänet on nähtävä yksilönä ja persoonana, johon sairaus vaikuttaa yksilöllisellä tavalla. (Mead & Bower 2000, ) Hoidollisen yhteistyön näkemyksessä huomioidaan se, miten yhteistyön laatu vaikuttaa hoitoon. Kun lääkärit suhtautuvat potilaisiin ystävällisesti ja sympaattisesti, potilas sitoutuu hoitosuunnitelmaan. Vastaavasti epäystävällinen käytös synnyttää vastarintaa ja haittaa paranemista. Lääkärillä ja potilaalla on oltava yhteisymmärrys hoidon tavoitteista. (Mead & Bower 2000, 1090.) Näkemyksessä, jossa lääkäri nähdään ihmisenä, käsitellään lääkärin henkilökohtaisia ominaisuuksia ja näiden ominaisuuksien vaikutusta hoitoon. Vaikka hoito pyritään suunnittelemaan objektiivisin perustein, potilaan ja lääkärin vuorovaikutus ohjaa sen etenemistä. Yhteistyön kannalta on merkitystä, että potilas ja lääkäri ymmärtävät toistensa tavan suhtautua asioihin. Ymmärtämällä toisia voidaan päästä hoitosuunnitelmaan, johon potilas on sitoutunut. Tämän vuoksi ei ole samantekevää vaihtaa lääkäriä, vaikka päätökset tehtäisiinkin samoilla lääketieteellisillä perusteilla. (Mead & Bower 2000, ) Potilaskeskeisyyden menestys riippuu siitä, kuinka osapuolet kommunikoivat keskenään. Tarvitaan herkkyyttä tunnistaa toisen tarpeet. Perinteisen ohjeis-

14 12 tuksen lisäksi henkilökunnan tulisi ohjeistaa ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti. (Holmström & Röing 2010, ) Valta ja vastuun näkemyksessä pyritään jakamaan valta tasaisesti potilaalle ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Passiivinen potilas on aktiivinen kuluttaja, jolla on oikeus saada tietyn tasoisia palveluita ja päättää terveydestään. Potilasta tulisi kannustaa ajatustensa esittämiseen. Lääkäri kuuntelee näitä mietteitä ja tarjoaa yhteistyötään. (Mead & Bower 2000, ) Mead ja Bower (2000) käsittelevät valtaa ja vastuuta potilaskeskeisyyden alakäsitteenä. Vallan ja vastuun voi ymmärtää myös irrallisena potilaskeskeisyydestä. Holmström ja Röing (2010, 171) kutsuvat potilaan mahdollisuutta hallita terveyttään ja mahdollisuutta oppia elämään sairauden kanssa potilaan valtaistamiseksi. Valtaistaminen on mahdollista ilman potilaskeskeisyyttä esimerkiksi silloin, kun terveyttään itse hallitseva henkilö ei asioi terveydenhuollon organisaation kanssa. Toisaalta valtaistaminen ei ole aina edes toivottua asiakaslähtöisessä terveydenhuollossa. Kroonisen taudin heikentämä ihminen ei kenties jaksa ja halua tehdä omaan hoitoonsa liittyviä ratkaisuja. Sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemä asiakaslähtöisyys on osittain kehityksen sanelemaa. Potilaan ja lääkärin suhde on muuttumassa. Kansalaisista on tullut kriittisiä kuluttajia. Tietoa saadaan useista lähteistä, jolloin lääkäri ei ole ainoa joka tietää (Leikola 2011, 11). On kuitenkin virheellistä väittää tätä uudeksi ilmiöksi. Jo yli kolmekymmentä vuotta sitten Tähkä (1977, 6) kirjoitti: Nykypäivän potilas ei enää koe omakseen perinteistä potilaan roolia, jonka mukaisesti hänen odotettiin liikoja valittamatta ja kyselemättä alistuvan kaikkiin, erehtymättömäksi oletetun lääkärin parhaaksi katsomiin toimenpiteisiin. Hän odottaa yksilöllisyytensä huomioonottamista ja on julkisten tiedotusvälineiden ansiosta lääketieteen suhteen edellisiä sukupolvia huomattavasti valistuneempi. Vaikka asiakaslähtöisyys on ollut pitkään esillä, se ei täysin toteudu terveydenhuollossa. Edelleenkin potilas joutuu uhraamaan aikaansa ja jaksamistaan, että terveydenhuollon organisaatio pyörisi sillä tavoin, kuin se on suunniteltu. Koivuniemi ja Simonen (2011, 73 74) esittävät transaktio- ja suhdekustannusten käsitteet. Käsitteitä käytetään kritisoimaan sitä, kuinka terveydenhuolto keskittyy organisaation kustannuksiin eikä huomioi asiakkaalle aiheuttamaansa vaivaa tai kustannuksia. Transaktiokustannuksella tarkoitetaan terveydenhuollon vaihdannan synnyttämiä kustannuksia kuten palvelusta sopimista. Transaktiokustannuksia on helppo hinnoitella toisin kuin suhdekustannuksia. Suhdekustannukset ovat lisäkustannuksia, jotka jäävät asiakkaan maksettaviksi. Esimerkiksi asiakkaan odotuttaminen on terveydenhuollolle ilmainen suhdannekustannus. Koivuniemi ja Simonen kritisoivat sitä, kuinka terveydenhuollossa sivutetaan suhdannekustannukset vaikka niistä ollaan tietoisia. (Koivuniemi & Simonen 2011, ) Toisin sanoen organisaatiossa keskitytään sen omaan toimintaan eikä asiakkaaseen.

15 13 Myös Leikola (2011, 20) käsittelee Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissaan potilaan unohtamista. Leikola saivartelee, että ajoneuvojen katsastuksia seurataan tarkemmin kuin ihmisten säännöllisiä terveystarkastuksia. Asiakaslähtöisessä toiminnassa ei ole tarkoitus riisua terveydenhuollon henkilökunnalta valtaa, jolloin henkilökunnan tehtäväksi jäisi palvella kansalaisia heidän mielijohteidensa mukaan. Koivuniemi & Simonen (2011, 18) ehdottavat, että terveyspalveluja tulisi tarjota vastavuoroisesti. Heidän mukaansa palveluja ei voida sanella ylhäältä alas eikä niitä voida myöskään toteuttaa yksinomaan potilaan mieltymysten mukaan. Myös Leikola (2011, 58) painottaa tasapainotilannetta, jossa potilaslähtöisyys tarkoittaa kunnioittamista eikä kuninkaaksi nostamista. Asiakaslähtöisyydessä tärkein muutos on se, minkä vuoksi työtä tehdään: ei organisaation itsensä vuoksi vaan potilaan. Koivuniemi ja Simonen (2011, 23) toteavat, että toimintamallien ainoana lähtökohtana voi olla hoitoa tarvitseva ihminen. Uusi toimintamalli ei ole vain haavekuva, vaan terveydenhuollon todellinen pyrkimyssuunta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on jo valinnut päämääräkseen potilaslähtöisen hoidon (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2011, 11). Näkökulman muutos mukailee yritysmaailman kehitystä. Kilpailuedun vuoksi yritysten on ymmärrettävä asiakkaiden vaatimuksia ja odotuksia. Asiakas on päätöksenteossa keskipisteenä. Tavoitteena on kehittää kestävä ja tuottoisa asiakassuhde. (Raab ym. 2008, 6.) HUS:n esimerkki raottaa sitä, kuinka yritysmaailman asiakkuudenhallinta on tulossa myös terveydenhuollon sektorille. Yritysmaailmaan verrattuna terveydenhuollossa on omat erityispiirteensä. Haasteena on terveydenhuollon monimutkaisuus ja tietopainotteisuus (Wager, Lee & Glaser 2005, 108). Yrityksen tuotevalikoimaan voi kuulua rajattu määrä tuotteita ja palveluja. Vastaavasti taas terveydenhuollossa erilaisten palvelujen määrä on ehtymätön. Hoito on siiloutunut ruumiin osien ja sairauksien mukaan omiksi erillisiksi osastoikseen. Osastot tekevät oman osansa suurella ammattitaidolla, mutta tietämys muiden osastojen toiminnasta ja sitä myötä kokonaisuudesta jää vähäiseksi. Tästä voi seurata, että potilas ajelehtii osastolta toiselle odottaen, että lopulta löytyy henkilö, jonka vastuualueeseen hän kuuluu. (Koivuniemi & Simonen 2011, ) Ongelmaan on kuitenkin etsitty ratkaisua. Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) on ottamassa käyttöönsä uuden T-sairaalan, jossa palvelut on suunniteltu potilaan näkökulmasta. Tavoitteena on luoda katkeamaton hoitoketju, jossa palvelut saadaan siirrettyä sinne, missä potilaat ovat. Potilaita siirretään mahdollisimman vähän osastolta toiselle, sillä henkilökunta ja laitteisto liikkuvat. Siiloutumista on pyritty estämään keskittämällä toiminta yhteen paikkaan. Näin olisi mahdollista vähentää tilanteita, joissa potilaan aika kuluu odottamiseen ja osaston vaihtoihin. (Silván 2012). Muutos on osoitus siitä, että potilaslähtöinen hoitoprosessi kiinnostaa myös terveydenhuollon organisaatiota.

16 14 3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN VAIKUTUKSET POTILAAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIIN Tässä osiossa käsitellään potilaan sekä tieto- ja viestintäteknologian suhdetta. Tekstissä pohditaan sitä, voidaanko potilaan kokemia epäkohtia lieventää teknologisilla ratkaisuilla. Luvussa 3.1 aihetta käsitellään terveydenhuollon näkökulmasta. Luvussa esitellään terveydenhuollon tieto- ja viestintäteknologian tavoitteita ja nykytilaa. Myöhemmissä luvuissa 3.2 ja 3.3 näkökulma laajennetaan terveydenhuollon ulkopuolelle, jolloin voidaan käsitellä teknologiaan liittyviä riskejä ja seuraamuksia. Näin voidaan pohtia, onko teknologinen lähestymistapa perusteltavissa, kun tavoitellaan potilaslähtöistä terveydenhuoltoa. 3.1 Asiakkaan valtaistaminen teknologialla Asiakaslähtöisen toiminnan lisäksi on myös asiakaslähtöistä tietotekniikkaa. Aiemmassa luvussa kuvailtiin näkökulman muutosta, jossa passiivisesta potilaasta tulee hoidon keskipiste. Silloin valtaistunut potilas voi hakea itse tietoa sairaudesta ja sen hoidosta (Tan 2005, 501). Tässä luvussa esitellään käsite e-health, jonka periaatteet mukailevat asiakaslähtöistä palvelumallia. E-health on laaja ja moniselitteinen käsite. Silber (2004, 3) määrittelee e-healthin terveyden kaikkia osa-alueita koskettavaksi tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuksi, joka on räätälöity kansalaisen tarpeiden mukaan. Eysenbach (2001) laajentaa käsitteen asenteeksi ja ajattelutavaksi, jossa terveydenhuoltoa kehitetään paikallisesti ja maailmanlaajuisesti viestintäteknologialla. Tässä tutkielmassa ei haluta rajata e-healthia räätälöityihin ratkaisuihin, vaan se nähdään laajana yläkäsitteenä, joka merkitsee terveydenhuollon palveluiden kehittämistä tai potilaan terveyden ylläpitämistä moninaisilla tieto- ja viestintäteknologisilla ratkaisuilla. Kun merkitystä halutaan rajata, käytetään termiä sähköinen terveydenhuolto. Sähköinen terveydenhuolto tarkoittaa tässä tutkielmassa terveydenhuollon palveluita, joita voi hyödyntää elektronisella laitteella. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita e-healthin tietystä osa-alueesta, jonka määrittämiseksi käytetään Tanin (2005) jaottelua. Tan (2005, 42) pilkkoo e-healthin useisiin alakäsitteisiin, jotka liittyvät terveydenhuollon ammattilaisiin, potilaisiin ja liiketoimintaan. E-healthin alakäsitteet on esitetty kuvassa 2.

17 15 Kuva 2 E-healthin järjestelmät ja alajärjestelmät (Tan 2005, 44) Kuviossa esitetystä etähoidosta käytetään myös nimitystä telemedicine. Sen avulla terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät jakamaan palveluitaan potilaille minne tahansa. Sähköinen kotihoito tarkoittaa niitä teknologioita, jotka auttavat kotona selviytymisessä. Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi älykodit ja testitulosten sähköinen siirto. E-markkinointi on verkkomarkkinointia. Web-portaalit voivat ohjata terveydenhuollon ammattilaisten palveluihin tai tuotteisiin. (Tan 2005, ) Tutkielmassa painotetaan kuvion oikeaa reunaa, eli niitä palveluja, joita potilas voi itse käyttää. Toisaalta taas tutkielman pääasiallinen tarkoitus on pohtia, millä tavoin terveydenhuollon organisaatio voi tuoda tällaiset palvelut potilaiden saataville. Aihe sivuaa siten myös alareunan liiketoiminnan aluetta. Tutkielmassa verrataankin terveydenhuollon toimintaa liike-elämän esimerkkeihin, sillä siellä on jo toimivia asiakaslähtöisyyttä lisääviä tietotekniikan ratkaisuja. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitys ei ole edennyt yhtä ripeästi kuin yritysmaailmassa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiin sijoitetaan vähän verrattuna yritysmaailmaan (Bergen & Berg 2006, 169; Wager ym. 2005). Wager ym. (2005, ) selittävät terveydenhuollon ja yritysmaailman tasoeroja useilla tekijöillä: Terveydenhuolto on monimutkainen ala, jossa käsitellään arkaluontoista tietoa. Arkaluontoisuuden lisäksi aineisto on hankalasti käsiteltävää sen vaihtelevan terminologian vuoksi. Vaikka yksi järjestelmä osaisi käsitellä tietoa, sen yhteistyö muiden järjestelmien kanssa voi jäädä vajaaksi. Sekalaiset järjestelmät eivät keskustele ulkopuolisten organisaatioiden järjestelmien kanssa eivätkä aina edes organisaation sisälläkään. Aiemmasta heikosta panostuksesta huolimatta terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät ole jämähtäneet paikalleen. Suomessa tehdyn selvityksen mukaan sähköisen terveydenhuollon käyttö on kasvussa. Sähköinen potilasrekisteri on käytössä jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Hoitopiirien kesken voidaan vaihtaa muiden muassa potilastietoja, lähetteitä sekä kuvantamislaitteiden ja laboratorion tuloksia. Useimmat potilasrekisterit

18 16 sisältävät päätöksentekojärjestelmiä, jotka muistuttavat asioista kuten lääkkeiden yhteisvaikutuksista tai laboratoriotuloksista. Lääkäreillä on yhteys web-portaaliin, josta he voivat tarkistaa sairauteen suositellun hoidon. (Hämäläinen, Reponen & Winblad 2009.) Äsken kuvatut järjestelmät tukevat henkilökunnan toimintaa. Potilaille suunnatut sähköiset järjestelmät eivät ole yhtä yleisiä Suomessa. Osassa sairaanhoitopiireissä potilaalla on mahdollista osallistua videokeskusteluun lääkärin kanssa. Toiminta ei ole kuitenkaan itseohjattua, vaan potilaan seurassa on lääkäri ja sairaanhoitaja. Vuorovaikutus potilaan ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa on muutenkin rajoitettua. Sähköpostia ja tekstiviestejä käytetään vain pienessä osassa sairaanhoitopiirejä. Hieman yleisempää on sähköinen kysy ja vastaa -palvelu sekä ajanvarauspalvelu. (Hämäläinen ym ) Erillisten sähköisten palveluiden lisäksi, kansalaisilla on mahdollisuus etsiä tarvitsemaansa tietoa WWW:stä. Web-palvelut olivat yleinen lisä kovasti kilpailutetuille terveyspalveluille jo 2000-luvun alussa. (Roberge 2002, 216). Web-palvelut eroavat kuitenkin muista terveydenhuollonpalveluista, joissa on perinteisesti valvottu tarkkaan tiedon luotettavuutta. Webistä etsittävä tieto ei ole aina terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamaa luotettavaa tietoa, vaan yksittäiset henkilöt voivat julkaista informaatiota, jonka luotettavuutta ei ole tarkistettu. Tällainen terveydenhuollon ulkopuolinen varmistamaton, epäluotettava tieto on uhka kansalaisen terveydelle. (Sellitto 2002, 221.) Terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan tällaisen saatavilla olevan tiedon laadusta (Tan 2005, 167). Hämäläisen ym. (2009) raportin tulokset ovat pieni pettymys, kun niitä vertaa Eysenbachin (2001) lennokkaisiin ajatuksiin, jotka esitettiin käsitteen kehittymisen alkuaikoina 2000-luvun alussa. E-healthiin liitettiin joukko arvoja, joita voi luonnehtia idealistisiksi. Eysenbach yhdistää e-healthin tasa-arvoisuuteen, eettisyyteen ja valtaistamiseen. Eysenbachin mukaan e-healthilla vahvistetaan tiedon vaihtoa ja potilaan suhde terveydenhuollon henkilökuntaan vahvistuu ja tasapainottuu. Kehityksen tuomalla tekniikalla ja toimintavoilla toivottiin, että terveydenhuollon järjestelmä saadaan uudistettua ja vanhat ongelmat jäävät taakse. Neljä vuotta Eysenbachin luonnehdinnan jälkeen Tan (2005, 5) totesi, että e-healthiin kohdistuneet odotukset ovat suuret ja niiden toteutuminen vaatii panostusta. Hän myös esitti mahdollisuuden siitä, että odotuksia ei pystytä täyttämään. On vielä vaikea arvioida, jäävätkö odotukset täyttymättä. Hämäläisen ym. (2009) raportin mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomessa e-healthin pääasiallisena käyttäjäryhmänä on terveydenhuollon henkilökunta. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien käytössä on potilasrekistereitä, joihin potilaalla ei ole pääsyä. Päätöksentekojärjestelmät ja Webportaalit auttavat lääkäreitä heidän tehtävissään, mutta potilaat eivät käytä niitä. Potilas on hoidon saaja, joten näistä henkilökunnan e-health -ratkaisuista on välillinen hyöty, mutta se eroaa Eysenbachin alkuperäisistä ajatuksista. Nämä ratkaisut ovat muuttaneet terveydenhuollon toimintatapoja, mutta ne eivät ole lisänneet potilaan valtaistamista.

19 17 Kyseiset ratkaisut tukevat ja vahvistavat lääkäriin asemaa, mutta eivät liity suoranaisesti potilaan tasa-arvoisuuteen tai eettisyyteen. Potilaan valtaistavat ratkaisut ovat jääneet taka-alalle. Suomessa e-healthia on käytetty vain vähän potilaan ja henkilökunnan viestinnän lisäämiseksi. Myös oman terveyden edistämisessä potilas jää aseettomaksi. Juuri näihin asioihin halutaan pureutua tässä tutkimuksessa. Vaikka ajatus toiminnan keskipisteenä olevasta asiakkaasta jää etäiseksi, tilanne ei ole lohduton Eysenbachin ajatusten kannalta. Selvityksen jälkeen on otettu käyttöön asiakaslähtöisempiä järjestelmiä ja terveydenhuollon strategioita. Näistä on esimerkkeinä sähköinen reseptijärjestelmä eresepti ja keskitetty potilasrekisteri earkisto. Ne ovat osa KanTa-palveluita, joiden tarkoituksena on osallistaa potilas terveytensä hoitamiseen (Kansallinen terveysarkisto 2012). Kehitys on kuitenkin ollut hitaahkoa, ja nykyisellään kansalaisella on heikot mahdollisuudet käyttää e-health-palveluita. Palveluita on vähän, eikä niitä ole otettu keskeisiksi osiksi terveydenhuoltoa. Tämä on kuin merkki siitä, että tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet tiedostetaan, mutta hyötyjä ei vielä koeta toteuttamisen arvoisiksi. E-healthista on visionäärisiä suunnitelmia, joilla tähdätään aiempaa suurempiin hyötyihin. Aiemmin esitellyt tekniset ratkaisut on jo toteutettu terveydenhuollon ulkopuolella, eikä niiden toteuttamiseen olisi teknisiä rajoitteita. On mielenkiintoista pohtia, millainen terveydenhuolto olisi mahdollista, jos siinä käytettäisiin uusinta ja tulevaisuuden teknologiaa. Yhden näistä ajatuksista on esittänyt Tan, Demiris ja Tan (2005, ) esitellessään ideaa älykodista, joka on suunniteltu vaikeavammaisen vanhuksen tarpeisiin. Koti on suunniteltu siten, että toimintarajoitteinen ihminen pärjää yksin kotona. Herättyään vanhus mittaa verenpaineensa, keuhkojen tilavuutensa ja painonsa laitteilla, jotka ovat keskenään samassa verkossa. Älykoti siirtää automaattisesti tulokset hoitajille. Lääkkeet on annosteltu valmiiksi ja koti muistuttaa, jos ne jäävät syömättä. Vanhus keskustelee terveydentilastaan virtuaalisesti terveydenhuollon henkilökunnan kanssa. Koti on varustettu sensoreilla, jotka hälyttävät jos vanhus kaatuu tai viipyy liian pitkään kylpytiloissa. Nämä ja lukuisat muut järjestelyt takaavat, että vanhus selviytyy kodissaan mahdollisimman pitkään. (Tan ym. 2005, ) Tanin ym. suunnitelmat ovat kaukana Suomen nykyisestä terveydenhuollon tilasta, jossa kauan jatkuneena tavoitteena on ollut, että potilas voisi tarkistaa potilastietonsa sähköisestä arkistosta. Edellä kuvatun älykodin tarkoitus on valtaistaa vanhusta. Jääskeläinen (2004, 37) kuitenkin pohtii tilanteen eettisyyttä. Hän kysyy, kuinka elektroniikalla varustetun vanhuksen jättäminen yksin kotiin eroaa heitteillejätöstä. Kysymys on ajankohtainen: Missä menee itsemääräämisoikeuden lisäämisen ja yksin jättämisen raja valtaistetaanko potilasta vai jätetäänkö hänet yksin vastuunsa kanssa? Yksin jättämisellä ja valtaistamisella voidaan tavoitella samaa tulosta eli potilasruuhkien vähenemistä. Merkittävänä erona voidaan ajatella, että itsemäärämisoikeuden lisääminen parantaa ja yksin jättäminen heikentää kansalaisen mahdollisuuksia hallita terveyttään. Potilaan itsensä kannalta on

20 18 merkittävää, kokeeko hän hallitsevansa terveyttänsä vai jääneensä ulkopuolelle hoidosta. Älykodin eettisyyteen vaikuttaa se, pakotetaanko vanhukset kustannussyistä kotiinsa vai tarjotaanko heille nykyisiä palveluja täydentäviä vaihtoehtoja. Jos kotiinsa käännytetty vanhus ei ymmärrä saamaansa teknistä laitetta, vastuu laitteen käytöstä siirtyy ulkopuoliselle. Vanhuksen on ymmärrettävä, miten laitetta käytetään, jotta hän voisi hallita terveyttään. Viherä (1999, 83) esittääkin, että yhtenä informaatioyhteiskunnan seurauksena voi olla valvontayhteiskunta. Tällöin tekniikkaa käytetään ihmisten valvontaan eikä valtaistamiseen. Useat tutkimukset nostavat esille potilaan yksityisyyden, tietojen turvallisuuden ja luotettavuuden (ks. Henderson, Law, Palermo & Eccleston 2012; Anderson 2007; Mack 2000). Vaikka tässä tutkimuksessa keskitytään saatavuuden ongelmaan, peilautuvat edellä mainitut eettiset tekijät siinä, miten palveluja halutaan käyttää. Nämä tekijät ovat oleellisia myös sen kannalta, millaiseen yhteiskuntaan teknologia johtaa. Seuraavassa luvussa käsitellään, mikä on teknologian, kehityksen ja tasa-arvon suhde. 3.2 Yhteiskunnan kehityksen ja teknologian suhde Ei ole poikkeuksellista, että uuteen informaatio- tai viestintäteknologiaan liitetään suuria odotuksia. Allen ja Miller (2000) kritisoivat näitä odotuksia peilaamalla niitä historiaan. Esimerkkeinä annetaan BBC:n ensimmäiset radiolähetykset ja kaapelitelevisio, johon kansalaiset pystyivät itse tekemään ohjelmia. Näihin medioihin kohdistettiin samoja idealistisia odotuksia kuin nykypäivän teknologioihin. Demokratian väitettiin vahvistuvan, tasa-arvoisuuden lisääntyvän ja raja-aitojen kaatuvan. Siitä huolimatta kansa, jonka piti yhdistyä, aloitti maailmansodan, ja ihmiset, joilla oli kanava kansalaisvaikuttamiseen, käyttivät kanavaa pornografian levittämiseen. (Allen & Miller 2000, ) Yllä esitetyissä esimerkeissä painottui näkemys, jossa uuden teknologian odotettiin vievän yhteiskuntaa eteenpäin hyvällä keksinnöllä olisi hyviä seuraamuksia yhteiskunnalle. Teknologian ja yhteiskunnan suhdetta voi kuitenkin tarkastella monella tavalla. Näistä tavoista Henwood, Wyatt, Miller ja Senker (2000, 8) esittävät kolme yleistä näkemystä. Ensimmäinen näkemys on teknologiadeterminismi, jossa uusi teknologia muovaa yhteiskuntaa eteenpäin. Näkemyksen mukaan uusia keksintöjä syntyy jatkuvasti. Keksinnöistä arvokkaat otetaan yhteiskunnassa yleisesti käyttöön, ja ihmiset koettavat sopeutua niihin. Samalla nämä keksinnöt vievät yhteiskuntaa uuteen suuntaan. Näkemys sivuuttaa kysymyksen ihmisen valinnasta ja vastuusta. (Henwood ym. 2000, 9 10.) Terveydenhuollon kannalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että e-health muovaa nykyisiä toimintatapoja. Esimerkiksi Eysenbachin (2001) ajatukset mukailevat teknologiadeterminististä ajattelua, jossa teknologinen kehitys muovaa yhteiskuntaa. Näissä ajatuksissa odote-

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen

Pärjäin-pilotti. Säröstä Pyrintöön. Jani Koskinen Pärjäin-pilotti Säröstä Pyrintöön Jani Koskinen Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman ja ICT 2015 -raportin esityksiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa,

Lisätiedot

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin

Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Pärjäin-pilotti -hanke vastaa KASTE 2012 2015 ohjelman haasteisiin Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, KASTE 2012 2015 - ohjelmassa, nostetaan esiin teknologisten ratkaisujen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla? Terveydenhuollon atk päivä Turku 28. Tulokulma KANSALAINEN Sessio 6 Tasa-arvoista palvelua tietojärjestelmien tuella Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.

Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet

Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet Sosiaali ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kroonisesti sairaiden kokemukset ja tarpeet http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-410-6 11.5.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi/ Hannele

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä

Taltioni osuuskunta. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Taltioni osuuskunta Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ehealth-palvelujen kehittämisessä Painopiste Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Taltioni Potilastiedot Taltioni Ennaltaehkäisy Akuutti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013. Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhteiskehittämisen menetelmät osana sairaalan arkea 24.10.2013 Marika Järvinen asiakaspalvelun kehittämispäällikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lähtökohtia Monien potilaiden ulottuvilla on rajattomasti

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

-------- --~,.// ----...

-------- --~,.// ----... Digitaalisen viestinnän panostusalueet ~--- ( ' KAMU \ EP Kansallinen, Elektroninen multimedlaohjelma ) painoviestintä ~ ~ -------- --~,.// ----....~:::::::::::=::===--::--... Multimedian Terveydenhuollon

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot