Veroväki. Anne-Liisa Palmu-Joronen 1/2011. rummuttaa luottamusjohtamisen. Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam

Transkriptio

1 Veroväki Verovirkailijain Liiton jäsenlehti Anne-Liisa Palmu-Joronen rummuttaa luottamusjohtamisen puolesta 1/2011 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 1

2 T O I M I T U K S E L T A Tullaan tutuiksi P Ä Ä K I R J O I T U S Muutos ottaa aikansa Förändringen tar sin tid Veroväki Toimitukselta 2 Pääkirjoitus 3 Kohtaamisia karhun kanssa: Remu välittää vanhuksista 4 Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa 4 YT on yhdessä tekemistä 6 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 10 Pääluottamusmieheltä: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta 12 Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa 13 Fiksut työyhteisöt -kirjoituskilpailu innosti 14 Verovirkailijain Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta Julkaisija Verovirkailijain Liitto ry Beskattningstjänstemannaförbundet rf Ratamestarinkatu Helsinki Päätoimittaja Kirsi Huhtamäki-Nasri (09) kirsi.huhtamäki-nasri@verovl.fi Toimitussihteeri Liisa Huusko (09) liisa.huusko@verovl.fi Ulkoasu: Reaktio/Tommi Häti Paino: Forssa Print Odotan kovasti kevään edistymistä. Haluaisin tuntea vastaleikatun nurmen tuoksun nenässäni. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi lumitöineen ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa. Olen useasti istahtanut sohvan nurkkaan suunnittelemaan uusia istutuksia ja värikkäitä kukkapenkkejä. Puutarhanhoidossa pätee sama kuin työelämässä: suunnitelmat kantavat puolitiehen matkalla kohti tavoitetta. Suunnitelmallisuus lisää hallinnan tunnetta, tekee työstä mielekästä ja edistää jaksamista. Uutena järjestösihteerinä odotan innolla Veroverovirkailijain Liiton vuosikellon pyörähtämistä ja uusia, eteen tulevia asioita. Vuosikello toimii meilläkin hyvänä suunnittelun työkaluna. Meillä täällä Pasilan kattojen korkeudessa on hyvä työskennellä. Liiton tiimi on pieni. Teemme töitä arvostavalla asenteella yhteen hiileen puhaltaen. Talo on täynnä järjestöjä kollegoineen, jotka tekevät samankaltaista työtä jäsenistönsä hyväksi. Lukuisissa asioissa saavutamme parempia tuloksia toimimalla yhdessä, vaihtamalla mielipiteitä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Jäsentapaamiset ovat meille tärkeitä. Niissä voimme tulla tutuiksi ja aistia jäsenistölle tärkeitä asioita. Heti ensimmäisellä työviikollani olin mukana yt-päivillä. Tapasin jäseniä ja kuulin kattavia luentoja ajankohtaisista asioista. Iloitsin jaksamisen ja työhyvinvoinnin merkityksen ymmärtämisestä jäsentemme työpaikoilla ympäri Suomea. Verohallinto vilisee lyhenteitä. Esimerkillistä naapuriapua sain vierustoverinani istuvalta kollegalta, joka luentojen aikana alkoi omatoimisesti koota käyttööni verohallinnon lyhenteiden sanakirjaa ruutupaperille. Pian minulla oli kymmenittäin avattuja termejä, joiden avulla keltanokka pääsee eteenpäin verovirkailijain maailmassa. Auringonpilkahdus voi välkähtää myös puhelimessa. Sellainen auringonsäie oli kymenlaaksolainen verovirkailija, joka asioi kanssani tätä kirjoittaessani. Mieltä lämmitti hänen käyttämänsä tuttu murre, jota en kuule ympärilläni täällä Helsingissä. Meissä kotiseudultamme muuttaneissa asuu kaipaus kotiseudulle, joka nousee esiin yllättäen. Aurinkoista kevättä! Liisa Huusko Kannen kuva: Liisa Huusko LIITON TOIMISTO Puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri Järjestösihteeri Liisa Huusko Pääluottamusmies Hannele Vartiainen (09) hannele.vartiainen@verovl.fi Jäsenrekisteriasiat rekisteri2@pardia.fi Neuvonta, puh Verovirkailijain Liitossa valmistaudutaan parhaillaan Verohallinnon tarkentaviin VES-neuvotteluihin. Helmikuun puolivälissä saavutettu yleissopimusta koskeva neuvottelutulos sisältää 1,3 prosentin yleiskorotuksen lisäksi 0,5 prosentin virastoerän sekä 0,2 prosentin tasa-arvoerän. Neuvottelut virastoeristä on käytävä mennessä tai perustellusta syystä, ja osapuolten yhteisellä sopimuksella viimeistään mennessä. Verohallinnon organisaatiouudistuksessa tehtävien muuttuessa myös palkkauksen turvaamista koskevia kysymyksiä alkaa nousta esiin. Toivottua parannusta näihin asioihin tuo neuvottelutulokseen kirjattu palkkauksen muutosturvaa koskeva kohta. Uudistuvassa organisaatiossa työn tekeminenkin uudistuu. Organisaatiouudistusta suunnitellaan paperilla, mutta todeksi muutos tulee, kun ihmisten toimintatavat muuttuvat. Henkilöstöltä työn tekemisen muutokset vaativat energiaa ja uuden oppimisen tahtoa. On opittava uusia työmenetelmiä ja uusia työhön liittyviä ajattelumalleja. Osaamisen kehittämistä silmällä pitäen Verohallinnossa on kartoitettu toimintojen edellyttämiä osaamistarpeita ja laadittu koulutussuunnitelmia. Uuden oppimiseen samoin kuin vaativaan poisoppimiseen on varattava riittävästi työaikaa. Työntekijä ei ole kone, jolle voidaan ohjelmoida uudet asetukset vanhojen päälle. On oltava tilaa myös inhimillisyydelle ja kohtuudelle, jottei ihminen kulu loppuun. Erityisen tärkeää tämä on henkilöstön vähentyessä ja ikääntyessä. Muutoksessa tarvitaan hyvää viestintää ja vuoropuhelun myötä syntyvää ymmärrystä siitä, miksi työn pitää muuttua. Sisäistetty tieto ja käsitys muutoksen välttämättömyydestä synnyttävät halun oppia. Myös etenemismahdollisuudet lisäävät motivaatiota. Uutta asiaa opitaan ja kuullaan myös Verovirkailijain Liiton perinteisillä Opinto- ja järjestöpäivillä. Pohjois- Suomen suurimpaan kaupunkiin on ilmoittautunut reippaasti yli 300 verovirkailijaa. Iloisiin tapaamisiin Oulussa! Inom Beskattningstjänstemannaförbundet förbereder vi oss inför förhandlingar om Skatteförvaltningens preciserade tjänstekollektivavtal. Förhandlingsresultatet om det allmänna avtalet som uppnådde den 15 februari inkluderar förutom en allmän förhöjning på 1,3 procent också en lokal pott på 0,5 procent och en jämställdhetspott på 0,2 procent. Förhandlingarna om de lokala potterna bör vara slutförda till den , eller på anförda grunder och med parternas gemensamma samtycke till den Då organisationsreformen inom Skatteförvaltningen leder till förändrade uppgifter uppstår frågor om tryggandet av lönen. En välkommen förbättring i frågan medför förhandlingsresultatets avtalsbestämmelse som gäller omställningsskyddet. Även utförandet av arbetet förändras i en förnyad organisation. Organisationsreformer planeras på papper, men de blir verklighet först när människornas handlingssätt förändras. Av personalen krävs energi och vilja att lära sig nya saker. Man måste lära sig nya arbetsmetoder och nya tankesätt. Inom Skatteförvaltningen har man med tanke på utvecklandet av kunnandet kartlagt kraven som de nya funktionerna fordrar och utarbetat utbildningsplaner. För inlärning av nya saker, såväl som för bortlärning av gamla, måste reserveras tillräckligt med arbetstid. Arbetstagaren är ingen maskin, som kan programmeras med nya koder på de gamla. Det måste finnas rum för mänsklighet och rimlighet, för att människan inte brinner slut. Särskilt viktigt är det nu då personalen minskas och den föråldras. Vid förändringar behövs också en bra kommunikation, och genom växelverkan uppstår en förståelse om varför arbetet måste förändras. Ett fördjupat medvetande och en uppfattning om nödvändigheten föder viljan att lära sig. Motivationen ökar även vetskapen om möjlighet till karriär. Vi lär oss nya saker och hör om dem på Beskattningstjänstemannaförbundets Studie- och förbundsdagar. Till norra Finlands största stad kommer över 300 skattefunktionärer. Vi möts i Uleåborg! Kirsi Huhtamäki-Nasri puheenjohtaja / ordförande 2 V E R O V Ä K I

3 K o h t a a m i s i a k a r h u n k a n s s a Palstalla tunnetut ihmiset kertovat kokemuksistaan verottajasta. Voit lähettää toimitukselle sähköpostia osoitteeseen liisa.huusko@verovl.fi. Kerro, kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata tällä palstalla. Remu välittää vanhuksista Teksti Liisa Huusko Kuva Pekka Pelkkala Suomen kaikkein aikojen paras rock-rumpali, legendaarinen Remu Aaltonen on hyvässä vedossa. Hän on säilyttänyt kosketuksen yleisöön ja musiikkiinsa. Remu ja uudistunut Hurriganes vetää keikkapaikat täyteen kerta kerran jälkeen. Keikoilla käydään iisisti, ei enää pakkotahdilla. Myös uusi levy on työn alla. Siitä tulee hyvä, Remu lupailee. Remu on tunnetusti esteetikko, jolla on silmää kauneudelle. Koti on runsas ja täynnä erilaisia koriste-esineitä. Minä olen tällainen rokkiukko ja tämä paikka on oikea show sirkus, Remu sanoo. Verokarhun lisäksi nallet ovat tulleet miehelle tutuiksi. Minulla on nukkeja, mollia ja nalleja. Viimeisin hankinta ovat kahdet hienot 50-luvun lastenvaunut. Laitoin kärryihin yli-ison nallen istumaan ja tuossa se nyt kököttää lafkan ikkunalla, Remu nauraa lempeästi. Remu toteaa olleensa joskus lirissä verottajan kanssa. Myös mätkyt ovat tulleet tutuiksi. Ei mulla verojutuista hyviä kokemuksia ole. Verottajan kanssa jään aina hopealle. Tuntuu, että moneen kertaan saa maksella samoja juttuja ja tarkkana täytyy olla. Hankalia ovat muun muassa perintöasiat. Remu arvelee Verohallinnon olevan rankka lafka olla duunissa. Eihän se niiden vika ole, ketkä ovat siellä duunissa. Nehän ovat pelinappuloita, jotka pistetään tekemään ikäviäkin asioita. Suomalaiselle verovirkailijalle muusikko esittäisi kappaleensa Täysikuu. Sen sijaan suosikkiaan omista kappaleistaan hän ei nimeä. Vaikea mennä sanomaan. Kaikki ovat omalla tavallaan hyviä. Tai huonoja. Vanhukset ovat lähellä Remun sydäntä. Mikäli Remu saisi päättää, hän suuntaisi verovaroja vanhuksista huolehtimiseen ja lapsiin. Muutenkin Remu kaipailee entisaikojen inhimillisyyttä takaisin. Myös verotukseen. Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa KOONNUT Liisa Huusko Vuoden vaihtuessa uuteen vaihtui myös osa Verovirkailijain Liiton hallituksen kokoonpanosta. Hallitustyön aloittivat Anja Mattila, Mirka Saarelainen ja Jaana Tahvanainen. Kuka olet? Anja: Olen Sisä-Suomen verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Anja Mattila. Työskentelen Päijät-Hämeen verotoimiston yrittäjälinjalla ja asun Lahdessa. Mirka: Olen Mirka Saarelainen, kotoisin Helsingistä ja asun Hakaniemessä. Jaana: Olen Lapin läänin verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Jaana Tahvanainen. Työskentelen Pohjois-Suomen yritysverotoimistossa ja asun Rovaniemellä. Teen osakeyhtiöiden perusvalvontaa ja muutosverotusta. Olen mukana myös sähköisessä asioinnissa ja koulutusasioissa. Mihin haluat panostaa liiton hallituksen jäsenenä? Anja: Palkkausjärjestelmässä riittää kehittämistä. Haluan olla mukana jäsentemme etuja valvomassa, viedä jäsenistömme ja yhdistyksen hallituksen jäsenten näkemykset liiton hallitukseen sekä luoda oikeudenmukaista ja hyvää työelämäkulttuuria. Mirka: Edunvalvontaan. Jaana: Palkkausjärjestelmän kehittäminen on keskeistä. Myös töiden uudelleenorganisointi tulee ratkaista fiksusti. Tähän liittyy työluettelomaailman hyödyntäminen. Liiton on oltava lähellä jäsentä ja säilytettävä yhteydet monella tasolla, jotta osaamme edistää jäsenille tärkeitä asioita. Millaisena näet Verovirkailijain Liiton viiden vuoden päästä? Anja: Näen Verovirkailijain Liiton vahvana vaikuttajana. Näen nykyaikaisen organisaation, joka ottaa huomioon verohallinnon kaikki toimialat ja huolehtii jäsenten työolosuhteiden ja palkkauksen kehittämisestä yhdessä työnantajan kanssa. Mirka: Työnantajan toimialaorganisaatioon mukautuneena. Jaana: Uudelleen rakentuneena, entistä vahvempana asiantuntevana liittona, joka ajaa kaikkien jäsentensä etuja. Liittona, joka on lähellä jäsentä. Miten sinusta tuli verohallintolainen? Anja: Aloitin työt Lahden verotoimistossa, josta siirryin silloisen lääninveroviraston alaisuuteen ennakontarkastuspuolelle. Vuodesta 1985 alkaen olen ollut Päijät-Hämeen verotoimistossa. Mirka: Päädyin Verohallitukseen vuonna Jaana: Tulin vuonna 1991 Rovaniemen verotoimistoon. Minut vakinaistettiin määräaikaisuuksien kautta. Mikä on parasta työssäsi? Anja: Työssäni koen mielekkääksi muutosverotuksen toimittamisen sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien ja osakeyhtiön osakkaiden verovalvonnan tehtävät, mukavia työkavereita unohtamatta. Mirka: Ihmiset, loistavat työkaverit, mielenkiintoinen työ, joustavat työajat ja liukumat. Jaana: Työni verottajana on vaihtelevaa, samanlaisista päivistä ei voi puhua. Miten kiinnostuit ay-toiminnasta? Anja: Olen ollut aina kiinnostunut siitä. Mukaan toimintaan lähdin siinä vaiheessa, kun elämäntilanteeni salli. Olin ensin hallitusjäsenenä ja nyt puheenjohtajana. Mirka: Olin lukioikäisenä kesätöissä ammattiliitossa. Kipinä lähti sieltä. Jaana: Aloitin Lapin yhdistyksen hallituksen jäsenenä 2007 vuoden alusta. Vuoden 2010 alusta olen ollut yhdistyksemme puheenjohtaja. Mikä sinua huolettaa järjestötoimijana? Anja: Jäsenten jaksaminen organisaation muutospaineen ja kiireen keskellä on iso huolenaihe. Se johtaa myös siihen, että ei ole helppo saada uusia toimijoita mukaan ay-toimintaan. Myös liiton toimintaa on kehitettävä kokoa ajan ja löydettävä keinoja saada uusia jäseniä toimintaan. Mirka: Valtiohallinnon jatkuvat säästöt, saneeraukset ja muutokset sekä kiire, joka aiheuttaa työn henkistä raskautta. Toivon asiallista työnjakoa ja yhteishenkeä. Jaana: Lisääntyvä paine työrintamalla vaikuttaa ihmisten jaksamiseen. Ihmisillä ei ole enää voimia lähteä toimintaan mukaan. Toisaalta omalla toiminnalla ei ajatella olevan merkitystä asioista päätettäessä. Mitkä asiat puhuttavat jäsenkentässäsi? Anja: Työpaikoilla askarruttaa Verohallinnon uudelleen organisoituminen, toimialojen syntyminen ja niiden toiminta tulevaisuudessa sekä jatkuva kiireinen työtahti. Jokaisen meistä on opeteltava uusia toimintatapoja ja kehitettävä osaamistaan selviytyäkseen tulevista haasteista. Mirka: Juuri syntynyt palkkaratkaisu; säilyykö ostovoima nykyisellä inflaatiolla. Jaana: Fuusioasiat, jaksaminen, yhdistyksen jäsenmatka ja Verohallinnon olemassaolon muoto Pohjois-Suomen ja Lapin alueella tulevaisuudessa askarruttavat. Mikä on mottosi elämässä? Anja: Tartu hetkeen. Koskaan ei voi tietää, mitä uutta voi kokea, ellei uskalla avata ovea ja katsoa, mitä sieltä löytyy. Mirka: Virheetön voi olla vain, jos ei tee mitään. Jaana: A. Ankan sanoja lainatakseni: Tärkeintä ei ole tehdä kaikkea mahdollista, vaan jotain mahdotonta. Anja Mattila on kehittänyt itseään ja ammatillista osaamistaan työn ohessa. Mirka Saarelainen kiinnostui ay-toiminnasta lukioikäisenä. Jaana Tahvanainen panostaa siihen, että liitto toimii lähellä jäseniä. 4 V E R O V Ä K I

4 YT on yhdessä tekemistä TEKSTI JA KUVAT Liisa Huusko Verohallinnossa yt-sanalla on hyvä kaiku. Pitkät perinteet yt-toiminnan kehittämiseksi ovat poikineet tahdon puhua yhteisistä asioista rakentavasti, ajoissa ja avoimesti. Kuvat: Laura Varja Verovirkailijain Liiton järjestämät Verohallinnon henkilöstöedustajien ja johdon perinteiset Yt-päivät helmikuun 3. ja 4. päivinä keräsivät ennätysyleisön Hotelli Presidenttiin Helsinkiin. Seminaarisali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä yli 70 henkilön kokoontuessa ajankohtaisten asioiden äärelle. Monipuolinen seminaariohjelma tarjosi kattavan katsauksen ajankohtaisista, jäsenistöä puhuttavista asioista. Osallistujat toivat tilaisuuteen oman antinsa osallistumalla vilkkaasti keskusteluun ja nostamalla esiin jäsenistöä askarruttavia asioita. Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri korosti aloituspuheenvuorossaan, että yt-päivät ovat aito vaikuttamisen ja tasa-arvoisen keskustelun paikka. Huhtamäki-Nasri painotti yt-toimintaan panostamista yhteisenä etuna, jonka avulla työyhteisöä kehitetään sekä henkilöstön että työnantajan näkökulmat turvaten. Huhtamäki-Nasrin mukaan työyhteisön hyvän yhteistoiminnan kannalta merkityksellisiä asioita ovat muun muassa selkeä johtamisjärjestelmä ja pelkistetty, tehokas viestintä. Verohallintoon haetaan vaikuttavuutta Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen kiitteli viime vuoden myönteistä kehitystä. Olemme olleet kaukaa viisaita. Verohallinnon määrärahojen käyttö on ollut hallittua ja tuottavuuskehitys erinomaista. Myös asiakaspalaute antaa uskoa siihen, että olemme onnistuneet, pääjohtaja iloitsee. Pitkällä tähtäyksellä Verohallinnon toimintaan tavoitellaan lisää vaikuttavuutta sekä pohditaan mahdollisuuksia toimia uudella tavalla entistä tuloksellisemmin. Henkilöstötyytyväisyys on VM-baron tuoreiden tulosten mukaan kehittynyt positiiviseen suuntaan. Viime vuoden Fiksut työyhteisöt pärjäävät -teemalla lienee oma osuutensa työilmapiirin paranemiseen. Sairauseläkkeet ja siiloutuminen huolettavat Yhteinen huolenaihe on työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu. Lisähuolta kannetaan siitä, että Verohallinnossa noin 45 prosentissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten taustalta löytyvät mielenterveydelliset syyt. On tartuttava yhdessä työterveyshuollon kanssa toimeen ja etsittävä keinoja ennenaikaisten eläkkeelle jääntien välttämiseksi. On myös oltava hereillä siinä, ettei valtakunnallisten toimialojen välille synny siiloutumista. Olemme yksi Verohallinto, jolla on yhteiset päämäärät ja tahto, Laitinen korosti. Kirsi Huhtamäki- Nasri ehdotti keinoksi siiloutumisen välttämiseksi säännöllisten yhteisten tiedotustilaisuuksien järjestämistä. Muutosten avulla kohti päämäärää Verohallinnon organisaatiohanke on edennyt suunnitelmallisesti. Organisaation ja toimintatapojen muutokset tukevat strategiaa ja edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Verohallinnon keskeiset strategiset viestit liittyvät verotulokertymän turvaamiseen, verovajeen kasvun estämiseen ja veroriskien hallintaan. Asioita yt-elimien kokousten esityslistoilla riittää jatkossakin, sillä Verohallinnossa on lukuisia hankkeita meneillään. Tällaisia ovat muun muassa prosessityö, kokonaisarkkitehtuurityö, valmisohjelmistotyö sekä skenaario- ja kehitysohjelmien 2020 rakentamistyö. Pääjohtaja totesi, että verotilihanke on vienyt voimavaroja erityisen paljon. Kilvoittelu asiassa jatkuu. Myös harmaa talous puhuttaa, vaikkakin verokertymä on kohentunut. Tietohallinnossa valmistellaan puhelinratkaisuja, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia Contact Centerin toimintaan. IT-puolella on lisäksi menossa useita valtiokonsernin yhteisiä hankkeita. Myös eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma luovat verotukseen odotuksia. Mirjami Laitinen muistutti operatiivisen toiminnan turvaamisen tärkeydestä kaiken kehittämisen rinnalla. 6 V E R O V Ä K I

5 Anne-Liisa Palmu-Joronen puhuu kohtuullistamisen puolesta. Johtaja Arto Pirinen valotti meneillään olevaa mittavaa organisaatiomuutoshanketta. Monet asiat ovat vielä vahvasti työn alla. Henkilöverotus on Verohallinnon suurin toiminto, ja nyt menossa olevat muutokset koskettavatkin eniten juuri henkilöverotusta, jossa ensimmäiset rekrytoinnit ovat alkaneet. Myös tehtävien ja osaamisen kartoittaminen sekä yksikköasetuksen ensimmäinen luonnos on tehty. Luottamusjohtaminen täydentää tehokkuusjohtamista Nokia-vuosiensa ajoilta kannuksensa kansainvälisenä liikkeenjohtajana hankkinut lakimies, johtamiskouluttaja Anne-Liisa Palmu-Joronen luotsasi yrityksissä ja julkishallinnon puolellakin yhä yleisemmän tehokkuusjohtamisen rinnalle eettisempää luottamusjohtamista. Palmu-Jorosen esittämät esimerkit havainnollistivat nykytyöelämän pyörrettä ja vauhtisokeutta, johon on ajauduttu osittain myös huomaamatta. Palmu-Jorosen mukaan kansainvälinen liiketoiminta on julmaa sodankäyntiä ja aluevaltauksia maustettuna uskomattomalla tehokkuudella sekä konemaisella nopeudella. Tehokkuus kaikaa ja raikaa tätä nykyä myös julkishallinnon virastojen käytävillä; on oltava tehokkaita palvelutuottajia mahdollisimman pienin kustannuksin. Anne-Liisa Palmu-Joronen vakavoituu puhuessaan äärimmilleen viedyn tehokkuusjohtamisen seurauksista; vuorovaikutuskatkoksista, väärinymmärryksistä ja riidoista, jotka kuluttavat ihmisiä loppuun. Kun ihminen ja yksilön työn merkitys vieraantuvat kokonaisuudesta ja kokonaisymmärrys hämärtyy, yksinäisyys ja turhautuminen työpaikoilla lisääntyvät ja työnteosta katoaa mielekkyys. Työnilon vähenemisen myötä tuottavuus laskee. Viimeistään silloin kuvioihin astuvat jaksamis- ja laatuongelmat. Anne-Liisa nostaa esille myös jatkuvan uuden oppimisen kääntöpuolen. Yhä uusien käytäntöjen mukana tarvitaan poisoppimista vanhoista taidoista ja siitä osaamispääomasta, jonka varaan ihminen on rakentanut työelämäänsä. Tätä henkistä tuskaa ja surutyötä ei tule vähätellä. Luottamusjohtamiseen kuuluu kohtuullisuuden ymmärtävä asenne, läsnäolo ja kuunteleminen. On ymmärrettävä oman ja kollegojen työn merkitys isossa kokonaisuudessa kohti yhteisiä tavoitteita. On palautettava henkinen hyvinvointi; kyky iloita arkisesta, pienestä työstä, tästä hetkestä ja elämästä. Luennot poikivat vilkasta keskustelua Päivien alustuksissa huomio oli hyvään yt-toimintaan liittyvissä asioissa. Johtaja Kari Huhtala lähestyi mielenkiintoisessa esityksessään yhteistoiminnan tavoitteita hallintoyksikön näkökulmasta ja apulaisjohtaja Mika Gylén herätteli keskustelua yt-toiminnan kehittämisestä. Yt-elimien työn suunnitteluun tarjosi käytännön apua ylitarkastaja Pirjo Huhdan esittelemä vuosikellomalli. Malli toi ratkaisun pääluottamusmies Tuija Mäkelän ja ylijohtaja Maija-Leena Rautasen esityksessä kaivattuun suunnitelmallisuuteen. Vastaava lakimies Ari Komulainen Pardiasta esitteli valtion yt-lain uudistamistyötä ja sisältömuutoksia. Keskusteluissa nousi esiin useaan kertaan, että laki on tärkeä, sillä se mahdollistaa muodolliset rakenteet ja raamit toiminnalle. Kun asenne on kunnossa ja dialogi työpaikoilla toimii, saavutetaan yhdessä paljon enemmän. Liiton pääluottamusmies Hannele Vartiaisen esitys henkilöstöedustajien roolista yt-toiminnassa sai aikaan vilkasta puheenporinaa. Työsuojelu on jokapäiväistä toimintaa Yt-toiminta on myös osa työsuojelutoimintaa. Päätyösuojeluvaltuutettu Maija Jokinen kertoi meneillään olevasta Hyvä käytös sallittu -kampanjasta. Kampanjan teema Kiusaaminen kielletty suhtautuu epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen nollatoleranssilla. Maija korosti työsuojeluhenkilöstön vastuuta rohkaista henkilöstöä nostamaan esiin mieltä askarruttavia asioita, jottei työyhteisöissä pinnan alle jää muhimaan käsittelemättömiä asioita. Intensiivisten päivien ydinsisällön voisi tiivistää pariin lauseeseen: Yhteistoiminta on pitkälti keskustelua, yhdessä ideointia ja asioiden kehittämistä yhteistuumin. Hyvä henki kasvaa vastavuoroisuudesta. 8 V E R O V Ä K I

6 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam Poimintoja vuosien varrelta TEKSTI Liisa Huusko KUVAT VeroVL:n kuva-arkisto Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen valittiin Verovirkailijain Liiton puheenjohtajaksi vuoden 1997 liittokokouksessa. Kannatuspuheenvuoroissaan tukijat korostivat Leenan olevan oivallinen naisjohtaja, joka näkee asiat tuoreesti, kannattaa avointa tiedonkulkua ja jolla on rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Tuikkasen 12-vuotisen puheenjohtajauran varrelle mahtuu huikea määrä tapahtumia, joista poimimme tälle palstalle muutamia. Yhteisen taipaleen muistot säilyvät kirkkaina Leenan tunteneiden mielissä. Liiton pieni toimisto on muuttunut vuosien varrella. Verovirkailijain Liiton kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen menehtyi vakavan sairauden murtamana Lahden kaupunginsairaalassa joulupäivänä. Leena oli 64-vuotias, syntynyt 25. huhtikuuta 1946 Karvialla. Leena Tuikkanen syntyi kuusilapsisen kauppiasperheen kolmantena lapsena. Kansakoulun jälkeen hän kävi kauppakoulun Kankaanpäässä, josta ensimmäinen työpaikka löytyi valmistumisen jälkeen vuonna 1966 Kansallis-Osake- Pankista. Perheen muuttaessa Hämeenlinnaan Leena aloitti työt Hämeen Lääninverovirastossa vuonna Leenan ura tinkimättömänä henkilöstön etujen puolustajana alkoi 1980-luvulla Sisä-Suomen Verovirkailijat ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Verovirkailijain Liiton päätoimiseksi pääluottamusmieheksi Tuikkanen valittiin vuonna 1992 ja puheenjohtajaksi vuonna Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 2009 saakka. Puheenjohtajuuskausien alkuvuosia työllistivät verotoimistojen lukuisat fuusiot. Näissä kuten hallinnon myöhemmissäkin uudistuksissa, Leena Tuikkanen oli merkittävä vaikuttaja niin keskustelevana kuin V E R O V Ä K I asioiden merkityksiä henkilöstön kannalta taitavasti ennakoivana neuvottelijana. Uran ehkä suurin ponnistus oli palkkausjärjestelmän syntymistä edeltänyt pitkä neuvottelurupeama. Uurastus palkittiin vuonna 2005, kun Verohallintoon syntyi aikaisempaa tasapuolisempi palkkausjärjestelmä. Viimeisinä puheenjohtajuusvuosinaan Leena Tuikkanen vaikutti aitiopaikalta Verohallinnon mittavaan uudelleenjärjestely- ja suunnittelutyöhön. Leena oli pitkäaikainen vaikuttaja myös Palkansaajajärjestö Pardiassa. Vuosina hän toimi STTK-J:n ja Pardian hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä, Pardian varapuheenjohtajana vuosina ja STTK:n hallituksen varajäsenenä vuosina Leenan pitkäjänteisessä toiminnassa yhdistyi realistinen ja käytännönläheinen ajattelu, jossa lähtökohtana oli yksittäisen jäsenen etujen puolustaminen. Hän oli poikkeuksellisen energinen ja tarmokas ihminen. Työtoverina ja esimiehenä hän oli helposti lähestyttävä, vastuunottoon kannustava ja aloitteille syttyvä. Leena Tuikkanen oli arvostettu henkilö myös neuvottelupöydän toisella puolella. Osoituksena ansioista Verohallinnon työssä Tuikkaselle myönnettiin Verohallinnon ansiomitali vuonna Kunnianosoituksena urastaan Tuikkanen vastaanotti myös Verovirkailijain Liiton ja Pardian kultaiset ansiomerkit sekä presidentti Tarja Halosen myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin. Verovirkailijain Liiton kunniapuheenjohtajaksi Tuikkanen kutsuttiin vuonna Leena Tuikkasta jäivät suremaan aviomies, kolme poikaa perheineen, 102-vuotias äiti ja sisarukset sekä suuri joukko työtovereita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Leenan siunaustilaisuus pidettiin Lahden Levon kappelissa tammikuun 22. päivänä. Lämminhenkiseen perhetilaisuuteen osallistui pieni joukko Verovirkailijain Liiton ja jäsenyhdistysten, Verohallinnon ja Pardian edustajia. Kirsi Huhtamäki-Nasri Leena valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuoden 2009 liittokokouksessa. Kari Huhtala onnitteli Leenaa Verohallinnon ansiomitalista. Pohjanmaan jäsentapahtumassa vuonna 2008 Mikko Kuustosen kanssa. Leena palkintojen jaossa vuoden 2007 syysolympialaisissa Keurusselällä.

7 P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S P ä ä t y ö s u o j e l u v a l t u u t e t t u Yhteistoimintaa tapahtuu välittömässä yhteistoiminnassa esimiehen ja työntekijän välillä, esimerkiksi omaa työtä tai asemaa koskevissa asioissa, kehityskeskustelussa tai organisaatiomuutostilanteissa. Työyhteisön tai sen osan toimintaan liittyviä asioita käsitellään esimerkiksi yksikkökokouksissa. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsitellään laajakantoisemmat, koko henkilöstöä koskevat asiat. Tämä voi tapahtua esimerkiksi yhteistoimintaelimissä. Yhteistoiminta on oivallinen yhteistyökanava henkilöstön ja työnantajan välillä. Parhaimmillaan se on myös loistava vaikutuskanava henkilöstölle. KUN RYHDYT HENKILÖSTÖEDUSTAJAKSI: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta Yhteistoimintalaki varmistaa työntekijöille vaikuttamismahdollisuuden omaan työhönsä, työoloihinsa ja asemaansa liittyvissä asioissa. Verohallinnossa yhteistoimintaelimiä toimii pääsääntöisesti kolmella tasolla: toimintayksikössä, yksikössä ja Verohallinnossa. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet tiuhaan tahtiin Verohallinnon organisaatiossa, sillä toimintayksiköiden alueet ovat laajentuneet ja yksiköistä on tullut tai niistä on tulossa valtakunnallisia. Toimintaympäristön muutoksen jälkeen yhteistoimintaelimiin valittujen uusien ja vanhojenkin henkilöstön edustajien on hyvä pysähtyä miettimään keinoja sen varmistamiseksi, että henkilöstön ääni kuuluu ja aito vuorovaikutus toteutuu yhteistoiminnassa. Henkilöstön edustajan tehtävä on luottamustehtävä. Rooli muodostuu niistä odotuksista, joita yhteistoiminnan osapuolet kohdistavat henkilöstönedustajaan. Tärkein tekijä roolin muodostumiseen on oma näkemyksesi tehtävästä ja sen lopputuloksesta. Yhteistoimintaelinten kausi päättyy vuoden 2011 loppuun, joten vuoden vaihteessa on tiedossa uudet vaalit. Toivotan antoisaa toimintavuotta kaikille yhteistoiminnassa mukana oleville! Hannele Vartiainen pääluottamusmies Hanki tietoa yhteistoiminnan periaatteista, kokoustekniikasta ja neuvottelutaidosta. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus tehtävässään tarvittavaan koulutukseen. Älä siis suotta arastele koulutukseen hakeutumisessa. Muista kuitenkin keskustella asiasta ensin esimiehesi kanssa. Varmista, että yhteys edustettaviisi toimii. On tärkeää, että edustettavasi tietävät, kuka olet ja mistä sinut tavoittaa. Pohdi minkälainen tukiverkosto tarvitaan varmistamaan, että koko edustettavan alueen henkilöstön näkökulmat välittyvät yhteistoimintaelimeen. Luo yhteys ainakin yksikön ja sen toimintayksiköiden yt- edustajien välille. TEKSTI Maija Jokinen KUVA Maija Rinne TEKSTI Maija Jokinen Työuupumuksen kehittyessä työ nielee kaiken energian ja usein sinänsä mielekäs työ saattaa houkutella vapaa-ajallakin. On tärkeää löytää tasapaino ja tiedostaa, mistä kaikesta luopuu, jos panostaa yksinomaan työhön. On hyvä miettiä, mitä tarvitsen voidakseni hyvin. Lähipiiri, hyvät sosiaaliset suhteet ja mielenkiintoiset harrastukset tukevat arjessa selviämistä ja muodostavat tukirangan jaksamiselle. Aikainen puuttuminen avainasemassa Työperäinen ongelma ratkeaa sitä helpommin, mitä aikaisemmin siihen puututaan. Työtoveriaan voi auttaa jo varhaisessa vaiheessa osoittamalla kiinnostuksensa ja kyselemällä, mitä kuuluu. Myös työn ja vapaa-ajan rytmittäminen auttaa jaksamaan. Taukojen pitäminen ja palautuminen ovat välttämättömiä. On tärkeää huolehtia voimavarojen ylläpitämisestä, jotta jaksamme työelämässä eläkeikään asti. Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa Millaisen kuorman jaksan kantaa? Jokaisen kannattaa pohtia asiaa aika ajoin. Jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa, voivat pienetkin elämän vastoinkäymiset koetella. Taklataan ongelmat Laajat työkokonaisuudet vaativat paljon. Priorisointi on haastavaa useiden samanaikaisten työtehtävien paineessa. Sopivan laajuiset tehtävät antavat mahdollisuuden keskittymiseen, työn hallinnan löytämiseen ja työssä viihtymiseen. Parantunut työteho vaikuttaa myönteisesti työn tuloksiin. Erityisesti nuorista tulee huolehtia työterveyshuollon avulla. Vahvemmin jaksamista nostetaan esiin työterveystarkastuksissa. Mikäli henkilöllä on erityistä tarvetta, on hänet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ohjattava työpsykologin konsultaatioon. Kuntoutuksesta saadaan paras vaste silloin, kun kuntoutustarpeet löydetään jo alkuvaiheessa. Yhden sairauspoissaolopäivän väheneminen vaikuttaa Jokaisen työntekijän yhden sairauspäivän vähenemisen kustannuksilla on mahdollista vaikkapa laajentaa työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Yhden sairauslomapäivän väheneminen jokaiselta Verohallinnossa työskentelevältä antaisi mahdollisuuden siirtää kustannuksia ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen noin euroa. Sen jälkeen säästöjä syntyy vähenevien poissaolojen ja vähenevien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten kautta. Rahassa mittaamattomia arvoja Jokaisen ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi on panostettava. Vaikkei kaikkea ei voi mitata rahassa, yhden nuoren työkyvyttömyyseläke saattaa maksaa hallinnolle 1,5 miljoonaa euroa. Rahassa mittaamattomia arvoja työntekijälle ja työyhteisölle on paljon enemmän. Tehkäämme yhdessä kaikkemme työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ehkäisemiseksi. Tutustu muihin samassa yt-elimessä toimiviin henkilöstön edustajiin. Henkilöstön edustajien on mahdollista kokoontua esimerkiksi ennen varsinaista yt-kokousta esikokoukseen, jossa voidaan keskustella kokouksessa käsiteltävistä asioista yhteisen käsityksen saamiseksi. 12 V E R O V Ä K I