Veroväki. Anne-Liisa Palmu-Joronen 1/2011. rummuttaa luottamusjohtamisen. Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veroväki. Anne-Liisa Palmu-Joronen 1/2011. rummuttaa luottamusjohtamisen. Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam"

Transkriptio

1 Veroväki Verovirkailijain Liiton jäsenlehti Anne-Liisa Palmu-Joronen rummuttaa luottamusjohtamisen puolesta 1/2011 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 1

2 T O I M I T U K S E L T A Tullaan tutuiksi P Ä Ä K I R J O I T U S Muutos ottaa aikansa Förändringen tar sin tid Veroväki Toimitukselta 2 Pääkirjoitus 3 Kohtaamisia karhun kanssa: Remu välittää vanhuksista 4 Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa 4 YT on yhdessä tekemistä 6 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 10 Pääluottamusmieheltä: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta 12 Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa 13 Fiksut työyhteisöt -kirjoituskilpailu innosti 14 Verovirkailijain Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta Julkaisija Verovirkailijain Liitto ry Beskattningstjänstemannaförbundet rf Ratamestarinkatu Helsinki Päätoimittaja Kirsi Huhtamäki-Nasri (09) Toimitussihteeri Liisa Huusko (09) Ulkoasu: Reaktio/Tommi Häti Paino: Forssa Print Odotan kovasti kevään edistymistä. Haluaisin tuntea vastaleikatun nurmen tuoksun nenässäni. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi lumitöineen ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa. Olen useasti istahtanut sohvan nurkkaan suunnittelemaan uusia istutuksia ja värikkäitä kukkapenkkejä. Puutarhanhoidossa pätee sama kuin työelämässä: suunnitelmat kantavat puolitiehen matkalla kohti tavoitetta. Suunnitelmallisuus lisää hallinnan tunnetta, tekee työstä mielekästä ja edistää jaksamista. Uutena järjestösihteerinä odotan innolla Veroverovirkailijain Liiton vuosikellon pyörähtämistä ja uusia, eteen tulevia asioita. Vuosikello toimii meilläkin hyvänä suunnittelun työkaluna. Meillä täällä Pasilan kattojen korkeudessa on hyvä työskennellä. Liiton tiimi on pieni. Teemme töitä arvostavalla asenteella yhteen hiileen puhaltaen. Talo on täynnä järjestöjä kollegoineen, jotka tekevät samankaltaista työtä jäsenistönsä hyväksi. Lukuisissa asioissa saavutamme parempia tuloksia toimimalla yhdessä, vaihtamalla mielipiteitä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Jäsentapaamiset ovat meille tärkeitä. Niissä voimme tulla tutuiksi ja aistia jäsenistölle tärkeitä asioita. Heti ensimmäisellä työviikollani olin mukana yt-päivillä. Tapasin jäseniä ja kuulin kattavia luentoja ajankohtaisista asioista. Iloitsin jaksamisen ja työhyvinvoinnin merkityksen ymmärtämisestä jäsentemme työpaikoilla ympäri Suomea. Verohallinto vilisee lyhenteitä. Esimerkillistä naapuriapua sain vierustoverinani istuvalta kollegalta, joka luentojen aikana alkoi omatoimisesti koota käyttööni verohallinnon lyhenteiden sanakirjaa ruutupaperille. Pian minulla oli kymmenittäin avattuja termejä, joiden avulla keltanokka pääsee eteenpäin verovirkailijain maailmassa. Auringonpilkahdus voi välkähtää myös puhelimessa. Sellainen auringonsäie oli kymenlaaksolainen verovirkailija, joka asioi kanssani tätä kirjoittaessani. Mieltä lämmitti hänen käyttämänsä tuttu murre, jota en kuule ympärilläni täällä Helsingissä. Meissä kotiseudultamme muuttaneissa asuu kaipaus kotiseudulle, joka nousee esiin yllättäen. Aurinkoista kevättä! Liisa Huusko Kannen kuva: Liisa Huusko LIITON TOIMISTO Puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri Järjestösihteeri Liisa Huusko Pääluottamusmies Hannele Vartiainen (09) Jäsenrekisteriasiat Neuvonta, puh Verovirkailijain Liitossa valmistaudutaan parhaillaan Verohallinnon tarkentaviin VES-neuvotteluihin. Helmikuun puolivälissä saavutettu yleissopimusta koskeva neuvottelutulos sisältää 1,3 prosentin yleiskorotuksen lisäksi 0,5 prosentin virastoerän sekä 0,2 prosentin tasa-arvoerän. Neuvottelut virastoeristä on käytävä mennessä tai perustellusta syystä, ja osapuolten yhteisellä sopimuksella viimeistään mennessä. Verohallinnon organisaatiouudistuksessa tehtävien muuttuessa myös palkkauksen turvaamista koskevia kysymyksiä alkaa nousta esiin. Toivottua parannusta näihin asioihin tuo neuvottelutulokseen kirjattu palkkauksen muutosturvaa koskeva kohta. Uudistuvassa organisaatiossa työn tekeminenkin uudistuu. Organisaatiouudistusta suunnitellaan paperilla, mutta todeksi muutos tulee, kun ihmisten toimintatavat muuttuvat. Henkilöstöltä työn tekemisen muutokset vaativat energiaa ja uuden oppimisen tahtoa. On opittava uusia työmenetelmiä ja uusia työhön liittyviä ajattelumalleja. Osaamisen kehittämistä silmällä pitäen Verohallinnossa on kartoitettu toimintojen edellyttämiä osaamistarpeita ja laadittu koulutussuunnitelmia. Uuden oppimiseen samoin kuin vaativaan poisoppimiseen on varattava riittävästi työaikaa. Työntekijä ei ole kone, jolle voidaan ohjelmoida uudet asetukset vanhojen päälle. On oltava tilaa myös inhimillisyydelle ja kohtuudelle, jottei ihminen kulu loppuun. Erityisen tärkeää tämä on henkilöstön vähentyessä ja ikääntyessä. Muutoksessa tarvitaan hyvää viestintää ja vuoropuhelun myötä syntyvää ymmärrystä siitä, miksi työn pitää muuttua. Sisäistetty tieto ja käsitys muutoksen välttämättömyydestä synnyttävät halun oppia. Myös etenemismahdollisuudet lisäävät motivaatiota. Uutta asiaa opitaan ja kuullaan myös Verovirkailijain Liiton perinteisillä Opinto- ja järjestöpäivillä. Pohjois- Suomen suurimpaan kaupunkiin on ilmoittautunut reippaasti yli 300 verovirkailijaa. Iloisiin tapaamisiin Oulussa! Inom Beskattningstjänstemannaförbundet förbereder vi oss inför förhandlingar om Skatteförvaltningens preciserade tjänstekollektivavtal. Förhandlingsresultatet om det allmänna avtalet som uppnådde den 15 februari inkluderar förutom en allmän förhöjning på 1,3 procent också en lokal pott på 0,5 procent och en jämställdhetspott på 0,2 procent. Förhandlingarna om de lokala potterna bör vara slutförda till den , eller på anförda grunder och med parternas gemensamma samtycke till den Då organisationsreformen inom Skatteförvaltningen leder till förändrade uppgifter uppstår frågor om tryggandet av lönen. En välkommen förbättring i frågan medför förhandlingsresultatets avtalsbestämmelse som gäller omställningsskyddet. Även utförandet av arbetet förändras i en förnyad organisation. Organisationsreformer planeras på papper, men de blir verklighet först när människornas handlingssätt förändras. Av personalen krävs energi och vilja att lära sig nya saker. Man måste lära sig nya arbetsmetoder och nya tankesätt. Inom Skatteförvaltningen har man med tanke på utvecklandet av kunnandet kartlagt kraven som de nya funktionerna fordrar och utarbetat utbildningsplaner. För inlärning av nya saker, såväl som för bortlärning av gamla, måste reserveras tillräckligt med arbetstid. Arbetstagaren är ingen maskin, som kan programmeras med nya koder på de gamla. Det måste finnas rum för mänsklighet och rimlighet, för att människan inte brinner slut. Särskilt viktigt är det nu då personalen minskas och den föråldras. Vid förändringar behövs också en bra kommunikation, och genom växelverkan uppstår en förståelse om varför arbetet måste förändras. Ett fördjupat medvetande och en uppfattning om nödvändigheten föder viljan att lära sig. Motivationen ökar även vetskapen om möjlighet till karriär. Vi lär oss nya saker och hör om dem på Beskattningstjänstemannaförbundets Studie- och förbundsdagar. Till norra Finlands största stad kommer över 300 skattefunktionärer. Vi möts i Uleåborg! Kirsi Huhtamäki-Nasri puheenjohtaja / ordförande 2 V E R O V Ä K I

3 K o h t a a m i s i a k a r h u n k a n s s a Palstalla tunnetut ihmiset kertovat kokemuksistaan verottajasta. Voit lähettää toimitukselle sähköpostia osoitteeseen Kerro, kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata tällä palstalla. Remu välittää vanhuksista Teksti Liisa Huusko Kuva Pekka Pelkkala Suomen kaikkein aikojen paras rock-rumpali, legendaarinen Remu Aaltonen on hyvässä vedossa. Hän on säilyttänyt kosketuksen yleisöön ja musiikkiinsa. Remu ja uudistunut Hurriganes vetää keikkapaikat täyteen kerta kerran jälkeen. Keikoilla käydään iisisti, ei enää pakkotahdilla. Myös uusi levy on työn alla. Siitä tulee hyvä, Remu lupailee. Remu on tunnetusti esteetikko, jolla on silmää kauneudelle. Koti on runsas ja täynnä erilaisia koriste-esineitä. Minä olen tällainen rokkiukko ja tämä paikka on oikea show sirkus, Remu sanoo. Verokarhun lisäksi nallet ovat tulleet miehelle tutuiksi. Minulla on nukkeja, mollia ja nalleja. Viimeisin hankinta ovat kahdet hienot 50-luvun lastenvaunut. Laitoin kärryihin yli-ison nallen istumaan ja tuossa se nyt kököttää lafkan ikkunalla, Remu nauraa lempeästi. Remu toteaa olleensa joskus lirissä verottajan kanssa. Myös mätkyt ovat tulleet tutuiksi. Ei mulla verojutuista hyviä kokemuksia ole. Verottajan kanssa jään aina hopealle. Tuntuu, että moneen kertaan saa maksella samoja juttuja ja tarkkana täytyy olla. Hankalia ovat muun muassa perintöasiat. Remu arvelee Verohallinnon olevan rankka lafka olla duunissa. Eihän se niiden vika ole, ketkä ovat siellä duunissa. Nehän ovat pelinappuloita, jotka pistetään tekemään ikäviäkin asioita. Suomalaiselle verovirkailijalle muusikko esittäisi kappaleensa Täysikuu. Sen sijaan suosikkiaan omista kappaleistaan hän ei nimeä. Vaikea mennä sanomaan. Kaikki ovat omalla tavallaan hyviä. Tai huonoja. Vanhukset ovat lähellä Remun sydäntä. Mikäli Remu saisi päättää, hän suuntaisi verovaroja vanhuksista huolehtimiseen ja lapsiin. Muutenkin Remu kaipailee entisaikojen inhimillisyyttä takaisin. Myös verotukseen. Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa KOONNUT Liisa Huusko Vuoden vaihtuessa uuteen vaihtui myös osa Verovirkailijain Liiton hallituksen kokoonpanosta. Hallitustyön aloittivat Anja Mattila, Mirka Saarelainen ja Jaana Tahvanainen. Kuka olet? Anja: Olen Sisä-Suomen verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Anja Mattila. Työskentelen Päijät-Hämeen verotoimiston yrittäjälinjalla ja asun Lahdessa. Mirka: Olen Mirka Saarelainen, kotoisin Helsingistä ja asun Hakaniemessä. Jaana: Olen Lapin läänin verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Jaana Tahvanainen. Työskentelen Pohjois-Suomen yritysverotoimistossa ja asun Rovaniemellä. Teen osakeyhtiöiden perusvalvontaa ja muutosverotusta. Olen mukana myös sähköisessä asioinnissa ja koulutusasioissa. Mihin haluat panostaa liiton hallituksen jäsenenä? Anja: Palkkausjärjestelmässä riittää kehittämistä. Haluan olla mukana jäsentemme etuja valvomassa, viedä jäsenistömme ja yhdistyksen hallituksen jäsenten näkemykset liiton hallitukseen sekä luoda oikeudenmukaista ja hyvää työelämäkulttuuria. Mirka: Edunvalvontaan. Jaana: Palkkausjärjestelmän kehittäminen on keskeistä. Myös töiden uudelleenorganisointi tulee ratkaista fiksusti. Tähän liittyy työluettelomaailman hyödyntäminen. Liiton on oltava lähellä jäsentä ja säilytettävä yhteydet monella tasolla, jotta osaamme edistää jäsenille tärkeitä asioita. Millaisena näet Verovirkailijain Liiton viiden vuoden päästä? Anja: Näen Verovirkailijain Liiton vahvana vaikuttajana. Näen nykyaikaisen organisaation, joka ottaa huomioon verohallinnon kaikki toimialat ja huolehtii jäsenten työolosuhteiden ja palkkauksen kehittämisestä yhdessä työnantajan kanssa. Mirka: Työnantajan toimialaorganisaatioon mukautuneena. Jaana: Uudelleen rakentuneena, entistä vahvempana asiantuntevana liittona, joka ajaa kaikkien jäsentensä etuja. Liittona, joka on lähellä jäsentä. Miten sinusta tuli verohallintolainen? Anja: Aloitin työt Lahden verotoimistossa, josta siirryin silloisen lääninveroviraston alaisuuteen ennakontarkastuspuolelle. Vuodesta 1985 alkaen olen ollut Päijät-Hämeen verotoimistossa. Mirka: Päädyin Verohallitukseen vuonna Jaana: Tulin vuonna 1991 Rovaniemen verotoimistoon. Minut vakinaistettiin määräaikaisuuksien kautta. Mikä on parasta työssäsi? Anja: Työssäni koen mielekkääksi muutosverotuksen toimittamisen sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien ja osakeyhtiön osakkaiden verovalvonnan tehtävät, mukavia työkavereita unohtamatta. Mirka: Ihmiset, loistavat työkaverit, mielenkiintoinen työ, joustavat työajat ja liukumat. Jaana: Työni verottajana on vaihtelevaa, samanlaisista päivistä ei voi puhua. Miten kiinnostuit ay-toiminnasta? Anja: Olen ollut aina kiinnostunut siitä. Mukaan toimintaan lähdin siinä vaiheessa, kun elämäntilanteeni salli. Olin ensin hallitusjäsenenä ja nyt puheenjohtajana. Mirka: Olin lukioikäisenä kesätöissä ammattiliitossa. Kipinä lähti sieltä. Jaana: Aloitin Lapin yhdistyksen hallituksen jäsenenä 2007 vuoden alusta. Vuoden 2010 alusta olen ollut yhdistyksemme puheenjohtaja. Mikä sinua huolettaa järjestötoimijana? Anja: Jäsenten jaksaminen organisaation muutospaineen ja kiireen keskellä on iso huolenaihe. Se johtaa myös siihen, että ei ole helppo saada uusia toimijoita mukaan ay-toimintaan. Myös liiton toimintaa on kehitettävä kokoa ajan ja löydettävä keinoja saada uusia jäseniä toimintaan. Mirka: Valtiohallinnon jatkuvat säästöt, saneeraukset ja muutokset sekä kiire, joka aiheuttaa työn henkistä raskautta. Toivon asiallista työnjakoa ja yhteishenkeä. Jaana: Lisääntyvä paine työrintamalla vaikuttaa ihmisten jaksamiseen. Ihmisillä ei ole enää voimia lähteä toimintaan mukaan. Toisaalta omalla toiminnalla ei ajatella olevan merkitystä asioista päätettäessä. Mitkä asiat puhuttavat jäsenkentässäsi? Anja: Työpaikoilla askarruttaa Verohallinnon uudelleen organisoituminen, toimialojen syntyminen ja niiden toiminta tulevaisuudessa sekä jatkuva kiireinen työtahti. Jokaisen meistä on opeteltava uusia toimintatapoja ja kehitettävä osaamistaan selviytyäkseen tulevista haasteista. Mirka: Juuri syntynyt palkkaratkaisu; säilyykö ostovoima nykyisellä inflaatiolla. Jaana: Fuusioasiat, jaksaminen, yhdistyksen jäsenmatka ja Verohallinnon olemassaolon muoto Pohjois-Suomen ja Lapin alueella tulevaisuudessa askarruttavat. Mikä on mottosi elämässä? Anja: Tartu hetkeen. Koskaan ei voi tietää, mitä uutta voi kokea, ellei uskalla avata ovea ja katsoa, mitä sieltä löytyy. Mirka: Virheetön voi olla vain, jos ei tee mitään. Jaana: A. Ankan sanoja lainatakseni: Tärkeintä ei ole tehdä kaikkea mahdollista, vaan jotain mahdotonta. Anja Mattila on kehittänyt itseään ja ammatillista osaamistaan työn ohessa. Mirka Saarelainen kiinnostui ay-toiminnasta lukioikäisenä. Jaana Tahvanainen panostaa siihen, että liitto toimii lähellä jäseniä. 4 V E R O V Ä K I

4 YT on yhdessä tekemistä TEKSTI JA KUVAT Liisa Huusko Verohallinnossa yt-sanalla on hyvä kaiku. Pitkät perinteet yt-toiminnan kehittämiseksi ovat poikineet tahdon puhua yhteisistä asioista rakentavasti, ajoissa ja avoimesti. Kuvat: Laura Varja Verovirkailijain Liiton järjestämät Verohallinnon henkilöstöedustajien ja johdon perinteiset Yt-päivät helmikuun 3. ja 4. päivinä keräsivät ennätysyleisön Hotelli Presidenttiin Helsinkiin. Seminaarisali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä yli 70 henkilön kokoontuessa ajankohtaisten asioiden äärelle. Monipuolinen seminaariohjelma tarjosi kattavan katsauksen ajankohtaisista, jäsenistöä puhuttavista asioista. Osallistujat toivat tilaisuuteen oman antinsa osallistumalla vilkkaasti keskusteluun ja nostamalla esiin jäsenistöä askarruttavia asioita. Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri korosti aloituspuheenvuorossaan, että yt-päivät ovat aito vaikuttamisen ja tasa-arvoisen keskustelun paikka. Huhtamäki-Nasri painotti yt-toimintaan panostamista yhteisenä etuna, jonka avulla työyhteisöä kehitetään sekä henkilöstön että työnantajan näkökulmat turvaten. Huhtamäki-Nasrin mukaan työyhteisön hyvän yhteistoiminnan kannalta merkityksellisiä asioita ovat muun muassa selkeä johtamisjärjestelmä ja pelkistetty, tehokas viestintä. Verohallintoon haetaan vaikuttavuutta Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen kiitteli viime vuoden myönteistä kehitystä. Olemme olleet kaukaa viisaita. Verohallinnon määrärahojen käyttö on ollut hallittua ja tuottavuuskehitys erinomaista. Myös asiakaspalaute antaa uskoa siihen, että olemme onnistuneet, pääjohtaja iloitsee. Pitkällä tähtäyksellä Verohallinnon toimintaan tavoitellaan lisää vaikuttavuutta sekä pohditaan mahdollisuuksia toimia uudella tavalla entistä tuloksellisemmin. Henkilöstötyytyväisyys on VM-baron tuoreiden tulosten mukaan kehittynyt positiiviseen suuntaan. Viime vuoden Fiksut työyhteisöt pärjäävät -teemalla lienee oma osuutensa työilmapiirin paranemiseen. Sairauseläkkeet ja siiloutuminen huolettavat Yhteinen huolenaihe on työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu. Lisähuolta kannetaan siitä, että Verohallinnossa noin 45 prosentissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten taustalta löytyvät mielenterveydelliset syyt. On tartuttava yhdessä työterveyshuollon kanssa toimeen ja etsittävä keinoja ennenaikaisten eläkkeelle jääntien välttämiseksi. On myös oltava hereillä siinä, ettei valtakunnallisten toimialojen välille synny siiloutumista. Olemme yksi Verohallinto, jolla on yhteiset päämäärät ja tahto, Laitinen korosti. Kirsi Huhtamäki- Nasri ehdotti keinoksi siiloutumisen välttämiseksi säännöllisten yhteisten tiedotustilaisuuksien järjestämistä. Muutosten avulla kohti päämäärää Verohallinnon organisaatiohanke on edennyt suunnitelmallisesti. Organisaation ja toimintatapojen muutokset tukevat strategiaa ja edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Verohallinnon keskeiset strategiset viestit liittyvät verotulokertymän turvaamiseen, verovajeen kasvun estämiseen ja veroriskien hallintaan. Asioita yt-elimien kokousten esityslistoilla riittää jatkossakin, sillä Verohallinnossa on lukuisia hankkeita meneillään. Tällaisia ovat muun muassa prosessityö, kokonaisarkkitehtuurityö, valmisohjelmistotyö sekä skenaario- ja kehitysohjelmien 2020 rakentamistyö. Pääjohtaja totesi, että verotilihanke on vienyt voimavaroja erityisen paljon. Kilvoittelu asiassa jatkuu. Myös harmaa talous puhuttaa, vaikkakin verokertymä on kohentunut. Tietohallinnossa valmistellaan puhelinratkaisuja, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia Contact Centerin toimintaan. IT-puolella on lisäksi menossa useita valtiokonsernin yhteisiä hankkeita. Myös eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma luovat verotukseen odotuksia. Mirjami Laitinen muistutti operatiivisen toiminnan turvaamisen tärkeydestä kaiken kehittämisen rinnalla. 6 V E R O V Ä K I

5 Anne-Liisa Palmu-Joronen puhuu kohtuullistamisen puolesta. Johtaja Arto Pirinen valotti meneillään olevaa mittavaa organisaatiomuutoshanketta. Monet asiat ovat vielä vahvasti työn alla. Henkilöverotus on Verohallinnon suurin toiminto, ja nyt menossa olevat muutokset koskettavatkin eniten juuri henkilöverotusta, jossa ensimmäiset rekrytoinnit ovat alkaneet. Myös tehtävien ja osaamisen kartoittaminen sekä yksikköasetuksen ensimmäinen luonnos on tehty. Luottamusjohtaminen täydentää tehokkuusjohtamista Nokia-vuosiensa ajoilta kannuksensa kansainvälisenä liikkeenjohtajana hankkinut lakimies, johtamiskouluttaja Anne-Liisa Palmu-Joronen luotsasi yrityksissä ja julkishallinnon puolellakin yhä yleisemmän tehokkuusjohtamisen rinnalle eettisempää luottamusjohtamista. Palmu-Jorosen esittämät esimerkit havainnollistivat nykytyöelämän pyörrettä ja vauhtisokeutta, johon on ajauduttu osittain myös huomaamatta. Palmu-Jorosen mukaan kansainvälinen liiketoiminta on julmaa sodankäyntiä ja aluevaltauksia maustettuna uskomattomalla tehokkuudella sekä konemaisella nopeudella. Tehokkuus kaikaa ja raikaa tätä nykyä myös julkishallinnon virastojen käytävillä; on oltava tehokkaita palvelutuottajia mahdollisimman pienin kustannuksin. Anne-Liisa Palmu-Joronen vakavoituu puhuessaan äärimmilleen viedyn tehokkuusjohtamisen seurauksista; vuorovaikutuskatkoksista, väärinymmärryksistä ja riidoista, jotka kuluttavat ihmisiä loppuun. Kun ihminen ja yksilön työn merkitys vieraantuvat kokonaisuudesta ja kokonaisymmärrys hämärtyy, yksinäisyys ja turhautuminen työpaikoilla lisääntyvät ja työnteosta katoaa mielekkyys. Työnilon vähenemisen myötä tuottavuus laskee. Viimeistään silloin kuvioihin astuvat jaksamis- ja laatuongelmat. Anne-Liisa nostaa esille myös jatkuvan uuden oppimisen kääntöpuolen. Yhä uusien käytäntöjen mukana tarvitaan poisoppimista vanhoista taidoista ja siitä osaamispääomasta, jonka varaan ihminen on rakentanut työelämäänsä. Tätä henkistä tuskaa ja surutyötä ei tule vähätellä. Luottamusjohtamiseen kuuluu kohtuullisuuden ymmärtävä asenne, läsnäolo ja kuunteleminen. On ymmärrettävä oman ja kollegojen työn merkitys isossa kokonaisuudessa kohti yhteisiä tavoitteita. On palautettava henkinen hyvinvointi; kyky iloita arkisesta, pienestä työstä, tästä hetkestä ja elämästä. Luennot poikivat vilkasta keskustelua Päivien alustuksissa huomio oli hyvään yt-toimintaan liittyvissä asioissa. Johtaja Kari Huhtala lähestyi mielenkiintoisessa esityksessään yhteistoiminnan tavoitteita hallintoyksikön näkökulmasta ja apulaisjohtaja Mika Gylén herätteli keskustelua yt-toiminnan kehittämisestä. Yt-elimien työn suunnitteluun tarjosi käytännön apua ylitarkastaja Pirjo Huhdan esittelemä vuosikellomalli. Malli toi ratkaisun pääluottamusmies Tuija Mäkelän ja ylijohtaja Maija-Leena Rautasen esityksessä kaivattuun suunnitelmallisuuteen. Vastaava lakimies Ari Komulainen Pardiasta esitteli valtion yt-lain uudistamistyötä ja sisältömuutoksia. Keskusteluissa nousi esiin useaan kertaan, että laki on tärkeä, sillä se mahdollistaa muodolliset rakenteet ja raamit toiminnalle. Kun asenne on kunnossa ja dialogi työpaikoilla toimii, saavutetaan yhdessä paljon enemmän. Liiton pääluottamusmies Hannele Vartiaisen esitys henkilöstöedustajien roolista yt-toiminnassa sai aikaan vilkasta puheenporinaa. Työsuojelu on jokapäiväistä toimintaa Yt-toiminta on myös osa työsuojelutoimintaa. Päätyösuojeluvaltuutettu Maija Jokinen kertoi meneillään olevasta Hyvä käytös sallittu -kampanjasta. Kampanjan teema Kiusaaminen kielletty suhtautuu epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen nollatoleranssilla. Maija korosti työsuojeluhenkilöstön vastuuta rohkaista henkilöstöä nostamaan esiin mieltä askarruttavia asioita, jottei työyhteisöissä pinnan alle jää muhimaan käsittelemättömiä asioita. Intensiivisten päivien ydinsisällön voisi tiivistää pariin lauseeseen: Yhteistoiminta on pitkälti keskustelua, yhdessä ideointia ja asioiden kehittämistä yhteistuumin. Hyvä henki kasvaa vastavuoroisuudesta. 8 V E R O V Ä K I

6 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam Poimintoja vuosien varrelta TEKSTI Liisa Huusko KUVAT VeroVL:n kuva-arkisto Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen valittiin Verovirkailijain Liiton puheenjohtajaksi vuoden 1997 liittokokouksessa. Kannatuspuheenvuoroissaan tukijat korostivat Leenan olevan oivallinen naisjohtaja, joka näkee asiat tuoreesti, kannattaa avointa tiedonkulkua ja jolla on rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Tuikkasen 12-vuotisen puheenjohtajauran varrelle mahtuu huikea määrä tapahtumia, joista poimimme tälle palstalle muutamia. Yhteisen taipaleen muistot säilyvät kirkkaina Leenan tunteneiden mielissä. Liiton pieni toimisto on muuttunut vuosien varrella. Verovirkailijain Liiton kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen menehtyi vakavan sairauden murtamana Lahden kaupunginsairaalassa joulupäivänä. Leena oli 64-vuotias, syntynyt 25. huhtikuuta 1946 Karvialla. Leena Tuikkanen syntyi kuusilapsisen kauppiasperheen kolmantena lapsena. Kansakoulun jälkeen hän kävi kauppakoulun Kankaanpäässä, josta ensimmäinen työpaikka löytyi valmistumisen jälkeen vuonna 1966 Kansallis-Osake- Pankista. Perheen muuttaessa Hämeenlinnaan Leena aloitti työt Hämeen Lääninverovirastossa vuonna Leenan ura tinkimättömänä henkilöstön etujen puolustajana alkoi 1980-luvulla Sisä-Suomen Verovirkailijat ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Verovirkailijain Liiton päätoimiseksi pääluottamusmieheksi Tuikkanen valittiin vuonna 1992 ja puheenjohtajaksi vuonna Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 2009 saakka. Puheenjohtajuuskausien alkuvuosia työllistivät verotoimistojen lukuisat fuusiot. Näissä kuten hallinnon myöhemmissäkin uudistuksissa, Leena Tuikkanen oli merkittävä vaikuttaja niin keskustelevana kuin V E R O V Ä K I asioiden merkityksiä henkilöstön kannalta taitavasti ennakoivana neuvottelijana. Uran ehkä suurin ponnistus oli palkkausjärjestelmän syntymistä edeltänyt pitkä neuvottelurupeama. Uurastus palkittiin vuonna 2005, kun Verohallintoon syntyi aikaisempaa tasapuolisempi palkkausjärjestelmä. Viimeisinä puheenjohtajuusvuosinaan Leena Tuikkanen vaikutti aitiopaikalta Verohallinnon mittavaan uudelleenjärjestely- ja suunnittelutyöhön. Leena oli pitkäaikainen vaikuttaja myös Palkansaajajärjestö Pardiassa. Vuosina hän toimi STTK-J:n ja Pardian hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä, Pardian varapuheenjohtajana vuosina ja STTK:n hallituksen varajäsenenä vuosina Leenan pitkäjänteisessä toiminnassa yhdistyi realistinen ja käytännönläheinen ajattelu, jossa lähtökohtana oli yksittäisen jäsenen etujen puolustaminen. Hän oli poikkeuksellisen energinen ja tarmokas ihminen. Työtoverina ja esimiehenä hän oli helposti lähestyttävä, vastuunottoon kannustava ja aloitteille syttyvä. Leena Tuikkanen oli arvostettu henkilö myös neuvottelupöydän toisella puolella. Osoituksena ansioista Verohallinnon työssä Tuikkaselle myönnettiin Verohallinnon ansiomitali vuonna Kunnianosoituksena urastaan Tuikkanen vastaanotti myös Verovirkailijain Liiton ja Pardian kultaiset ansiomerkit sekä presidentti Tarja Halosen myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin. Verovirkailijain Liiton kunniapuheenjohtajaksi Tuikkanen kutsuttiin vuonna Leena Tuikkasta jäivät suremaan aviomies, kolme poikaa perheineen, 102-vuotias äiti ja sisarukset sekä suuri joukko työtovereita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Leenan siunaustilaisuus pidettiin Lahden Levon kappelissa tammikuun 22. päivänä. Lämminhenkiseen perhetilaisuuteen osallistui pieni joukko Verovirkailijain Liiton ja jäsenyhdistysten, Verohallinnon ja Pardian edustajia. Kirsi Huhtamäki-Nasri Leena valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuoden 2009 liittokokouksessa. Kari Huhtala onnitteli Leenaa Verohallinnon ansiomitalista. Pohjanmaan jäsentapahtumassa vuonna 2008 Mikko Kuustosen kanssa. Leena palkintojen jaossa vuoden 2007 syysolympialaisissa Keurusselällä.

7 P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S P ä ä t y ö s u o j e l u v a l t u u t e t t u Yhteistoimintaa tapahtuu välittömässä yhteistoiminnassa esimiehen ja työntekijän välillä, esimerkiksi omaa työtä tai asemaa koskevissa asioissa, kehityskeskustelussa tai organisaatiomuutostilanteissa. Työyhteisön tai sen osan toimintaan liittyviä asioita käsitellään esimerkiksi yksikkökokouksissa. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsitellään laajakantoisemmat, koko henkilöstöä koskevat asiat. Tämä voi tapahtua esimerkiksi yhteistoimintaelimissä. Yhteistoiminta on oivallinen yhteistyökanava henkilöstön ja työnantajan välillä. Parhaimmillaan se on myös loistava vaikutuskanava henkilöstölle. KUN RYHDYT HENKILÖSTÖEDUSTAJAKSI: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta Yhteistoimintalaki varmistaa työntekijöille vaikuttamismahdollisuuden omaan työhönsä, työoloihinsa ja asemaansa liittyvissä asioissa. Verohallinnossa yhteistoimintaelimiä toimii pääsääntöisesti kolmella tasolla: toimintayksikössä, yksikössä ja Verohallinnossa. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet tiuhaan tahtiin Verohallinnon organisaatiossa, sillä toimintayksiköiden alueet ovat laajentuneet ja yksiköistä on tullut tai niistä on tulossa valtakunnallisia. Toimintaympäristön muutoksen jälkeen yhteistoimintaelimiin valittujen uusien ja vanhojenkin henkilöstön edustajien on hyvä pysähtyä miettimään keinoja sen varmistamiseksi, että henkilöstön ääni kuuluu ja aito vuorovaikutus toteutuu yhteistoiminnassa. Henkilöstön edustajan tehtävä on luottamustehtävä. Rooli muodostuu niistä odotuksista, joita yhteistoiminnan osapuolet kohdistavat henkilöstönedustajaan. Tärkein tekijä roolin muodostumiseen on oma näkemyksesi tehtävästä ja sen lopputuloksesta. Yhteistoimintaelinten kausi päättyy vuoden 2011 loppuun, joten vuoden vaihteessa on tiedossa uudet vaalit. Toivotan antoisaa toimintavuotta kaikille yhteistoiminnassa mukana oleville! Hannele Vartiainen pääluottamusmies Hanki tietoa yhteistoiminnan periaatteista, kokoustekniikasta ja neuvottelutaidosta. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus tehtävässään tarvittavaan koulutukseen. Älä siis suotta arastele koulutukseen hakeutumisessa. Muista kuitenkin keskustella asiasta ensin esimiehesi kanssa. Varmista, että yhteys edustettaviisi toimii. On tärkeää, että edustettavasi tietävät, kuka olet ja mistä sinut tavoittaa. Pohdi minkälainen tukiverkosto tarvitaan varmistamaan, että koko edustettavan alueen henkilöstön näkökulmat välittyvät yhteistoimintaelimeen. Luo yhteys ainakin yksikön ja sen toimintayksiköiden yt- edustajien välille. TEKSTI Maija Jokinen KUVA Maija Rinne TEKSTI Maija Jokinen Työuupumuksen kehittyessä työ nielee kaiken energian ja usein sinänsä mielekäs työ saattaa houkutella vapaa-ajallakin. On tärkeää löytää tasapaino ja tiedostaa, mistä kaikesta luopuu, jos panostaa yksinomaan työhön. On hyvä miettiä, mitä tarvitsen voidakseni hyvin. Lähipiiri, hyvät sosiaaliset suhteet ja mielenkiintoiset harrastukset tukevat arjessa selviämistä ja muodostavat tukirangan jaksamiselle. Aikainen puuttuminen avainasemassa Työperäinen ongelma ratkeaa sitä helpommin, mitä aikaisemmin siihen puututaan. Työtoveriaan voi auttaa jo varhaisessa vaiheessa osoittamalla kiinnostuksensa ja kyselemällä, mitä kuuluu. Myös työn ja vapaa-ajan rytmittäminen auttaa jaksamaan. Taukojen pitäminen ja palautuminen ovat välttämättömiä. On tärkeää huolehtia voimavarojen ylläpitämisestä, jotta jaksamme työelämässä eläkeikään asti. Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa Millaisen kuorman jaksan kantaa? Jokaisen kannattaa pohtia asiaa aika ajoin. Jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa, voivat pienetkin elämän vastoinkäymiset koetella. Taklataan ongelmat Laajat työkokonaisuudet vaativat paljon. Priorisointi on haastavaa useiden samanaikaisten työtehtävien paineessa. Sopivan laajuiset tehtävät antavat mahdollisuuden keskittymiseen, työn hallinnan löytämiseen ja työssä viihtymiseen. Parantunut työteho vaikuttaa myönteisesti työn tuloksiin. Erityisesti nuorista tulee huolehtia työterveyshuollon avulla. Vahvemmin jaksamista nostetaan esiin työterveystarkastuksissa. Mikäli henkilöllä on erityistä tarvetta, on hänet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ohjattava työpsykologin konsultaatioon. Kuntoutuksesta saadaan paras vaste silloin, kun kuntoutustarpeet löydetään jo alkuvaiheessa. Yhden sairauspoissaolopäivän väheneminen vaikuttaa Jokaisen työntekijän yhden sairauspäivän vähenemisen kustannuksilla on mahdollista vaikkapa laajentaa työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Yhden sairauslomapäivän väheneminen jokaiselta Verohallinnossa työskentelevältä antaisi mahdollisuuden siirtää kustannuksia ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen noin euroa. Sen jälkeen säästöjä syntyy vähenevien poissaolojen ja vähenevien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten kautta. Rahassa mittaamattomia arvoja Jokaisen ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi on panostettava. Vaikkei kaikkea ei voi mitata rahassa, yhden nuoren työkyvyttömyyseläke saattaa maksaa hallinnolle 1,5 miljoonaa euroa. Rahassa mittaamattomia arvoja työntekijälle ja työyhteisölle on paljon enemmän. Tehkäämme yhdessä kaikkemme työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ehkäisemiseksi. Tutustu muihin samassa yt-elimessä toimiviin henkilöstön edustajiin. Henkilöstön edustajien on mahdollista kokoontua esimerkiksi ennen varsinaista yt-kokousta esikokoukseen, jossa voidaan keskustella kokouksessa käsiteltävistä asioista yhteisen käsityksen saamiseksi. 12 V E R O V Ä K I

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen

Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua. Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen Ota kaikki hyöty irti VMBarosta - ja paranna työelämän laatua Opas VMBaro-työelämäkyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämistyön käynnistämiseen 1 Hyvä työelämän laatu koostuu ennen kaikkea mahdollisuudesta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Vero 55+ -pilotti osana terveysjohtamista 2016 Kaiku-hanke

Vero 55+ -pilotti osana terveysjohtamista 2016 Kaiku-hanke VM 10.5.2016 Työ 2.0 Lupa tehdä fiksummin Vero 55+ -pilotti osana terveysjohtamista 2016 Kaiku-hanke Vertais- ja asiantuntijatuella työnhallintaa Pilotti osana Verohallinnon terveysjohtamisen kokonaisuutta

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Urheilutyönantajat ry

Urheilutyönantajat ry Urheilutyönantajat ry Tehtävä 1) Vaikuttaa Urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen. 2) Lisää työnantajaosaamista. Yhdistyksen hallinnosta ja toiminnasta vastaa Valo. Hallitus Teemu Japisson (pj.)

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto

925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto 925 Design on paremman työelämän suunnittelutoimisto Hanke-esittely: Luovan yrityskulttuurin rakentaminen 925 DESIGN 7.3.2014 Yrityksestämme KESTÄVÄ KILPAILUKYKY VAATII ROHKEAA AJATTELUA, FIKSUJA TYÖNTEKEMISEN

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot