Veroväki. Anne-Liisa Palmu-Joronen 1/2011. rummuttaa luottamusjohtamisen. Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veroväki. Anne-Liisa Palmu-Joronen 1/2011. rummuttaa luottamusjohtamisen. Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam"

Transkriptio

1 Veroväki Verovirkailijain Liiton jäsenlehti Anne-Liisa Palmu-Joronen rummuttaa luottamusjohtamisen puolesta 1/2011 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 1

2 T O I M I T U K S E L T A Tullaan tutuiksi P Ä Ä K I R J O I T U S Muutos ottaa aikansa Förändringen tar sin tid Veroväki Toimitukselta 2 Pääkirjoitus 3 Kohtaamisia karhun kanssa: Remu välittää vanhuksista 4 Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa 4 YT on yhdessä tekemistä 6 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam 10 Pääluottamusmieheltä: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta 12 Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa 13 Fiksut työyhteisöt -kirjoituskilpailu innosti 14 Verovirkailijain Liiton jäsenlehti 31. vuosikerta Julkaisija Verovirkailijain Liitto ry Beskattningstjänstemannaförbundet rf Ratamestarinkatu Helsinki Päätoimittaja Kirsi Huhtamäki-Nasri (09) Toimitussihteeri Liisa Huusko (09) Ulkoasu: Reaktio/Tommi Häti Paino: Forssa Print Odotan kovasti kevään edistymistä. Haluaisin tuntea vastaleikatun nurmen tuoksun nenässäni. Poikkeuksellisen runsasluminen talvi lumitöineen ei ole ollut hukkaan heitettyä aikaa. Olen useasti istahtanut sohvan nurkkaan suunnittelemaan uusia istutuksia ja värikkäitä kukkapenkkejä. Puutarhanhoidossa pätee sama kuin työelämässä: suunnitelmat kantavat puolitiehen matkalla kohti tavoitetta. Suunnitelmallisuus lisää hallinnan tunnetta, tekee työstä mielekästä ja edistää jaksamista. Uutena järjestösihteerinä odotan innolla Veroverovirkailijain Liiton vuosikellon pyörähtämistä ja uusia, eteen tulevia asioita. Vuosikello toimii meilläkin hyvänä suunnittelun työkaluna. Meillä täällä Pasilan kattojen korkeudessa on hyvä työskennellä. Liiton tiimi on pieni. Teemme töitä arvostavalla asenteella yhteen hiileen puhaltaen. Talo on täynnä järjestöjä kollegoineen, jotka tekevät samankaltaista työtä jäsenistönsä hyväksi. Lukuisissa asioissa saavutamme parempia tuloksia toimimalla yhdessä, vaihtamalla mielipiteitä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Jäsentapaamiset ovat meille tärkeitä. Niissä voimme tulla tutuiksi ja aistia jäsenistölle tärkeitä asioita. Heti ensimmäisellä työviikollani olin mukana yt-päivillä. Tapasin jäseniä ja kuulin kattavia luentoja ajankohtaisista asioista. Iloitsin jaksamisen ja työhyvinvoinnin merkityksen ymmärtämisestä jäsentemme työpaikoilla ympäri Suomea. Verohallinto vilisee lyhenteitä. Esimerkillistä naapuriapua sain vierustoverinani istuvalta kollegalta, joka luentojen aikana alkoi omatoimisesti koota käyttööni verohallinnon lyhenteiden sanakirjaa ruutupaperille. Pian minulla oli kymmenittäin avattuja termejä, joiden avulla keltanokka pääsee eteenpäin verovirkailijain maailmassa. Auringonpilkahdus voi välkähtää myös puhelimessa. Sellainen auringonsäie oli kymenlaaksolainen verovirkailija, joka asioi kanssani tätä kirjoittaessani. Mieltä lämmitti hänen käyttämänsä tuttu murre, jota en kuule ympärilläni täällä Helsingissä. Meissä kotiseudultamme muuttaneissa asuu kaipaus kotiseudulle, joka nousee esiin yllättäen. Aurinkoista kevättä! Liisa Huusko Kannen kuva: Liisa Huusko LIITON TOIMISTO Puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri Järjestösihteeri Liisa Huusko Pääluottamusmies Hannele Vartiainen (09) Jäsenrekisteriasiat Neuvonta, puh Verovirkailijain Liitossa valmistaudutaan parhaillaan Verohallinnon tarkentaviin VES-neuvotteluihin. Helmikuun puolivälissä saavutettu yleissopimusta koskeva neuvottelutulos sisältää 1,3 prosentin yleiskorotuksen lisäksi 0,5 prosentin virastoerän sekä 0,2 prosentin tasa-arvoerän. Neuvottelut virastoeristä on käytävä mennessä tai perustellusta syystä, ja osapuolten yhteisellä sopimuksella viimeistään mennessä. Verohallinnon organisaatiouudistuksessa tehtävien muuttuessa myös palkkauksen turvaamista koskevia kysymyksiä alkaa nousta esiin. Toivottua parannusta näihin asioihin tuo neuvottelutulokseen kirjattu palkkauksen muutosturvaa koskeva kohta. Uudistuvassa organisaatiossa työn tekeminenkin uudistuu. Organisaatiouudistusta suunnitellaan paperilla, mutta todeksi muutos tulee, kun ihmisten toimintatavat muuttuvat. Henkilöstöltä työn tekemisen muutokset vaativat energiaa ja uuden oppimisen tahtoa. On opittava uusia työmenetelmiä ja uusia työhön liittyviä ajattelumalleja. Osaamisen kehittämistä silmällä pitäen Verohallinnossa on kartoitettu toimintojen edellyttämiä osaamistarpeita ja laadittu koulutussuunnitelmia. Uuden oppimiseen samoin kuin vaativaan poisoppimiseen on varattava riittävästi työaikaa. Työntekijä ei ole kone, jolle voidaan ohjelmoida uudet asetukset vanhojen päälle. On oltava tilaa myös inhimillisyydelle ja kohtuudelle, jottei ihminen kulu loppuun. Erityisen tärkeää tämä on henkilöstön vähentyessä ja ikääntyessä. Muutoksessa tarvitaan hyvää viestintää ja vuoropuhelun myötä syntyvää ymmärrystä siitä, miksi työn pitää muuttua. Sisäistetty tieto ja käsitys muutoksen välttämättömyydestä synnyttävät halun oppia. Myös etenemismahdollisuudet lisäävät motivaatiota. Uutta asiaa opitaan ja kuullaan myös Verovirkailijain Liiton perinteisillä Opinto- ja järjestöpäivillä. Pohjois- Suomen suurimpaan kaupunkiin on ilmoittautunut reippaasti yli 300 verovirkailijaa. Iloisiin tapaamisiin Oulussa! Inom Beskattningstjänstemannaförbundet förbereder vi oss inför förhandlingar om Skatteförvaltningens preciserade tjänstekollektivavtal. Förhandlingsresultatet om det allmänna avtalet som uppnådde den 15 februari inkluderar förutom en allmän förhöjning på 1,3 procent också en lokal pott på 0,5 procent och en jämställdhetspott på 0,2 procent. Förhandlingarna om de lokala potterna bör vara slutförda till den , eller på anförda grunder och med parternas gemensamma samtycke till den Då organisationsreformen inom Skatteförvaltningen leder till förändrade uppgifter uppstår frågor om tryggandet av lönen. En välkommen förbättring i frågan medför förhandlingsresultatets avtalsbestämmelse som gäller omställningsskyddet. Även utförandet av arbetet förändras i en förnyad organisation. Organisationsreformer planeras på papper, men de blir verklighet först när människornas handlingssätt förändras. Av personalen krävs energi och vilja att lära sig nya saker. Man måste lära sig nya arbetsmetoder och nya tankesätt. Inom Skatteförvaltningen har man med tanke på utvecklandet av kunnandet kartlagt kraven som de nya funktionerna fordrar och utarbetat utbildningsplaner. För inlärning av nya saker, såväl som för bortlärning av gamla, måste reserveras tillräckligt med arbetstid. Arbetstagaren är ingen maskin, som kan programmeras med nya koder på de gamla. Det måste finnas rum för mänsklighet och rimlighet, för att människan inte brinner slut. Särskilt viktigt är det nu då personalen minskas och den föråldras. Vid förändringar behövs också en bra kommunikation, och genom växelverkan uppstår en förståelse om varför arbetet måste förändras. Ett fördjupat medvetande och en uppfattning om nödvändigheten föder viljan att lära sig. Motivationen ökar även vetskapen om möjlighet till karriär. Vi lär oss nya saker och hör om dem på Beskattningstjänstemannaförbundets Studie- och förbundsdagar. Till norra Finlands största stad kommer över 300 skattefunktionärer. Vi möts i Uleåborg! Kirsi Huhtamäki-Nasri puheenjohtaja / ordförande 2 V E R O V Ä K I

3 K o h t a a m i s i a k a r h u n k a n s s a Palstalla tunnetut ihmiset kertovat kokemuksistaan verottajasta. Voit lähettää toimitukselle sähköpostia osoitteeseen Kerro, kenet julkisuuden henkilön haluaisit tavata tällä palstalla. Remu välittää vanhuksista Teksti Liisa Huusko Kuva Pekka Pelkkala Suomen kaikkein aikojen paras rock-rumpali, legendaarinen Remu Aaltonen on hyvässä vedossa. Hän on säilyttänyt kosketuksen yleisöön ja musiikkiinsa. Remu ja uudistunut Hurriganes vetää keikkapaikat täyteen kerta kerran jälkeen. Keikoilla käydään iisisti, ei enää pakkotahdilla. Myös uusi levy on työn alla. Siitä tulee hyvä, Remu lupailee. Remu on tunnetusti esteetikko, jolla on silmää kauneudelle. Koti on runsas ja täynnä erilaisia koriste-esineitä. Minä olen tällainen rokkiukko ja tämä paikka on oikea show sirkus, Remu sanoo. Verokarhun lisäksi nallet ovat tulleet miehelle tutuiksi. Minulla on nukkeja, mollia ja nalleja. Viimeisin hankinta ovat kahdet hienot 50-luvun lastenvaunut. Laitoin kärryihin yli-ison nallen istumaan ja tuossa se nyt kököttää lafkan ikkunalla, Remu nauraa lempeästi. Remu toteaa olleensa joskus lirissä verottajan kanssa. Myös mätkyt ovat tulleet tutuiksi. Ei mulla verojutuista hyviä kokemuksia ole. Verottajan kanssa jään aina hopealle. Tuntuu, että moneen kertaan saa maksella samoja juttuja ja tarkkana täytyy olla. Hankalia ovat muun muassa perintöasiat. Remu arvelee Verohallinnon olevan rankka lafka olla duunissa. Eihän se niiden vika ole, ketkä ovat siellä duunissa. Nehän ovat pelinappuloita, jotka pistetään tekemään ikäviäkin asioita. Suomalaiselle verovirkailijalle muusikko esittäisi kappaleensa Täysikuu. Sen sijaan suosikkiaan omista kappaleistaan hän ei nimeä. Vaikea mennä sanomaan. Kaikki ovat omalla tavallaan hyviä. Tai huonoja. Vanhukset ovat lähellä Remun sydäntä. Mikäli Remu saisi päättää, hän suuntaisi verovaroja vanhuksista huolehtimiseen ja lapsiin. Muutenkin Remu kaipailee entisaikojen inhimillisyyttä takaisin. Myös verotukseen. Uudet vaikuttajat toimivat hallituksessa KOONNUT Liisa Huusko Vuoden vaihtuessa uuteen vaihtui myös osa Verovirkailijain Liiton hallituksen kokoonpanosta. Hallitustyön aloittivat Anja Mattila, Mirka Saarelainen ja Jaana Tahvanainen. Kuka olet? Anja: Olen Sisä-Suomen verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Anja Mattila. Työskentelen Päijät-Hämeen verotoimiston yrittäjälinjalla ja asun Lahdessa. Mirka: Olen Mirka Saarelainen, kotoisin Helsingistä ja asun Hakaniemessä. Jaana: Olen Lapin läänin verovirkailijat ry:n puheenjohtaja Jaana Tahvanainen. Työskentelen Pohjois-Suomen yritysverotoimistossa ja asun Rovaniemellä. Teen osakeyhtiöiden perusvalvontaa ja muutosverotusta. Olen mukana myös sähköisessä asioinnissa ja koulutusasioissa. Mihin haluat panostaa liiton hallituksen jäsenenä? Anja: Palkkausjärjestelmässä riittää kehittämistä. Haluan olla mukana jäsentemme etuja valvomassa, viedä jäsenistömme ja yhdistyksen hallituksen jäsenten näkemykset liiton hallitukseen sekä luoda oikeudenmukaista ja hyvää työelämäkulttuuria. Mirka: Edunvalvontaan. Jaana: Palkkausjärjestelmän kehittäminen on keskeistä. Myös töiden uudelleenorganisointi tulee ratkaista fiksusti. Tähän liittyy työluettelomaailman hyödyntäminen. Liiton on oltava lähellä jäsentä ja säilytettävä yhteydet monella tasolla, jotta osaamme edistää jäsenille tärkeitä asioita. Millaisena näet Verovirkailijain Liiton viiden vuoden päästä? Anja: Näen Verovirkailijain Liiton vahvana vaikuttajana. Näen nykyaikaisen organisaation, joka ottaa huomioon verohallinnon kaikki toimialat ja huolehtii jäsenten työolosuhteiden ja palkkauksen kehittämisestä yhdessä työnantajan kanssa. Mirka: Työnantajan toimialaorganisaatioon mukautuneena. Jaana: Uudelleen rakentuneena, entistä vahvempana asiantuntevana liittona, joka ajaa kaikkien jäsentensä etuja. Liittona, joka on lähellä jäsentä. Miten sinusta tuli verohallintolainen? Anja: Aloitin työt Lahden verotoimistossa, josta siirryin silloisen lääninveroviraston alaisuuteen ennakontarkastuspuolelle. Vuodesta 1985 alkaen olen ollut Päijät-Hämeen verotoimistossa. Mirka: Päädyin Verohallitukseen vuonna Jaana: Tulin vuonna 1991 Rovaniemen verotoimistoon. Minut vakinaistettiin määräaikaisuuksien kautta. Mikä on parasta työssäsi? Anja: Työssäni koen mielekkääksi muutosverotuksen toimittamisen sekä yksityisten elinkeinonharjoittajien ja osakeyhtiön osakkaiden verovalvonnan tehtävät, mukavia työkavereita unohtamatta. Mirka: Ihmiset, loistavat työkaverit, mielenkiintoinen työ, joustavat työajat ja liukumat. Jaana: Työni verottajana on vaihtelevaa, samanlaisista päivistä ei voi puhua. Miten kiinnostuit ay-toiminnasta? Anja: Olen ollut aina kiinnostunut siitä. Mukaan toimintaan lähdin siinä vaiheessa, kun elämäntilanteeni salli. Olin ensin hallitusjäsenenä ja nyt puheenjohtajana. Mirka: Olin lukioikäisenä kesätöissä ammattiliitossa. Kipinä lähti sieltä. Jaana: Aloitin Lapin yhdistyksen hallituksen jäsenenä 2007 vuoden alusta. Vuoden 2010 alusta olen ollut yhdistyksemme puheenjohtaja. Mikä sinua huolettaa järjestötoimijana? Anja: Jäsenten jaksaminen organisaation muutospaineen ja kiireen keskellä on iso huolenaihe. Se johtaa myös siihen, että ei ole helppo saada uusia toimijoita mukaan ay-toimintaan. Myös liiton toimintaa on kehitettävä kokoa ajan ja löydettävä keinoja saada uusia jäseniä toimintaan. Mirka: Valtiohallinnon jatkuvat säästöt, saneeraukset ja muutokset sekä kiire, joka aiheuttaa työn henkistä raskautta. Toivon asiallista työnjakoa ja yhteishenkeä. Jaana: Lisääntyvä paine työrintamalla vaikuttaa ihmisten jaksamiseen. Ihmisillä ei ole enää voimia lähteä toimintaan mukaan. Toisaalta omalla toiminnalla ei ajatella olevan merkitystä asioista päätettäessä. Mitkä asiat puhuttavat jäsenkentässäsi? Anja: Työpaikoilla askarruttaa Verohallinnon uudelleen organisoituminen, toimialojen syntyminen ja niiden toiminta tulevaisuudessa sekä jatkuva kiireinen työtahti. Jokaisen meistä on opeteltava uusia toimintatapoja ja kehitettävä osaamistaan selviytyäkseen tulevista haasteista. Mirka: Juuri syntynyt palkkaratkaisu; säilyykö ostovoima nykyisellä inflaatiolla. Jaana: Fuusioasiat, jaksaminen, yhdistyksen jäsenmatka ja Verohallinnon olemassaolon muoto Pohjois-Suomen ja Lapin alueella tulevaisuudessa askarruttavat. Mikä on mottosi elämässä? Anja: Tartu hetkeen. Koskaan ei voi tietää, mitä uutta voi kokea, ellei uskalla avata ovea ja katsoa, mitä sieltä löytyy. Mirka: Virheetön voi olla vain, jos ei tee mitään. Jaana: A. Ankan sanoja lainatakseni: Tärkeintä ei ole tehdä kaikkea mahdollista, vaan jotain mahdotonta. Anja Mattila on kehittänyt itseään ja ammatillista osaamistaan työn ohessa. Mirka Saarelainen kiinnostui ay-toiminnasta lukioikäisenä. Jaana Tahvanainen panostaa siihen, että liitto toimii lähellä jäseniä. 4 V E R O V Ä K I

4 YT on yhdessä tekemistä TEKSTI JA KUVAT Liisa Huusko Verohallinnossa yt-sanalla on hyvä kaiku. Pitkät perinteet yt-toiminnan kehittämiseksi ovat poikineet tahdon puhua yhteisistä asioista rakentavasti, ajoissa ja avoimesti. Kuvat: Laura Varja Verovirkailijain Liiton järjestämät Verohallinnon henkilöstöedustajien ja johdon perinteiset Yt-päivät helmikuun 3. ja 4. päivinä keräsivät ennätysyleisön Hotelli Presidenttiin Helsinkiin. Seminaarisali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä yli 70 henkilön kokoontuessa ajankohtaisten asioiden äärelle. Monipuolinen seminaariohjelma tarjosi kattavan katsauksen ajankohtaisista, jäsenistöä puhuttavista asioista. Osallistujat toivat tilaisuuteen oman antinsa osallistumalla vilkkaasti keskusteluun ja nostamalla esiin jäsenistöä askarruttavia asioita. Verovirkailijain Liiton puheenjohtaja Kirsi Huhtamäki-Nasri korosti aloituspuheenvuorossaan, että yt-päivät ovat aito vaikuttamisen ja tasa-arvoisen keskustelun paikka. Huhtamäki-Nasri painotti yt-toimintaan panostamista yhteisenä etuna, jonka avulla työyhteisöä kehitetään sekä henkilöstön että työnantajan näkökulmat turvaten. Huhtamäki-Nasrin mukaan työyhteisön hyvän yhteistoiminnan kannalta merkityksellisiä asioita ovat muun muassa selkeä johtamisjärjestelmä ja pelkistetty, tehokas viestintä. Verohallintoon haetaan vaikuttavuutta Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen kiitteli viime vuoden myönteistä kehitystä. Olemme olleet kaukaa viisaita. Verohallinnon määrärahojen käyttö on ollut hallittua ja tuottavuuskehitys erinomaista. Myös asiakaspalaute antaa uskoa siihen, että olemme onnistuneet, pääjohtaja iloitsee. Pitkällä tähtäyksellä Verohallinnon toimintaan tavoitellaan lisää vaikuttavuutta sekä pohditaan mahdollisuuksia toimia uudella tavalla entistä tuloksellisemmin. Henkilöstötyytyväisyys on VM-baron tuoreiden tulosten mukaan kehittynyt positiiviseen suuntaan. Viime vuoden Fiksut työyhteisöt pärjäävät -teemalla lienee oma osuutensa työilmapiirin paranemiseen. Sairauseläkkeet ja siiloutuminen huolettavat Yhteinen huolenaihe on työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu. Lisähuolta kannetaan siitä, että Verohallinnossa noin 45 prosentissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten taustalta löytyvät mielenterveydelliset syyt. On tartuttava yhdessä työterveyshuollon kanssa toimeen ja etsittävä keinoja ennenaikaisten eläkkeelle jääntien välttämiseksi. On myös oltava hereillä siinä, ettei valtakunnallisten toimialojen välille synny siiloutumista. Olemme yksi Verohallinto, jolla on yhteiset päämäärät ja tahto, Laitinen korosti. Kirsi Huhtamäki- Nasri ehdotti keinoksi siiloutumisen välttämiseksi säännöllisten yhteisten tiedotustilaisuuksien järjestämistä. Muutosten avulla kohti päämäärää Verohallinnon organisaatiohanke on edennyt suunnitelmallisesti. Organisaation ja toimintatapojen muutokset tukevat strategiaa ja edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Verohallinnon keskeiset strategiset viestit liittyvät verotulokertymän turvaamiseen, verovajeen kasvun estämiseen ja veroriskien hallintaan. Asioita yt-elimien kokousten esityslistoilla riittää jatkossakin, sillä Verohallinnossa on lukuisia hankkeita meneillään. Tällaisia ovat muun muassa prosessityö, kokonaisarkkitehtuurityö, valmisohjelmistotyö sekä skenaario- ja kehitysohjelmien 2020 rakentamistyö. Pääjohtaja totesi, että verotilihanke on vienyt voimavaroja erityisen paljon. Kilvoittelu asiassa jatkuu. Myös harmaa talous puhuttaa, vaikkakin verokertymä on kohentunut. Tietohallinnossa valmistellaan puhelinratkaisuja, jotka tuovat uusia mahdollisuuksia Contact Centerin toimintaan. IT-puolella on lisäksi menossa useita valtiokonsernin yhteisiä hankkeita. Myös eduskuntavaalit ja uusi hallitusohjelma luovat verotukseen odotuksia. Mirjami Laitinen muistutti operatiivisen toiminnan turvaamisen tärkeydestä kaiken kehittämisen rinnalla. 6 V E R O V Ä K I

5 Anne-Liisa Palmu-Joronen puhuu kohtuullistamisen puolesta. Johtaja Arto Pirinen valotti meneillään olevaa mittavaa organisaatiomuutoshanketta. Monet asiat ovat vielä vahvasti työn alla. Henkilöverotus on Verohallinnon suurin toiminto, ja nyt menossa olevat muutokset koskettavatkin eniten juuri henkilöverotusta, jossa ensimmäiset rekrytoinnit ovat alkaneet. Myös tehtävien ja osaamisen kartoittaminen sekä yksikköasetuksen ensimmäinen luonnos on tehty. Luottamusjohtaminen täydentää tehokkuusjohtamista Nokia-vuosiensa ajoilta kannuksensa kansainvälisenä liikkeenjohtajana hankkinut lakimies, johtamiskouluttaja Anne-Liisa Palmu-Joronen luotsasi yrityksissä ja julkishallinnon puolellakin yhä yleisemmän tehokkuusjohtamisen rinnalle eettisempää luottamusjohtamista. Palmu-Jorosen esittämät esimerkit havainnollistivat nykytyöelämän pyörrettä ja vauhtisokeutta, johon on ajauduttu osittain myös huomaamatta. Palmu-Jorosen mukaan kansainvälinen liiketoiminta on julmaa sodankäyntiä ja aluevaltauksia maustettuna uskomattomalla tehokkuudella sekä konemaisella nopeudella. Tehokkuus kaikaa ja raikaa tätä nykyä myös julkishallinnon virastojen käytävillä; on oltava tehokkaita palvelutuottajia mahdollisimman pienin kustannuksin. Anne-Liisa Palmu-Joronen vakavoituu puhuessaan äärimmilleen viedyn tehokkuusjohtamisen seurauksista; vuorovaikutuskatkoksista, väärinymmärryksistä ja riidoista, jotka kuluttavat ihmisiä loppuun. Kun ihminen ja yksilön työn merkitys vieraantuvat kokonaisuudesta ja kokonaisymmärrys hämärtyy, yksinäisyys ja turhautuminen työpaikoilla lisääntyvät ja työnteosta katoaa mielekkyys. Työnilon vähenemisen myötä tuottavuus laskee. Viimeistään silloin kuvioihin astuvat jaksamis- ja laatuongelmat. Anne-Liisa nostaa esille myös jatkuvan uuden oppimisen kääntöpuolen. Yhä uusien käytäntöjen mukana tarvitaan poisoppimista vanhoista taidoista ja siitä osaamispääomasta, jonka varaan ihminen on rakentanut työelämäänsä. Tätä henkistä tuskaa ja surutyötä ei tule vähätellä. Luottamusjohtamiseen kuuluu kohtuullisuuden ymmärtävä asenne, läsnäolo ja kuunteleminen. On ymmärrettävä oman ja kollegojen työn merkitys isossa kokonaisuudessa kohti yhteisiä tavoitteita. On palautettava henkinen hyvinvointi; kyky iloita arkisesta, pienestä työstä, tästä hetkestä ja elämästä. Luennot poikivat vilkasta keskustelua Päivien alustuksissa huomio oli hyvään yt-toimintaan liittyvissä asioissa. Johtaja Kari Huhtala lähestyi mielenkiintoisessa esityksessään yhteistoiminnan tavoitteita hallintoyksikön näkökulmasta ja apulaisjohtaja Mika Gylén herätteli keskustelua yt-toiminnan kehittämisestä. Yt-elimien työn suunnitteluun tarjosi käytännön apua ylitarkastaja Pirjo Huhdan esittelemä vuosikellomalli. Malli toi ratkaisun pääluottamusmies Tuija Mäkelän ja ylijohtaja Maija-Leena Rautasen esityksessä kaivattuun suunnitelmallisuuteen. Vastaava lakimies Ari Komulainen Pardiasta esitteli valtion yt-lain uudistamistyötä ja sisältömuutoksia. Keskusteluissa nousi esiin useaan kertaan, että laki on tärkeä, sillä se mahdollistaa muodolliset rakenteet ja raamit toiminnalle. Kun asenne on kunnossa ja dialogi työpaikoilla toimii, saavutetaan yhdessä paljon enemmän. Liiton pääluottamusmies Hannele Vartiaisen esitys henkilöstöedustajien roolista yt-toiminnassa sai aikaan vilkasta puheenporinaa. Työsuojelu on jokapäiväistä toimintaa Yt-toiminta on myös osa työsuojelutoimintaa. Päätyösuojeluvaltuutettu Maija Jokinen kertoi meneillään olevasta Hyvä käytös sallittu -kampanjasta. Kampanjan teema Kiusaaminen kielletty suhtautuu epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen nollatoleranssilla. Maija korosti työsuojeluhenkilöstön vastuuta rohkaista henkilöstöä nostamaan esiin mieltä askarruttavia asioita, jottei työyhteisöissä pinnan alle jää muhimaan käsittelemättömiä asioita. Intensiivisten päivien ydinsisällön voisi tiivistää pariin lauseeseen: Yhteistoiminta on pitkälti keskustelua, yhdessä ideointia ja asioiden kehittämistä yhteistuumin. Hyvä henki kasvaa vastavuoroisuudesta. 8 V E R O V Ä K I

6 Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen in Memoriam Poimintoja vuosien varrelta TEKSTI Liisa Huusko KUVAT VeroVL:n kuva-arkisto Kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen valittiin Verovirkailijain Liiton puheenjohtajaksi vuoden 1997 liittokokouksessa. Kannatuspuheenvuoroissaan tukijat korostivat Leenan olevan oivallinen naisjohtaja, joka näkee asiat tuoreesti, kannattaa avointa tiedonkulkua ja jolla on rohkeutta tarttua uusiin asioihin. Tuikkasen 12-vuotisen puheenjohtajauran varrelle mahtuu huikea määrä tapahtumia, joista poimimme tälle palstalle muutamia. Yhteisen taipaleen muistot säilyvät kirkkaina Leenan tunteneiden mielissä. Liiton pieni toimisto on muuttunut vuosien varrella. Verovirkailijain Liiton kunniapuheenjohtaja Leena Tuikkanen menehtyi vakavan sairauden murtamana Lahden kaupunginsairaalassa joulupäivänä. Leena oli 64-vuotias, syntynyt 25. huhtikuuta 1946 Karvialla. Leena Tuikkanen syntyi kuusilapsisen kauppiasperheen kolmantena lapsena. Kansakoulun jälkeen hän kävi kauppakoulun Kankaanpäässä, josta ensimmäinen työpaikka löytyi valmistumisen jälkeen vuonna 1966 Kansallis-Osake- Pankista. Perheen muuttaessa Hämeenlinnaan Leena aloitti työt Hämeen Lääninverovirastossa vuonna Leenan ura tinkimättömänä henkilöstön etujen puolustajana alkoi 1980-luvulla Sisä-Suomen Verovirkailijat ry:n hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Verovirkailijain Liiton päätoimiseksi pääluottamusmieheksi Tuikkanen valittiin vuonna 1992 ja puheenjohtajaksi vuonna Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 2009 saakka. Puheenjohtajuuskausien alkuvuosia työllistivät verotoimistojen lukuisat fuusiot. Näissä kuten hallinnon myöhemmissäkin uudistuksissa, Leena Tuikkanen oli merkittävä vaikuttaja niin keskustelevana kuin V E R O V Ä K I asioiden merkityksiä henkilöstön kannalta taitavasti ennakoivana neuvottelijana. Uran ehkä suurin ponnistus oli palkkausjärjestelmän syntymistä edeltänyt pitkä neuvottelurupeama. Uurastus palkittiin vuonna 2005, kun Verohallintoon syntyi aikaisempaa tasapuolisempi palkkausjärjestelmä. Viimeisinä puheenjohtajuusvuosinaan Leena Tuikkanen vaikutti aitiopaikalta Verohallinnon mittavaan uudelleenjärjestely- ja suunnittelutyöhön. Leena oli pitkäaikainen vaikuttaja myös Palkansaajajärjestö Pardiassa. Vuosina hän toimi STTK-J:n ja Pardian hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä, Pardian varapuheenjohtajana vuosina ja STTK:n hallituksen varajäsenenä vuosina Leenan pitkäjänteisessä toiminnassa yhdistyi realistinen ja käytännönläheinen ajattelu, jossa lähtökohtana oli yksittäisen jäsenen etujen puolustaminen. Hän oli poikkeuksellisen energinen ja tarmokas ihminen. Työtoverina ja esimiehenä hän oli helposti lähestyttävä, vastuunottoon kannustava ja aloitteille syttyvä. Leena Tuikkanen oli arvostettu henkilö myös neuvottelupöydän toisella puolella. Osoituksena ansioista Verohallinnon työssä Tuikkaselle myönnettiin Verohallinnon ansiomitali vuonna Kunnianosoituksena urastaan Tuikkanen vastaanotti myös Verovirkailijain Liiton ja Pardian kultaiset ansiomerkit sekä presidentti Tarja Halosen myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkin. Verovirkailijain Liiton kunniapuheenjohtajaksi Tuikkanen kutsuttiin vuonna Leena Tuikkasta jäivät suremaan aviomies, kolme poikaa perheineen, 102-vuotias äiti ja sisarukset sekä suuri joukko työtovereita, yhteistyökumppaneita ja ystäviä. Leenan siunaustilaisuus pidettiin Lahden Levon kappelissa tammikuun 22. päivänä. Lämminhenkiseen perhetilaisuuteen osallistui pieni joukko Verovirkailijain Liiton ja jäsenyhdistysten, Verohallinnon ja Pardian edustajia. Kirsi Huhtamäki-Nasri Leena valittiin liiton kunniapuheenjohtajaksi vuoden 2009 liittokokouksessa. Kari Huhtala onnitteli Leenaa Verohallinnon ansiomitalista. Pohjanmaan jäsentapahtumassa vuonna 2008 Mikko Kuustosen kanssa. Leena palkintojen jaossa vuoden 2007 syysolympialaisissa Keurusselällä.

7 P Ä Ä L U O T T A M U S M I E S P ä ä t y ö s u o j e l u v a l t u u t e t t u Yhteistoimintaa tapahtuu välittömässä yhteistoiminnassa esimiehen ja työntekijän välillä, esimerkiksi omaa työtä tai asemaa koskevissa asioissa, kehityskeskustelussa tai organisaatiomuutostilanteissa. Työyhteisön tai sen osan toimintaan liittyviä asioita käsitellään esimerkiksi yksikkökokouksissa. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa käsitellään laajakantoisemmat, koko henkilöstöä koskevat asiat. Tämä voi tapahtua esimerkiksi yhteistoimintaelimissä. Yhteistoiminta on oivallinen yhteistyökanava henkilöstön ja työnantajan välillä. Parhaimmillaan se on myös loistava vaikutuskanava henkilöstölle. KUN RYHDYT HENKILÖSTÖEDUSTAJAKSI: Henkilöstön ääni kuuluu henkilöstöedustajan kautta Yhteistoimintalaki varmistaa työntekijöille vaikuttamismahdollisuuden omaan työhönsä, työoloihinsa ja asemaansa liittyvissä asioissa. Verohallinnossa yhteistoimintaelimiä toimii pääsääntöisesti kolmella tasolla: toimintayksikössä, yksikössä ja Verohallinnossa. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet tiuhaan tahtiin Verohallinnon organisaatiossa, sillä toimintayksiköiden alueet ovat laajentuneet ja yksiköistä on tullut tai niistä on tulossa valtakunnallisia. Toimintaympäristön muutoksen jälkeen yhteistoimintaelimiin valittujen uusien ja vanhojenkin henkilöstön edustajien on hyvä pysähtyä miettimään keinoja sen varmistamiseksi, että henkilöstön ääni kuuluu ja aito vuorovaikutus toteutuu yhteistoiminnassa. Henkilöstön edustajan tehtävä on luottamustehtävä. Rooli muodostuu niistä odotuksista, joita yhteistoiminnan osapuolet kohdistavat henkilöstönedustajaan. Tärkein tekijä roolin muodostumiseen on oma näkemyksesi tehtävästä ja sen lopputuloksesta. Yhteistoimintaelinten kausi päättyy vuoden 2011 loppuun, joten vuoden vaihteessa on tiedossa uudet vaalit. Toivotan antoisaa toimintavuotta kaikille yhteistoiminnassa mukana oleville! Hannele Vartiainen pääluottamusmies Hanki tietoa yhteistoiminnan periaatteista, kokoustekniikasta ja neuvottelutaidosta. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaan henkilöstön edustajalla on oikeus tehtävässään tarvittavaan koulutukseen. Älä siis suotta arastele koulutukseen hakeutumisessa. Muista kuitenkin keskustella asiasta ensin esimiehesi kanssa. Varmista, että yhteys edustettaviisi toimii. On tärkeää, että edustettavasi tietävät, kuka olet ja mistä sinut tavoittaa. Pohdi minkälainen tukiverkosto tarvitaan varmistamaan, että koko edustettavan alueen henkilöstön näkökulmat välittyvät yhteistoimintaelimeen. Luo yhteys ainakin yksikön ja sen toimintayksiköiden yt- edustajien välille. TEKSTI Maija Jokinen KUVA Maija Rinne TEKSTI Maija Jokinen Työuupumuksen kehittyessä työ nielee kaiken energian ja usein sinänsä mielekäs työ saattaa houkutella vapaa-ajallakin. On tärkeää löytää tasapaino ja tiedostaa, mistä kaikesta luopuu, jos panostaa yksinomaan työhön. On hyvä miettiä, mitä tarvitsen voidakseni hyvin. Lähipiiri, hyvät sosiaaliset suhteet ja mielenkiintoiset harrastukset tukevat arjessa selviämistä ja muodostavat tukirangan jaksamiselle. Aikainen puuttuminen avainasemassa Työperäinen ongelma ratkeaa sitä helpommin, mitä aikaisemmin siihen puututaan. Työtoveriaan voi auttaa jo varhaisessa vaiheessa osoittamalla kiinnostuksensa ja kyselemällä, mitä kuuluu. Myös työn ja vapaa-ajan rytmittäminen auttaa jaksamaan. Taukojen pitäminen ja palautuminen ovat välttämättömiä. On tärkeää huolehtia voimavarojen ylläpitämisestä, jotta jaksamme työelämässä eläkeikään asti. Arjen hallinta ennakoi pitkää työuraa Millaisen kuorman jaksan kantaa? Jokaisen kannattaa pohtia asiaa aika ajoin. Jos työ kuormittaa jatkuvasti liikaa, voivat pienetkin elämän vastoinkäymiset koetella. Taklataan ongelmat Laajat työkokonaisuudet vaativat paljon. Priorisointi on haastavaa useiden samanaikaisten työtehtävien paineessa. Sopivan laajuiset tehtävät antavat mahdollisuuden keskittymiseen, työn hallinnan löytämiseen ja työssä viihtymiseen. Parantunut työteho vaikuttaa myönteisesti työn tuloksiin. Erityisesti nuorista tulee huolehtia työterveyshuollon avulla. Vahvemmin jaksamista nostetaan esiin työterveystarkastuksissa. Mikäli henkilöllä on erityistä tarvetta, on hänet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ohjattava työpsykologin konsultaatioon. Kuntoutuksesta saadaan paras vaste silloin, kun kuntoutustarpeet löydetään jo alkuvaiheessa. Yhden sairauspoissaolopäivän väheneminen vaikuttaa Jokaisen työntekijän yhden sairauspäivän vähenemisen kustannuksilla on mahdollista vaikkapa laajentaa työterveyshuoltoa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Yhden sairauslomapäivän väheneminen jokaiselta Verohallinnossa työskentelevältä antaisi mahdollisuuden siirtää kustannuksia ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen noin euroa. Sen jälkeen säästöjä syntyy vähenevien poissaolojen ja vähenevien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten kautta. Rahassa mittaamattomia arvoja Jokaisen ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi on panostettava. Vaikkei kaikkea ei voi mitata rahassa, yhden nuoren työkyvyttömyyseläke saattaa maksaa hallinnolle 1,5 miljoonaa euroa. Rahassa mittaamattomia arvoja työntekijälle ja työyhteisölle on paljon enemmän. Tehkäämme yhdessä kaikkemme työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ehkäisemiseksi. Tutustu muihin samassa yt-elimessä toimiviin henkilöstön edustajiin. Henkilöstön edustajien on mahdollista kokoontua esimerkiksi ennen varsinaista yt-kokousta esikokoukseen, jossa voidaan keskustella kokouksessa käsiteltävistä asioista yhteisen käsityksen saamiseksi. 12 V E R O V Ä K I

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013

Hyvä työpaikka. Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 Hyvä työpaikka Jari Honkala KM, TM Tutkija 26.1.2013 KiVa Koulu -ohjelma Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma Kehitetty Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimiskeskuksen yhteistyönä Käyttäjinä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA

Yksityinen sosiaalipalveluala. Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 26.11.2009 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 26.11.2009 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2010 YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ KURSSEISTA 1. LUOTTAMUSMIESKOULUTUS Peruskurssit, 2 kpl - Luottamusmieskurssi

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Minun työhyvinvointini

Minun työhyvinvointini Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot