KUJALAN LOGISTIIKKAKESKUS RUDUKSEN TURVAPUISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUJALAN LOGISTIIKKAKESKUS RUDUKSEN TURVAPUISTO"

Transkriptio

1 KUJALAN LOGISTIIKKAKESKUS RUDUKSEN TURVAPUISTO VR LOGISTIIKAN LEHTI 2/2010 TOIMIVA LOGISTIIKKA KASVATTAA PAPYRUSTA BALTIASSA VIRKISTYSTÄ IISALMESTA MAHDOLLISUUS Venäjä panostaa yhdistettyihin kuljetuksiin

2 2» LAHTI 7.5. KLO HEINÄKUUSSA VALMISTA Lahden Kujalan logistiikkakeskuksen ykkösvaihe saavutti harjakorkeutensa huhtikuun lopussa. Töitä jatketaan ripeässä tahdissa niin, että Transpointin käyttöön tulevat neliömetrin terminaali-, varasto- ja toimistotilat sekä terminaalialue valmistuvat heinäkuun loppuun mennessä. Logistiikkakeskus sijaitsee E75:n ja valtatie 12:n risteyksessä. Liikenteellisesti erittäin hyvä sijainti tekee mahdolliseksi helpot ja nopeat yhteydet kaikkialle Suomeen. Logistiikkakeskuksen ratkaisuissa on korostettu energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Tilat lämmitetään maakaasulla. Lämmön talteenotto parantaa lämmityksen hyötysuhdetta. Terminaalitilojen vesikiertoinen lattialämmitys pitää lattian kuivana ja edistää työturvallisuutta. Logistiikkakeskuksen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa YIT.

3 3 2/10 MARKUS HENTTONEN

4 Pääkirjoitus 4 KREETTA JÄRVENPÄÄ Tulevaisuus vie pohjoiseen MAAILMANTALOUS ja yritykset rakentuvat ihmisten unelmista, visioista ja ennusteista. Ilman unelmia tuskin syntyisi kovin paljon uutta. Myönteisiä tulevaisuuden näkymiä ja unelmia tarvitaan etenkin tuhkapilvien ja talouspakettien keskellä. Mistä on Suomen ja pohjoisen tulevaisuus tehty? Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen puhuu tässä lehdessä täydellisestä myrskystä eli suuren mittakaavan muutoksesta, joka aikanaan siirtää maailman kuljetusvirtoja pohjoiseen. Hänen ennustettaan puoltaa kolme asiaa. Ensimmäiseksi pohjoisen meritiet ovat aukeamassa liikenteelle ympäri vuoden. Toiseksi Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä on vielä mittavia kaasu- ja öljyvarastoja. Kolmas logistiikan muutosta tukeva tekijä on Trans-Siperian radan merkityksen kasvu. Kuljetusreittien muuttuminen on mahdollisuus myös Suomelle. Kaivokset ovat toinen tärkeä osa Suomen tulevaisuutta. Metallikaivosten louhintamäärät ovat parin vuoden sisällä nousemassa muutamasta miljoonasta tonnista 25 miljoonaan tonniin. Tulevaisuudessa määrät voivat olla jopa miljoonaa. Kaivosteollisuudessa on sekin hyvä puoli, että se luo uusia työpaikkoja ruuhka-suomen ulkopuolella. Juuri näistä syistä Suomen on erittäin tärkeää ylläpitää ja parantaa pohjoisen raideyhteyksiä. Etenkin Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden perusparantaminen on elintärkeä hanke koko Suomen kuljetusketjulle. Kyseessä on Suomen vilkkaimmin liikennöity tavaraliikennerata, joka tuo työtä paitsi Oulun seudulle, myös koko Pohjois-Suomeen sekä Kokkolaan ja Kokkolan satamaan. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 800 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan varsin huonokuntoisen radan perus parannus maksaisi itsensä nopeasti takaisin, koska koko suomalainen yhteiskunta ja teollisuus hyötyisi siitä niin paljon. Mutta nyt hankkeen valmistuminen uhkaa viivästyä vuosilla jopa 2020-luvulle asti. Kyse on lopulta siitä, minkälaisille unelmille haluamme rakentaa tulevaisuutta. Pitää olla unelma siitä, miten ihmisiä ja tavaraa kuljetetaan tulevaisuuden Suomessa. Monessa maassa on jo nähty, että tulevaisuus on raiteilla. Myös Suomi-brändi rakentuu pitkälti ainutlaatuisen luonnon ja ympäristöystävällisyyden varaan. Ei siis ole yhdentekevää, miten ja millä tavarat ja ihmiset täällä meillä kuljetetaan. Kuten sanottu, tulevaisuutta on vaikea rakentaa ilman unelmia. Esimerkiksi Mika Aaltosen visiot saattavat alkuun kuulostaa huimilta, mutta niissä on hohtoa ja hänen ajatuksensa sytyttävät tunteita ja kipinän. Tulevaisuus rakentuu tämän päivän päätöksistä. Info JULKAISIJA VR-Yhtymä Oy PL Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Hanna von Wendt TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Ruuhijärvi Sari Sohlström Hanna von Wendt Markku Rimpiläinen TOIMITUS Alma Media Lehdentekijät Oy Munkkiniemen puistotie 25 PL 502, Helsinki TUOTTAJA Markku Rimpiläinen TOIMITUSSIHTEERI Marika Viherlaiho AD Miikka Tikka TAITTO Toni Talvenheimo KUVATOIMITTAJA Laura Vuoma REPRO Aste Helsinki Oy PAINO PunaMusta Oy, Joensuu 2010 PALAUTE JA OSOITTEENMUUTOKSET ISSN HANNA VON WENDT Päätoimittaja

5 VAKIOPALSTAT Palveluksessanne 2 / Pääkirjoitus 4 / Uutiset 6 Svensk resumé 30 / Turvallisesti 31 Sisältö 2/ TÄSTÄ PUHUTAAN Suomalainen kuljetuselinkeino voi hyötyä Venäjän kuljetusmarkkinoiden rakennemuutoksista. Rautatiemonopolin purkaminen ja maantieliikenteen merkityksen kasvu luovat potentiaalia yhdistetyille kuljetuksille. VR Logistiikka neuvottelee parhaillaan Venäjän rautateiden RZD:n kanssa VR:n mahdollisesta osallistumisesta RZD:n logistiikkakeskukseen Belyj Rastissa. 5 2/ ASIAKKAAMME Papyrus Finland Oy uudisti Viron markkinoita palvelevan logistiikkansa muutama vuosi sitten. Transpoint International (FI) Oy sai pian uudistuksen jälkeen hoitaakseen kuljetukset Vantaalta Viroon, varastonpidon Tallinnassa sekä jakelukuljetukset Virossa. Samalla logistiikkayhtiö otti palkkalistoilleen paikallista varasto- ja kuljetushenkilöstöä. KANSAINVÄLISESTI Pohjoisten meriteiden aukeaminen, uudet kaasu- ja öljyvarat Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä sekä Trans-Siperian junaradan yksityistämissuunnitelmat ovat muuttamassa globaaleja kuljetusreittejä. Kuljetusreitit siirtyvät pohjoiseen, sanoo tulevaisuustutkija ja Aaltoyliopiston tutkimusjohtaja Mika Aaltonen SUOMI TÄNÄÄN Uudet ja tulevat kaivokset kasvattavat nopeasti Suomen kaivosten tuotantoa. Jo tehtyjen investointipäätösten ansiosta metallikaivosten louhintamäärät ovat nousemassa parin vuoden takaisesta neljästä miljoonasta tonnista vuodessa noin 25 miljoonaan tonniin vuodessa. KENTÄLLÄ VR Logistiikka uusii asiakaspalvelunsa toimintamallin. Toiminta keskitetään Kouvolaan perustettuun contact center -tyyppiseen palvelukeskukseen. Lisäksi palvelukeskuksella on toinen toimipiste Vainikkalan rautatierajaasemalla. Palvelukeskuksessa on käytössä aivan uudenlainen puhelinpalvelusovellus. 24/7 Olvin virvoittavien juomien tie Iisalmesta Porojärven rannalta pitkulaisen Suomen eri myynti- ja nautintopisteisiin vaatii tarkkaa osaamista ja etukäteissuunnittelua. Olvin ulkoisen logistiikan pääyhteistyökumppani on Transpoint, joka hoitaa Olville runkokuljetukset ja siirtoajopalvelut Pohjois-Suomea lukuun ottamatta kaikkialle Suomeen

6 Uutiset 6 PLUGI Metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia halutaan alentaa METSÄTEOLLISUUDEN logistiikkaongelmiin on etsitty ratkaisua Liikenneviraston työryhmässä, joka luovutti raporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle 29. huhtikuuta. Pääosa työryhmän ehdotuksista käsittelee rautatieliikenteen kehittämistä. Työryhmä esittää, että valtio alentaisi tavaraliikenteen ratamaksua ja -veroa väliaikaisesti kahden vuoden ajaksi vuoden 2012 loppuun saakka. VR-Yhtymä Oy puolestaan sitoutuisi siirtämään ratamaksun ja -veron huojennuksista syntyvän kustannusedun täysimääräisenä teollisuuden kuljetusmaksuihin. Työryhmän mielestä metsäteollisuuden ja VR:n tulee yhdessä selvittää rautatiekuljetusten tehostamista, junakaluston määrää ja vaunukierron parantamista. Tavoitteena on saada selville, voitaisiinko kuljetusten suunnitelmallisuutta parantaa. Pidemmän aikavälin kehitystoimia ovat puuhuollon terminaaliverkon kehittäminen ja metsäratojen liikennemäärien kasvattaminen. Visiona on päästä noin 20 puuterminaalin verkkoon. Metsäratojen liikennettä pyritään kasvattamaan terminaaliratkaisuin ja puuhuollon kannalta tärkeiden rataosien täsmäkunnostuksella. Työryhmä kiinnitti huomiota myös satamien toiminnan tehostamiseen. Jo rakenteilla olevan Kotkan Mussalon sataman Kotolahden ratapihalle ehdotetaan yhteensä 10 miljoonan euron jatkorahoitusta. Pääjohtaja Juhani Tervalan johtaman selvitysryhmän jäseninä olivat Timo Jaatinen, Anders Portin ja Harri Rumpunen Metsäteollisuus ry:stä, Mikael Aro, Erik Söderholm ja Ilkka Seppänen VR-Yhtymä Oy:stä, Raimo Mansukoski Elinkeinoelämän keskusliitosta, Kari Jääskeläinen LVM:stä sekä Kari Ruohonen ja Martti Kerosuo Liikennevirastosta. VR-konserni tyydyttävään tulokseen VR-konsernin tappio pieneni vuoden 2010 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Liikevoitto oli 22,1 miljoonaa euroa tappiollinen. Vuonna 2009 tappiota kertyi vastaavana aikana 25,2 miljoonaa euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli -16,7 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava tulos oli -18,6 miljoonaa euroa. Tuloskehitystä voidaan pitää tyydyttävänä, kun huomioidaan, että siihen sisältyy poikkeuksellisesta talvesta johtuneita kertaluonteisia kustannuksia, VR-konsernin toimitusjohtaja Mikael Aro sanoo. Elokuussa 2009 alkanutta kannattavuuden parantamiseen tähtäävää muutosohjelmaa on viety eteenpäin suunnitelmien mukaan. Logistiikkadivisioonassa on kehitetty asiakaspalvelua, josta yksi esimerkki on Kouvolassa aloittanut keskitetty asiakaspalvelukeskus. Tukitoiminnoissa henkilöstö-, IT- ja taloushallinnon organisaatioiden keskittäminen konsernitasoisiksi palvelukeskuksiksi etenee. Tavaraliikenne kasvoi sekä rautateillä että maanteillä. Rautateiden kotimaan kuljetusmäärät olivat 5,5 miljoonaa tonnia, mikä oli prosentin viimevuotista enemmän. Suurin tuoteryhmä kotimaan kuljetuksissa oli edelleen metsäteollisuus, jonka kuljetusmäärät laskivat prosentin. Metalliteollisuuden kuljetukset kasvoivat 9,0 prosenttia, kemianteollisuuden kuljetusmäärät 12,8 prosenttia. Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne kasvoi 11,3 prosenttia. Tähän määrään sisältyvät sekä Suomen tuonti- ja vientikuljetukset että transitoliikenne. Venäjän tuonti- ja vientikuljetukset nousivat 6,1 prosenttia. Edellä mainitun liikenteen kokonaisvolyymi oli vuosineljänneksellä 1,7 miljoonaa tonnia. Eniten kasvoivat (39,3 %) metsä teollisuuden kuljetukset Venäjältä Suomeen. Suomen kautta kulkeva transitoliikenne kasvoi vuosineljänneksellä 26,4 prosenttia tonnimäärän ollessa 0,7 miljoonaa.

7 Q1 TAVARALIIKENTEEN KULJETUKSET 9,56 milj. tonnia Q1/2009 9,6 milj. tonnia Q1/2010 VR Logistiikan kuljetusmäärät ovat lähteneet maltilliseen nousuun. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana kokonaiskuljetusmäärä oli 9,6 miljoonaa tonnia eli 4,6 prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Junaliikenteessä kuljetettu tavaramäärä vuosineljänneksellä oli 7,9 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Autoliikenteen tavarakuljetukset olivat kvartaalilla 1,7 miljoonaa tonnia, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 prosenttia. 7 2/10 PLUGI SOILE LAAKSONEN Seinäjoki Vaasa-rataosan sähköistystyöt aikataulussa SEINÄJOKI VA ASA-rataosan sähköistys etenee suunnitelmien mukaan. Maastotyöt alkoivat huhti toukokuun vaihteessa. Sähköistyksen sekä siihen liittyvien muutos- ja rakennustöiden on määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Hankkeen aikana sähköistetään rataa 75 kilometrin matkalta sekä Orne johtaa koko maantieliikenteen myyntiä Myyntijohtaja Tapio Orne johtaa Transpoint-yhtiöiden maantieliikenteen myyntiä kokonaisuudessaan. Maantieliikenteen common carrier -asiakkuuksien hoidon siirryttyä Transpoint Oy Ab:n vastuulle myös Transpoint International (FI) Oy:n myyntiorganisaatio on siirtynyt Ornen alaisuuteen 1. maaliskuuta. rakennetaan Haapojan ja Mustasaaren syöttöasemat. Hankkeen valmistuttua sähköistys ulottuu myös Isokyrön ja Laihian liikennepaikoille sekä Vaasan ratapihalle. Sähköistysurakan kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Ratatyöt hidastavat liikennettä Vainikkalassa Suomen ja Venäjän rajalla tehdään parasta aikaa mittavia ratatöitä. Valmistuttuaan ne nopeuttavat sekä henkilöettä tavaraliikennettä. Vuoden alussa alkaneet ratatyöt jatkuvat kesällä Vainikkalan ja Buslovskajan ratapihoilla sekä rataosalla Viipuri Buslovskaja. Töiden vuoksi liikennöintiä joudutaan rajoittamaan väliaikaisesti ja tekemään erityisjärjestelyjä junien tarkastuksiin sekä Venäjän tullin toimintaan. Tästä aiheutuu päivittäisestä liikennetilanteesta riippuen 1 3 vuorokauden viivästyksiä Suomesta Venäjälle suuntautuviin kuljetuksiin. Viiveet vaikuttavat myös tuontiliikenteeseen ja Suomen kautta kulkevaan transitoliikenteeseen. Tyhjien vaunujen palauttamisessa Suomesta Venäjälle on samansuuruisia viiveitä. Tilanteen parantamiseksi VR on yhdessä RZD:n kanssa kasvattanut junapituuksia Haminasta ja Kotkasta palautuville tyhjille vaunuille. Liikenne on keskeytettynä kokonaisuudessaan uusien raiteiden rataverkkoon liittämisen vuoksi.

8 8 VENÄJÄ ON SUOMEN LOGISTIIKAN VETURI Venäjän logistiikan kasvusta ja rakennemuutoksesta hyötyy eniten investoimalla Venäjälle. Teksti ja kuvat Markku Rimpiläinen Viidensientoista Trans- Russia-kuljetusmessujen kulissit Moskovassa olivat harvinaisen komeat. Kiiltävien pilvenpiirtäjien rakennustyöt uudella Moskova Cityn alueella aivan messukeskus Expocentren vieressä olivat käynnistyneet vuoden tauon jälkeen. Venäjän talous on selkeästi kääntynyt kasvuun. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos Bofit ennustaa, että Venäjän talous kasvaa tänä vuonna kuusi prosenttia. Venäjän talousministeriön mukaan kasvu on tosin hidastunut alkuvuoden aikana vuoden 2009 loppupuoliskoon verrattuna. Kasvu näkyy myös rautateillä, joka on edelleen tärkein kuljetusmuoto Venäjän sisäisessä liikenteessä. Venäjän rautatiet (RZD) kuljetti tammi huhtikuussa 12,9 prosenttia enemmän rahtia kuin samana aikana viime vuonna. Kulutuskysynnän kasvusta kertova konttiliikenne kasvoi 20,9 prosenttia. Venäjän vientitulojen kannalta elintärkeissä öljykuljetuksissa kirjattiin 11 prosentin kasvu. RAKENNEMUUTOS ON ALKANUT Talouden kasvuodotukset näkyivät selvästi TransRussia-messuilla. Suurimman osan näyttelytilasta olivat varanneet venäläiset yritykset, mutta saksalaisten ja Baltian maiden läsnäolo oli poikkeuksellisen näyttävää. Kasvaville kuljetusmarkkinoille on tulijoita. Tavaraa ei kuitenkaan kuljeteta entiseen malliin. Meneillään on kolme erittäin syvällistä rakenteellista muutosta, jotka vaikuttavat vahvasti myös suomalaiseen kuljetuselinkeinoon.

9 Ensimmäinen muutos on se, että valtiojohtoista rautatielaitosta ei enää ole olemassa. Venäjän rautateiden eli RZD:n tavaravaunut on suurelta osin siirretty uudelle tavaraliikenneyhtiölle OAO PGK:lle. Maassa toimii myös lukuisa joukko muita kalustoyhtiöitä. Teollisuus omistaa suuren määrän omia vaunuja. Toinen merkittävä muutos on rautateiden suhteellisen merkityksen väheneminen. Venäjän perinteinen raakaaineita ja puolivalmisteita kuljettava teollisuus luottaa edelleen rautateihin. Sen sijaan uusi pk-teollisuus rakennetaan alueille, joilla ei ole välttämättä lainkaan rautatieyhteyttä. Uusi, nouseva teollisuus tarvitsee toimivaa maantielogistiikkaa. Kolmas suuri muutos kouraisee myös Suomea. Venäläiset panostavat lujaa omiin satamiinsa. Pietarin satamaa on jatkuvasti parannettu. Suomenlahden rannalla sijaitseva Ust- Lugan satama kuljetti 10,4 miljoonaa tonnia tavaraa jo vuonna Kun yhtälöön otetaan vielä mukaan Baltian satamien kehitys, on aivan selvää, että Suomen satamiin ei välttämättä enää koskaan saada huippuvuosien transito liikennettä. Mitä suomalaisten logistiikkayritysten pitäisi tässä tilanteessa tehdä? Nyt on aika lähteä Venäjälle. Suomen rannoille ei kannata jäädä odottelemaan. TERMINAALEJA RAKENNETAAN VR-Yhtymän Moskovan-edustuston päällikkö ja Venäjän-maajohtaja Vladislav Shepetovski kävelee VR:n messuosastolle ripein askelin. Hän kiirehtii messuille suoraan neuvottelusta, jossa puhuttiin VR:n mahdollisesta osallistumisesta RZD:n logistiikkakeskukseen Belyj Rastissa. RZD aikoo rakentaa Belyj Rastin aseman läheisyyteen modernin logistiikkakeskuksen, jossa olisi hyvät maantie- ja rautatieyhteydet, yhdistettyjen kuljetusten terminaali sekä laaja varastoalue. Myös VR on kiinnostunut osallistumaan hankkeeseen. 9 2/10» TALOUDEN KASVUODOTUKSET NÄKYIVÄT SELVÄSTI TRANSRUSSIA-MESSUILLA.

10 PILVENPIIRTÄJIEN RAKENNUSTYÖT JATKUVAT JÄLLEEN UUDELLA MOSKOVA CITYN ALUEELLA. 10 RAUTATIELIIKENTEESEEN TULEE LISÄÄ KILPAILUA JA ERILAISIA VAIHTOEHTOJA. Toistaiseksi olemme neuvotteluvaiheessa. Pitää löytää yhteistyömuoto, joka sopii molemmille osapuolille. Mutta aikataulu on todella nopea. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, päätökset on mahdollista tehdä jo tämän vuoden puolella, Shepetovski sanoo. Belyj Rastin sijainti on otollinen. Se sijaitsee 50 kilometriä Moskovasta pohjoiseen niin sanotun Betonka- eli Betonikehän varrella Suomeen ja Pohjois-Venäjälle johtavien maanteiden välillä. Sadan hehtaarin kokoiselle alueelle rakennetaan myös ratapiha, jossa pystytään purkamaan yli kilometrin mittaisia konttijunia. Belyj Rastin logistiikkakeskus tekisi mahdolliseksi sen, että pääsisimme vetämään Suomesta Moskovaan omaan terminaaliimme kokonaisia aikataulutettuja konttijunia. Molemmissa päissä VR Logistiikka voisi hoitaa myös keräilyn ja paikallis jakelun, VR logistiikan rautatie liikenteestä vastaava johtaja Ilkka Seppänen suunnittelee. Belyj Rastin lisäksi RZD suunnittelee rakentavansa Venäjälle kokonaisen terminaaliverkoston, joka kattaisi kaikki tärkeimmät kaupungit ja rajaasemat. YKSITYISVAUNUJEN MÄÄRÄ KASVAA Venäjällä toimi vuonna 2008 noin yksityistä rautatieoperaattoria, joiden hoidossa oli 38 prosenttia rautateiden tavaraliikenteestä. Suurimpien joukkoon kuuluvat muun muassa FESCO, Globaltrans ja Transoil. Suomalainen Nurminen Logistics Oyj omistaa Venäjällä noin omaa tavaravaunua, jotka on kirjattu pietarilaisen tytäryhtiön taseeseen. Vaunut palvelevat pääasiassa Suomen ja Venäjän välistä liikennettä, mutta ne liikkuvat myös Venäjän sisällä sekä Suomen ja muiden IV Y-maiden välisessä liikenteessä.

11 11 2/10 BELYJ RASTIIN SUUNNITELLAAN SUURTA YHDISTETTYJEN KULJETUSTEN TERMINAALIA. VR LOGISTIIKAN YLEISILMEELTÄÄN VIHREÄ OSASTO TRANSRUSSIA-MESSUILLA. Pelikenttä täällä on aivan toisenlainen kuin aikaisemmin. Rautatiereformi etenee aivan suunnitelmien mukaan ja rautatieliikenteeseen tulee lisää kilpailua ja erilaisia vaihto ehtoja, sanoo Nurminen Logisticsin rautatieliikenteestä vastaava johtaja Harri Vainikka. Myös Vainikka arvioi, että yhdistettyjen kuljetusten merkitys Venäjällä kasvaa. Rautateiden asema runkokuljettajana säilyy vahvana, mutta noutoja jakelukuljetuksissa tarvitaan myös yhä pidempiä rekkoja. Vainikka epäilee, että suuret bulkkitavaroiden kuljetukset hoidetaan jatkossa Venäjän ja Baltian satamista, jotka ovat erikoistuneet suurten tavaramassojen käsittelyyn. Suomalaisten kannattaa valita toinen tie. Meidän täytyy integroitua syvälle asiakkaan prosessiin ja tuoda tulevaan kehitykseen eurooppalaisia näkökantoja yhteistyössä venäläisten kanssa. Venäjä on iso veturi myös suomalaiselle logistiikalle.

12 12 ISTOCKPHOTO

13 13 2/10 VLADISLAV SHEPETOVSKI JOHTAA VR:N MOSKOVAN-EDUSTUSTOA JA TYÖSKENTELEE VR:N VENÄJÄN-MAAJOHTAJANA. Edustaja Venäjällä VR:n hyvät Venäjä-suhteet eivät ole mitään juhlapuheiden vertauskuvia. Pidämme jatkuvasti yhteyttä venäläisiin yhteistyökumppaneihimme. Välit ovat todella tiiviit ja luottamukselliset, sanoo VR:n Moskovan-edustuston päällikkö Vladislav Shepetovski. Suhteita on vaalittu huolella vuosikymmenen ajan. Pitkä työ on kannattanut, sillä Venäjän rautatiet on ottanut VR:n mukaan kuljetusalan yhteisyrityksiinsä ensimmäisenä länsimaalaisena rautatieyhtiönä. VR:n Moskovan-edustusto sijaitsee käytännöllisesti Venäjän rautateiden RZD:n tiloissa. RZD tytäryhtiöineen on ollut perinteisesti VR:n tärkein kumppani. Lisäksi yhtiö harjoittaa tiivistä yhteistyötä muidenkin venäläisten yritysten kanssa. Perustehtäväni on VR:n edustaminen Venäjällä. Se tarkoittaa yhteydenpitoa yhteistyökumppaneiden verkostoon, mutta myös verkoston laajentamista ja uusien yhteistyökumppaneiden ja liiketoimintamahdollisuuksien etsimistä. Meillä on hyvät suhteet myös valtion viranomaisiin ja suuriin elinkeinoelämän järjestöihin. Voimme edistää VR:n intressejä monella tasolla. Viime vuosina Shepetovski on ollut tiivisti mukana uusien yhteisyritysten synnyttämisessä. Markkinatilanne on muuttunut nopeasti, ja VR on reagoinut muutokseen tekemällä päätöksen yhteisyritysten perustamisesta yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Shepetovski sanoo.

14 14 VARASTOMIES JUKKA-PEKKA HÄMÄLÄINEN KERÄILEE TUOTTEET KORKEAVARASTOSTA, JOSSA ON KOLMISENTUHATTA NIMIKETTÄ.

15 15 2/10 MYYNTIMME VIROSSA ON LISÄÄNTYNYT JA TOIMITUSKETJUIHIN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET PIENENTYNEET, HARRI JANTUNEN SANOO. PAPERIA NOPEASTI BALTIAN MARKKINOILLE Paperitukkukauppa Papyrus Finland Oy:n, Papyrus Viron ja Papyrus Latvian sekä Transpoint International (FI) Oy:n yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia Baltian markkinoilla. Vantaan keskusvarastolta Viroon lähtevät toimitukset ovat perillä seuraavana päivänä. Teksti Timo Hämäläinen Kuvat Katja Tähjä Papyrus Finland Oy uudisti Viron markkinoita palvelevan logistiikkansa muutama vuosi sitten. Transpoint International (FI) Oy sai pian uudistuksen jälkeen hoitaakseen kuljetukset Vantaalta Viroon, varastonpidon Tallinnassa sekä jakelukuljetukset Virossa. Samalla logistiikkayhtiö otti palkkalistoilleen paikallista varasto- ja kuljetushenkilöstöä. Halusimme parantaa Viron Papyruksen asiakkaiden palvelua ja siten saada paikalliselle Papyrukselle lisää myyntiä. Haimme myös kustannustehokkuutta pienentämällä varastoihin sitoutuvaa vaihto-omaisuutta, kertoo Papyrus Finlandin logistiikkajohtaja Harri Jantunen. Jantusen mukaan tavoitteet ovat toteutuneet odotusten mukaisesti. Asiakkaillamme on nopeasti saatavilla aiempaa laajempi valikoima.»

16 16 mukaan yhtiöt ovat kuitenkin kehittämässä tietojen tallennusta, käsittelyä ja siirtoa varten EDI-pohjaista järjestelmää. Transpoint International hoitaa kuljetukset pääosin oman henkilöstön voimin ja omalla kalustolla. Yhtiön palveluksessa työskentelee Virossa ja Latviassa yhteensä noin 100 henkilöä. Onnistuneen yhteistyön avaimina Jantunen nostaa esiin hyvät ja toimivat henkilösuhteet kaikilla tasoilla. Erityisesti hän kiittelee Transpoint Internationalin toimitusjohtajan Kari Voutilaisen sitoutumista logistiikkahankkeisiin ja Key Account Manager Petri Lehdon paneutumista Papyruksen asioiden hoitamiseen. ARKINLEIKKAAJA OLLI VEKKI LEIKKAA PAPERIARKKIPINOT ASIAKKAAN HALUAMAAN KOKOON. Papyrus Viron ja Papyrus Latvian myynti on lisääntynyt, ja toimitusketjuihin sekä hallintoon liittyvät kustannukset niin Suomessa kuin Virossa ovat pienentyneet. Tavaroiden kierto Vantaan varastossa on nopeutunut, Jantunen luettelee. Papyrus Finland toimittaa noin 90 prosenttia Viroon menevistä tuotteista suoraan Vantaan keskusvarastosta. Kun asiakas tilaa tuotteen iltapäivällä, se on perillä seuraavana päivänä missä tahansa Virossa. Osa tuotteista pitää toimittaa saman päivän aikana. Näitä toimituksia palvelee Tallinnassa sijaitseva noin neliömetrin suuruinen Transpoint Internationalin logistiikkakeskus. Papyrus käyttää varastosta kulloiseenkin markkinatilanteeseen tarvittavan määrän lavapaikkoja. MYÖS LATVIAAN Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet niin hyviä, että kumppanukset ovat ottamassa Virossa koetellun toimintamallin käyttöön myös Latviassa. Yhteistyö Latviassa alkoi viime syksynä. Kesäkuun alussa Transpoint International otti runkokuljetusten lisäksi hoitaakseen myös varaston Riikassa ja tuotteiden jakelun varastosta asiakkaille. Olemme saaneet jo pienessä ajassa käännettyä yhtiön kannattavuuden Latviassa positiiviseksi. Se oli yksi keskeisistä tavoitteista, kun lähdimme kehittämään yhteistyötä, Jantunen sanoo. Uuden toimintatavan myötä Papyrusyhtiöt Virossa ja Latviassa ovat onnistuneet kasvattamaan markkinaosuuttaan. KANNATTAVUUS KOHENI Papyruksella on Virossa ja Latviassa omat toimitusjohtajansa ja myynti- ja markkinointiorganisaationsa, jotka raportoivat Suomeen. Kommunikointi on paikallistasolla helppoa, sillä Papyrus Eestin ja Papyrus Latvian toimitilat sijaitsevat samalla tontilla kuin varasto. Kaiken lisäksi yhtiöiden henkilöstö tuntee hyvin toisensa, Jantunen toteaa. Tällä hetkellä tilaus- ja rahtikirjaliikenne tapahtuu pääosin sähköpostin välityksellä. VR Logistiikan Key Account Manager Petri Lehdon Siivoustarvikkeita ISS:lle Papyrus Finland otti vuoden alusta hoitaakseen ISS Oy:n tarviketoimitukset Liedon varastolta. Käytännön varastotyöstä ja kuljetuksista vastaa Transpoint Oy Ab. ISS:llä on ollut jo pitkään Transpointin tiloissa varasto, josta yhtiö on toimittanut tarvikkeet omiin toimipisteisiinsä ja franchising-periaatteella toimiville Laatutakuu-yrittäjille eri puolille Suomea. Toimitusosoitteita on yhteensä noin Tavaroiden hankinta ja logistiikka ovat meidän vastuullamme. Transpoint hoitaa varastoa käytännössä ja kuljettaa tavarat asiakkaille tilausten perusteella. Tilauksia varten on rakennettu sähköinen kauppajärjestelmä, logistiikkajohtaja Harri Jantunen kertoo. Jantusen mukaan siivoustarvikkeiden ja pehmopapereiden toimitukset ISS:lle sopivat Papyrukselle hyvin, sillä hankinta ja logistiikka ovat yhtiön ydinosaamista. Sitä tukevat osaava henkilöstö, Euroopan laajuisen tukkuriketjun volyymit ja toimintaa varten viritetyt tietojärjestelmät. Tulemme jatkossa hankkimaan myös muita asiakkaita, jotka saavat hyötyä tavaratoimitusten yhdistämisestä meidän toimitusketjuihimme, Jantunen sanoo. Transpointille Papyruksen ja ISS:n tekemä sopimus tarkoittaa lähinnä päämiehen muutosta, sillä Transpoint hoiti jo aiemmin ISS:n varastoa ja tavaratoimituksia suoraan tämän kiinteistö- ja toimitilapalveluyrityksen laskuun.

17 HAKETTA KISKOILLE Energiapuun ja hakkeen kuljetukset ovat rautateille suuri mahdollisuus, sanoo VR Logistiikan rautatiekuljetuksista vastaava johtaja Ilkka Seppänen. OLET VR LOGISTIIKAN RAUTATIEKULJETUKSISTA VASTAAVA JOHTAJA. MITÄ KAIKKEA VASTUULLASI ON? VR Logistiikan rautatieoperaatioiden toiminta kokonaisuudessaan ja ennen kaikkea se, että asiakkaille pidetään se, mikä luvataan. 17 2/10 MITKÄ ASIAT TYÖLLISTÄVÄT SINUA JUURI NYT? Kuljetusjärjestelmäämme uudistetaan parhaillaan uutta kysyntätilannetta vastaavalle tasolle. Toinen tärkeä tehtävä on tietysti toimitusvarmuuden ylläpito. Vaikka kuljetusjärjestelmää hiotaan kaiken aikaa, toimitusvarmuuden on pysyttävä asiakkaita tyydyttävällä tasolla. ONKO VR LOGISTIIKAN VAUNUKALUSTON MÄÄRÄ RIITTÄVÄ? Alkuvuodesta toimitusvarmuudessa on ollut suuria haasteita, koska vaunujen kiertonopeus on eri syistä pudonnut noin vuorokaudella. Jatkossa kiertonopeutta on tehostettava. Kalustoa on riittävästi, koska meillä on edelleen samat vaunua kuin kuljetusten huippuvuosina. MITÄ UUTTA ON MENEILLÄÄN? Ratapihojen vaihtotöihin haetaan uusia teknologioita. Nyt jo noin puolessa vaunuistamme on sähköinen tunniste. Samalla koko ratapihatoimintojen ohjausmalli uudistetaan. KUN SELLU- JA PAPERITEHTAIDEN MÄÄRÄ VÄHENI, RAAKAPUUN RAUTATIEKULJETUSTEN ARVIOITIIN KASVAVAN. ONKO NÄIN KÄYNYT? Kun hankinta-alueet laajenevat ja kuljetusmatkat pitenevät, rautatiekuljetukset yleensä lisääntyvät, mutta ainoastaan tilapäisesti. Noin kahdessa vuodessa asiakkaat saavat kuljetusjärjestelmänsä muutettua uutta tilannetta vastaavaksi. LIIKENNEVIRASTO ON JO ESITTÄNYT, ETTÄ RAAKAPUUTERMINAALIT PITÄISI YHTIÖITTÄÄ RUOTSIN MALLIN MUKAISESTI. MITÄ MIELTÄ OLET TÄSTÄ? Ruotsissa toimintamalli perustuu noin 30 keskitettyyn raakapuuterminaaliin. Suomessakin keskustellaan tarvittavien terminaalien määrästä ja omistusmallista. Tärkeintä on se, että järjestelmä pysyy mahdollisimman yksinkertaisena eikä byrokratiaa tai kustannuksia lisätä. VOIKO BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄMINEN KASVATTAA RAUTATIEKULJETUKSIA? Ehdottomasti, ja konkreettisia avauksiakin on jo tehty. Olemme kokeilleet esimerkiksi energiakäyttöön liittyviä hakekuljetuksia ja etsineet hakkeelle sopivia konttiratkaisuja. Nyt täytyy olla innovatiivinen ja keksiä uusia ratkaisuja. Kuljetuskustannukset tuontyyppisissä kuljetuksissa voivat helposti olla suuret, koska lähtöpaikat ovat ohuiden tavaravirtojen päissä. VOISIKO HAKKEEN JA ENERGIAPUUN KULJETUKSISSA HYÖ- DYNTÄÄ RAAKAPUULLE LUOTUA KULJETUSJÄRJESTELMÄÄ? Kyllä voi. Suomeen on hahmoteltu 20 täyden palvelun raakapuuterminaalin verkostoa. Samassa yhteydessä kannattaa ilman muuta ottaa huomioon energiapuun kuljetukset ja erilaiset haketusvaihtoehdot. TEKSTI MARKKU RIMPILÄINEN KUVA SARRI KUKKONEN

18 18 TÄYDELLINEN MYRSKY SIIRTÄÄ KULJETUSREITTEJÄ Kolme samanaikaista suuren mittakaavan muutosta ravistelee Suomea. Pohjoisten meriteiden aukeaminen, uudet kaasu- ja öljyvarat Pohjois-Kanadassa ja Pohjois-Venäjällä sekä Trans- Siperian junaradan yksityistämissuunnitelmat ovat muuttamassa globaaleja kuljetusreittejä. Teksti Markku Rimpiläinen Kuva Plugi Ensimmäistä kertaa sitten Kolumbuksen maailmankarttaa ollaan piirtämässä uusiksi. Sen sijaan, että tavara ja energia liikkuisivat nykyisiä reittejä Panaman ja Suezin kautta, kuljetusreitit siirtyvät pohjoiseen, sanoo tulevaisuustutkija ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Mika Aaltonen. Uusien pohjoisten kuljetusreittien muotoutuminen ja vahvistuminen ovat Aaltosen mukaan Suomelle ja suomalaisille yrityksille megaluokan mahdollisuus. Suomi on nyt ensimmäistä kertaa historiansa aikana tilanteessa, jossa se voi päästä pois reuna-alueelta olennaiseksi osaksi muotoutumassa olevaa globaalia kuljetusreittiä. Suomesta voi tulla suurten kuljetusvirtojen solmukohta. KOLMEN MUUTOKSEN SILMÄSSÄ Kahtena viime kesänä pohjoiset meritiet Koillisväylä ja Luoteisväylä ovat olleet täysin jäättömiä. Aaltosen ja Michael Loescherin tekemän tutkimuksen mukaan vuoden päästä liikennöinti pohjoisilla reiteillä on mahdollista ympäri vuoden. Venäjän pohjoispuolitse kulkeva Koillisväylä lyhentää kuljetusmatkaa

19 JÄÄPEITE SYKSYLLÄ JÄÄPEITE ARVIOITU LÄMPÖTILOJEN NOUSU TALVELLA NOIN VUOTEEN 2090 MENNESSÄ KULJETUSREITIT VENÄJÄN POH- JOISPUOLELLA KULKEVA KOILLIS- VÄYLÄ LYHENTÄÄ KULJETUS MATKAA KIINAN JA EUROO- PAN VÄLILLÄ 40 PROSENTILLA. 2/10 Kiinan ja Euroopan välillä 40 prosentilla ja pienentää samalla rahtikustannuksia merkittävästi. Luoteisväylä on puolestaan 30 prosenttia nykyisiä kuljetusreittejä lyhyempi. Jo huomattavasti pienemmätkin säästöt ovat muuttaneet logistisia reittejä, Aaltonen muistuttaa. Pohjoisen merireitit eivät palvele pelkästään idän ja lännen välisiä tavarakuljetuksia. Kuljetustarpeet arktisilla merialueilla lisääntyvät, kun rantavaltiot alkavat hyödyntää alueen käyttämättömiä energiavaroja. Venäjällä on Aaltosen mukaan valmiita suunnitelmia siitä, miten se ottaa käyttöön Novaja Zemljan ympäriltä löydettyjä kaasu- ja öljyvarantoja. Suuria hyödyntämättömiä esiintymiä löytyy myös Pohjois-Kanadan ja Pohjois-Alaskan edustoilta. Kaasu- ja öljyvarat tullaan ottamaan käyttöön, ja ne liikkuvat putkia pitkin ja laivojen avulla, Aaltonen sanoo. Kolmas logistiikan muutosta tukeva tekijä on Trans-Siperian radan merkityksen kasvu. Venäjän hallitus on tehnyt periaatepäätöksen Trans-Siperian radan yksityistämisestä ja uudistamisesta. Ilman globaalia taantumaa uudistuksia olisi varmaan jo alettu työstää. Uskon, että Venäjän hallitus käynnistää hankkeet uudelleen, kunhan talouskasvu pääsee taantuman jälkeen taas vauhtiin. Aaltonen huomauttaa, että Saksa on investoinut Berliinin ja Moskovan välisen ratayhteyden parantamiseen. Myös jatkoyhteys Trans-Siperian radalle kiinnostaa saksalaisia. MIHIN SUOMI HALUTAAN SIJOITTAA? Aaltonen on käynyt puhumassa uusista kuljetusreiteistä kahden vuoden ajan eri puolilla maailmaa, muun muassa Etelä-Korean ja Saksan päättäjille. Muutosstrategiani muistuttaa Al Goren muutosstrategiaa ilmastonmuutoksen suhteen. Uskon, että tuhannen luennon jälkeen kriittinen massa on tietoinen tilanteesta ja reaalinen muutos tapahtuu. Aaltonen huomauttaa, että monet eri tason toimijat vaikuttavat uuden logistisen reitistön muotoutumiseen. Mikään yksittäinen maa ei pysty sitä omilla päätöksillään luomaan. Päättäjien vastuulla on tehdä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Me tutkijat tuotamme näkemyksellistä tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tulevaisuutta rakennetaan nyt. Olemme etsineet seuraavaa Nokiaa eri suunnista. Suomi uusien reittien varrella näyttää paljon paremmalta kuin Suomi syrjässä niistä, Aaltonen pohtii. RAC Finland Vuonna 2006 Aaltonen puhui Wienissä kansainvälisessä kongressissa tulevaisuuden öljyvaroista. Samassa kongressissa oli esiintyjänä amerikkalainen Michael Loescher, entinen Yhdysvaltain laivaston tiedusteluasiantuntija, joka oli tehnyt vuosina maailman laajinta skenaarioihin perustuvaa tulevaisuustutkimusta Yhdysvaltain hallitukselle. Huomasimme, että kumpikin meistä oli keskittynyt ammatillisesti tulevaisuuden tutkimukseen ja riskien ennustamiseen. Jaoimme myös käsityksen, että maailma ei ole ainoastaan kriisissä, se on myös muuttumassa. Ja kumpikin meistä oli sitä mieltä, että suurvallat eivät voi johtaa maailmaa kohti uutta tulevaisuutta, Aaltonen sanoo. Suomalais-amerikkalainen yhteistyö syveni nopeasti. Miehet perustivat yhteisen tutkimusyhtiö RAC Finlandin ja perehtyivät kahden vuoden ajan pohjoisten kuljetusreittien muutokseen. Työn tulokset julkaistiin tutkimuksessa The Perfect Storm täydellinen myrsky.

20 20 UUTTA LOUHITTAVAA Suomen maankamaraa kaivetaan ja louhitaan lyhyen hiljaiselon jälkeen ahkerammin kuin koskaan. Teksti Timo Hämäläinen Kuvat Pekka Lassila / KL arkisto, Ari Leppä / KL arkisto Uudet ja tulevat kaivokset kasvattavat nopeasti Suomen kaivosten tuotantoa. Jo tehtyjen investointipäätösten ansiosta metallikaivosten louhintamäärät ovat nousemassa parin vuoden takaisesta neljästä miljoonasta tonnista vuodessa noin 25 miljoonaan tonniin vuodessa. Jos kaikki pitkälle valmistellut hankkeet toteutuvat, metallikaivosten louhintamäärät kasvavat tämän vuosikymmenen kuluessa miljoonaan tonniin vuodessa, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen arvioi maaliskuussa mineraalistrategiahankkeen avausseminaarissa. Mineraalistrategia liittyy valtioneuvoston luonnonvarastrategiaan, jonka on määrä valmistua syksyllä. Ministeriön mineraalistrategian käytännön toteutuksesta vastaa Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi näkee kaivannaisteollisuuden vahvistumiselle useita syitä. Mineraalivarantoja on kartoitettu pitkäjänteisesti ja lupaavia esiintymiä on tutkittu huolellisesti. Geologista tietoa on kerätty systemaattisesti, ja tieto on helposti saatavilla, Nurmi sanoo. Monet esiintymistä on löydetty jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Niiden hyödyntäminen on tullut kannattavaksi vasta nyt, kun metallien hinnat ovat kohonneet. Lisäksi louhinta- ja rikastustekniikka ovat kehittyneet niin, että kaivoksia kannattaa perustaa aiempaa köyhempien malmiesiintymien varaan. METALLIEN HINNAT NOUSEVAT, RIKASTUSTEKNIIKKA KEHITTYY.

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm

Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta. 24.5.2010 Erik Söderholm Venäjän liiketoiminta nyt ja tulevaisuudessa VR Logistiikan näkökulmasta 24.5.2010 Erik Söderholm Sisältö VR Logistiikka VR Logistiikka Venäjän merkitys VR Logistiikan liiketoiminnalle Venäjän merkitys

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Kuljetusehtojen liite 11.3

Kuljetusehtojen liite 11.3 Kuljetusehtojen liite 11.3 Tavaroiden kuljetusmääräykset Suomesta Venäjän kautta maihin, joiden rautatiet eivät sovella Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen määräyksiä ja ehtoja eivätkä Sopimusta

Lisätiedot

4 Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen Kuljetusehdoissa. Kuljetusehtojen liite 11.2

4 Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen Kuljetusehdoissa. Kuljetusehtojen liite 11.2 Kuljetusehtojen liite 11.2 Tavaroiden kuljetusmääräykset Suomesta Venäjän kautta maihin, joiden rautatiet kuuluvat Sopimukseen kansainvälisestä rautatietavaraliikenteestä (SMGS) tai soveltavat sitä, ja

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola

Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja

Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista. Jouko Karvinen, toimitusjohtaja Stora Enso jatkaa tulevaisuutensa varmistamista Jouko Karvinen, toimitusjohtaja 10.9.2008 Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008

Tilinpäätöstiedote 2007. Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 31.1.2008 Tilinpäätöstiedote 2007 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen 1 Keskeistä 2007 Koko vuoden saadut tilaukset kasvoivat yli 40 % nousten 4 106 (1-12/2006: 2 910) milj. euroon. Q4 tilaukset ennätykselliset 1 214

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa

LUT/TUTA 2011 CS20A0050 Toimitusketjun hallinta Case Rasa YRITYSKUVAUS RASA OY Rasa Oy on suomalainen teollisuusyritys, joka on perustettu 50-luvulla. Rasa Oy toimittaa rakentamiseen liittyviä ratkaisuja, ja sillä on toimipisteitä 12 maassa. Se pyrkii tarjoamaan

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015

Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015. Juha Varelius 12.3.2015 Toimitusjohtajan katsaus Digia Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2015 Juha Varelius 12.3.2015 Olemme kansainvälistyvä, suomalainen ohjelmisto- ja palveluyritys Liiketoimintamme on jaettu kahteen: Digia Finland

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA

VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA VAIKUTTAVUUSARVIOINTI RATAHANKE KONTIOMÄKI SUOMUSSALMI - TAIVALKOSKI KUUSAMO KEMIJÄRVI/SALLA Tiivistelmä 29.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 2. KULJETUSTARPEET... 2 2.1.

Lisätiedot

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen

Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Edistyksellisiä teknologiaratkaisuja ja palveluja luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Kalle Härkki EVP, President Minerals Processing Pörssisäätiön Pörssi-illat Kevät 2015 Outotec lyhyesti Liikevaihto

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009

Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-9/2009 30.10.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-9/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 87,1 miljoonaa euroa,

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot