Hospitaali. MP2 Itella Oyj. Henkilöstöpoliittinen ohjelma valmis. Turun päivystyksen työntekijät EPLL:ään. Ekotukihenkilöt aloittivat työnsä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hospitaali. MP2 Itella Oyj. Henkilöstöpoliittinen ohjelma valmis. Turun päivystyksen työntekijät EPLL:ään. Ekotukihenkilöt aloittivat työnsä"

Transkriptio

1 MP2 Itella Oyj Hospitaali Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Turun päivystyksen työntekijät EPLL:ään >> lue lisää s. 4 Henkilöstöpoliittinen ohjelma valmis >> Lue lisää s. 8 Ekotukihenkilöt aloittivat työnsä >> lue lisää s. 10

2 2 Hospitaali 1/12 Sisältö 2 Kuukauden kirjoitus: Muutos on alkanut 2 Månadens skrivelse: Förändringen har börjat 3 Palkkarakenteen muutokset ja korotukset lukien 3 ADHD ja tulehdukselliset suolistosairaudet saivat uudet hoitoketjut 3 Viisivuotiaalle uusi ilme 3 Uutta rekrytointiviestintää 4 T-sairaalaan työskentelemään pääsyä odotetaan kuin jouluaattoa 5 Ammattina ensihoitaja 6 Hela karriären på akuten 6 Lasten kivunhoidossa riittää haasteita 7 Kasvusta tytöstä naiseksi 8 Tehrään porukal henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma valmis 10 Ekotukihenkilöt aloittaneet työnsä 10 E-reseptien käyttö laajeni Varsinais-Suomessa 11 Sarkoomahoitaja Lahja Aho-Kulju: Vuoden sairaanhoitaja 11 Vuoden oppimisympäristö 2011: naistenklinikan leikkausosasto Uusi taulu TYKSin kappeliin 12 Naakkoja U-sairaalassa 12 Käymme yhdessä ain : Ei työasioita kotiin 13 Multasormella on asiaa: Kun myrsky mylvi 13 Sarvesta härkää: Onks tyhyy näkyny 14 Tutkimus: Raskauspahoinvoinnista kärsiville etsitään apukeinoja tutkimuksella 14 Valtimotauteihin sairastumisen riskiä voidaan alentaa 15 TYKSistä uusi leikkaustekniikka rintasyöpäpotilaiden avuksi 15 Nopea toiminta esti tulipalon leviämisen TYKSin C-siivessä 16 Ilpo Kinnunen Vuoden otolaryngologi 16 Tuloksellista yhteistyötä TYKSin sydänlasten hyväksi 17 Uimalla tukea lastenpsykiatrialle 17 HappyOrNot-tyytyväisyysautomaatit 17 VSSHP:n potilaspalautejärjestelmä sähköiseen reaaliaikaiseen muotoon 1.2. lähtien 17 Viestintää piknik-tyyliin 18 Harrastuksena: Hiihto menee putkeen Paimiossa 20 Loimaan aluesairaalan henkilökunta virkistyy Rauha Maunulassa Kansi: Yhteispäivystys käynnistyi kahdessa eri toimipisteessä. Kuvassa Päivystys 1:ssä Kunnallissairaalantiellä (entinen tk-päivystys) Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksella työskentelevät sh Sari Rajamäki, sh Anssi Hannukainen (takana), el Pasi Pyrhönen (puhelimessa) ja eval Sam Kaitaniemi. (Kuva: Marjo Peltoniemi) Kuukauden kirjoitus Månadens skrivelse Kaarina Tanttu henkilöstö- ja kehittämispäällikkö, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos personal- och utvecklingschef, Affärsverket för akutvård och jour Muutos on alkanut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos aloitti toimintansa kahdessa toimipisteessä: Päi 1/Mäntymäki ja Päi 2 / A-sairaala. Suurin muutos niin toiminnan kuin henkilöstönkin osalta on tapahtunut Mäntymäen päivystyspisteessä. Hoitohenkilöstö siirtyi Turun sosiaali- ja terveystoimesta liikelaitoksen palvelukseen ja uudet vakituiset lääkärit aloittivat työnsä. Liikelaitoksen tavoitteiden mukainen toiminta käynnistettiin välittömästi, mikä on aiheuttanut alkuviikkoina paljon työtä ja haasteita niin lääkäreille kuin hoitohenkilöstölle. Ensimmäisten viikkojen perusteella voin sanoa, että olemme oikealla tiellä toiminnan muutoksen suhteen. Osaamisen oikea kohdentaminen etulinjaan on osoittanut toimivuutensa. Erikoislääkäreiden voimalla olemme ensimmäisten viikkojen aikana jo saaneet potilasvolyymin kääntymään niin, että päivystyksestä erikoissairaanhoitoon siirtyvien määrä on vähentynyt ja Mäntymäen päivystyksessä on voitu hoitaa vaativampia akuuttihoitoa tarvitsevia potilaita enemmän. Tulokset ovat innostavia ja henkilöstö on sitoutunut hoitoprosessien edelleen hiomiseen. Puhelinneuvonta (call center) siirtyy lähipäivinä A-sairaalan toimipisteeseen ja se aiheuttaa ensimmäisen toiminnallisen muutoksen. Tekstinkäsittelyssä on ollut resurssipulaa ja palvelun ulkoistaminen on harkinnassa. Elämme ns. ylimenokautta maaliskuun loppuun asti johtuen pitkälti tulipalon aiheuttamista jatkuvista muutoksista, joita A-sairaalan toimipisteen henkilökunta on saanut käydä läpi. Förändringen har börjat Den inledde affärsverket för akutvård och jour sin verksamhet på två ställen: Päi 1/Tallbacken och Päi 2/A-sjukhuset. Den största förändringen har både i fråga om verksamheten och personalen skett på Tallbackens jourmottagning. Vårdpersonalen överfördes från Åbo stads hälsovårdsväsen till affärsverkets tjänst och nya ordinarie läkare började sitt arbete. Affärsverkets verksamhet enligt målen inleddes omedelbart, under de första veckorna orsakade detta mycket arbete och många utmaningar både för läkarna och för vårdpersonalen. På basis av erfarenheterna från de första veckorna kan man säga, att vi är på rätt väg då det gäller förändringen av verksamheten. Den rätta koncentreringen av kompetensen till främsta linjen har bevisat sin funktionsduglighet. Med specialistläkarnas kraft har vi redan under de första veckorna fått patientvolymen vänd så, att det antal patienter som från jouren vidarebefordras till den specialiserade sjukvården har minskat och man har på Tallbackens jour kunnat behandla flera patienter som behöver krävande akutvård. Resultaten är uppmuntrande och personalen är engagerad till att ytterligare finslipa vårdprocesserna. De närmaste dagarna överförs telefonrådgivningen (call center) till mottagningen på A-sjukhuset och det här medför den första funktionella förändringen. Inom textbehandlingen har förekommit en resursbrist och man har övervägt en externalisering. Ända till slutet av mars befinner vi oss i en s.k. övergångsperiod, i stor utsträckning beror det här på de kontinuerliga förändringar som personalen på mottagningen i A-sjukhuset har varit tvungen att genomgå på grund av eldsvådan. Ensihoidon palvelutasopäätöstä valmistellaan parhaillaan. Varsinaiset muutokset alkavat kun ensihoitopalvelutoiminta siirtyy sairaanhoitopiiriin. Hoitolaitossiirtoja hoitava henkilöstö ja ambulanssit ovat jo siirtyneet liikelaitokseen. Organisaatiomuutoksen suunnittelussa tärkein tapa sitouttaa henkilöstö muutokseen on ottaa henkilöstö mukaan muutoksen suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Nyt olemme yhteisen suunnittelun jälkeen muutoksen toteuttamisen tiellä, eikä se ole helppoa. Muutokseen sopeutuminen on hyvin yksilöllistä. Muutos voi olla joillekin vaikeaa ja pelottavaa. Olen tietoinen siitä, että muutoshaasteita ennakoivat merkit saattavat näkyä työyhteisössä esimerkiksi kiristyvänä ilmapiirinä, muuttuvana kielenkäyttönä, huhujen liikkumisena sekä epämieluisten päätösten välttelynä. Henkilöstön hyvinvointi on huomioitava muutoksessa ja työterveyshuollon kanssa olemmekin jo tehneet suunnitelmia henkilöstön tukemiseksi ja kehityskeskustelut ovat käynnistymässä. Muutos on aina riski, mutta suurin riski on se, ettei tapahdu muutosta lainkaan. Muutokseen kannattaa suhtautua mahdollisuutena. Kiinalainen sananlasku sanoo viisaasti, että kun muutoksen tuulet puhaltavat, on parempi rakentaa tuulimyllyjä kuin suojamuureja. Som bäst förbereder man beslutet om akutvårdens servicenivå. De egentliga förändringarna börjar den då akutvårdsverksamheten överförs till sjukvårdsdistriktet. Redan nu har den personal som sköter transporterna mellan vårdanstalterna och ambulanserna överförts till affärsverket. När man planerar förändringar i organisationen är det viktigaste sättet att engagera personalen i förändringen att man involverar personalen i planeringen av förändringen och förverkligandet av den. Efter den gemensamma planeringen har vi nu kommit in på förverkligandet och det är inte lätt. Det är mycket individuellt hur man anpassar sig till förändringen. För en del kan förändringen vara svår och skrämmande. Jag är medveten om att tecken som förebådar förändringsutmaningar kan synas i arbetsgemenskapen till exempel så att det råder en spändare stämning, språkbruket har förändrats, det cirkulerar rykten och man undviker att fatta obehagliga beslut. Vid förändringen måste man beakta personalens välbefinnande och tillsammans med företagshälsovården har vi också gjort upp planer för att stöda personalen och utvecklingsdiskussionerna håller på att komma i gång. En förändring är alltid en risk, men den största risken är den, att det inte sker någon förändring alls. Det lönar sig att betrakta förändringen som en möjlighet. Ett kinesiskt ordspråk säger klokt, att när förändringens vindar blåser så är det bättre att bygga väderkvarnar än att bygga skyddsmurar. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 6. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. (02) , Toimituskunta (suluissa varajäsen): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Eija Järvelä, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri, Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: SEK PRO Oy. Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy , Aineistopäivä Mediatiedot: lehdet2012/

3 1/12 Hospitaali 3 Palkkarakenteen muutokset ja korotukset lukien Viisivuotiaalle uusi ilme Helmikuun 15. päivän palkanmaksussa toteutettiin takautuvasti lähtien voimaan tulleet virka- ja työehtosopimuksien mukaiset muutokset: Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus (KVTES) Palkkarakenteen muutos henkilökohtaisen lisän vuosidonnainen osa muuttuu työkokemuslisäksi työkokemuslisän prosentit ovat viiden palvelusvuoden jälkeen 3 % ja 10 palvelusvuoden jälkeen 8 % harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän nimi muuttuu henkilökohtaiseksi lisäksi. Yleiskorotus tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,7 % (yleiskorotus 1,7 %, työkokemuslisän alenemisen johdosta tehtävä korotus 2 %) henkilökohtaista lisää ja kokonaispalkkaa korotetaan yleiskorotuksella 1,7 % Kaikki superilaiset tervetuloa JÄSENILTAAN Radisson Sas, Marina Palace Linnankatu 32, Turku Aloitamme klo iltapalalla Superin liittokokous lähestyy ja puheenjohtajakilpa tiivistyy. Tulee tenttaamaan puheenjohtajaehdokkaita vaalipaneelissa: HENNA TUOMIKOSKI TIIA RAUTPALO MARI NIEMI-SAARI SILJA PAAVOLA Voit halutessasi lähettää ilmoittautumisen yhteydessä kysymyksiä ehdokkaille. Illan päätteeksi arvotaan superin lomatuki! Ilmoittautumiset mennessä meilillä tai tekstiviestillä Ilmoita myös mahdollinen ruokavalio. Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS) Palkkarakenteen muutos LS:ssä toteutetaan samat palkkarakenteen muutokset kuin KVTES:ssa työkokemuslisän prosentit muuttuvat vasta lukien. Ajalla ne pysyvät ennallaan ollen viiden palvelusvuoden jälkeen 5 % ja 10 palvelusvuoden jälkeen 10 %. Yleiskorotus tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa sekä henkilökohtaista lisää korotetaan yleiskorotuksella 1,7%. Erikoistuvien lääkärien palkkausrakennemuutos uusi hinnoitteluporras on kolme vuotta entisten kahden ja neljän vuoden sijaan laillistetulle lääkärille, joka on toiminut yhteensä vähintään kolme vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa, palkka määritellään hinnoittelutunnuksen L3SL4103 mukaan erikoistuvalle lääkärille, jolla ei ole vielä kolmea vuotta työkokemusta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa, määritellään palkka hinnoittelutunnuksen L3SL4100 mukaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja perusterveydenhuollon yhteistyönä on laadittu hoitoketju siitä, miten tulehduksellista suolistosairautta sairastavaa potilasta tulisi tutkia ja hoitaa. Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on noussut ja on nykyään noin 650 potilasta asukasta kohden. Näistä Crohnin tautia sairastaa / ja haavaista paksusuolitulehdusta / Vuosittain uusia tulehdukselliseen suolistosairauteen sairastumisia on noin 36/ Tulehduksellisen suolistosairauden yleistymisen vuoksi näiden potilaiden hoitovastuu kohdistuu entistä useammin perusterveydenhuoltoon. Käytännön lääkärin työkaluksi on rakennettu hoitoketjusivusto, josta löytyy helposti tavoitettavia ohjeita ja tietoa tulehduksellisten suolistosairauksien hoidosta. Sivustolla on lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle neuvoja oireilevan potilaan tutkimiseen ja lääkehoidon seurantaan sekä kattavasti tietoa potilaan hoitoon liittyvistä ongelmatilanteista. Esimerkkinä voisi mainita lääkekysymykset raskauden aikana ja tulehduksellisen suolistosairauden akuutin vaiheen hoito. Hoitoketju esiteltiin alan ammattilaisille 25. tammikuuta. ADHD:ssa lääkkeetön hoito etusijalla Toinen uusi hoitoketju sisältää ohjeet lasten ja nuorten tarkkaavuushäiriön diagnostiikasta, hoidosta ja kehityksen tukitoimista. Tarkkaavuushäiriö on yksi yleisimmistä lapsen kehityksen ja oppimisen ongelmista. Tämä hoitoketju esiteltiin 1. helmikuuta. Yleinen tietämys ja parantuneet hoitomahdollisuudet ovat lisänneet lähetteitä erikoissairaanhoitoon, mutta lapsen tarkkaavuushäi- Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS) Palkkarakenteen muutos ammattialalisäprosentit alentuvat yhdellä prosenttiyksiköllä, eli ovat kolmen palvelusvuoden jälkeen 4 % ja viiden palvelusvuoden jälkeen 8 %. Yleiskorotus ja paikallinen järjestelyvaraerä paikallinen järjestelyvaraerä on 0,4 %. VSSHP:ssä on sovittu, että tämä erä jaetaan kokonaisuudessaan prosentuaalisena yleiskorotuksena. tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 3,1 % (yleiskorotus 1,7 %, ammattialalisän alenemisen johdosta tehtävä korotus 1 %, järjestelyvaraerä 0,4 %) henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 2,1 % (yleiskorotus 1,7 %, järjestelyvaraerä 0,4 %) Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija ADHD ja tulehdukselliset suolistosairaudet saivat uudet hoitoketjut riöön voidaan puuttua jo yhä varhemmin ja se on tunnistettavissa niin neuvolassa kuin päivähoidossa. Tähän työhön nyt laadittu hoitoketju antaa lisätyökaluja. Tarkkaavuushäiriön hoitoketju on tarkoitettu ennen kaikkea perusterveydenhuollossa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden ja terveydenhoitajien käyttöön. Suomalaisilla lapsilla ADHD:n esiintyvyyden on arvioitu olevan 3 6 prosentin luokkaa. Varhain alkanut ja jatkuva häiriökäyttäytyminen voi vaarantaa lapsen psykososiaalisen kehityksen. Tarkkaavuushäiriön määrittäminen perustuu oireisiin. Tietoa lapsen käyttäytymisestä kerätään lapselta itseltään, vanhemmilta, opettajilta, päivähoidosta ja neuvolasta. Hoidossa pyritään vähentämään lapsen toimintamahdollisuuksia heikentäviä oireita, kuten levottomuutta sekä ehkäisemään psyykkisten ja sosiaalisten lisäongelmien syntyä. Siihen sisältyy vanhempien tukeminen kasvattajina. Lääkkeetön hoito on ensi sijalla. Lapsen itsetuntoa pyritään vahvistamaan, ja lapsen sekä vanhempien välisiä ristiriitoja pyritään vähentämään. Lääkehoitoa käytetään muiden tukitoimien rinnalla silloin, kun lapsen keskittymisvaikeudet ja levottomuus haittaavat merkittävästi lapsen sosiaalistumista ja oppimista. Tarkkaavuutta lisäävät lääkkeet ovat oikein käytettyinä arvokas apu lasten kokonaishoidossa, jossa edelleen lääkkeettömät menetelmät ovat keskeisellä sijalla. Onnistunut kokonaisvaltainen hoito suojaa lasta mahdollisesti myöhemmin esiin tulevilta käytösongelmilta ja epäsosiaaliselta käyttäytymiseltä. Hoitoketjut löydät nettisivulta Hospitaali-lehtemme on nyt viisivuotias ja sen kunniaksi toimituskunta päätti uudistaa lehden ilmettä. Tavoitteenamme oli saada aikaan modernin, nuorekkaan ja raikkaan näköinen lehti. Ulkoasun uudistamisesta ja lehden taitosta vastaa Sek Pro Oy:n graafinen suunnittelija Maija Lindfors. Te, hyvät lukijat, voitte halutessanne kommentoida tulosta antamalla palautetta meilillä tai Santran keskustelupalstalla tai suoraan lehden tekijöille. Hospitaali ilmestyi vuosina yhteensä 38 kertaa. Viime vuonna tehtiin kuusi numeroa, muutoin on tuotettu kahdeksan numeroa ja kuluvana vuonnakin niitä tehdään kahdeksan. Painosmäärät ovat olleet yleensä kpl/nro. Lehti jaetaan pääsääntöisesti työntekijöidemme ja muiden lukijoiden kotiosoitteisin. Viiden vuoden lehdet sisältävät yhteensä 576 sivua. Eniten sivuja, 128, julkaistiin viime vuonna, vaikka lehti ilmestyikin vain kuusi kertaa. Kiitän kirjoittajiamme ja kuvaajiamme, toimituskuntamme entisiä ja nykyisiä jäseniä sekä muita avustajiamme Hospitaalin hyväksi tehdystä työstä. Toivon, että lehtemme ilahduttaa työntekijöitämme ja muita lehden lukijoita uudella ilmeellään ja asiasisällöllään. Minulle ja muille lehden tekijöille saa kernaasti tarjota kehittämisideoita! Esa Halsinaho viestintäpäällikkö Uutta rekrytointiviestintää Sairaanhoitopiirin rekrytointiviestintää on uudistettu. Ensimmäiset uudennäköiset työpaikkailmoitukset ilmestyivät tammikuun lopussa mm. Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissa ja Lääkärilehdessä. Erilaisissa tapahtumissa jaettava rekrytointiesite on myös päivitetty uuden mallin mukaiseksi, ja sama visuaalinen ilme toistuu rekrytointitapahtumien mainosrakenteissa. Uutta rekrytointi-ilmettä on työstetty yhdessä mainostoimisto SST:n kanssa. Värimaailma rakentuu raikkaan sinisen ja valkoisen ympärille, unohtamatta kuitenkaan sairaanhoitopiirin graafisen ilmeen mukaista keltaista väriä. Kuvissa olevat työntekijät ovat VSSHP:n omia ammattilaisia, jotka lähtivät rohkeasti mukaan edustamaan sairaanhoitopiiriä omilla kasvoillaan. Rekrytointiviestintää on myös laajennettu sosiaalisen median suuntaan avaamalla joulukuun lopussa rekrytoinnin Facebook -sivut osoitteessa vsshprekrytointi. Sivut on suunnattu erityisesti VSSHP:stä kiinnostuneille työnhakijoille sekä sijaisuuksia sairaanhoitopiirissä tekeville. Kuukaudessa sivusto on kerännyt jo noin sata tykkääjää. Sivujen päivittämisestä vastaa henkilöstötoimisto. Sanna-Mari Heinonen HR-päällikkö

4 4 Hospitaali 1/12 Tekstit ja kuvat Marjo Peltoniemi Kuvassa Turun kaupungilta TYKSin Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle siirtynyttä yhteispäivystyksen väkeä: (Vasemmalta) Lääkintävahtimestari Matti Halava, sairaanhoitaja Anssi Hannukainen, erikoislääkäri Lauri Simojoki, sairaanhoitaja Marianne Jakobsson, hallinnollinen osastonhoitaja Hanna Jääskeläinen, vahtimestari Marja Tuominen (takana), sairaanhoitaja Marjatta Harkas, sairaanhoitaja Elina Helassalo, Ll Julia Hietanen ja erikoislääkäri Joni Suomi. VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen palvelukseen siirtyneet entiset Turun kaupungin terveyskeskuspäivystyksen työntekijät: T-sairaalaan työskentelemään pääsyä odotetaan kuin jouluaattoa Lähes kaikki Turun kaupungin palveluksessa olleet päivystyksen työntekijät siirtyivät vanhoina työntekijöinä VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen palvelukseen 9.1. alkaen, kun liikelaitoksen ja yhteispäivystyksen toiminta virallisesti starttasi kahdessa eri toimipisteessä. Sairaanhoitaja Marianne Jakobsson ja vastaava hoitaja Anssi Hannukainen kertovat henkilökunnan odottavan innoissaan T-sairaalaan työskentelemään pääsyä, jolloin saadaan käynnistettyä aito yhteispäivystys. Hallinnollisen osastonhoitajan Hanna Jääskeläisen mukaan yhteispäivystys on käynnistynyt haasteellisesti. Käyttöön tulivat muun muassa uudet tietokoneet ja ohjelmat. Atk-asioiden opettelu oli kaikille yhtä työläs ja työaikaa vienyt vaihe. Ennen liikelaitokselle siirtymistä kaupungin henkilöstölle olisi järjestetty koulutusta, mutta siihen ei ollut resursseja osallistua. Uuden järjestelmän käyttöön saatiin parin ensimmäisen päivän ajan vierikoulutusta Medbitin sovellusasiantuntijalta Satu Hurmeelta ja muun muassa Päivystys 2:n osastonsihteerit olivat suurena apuna ohjelmien käyttöä opettaessaan. Talon sisällä vanhasta terveyskeskuspäivystyksestä käytetään tällä hetkellä nimitystä Päivystys 1 ja TYKSin tiloissa toimivasta ensiavusta Päivystys 2 -nimeä, Jääskeläinen selventää. Alkuun käyttöön tullut uusi potilastietojärjestelmä on hieman ruuhkauttanut potilasvirtaa, kun tietojen kirjaaminen kestää opetteluvaiheessa tavallista kauemmin. Uusi työvuoro-ohjelma lääkäreille Työvoimaa tarvitaan Jääskeläisen mukaan päivystyksessä nyt hieman enemmän, kun hoitotoimenpiteet ovat pidemmälle vietyjä. - Pieni henkilöstövaje pyritään paikkaa- Yhteispäivystyksessä voidaan tehdä nyt myös vähän suurempia toimenpiteitä, kun erikoislääkäri on paikalla. maan ja työvuoroja tullaan vielä hiomaan, jotta esimerkiksi ruuhka-aikoihin saadaan sijoitettua riittävästi henkilökuntaa, Hanna Jääskeläinen sanoo. Työntekijät saavat entiseen tapaan myös itse esittää toivomuksia työvuoroistaan. Toistaiseksi sairaanhoitajien työvuorot ovat samanlaiset kuin kaupungilla työskennellessäkin. Lääkäreille sen sijaan on tulossa lähiviikkoina käyttöön uusi työvuoro-ohjelma, josta pystyy esimerkiksi poimimaan tai vaihtamaan päivystysvuoroja netin kautta. Ohjelmaa on suunnitellut Haahtela Oy. Haahtela Hr:n toimitusjohtaja Tuuli Haahtela kertoo, että uusi ohjelma lisää työtyyty-

5 1/12 Hospitaali 5 väisyyttä, joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Ohjelman avulla voidaan yhdistää entistä paremmin työtarve ja resurssit. Henkilöstöhallinnasta vastaava henkilö tekee työvuoroehdotukset nettiin. Järjestelmä ei ole aika- ja paikkariippuvainen lääkäri voi itselleen sopivana ajankohtana varailla vuoroja tai tarpeen tullen vaihtaa niitä joustavasti. Ohjelman myötä poistuu monia manuaalisia työvaiheita ja puhelimitse asioiden hoitoon kuluvaa aikaa sekä vaivaa. Henkilökunnan jousto ja asenne tyylikästä Jääskeläisen mukaan henkilökunnan asennoituminen muutoksiin on ollut erittäin tyylikästä - joustoa ja ymmärrystä on ainakin tähän saakka riittänyt kiitettävästi. Henkilökunta on tehnyt pitkää päivää ja esimerkiksi sairauslomia on paikattu vapaa-ajallakin, jotta tarpeellinen uusi tieto ja taito on opittu. Yhdeksi esimerkiksi eri tahojen joustoista Jääskeläinen nimeää puhelimen eli sairaanhoidon puhelinneuvonnan, joka on arkisin virka-aikana vielä tällä hetkellä Turun kaupungin vastuulla ja muun ajan Päivystys 2:lla. Pidemmälle vietyä hoitoa Sairaanhoitajat Marianne Jakobsson ja Suvi Reponen kertovat, etteivät ole huomanneet liikelaitokselle siirtymisen vaikuttaneen erityisesti kiireeseen, mutta monia pieniä käytännön muutoksia on heidän mukaansa tullut. - Potilaita on aina ollut paljon ja hoitajien työnkuva ei ole muuttunut. Töitä on nyt vain hiukan enemmän, kun lääkehoitoa ja toimenpiteitä tehdään enemmän. Päivävuorossa klo 8-21 välillä on nykyisin paikalla aina vähintään yksi erikoislääkäri siinä missä ennen oli vain yleislääkäreitä, joten nyt potilaita hoidetaan ja tutkitaan enemmän täällä. Hoitolinjat ovat siis tätä myötä muuttuneet eikä tehdä enää niin paljon lähetteitä Kantasairaalaan, Marianne Jakobsson kertoo muutoksista. - Uuden potilasohjelman opettelu on vienyt myös hoitajilta aikansa, kun ohjelma vaihtui Pegasoksesta nykyiseen Mirandaan, hän lisää. Potilasmäärät ovat Hanna Jääskeläisen mukaan hieman kasvaneet. Yhteispäivystyksessä voidaan tehdä nyt myös vähän suurempia toimenpiteitä, kun erikoislääkäri on paikalla. Vastaava hoitaja Anssi Hannukainen sanoo, että koulutuksen kautta on ajatuksena, että esimerkiksi kardiologiset toimenpiteet kuten sähköiset rytminsiirrot voitaisiin tehdä tulevaisuudessa päivystyksessä. Erikoislääkäri Pasi Pyrhösen mukaan resurssien sallimissa puitteissa voidaan nyt tehdä esimerkiksi enemmän ultraäänitutkimusta, toteuttaa rytmihäiriöiden pidempää seurantaa, hoitaa pidemmälle nivelten sijoiltaanmenoja ja aivoperäistä häiriötä epäiltäessä tietokonekuvaa otetaan enemmän eikä tarvitse välttämättä lähettää potilasta Kantasairaalaan kuvauksiin. Myös lääkehoitoa kuten antibioottihoitoa voidaan toteuttaa enemmän omassa yksikössä. Opiskeltavaa kaikille Anssi Hannukainen sanoo, että noin vuoden päässä siintävää T-sairaalaan työskentelemään pääsyä odotetaan jo kuin jouluaattoa. - Silloin päästään oikeasti tekemään yhteispäivystystä. Turhat potilassiirrot jäävät pois ja kaikki erikoisalat ovat käytössä. Hanna Jääskeläinen kertoo, että parhaillaan neuvotellaan TYKSin laboratorion ja röntgenin kanssa muun muassa aukioloajoista. Päivystyksen tarvetta ajatellen niiden tulisi olla pari tuntia myöhempään auki. Joustoa on löytynyt tässäkin asiassa ja vastaanotto on ollut positiivista. Jääskeläinen, Hannukainen ja sairaanhoitaja Marianne Jakobsson summaavat, että uutta opiskeltavaa riittää yhteispäivystyksessä kaikille, kun potilashoidossa mennään koko ajan eteenpäin. Ammattina ensihoitaja 34-vuotias Toni Rikala on työskennellyt ensihoidon parissa 13 vuotta. Yksikään päivä ei ole samanlainen ja haasteena on pitää itsensä jatkuvasti ajan hermolla. Rikalalla on lähihoitajan pohjakoulutus ja hän on valmistunut sairaanhoitajaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta. Hän suorittaa myös ensihoidon erillisiä erikoistumisopintoja ammattikorkeakoulussa. Ensihoitajana Toni Rikala tekee perus- ja hoitotason sairaankuljetustehtäviä. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskennellään kahdessa vuorossa. Päivävuoro kestää 9 tuntia klo 8 17 ja yövuoro 15 tuntia klo Varsinais-Suomen alueella on myös yksityisiä sairaankuljetusyrityksiä, joilla on omat työvuorojärjestelmänsä. Ensihoitajat toimivat heille osoitetulla asemalla. 24h-valmiudessa olevia paloasemia on Varsinais-Suomessa yksitoista ja 8h-valmiudessa olevia paloasemia kolme. Oma asemapaikkani on tällä hetkellä Paraisilla. Työntekijöille pyritään toteuttamaan asemakiertoa esimerkiksi kolmen kuukauden välein työn kuormittavuuttakin ajatellen, sillä isommalla paikkakunnalla on aina enemmän työtä kuin pienellä. Toisaalta Uudessakaupungissa ja Paraisilla sijoitukset pyritään tekemään pidempiaikaisina matkoja ajatellen ja Paraisilla henkilökunnan on hyvä osata myös ruotsia, Toni Rikala kertoo. Ensihoitoon vaikuttaneet uudistukset Uuden sairaanhoitolain ensihoitoa koskeva asetus määrittelee millä ammattitutkinnoilla ensihoitajan töitä voi nykyisin tehdä. Ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiirille viime vuonna. Kahdessa eri toimipisteessä alkuvuodesta startannut VSSHP:n Päivystyksen ja ensihoidon liikelaitoksen organisoima yhteispäivystystoiminta ei ole Rikalan mukaan näkynyt muutoksina heidän arkityössään. Hän uskoo, että ensihoitajien työ helpottuu tulevaisuudessa logistisesti, kun yhteispäivystys aloittaa TYKSin T-sairaalassa yhteisissä tiloissa. Potilaat voidaan viedä aina suoraan sinne ja hoitajat siellä tekevät tällöin triage-luokituksen. Perusteilla on myös ensihoitokeskus, jossa kenttäjohtajat jakavat tehtäviä ja toimivat vastuullisina johtajina. Rikala ei osaa vielä sanoa millaisia muutoksia ensihoitokeskuksen perustaminen tuo ensihoitajien työhön. Hälytys- ja asematehtävät Ensihoitajilla on pelastuslaitoksella sekä hälytystehtäviä että asematehtäviä. Asemalla huolehditaan esimerkiksi lääkkeiden tilauksista, autojen viikkohuolloista ja siivouksista. Aamulla vuoronvaihdossa lääkintäesimies käy läpi työvuoroon vaikuttavat asiat ja ilmoitusasiat. Asemalla käydään myös läpi vuoron kalusteet ja välineet ja tarkistetaan, että kaikki tarvittava löytyy, Rikala kuvailee. Jokaisella ensihoitajalla on myös oma vastuualueensa, jolla koulutetaan työvuoron muuta henkilökuntaa kuten kalusteet tai ergonomia. Lääkintäesimieskierrossa olevat Hälytystehtävissä on ollut ensihoitaja Toni Rikalan mukaan 10 prosentin lisäys viime vuosina Varsinais- Suomen aluepelastuslaitoksella. ensihoitajat toimivat tarvittaessa lääkintäesimiehen sijaisena. Lääkintaesimies on operatiivinen ja hallinnollinen johtaja sekä työvuoron esimies. Kentällä lääkintäjohtaja koordinoi toimintaa esimerkiksi onnettomuustilanteessa. Hälytystehtäviä voi olla yhden vuoron aikana esimerkiksi 7-10 riippuen päivästä ja asemapaikasta. Hälytyksiin lähdetään aina työparin kanssa ja kumpikin pystyy toimimaan sekä kuljettajana että hoitajana, Toni Rikala kertoo. Työstä tarkat ohjeistukset Vuorovahvuus on Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella 35 henkeä pitäen sisällään 10 ensihoitajaa, 24 sairaankuljettajaa ja lääkintäesimiehen. Keikkoja oli viime vuonna yhteensä Sairaankuljetustehtävät jakautuvat kiireellisyysluokkiin. A ja B ovat hälytysajoja, C kiireellinen tehtävä ja D kiireetön sairaankuljetustehtävä. Hälytyskeskus tekee arvion jokaisen tehtävän kiireellisyydestä. Hoitotason autoilla ajetaan kiireellisiä A- ja B-tason hälytysajoja. Perustason autoilla taas tehdään C- ja D-tason tehtäviä, mutta tarvittaessa myös kiireellisiä ajoja.* Ensihoitajien työtä määrittelevät tarkat kirjalliset ohjeet, joissa on kerrottu miten tulee toimia missäkin tilanteessa. Ensihoitajilla on myös tiedossa keitä lääkäreitä konsultoidaan tarvittaessa TYKSiltä tai terveyskeskuksesta. Nykyisin FinnHEMSille kuuluva Medi-Helin toiminta on Rikalan mukaan erittäin suuri tuki sairaankuljetuksessa työskenteleville ensihoitajille. Lääkärihelikopterilla saadaan tarvittaessa lääkäri kentälle tai tiettyihin tehtäviin voidaan pyytää puhelimessa hoito-ohjeita. Nykytekniikalla ensihoitaja pystyy lähettämään vaikka potilaan sydänfilmiä FinnHEMSin lääkärin arvioitavaksi. Ensihoitaja Parasta ja haasteellisinta jatkuva kehitys Parasta Rikalan mukaan työssä on se, että ikinä ei ole valmis. Ensihoito menee harppauksin eteenpäin ja oma informaatio tulee pitää ajan tasalla. - Tässä ammatissa ei ole huonoksi tietää vähän kaikesta kaikkea ja omata yleissivistystä. Oma arvio tilanteista on tärkeää. Kaikki päivät ovat erilaisia ja ainakin itselläni on säilynyt mielenkiinto erilaisia tilanteita kohtaan sekä halu nähdä ja kohdata ihmisiä tykkään siis työstäni. Haasteena on toisaalta pystyä pitämään itsensä jatkuvasti ajan hermolla. Siihen pyrkii myös työnantaja ja muun muassa sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitoon suunnattuja koulutuksia. Vuorotyössä jaksaminen on niin ikään haasteellista ja kuntoilusta ei ole ainakaan haittaa näinkin fyysisessä työssä. Joillekin fysiikka aiheuttaa ongelmia esimerkiksi selkä- ja polviongelmien muodossa. Työporukka ja hyvä yhteishenki saa Rikalalta kiitosta. - Ilman toiseen luottamista työskentely olisi hankalaa. Tulee muistaa, että töissä tässä ollaan yhteistyön pitää olla saumatonta, vaikka vapaalla voi olla sitten jonkun kanssa parempikin ystävä. * Perustason sairaankuljetuksella tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone ja jossa on mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Hoitotason sairaankuljetuksella tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata. Ensihoitaja on akuutin hoidon ja ensihoidon asiantuntija. Ensihoitajan tutkinnon voi suorittaa ammattikorkeakoulussa. Tutkinto on suunniteltu alun perin sairaalan ulkopuolista ensihoitoa ajatellen eli käytännössä ambulanssin tarpeisiin. Ensihoitajia työskentelee ambulanssien lisäksi ensiapu- ja päivystysklinikoilla sekä valvontaosastoilla, esimerkiksi teho-osastolla.

6 6 Hospitaali 1/12 Text och bild Mathias Luther Jarmo Lehtonen vill göra det möjligt Hela karriären på akuten Jag sa redan då jag blev vald att jag inte blir någon kontorsråtta. Jag är kliniker och måste träffa patienter för att hålla maskinen igång. Jag kan inte bara vara chef, säger Jarmo Lehtonen som är ny överläkare för jourverksamheten. Lehtonen, 54, valdes i höstas till den nya posten vid Affärsverket för akutvård och jour. Verket kommer att driva T-jouren om drygt ett år men det jobbar redan med de existerande jourerna. Sedan den 9 januari inkluderar det jouren på Tallbacken som Åbo stad hittills skött. Lehtonen kommer från Lojo där han jobbat med jouren i över 20 år. Färdig läkare blev han 1983 och specialist i invärtesmedicin Men jag har avspecialiserat mig igen, skrattar han. Min styrka är att jag har en ganska god allmän uppfattning om jourpatienter. Jag kan bedöma också kirurgiska patienter, fastän jag inte gör operationer. Ny specialitet Akutvård fanns inte som specialiseringsalternativ på 1980-talet. Men nu införs det antagligen i och med den nya förordning om de medicinska specialiteterna som väntas i augusti. Jag var tvungen att söka något annat, men jag visste i mitt hjärta att jag går till akutvården. Det var min dröm. Jag har gjort allt mitt arbete i akutvården och jag försöker också sluta min arbetskarriär i akutvården, inte bakom något skrivbord. Det andra som Jarmo Lehtonen brunnit för under åren i Lojo och nu i Åbo är att dela med sig av kunskapen till sina kolleger. Jag är inte akademiker, inte doktor och inte docent, men jag kan bidra med min kunskap om det praktiska arbetet vid sjukbädden. Jag vill vara med och bidra till undervisningen i akutsjukvård här vid den medicinska fakulteten. Lehtonen har också varit helikopterläkare sedan Han har flugit från Vanda och några gånger från Åbo. Han vill fortsätta att flyga från Vanda då och då för att hålla kontakten till vänner och kolleger där. Sanastoa Affärsverket för akutvård och jour - Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPPL) Akutvård ensihoito Bollandet pallottelu En gnutta hivenen Invärtes medicin sisätaudit På allvar När distriktet övertog jouren vid Tallbacken behövdes det också nya läkare. Alla är inte ännu där, så Lehtonen får sitt lystmäte av praktiskt arbete fortfarande. I praktiken hinner han än så länge leda bara jouren på Tallbacken. Lehtonen jobbar fortfarande halvtid för Lojo och flyttar helt över till Åbo först i början av april. Han hoppas att gamla och nya medarbetare orkar vänta och stanna kvar tills T-jouren kan startas i april Den enade jouren skall göra slut på bollandet av patienter från lucka till lucka. Jourerna tar inte alltid patienterna tillräckligt på allvar, menar Lehtonen. Men man kan aldrig på förhand veta vad en äldre person har för fel. Man måste undersöka patienten, och lyssna på honom eller henne. Lyssna. De som har druckit har kanske lite medverkat till sina problem. Men då de hamnat i vår fabrik så skall vi väl ha en linje för dem också. Jourverksamhet överhuvudtaget värderas lågt. Läkare vill inte jobba på kvällar och veckoslut. Men sjukskötare gör det hela tiden, säger Lehtonen och kavlar upp ärmarna inför en kväll på Tallbacken. Vi måste göra det lättare att jobba i jouren, till exempel med schemat 4 dagar jobb, 4 dagar ledigt. Det skall vara möjligt att jobba hela sitt liv i jouren, som jag har gjort. Jouren päivystys(asema) Jourverksamhet päivystys(toiminta) Kavlar upp ärmarna käärii hihat Sjukbädd sairasvuode Specialitet erikoisala Jarmo Lehtonen skall leda akutmottagningarna i Åbo. Han vill också fortsätta att arbeta direkt med patienter. Tunn tråd Jourerna i Åbo liksom i andra stora städer världen över, faktiskt har ett damoklessvärd hängande över sig. Det finns en väldigt stor grupp äldre människor som nu är på serviceboende eller hemma med hemhjälp tre gånger om dagen, som inte klarar sig alls mera om de bara blir en gnutta sämre. Då måste de in på någon avdelning. Men först kommer de hit. Det är inte bra att de ligger här, de blir bara sjukare och mera förvirrade. Korridorerna här blir fulla. Vad händer om vi fattar ett beslut om att det är fyra timmar och ut? Skulle det påskynda inrättandet av bäddplatser? Vi måste fortsätta med påtryckningar på beslutsfattarna att skapa mera platser. Det säger Lehtonen på svenska, liksom hela intervjun. Svenska talar han gärna då han bara får. Om jag försöker är det sällan som patienterna säger nej. Teksti ja kuva Markku Näveri Lasten kivunhoidossa riittää haasteita Lastenklinikan kipuryhmä toiminut 10 vuotta TYKSin lastenklinikalla alettiin toden teolla panostaa kivun hoitotyön kehittämiseen vuonna Tuolloin käynnistyi 2,5-vuotinen kehittämisprojekti Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen professorin Sanna Salanterän johdolla. Tavoitteena oli käytäntöjen yhtenäistäminen ja yhtenäisten kriteerien kartoittaminen kivun arvioimiselle, kirjaamiselle, hoitokäytännöille ja ohjaamiselle, summaa alusta lähtien mukana ollut sairaanhoitaja Saara Kivelä lastenkirurgian vuodeosasto 411:ltä. Tämä nähtiin tärkeäksi erityisesti elektroniseen Kipuryhmäläisistä kuvaan ennättivät vas: sh Anneli Suhonen, sh Anne-Mari Nikunen, sh Outi Sirola, sh Saara Kivelä ja aoh Marjaana Tammisalo. Taustalla ryhmän tekemä posteri. potilaskertomukseen siirryttäessä. Projektissa oli mukana jokainen lastenklinikan osasto, ja niiden tietotaitoa ryhdyttiin hyödyntämään koko klinikalla. Yhtenä tavoitteena oli kehittää käytännön kivun hoitoa tieteelliseen tutkimukseen nojaten. Hankkeessa edettiin pienin askelin valitsemalla tiettyjä kohteita kivun hoidon alueelta. Projektin aikana kipuvastuuhoitajat kehittivät itseään ja kouluttautuivat lukemaan tieteellisiä artikkeleita. Kun projekti päättyi, tahdoimme edelleen kehittää lasten kivun hoitotyötä, joten klinikan kipuryhmä jatkoi toimintaansa. Jo- kaisella osastolla on nykyisin omat kipuvastuuhoitajat, jotka vievät osastoillaan lasten kivun hoitoa eteenpäin ryhmässä käytyjen sopimusten ja keskustelujen pohjalta, Saara valottaa. Tällä hetkellä kipuryhmään kuuluu noin 25 jäsentä, mutta muutkin ovat tervetulleita tapaamisiin. Kipuryhmän vetäjinä ovat viime vuosina toimineet Saara sekä lasten poliklinikan apulaisosastonhoitaja Marjaana Tammisalo. Ryhmä tapaa kerran kuukaudessa. Tärkeää tukea olemme saaneet hoitotieteen laitokselta, erityisesti TtT Anna Axelinilta, joka toimi pitkään lasten kipuryhmässä, sekä lastenklinikan osastonhoitajilta ja ylihoitaja Wiveka Kauppilalta. Koulutusta ja konkreettisia apuvälineitä Saara kertoo kipuryhmän osallistuvan eri koulutustapahtumiin ja tehneen näihin usein myös monia posteriesityksiä. Juhlavuotensa kunniaksi kipuryhmä järjesti symposiumin 14. helmikuuta. Ryhmässä tehdään säännöllisesti kehittämistöitä lasten kivun hoidon eri näkökulmista ja ongelmakohdista. Lasten kipumittari on otettu tehostetusti käyttöön kipuprojektin myötä. Kipuryhmä on myös ottanut käyttöön mm. taikasauvat, kaleidoskoopit, saippuakuplapuhaltelut, sorminuket ynnä muut konkreettiset keinot, jotta lapsen ajatukset saataisiin pois kivusta mahdollisimman hyvin. Tämä on moniammatillista yhteistyötä eri alojen ja asiantuntijoiden kanssa, niinpä verkostoituminen on tärkeää. Tavoitteemme on pitää yllä tietoutta lasten kivun hoidosta ja kehittää lasten kivun hoitotyötä. Erityisesti pidämme tärkeinä lasten kivun arviointia, kivun lievitysmenetelmien kehittämistä ja kivun kirjaamista. Innovatiivisuutta tarvitaan Kipuryhmän haasteissakin Saaralla riittää lueteltavaa: kuinka saada säilymään innovatiivinen asenne kivun hoidon kehittämiseksi. Uusien menetelmien lanseeraus toimenpidekivun lievittämiseksi otetaan käyttöön, kuten ilokaasu. Vanhempien tukeminen ja lapsen omien kivunlievitysmenetelmien käyttöön kannustaminen. Kivun kirjaamiseen tulee panostaa, samoin kivun hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Myös uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen kivun kokonaisvaltaiseen hoitoon on tärkeää. Asennemuokkaustakin vielä tarvitaan, lapsen kivun hoidon kun pitäisi olla prioriteetti numero yksi. Entä miten saataisiin lapselle luontainen tapa, leikki, hyödynnettyä kivun hoidossa tai miten henkilökunta osaisi heittäytyä lapsen maailmaan ja harjaantuisi tulkitsemaan ja ymmärtämään lasta ja tämän viestejä.

7 1/12 Hospitaali 7 Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Maailman ihanin tyttö -koulutuspäivä kasvusta tytöstä naiseksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rahoittama tyttöjen kasvun ja kehityksen parissa työtä tekeville ammattilaisille suunnattu alueellinen koulutus järjestetään TYKSin SH-auditoriossa. Koulutustilaisuudessa luennoi 10 eri esiintyjää teemaan läheisesti liittyvistä aihealueista. VSSHP:n Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimikuntaan kuuluva erikoislääkäri Katja Kero TYKSin naistenklinikalta oli mukana, kun hänen työparinsa seksuaaliterapeutti Hanna Petäjä järjesti viime syksynä Naisen seksuaalisuus -koulutuspäivän, jonka suosio täysine saleineen yllätti järjestäjät positiivisesti. Kero sai idean järjestää uuden alueellisen koulutuspäivän teemalla Maailman ihanin tyttö tarkoituksenaan luoda tiivis tietopaketti VSSHP:n alueen lääkäreille, terveydenhoitajille, seksuaalineuvojille, sosiaalityöntekijöille sekä esimerkiksi nuorisopsykiatrialla työskenteleville ja kaikille tyttöjä tai nuoria naisia hoitotyössä kohtaaville. Koulutuksen sisältö antaa parempia valmiuksia vastata tyttöjen pieniin ja suurempiin kysymyksiin kasvamisesta ehjäksi ja tasapainoiseksi naiseksi. Tavoitteena on myös kannustaa ammattilaisia kohtaamaan nuoret herkät tytöt omina ainutlaatuisina, arvokkaina persooninaan ja tätä kautta tekemään osaltaan maailman ihanimpia tyttöjä, myös seksuaaliterveyden klinikan vastuulääkärinä toimiva Katja Kero sanoo. Miina Savolainen ja voimauttava valokuvaus Koulutuspäivän päätteeksi luennoi palkittu valokuvaaja-kirjailija Miina Savolainen ja kertoo Maailman ihanin tyttö -projektistaan eli voimauttavasta valokuvauksesta, joka on ainutlaatuinen terapia- ja lähestymistapa esimerkiksi rikkimenneiden tyttöjen kasvussa ehjemmiksi persooniksi. Savolaisen taiteellisen päätyön Maailman ihanin tyttö -yhteisövalokuvataideprojektin yli sadasta neljästäkymmenestä värivalokuvasta koostuva näyttelysarja on kiertänyt Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2003 alkaen. Projektista on tehty myös suosittu taidekirja. Koulutuspäivässä kerron menetelmästä hieman laajemmin. Idea koko projektiini läh- Kuva Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -kokoelmasta. ti siitä, kun olin lastensuojelussa töissä. Siellä huomasi usein, että sanat ja verbaalinen kieli eivät riittäneet lasten ja nuorten itseilmaisuun ja siihen, että olisi voinut puhua heille riittävän arvostavasti ja lohdullisesti. Heidän luottamustaan oli myös saatettu rikkoa sanoilla. Voimauttava valokuva on dialoginen ja hoidollinen menetelmä, jossa pyritään nähdyksi tulemiseen omana itsenään, itse määrittelemällään tavalla, sanoo taide- ja sosiaalikasvattajana työskentevä Miina Savolainen. Psykiatrian ja lastensuojelun asiakkaina olevilla tytöillä voi olla näkymättömyyskokemuksia. Elämme myös hyvin kuvakeskeistä aikaa, jossa kuvilla määritellään paljon identiteettiä. Hoitoalan ammattilaisille on hyvä tietää voimauttavan valokuvan käytöstä terapeuttisena menetelmänä luvulla 3000 ihmistä Suomessa on saanut koulutuksen käyttää menetelmää työssään. Menetelmää toteuttavien tulee ensin käydä oma prosessi läpi, voimauttavasta valokuvauksesta terapeuttisesti suuntautunutta sosiaalipedagogista menetelmää kehittänyt Savolainen lisää. Valokuvauksen tavallinen dynamiikka käännetään voimauttavan valokuvauksen menetelmässä toisin päin: sen sijaan, että kuvaaja näkisi ja tekisi kuvattavasta oman näkemyksensä, onkin tärkeää mitä asiakas haluaa tehdä näkyväksi. Kuvien avulla voidaan saavuttaa korjaavia kokemuksia ymmärretyksi, hyväksytyksi ja nähdyksi tulemisesta ja näkemisen tavasta sekä lempeämpää katsetta myös itseen. Monipuolisia teemoja Koulutuksen aamupäivässä käsitellään tyttöjen kasvuun ja kehitykseen liittyviä perusasioita kuten kuukautiskipuja, vuotohäiriöitä, iho-ongelmia ja ehkäisyä. Aamupäivän luennoilla saadaan myös katsaukset seksuaalikasvatukseenja neuvontaan sekä päihdekasvatukseen ja kuullaan millaista toimintaa Tyttöjen Talo tarjoaa. Iltapäivällä käsitellään hieman raskaampia aiheita: syömishäiriöitä kulttuuritutkimuksen näkökulmasta sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tyttöjen tukemista. Keron mielestä korjaavien positiivisten kokemusten merkitys on oleellinen, kun autetaan tyttöjä näkemään itsensä kauniina ja riittävinä. Arjen tasolla on tärkeää viestittää nuorille kuten muillekin lähimmäisille, että he ovat tärkeitä ja merkityksellisiä omana itsenään. Näin tehdään onnellisempia ihmisiä. Rakkauden lähettiläs Kouluterveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja Leena Kurka luennoi koulutuspäivässä tyttöjen seksuaalikasvatuksesta ja -neuvonnasta. Kurka on palkittu Rakkauden Lähettiläs -palkinnolla eli Vuoden seksuaalikasvattajapalkinnolla vuonna 2010 ansiokkaasta työstään nuorten seksuaalikasvatuksessa. Perustelujen mukaan hän on käyttänyt suuresti aikaa ja omaehtoista panostustaan nuorten seksuaalikasvatukseen ja -neuvontaan. Hän on työllään myös kehittänyt seksuaalikasvatuksen laatua. Leena Kurka kertoo Katja Keron tavoin odottavansa innolla huhtikuun teemapäivää. Kouluterveydenhoitajana hänellä ainutlaatuinen mahdollisuus tavata yläasteen ja lukion tyttöjä niin kaikille tehtävissä terveystarkastuksissa kuin sovituissa tapaamisissa ja muulloinkin. Seksuaalisuuden puheeksiottamisessa terveydenhoitajan rooli on tärkeä. Kouluterveydenhoitaja voi olla parhaimmillaan matalan kynnyksen Tyttöjen seksuaalikasvatuksesta ja -neuvonnasta koulutuspäivässä luennoiva kouluterveydenhoitaja ja seksuaalineuvoja Leena Kurka ja koulutuspäivän ideoinut erikoislääkäri Katja Kero. paikka ja se luotettava aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä mieltä askarruttavissa asioissa. Euroopassa on määritelty seksuaalikasvatuksen standardit, joita Suomessakin noudatetaan. Terveydenhoitaja osallistuu opettajien kanssa myös aihetta koskevien tuntien suunnitteluun. Työssään Kurka näkee, että seksuaalineuvonnan tarve olisi valtava. Hän toivoisi myös terveydenhuollon ammattilaisten perusopetukseen lisää opetusta ihmisen seksuaalisuudesta. Tärkeintä on Kurkan mielestä jokaisen nuoren kasvamisen ja kehittymisen rauhan turvaaminen, jotta jokaisesta nuoresta kasvaisi tasapainoinen aikuinen, joka kunnioittaa omaa ja toisten seksuaalisuutta. Ilmoittautuminen Maailman ihanin tyttö-koulutuspäivään mennessä osoitteessa: Miina Savolainen: Nina Laurin

8 8 Hospitaali 1/12 Tehrään porukal henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma valmis Henkilöstöpoliittiselle toimintaohjelmalle on valittu nimi: Tehrään porukal! Nimi korostaa mukavasti yhdessä tekemisen meininkiä ja voimaa. Voittajanimen ideoi Soile Saarento Raision sairaalan kirurgiselta osastolta 284. Toimintaohjelma löytyy Santrasta kansiosta Henkilöstöasiat. Ohjelmasta julkaistaan helmikuussa yleiskirje, jonka liitteenä on materiaalia esimiehille dokumentin läpikäymiseksi työpaikkakokouksissa. Painettuja Tehrään porukal -vihkosia jaetaan kullekin esimiehelle oma kappale sekä osastoille muutama kappale yhteiseen käyttöön. Näin tulkitset toimintaohjelmaa Tehrään porukal -toimintaohjelma on yksi kokonaisuus, jonka kaikkia osia tarvitaan tavoitetilaan pääsemiseksi. Osiot 1. Henkilöstö avainasemassa ja 2. Roolimme toimivassa yhteistyössä sisältävät asioita, jotka liittyvät pääasiassa hyvään johtamiseen ja yhtenäiseen toimintakulttuuriin. Asiat sinänsä eivät ole uusia eivätkä mullistavia, vaan itse asiassa ovat listattavissa maalaisjärkeä käyttämällä. Osiot 1-2 sekä osio 3. Henkilöstöpolitiikan periaatteet sisältävät henkilöstöjohtamisen ja henkilöstötyön näkökulmasta linjauksia siitä, miten asioiden tulisi toimia VSSHP:ssä. Tarkoitus on kuvata tavoitetila, johon pyritään, jotta mahdollistettaisiin työssä viihtyminen ja hyviin työtuloksiin pääseminen. Koko dokumentin perimmäinen tavoite on saada osiot 1 3 eloon ja henkiin. Henkilöstöpolitiikan toteutuminen tulee mitattua viime kädessä sillä, kokeeko VSSHP:n henkilöstö osioiden 1 3 toteutuvan työyhteisöissä. Dokumentin asiat tulisi kaikkien sisäistää ja miettiä, mitä itse voi tehdä niiden toteutumiseksi. Toisaalta nämä asiat jäävät helposti sanahelinäksi ellei niiden saavuttamiseksi ole selkeää, laajempaa suunnitelmaa. Osio 4. Toimintaohjelma on tämä suunnitelma/ väline pyrittäessä kohti periaatteiden toteutumista jokapäiväisessä työnteossa. Aikaa toimenpiteiden toteuttamiselle on 4 vuotta. Toimintaohjelman tueksi laaditaan vuosittain yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, jossa määritellään kehittämistehtävien vastuutahot ja aikataulut. Toteutussuunnitelma julkaistaan Santrassa, ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuosittain henkilöstökertomuksessa. Työtä henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman toteuttamisessa riittää siis kaikille: jokainen voi pohtia ja kehittää omaa työtyyliään ja vuorovaikutustaitojaan, joillekuille tulee selkeämmin vastuutettuja tehtäviä. Kääritään siis hihat ja ryhdytään yhdessä tavoittelemaan parempaa työyhteisöä! Marjut Kahilainen henkilöstöasiantuntija Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma Henkilöstö avainasemassa Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma ohjaa VSSHP:n strategian ja arvojen toteuttamista käytännössä. Ohjelma sisältää linjauksia ja pelisääntöjä yhdessä työskentelyyn. VSSHP:n kaikissa yksiköissä (tulosalueet, taseyksiköt, liikelaitokset) noudatetaan samoja henkilöstöpoliittisen toimintaohjelman periaatteita. Perustehtävä VSSHP on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio, joka tuottaa vaativia terveydenhuoltopalveluja. Kaiken työn tulee edistää potilaan hoitoa. Vaativien palvelujen tuottaminen edellyttää erikoissairaanhoidollista osaamista, joka tarvitsee ympärilleen toimivan tukiorganisaation omine asiantuntijoineen ja työntekijöineen. VSSHP tekee yliopistollista yhteistyötä, johon liittyy tärkeänä osana tutkimus- ja opetustehtävät. Perustehtävää tukeva johtaminen VSSHP:n tärkein voimavara on osaava ja palveluhenkinen henkilöstö. Jokaisen työpanos on tärkeä. Hyvinvoiva työntekijä hyödyntää kykyjään ja osaamistaan täysipainoisesti, jaksaa olla luova ja innostunut sekä on oppimis- ja yhteistyökykyinen. Henkilöstön hyvinvointi puolestaan heijastuu asiakastyytyväisyyteen, työn laatuun, organisaation innovaatiokykyyn ja kustannustehokkuuteen sekä organisaation houkuttelevuuteen niin työnantajana kuin yhteistyökumppaninakin. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa hyvän johtamisen ja yhtenäisen toimintakulttuurin toteutuminen VSSHP:ssä sekä korostaa ihmisten johtamisen tärkeyttä. Ihmisten johtamiselle tulee antaa aikaa ja sen tarvitsema painoarvo, ettei se jää asiajohtamisen varjoon. Johtamisen tulee perustua ihmisten ja heidän työnsä tuntemiseen. Varsinais-suomen sairaanhoitopiiri egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Tehrään porukal Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma Hyvä johtaminen luo edellytyksiä arjen sujumiselle työssä. Avainsanoja ovat selkeät tavoitteet osallistaminen oikeudenmukaisuus tasavertaisuus kannustaminen tuen antaminen osaamisen varmistaminen työolosuhteisiin ja työvälineisiin panostaminen. Johtajuutta ja esimiestaitoja tulee tukea ja kehittää kaikilla tasoilla, jotta esimiehemme onnistuisivat työssään. Jokaisella esimiehellä on oikeus saada tukea ja palautetta omalta esimieheltään sekä henkilöiltä, joiden esimies hän on. Kaikilla VSSHP:läisillä on vastuu hyvästä työilmapiiristä ja yhtenäisyyden tunteesta. Suhtautumalla toisiimme ja työasioihin positiivisesti sekä rakentamalla luottamusta tuemme samalla myös esimiestyötä. 2. Roolimme toimivassa yhteistyössä Kaikki VSSHP:läiset tukevat yhteisöllisyyden toteutumista panostamalla vuorovaikutukseen ja keskinäisen luottamuksen syntymiseen olemalla suvaitsevaisia arvostamalla muiden töitä ovat palveluherkkiä potilaita, työkavereita ja esimiestä kohtaan ovat aktiivisia ja aloitteellisia huolehtivat omista voimavaroistaan, hyvinvoinnistaan ja osaamisestaan Esimiehet omissa tiimeissään/yksiköissään toteuttavat ihmisten ja asioiden johtamista oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa varmistamalla yhdenmukaisen toiminnan ja kohtelun tuntemalla töiden sisällön varmistamalla työmäärän tasaisen jakautumisen antamalla tukea varmistavat riittävän ja avoimen tiedonkulun VSSHP:n johto luo edellytykset perustehtävän toteuttamiselle ja kokonaisuuden toimivuudelle asettamalla tavoitteet tekemällä päätökset seuraamalla ja arvioimalla toimivuutta vastaa yhtenäisen toimintakulttuurin toteutumisesta hyväksyy yhdenmukaiset linjaukset ja ohjeistukset koko sairaanhoitopiirille mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan myöntämällä tarpeelliset resurssit

9 1/12 Hospitaali 9 3. Henkilöstöpolitiikan periaatteet Voimme kaikki vaikuttaa Jokaisella VSSHP:n työntekijällä on mahdollisuus keskustella työasioista ja vaikuttaa toiminnan kehittämiseen. Yhteistyölle varataan aikaa. Yhteistoimintasopimuksessa määritellään yhteistoiminnan muodot. Työpaikkatason yhteistoimintaa sekä työpaikkademokratiaa noudatetaan jokaisessa yksikössä. Vuorovaikutuksen tulee perustua molemminpuoliseen arvostukseen. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Viestintä on oikea-aikaista, avointa ja riittävää. Suunnitelmallisesti toteutettuna se tavoittaa oikeat kohderyhmät eri puolilla VSSHP:tä. Esimiehet tiedottavat oman yksikön toimintaan liittyvien asioiden lisäksi myös sairaanhoitopiiritasoisista yhteisistä ohjeista ja asioista. Oikeudenmukaisuutta yli yksikkörajojen Työyhteisössä noudatetaan yhteisesti sovittuja toimintaperiaatteita: virkaehtosopimustasoiset paikalliset sopimukset tehdään aina sairaanhoitopiirin tasolla työntekijäjärjestöjen ja työnantajan välillä Henkilöstöasioiden käsikirja sisältää yksityiskohtaisia käytännön ohjeistuksia sekä palvelussuhdeasioista että muista henkilöstöasioista. Käsikirja on yhteinen koko VSSHP:lle. Rekrytointi on VSSHP:n tavoitteita tukevaa, perustuu harkittuun tarpeeseen sekä tehtäväkohtaisiin kelpoisuus- ja soveltuvuusvaatimuksiin. Uusien työntekijöiden valintamenettely toteutuu kaikissa yksiköissä yhtenäisin periaattein. 4. Toimintaohjelma Hyvä johtajuus ja vastavuoroinen joustavuus auttavat oikeudenmukaisuuden toteutumisessa. Esimies huolehtii, että työtehtävät ja osaamisen kehittäminen jakautuvat tasaisesti ja tarpeen mukaisesti kaikille työntekijöille kaikissa ammattiryhmissä. Sairaanhoitopiirin palkkataso pidetään kilpailukykyisenä kehittämällä oikeudenmukaista, kannustavaa, läpinäkyvää ja työn vaativuuden arviointiin perustuvaa palkkausjärjestelmää. Teemme työtä suunnitellusti ja koordinoidusti Yhteisöllisyys luo tehokkuutta. Toisten työaikaa kunnioitetaan esittämällä tehtävänannot ajoissa ja valmistautumalla palavereihin. Työntekijöille tarjotaan mahdollisuus konsultoida ja pohtia työn sisältöä muiden kanssa. Työskentelyn onnistumisen ja toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että työnantaja tarjoaa mahdollisuudet tehdä työ hyvin: työn tavoitteet ovat tiedossa perustehtävä on selkeä osa kokonaisuutta työprosessit on määritelty toimiviksi osaavaa henkilöstöä on riittävästi tarvittavat työvälineet ja menetelmät ovat käytössä varahenkilö- ja seuraajasuunnitelmat ovat ajantasalla Esimies huolehtii, että jokainen uusi työntekijä sekä tehtäviä vaihtava tai pidemmältä vapaalta töihin palaava henkilö perehdytetään tehtäviin suunnitellusti. Perehdytys auttaa työntekijää hahmottamaan tehtävänsä, sitouttaa työyhteisöön sekä vähentää virheiden ja tapaturmien riskiä. Jokaiseen kehitysprojektiin laaditaan projektisuunnitelma ja varmistetaan, ettei vastaavaa projektia ole jo tehty tai aloitettu muualla organisaatiossa. Työn vaatimukset ovat tasapainossa käytettävissä olevien resurssien kanssa. Esimiehen tuki auttaa ohjaamaan ja rajaamaan työtä sekä jaksamaan työssä. Teemme yhdessä työhyvinvointia Toimivan yhteistyön mahdollistavia vuorovaikutustaitoja ovat taito kuunnella ja ottaa toisen näkökulma huomioon, antaa ja saada myönteistä tai rakentavaa palautetta sekä muuttaa ja sopeuttaa oma toiminta palautteen perusteella. Palaute annetaan ajallaan ja toisiaan kunnioittaen. Esimiestyön laatuun ja esimiesten osaamiseen panostetaan. Esimiehillä tulee olla kyvyt, taidot ja motivaatio, jotka täyttävät esimiestyön vaatimukset. Esimiehet ja työntekijät käyvät vuosittain kehityskeskustelun, jossa täsmennetään työntekijän tavoitteet ja vastuut sekä varmistetaan, että jokaisella työntekijällä on tehtävässä tarvittava osaaminen ja motivaatio. Työnantaja hyödyntää työpaikkaselvityksistä, riskienkartoituksista ja tapahtumailmoituksista kertyvää tietoa terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden kehittämiseksi. Jokainen työntekijä huolehtii osaltaan turvallisten toimintatapojen noudattamisesta. Työnantajan vastuulla on työterveyshuollon järjestäminen työntekijöilleen ja jokaisen työntekijän vastuulla on huolehtia omasta terveydestä. Uudistamme sekä uudistumme Toimintamalleja kehitetään ja uudistetaan siten, että toteutukseen on suunniteltu ja varattu tarvittavat resurssit. Nykyisen toimintatavan arviointi on edellytys toiminnan kehittämiselle. Työntekoon ja työympäristöön liittyvät muutostilanteet hoidetaan hallitusti. Näin varmistetaan perustyön sujuminen. Osaamisen kehittäminen perustuu olemassa olevan osaamisen arviointiin. Työyksikössä kartoitetaan ja kuvataan tarvittava nykyinen ja tulevaisuuden osaaminen. Kehittäminen lähtee organisaation tavoitteista sekä kunkin yksikön ja tehtävän osaamisvaatimuksista, joista esimiehellä on kokonaiskuva. Osaamista hyödynnetään laajasti myös eri yksiköiden välillä. Koulutuksiin ja muuhun osaamisen kehittämiseen varataan tarvittavat resurssit ja tarvittava täydennyskoulutus mahdollistetaan kaikille ammattiryhmille. Kehittymis- ja kehittämishalua tuetaan. Vapaaehtoisuuteen perustuvaan työkiertoon kannustetaan. Tulevan työvoiman saatavuudesta huolehditaan rekrytointimarkkinoinnilla, selkeillä tehtävänimikkeillä sekä panostamalla etupainotteiseen rekrytointiin. Harjoitteluaan suorittavat opiskelijat nähdään työyksiköissä tulevaisuuden resurssina. Olemme potilaita varten Toimintaohjelman tueksi tehdään yksityiskohtainen toteutussuunnitelma, joka julkaistaan Santrassa. Toteutuksesta raportoidaan Henkilöstökertomuksessa vuosittain. 1) Toiminnan arviointi ja kehittäminen yhtenäisin systemaattisin mittarein selvitetään mitä arviointimittareita käytetään ja miten niitä voidaan paremmin hyödyntää työhyvinvointia mitataan työhyvinvointikyselyllä vuosittain uusitaan lähtökyselylomake ja määritellään sen raportointi. 2) Toimenkuvien määrittely ja päivittäminen määritellään esimiestaso, joka organisoi päivitysprosessin ja vastaa siten yhtenäisistä ja tarkoituksenmukaisista toimenkuvista omassa organisaatiossaan toimenkuvat määritellään päätoimisille ja sivuvirkaisille sekä koko- ja osa-aikaisille työntekijöille toimenkuvat pidetään nähtävillä vähintään yksikkötasolla. 3) Rekrytointi määritellään ulkopuolisilta asiantuntijaorganisaatioilta ostettavien soveltuvuusarviointien käytön periaatteet VSSHP:ssä ohjeistetaan esimiehet varmistamaan työntekijän pätevyys, osaaminen ja soveltuvuus tehtävään. 4) Perehdytys selvitetään hyvät käytännöt, joiden pohjalta laaditaan yhtenäinen runko perehdytyksen toteutukseen ja seurantaan sekä yleisen tason perehdytysohjelma verkkoympäristöön kehittämistyö toteutetaan osana VSSHP:n osaamisen kehittämissuunnitelman toimeenpanoa. 5) Osaamisen hallinta luodaan prosessikuvaus osaamisen hallinnasta VSSHP:ssä laaditaan yhteinen osaamiskarttapohja kehittämistyö toteutetaan osana VSSHP:n osaamisen kehittämissuunnitelman toimeenpanoa. 6) Täydennyskoulutus määritellään koulutusmäärärahan määräytymisen perusteet koulutusmäärärahan riittävyys arvioidaan vuosittain ja tehdään tarvittavat korotukset yksiköissä tehdään täydennyskoulutusta koskevien ohjeiden mukaisesti kouluttautumissuunnitelmat, jotka käsitellään työpaikkakokouksissa. 7) Esimiesperehdytys ja -koulutus määritellään esimieskoulutuksen sisältö lisätään eri esimiestasojen esimieskoulutusta tiedotetaan koulutusvaihtoehdoista. 8) Työhyvinvointi laaditaan VSSHP:n työhyvinvointiohjelma laaditaan työhyvinvointisuunnitelma yksikkötasolla vuosittain määritellään VSSHP:n ikäohjelman periaatteet huomioiden valtakunnalliset ohjeet määritellään työtiloilta vaadittava vähimmäistaso lisätään työnantajan tukemaa kulttuuri- ja liikuntatoimintaa luodaan sisäisen mentoroinnin toimintamalli ja tehdään pilotti ryhmätyönohjaukseen painottuvaa työnohjauksen käyttöä lisätään kaikkien ammattiryhmien piirissä luodaan toimintamalli traumaattisten työtilanteiden käsittelyyn prosessikonsultointia hyödynnetään esimiesten tukemisessa kehitetään yksiköissä tiedon jakamisen käytäntöjä, toimivia yhteistyöfoorumeja ja toimintamalleja järjestetään koulutusta ja tehostetaan tiedotusta liittyen käytössä oleviin toimintamalleihin, työyhteisöviestintään ja palautteen antamiseen. 9) Työterveyshuolto järjestetään toimiva työterveyshuolto toteutetaan työterveyshuollon kehittämishanke. 10) Kehityskeskustelut laaditaan uusi kehityskeskusteluohjeistus ja lomake koulutetaan esimiehiä vuosittaisten kehityskeskusteluiden pitämiseen. 11) Henkilöstön riittävyys ja rakenne pysyvät työt hoidetaan vakituisissa palvelussuhteissa varahenkilöstön määrä mitoitetaan siten, että se kattaa vakinaisen henkilöstön suunniteltavissa olevan sijaistyövoiman tarpeen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön riittävyyttä ja rakennetta tarkastellaan suunnitelmallisesti sekä pitkällä aikavälillä että vuosittain talousarviosuunnittelun yhteydessä. 12) Kilpailukykyinen ja oikeudenmukainen palkkaus palkkatasoa kehitetään siten, että se on kilpailukykyinen määriteltyjen vertailuorganisaatioden kanssa VSSHP:n budjetissa varaudutaan muutostilanteiden palkkavaikutuksiin ja mahdollisista palkkaeroista johtuviin palkantarkistuksiin määritellään prosessi yksikkö- ja henkilötason työn vaativuuden arviointeihin (TVA) työn vaatimusten muuttuessa sekä työkierron yhteydessä. 13) Palkkausjärjestelmien kehittäminen tulospalkkausjärjestelmiä kehitetään hyödyntäen tulospalkkauksesta aiemmin saatuja kokemuksia työsuorituksen arviointiin perustuvaa henkilökohtaisen lisän osuutta palkkasummasta kasvatetaan yhteisesti sovittavin tavoin vastuulisäjärjestelmiä laajennetaan ja kehitetään siten, että niiden avulla tunnistetaan entistä paremmin VSSHP:ssä työskentelevien erityisosaaminen ja sen hyödyntäminen muista palkitsemisen (kuten Vuoden Menestyjä, kannustepalkkio ja nopea palkitseminen) tavoista sovitaan ja ohjeistukset uusitaan. 14) Palvelussuhdeasioiden periaatteet ja sopimistasot työn ja kotielämän yhteensovittamisen periaatteet määritellään sairaanhoitopiiritasoisesti ja yhteensovittamista parannetaan kehittämällä sekä ottamalla käyttöön erilaisia joustavia työaikaratkaisuja Henkilöstöasioiden käsikirja pidetään ajan tasalla säännöllisellä päivittämisellä palvelussuhdeasioita koskevat sopimistasot määritellään ja kuvataan.

10 10 Hospitaali 1/12 Teksti ja kuvat Markku Näveri Jätteiden käsittely kuntoon ensimmäiseksi Ekotukihenkilöt aloittaneet työnsä TYKSissä on tällä hetkellä 25 koulutettua ekotukihenkilöä eri osastoilla, ja kevään koulutuksiin on osallistumassa ainakin 34 lisää, kertoo projektipäällikkö Päivi Henttula. Aikuisten teho-osastolla jätteiden lajitteluun on panostettu jo pitkään, kertovat osaston ekotukihenkilöt Anne Korvenpää (vas.) ja Sari Poretie. Suuressa keittiössä tarvitaan paljon erilaisia tarvikkeita ja jätettäkin tulee. Katariina Frantilla (vas.) ja Elisa Tuomisella riittänee tehtävää. Ekotukihenkilön voisi kiteyttää olevan eräänlainen osastonsa ympäristövastaava tai -neuvoja. Aikuisten teho-osastolla heitä on kaksi: sairaanhoitajat Sari Poretie ja Anne Korvenpää. Kaksi ekotukihenkilöä on myös Kantasairaalan ravintokeskuksessa: ravitsemistyönjohtajat Katariina Frantti sekä Elisa Tuominen. Kaikkia heitä yhdistää kiinnostus ekologisuuteen ja ympäristöasioihin; ketään ei tarvinnut koulutukseen komentaa. Sari on myös osastonsa perehdytysvastaava, ja perehdytysohjelmaan kuuluvan jätteiden käsittelyn ja lajittelun ohjeistuksen pito ajan tasalla on jo ennenkin kuulunut hänen vastuualueeseensa. Sairaanhoitopiirillä on ympäristöohjelma, mutta ohjeiden noudattaminen saattaa vaihdella, eikä jätteiden käsittely ehkä ole kaikilla osastoilla tasalaatuista, Sari uumoilee. Teho-osastolla lajitteluun on panostettu pitkään. Meillä on jo kauan ollut potilaspaikoilla erikseen astiat palavan ja kaatopaikkajätteen keruuseen, ja toiveena on, että jätteet päätyvät joko uusio- tai energiakäyttöön. Jonkin verran vielä on ennakkoluuloja jätteiden päätymisestä oikeaan paikkaan. Annen mukaan teho-osastolla on vaikea jätteiden määrää vähentääkään, sillä se syntyy pitkälti hoidossa tarvittavista tuotteista. Niinpä lajittelulla on tärkeä merkitys, ja siinä ovat kaikki työntekijät paljon vartijoina. Ravintokeskuksessakin mm. pahvit, biojäte, posliini, lasi ja patterit lajitellaan huolellisesti ja toimitetaan asianmukaiseen käyttöön. Myös metallinkeräys toimii, mutta sitä hiotaan Katariinan mukaan tehokkaammaksi, ja kehittämistä on myös paperi- sekä tietosuojaroskan talteenotossa Elisa lisää. Suuren keittiön perustarpeisiin tarvitaan paljon vettä. Hanoissa ja padoissa on automaattinen annostelu, mutta esimerkiksi lattianpesu nielee runsaasti vettä. Voidaanko sitä vähentää, onkin kaksipiippuinen juttu, Elisa pohdiskelee. Pienin askelin eteenpäin Ekotukihenkilötoiminta on käynnistynyt pienin askelin pääpainon ollessa jätteiden käsittelyssä. Kaikilla neljällä tuoreella ekotukihenkilöllä on kuitenkin tarkoitus puhua työyhteisöissään ympäristöasioista laajemminkin. Energian säästö, siinä määrin kuin osaston toiminta sen mahdollistaa on päällimmäisenä. Ja työmatkojen taittaminen ekologisemmin vaihtoehdoin on esillä, ja siihen toivotaan työnantajalta tukea. Teho-osastolla ympäristöasiat on otettu koko ajan paremmin huomioon ja työntekijät ovat kiinnostuneita ja motivoituneita. Asioita tultaneen käsittelemään osastotunneilla. Ympäristötietoisuutta on jo, ja on hyvä muistaa, ettei tässä mitään ryppyotsaisuutta tarvita ja maalaisjärkeä on lupa käyttää, Sari ja Anne muistuttavat. Myös ravintokeskuksessa ympäristöasioista puhutaan osastopalavereissa, ja sisäisissä tiedotteissa niistä muistutellaan silloin tällöin. Sairaanhoitopiirillä on ympäristöohjelma, mutta ohjeiden noudattaminen saattaa vaihdella. Asenteisiinkin pitää yrittää vaikuttaa, sillä ihan kaikki eivät vielä ole mieltäneet asian tärkeyttä, ja toisaalta vaatii aikaa saada prosessi vauhtiin, Katariina toteaa. Ekotukihenkilötoiminnan kautta ympäristöasiat tulevat lähemmäksi ja niiden tärkeys korostuu, Elisa puolestaan arvioi. Tämähän on tiedon lisäämistä, vaihtoehtojen läpikäyntiä ja tarjoamista. Kyse on valinnoista. Vähitellen koko sh-piiriin Ekotukihenkilöt näkevät varsin tärkeiksi keskinäiset palaverinsa ja sähköpostiviestinnän. Kokemusten vaihto on hyväksi ja siten saa uusia ideoita omankin osaston toimintaan. Uudesta toiminnasta he kertovat olevansa innoissaan ja katsovat, että sen pitäisi ulottua kaikille osastoille. Alkuvaiheessa toimintaan valikoituneille osastoille projektipäällikkö Päivi Henttula ja ekotukihenkilöt laativat jäteohjeet ellei sellaisia jo ole ja sen jälkeen koulutetaan osastojen henkilökunta. Ekotukihenkilöt ottavat myös vastaan ympäristöasioihin liittyvää palautetta ja aloitteita välittäen ne Päiville. Päivin mukaan toiminta käsittää aluksi Turun seudulla olevia yksiköitä, koska koulutus on Turun kaupungin järjestämä ja varsinkin jätehuoltoon liittyvät asiat määräytyvät paikallisesti. Koulutukseen osallistumista ei kuitenkaan ole rajattu, joten aluesairaaloistakin voi halutessaan osallistua. Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin pitäisi kuitenkin mieluimmin räätälöidä omat koulutukset, koska mukaan olisi hyvä saada myös kaupunkien ja jätehuoltoyhtiöiden edustajia puhumaan. Tarkoitus on, että toiminta olisi koko piirin kattavaa, mutta se laajenee pikkuhiljaa, koska resurssit ovat niukat. E-reseptien käyttö laajeni Varsinais-Suomessa Sähköisten lääkemääräysten eli e-reseptien käyttö aloitettiin helmikuun alussa Härkätien kuntayhtymässä (Koski tl, Lieto, Marttila ja Tarvasjoki), Paimion-Sauvon sekä Pöytyän kansanterveystyön (Aura ja Pöytyä) kuntayhtymissä, Raision sosiaali- ja terveyskeskuksessa (Raisio ja Rusko), SoteAkselissa (Masku, Mynämäki ja Nousiainen) sekä Kaarinan, Laitilan, Paraisten, Salon ja Someron terveyskeskuksissa. Maaliskuun loppuun mennessä e-reseptit otetaan käyttöön myös Kemiönsaaren ja Naantalin terveyskeskuksissa, Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksessa (Loimaa ja Oripää) sekä Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksessa (Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut yksiköt siirtyvät sähköisiin lääkemääräyksiin viimeisimpinä toukokuussa. Kesän alkuun mennessä e-reseptejä kirjoitetaan siten kaikissa Varsinais-Suomen alueen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Lähes kaikilla Varsinais-Suomen apteekeilla on jo valmius e-reseptin käyttöön ja loputkin apteekit saavuttavat valmiuden kuluvan alkuvuoden aikana. Turun terveystoimessa on kirjoitettu e-reseptejä toukokuusta 2010 alkaen.

11 1/12 Hospitaali 11 Teksti Markku Näveri Sarkoomahoitaja Lahja Aho-Kulju Vuoden sairaanhoitaja Lahja Aho-Kulju pestautui TYKSiin vuonna 1978, apuhoitajan sijaiseksi kirurgian klinikan mahakirurgiselle osastolle 217. Parisen vuotta myöhemmin hän sai vakinaisen viran klinikan ns. privaattiosasto 218:lta. Lahja kouluttautui sairaanhoitajaksi 1986 ja osastoksi vaihtui 214. Erikoissairaanhoitajan paperit hän sai kolme vuotta myöhemmin. TYKS on yksi Suomen neljästä sarkoomahoitokeskuksesta, ja tuki- ja liikuntaelinkasvain- eli sarkoomapotilaita hoidetaan täällä osasto 214:llä. Osastolla on vetovastuu myös sarkoomatyöryhmän toiminnasta. Moniammatillisessa työryhmässä oli pitkään hoitajajäsenenä osastonhoitaja Maija-Liisa Rothberg. Hänen jäätyään eläkkeelle vuonna 2002 remmiin astui Lahja. Hoidin siinä rinnalla myös traumapotilaita, mutta vuosi vuodelta olen käyttänyt enemmän aikaa sarkoomapotilaisiin. Nykyisin ajasta menee noin 70 prosenttia heihin. Kerran viikossa kokoontuva sarkoomatyöryhmä käsittelee kokouksissaan potilaan tilanteen suunnitellen heidän tutkimuksensa ja hoitonsa. Kun nämä ovat selvillä, sarkoomahoitaja huolehtii käytännön järjestelyistä ja organisoi asiat tästä eteenpäin. Hän järjestää potilaat jonoon, tilaa ajat ja on yhteydessä potilaisiin. Lisäksi sarkoomahoitaja huolehtii tiedonkulusta sarkoomaryhmän sisällä. Lahja onkin saanut kiitosta toiminnan kehittämisestä ja järkevöittämisestä. Etenkin potilaiden tiedonsaanti oli ennen hataraa. Kun potilas ei aiemmin tiennyt, kehen ottaa yhteyttä ja keneltä kysyä, hän saattoi soitella useillekin ihmisille. Nyt hän on yhteydessä sarkoomahoitajaan. Potilaalla on turvallinen olo, kun hänellä on joku, johon ottaa yhteyttä ja jolta voi kysyä asioista. Nyt tämä käy sulavasti. Tyytyväisiä potilaita Palaute on ollut hyvää. Potilaat ovat olleet tyytyväisiä, Lahja tietää ja muistuttaa, että näin on myös säästynyt aikaa ja vaivaa. Lahja kokee olevansa ikään kuin sarkoomapotilaiden omahoitaja. Ei olekaan ihme, että hoidon kehittäminen ruohonjuuritasolla on hänen ominta alaansa. Vuoden sairaanhoitaja, sarkoomahoitaja Lahja Aho-Kulju (vas.) sekä hänen seuraajansa sarkoomahoitajana Minna-Kaisa Mattila. Potilaan lähellä tehtävä työ on A ja O. Ja onhan jonkun pidettävä hoitopolku kasassa. Lahja Aho-Kuljun työ on huomattu, ja se on saanut laajempaakin tunnustusta. Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry. valitsi Lahjan Vuoden sairaanhoitajaksi Valintaa perusteltiin mm. seuraavasti: hän on tehnyt pitkäjänteistä, uraauurtavaa hoitotyötä sarkoomapotilaiden hyväksi. Hänen työtään on aina ohjannut potilaslähtöisyys ja hoitajan tavoitettavuus. Lahjan kehittämä hoitotyön toimintamalli on tiettävästi ainutlaatuinen sarkoomapotilaiden hoidossa Suomessa. Keskeistä on potilaiden tiedonsaanti, hoidon koordinointi ja jatkuvuus omahoitaja-mallia hyödyntäen. Toiminnan tueksi Lahja on suunnitellut kasvainpotilaan kirjaamismallin. Lisäksi hän on osoittanut uudistusmyönteisyyttä ja valmiutta kokeilla uusia, rohkeitakin muutoksia. Tunnustus tuntuu hyvältä, ja on mukavaa, että asia on huomattu. Lahja on jäämässä viimeistään syksyllä eläkkeelle, mutta osaston hyvän käytännön jatkuminen on turvattu: Lahjan työtä jatkaa sairaanhoitaja Minna-Kaisa Mattila. Vuoden oppimisympäristö 2011: naistenklinikan leikkausosasto 350 Vuoden oppimisympäristö -tunnustus myönnetään sairaanhoitopiirissä vuosittain. Huomionosoituksen tavoitteena on tuoda esille laadukasta terveysalan opiskelijaohjausta ja antaa tunnustusta osastoille ja ohjaajille heidän työstään opiskelijoiden ohjaajina, kannustajina ja ammatillisen identiteetin kehittäjinä sekä oppimisen arvioitsijoina. VSSHP:ssä vuonna 2011 käyttöön otettujen opiskelijaohjauksen laatusuositusten tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden harjoittelun toteutusta sekä arviointia. Lisäksi tarkoituksena on yhtenäistää harjoitteluun liittyviä käytäntöjä organisaatioiden sisällä, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Laatusuositukset sisältävät kymmenen opiskelijoiden harjoitteluun liittyvää laatuvaatimusta ja -kriteeriä. Ne liittyvät sopimuksiin ja resursseihin, tiedottamiseen, harjoitteluyksikön toimintaan, perehdytykseen, teoriaan ja käytäntöön, opiskelijaan, ohjaajaan, ohjaajakoulutuksiin, ohjaavaan opettajaan ja arviointiin. Laatusuosituksen tavoitteena on taata opiskelijalle turvallinen ja laadukas harjoittelu terveydenhuollon eri toimintayksiköissä. Tutkimuksen mukaan ohjaajan merkitys opiskelijan harjoittelussa sekä etenkin roolinmuutosprosessissa (opiskelijasta hoitotyön ammattilaiseksi) koetaan merkittäväksi. Ohjaajan toimintatavoilla ja ohjaussuhteen laadulla on vaikutusta opiskelijan itsevarmuuteen, työ- uran aloittamiseen ja koko roolinmuutosprosessiin niin positiivisesti kuin negatiivisesti. Itsenäinen, mutta valvottu työskentely sekä ohjaajan kannustava palaute ja asenne vaikuttavat positiivisesti. Antoisimmillaan ohjaussuhde on kollegiaalista tukea, jolloin keskustelukulttuuri on avoin ja salliva. Vuonna 2011 sairaanhoitopiirissä suoritti ohjattua harjoittelua tai työssäoppimista noin 2000 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Opiskelijapalautteen mukaan työyksiköt ovat onnistuneet loistavasti ohjaustehtävässään. Ohjaus tukee tulevien kollegoiden ammatillista kasvua kohti itsenäisiä ja osaavia ammattilaisia. Ohjaussuhteen laatuun opiskelijat ovat erittäin tyytyväisiä. Se koetaan tasa-arvoiseksi, vuorovaikutteiseksi ja opiskelijat kokevat saavansa yksilöllistä ohjausta motivoituneilta ohjaajilta. Palautetta kerättiin sähköisesti CLES+ T- mittarilla ja vastaajia oli Kaikille osastoille, joilla oli vähintään viisi opiskelijaa vastannut oppimisympäristön laatua mittaavaan kyselyyn, laskettiin tunnusluku kuvaamaan oppimisympäristön laatua. Tunnustuksen saaneella naistenklinikan leikkausosastolla tunnusluku oli 9,54 asteikolla Palautetta naistenklinikan leikkausosastolle: Todella ihana ja hyvä oppimisympäristö! Tiina Tarr opetuskoordinaattori, TtM Palkinto tiesi paikkansa Osasto 350:n väkeä potretissa palkitsemispäivänä 6. helmikuuta. Istumassa opiskelijavastaavat Stina Jansson (vas.), Henna Grönroos sekä Sanna Tegelberg. Tilaisuutta todistivat myös ylilääkäri Seija Grénman (takana vas.) ja ylihoitaja Marjo Kauppila Palkitun osasto 350:n opiskelijavastaavia Stina Janssonia, Henna Grönroosia ja Sanna Tegelbergiä palkinto lämmittää. Palkinto tuntuu tietysti todella hyvältä ja innostavalta sekä motivoi varmasti koko henkilökuntaa tämän vuoden opiskelijaohjaukseen, Stina sanoo. Olemme luonnollisesti ylpeitä osastomme saamasta palautteesta ja jatkamme samaan malliin, Henna lupaa. Opiskelijat suorittavat meillä yleensä viimeisiä käytännön harjoittelujaksojaan ennen valmistumistaan. He ovat hyvin motivoituneita ja siksi heidän ohjaamisensa on mielekästä. Opiskelijat pääsevät heti alusta alkaen osallistumaan käytännön töihin. Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan omat tavoitteet ja oppimistarpeet. Meidän tehtävämme on tukea opiskelijoiden kasvua vastuullisiksi ammattilaisiksi. Odotamme heiltä aktiivista osallistumista, syy-seuraussuhteiden ymmärrystä sekä perusteluja asioille. Paras palkinto ohjaajalle on, kun opiskelija alkaa hallita kokonaisuuksia ja osaa työskennellä luontevana osana leikkaustiimiä, Sanna taustoittaa. Stinan sanoin: Panostamme nimenomaan oppimiseen, ja oppimista tapahtuu silloin kun opiskelija tuntee itsensä hyväksytyksi ja saa äänensä kuulluksi työyhteisössä, epävarmuutta tuovat tekijät estävät oppimista! Eli vanha sanonta, kohtele ja opeta opiskelijaa kuten tulevaa työtoveria, osuu meillä kohdalleen. Mielestämme opiskelijoihin panostaminen toimii hyvänä käyntikorttina työntekijöitä rekrytoidessa. Voimme olla ylpeitä saamastamme tunnustuksesta. Sen eteen ovat tehneet töitä kaikki osastomme eri ammattiryhmät, Sanna muistuttaa. Ja mikäpä on opiskelijoita ohjata, kun osastolla on Hennan mukaan hyvä henki ja työkavereita sekä koko työtiimiä arvostetaan.

12 12 Hospitaali 1/12 Teksti Heikki Aho Kuva Jaakko Liippo Uusi taulu TYKSin kappeliin TYKSin patologian osaston 937 kappeliin on sijoitettu uusi, yksityishenkilön lahjoittama taulu. Kyseessä on taidemaalari Reija Palo-ojan öljyvärimaalaus vuonna 2011 valmistuneesta sarjasta Polku/pojalle. Sinisävyisessä työssä rantamaisema erottuu puun oksiston takaa. Taiteilijan mukaan maalaussarja on syntynyt osittain henkilökohtaisista lähtökohdista, mutta se toimii myös kosketuspintana erilaisissa elämäntilanteissa. Reija Palo-oja on opiskellut mm. Turun Piirustuskoulussa ja Kuvataideakatemias- sa, josta hän valmistui 2001 kuvataiteen maisteriksi. Hän on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1992 lähtien. Hänen töitään on jo aiemmin sijoitettu julkisiin tiloihin, mm TYKSin T-sairaalaan. Nyt kappeliin sijoitettu työ oli joulukuussa 2011 Turussa esillä Galleria Maaret Finnbergissä. Kappelissa on toinenkin lahjoituksena saatu maalaus, Lauri Lehmussaaren Kärsivä Kristus vuodelta Odotustilaan on sijoitettu TYKSin emerituskirurgin Erkki Nylamon 1998 maalaama Ruissalo-aiheinen akvarelli. Reija Palo-ojan maalaus sopii rauhallisen aiheensa ja värimaailmansa perusteella hyvin kappeliin, jossa papin suorittamien siunausten lisäksi omaiset ja muut läheiset voivat käydä hyvästelemässä vainajan. Kappeli sijaitsee katutasossa osoitteessa Kiinamyllynkatu 8, patologian osaston pihalla luvun alussa toteutetussa saneerauksessa kappeli siirrettiin kellaritiloihin, mutta on nyt 2000-luvulla jälleen palautettu alkuperäiselle paikalleen. Taulun sarjasta Polku/pojalle edessä taidemaalari Reija Palo-oja (vas.), galleristi Maaret Finnberg ja patologian osastonylilääkäri Heikki Aho. Naakkoja U-sairaalassa Naakkaparvi on pyrähtänyt orrelle TYKSin U- sairaalan aulaan. Kyseessä on Hannu Knuutilan tiffanylasiteos, jonka hän on toteuttanut Taideklinikassa Turku 365 -kaupunkiteoskokonaisuuden osana. Tämä puolestaan oli osa Turku kulttuuripääkaupunkivuotta. Vastaavia naakkaparvia saattoi tavata viime keväänä ja syksynä eri puolilla keskikaupunkia. Nyt tämä yksi parvi on kaupunkiteoskokonaisuuden lahjoittamana siis saanut kotiorren TYKSistä. Käymme yhdessä ain Teksti ja kuva Markku Näveri Korhosten periaate: Ei työasioita kotiin Opiskeltuaan Kuopiossa sairaanhoitajaksi Tapio Korhonen otti suunnaksi Turun. Jouluna 1980 hän tuli sairaanhoitajaksi TYKSin silloiselle sädehoitoklinikalle. Lähtöisin Tapio on Pohjois- Savosta. Pielaveden poikia, minä ja Kekkonen, tässä järjestyksessä, Tapio tähdentää. Melkein samaan aikaan toisaalla. Tammikuun toisella viikolla 1981 Lahdessa sairaanhoitajaksi valmistunut Merja Takala löysi työpaikan TYKSin kirurgian klinikalta. Kotoisin Merja on Hämeenlinnasta, mutta juuret ovat vankasti Pohjanmaalla. Kun päästiin kevääseen, Merja ja Tapio kohtasivat sattumalta Samppalinnan terassilla. Terassi oli täpösen täynnä ja ainoa vapaa paikka Tapion vieressä, Merja muistelee. Kun juttu alkoi luistaa, ilmeni, että molemmille on yhteistä sama työpaikka. Eikä aikaakaan, kun huomattiin, että yhteistä löytyy paljon enemmänkin. Niin paljon, että hääkellot soivat syksyllä 1982 ja Merjasta tuli rouva Korhonen. Ensi syksynä pariskunta juhlii helmihäitään. Pikku-Korhosia syntyi vuosina 1982, -86 ja -87, kaksi tytärtä ja poika, kaikki nykyisin myös sosiaali- ja terveysalalla. Lapsenlapsiakin on jo ehtinyt Tapion sanoin karttua kaksi ja puoli. Kotipesä löytyi rivitaloasunnosta Huhkolasta vuonna 1987, ja siellä Merja ja Tapio asustavat nykyään kaksin lasten lennettyä pesästä. Elämä vakiintui uomiinsa. Kutsumusta ja turvallisuutta Työnantajakin on vuosien mittaan säilynyt samana. Yksikkö vain on kummallakin vaihtunut. Tapio vaihtoi 1981 sisätautien privaattiosastolle 013, josta sisätautien teho-osastolle neljä vuotta myöhemmin. Apulaisosastonhoitaja hänestä leivottiin vuonna 1988 ja osaston- hoitaja vuonna 1989, ja sitä postia hän hoitaa edelleen nykyisellä aikuisten teho-osastolla. Merja puolestaan huomasi, ettei kirurgia ole hänen ominta aluettaan ja vaihtoi sisätautien klinikalle, josta siirtyi neurologian klinikalle 11 vuodeksi. Sieltä hän palasi sisätautien klinikan osasto 012:lle, jonka osastonhoitajana hän on työskennellyt vuodesta Yhteistä on siis myös titteli. Merjalle sairaanhoitajan työ on kutsumusammatti. Potilastyö ja auttaminen palkitsevat. Tapiota kysymys vähän askarruttaa: Molemmat vanhempani toimivat palveluammatissa, joten sieltä ehkä sain kipinän. Kuitenkin enemmän saattoi valintaan vaikuttaa turvatun työn jatkuvuus. Elämää on pystynyt rakentamaan, kun palkka tulee ajallaan, vaikkei se palkka suurensuuri olekaan. Merja ja Tapio Korhosella on syksyllä edessä helmihääpäivä. Ei töitä kotiin Vaikka työnantaja on sama ja työpaikkakin kutakuinkin samassa rakennuksessa, Korhoset unohtavat työn kotona ollessaan. Meillä on kirjoittamaton sääntö: työ on työ ja koti on koti, eikä työasioista puhuta kotona, Merja tähdentää, mutta Tapio hiukan lieventää: Joitain oikein merkittäviä asioita tai tapauksia on voitu hiukan puida. Sellaisia ovat olleet ensimmäinen iso MRSA-epidemia ja viimesyksyinen tulipalo. Työhönkin tullaan ja työstä lähdetään yhdessä, jos aikataulut sallivat. Eihän tässä nyt vielä ole ehditty toisiimme kyllästyä, pariskunta vakuuttaa kuin yhdestä suusta. Kaapin paikastakaan ei tule kinaa, kun kummallakin on omat kaapit. Ja sohva- ja autoostoksilla käydään tasapuolisesti yhdessä. Yhteisiä ovat myös harrastukset: liikunta, etenkin hiihto ja sauvakävely, sekä matkailu. Euroopan Korhoset ovat jo kutakuinkin kolunneet, nykyisiä suosikkikohteita ovat Malesia ja Kroatia. Elämä on kohdellut meitä hyvin ja piirrellyt pitkiä, harmonisia kaaria vuodesta toiseen, Tapio maalailee. Joku voisi kuvailla sitä tylsäksi, mutta minä sanoisin pikemminkin turvalliseksi, Merja jatkaa. Korhosilla on vielä kymmenkunta työvuotta ennen eläkepäiviä. Kuinka ollakaan, eläkkeellekin he aikovat siirtyä yhdessä.

13 1/12 Hospitaali 13 Multasormella on asiaa Kun myrsky mylvi Tapaninpäivänä myrsky iski Lounais- Suomeen. TYKSissä kaikki hyvin, vain sammuneet kuusen valot muistuttivat mäellä luonnonvoimien voimannäytöstä. Kuitenkin jokainen sh-piirin alueella työskentelevä varmaan koki tuulen voiman. Monenlaista harmia aiheutui ja omaisuutta vaurioitui. Mieleenpainuvinta varmaan olivat sähkökatkot, joista joku joutui kärsimään jopa viikon. Miten paljon elämä muuttuukaan tuon itsestäänselvyyden puuttuessa. Puutarhurille mieleenpainuvinta olivat puutuhot, joita tapahtui paljon ainakin Halikon sairaalassa ja Paimion sairaalassa. Maiseman muutos on iso, kun 150 vuotta vanhoja puita kaatuu kerralla paljon. Vaikka monille koitui paljon vaikeuksia, ja jälkien siivoajille lisätöitä, pahemminkin olisi voinut käydä. On hyvä joskus saada muistutus, ettemme ikinä pysty luontoa täysin kesyttämään, vaikka kovin yritämme. Oli hyvä, ettei ollut kovia pakkasia, koululaiset olivat lomilla. Vaikeudet saavat ihmiset auttamaan toisiaan, ja tietokoneen mykistyminen sai ainakin meillä aikaan, että pelattiin lautapeliä kynttilän valossa. Tämä myrsky ei varmaan ollut viimeinen. Jos jollakulla jäi ongelmallinen puu pystyyn vaurioituneena tai tuli mieleen, että puu voi olla omaisuudelle tai ihmisille vaarallinen, on kaatoluvan saaminen nyt varmaan helpompaa. Aina ei kaikille tule mieleen esimerkiksi kuusen voivan kasvaa noin 30 metriä korkeaksi. Aikanaan Halikon sairaala oli kaiken suhteen omavarainen. Oli maatila ja puutarha, joista saatiin ruoka hehtaaria metsää, josta polttopuut, ja myös hautausmaa jonne vuosien välillä haudattiin noin 200 potilasta. Hautausmaan aidan viereltä kaatui viisi jalokuusta ja yksi iso mänty. Noin 10 vuotta sitten paikalta purettiin kappeli, jonka päälle puut olisivat kaatuneet. Aita uusittiin pari vuotta sitten ja kuin ihmeen kaupalla se säästyi. Hautausmaan historia ulottuu kuitenkin kauemmas. Minulle paikka on muistutus pahimmasta myrskystä mitä Suomessa on tapahtunut ihmisten kesken. Paikalla sijaitsee kansalaissodan muistomerkki. Vuonna 1918 viittäkymmentä punavankia lähdettiin marssittamaan Somerolta Turkuun vankileirille. En tiedä, onko vieläkään selvää, miksi marssi päättyi teloitukseen kyseisellä paikalla. Aluehan oli ennen sairaalatoiminnan alkamista kasarmialueena 1800-luvulta lähtien. Kansalaissota päättyi Ehdin noin 30 vuoden ajan hoitamaan alueen siivouksen ja kukkaistutusten teon tuon päivän jokavuotiseen muistotilaisuuteen. Hannu Väinälä Tällaista jälkeä myrsky sai aikaan Halikon sairaalan hautausmaalla. Puutarhuri Juha-Matti Sjöholm jalostaa myrskyn tuhoja. Sarvesta härkää Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Onks tyhyy näkyny Jaana Dalén VSSHP:n TNJ:n/SuPerin pääluottamusmies Lähiaikoina ilmestyvään Henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan , joka tätä kirjoittaessani vielä odottaa uutta nimeään, on kirjattu ajatus hyvinvoivan henkilöstön vaikuttavuudesta: Hyvinvoiva työntekijä hyödyntää kykyjään ja osaamistaan täysipainoisesti, jaksaa olla luova ja innostunut sekä oppimis- ja yhteistyökykyinen. Henkilöstön hyvinvointi puolestaan heijastuu asiakastyytyväisyyteen, työn laatuun, organisaation innovaatiokykyyn ja kustannustehokkuuteen sekä organisaation houkuttelevuuteen niin työnantajana kuin yhteistyökumppaninakin. Mitä VSSHP:ssä on tehty tai tehdään tulevina vuosina henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseksi? Hepon toimintaohjelmaan on kirjattu yksitoista kohtaa, joilla lisätään henkilöstön hyvinvointia. Myös vuoden 2012 sitoviin tavoitteisiin on kirjattu, valtuuston hyväksymänä, työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä tavoitteita. Niitä ovat työhyvinvointiohjelman laatiminen ja VSSHP:n oman, vuosittain toteutettavan, työhyvinvointikyselyn kehittäminen. Työhyvinvointiohjelman olisi hyvä pitää sisällään myös ns. ikäohjelma, jonka avulla tuettaisiin ikääntyvien työntekijöiden jaksamista pidempään työelämässä. Sh-piirissä toimii työhyvinvoinnin koordinaatiotyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu esimerkiksi työhyvinvointiohjelman laatiminen ja sen päivittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi Hyvinvoiva työntekijä hyödyntää kykyjään ja osaamistaan täysipainoisesti, jaksaa olla luova ja innostunut sekä oppimis- ja yhteistyökykyinen. koko sh-piirissä sekä yksikkötasolla, työnantajan järjestämien kuntoutuksien suunnittelu ja vaikuttavuuden seuranta, seurata TYHY-määrärahan käyttöä ja jakaa ko. määrärahan ns. keskitetty osuus eri ryhmille. Ryhmässä on edustettuna työterveyshuolto sekä työsuojelu ja siinä on myös henkilöstön edustus. Ryhmän vetäjänä toimii työhyvinvointisuunnittelija. Henkilöstölle tehtiin viime vuoden lopulla hyvinvointikysely, jonka tuloksia saamme kuulla helmi-maaliskuun vaihteessa. Se kuului osana valtakunnallista Työterveyslaitoksen toteuttamaa Sairaalahenkilöstön hyvinvointi -tutkimusta. Työhyvinvointia lisää myös terveellinen ja turvallinen työympäristö. U-sairaalan sisäilmaongelmia pyritään korjaamaan laajan remontin avulla ja valtuusto on tehnyt päätöksiä korvaavan sairaalan rakentamisesta. TYHY-toimintaa tukevaa toimintaa on o h j eistet t u yleiskirjeissä 1/2012 ja 23/2011. Tulosyksiköitä on ohjeistettu budjetoimaan TYHYtoimintaan 28 /vakanssi niin, että se jakautuu tasapuolisesti kaikille. Yksiköissä tulee laatia vapaamuotoinen suunnitelma siitä, miten työhyvinvointia tuetaan ja edistetään. Suunnitelma tulee myös saattaa kaikkien työntekijöiden tietoon ja toivottavaa olisi, että se myös yhteistoiminnallisesti laadittaisiin. Niiden tulisi olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Työnantaja on budjetoinut myös ns. keskitettyä TYHY-määrärahaa. Sen avulla esim. TYKSin henkilökuntaneuvosto ja alueelliset työhyvinvointia sekä kuntoilu- ja virkistystoimintaa järjestävät ryhmät voivat järjestää kaikille yhteistä toimintaa ja tapahtumia. Tätä määrärahaa on laskennallisesti 13 /vakanssi. Summat eivät ole suuria, ja henkilöstön edustajat ovatkin säännönmukaisesti esittäneet määrärahaan lisäystä. Paljon on tehtävää, mutta kaikkea ei voi saada kerralla, totesi myös shpiirin johtaja blogissaan. Meillä on nyt keinoja ja tavoitteita kirjattuna, työryhmiä perustettuna. Niiden käytäntöön saattaminen ja hyödyntäminen ovatkin haasteellinen tehtävä. Viime kädessä meillä kaikilla on tietenkin myös oma vastuumme työja kaiken kattavan hyvinvointimme ylläpitämisessä. Meillä on vastuu myös työkavereista ja voimmekin lisätä toistemme työssä viihtymistä arvostamalla toinen toisemme työpanosta. Voikaa hyvin!

14 14 Hospitaali 1/12 Tutkimus Tekstit Tuula Vainikainen Kuvat Esa Halsinaho Raskauspahoinvoinnista kärsiville etsitään apukeinoja tutkimuksella Erikoislääkäri Päivi Polo (vas), turkulainen äiti Saara Nevala ja bioanalyytikko Miina Nurmi esittelivät helmikuussa medialle käynnissä olevaa tutkimusta raskaudenaikaisesta pahoinvoinnista. Tutkimuksen kliinisiin osiin tarvitaan 150 hyperemeesin vuoksi sairaalahoidossa olevaa odottavaa äitiä ja Miina Nurmi toivookin sairaanhoitopiirin henkilökuntaa mahdollisuuksiensa mukaan edesauttavan tutkimuksen toteutumista. TYKSissä ja Turun yliopistossa käynnistynyt Lopu jo! -tutkimus selvittää raskauspahoinvoinnin olemusta. Bioanalyytikko Miina Nurmi kehittää työkalua, jolla neuvoloiden terveydenhoitajat voivat tunnistaa vakavammasta, sairaalahoitoa vaativasta raskauspahoinvoinnista kärsivät äidit. Raskauspahoinvoinnista kärsii jossain muodossa jopa 85 prosenttia odottavista äideistä eli Suomessa yli naista vuosittain. Useimmiten pahoinvointi alkaa noin raskausviikolla ja loppuu noin viikolla. Yleensä pahoinvointi on lievää kuvotusta tai oksentelua, mutta se voi vaikeutua ja johtaa sairaalahoitoa vaativaan nestehukkaan (hyperemesis gravidarum, tai lyhyesti hyperemeesi). Osa odottavista äideistä voi huonosti koko raskauden ajan. Jos oksentelu on vaikeaa, odottava äiti saattaa kuivua. Huolestuttavia merkkejä ovat äidin painon lasku ja virtsaan ilmestyvät mitattavat ketoaineet. Myös muissa laboratorioarvoissa voi ilmetä muutoksia. Kuivunut potilas vaatii sairaalahoitoa, perushoitona on suonensisäinen nesteytys. Usein tämä riittää hoidoksi ja sairaalahoitoaika on lyhyt, tavallisesti muutamia päiviä, totesi dosentti, naistentautien erikoislääkäri Päivi Polo Tyksin synnytys- ja naistentautien klinikalla helmikuussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Raskauspahoinvoinnin arvioiminen on vaikeaa. Vakavampien tilojen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää ja tähän neuvoloissa tar- vitaan avuksi työkaluja. Toistaiseksi Suomessa ei ole luotettavaa arviointimenetelmää, vaan pahoinvoinnin vaikeutta arvioidaan subjektiivisesti. Vaikean pahoinvoinnin kohdalla käytetään myös laboratoriotutkimuksia. Testaamme tutkimuksessamme sopiiko Kanadassa kehitetty raskauspahoinvoinnin vaikeusastetta mittaava PUQE-kysely (Pregnancy-Unique Quantification of Emesis) neuvolakäyttöön, kertoi tutkimuksen tekijä Miina Nurmi. Tutkimuksessa selvitetään myös raskauspahoinvoinnin esiintyvyyttä ja taustatekijöitä tilastoista sekä kartoitetaan eriasteisen raskauspahoinvoinnin yleisyyttä kyselytutkimuksin. Suomen oloihin testattavan PUQEmittarin käyttökelpoisuutta tutkitaan myös sairaalaolosuhteissa. Ulkomailla on havaittu, että osa raskauspahoinvoinnista kärsivistä on helikobakteerin kantajia, mutta Suomessa aihetta ei ole tutkittu. Tässä tutkimuksessa selvitetäänkin helikobakteerin yhteyttä raskauspahoinvointiin. Tutkimus tehdään, jotta mahdollisimman moni odottava äiti saisi riittävää hoitoa ja apua raskauspahoinvointiin ja voisi nauttia vauvan odotuksesta ilman liiallisen pahoinvoinnin aiheuttamia komplikaatioita, selvittää Miina Nurmi. Miina Nurmi on laatinut raskauspahoinvoinnista kärsiville Lopu jo! -nettisivuston (http://lopujo.fi), jonka kautta odottavat äidit ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat tietoa raskauspahoinvoinnista ja vinkkejä sen torjumiseen. Valtimotauteihin sairastumisen riskiä voidaan alentaa Lasten altistuminen valtimotautien riskitekijöille on nähtävissä jo nuoruusiässä todettavina valtimomuutoksina. Erityisesti lapsuusiän lihavuudella on merkitystä riskitekijänä ja siksi sen ehkäisyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Metabolinen oireyhtymä lisääntyy nuorten aikuisten parissa ja on yhteydessä varhaisiin verisuonten muutoksiin, jotka ennustavat valtimonkovettumatautia. LASERI-tutkimuksessa ja sen kansainvälisessä i3c- yhteistyöhankkeessa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että ylipainoisilla tai lihavilla lapsilla, joista tuli lihavia aikuisia oli suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen ja verenpainetautiin verrattuna henkilöihin, jotka olivat olleet aina normaalipainoisia. Pysyvään ylipainoon ja lihavuuteen liittyi myös epäedullisia muutoksia veren rasva-arvoissa ja lisääntynyt kaulasuonten seinämäpaksuus aikuisiässä. Lapsuuden ylipaino lisää diabeteksen ja sydäntautien riskiä aikuisiässä. Riski kuitenkin normalisoituu henkilöillä, jotka eivät ole lihavia enää aikuisena, kertoi akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa tammikuussa pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Hän on toinen suomalaisen pitkäkestoisen LASERI-tutkimushankkeen koordinaattoreista ja sen kansainvälisen konsortiohankkeen i3c-hankkeen vetäjä. Raitakarilla on myös osastonylilääkärin virka Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian yksikössä, mutta hän on siitä virka- vapaalla alkaneen viisivuotisen akatemiaprofessuurin ajan. Runsas kasvisten ja vihannesten käyttö lapsuudessa ja nuoruudessa, sekä säännöllinen liikuntaharrastus suojasivat kaulavaltimoiden ateroskleroosimuutosten kehittymiseltä aikuisuudessa. Lapsuuden riskitekijöiden (lihavuus, kohonnut kokonaiskolesteroli, kohonnut triglyseridiarvo ja korkea verenpaine) määrä ennusti suurentunutta kaulavaltimon seinämäpaksuutta aikuisena 9-18-vuotiaana tutkituilla lapsilla. Sen sijaan 3-6-vuotiailla vastaavaa yhteyttä ei todettu. Näiden tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lapsuuden riskitekijämittaukset antavat hyödyllistä tietoa myöhemmästä valtimoterveydestä 9-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, tulkitsi puolestaan dosentti Markus Juonala, joka työskentelee erikoislääkärinä TYKSin sisätautien klinikassa. Juonala kertoi, että LASERI-tutkimuksen havaintojen mukaan matalan koulutustason omaavilla tutkimushenkilöillä ylipaino ja tupakointi olivat yleisempiä kuin korkeammin koulutetuilla. Lisäksi heidän sokeriarvonsa olivat korkeammat ja HDL-kolesteroliarvonsa matalammat. Kuuden vuoden seurannassa kaulavaltimon seinämäpaksuus lisääntyi enemmän matalan koulutustason omaavilla. Nämä nuorilla aikuisilla todetut havainnot ovat yhteneväisiä vanhemmassa väestössä vallitsevien sepelvaltimotautitapahtumien sosioekonomisten erojen kanssa, ja painottavat Kaulavaltimon seinämän paksuus voidaan mitata helposti ja nopeasti ultraäänilaitteella. Akatemiaprofessori Olli Raitakarin tutkittavana on LASERI-hankkeen tutkimuksiin alusta asti osallistunut tutkijatohtori Eija Koskivaara. sitä, että valtimotaudin ehkäisytyötä on tehostettava etenkin alemmissa sosiaaliluokissa, totesi dosentti Markus Juonala. i3c-tutkimusta rahoitetaan myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuusvaroista (ns. EVO-rahoitus). Lisätietoa tutkimushankkeista:

15 1/12 Hospitaali 15 Teksti ja kuvat Esa Halsinaho TYKSistä uusi leikkaustekniikka rintasyöpäpotilaiden avuksi TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jolla voidaan vähentää rintasyöpäleikkauksen yhteydessä usein välttämättömän kainalon imusolmukkeiden poiston aiheuttamaa hankalaa turvotusta. Leikkaustekniikan avulla voidaan auttaa tuhansia rintasyöpäleikkauksesta toipuvia potilailta, joille ei aikaisemmin ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa. Uutta leikkaustekniikkaa ja turkulaisia leikkaustuloksia käsittelevä artikkeli julkaistiin 9. tammikuuta kirurgian arvostetuimmassa lehdessä Annals of Surgeryssä. Imuteiden vajaatoiminnasta johtuva krooninen turvotus (lymfedeema) on yleinen ongelma leikkausten, sädehoidon, vammojen ja infektioiden jälkeen muun muassa rintasyöpäpotilailla. Tähän asti lymfedeemapotilaille ei ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa. Rintasyöpähoitojen jälkeen potilaat hakeutuvat usein plastiikkakirurgille rinnan korjausleikkausta varten. Noin prosentilla kainalon imusolmukepoistoleikkauksen ja sädehoidon kokeneista rintasyöpäpotilaista on hoitoihin liittyen myös hankalia käden turvotusoireita. Lymfedeemassa normaali imunestekierto häiriintyy. Tätä vaivaa korjaavat leikkaushoidot ovat tähän saakka olleet hyvin harvinaisia ja niitä on tehty vain satunnaisesti yksittäisille potilaille. Tällöin on käytetty lähinnä kudosta pienentäviä toimenpiteitä, kuten rasvaimua ja imuteiden ohituksia laskimokiertoon. TYKSissä lähdettiin vahvan mikrokirurgisen osaamisen turvin uusille raiteille rinnanpoiston kokeneiden naisten jatkohoidossa, kertoo plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen. Olemme TYKSin plastiikkakirurgian yksikössä vuodesta 2007 alkaen käyttäneet uutta leikkaustapaa, jonka avulla korjataan käden imunestekiertoa samalla kun potilaalle rakennetaan uusi rinta. Leikkauksessa rintasyöpähoitojen aikaansaamat kainalon arvet vapautetaan, ja kainalon alueelle siirretään tervettä imukudosta alavatsalta samalla kun alavatsan pehmytkudoksista rakennetaan potilaalle uusi rinta, kertoo työryhmän vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko. Uusi tekniikka, jota olemme kehittäneet yhteistyössä ranskalaisen kirurgikollegan Corinne Beckerin kanssa, vaatii edelleen tutkimus- ja kehitystyötä, mutta tuloksemme kiinnostavat kovasti kollegoitamme ulkomailla. Siksi työtämme koskeva tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi kirurgian alan ykköslehdessä, Saarikko toteaa. Uutta leikkaustekniikkaa kokeillaan parhaillaan lymfedeemapotilaille ympäri maailmaa Julkaisu: Saaristo, Anne M. MD, PhD; Niemi, Tarja S. MD; Viitanen, Tiina P. MD; Tervala, Tomi V. MD; Hartiala, Pauliina MD, PhD; Suominen, Erkki A. MD, PhD: Microvascular Breast Reconstruction and Lymph Node Transfer for Postmastectomy Lymphedema Patients. Ann Surg. Vol 255 (1) Publish Ahead of Print January 9, Laajempi tiedote: Nopea toiminta esti tulipalon leviämisen TYKSin C-siivessä Maanantaina 6. helmikuuta klo 5.51 vahtimestari Annukka Nurmi havahtui palokellojen kilinään. Kuulin palokellojen soivan ja oman päivystyspisteeni eli arkiston tutkittuani menin heti katsomaan A-sairaalan pääoven paloilmoittimelta, mistä hälytys tulee. Totesin sen tulevan C-siiven P-kerroksesta, jonne menin saman tien katsomaan tarvitaanko apua. Siellä verikeskuksen työntekijät sanoivat, että kerroksen perällä haisee savu, jonka jälkeen yhteistuumin totesimme, että kerroksesta on paras kaikkien poistua, Annukka Nurmi kertaa tilannetta. Tämän jälkeen menin ulos ja soitin käyttöpäällikölle, että savunhajua on havaittu ja menin odottamaan laboratorion varaston laiturille palomiehiä. Kun he saapuivat, kerroin missä savun hajua on havaittu. Yritin myös päästää heidät sisään siitä varaston ovesta, mutta lätkäni ei sopinut siihen. Niinpä palomiehet riensivät C-siiven päätyovelle, josta käyttöpäällikkö päästi heidät sisään. Nurmen avainnippua tarvittiin kuitenkin vielä siihen, että palomiehet pääsivät C-siiven sisäovista palopaikalle. Sitten menin A-aulaan estämään ihmisten pääsyä C-siipeen ja soitin teho-osastolle kysyäkseni onko anestesiapäivystäjä heillä vai mahdollisesti nukkumassa C-siivessä. Samalla näin aulassa sisätautipäivystäjän, joka varmisti, ettei heidän päivystäjiään ole enää C-siivessä. Lopuksi Nurmi ilmoitti puhelimella tilanteesta työnjohtajalleen Niina Nolville, joka tulikin nopeasti ottamaan asiat hoitoonsa. Evakuointi vältettiin A-sairaalan leikkaussalien etupäivystäjänä toiminut vs. ylilääkäri Paulina Salminen heräsi puolestaan palohälytyskellojen ääneen B- siiven 3. kerroksen lepohuoneessa. Muutamaa minuuttia myöhemmin hän oli jo päivystyksen aulassa, jonne päivystyksen henkilökuntaa oli kokoontunut mukanaan ainoa päivystyspotilas. Tässä vaiheessa pelastuslaitoksen henkilökuntaa jo meni ensiavunkin kautta paloalueelle. Heiltä sain tiedon, että palo on C-siiven kaupungin puoleisessa päädyssä, eikä tarvetta A-sairaalan vuodeosastojen evakuointiin ole, Salminen kertoo. Hän välitti tiedon saman tien A-sairaalan vuodeosastoille. Kohta sen jälkeen saimme tiedon, että palopesäke on sammutettu ja savun tuuletus on käynnistetty. Saimme myös vahvistuksen, että evakuointia ei tarvita ja päivystys voi jatkaa toimintaansa ns. vihreän puolen tiloissa. Kiersin vielä uudelleen vuodeosastoilla kertomassa tilanteesta. Tästä paloilmaisimesta työvuorossa ollut vahtimestari Annukka Nurmi näki nopeasti, mistä palohälytys tuli ja saattoi hälyttää käyttöpäivystäjän paikalle. Vaikka Päivystys 2:n (ent. ensiapupoliklinikka) uudemmissa tiloissa ei ensi alkuun ollut savun hajua, niin klo yksikköön tuli voimakas haju, mutta ei kuitenkaan savua. Siksi traumapäivystyksen puoli päätettiin pitää suljettuna maanantaina aamupäivän ajan, Salminen kertoo. Hissin moottori ylikuumeni Jo aamuvuoron alkaessa oli selvinnyt, että palohälytys johtui C-siiven vanhan henkilöhissin nostomoottorin kärähtämisestä. Savusukeltajien nopea toiminta esti sen leviämisen tulipaloksi, mutta savua ja kitkerää katkua levisi koko seitsemänkerroksiseen C-rakennukseen niin paljon, että siellä ei voitu maanantaina työskennellä täysitehoisesti. C-siiven poliklinikoiden kaikki yli 200 sovittua potilaskäyntiä peruttiin siltä päivältä ja osin tiistailtakin. Myös muutama leikkausaika peruttiin, kun veren saatavuudesta ei heti ollut varmuutta. Verikeskuksen työntekijät palasivat kuitenkin työhönsä hengityssuojaimin varustautuneina ja pystyivät näin turvaamaan leikkauksissa tarvittavien verivalmisteiden saannin. Hissin huollosta vastuussa olevan yrityksen alustavan arvion mukaan hissin nostomoottori ylikuumeni punahehkuiseksi ja laukaisi automaattisen palohälytyksen. Poliisi ja aluepelastuslaitos tutkivat moottorin ylikuumenemisen syytä. Kyseinen hissi on pienikorinen henkilöhissi, jota ei käytetä potilaskuljetuksiin. Hissin moottori on vuodelta 1937, sen ohjaus on uusittu ja siihen oli tehty normaali määräaikaishuolto viimeksi A-sairaalan C-siipi on seitsemänkerroksinen rakennus, jossa työskentelee päivisin noin 150 henkilöä. Öisin siellä on töissä yleensä yksi, joskus kaksikin, verikeskuksen työntekijää. Sisätautien, neurologian ja kliinisen fysiologian poliklinikoiden sekä verikeskuksen ja laboratorioiden lisäksi siellä on hallinnollisia työ- ja kokoustiloja. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen, joka sattui olemaan paikalla ensimmäisten joukossa, esittää henkilökunnalle lämpimät kiitoksensa hyvästä toiminnasta, joka osaltaan auttoi estämään suuremmat ja vakavammat vahingot. Palohälytyksen sattuessa Jos työympäristössäsi ei näy savua tai muita tulipalon merkkejä varmista, että työyksikkösi automaattisesti sulkeutuvat palo-ovet pääsevät tarvittaessa sulkeutumaan ja että muut palo-ovet ovat kiinni jatka työskentelemistä ja tarkkaile työympäristöäsi vältä soittamista neuvontaan tai puhelinvaihteeseen, he eivät luultavasti tiedä enempää älä soita käyttöpäivystäjälle, koska hän on opastamassa palokuntaa kohteeseen (paitsi jos sinulla on tietoa palohälytyksen mahdollisesta syystä) noudata henkilökunnan tai muiden viranomaisten liikkumiskieltoja oman ja muiden turvallisuuden takia odota tietoja kattokuulutuksen, intranetin, työnjohdon tai muun kanavan kautta varaudu toimimaan tarvittaessa oman yksikkösi pelastusohjeiden mukaisesti. Vs. ylilääkäri Paulina Salminen kiersi vuodeosastot kahteen kertaan, kun kattokuulutukset eivät toimineet.

16 16 Hospitaali 1/12 Ilpo Kinnunen Vuoden otolaryngologi Suomen Otolaryngologiyhdistys (korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäreiden yhdistys) täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlakokouksen kunniaksi 9. helmikuuta jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden Otolaryngologi -arvonimi. Kunnianosoitus on päätetty myöntää yhdistyksen aktiivijäsenelle, joka on kehittänyt korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalaa, toiminut aktiivisesti Otolaryngologiyhdistyksessä tai yhdistyksen kokouksissa, on kollegiaalinen, tehnyt korkeatasoista työtä opettajana, klii- nikkona ja tutkijana ja parantanut erikoisalamme tunnettuutta. Otolaryngologiyhdistyksen hallitus on jäsenistönsä esittämistä ehdotuksista valinnut Vuoden 2012 otolaryngologiksi erikoislääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutautien dosentti, LT Ilpo Kinnusen TYKSistä. Kinnunen tunnetaan klinikassaan taitavana kliinikkona, jolle tunnusomaista on laaja tietomäärä sekä erinomaiset kliiniset ja operatiiviset taidot. Päivittäisessä työssään hän tekee erittäin vaativaa pään ja kaulan alueen kirurgiaa erityisesti syöpäkirurgian ja traumatologian alueilla. Jo vuosia Ilpo Kinnunen on toiminut myös ansiokkaana kouluttajana ja luennoitsijana sekä aktiivisena tieteen tekijänä. Hänet onkin valittu vuoden erikoislääkärikouluttajaksi Turun lääketiedepäivillä 2007 ja valtakunnallisen Nuorten Lääkärien Yhdistyksen lääkärikouluttajaksi Kuvassa sydänlääkäri Anita Arola, sairaanhoitaja Terhi Tuomisto, sydänlääkäri Henrik Ekblad, sairaanhoitaja Arja Hyrsky, Mervi Keitaanniemi, Aadan äiti, edessä kädentaitokerhon kummilapsi Aada ja kädentaitokerhon vetäjä Tuula Virjonen. Teksti Marjo Peltoniemi Kuva Pauli Virjonen Tuloksellista yhteistyötä TYKSin sydänlasten hyväksi Lasten sydänpoliklinikalla juhlistettiin viiden vuoden toimintaa ja yhteistyötä TYKSin sydänlasten hyväksi. Yhteistyön osapuolia ovat Turun Sydänyhdistyksen kädentaitokerho, Turku Sirkkala Rotaryklubi ja TYKS. Projektin tavoite on ollut, että kädentaitokerho tekee tuhat tumppua tai sukkaa heikosta ääreisverenkierrosta kärsiville sydänlapsille, jotka ovat joutuneet sairaalahoitoon. Tarkoitukseen käytettyjen villalankojen hankintaa on tukenut rotaryklubi. Tavoite on ylitetty selvästi ja innostus auttamiseen ei näytä laantumisen merkkejä. Juhlatilaisuudessa luovutettiin lasten sydänpoliklinikalle viimeisimmät valmistuneet tuotteet. Samalla nähtiin Sydänyhdistyksen lahjoitusvaroilla sydänlasten osastolle hankitut paloturvalliset Marimekko-verhot ja vaikean sairaalajakson aikana lasten käyttöön tarkoitettuja lahjoitusvaroin hankittuja leluja. Paikalla olivat palvelujärjestöjen edustajien lisäksi Turun Sydänyhdistyksen kädentaitokerhon kummilapsi Aada ja hänen vanhempansa sekä osastonylilääkäri Ulla Ekblad ja sydänhoitaja Arja Hyrsky TYKSistä. Tilaisuutta seuraamassa oli mukana myös paikallistelevisio Turku TV. Turun sydänyhdistyksen Kädentaitokerhon vetäjän Tuula Virjosen mukaan saatu palaute toiminnasta on ollut suorastaan ylistävää ja kannustanut toimijoita jatkamaan edelleen projektia. Haluan vielä kiittää erittäin lämpimästä ja kiireettömästä vastaanotosta, jonka saimme, hän sanoo. Myös Turku Sirkkala Rotaryklubi haluaa kiittää kahden palvelujärjestön onnistuneesta yhteistyöstä sairaalan kanssa.

17 1/12 Hospitaali 17 Uimalla tukea lastenpsykiatrialle Teksti ja kuva Markku Näveri Åbo Simklubb Uintiklubi Turku ry. järjesti perinteisen 24 tunnin hyväntekeväisyysuinnin Samppalinnan maauimalassa elokuuta, jolloin ÅSK:n kilpauimarit ja yhteistyökumppanit mm. turkulaisista yrityksistä uivat 24 tunnin viestiuinnin. Lisäksi ÅSK oli Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen kanssa järjestämässä neljä kesäistä ja yhden syksy- Lahjoitustilaisuudessa vas: psykologi Sabina Westerbäck, Merina Suoranta, Peik Lindberg, ylilääkäri Pirkko Koivu ja osastonhoitaja Jutta Piilinen. öisen kuutamouinnin, jälkimmäisen kulttuurikuntoilutapahtuman yhteydessä. Viestissä ei ennätykseen päästy, vaikka komeat metriä uitiinkin. Sen sijaan tapahtumien tuotto oli ennätys: 8000 euroa, jonka maamme lahjakkaimpiin junioriuimareihin kuuluvat Merina Suoranta ja Peik Lindberg kävivät tapahtumakoordinaattori Pia Kankareen kanssa 17. tammikuuta lahjoittamassa lastenpsykiatrian yksikölle jo perinne tämäkin ja jatkoakin lienee luvassa. Ylilääkäri Pirkko Koivu kiitti lahjoittajia lämpimästi sanoen rahojen tulevan näinä niukkuuden aikoina hyvään tarpeeseen. Lahjoittajien toiveen mukaisesti summa käytetään lapsipotilaiden toiminnalliseen virkistykseen. HappyOrNot -automaatit ja uudistettu potilaspalautejärjestelmä tuottavat reaaliaikaista tietoa potilaiden tyytyväisyydestä. HappyOrNottyytyväisyysautomaatit VSSHP:n potilaspalautejärjestelmä sähköiseen reaaliaikaiseen muotoon 1.2. lähtien HappyOrNot -tyytyväisyysautomaatit otettiin pilottikäyttöön alkuvuodesta 2012 sairaalainformaatiosuunnittelutyöryhmän toimesta kymmenessä VSSHP:n yksikössä tuottamaan reaaliaikaista tietoa potilaiden tyytyväisyydestä. Automaatit ovat käytössä mm. eräissä laboratorioyksiköissä, päivystyksissä, röntgeneissä, lastenklinikalla, naistenklinikalla ja fysiatrialla. Automaattien avulla saadaan suuntaa antavaa reaaliaikaista tietoa potilaiden ja läheisten tyytyväisyydestä kulloinkin kysyttävään kysymykseen. Lähiesimiehillä ja johdolla on mahdollista seurata palautteita suoraan järjestelmästä haluamanaan ajankohtana. Järjestelmä myös lähettää sähköpostiin esimerkiksi viikoittain palautekoosteita. Palautteita voidaan seurata reaaliajassa päivätasolla tai jopa tuntitasolla, jolloin epäkohtiin voidaan puuttua heti niiden ilmetessä. Toimintaa voidaan näin olleen suunnitella ennaltaehkäisevästi jos esimerkiksi yksikössä jokin tietty viikonpäivä tai kellonaika osoittavat potilaiden tyytymättömyyttä kulloinkin tarkasteltavaan asiaan, tulee asiaa tarkastella tarkemmin siltä osin. Sairaanhoitopiirin potilaspalautejärjestelmä siirtyi myös sähköiseen reaaliaikaiseen potilaspalautejärjestelmään. Asiakkaat saavat edelleen antaa palautetta joko internetissä tai paperilomakkeella. Uudessa järjestelmässä lähiesimies ja johto pystyvät seuraamaan kaikkia spontaanisti saatuja potilaspalautteita nyt reaaliaikaisesti niin yksikkö-, tulosalue- kuin sairaanhoitopiirin tasolla haluamillaan kriteereillä ja ajanjaksoilla. Uudistetun järjestelmän erittäin hyvänä puolena voidaan myös pitää toimenpiteiden merkinnän mahdollisuutta ja avointen palautteiden luokittelua, jotka aikaisemmasta palautejärjestelmästä puuttuivat. Weronica Gröndahl vs. suunnittelija, Sairaalainformaatiosuunnittelun työryhmä, Hoitotyön toimisto/vsshp Kaarina Tanttu henkilöstö- ja kehittämispäällikkö EPLL/VSSHP Teksti ja kuva Pekka Vepsäläinen Viestintää piknik-tyyliin Vsshpläisten yhteinen viestintäpiknik järjestettiin 28. tammikuuta. Mukana oli noin 200 vsshpläistä viestijää. TYKSin henkilökuntaneuvoston järjestämä tammipiknik on jo klassikoksi muodostunut vuoden avaustilaisuus. Sairaanhoitopiirin johtaja O-P Lehtonen alusti viestinnästä ammattilaisen ottein, hänen sanomansa oli ajankohtainen ja kosketti kuulijoita. Viestinnän tärkeys ja sen sudenkuopat tulivat hänen alustuksessaan elävästi esille. Viestintäpiknikin kevyemmästä osuudesta vastasi turkulainen viestijä, näyttelijä Tuija Piepponen, joka kertoi viestinnän mahdollisuuksista ja karikoista elävään tapaansa. Risteily jatkui notkuvien herkkupöytien ja laivan viihdeohjelman parissa. Mukava risteily työkavereiden kanssa (kirjoittajan kommentti)! Kiitos TYKSin henkilökuntaneuvostolle risteilyn järjestelyistä!

18 18 Hospitaali 1/12 Harrastuksena Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Hiihto menee putkeen Paimiossa Keuhkolääkäri Arja Viinanen ja sairaanhoitaja Sari Rannikko TYKSin keuhkopoliklinikalta harrastavat putkihiihtoa Paimion Paipin hiihtotunnelissa. Hiihtotunnelissa sivakoidessa törmää silloin tällöin myös muihin tyksiläisiin, pirteästi putken laduilla pyyhältelevät Paipin vakiohiihtajät Arja Viinanen ja Sari Rannikko sanovat. Rannikko ja Viinanen käyvät putkihiihtämässä yleensä keskiviikkoiltaisin töiden jälkeen. Arjan tavoitteena on käydä hiihtämässä kerran viikossa, mikä toteutuukin hänen mukaansa keskimäärin joka toinen viikko. Myös Sari hiihtää kerran viikossa. Perinteisillä suksilla sivakoiva Arja on harrastanut hiihtoa säännöllisesti kolme vuotta ja luistelusuksiin luottava Sari kaksi vuotta. Paimion sairaalan kuntotyöryhmä tukee taloudellisesti tätä harrastusta. Myös TYKSin henkilökorttia näyttämällä kaikki tyksiläiset saavat Paipissa pienen alennuksen, Sari ja Arja kertovat. Hiihtoputki toimii hyvänä korvaajana silloin kun ulkolunta ei ole. Niin ikään kovilla pakkasilla, jollaisia koettiin esimerkiksi viime talvena, on mukavampi hiihtää tunnelissa kuin ulkona. Lämpimällä ilmalla hiihtoputki on puolestaan oiva viilentymispaikka. Nopeaa kunnon kohotusta Sari harrastaa hiihdon lisäksi lentopalloa ja kuoroa sekä satunnaisesti myös laskettelua, Arja taas uintia. Hiihtoon hurahtaneet paimiolaiset viihtyvät Paipissa yhdellä kertaa yleensä tunnin verran, joskus puolitoista, missä ajassa ehtii heidän mukaansa hiihtää noin 15 kierrosta heidän vakiovauhtiaan. Jokainen lihas joutuu tässä lajissa koetukselle. Tunnissa kuluttaa helposti 1000 kaloria ja syke pysyy koko ajan korkealla. Ihan aloittelijakin voi lähteä kohottamaan kuntoa nollasta tai ottaa hiihdon avuksi painonhallintaan ja tuloksia tulee nopeasti, Rannikon Sari sanoo. Taival ei ole tasaista, vaan puolet matkasta on loivaa ylä- ja alamäkeä, Arja Viinanen lisää. Hiihto Paipissa soveltuu kaiken tasoisille ja ikäisille harrastajille lapsista senioreihin. Suksien lisäksi Paipin myymälästä löytyvät kaikki muutkin tykötarpeet lajiin liittyen sekä vähän muihinkin lajeihin. Yritys on panostanut myös nettisivuihin, joilta löytyy esimerkiksi webkamera hiihtotunneliin. Siitä pystyy halutessaan vaikka kätevästi tarkistamaan onko tunnelissa ruuhkaa vai rauhallista. Jos joku vähänkin miettii, pitäisikö lähteä kokeilemaan, niin voimme suositella, että tämä on todella kokemisen arvoista, Sari ja Arja huikkaavat. Paippi Paippi tarjoaa hiihdolle ihanteelliset olosuhteet säästä riippumatta, sillä hiihtotunnelin lumi on karkearakeista tykkilunta ja hiihtotunnelin sisälämpötila hieman pakkasen puolella. Hiihtotunnelin kierroksen pituus on 700 metriä. Tunnelissa on sisäleveyttä 6 ja korkeutta 4 metriä. Hiihtotunnelin pääsuoralla leveyttä on 12 metriä. Paippiin myydään päivä- ja kertalippuja sekä perhelippuja ja lippupaketteja. Kertalipun hinta on aikuiselta 12 euroa ja samansuuruisella lisäsummalla saa vuokrattua välineet, mikäli niitä ei löydy omasta takaa. Päärakennuksen edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa autoilijoille. Vuonna 2006 avatun Paipin toimintaa kehitetään koko ajan. Paipista on tarkoitus tulla myös ulkohiihtokauden hiihtokeskus, jonka kahvioon voi poiketa kätevästi läheiseltä Rivonmäen latureitiltä juomaan lämmintä ja jatkaa lenkkiä. Lenkin jälkeen voi antaa lihasten rentoutua Paipin saunassa. Vuosikokous TYKSin senioreiden vuosikokous on keskiviikkona klo 14 alkaen TYKSin T-sairaalan luentosalissa. Ennen kokouksen alkua klo alkaen on kahvitarjoilu T-sairaalan kahvion aulatilassa. Vuosikokouksen aluksi kuulemme professori Jorma Viikarin esityksen rasvoista, karppauksesta ja ravinnosta. Välittömästi esityksen jälkeen alkaa vuosikokous. Vuosikokouksessa käsitellään sille kuuluvat asiat, mm. yhdistyksen uudet säännöt, edellisen vuoden tilinpäätös, määrätään jäsenmaksun suuruus kuluvalle vuodelle ja valitaan uusien sääntöjen mukaisesti yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kahdeksi vuodeksi sekä kuusi hallituksen jäsentä kahdeksi vuodeksi siten, että ensimmäiset kolme vuoden päästä erovuorossa olevaa arvotaan kokouksessa. Ilmoittautuminen tarjoilun vuoksi viimeistään Mari Hautaviidalle, puh tai tekstiviestillä. Leo Mikkola Taru Luukkala-Viitanen puheenjohtaja sihteeri puh puh p vsshpläinen liiku kuntovitoselle forum marinumiin lauantaina klo 11 paavo nurmi stadionilla tyksin henkilökuntaneuvosto sponsoroi reilusti naisten kuntovitoselle osallistuvia hinta vain 15 ( norm 30 ) lähtöpaikalla vsshpläisillä oma kokoontumisteltta parasta on kerätä oma joukkue lomakkeet postitetaan yksiköihin maaliskuun aikana ja se löytyy myös santrasta täyttäkää ilmoittautumislomake huolellisesti etukäteen ja varatkaa tasaraha lomakkeet ja rahat tyksin U- sairaalan kanttiiniin ehdottomasti viimeistään 3.5. mennessä henkilökuntaneuvostolla vsshpläisille yllätyslahja kaikille osallistujille lähetetään toukokuussa kirje, joka sisältää osallistumisohjeet Tehyn TYKSin ao. 200:n sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS torstaina klo Paikka: Panimoravintola Koulun Bellman-sali (2. krs.) Eerikinkatu 18, Turku Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Toimintakertomus ja tilikertomus vuodelta 2011 Lisäksi arvomme osallistuneiden kesken matkalahjakortin Ruokailun takia ilmoittautumiset mennessä Tervetuloa! Hallitus

19 1/12 Hospitaali 19 TYKS-säätiön apurahat 2012 Uusia viran- ja toimenhaltijoita TYKS-säätiö jakoi matka- tai tutkimusapurahoja 13 kliiniselle tutkijalle. Apurahoja jaettiin sekä väitöskirjatutkijoille että tohtorintutkintonsa suorittaneille eli ns. post-doc-tutkijoille. Grönlund, Minna-Maija, LT, erikoislääkäri, lastenklinikka, Reumalasten ravitsemus ja ravinnonsaanti Grönroos, Marika, LT, erikoislääkäri, lastenklinikka, Wilmsin tuumorin hoito ja ennuste: valtakunnallinen tutkimus Suomessa Joutsiniemi, Titta, LL, erikoislääkäri, naistenklinikka, Väitöstutkimus: Äidin raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi: diagnostiikka, hoito ja sikiön hyvinvoinnin seuranta Lähteenmäki, Päivi, dosentti, osastonylilääkäri, lastenklinikka, Terveys ja elämänlaatu lapsuus- ja nuoruusiän syövän jälkeen Nurmi, Miina, bioanalyytikko (YAMK), kansanterveystiede, Väitöstutkimus: Helikobakteeri-infektion yhteys sairaalahoitoa vaativaan raskauspahoinvointiin Puhakka, Tuomo, LT, erikoislääkäri, korva-, nenä ja kurkkutautien klinikka, PreDicta-tutkimus: Virusten ja bakteerien vuorovaikutus: Virusinfektioiden ja bakteerien läsnäolon merkitys potilailla, jotka sairastavat allergista nuhaa tai nenäpolyyppitautia Pääkkönen, Markus, LT, yleiskirurgiaan erikoistuva lääkäri, kirurgian klinikka, Lasten sepsisen artriitin ja osteomyeliitin hoito Saaresranta, Tarja, LT, dosentti, keuhkoklinikka, Nainen 46 (10-vuotisseuranta) Syvänen, Johanna, LL, lastenkirurgian erikoistuva lääkäri, lastenklinikka, Väitöstutkimus: Alaraajaepämuodostumien insidenssi, liitännäisanomaliat ja hoidon tarve Väitelleitä 27. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa filosofian maisteri Sarita Forsbackin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään 18F-leimatut presynaptista dopaminergistä järjestelmää kuvantavat merkkiaineet. [18F]FDOPA:n ja [18F]CFT:n valmistus, radioanalyyttiset määritykset ja arviointi koe-eläimessä. Forsback toimii erikoistutkijana Valtakunnallisessa PETkeskuksessa. Väitös kuuluu kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen alaan. 27. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa lääketieteen lisensiaatti Atte Kivisaaren väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Ihon okasolusyövän etenemisen merkkitekijät. Kivisaari toimii erikoistuvana lääkärinä TYKSin ihotautien klinikalla. Väitös kuuluu iho- ja sukupuolitautiopin alaan. 17. helmikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa lääketieteen lisensiaatti Markus Malmbergin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Tutkimus sydänlihassolujen ohjelmoidun solukuoleman vaikutuksesta sydänlihaksen suojaukseen avosydänleikkauksen aikana. Malmberg toimii erikoistuvana lääkärinä TYKSin kirurgian klinikalla. Väitös kuuluu kirurgian alaan. Matka-apurahat Axelin, Anna, TtT, hoitotiede, Keskosten kivunhoito. Tutkimustyö: San Francisco, Yhdysvallat. Pärtty, Anna, LL, erikoistuva lääkäri, lastenklinikka, Matka-apuraha ESPGHAN (European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition) kongressi, Tukholma, Ruotsi. Rautava, Samuli, LT, erikoislääkäri, lastenklinikka, Suoliston mikrobisto ja immuunivaste nekrotisoivaa enterokoliittia sairastavilla vastasyntyneillä. Tutkimustyö: Toronto, Kanada. Sinervä-Laurila, Susanna, sairaanhoitaja, Matka-apuraha EBMT (European Group for Blood and Marrow Transplantation) -kongressi Geneve, Sveitsi. Rauno ja Anne Puolimatkan säätiön apurahat 2012 Knaapi, Laura, LL, erikoistuva lääkäri, silmäklinikka, Refraktion vaikutus silmänpohjan yksityiskohtien pituuden arviointiin silmänpohjavalokuvasta. Lehtonen, Tuomo, LL, erikoistuva lääkäri, silmäklinikka, Keskosena syntyneiden lasten toiminnallisen näön ongelmat eri ikäkausikausina Salomäki, Soile, LL, erikoistuva lääkäri, silmäklinikka, Infektioiden ja vaskuliittien kuvantaminen. Positroniemissiotomografia (PET)- menetelmällä Viljanen, Antti, LT, erikoislääkäri, silmäklinikka, Metabolic and functional effects of bariatric surgery accessed using PET and MRI. Ocular study. Hannu Uotila Kaarinan aikuispsykiatrian ylilääkäriksi Hallitus valitsi esityksen mukaisesti psykiatrian erikoislääkäri Hannu Uotilan Kaarinan aikuispsykiatrian poliklinikan ylilääkärin virkaan alkaen. Virkaan oli neljä hakijaa. Hannu Uotila on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1980 ja psykiatrian erikoislääkäriksi vuonna Hän on työskennellyt Turun kaupungin psykiatrialla, jossa hän on enimmäkseen toiminut psykiatrisen aluepoliklinikan vastaavana erikoislääkärinä. Kaarinan aikuispsykiatrian poliklinikka kuuluu VSSHP:n psykiatrian tulosalueeseen. Heidi Laine kehittämisylihoitajaksi Hoitotyön toimiston esimiehenä kehittämisylihoitajan virassa toimii ylihoitaja, TtM Heidi Laine. TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka Koskinen Heikki, lääkintävahtimestari Moisander Annette, erikoistuva lääkäri 1.1. Mulo Jukka, erikoislääkäri 1.2. Nyman Mia, sairaanhoitaja Ruokonen Minka, sairaanhoitaja 1.3. Kirurgian klinikka Mirel Taru, sairaanhoitaja 1.1. Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Honkala Elina, sairaanhoitaja Mäntylä Minna, erikoistuva lääkäri 2.1. Saarela Katja, puheterapeutti 1.1. Kuntoutusklinikka Varjonen Arja, osastonhoitaja 1.2. Naistentautien ja synnytysten klinikka Klami Rauni, erikoislääkäri, varahenkilö 1.2. Orkolahti Sari, apulaisosastonhoitaja Perheentupa Antti, osastonylilääkäri Rannikko Annukka, kätilö 1.2. Salminen Riikka, kätilö 1.1. Sarjanoja Minna, perushoitaja 1.1. Seespuro Heidi, kätilö, varahenkilö Suovanen Tiia, kätilö, varahenkilö Neurologian klinikka Puustinen Juha, erikoistuva lääkäri 1.1. Silmätautien klinikka Humalsaari Kirsi, tekstinkäsittelijä 1.2. Nieminen Marita, tekstinkäsittelijä, varahenkilö 1.1. Syöpätautien klinikka Sutinen Eija, erikoislääkäri, varahenkilö 1.1. TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Sairaanhoidon hallinto Kinnala Anniina, lähetti 1.2. LOIMAAN ALUESAIRAALA Akuutin hoidon tulosryhmä Ensiapupoliklinikka Tammi Olli, sairaanhoitaja, varahenkilö Leikkaus- ja anestesiaosasto Liimatainen Päivi, apulaisylilääkäri Konservatiivisen hoidon tulosryhmä Sisätautiosasto Kärkäs Noora, perushoitaja Lehtovirta Paula, sairaanhoitaja TEHYLÄINEN LUOTTAMUSMIES, ESIMIES JA SOPIMUSASIOISTA KIINNOSTUNUT TEHYLÄINEN MIES JA NAINEN to klo to klo to klo to klo to klo KAHVIT ALKAEN klo Operatiivisen hoidon tulosryhmä Kirurginen osasto Nummi Irmeli, sairaanhoitaja SALON ALUESAIRAALA Sisätautien yksikkö Huhtala Susanna, sairaanhoitaja 1.2. HUOLLON TULOSYKSIKKÖ Laitoshuolto Tuominen Mirja, laitoshuoltaja 6.2. PSYKIATRIAN TULOSALUE Lastenpsykiatria Anttonen Tuija, sairaanhoitaja 1.8. Hakala Maarit, erikoislääkäri Kortekangas Laura, erikoislääkäri 1.8. Parkatti Anu, psykologi 1.7. Tiira Maria, psykologi 1.9. Tiiri Elina, erikoislääkäri Lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteinen Aittala Kirsi, osastonsihteeri 1.8. Nuorisopsykiatria Aarnitie Brita, sairaanhoitaja 1.8. Hyvönen Hannu, apulaisylilääkäri Jääskeläinen-Sandqvist Raijaliisa, psykologi 1.9. Kokkonen Pinja, sairaanhoitaja Salonen Hanna, psykologi 1.1. Vahtera Sanna, sairaanhoitaja 1.8. TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Patologian yksikkö Raita Tuire, osastonsihteeri 1.2. Sihvonen Henna, laboratoriohoitaja 1.1. Tykslab Blomster Kirsi-Marja, toimistosihteeri 1.2. Eskola Jaana, laboratoriohoitaja, varahenkilö 1.3. Kristiansson Jaana, laboratoriohoitaja 1.2. Sedig Anna-Maria, laboratoriohoitaja 1.2. Talsi Mirkka, laboratoriohoitaja 1.2. Tamminen Susanna, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Aho Mari, röntgenhoitaja, varahenkilö Kauppi Säde, röntgenhoitaja Lehtonen Lilli, röntgenhoitaja Pantsari-Kuusisto Pia, erikoistuva hammaslääkäri 1.2. Varsinais-Suomen lääkehuolto Enberg Marie, vastaava farmaseutti KAIKKI MITÄ OLET AINA HALUNNUT TIETÄÄ VIRKAEHTOSOPIMUKSESTA TYKSIN T-SAIRAALAN AUDITORIOSSA HÄMEENTIE 11 SISÄÄNKÄYNTI PÄÄOVESTA KÄYMME YHDESSÄ LÄPI KUNNALLISTA YLEISTÄ TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSTA : TYÖAIKAA, PALKKAUSTA, VUOSILOMIA, TEHYN OMAA SOPIMUSTA, YHTEISTOIMITALAKIA, TYÖSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖÄ, PAIKALLISTA SOPIMISTA JA SOPIMUKSIA SEKÄ TYÖVUOROSUUNNITELUA OPINTOKERHO MUODOSTAA VIIDEN KERRAN KOKONAISUUDEN, MUTTA VOIT OSALLISTUA MYÖS YKSITTÄISEEN ILTAAN ASIANTUNTIJOINA VSSHP:N JA TURUN KAUPUNGIN PÄÄTOIMISET PÄÄLUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT ILMOTTAUDU TEHYN JÄSENSIVUJEN KAUTTA MENNNESSÄ https://www.tehy.fi/jasensivut/tehy_kouluttaa/alueellinen_koulutus/turunaluetoimisto/ kohdassa Kaikki mitä olet halunnut tietää virkaehtosopimuksesta löytyy linkki ilmoittautumislomakkeelle (joka illalle on oma lomake) -> kirjaudu jäsensivuille -> Tehy kouluttaa -> Alueellinen koulutus -> Turun aluetoimisto. Mikäli sinulla on ongelmia ilmoittautumisen kanssa voit olla yhteydessä Tehyn aluetoimistoon

20 20 Hospitaali 1/12 Teksti Pekka Remes Kuvat Heljä Perho Loimaan aluesairaalan henkilökunta virkistyy Rauha Maunulassa LAS:n Henkilökuntayhdistys järjestää virkistyspaikassa muun muassa hemmotteluiltoja. Kuvassa hellitään jalkoja. Loimaan aluesairaalan henkilökunnan virkistyspaikka on Säkylän Pyhäjärven rannalla. Alueen omistaa Rauha Maunula -säätiö. Loimaan aluesairaalan henkilökunnan virkistyspaikka sijaitsee Säkylän Pyhäjärven rannalla nykyisen Pöytyän kunnan alueella. Paikan omistaa Rauha Maunula -säätiö, ja käytännön asioita hoitaa Loimaan aluesairaalan Henkilökuntayhdistys. Henkilökunnalla on edustajansa säätiön hallituksessa. Pöytyäläinen Rauha Maunula ( ) lahjoitti omistamansa tilat sairaalan henkilökunnan virkistys- ja koulutuskäyttöön vaiheittain vuosina Vuonna 1986 osia tiloista myytiin ja niistä saaduilla varoilla ostettiin neliömetrin tila Pyhäjärven rannalta. Särkkä-nimisellä tilalla on 70 metriä uimakelpoista rantaa. Rauha Maunula -säätiö on perustettu vuonna Säätiön tehtävänä on huolehtia lahjoitusomaisuudesta luvun lopulla oli näköpiirissä muutos, joka vei aluesairaalan osaksi sairaanhoitopiiriä. Särkän tilalla oli talo, jossa ei ollut mukavuuksia. Taloa eli pikkumökkiä on sittemmin kunnostettu. Hirsirakenteinen, tilava saunarakennus eli isomökki valmistui vuonna Alueella on myös grillikatos. Virkistyspaikka sijaitsee noin 50 kilometriä Loimaalta. LAS:n henkilökunnan käyttöön Virkistyspaikka on Loimaan aluesairaalan henkilökunnan vapaasti käytettävissä. Henkilökunnalla tarkoitetaan tässä tapauksessa niitä, joiden työpaikka sijaitsee fyysisesti LAS:ssa erottelematta sitä, onko palkanmaksajana sairaanhoitopiiri vai liikelaitos. Myös LAS:n seniorit saavat käyttää mökkejä. Pikkumökkiä voi varata vuoden ympäri omaan käyttöön, jolloin vuokra on 10 euroa vuorokaudelta. Isoa mökkiä voi varata omaan käyttöön vain talvikuukausina. Isossa mökissä on järjestetty esimerkiksi häitä sekä muita yksityisiä tilaisuuksia. Periaate on jälleen sama, että vuokraajalla pitää olla jokin linkki LAS:aan. Ison mökin vuokra on 140 tai 170 euroa vuorokaudessa riippuen henkilömäärästä. Sairaalan osastot voivat varata isoa mökkiä myös koulutus- ja virkistystilaisuuksiin. Kesäkuukausina isoa mökkiä ei voi varata pelkästään omaan käyttöön, vaan se on kaikkien vapaasti käytettävissä eli mökillä voi olla samaan aikaan useita vierailijoita. Käytännössä mökki varataan niin, että varaus tehdään neuvontaan, jossa säilytetään mökkien avaimia. Kun avain kuitataan, merkitään mökille menevien henkilöiden määrä sekä kerrotaan, koska avain palautetaan. Isolla mökillä voi olla esimerkiksi koko viikonlopun tai vain käydä päiväseltään. Henkilökunta voi käyttää isoa mökkiä ilmaiseksi. Varauskirjan perusteella laskien mökeillä on noin 600 kävijää vuosittain. Jokainen siivoa omat jälkensä Periaatteena on, että jokainen mökin käyttäjä siivoaa omat jälkensä. Kerran vuodessa mökeissä järjestetään isompi siivous, joka teetetään ulkopuolisella. Pihaa siivotaan talkoilla. Mökkejä hallinnoi siis Henkilökuntayhdistys, joka järjestää mökeillä muun muassa virkistystilaisuuksia. Yhdistys on suunnittelemassa infolehtistä, jossa on tietoja mökkien käytöstä sekä yhdistyksen muusta toiminnasta. Tiedustelut ja mökkien vuokraukset: LAS:n neuvonta Virkistyspaikassa on vuonna 1993 valmistunut iso hirsirakennus, jonka toisessa päässä on sauna. Lisäksi alueella on grillikatos sekä vanhempi talo, pikkumökki.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Tehrään porukal Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma 2012 2015 Henkilöstö avainasemassa Roolimme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Työpaikkailmoituksia, dokumentti sisältää kahdeksan sivua. Työpaikkailmoitus kopioitu sivulta: http://www.kuntarekry.fi/avoimettyopaikat/sivut/jobs.aspx?jobid=phsotey-07-26-

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018

HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018 HENKILÖSTÖOHJELMA 2016 2018 2 OSAAMISEN ILOA ARVOKKAASSA TYÖSSÄMME varsinais-suomen sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) on sekä asiantuntija- että palveluorganisaatio, joka tuottaa

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b

VeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea

Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana. Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea Osakeyhtiö sairaanhoitopiirin palvelujen tuottajana Paula Juvonen palvelujohtaja Arkea 1 Sairaaloiden ruokapalvelut Tuotamme 4,2 miljoonaa annosta sairaalaruokaa vuodessa kaupunginsairaalaan, Tyksiin sekä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014

Työhyvinvointikysely 2014 Työhyvinvointikysely 2014 1. Henkilöstö- ja tehtäväryhmäsi 2. Yksikkösi Vastaajien määrä: 3. Omaan työhön liittyvä informaatio Minulla on selkeä tehtäväkuva 1 18 0 64 89 172 4,3 4,4 Minulle on täysin

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden sähköinen tunnistaminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Taustaa Yleisohje 18.4.2013

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) Ensihoitokeskus 27.9.2013 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot