'HVLJQ IRU $OO 2VDDPLVNHVNXVWHQ YHUNRWWXPLQHQ

Transkriptio

1 63((&+ (UNNL/LLNDQHQ Euroopan komission jäsen vastuualueenaan yritystoiminta ja tietoyhteiskunta 'HVLJQ IRU $OO 2VDDPLVNHVNXVWHQ YHUNRWWXPLQHQ Suomen Design for All -osaamisverkoston julkistamistilaisuus +HOVLQNLV\\VNXXWD

2 7LHWR\KWHLVNXQWDNDLNLOOH Eurooppalaiseen käsitykseen tietoyhteiskunnasta kuuluu, että tekniikan ja sen eri soveltamismahdollisuudet otetaan tasapainoiseen huomioon. Se antaa arvon Euroopan perinteisille arvoille ja kulttuuriperinnölle, korostaa ihmisten tasa-arvoa sekä painottaa monimuotoisuutta ja yksilöllisyyttä. Se vastustaa sosiaalista syrjintää, on sen syynä ikä, sukupuoli, rotu, vammaisuus, tai jokin muu tekijä. Tavoitteena on taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien tasapainottaminen, ja se, että eurooppalaisilla olisi hyvät mahdollisuudet kohdata entistä paremmin yhteiskunnan kehittymisen haasteita ja parantaa omaa hyvinvointiaan. Tietoyhteiskunta on kaikkia varten, (e-inclusion). Avainasioita ovat palvelujen saavutettavuus sekä saatavuus ja välineiden käytettävyys. Mahdollisuuksien on oltava jokaisen ulottuvilla, sillä myös tässä suhteessa lähtökohtien pitää olla tasavertaiset. Design-for-All periaate tukee tätä kehitystä ja vähentää yhteiskunnasta syrjäytymisen uhkaa. Tietotekniset ratkaisut tulee valjastaa kaikkien väestöryhmien tarpeita vastaaviksi. Tietotekniikka on läsnä työssä ja vapaa-aikana. Sen vaikutus palvelujen tuottamisen, jakelun ja hyödyntämisen tapaan on yhä syvempi ja ilmenee perinteisten palvelujen uudistumisena sekä uusien palvelujen syntymisenä. Palvelujen saatavuus esimerkiksi erilaisten päätelaitteiden avulla eri tilanteissa olkoon kyse televisiosta, tietokoneesta tai matkapuhelimesta lisää kattavuutta. Siksi avoimuus ja yhteensopivuus on niin oleellista. Erityisryhmien kuten ikääntyvän väestön ja vammaisten tarpeiden ymmärtäminen on palvelutuotannossa tärkeää. Olennaista on parantaa palvelujen tunnettuutta, osoittaa hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä sekä rohkaista palvelujen käyttöä. Kun kyse on ns. uusista sähköisistä palveluista, jotka toimivat itsepalveluperiaatteella, pitää palvelujen käyttäjillä olla (QVLQQlNLQ, tarvittava tekniikka käytössään (laitteet, ohjelmistot, tietoverkkoyhteydet) 7RLVHNVL, taito tekniikan käyttöön, ja.ropdqqhnvl, halu ja tahto käyttää palvelua sekä motivaatio ja luottamus sen käyttämiseen. Tältä osin eri asiakasryhmien valmiuserot ovat vielä varsin suuret, eikä ketään voi pakottaa käyttämään tiettyjä palveluita. Erityisesti julkisessa hallinnossa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että palvelujen sähköistäminen ei saata eri asiakasryhmiä erilaiseen asemaan. Tasavertaisuuden periaatetta on kunnioitettava. Euroopan komission tukemassa tutkimus- ja kehittämistyössä on verraten pitkään tuettu hankkeita, joissa tietoteknisten tuotteiden ja palvelujen avulla pyritään auttamaan henkilöitä, joilla on erityistarpeita.

3 Esimerkkejä ovat mm. INCLUDE (Inclusion of Disabled and Elderly people in telematics), joka on tarjonnut telemaattisten sovellusten kehittämiseen kattopalvelun sekä PROMISE (Supporting the Inclusion of Older People and Disabled People in the Information Society in Europe), joka on nostanut tietoisuutta erityisryhmien tarpeista ja esittelee joukon onnistuneita hankkeita ja järjestelmiä. Tällä hetkellä tutkimus- ja kehittämistyön osalta suurin ponnistus on tietoyhteiskunnan teknologisessa ohjelmassa, IST (Information Society Technologies)-hankkeissa, jotka ovat osa komission viidettä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmaa. Työn tuloksena on syntynyt erityisryhmien tarpeisiin laiteja ohjelmistoratkaisuja sekä sovellus- ja palvelukomponentteja. Työ tulee jatkumaan komission kuudennessa tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmassa, jota juuri valmistellaan. H(XURSHRKMHOPDW eeurope2002 ohjelman tarkoituksena on jouduttaa Euroopan talouden uudistumista niin, että tällä on myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, kasvuun, tuottavuuteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja yhteenkuuluvuuteen. Halutaan varmistaa, että muutosprosessi kokonaisuutena on yhteiskunnallisesti kattava, lisää kuluttajien luottamusta ja vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. eeurope2002 ohjelman Tietoyhteiskunta kaikille teema ja velvoite rakentuu seuraavien tavoitteiden pohjalle: (QVLQQlNLQ vertailuanalyysien (benchmarks) avulla ja vaihtamalla tietoja parhaista toimintatavoista (best practices) jäsenvaltioiden välillä koordinoidaan syrjäytymisen estämiseen tähtääviä toimia Euroopan tasolla 7RLVHNVL, Julkaistaan tietoteknisten tuotteiden ja palvelujen käytettävyyttä edistäviä suosituksia ja standardeja, joiden mukaan Design for All -periaate otetaan huomioon..ropdqqhnvl Tarkistetaan olemassa olevia säädöksiä ja standardeja siten, että niissä otetaan huomioon helppokäyttöisyyden vaatimukset. 1HOMlQQHNVL hyväksytään julkisen sektorin verkkopalvelujen saavutettavuutta koskevat WAI-suositukset -D YLLGHQQHNVL Verkotetaan Design for All osaamiskeskuksia (Centers of Excellence) kansallisella ja Euroopan tasoilla ja laaditaan suosituksia opetussuunnitelmiksi, joiden avulla koulutetaan tuotteiden ja palvelujen rakentajia. eeurope2002 ohjelman kantava tavoite on tietoyhteiskunnan luomien mahdollisuuksien saattaminen kaikkien kansalaisten ulottuville. Tänä kesänä huippukokouksessa hyväksytty eeurope2005 ohjelma painottaa edelleen saavutettavuuden (accessibility) keskeistä asemaa ja toteaa tärkeiksi ponnistelut, joilla varmistetaan tietoyhteiskuntapalvelujen käytettävyys kaikille kansalaisille (e-inclusion). Tärkeä haaste on tietoyhteiskuntapalvelujen kehittäminen sekä käytön ja käytettävyyden edistäminen siten, että ne ovat luontainen osa jokaisen kansalaisen arkipäivää.

4 Kuitenkaan ei ole olemassa sellaista yhtä ja ainoaa standardikansalaista, jonka tarpeiden ja odotusten mukaan järjestelmä- ja palvelukehitys voitaisiin normittaa. Ihmiset ovat erilaisia jo syntymästään, ja elämänkohtalot lisäävät erilaistumista. Ikääntyminen ja mahdollinen vammautuminen tai sairastuminen vaikuttavat tarvittavien palvelujen sisältöön sekä niiden käyttö- ja jakelutapoihin. Pelkästään Suomessa elää noin yli 30-vuotiasta henkilöä, jotka toimintakyvyn rajoitusten vuoksi tarvitsevat useita kertoja viikossa apua selvitäkseen jokapäiväisistä toimistaan. Jos mukaan otetaan lisäksi silloin tällöin apua tarvitsevien määrä, tullaan lukuun eli noin 6,5 prosenttiin väestöstä. Laitoshoidossa olevien vanhusten määrä on nyt luokkaa , mutta arviolta puolet enemmän vuoteen 2010 mennessä. Ei ole vaikeaa arvata, minkä mittaluokan kysymys on edessä kun siirrytään koko Euroopan tasolle. On arvioitu, että vuonna 2015 Euroopassa on yli 65- vuotiaita - ikäryhmästä riippuen - noin prosenttia enemmän kuin nyt. Tällä hetkellä ikääntyneiden ja vammaisten määrän arvioidaan Euroopassa olevan noin 120 miljoonaa. Suurin osa vammaisista, noin 70 prosenttia, lukeutuu yli 60 vuotiaisiin. Hyvin toimivassa ja kansalaisiaan kunnolla palvelevassa tietoyhteiskunnassa yksilöiden ja ns. erityisryhmien tarpeet on otettava huomioon laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen tuottamisessa. Sitä vaativat asiakkaat, se on yhä selkeämmin mahdollisuus tuottajille kilpailutekijänä ja sitä vaatii tasavertaisuuden toteutuminen tietoyhteiskunnassa. Design for All (DfA) periaate toteutuu suunnittelemalla tuotteita ja palveluja, jotka, ensinnäkin, palvelevat sellaisenaan hyvin mahdollisimman monia asiakasryhmiä, ja toiseksi, käyttötilanteessa helposti sopeutuvat erityisryhmien tarpeisiin ja jotka lisäksi, sisältävät standardoituja liityntäpintoja erityisryhmien mahdollisesti tarvitsemiin lisälaitteisiin ja apuvälineisiin Tuotteiden ja palvelujen määrittelyssä on hyödyllistä tutkia tarkoin mm. aisti- ja liikuntavammaisten erityistarpeita. Niihin löydettävät ratkaisut ovat hyvin usein käyttökelpoisia myös yleisissä laite- ja ohjelmistomäärityksissä ja auttavat edistämään myös järjestelmien yleistä käytettävyyttä. Uudet ns. mobiilin aikakauden tuotteet ja palvelut vaativat erityistä huomiota suunnittelijoilta, jotta ne vastaisivat erityistarpeita omaavien ihmisten odotuksia. Design for All - tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan monitieteellistä tutkimuksellista lähestymistapaa. Tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa asiakasnäkökulma tulee erityisen korostuneeksi. Erityisryhmien suora osallistuminen työhön on tärkeää, jotta tarpeet ja vaatimukset tulisivat paremmin ymmärretyiksi ja huomioonotetuiksi. Tarvitaan monikansallista standardointityötä, joka etsii ja kuvaa tuotteiden ja palveluiden rakentamisessa hyviksi osoittautuneita käytäntöjä (ns. best practices) ja levittää niistä tietoa tuottajille. Standardien yleinen tehtävä on edistää yhteensopivuutta ja yhteentoimivuutta sekä antaa ohjeita, jotka edistävät tuotteiden ja palvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua.

5 Hyvä standardi heijastaa tuotteen tai palvelun käyttäjän tarpeita ja odotuksia, ja on lisäksi oikea-aikainen, sellainen, joka uusilla innovatiivisilla aloilla ei estä kehitystä, mutta pystyy kuitenkin toivotulla tavalla ohjaamaan sitä ja välittämään eteenpäin tiivistä tietoa jo kertyneistä kokemuksista. Standardien tuottamista tapahtuu kansallisella, eurooppalaisella ja koko maailman kattavalla tasolla. Eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Euroopan komissio voi halutessaan antaa niille mandaatin standardien tuottamiseksi jollakin valitulla alueella. Standardien noudattaminen on vapaaehtoista ellei niihin ole suoria viittauksia viranomaismääräyksissä. Tämän vuoksi standardeja on markkinoitava ja niiden mielekkyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta perusteltava. 'HVLJQIRU$OORVDDPLVHQYHUNRWWDPLQHQ Kuten todettu, eeurope2002 ohjelma sisältää Design-for-All periaatteen edistämisen ja keinona on verkottaa osaamiskeskuksia, joissa on tietämystä ja kokemusta Design-for-All periaatteen soveltamisessa tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Design-for-All osaamiskeskusten verkottamista on komissiossa edistetty tietoyhteiskuntapääosaston ja sosiaali- ja työllisyysasiain pääosaston yhteistyönä. Tämän kesän alussa verkko onnistuttiin käynnistämään ja se rakentuu kansallisista yhteyskeskuksista (National Contact Centre, NCC) sekä verkottuneista kansallisista osaamiskeskuksista. Euroopan tasolla kansalliset yhteyskeskukset toimivat verkottuneesti yhteistoiminnassa ja niistä yksi vuorollaan toimii Euroopan tason sihteeristönä. Tämän tehtävän otti kesällä ensimmäisenä vastaan Tanska (Danish Centre for Technical Aids for Rehabilitation and Education). Toivotan kansalliselle Design-for-All osaamiskeskusten verkolle ja tälle toiminnan käynnistävälle kokoukselle parhainta menestystä. Toivon myös, että tämä käynnistyvä kansallinen työ tuottaa laadukkaita tuloksia, joista koko Eurooppa pääsee hyötymään.