HOITOTAKUUN TUOMAT MUUTOKSET SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ OULUN KAUPUNGIN TERVEYSASEMILLA SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTAKUUN TUOMAT MUUTOKSET SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ OULUN KAUPUNGIN TERVEYSASEMILLA SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA"

Transkriptio

1 HOITOTAKUUN TUOMAT MUUTOKSET SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ OULUN KAUPUNGIN TERVEYSASEMILLA SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA Riitta Heinonen Marjut Ikonen Topi Rantakangas Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK pohjoinen Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Heinonen Riitta, Ikonen Marjut & Rantakangas Topi. Hoitotakuun tuomat muutokset sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana. Oulu, syksy 2007, 37 sivua, 1 liite. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia hoitotakuun tuomista muutoksista sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada selville, miten sairaanhoitajan työnkuva on muuttunut voimaan tulleen hoitotakuun myötä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluin. Opinnäytetyössä haastateltiin viittä sairaanhoitajaa Oulun kaupungin terveysasemilta helmi- maaliskuussa Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan riittämättömien henkilöstöresurssien ja lisääntyneen työmäärän vuoksi sairaanhoitajilta puuttuu oman työn hallinta. Sairaanhoitajien työtehtävistä on tullut entistä vaativampia. Tähän ovat vaikuttaneet puhelintyön lisääntyminen, työtehtävien ja työpäivien vaihtelevuus sekä vastuun lisääntyminen. Sairaanhoitajat kokivat työpäivien vaihtelun positiivisena. Hoitotakuun myötä potilastietojen kirjaaminen on lisääntynyt ja tarkentunut. Sairaanhoitajat kaipasivat lisää koulutusta muun muassa potilastietojen kirjaamiseen. Yksityisen terveysneuvontapalvelun (contact center) odotettiin vähentävän sairaanhoitajien puhelintyötä, mutta sen vaikutus koettiin päinvastaiseksi. Hoitotakuun tuoma hoidon tarpeen arviointi on lisännyt sairaanhoitajien työmäärää ja vastuuta. Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että sairaanhoitajan työnkuva vaatii kehittämistä, vertaistuen järjestämistä sekä tietoteknologian ja yhteistyötahojen välisen toiminnan kehittämistä. Opinnäytetyömme tutkimustulosten perusteella muotoutui jatkotutkimusaiheeksi sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tutkimisen. Asiasanat: opinnäytetyö, kvalitatiivinen tutkimus, sairaanhoitajan työnkuva, hoitotakuu

3 ABSTRACT Heinonen Riitta, Ikonen Marjut & Rantakangas Topi: The changes in nurses work in health centers of Oulu subsequent to the introduction of treatment guarantee. Nurses experiences. Oulu, autumn 2007, 37 pages, 1 appendix. The purpose of the thesis was to describe the experiences of nurses about the changes in their work subsequent to the introduction of treatment guarantee in health centers in Oulu, Finland. The aim of the thesis was to find out how the work description of the nurses in health centers in Oulu has changed by the 1st of March 2005 implementation of treatment guarantee. The thesis is a qualitative study, where the study material was gathered with theme interviews. Five nurses were interviewed in health centers of Oulu during February and March in The study material was analyzed with inductive content analysis. According to the results of this study, nurses are not able to control their own tasks due to the insufficient staff resources and due to the increased amount of work. The tasks of nurses are demanding. They are affected by increased time spent on telephone, by constant changes in tasks and working days, and by increased amount of responsibilities. Nurses experienced the constant changes in working days as a positive aspect. The amount of booked patient information has increased and it has become more detailed subsequent to the introduction of the treatment guarantee. The nurses expected more education on the booking of patient information among other things. A private health consulting service (contact center) was expected to decrease the time nurses spent on telephone but it was experienced as the opposite. The assessment of treatment needs has increased the amount of nurses work and responsibilities subsequent to the introduction of treatment guarantee. As a conclusion, the nurse s job description requires development, arrangement of peer support, development of information technology and the development of activities between co-operating organizations. Subsequent to the results of this study it is recommended that further studies could focus on working welfare and working durability of nurses. Keywords: final thesis, qualitative study, the work description of nurses, treatment guarantee.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO SAIRAANHOITAJAN TYÖ TERVEYSASEMILLA Hoidon tarpeen arviointi Sairaanhoitajan vastaanottotyö Sairaanhoitajien ohjaus- ja neuvontatyö Sairaanhoitajien puhelintyö OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Aineiston kerääminen Aineiston analysointi Tutkimuksen eettiset ratkaisut OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Sairaanhoitajaresurssien riittämättömyys Sairaanhoitajan työn kehittäminen Sairaanhoitajan työtehtävien vaativuus OPINNÄYTETYÖN TULOSTEN VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN POHDINTA OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS...30 LÄHTEET...33 LIITE 1: TEEMAHAASTATTELUN RUNKO...37

5 1 JOHDANTO Hoitotakuu on herättänyt paljon keskustelua sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaiden väärät käsitykset hoitotakuusta kuormittivat aluksi kohtuuttomasti terveysasemia, mutta asiakkaiden tietoisuuden lisäännyttyä terveysasemien kuormitukset ovat tasaantuneet. Sairaanhoitajien epätietoisuus hoitotakuun tuomista muutoksista aiheutti ristiriitaisia tuntemuksia terveysasemilla. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia hoitotakuun tuomista muutoksista sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla. Hoitotakuu astui voimaan , joten aihe on tuore eikä sitä ole vielä sairaanhoitajien näkökulmasta tutkittu. Halusimme tehdä opinnäytetyön, jonka avulla saisimme tietoa, millainen vaikutus hoitotakuulla on ollut Oulun kaupungin terveysasemien sairaanhoitajien työnkuvaan. Otimme yhteyttä Keskustan terveysaseman osastonhoitajaan, jonka kanssa pohdimme opinnäytetyön aihetta. Tutkimuskysymykseksi määrittelimme, minkälaisia muutoksia hoitotakuu on tuonut Oulun kaupungin terveysasemien sairaanhoitajien työhön sairaanhoitajien arvioimana. Lähestyimme aihetta terveysasemien sairaanhoitajien näkökulmasta, jotta heidän näkemyksensä hoitotakuun tuomasta työnkuvan muutoksesta saataisiin esille. Aihe on ajankohtainen ja merkittävä, koska joudumme kohtaamaan hoitotakuun tuomia muutoksia jokapäiväisessä työskentelyssämme. Opinnäytetyömme tulosten perusteella saadaan konkreettista tietoa terveysasemien sairaanhoitajien työnkuvan muutoksista, jotka asettavat uusia haasteita sairaanhoitajien työnkuvan kehittämiselle.

6 6 2 SAIRAANHOITAJAN TYÖ TERVEYSASEMILLA Hoitotyön asiantuntijana sairaanhoitajan tehtävänä yhteiskunnassa on potilaiden hoitaminen. Sairaanhoitaja kehittää ja toteuttaa hoitotyötä, joka samanaikaisesti ylläpitää ja edistää terveyttä, ehkäisee ja parantaa sairauksia sekä kuntouttaa. Sairaanhoitaja tukee työssään yksilöitä, perheitä sekä yhteisöjä määrittämään, ylläpitämään ja saavuttamaan terveyttä erilaisissa toimintaympäristöissä sekä muuttuvissa olosuhteissa. (Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 työryhmä.) Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana potilaan kokonaishoidossa hoitaessaan potilaita ja toteuttaessaan lääkärin ohjeiden mukaista lääketieteellistä hoitoa. Moniammatillisessa ja eri hallintokuntien välisessä yhteistyössä sairaanhoitajalta vaaditaan vastuunottoa ja selkeää näkemystä omasta vastuualueesta sekä toisten asiantuntemuksen tuntemista ja kunnioittamista. Hoitotyön arvot, eettiset periaatteet, säädökset ja ohjeet ohjaavat sairaanhoitajan toimintaa. Sairaanhoitajan ammatillisen toiminnan lähtökohtana ovat kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset. (Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 työryhmä.) Näyttöön perustuvassa hoitotyössä sairaanhoitaja käyttää hyväksi ammatillista asiantuntemustaan, potilaan kokemuksiin ja tarpeisiin perustuvaa tietoa sekä tutkimustietoa ja hoitosuosituksia. Sairaanhoitajan työ on hoitotieteeseen perustuvaa. Se edellyttää vahvaa eettistä ja ammatillista päätöksentekotaitoa. Sairaanhoitaja osaa hankkia ja arvioida tietoa kriittisesti ja käyttää sitä työyhteisönsä kehittämisessä ja arvioinnissa sekä perustella sillä toimintansa. Sairaanhoitaja vastaa ammattitaitonsa ja ammattinsa kehittämisestä. (Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 työryhmä.) Sairaanhoitotyötä ohjaavat ja valvovat erilaiset lait ja asetukset. Terveydenhuollon ammatin harjoittamisesta säädetään ammatinharjoittamislaissa (559/1994, 1030/2000) ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994, 824/1999). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä ja turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut.

7 7 Kansanterveyslaki (1972) määrää kuntia järjestämään asukkailleen terveydenhuollon palvelut, johon kuuluu myös lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaalla on oltava oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon (1992). Maaliskuussa 2005 kansanterveyslakiin (66/1972) ja erikoissairaanhoitolakiin (1062/1989) kirjattiin enimmäisajat, joiden kuluessa hoitoon pääsy tulee järjestää. Hoitotakuun myötä terveyskeskukseen pitää saada virka-aikana arkipäivisin välitön yhteys. Ellei asiaa voida hoitaa puhelimitse, on kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Lakien mukaan terveyspalvelut on siis järjestettävä, mutta kunnat voivat itse päättää miten ne järjestetään. Hildén käsitteli vuonna 1999 väitöskirjassaan sairaanhoitajien oman ammattitaitonsa kehittämistä. Hildénin tekemän tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat kehittivät omaa ammattitaitoaan mm. lukemalla ammattikirjallisuutta sekä osallistumalla työnohjaukseen ja erilaisiin koulutuksiin. Lisäksi vierailut toisiin laitoksiin sekä pienimuotoiset tutkimukset auttoivat sairaanhoitajia arvioimaan omaa toimintaansa ja ammattitaitoaan. Tutkimuksiin osallistuminen koettiin työssä oppimisen kannalta erittäin merkittäväksi. (Laitila 2003.) Haaralan 2005 tekemässä tutkimuksessa sairaanhoitajat kertoivat alkaneensa aivan uudella tavalla etsimään työhönsä liittyvää teoreettista tietoa. Tärkeiksi teoriatiedon lähteiksi sairaanhoitajat nimesivät hoitotieteen ja lääketieteen kirjallisuuden sekä internetin, erityisesti terveysportin. Myös lääkäreiden asiantuntemus koettiin tärkeäksi tiedonlähteeksi. (Haarala 2005.) Haaralan (2005) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat tekevät nykyään huomattavasti enemmän itsenäistä työtä kuin aikaisemmin. Kun sairaanhoitajan kompetenssi kehittyy koulutuksen ja työssä oppimisen kautta, lisääntyy samalla myös sairaanhoitajien itsenäinen toiminta ja vastuu omista potilaista. Muutos on koettu sairaanhoitajien keskuudessa positiivisena ja antoisana, koska uudistunut työnkuva tuo mukanaan uudenlaisia, positiivisia paineita sekä haasteita ammatilliseen kehittymiseen. (Haarala 2005.)

8 8 Uuden työnkuvan myötä sairaanhoitajat kokevat hoidon kokonaisvaltaisuuden toteutuvan aikaisempaa paremmin. Ja mikäli sairaanhoitajien ammattitaitoa ei koeta tilanteesta riippuen riittäväksi, voivat sairaanhoitajat tukeutua lääkäreiden ammattitaitoon. Sairaanhoitajan työ on muuttunut vastuullisemmaksi ja sairaanhoitajat tiedostavat vastuunsa lisääntyneen. Sairaanhoitajat voivat nykyään siirtää hoitovastuuta enenemässä määrin ohjauksen ja opettamisen avulla myös potilaille ja sairaanhoitajien vastuullinen päätöksenteko toteutuukin poikkeuksetta yhteistyössä potilaiden kanssa. Perusedellytyksenä sairaanhoitajan itsenäiselle työskentelylle on molemminpuolinen luottamus. (Haarala 2005.) Sairaanhoitajat kokivat, että heille on enenevässä määrin siirtynyt sellaisia työtehtäviä, joita aikaisemmin ovat hoitaneet ainoastaan lääkärit. Esimerkkeinä ylähengitystieinfektioiden ja vaativampien haavojen hoito sekä antikoagulantti-hoidon seuranta. Suunnitelmissa on myös siirtää osittain venähdysten ja murtumien hoito sairaanhoitajille. Potilaiden jatkohoidon kannalta sairaanhoitajat näkevät onnistuneeksi ratkaisuksi myös sairaanhoitajien mahdollisuuden tehdä muutamia peruslaboratoriotutkimuksia. Myös luomien poisto ja haavojen ompelu on siirtynyt pääsääntöisesti sairaanhoitajien työnkuvan piiriin. (Haarala 2005.) 2.1 Hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarvetta arvioitaessa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä yhteydenottajan kertomien esitietojen mukaan tai lähetteen perusteella arvioidaan kiireellisyys. Hoidon tarpeen arviointia voivat tehdä muutkin kuin lääkärit. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on asianmukainen koulutus, työkokemus ja yhteys hoitoa antavaan toimintayksikköön sekä potilasasiakirjat käytettävissään, voivat tehdä hoidon tarpeen arviointia. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) Hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä puhelinpalveluna. Myös vastaanottokäynnin yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilö voi tehdä koulutuksensa, työkokemuksensa ja toimintayksikössä sovitun työnjaon sekä potilaan kertomien

9 9 esitietojen ja hänestä tehtyjen riittävien selvitysten perusteella hoidon tarpeen arviointia. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) Potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät hoidon tarpeen arvioinnista ja arvion tehneen terveydenhuollon ammattihenkilön antamista hoito-ohjeista tai toimenpideehdotuksista. Aina kun päätetään hoidon aloittamisesta, tulisi huomioida potilaan terveydentila, toimintakyky sekä sairaus ja niiden ennakoitavissa oleva kehitys. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) 2.2 Sairaanhoitajan vastaanottotyö Terveysasemilla sairaanhoitajan vastaanottotyö on monipuolista. Työnkuva voi vaihdella eri terveysasemien välillä. Sairaanhoitajat hoitavat pinnallisia haavoja, arvioivat haavojen ompelemisen tarpeellisuuden ja tekevät myös pitkäaikaisten haavojen hoitoja. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluu myös erilaiset toimenpiteet, kuten katetroinnit, venesektiot ja korvahuuhtelut. Joillakin terveysasemilla sairaanhoitajat tekevät poskionteloiden ultraäänitutkimuksia. Mikäli terveysaseman laboratorio on kiinni, sairaanhoitajat ottavat erilaisia pikanäytteitä ja myös tarvittaessa EKG:n. Sairaanhoitajat voivat kirjoittaa todistuksen sairauslomasta esimerkiksi flunssatapauksissa enintään kolmeksi päiväksi. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Oulun terveysasemat ovat virka-aikana päivystysvastuussa, joten äkillisesti sairastuneet potilaat tuodaan suoraan päivystävän sairaanhoitajan luo. Tällöin rintakipuiset ja hengenahdistus potilaat sekä huonokuntoiset vanhukset saavat hoidon aloituksen omalla terveysasemallaan lääkärin ohjeen mukaisesti. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Erikoissairaanhoidosta on siirtynyt tehtäviä terveysasemien sairaanhoitajille. Terveysasemien sairaanhoitajat arvioivat potilaan leikkauskelpoisuutta, kun potilas on menossa leikkaukseen erikoissairaanhoidon puolelle. Lääkkeiden suonensisäinen anto,

10 10 esimerkiksi i.v.-antibiootit, on siirtynyt terveysasemille sairaanhoitajien tehtäväksi, jolloin potilaat käyvät terveysasemalla saamassa lääkityksen sen sijaan, että veisivät erikoissairaanhoidosta potilaspaikan. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Terveysasemilla sairaanhoitajat huolehtivat mielenterveysasiakkaiden määräaikaisinjektioista sekä seuraavat näiden potilaiden vointia ja kuntoa. Mielenterveysasiakkaat tarvitsevat myös keskustelua varten aikaa ja tukea, jotta he selviäisivät avohoidossa. Päihdeasiakkaiden ajo-oikeusseurantojen sairaanhoitajan osuus on siirtynyt päihdetyöstä terveysasemien sairaanhoitajille. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) 2.3 Sairaanhoitajien ohjaus- ja neuvontatyö Sairaanhoitajien työnkuvaan kuuluu erilaista ohjaus- ja neuvontatyötä sekä määräaikaiskontrolleja. He tekevät lääkitysten vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa sekä ohjelmoivat kontrollilaboratoriotutkimuksia. Uusien verenpainepotilaiden seuranta alkaa sairaanhoitajan vastaanotolla ja seurannat jatkuvat kunnes potilas saavuttaa hoitotasapainon. Tämän jälkeen potilaat jatkavat mittauksia yleensä itse. Astmaohjauksiin kuuluvat PEF-seurantojen ohjaukset, lääkkeenotto- ja elintapaohjaukset sekä minispirometriat sekä lääkityksen arviointi ja seuranta. Jos potilaalla epäillään diabetesta, voivat sairaanhoitajat ohjata potilaan hoitoon, tehdä laboratoriolähetteen ja antaa elintapa- ja ruokavalio-ohjausta. Jos diabetes on todettu, tehdään sairaanhoitajan vastaanotolla lääkityksen seurantaa, huolehditaan perushoitovälinelähetteistä, insuliinin aloittamisesta sekä siihen liittyvästä ohjauksesta. Myös sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoito-ohjaus, elintapaohjaukset ja kontrollit tapahtuvat osin sairaanhoitajan vastaanotolla. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.)

11 Sairaanhoitajien puhelintyö Hoitotakuu toi kunnille velvoitteen, jonka mukaan terveyskeskukseen on saatava arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Usein potilaan hoidon tarve voidaan arvioida jo puhelimessa. Jos oma terveyskeskus ei voi taata näitä palveluja, tulee kunnan järjestää ne esimerkiksi yksityissektorilta niin, ettei potilaalle aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Oulun terveysasemille saa puhelimitse yhteyden virka-aikana. Iltaisin ja öisin kuntalaiset ottavat yhteyttä tarvittaessa yhteispäivystykseen, jonne toivotaan myös ensisijaisesti otettavan yhteyttä puhelimitse. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007). Oulun terveysasemilla elokuussa 2006 erotettiin kiireelliset ja päivystysajanvaraukset kiireettömistä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella terveysasemalla on käytössään kaksi ajanvarauspuhelinnumeroa, joista toisesta hoidetaan päivystys- ja kiireelliset ajanvaraukset lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle. Tässä ns. A-linjan numerossa vastaa puheluihin aina sairaan-/terveydenhoitaja. Kuudennen jonossa olevan puhelun jälkeen ja virka-ajan ulkopuolella puhelut ohjautuvat terveysneuvontapalveluun eli contact centeriin. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Contact centerin yhteyskeskus näkee terveysasemien potilaskertomukset ja tekee niihin tarvittavat merkinnät puhelinsoitoista. Yhteyskeskus voi myös antaa potilaalle tarvittaessa päivystysajanvarauksen terveyskeskukseen lääkärille tai sairaanhoitajalle tai kirjata sairaanhoitajan ajanvarauskirjalle soittopyynnön. (Vähäkuopus, Winblad & Tähtinen 2006.) A-linja on käytössä arkisin klo Numerosta saa myös henkilökohtaista terveydenja sairaanhoidon neuvontaa sekä yleistä terveysneuvontaa. Klo 10 jälkeen soitetaan kiireettömän eli B-linjan numeroon. Sieltä hoidetaan muun muassa ajanvaraukset laboratorioon ja röntgeniin. Sairaanhoitajien työpanosta terveysasemilla on siirretty puhelinohjaukseen ja ajanvaraukseen. Ajankäytön seurannan mukaan 40 % sairaanhoitajan työstä on puhelintyötä ja 60 % muuta työtä. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.)

12 12 Puhelinpalveluna annettavasta henkilökohtaisesta sairaan- ja terveydenhoidon neuvonnasta tai palveluunohjauksesta tehdään myös merkinnät potilasasiakirjoihin. Potilasasiakirjoihin tulisi tehdä merkintä myös potilaan ja muun yhteydenottajan tunnistamistavasta. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulisi aina pyrkiä tunnistamaan potilas tai jos joku muu ottaa yhteyttä potilaan puolesta, myös tämä yhteydenottaja. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia hoitotakuun tuomista muutoksista sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla. Hoitotakuu on astunut voimaan , joten aihe on tuore eikä sitä ole vielä tutkittu sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyömme tehtävänä oli saada selville, miten sairaanhoitajan työnkuva on muuttunut hoitotakuun myötä Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana. Opinnäytetyön tulosten perusteella kehitetään Oulun kaupungin terveysasemilla työskentelevien sairaanhoitajien työn sisältöä.

13 13 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimusmenetelmät Tieteellisessä tutkimuksessa voidaan käyttää kahta erilaista lähestymistapaa, jotka molemmat täydentävät toisiaan. Tutkimuksissa voidaan käyttää laadullista eli kvalitatiivista menetelmää tai vaihtoehtoisesti määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Molempien tutkimusmenetelmien perimmäinen tavoite on tietopohjan kehittäminen. (Sarajärvi & Tuomi 2002, ) Olemme opinnäytetyössämme käyttäneet laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Laadullisessa tutkimuksessa hoitotyön teorioita kehitetään induktiivisesti aineistosta lähtien ilman suurempaa syvällistä testausta. Teoriat voivat sisältää paljon olennaista tietoa tietyssä tutkimusympäristössä, mutta tulosten merkitystä toisessa tutkimusympäristössä ei voida todistaa. Tämän vuoksi laadullista tutkimusta tehtäessä on aiheellista määrittää jokaisella kerralla erikseen, mitä on tekemässä. Laadullisessa induktiivisessa tutkimuksessa etsitään aineistosta tyypillisiä ominaisuuksia ja yhteyksiä ja hypoteesit muodostetaan niiden perusteella. Induktiivinen tutkimus ei ole herkkä heijastumaan tutkijoiden kulttuurisidonnaisuuteen eikä totuus näin ollen vääristy kovin helposti. (Sarajärvi & Tuomi 2002, ) Laadullisella tutkimuksella saadaan tuotettua tutkittavasta ilmiöstä kuvailevaa, selittävää, tulkitsevaa ja ymmärrettävää laadullista tietoa (Lepola, Nikkonen & Nores 1992; Sarajärvi & Tuomi 2002, 66 72). 4.2 Aineiston kerääminen Aineiston keräämistä varten otimme yhteyttä kaikkiin seitsemään Oulun kaupungin terveysasemaan ja toivoimme, että saisimme jokaiselta terveysasemalta yhden sairaanhoitajan haastateltavaksi. Tutkittaviksi tulee valita sellaisia henkilöitä, joilta arvellaan parhaiten saatavan aineistoa tutkimustehtävään (Saaranen & Puusniekka 2006). Haastatteluun osallistuvien tuli olla sellaisia, jotka pystyivät kertomaan sairaanhoitajan työstä ennen hoitotakuun voimaantuloa, että sen jälkeen. Pyyntöömme vastattiin viideltä terveysasemalta, joilta saimme sairaanhoitajat haastateltaviksi.

14 14 Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme teemahaastattelun, jota kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi. Jokaisessa haastattelussa teema-alueet pysyvät samana, mutta kysymysten järjestys ja muoto voivat vaihdella. Teemahaastattelusta puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka järjestys ja muoto. Haastattelurunkoa laadittaessa ei tehdä yksityiskohtaista kysymysluetteloa vaan teema-alueluettelo. Luettelo toimii haastattelutilanteessa muistilistana, jonka pohjalta kysymykset muodostetaan. Teema-alueiden tulisi olla niin väljiä, että tutkittava ilmiö paljastuu mahdollisimman tarkasti. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47 48, ) Teemahaastattelun käyttöön tiedonkeruumenetelmänä voi liittyä ongelmia, koska tutkijan esiymmärryksestä syntyvät teemat ja hänen haastattelussa käyttämänsä kieli saattavat ohjata tutkittavien ajattelua ja ilmaisuja. Tällöin tutkittavien omien mielipiteiden esille tulo voi estyä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 156.) Ennen varsinaisia haastatteluja teimme teemahaastattelurungon (ks. LIITE 1), jonka muodostimme tutkimustehtävän ja aikaisemman teoriatiedon perusteella. Saimme opinnäytetyön ohjaajilta korjausehdotuksen, jonka mukaan pelkistimme teemoja ja lisäsimme tutkimuskysymystä täydentäviä kysymyksiä. Testasimme haastattelurungon toimivuutta esihaastattelulla. Esihaastattelun tarkoituksena on hankkia kuva haastateltavan kohdejoukon elämysmaailmasta ja sanavalinnasta. Tarkoituksena on myös testata haastattelurunkoa, aihepiirin järjestystä ja kysymysten muotoa. Samalla nähdään, miten haastattelija kykenee kehittelemään kysymyksiä haastattelutilanteessa, kuinka hän saa kysymyksensä ymmärretyksi ja missä määrin hän pystyy seuraamaan haastateltavan ajattelua. Esihaastattelusta selviää myös haastattelun keskimääräinen pituus. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Teimme esihaastattelun pitkään sairaanhoitajan töitä tehneelle, nykyisin terveydenhoitajana toimivalle hoitajalle. Pyysimme häntä kiinnittämään huomiota lähinnä kysymysten selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Esihaastattelu poikkesi varsinaisesta haastattelusta siten, ettei sitä nauhoitettu vaan kirjoitimme ylös tarkentavia kysymyksiä sekä haastattelijoiden että esihaastateltavan toimesta. Esihaastattelussa samaa asiaa voitiin kysyä kahteen kertaan, mutta haastattelun aikana tuli ilmi, että se vain tarkensi haastateltavan mielipiteitä. Haastattelurunko todettiin yhteisymmärryksessä toimivaksi.

15 15 Lähetimme sähköpostia eri terveysasemien sairaanhoitajille ja pyysimme heidän yhteydenottoaan haastattelua varten. 12 lähetetystä pyynnöstä viisi sairaanhoitajaa vastasi ja suostui haastateltavaksi. Teimme haastattelut yksilöhaastatteluina, joissa keskustelu voi olla luontevampaa ja vapautuneempaa. Lähetimme haastateltaville teemahaastattelulomakkeen etukäteen, jotta he voisivat syvällisemmin perehtyä haastattelun sisältöön. Sairaanhoitajien luvalla nauhoitimme haastattelut, sillä teemahaastattelun luonteeseen kuuluu, että haastattelut nauhoitetaan, koska vain tällä tavoin haastattelut saadaan sujumaan nopeasti ja ilman katkoja (Hirsjärvi & Hurme 2000, 92). Suoritimme haastattelut yksin, jotta saimme haastatteluajankohdat paremmin järjestettyä. Haastattelimme sairaanhoitajat terveysasemilla helmi- ja maaliskuun aikana Nauhoitetut haastattelut litteroitiin viikon sisällä haastattelusta. Litteroituja sivuja kertyi yhteensä 36 rivinvälillä 1,5. Haastattelujen kesto oli keskimäärin 40 minuuttia. 4.3 Aineiston analysointi Aineiston analysoinnissa käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tällä tarkoitetaan kerätyn aineiston tiivistämistä siten, että tutkittavia ilmiöitä voidaan kuvata lyhyesti ja yleistävästi ja, että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeästi esiin. Induktiivisessa sisällönanalyysissa on löydettävissä kuusi erillistä vaihetta. Näitä vaiheita ovat analyysiyksikön valinta, aineistoon tutustuminen, aineiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi. (Janhonen & Nikkonen 2003, 29.) Esimerkki analyysin etenemisestä on esitetty kuviossa 1.

16 16 Alkuperäisilmaisut Meillä ei riitä resurssit sekä hoitaa potilaita paikalla että vastata puhelimeen. Kirjataan siinä samalla sitten, kun ollaan asiakkaan kanssa tekemisissä, sä katot sieltä sivulta, aha, hän on saanut eilen tämmöiset hoitoohjeet. Asiakas soittaa, että nyt OYS määräs tämmösen ja tämmösen hoion ja ikinä ei ole siitä kuullukkaan Että hirviä metästys sitte, että miten se asia hoijetaan. Vastaanottoajathan meillä on hirviän kortilla. Pelkistetyt ilmaisut Resurssien riittämättömyys. Kirjaaminen tapahtuu jo puhelun aikana. Ohjeistuksen puute. Työmäärä. Alaluokat Liian vähän hoitajia. Kirjaaminen luo turvaa. Ohjeita tarvitsisi lisää. Hoitotyön laatu kärsinyt kiireessä. Yläluokat Puuttuvat henkilöstöresurssit. Tarkentunut kirjaaminen. Sairaanhoitajien työn ohjeistuksen kirjavuus. Hallitsematon työmäärä KUVIO 1. Esimerkki analysoinnin etenemisestä Analyysin lopputuloksena saadaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli. Usein se on määritelty prosessina, jossa tuotetut kategoriat kvantifioidaan, mutta joidenkin määritelmien mukaan laadullinen sisällön analyysi päättyy siihen, kun kysytään, kuinka monta kertaa jokin asia ilmenee aineistossa. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Sisällön analyysiä pidetään vaativana analyysimenetelmänä, mutta silti se on käyttökelpoinen menetelmä monissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa edellyttäen tutkijan huolellista ja systemaattista analyysiä tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Sisällön analyysin ongelmana on luotettavuuden kannalta pidetty sitä, että tutkija ei pysty objektiiviseen tarkasteluun analyysiprosessista, vaan tulos perustuu subjektiiviseen näkemykseen asiasta. Haasteena sisällön analyysissa voidaan pitää sitä,

17 17 miten tutkija onnistuu pelkistämään aineiston ja muodostamaan kategoriat niin, että kuvaus on mahdollisimman luotettava. Luotettavuuden kannalta on tärkeää kyetä osoittamaan yhteys aineiston ja tuloksen välillä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, ) Litteroinnin jälkeen keräsimme aineistosta ilmaisut, jotka vastasivat tutkimuskysymykseemme. Tämän jälkeen pelkistimme alkuperäisilmaisut ja kirjoitimme ne peräkkäin erilliselle paperille. Muodostimme ilmaisuista ryhmiä, jonka aikana keräsimme ilmaisuista samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kuvaavia tekijöitä. Näiden perusteella muodostimme alakategorioita, joille annettiin mahdollisimman hyvin sen sisältöä kuvaava nimi. Yhdistimme samansisältöiset alakategoriat toisiinsa ja muodostimme niistä yläkategorioita, joille annoimme sen sisältöä hyvin kuvaavan nimen. Yläkategoriasta muodostimme yhdistävän kategorian. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa käsitteitä yhdistämällä saimme vastauksia tutkimustehtäväämme. Käytimme opinnäytetyössämme suoria lainauksia elävöittämään työmme sisältöä. Suorat lainaukset kuvaavat, millaisesta alkuperäisaineistosta kategoriat on muodostettu samalla lisäten tutkimuksen luotettavuutta (Kyngäs & Vanhanen 1999, 10). 4.4 Tutkimuksen eettiset ratkaisut Anoimme tutkimusluvan kirjallisesti Oulun kaupungin avoterveydenhuollon ylihoitajalta, jolta saimme luvan tammikuussa Teimme haastattelut yksin ja jaoimme haastattelut tasapuolisesti. Kerroimme haastateltaville, että tiedot haastatteluista tullaan käsittelemään luottamuksellisesti eikä heidän anonymiteettiä rikottaisi missään vaiheessa. Opinnäytetyöhön osallistuminen oli vapaaehtoista. Laadullisen tutkimuksen tärkeitä eettisiä periaatteita ovat tiedonantajan vapaaehtoisuus ja henkilöllisyyden suojaaminen sekä luottamuksellisuus (Ramos 1989, 57 63). Myös terveysasemat, joissa haastattelut tehtiin, eivät tule julki missään vaiheessa. Opinnäytetyön tulokset litteroitiin ja käsiteltiin niin, ettei niistä voi tunnistaa haastateltavia. Tulokset on käsitelty rehellisesti mitään tietoja muuttamatta. Haastatteluista saatua materiaalia tullaan käyttämään ainoastaan sovittuun tarkoitukseen ja aineisto hävitetään opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen.

18 18 Keräsimme opinnäytetyön aineistoa useista eri tutkimuksista ja artikkeleista. Huolehdimme, että tutkimukset ja artikkelit olivat tuoreita ja relevantteja. Olemme merkinneet lähdeviitteet oikein. Opinnäytetyömme tulokset olemme muodostaneet aineistomme perusteella, emmekä ole käyttäneet toisten tutkimusten tuloksia ominamme. 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Opinnäytetyön haastatteluihin osallistui viisi Oulun kaupungin terveysasemilla työskentelevää sairaanhoitajaa. Kaikki haastateltavat olivat työskennelleet sairaanhoitajina terveysasemilla ennen hoitotakuun voimaantuloa ja sen jälkeen. Haastateltavilla oli eripituiset työhistoriat, joka näkyy myös tutkimustuloksissa erilaisina tarpeina. Opinnäytetyön tehtävään vastauksena muodostunut yhdistävä kategoria on: Sairaanhoitajan työnkuvan muutokset Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana. Alaotsikoina esitetään yläkategoriat ja selitetään niiden muodostuminen. Tekstissä lihavoituina ovat alakategoriat ja ne on kuvattu pelkistettyjen ilmaisujen avulla.

19 19 Alkuperäisilmaisut Alaluokka Yläluokka Yhdistävä tekijä liian vähän hoitajia resurssimuutoksia ei ole tapahtunut avustajien tuki/apu vähentynyt avustajien panosta tarvitaan lääkäriltä siirtynyt töitä sairaanhoitajan työn arvostuksen vähentyminen kiireisemmät työpäivät lisääntynyt ajanvaraustyö lisääntynyt toimistotyö lisääntyneet potilasohjaukset hoitotyön laatu kärsinyt kiireessä oman työn hallintaa ei ole vertaistuen puute vähäinen yhteistyö tilastot ei luotettavia kirjaaminen luo turvaa puhelintyön seuranta lisääntynyt kirjaaminen lisääntynyt tilastointi koulutusta tarvitaan koulutusta riittävästi ohjeita tarvitsisi lisää käytännön työn yhtenäistäminen ohjeiden avulla tietokone helpottaa tiedonhakua odotukset contact centeristä contact center lisännyt työmäärää ongelmia puhelintyössä sairaanhoitajan näkökulmasta ongelmia puhelintyössä asiakkaan näkökulmasta hyvää palautetta puhelintyöstä hoidon tarpeen arviointi puhelimessa vaikeaa henkilöstöresurssien puuttuminen työmäärä hallitsematonta vertaistuen vähentyminen yhteistyön vähentyminen kirjaaminen tarkentunut koulutustarpeiden tunnistaminen sairaanhoitajien työn ohjeistuksen kirjavuus teknologian tuomat edut puhelintyön lisääntyminen sairaanhoitajaresurssien riittämättömyys sairaanhoitajan työn kehittäminen sairaanhoitajien työtehtävien vaativuus Hoitotakuun tuomat muutokset Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana monenlaisia työtehtäviä työpäivät erilaisia työpäivien ja tehtävien vaihtelevuus asiakkaiden uusavuttomuus hoidon tarpeen arviointi vastuun lisääntyminen KUVIO 2. Hoitotakuun tuomat muutokset Oulun kaupungin terveysasemien sairaanhoitajien arvioimana

20 Sairaanhoitajaresurssien riittämättömyys Opinnäytetyömme tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat, että heillä ei ollut tarpeeksi resursseja työtehtäviensä hoitamiseen. Henkilöstöresurssit eivät olleet lisääntyneet, vaikka avustajien ja lääkäreiden töitä oli siirretty sairaanhoitajille. Ajanvaraus- ja toimistotyöt vievät sairaanhoitajan vastaanottoajoista entistä enemmän aikaa, koska avustajien määrää oli vähennetty. Sairaanhoitajat arvostavat avustajien työtä ja kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että avustajien työpanosta tarvitaan. Sairaanhoitaja joutuu joillakin terveysasemilla olemaan myös toimenpidehoitajana. Toimenpidehoitajan tehtävänä on avustaa lääkäriä pienissä toimenpiteissä kuten luomenpoistossa. Toimenpidehoitaja valmistelee tarvittavat instrumentit esille. Hän avustaa tarvittaessa lääkäriä ompelussa lankojen katkaisemisessa ja laittaa haavalle sidoksen ja antaa potilaalle jatkohoito-ohjeet. Tätä tehtävää varten voisi käyttää lähihoitajakoulutuksen saanutta avustajaa ja vapauttaa näin resursseja sairaanhoitajan vastaanottotyöhön. Hoitotakuun myötä hoitaja arvioi potilaan tilanteen ensin ja potilas ohjataan sen jälkeen tarvittaessa lääkärille. Hoitajien ajanvarauslistat kuormittuvat entisestään, koska hoitajia ei ole saatu lisää eikä aikoja lääkäreille ole lisätty. Sairaanhoitajat kokivat, ettei heitä tarpeeksi arvosteta. Sairaanhoitajan koulutus koettiin menevän hukkaan sihteerin töissä. Avustajat hävisivät, sehän poiki sitte sairaanhoitajalle lisätöitä. Tarviiko siihen sitte erikoissairaanhoitajan koulutusta, että osaa laboratorioon ajan antaa? Sairaanhoitaja seisoo tunnin lääkärin vieressä toimenpideavustajana Sairaanhoitajien työmäärä on lisääntynyt huomattavasti ajanvarauksen, toimistotyön ja potilasohjauksen osalta. Sairaanhoitajat kokivat, että työpäivät olivat nykyään kiireisempiä kuin ennen ja hoitotyön laatu on kärsinyt tämän vuoksi. Ajanvarauksella tulevat asiakkaat saavat ajan vasta noin kolmen viikon päähän, sillä vastaanottoajat ovat hävinneet minimiin. Asiakkaille jää myös vähemmän aikaa kuin aiemmin. Sairaanhoitajien mielestä heillä ei ole mahdollisuutta hallita omaa työtään. Ajanvarauskirjoille tulee yhteydenottopyyntöjä ja asiakkaita useilta eri tahoilta, jolloin

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti

Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Millainen on hyvä asiantuntijalausunto ja miten se laaditaan? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Kliinisen onkologian dosentti Valviran asiantuntijasymposium 8.2.2017 Lausunnot Valvirassa vireillä olevat

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto

Väestön ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta. Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto n ja lääkärikunnan näkemyksiä terveydenhuollon tulevaisuudesta Jukka Vänskä Tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti terveydenhuollon digitalisaatioon Kyselyt terveydenhuollon

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV

Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa. Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV Paremman säätelyn periaatteiden toteutuminen ja kehittämistarpeet hyvinvointipalveluissa Ylijohtaja Vesa Jatkola VTV 5.10.2009 Erikoissairaanhoitolaki 31 3 momentti Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LAPIN KESKUSSAIRAALAN YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ KÄYNEET RANUALAISET TAMMI-HELMIKUU 2010

LAPIN KESKUSSAIRAALAN YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ KÄYNEET RANUALAISET TAMMI-HELMIKUU 2010 LAPIN KESKUSSAIRAALAN YHTEISPÄIVYS- TYKSESSÄ KÄYNEET RANUALAISET TAMMI-HELMIKUU 2010 Palvelun laadun arviointi Johtava lääkäri Timo Peisa Kehittäjätyöntekijä Marjatta Pernu Suunnittelija Jaana Kupulisoja

Lisätiedot

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010).

SEKSUAALINEUVONTA. (Nummelin 2000, Ilmonen 2006, Ryttyläinen ja Valkama 2010). SEKSUAALIOHJAUS Seksuaaliohjaus: tavoitteellista, tilannekohtaista ammatillista vuorovaikutusta. Sen keskeisiä elementtejä ovat tiedon antaminen sekä asiakkaan seksuaalisuuden hyväksyminen. SEKSUAALINEUVONTA

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut 2030

Sote-lähipalvelut 2030 Sote-lähipalvelut 2030 12 ikääntyvän kokemuksia lähipalveluista Lehtola Tuija, Pätsi Merja Master-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot