HOITOTAKUUN TUOMAT MUUTOKSET SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ OULUN KAUPUNGIN TERVEYSASEMILLA SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOITOTAKUUN TUOMAT MUUTOKSET SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ OULUN KAUPUNGIN TERVEYSASEMILLA SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA"

Transkriptio

1 HOITOTAKUUN TUOMAT MUUTOKSET SAIRAANHOITAJAN TYÖSSÄ OULUN KAUPUNGIN TERVEYSASEMILLA SAIRAANHOITAJIEN ARVIOIMANA Riitta Heinonen Marjut Ikonen Topi Rantakangas Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK pohjoinen Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Heinonen Riitta, Ikonen Marjut & Rantakangas Topi. Hoitotakuun tuomat muutokset sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana. Oulu, syksy 2007, 37 sivua, 1 liite. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia hoitotakuun tuomista muutoksista sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada selville, miten sairaanhoitajan työnkuva on muuttunut voimaan tulleen hoitotakuun myötä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jossa tutkimusaineisto on kerätty teemahaastatteluin. Opinnäytetyössä haastateltiin viittä sairaanhoitajaa Oulun kaupungin terveysasemilta helmi- maaliskuussa Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan riittämättömien henkilöstöresurssien ja lisääntyneen työmäärän vuoksi sairaanhoitajilta puuttuu oman työn hallinta. Sairaanhoitajien työtehtävistä on tullut entistä vaativampia. Tähän ovat vaikuttaneet puhelintyön lisääntyminen, työtehtävien ja työpäivien vaihtelevuus sekä vastuun lisääntyminen. Sairaanhoitajat kokivat työpäivien vaihtelun positiivisena. Hoitotakuun myötä potilastietojen kirjaaminen on lisääntynyt ja tarkentunut. Sairaanhoitajat kaipasivat lisää koulutusta muun muassa potilastietojen kirjaamiseen. Yksityisen terveysneuvontapalvelun (contact center) odotettiin vähentävän sairaanhoitajien puhelintyötä, mutta sen vaikutus koettiin päinvastaiseksi. Hoitotakuun tuoma hoidon tarpeen arviointi on lisännyt sairaanhoitajien työmäärää ja vastuuta. Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että sairaanhoitajan työnkuva vaatii kehittämistä, vertaistuen järjestämistä sekä tietoteknologian ja yhteistyötahojen välisen toiminnan kehittämistä. Opinnäytetyömme tutkimustulosten perusteella muotoutui jatkotutkimusaiheeksi sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tutkimisen. Asiasanat: opinnäytetyö, kvalitatiivinen tutkimus, sairaanhoitajan työnkuva, hoitotakuu

3 ABSTRACT Heinonen Riitta, Ikonen Marjut & Rantakangas Topi: The changes in nurses work in health centers of Oulu subsequent to the introduction of treatment guarantee. Nurses experiences. Oulu, autumn 2007, 37 pages, 1 appendix. The purpose of the thesis was to describe the experiences of nurses about the changes in their work subsequent to the introduction of treatment guarantee in health centers in Oulu, Finland. The aim of the thesis was to find out how the work description of the nurses in health centers in Oulu has changed by the 1st of March 2005 implementation of treatment guarantee. The thesis is a qualitative study, where the study material was gathered with theme interviews. Five nurses were interviewed in health centers of Oulu during February and March in The study material was analyzed with inductive content analysis. According to the results of this study, nurses are not able to control their own tasks due to the insufficient staff resources and due to the increased amount of work. The tasks of nurses are demanding. They are affected by increased time spent on telephone, by constant changes in tasks and working days, and by increased amount of responsibilities. Nurses experienced the constant changes in working days as a positive aspect. The amount of booked patient information has increased and it has become more detailed subsequent to the introduction of the treatment guarantee. The nurses expected more education on the booking of patient information among other things. A private health consulting service (contact center) was expected to decrease the time nurses spent on telephone but it was experienced as the opposite. The assessment of treatment needs has increased the amount of nurses work and responsibilities subsequent to the introduction of treatment guarantee. As a conclusion, the nurse s job description requires development, arrangement of peer support, development of information technology and the development of activities between co-operating organizations. Subsequent to the results of this study it is recommended that further studies could focus on working welfare and working durability of nurses. Keywords: final thesis, qualitative study, the work description of nurses, treatment guarantee.

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...2 ABSTRACT JOHDANTO SAIRAANHOITAJAN TYÖ TERVEYSASEMILLA Hoidon tarpeen arviointi Sairaanhoitajan vastaanottotyö Sairaanhoitajien ohjaus- ja neuvontatyö Sairaanhoitajien puhelintyö OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄ OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Aineiston kerääminen Aineiston analysointi Tutkimuksen eettiset ratkaisut OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Sairaanhoitajaresurssien riittämättömyys Sairaanhoitajan työn kehittäminen Sairaanhoitajan työtehtävien vaativuus OPINNÄYTETYÖN TULOSTEN VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN POHDINTA OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS...30 LÄHTEET...33 LIITE 1: TEEMAHAASTATTELUN RUNKO...37

5 1 JOHDANTO Hoitotakuu on herättänyt paljon keskustelua sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaiden keskuudessa. Asiakkaiden väärät käsitykset hoitotakuusta kuormittivat aluksi kohtuuttomasti terveysasemia, mutta asiakkaiden tietoisuuden lisäännyttyä terveysasemien kuormitukset ovat tasaantuneet. Sairaanhoitajien epätietoisuus hoitotakuun tuomista muutoksista aiheutti ristiriitaisia tuntemuksia terveysasemilla. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia hoitotakuun tuomista muutoksista sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla. Hoitotakuu astui voimaan , joten aihe on tuore eikä sitä ole vielä sairaanhoitajien näkökulmasta tutkittu. Halusimme tehdä opinnäytetyön, jonka avulla saisimme tietoa, millainen vaikutus hoitotakuulla on ollut Oulun kaupungin terveysasemien sairaanhoitajien työnkuvaan. Otimme yhteyttä Keskustan terveysaseman osastonhoitajaan, jonka kanssa pohdimme opinnäytetyön aihetta. Tutkimuskysymykseksi määrittelimme, minkälaisia muutoksia hoitotakuu on tuonut Oulun kaupungin terveysasemien sairaanhoitajien työhön sairaanhoitajien arvioimana. Lähestyimme aihetta terveysasemien sairaanhoitajien näkökulmasta, jotta heidän näkemyksensä hoitotakuun tuomasta työnkuvan muutoksesta saataisiin esille. Aihe on ajankohtainen ja merkittävä, koska joudumme kohtaamaan hoitotakuun tuomia muutoksia jokapäiväisessä työskentelyssämme. Opinnäytetyömme tulosten perusteella saadaan konkreettista tietoa terveysasemien sairaanhoitajien työnkuvan muutoksista, jotka asettavat uusia haasteita sairaanhoitajien työnkuvan kehittämiselle.

6 6 2 SAIRAANHOITAJAN TYÖ TERVEYSASEMILLA Hoitotyön asiantuntijana sairaanhoitajan tehtävänä yhteiskunnassa on potilaiden hoitaminen. Sairaanhoitaja kehittää ja toteuttaa hoitotyötä, joka samanaikaisesti ylläpitää ja edistää terveyttä, ehkäisee ja parantaa sairauksia sekä kuntouttaa. Sairaanhoitaja tukee työssään yksilöitä, perheitä sekä yhteisöjä määrittämään, ylläpitämään ja saavuttamaan terveyttä erilaisissa toimintaympäristöissä sekä muuttuvissa olosuhteissa. (Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 työryhmä.) Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitotyön asiantuntijana potilaan kokonaishoidossa hoitaessaan potilaita ja toteuttaessaan lääkärin ohjeiden mukaista lääketieteellistä hoitoa. Moniammatillisessa ja eri hallintokuntien välisessä yhteistyössä sairaanhoitajalta vaaditaan vastuunottoa ja selkeää näkemystä omasta vastuualueesta sekä toisten asiantuntemuksen tuntemista ja kunnioittamista. Hoitotyön arvot, eettiset periaatteet, säädökset ja ohjeet ohjaavat sairaanhoitajan toimintaa. Sairaanhoitajan ammatillisen toiminnan lähtökohtana ovat kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö sekä Suomen terveyspoliittiset linjaukset. (Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 työryhmä.) Näyttöön perustuvassa hoitotyössä sairaanhoitaja käyttää hyväksi ammatillista asiantuntemustaan, potilaan kokemuksiin ja tarpeisiin perustuvaa tietoa sekä tutkimustietoa ja hoitosuosituksia. Sairaanhoitajan työ on hoitotieteeseen perustuvaa. Se edellyttää vahvaa eettistä ja ammatillista päätöksentekotaitoa. Sairaanhoitaja osaa hankkia ja arvioida tietoa kriittisesti ja käyttää sitä työyhteisönsä kehittämisessä ja arvioinnissa sekä perustella sillä toimintansa. Sairaanhoitaja vastaa ammattitaitonsa ja ammattinsa kehittämisestä. (Terveysalan ammattikorkeakoulutus 2005 työryhmä.) Sairaanhoitotyötä ohjaavat ja valvovat erilaiset lait ja asetukset. Terveydenhuollon ammatin harjoittamisesta säädetään ammatinharjoittamislaissa (559/1994, 1030/2000) ja asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994, 824/1999). Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) myöntää hakemuksesta oikeuden harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä ja turvattava jokaiselle riittävät terveyspalvelut.

7 7 Kansanterveyslaki (1972) määrää kuntia järjestämään asukkailleen terveydenhuollon palvelut, johon kuuluu myös lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilaalla on oltava oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon (1992). Maaliskuussa 2005 kansanterveyslakiin (66/1972) ja erikoissairaanhoitolakiin (1062/1989) kirjattiin enimmäisajat, joiden kuluessa hoitoon pääsy tulee järjestää. Hoitotakuun myötä terveyskeskukseen pitää saada virka-aikana arkipäivisin välitön yhteys. Ellei asiaa voida hoitaa puhelimitse, on kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta. Lakien mukaan terveyspalvelut on siis järjestettävä, mutta kunnat voivat itse päättää miten ne järjestetään. Hildén käsitteli vuonna 1999 väitöskirjassaan sairaanhoitajien oman ammattitaitonsa kehittämistä. Hildénin tekemän tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat kehittivät omaa ammattitaitoaan mm. lukemalla ammattikirjallisuutta sekä osallistumalla työnohjaukseen ja erilaisiin koulutuksiin. Lisäksi vierailut toisiin laitoksiin sekä pienimuotoiset tutkimukset auttoivat sairaanhoitajia arvioimaan omaa toimintaansa ja ammattitaitoaan. Tutkimuksiin osallistuminen koettiin työssä oppimisen kannalta erittäin merkittäväksi. (Laitila 2003.) Haaralan 2005 tekemässä tutkimuksessa sairaanhoitajat kertoivat alkaneensa aivan uudella tavalla etsimään työhönsä liittyvää teoreettista tietoa. Tärkeiksi teoriatiedon lähteiksi sairaanhoitajat nimesivät hoitotieteen ja lääketieteen kirjallisuuden sekä internetin, erityisesti terveysportin. Myös lääkäreiden asiantuntemus koettiin tärkeäksi tiedonlähteeksi. (Haarala 2005.) Haaralan (2005) tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat tekevät nykyään huomattavasti enemmän itsenäistä työtä kuin aikaisemmin. Kun sairaanhoitajan kompetenssi kehittyy koulutuksen ja työssä oppimisen kautta, lisääntyy samalla myös sairaanhoitajien itsenäinen toiminta ja vastuu omista potilaista. Muutos on koettu sairaanhoitajien keskuudessa positiivisena ja antoisana, koska uudistunut työnkuva tuo mukanaan uudenlaisia, positiivisia paineita sekä haasteita ammatilliseen kehittymiseen. (Haarala 2005.)

8 8 Uuden työnkuvan myötä sairaanhoitajat kokevat hoidon kokonaisvaltaisuuden toteutuvan aikaisempaa paremmin. Ja mikäli sairaanhoitajien ammattitaitoa ei koeta tilanteesta riippuen riittäväksi, voivat sairaanhoitajat tukeutua lääkäreiden ammattitaitoon. Sairaanhoitajan työ on muuttunut vastuullisemmaksi ja sairaanhoitajat tiedostavat vastuunsa lisääntyneen. Sairaanhoitajat voivat nykyään siirtää hoitovastuuta enenemässä määrin ohjauksen ja opettamisen avulla myös potilaille ja sairaanhoitajien vastuullinen päätöksenteko toteutuukin poikkeuksetta yhteistyössä potilaiden kanssa. Perusedellytyksenä sairaanhoitajan itsenäiselle työskentelylle on molemminpuolinen luottamus. (Haarala 2005.) Sairaanhoitajat kokivat, että heille on enenevässä määrin siirtynyt sellaisia työtehtäviä, joita aikaisemmin ovat hoitaneet ainoastaan lääkärit. Esimerkkeinä ylähengitystieinfektioiden ja vaativampien haavojen hoito sekä antikoagulantti-hoidon seuranta. Suunnitelmissa on myös siirtää osittain venähdysten ja murtumien hoito sairaanhoitajille. Potilaiden jatkohoidon kannalta sairaanhoitajat näkevät onnistuneeksi ratkaisuksi myös sairaanhoitajien mahdollisuuden tehdä muutamia peruslaboratoriotutkimuksia. Myös luomien poisto ja haavojen ompelu on siirtynyt pääsääntöisesti sairaanhoitajien työnkuvan piiriin. (Haarala 2005.) 2.1 Hoidon tarpeen arviointi Hoidon tarvetta arvioitaessa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä yhteydenottajan kertomien esitietojen mukaan tai lähetteen perusteella arvioidaan kiireellisyys. Hoidon tarpeen arviointia voivat tehdä muutkin kuin lääkärit. Terveydenhuollon ammattihenkilöt, joilla on asianmukainen koulutus, työkokemus ja yhteys hoitoa antavaan toimintayksikköön sekä potilasasiakirjat käytettävissään, voivat tehdä hoidon tarpeen arviointia. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) Hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä puhelinpalveluna. Myös vastaanottokäynnin yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilö voi tehdä koulutuksensa, työkokemuksensa ja toimintayksikössä sovitun työnjaon sekä potilaan kertomien

9 9 esitietojen ja hänestä tehtyjen riittävien selvitysten perusteella hoidon tarpeen arviointia. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) Potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät hoidon tarpeen arvioinnista ja arvion tehneen terveydenhuollon ammattihenkilön antamista hoito-ohjeista tai toimenpideehdotuksista. Aina kun päätetään hoidon aloittamisesta, tulisi huomioida potilaan terveydentila, toimintakyky sekä sairaus ja niiden ennakoitavissa oleva kehitys. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) 2.2 Sairaanhoitajan vastaanottotyö Terveysasemilla sairaanhoitajan vastaanottotyö on monipuolista. Työnkuva voi vaihdella eri terveysasemien välillä. Sairaanhoitajat hoitavat pinnallisia haavoja, arvioivat haavojen ompelemisen tarpeellisuuden ja tekevät myös pitkäaikaisten haavojen hoitoja. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluu myös erilaiset toimenpiteet, kuten katetroinnit, venesektiot ja korvahuuhtelut. Joillakin terveysasemilla sairaanhoitajat tekevät poskionteloiden ultraäänitutkimuksia. Mikäli terveysaseman laboratorio on kiinni, sairaanhoitajat ottavat erilaisia pikanäytteitä ja myös tarvittaessa EKG:n. Sairaanhoitajat voivat kirjoittaa todistuksen sairauslomasta esimerkiksi flunssatapauksissa enintään kolmeksi päiväksi. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Oulun terveysasemat ovat virka-aikana päivystysvastuussa, joten äkillisesti sairastuneet potilaat tuodaan suoraan päivystävän sairaanhoitajan luo. Tällöin rintakipuiset ja hengenahdistus potilaat sekä huonokuntoiset vanhukset saavat hoidon aloituksen omalla terveysasemallaan lääkärin ohjeen mukaisesti. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Erikoissairaanhoidosta on siirtynyt tehtäviä terveysasemien sairaanhoitajille. Terveysasemien sairaanhoitajat arvioivat potilaan leikkauskelpoisuutta, kun potilas on menossa leikkaukseen erikoissairaanhoidon puolelle. Lääkkeiden suonensisäinen anto,

10 10 esimerkiksi i.v.-antibiootit, on siirtynyt terveysasemille sairaanhoitajien tehtäväksi, jolloin potilaat käyvät terveysasemalla saamassa lääkityksen sen sijaan, että veisivät erikoissairaanhoidosta potilaspaikan. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Terveysasemilla sairaanhoitajat huolehtivat mielenterveysasiakkaiden määräaikaisinjektioista sekä seuraavat näiden potilaiden vointia ja kuntoa. Mielenterveysasiakkaat tarvitsevat myös keskustelua varten aikaa ja tukea, jotta he selviäisivät avohoidossa. Päihdeasiakkaiden ajo-oikeusseurantojen sairaanhoitajan osuus on siirtynyt päihdetyöstä terveysasemien sairaanhoitajille. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) 2.3 Sairaanhoitajien ohjaus- ja neuvontatyö Sairaanhoitajien työnkuvaan kuuluu erilaista ohjaus- ja neuvontatyötä sekä määräaikaiskontrolleja. He tekevät lääkitysten vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa sekä ohjelmoivat kontrollilaboratoriotutkimuksia. Uusien verenpainepotilaiden seuranta alkaa sairaanhoitajan vastaanotolla ja seurannat jatkuvat kunnes potilas saavuttaa hoitotasapainon. Tämän jälkeen potilaat jatkavat mittauksia yleensä itse. Astmaohjauksiin kuuluvat PEF-seurantojen ohjaukset, lääkkeenotto- ja elintapaohjaukset sekä minispirometriat sekä lääkityksen arviointi ja seuranta. Jos potilaalla epäillään diabetesta, voivat sairaanhoitajat ohjata potilaan hoitoon, tehdä laboratoriolähetteen ja antaa elintapa- ja ruokavalio-ohjausta. Jos diabetes on todettu, tehdään sairaanhoitajan vastaanotolla lääkityksen seurantaa, huolehditaan perushoitovälinelähetteistä, insuliinin aloittamisesta sekä siihen liittyvästä ohjauksesta. Myös sepelvaltimotautipotilaiden jatkohoito-ohjaus, elintapaohjaukset ja kontrollit tapahtuvat osin sairaanhoitajan vastaanotolla. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.)

11 Sairaanhoitajien puhelintyö Hoitotakuu toi kunnille velvoitteen, jonka mukaan terveyskeskukseen on saatava arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Usein potilaan hoidon tarve voidaan arvioida jo puhelimessa. Jos oma terveyskeskus ei voi taata näitä palveluja, tulee kunnan järjestää ne esimerkiksi yksityissektorilta niin, ettei potilaalle aiheudu tästä ylimääräisiä kuluja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007.) Oulun terveysasemille saa puhelimitse yhteyden virka-aikana. Iltaisin ja öisin kuntalaiset ottavat yhteyttä tarvittaessa yhteispäivystykseen, jonne toivotaan myös ensisijaisesti otettavan yhteyttä puhelimitse. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007). Oulun terveysasemilla elokuussa 2006 erotettiin kiireelliset ja päivystysajanvaraukset kiireettömistä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella terveysasemalla on käytössään kaksi ajanvarauspuhelinnumeroa, joista toisesta hoidetaan päivystys- ja kiireelliset ajanvaraukset lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolle. Tässä ns. A-linjan numerossa vastaa puheluihin aina sairaan-/terveydenhoitaja. Kuudennen jonossa olevan puhelun jälkeen ja virka-ajan ulkopuolella puhelut ohjautuvat terveysneuvontapalveluun eli contact centeriin. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.) Contact centerin yhteyskeskus näkee terveysasemien potilaskertomukset ja tekee niihin tarvittavat merkinnät puhelinsoitoista. Yhteyskeskus voi myös antaa potilaalle tarvittaessa päivystysajanvarauksen terveyskeskukseen lääkärille tai sairaanhoitajalle tai kirjata sairaanhoitajan ajanvarauskirjalle soittopyynnön. (Vähäkuopus, Winblad & Tähtinen 2006.) A-linja on käytössä arkisin klo Numerosta saa myös henkilökohtaista terveydenja sairaanhoidon neuvontaa sekä yleistä terveysneuvontaa. Klo 10 jälkeen soitetaan kiireettömän eli B-linjan numeroon. Sieltä hoidetaan muun muassa ajanvaraukset laboratorioon ja röntgeniin. Sairaanhoitajien työpanosta terveysasemilla on siirretty puhelinohjaukseen ja ajanvaraukseen. Ajankäytön seurannan mukaan 40 % sairaanhoitajan työstä on puhelintyötä ja 60 % muuta työtä. (Omalääkäri- ja omahoitaja työryhmäraportti 2007.)

12 12 Puhelinpalveluna annettavasta henkilökohtaisesta sairaan- ja terveydenhoidon neuvonnasta tai palveluunohjauksesta tehdään myös merkinnät potilasasiakirjoihin. Potilasasiakirjoihin tulisi tehdä merkintä myös potilaan ja muun yhteydenottajan tunnistamistavasta. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulisi aina pyrkiä tunnistamaan potilas tai jos joku muu ottaa yhteyttä potilaan puolesta, myös tämä yhteydenottaja. (Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä 2004.) 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄ Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia hoitotakuun tuomista muutoksista sairaanhoitajan työssä Oulun kaupungin terveysasemilla. Hoitotakuu on astunut voimaan , joten aihe on tuore eikä sitä ole vielä tutkittu sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyömme tehtävänä oli saada selville, miten sairaanhoitajan työnkuva on muuttunut hoitotakuun myötä Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana. Opinnäytetyön tulosten perusteella kehitetään Oulun kaupungin terveysasemilla työskentelevien sairaanhoitajien työn sisältöä.

13 13 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 4.1 Tutkimusmenetelmät Tieteellisessä tutkimuksessa voidaan käyttää kahta erilaista lähestymistapaa, jotka molemmat täydentävät toisiaan. Tutkimuksissa voidaan käyttää laadullista eli kvalitatiivista menetelmää tai vaihtoehtoisesti määrällistä eli kvantitatiivista menetelmää. Molempien tutkimusmenetelmien perimmäinen tavoite on tietopohjan kehittäminen. (Sarajärvi & Tuomi 2002, ) Olemme opinnäytetyössämme käyttäneet laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Laadullisessa tutkimuksessa hoitotyön teorioita kehitetään induktiivisesti aineistosta lähtien ilman suurempaa syvällistä testausta. Teoriat voivat sisältää paljon olennaista tietoa tietyssä tutkimusympäristössä, mutta tulosten merkitystä toisessa tutkimusympäristössä ei voida todistaa. Tämän vuoksi laadullista tutkimusta tehtäessä on aiheellista määrittää jokaisella kerralla erikseen, mitä on tekemässä. Laadullisessa induktiivisessa tutkimuksessa etsitään aineistosta tyypillisiä ominaisuuksia ja yhteyksiä ja hypoteesit muodostetaan niiden perusteella. Induktiivinen tutkimus ei ole herkkä heijastumaan tutkijoiden kulttuurisidonnaisuuteen eikä totuus näin ollen vääristy kovin helposti. (Sarajärvi & Tuomi 2002, ) Laadullisella tutkimuksella saadaan tuotettua tutkittavasta ilmiöstä kuvailevaa, selittävää, tulkitsevaa ja ymmärrettävää laadullista tietoa (Lepola, Nikkonen & Nores 1992; Sarajärvi & Tuomi 2002, 66 72). 4.2 Aineiston kerääminen Aineiston keräämistä varten otimme yhteyttä kaikkiin seitsemään Oulun kaupungin terveysasemaan ja toivoimme, että saisimme jokaiselta terveysasemalta yhden sairaanhoitajan haastateltavaksi. Tutkittaviksi tulee valita sellaisia henkilöitä, joilta arvellaan parhaiten saatavan aineistoa tutkimustehtävään (Saaranen & Puusniekka 2006). Haastatteluun osallistuvien tuli olla sellaisia, jotka pystyivät kertomaan sairaanhoitajan työstä ennen hoitotakuun voimaantuloa, että sen jälkeen. Pyyntöömme vastattiin viideltä terveysasemalta, joilta saimme sairaanhoitajat haastateltaviksi.

14 14 Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme teemahaastattelun, jota kutsutaan myös puolistrukturoiduksi haastatteluksi. Jokaisessa haastattelussa teema-alueet pysyvät samana, mutta kysymysten järjestys ja muoto voivat vaihdella. Teemahaastattelusta puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle luonteenomainen kysymysten tarkka järjestys ja muoto. Haastattelurunkoa laadittaessa ei tehdä yksityiskohtaista kysymysluetteloa vaan teema-alueluettelo. Luettelo toimii haastattelutilanteessa muistilistana, jonka pohjalta kysymykset muodostetaan. Teema-alueiden tulisi olla niin väljiä, että tutkittava ilmiö paljastuu mahdollisimman tarkasti. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47 48, ) Teemahaastattelun käyttöön tiedonkeruumenetelmänä voi liittyä ongelmia, koska tutkijan esiymmärryksestä syntyvät teemat ja hänen haastattelussa käyttämänsä kieli saattavat ohjata tutkittavien ajattelua ja ilmaisuja. Tällöin tutkittavien omien mielipiteiden esille tulo voi estyä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 156.) Ennen varsinaisia haastatteluja teimme teemahaastattelurungon (ks. LIITE 1), jonka muodostimme tutkimustehtävän ja aikaisemman teoriatiedon perusteella. Saimme opinnäytetyön ohjaajilta korjausehdotuksen, jonka mukaan pelkistimme teemoja ja lisäsimme tutkimuskysymystä täydentäviä kysymyksiä. Testasimme haastattelurungon toimivuutta esihaastattelulla. Esihaastattelun tarkoituksena on hankkia kuva haastateltavan kohdejoukon elämysmaailmasta ja sanavalinnasta. Tarkoituksena on myös testata haastattelurunkoa, aihepiirin järjestystä ja kysymysten muotoa. Samalla nähdään, miten haastattelija kykenee kehittelemään kysymyksiä haastattelutilanteessa, kuinka hän saa kysymyksensä ymmärretyksi ja missä määrin hän pystyy seuraamaan haastateltavan ajattelua. Esihaastattelusta selviää myös haastattelun keskimääräinen pituus. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Teimme esihaastattelun pitkään sairaanhoitajan töitä tehneelle, nykyisin terveydenhoitajana toimivalle hoitajalle. Pyysimme häntä kiinnittämään huomiota lähinnä kysymysten selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Esihaastattelu poikkesi varsinaisesta haastattelusta siten, ettei sitä nauhoitettu vaan kirjoitimme ylös tarkentavia kysymyksiä sekä haastattelijoiden että esihaastateltavan toimesta. Esihaastattelussa samaa asiaa voitiin kysyä kahteen kertaan, mutta haastattelun aikana tuli ilmi, että se vain tarkensi haastateltavan mielipiteitä. Haastattelurunko todettiin yhteisymmärryksessä toimivaksi.

15 15 Lähetimme sähköpostia eri terveysasemien sairaanhoitajille ja pyysimme heidän yhteydenottoaan haastattelua varten. 12 lähetetystä pyynnöstä viisi sairaanhoitajaa vastasi ja suostui haastateltavaksi. Teimme haastattelut yksilöhaastatteluina, joissa keskustelu voi olla luontevampaa ja vapautuneempaa. Lähetimme haastateltaville teemahaastattelulomakkeen etukäteen, jotta he voisivat syvällisemmin perehtyä haastattelun sisältöön. Sairaanhoitajien luvalla nauhoitimme haastattelut, sillä teemahaastattelun luonteeseen kuuluu, että haastattelut nauhoitetaan, koska vain tällä tavoin haastattelut saadaan sujumaan nopeasti ja ilman katkoja (Hirsjärvi & Hurme 2000, 92). Suoritimme haastattelut yksin, jotta saimme haastatteluajankohdat paremmin järjestettyä. Haastattelimme sairaanhoitajat terveysasemilla helmi- ja maaliskuun aikana Nauhoitetut haastattelut litteroitiin viikon sisällä haastattelusta. Litteroituja sivuja kertyi yhteensä 36 rivinvälillä 1,5. Haastattelujen kesto oli keskimäärin 40 minuuttia. 4.3 Aineiston analysointi Aineiston analysoinnissa käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tällä tarkoitetaan kerätyn aineiston tiivistämistä siten, että tutkittavia ilmiöitä voidaan kuvata lyhyesti ja yleistävästi ja, että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeästi esiin. Induktiivisessa sisällönanalyysissa on löydettävissä kuusi erillistä vaihetta. Näitä vaiheita ovat analyysiyksikön valinta, aineistoon tutustuminen, aineiston pelkistäminen, aineiston luokittelu ja tulkinta sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi. (Janhonen & Nikkonen 2003, 29.) Esimerkki analyysin etenemisestä on esitetty kuviossa 1.

16 16 Alkuperäisilmaisut Meillä ei riitä resurssit sekä hoitaa potilaita paikalla että vastata puhelimeen. Kirjataan siinä samalla sitten, kun ollaan asiakkaan kanssa tekemisissä, sä katot sieltä sivulta, aha, hän on saanut eilen tämmöiset hoitoohjeet. Asiakas soittaa, että nyt OYS määräs tämmösen ja tämmösen hoion ja ikinä ei ole siitä kuullukkaan Että hirviä metästys sitte, että miten se asia hoijetaan. Vastaanottoajathan meillä on hirviän kortilla. Pelkistetyt ilmaisut Resurssien riittämättömyys. Kirjaaminen tapahtuu jo puhelun aikana. Ohjeistuksen puute. Työmäärä. Alaluokat Liian vähän hoitajia. Kirjaaminen luo turvaa. Ohjeita tarvitsisi lisää. Hoitotyön laatu kärsinyt kiireessä. Yläluokat Puuttuvat henkilöstöresurssit. Tarkentunut kirjaaminen. Sairaanhoitajien työn ohjeistuksen kirjavuus. Hallitsematon työmäärä KUVIO 1. Esimerkki analysoinnin etenemisestä Analyysin lopputuloksena saadaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli. Usein se on määritelty prosessina, jossa tuotetut kategoriat kvantifioidaan, mutta joidenkin määritelmien mukaan laadullinen sisällön analyysi päättyy siihen, kun kysytään, kuinka monta kertaa jokin asia ilmenee aineistossa. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Sisällön analyysiä pidetään vaativana analyysimenetelmänä, mutta silti se on käyttökelpoinen menetelmä monissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa edellyttäen tutkijan huolellista ja systemaattista analyysiä tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Sisällön analyysin ongelmana on luotettavuuden kannalta pidetty sitä, että tutkija ei pysty objektiiviseen tarkasteluun analyysiprosessista, vaan tulos perustuu subjektiiviseen näkemykseen asiasta. Haasteena sisällön analyysissa voidaan pitää sitä,

17 17 miten tutkija onnistuu pelkistämään aineiston ja muodostamaan kategoriat niin, että kuvaus on mahdollisimman luotettava. Luotettavuuden kannalta on tärkeää kyetä osoittamaan yhteys aineiston ja tuloksen välillä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, ) Litteroinnin jälkeen keräsimme aineistosta ilmaisut, jotka vastasivat tutkimuskysymykseemme. Tämän jälkeen pelkistimme alkuperäisilmaisut ja kirjoitimme ne peräkkäin erilliselle paperille. Muodostimme ilmaisuista ryhmiä, jonka aikana keräsimme ilmaisuista samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia kuvaavia tekijöitä. Näiden perusteella muodostimme alakategorioita, joille annettiin mahdollisimman hyvin sen sisältöä kuvaava nimi. Yhdistimme samansisältöiset alakategoriat toisiinsa ja muodostimme niistä yläkategorioita, joille annoimme sen sisältöä hyvin kuvaavan nimen. Yläkategoriasta muodostimme yhdistävän kategorian. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissa käsitteitä yhdistämällä saimme vastauksia tutkimustehtäväämme. Käytimme opinnäytetyössämme suoria lainauksia elävöittämään työmme sisältöä. Suorat lainaukset kuvaavat, millaisesta alkuperäisaineistosta kategoriat on muodostettu samalla lisäten tutkimuksen luotettavuutta (Kyngäs & Vanhanen 1999, 10). 4.4 Tutkimuksen eettiset ratkaisut Anoimme tutkimusluvan kirjallisesti Oulun kaupungin avoterveydenhuollon ylihoitajalta, jolta saimme luvan tammikuussa Teimme haastattelut yksin ja jaoimme haastattelut tasapuolisesti. Kerroimme haastateltaville, että tiedot haastatteluista tullaan käsittelemään luottamuksellisesti eikä heidän anonymiteettiä rikottaisi missään vaiheessa. Opinnäytetyöhön osallistuminen oli vapaaehtoista. Laadullisen tutkimuksen tärkeitä eettisiä periaatteita ovat tiedonantajan vapaaehtoisuus ja henkilöllisyyden suojaaminen sekä luottamuksellisuus (Ramos 1989, 57 63). Myös terveysasemat, joissa haastattelut tehtiin, eivät tule julki missään vaiheessa. Opinnäytetyön tulokset litteroitiin ja käsiteltiin niin, ettei niistä voi tunnistaa haastateltavia. Tulokset on käsitelty rehellisesti mitään tietoja muuttamatta. Haastatteluista saatua materiaalia tullaan käyttämään ainoastaan sovittuun tarkoitukseen ja aineisto hävitetään opinnäytetyön hyväksymisen jälkeen.

18 18 Keräsimme opinnäytetyön aineistoa useista eri tutkimuksista ja artikkeleista. Huolehdimme, että tutkimukset ja artikkelit olivat tuoreita ja relevantteja. Olemme merkinneet lähdeviitteet oikein. Opinnäytetyömme tulokset olemme muodostaneet aineistomme perusteella, emmekä ole käyttäneet toisten tutkimusten tuloksia ominamme. 5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET Opinnäytetyön haastatteluihin osallistui viisi Oulun kaupungin terveysasemilla työskentelevää sairaanhoitajaa. Kaikki haastateltavat olivat työskennelleet sairaanhoitajina terveysasemilla ennen hoitotakuun voimaantuloa ja sen jälkeen. Haastateltavilla oli eripituiset työhistoriat, joka näkyy myös tutkimustuloksissa erilaisina tarpeina. Opinnäytetyön tehtävään vastauksena muodostunut yhdistävä kategoria on: Sairaanhoitajan työnkuvan muutokset Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana. Alaotsikoina esitetään yläkategoriat ja selitetään niiden muodostuminen. Tekstissä lihavoituina ovat alakategoriat ja ne on kuvattu pelkistettyjen ilmaisujen avulla.

19 19 Alkuperäisilmaisut Alaluokka Yläluokka Yhdistävä tekijä liian vähän hoitajia resurssimuutoksia ei ole tapahtunut avustajien tuki/apu vähentynyt avustajien panosta tarvitaan lääkäriltä siirtynyt töitä sairaanhoitajan työn arvostuksen vähentyminen kiireisemmät työpäivät lisääntynyt ajanvaraustyö lisääntynyt toimistotyö lisääntyneet potilasohjaukset hoitotyön laatu kärsinyt kiireessä oman työn hallintaa ei ole vertaistuen puute vähäinen yhteistyö tilastot ei luotettavia kirjaaminen luo turvaa puhelintyön seuranta lisääntynyt kirjaaminen lisääntynyt tilastointi koulutusta tarvitaan koulutusta riittävästi ohjeita tarvitsisi lisää käytännön työn yhtenäistäminen ohjeiden avulla tietokone helpottaa tiedonhakua odotukset contact centeristä contact center lisännyt työmäärää ongelmia puhelintyössä sairaanhoitajan näkökulmasta ongelmia puhelintyössä asiakkaan näkökulmasta hyvää palautetta puhelintyöstä hoidon tarpeen arviointi puhelimessa vaikeaa henkilöstöresurssien puuttuminen työmäärä hallitsematonta vertaistuen vähentyminen yhteistyön vähentyminen kirjaaminen tarkentunut koulutustarpeiden tunnistaminen sairaanhoitajien työn ohjeistuksen kirjavuus teknologian tuomat edut puhelintyön lisääntyminen sairaanhoitajaresurssien riittämättömyys sairaanhoitajan työn kehittäminen sairaanhoitajien työtehtävien vaativuus Hoitotakuun tuomat muutokset Oulun kaupungin terveysasemilla sairaanhoitajien arvioimana monenlaisia työtehtäviä työpäivät erilaisia työpäivien ja tehtävien vaihtelevuus asiakkaiden uusavuttomuus hoidon tarpeen arviointi vastuun lisääntyminen KUVIO 2. Hoitotakuun tuomat muutokset Oulun kaupungin terveysasemien sairaanhoitajien arvioimana

20 Sairaanhoitajaresurssien riittämättömyys Opinnäytetyömme tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat, että heillä ei ollut tarpeeksi resursseja työtehtäviensä hoitamiseen. Henkilöstöresurssit eivät olleet lisääntyneet, vaikka avustajien ja lääkäreiden töitä oli siirretty sairaanhoitajille. Ajanvaraus- ja toimistotyöt vievät sairaanhoitajan vastaanottoajoista entistä enemmän aikaa, koska avustajien määrää oli vähennetty. Sairaanhoitajat arvostavat avustajien työtä ja kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että avustajien työpanosta tarvitaan. Sairaanhoitaja joutuu joillakin terveysasemilla olemaan myös toimenpidehoitajana. Toimenpidehoitajan tehtävänä on avustaa lääkäriä pienissä toimenpiteissä kuten luomenpoistossa. Toimenpidehoitaja valmistelee tarvittavat instrumentit esille. Hän avustaa tarvittaessa lääkäriä ompelussa lankojen katkaisemisessa ja laittaa haavalle sidoksen ja antaa potilaalle jatkohoito-ohjeet. Tätä tehtävää varten voisi käyttää lähihoitajakoulutuksen saanutta avustajaa ja vapauttaa näin resursseja sairaanhoitajan vastaanottotyöhön. Hoitotakuun myötä hoitaja arvioi potilaan tilanteen ensin ja potilas ohjataan sen jälkeen tarvittaessa lääkärille. Hoitajien ajanvarauslistat kuormittuvat entisestään, koska hoitajia ei ole saatu lisää eikä aikoja lääkäreille ole lisätty. Sairaanhoitajat kokivat, ettei heitä tarpeeksi arvosteta. Sairaanhoitajan koulutus koettiin menevän hukkaan sihteerin töissä. Avustajat hävisivät, sehän poiki sitte sairaanhoitajalle lisätöitä. Tarviiko siihen sitte erikoissairaanhoitajan koulutusta, että osaa laboratorioon ajan antaa? Sairaanhoitaja seisoo tunnin lääkärin vieressä toimenpideavustajana Sairaanhoitajien työmäärä on lisääntynyt huomattavasti ajanvarauksen, toimistotyön ja potilasohjauksen osalta. Sairaanhoitajat kokivat, että työpäivät olivat nykyään kiireisempiä kuin ennen ja hoitotyön laatu on kärsinyt tämän vuoksi. Ajanvarauksella tulevat asiakkaat saavat ajan vasta noin kolmen viikon päähän, sillä vastaanottoajat ovat hävinneet minimiin. Asiakkaille jää myös vähemmän aikaa kuin aiemmin. Sairaanhoitajien mielestä heillä ei ole mahdollisuutta hallita omaa työtään. Ajanvarauskirjoille tulee yhteydenottopyyntöjä ja asiakkaita useilta eri tahoilta, jolloin

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kyläkierroksella nousseita teemoja

Kyläkierroksella nousseita teemoja Kyläkierroksella nousseita teemoja Mallun aikataulut ja ajanvaraus Asenteet Mallun käyttöön Neuvonta ja palvelukokeilut Sairaanhoidolliset tarpeet Mallu-autossa Yleisimmät palvelutarpeet haja-asutusalueella

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Hoitopalvelut Västmanlandissa Hoitopalveluopas

Hoitopalvelut Västmanlandissa Hoitopalveluopas Finska Hoitopalvelut Västmanlandissa Hoitopalveluopas Esitteessä kerrotaan, miten saat parhaiten yhteyden hoidonantajiin Västmanlandin läänissä Hoitopalvelut Västmanlandissa HOITOPALVELUOPAS Sairaanhoidon

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa

Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa Röntgenhoitajan ammatillinen osaaminen sädehoidossa Pro Gradu, opinnäytetyö, Itä-Suomen yliopisto Nina Kekäle, TtM MIKSI AIHE TÄRKEÄ? Koulutuksen näkökulma: Opiskelijoilla on oikeus saada hyvää ja laadukasta

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Kokemuksia Merlin-järjestelmän käyttöönotosta 8.11.2007. Toimitusjohtaja Taneli Mattila Sairaala Eira Oy

Kokemuksia Merlin-järjestelmän käyttöönotosta 8.11.2007. Toimitusjohtaja Taneli Mattila Sairaala Eira Oy Kokemuksia Merlin-järjestelmän käyttöönotosta 8.11.2007 Toimitusjohtaja Taneli Mattila Sairaala Eira Oy Eiran historiasta 7 lääkäriä perusti osakeyhtiön hoitamaan sairaalatoimintaa 1900 Eiran sairaala

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot