Nuorisotyöttömyydestä sekä työ- ja elinkeinohallinnon palveluista nuorille

Transkriptio

1 Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari Nuorisotyöttömyydestä sekä työ- ja elinkeinohallinnon palveluista nuorille Ylitarkastaja Liisa Winqvist Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/ Työmarkkinoiden kohtaanto ja työvoiman saatavuus - ryhmä

2 Sisältö 1. Strategiat palvelujen ja toimenpiteiden taustalla 2. Koulutuksesta jatkoon 3. Ammatillisen ohjauksen palvelut 4. Nuoret työttöminä työnhakijoina 5. Työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen kohdentuminen 6. Nuorten yhteiskuntatakuu 7. Nuoret työttömät toimenpiteissä 8. Nuorten neuvojat ja yhteistyö 9. Valtion talousarvion lisämääräraha nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen 10. Ajankohtaisia toimia, raportteja ja esityksiä 11. Nuoret miehet työelämään työryhmän esityksiä 12. Vuoden 2010 budjetti 13. Toimintamallien haasteita 14. ELY-keskusten ETOKien tavoitteet tulossopimusasiakirjojen mukaan 15. Miten ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan työllistymistä 16. Työtä ei saa ilman kokemusta ja kokemusta ei saa ilman työtä 17. TEM/yhteystiedot

3 1. Strategiat palvelujen ja toimenpiteiden taustalla Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite nuorten palveluissa: nuoret osaaviksi ja osaavat nuoret heti valmistumisen jälkeen työelämään Haasteellinen tavoite juontaa juurensa mm: - Lissabonin strategiaan: nuorten työttömyyden kehitys ollut seurantakohteena - hallitusohjelmaan (mm työllisyysasteen nostotavoite) - poikkihallinnollisten politiikkaohjelmien tavoitteisiin * Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma * Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma * Terveyden edistämisen politiikkaohjelma kaikki em kolme politiikkaohjelmaa sisältävät nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimia - liittyviä toimiatyö- ja elinkeinohallinnon strategioihin sekä - ministeriöiden yhteistyöhön, erityisesti opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välisen yhteistyön tavoitteisiin nuoret osaaviksi, osaavat nuoret töihin!

4 2. Koulutuksesta jatkoon Vuonna 2008 (ja vuonna 2007) 16-vuotiaiden ikäluokka oli ( ) Jatkoi valmistumisvuonna: - lukiokoulutuksen aloitti eli 54,2 % ( 50,5 %) - toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloitti eli 36,1 % ( 41,5 %) - perusopetuksen lisäopetukseen siirtyi 1295 eli 2,9 % ( 2 %) - välittömästi jatko-opintoihin siirtyi 93,2 % ( 94 %) - opintoja ei jatkanut välittömästi 6,8 % ( 6 %) Lähde: Koulutustakuu: kaikille opiskelupaikka perusopetuksen jälkeen, vastuu opetushallinnolla. Vuonna 2008 uusia ylioppilaita oli , joista yliopistokoulutuksen aloitti 19,4 %, ammattikorkeakoulutuksen 11,7 % ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen 4,1 %. 64,8 % ei jatkanut opintoja valmistumisvuonna (vuonna %). Opetusministeriö-vetoisia esityksiä ja toimia ehdotettu/tullaan ehdottamaan, muun muassa oppilaspaikkojen lisäämiseksi, etsivään nuorisotyöhön sekä koulutukseen sijoittumisen ja koulutuksen läpäisyn nopeuttamiseksi. Em toimet vaikuttavat siihen, millä pohjakoulutuksella/osaamisella nuoret ilmoittautuvat työnhakijoiksi. Lokakuussa 2009 oli työtöntä alle 25-vuotiasta, joista: - perusopetuksen varassa runsas eli noin 1/3 työttömistä nuorista - ylioppilaita työnhakijoina vähemmän eli alle ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet: noin puolet työttömistä nuorista eli korkea-asteen tutkinnon suorittaneet vasta ikäryhmässä vuotiaat, vain 1200 alle 25 v

5 3. Ammatillisen ohjauksen palvelut Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu TE-toimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelussa vuonna 2008 asioi alle 25-vuotiasta (= n 34 % kaikista päättyneistä ohjauksista), joista ammattitaidottomia nuoria oli n Vuonna 2008 noin 200 henkilötyövuotta psykologien työhön. Suurissa kaupungeissa pitkiä jonotusaikoja. Koulutus- ja ammattitietopalvelu Koulutusneuvontakertoja vuonna (muutos 19 % ed vuodesta) ja ryhmäinfoja 2500 (ed vuonna 3100), joissa (ed vuonna ) osallistujaa. Iästä ei tietoa, koska voi asioida anonyyminä. Resurssit vuonna 2008 työajan seurannan mukaan: yhteensä 55 henkilötyövuotta käytettiin henkilökohtaiseen koulutusneuvontaan, josta 45 henkilöä käytti % työajasta koulutusneuvontaan. Valtakunnalliset puhelinpalvelut (contact center palvelut): Koulutusneuvonta, jolta vastataan myös sähköpostitse. Vuonna vastattua puhelua (vastaaminen ka 25 sekunnissa, kesto ka 6 min) ja runsaat sähköpostivastausta. Osuus noin 7 % koko valtakunnassa tapahtuneista koulutusneuvonnoista. På svenska Utbildningsinformation: ollut pitkään 0,5 htv, resurssitilanne on nyt parantumassa. Uralinja tulossa! ASPA, valtakunnallinen asiakaspalaute 2008: Molemmille edellä mainituille yleisarvosanaksi ka 7,8 ja asiakkaiden Koulutusneuvonta-puhelinpalvelulle antama yleisarvosana ka 8,9 (asteikolla 4-10). Vuosina kehitetään neuvonta- ja ohjauspalveluja valtakunnallisessa ja alueellisessa yhteistyössä ESR/Toimintalinja 3/Aikuisohjauksen kehittämisohjelman puitteissa: - NUOVE-projekti ammatillisen ohjauksen verkko- ja puhelinpalvelujen kehittämiseksi, myös tutkimus- ja arviointiosiot - Alueelliset Opin ovi hankkeet lääninhallitusten tai TE-keskusten rahoittamina, - Studio ja Erkkeri -koulutusosiohankkeet neuvonta- ja ohjaustyötä tekevien osaamisen parantamiseksi oppilaitoksissa, julkishallinnossa ja työelämässä/yrityksissä.

6 4. Nuoret työttöminä työnhakijoina Vuonna 2008 työttömiä nuoria (alle 25 v, pl. lomautetut) oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan ka/kk noin (vaihteluväli toukokuun :sta joulukuun :ään). Koko vuoden 2008 aikana nuorta ilmoittautui työnhakuun (18,5 % kaikista työnhakijoista). Nuorten työttömyys on alentunut vuodesta 2005 kesään 2008 saakka, jolloin nuorten työttömyys kääntyi kasvuun. Työllisyyskatsaus: alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä kasvoi kevään 2009 aikana siten, että loppukeväällä 2009 oli jo yli työtöntä nuorta ja kesäkuussa yli Heinäkuussa vuoden suurin luku eli n työtöntä alle 25-vuotiasta. Heinäkuusta alkaen nuorten työttömien määrä on kuukausi kuukaudelta hieman laskenut: elokuussa , syyskuussa (kuitenkin 68 % enemmän kuin elokuussa 2008). Marraskuussa 2009 oli työtöntä nuorta. Vuonna 2009 nuoria työttömiä oli ka/kk (joulukuun luvut puuttuvat vielä tästä laskelmasta). Alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kk:n työttömyyden on kasvanut vuoden 2008 keskiarvosta 14,5 % vuoden kk:n keskiarvoon 23,2 %. Alueellisesti 2009 pienin virta on ollut Pohjanmaalla 18,6 % ja suurin Pirkanmaalla 29,3 %. Absoluuttisia lukuja tarkastellen nuoria työttömiä on ollut eniten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tilastokeskuksen mukaan nuorten miesten työttömyyysprosentti nousi suurimmillaan maaliskuussa 2009 eli yli 29 %:iin. Vuoden 2009 marraskuussa nuorten työllisyysaste oli 33,4 % ( - 7,2 % vuoden takaisesta tilanteesta) ja työttömyysaste 21,1 %: nuoret miehet 22,5 ja nuoret naiset 19,8 %. Työttömyyden kestoa kuvaavassa tilastossa nuorten työttömyys on näyttäytynyt melko lyhytaikaisena verrattuna aikuisten työttömyyden kestoon. Tilasto mittaa kuitenkin vain yhtäjaksoista työttömyyttä. Nuorten työttömyysjaksot katkeilevat eri syistä helposti (ei muisteta jatkaa, ollaan toimenpiteessä). Nuoret ja työmarkkinatuki: Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillista koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa tai työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa vuotiaalla on oikeus työmarkkinatukeen myös työttömyyden ajalta edellyttäen, että hän ei ole kieltäytynyt, eronnut tai erotettu työstä, koulutuksesta tai eräistä työvoimapoliittisista toimenpiteistä. Lisäksi edellytetään, että hän on hakeutunut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea, eikä hän ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta. Työmarkkinatukioikeuden voi saada takaisin, kun on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työharjoittelussa, työkokeilussa tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa yhteensä 5 kk, valmistunut ammattiin tai täyttänyt 25 vuotta.

7 Alle 25-vuotiaat työttömät työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen mukaan vuosina ' Tilastokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö 0 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09

8 5. Työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen kohdentuminen URASUUNNITTELUA TUKEVAT OSAAMISTA PARANTAVAT KOULUTUS- JA AMMATTITIETOPALVELU: koulutusneuvonta (kaikille avoin, ei ajanvarausta) AMMTINVALINTA JA URASUUNNITTELU (kaikille avoin, ajanvaraus tarvitaan), työ- ja koulutuskokeilut Netti mm: AVO-ammatinvalintaohjelma, Ammattinetti Ohjaava työvoimakoulutus (pääsääntöisesti työttömille) Ammatillinen työvoimakoulutus (pääsääntöisesti yli 20-vuotiaille työttömille) ja TOPPIS-malli TYÖMARKKINOILLE KIINNITTYMISTÄ TUKEVAT YRITTÄJYYTTÄ TUKEVAT TYÖNJAKOMALLIEN KAUTTA Netti: CV-netti, kesätyöt, nuorten palvelut, työpaikat Palveluna TYÖNVÄLITYS, jossa toimenpiteinä Työnhakuvalmennus Palkkatuki (työsuhde, myös oppisopimukseen) Työharjoittelu työmarkkinatuella Työelämävalmennus AMMATILLINEN KUNTOUTUS ALKAVIEN YRITTÄJIEN YRITYSNEUVONTA Yrittäjyyskoulutus Starttiraha SININEN = palvelu musta = toimenpide Vuorotteluvapaa Palvelurakenne: Nuorten yhteiskuntatakuu työttömille nuorille

9 6. Nuorten yhteiskuntatakuu Vuoden 2005 alussa käyttöön otettu nuorten yhteiskuntatakuu jatkuu edelleen. Yhteiskuntatakuussa on keskeistä varhainen puuttuminen ja tehostettu palveluprosessi. Työvoimatoimisto laatii yhdessä työttömänä työnhakijana olevan nuoren kanssa palvelutarpeen sisältävän työnhakusuunnitelman mahdollisimman pian nuoren ilmoittauduttua työttömäksi työnhakijaksi, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta. Suunnitelmaan kirjataan ne yhdessä harkitut, sovitut tavoitteet, palvelut ja toimenpiteet, jotka tukevat nuoren työnhakua ja edistävät hänen sijoittumistaan työhön tai koulutukseen. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle on laadittava ennen kolmen kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä: yksilöity työnhakusuunnitelma (sisältää tarjottavia toimenpiteitä/palveluja), kotoutumissuunnitelma (kotoutumislain piirissä oleville maahanmuuttajanuorille) tai aktivointisuunnitelma (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Muutos tulossa julkiset työvoimapalvelut -lakiin keväällä 2010: työnhakusuunnitelman tekoaika 2 viikkoon.

10 7.1 Nuoret työttömät toimenpiteissä Yhteiskuntatakuun tavoitteena on nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ja kestävien ratkaisujen aikaansaaminen. Vuonna 2008 yksilöity työnhakusuunnitelma oli tehty 80,5 prosentille nuorista, joiden työttömyys oli kestänyt yli 3 kk. Vuonna 2009 tammi-elokuussa enää 74,2 prosentille. Alle 25-vuotiaiden työttömien miesten aktivointiaste 01-12/2008 oli keskimäärin 35,4 %, kun samanikäisten naisten oli 41,9 % (ei kuntoutuksen toimenpiteitä). Palkkatuella työllistettiin vuonna 2008 yhteensä nuorta, joista ensimmäisenä puolivuotiskaudella (oppisopimuskoulutukseen 2 928, muulla 2 846). Vuoden 2009 alun ensimmäisellä puolivuotiskaudella vastaavat luvut olivat (-242), joista oppisopimuskoulutukseen (-164) ja muulla palkkatuella (-78). Vuonna 2008 työvoimakoulutuksen aloitti alle 25-vuotiasta ( vähemmän kuin vuonna 2007). Vuonna 2008 starttirahan sai 829 nuorta. Nuorten starttirahan saaneiden suhteellinen osuus on pysynyt 10 %:n tasolla jo useita vuosia kaikista starttirahan saaneista.

11 7.2. Nuoret työttömät toimenpiteissä Vajaakuntoisia nuoria oli vuonna 2008 noin (5 % työttömistä nuorista). Kuukausittain vajaakuntoisia oli työnhakijoina ka noin 1000 (5 % kaikista nuorista työttömistä). Nuorten vajaakuntoisten työnhakijoiden yleisin diagnoosi oli mielenterveyden häiriöt. Vajaakuntoisista nuorista työnhakijoista 46 % osallistui vuonna 2008 työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin: mm työvoimapol koulutukseen 15 %, työkunnon selvitykseen 8 % ja työkokeiluun 18 %. Yleisille työmarkkinoille välitettiin 7 %. Nuoret työvoiman palvelukeskuksissa Edellisen hallituskauden aikana on perustettu 39 työvoiman palvelukeskusta = moniammatillisia asiantuntija-verkostoja, jotka tarjoavat tukea ja palveluja työttömille, joiden työmarkkinoille auttamiseen nykyiset erillään olevat palvelut ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Vuoden 2008 aikana työvoiman palvelukeskuksissa on palveltu keskimäärin kuukaudessa noin työtöntä asiakasta, joista noin 24 % on ollut alle 25-vuotiaita nuoria. Keskimäärin kuukaudessa tammi-lokakuussa 2009 oli asiakkaana nuorta. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta velvoittaa kunnan ja työvoimatoimiston laatimaan yhdessä alle 25 -vuotiaan työttömän kanssa aktivointisuunnitelman silloin, kun nuori täyttää lain mukaisen aktivointiehdon. Aktivointisuunnitelmassa sovitaan siitä, millä tavoin nuorta tuetaan sijoittumaan avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen ja ellei tämä ole mahdollista, millä tavoin häntä tuetaan elämänhallinnan parantamiseksi. Vuonna 2008 kuntouttavan työtoiminnan lain mukaisen aktivointiehdon täyttävien nuorten kanssa tehtiin työvoimatoimiston ja kunnan yhteistyönä aktivointisuunnitelmaa ja 2009 tammi-marraskuussa (ed vuodesta kasvu +2,3 %). Kuntouttavan työtoiminnan aloittaneita (työmarkkinatuella) vuonna 2009 oli yhteensä , joista alle 25- vuotiaita oli 821 eli 5,4 % (kasvu ed vuodesta +1 %).

12 7.3. Toimenpiteiden vaikuttavuudesta Kun tarkastellaan nuoren sijoittumista työelämään 3 kk toimenpiteen jälkeen, parhaiten sijoitutaan starttirahan jälkeen: nuoret miehet 74 % ja naiset 76 % (2007) Oppisopimus, erityisesti oppisopimus yksityiselle on kakkosena: nuoret miehet 68 % ja naiset 56 % Ilkka Nion selvityksen mukaan ammatillisen työvoimakoulutuksen ja tukityön vaikuttavuus on korkein vuotiailla, joista puolet työllistyi toimenpiteen jälkeen v avoimille työmarkkinoille. Työllistyneiden osuus jäi matalimmaksi alle 20-vuotiailla (32 %). Nuorten työttömien pääosaan ( >70 %) kohdennetaan kuitenkin työmarkkinatuen työharjoittelua tai valmentavaa työvoimakoulutusta, joiden keskeisenä tavoitteena on ehkäistä nuoria syrjäytymästä työstä ja koulutuksesta sekä avata nuorille vaihtoehtoja valmisteltaessa perusasteen opintojen jälkeisiä uravalintoja ja siirtymistä jatko-opiskeluun. Ilkka Nion mukaan pääosalle (60 %) työharjoittelussa tai valmentavassa koulutuksessa olleista nuorista löytyi kolmen kuukauden kuluessa työuran kehittymisen kannalta jokin positiivinen ratkaisu. Asiakastyössä ikä ja pohjakoulutus huomioitava monen muun seikan ohessa, jos halutaan kestäviä ratkaisuja ja siten vaikuttavuutta. Tarvitaan aina hyvää palvelutarvearviointia ja toimenpiteiden henkilökohtaista räätälöintiä! Lisätietoja vaikuttavuudesta: Ilkka Nio/TEM

13 8. Nuorten neuvojat ja yhteistyö Suurimmissa TE-toimistoissa työnvälityksessä nuorten neuvojat vastaavat nuorten yhteiskuntatakuun sisältämien palvelujen käynnistämisestä ja etenemisestä. Tuntevat alueen työnantajat, työmarkkinat ja mahdollisuudet. Kaikissa TE-toimistoissa on joka tapauksessa nimetty vastuuhenkilö yhteiskuntatakuun toimeenpanoa tukemaan. Alueellisia eroja resurssoinneissa. Tavoitteellinen verkostoyhteistyö yli sektorirajojen toimialueella tärkeää. Verkostoyhteistyötä myös työnantajien kanssa tähän ei työttömien määrän kasvaessa ja toimistojen ruuhkauduttua ole jäänyt tarpeeksi aikaa: työnantajille helppoja ohjeita nuoren työntekijän palkkaukseen tietoa alueen nuorista, nuorten osaamisista, palkkatuen mahdollisuudesta... neuvoteltava uusilta työnantajilta harjoittelupaikkoja, koska monet vanhat suuret lomauttavat (jolloin uusia ei voida ottaa tuilla) Työnhakukeskuksissa mm tiedotus- ja rekrytilaisuuksia

14 9. Valtion talousarvion lisämääräraha nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen Hallitus varasi tarkoitukseen 30,5 milj euroa budjettiriihessä 15,5 milj euron jako tehtiin heti (TEM euroa) ja 15 milj euroa sovittiin siirrettäväksi OPM:n pääluokkaan OPM:n käyttöön ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi. Em. nuorisorahan 15,5, milj. e sovittiin käytettäväksi seuraavasti: Opetusministeriö (OPM): Nuorten työpajatoimintaan ja etsivään työhön (2,5 milj euroa) sekä ammattistarttiin ja laajennettuun työssäoppimisen kokeiluun ammatillisessa peruskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa (4,25 milj euroa). Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM): palkkatukeen rekrytointitukena 5,4 milj. euroa, jolla alennetaan ammattikoulutettujen nuorten rekrytointikynnystä hyvittämällä kokemuksen ja osaamisen puutteita työnantajalle maksettavana palkkatukena (alennetaan noin 2000 ammattikoulutetun nuoren rekrytointikynnystä) sekä palkkatukena oppisopimuskoulutukseen 3,35 milj euroa, jolla lisätään ammattikouluttamattomien nuorten oppisopimuskoulutusta (noin 700 ammattikouluttamattomalle nuorelle). Tuet jatkuivat vuonna 2009, mutta eivät olleet korvamerkittyjä.

15 10. Ajankohtaisia toimia ja esityksiä monialaisessa viranomaisyhteistyössä Erityisesti Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma/ Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma kiinnitetään huomiota jo lasten hyvinvointiin - ehdotetaan paikallisten moniammatillisten yhteistyöryhmien toimintaa - luvataan taata neuvonta- ja ohjauspalvelujen saanti nuorille ainakin nykyisellä tasolla. Ajankohtaisia työryhmämuistioita ehdotuksineen: * Nuorta ei jätetä - Puhalletaan yhteen hiileen * Etsivä työparitoiminta saavuttanut nuorten luottamuksen oiminta2008.pdf * Monialaisen viranomaisyhteistyön ja etsivän nuorisotyön lakisääteistäminen * Nuoret miehet työelämään mitä palveluja ja toimenpiteitä tarvitaan TE-toimistoissa

16 11.1. Nuoret miehet työelämään työryhmän esityksiä Ehdotettavat toimet, jotka poimittiin vuoden 2010 budjettiesitystä varten: 1. TE-toimistossa lisää panostusta nuoren lähiohjaukseen: työryhmä ehdotti nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluihin 50 määräaikaista virkaa kuten nuorten neuvojia, ammatinvalintapsykologeja ja koulutusneuvojia purkamaan ruuhkautunutta tilannetta ja auttamaan ohjauksellisin keinoin ja tukitoimin työttömiä nuoria kohti koulutusta ja työelämää. 2. Nuorten valmentavaa työvoimapoliittista koulutusta tulee lisätä ja etsiä malleja perusopetuksen tai ylioppilastutkinnon jälkeiseen nivelvaiheeseen niille, joiden tavoite on sopivan koulutusalan valinta ja tulevan opiskelupolun suunnittelu. Tällöin koulutukseen tulee liittää vahva henkilökohtainen ohjaus, henkilökohtaisen suunnitelman teko yhdessä nuoren kanssa, mahdollisuus käydä kokeilemassa erilaisia työtehtäviä sekä jälkiohjaus jakson jälkeen. Koulutusta tulisi olla tarjolla riittävästi myös ruotsin kielellä. Sopisi hyvin myös peruskoulupohjaisille työttömille ja erityisesti nuorille miehille. 3. Työvoimakoulutuksena tulisi olla mahdollisuus tutkintotavoitteiseen koulutukseen osina (mielellään työammatin suorittamisena). Nuorille tulisi olla lyhytkestoista valmentavan ja ammatillisen työvoimakoulutuksen väliin sijoittuvaa koulutusta, jossa olisi sekä ohjaavaa että ammatillista opetusta ja josta saisi todistuksen, jota voi hyödyntää työelämässä ja jatko-opiskelussa. Osaamistodistus tulisi olla suhteutettu tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Nuorille voitaisiin hankkia tarvittaessa osana koulutusta esimerkiksi hygieniapassi, työturvallisuuskortti, anniskelupassi tai esimerkiksi tulityölupa. Monella kaatuu työmahdollisuus em. puutteeseen ja itse hankittuina työtön nuori kokee hankinnan liian kalliiksi.

17 11.2. Nuoret miehet työelämään työryhmän esityksiä 4. Työpajatoimintaa tulee edelleen kehittää opetusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kiinteässä yhteistyössä ja mm työpajojen kanssa yhteistyössä tehtävää etsivää työtä ja työpajoilla toteutettavaa starttivalmennusta tulee lisätä. 5. Oppisopimus- ja TOPPIS mallit vaativat onnistuakseen lisää työpanosta: esitettiin hankittavaksi ostopalveluna 25 henkilötyövuotta suurimpiin TE-toimistoihin, TE-toimistoihin ehdotettiin ostettavaksi ns. oppisopimus- ja TOPPISagentteja etsimään oppisopimus- ja TOPPISpaikkoja nuorille sekä toimimaan yhteistyölinkkinä työnantajan, TE-toimiston, koulutustarkastajan ja paikan haluavan nuoren välillä. Hyviä TOPPIS-tyyppisiä malleja on löytynyt muutamilta paikkakunnilta. Näissä malleissa prosessi on alkanut lyhyehköllä työvoimakoulutuksella, jona aikana muun opetuksen ohella nuoren kanssa tehdään jatkosuunnitelma, joka sitten toteutetaan työpaikoilla ensin harjoitellen ja lopulta palkkatuettuna työnä tai oppisopimuskoulutuksena.

18 12. Vuoden 2010 budjetti Hallituksen satsaukset nuoriin ja vastavalmistuneisiin: TEM- ja OPM -pääluokat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. TEM: - nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelut - nuorten valmentava työvoimapoliittinen koulutus - nuorten tutkintotavoitteinen työvoimapoliittinen koulutus - nuorten oppisopimus- ja toppispaikkojen etsintäpalvelu - nuorten työllistäminen työpajoilla - Uudet urat toimintamallin laajentaminen - maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus ja ammatillinen koulutus = n. 33 milj euroa OPM: - ammatillinen peruskoulutus - maahanmuuttajien kieltenopetus ja Specima-koulutus - ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuodet - ammatillinen lisäkoulutus - etsivä nuorisotyö = n. 17 milj euroa.

19 13. Toimintamallien haasteita Työ- ja elinkeinotoimistoissa tuottavuusohjelma tulee vähentämään neuvojien ja ohjaajien määrää ja neuvonta ja ohjaus vie aikaa myös verkossa ja puhelimessa. Miten taataan jatkossa palvelujen saatavuus: - asiakasvirtojen ohjauksella tarkoituksenmukaisella tavalla: itsepalvelut, ryhmäpalvelut sekä henkilökohtaiset neuvonta- ja ohjauspalvelut monikanavaisesti (=puhelimitse, verkon kautta ja kasvokkain) - uusilla sisäisillä toimintamalleilla - lisäämällä aktivointitoimia ja ostopalveluja - rakentamalla moniammatillisia/monialaisia tiiviitä yhteistyöverkostoja. Siirtymien tukea ja seurantaa tulee kehittää: erityinen huomio pelkän perusopetuksen varassa oleviin, joilla syrjäytymisvaara suurin. Hyvät työtavat ja vaikuttavuus esiin: MITEN ja MISSÄ? Nuorten kanssa toimiville yhteisiä seminaareja ja koulutustilaisuuksia yli sektorirajojen? Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria pystytään auttamaan erityisen tehokkaasti paikkakunnan monialaisen asiantuntijaverkoston hyvällä yhteistyöllä -> yhteistyön kehittäminen tärkeää (OPM:HE). Huomioitava myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, joita ainakin noin : aktiivinen palvelutarjonta.

20 Nuorten palveluprosessi TE-toimistossa

21 14. ELY-keskusten ETOKien tavoitteet 2010 Uudet ELY-keskukset ovat tulostavoiteasiakirjoja laatiessaan ja sekä strategisia että toiminnallisia tulostavoitteita pohtiessaan ottaneet tavoitteekseen estää nuorisotyöttömyyden pahenemista vuonna 2010: - palvelumalleja ja -prosesseja tehostetaan, - ammatinvalintaa ja koulutusneuvontaa kohdistetaan erityisesti nuoriin, - asiakastyössä panostetaan varhaiseen puuttumiseen, - työvoimakoulutuksella rakennetaan urapolkuja, - yritysneuvonnan lisäksi starttirahan riittävyys varmistetaan ja tehostetaan kumppanuusverkostojen yhteistyötä. - vastavalmistuneille suunnataan palkkatukea ja KEKO/FEC-tyyppistä työvoimakoulutusta - täsmäkoulutuksia yhdistetään harjoitteluihin ja tukityöllistämiseen. - ostopalveluja kokeillaan ja oppisopimusjärjestelmän käyttöä tehostetaan. - Lisäksi ESR-rahoitusta suunnataan nuoriin ja sillä toteutetaan lisäksi työvoimapoliittisia toimenpiteitä. Joillakin paikoin aiotaan kuulla myös nuorten omaa ääntä ja perustaa nuorten palvelujen asiakasraati palvelun asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi. Tulostavoiteasiakirjojen perusteella koko maassa näyttää vallitsevan yhteinen vahva tahtotila nuorten tilanteen parantamiseksi.

22 15. Miten ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan työllistymistä Koko ketjun toimivuus oltava kunnossa. Kehittämällä yhteistyössä joustavaa perusopetusta, erityisopetusta, opintojen ohjausta ja koulujen terveyspalveluja/oppilashuoltoa, koulutuksen aloituspaikkoja sekä peruskoulun että lukion jälkeen, kymppiluokkia ja ammattistartteja sekä etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa yhteistyössä sosiaali- ja nuorisotyön sekä kolmannen sektorin kanssa sekä työ- ja elinkeinohallinnon nuorten yhteiskuntatakuun tehostettua palvelua ja toimenpiteitä sekä neuvonta- ja ohjauspalveluja (ESR- ym. hankkeet) ja nuorten yrittäjyyttä eri tavoin eri vaiheissa (omalla osaamisella itsensä elättäminen esim toiminimellä tai ammatinharjoittajana oltava houkuttelevampaa tähän tarvitaan osaamista, neuvontaa ja ympäristön tukea nykyistä enemmän) ehkäistään syrjäytymistä ja tuetaan työllistymistä. Työ- ja elinkeinohallinto tukee nuorten osaamisen kehittämistä/työelämän alkua/työpaikkaan sijoittumista työnvälityksen, ammatillisen kehittymisen palvelujen ja yritysneuvonnan keinoin. Palveluja kehittämällä sekä koulutusta ja aktiivitoimenpiteitä yhdistämällä luodaan polkuja työllisyyteen, vähennetään syrjäytymistä ja taataan jatkossa osaavan työvoiman saatavuutta.

23 16. Työtä ei saa ilman kokemusta kokemusta ei saa ilman työtä Young Europeans, a survey among young people between in European Union, 2007: nuorilla vaikeuksia löytää työpaikka Suomalaisnuoret: ei tarpeeksi työkokemusta sanoo 42 % vastaajista = eniten EU27-maasta! nuoret ovat saavat tukea työn löytymiseen: työvoimatoimistoista oppilaitoksista, yrityksistä, nuorten järjestöiltä, sosiaalipalveluista Suomalaisnuoret työvoimatoimiston tuesta: 51 % koki saaneensa = eniten EU27-maasta! Suomalaisnuoret yritysten tuesta: vain 8 % koki saaneensa tukea yrityksiltä = vähiten EU27-maasta! Haaste: Miten työnantajat saataisiin mukaan nuorten yhteiskuntatakuun toteutukseen? Nuorten työkokemusten saantia pitäisi kaikin tavoin tukea. Viesti yrityksille/työnantajille: Nuoriin kannattaa sijoittaa, nuoret haluavat olla ahkeria työntekijöitä!

24 17. TEM/Yhteyshenkilöt nuorten asioihin liittyen Ahti Avikainen Päivi Haavisto-Vuori Natalia Härkin Liisa Winqvist Kai Koivumäki Helena Kasurinen Harry Pulliainen Kirsi-Marja Putkonen TYO/TYPA Työnvälitys, työnantajapalvelut TYO/VETY Välityömarkkinat, TYP TYO/YTY Starttirahat TYO/TOKI Nuorten palvelustrategiat, koulutusneuvonta TYO/TOKI Ammatilllisen ohjauksen palvelut TYO/TOKI Maahanmuuttajanuoret KEHY/HAP Henkilöasiakkaan palvelut, ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelu KEHY/HAP Henkilöasiakkaan palvelut, Koulutus- ja ammattitietopalvelu/koulutusneuvonta Sähköposti: TYO=Työllisyys ja yrittäjyysosasto, KEHY= Kehittämisyksikkö Organisaatiokaavio: -> Ministeriö -> Ministeriön organisaatio

25 Sattumasta suunnitteluun, tuumasta toimeen! (mm palvelut) (mm tilastot, julkaisut) Kiitos!