VIESTINTEN SYNERGIAN KOKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTINTEN SYNERGIAN KOKEMINEN"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Riikka Hiidenkari VIESTINTEN SYNERGIAN KOKEMINEN Diplomityö Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tutkimuksen rakenne IHMINEN VIESTINNÄN KÄYTTÄJÄNÄ Yleistä Ihminen kognitiivisen psykologian näkokulmasta Skeema ja havaintosykli Aivot keräävät ja prosessoivat tiedot Muistin toiminta Näkeminen on tulkintaa Emootioiden merkitys Onnellisuus Ihminen käytettävyystutkimuksen näkökulmasta Toimintatilat ja toimintasykli Ympäristön vaikutus Hyvän tuotteen suunnitteleminen Normanin tuotteen elinkaari Nielsenin hyväksyttävyys Käyttäjien arvomaailma Käytettävyys ja tuotesuunnittelu VIESTIMET TUOTTEINA Yleistä Painotuote Digitaaliset tuotteet Digitaalinen televisio DVB:n historia ja toiminta MHP välitysohjelmisto NorDig yhteistyö Datavirta ja objektikaruselli Kaukosäädin Kämmenmikro ja kommunikaattori Matkapuhelin Internet VIESTINTEN VÄLINEN VIESTINTÄ Yleistä Infrapunatekniikka Kulutuselektroniikan kauko-ohjainten protokollat IrDA infrapunan tiedonsiirtoprotokolla Bluetooth WLAN lähiverkkotekniikka Viestinten nykyiset yhteiskäyttömuodot SYNERGIAN KOKEMISEN MITTAAMINEN Yleistä Käytettävyyden mittaaminen Standardi

3 5.2.2 Käytettävyysstandardi ISO Käytettävyystestin tekeminen Testikäyttäjien määrän arviointi Miellyttävyyden mittaaminen Tyytyväisyys on osa käytettävyyttä Viehättävyyden arviointi Tuotteisiin liittyviä tuntemuksia Flow Mittaustuloksen tarkkuus Yleistä Operationalisointi Validiteetti Reliabiliteetti Asteikko Korrelaatio Welchin testi Yhteenveto KOEASETELMA Tutkimusprototyyppi Komu Toiminta- ja käyttötarinat Tavoitteet Tekniset vaihtoehdot testin järjestämiseen Mock-up Waba-ohjelmointi KÄYTTÄJIEN KOKEMA KOMUN KÄYTETTÄVYYS Käyttäjät Tyytyväisyys Komun käyttämiseen Eri tekijöiden vaikutus tyytyväisyyteen Muut tulokset VIESTINTEN JA KOMUN KÄYTTÄMINEN Viestinten käyttötiheys Tyytyväisyys viestimiä käytettäessä Viestinten viehättävyys Viestinten käyttämiseen liittyvät tuntemukset Flow LUOTETTAVUUSANALYYSI JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...78 LIITTEET: Liite A: Komu-ohjelmaa Liite B: Testidiat Liite C: Kyselylomake Liite D: Kyselylomakkeen vastaukset koodattuna tiivistelmänä Liite E: Vastaajien kommentit Liite F: Käyttötiheyden arvion erotus Liite G: Muut vastaukset

4 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä, opintokirjan numero, työn nimi ja opintoviikot Riikka Hiidenkari, 52584N Viestinten synergian kokeminen Päivämäärä Department Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Työn valvoja Pirkko Oittinen Sivumäärä: 85 s Professuuri AS-75 Viestintätekniikka Työn ohjaaja Pirkko Oittinen Kämmentietokoneiden, matkapuhelinten sekä muiden mukana kuljetettavien viestinten käyttö yksinään tai muiden viestinten kanssa kasvaa jatkuvasti. Erilaisten viestinten yhtäaikaisen ja vuorovaikutteisen käyttämisen antamaa synergian kokemusta selvitettiin tässä työssä. Kokemuksen selvittämiseen tarvitaan tuotteen ja käyttäjän vuorovaikutusta. Tällöin yksi luonnollinen lähestymistapa oli käytettävyystutkimus, jonka avulla voidaan selvittää tuotteen käytön ongelmakohdat sekä etsiä ratkaisuja niihin. Ihmisaivojen monimutkaisuuden takia ei täsmällistä kokemusta voida selvittää, sillä jokainen käyttäjä kokee viestinten synergian omalla tavallaan. Kirjallisuudesta saadaan kuitenkin viitteitä ihmisen käyttäytymisestä kognitiivisen psykologian ja käytettävyystutkimuksen perusteella. Lisäksi voidaan esittää arvioita erilaisten käyttäjäryhmien kiinnostuksesta tekniikkaan, tekniikan hyväksyttävyydestä sekä käyttäjien arvoista. Kokeellista osaa varten selvitettiin käytettävyyden standardeja ja valittiin niistä kokeen osaksi standardin mukainen tyytyväisyys. Tuotteen miellyttävyyttä voidaan mitata myös viehättävyyden, tuotteisiin liitettyjen tuntemusten ja flow -kokemuksen avulla. Kokeellista osaa varten kehitettiin tuote Komu (kauko-ohjain mock-up), jonka avulla voitiin tutkia digitaalisen television ja sen kanssa vuorovaikuttavan mobiilin kaukosäätimen kesken syntynyttä synergiaa. Tutkimushypoteesina oli, että jos Komun käyttämistä pidetään vähänkin miellyttävänä verrattuna perinteisiin viestimiin, niin synergian kokemus on syntynyt. Kaikenkaikkiaan tutkimuksessa todettiin, että Komun käyttämisen miellyttävyys on samaa tasoa kuin television katselu kaukosäätimen avulla. Lisäksi Komun käytäminen oli miellyttävämpää kuin kämmenmikron käyttäminen mutta vähemmän miellyttävää kuin painotuotteiden käyttäminen. Näin ollen käyttäjät kokivat Komua käyttäessä selkeästi synergiaa. Avainsanat: synergia, käytettävyys, miellyttävyys, kaukosäädin, infrapunateknologia, digi-tv, digitaaliset tuotteet

5 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author, Title of Thesis ABSTRACT OF MASTER S THESIS Riikka Hiidenkari Experience of Media Synergy Date April 1 st 2003 Department Pages: 85 Professorship Department of Automation and Systems AS-75 Media Technology Technology Supervisor Pirkko Oittinen, Dr.Sc.(Tech.) Instructor Pirkko Oittinen, Dr.Sc.(Tech.) The use of hand-held computers, mobile phones and other mobile media by themselves or with other media is constantly growing. The primary objective of this study was to find the factors that affect positive experience using media interactively. The term for this is synergy. To find these factors, understanding of the interaction between the product and the user is needed. Usability engineering is naturally one approach, because problematic issues concerning product use will be discovered and even solved. However, because of the nature of the human brain, it is impossible to exactly describe experience, because every user has his or her own experience of media synergy. On the other hand, some references could be found in the literature related to cognitive psyc hology and usability engineering. In addition to this some estimation of enthusiasim for technology innovation within some user group, technology acceptance and user values could be made. For the empirical part usability standards were studied and the standard was chosen. The quality of experience or enjoyability in product use could be measured as judgement of the appeal, pleasure or experience of flow. A product named Komu was also developed for the empirical part. With this Komu product the synergy, that developed between the digital television and the remote mobile controller was studied. A hyphothesis for this thesis is that, if using Komu was at least as pleasurable as using other media, so the experience of synergy has been developed. The result showed that using Komu was about as pleasurable as controlling television viewing with using a remote controller. Using Komu was more pleasurable than using a hand-held computer but less pleasurable than using printed products. Under the circumstances, users clearly experienced synergy while using Komu. keywords: synergy, usability, enjoyability, remote control, infrared technology, digital television, digital products

6 LYHENTEET JA KÄSITTEET API CIR Application Programming Interface Control IR CSS2 Cascading Style Sheets versio 2 DVB HAVi IEC IR IRC IrDa ISM-kaista MHP NNTP NorDig SIR UART VFIR XHTML Digital Video Broadcasting Home Audio Videointeroperability International Electrotechnical Commission infrared Internet Relay Chat Infrared Data Association Industrial, Sientific and Medical band Multimedia Home Platform Network News Transfer Protocol Digitaaliseen televisioon siirtymisen yhteistyöorganisaatio Pohjoismaissa Serial Infrared (käytetään kuvaamaan infrapunatiedonsiirtoa mukaanlukien kbps nopeus. Käytöstä pois jäävä termi. ) Universal Asynchronous Receiver/Transmitter [IrDa] Very Fast (Serial) Infrared [Irda] extensible HyperText Markup Language flow edustuma Komu Csikszentmihalyin kehittämä termi kuvaamaan optimaalista kokemusta, jota voisi kuvailla rentoutuneeksi ja innostuneeksi tilaksi. (representation) edustaa jotain asiaa. Ulkoinen edustuma voi olla merkintä tai symboli, kun taas mentaalisten edustumien käyttö ja muokkaus on ajattelua ja muuta kognitiivista toimintaa. kauko-ohjain mock-up. Tässä diplomityössä tutkimuksen kohteena olevan synenergian selvittämisessä käytetty prototyyppi

7 Alkulause Ensimmäisen diplomi-insinöörin tutkintoni aloitin 1979 Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa Energiatekniikan osastolla ja 1988 saamani todistuksen keskiarvo oli 1,85. Vuosikurssini nopeimmista useat kirjoituttivat diplomityönsä sihteerillä. Minä viimeisten joukossa kirjoitin itse työni Word Perfect tekstinkäsittelyohjelmalla ja kuvat liimasin jälkikäteen mustavalkotulosteiden päälle. Tämän diplomityön kirjoitin MS-Word-ohjelmalla, osan sivuista tulostan värillisenä ja työ tulee lisäksi näkyviin pdf-muodossa Internettin. Tekniikka on muuttunut, mutta me ihmiset lajina pysymme samanlaisina, eikä meidän mielemme salaisuuksia ei ole vielä paljastettu. Tilannetta kuvaa kurssin Ihmisaivojen rakenne ja toiminta luennoitsijan Risto Ilmoniemen toteamus. Hän totesi, että kaikki tavat kuvata ihmisaivoja pitävät paikkansa, sillä ihmisaivot toimivat niin monella eri tapaa. Tämän diplomityön valmistumisesta saan kiittää montaa henkilöä. Ensimmäisellä opiskelukerralla Anne Piispanen auttoi minua varsinkin höyrykattiloiden harjoitustyössä. Diplomityöni valvoja Lasse Koskelainen soitti minulle ja kannusti jatkamaan aikataulun venyessä yli vuoden. Tätini Hanna Rytkönen oikoluki työni. Lamanaikainen yritykseni Mimir Oy sai terävän tietotekniikan opiskelijan Helvi Sipilästä keväällä Silloin ajattelin, että kun YK:n entinen apulaispääsihteeri kelpuuttaa minut tietotekniikan opettajaksi, niin en minä ihan turha ihminen ole. Jouko Samuli uskalsi ottaa minut, sählänneen yrittäjän, EVTEK:un töihin Syksyllä 1998 aloitin Työpsykologian 15 opintoviikon opintokokonaisuuden opiskelun töiden ohella. Keväällä 1999 Aarne Halme ja Pirkko Oittinen valitsivat minut TKK:un muuntoopiskelijaksi, josta olen hyvin kiitollinen. Ensimmäisen talven opiskelin töiden ohella, mutta syksyllä 2000 aloitin täysipäiväisen opiskelun. Kiitän Pirkkoa myös siitä, että hän otti minut töihin Viestintätekniikan laboratorioon elokuussa Olen nauttinut lukuisista keskusteluista laboratoriossa työskentelevien opiskelijoiden kanssa. Kiitoksia siis Harri, Henkka, Jarkko, Jopi, Jyri, Krista, Leena, Pia, Tuuli, Tuomas ja Tuukat. Erityiskiitokset annan vielä Terhi Salmistolle (kohta Salmisto-Kiviselle) kirittämisestä ja keskusteluista. Lisäksi Pirkko oli vaikuttamassa siihen, että sain GTTS:n (Graafisen tekniikan tutkimussäätiön) stipendin heinäkuussa 2002 aloittamani diplomityön tekoon. Diplomityön aikana Pirkko on kannustanut ja antanut tärkeitä vinkkejä. Nykyinen avomieheni, Jan Holmström, innosti minua opiskelmaan ja on myös omalla persoonallisella tavalla edistänyt opiskeluani. Pääaineeni oli Viestintätekniikka ja sivuaineeni oli Kognitiivinen teknologia, jotka molemmat näkyvät näköisessäni diplomityössä. Todistuksen keskiarvo on nyt 3,34. Tämä opiskeleminen on ollut minulle elämys, josta olen syvästi kiitollinen kaikille. Tätini Hanna Rytkösen kuolinpäivänä Elämälle kiitollisena Riikka Hiidenkari

8 1 JOHDANTO Taustaa Kämmentietokoneiden, matkapuhelimien sekä muiden mukana kuljetettavien viestinten käyttö yksinään tai muiden viestinten kanssa kasvaa jatkuvasti. Tähän on vaikuttanut elämäntavan muuttuminen liikkuvaksi ja median kulutuksen kasvaminen /90/. Viestintä on sanomien tai tietojen vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä, ja siinä käytettävistä välineistä käytetään sanaa viestin tai media. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelin, televisio ja kirja /87/. Media sana /49/ on lähtöisin latinankielisestä sanasta medium, joka tarkoittaa paitsi viestin tuottamista myös sen tapaa ja vastaanottamista sekä näiden sosiaalista yhteyttä. Myös nykyään mediasta puhutaan tässä merkityksessä eli media käsitetään laajempana kuin yksittäinen viestintäväline. Media on esimerkiksi koko televisio instituutiona, ohjelmatuotanto taustoineen, ilmaisun tavat, välineet ja ohjelmien katselun prosessit, tilanteet ja yhteydet. Media on sekä yksikkö että monikko ja sen synonyymina voidaan käyttää sanaa viestin. Tätä sanaa viestin käytään myös työssä alkaen työn nimestä Viestinten synergian kokeminen. Työn nimen seuraava sana synergia tarkoittaa kahdesta tai useammasta toiminnosta syntyvää yhteisvaikutusta. Kreikan kielessä syn tarkoittaa yhdessä ja ergon työtä tai toimintaa. Synergiasta siis puhutaan, kun kaksi tai monta ilmiötä toimivat yhdessä ja siten saavat aikaan yhteisvaikutuksen. Tärkeätä on, että tämä synenergia on jotain enemmän ja laadullisesti jotain muuta, kuin vain toiminto ja vaikutukset erillisinä. Alunperin sanaa synergia käytettiin biologisten toimintojen yhteydessä esimerkiksi kuvattaessa aivojen eri osien ja toimintojen riippuvuutta toisistaan. Sanaa synenergia käytetään yleisesti sellaisten systeemien tunnusmerkkinä, joissa on vuorovaikutuksessa toistensa kanssa toimivia osia. /70/ Viestimiä voidaan käyttää samanaikaisesti monella tapaa, joista yleisin on rinnakkaiskäyttö. Tällaista on esimerkiksi radion kuunteleminen samanaikaisesti sanomalehden lukemisen kanssa. Tapa on hyvin yleinen, sillä Intermediatutkimuksen 2002 mukaan kaikkia viestimiä käytettiin yhteensä 562 minuuttia, joka on 9 tuntia 22 minuuttia. Näin mittava viestinten käyttö on mahdollista vain rinnakkaisesti. Varsinaisesta synergiasta ei voida kuitenkaan puhua, sillä käyttäjä käyttää viestimiä vain yhtä kerrallaan. Käyttäjä joko kuuntelee radiota tai lukee sanomalehteä toisen viestimen ollessa taustalla. Vain riittävän ärsykkeen laukaisemana tarkkaavaisuuden kohde vaihtuu. Lisäksi viestimet eivät ole vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. /24/, /28/, /29/, /90/ Viestinten yhteiskäyttöä hankaloittaa se, että erilaisten laitteiden välistä informaation siirtoa ei oltu alunperin ajateltu suunnittelussa. Jokainen laite oli suunniteltu erillisenä ja korkeintaan vain samankaltaisten laitteiden kanssa viestivänä. Vasta viime vuosikymmenellä alettiin kehittää IrDA ja Bluetooth-liitäntöjä. Laitteistokannan hitaan uudistumisen takia nämä viestintätavat eivät ole kovin yleisiä. Monikanavaviestintä tarkoittaa saman aineiston viestimistä usean eri kanavan kautta, jolloin sama uutinen voidaan välittää vaikkapa SMS-, WAP- ja HTML-viestinä. Tällöin

9 voidaan esittää, että viestin tuottaja saa objektiivisesti mitattavaa synergiaetua tuotantotehokkaan organisaation takia, mutta käyttäjän saama hyöty ei johdu synergian kokemisesta. Monimedia käsitteellä voidaan tarkoittaa samaan asiaan liittyvän materiaalin julkaisemista useassa eri mediassa kullekkin medialle luonteenomaisella tavalla. Monimediassa uutisointi, mainonta ja fiktio sekoittuvat toisiinsa. Esimerkkinä tällaisesta on Suuri Seikkailu, jota Alma Media keväällä 2001 ja 2002 julkaisi MTV3 kanavalla tositv:nä sekä Iltalehden juttuina, Internetin WWW-sivuina ja Chattina. Katsoja pystyi vaikuttamaan vain äänestämällä ilman aitoa vuorovaikutteisuutta. On siis havaittavissa, että monimedia on monikanavaviestinnän kaltainenen viestintätapa, josta käyttäjän saama synergiakokemus on hyvin vähäinen. /84/ Konvergenssi eli viestintäteknologioiden lähentyminen ja sulautuminen oli 1990-luvun lopun ilmiöitä. Konvergenssia tapahtui sekä päätelaitteiden, sisältöjen että jakeluteknologioiden kohdalla ennenkaikkea digitaalisten teknologioiden voimakkaan kehittymisen ansiosta. Divergessi eli päätelaitteiden eriytyminen erityyppisiin käyttötarkoituksiin tuotiin esiin 2000-luvun alussa. On pääteltävissä, että konvergenssi mahdollistaa vuorovaikutteisuuden ja sitä kautta synergian kokemisen. Divergenssi taas hyödyntää vuorovaikutteisuutta, ja saattaa omalla tavallaan lisätä synergian kokemista. /44/ Integroitu julkaisu IMU (Integrated Publishing in Multimedia Networks) /6/ sisälsi sekä sanomalehtien että tv-ohjelmien piirteitä. Julkaisu siirrettiin käyttäjille nopeissa verkoissa, kuten kaksinsuuntaisessa kaapeli-tv verkossa. Yhdistämällä automaattisesti sisältöjä useista sanomalehtitaloista ja tv-yhtiöiltä luotiin jatkuvasti päivittyvä WWW -multimediajulkaisu. IMU-järjestelmän ydin oli aktiivinen välipalvelin, joka imuroi, digitoi, luokitteli ja linkitti media-aineistoja. Käyttäjä määritteli IMU:n avulla henkilökohtaisen kanavan esimerkiksi jääkiekkosuosikistaan, josta aiheesta käyttäjä sai tv-uutisia ja sanomalehtiartikkeleita. Tässä voidaan havaita jo selkeää synergian syntymistä, sillä toiminto oli vuorovaikutteinen ja käyttäjän saama hyöty oli enemmän kuin yksittäisestä mediasta. Toisaalta IMU oli käyttäjälleen vaativa, sillä sitä piti erikseen asettua lukemaan ja hakemaan tietoa aktiivisesti. Lisäksi sisällöntuottajia ja uutisia oli verraten pieni määrä, joten esimerkiksi talousuutisia ei riittänyt joka päiväksi. Työn nimen kolmas sana kokeminen onkin haastavin osuus. Ensinnäkin käyttäjän pitää kokea tuotteen käyttäminen ennen kuin voi kertoa kokemisestaan. Toiseksi kokemisessa tarvitaan ihmisaivot, joiden toimintaa ei vieläkän osata täysin kuvata /38/. Kolmanneksi teknologian vaikutusten arviointi on vaikeaa. Normanin /62/ mukaan ihmisillä on taipumus yliarvioida välittömät vaikutukset ja aliarvioida pitkän aikavälin vaikutukset. Lisäksi teknologinen muutos tapahtuu nopeasti ja helposti, mutta kultturellinen, sosiaalinen ja organisaationaalinen muutos on paljon vaikeampi toteuttaa. Synergiaa tutkitaan työssä subjektiivisena kokemuksena, mutta objektiivisiakin mittaustapoja esimerkiksi rahan tai ajan säästämiseksi voitaneen kehittää. Näin ollen käyttäjän saamasta viestinten synergian kokemisesta voidaan esittää vain alustavia suuntaviivoja, mutta lopulliset tulokset tuo vasta aika esiin. 2

10 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 3 Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, mitä viestinten synergia käyttäjän kannalta voisi olla ja miten sitä voidaan tutkia. Kokemus muodostuu ihmisen ja tuotteiden vuorovaikutuksessa eli käyttämisessä, joten käytettävyys muodostaa merkittävä osuuden tutkimuksessa. Lisäksi ihmisen toimintaan vaikuttavat kognitiivisen psykologian tutkimuksessa havaitut lainalaisuudet. On myös huomattava, että tuote on konkreettisen viestimen lisäksi myös sen ohjelmisto, liitäntä ja ympäristö eli käyttäjän kannalta koko laitteen käyttötapa. Olennainen osa viestintää on sen sisältö, mutta sitä ei tässä työssä käsitellä. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena oli kokeellisesti selvittää digitaalisen television ja sen kanssa vuorovaikuttavan kaukosäätimenä toimivan mobiilin päätelaitteen tai painotuotteen kesken syntyvä synergia. Tutkimista varten kehittettiin tuote, jotta käyttäjät pääsisivät kokeilemaan toimintaa aidossa tai aidon kaltaisessa tilanteessa. Tutkimushypoteesina oli, että jos Komun käyttämistä pidetään vähänkin miellyttävänä verrattuna perinteisiin viestimiin, niin synergian kokemus on syntynyt. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuusosan lähtökohtana on kuvata ihmisen ja tekniikan vuorovaikutusta sekä miten sitä voidaan mitata. Kokeellinen osa perustuu teorian pohjalta laadittuun koesuunnitelmaan. 1.3 Tutkimuksen rakenne Kirjoitettu työ jakautuu kymmeneen osaan, joista viisi käsittelee teoriaa ja viisi koetta. Lisäksi liitteessä ovat kokeellisessa osuudessa käytetyt testilomakkeet ja tulokset. Johdanto esittelee aiheen lukijalle, määrittelee tutkimuksen tavoitteet ja kertoo lyhyesti tutkimuksen toteuttamisesta. Luvussa kuvataan myös diplomityön rakenne. Luvussa Ihminen tuotten käyttäjänä kuvataan ihmisen toimintaa kognitiivisen psykologian ja käytettävyystutkimuksen kannalta sekä hyvän tuotteen suunnitteluun liittyviä tekijöitä. Viestinten ominaislaatua valotetaan luvussa Viestimet tuotteina, jossa kuvataan painotuotteiden lisäksi digitaalisten tuotteiden ominaisuuksia ja tarvittavia päätelaitteita. Luvussa Viestinten välinen viestintä kuvataan muutama mahdollisuus liitännän järjestämiseksi sekä nykyisia viestinnän yhteiskäyttömuotoja. Synergian kokemisen mittaaminen on työn tavoite ja tämän mittaamiseen liittyviä seikkoja käsitellään sille omistetussa luvussa 5. Mittarin kehittämistä varten tutkittiin käytettävyyden ja miellyttävyyden mittareita sekä mittaustarkkuuteen vaikkuttavia tekijöitä. Luvussa 6 käydään läpi koeasetelma alkaen kokeen tavoitteista, käydään läpi tekniset mahdollisuudet kokeen järjestämiseen ja lopuksi vielä kerrotaan kokeessa käytettyjen toiminta- ja käyttötarinoiden tausta. Koetta varten kehitettiin tuote nimeltä Komu (kaukoohjain mock-up). Kokeista saatuja tuloksia esitellään luvuissa 7 ja 8. Luvun 7 Käyttäjien kokema Komun käytettävyys esittää kootusti käyttäjien mielipiteet yksilöidyistä käyttötilanteista ja tuotteesta yleensä. Luvussa 8 Viestinten ja Komun käyttäminen vertaillaan eri viestinten ja Komun käyttötiheyttä ja niiden käyttöön liittyviä tuntemuksia. Luotettavuusanalyysissä kuvataan erilaisia virhelähteitä. Työstä tehdyt johtopäätökset ja yhteenveto esitetään viimeisessä luvussa.

11 2 IHMINEN VIESTINNÄN KÄYTTÄJÄNÄ Yleistä Ihminen on autonominen, tavoitteellinen olento, joka on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tämän interaktion mahdollistaa mieli, joka on yleiskäyttöinen ja edustumia (representaatioita) prosessoiva järjestelmä. Edustumat ovat pitkäaikaisessa muistissa säilytettäviä malleja, jotka viittaavat ulkopuolisiin rakenteisiin tai olioihin. Järjestelmä pohjautuu neurologiseen rakenteeseen, mutta ei ole kokonaan sen rajoittama. Mieli on kuin prosessori, jossa on sekä rakenteellisia että voimavaroihin liittyviä rajoituksia. /24/ Yllä esitetty informaation prosessointiin perustuva paradigma vakiintui 1970-luvun loppupuolella kognitiivisen psykologian tutkijoiden piirissä. Sana kognitio on alunperin latinaa ja tarkoittaa tietoa. Kognitiivisen psykologian tutkimukseen kohteena ovat muun muassa tarkkaavaisuus, havaitseminen, oppiminen, muistaminen, kieli, emootiot, käsitteiden muodostaminen ja ajattelu. Kaikkia näitä eri aloja yhdistää mielen ja digitaalisen tietokoneen väliseen analogiaan perustuva lähestymistapa: Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä. /24/ Pitkään käytetty käsite on ergonomia, joka tutkii ihmisen ja työn suhdetta. Yhdysvalloissa siitä käytetään nimikettä human factors. Sekä ergonomia- että human factors -sanat kuvaavat ihmisen ja työn vaatimusten yhteisvaikutusta ja molempien tarkoitus on vähentää tarpeetonta kuormitusta työssä. Sittemmin ergonomian sekä kognitiivisen psykologian tutkimuksista kehittyi ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkiminen (human-computer interface, HCI). /20/ Käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja laitteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi. Käytettävyys käyttää hyväksi kognitiivisen psykologian sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkimusta. /78/ Hyvä tuote on väline, jonka avulla kuluttaja voi tyydyttää tarvettaan ja ideaalisessa tilanteessa tyydyttää sen kokonaan. Kuluttaja haluaa tuotteen antaman hyödyn, palveluksen tai nautinnon, minkä voi saada hyvinkin monella eri tavalla. Suunnittelun avulla voidaan optimoida kuluttajan tai käyttäjän saama tyydytys. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kognitiivisen psykologian kannalta skeema ja havaintosykli, mitkä yhdellä tavalla mallintavat aivojen toimintaa. Aivojen toiminta kuvataan lyhyesti, esitetään näkeminen aisteista tärkeimpänä ja kuvataan muistin monivarastomalli. Emootioiden merkitys toiminnassa nostetaan esiin ja erityisesti esitellään onnellisuus. Ihmisen toimintaa esitellään myös käytettävyyden näkökulmasta, jolloin tarkastellaan toimintasykliä sekä ympäristön vaikutusta. Hyvän tuotteen suunnitteleminen on haastava tehtävä, mistä esitellään tuotteen elinkaari, tuotteen hyväksyttävyys, käyttäjän arvomaailma sekä käytettävyyden ja tuotesuunnittelun suhde.

12 2.2 Ihminen kognitiivisen psykologian näkokulmasta Skeema ja havaintosykli Havaitseminen on aistisyötteen prosessoimisen lopputulos. Ilman aistimuksia havaitsemisella ei olisi prosessoitavaa dataa, ja ilman havaitsemista ihmiset pelkästään keräisivät aistitiedon, jolloin se olisi hyödytöntä. Aistimus on fysiologiaa kun taas havaitseminen on psykologiaa. Aistitiedon käsitteleminen alkaa ärsykkeestä, joka vastaanotetaan aistinelimessä. Aistinelimen aistireseptorit laukeavat ärsykkeen takia ja muuntavat ärsykkeen hermoimpulssiksi eli sähköisen varaustilan muutokseksi. Hermosto kuljettaa tämän hermoimpulssin aivoihin, jossa on jokaiselle modaliteetille (näkö, kuulo) erikoistunut alue impulssin käsittelemiseen. /23//24/ Havaitsemisen ja myös oppimisen yhteydessä käytetään sanaa skeema, joka tarkoittaa säilömuistissa olevaa yleistettyä tietorakennetta maailmasta, tapahtumasta tai ihmisestä. Skeema on yksi edustumien alalaji objektien ja suhteiden lisäksi. Skeemat ovat luonteeltaan yleisiä, sillä ne rakentuvat jatkuvasti kokemusten ja tiedon karttuessa. Skeemat ovat yleensä monitasoisia ja muodostavat hierarkisia rakenteita. Korkeimman tason skeema voi edustaa esimerkiksi tavoitetta tai aikomusta, ja alemman tason skeemat liittyvät osatavoitteitteisiin. Tapahtumaa kuvaavaa skeemaa voidaan myös kutsua nimellä skripti. Skeemat virittävät odotuksia ympäristöstä. /24//78/ Kuvassa 1 esitetään havaintosykli, jolla kuvataan ihmisen tapaa toimia. Skeema ohjaa ihmisen tapaa tutkia ympäristöään ja siitä saatavia havaintoja. Toisaalta ympäristöstä tehdyt tulkinnat vaikuttavat skeemaan. /75/ Skeema Tulkinta Ympäristö Kuva 1. Havaintosykli /75/ Aivot keräävät ja prosessoivat tiedot /38/ Aivot ottavat vastaan, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat informaatiota ja tietävät tekevänsä niin. Ihmisaivoissa tähän työhön on valjastettu noin 100 miljardia hermosolua, jotka muodostavat tiettävästi yhtenäisen verkon. Hermosoluilla eli neuroneilla on seuraavia tehtäviä: 1) ottaa vastaan muista soluista tulevia impulsseja ja "laskea" oma signaali eli muihin neuroneihin lähetettävä viesti sisään tulevan informaation funktiona, 2) toimia itsenäisinä värähtelijöinä, ja 3) varastoida tietoa säätämällä solujen välisten kytkentöjen voimakkuuksia ja solun sisäistä tilaa vastaanotettujen signaalien mukaan. Aivoilla on sekä aistinsolujen että lihaksia ohjaavien solujen muodostama kytkentäpinta ulkomaailmaan. Vaikutuksia voi toki tulla suoraankin esimerkiksi hormonien välityksellä

13 sekä lääkeaineista ja alkoholista, mutta tällaiset efektit ovat yleensä hitaita. Kytkentäpinta käsittää joitakin miljoonia soluja, eli noin joka kymmenestuhannes neuroni on suorassa yhteydessä ulkomaailmaan. Aivot ovat siis fysikaalisesti melko löyhässä kontaktissa ympäristöönsä, joten ne voivat toimia normaaliin tapaan pitkiäkin aikoja ilman ulkoista informaation syöttöä. Aivoja koskevien teorioiden on tästä syystä pystyttävä selittämään ne myös erillisenä yksikkönä eikä pelkästään ympäristönsä osana. Aivojen kehitystä taas ei voi ymmärtää ilman kytkentää ulkomaailmaan. Aivot ovat ruumiin suurin energian kuluttaja. Vaikka ihmisaivojen paino on vain noin 2 % kehon koko painosta, aivojen tarvitsemat 50 millilitraa happea minuutissa muodostavat 20 % ihmisen koko happitarpeesta lepotilassa. Aivojen energiankulutus ei levon aikana juuri pienene, vaan sen on havaittu univaiheen aikana jopa lisääntyvän. Teknisiin laitteisiin verrattuna aivojen energiankulutus on vähäinen ollen vain noin 20 W. Hermosolut eli neuronit voivat käyttää energialähteenään vain glukoosia. Signaalia eli impulssia välittäessä neuronin ulkopuolella olevat natriumi-ionit virtaavat sisään ja sisällä olevat kalium-ionit virtaavat ulos. Tasapainon ylläpidosta huolehtivat solukalvolla olevat Na K-pumput, jotka pumppaavat kummankin ionin suhteen laimeammasta pitoisuudesta väkevämpään. Aivot ovat ruumiin suurin energiankuluttaja juuri näiden pumppujen takia. /38/ Muistin toiminta Muisti voidaan jakaa karkeasti sensoriseen, työ- ja säilömuistiin, vaikka nämä varastot eivät ole samalla tavoin selkeärajaisia kuin jonkin koneen komponentit. Kuvassa 2 esitellään tämä muistin monivarastomalli sekä signaalin siirtyminen eri muistien välillä. 6 ärsyke Sensorimuisti tarkkaavaisuus Työmuisti harjoittelu Säilömuisti haku peittyminen, viive peittyminen, häirintä, viive unohtaminen Kuva 2. Muistin monivarastomalli /78/ Eri aisteista kuten näkö, kuulo tai tunto saapuu signaali omaan sensorimuistiinsa. Jokainen sensorimuisti pystyy säilyttämään modaliteettikohtaisen muistikuvan hetken aikaa. Näin esimerkiksi kuulomuistissa (echoic store) voi säilyä jopa parikymmentä sekuntia kuulokuvaa ja näkömuistissa (iconic store) muutama sekunti. Peittyminen uuden muistiaineksen saapuessa poistaa sensorimuistista vanhaa muistiainesta. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn asiaan todennäköistää sen pääsyä työmuistiin. /24//78/

14 Työmuistin kapasiteetti on hyvin rajallinen. Miller /29/ arvioi kapasiteetin olevan vain seitsemän yksikköä jo vuonna Tällainen yksikkö voi olla aloittelijalle pelkkä kirjain tai asiantuntijalle kokonainen lause, eli tällaisen muistiyksikön koko vaihtelee riippuen henkilön tietämyksen tasosta kulloisessakin asiassa. Asiat säilyvät työmuistissa noin puoli tuntia. Monenlaiset häiriöt ja huomion kiinnittyminen toiseen asiaan syrjäyttävät senhetkisessä työmuistissa olevan asian. Hyvin pieni osa työmuistin sisällöstä pääsee säilömuistiin. Tätä pääsyä voi todennäköistää harjoittelemalla samaa asiaa uudestaan. Säilömuistin kapasiteetti on periaatteessa rajoittamaton ja muistikuvat pysyviä. Usein käytetty muistiaines yleensä säilyy hyvin, mutta osa muistiaineksesta tuhoutuu hiljalleen ajan myötä. Pahimmillaan jokin sairaus voi tuhota säilömuistin osan kokonaan. Haun avulla saadaan tietoa säilömuistista työmuistiin. Ihminen muistaa hyvin itselleen emotionaalisesti merkittäviä tapahtumia, vaikka yleensä ihmisen kyky muistaa täsmällisiä yksityiskohtia on rajallinen. Puhelinnumerot, tarkat osoitteet ja muu detaljitieto pysyvät hetken aikaa työmuistissa, mutta varastoituvat harvoin säilömuistiin. /29/ /78/ Näkeminen on tulkintaa Ihmisen tärkein tapa aistia ympäröivää ulkomaailmaa on näkeminen, missä silmä muuntaa valon hermoimpulsseiksi, jotka tulkintaan aivoissa. Kuvan 3 silmän poikkileikkauskuvassa esitetään miten valo muuntuu hermoimpulssiksi. Iiris Verkkokalvo 7 Pupilli Sarveiskalvo Linssi Näköhermo Verkkokalvo Tappisolu Sauvasolu Kuva 3. Silmän poikkileikkauskuva /29/ Ihmisen silmä reagoi aallonpituusvälillä nm olevaan sähkömagneettisen säteilyyn eli valoon. Tällöin sarveiskalvon ja mykiön läpäissyt valo taittuu silmän takaosan verkkokalvolle ylösalaisin. Valon määrää voidaan säädellä paitsi pupillin koolla niin myös reseptoreiden kemiallisella mukautumisella saapuvan valon määrään. Yhdessä silmässä on 120 miljoonaa sauvasolua hämäränäkemiseen ja 5 miljoonaa tappisolua värien erottamiseen. Verkkokalvolla reseptoreihin saapuneet signaalit yhdistetään niin, että näköhermossa on enää vain miljoona säiettä. Yhdistämisen ansiosta ihminen näkee hämärässä vähäisenkin valon, ja toisaalta rittävässä valaistuksessa pystyy erottamaan eri värejä tarkasti toisistaan. /29/

15 Tappisolujen määrä vaihtelee huomattavasti verkkokalvolla. Eniten on niitä tarkimman näkemisen alueella eli foveassa, joka on vain noin tämän o-kirjaimen kokoinen alue suoraan optisella akselilla. Selvän näkemisen etäisyys on noin 25 cm, ja siinä pienin havaittava kuva-alkion koko on noin 20 µm. Usen ihmissilmää verrataan kameraan, sillä silmässä valo muuntuu hermoimpulsseiksi ja kamerassa kemialliseksi tai digitaaliseksi informaatioksi. Toisaalta kamerassa tarkentaminen tapahtuu linssiä siirtämällä, mutta ihmissilmä tarkentaa lähelle paksuntamalla mykiötä ja kauas antamalla mykiön ohentua. Valon määrään sopeutuminen tapahtuu kamerassa suljinta säätämällä, jota vastaa iiriksen toiminta silmässä, mutta lisäksi silmässä retinan kemiallinen herkkyys muuttuu. Kameraa käytettäessa valitaan näkymä, ja kuvatessa pidetään kamera paikoillaan. Silmä sen sijaan liikkuu koko ajan näkymän hahmottamiseksi. Lisäksi perinteinen kamera tekee negatiivejä, josta sitten kemiallisilla operaatioilla muodostetaan kuvia. Silmän saama informaatio sen sijaan prosessoidaan jatkuvasti aivoissa verraten sitä saatuun kokemukseen. /29/ Kuvassa 4 esitetään näköjärjestelmän rakenne yksinkertaistettuna. Verkkokalvolla gangliosolut kokoavat tappi- ja sauvasoluista tulleet viestit. M-gangliosoluista lähtevällä reitillä selviää toimintatapa. P-gangliosoluista lähtevällä reitillä tunnistetaan kohde. Sivupolvitumakkeessa (LGN, lateral geniculate nucleus) on molemmille signaaleille omat kerroksensa niin, että lähellä toisiaan olevista gangliosoluista lähteneet signaalit käsitellään lähekkäin. Värien erottamisessa käytettäviä opponenttisoluja on sekä verkkokalvolla, sivupolvitumakkeessa että primäärisellä näköaivokuorella V1. V1:llä lisäksi erotetaan kappaleiden välinen kulma ja liike sekä tietyn mittaiset liikkuvat kappaleet. V2:lla erotetaan vastinpisteiden välinen eriävyys. V3:lla havaitaan liike reseptiivisen kentän yli, mutta osataan huomioimatta jättää silmän aiheuttama liike. V4:lla erotetaan varsinaisesti väri eli sen sävy, kroma ja vaaleus. IT:llä tunnistetaan muoto ja yksityiskohtia. MT:llä tunnistetaan liike ja kiertyminen. Päälaenlohkossa sijaitsee visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, paikatamiseen ja toiminnan tavoitteiden määrittelyyn liittyvät aivotoiminnat. /29/ MT Päälaenlohko 8 M-ganglio solut Magno LGN V1 V2 V3 P-ganglio solut Parvo LGN V1 V2 V4 IT Kuva 4. Näköjärjestelmän rakenne yksinkertaistettuna /29/

16 Emootioiden merkitys /65/ Ihmisellä on samanaikaisesti monia erilaisia ja jopa vastakkain suuntautuneita tavoitteita. Lisäksi ihmisen tiedot ja voimavarat ovat rajallisia, joten välillä tarvitaan kehotusta jatkaa tai vaihtaa toimintaa tai tavoitteita. Emootioiden avulla voidaan eri tavoitteita hallita sekä vaihtaa tarkkaavaisuuden kohdetta yllättävän asia tapahtuessa ympärillämme, kehossamme tai mielessämme. Näin suoritus voidaan keskeyttää vaaran uhatessa, fysiologisen tarpeen vaatiessa tai kognitiivisen assosiaation varoittaessa. Emootiot ovat syntyneet, koska havaitsemme vajavaisesti ympäristöämme emmekä pysty täysin hallitsemaan sitä. /65/ Ihmiset myös tarvitsevat toisiaan, jolloin ihmisyhteisössä tarvitaan selkeää viestintää. Emootiot vahvistavat viestiä, koska sanallinen viestintämme on usein epäselvää. Emootiot auttavat ihmistä käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa evoluution kannalta tarkoituksenmukaisesti. Emootiot eivät viesti täsmällisesti vaan pikemminkin johdattavat toimintaa tiettyyn suuntaan, mikä on evoluution aikana todettu paremmaksi kuin sattumanvarainen toiminta tai loputon miettiminen. Hermojärjestelmässä liikkuua kahdenlaisia signaaleja. Informaatiosignaalit kertovat tapahtumista ja käskyistä. Emotionaaliset signaalit virittävät aivot tiettyyn tilaan ja ne liikkuvat aivoissa nopeammin kuin informaatiosignaalit. Seuraavassa taulukossa esitellään yhdeksän perusemootiota, joista neljä ensimmäistä voivat olla kohteeseen sitoutumattomia ja loput viisi tarvitsevat aina kohteen. Taulukko 1. Perusemootiot /65/ Emootio Laukaisija Viesti Onnellisuus Osatavoitteiden saavuttaminen Jatka toimintaa, toimi yhteistyössä, näytä kiintymystä Suru Epäonnistuminen tai menetys Älä tee mitään, laadi uusi suunnitelma, hae apua. Viha Tavoitteiden saavuttamisen Yritä enemmän, aggressio vaikeutuminen Pelko Itsesuojelu tai tavoiteristiriita Pysäytä nykyinen toiminta, tarkkaile ympäristöä, jähmety tai pakene Kiintymys Hoivaaja Pidä yhteys, puhu Hoivaaminen Jälkeläinen Ravitse, auta, tue Seksuaalinen Seksuaalikumppani Seurustele, aktivoidu seksuaalisesti rakkaus Inho Saastuminen Hylkää kohde, vetäydy Halveksunta Ulkopuolinen Kohtele välinpitämättömästi Onnellisuus Aristoteles puhui kolmenlaisesta onnesta. Ensinnäkin mielihyvä synnyttää onnellisuuden kokemuksen. Toiseksi hyvä suoriutuminen jostakin tekee onnelliseksi. Kolmanneksi onni liittyy pohtivaan elämäntyyliin. Toisaalta Csikszentmihalyin /21/ tutkimusten mukaan onnellisuuteen liittyy ennenkaikkea myönteisiä tunteita, kuten hyväntuulisuutta, sosiaalisuutta ja ystävällisyyttä. Lisäksi siihen liittyy tarmokkuutta sekä myönteistä

17 motivaatiota ja tehokkuuden kokemista. Onnellisuus on myös kielteisten tunteiden poissaoloa. /68/ Onnellisuus on siten kognitio eli tulkinta ja emootio eli tunne. Kognitio on suhteellisen pysyvä ominaisuus, mutta emootiot voivat vaihdella suurestikin, joskin tunnetilojen keskiarvo vastaa melko tarkasti kokonaisvaltaista onnellisuuden tai tyytyväisyyden arviota. Käytännössä onnellisuuden ja tyytyväisyyden välillä ei ole eroja. Onnelliset ovat tyytyväisiä ja tyytyväiset onnellisia. Sanana onnellisuus viittaa toistuviin myönteisiin tunnekokemuksiin ja tyytyväisyys pikemminkin kokonaisvaltaiseen arvioon oman elämän laadusta. /68/ Onnellisuus emootiona tai tunnetilana viestii, että ihminen saavuttaa alitavoitteitaan työssään. Tällöin aivot toimivat joustavasti ja pystyvät ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti epätavallisten assosiaatioiden avulla. Onnellinen ihminen auttaa muita ja toimii tehokkaasti yhteistyössä. Toisaalta onnellisina ihmiset uskovat asiantuntijoita paremmin kuin muiden tunteiden vallitessa. /65/ Ihminen käytettävyystutkimuksen näkökulmasta Toimintatilat ja toimintasykli Uutta tuotetta käyttäessään käyttäjä on tietoisessa tilassa, hänen toimintansa on kontrolloitua ja yleensä suunnitelmallista. Kun tuote tulee tutummaksi, muuttuu käyttäminen tiedostamattomaksi, erityisesti motoriset toiminnot automatisoituvat ja käyttäjä pystyy tilanteen mukaiseen toimintaan. Tilanteen mukaista toimintatapaa voidaan kutsua myös kokevaksi tai kokemukselliseksi toimintatavaksi. Tällainen kokemuksellinen tila syntyy esimerkiksi tietokonepeliä pelattaessa, johon liittyy vahva osaaminen, toiminta on helppoa ja hyvin harjoiteltua. Tilasta käytetään myös nimitystä flow. /78/ Kaikessa ihmisen tavoittellisessa toiminnassa voidaan nähdä kolme perusvaihetta. Näitä ovat tavoitteen asettaminen, toiminnon tekeminen ja vaikutuksen tarkastaminen. Tavoitteellinen toiminta voidaan kuvata seitsenosaisena kehänä, jonka osat ovat 1) Tavoitteen muodostuminen 2) Aikomuksen muodostuminen 3) Toiminnan täsmällinen määrittely 4) Toiminnan täytäntöönpano 5) Ulkomaailman tilan havainnointi 6) Ulkomaailman tilan tulkitseminen 7) Tuloksen arviointi Tavoitteeseen liittyy näistä ensimmäinen kohta, täytäntöönpanoon kohdat 2-3 ja vaikutuksen tarkistamiseen kohdat 5-7 /63/. Toimiminen on siis paljolti arviointia, tarkastellaan asiaa sitten kognitiivisen psykologian tai käytettävyystutkimuksen avulla.

18 Ympäristön vaikutus /78/ Sekä ihmisen toimintaympäristö että tuotteen käyttöympäristö koostuu useista eri tekijöistä ja ne vaikuttavat tuotteen käyttämiseen. Kuvassa 5 viivan alla olevat asiat ovat niitä, joita ei tarvitse tutkia joka projektissa erikseen. Viivan päällä olevia asioita ei voi päätellä ilman kunnollisia projektikohtaisia tutkimuksia. Tilanne Kyvyt ja rajoitukset Muoti ja toimintatavat Tehtävät Tekniset tottumukset Kulttuuriset tavat ja normit Fysiologiset ja psykologiset rakenteet Kuva 5. Ihmisen toimintaympäristö ja tuotteen käyttöympäristö /78/ Yleistietoa ovat synnynnäiset fysiologiset ja psykologiset rakenteet, joita ovat esimerkiksi aistit, muistirakenteet ja perustarpeet. Yleistietoa ovat myös suhteellisen pysyvät kulttuuriset asiat kuten kieli sekä osa normeista ja tavoista. Lisäksi käyttäjällä on teknisiin toimintaympäristöihin liittyviä tottumuksia, joiden vahvistumiseen voidaan suoda mahdollisuus hyvin suunnitelluissa tuotteissa. Yleistiedon pohjalta voidaan kirjoittaa standardeja, suunnitteluoppaita sekä yrityskohtaisia tyylioppaita. Ihmisen toimintaan vaikuttaa myös projektikohtaiset asiat. Tällaisia ovat vaihtelevat kulttuurielementit kuten muoti, alakulttuuri ja yrityskohtaiset toimintatavat. Lisäksi tuotteen käyttämiseen vaikuttaa tehtävä, käyttäjän kyvyt ja rajoitukset, tila, olosuhteet sekä käyttötilanne. 2.4 Hyvän tuotteen suunnitteleminen Normanin tuotteen elinkaari /62/ Elinkaarensa aikana tuote kypsyy lastentautien vaivaamasta raakileesta kypsäksi tekniikaksi. Kuvassa 6 esitetään, miten tekniikan ottaa ensin käyttöön vain pieni teknologiaintoilijoiden, innovaattoreiden ja visionäärien ryhmä. Tätä alkujoukkoa kutsutaan nimellä aikaiset omaksujat. Käyttäjien määrä suhteessa potentiaalisiin käyttäjiin on pieni. Vasta aikaisen pääosan pragmaatikoiden käyttäessä tuotetta on puolet potentiaalisista käyttäjistä tavoitettu. Jälkijoukossa tulevat myöhäinen pääosa vanhoillisista

19 ja lopuksi penetraation tapahtuessa täydellisesti tulevat mukaan vielä vitkastelijat ja skeptikot. Koko jälkijoukkoa voidaan kutsua myöhäisiksi omaksujiksi. /62/ 12 Osuus asiakkaista Kuilu Innovaattorit ja teknologiaintoilijat Aikaiset omaksujat, visionäärit Aikaisen pääosan pragmaatikot Myöhäisen pääosan konservatiivit Skeptikot, vitkastelijat Aika Asiakkaat haluavat teknologiaa ja suorituskykyä Asiakkaat haluavat ratkaisuja ja helppoutta Kuva 6. Tekniikan kehityskulku /62/ Yrityksen tuotteen on ylitettävä kuvassa 7 oleva kuilu, joka on aikaisten ja myöhäisten omaksujien välissä oleva kohta. Aikaiset omaksujat haluvat teknologiaa ja suorituskykyä, kun taas myöhäiset omaksujat, valtaosa kuluttajista, haluaa ratkaisuja ja käytön miellyttävyyttä. Tuotteen suorituskyky Tavallisen kuluttajan tarvitsema suorituskyky Tyydyttämätän tarve Ylilaatu Riittävän hyvä teknologia. Korkea teknologia Kuluttajat haluavat korkeata teknologiaa ja hyvää suorituskykyä Kulutushyödyke Kuluttajat haluavat helppoutta, luotettavuutta ja edullisuutta Muutoskohta, missä teknologia tyydyttää perustarpeet Kuva 7. Teknologian muuttumispiste /62/ Alkuvaiheessa teknologia tulee täyttämään jonkin kuluttajan tarpeen, jolloin tuotteen suorituskyky on pienempi kuin keskimäärin tarvittava suorituskyky. Teknologian kypsyessä tilanne muuttuu, siitä tulee riittävän hyvä, osa kulttuuria, eikä siihen enää kiinnitetä huomiota. Tuotteeseen kertyy ylimääräisiä ominaisuuksia, jotka eivät kiinnosta kuluttajien valtaosaa. Aikaisten ja myöhäisten omaksujien välistä kuilua ylitettäessä tarvitaan käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä.

20 Käyttäjäkeskeisen tuotesuunnittelun kolme yhtä tärkeätä osaa ovat teknologia, markkinointi ja käyttäjäkokemus kuten kuvassa 8. /62/ 13 Kuva 8. Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu /62/ Tuotteen varhaisen elinkaaren vaiheessa jakkaran ei tarvitse olla tasapainossa, sillä innovaattorit ovat kiinnostuneimpia teknologiasta. Tuotteen kypsyessä markkinoinnin tulee seurata asiakkaan tarpeita ja varmistaa tuotteen erottuminen kilpailijoistaan. Käyttäjäkokemusta kannattaa tutkia perusteellisesti vasta kuilun ylittämisen jälkeen, kun myöhäiset omaksujat liittyvät tuotteen kuluttajiin. Menestyvässä tuotteessa kaikki kolme jalkaa ovat yhtä pitkiä. Tuotteen pitää tarjota miellyttävästi käytettävä teknologinen ratkaisu järkevään hintaan. /62/ Nielsenin hyväksyttävyys Nielsen esittää, että digitaalisten tuotteiden käytettävyys voidaan katsoa olevan osana laajempaa systeemin hyväksyttävyyttä. Kuvassa 9 esitetään systeemin hyväksyttävyyden pääosat eli sosiaalinen ja käytännöllinen hyödyllisyys, joka taas koostuu käyttökelpoisuudesta ja käytettävyydestä. On huomattava, että Nielsenin kirjat käytettävyydestä liittyvän nimenomaan ohjelmistojen rakentamiseen, kun taas Normanin esityksessä tuotteena on ennenkaikkea massatuotannossa oleva laite. /59/ systeemin hyväksyttävyys käytännöllinen hyväksyttävyys sosiaalinen hyväksyttävyys hyödyllisyys hinta yhteensopivuus luotettavuus muut muuttujat käyttökelpoisuus käytettävyys opittavuus tehokkuus muistettavuus virheettömyys miellyttävyys Kuva 9. Käytettävyys osana systeemin hyväksyttävyyttä /59/

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa

Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Sosiaalinen Media Suomessa - nykyistä ja tulevaa Taneli Tikka toimitusjohtaja IRC-Galleria.net Dynamoid Oy Technology changes while people's needs remain the same. When it comes to communication products,

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM

Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM Sosiaalinen media matkailusektorilla Koodiviidakko Oy Pekka Huttunen Liiketoimintajohtaja, KTM - Ohjelmistoja digitaaliseen viestintään Koodiviidakko Oy Koodiviidakko Oy on digitaaliseen viestintään ja

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Käyttäjätieto konseptoinnissa. Vesa Jääskö, 29.11.2002

Käyttäjätieto konseptoinnissa. Vesa Jääskö, 29.11.2002 Käyttäjätieto konseptoinnissa Vesa Jääskö, 29.11.2002 Esityksen sisältö konseptointiprosessi käyttäjälähtöisen suunnittelun näkökulmasta käyttäjäkokemuksen tekijöitä käyttäjäkeskeisen esisuunnittelun käytäntöjä

Lisätiedot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä

Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?

Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

CT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu?

CT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu? CT30A2800 Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu? Sisältö Mitä on käyttäjäkeskeisyys ( 5 kalvoa ) Käyttäjäkeskeisyyteen vaikuttavat voimat (8 kalvoa) Käyttäjäkeskeisyys on usein kontekstisidonnaista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015

Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Digimarkkinoinnin uudet pelisäännöt Huhtikuu 2015 Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic. - Arthur C Clarke Millaisia mahdollisuuksia uudet teknologiat tarjoavat? Internet

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot