VIESTINTEN SYNERGIAN KOKEMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTINTEN SYNERGIAN KOKEMINEN"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Riikka Hiidenkari VIESTINTEN SYNERGIAN KOKEMINEN Diplomityö Työn valvoja Professori Pirkko Oittinen

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Tutkimuksen rakenne IHMINEN VIESTINNÄN KÄYTTÄJÄNÄ Yleistä Ihminen kognitiivisen psykologian näkokulmasta Skeema ja havaintosykli Aivot keräävät ja prosessoivat tiedot Muistin toiminta Näkeminen on tulkintaa Emootioiden merkitys Onnellisuus Ihminen käytettävyystutkimuksen näkökulmasta Toimintatilat ja toimintasykli Ympäristön vaikutus Hyvän tuotteen suunnitteleminen Normanin tuotteen elinkaari Nielsenin hyväksyttävyys Käyttäjien arvomaailma Käytettävyys ja tuotesuunnittelu VIESTIMET TUOTTEINA Yleistä Painotuote Digitaaliset tuotteet Digitaalinen televisio DVB:n historia ja toiminta MHP välitysohjelmisto NorDig yhteistyö Datavirta ja objektikaruselli Kaukosäädin Kämmenmikro ja kommunikaattori Matkapuhelin Internet VIESTINTEN VÄLINEN VIESTINTÄ Yleistä Infrapunatekniikka Kulutuselektroniikan kauko-ohjainten protokollat IrDA infrapunan tiedonsiirtoprotokolla Bluetooth WLAN lähiverkkotekniikka Viestinten nykyiset yhteiskäyttömuodot SYNERGIAN KOKEMISEN MITTAAMINEN Yleistä Käytettävyyden mittaaminen Standardi

3 5.2.2 Käytettävyysstandardi ISO Käytettävyystestin tekeminen Testikäyttäjien määrän arviointi Miellyttävyyden mittaaminen Tyytyväisyys on osa käytettävyyttä Viehättävyyden arviointi Tuotteisiin liittyviä tuntemuksia Flow Mittaustuloksen tarkkuus Yleistä Operationalisointi Validiteetti Reliabiliteetti Asteikko Korrelaatio Welchin testi Yhteenveto KOEASETELMA Tutkimusprototyyppi Komu Toiminta- ja käyttötarinat Tavoitteet Tekniset vaihtoehdot testin järjestämiseen Mock-up Waba-ohjelmointi KÄYTTÄJIEN KOKEMA KOMUN KÄYTETTÄVYYS Käyttäjät Tyytyväisyys Komun käyttämiseen Eri tekijöiden vaikutus tyytyväisyyteen Muut tulokset VIESTINTEN JA KOMUN KÄYTTÄMINEN Viestinten käyttötiheys Tyytyväisyys viestimiä käytettäessä Viestinten viehättävyys Viestinten käyttämiseen liittyvät tuntemukset Flow LUOTETTAVUUSANALYYSI JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO LÄHDELUETTELO...78 LIITTEET: Liite A: Komu-ohjelmaa Liite B: Testidiat Liite C: Kyselylomake Liite D: Kyselylomakkeen vastaukset koodattuna tiivistelmänä Liite E: Vastaajien kommentit Liite F: Käyttötiheyden arvion erotus Liite G: Muut vastaukset

4 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä, opintokirjan numero, työn nimi ja opintoviikot Riikka Hiidenkari, 52584N Viestinten synergian kokeminen Päivämäärä Department Automaatio- ja systeemitekniikan osasto Työn valvoja Pirkko Oittinen Sivumäärä: 85 s Professuuri AS-75 Viestintätekniikka Työn ohjaaja Pirkko Oittinen Kämmentietokoneiden, matkapuhelinten sekä muiden mukana kuljetettavien viestinten käyttö yksinään tai muiden viestinten kanssa kasvaa jatkuvasti. Erilaisten viestinten yhtäaikaisen ja vuorovaikutteisen käyttämisen antamaa synergian kokemusta selvitettiin tässä työssä. Kokemuksen selvittämiseen tarvitaan tuotteen ja käyttäjän vuorovaikutusta. Tällöin yksi luonnollinen lähestymistapa oli käytettävyystutkimus, jonka avulla voidaan selvittää tuotteen käytön ongelmakohdat sekä etsiä ratkaisuja niihin. Ihmisaivojen monimutkaisuuden takia ei täsmällistä kokemusta voida selvittää, sillä jokainen käyttäjä kokee viestinten synergian omalla tavallaan. Kirjallisuudesta saadaan kuitenkin viitteitä ihmisen käyttäytymisestä kognitiivisen psykologian ja käytettävyystutkimuksen perusteella. Lisäksi voidaan esittää arvioita erilaisten käyttäjäryhmien kiinnostuksesta tekniikkaan, tekniikan hyväksyttävyydestä sekä käyttäjien arvoista. Kokeellista osaa varten selvitettiin käytettävyyden standardeja ja valittiin niistä kokeen osaksi standardin mukainen tyytyväisyys. Tuotteen miellyttävyyttä voidaan mitata myös viehättävyyden, tuotteisiin liitettyjen tuntemusten ja flow -kokemuksen avulla. Kokeellista osaa varten kehitettiin tuote Komu (kauko-ohjain mock-up), jonka avulla voitiin tutkia digitaalisen television ja sen kanssa vuorovaikuttavan mobiilin kaukosäätimen kesken syntynyttä synergiaa. Tutkimushypoteesina oli, että jos Komun käyttämistä pidetään vähänkin miellyttävänä verrattuna perinteisiin viestimiin, niin synergian kokemus on syntynyt. Kaikenkaikkiaan tutkimuksessa todettiin, että Komun käyttämisen miellyttävyys on samaa tasoa kuin television katselu kaukosäätimen avulla. Lisäksi Komun käytäminen oli miellyttävämpää kuin kämmenmikron käyttäminen mutta vähemmän miellyttävää kuin painotuotteiden käyttäminen. Näin ollen käyttäjät kokivat Komua käyttäessä selkeästi synergiaa. Avainsanat: synergia, käytettävyys, miellyttävyys, kaukosäädin, infrapunateknologia, digi-tv, digitaaliset tuotteet

5 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author, Title of Thesis ABSTRACT OF MASTER S THESIS Riikka Hiidenkari Experience of Media Synergy Date April 1 st 2003 Department Pages: 85 Professorship Department of Automation and Systems AS-75 Media Technology Technology Supervisor Pirkko Oittinen, Dr.Sc.(Tech.) Instructor Pirkko Oittinen, Dr.Sc.(Tech.) The use of hand-held computers, mobile phones and other mobile media by themselves or with other media is constantly growing. The primary objective of this study was to find the factors that affect positive experience using media interactively. The term for this is synergy. To find these factors, understanding of the interaction between the product and the user is needed. Usability engineering is naturally one approach, because problematic issues concerning product use will be discovered and even solved. However, because of the nature of the human brain, it is impossible to exactly describe experience, because every user has his or her own experience of media synergy. On the other hand, some references could be found in the literature related to cognitive psyc hology and usability engineering. In addition to this some estimation of enthusiasim for technology innovation within some user group, technology acceptance and user values could be made. For the empirical part usability standards were studied and the standard was chosen. The quality of experience or enjoyability in product use could be measured as judgement of the appeal, pleasure or experience of flow. A product named Komu was also developed for the empirical part. With this Komu product the synergy, that developed between the digital television and the remote mobile controller was studied. A hyphothesis for this thesis is that, if using Komu was at least as pleasurable as using other media, so the experience of synergy has been developed. The result showed that using Komu was about as pleasurable as controlling television viewing with using a remote controller. Using Komu was more pleasurable than using a hand-held computer but less pleasurable than using printed products. Under the circumstances, users clearly experienced synergy while using Komu. keywords: synergy, usability, enjoyability, remote control, infrared technology, digital television, digital products

6 LYHENTEET JA KÄSITTEET API CIR Application Programming Interface Control IR CSS2 Cascading Style Sheets versio 2 DVB HAVi IEC IR IRC IrDa ISM-kaista MHP NNTP NorDig SIR UART VFIR XHTML Digital Video Broadcasting Home Audio Videointeroperability International Electrotechnical Commission infrared Internet Relay Chat Infrared Data Association Industrial, Sientific and Medical band Multimedia Home Platform Network News Transfer Protocol Digitaaliseen televisioon siirtymisen yhteistyöorganisaatio Pohjoismaissa Serial Infrared (käytetään kuvaamaan infrapunatiedonsiirtoa mukaanlukien kbps nopeus. Käytöstä pois jäävä termi. ) Universal Asynchronous Receiver/Transmitter [IrDa] Very Fast (Serial) Infrared [Irda] extensible HyperText Markup Language flow edustuma Komu Csikszentmihalyin kehittämä termi kuvaamaan optimaalista kokemusta, jota voisi kuvailla rentoutuneeksi ja innostuneeksi tilaksi. (representation) edustaa jotain asiaa. Ulkoinen edustuma voi olla merkintä tai symboli, kun taas mentaalisten edustumien käyttö ja muokkaus on ajattelua ja muuta kognitiivista toimintaa. kauko-ohjain mock-up. Tässä diplomityössä tutkimuksen kohteena olevan synenergian selvittämisessä käytetty prototyyppi

7 Alkulause Ensimmäisen diplomi-insinöörin tutkintoni aloitin 1979 Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa Energiatekniikan osastolla ja 1988 saamani todistuksen keskiarvo oli 1,85. Vuosikurssini nopeimmista useat kirjoituttivat diplomityönsä sihteerillä. Minä viimeisten joukossa kirjoitin itse työni Word Perfect tekstinkäsittelyohjelmalla ja kuvat liimasin jälkikäteen mustavalkotulosteiden päälle. Tämän diplomityön kirjoitin MS-Word-ohjelmalla, osan sivuista tulostan värillisenä ja työ tulee lisäksi näkyviin pdf-muodossa Internettin. Tekniikka on muuttunut, mutta me ihmiset lajina pysymme samanlaisina, eikä meidän mielemme salaisuuksia ei ole vielä paljastettu. Tilannetta kuvaa kurssin Ihmisaivojen rakenne ja toiminta luennoitsijan Risto Ilmoniemen toteamus. Hän totesi, että kaikki tavat kuvata ihmisaivoja pitävät paikkansa, sillä ihmisaivot toimivat niin monella eri tapaa. Tämän diplomityön valmistumisesta saan kiittää montaa henkilöä. Ensimmäisellä opiskelukerralla Anne Piispanen auttoi minua varsinkin höyrykattiloiden harjoitustyössä. Diplomityöni valvoja Lasse Koskelainen soitti minulle ja kannusti jatkamaan aikataulun venyessä yli vuoden. Tätini Hanna Rytkönen oikoluki työni. Lamanaikainen yritykseni Mimir Oy sai terävän tietotekniikan opiskelijan Helvi Sipilästä keväällä Silloin ajattelin, että kun YK:n entinen apulaispääsihteeri kelpuuttaa minut tietotekniikan opettajaksi, niin en minä ihan turha ihminen ole. Jouko Samuli uskalsi ottaa minut, sählänneen yrittäjän, EVTEK:un töihin Syksyllä 1998 aloitin Työpsykologian 15 opintoviikon opintokokonaisuuden opiskelun töiden ohella. Keväällä 1999 Aarne Halme ja Pirkko Oittinen valitsivat minut TKK:un muuntoopiskelijaksi, josta olen hyvin kiitollinen. Ensimmäisen talven opiskelin töiden ohella, mutta syksyllä 2000 aloitin täysipäiväisen opiskelun. Kiitän Pirkkoa myös siitä, että hän otti minut töihin Viestintätekniikan laboratorioon elokuussa Olen nauttinut lukuisista keskusteluista laboratoriossa työskentelevien opiskelijoiden kanssa. Kiitoksia siis Harri, Henkka, Jarkko, Jopi, Jyri, Krista, Leena, Pia, Tuuli, Tuomas ja Tuukat. Erityiskiitokset annan vielä Terhi Salmistolle (kohta Salmisto-Kiviselle) kirittämisestä ja keskusteluista. Lisäksi Pirkko oli vaikuttamassa siihen, että sain GTTS:n (Graafisen tekniikan tutkimussäätiön) stipendin heinäkuussa 2002 aloittamani diplomityön tekoon. Diplomityön aikana Pirkko on kannustanut ja antanut tärkeitä vinkkejä. Nykyinen avomieheni, Jan Holmström, innosti minua opiskelmaan ja on myös omalla persoonallisella tavalla edistänyt opiskeluani. Pääaineeni oli Viestintätekniikka ja sivuaineeni oli Kognitiivinen teknologia, jotka molemmat näkyvät näköisessäni diplomityössä. Todistuksen keskiarvo on nyt 3,34. Tämä opiskeleminen on ollut minulle elämys, josta olen syvästi kiitollinen kaikille. Tätini Hanna Rytkösen kuolinpäivänä Elämälle kiitollisena Riikka Hiidenkari

8 1 JOHDANTO Taustaa Kämmentietokoneiden, matkapuhelimien sekä muiden mukana kuljetettavien viestinten käyttö yksinään tai muiden viestinten kanssa kasvaa jatkuvasti. Tähän on vaikuttanut elämäntavan muuttuminen liikkuvaksi ja median kulutuksen kasvaminen /90/. Viestintä on sanomien tai tietojen vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä, ja siinä käytettävistä välineistä käytetään sanaa viestin tai media. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelin, televisio ja kirja /87/. Media sana /49/ on lähtöisin latinankielisestä sanasta medium, joka tarkoittaa paitsi viestin tuottamista myös sen tapaa ja vastaanottamista sekä näiden sosiaalista yhteyttä. Myös nykyään mediasta puhutaan tässä merkityksessä eli media käsitetään laajempana kuin yksittäinen viestintäväline. Media on esimerkiksi koko televisio instituutiona, ohjelmatuotanto taustoineen, ilmaisun tavat, välineet ja ohjelmien katselun prosessit, tilanteet ja yhteydet. Media on sekä yksikkö että monikko ja sen synonyymina voidaan käyttää sanaa viestin. Tätä sanaa viestin käytään myös työssä alkaen työn nimestä Viestinten synergian kokeminen. Työn nimen seuraava sana synergia tarkoittaa kahdesta tai useammasta toiminnosta syntyvää yhteisvaikutusta. Kreikan kielessä syn tarkoittaa yhdessä ja ergon työtä tai toimintaa. Synergiasta siis puhutaan, kun kaksi tai monta ilmiötä toimivat yhdessä ja siten saavat aikaan yhteisvaikutuksen. Tärkeätä on, että tämä synenergia on jotain enemmän ja laadullisesti jotain muuta, kuin vain toiminto ja vaikutukset erillisinä. Alunperin sanaa synergia käytettiin biologisten toimintojen yhteydessä esimerkiksi kuvattaessa aivojen eri osien ja toimintojen riippuvuutta toisistaan. Sanaa synenergia käytetään yleisesti sellaisten systeemien tunnusmerkkinä, joissa on vuorovaikutuksessa toistensa kanssa toimivia osia. /70/ Viestimiä voidaan käyttää samanaikaisesti monella tapaa, joista yleisin on rinnakkaiskäyttö. Tällaista on esimerkiksi radion kuunteleminen samanaikaisesti sanomalehden lukemisen kanssa. Tapa on hyvin yleinen, sillä Intermediatutkimuksen 2002 mukaan kaikkia viestimiä käytettiin yhteensä 562 minuuttia, joka on 9 tuntia 22 minuuttia. Näin mittava viestinten käyttö on mahdollista vain rinnakkaisesti. Varsinaisesta synergiasta ei voida kuitenkaan puhua, sillä käyttäjä käyttää viestimiä vain yhtä kerrallaan. Käyttäjä joko kuuntelee radiota tai lukee sanomalehteä toisen viestimen ollessa taustalla. Vain riittävän ärsykkeen laukaisemana tarkkaavaisuuden kohde vaihtuu. Lisäksi viestimet eivät ole vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. /24/, /28/, /29/, /90/ Viestinten yhteiskäyttöä hankaloittaa se, että erilaisten laitteiden välistä informaation siirtoa ei oltu alunperin ajateltu suunnittelussa. Jokainen laite oli suunniteltu erillisenä ja korkeintaan vain samankaltaisten laitteiden kanssa viestivänä. Vasta viime vuosikymmenellä alettiin kehittää IrDA ja Bluetooth-liitäntöjä. Laitteistokannan hitaan uudistumisen takia nämä viestintätavat eivät ole kovin yleisiä. Monikanavaviestintä tarkoittaa saman aineiston viestimistä usean eri kanavan kautta, jolloin sama uutinen voidaan välittää vaikkapa SMS-, WAP- ja HTML-viestinä. Tällöin

9 voidaan esittää, että viestin tuottaja saa objektiivisesti mitattavaa synergiaetua tuotantotehokkaan organisaation takia, mutta käyttäjän saama hyöty ei johdu synergian kokemisesta. Monimedia käsitteellä voidaan tarkoittaa samaan asiaan liittyvän materiaalin julkaisemista useassa eri mediassa kullekkin medialle luonteenomaisella tavalla. Monimediassa uutisointi, mainonta ja fiktio sekoittuvat toisiinsa. Esimerkkinä tällaisesta on Suuri Seikkailu, jota Alma Media keväällä 2001 ja 2002 julkaisi MTV3 kanavalla tositv:nä sekä Iltalehden juttuina, Internetin WWW-sivuina ja Chattina. Katsoja pystyi vaikuttamaan vain äänestämällä ilman aitoa vuorovaikutteisuutta. On siis havaittavissa, että monimedia on monikanavaviestinnän kaltainenen viestintätapa, josta käyttäjän saama synergiakokemus on hyvin vähäinen. /84/ Konvergenssi eli viestintäteknologioiden lähentyminen ja sulautuminen oli 1990-luvun lopun ilmiöitä. Konvergenssia tapahtui sekä päätelaitteiden, sisältöjen että jakeluteknologioiden kohdalla ennenkaikkea digitaalisten teknologioiden voimakkaan kehittymisen ansiosta. Divergessi eli päätelaitteiden eriytyminen erityyppisiin käyttötarkoituksiin tuotiin esiin 2000-luvun alussa. On pääteltävissä, että konvergenssi mahdollistaa vuorovaikutteisuuden ja sitä kautta synergian kokemisen. Divergenssi taas hyödyntää vuorovaikutteisuutta, ja saattaa omalla tavallaan lisätä synergian kokemista. /44/ Integroitu julkaisu IMU (Integrated Publishing in Multimedia Networks) /6/ sisälsi sekä sanomalehtien että tv-ohjelmien piirteitä. Julkaisu siirrettiin käyttäjille nopeissa verkoissa, kuten kaksinsuuntaisessa kaapeli-tv verkossa. Yhdistämällä automaattisesti sisältöjä useista sanomalehtitaloista ja tv-yhtiöiltä luotiin jatkuvasti päivittyvä WWW -multimediajulkaisu. IMU-järjestelmän ydin oli aktiivinen välipalvelin, joka imuroi, digitoi, luokitteli ja linkitti media-aineistoja. Käyttäjä määritteli IMU:n avulla henkilökohtaisen kanavan esimerkiksi jääkiekkosuosikistaan, josta aiheesta käyttäjä sai tv-uutisia ja sanomalehtiartikkeleita. Tässä voidaan havaita jo selkeää synergian syntymistä, sillä toiminto oli vuorovaikutteinen ja käyttäjän saama hyöty oli enemmän kuin yksittäisestä mediasta. Toisaalta IMU oli käyttäjälleen vaativa, sillä sitä piti erikseen asettua lukemaan ja hakemaan tietoa aktiivisesti. Lisäksi sisällöntuottajia ja uutisia oli verraten pieni määrä, joten esimerkiksi talousuutisia ei riittänyt joka päiväksi. Työn nimen kolmas sana kokeminen onkin haastavin osuus. Ensinnäkin käyttäjän pitää kokea tuotteen käyttäminen ennen kuin voi kertoa kokemisestaan. Toiseksi kokemisessa tarvitaan ihmisaivot, joiden toimintaa ei vieläkän osata täysin kuvata /38/. Kolmanneksi teknologian vaikutusten arviointi on vaikeaa. Normanin /62/ mukaan ihmisillä on taipumus yliarvioida välittömät vaikutukset ja aliarvioida pitkän aikavälin vaikutukset. Lisäksi teknologinen muutos tapahtuu nopeasti ja helposti, mutta kultturellinen, sosiaalinen ja organisaationaalinen muutos on paljon vaikeampi toteuttaa. Synergiaa tutkitaan työssä subjektiivisena kokemuksena, mutta objektiivisiakin mittaustapoja esimerkiksi rahan tai ajan säästämiseksi voitaneen kehittää. Näin ollen käyttäjän saamasta viestinten synergian kokemisesta voidaan esittää vain alustavia suuntaviivoja, mutta lopulliset tulokset tuo vasta aika esiin. 2

10 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 3 Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, mitä viestinten synergia käyttäjän kannalta voisi olla ja miten sitä voidaan tutkia. Kokemus muodostuu ihmisen ja tuotteiden vuorovaikutuksessa eli käyttämisessä, joten käytettävyys muodostaa merkittävä osuuden tutkimuksessa. Lisäksi ihmisen toimintaan vaikuttavat kognitiivisen psykologian tutkimuksessa havaitut lainalaisuudet. On myös huomattava, että tuote on konkreettisen viestimen lisäksi myös sen ohjelmisto, liitäntä ja ympäristö eli käyttäjän kannalta koko laitteen käyttötapa. Olennainen osa viestintää on sen sisältö, mutta sitä ei tässä työssä käsitellä. Tutkimuksen toissijaisena tavoitteena oli kokeellisesti selvittää digitaalisen television ja sen kanssa vuorovaikuttavan kaukosäätimenä toimivan mobiilin päätelaitteen tai painotuotteen kesken syntyvä synergia. Tutkimista varten kehittettiin tuote, jotta käyttäjät pääsisivät kokeilemaan toimintaa aidossa tai aidon kaltaisessa tilanteessa. Tutkimushypoteesina oli, että jos Komun käyttämistä pidetään vähänkin miellyttävänä verrattuna perinteisiin viestimiin, niin synergian kokemus on syntynyt. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuusosan lähtökohtana on kuvata ihmisen ja tekniikan vuorovaikutusta sekä miten sitä voidaan mitata. Kokeellinen osa perustuu teorian pohjalta laadittuun koesuunnitelmaan. 1.3 Tutkimuksen rakenne Kirjoitettu työ jakautuu kymmeneen osaan, joista viisi käsittelee teoriaa ja viisi koetta. Lisäksi liitteessä ovat kokeellisessa osuudessa käytetyt testilomakkeet ja tulokset. Johdanto esittelee aiheen lukijalle, määrittelee tutkimuksen tavoitteet ja kertoo lyhyesti tutkimuksen toteuttamisesta. Luvussa kuvataan myös diplomityön rakenne. Luvussa Ihminen tuotten käyttäjänä kuvataan ihmisen toimintaa kognitiivisen psykologian ja käytettävyystutkimuksen kannalta sekä hyvän tuotteen suunnitteluun liittyviä tekijöitä. Viestinten ominaislaatua valotetaan luvussa Viestimet tuotteina, jossa kuvataan painotuotteiden lisäksi digitaalisten tuotteiden ominaisuuksia ja tarvittavia päätelaitteita. Luvussa Viestinten välinen viestintä kuvataan muutama mahdollisuus liitännän järjestämiseksi sekä nykyisia viestinnän yhteiskäyttömuotoja. Synergian kokemisen mittaaminen on työn tavoite ja tämän mittaamiseen liittyviä seikkoja käsitellään sille omistetussa luvussa 5. Mittarin kehittämistä varten tutkittiin käytettävyyden ja miellyttävyyden mittareita sekä mittaustarkkuuteen vaikkuttavia tekijöitä. Luvussa 6 käydään läpi koeasetelma alkaen kokeen tavoitteista, käydään läpi tekniset mahdollisuudet kokeen järjestämiseen ja lopuksi vielä kerrotaan kokeessa käytettyjen toiminta- ja käyttötarinoiden tausta. Koetta varten kehitettiin tuote nimeltä Komu (kaukoohjain mock-up). Kokeista saatuja tuloksia esitellään luvuissa 7 ja 8. Luvun 7 Käyttäjien kokema Komun käytettävyys esittää kootusti käyttäjien mielipiteet yksilöidyistä käyttötilanteista ja tuotteesta yleensä. Luvussa 8 Viestinten ja Komun käyttäminen vertaillaan eri viestinten ja Komun käyttötiheyttä ja niiden käyttöön liittyviä tuntemuksia. Luotettavuusanalyysissä kuvataan erilaisia virhelähteitä. Työstä tehdyt johtopäätökset ja yhteenveto esitetään viimeisessä luvussa.

11 2 IHMINEN VIESTINNÄN KÄYTTÄJÄNÄ Yleistä Ihminen on autonominen, tavoitteellinen olento, joka on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tämän interaktion mahdollistaa mieli, joka on yleiskäyttöinen ja edustumia (representaatioita) prosessoiva järjestelmä. Edustumat ovat pitkäaikaisessa muistissa säilytettäviä malleja, jotka viittaavat ulkopuolisiin rakenteisiin tai olioihin. Järjestelmä pohjautuu neurologiseen rakenteeseen, mutta ei ole kokonaan sen rajoittama. Mieli on kuin prosessori, jossa on sekä rakenteellisia että voimavaroihin liittyviä rajoituksia. /24/ Yllä esitetty informaation prosessointiin perustuva paradigma vakiintui 1970-luvun loppupuolella kognitiivisen psykologian tutkijoiden piirissä. Sana kognitio on alunperin latinaa ja tarkoittaa tietoa. Kognitiivisen psykologian tutkimukseen kohteena ovat muun muassa tarkkaavaisuus, havaitseminen, oppiminen, muistaminen, kieli, emootiot, käsitteiden muodostaminen ja ajattelu. Kaikkia näitä eri aloja yhdistää mielen ja digitaalisen tietokoneen väliseen analogiaan perustuva lähestymistapa: Ihminen on aktiivinen tiedon käsittelijä. /24/ Pitkään käytetty käsite on ergonomia, joka tutkii ihmisen ja työn suhdetta. Yhdysvalloissa siitä käytetään nimikettä human factors. Sekä ergonomia- että human factors -sanat kuvaavat ihmisen ja työn vaatimusten yhteisvaikutusta ja molempien tarkoitus on vähentää tarpeetonta kuormitusta työssä. Sittemmin ergonomian sekä kognitiivisen psykologian tutkimuksista kehittyi ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkiminen (human-computer interface, HCI). /20/ Käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja laitteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi. Käytettävyys käyttää hyväksi kognitiivisen psykologian sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkimusta. /78/ Hyvä tuote on väline, jonka avulla kuluttaja voi tyydyttää tarvettaan ja ideaalisessa tilanteessa tyydyttää sen kokonaan. Kuluttaja haluaa tuotteen antaman hyödyn, palveluksen tai nautinnon, minkä voi saada hyvinkin monella eri tavalla. Suunnittelun avulla voidaan optimoida kuluttajan tai käyttäjän saama tyydytys. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kognitiivisen psykologian kannalta skeema ja havaintosykli, mitkä yhdellä tavalla mallintavat aivojen toimintaa. Aivojen toiminta kuvataan lyhyesti, esitetään näkeminen aisteista tärkeimpänä ja kuvataan muistin monivarastomalli. Emootioiden merkitys toiminnassa nostetaan esiin ja erityisesti esitellään onnellisuus. Ihmisen toimintaa esitellään myös käytettävyyden näkökulmasta, jolloin tarkastellaan toimintasykliä sekä ympäristön vaikutusta. Hyvän tuotteen suunnitteleminen on haastava tehtävä, mistä esitellään tuotteen elinkaari, tuotteen hyväksyttävyys, käyttäjän arvomaailma sekä käytettävyyden ja tuotesuunnittelun suhde.

12 2.2 Ihminen kognitiivisen psykologian näkokulmasta Skeema ja havaintosykli Havaitseminen on aistisyötteen prosessoimisen lopputulos. Ilman aistimuksia havaitsemisella ei olisi prosessoitavaa dataa, ja ilman havaitsemista ihmiset pelkästään keräisivät aistitiedon, jolloin se olisi hyödytöntä. Aistimus on fysiologiaa kun taas havaitseminen on psykologiaa. Aistitiedon käsitteleminen alkaa ärsykkeestä, joka vastaanotetaan aistinelimessä. Aistinelimen aistireseptorit laukeavat ärsykkeen takia ja muuntavat ärsykkeen hermoimpulssiksi eli sähköisen varaustilan muutokseksi. Hermosto kuljettaa tämän hermoimpulssin aivoihin, jossa on jokaiselle modaliteetille (näkö, kuulo) erikoistunut alue impulssin käsittelemiseen. /23//24/ Havaitsemisen ja myös oppimisen yhteydessä käytetään sanaa skeema, joka tarkoittaa säilömuistissa olevaa yleistettyä tietorakennetta maailmasta, tapahtumasta tai ihmisestä. Skeema on yksi edustumien alalaji objektien ja suhteiden lisäksi. Skeemat ovat luonteeltaan yleisiä, sillä ne rakentuvat jatkuvasti kokemusten ja tiedon karttuessa. Skeemat ovat yleensä monitasoisia ja muodostavat hierarkisia rakenteita. Korkeimman tason skeema voi edustaa esimerkiksi tavoitetta tai aikomusta, ja alemman tason skeemat liittyvät osatavoitteitteisiin. Tapahtumaa kuvaavaa skeemaa voidaan myös kutsua nimellä skripti. Skeemat virittävät odotuksia ympäristöstä. /24//78/ Kuvassa 1 esitetään havaintosykli, jolla kuvataan ihmisen tapaa toimia. Skeema ohjaa ihmisen tapaa tutkia ympäristöään ja siitä saatavia havaintoja. Toisaalta ympäristöstä tehdyt tulkinnat vaikuttavat skeemaan. /75/ Skeema Tulkinta Ympäristö Kuva 1. Havaintosykli /75/ Aivot keräävät ja prosessoivat tiedot /38/ Aivot ottavat vastaan, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat informaatiota ja tietävät tekevänsä niin. Ihmisaivoissa tähän työhön on valjastettu noin 100 miljardia hermosolua, jotka muodostavat tiettävästi yhtenäisen verkon. Hermosoluilla eli neuroneilla on seuraavia tehtäviä: 1) ottaa vastaan muista soluista tulevia impulsseja ja "laskea" oma signaali eli muihin neuroneihin lähetettävä viesti sisään tulevan informaation funktiona, 2) toimia itsenäisinä värähtelijöinä, ja 3) varastoida tietoa säätämällä solujen välisten kytkentöjen voimakkuuksia ja solun sisäistä tilaa vastaanotettujen signaalien mukaan. Aivoilla on sekä aistinsolujen että lihaksia ohjaavien solujen muodostama kytkentäpinta ulkomaailmaan. Vaikutuksia voi toki tulla suoraankin esimerkiksi hormonien välityksellä

13 sekä lääkeaineista ja alkoholista, mutta tällaiset efektit ovat yleensä hitaita. Kytkentäpinta käsittää joitakin miljoonia soluja, eli noin joka kymmenestuhannes neuroni on suorassa yhteydessä ulkomaailmaan. Aivot ovat siis fysikaalisesti melko löyhässä kontaktissa ympäristöönsä, joten ne voivat toimia normaaliin tapaan pitkiäkin aikoja ilman ulkoista informaation syöttöä. Aivoja koskevien teorioiden on tästä syystä pystyttävä selittämään ne myös erillisenä yksikkönä eikä pelkästään ympäristönsä osana. Aivojen kehitystä taas ei voi ymmärtää ilman kytkentää ulkomaailmaan. Aivot ovat ruumiin suurin energian kuluttaja. Vaikka ihmisaivojen paino on vain noin 2 % kehon koko painosta, aivojen tarvitsemat 50 millilitraa happea minuutissa muodostavat 20 % ihmisen koko happitarpeesta lepotilassa. Aivojen energiankulutus ei levon aikana juuri pienene, vaan sen on havaittu univaiheen aikana jopa lisääntyvän. Teknisiin laitteisiin verrattuna aivojen energiankulutus on vähäinen ollen vain noin 20 W. Hermosolut eli neuronit voivat käyttää energialähteenään vain glukoosia. Signaalia eli impulssia välittäessä neuronin ulkopuolella olevat natriumi-ionit virtaavat sisään ja sisällä olevat kalium-ionit virtaavat ulos. Tasapainon ylläpidosta huolehtivat solukalvolla olevat Na K-pumput, jotka pumppaavat kummankin ionin suhteen laimeammasta pitoisuudesta väkevämpään. Aivot ovat ruumiin suurin energiankuluttaja juuri näiden pumppujen takia. /38/ Muistin toiminta Muisti voidaan jakaa karkeasti sensoriseen, työ- ja säilömuistiin, vaikka nämä varastot eivät ole samalla tavoin selkeärajaisia kuin jonkin koneen komponentit. Kuvassa 2 esitellään tämä muistin monivarastomalli sekä signaalin siirtyminen eri muistien välillä. 6 ärsyke Sensorimuisti tarkkaavaisuus Työmuisti harjoittelu Säilömuisti haku peittyminen, viive peittyminen, häirintä, viive unohtaminen Kuva 2. Muistin monivarastomalli /78/ Eri aisteista kuten näkö, kuulo tai tunto saapuu signaali omaan sensorimuistiinsa. Jokainen sensorimuisti pystyy säilyttämään modaliteettikohtaisen muistikuvan hetken aikaa. Näin esimerkiksi kuulomuistissa (echoic store) voi säilyä jopa parikymmentä sekuntia kuulokuvaa ja näkömuistissa (iconic store) muutama sekunti. Peittyminen uuden muistiaineksen saapuessa poistaa sensorimuistista vanhaa muistiainesta. Tarkkaavaisuuden suuntaaminen tiettyyn asiaan todennäköistää sen pääsyä työmuistiin. /24//78/

14 Työmuistin kapasiteetti on hyvin rajallinen. Miller /29/ arvioi kapasiteetin olevan vain seitsemän yksikköä jo vuonna Tällainen yksikkö voi olla aloittelijalle pelkkä kirjain tai asiantuntijalle kokonainen lause, eli tällaisen muistiyksikön koko vaihtelee riippuen henkilön tietämyksen tasosta kulloisessakin asiassa. Asiat säilyvät työmuistissa noin puoli tuntia. Monenlaiset häiriöt ja huomion kiinnittyminen toiseen asiaan syrjäyttävät senhetkisessä työmuistissa olevan asian. Hyvin pieni osa työmuistin sisällöstä pääsee säilömuistiin. Tätä pääsyä voi todennäköistää harjoittelemalla samaa asiaa uudestaan. Säilömuistin kapasiteetti on periaatteessa rajoittamaton ja muistikuvat pysyviä. Usein käytetty muistiaines yleensä säilyy hyvin, mutta osa muistiaineksesta tuhoutuu hiljalleen ajan myötä. Pahimmillaan jokin sairaus voi tuhota säilömuistin osan kokonaan. Haun avulla saadaan tietoa säilömuistista työmuistiin. Ihminen muistaa hyvin itselleen emotionaalisesti merkittäviä tapahtumia, vaikka yleensä ihmisen kyky muistaa täsmällisiä yksityiskohtia on rajallinen. Puhelinnumerot, tarkat osoitteet ja muu detaljitieto pysyvät hetken aikaa työmuistissa, mutta varastoituvat harvoin säilömuistiin. /29/ /78/ Näkeminen on tulkintaa Ihmisen tärkein tapa aistia ympäröivää ulkomaailmaa on näkeminen, missä silmä muuntaa valon hermoimpulsseiksi, jotka tulkintaan aivoissa. Kuvan 3 silmän poikkileikkauskuvassa esitetään miten valo muuntuu hermoimpulssiksi. Iiris Verkkokalvo 7 Pupilli Sarveiskalvo Linssi Näköhermo Verkkokalvo Tappisolu Sauvasolu Kuva 3. Silmän poikkileikkauskuva /29/ Ihmisen silmä reagoi aallonpituusvälillä nm olevaan sähkömagneettisen säteilyyn eli valoon. Tällöin sarveiskalvon ja mykiön läpäissyt valo taittuu silmän takaosan verkkokalvolle ylösalaisin. Valon määrää voidaan säädellä paitsi pupillin koolla niin myös reseptoreiden kemiallisella mukautumisella saapuvan valon määrään. Yhdessä silmässä on 120 miljoonaa sauvasolua hämäränäkemiseen ja 5 miljoonaa tappisolua värien erottamiseen. Verkkokalvolla reseptoreihin saapuneet signaalit yhdistetään niin, että näköhermossa on enää vain miljoona säiettä. Yhdistämisen ansiosta ihminen näkee hämärässä vähäisenkin valon, ja toisaalta rittävässä valaistuksessa pystyy erottamaan eri värejä tarkasti toisistaan. /29/

15 Tappisolujen määrä vaihtelee huomattavasti verkkokalvolla. Eniten on niitä tarkimman näkemisen alueella eli foveassa, joka on vain noin tämän o-kirjaimen kokoinen alue suoraan optisella akselilla. Selvän näkemisen etäisyys on noin 25 cm, ja siinä pienin havaittava kuva-alkion koko on noin 20 µm. Usen ihmissilmää verrataan kameraan, sillä silmässä valo muuntuu hermoimpulsseiksi ja kamerassa kemialliseksi tai digitaaliseksi informaatioksi. Toisaalta kamerassa tarkentaminen tapahtuu linssiä siirtämällä, mutta ihmissilmä tarkentaa lähelle paksuntamalla mykiötä ja kauas antamalla mykiön ohentua. Valon määrään sopeutuminen tapahtuu kamerassa suljinta säätämällä, jota vastaa iiriksen toiminta silmässä, mutta lisäksi silmässä retinan kemiallinen herkkyys muuttuu. Kameraa käytettäessa valitaan näkymä, ja kuvatessa pidetään kamera paikoillaan. Silmä sen sijaan liikkuu koko ajan näkymän hahmottamiseksi. Lisäksi perinteinen kamera tekee negatiivejä, josta sitten kemiallisilla operaatioilla muodostetaan kuvia. Silmän saama informaatio sen sijaan prosessoidaan jatkuvasti aivoissa verraten sitä saatuun kokemukseen. /29/ Kuvassa 4 esitetään näköjärjestelmän rakenne yksinkertaistettuna. Verkkokalvolla gangliosolut kokoavat tappi- ja sauvasoluista tulleet viestit. M-gangliosoluista lähtevällä reitillä selviää toimintatapa. P-gangliosoluista lähtevällä reitillä tunnistetaan kohde. Sivupolvitumakkeessa (LGN, lateral geniculate nucleus) on molemmille signaaleille omat kerroksensa niin, että lähellä toisiaan olevista gangliosoluista lähteneet signaalit käsitellään lähekkäin. Värien erottamisessa käytettäviä opponenttisoluja on sekä verkkokalvolla, sivupolvitumakkeessa että primäärisellä näköaivokuorella V1. V1:llä lisäksi erotetaan kappaleiden välinen kulma ja liike sekä tietyn mittaiset liikkuvat kappaleet. V2:lla erotetaan vastinpisteiden välinen eriävyys. V3:lla havaitaan liike reseptiivisen kentän yli, mutta osataan huomioimatta jättää silmän aiheuttama liike. V4:lla erotetaan varsinaisesti väri eli sen sävy, kroma ja vaaleus. IT:llä tunnistetaan muoto ja yksityiskohtia. MT:llä tunnistetaan liike ja kiertyminen. Päälaenlohkossa sijaitsee visuaaliseen tarkkaavaisuuteen, paikatamiseen ja toiminnan tavoitteiden määrittelyyn liittyvät aivotoiminnat. /29/ MT Päälaenlohko 8 M-ganglio solut Magno LGN V1 V2 V3 P-ganglio solut Parvo LGN V1 V2 V4 IT Kuva 4. Näköjärjestelmän rakenne yksinkertaistettuna /29/

16 Emootioiden merkitys /65/ Ihmisellä on samanaikaisesti monia erilaisia ja jopa vastakkain suuntautuneita tavoitteita. Lisäksi ihmisen tiedot ja voimavarat ovat rajallisia, joten välillä tarvitaan kehotusta jatkaa tai vaihtaa toimintaa tai tavoitteita. Emootioiden avulla voidaan eri tavoitteita hallita sekä vaihtaa tarkkaavaisuuden kohdetta yllättävän asia tapahtuessa ympärillämme, kehossamme tai mielessämme. Näin suoritus voidaan keskeyttää vaaran uhatessa, fysiologisen tarpeen vaatiessa tai kognitiivisen assosiaation varoittaessa. Emootiot ovat syntyneet, koska havaitsemme vajavaisesti ympäristöämme emmekä pysty täysin hallitsemaan sitä. /65/ Ihmiset myös tarvitsevat toisiaan, jolloin ihmisyhteisössä tarvitaan selkeää viestintää. Emootiot vahvistavat viestiä, koska sanallinen viestintämme on usein epäselvää. Emootiot auttavat ihmistä käyttäytymään sosiaalisissa tilanteissa evoluution kannalta tarkoituksenmukaisesti. Emootiot eivät viesti täsmällisesti vaan pikemminkin johdattavat toimintaa tiettyyn suuntaan, mikä on evoluution aikana todettu paremmaksi kuin sattumanvarainen toiminta tai loputon miettiminen. Hermojärjestelmässä liikkuua kahdenlaisia signaaleja. Informaatiosignaalit kertovat tapahtumista ja käskyistä. Emotionaaliset signaalit virittävät aivot tiettyyn tilaan ja ne liikkuvat aivoissa nopeammin kuin informaatiosignaalit. Seuraavassa taulukossa esitellään yhdeksän perusemootiota, joista neljä ensimmäistä voivat olla kohteeseen sitoutumattomia ja loput viisi tarvitsevat aina kohteen. Taulukko 1. Perusemootiot /65/ Emootio Laukaisija Viesti Onnellisuus Osatavoitteiden saavuttaminen Jatka toimintaa, toimi yhteistyössä, näytä kiintymystä Suru Epäonnistuminen tai menetys Älä tee mitään, laadi uusi suunnitelma, hae apua. Viha Tavoitteiden saavuttamisen Yritä enemmän, aggressio vaikeutuminen Pelko Itsesuojelu tai tavoiteristiriita Pysäytä nykyinen toiminta, tarkkaile ympäristöä, jähmety tai pakene Kiintymys Hoivaaja Pidä yhteys, puhu Hoivaaminen Jälkeläinen Ravitse, auta, tue Seksuaalinen Seksuaalikumppani Seurustele, aktivoidu seksuaalisesti rakkaus Inho Saastuminen Hylkää kohde, vetäydy Halveksunta Ulkopuolinen Kohtele välinpitämättömästi Onnellisuus Aristoteles puhui kolmenlaisesta onnesta. Ensinnäkin mielihyvä synnyttää onnellisuuden kokemuksen. Toiseksi hyvä suoriutuminen jostakin tekee onnelliseksi. Kolmanneksi onni liittyy pohtivaan elämäntyyliin. Toisaalta Csikszentmihalyin /21/ tutkimusten mukaan onnellisuuteen liittyy ennenkaikkea myönteisiä tunteita, kuten hyväntuulisuutta, sosiaalisuutta ja ystävällisyyttä. Lisäksi siihen liittyy tarmokkuutta sekä myönteistä

17 motivaatiota ja tehokkuuden kokemista. Onnellisuus on myös kielteisten tunteiden poissaoloa. /68/ Onnellisuus on siten kognitio eli tulkinta ja emootio eli tunne. Kognitio on suhteellisen pysyvä ominaisuus, mutta emootiot voivat vaihdella suurestikin, joskin tunnetilojen keskiarvo vastaa melko tarkasti kokonaisvaltaista onnellisuuden tai tyytyväisyyden arviota. Käytännössä onnellisuuden ja tyytyväisyyden välillä ei ole eroja. Onnelliset ovat tyytyväisiä ja tyytyväiset onnellisia. Sanana onnellisuus viittaa toistuviin myönteisiin tunnekokemuksiin ja tyytyväisyys pikemminkin kokonaisvaltaiseen arvioon oman elämän laadusta. /68/ Onnellisuus emootiona tai tunnetilana viestii, että ihminen saavuttaa alitavoitteitaan työssään. Tällöin aivot toimivat joustavasti ja pystyvät ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti epätavallisten assosiaatioiden avulla. Onnellinen ihminen auttaa muita ja toimii tehokkaasti yhteistyössä. Toisaalta onnellisina ihmiset uskovat asiantuntijoita paremmin kuin muiden tunteiden vallitessa. /65/ Ihminen käytettävyystutkimuksen näkökulmasta Toimintatilat ja toimintasykli Uutta tuotetta käyttäessään käyttäjä on tietoisessa tilassa, hänen toimintansa on kontrolloitua ja yleensä suunnitelmallista. Kun tuote tulee tutummaksi, muuttuu käyttäminen tiedostamattomaksi, erityisesti motoriset toiminnot automatisoituvat ja käyttäjä pystyy tilanteen mukaiseen toimintaan. Tilanteen mukaista toimintatapaa voidaan kutsua myös kokevaksi tai kokemukselliseksi toimintatavaksi. Tällainen kokemuksellinen tila syntyy esimerkiksi tietokonepeliä pelattaessa, johon liittyy vahva osaaminen, toiminta on helppoa ja hyvin harjoiteltua. Tilasta käytetään myös nimitystä flow. /78/ Kaikessa ihmisen tavoittellisessa toiminnassa voidaan nähdä kolme perusvaihetta. Näitä ovat tavoitteen asettaminen, toiminnon tekeminen ja vaikutuksen tarkastaminen. Tavoitteellinen toiminta voidaan kuvata seitsenosaisena kehänä, jonka osat ovat 1) Tavoitteen muodostuminen 2) Aikomuksen muodostuminen 3) Toiminnan täsmällinen määrittely 4) Toiminnan täytäntöönpano 5) Ulkomaailman tilan havainnointi 6) Ulkomaailman tilan tulkitseminen 7) Tuloksen arviointi Tavoitteeseen liittyy näistä ensimmäinen kohta, täytäntöönpanoon kohdat 2-3 ja vaikutuksen tarkistamiseen kohdat 5-7 /63/. Toimiminen on siis paljolti arviointia, tarkastellaan asiaa sitten kognitiivisen psykologian tai käytettävyystutkimuksen avulla.

18 Ympäristön vaikutus /78/ Sekä ihmisen toimintaympäristö että tuotteen käyttöympäristö koostuu useista eri tekijöistä ja ne vaikuttavat tuotteen käyttämiseen. Kuvassa 5 viivan alla olevat asiat ovat niitä, joita ei tarvitse tutkia joka projektissa erikseen. Viivan päällä olevia asioita ei voi päätellä ilman kunnollisia projektikohtaisia tutkimuksia. Tilanne Kyvyt ja rajoitukset Muoti ja toimintatavat Tehtävät Tekniset tottumukset Kulttuuriset tavat ja normit Fysiologiset ja psykologiset rakenteet Kuva 5. Ihmisen toimintaympäristö ja tuotteen käyttöympäristö /78/ Yleistietoa ovat synnynnäiset fysiologiset ja psykologiset rakenteet, joita ovat esimerkiksi aistit, muistirakenteet ja perustarpeet. Yleistietoa ovat myös suhteellisen pysyvät kulttuuriset asiat kuten kieli sekä osa normeista ja tavoista. Lisäksi käyttäjällä on teknisiin toimintaympäristöihin liittyviä tottumuksia, joiden vahvistumiseen voidaan suoda mahdollisuus hyvin suunnitelluissa tuotteissa. Yleistiedon pohjalta voidaan kirjoittaa standardeja, suunnitteluoppaita sekä yrityskohtaisia tyylioppaita. Ihmisen toimintaan vaikuttaa myös projektikohtaiset asiat. Tällaisia ovat vaihtelevat kulttuurielementit kuten muoti, alakulttuuri ja yrityskohtaiset toimintatavat. Lisäksi tuotteen käyttämiseen vaikuttaa tehtävä, käyttäjän kyvyt ja rajoitukset, tila, olosuhteet sekä käyttötilanne. 2.4 Hyvän tuotteen suunnitteleminen Normanin tuotteen elinkaari /62/ Elinkaarensa aikana tuote kypsyy lastentautien vaivaamasta raakileesta kypsäksi tekniikaksi. Kuvassa 6 esitetään, miten tekniikan ottaa ensin käyttöön vain pieni teknologiaintoilijoiden, innovaattoreiden ja visionäärien ryhmä. Tätä alkujoukkoa kutsutaan nimellä aikaiset omaksujat. Käyttäjien määrä suhteessa potentiaalisiin käyttäjiin on pieni. Vasta aikaisen pääosan pragmaatikoiden käyttäessä tuotetta on puolet potentiaalisista käyttäjistä tavoitettu. Jälkijoukossa tulevat myöhäinen pääosa vanhoillisista

19 ja lopuksi penetraation tapahtuessa täydellisesti tulevat mukaan vielä vitkastelijat ja skeptikot. Koko jälkijoukkoa voidaan kutsua myöhäisiksi omaksujiksi. /62/ 12 Osuus asiakkaista Kuilu Innovaattorit ja teknologiaintoilijat Aikaiset omaksujat, visionäärit Aikaisen pääosan pragmaatikot Myöhäisen pääosan konservatiivit Skeptikot, vitkastelijat Aika Asiakkaat haluavat teknologiaa ja suorituskykyä Asiakkaat haluavat ratkaisuja ja helppoutta Kuva 6. Tekniikan kehityskulku /62/ Yrityksen tuotteen on ylitettävä kuvassa 7 oleva kuilu, joka on aikaisten ja myöhäisten omaksujien välissä oleva kohta. Aikaiset omaksujat haluvat teknologiaa ja suorituskykyä, kun taas myöhäiset omaksujat, valtaosa kuluttajista, haluaa ratkaisuja ja käytön miellyttävyyttä. Tuotteen suorituskyky Tavallisen kuluttajan tarvitsema suorituskyky Tyydyttämätän tarve Ylilaatu Riittävän hyvä teknologia. Korkea teknologia Kuluttajat haluavat korkeata teknologiaa ja hyvää suorituskykyä Kulutushyödyke Kuluttajat haluavat helppoutta, luotettavuutta ja edullisuutta Muutoskohta, missä teknologia tyydyttää perustarpeet Kuva 7. Teknologian muuttumispiste /62/ Alkuvaiheessa teknologia tulee täyttämään jonkin kuluttajan tarpeen, jolloin tuotteen suorituskyky on pienempi kuin keskimäärin tarvittava suorituskyky. Teknologian kypsyessä tilanne muuttuu, siitä tulee riittävän hyvä, osa kulttuuria, eikä siihen enää kiinnitetä huomiota. Tuotteeseen kertyy ylimääräisiä ominaisuuksia, jotka eivät kiinnosta kuluttajien valtaosaa. Aikaisten ja myöhäisten omaksujien välistä kuilua ylitettäessä tarvitaan käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä.

20 Käyttäjäkeskeisen tuotesuunnittelun kolme yhtä tärkeätä osaa ovat teknologia, markkinointi ja käyttäjäkokemus kuten kuvassa 8. /62/ 13 Kuva 8. Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu /62/ Tuotteen varhaisen elinkaaren vaiheessa jakkaran ei tarvitse olla tasapainossa, sillä innovaattorit ovat kiinnostuneimpia teknologiasta. Tuotteen kypsyessä markkinoinnin tulee seurata asiakkaan tarpeita ja varmistaa tuotteen erottuminen kilpailijoistaan. Käyttäjäkokemusta kannattaa tutkia perusteellisesti vasta kuilun ylittämisen jälkeen, kun myöhäiset omaksujat liittyvät tuotteen kuluttajiin. Menestyvässä tuotteessa kaikki kolme jalkaa ovat yhtä pitkiä. Tuotteen pitää tarjota miellyttävästi käytettävä teknologinen ratkaisu järkevään hintaan. /62/ Nielsenin hyväksyttävyys Nielsen esittää, että digitaalisten tuotteiden käytettävyys voidaan katsoa olevan osana laajempaa systeemin hyväksyttävyyttä. Kuvassa 9 esitetään systeemin hyväksyttävyyden pääosat eli sosiaalinen ja käytännöllinen hyödyllisyys, joka taas koostuu käyttökelpoisuudesta ja käytettävyydestä. On huomattava, että Nielsenin kirjat käytettävyydestä liittyvän nimenomaan ohjelmistojen rakentamiseen, kun taas Normanin esityksessä tuotteena on ennenkaikkea massatuotannossa oleva laite. /59/ systeemin hyväksyttävyys käytännöllinen hyväksyttävyys sosiaalinen hyväksyttävyys hyödyllisyys hinta yhteensopivuus luotettavuus muut muuttujat käyttökelpoisuus käytettävyys opittavuus tehokkuus muistettavuus virheettömyys miellyttävyys Kuva 9. Käytettävyys osana systeemin hyväksyttävyyttä /59/

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.

Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1. Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto

Kaupan digimurros. Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupan digimurros Juha Ilvonen HOK-Elanto Kaupanalan keskeisiä muutosvoimia tällä hetkellä Hidas talouskasvu Kilpailun lisääntyminen Sääntelyn purku Digitalisaatio Heikko ostovoimakehitys Kuluttajien

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio

SoberIT Ohjelmistoliiketoiminnan ja tuotannon laboratorio Informaatioverkostojen koulutusohjelma Ihminen ja vuorovaikutus Pääaineen rakenne: T100-1 Informaatioverkostojen perusmoduuli (A1) T200-2 Ihminen ja vuorovaikutus (A2) UUSI T110-3 Ihmisläheiset tietojärjestelmät

Lisätiedot

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla Työnhaun lähtökohtia mitä osaat mitä haluat millä ehdoilla Työpaikat haussa.. Avoimet paikat julkinen haku Kaikki näkee, kaikki hakee Kilpailutilanne Hakemuksia paljon Avoimet paikat ei julkinen Tieto

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Shape Media

Tapaustutkimus: Shape Media 28.3.214 Tapaustutkimus: Shape Media Maija Federley, Minna Nors, Hanna Pihkola & Katri Behm Kestäviä palveluita käyttäjäymmärrykseen perustuen Mistä aiheutuvat merkittävimmät ympäristövaikutukset kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto.

Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio. Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto. Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä: Innovaatioiden diffuusio Lauri Frank Elektroninen liiketoiminta Jyväskylän yliopisto Ohjelma Mikä on innovaatio? Innovaation omaksuminen Innovaation yleistyminen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi

Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen

Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen Oppijan verkkopalvelun käyttöohjeiden laatiminen 14.2.2013 elina.melkko@etnoteam.fi Sisältö! Yleistä käyttöohjeiden laatimisesta Hyvä käyttöohje Käyttöohjeen kieli! Virkailijan käyttöliittymän ohjeiden

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita

KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -

$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + - ! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Digiarkistosta palveluja kuluttajille Kari Kaikkonen Mediatalo ESA Oy

Digiarkistosta palveluja kuluttajille Kari Kaikkonen Mediatalo ESA Oy Digiarkistosta palveluja kuluttajille 29.9.2016 Kari Kaikkonen Mediatalo ESA Oy Etelä-Suomen Sanomat digitaalisena Kansalliskirjastossa Kansalliskirjasto on digitoinut Etelä-Suomen Sanomat ja sitä edeltäneet

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Kristina Ruuskanen TV09S1M1

Kristina Ruuskanen TV09S1M1 Kristina Ruuskanen TV09S1M1 1/24 1. Johdanto 2. Digitaalinen markkinointi 3. Digitaalisen markkinoinnin muotoja 4. Suosituimmat digitaalisen markkinoinnin keinot 5. Digitaalisen markkinoinnin käytön syyt

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua

Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu

HELIA 1 (11) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu HELIA 1 (11) Luento 4 Käytettävyyden tuottaminen... 2 Käytettävyys ja systeemityöprosessi... 3 Määrittely... 3 Suunnittelu... 3 Toteutus ja testaus... 3 Seuranta... 3 Kriittiset tekijät käytettävyyden

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA!

VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! VIESTINTÄÄ RYTMIHÄIRIÖN MAAILMASSA! OLIPA KERRAN MAAILMA Se oli suoraviivainen. Tekojen vaikutukset olivat selkeitä. Se oli ennustettava. Organisaatiot luottivat pitkän aikavälin suunnitelmiin. SIINÄ

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot