PELKOSENNIEMEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PELKOSENNIEMEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3 9"

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa PELKOSENNIEMEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Pelkosenniemen perusopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin Paikallisessa OPS:ssa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Paikallista opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään vuosittain saatujen kokemusten perusteella Opetussuunnitelman sisältö Perusteissa mainitut sisällöt, jotka pitää OPS:ssa ilmetä, on sisällytetty eri otsikoiden alle tai ne ilmenevät ainekohtaisissa sisällöissä. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja ja koulun toiminta-ajatus Koulussamme tehtävä työ perustuu käsitykseen ihmisen ainutkertaisuudesta ja kyvystä kasvaa itsenäiseksi ja suvaitsevaiseksi, itseään ja muita kunnioittavaksi, omia juuriaan arvostavaksi Suomen ja maailman kansalaiseksi. Koulumme toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppijoista kansalaisia, jotka pystyvät käsittelemään tietoa, käyttäytyvät hyvien tapojen mukaisesti, ymmärtävät tekojensa seuraukset ja ovat yhteistyöhön kykeneviä Perusopetuksen tehtävä Koulun tehtävänä on tarjota oppijalle mahdollisuus ja keinot itse rakentaa maailmankuvaansa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tukea oppijan persoonallista kasvua kohti tasapainoista aikuisuutta ja valmistaa nuorta jatkoopintoihin.

2 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Perusopetuksen rakenne Koulussamme opetus on vuosiluokkasidonnaista. Opetuksessa noudatetaan seuraavaa tuntijakoa: PELKOSENNIEMEN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Aine Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli * * B-kieli * * * * * * Matematiikka Ympäristöoppi * * * * * Biologia ja maantieto * * * * 1,5 1, Fysiikka ja kemia * * * * Terveystieto * * * * * * Uskonto/ Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi * * * * 1,5 1, Musiikki * * Kuvataide * Käsityö * Liikunta Kotitalous * * * * * * 3 * * Oppilaanohjaus * * * * * * 1 * 1 Valinnaiset aineet * * * * * * * 6 7 Oppilaan tuntimäärä Vähimmäistuntimäärä Yhdysluokkaopetusta käytetään vuosittaisessa työsuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Samoin päätetään aineenopetuksesta ja luokanopetuksesta vuosittain.

3 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on tavoitteellinen, yksilöllinen ja sosiaalinen ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppimisessa tulevaisuus ja menneisyys punoutuvat toisiinsa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa Oppimisympäristö Perusopetuksen opetustilat sijaitsevat kahdessa koulurakennuksessa, joita käyttävät kaikki perusopetuksen luokat tarpeiden mukaan. Oppimisympäristö valitaan oppiaineen sisällön perusteella Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurin tulee tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta. Koululle on laadittu järjestyssäännöt, joissa määrätään miten oppilaiden tulee toimia koulun tiloissa ja alueella, koulumatkoilla ja muussa koulun toiminnassa. Oppilaat perehdytetään sääntöihin lukuvuoden alussa. Koululla on joulu- ja kevätjuhlat. Luokilla 1-6 järjestetään yleisurheilu- ja hiihtokilpailutapahtumat. Kahdeksas luokka tekee kotiseuturetken Noitatunturille. Retkeilyä Pyhätunturille pyritään järjestämään vuosittain työsuunnitelman mukaisesti. Luokkaretkiä ja leirikouluja järjestetään, mikäli rahoitus järjestyy. Koulu on mukana kunnassa järjestettävissä yleisissä tapahtumissa ja juhlissa. Koulussa ja mahdollisesti myös koulun ulkopuolella tarjotaan oppilaille kulttuurielämyksiä. Vuosittain järjestetään teemapäivä liittyen johonkin aihekokonaisuuteen. Tämä määritellään työsuunnitelmassa ja siihen osallistuvat ne oppiaineet, joiden yhteydessä ko. aihekokonaisuus on opetussuunnitelmassa mainittu PELKOSENNIEMEN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Nämä järjestyssäännöt on tarkoitettu koulun väelle, vakinaiselle ja tilapäiselle henkilökunnalle, koulun tilojen ulkopuolisille käyttäjille ja tilaisuuksien järjestäjille. Säännöt koskevat kouluaikana ja koulun tiloissa tapahtuvaa toimintaa. Ne on laadittu koulun toiminta-ajatuksen ja käyttäytymiskriteerien pohjalta. Toimintaohjeet auttavat vastuullisia aikuisia ohjaamaan lapsia hyvään käytökseen, ottamaan toiminnassaan toiset ihmiset huomioon sekä arvostamaan ympäristöänsä ja luontoa. Näiden sääntöjen noudattamista arvioidaan oppilaan omana itsearviointina, opettajan ja oppilaan välisissä keskusteluissa sekä opettajan ja vanhempien välisissä keskusteluissa, joissa oppilas voi olla mukana. Käyttäytymisen kriteereissä on määritelty, miten käyttäytymisen arvosana määräytyy. Näiden järjestyssääntöjen noudattaminen vaikuttaa osaltaan käyttäytymisestä annettavaan arvosanaan.

4 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kouluaika lasketaan alkavaksi, kun oppilas lähtee kotoansa ja päättyväksi, kun hän sinne palaa koulusta suorinta tietä. Työjärjestyksen aikana toimitaan eri tiloissa: alakoulun ja yläkoulun rakennus, urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo, vierailut lähiympäristössä, yhden päivän retket ja vierailut toisella paikkakunnalla, uimahalli tai muu työjärjestykseen kuuluva toimintaympäristö. Järjestyssäännöt annetaan huoltajille tiedoksi. Luokanopettaja/luokanvalvoja perehdyttää oppilaat järjestyssääntöihin lukuvuoden alussa Koulumatkat - Koulumatkat kuljetaan suorinta tietä koulusta kotiin ja takaisin. - Koulun pihalta lähdetään kotiin välittömästi koulun päätyttyä. - Koulumatkalla noudatetaan liikennesääntöjä. - Linja-autossa istutaan koko matkan ajan omalla paikalla. - Turvavyöt kiinnitetään aina takseissa ja linja-autoissa. - Autoissa noudatetaan kuljettajan antamia tilannekohtaisia ja vakiintuneita ohjeita. - Polkupyörät viedään järjestykseen niille varatuille paikoille siten, että vältetään pihan poikki pyöräilemistä. - Pihalla pidettävän liikuntatunnin aikana ei pihalla saa pyöräillä - Hyvä käytös seuraa mukana myös koulumatkalla. - Kouluretkillä noudatetaan kaikkien opettajien ohjeita - Suositellaan pyöräilykypärän käyttöä koulumatkoilla - Autot pysäköidään pihoille autoille varatuille pysäköintipaikoille Käyttäytyminen koulun sisätiloissa - Sisätiloissa liikutaan kävelyaskelilla, hillittyä ääntä käyttäen. - Vaatteet ja tavarat säilytetään niille varatuilla paikoilla. - Koulun tilat pidetään siisteinä. Roskat roskiin. Tavarat paikoilleen. - WC:ssä noudatetaan siisteyttä. Kädet pestään joka kerta Teemme päivän viihtyisäksi jokaiselle Noudatetaan hyvään käytökseen kuuluvia tapoja: - koulun väki tervehtii toisiaan aamuisin - käytetään kohteliaisuussanoja kiitos, ole hyvä ja anteeksi - voimasanat eivät kuulu ihmisten tavalliseen kielenkäyttöön kouluympäristössä - ei keskeytetä vanhempien välistä keskustelua. Pihaleikeissä leikkivälineet ovat kaikkia varten. Otetaan kaikki sääntöjen mukaan leikkivät mukaan leikkiin. Huolehditaan jokaisen fyysisestä turvallisuudesta. - annetaan apua sitä tarvitsevalle, vaikka sitä ei välttämättä pyydetä - jokaisen velvollisuus on ilmoittaa toisen kiusaamisesta tai pahasta olosta, opettajalle, rehtorille, vanhemmille tai terveydenhoitajalle. Vanhempien velvollisuus on ilmoittaa kuulemastaan toisen oppilaan kiusaamisesta opettajalle tai rehtorille.

5 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Huomioidaan koulussa vierailevat aikuiset: - avataan ovi - ohjataan heidät opettajienhuoneeseen, ruokailuun jne. Suojellaan koulupihan puita ja pensaita Välitunnit Välitunnilla noudatetaan välituntivalvojan ohjeita. - sellaisia leikkejä, joihin on liikuntatuntia varten erityiset turvallisuusohjeet, ei saa välitunnilla leikkiä ilman opettajan valvontaa - pikkukaruselli on tarkoitettu 1-3 luokille ja siinä saa roikkua vain käsistään -1. luokka saa käyttää pikkukarusellia syyslukukaudella vain oman opettajan valvonnassa - toiselle annetaan karusellissa kohtuulliset vauhdit Välituntivalvojan luvalla voidaan olla luokassa/sisätiloissa huonon sään vallitessa. - opettajan luvalla voidaan välitunti muulloinkin viettää luokassa tehtäviä tehden. Siitä ilmoitetaan välituntivalvojalle Pihavälineissä on toimittava turvallisesti Pallo ja muut leikkivälineet tuodaan oppituntien ajaksi sisään niille varatuille paikoilla. Kiellettyä on: -lumipallojen, kivien yms. heitteleminen - rajut leikit, joissa on vahingoittumisvaara - kukkulan kuningas, taisteluleikkien ja välivaltaisen käyttäytymisen matkiminen - pallon heittäminen kohti ikkunaa - yhteisen tai toisen omaisuuden vahingoittaminen Aiheutunut tahallinen vahinko on korvattava säädetyllä tavalla. Tapaturmasta tai vahingosta on välittömästi ilmoitettava välituntivalvojalle. - oppilaat noutavat tarvikkeet liikuntavälinevarastosta oman opettajan ohjeiden mukaan. Välinevaraston avaimia ei anneta muiden luokkien oppilaille Toiminta toisen koulun tiloissa Oppilaat menevät toisen koulun tiloihin jalkaisin noudattaen liikennesääntöjä ja toiset huomioivaa käyttäytymistä. Opettajilla on oikeus ja velvollisuus puuttua sääntöjenvastaiseen käyttäytymiseen kaikissa tilanteissa ja ilmoittaa tapahtuneesta oppilaan luokanvalvojalle tai opettajalle ja/tai rehtorille.

6 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Oppitunnit Oppitunnit alkavat työjärjestykseen merkittynä kelloaikana. Oppitunti päättyy kun opettaja niin ilmoittaa. Oppitunnille tullaan ajoissa kaikki tarvittavat opiskeluvälineet mukana. Oppilailla ei ole lupa käyttää oppitunnilla matkapuhelinta, CD-soittimia tai muita elektronisia laitteita. Oppitunnin päätyttyä peruskoulun oppilaat menevät viivyttelemättä ulos. Vain luvan saaneet saavat jäädä työskentelemään välitunnin ajaksi sisälle. Oppituntien aikana on vältettävä tarpeetonta häiriötä sekä omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia asioita. Lakkia ei pidetä päässä sisällä eikä ulkovaatteita luokissa Ruokailu tapahtuu yläkoululla Ruokailuun lähdetään alakoululta oman opettajan oppitunnin päätyttyä. -yläkoululle mennään jalkaisin ohjeiden mukaisesti, tiellä ei leikitä -ripustetaan ulkoasut naulakkoon, pestään kädet ja asetutaan ruokajonoon. Ruokajonossa käyttäydytään toiset huomioon ottaen. Otetaan ruokaa sen verran kuin jaksetaan syödä. Keskustelu tapahtuu hillitysti oman pöytäkunnan kesken. Voimakkaat naurunpörähdykset, ruokailuvälineiden kalisuttelu tms. eivät kuulu hyviin ruokatapoihin. Ruokailuvälineitä ei saa väännellä. Kunnioitetaan keittiöhenkilökunnan työtä. - ruokalistaan ei kirjoiteta omia tekstejä Ruokapöytä jätetään siistiin kuntoon. Ruokailuvälineet viedään niille varattuun paikkaan. Astiat laitetaan järjestykseen. Noudatetaan siisteyttä. Jos ruokaa jää poisheitettäväksi, otetaan seuraavana päivänä vähemmän. Alakoululle siirrytään suoraa tietä välituntialueelle Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi on kokonaan kielletty koulutiloissa ja koulun alueella kaikkina aikoina! Koulun tilaisuuksissa ja retkillä aikuiset eivät tupakoi lasten tieten. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulussa eikä koulun tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena Poissaolot Poissaoloista on tuotava holhoojan varmentama selvitys. Mikäli oppilas on sairauden takia poissa yli 3 päivää huoltaja on velvollinen ilmoittamaan asiasta koululle.

7 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Sairastuttuaan kesken koulupäivän, lupa kotiinlähtöön on pyydettävä luokanvalvojalta, tuntia pitävältä opettajalta tai terveydenhoitajalta. Huoltaja voi anoa hyväksyttävästä syystä oppilaalle vapautusta koulutyöstä. Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja voi myöntää luvan enintään kolmen päivän ja rehtori kymmenen päivän poissaoloon. Pitempään poissaoloon voi luvan antaa sivistyslautakunta. Poissaolo anotaan kirjallisesti ja hyvissä ajoin. Poissaoloajan koulutehtävien hoitamisesta on aina itse huolehdittava ja korvaavuudesta sovittava kunkin opettajan kanssa erikseen Työtavat Työtavat määritellään eri oppiaineiden kohdalla, koska kussakin oppiaineessa on sille tyypilliset menetelmät. Käytetään monipuolisia työtapoja ja ohjataan oppilaita oppimaan. Opettaja valitsee kussakin opetustilanteessa käytettävät työtavat. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä, kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajilla. Kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat mm. reissuvihko, erilaiset tiedotteet, vanhempainillat, mahdolliset yksittäistapaamiset ja yhteydenotot, retket sekä erilaiset tapahtumat ja juhlat. 4.2 Oppimissuunnitelma Normaalisti oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkasidonnaisesti yleisen OPS:n mukaan. Erityistapauksissa oppilaalle voidaan laatia oma oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppimissuunnitelman Ohjauksen järjestäminen Oppilaanohjauksesta vastaa luokilla 1 6 ensisijaisesti luokanopettaja ja luokilla 7 9 oppilaanohjaaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaan tukeminen ja ohjaaminen opinnoissa. Tarkempi kuvaus oppilaanohjauksesta on oppilaanohjauksen ainekohtaisissa sisällöissä.

8 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Tukiopetus Tukiopetusta annetaan oppilaalle, jolla on havaittu oppimisvaikeuksia. Tukiopetusta annetaan, kun oppilas on ollut poissa koulusta sairauden tai muun siihen verrattavan syyn takia tai kun oppilas tarvitsee yksilöllistä ohjausta ja harjoitusta eikä työjärjestyksen mukainen opetusaika siihen riitä. Huoltajille tiedotetaan tukiopetusmahdollisuudesta ja pyydetään tarvittaessa lupa tukiopetuksen antamiseen. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella ja kyyditysoppilaiden tukiopetus sijoitetaan koulukuljetusten mukaan tai sovitaan, että huoltajat huolehtivat oppilaan kuljetuksesta. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä opettaja, huoltaja tai oppilas Oppilashuolto Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa huolehtimalla oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitajalla on vastaanotto kerran viikossa, hän on tavoitettavissa tarvittaessa myös muina aikoina. Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärin, psykologin tai muun asiantuntijan hoitoon. Oppilaille on järjestetty lainmukainen hammashoito. Oppilaiden sosiaalisten ongelmien hoitamisessa ollaan yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen kanssa Ongelma- ja kriisitilanteet Ongelma- ja kriisitilanteita varten koulussa on oppilashuoltotyöryhmä. johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitaja, sosiaalitoimen edustaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita, oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja. Työryhmä voi kutsua kokoukseen myös oppilaan huoltajat. Vakavissa kriisitilanteissa on mukana seurakunnan ja terveyskeskuksen kriisiryhmä Koululla noudatetaan ennaltaehkäisevän päihdetyön mallia. Elämäntaidon eväsreppu, Pelkosenniemen koulun ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamalli ja sitä soveltava käytännön opas. Laatineet Mirja Juntunen, Leena Korjonen ja Hanne Simola, Opas Pelkosenniemen koulun kansliassa Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kiusaamiseen, väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja häirintätilanteisiin puututaan heti. Kiusaamistapausten selvittelyyn osallistuvat oppilaiden luokanopettajat/luokanvalvojat, rehtori, oppilashuoltotyöryhmä ja oppilaiden

9 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa huoltajat. Tapauksen selvittelystä tehdään kirjalliset muistiinpanot. Kiusaamista ja häirintää ennaltaehkäistään kasvattamalla oppilaita suvaitsevaisuuteen ja ihmisten erilaisuuden hyväksymiseen. Välituntivalvonnalla pyritään estämään häiriöiden syntymistä. Mikäli opettajan ja oppilaiden välille syntyy ratkaisematon ristiriitatilanne, asia siirtyy rehtorin, sivistystoimenjohtajan ja mahdollisesti sivistyslautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli oppilaalta evätään kurinpitorangaistuksen yhteydessä osallistuminen opetukseen, laaditaan hänelle opiskelusuunnitelma poissaolon ajaksi ja huolehditaan tehtävien ohjauksesta ja tukiopetuksesta Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma Koululle on laadittu pelastus- ja turvallisuussuunnitelma. Koulun turvallisuustyön tavoitteena on, että yksikään koululainen ei loukkaannu eikä yhtään tapaturmaa satu. Suunnitelma on koko henkilökunnan saatavilla. Suunnitelmasta ilmenee miten tulee menetellä tulipalon, erilaisten onnettomuuksien, säteilyn tai kaasuvuodon yhteydessä. Koululaiset, opettajat ja muu henkilökunta perehdytetään suunnitelmaan. Rehtori on koulun turvallisuusjohtaja, opettajat vastaavat omasta opetusryhmästään, koko henkilöstö vastaa koululaisten turvallisuudesta koulupäivän aikana. Koululaisten on noudatettava koulun järjestyssääntöjä Poissaolot ja niiden seuranta Luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat ja kirjaavat oppilaiden poissaolot ja niiden syyt. Muiden opettajien velvollisuutena on ilmoittaa poissaoloista luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Huoltaja pyytää luvan poissaoloon, jonka myöntää 1-3 päiväksi luokanopettaja/luokanvalvoja ja korkeintaan 2 viikoksi rehtori. Pidemmäksi aikaa luvan poissaoloon myöntää sivistyslautakunta. Mikäli oppilas on poissa enemmän kuin 3 päivää, on huoltaja velvollinen ilmoittamaan siitä koululle. Luokanopettaja/luokanvalvoja ilmoitta luvattomasta ja runsaista poissaoloista rehtorille, joka vie asian oppilashuoltotyöryhmälle Koulumatkakuljetukset Koulumatkakuljetukset järjestetään tehdyn kyydityssuunnitelman mukaisesti Kouluruokailu Kaikki koululaiset ruokailevat yläkoululla. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Oman luokan opettaja valvoo oppilaiden ruokailua ja kiinnittää huomiota oikeisiin ruokailutapoihin ja tottumusiin. Välituntivalvoja valvoo yläkoululaisten ruokailua. Ravitsemus- ja tapakasvatusta annetaan myös kotitalouden ja terveystiedon opetuksessa.

10 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään kerhotoimintaa vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti. Kerhokuljetuksista huolehtivat oppilaiden huoltajat. 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Koulu järjestää oppimisvaikeuksia omaavalle oppilaalle tukea, joka määräytyy vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Ne oppilaat, joilla on opetuksen, oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä, kuuluvat erityisen tuen piiriin. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään yksiköllisen tarpeen mukaan seuraavaa: - tukiopetus - samanaikaisopetus - koulunkäyntiavustajapalvelu - ja/tai koulun ulkopuoliset tukipalvelut Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on eriasteisia oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee erityistä tukea oppimisensa parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa oppituntien aikana samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Osa-aikaista erityisopetusta saavat ne oppilaat, joilla on vaikeuksia: - kielellisessä kehityksessä (puhe, lukeminen, kirjoittaminen) - matematiikan oppimisessa - häiriöitä aistitoiminnoissa, hahmottamisessa tai muistissa - motoriikassa - keskittymisessä - sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

11 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Jos oppilaan opiskelu ei ole muun opetuksen yhteydessä mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan harjaantumisluokassa. Opetusta annetaan sekä ryhmässä että yksilöllisesti ja siinä otetaan huomioon eri ikä- ja kehityskausille tyypilliset päivittäiset toiminnot ja opetuksessa tarvittavat tukipalvelut. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele vieraita kieliä, voidaan opettaa muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Jos perustellusti poiketaan koulussa noudatettavasta oppiaineiden tuntijaosta, oppilaan viikkotuntien määrää ei vähennetä, vaan hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai muuta ohjattua toimintaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS Yksilöllistä oppimäärästä tehdään merkintä oppilaan todistukseen. Oppilaan arviointi perustuu siihen oppimäärään, joka hänelle on HOJKS:iin kirjattu. HOJKS:n kirjataan seuraavat tiedot: - oppilaan oppimisvalmiudet, taidot, vahvuudet ja kehittämistarpeet - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja niihin pohjautuvat opetuksen keskeiset sisällöt - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja heidän vastuualueensa - oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet - opetukseen osallistumiseksi tarvittavat: avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Laaditaan opetussuunnitelmat, jos kouluun tulee ko. ryhmiin kuuluvia oppilaita.

12 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Tavoitteet ja keskeiset sisällöt OPS:n perusteiden mukaiset. Opetus on pääsääntöisesti ainejakoista. Aihekokonaisuuksien yhteydessä pyritään opetusta eheyttämään tarkastelemalla ko. aihetta useamman oppiaineen kannalta. Eri oppiaineiden OPS:ien kohdalla on esitetty missä yhteydessä eri aihekokonaisuuksia käsitellään. Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä- ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Vuosittain järjestetään johonkin aihekokonaisuuteen liittyvä teemapäivä/tapahtuma, jossa ko. aihekokonaisuus tulee esille useassa oppiaineessa Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu

13 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulumme opinto-ohjelmassa on äidinkielenä suomi ja toisena kotimaisena kielenä ruotsi (B1-oppimäärä) Äidinkieli ja kirjallisuus AI Vuosiluokat 3-5 Aihekokonaisuudet viestintä ja mediataito. Mahdollisuuksien mukaan pyritään pedagogisin perustein opettamaan omina ryhminään. 3. LUOKKA (5vvh) Tavoitteet Oppilas oppii havainnoimaan erilaisten sanojen, kuvien ja äänteen viestejä. Hän saa kokemuksia esiintymisestä ja esittämisestä. Oppilas harjoittelee erilaisten tekstien lukemista ja kuuntelemista keskittyneesti. Oppilas löytää tekstistä pääasiat. Oppilas rohkenee kirjoittaa erilaisia tekstejä. Hän harjoittelee loogisen tarinan kirjoittamista ja kertomista. Hänen käsiala selkenee ja automatisoituu. Oppilas harjoittelee tiedon etsimistä erilaisista lähteistä. Oppilas tutustuu sanaluokkiin. Oppilaan lausetaju kehittyy. Oppilaalla on riittävä kiinnostus ja taito lukea kokonainen kirja. Oppilas oppii löytämään itselleen sopivaa luettavaa. Sisällöt Vuorovaikutustaidot esiintymisen harjoitteleminen ( kokemuksien kertominen, itsensä esitteleminen, päivänavaus, puhe ym.) runojen ja satujen esittäminen nukketeatteriin ja näytelmän tekemiseen tutustuminen haastattelu, puhelimessa asiointi vitsien kertominen Tekstinymmärtäminen sujuvan lukutaidon kehittäminen runsaasti ääneen lukemalla kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) ennakoiva lukemisen harjoitteleminen kirjastoon tutustuminen ja kirjavinkkaus

14 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen käsialaharjoitukset; kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja käsialakirjoitukseen siirtyminen kaikissa oppiaineissa oman tekstin suunnittelun harjoittaminen ( ajatuskartta ) omien tekstien runsas tuottaminen ( käsialalla ) tuttujen asioiden selostaminen ja omasta elämästä kertominen selkeän artikuloinnin vahvistaminen Tiedonhankintataidot tietohaun alkeitten harjoitteleminen kirjastossa ( aakkostaminen ja kirjaston perusluokittelu ) tiedonhaun tekniikka Kielen tehtävät ja rakenne sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen (isot alkukirjaimet, loppumerkit) yhdyssanat erisnimet, yleisnimet sanojen merkityksen tarkasteleminen tekstiyhteydessä Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien runsasta lukemista ja kuuntelemista luettujen tekstien käsitteleminen (juonikaavio, tapahtuma-aika ja paikka, päähenkilöt) oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen) oppilaan saatavilla runsaasti erilaista luettavaa (luokkakirjasto, koulukirjasto, kirjastoyhteistyö) paikalliseen kulttuuriin, kansanperinteeseen ja Kalevalan maailmaan tutustuminen 4. LUOKKA (5 vvh) Tavoitteet Oppilas kykenee osallistumaan keskusteluun huomioiden toistenkin viestit. Hän osallistuu monipuolisesti ilmaisutehtäviin, uskaltaa esittää ja näytellä. Oppilas harjoittelee erilaisten tekstien lukemista ja kuuntelemista keskittyneesti. Hän osaa poimia tekstistä olennaisia asioita ja arvioi itseään lukijana sekä oppii tiedostamaan lukutekniikoitaan. Oppilas kirjoittaa erilaisia tekstejä käyttäen selkeää ja sujuvaa käsialakirjoitusta. Hän osaa ilmaista ja harjoittelee perustelemaan oman mielipiteensä. Oppilas harjoittelee tiedon etsimistä erilaisista lähteistä ja löytää pääasiat erilaisista teksteistä. Oppilas harjoittelee tuottamaan ja tarkastelemaan erilaisia lauseita. Hän harjoittelee yhdyssanojen kirjoittamista ja yhdysviivan käyttöä ja tunnistaa sanaluokkia. Oppilaan kiinnostus lukemiseen vahvistuu ja hän osaa valita itselleen sopivaa luettavaa.

15 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Sisällöt Vuorovaikutustaidot aktiivisen kuuntelemisen harjoitteleminen erilaisten ilmaisutehtävien harjoitteleminen (sadut, runot, vuoropuhelut, näytelmä, kuunnelma) eri tilanteisiin liittyvien puheenvuorojen harjoitteleminen (keskustelu, väittely, mielipiteen esittäminen) Tekstinymmärtäminen lukutaidon kehittäminen ääneen lukemalla kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) eri lukustrategioiden harjoitteleminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen käsialaharjoitukset; kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja käsialalla kirjoittaminen kaikissa aineissa tekstin suunnittelun harjoitteleminen, aineiston kerääminen, muokkaaminen ja viimeisteleminen palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoitteleminen juonikaavio lause- ja kappalejako tiedon etsiminen, tiivistäminen sekä kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalista) selkeän artikuloinnin vahvistaminen Tiedonhankintataidot erilaisten tietokirjojen käytön ja tiedonhaun vaiheiden harjoitteleminen (esim. aakkosjärjestys, sisällysluettelo, hakemistot, hakusanat) kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustuminen yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkostoista kirjojen hakemisen ja varaamisen harjoitteleminen tosiasian ja mielipiteen erottamisen harjoitteleminen Kielen tehtävä ja rakenne yhdyssanat ja yhdysmerkki sanaluokat (verbit, substantiivit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, partikkelit) adjektiivien vertailumuodot (positiivi, komparatiivi ja superlatiivi) erilaiset lauseet (pää- ja sivulauseet, toteamuslause, kysymyslause ja huudahduslause) pilkun käytön harjoitteleminen yksinkertaisissa lauseissa vuorosanojen merkitseminen (vuorosanaviiva ja lainausmerkit)

16 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien runsas lukeminen ja kuunteleminen oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen) oppilaalla on saatavilla runsaasti erilaista luettavaa (luokkakirjasto, koulukirjasto, kirjastoyhteistyö) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja kirjasarjat) näytelmäkirjallisuus paikalliseen kulttuuriin, kansanperinteeseen ja Kalevalan maailmaan tutustuminen 5. LUOKKA (4 vvh) Tavoitteet Sisällöt Oppilas osallistuu keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon. Lisäksi oppilas harjoittelee toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. Oppilas saavuttaa sujuvan peruslukutaidon ja harjoittelee pääasioitten etsimistä teksteistä. Oppilas arvioi itseään lukijana ja oppii tiedostamaan lukutekniikoitaan. Oppilas kehittää taitojaan ilmaista monipuolisesti itseään ja arvioida omaa ilmaisuaan. Hän oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialalla. Oppilas harjoittelee tiedon etsimistä erilaisista lähteistä ja oppii etsimään pääasiat erilaisista teksteistä. Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta. Oppilas tottuu tarkastelemaan ja ryhmittelemään sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin. Oppilas tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa. Oppilas hahmottaa tekstistä lauseen ja lauseista subjektin ja predikaatin. Oppilaan kiinnostus lukemiseen vahvistuu ja hän osaa valita itselleen sopivaa luettavaa. Oppilas osaa kuvailla itseään lukijana. Vuorovaikutustaidot keskustelutaitojen kehittäminen (aktiivinen kuuntelu, keskustelupuheenvuorot) viestintätilanteen ja välineen huomioonottaminen (näytelmä, kuunnelma, video, elokuva, tietotekniikka) oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen Tekstinymmärtäminen sujuvan lukutaidon kehittäminen runsaasti ääneen lukemalla kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, ajatuskartat, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen, päätteleminen ja arvioiminen)

17 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja kirjoittaminen käsialalla kaikissa oppiaineissa tekstin suunnitteleminen, aineiston kerääminen, muokkaaminen ja viimeistely palautteen antaminen ja vastaanottaminen otsikointi ja kappalejako yleiskieli ja puhekieli tiedon etsiminen, tiivistäminen ja kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalista) suullisessa esityksessä kontaktin ottaminen yleisöön, esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen äänenkäytön selkeyttäminen Tiedonhankintataidot kirjaston käytön harjoitteleminen, kun etsitään tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä tiedon oikeellisuuden ja merkityksen pohtiminen Kielen tehtävä ja rakenne kaikki sanaluokat sijamuototaivutuksen merkitys suomenkielessä verbin pääluokat ja persoonamuodot (aktiivi ja passiivi) verbin aikamuodot (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti) lauseenjäsenet (predikaatti, subjekti ja objekti) lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen (välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, iso ja pieni alkukirjain) Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien runsas lukeminen, kuunteleminen ja työstäminen eri menetelmin oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen) oppilaalla on saatavilla runsaasti erilaista luettavaa (luokkakirjasto, koulukirjasto, kirjastoyhteistyö) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (historialliset lasten- ja nuortenkirjat) elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen ARVIOINTI LUOKILLE 3-5 Lukeminen -sujuvuus -sisälukutaito ja luetun ymmärtäminen -eläytyvä lukutaito

18 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kirjoittaminen -selkeä käsiala -virheettömyys -oikeakielisyys -sujuva kirjallinen tuottaminen Suullinen ilmaisu -selkeä ymmärrettävä puheen tuotto -osaa ilmaista selkeästi ja loogisesti itseään -esitelmät ja esiintymistaito Kirjallisuus -kirjallisuusesitelmän teko -kirjaston käyttötaito -eri kirjallisuustyylien lukeminen Kielentaito -kirjalliset kokeet -testit Menetelmät -käytetään hyvän osaamisen kriteerejä -havainnoiminen -testit -oppilaan itsearvointi -arvointikeskustelut -oppilaan oppimistilanteessa saama palaute VUOSILUOKAT LUOKKA (4 vvh) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: on tärkeää, että oppilaat voivat keskustella oppimistaan asioista ja jakaa esimerkiksi kirjallisuudesta saamiaan kokemuksia. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Äidinkielen opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kirjallisuuden opetuksessa tutustutaan monipuolisesti erilaisiin teksteihin ja kirjallisuuteen sekä tehdään yhteistyötä kunnan kirjaston kanssa.

19 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa TAVOITTEET SISÄLLÖT Oppilas harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti puhujana, lukijan ja kirjoittajana yksin ja ryhmätilanteissa. Hän harjoittelee palautteen vastaanottamista ja sen hyödyntämistä omien taitojensa kehittämisessä. Oppilas saavuttaa sujuvan peruslukutaidon. Hän osaa arvioida itseään lukijana ja harjaantuu edelleen tiedostamaan lukutekniikoitaan. Oppilas opettelee etsimään pääasioita erilaisista teksteistä. Oppilas hallitsee oman käsialan. Hän harjoittelee itsenäistä tekstintekoprosessia: tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä. Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tottuu arvioimaan ilmaisuaan. Oppilas oppii tuottamaan ohjatusti kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta käyttäen erilaisia lähteitä. Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu ja hän osaa kuvailla itseään lukijana. Vuorovaikutustaidot rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoitteleminen omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen tiedostaminen ja arvioiminen Tekstinymmärtäminen sujuvan lukutaidon kehittäminen luetun tekstin analysoiminen ohjatusti ja luetusta keskusteleminen erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, ajatuskartat, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen, päätelmien teko ja arviointi) Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen kirjainmallien ja kirjainten sitomisen kertaaminen käsialakirjoituksen käyttäminen kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen erilaisten tekstien kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tiedon etsiminen tiedon tiivistäminen ja siitä kertominen omin sanoin (tukisanalista) suullisessa esityksessä kontaktin ottaminen yleisöön suullisen esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen äänenkäytön selkeyttäminen

20 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Tiedonhankintataidot kirjaston käytön harjoitteleminen tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhankinnan suunnitteleminen tiedon merkityksen pohtiminen Suhde kieleen kaikkien sanaluokkien kertaaminen sijamuototaivutuksen merkityksen ymmärtäminen verbin pääluokkien ja persoonamuotojen kertaaminen (aktiivi ja passiivi) verbin aikamuotojen opetteleminen (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) lauseenjäsenten kertaaminen (predikaatti, subjekti, objekti) lausetajun kehittäminen (päälause ja sivulause sekä pilkun käyttö) oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen (välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, iso ja pieni alkukirjain) Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisen kokonaisteoksen ja lyhyempien tekstien lukeminen ja käsitteleminen oman lukukokemuksen jakaminen kirjallisuudenlajeihin tutustuminen elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen kirjallisen esityksen tekeminen kirjasta tai kirjailijasta kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen (esim. Kalevala, Aleksis Kivi, lappilaiset kirjailijat) 7. LUOKKA (3 vvh) yai AIHEKOKONAISUUDET Tavoitteet Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii kuvaamaan ja kertomaan käyttäen apuna omia havaintojaan ja kokemuksiaan. Hän saa esiintymisvarmuutta ja kehittää kuuntelutaitojaan. Oppilas hallitsee virkkeenmuodostuksen ja oikeinkirjoituksen perusasiat sekä oppii kirjallisuuden peruskäsitteet, säilyttää kiinnostuksensa kirjallisuuteen ja saa elämyksiä lukemastaan. Oppilas oppii tutkimaan erilaisia tekstejä sekä tuottamaan erilaisia tekstityyppejä. Lisäksi hän tottuu suunnittelemaan puhe- ja kirjoitustehtäviään.

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BULGARIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta 1. luokka Tavoitteet Sisällöt Vuorovaikutustaid Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti kuunnella toisia. harjoitellaan suullista ilmaisua luontevissa puhetilanteissa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1)

Englanti 3. luokka OPPISISÄLLÖT. Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen (S1) Englanti 3. luokka oppilaan kielitietoisuus kehittyy (T1- T4) oppilas tutustuu kielenopiskelun apuneuvoihin ja opiskelumuotoihin (T6, T11) oppilas tutustuu oman työn arviointiin ja suunnitteluun osana

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot