PELKOSENNIEMEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT 3 9

Transkriptio

1 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa PELKOSENNIEMEN KOULUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKAT OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Pelkosenniemen perusopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin Paikallisessa OPS:ssa täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Paikallista opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja täydennetään vuosittain saatujen kokemusten perusteella Opetussuunnitelman sisältö Perusteissa mainitut sisällöt, jotka pitää OPS:ssa ilmetä, on sisällytetty eri otsikoiden alle tai ne ilmenevät ainekohtaisissa sisällöissä. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja ja koulun toiminta-ajatus Koulussamme tehtävä työ perustuu käsitykseen ihmisen ainutkertaisuudesta ja kyvystä kasvaa itsenäiseksi ja suvaitsevaiseksi, itseään ja muita kunnioittavaksi, omia juuriaan arvostavaksi Suomen ja maailman kansalaiseksi. Koulumme toiminta-ajatuksena on kasvattaa oppijoista kansalaisia, jotka pystyvät käsittelemään tietoa, käyttäytyvät hyvien tapojen mukaisesti, ymmärtävät tekojensa seuraukset ja ovat yhteistyöhön kykeneviä Perusopetuksen tehtävä Koulun tehtävänä on tarjota oppijalle mahdollisuus ja keinot itse rakentaa maailmankuvaansa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tukea oppijan persoonallista kasvua kohti tasapainoista aikuisuutta ja valmistaa nuorta jatkoopintoihin.

2 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Perusopetuksen rakenne Koulussamme opetus on vuosiluokkasidonnaista. Opetuksessa noudatetaan seuraavaa tuntijakoa: PELKOSENNIEMEN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Aine Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli * * B-kieli * * * * * * Matematiikka Ympäristöoppi * * * * * Biologia ja maantieto * * * * 1,5 1, Fysiikka ja kemia * * * * Terveystieto * * * * * * Uskonto/ Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi * * * * 1,5 1, Musiikki * * Kuvataide * Käsityö * Liikunta Kotitalous * * * * * * 3 * * Oppilaanohjaus * * * * * * 1 * 1 Valinnaiset aineet * * * * * * * 6 7 Oppilaan tuntimäärä Vähimmäistuntimäärä Yhdysluokkaopetusta käytetään vuosittaisessa työsuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Samoin päätetään aineenopetuksesta ja luokanopetuksesta vuosittain.

3 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen on tavoitteellinen, yksilöllinen ja sosiaalinen ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppimisessa tulevaisuus ja menneisyys punoutuvat toisiinsa. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa Oppimisympäristö Perusopetuksen opetustilat sijaitsevat kahdessa koulurakennuksessa, joita käyttävät kaikki perusopetuksen luokat tarpeiden mukaan. Oppimisympäristö valitaan oppiaineen sisällön perusteella Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurin tulee tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta. Koululle on laadittu järjestyssäännöt, joissa määrätään miten oppilaiden tulee toimia koulun tiloissa ja alueella, koulumatkoilla ja muussa koulun toiminnassa. Oppilaat perehdytetään sääntöihin lukuvuoden alussa. Koululla on joulu- ja kevätjuhlat. Luokilla 1-6 järjestetään yleisurheilu- ja hiihtokilpailutapahtumat. Kahdeksas luokka tekee kotiseuturetken Noitatunturille. Retkeilyä Pyhätunturille pyritään järjestämään vuosittain työsuunnitelman mukaisesti. Luokkaretkiä ja leirikouluja järjestetään, mikäli rahoitus järjestyy. Koulu on mukana kunnassa järjestettävissä yleisissä tapahtumissa ja juhlissa. Koulussa ja mahdollisesti myös koulun ulkopuolella tarjotaan oppilaille kulttuurielämyksiä. Vuosittain järjestetään teemapäivä liittyen johonkin aihekokonaisuuteen. Tämä määritellään työsuunnitelmassa ja siihen osallistuvat ne oppiaineet, joiden yhteydessä ko. aihekokonaisuus on opetussuunnitelmassa mainittu PELKOSENNIEMEN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Nämä järjestyssäännöt on tarkoitettu koulun väelle, vakinaiselle ja tilapäiselle henkilökunnalle, koulun tilojen ulkopuolisille käyttäjille ja tilaisuuksien järjestäjille. Säännöt koskevat kouluaikana ja koulun tiloissa tapahtuvaa toimintaa. Ne on laadittu koulun toiminta-ajatuksen ja käyttäytymiskriteerien pohjalta. Toimintaohjeet auttavat vastuullisia aikuisia ohjaamaan lapsia hyvään käytökseen, ottamaan toiminnassaan toiset ihmiset huomioon sekä arvostamaan ympäristöänsä ja luontoa. Näiden sääntöjen noudattamista arvioidaan oppilaan omana itsearviointina, opettajan ja oppilaan välisissä keskusteluissa sekä opettajan ja vanhempien välisissä keskusteluissa, joissa oppilas voi olla mukana. Käyttäytymisen kriteereissä on määritelty, miten käyttäytymisen arvosana määräytyy. Näiden järjestyssääntöjen noudattaminen vaikuttaa osaltaan käyttäytymisestä annettavaan arvosanaan.

4 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kouluaika lasketaan alkavaksi, kun oppilas lähtee kotoansa ja päättyväksi, kun hän sinne palaa koulusta suorinta tietä. Työjärjestyksen aikana toimitaan eri tiloissa: alakoulun ja yläkoulun rakennus, urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo, vierailut lähiympäristössä, yhden päivän retket ja vierailut toisella paikkakunnalla, uimahalli tai muu työjärjestykseen kuuluva toimintaympäristö. Järjestyssäännöt annetaan huoltajille tiedoksi. Luokanopettaja/luokanvalvoja perehdyttää oppilaat järjestyssääntöihin lukuvuoden alussa Koulumatkat - Koulumatkat kuljetaan suorinta tietä koulusta kotiin ja takaisin. - Koulun pihalta lähdetään kotiin välittömästi koulun päätyttyä. - Koulumatkalla noudatetaan liikennesääntöjä. - Linja-autossa istutaan koko matkan ajan omalla paikalla. - Turvavyöt kiinnitetään aina takseissa ja linja-autoissa. - Autoissa noudatetaan kuljettajan antamia tilannekohtaisia ja vakiintuneita ohjeita. - Polkupyörät viedään järjestykseen niille varatuille paikoille siten, että vältetään pihan poikki pyöräilemistä. - Pihalla pidettävän liikuntatunnin aikana ei pihalla saa pyöräillä - Hyvä käytös seuraa mukana myös koulumatkalla. - Kouluretkillä noudatetaan kaikkien opettajien ohjeita - Suositellaan pyöräilykypärän käyttöä koulumatkoilla - Autot pysäköidään pihoille autoille varatuille pysäköintipaikoille Käyttäytyminen koulun sisätiloissa - Sisätiloissa liikutaan kävelyaskelilla, hillittyä ääntä käyttäen. - Vaatteet ja tavarat säilytetään niille varatuilla paikoilla. - Koulun tilat pidetään siisteinä. Roskat roskiin. Tavarat paikoilleen. - WC:ssä noudatetaan siisteyttä. Kädet pestään joka kerta Teemme päivän viihtyisäksi jokaiselle Noudatetaan hyvään käytökseen kuuluvia tapoja: - koulun väki tervehtii toisiaan aamuisin - käytetään kohteliaisuussanoja kiitos, ole hyvä ja anteeksi - voimasanat eivät kuulu ihmisten tavalliseen kielenkäyttöön kouluympäristössä - ei keskeytetä vanhempien välistä keskustelua. Pihaleikeissä leikkivälineet ovat kaikkia varten. Otetaan kaikki sääntöjen mukaan leikkivät mukaan leikkiin. Huolehditaan jokaisen fyysisestä turvallisuudesta. - annetaan apua sitä tarvitsevalle, vaikka sitä ei välttämättä pyydetä - jokaisen velvollisuus on ilmoittaa toisen kiusaamisesta tai pahasta olosta, opettajalle, rehtorille, vanhemmille tai terveydenhoitajalle. Vanhempien velvollisuus on ilmoittaa kuulemastaan toisen oppilaan kiusaamisesta opettajalle tai rehtorille.

5 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Huomioidaan koulussa vierailevat aikuiset: - avataan ovi - ohjataan heidät opettajienhuoneeseen, ruokailuun jne. Suojellaan koulupihan puita ja pensaita Välitunnit Välitunnilla noudatetaan välituntivalvojan ohjeita. - sellaisia leikkejä, joihin on liikuntatuntia varten erityiset turvallisuusohjeet, ei saa välitunnilla leikkiä ilman opettajan valvontaa - pikkukaruselli on tarkoitettu 1-3 luokille ja siinä saa roikkua vain käsistään -1. luokka saa käyttää pikkukarusellia syyslukukaudella vain oman opettajan valvonnassa - toiselle annetaan karusellissa kohtuulliset vauhdit Välituntivalvojan luvalla voidaan olla luokassa/sisätiloissa huonon sään vallitessa. - opettajan luvalla voidaan välitunti muulloinkin viettää luokassa tehtäviä tehden. Siitä ilmoitetaan välituntivalvojalle Pihavälineissä on toimittava turvallisesti Pallo ja muut leikkivälineet tuodaan oppituntien ajaksi sisään niille varatuille paikoilla. Kiellettyä on: -lumipallojen, kivien yms. heitteleminen - rajut leikit, joissa on vahingoittumisvaara - kukkulan kuningas, taisteluleikkien ja välivaltaisen käyttäytymisen matkiminen - pallon heittäminen kohti ikkunaa - yhteisen tai toisen omaisuuden vahingoittaminen Aiheutunut tahallinen vahinko on korvattava säädetyllä tavalla. Tapaturmasta tai vahingosta on välittömästi ilmoitettava välituntivalvojalle. - oppilaat noutavat tarvikkeet liikuntavälinevarastosta oman opettajan ohjeiden mukaan. Välinevaraston avaimia ei anneta muiden luokkien oppilaille Toiminta toisen koulun tiloissa Oppilaat menevät toisen koulun tiloihin jalkaisin noudattaen liikennesääntöjä ja toiset huomioivaa käyttäytymistä. Opettajilla on oikeus ja velvollisuus puuttua sääntöjenvastaiseen käyttäytymiseen kaikissa tilanteissa ja ilmoittaa tapahtuneesta oppilaan luokanvalvojalle tai opettajalle ja/tai rehtorille.

6 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Oppitunnit Oppitunnit alkavat työjärjestykseen merkittynä kelloaikana. Oppitunti päättyy kun opettaja niin ilmoittaa. Oppitunnille tullaan ajoissa kaikki tarvittavat opiskeluvälineet mukana. Oppilailla ei ole lupa käyttää oppitunnilla matkapuhelinta, CD-soittimia tai muita elektronisia laitteita. Oppitunnin päätyttyä peruskoulun oppilaat menevät viivyttelemättä ulos. Vain luvan saaneet saavat jäädä työskentelemään välitunnin ajaksi sisälle. Oppituntien aikana on vältettävä tarpeetonta häiriötä sekä omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia asioita. Lakkia ei pidetä päässä sisällä eikä ulkovaatteita luokissa Ruokailu tapahtuu yläkoululla Ruokailuun lähdetään alakoululta oman opettajan oppitunnin päätyttyä. -yläkoululle mennään jalkaisin ohjeiden mukaisesti, tiellä ei leikitä -ripustetaan ulkoasut naulakkoon, pestään kädet ja asetutaan ruokajonoon. Ruokajonossa käyttäydytään toiset huomioon ottaen. Otetaan ruokaa sen verran kuin jaksetaan syödä. Keskustelu tapahtuu hillitysti oman pöytäkunnan kesken. Voimakkaat naurunpörähdykset, ruokailuvälineiden kalisuttelu tms. eivät kuulu hyviin ruokatapoihin. Ruokailuvälineitä ei saa väännellä. Kunnioitetaan keittiöhenkilökunnan työtä. - ruokalistaan ei kirjoiteta omia tekstejä Ruokapöytä jätetään siistiin kuntoon. Ruokailuvälineet viedään niille varattuun paikkaan. Astiat laitetaan järjestykseen. Noudatetaan siisteyttä. Jos ruokaa jää poisheitettäväksi, otetaan seuraavana päivänä vähemmän. Alakoululle siirrytään suoraa tietä välituntialueelle Tupakointi, päihteet ja huumeet Tupakointi on kokonaan kielletty koulutiloissa ja koulun alueella kaikkina aikoina! Koulun tilaisuuksissa ja retkillä aikuiset eivät tupakoi lasten tieten. Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä koulussa eikä koulun tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena Poissaolot Poissaoloista on tuotava holhoojan varmentama selvitys. Mikäli oppilas on sairauden takia poissa yli 3 päivää huoltaja on velvollinen ilmoittamaan asiasta koululle.

7 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Sairastuttuaan kesken koulupäivän, lupa kotiinlähtöön on pyydettävä luokanvalvojalta, tuntia pitävältä opettajalta tai terveydenhoitajalta. Huoltaja voi anoa hyväksyttävästä syystä oppilaalle vapautusta koulutyöstä. Luokanvalvoja/ryhmänohjaaja voi myöntää luvan enintään kolmen päivän ja rehtori kymmenen päivän poissaoloon. Pitempään poissaoloon voi luvan antaa sivistyslautakunta. Poissaolo anotaan kirjallisesti ja hyvissä ajoin. Poissaoloajan koulutehtävien hoitamisesta on aina itse huolehdittava ja korvaavuudesta sovittava kunkin opettajan kanssa erikseen Työtavat Työtavat määritellään eri oppiaineiden kohdalla, koska kussakin oppiaineessa on sille tyypilliset menetelmät. Käytetään monipuolisia työtapoja ja ohjataan oppilaita oppimaan. Opettaja valitsee kussakin opetustilanteessa käytettävät työtavat. 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä, kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu on huoltajilla. Kodin ja koulun välisiä yhteistyömuotoja ovat mm. reissuvihko, erilaiset tiedotteet, vanhempainillat, mahdolliset yksittäistapaamiset ja yhteydenotot, retket sekä erilaiset tapahtumat ja juhlat. 4.2 Oppimissuunnitelma Normaalisti oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkasidonnaisesti yleisen OPS:n mukaan. Erityistapauksissa oppilaalle voidaan laatia oma oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppimissuunnitelman Ohjauksen järjestäminen Oppilaanohjauksesta vastaa luokilla 1 6 ensisijaisesti luokanopettaja ja luokilla 7 9 oppilaanohjaaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaan tukeminen ja ohjaaminen opinnoissa. Tarkempi kuvaus oppilaanohjauksesta on oppilaanohjauksen ainekohtaisissa sisällöissä.

8 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Tukiopetus Tukiopetusta annetaan oppilaalle, jolla on havaittu oppimisvaikeuksia. Tukiopetusta annetaan, kun oppilas on ollut poissa koulusta sairauden tai muun siihen verrattavan syyn takia tai kun oppilas tarvitsee yksilöllistä ohjausta ja harjoitusta eikä työjärjestyksen mukainen opetusaika siihen riitä. Huoltajille tiedotetaan tukiopetusmahdollisuudesta ja pyydetään tarvittaessa lupa tukiopetuksen antamiseen. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti oppituntien ulkopuolella ja kyyditysoppilaiden tukiopetus sijoitetaan koulukuljetusten mukaan tai sovitaan, että huoltajat huolehtivat oppilaan kuljetuksesta. Aloitteen tukiopetuksesta voi tehdä opettaja, huoltaja tai oppilas Oppilashuolto Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa huolehtimalla oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitajalla on vastaanotto kerran viikossa, hän on tavoitettavissa tarvittaessa myös muina aikoina. Terveydenhoitaja ohjaa oppilaan tarvittaessa koululääkärin, psykologin tai muun asiantuntijan hoitoon. Oppilaille on järjestetty lainmukainen hammashoito. Oppilaiden sosiaalisten ongelmien hoitamisessa ollaan yhteistyössä kunnan sosiaalitoimen kanssa Ongelma- ja kriisitilanteet Ongelma- ja kriisitilanteita varten koulussa on oppilashuoltotyöryhmä. johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitaja, sosiaalitoimen edustaja sekä tarvittaessa muita asiantuntijoita, oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja. Työryhmä voi kutsua kokoukseen myös oppilaan huoltajat. Vakavissa kriisitilanteissa on mukana seurakunnan ja terveyskeskuksen kriisiryhmä Koululla noudatetaan ennaltaehkäisevän päihdetyön mallia. Elämäntaidon eväsreppu, Pelkosenniemen koulun ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamalli ja sitä soveltava käytännön opas. Laatineet Mirja Juntunen, Leena Korjonen ja Hanne Simola, Opas Pelkosenniemen koulun kansliassa Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kiusaamiseen, väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja häirintätilanteisiin puututaan heti. Kiusaamistapausten selvittelyyn osallistuvat oppilaiden luokanopettajat/luokanvalvojat, rehtori, oppilashuoltotyöryhmä ja oppilaiden

9 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa huoltajat. Tapauksen selvittelystä tehdään kirjalliset muistiinpanot. Kiusaamista ja häirintää ennaltaehkäistään kasvattamalla oppilaita suvaitsevaisuuteen ja ihmisten erilaisuuden hyväksymiseen. Välituntivalvonnalla pyritään estämään häiriöiden syntymistä. Mikäli opettajan ja oppilaiden välille syntyy ratkaisematon ristiriitatilanne, asia siirtyy rehtorin, sivistystoimenjohtajan ja mahdollisesti sivistyslautakunnan käsiteltäväksi. Mikäli oppilaalta evätään kurinpitorangaistuksen yhteydessä osallistuminen opetukseen, laaditaan hänelle opiskelusuunnitelma poissaolon ajaksi ja huolehditaan tehtävien ohjauksesta ja tukiopetuksesta Pelastus- ja turvallisuussuunnitelma Koululle on laadittu pelastus- ja turvallisuussuunnitelma. Koulun turvallisuustyön tavoitteena on, että yksikään koululainen ei loukkaannu eikä yhtään tapaturmaa satu. Suunnitelma on koko henkilökunnan saatavilla. Suunnitelmasta ilmenee miten tulee menetellä tulipalon, erilaisten onnettomuuksien, säteilyn tai kaasuvuodon yhteydessä. Koululaiset, opettajat ja muu henkilökunta perehdytetään suunnitelmaan. Rehtori on koulun turvallisuusjohtaja, opettajat vastaavat omasta opetusryhmästään, koko henkilöstö vastaa koululaisten turvallisuudesta koulupäivän aikana. Koululaisten on noudatettava koulun järjestyssääntöjä Poissaolot ja niiden seuranta Luokanopettajat ja luokanvalvojat seuraavat ja kirjaavat oppilaiden poissaolot ja niiden syyt. Muiden opettajien velvollisuutena on ilmoittaa poissaoloista luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Huoltaja pyytää luvan poissaoloon, jonka myöntää 1-3 päiväksi luokanopettaja/luokanvalvoja ja korkeintaan 2 viikoksi rehtori. Pidemmäksi aikaa luvan poissaoloon myöntää sivistyslautakunta. Mikäli oppilas on poissa enemmän kuin 3 päivää, on huoltaja velvollinen ilmoittamaan siitä koululle. Luokanopettaja/luokanvalvoja ilmoitta luvattomasta ja runsaista poissaoloista rehtorille, joka vie asian oppilashuoltotyöryhmälle Koulumatkakuljetukset Koulumatkakuljetukset järjestetään tehdyn kyydityssuunnitelman mukaisesti Kouluruokailu Kaikki koululaiset ruokailevat yläkoululla. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet. Oman luokan opettaja valvoo oppilaiden ruokailua ja kiinnittää huomiota oikeisiin ruokailutapoihin ja tottumusiin. Välituntivalvoja valvoo yläkoululaisten ruokailua. Ravitsemus- ja tapakasvatusta annetaan myös kotitalouden ja terveystiedon opetuksessa.

10 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään kerhotoimintaa vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti. Kerhokuljetuksista huolehtivat oppilaiden huoltajat. 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Koulu järjestää oppimisvaikeuksia omaavalle oppilaalle tukea, joka määräytyy vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Ne oppilaat, joilla on opetuksen, oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä, kuuluvat erityisen tuen piiriin. Erityistä tukea tarvitseville oppilaille järjestetään yksiköllisen tarpeen mukaan seuraavaa: - tukiopetus - samanaikaisopetus - koulunkäyntiavustajapalvelu - ja/tai koulun ulkopuoliset tukipalvelut Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on eriasteisia oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia tai joka tarvitsee erityistä tukea oppimisensa parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa oppituntien aikana samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Osa-aikaista erityisopetusta saavat ne oppilaat, joilla on vaikeuksia: - kielellisessä kehityksessä (puhe, lukeminen, kirjoittaminen) - matematiikan oppimisessa - häiriöitä aistitoiminnoissa, hahmottamisessa tai muistissa - motoriikassa - keskittymisessä - sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

11 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Jos oppilaan opiskelu ei ole muun opetuksen yhteydessä mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan harjaantumisluokassa. Opetusta annetaan sekä ryhmässä että yksilöllisesti ja siinä otetaan huomioon eri ikä- ja kehityskausille tyypilliset päivittäiset toiminnot ja opetuksessa tarvittavat tukipalvelut. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle oppilaalle, joka ei opiskele vieraita kieliä, voidaan opettaa muista oppiaineista muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Jos perustellusti poiketaan koulussa noudatettavasta oppiaineiden tuntijaosta, oppilaan viikkotuntien määrää ei vähennetä, vaan hänelle järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai muuta ohjattua toimintaa. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS Yksilöllistä oppimäärästä tehdään merkintä oppilaan todistukseen. Oppilaan arviointi perustuu siihen oppimäärään, joka hänelle on HOJKS:iin kirjattu. HOJKS:n kirjataan seuraavat tiedot: - oppilaan oppimisvalmiudet, taidot, vahvuudet ja kehittämistarpeet - opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja niihin pohjautuvat opetuksen keskeiset sisällöt - henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen ja heidän vastuualueensa - oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet - opetukseen osallistumiseksi tarvittavat: avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Laaditaan opetussuunnitelmat, jos kouluun tulee ko. ryhmiin kuuluvia oppilaita.

12 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Tavoitteet ja keskeiset sisällöt OPS:n perusteiden mukaiset. Opetus on pääsääntöisesti ainejakoista. Aihekokonaisuuksien yhteydessä pyritään opetusta eheyttämään tarkastelemalla ko. aihetta useamman oppiaineen kannalta. Eri oppiaineiden OPS:ien kohdalla on esitetty missä yhteydessä eri aihekokonaisuuksia käsitellään. Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä- ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Vuosittain järjestetään johonkin aihekokonaisuuteen liittyvä teemapäivä/tapahtuma, jossa ko. aihekokonaisuus tulee esille useassa oppiaineessa Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu

13 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulumme opinto-ohjelmassa on äidinkielenä suomi ja toisena kotimaisena kielenä ruotsi (B1-oppimäärä) Äidinkieli ja kirjallisuus AI Vuosiluokat 3-5 Aihekokonaisuudet viestintä ja mediataito. Mahdollisuuksien mukaan pyritään pedagogisin perustein opettamaan omina ryhminään. 3. LUOKKA (5vvh) Tavoitteet Oppilas oppii havainnoimaan erilaisten sanojen, kuvien ja äänteen viestejä. Hän saa kokemuksia esiintymisestä ja esittämisestä. Oppilas harjoittelee erilaisten tekstien lukemista ja kuuntelemista keskittyneesti. Oppilas löytää tekstistä pääasiat. Oppilas rohkenee kirjoittaa erilaisia tekstejä. Hän harjoittelee loogisen tarinan kirjoittamista ja kertomista. Hänen käsiala selkenee ja automatisoituu. Oppilas harjoittelee tiedon etsimistä erilaisista lähteistä. Oppilas tutustuu sanaluokkiin. Oppilaan lausetaju kehittyy. Oppilaalla on riittävä kiinnostus ja taito lukea kokonainen kirja. Oppilas oppii löytämään itselleen sopivaa luettavaa. Sisällöt Vuorovaikutustaidot esiintymisen harjoitteleminen ( kokemuksien kertominen, itsensä esitteleminen, päivänavaus, puhe ym.) runojen ja satujen esittäminen nukketeatteriin ja näytelmän tekemiseen tutustuminen haastattelu, puhelimessa asiointi vitsien kertominen Tekstinymmärtäminen sujuvan lukutaidon kehittäminen runsaasti ääneen lukemalla kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) ennakoiva lukemisen harjoitteleminen kirjastoon tutustuminen ja kirjavinkkaus

14 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen käsialaharjoitukset; kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja käsialakirjoitukseen siirtyminen kaikissa oppiaineissa oman tekstin suunnittelun harjoittaminen ( ajatuskartta ) omien tekstien runsas tuottaminen ( käsialalla ) tuttujen asioiden selostaminen ja omasta elämästä kertominen selkeän artikuloinnin vahvistaminen Tiedonhankintataidot tietohaun alkeitten harjoitteleminen kirjastossa ( aakkostaminen ja kirjaston perusluokittelu ) tiedonhaun tekniikka Kielen tehtävät ja rakenne sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen (isot alkukirjaimet, loppumerkit) yhdyssanat erisnimet, yleisnimet sanojen merkityksen tarkasteleminen tekstiyhteydessä Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien runsasta lukemista ja kuuntelemista luettujen tekstien käsitteleminen (juonikaavio, tapahtuma-aika ja paikka, päähenkilöt) oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen) oppilaan saatavilla runsaasti erilaista luettavaa (luokkakirjasto, koulukirjasto, kirjastoyhteistyö) paikalliseen kulttuuriin, kansanperinteeseen ja Kalevalan maailmaan tutustuminen 4. LUOKKA (5 vvh) Tavoitteet Oppilas kykenee osallistumaan keskusteluun huomioiden toistenkin viestit. Hän osallistuu monipuolisesti ilmaisutehtäviin, uskaltaa esittää ja näytellä. Oppilas harjoittelee erilaisten tekstien lukemista ja kuuntelemista keskittyneesti. Hän osaa poimia tekstistä olennaisia asioita ja arvioi itseään lukijana sekä oppii tiedostamaan lukutekniikoitaan. Oppilas kirjoittaa erilaisia tekstejä käyttäen selkeää ja sujuvaa käsialakirjoitusta. Hän osaa ilmaista ja harjoittelee perustelemaan oman mielipiteensä. Oppilas harjoittelee tiedon etsimistä erilaisista lähteistä ja löytää pääasiat erilaisista teksteistä. Oppilas harjoittelee tuottamaan ja tarkastelemaan erilaisia lauseita. Hän harjoittelee yhdyssanojen kirjoittamista ja yhdysviivan käyttöä ja tunnistaa sanaluokkia. Oppilaan kiinnostus lukemiseen vahvistuu ja hän osaa valita itselleen sopivaa luettavaa.

15 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Sisällöt Vuorovaikutustaidot aktiivisen kuuntelemisen harjoitteleminen erilaisten ilmaisutehtävien harjoitteleminen (sadut, runot, vuoropuhelut, näytelmä, kuunnelma) eri tilanteisiin liittyvien puheenvuorojen harjoitteleminen (keskustelu, väittely, mielipiteen esittäminen) Tekstinymmärtäminen lukutaidon kehittäminen ääneen lukemalla kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) eri lukustrategioiden harjoitteleminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen käsialaharjoitukset; kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja käsialalla kirjoittaminen kaikissa aineissa tekstin suunnittelun harjoitteleminen, aineiston kerääminen, muokkaaminen ja viimeisteleminen palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoitteleminen juonikaavio lause- ja kappalejako tiedon etsiminen, tiivistäminen sekä kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalista) selkeän artikuloinnin vahvistaminen Tiedonhankintataidot erilaisten tietokirjojen käytön ja tiedonhaun vaiheiden harjoitteleminen (esim. aakkosjärjestys, sisällysluettelo, hakemistot, hakusanat) kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustuminen yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkostoista kirjojen hakemisen ja varaamisen harjoitteleminen tosiasian ja mielipiteen erottamisen harjoitteleminen Kielen tehtävä ja rakenne yhdyssanat ja yhdysmerkki sanaluokat (verbit, substantiivit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, partikkelit) adjektiivien vertailumuodot (positiivi, komparatiivi ja superlatiivi) erilaiset lauseet (pää- ja sivulauseet, toteamuslause, kysymyslause ja huudahduslause) pilkun käytön harjoitteleminen yksinkertaisissa lauseissa vuorosanojen merkitseminen (vuorosanaviiva ja lainausmerkit)

16 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien runsas lukeminen ja kuunteleminen oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen) oppilaalla on saatavilla runsaasti erilaista luettavaa (luokkakirjasto, koulukirjasto, kirjastoyhteistyö) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja kirjasarjat) näytelmäkirjallisuus paikalliseen kulttuuriin, kansanperinteeseen ja Kalevalan maailmaan tutustuminen 5. LUOKKA (4 vvh) Tavoitteet Sisällöt Oppilas osallistuu keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon. Lisäksi oppilas harjoittelee toimimaan erilaisissa viestintätilanteissa. Oppilas saavuttaa sujuvan peruslukutaidon ja harjoittelee pääasioitten etsimistä teksteistä. Oppilas arvioi itseään lukijana ja oppii tiedostamaan lukutekniikoitaan. Oppilas kehittää taitojaan ilmaista monipuolisesti itseään ja arvioida omaa ilmaisuaan. Hän oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialalla. Oppilas harjoittelee tiedon etsimistä erilaisista lähteistä ja oppii etsimään pääasiat erilaisista teksteistä. Oppilas osaa ohjatusti tuottaa kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta. Oppilas tottuu tarkastelemaan ja ryhmittelemään sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin. Oppilas tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa. Oppilas hahmottaa tekstistä lauseen ja lauseista subjektin ja predikaatin. Oppilaan kiinnostus lukemiseen vahvistuu ja hän osaa valita itselleen sopivaa luettavaa. Oppilas osaa kuvailla itseään lukijana. Vuorovaikutustaidot keskustelutaitojen kehittäminen (aktiivinen kuuntelu, keskustelupuheenvuorot) viestintätilanteen ja välineen huomioonottaminen (näytelmä, kuunnelma, video, elokuva, tietotekniikka) oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen Tekstinymmärtäminen sujuvan lukutaidon kehittäminen runsaasti ääneen lukemalla kertomuksen rakenteeseen tutustuminen (juonikaavio) erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, ajatuskartat, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen, päätteleminen ja arvioiminen)

17 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen kirjainmallien ja kirjainten sitomisten kertaaminen ja kirjoittaminen käsialalla kaikissa oppiaineissa tekstin suunnitteleminen, aineiston kerääminen, muokkaaminen ja viimeistely palautteen antaminen ja vastaanottaminen otsikointi ja kappalejako yleiskieli ja puhekieli tiedon etsiminen, tiivistäminen ja kertominen tai kirjoittaminen omin sanoin (tukisanalista) suullisessa esityksessä kontaktin ottaminen yleisöön, esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen äänenkäytön selkeyttäminen Tiedonhankintataidot kirjaston käytön harjoitteleminen, kun etsitään tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä tiedon oikeellisuuden ja merkityksen pohtiminen Kielen tehtävä ja rakenne kaikki sanaluokat sijamuototaivutuksen merkitys suomenkielessä verbin pääluokat ja persoonamuodot (aktiivi ja passiivi) verbin aikamuodot (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti) lauseenjäsenet (predikaatti, subjekti ja objekti) lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa tapauksissa oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen (välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, iso ja pieni alkukirjain) Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisten kokonaisteosten ja lyhyempien tekstien runsas lukeminen, kuunteleminen ja työstäminen eri menetelmin oman lukukokemuksen jakaminen (keskusteleminen, parilukeminen) oppilaalla on saatavilla runsaasti erilaista luettavaa (luokkakirjasto, koulukirjasto, kirjastoyhteistyö) kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (historialliset lasten- ja nuortenkirjat) elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen ARVIOINTI LUOKILLE 3-5 Lukeminen -sujuvuus -sisälukutaito ja luetun ymmärtäminen -eläytyvä lukutaito

18 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Kirjoittaminen -selkeä käsiala -virheettömyys -oikeakielisyys -sujuva kirjallinen tuottaminen Suullinen ilmaisu -selkeä ymmärrettävä puheen tuotto -osaa ilmaista selkeästi ja loogisesti itseään -esitelmät ja esiintymistaito Kirjallisuus -kirjallisuusesitelmän teko -kirjaston käyttötaito -eri kirjallisuustyylien lukeminen Kielentaito -kirjalliset kokeet -testit Menetelmät -käytetään hyvän osaamisen kriteerejä -havainnoiminen -testit -oppilaan itsearvointi -arvointikeskustelut -oppilaan oppimistilanteessa saama palaute VUOSILUOKAT LUOKKA (4 vvh) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: on tärkeää, että oppilaat voivat keskustella oppimistaan asioista ja jakaa esimerkiksi kirjallisuudesta saamiaan kokemuksia. Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Äidinkielen opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja. Kirjallisuuden opetuksessa tutustutaan monipuolisesti erilaisiin teksteihin ja kirjallisuuteen sekä tehdään yhteistyötä kunnan kirjaston kanssa.

19 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa TAVOITTEET SISÄLLÖT Oppilas harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti puhujana, lukijan ja kirjoittajana yksin ja ryhmätilanteissa. Hän harjoittelee palautteen vastaanottamista ja sen hyödyntämistä omien taitojensa kehittämisessä. Oppilas saavuttaa sujuvan peruslukutaidon. Hän osaa arvioida itseään lukijana ja harjaantuu edelleen tiedostamaan lukutekniikoitaan. Oppilas opettelee etsimään pääasioita erilaisista teksteistä. Oppilas hallitsee oman käsialan. Hän harjoittelee itsenäistä tekstintekoprosessia: tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä. Oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tottuu arvioimaan ilmaisuaan. Oppilas oppii tuottamaan ohjatusti kirjallisen ja suullisen esityksen annetusta aiheesta käyttäen erilaisia lähteitä. Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu ja hän osaa kuvailla itseään lukijana. Vuorovaikutustaidot rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoitteleminen omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen tiedostaminen ja arvioiminen Tekstinymmärtäminen sujuvan lukutaidon kehittäminen luetun tekstin analysoiminen ohjatusti ja luetusta keskusteleminen erilaisten tekstien lukeminen ja tulkitseminen (kertomus, tietoteksti, mediateksti) eri lukustrategioiden käyttäminen (ennakointi, pääasioiden löytäminen, ajatuskartat, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, muistiinpanojen ja alleviivausten tekeminen, päätelmien teko ja arviointi) Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen kirjainmallien ja kirjainten sitomisen kertaaminen käsialakirjoituksen käyttäminen kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittäminen ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen erilaisten tekstien kirjoittaminen käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen tiedon etsiminen tiedon tiivistäminen ja siitä kertominen omin sanoin (tukisanalista) suullisessa esityksessä kontaktin ottaminen yleisöön suullisen esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen äänenkäytön selkeyttäminen

20 Opetussuunnitelma hyväksytty sivistyslautakunnassa Tiedonhankintataidot kirjaston käytön harjoitteleminen tietoverkon suunnitelmallinen hyödyntäminen tiedonhankinnan suunnitteleminen tiedon merkityksen pohtiminen Suhde kieleen kaikkien sanaluokkien kertaaminen sijamuototaivutuksen merkityksen ymmärtäminen verbin pääluokkien ja persoonamuotojen kertaaminen (aktiivi ja passiivi) verbin aikamuotojen opetteleminen (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti) lauseenjäsenten kertaaminen (predikaatti, subjekti, objekti) lausetajun kehittäminen (päälause ja sivulause sekä pilkun käyttö) oikeinkirjoituksen perusasioiden vakiinnuttaminen (välimerkit, yhteen ja erikseen kirjoittaminen, iso ja pieni alkukirjain) Kirjallisuus ja muu kulttuuri luokan yhteisen kokonaisteoksen ja lyhyempien tekstien lukeminen ja käsitteleminen oman lukukokemuksen jakaminen kirjallisuudenlajeihin tutustuminen elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen kirjallisen esityksen tekeminen kirjasta tai kirjailijasta kirjallisen yleissivistyksen pohjan luominen (esim. Kalevala, Aleksis Kivi, lappilaiset kirjailijat) 7. LUOKKA (3 vvh) yai AIHEKOKONAISUUDET Tavoitteet Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii kuvaamaan ja kertomaan käyttäen apuna omia havaintojaan ja kokemuksiaan. Hän saa esiintymisvarmuutta ja kehittää kuuntelutaitojaan. Oppilas hallitsee virkkeenmuodostuksen ja oikeinkirjoituksen perusasiat sekä oppii kirjallisuuden peruskäsitteet, säilyttää kiinnostuksensa kirjallisuuteen ja saa elämyksiä lukemastaan. Oppilas oppii tutkimaan erilaisia tekstejä sekä tuottamaan erilaisia tekstityyppejä. Lisäksi hän tottuu suunnittelemaan puhe- ja kirjoitustehtäviään.