PÄIHDEKUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Kvalitatiivinen tutkimus Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIHDEKUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Kvalitatiivinen tutkimus Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa"

Transkriptio

1 Anna Katariina Björnström PÄIHDEKUNTOUTUKSEN VAIKUTTAVUUS Kvalitatiivinen tutkimus Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Koulutusohjelma ja suuntautuminen Anna Björnström Sosiaalialan koulutusohjelma Nimeke Kuntoutuksen vaikuttavuus Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa. Tiivistelmä Opinnäytetyö on tutkimus kuntoutuksen vaikuttavuudesta Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin vaikuttiko kuntoutus asiakkaan elämään, miten kuntoutus vaikutti asiakkaan hyvinvointiin ja paransiko kuntoutus asiakkaan hyvinvointia. Kuntoutuksen vaikuttavuutta tutkittiin asiakkaan näkökulmasta ja tärkeintä oli saada asiakkaan ääni kuuluviin. Miten asiakas kuntoutuksen koki ja oliko sillä asiakkaan mielestä vaikutusta hänen hyvinvointiinsa? Tutkimuksen kohdejoukko koostui kahdeksasta asiakkaasta ja tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella haastattelulla. Ensimmäisessä haastattelussa teemoina olivat päihdehistoria/nykyinen päihteidenkäyttö, sosiaalinen tilanne, työllisyystilanne, harrastukset, tavoitteet, voimavarat, mielenterveys ja aikaisemmat kuntoutukset. Toisessa haastattelussa käytiin läpi samat teemat, lukuunottamatta päihdehistoriaa. Ensimmäistä ja toista haastattelua vertaamalla tehtiin päätelmiä kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui tutkimuksessa alkuun pääseminen ja aikataulussa pysyminen. Tutkimuksen kohdejoukko valikoitui osasto neljällä lokakuussa 2008 pidetyn päihdekuntoutuskurssin myötä. Ensimmäiset haastattelut oli tarkoitus tehdä jo aiemmin, mutta osasto neljällä ei ollut asiakkaita. Tutkimuksen aloittaminen lopulta venyi noin puolella vuodella. ka asiakkaat valikoituivat kohdejoukoksi. Kohdejoukosta nousi onnistumisia, mutta myös kritiikkiä Tuustaipaleen kuntoutusta kohtaan. Tutkimus antaa Tuustaipaleen työntekijöille konkreettista tietoa siitä, mikä kuntoutuksessa asiakkaiden kokemusten mukaan vaikuttaa. Asiakkaiden kannalta merkityksellistä on myös kritiikin esille nouseminen, jotta kuntoutusta on mahdollista kehittää jatkossa vielä tehokkaammaksi. Asiasanat (avainsanat) Päihteet, alkoholi, riippuvuus, kuntoutus, vaikuttavuus, hyvinvointi. Sivumäärä Kieli URN 40 + liitteet Suomi URN:NBN:fi:mamk opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Mauno Saksio Opinnäytetyön toimeksiantaja Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 7, 2009 Author(s) Anna Björnström Degree programme and option Degree Programme in Social Services Name of the bachelor's thesis Effectiveness of rehabilitation at the Tuustaipale Rehabilitation Centre Abstract This bachelor s thesis is a study made at the Tuustaipale Rehabilitation Centre. The aim of the study was to find out if the rehabilitation had an effect on the customer s life, how the rehabilitation affected the customer s welfare and if the rehabilitation improved the customer s well being. The effectiveness of the rehabilitation was studied from the customer s perspective and the most important thing was to highlight the customer s voice. How the client experienced the rehabilitation and if he felt that it had effect on his welfare? The client also was the only one to determine what his welfare is like. In October 2008 a rehabilitation course for intoxicant abusers started in Tuustaipale. The target of the course was to maintain the ability to work. The clients attending that course took part in the study. There were eight clients from the unit four in the research and the material for the research was collected at two interviews. At the first interview the themes were intoxicant abuse history/current abuse, social position, employment position, hobbies, targets, resources, mental health and previous rehabilitation. At the second interview the themes were the same, excluding the history of abuse. The conclusions of the effectiveness were made by comparing the results of the first and the second interview. The biggest dare was to start the research and keep it on time because the plan was to make the research on unit four. The beginning of the research was approx. six months late. The study results showed that the rehabilitation generated successes but also criticism towards the rehabilitation. The research gave employee's in Tuustaipale concrete knowledge about experiences of customers and how rehabilitation affects their wellbeing in their opinion. From the customer s perspective it is also important to use the criticism to further develop the rehabilitation. Subject headings, (keywords) Intoxicants, alcohol, addiction, rehabilitation, effectiveness, welfare Pages Language URN 40 + appendices Finnish URN:NBN:fi:mamk opinn Remarks, notes on appendices Tutor Mauno Saksio Bachelor s thesis assigned by Tuustaipale's Rehabilitation Centre

4 ALKUSANAT Matka on ollut pitkä, mutta antoisa. Tämä ei olisi koskaan alkanut jos en olisi päättänyt hakea Mikkelin Ammattikorkeakouluun ja tullut valituksi. En myöskään olisi tehnyt opinnäytetyötäni Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukseen, mikäli harjoitteluni olisivat suuntautuneet muualle. Kaikki vaikuttaa kaikkeen senhän me kaikki tiedämme. Tämä matka ei olisi myöskään koskaan antanut näin paljon ilman opiskelukavereiden tukea. Tätä tietä on kuljettu yhdessä, niin opinnäytetyön puitteissa kuin muutenkin. Siksi haluan ehdottomasti kiittää tästä ajasta. Opinnäytetyöni koulun puolesta ohjasi Mauno Saksio, joka on ollut kannustamassa ryhmäämme alusta loppuun. Verta, hikeä ja kyyneleitä on vaadittu häneltä ja minulta. Valmista kuitenkin tuli ja kiitos siitä kuuluu myös Maunolle. Ehdoton kiitos ja hatunnosto myös Tuustaipaleen henkilökunnalle, joka jo 2006 syksyllä otti minut osaksi työyhteisöä ensin harjoittelun muodossa ja myöhemmin kesätyöläisenä. Erityisesti haluan kiittää osasto 4 työntekijöitä Tuovia ja Päiviä, joiden kanssa sain tehdä yhteistyötä opinnäytetyöni aikana. Kiitos kannustamisesta. Kuten kuuluu sanoa, viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, haluan kiittää läheisiäni, jotka ovat kestäneet kiukutteluni, stressini ja lukuisat hetket tietokoneen äärellä. He ovat kannustaneet ja uskoneet minuun silloin kun en itse siihen enää ole pystynyt. Kaikille matkallani mukana kulkeneille: Kiitos! Mikkelissä Anna Björnström

5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO PÄIHDERIIPPUVUUS JA KUNTOUTUMINEN Päihderiippuvuus Riippuvuuden kehittyminen ja siitä irtautuminen Päihdekuntoutus Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Toteutus ja tiedonhankinta Aineiston analysointi KOHDEJOUKKO Asiakkaat Kohdejoukon päihdehistoria lyhyesti MUUTOS Muutosvaihe Voimavarat ja keinot muutokseen pyrkimisessä Kuntoutuksen aikaansaamat muutokset Muutos alkoholikäyttäytymisessä Hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Fyysinen hyvinvointi Sosiaaliset suhteet Työllistyminen/opintojen jatkaminen Päihdekuntoutuksessa muutokseen vaikuttaneet asiat Vertaistuki Terveys Työntekijät Tuustaipale kuntoutumiskeskuksena POHDINTA... 35

6 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Tuustaipaleella käytössä olevat kuntoutuksen keinot Liite 2 Tuustaipaleen viikko ohjelma Liite 3 Päihdekuntoutuskurssin päiväohjelma Liite 4 Haastattelurunko Liite 5 Yhteenveto vaikutukset/muutokset

7 1 JOHDANTO 1 Päihteistä alkoholi on yleisin ja eniten käytetty. Alkoholismin yleisyydestä huolimatta sen riippuvuutta aiheuttavaa mekanismia ei tunneta, mutta tiedetään, että riippuvuus syntyy vasta useamman vuoden jatkuvan käytön jälkeen. Riippuvuus syntyy jos satunnaiskäyttö muuttuu alkoholin väärinkäytöksi ja kehittyy siitä edelleen riippuvuudeksi. (Heikkilä 1995, 20.) Tavoitteenani opinnäytetyössä oli saada tutkimustietoa Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksen päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta asiakkaiden elämänlaatuun. Tutkin asiaa asiakkaan näkökulmasta eli asiakas on kuntoutuksen keskiössä, ja siten paras arvioimaan, kokeeko hän hyvinvointinsa lisääntyneen. Tutkimuksen aineiston hankin kahdella haastattelukerralla, jotka sijoittuvat lokakuuhun 2008 ja tammikuuhun Ensimmäisestä haastattelusta sain tietää asiakkaiden päihdehistorian, tavoitteet ja elämäntilanteen. Elämäntilanne käsittää sosiaaliset (kuten perhe ) suhteet, työllisyystilanteen ja mahdolliset harrastukset ja voimavarat tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökohtaiset tavoitteet muotoutuvat näistä, sekä lisäksi siitä, onko tarkoituksena raitistuminen vai kohtuukäyttö. Tavoitteenani oli tutkia vaikuttaako kuntoutus elämänlaatua parantaen. Toisessa haastattelussa nostin esille samat teemat ja vertaan ne ensimmäiseen haastatteluun. Kiinnostus aihetta kohtaan nousi syksyllä 2006 tehdessäni työharjoitteluni Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa osasto neljällä, joka avattiin ensimmäisellä harjoitteluviikollani. Tuustaipaleella jatkoseurantaa on tehty satunnaisesti lähettämällä asiakkaille seurantakyselyt. Tutkimuksessa tärkeintä oli nostaa asiakkaan äänen esille, koska työtä tehdään asiakkaiden vuoksi. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus pyrkii kehittämään toimintaansa yhä eteenpäin. Päihdeongelma eri asiakkailla on hyvin eri tasolla ja siitä johtuen on oltava erilaisia keinoja auttaa asiakasta. Nostamalla asiakkaan ääni kuuluviin, on mahdollista todella saada tietoa siitä, mikä kuntoutuksessa vaikuttaa. Yhtä tärkeää on kritiikki, joka kohdistuu kuntoutukseen. Päihdekuntoutuskurssia (esitelty myöhemmin) vetäneet työntekijät toivat esille, että kritiikki saa miettimään asioita. Näin ollen myös kritiikin pohjalta on mahdollista kehittää kuntoutusta yhä eteenpäin. Kaiken palautteen ollessa positiivista, on mahdotonta sen pohjalta kehittyä.

8 2 Aiheen valinta oli myös itselleni hyvin luonnollinen. Opintojen alusta saakka olen ollut kiinnostunut päihdetyöstä. Olen pyrkinyt syventämään osaamistani erityisesti Tuustaipaleella tekemäni harjoittelun myötä sekä kesällä 2007 ollessani ohjaajana Tuustaipaleella. Asiakkailta nousseet kuntoutuksessa vaikuttaneet asiat ovat konkreettista tietoa työntekijöille ja kritiikki puolestaan auttaa kehittämään toimintaa yhä eteenpäin. 2 PÄIHDERIIPPUVUUS JA KUNTOUTUMINEN 2.1 Päihderiippuvuus Yleisimmin Suomessa käytettyjä päihteitä ovat alkoholi, tupakka, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Wiman (1986) on esittänyt, että päihteen voidaan katsoa olevan ihmisen toimintaa voimakkaasti ohjaava tekijä jos suuri osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, nauttimiseen tai toipumiseen päihteen käytöstä. Päihde ohjaa toimintaa sekä fyysisen että psyykkisen ja usein myös sosiaalisen riippuvuuden kautta. (Ruisniemi 1997, 19.) Koski Jännes ym. (1998, 28) toteaa addiktiivisen käyttäytymisen olevan toistuvaa, ylenmääräistä ja sen tahdonalainen säätelyn tuottavan usein voittamattomia vaikeuksia. Siihen liittyy tavallisesti ainakin aluksi mielihyvän tuntemuksia. Riippuvuuteen sisältyy ristiriita: toisaalta se tuottaa tyydytystä, mutta toisaalta siitä koituu haittaa itselle ja muille. Tästä seurauksena sitä salataan tai sen kielteisiä seurauksia vähätellään. Koski Jännes (1991, 32, 33) erottelee henkisen ja ruumiillisen riippuvuuden. Hänen mukaansa henkiselle riippuvuudelle ominaista on juomisen kytkeytyminen esimerkiksi tiettyihin tunteisiin, ajatuksiin tai tilanteisiin. Voidaan siis puhua tavasta. Henkinen riippuvuus perustuu oppimiseen ja selittää omalta osaltaan retkahduksia pitkienkin raittiiden jaksojen jälkeen. Ruumiillinen riippuvuus puolestaan perustuu elimistön mukautumiseen. Alkoholia tarvitsee nauttia yhä suurempia määriä saavuttaakseen humalatilan. Myös mitä suurempia määriä alkoholia on nautittu, sen pahempi

9 pääsääntöisesti on krapula eli käytön jälkeinen tila. Alkoholistisessa juomisessa vieroitusoireita toistuvasti ennaltaehkäistään ns. krapularyypyillä. 3 Myös Heikkilän (1995, 12) mukaan kaikille riippuvuuksille on ominaista, että aluksi toiminta tuottaa nautintoa. Alussa tunteesta voi nauttia ja toiminnan loppuessa voi taas palata normaalielämään, mutta toiminnan jatkuessa niistä tulee itsetarkoitus ja muutos takaisin normaaliin aivojen uudesta tasapainosta vaatii runsaasti energiaa ja aiheuttaa oireita. Aivojen normaalin toiminnan palautuminen vie vuosia. Riippuvuudelle on myös tehty tarkka määritelmä psyykkisten häiriöiden kansainvälisessä luokituksessa (APA 1994). Näiden mukaan riippuvuus on kyseessä, kun kolme seuraavista edellytyksistä täyttyy: henkilölle kehittyy toleranssi, sietokyky henkilöllä ilmenee vieroitusoireita tai hän käyttää muita samalla tavoin vaikuttavia aineita vieroitusoireiden välttämiseksi väärinkäyttö tapahtuu usein aiottua suurempina annoksina ja pitempään henkilöllä on voimakas tarve rajoittaa kulutusta tai lopettaa se, tai yritykset rajoittaa kulutusta ovat epäonnistuneet henkilö hankkii aineen keinolla millä hyvänsä (esim. varastamalla) henkilö luopuu aineen käytön vuoksi aikaisemmasta tärkeästä toiminnastaan ammatin, vapaa ajan tai yhteisön puitteissa henkilö jatkaa aineen käyttöä fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle aiheutuneista seurauksista huolimatta Raja väärinkäytön ja riippuvuuden välillä on kuin veteen piirretty viiva eli ei ole olemassa selvää pistettä, joka ylitettäessä väärinkäyttö vaihtuu riippuvuudeksi. Kontrollin menetystä eli käyttäytymisen jatkumista useista lopetusyrityksistä huolimatta voidaan pitää jonkinlaisena rajana. (Giesekus 1997, 35.)

10 2.2 Riippuvuuden kehittyminen ja siitä irtautuminen 4 Ruisniemi (1997, 12 17) kuvaa riippuvuuden kehittymistä prosessina, joka edetessään muuttaa elämän kuvioita ja minäkuvaa. Riippuvuus kehittyessään muuttaa ihmisen identiteettiä, hänen joitain roolejaan, kuvaansa omasta itsestään ja arvostaan. Alkuvaiheessa päihteen käyttö usein on sidoksissa tiettyihin tilanteisiin ja sille voidaan esittää syitä. Vähitellen käyttö yleistyy yhä useampiin tilanteisiin eivätkä syyt ja selitykset ole enää tärkeitä. Riippuvuuden synnyn loppuvaiheessa päihde ohjaa kaikkea ihmisen toimintaa. Usein ensimmäinen kontakti riippuvuutta aiheuttavaan aineeseen tapahtuu vuoden iässä. Toiminnan alkamisesta kokemukseen ongelmakäytöstä kuluu keskimäärin 10 vuotta. Riippuvuuden syntyminen ja kokemus siitä riippuvat paljolti siitä millaisesta riippuvuudesta on kyse (esim. ahmiminen tai sekakäyttö). Lisäksi eroja on naisten ja miesten välillä. Naiset toteavat ongelman pääsääntöisesti nopeammin kuin miehet. (Koski Jännes 1998, ) Huumeriippuvuuden synnystä on esitetty malli riippuvuuden portaista. Ensimmäinen vaihe tällöin on satunnainen kokeilu. Vain osa kokeilijoista jatkaa käyttöä ja ensimmäiset kokemukset vaikuttavat jatkamispäätökseen. Satunnaiskäytön vaiheessa sosiaaliset suhteet ja vertaisryhmän vaatimukset ovat tärkeitä. Satunnaiskäyttöä seuraa sopeutumisvaihe. Tällöin käyttö alkaa olla suunnitelmallisempaa ja säännöllisempää käyttäjän nähdessä huumeissa yleensä vain positiivisia puolia. Ongelmakäytön jatkuessa sopeutumisvaiheesta eteenpäin, voidaan sitä jo nimittää riippuvuudeksi. Sitä seuraa kuitenkin ristiriitavaihe, jolloin käyttäjä tuntee olevansa avun tarpeessa tai haluaa irrottautua huumeista. Tästä huolimatta käyttö on kuitenkin vielä tärkeämpää kuin hoito. Lopulta suhtautuminen asiaan tulee realistisemmaksi ja osa käyttäjistä onnistuu katkaisemaan päihdekierteen omin voimin tai hoidon avulla. Kun aineista on päästy irti, on aika vakiinnuttaa huumeeton elämä. (Ahtiala&Ruohonen 1998, ) Riippuvuudesta huolimatta syntyvaiheesta voidaan löytää siis yhtäläisyyksiä. Käyttö alkaa kokeilulla, lisääntyy, riippuvainen ei myönnä ongelmaa, tulee ristiriitoja käytön ja

11 omien ajatusten suhteen, mutta kuitenkin lopulta voidaan saavuttaa vaihe, jolloin riippuvainen on valmis luopumaan käytöstä. 5 Riippuvuudesta irtautumisessa on esitetty olevan eri vaiheita, joita päihderiippuvainen käy läpi. Arja Ruisniemi (2006, 24, 25) viittaa James Prochaskan, John Norcrossin ja Carlo DiClementen (2002) esittämiin kuuteen vaiheeseen päihderiippuvuudesta toipumisessa: Esiharkinta, harkinta, valmistautumis, toiminta, ylläpito ja päättymisvaihe. Esiharkintavaiheessa muutosta ei vielä haluta vaan sitä vastustetaan. Harkintavaiheessa ongelma tunnistetaan ja sen ratkaisua ajatellaan, mutta ongelman tunnistaminen ei vielä saa aikaan konkreettista toimintaa. Valmistautumisvaihe saa aikaan toimintaa, mutta saa vielä punnitsemaan muutoksen etuja ja haittoja. Valmistautumisvaiheen kehittyessä toimintavaiheeksi ollaan valmiita tekemään tarpeellinen muutos riippuvuudesta irrottautumiseksi. Ylläpitovaiheen kesto on yksilöllinen ja vaatii paljon työtä. Ylläpitovaihe voi kestää läpi koko elämän. Heikkilän (1995, 164, 165) mukaan riippuvuudesta ei voi parantua, mutta siitä voi toipua ja saavuttaa vapauden. Yksi riippuvuudesta toipumisen edellytyksistä on valehtelun lopettaminen ja ennen kaikkea tärkeää on olla itselleen rehellinen. Alkoholistista siis ei voi tulla kohtuukäyttäjää vaan toipuminen ja käytön hallinta vaatii alkoholista luopumisen täysin. 2.3 Päihdekuntoutus Nuorvala & Metson (2005) mukaan alkoholi ja huumeongelmaiset muodostavat omanlaisensa joukot. Ne eroavat toisistaan jo siinä, että huumeiden käytön takia palveluiden piiriin hakeutuvat asiakkaat ovat nuorempia kuin alkoholiongelmaiset. (Knuuti 2007, 22) Knuuti (2007, 23) toteaa, että alkoholi on laillista, paljon käytettyä ja yleisesti hyväksytty päihde. Näin ollen alkoholisteihin kohdistuu pienempää paheksuntaa kuin huumeongelmaisiin. Murto (2002) jatkaa suomalaisessa päihdehuollossa käytettyjen hoitomallien ja menetelmien kohdistuvan pääosin alkoholistien ja sekakäyttäjien tarpeisiin (Knuuti 2007, 23).

12 6 Hoidollisen näkökulman lisäksi kuntoutukseen sisältyy yhteisöllinen ja sosiaalinen tuki sekä asiakkaan ympäristön, kuten asumisen, työn, koulutuksen ja toimeentulon huomioiminen. Kuntoutuksella on eri vaiheissa ja erilaisissa tilanteissa erityyppisiä tavoitteita. Sosiaali ja terveysministeriön (2002) mukaan tavoitteet päihdehoidossa voidaan jakaa viiteen tasoon: 1) lievitetään asiakkaan päihteiden käytöstä aiheutuneita haittoja, 2) estetään erilaisin tukitoimin asiakkaan tilan ja/tai elinolojen heikentyminen, 3) erilaisten tukitoimien avulla asiakkaan tila ja/tai elinolot pysyvät ennallaan, 4) asiakkaan tilaa ja/tai elämäntilannetta pystytään osittain korjaamaan ja 5) asiakkaan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tilanne kohenee oleellisesti. Siitäkin huolimatta, että hyvin pitkälle edenneen päihderiippuvaisen täydellinen toipuminen ei enää ole mahdollista, voidaan erilaisten tukitoimien avulla torjua erilaisia haittoja sekä lisätä yksilön ja yhteisön hyvinvointia. (Sosiaali ja terveysministeriö 2002.) Kaikki tunnetut hoitomenetelmät perustuvat siihen, että kontrollin menetys eli hallitsematon juominen lopettamisyrityksistä huolimatta, on peruuttamaton. Juomisesta eroon pääseminen näin ollen tarkoittaa sitä, että koko elämä on elettävä raittiina, mikäli viinanhimo halutaan pitää kurissa. (Giesekus 1997, 36.) Riippuvuuden vaihe (alkuvaihe, keskivaihe, loppuvaihe) vaikuttaa asiakkaan kanssa toimimiseen. Minäkuvan eheyttäminen voi olla lähtökohtana kuntoutuksessa. Alkuvaiheessa asiakas puolustautuu ja hänellä on tarve säilyttää muodostunut identiteetti ja minäkuva, jonka osaksi päihde on voinut tulla. Keskivaiheessa suurin este saattaa olla riippuvuuden kieltäminen. Tärkeää on tutustua omiin tunteisiin ja omaan itseensä, jolloin on mahdollista katkaista päihteen merkityksen lisääntyminen elämässä. Loppuvaiheessa olevan käyttäjän toipuminen edellyttää jo täydellisen muutoksen. Reitti päihteettömyyteen on alkukuntoutus, sosiaalinen tuki ja itsehoito jatkossa. (Ruisniemi 1997, 13.) Heikkilä (1995, 166, 171, 173) on jaotellut käytössä olevat hoidot kolmeen eri ryhmään: 1. Toiminnallinen eli funktionaalinen terapia, jossa eletään päivä kerrallaan ja

13 7 tähdätään huomiseen päivään (esim. AA). Olennaista on asioiden konkretisoiminen; jos juo viinaa, seurauksena on ongelmia ja jos ei juo viinaa, niin ongelmat on mahdollista selvittää terveellä tavalla. 2. Ymmärtävä hoito eli kaikki perinteinen psykoterapia, jossa tausta ajatuksena on, että kaikkien toimintojen takana ovat torjutut psyykkiset tapahtumat. 3. Ihmeterapiat eli usko siihen, että jokin ihmisen ulkopuolinen tekijä tai voima voi parantaa hänet (esim. antabus, vitamiinit, usko). Päihdekuntoutuksessa riippuvainen saa tietoa ja tukea raittiiseen elämäntapaan, hänen elinympäristönsä pysyessä muuttumattomana. Riippuvaisen keho myös antaa palautetta päihteen tarpeesta vieroitusoireina. Ihminen on psyykkisesti ja fyysisesti jännitys ja stressitilanteessa. Ihmisellä voi olla vilpitön halu raitistua, mutta ympäristön vaikutus on toisaalle vetävä. Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä oman minuutensa ylläpitämiseen. Minäkuva on päihteitä käyttävän ihmisen minäkuva. On luotava kokonaan uudet raamit elämälle ja jopa opittava itse tuntemaan se raitis minä, johon ehkä koskaan aikaisemmin elämässään ei ole ehtinyt tai uskaltanut tutustua. Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakas elämänmuutoksen alkuun ja parantaa asiakkaan edellytyksiä ottaa vastuu omasta elämästään. Kuntoutuksessa pureudutaan hyvin konkreettisiin asioihin, kuten miten opin kestämään erilaisia tunteita ja tilanteita ilman päihteitä. Konkreettisten asioiden selvittämisellä pyritään rakentamaan riippuvaisen uutta minäkuvaa. Laitoksessa kuntoutuksen aika on kuitenkin suhteellisen lyhyt. Elämänmuutos ja minäkuvan muutos jatkuvat pitkään laitosjakson jälkeenkin. Laitoskuntoutus on yksi askel eteenpäin. (Ruisniemi 1997, 20 21) 2.4 Vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys Vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluprosessien tai kokonaisten palvelujärjestelmien kykyä saada aikaan haluttuja vaikutuksia. Vaikutus ilmenee joko jonkinlaisena muutoksena asiakkaan tilanteessa tai toisaalta tietyissä olosuhteissa, erityisesti pitkäaikaissairauksissa ja varhaiskuntoutuksessa voi vaikuttavuus olla työ ja toimintakyvyn ylläpitämistä, jolloin vaikuttavuus on asiakkaan tilan vakaana pitämistä. (Silvennoinen Nuora 2005, 3.) Vaikuttavuus tai sen puute määrää viimekädessä intervention tai palvelun arvon. Yksi sosiaalialan vahvimmista ja kattavimmista myyteistä on, että vaikuttavuuden arviointi

14 8 on hyvin vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Vaikuttavuus on sosiaalialan palvelujen ja interventioiden yhteiskunnallisen ja eettisen oikeutuksen perusta: se, että ihmiset tulevat autetuiksi ja kasvu, kehitys ja toimintakyky tosiasiassa lisääntyy. Osittain vaikuttavuuden arviointia pidetään jopa mahdottomana. Paasio (2003) toteaa, että tällöin kyse on esittäjän älyllisestä laiskuudesta; vaikuttavuuden arviointi ei hänen mukaansa ole mahdotonta, koska sitä tehdään ympäri maapalloa. Intervention vaikuttavuutta siis olisi mahdotonta todellisuudessa tietää vaikka sitä yritettäisiin tutkia. Paasio (2003) antaa esimerkin sosiaalityöstä, jolloin tutkimuksen mahdottomuudesta väitteen esittäneen mielestä sosiaalityö on vaikuttavaa, mutta sitä ei voida tutkimuksella osoittaa. Toisin sanoen työntekijällä on asiasta jotain syvempää, tieteelliset menetelmät ylittävää kokemuksellista tai hiljaista tietoa. Tällaista väittämää voidaan siis pitää täysin luontevana ja hyväksyä se helposti. Kyseenalaisuus piilee siinä voiko yksi toimija määritellä vaikuttavuuden puhtaasti omaan kokemukseensa nojaten niin, että tämän kokemuksen todistusvoima ylittää tieteellisen tutkimuksen tulokset. Tällöin kyse olisi muusta kuin ammatillisesta käytännöstä, sillä tiedetään, että ihminen on kaikkein kyvyttömin arvioimaan juuri omaa työtään. Ja jos tällainen määrittelyoikeus olisi, se ei missään nimessä olisi työntekijällä, vaan asiakkaalla, koska hänen elämästään on kysymys. Edellä mainitusta näkökulmasta näyttää eettisesti täysin kyseenalaiselta, että suomalaisissa arvioinneissa keskitytään toimijoiden käsityksiin toiminnan onnistumisesta ja yleensä asiakkaiden näkemykset jäävät hyvin vähälle huomiolle. (em ) Venkula (1993) toteaa, että päihdepalveluiden vaikuttavuus yksilötasolla perustuu muutosprosessin aikaansaamiseen asiakkaan käyttäytymisessä. Myös Ylikoski (1993) on tuonut esille, että päihdepalveluiden vaikutusten pitäisi näkyä muutoksena asiakkaiden elämässä. Muutoksessa ihminen tarvitsee paljon myönteistä tukea ja vasta sitä kautta voi myönteinen muutos käyttäytymisessä tapahtua. (Halonen 2004, 18.) Ruisniemen (1997, 31 34) tekemän tutkimuksen mukaan päihdekuntoutuksessa vaikutuksista esille onkin noussut motivaatio muutokseen, konkreettiset tavoitteet kuten työkunnon saavuttaminen, yhteisö/toiset asiakkaat ja heidän jopa mahdollisesti rankemmat elämänkohtalonsa sekä tiedon saaminen. Päihdehuollon vaikuttavuutta on tutkittu runsaasti eri maissa, mutta Suomessa vaikuttavuustutkimus on vielä vähäistä. On todettu, että päihdehuolto kannattaa

15 9 inhimillisesti sekä taloudellisesti. Hoitojaksojen vaikuttavuuden arvioinnin kannalta tärkeintä on oikeaan osunut hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus. Hoitojakso täytyy näin ollen kohdentaa oikea aikaisesti, jotta se olisi mahdollisimman vaikuttavaa. Vaikuttavuutta on pyritty mittaamaan mm. keskeytymisprosenttien avulla. On kuitenkin huomattu, että tehokkaampaa olisi pystyä arvioimaan vaikuttavuutta koko hoitoketjun tasolla. Päihdeongelman luonteeseen kuuluu keskeytykset, retkahdukset ja uudet yritykset, joten keskeytymisprosenttien vertailu on hankalaa. Keskeytymisestä huolimatta hoito on jo voinut vaikuttaa positiivisesti asiakkaan elämään. (Törmä ym. 2003, ) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, 8., määrittää ihmisen oikeutta määrätä omista asioistaan: Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa. Asiakkaan tahdosta riippumattomista toimenpiteistä sekä asiakkaan hoitoon tai huoltoon liittyvistä pakotteista ja rajoituksista sekä niitä koskevasta päätöksentekomenettelystä sosiaalihuollossa on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. (Sosiaali ja terveysministeriö, 2001.). Asiakaslähtöisyys on sosiaalialan ammatillisen työn keskeinen periaate. Sosiaalialan ammattilainen pyrkii edistämään tämän periaatteen toteutumista organisaation kaikilla tasoilla ja toimimaan havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Sosiaalialan ammattilainen toteuttaa työntekijänä vastuullisesti organisaationsa päämääriä asiakkaiden hyväksi. Hän kehittää menettelytapoja ja työkäytäntöjä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja ammatin eettisiä periaatteita. Ammattilaisen vastuulla on vastata oman toimintansa tasosta asiakkailleen ja organisaatiolleen. Tämä tapahtuu esimerkiksi työnohjauksen, täydennyskoulutuksen tai säännöllisten itsearvioinnin ja/tai

16 arviointimenetelmien käytön ja asiakaspalautteen keräämisen avulla. (Talentia ry, 2005.) 10 Ammattilähtöisen asiakastyön ja vaikuttavuuden arvioinnin vaikeuden vuoksi tutkimus on tehty asiakkaan näkökulmasta. 2.5 Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus sijaitsee Mäntyharjussa ja kuuluu Itä Suomen päihdehuollon kuntayhtymään. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa hoidetaan päihdeongelmaisia. Tällä hetkellä Tuustaipaleella ei ole osastoa huumekuntoutujille vaan kuntoutus keskittyy alkoholi ja lääkeriippuvaisiin. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus on toiminut jo vuosikymmenten ajan. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus pyrkii tukemaan päihdeongelmaisia asiakkaita muutoksessa päihteettömään elämään. Työntekijöiden toimintaa ohjaavat keskeiset arvot ovat yksilöllisyys, turvallisuus, yhteisöllisyys, suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus. (Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus, 2009.) Tuustaipaleen toiminta sisältää erilaisia palveluita, kuten katkaisuhoitoja, kuntoutusta ja asumispalveluita. Neljän miesosaston, sekä nais ja perheosaston lisäksi Tuustaipaleella on yhteisökoti, jossa asuu mm. työvoimatoimistojen työelämävalmennuksessa ja työharjoittelupaikoilla olevia päihdekuntoutujia. Kuntoutus Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa koostuu useista eri keinoista, kuten yksilökeskusteluista ja luennoista sekä lukuisista muista keinoista (LIITE 1). Kullekin asiakkaalle laaditaan kuntoutuksen alussa kuntoutumissuunnitelma, johon sisältyy päihdehistoria, muut haasteet (asunnottomuus, terveys, perhe yms.), voimavarat (mitä voimavaroja tueksi päihteettömyyteen), tavoitteet päihdekuntoutuksessa sekä kaksi väliarviointia ja loppuarviointi. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa kuntoutuksen perusta on kuntoutumissopimus sekä yksilöllinen kuntoutumissuunnitelma. Kuntoutumissuunnitelmassa asiakas sitoutuu

17 11 päihteettömyyden lisäksi päiväohjelmaan, jonka hän on suunnitellut oman työntekijänsä kanssa. Jokaisella osastolla on sosiaaliterapeutti, ohjaaja tai sairaanhoitaja ja asiakkaille sovitaan näistä oma työntekijä. Oman työntekijän kanssa käydyt yksilökeskustelut perustuvat ratkaisukeskeiseen, voimavaroja etsivään ja vahvistavaan menetelmään. Kuntoutusjakson ja tukijaksojen (intervallijaksot) pituus ja tarve arvioidaan yhdessä oman työntekijän ja lähettävän tahon (usein sosiaalityöntekijä) kanssa. Kuntoutuksen runko Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa noudattaa osastosta riippumatta samaa kaavaa ja kaikille osastoille yhteiset päihdeongelmaan liittyvät luennot kulkevat sykleissä: 1. viikko: Riippuvuuden tunnistaminen, 2.viikko: Pysähtyminen, 3. viikko: Toipuminen ja 4.viikko: Uudelleen suuntautuminen. (LIITE 2) Näiden ryhmien lisäksi käydään yksilökeskusteluja oman työntekijän kanssa ja on omat keskusteluryhmät osaston asiakkaiden kesken sekä käytetään jo edellä mainittuja eri keinoja luentojen ja keskustelujen tukena. Asiakkaat tulevat kuntoutusjaksoille eri aikaan. Toinen asiakas on voinut olla kuntoutuksessa jo kolme viikkoa toisen aloittaessa kuntoutuksen. Edellä mainitut aiheet käsitellään kuitenkin kaikkien kanssa. Tulevaisuuden haaveiden ja tavoitteiden läpikäyminen painottuu viimeiselle kuntoutusviikolle ennen pois lähtöä. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimustehtävä Tutkimuksessa tehtiin seuranta päihdekuntoutuksen vaikuttavuudesta Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa. Tutkimuksessa tärkeintä oli asiakkaan näkökulma ja kokemukset kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia kysymyksiin: Vaikuttaako Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksen kuntoutus asiakkaiden elämään? Miten kuntoutus vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin?

18 Parantaako kuntoutus asiakkaan hyvinvointia? Toteutus ja tiedonhankinta Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksessa järjestettiin työkykyä ylläpitävä päihdekuntoutuskurssi Kurssi järjestettiin osastolla neljä ja sille osallistui kahdeksan asiakasta, joista seitsemän oli miehiä ja yksi nainen. Osa kurssille osallistuneista asiakkaista oli Tuustaipaleella pidemmällä kuntoutusjaksolla ja osa oli tullut nimenomaisesti päihdekuntoutuskurssin ajaksi Tuustaipaleelle. Kurssin tavoitteet olivat seuraavat: antaa tietoa päihderiippuvuudesta ja siitä toipumisesta herättää yksilöä psyykkisen ja fyysisen tasapainon löytämiseen lisätä itsetuntemusta taideterapian ja erilaisten vuorovaikutustilanteiden avulla etsiä elämänmuutoksen mahdollisuuksia ja keinoja vertaistuen avulla suunnitella avohoitoa Päihdekuntoutuskurssilla joka päivällä oli oma teemansa: 1. Orientaatio kurssille, 2. Ihmissuhteet/päihderiippuvuus, 3. Tunteet/retkahduksen estäminen, 4. Työ, vapaa aika, harrastukset / itsetunto ja 5. Suuntana tulevaisuus. Päiväohjelma oli myös räätälöity kurssilaisille erikseen (LIITE 3). Ensimmäiset asiakashaastattelut tutkimusta varten tein Tuustaipaleella päihdekuntoutuskurssin aikana. Haastatteluille oli varattu aikaa 1,5h /asiakas. Käytännössä haastattelut kestivät min/asiakas. Haastattelu oli yksilöhaastattelu, jossa selvitettiin asiakkaan elämäntilanne (päihdetausta, sosiaalinen tilanne, työllisyystilanne, harrastukset, tavoitteet, voimavarat, mielenterveys, aikaisemmat kuntoutukset) kuntoutukseen tullessa. Haastattelussa asiakkaat asettivat itselleen tavoitteet ja pohtivat myös keinoja/voimavaroja tavoitteisiin päästäkseen. (LIITE 4) Kurssin seurantaviikonloppu järjestettiin osastolla 4 ja viikonlopulle osallistui kurssilla olleista kahdeksasta asiakkaasta kolme. Seurantaviikonlopun aika sovittiin päihdekuntoutuskurssin lopuksi eli kaikki mukana olleet asiakkaat saivat

19 tiedon kurssista tuolloin. Sitovaa ilmoittautumista ei vielä tuolloin edellytetty ja ilmoittautumisia/peruutuksia tuli vielä seurantaviikonloppua edeltävällä viikolla. 13 Aikataulu viikonloppuna oli vapaampi kuin päihdekuntoutuskurssin aikana ja ajatus oli tavata asiakkaita kuulumisten ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Tavoitteena oli tämän lisäksi, että asiakkaat saisivat jälleen vertaistuesta lisävoimia tulevaisuuteen. Seurantaviikonlopulle saavuttiin perjantaina. Perjantai iltana oli ryhmä, jossa paikalle saapuneet asiakkaat sekä työntekijät tapasivat toisensa, vaihtoivat kuulumiset iltapalan myötä vapaamuotoisessa ja rennossa ilmapiirissä. Lauantaina asiakkailla oli keskusteluryhmä, joka oli osittain myös toiminnallinen. Yhdessä työntekijän kanssa he tekivät kirjeet puuttuville kurssilaisille heitä muistaakseen. Lauantai iltana heille järjestettiin Valon polku, joka oli kynttilöistä tehty reitti. Polun asiakkaat kiersivät osasto 4:n työntekijöiden kanssa. Reitin varrelle oli asetettu kortteja, joissa oli tulevaisuuteen voimaa antavia ajatuksia. Iltaa asiakkaat ja työntekijät viettivät vielä makkaranpaiston merkeissä. Sunnuntaina asiakkailla oli lähtöryhmä ennen kotiin paluuta. Lähtöryhmässä käytiin läpi tunnelmia viikonlopulta ja saatiin vahvistusta jatkoon. Seurantaviikonloppuna paikalla olleet asiakkaat haastattelin tutkimusta varten lauantaina ja loput haastattelin puhelimitse seurantaviikonlopun jälkeisellä viikolla. Haastattelujen teemat olivat samat kuin ensimmäisessä haastattelussa, lukuun ottamatta päihdehistoriaa, johon ei enää palattu. Toisen haastattelun pääpaino oli lyhyen aikavälin suunnitelmien toteutumisessa ja kuinka suunnitellut voimavarat ovat tukeneet tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä vaiheessa myös selvitettiin kokiko asiakas saaneensa kuntoutuksesta keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Haastatteluilla hankin tietoa oliko kuntoutuksella vaikutusta heidän elämäänsä ja mikäli oli, niin kuinka se vaikutti. Haastatteluissa pyrin ottamaan huomioon asiakkaiden aikaisemmat kokemukset kuntoutuksesta ja siitä millaisena asiakkaat osaston vaikutuksen kokivat. 3.3 Aineiston analysointi Tutkimustapa oli pääasiallisesti kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Kvalitatiivisen tutkimuksen suurimpana haasteena pidetään aineiston analyysiä. Se vaatii lukeneisuutta ja herkkyyttä omaan aineistoonsa. Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoite on inhimillisen

20 ymmärryksen lisääminen, joten tutkijan on kyettävä tulkitsemaan saamiaan tuloksia. (Syrjäläinen ym. 2007, 8.) 14 Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa tarkastellaan kokonaisuutena. Yksilöistä huolimatta kvalitatiivisessa tutkimuksessa etsitään kokonaisuuksia, jonka alle yksilöt voidaan asettaa. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusyksiköiden suuri joukko ja tilastollinen argumentaatiotapa ei ole tarpeen tai mahdollinen. Laadullinen analyysi jaetaan kahteen vaiheeseen: havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen. Havaintojen pelkistämiseen liittyy aineiston tarkastelu niiltä osin kuin se on olennaista tutkimuskysymyksiin vastaamisen kannalta. Tätä seuraa havaintojen yhdistäminen, jolloin erilliset havainnot yhdistetään yhdeksi havainnoksi tai havaintojen joukoksi. Tarkoituksena on löytää aineistosta esimerkkejä tai havaintoja samasta ilmiöstä ilman poikkeuksia. Erot eri yksilöiden välillä ovat kuitenkin tärkeitä, sillä niiden avulla on mahdollista pohtia mistä asiat johtuvat. Toinen vaihe (arvoituksen ratkaiseminen) tarkoittaa tulosten tulkintaa, jolloin tehdään merkitystulkinta tutkittavasta ilmiöstä. Kokonaisuus muodostuu yksittäisistä toimenpiteistä, joilla on sama tavoite. Ensimmäisessä vaiheessa tehdyistä havainnoista etsitään vihjeitä tulkintojen tekemistä varten. Mitä enemmän siis samaan ratkaisumalliin sopivia vihjeitä voidaan löytää, sitä todennäköisempää on, että ratkaisu on oikea, mutta täydellistä varmuutta ei koskaan voida saavuttaa. (Alasuutari 1999, ) Kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien vastakkainasettelusta ollaan pyrkimässä eroon. Monesti jopa samassa tutkimuksessa yhdistetään erilaisia metodeja ja näin ollen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote voivat yhdistyä. (Syrjäläinen ym. 2007, 7.) Esitän näin ollen opinnäytetyössäni joitakin tietoja myös taulukkomuodossa määrinä. Tuustaipaleella tehdyt ensimmäiset haastattelut nauhoitin kaikki, jotta minun ei tarvinnut tehdä muistiinpanoja samanaikaisesti vaan pystyin keskittymään asiakkaan kuuntelemiseen. Haastattelujen tekemistä seurasi haastattelujen kirjalliseen muotoon tuottaminen eli litterointi. Litterointi osoittautui erittäin hankalaksi, vaikka haastattelut tapahtuivat rauhallisessa toimistossa. Kaseteille oli tallentunut paljon kohinaa ja osa asiakkaista puhui hyvin hiljaa. Tavoitteena ei ollut saada paperille jokaista huokausta, koska se ei ollut tutkimuksen kannalta merkityksellistä. Kuitenkin nauhan

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Ajattelutapa. Toimintatapa

Ajattelutapa. Toimintatapa Menneisyydestä ja tilanteista ohjautuva menneisyys kaatuu tulevaisuudeksi, tilanteisiin reagoidaan nykyisin toimintataipumuksin Tulevaisuudesta ohjautuva tavoitteista ohjautuva muutos, luodaan uusia toimintataipumuksia

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto

Nimi ovessa - hanke. Kehittämisverkosto Nimi ovessa - hanke Kehittämisverkosto 9.11.2011 Kohderyhmä: Päihdekuntoutujat/ -käyttäjät Jorma Uhtakari, NO hanke/ Hki Ohjelma: 12.00 Lyhyt kooste aikaisemmista kohderyhmän tapaamisista ja alustus keskusteluun

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

Tervetuloa päihdekuntoutukseen

Tervetuloa päihdekuntoutukseen Tervetuloa päihdekuntoutukseen Opaslehtinen lääke/huume katkaisuhoidon tueksi Porin psykososiaaliset laitospalvelut Tervetuloa päihdekuntoutukseen Porin psykososiaalisiin laitospalveluihin. Olet tulossa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT

POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Valintavaihe Asiantuntijatyö

Valintavaihe Asiantuntijatyö Urheilijanpolun Valintavaihe Asiantuntijatyö Valmennusosaamisen yhteistyöfoorumi 26.9.2013 Outi Aarresola outi.aarresola@kihu.fi Valintavaihe kenen hommia? Lapsuus Valinta Huippu Nuori Suomi (2011), toteutus

Lisätiedot