Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola 3. Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen 5. Konflikti ja sovinto Ulrika Segercrantz 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola 3. Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen 5. Konflikti ja sovinto Ulrika Segercrantz 7"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2012

2 2 Jäsenlehti 1/2012 Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola 3 Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen 5 Konflikti ja sovinto Ulrika Segercrantz 7 Terveiset Ateenasta Eeva Elorinne 10 Ryhmäanalyysiyhdistyksen koulutustoiminta Taru Kaivola 12 Psykoanalyysi ja tutkimus ajankohtaisia puheenvuoroja Hanneli Pyhältö 13 Niin paljon me teihin luotettiin Kimmo Hätinen 16 Raunon palsta: Miehille mahdollisuus Rauno Tuikka 18 Kuulumisen tärkeydestä ja ääneen puhumisen merkityksellisyydestä Sanna Akkanen 21 Tulevia tapahtumia 23

3 3 Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola Kun lupauduin yhdistyksen puheenjohtajan tehtävään hallituksen kesätapaamisessa Pyhäjärvellä 2010, keskustelussamme oli vahvana metaforana kurkiaura. Kurkiauran kärjessä on 7-8 vahvaa yksilöä, jotka johtavat auraa vuorotellen. Auran muut linnut kannustavat johtajia. Kun joku linnuista väsyy, pari lintua saattaa väsyneen linnun maahan lepäämään ja ruokailemaan, muut jatkavat matkaa. Kenenkään ei tarvitse kantaa liian suurta vastuuta ja toisaalta kaikki auran jäsenet voivat luottaa siihen, että ketään ei jätetä ja jokaista autetaan väsymyksen hetkellä. Alkanut vuosi on ollut yhdistyksellemme monella tapaa merkittävä; yhdistys on aloittanut omaa koulutustarjontaa ja yhdistys valittiin Helsingin yliopiston ryhmäanalyyttisen psykoterapian kouluttajatahoksi. Kaikki tämä asettaa yhdistyksellemme uusia kehityshaasteita. Nyt jos koskaan on tärkeää, että kurkiauramme säilyy yhtenäisenä, suunta oikeana ja että matka etenee. Joku jäsenistöstämme totesi, että yhdistys astuu nyt ison askeleen julkisuuteen. Julkisuuden valokeilassa meitä myös arvioidaan siitä, miten uskottavia ja osaavia olemme. Yhdistys on me kaikki. Jokainen yhdistyksen jäsen edustaa ryhmäanalyyttistä teoriasuuntausta ja ajattelutapaa, vaikka ei aktiivisesti toimisikaan ryhmäanalyytikkona. Jokainen voi kysyä itseltään, minkälaisen kuvan minä annan ryhmäanalyysistä, koulutuksesta ja yhdistyksestä. Miten omalta osaltani vahvistan julkisuuskuvaamme? Minkälainen psykoterapeutin ja ryhmäanalyytikon identiteetti minulla on? Jotta ryhmäanalyysi olisi elävää ja ajassa kehittyvää, se vaatii ryhmäanalyytikolta itsensä pitämistä ajan tasalla. Jotta identiteettimme ei näivettyisi ja säilyttäisimme elävän ja avoimen kontaktin ympäristöömme, edellyttää se säännöllistä tankkaamista matkan jatkuvuuden turvaamiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on sekä eettinen että lainsäädännöllinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Laki velvoittaa myös työnantajaa turvaamaan edellytykset osallistua koulutukseen. Mietin millä keinoilla jäsenistömme saisi riittävästi tukea oman ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja ylläpitämiseen. Yhdistys on ainoa taho Suomessa, joka voi tarjota ryhmäanalyyttistä täydennyskoulutusta. Tulevaisuuden haastee-

4 na on se, miten koulutukset houkuttelisivat osallistujia ja parhaiten palvelisivat jäsenistön täydennyskoulutustarpeita. Tähän kysymykseen toivoisin vastauksia jäsenistöltä. 4 Puheenjohtajana katson velvollisuudekseni nostaa esille myös kolikon toista puolta. Yhdistyksen profiilin nosto antaa aihetta tyytyväisyyteen ja onnistumisen kokemisen nostetta. Tässä tilanteessa en halua olla ilonpilaajan roolissa, mutta on välttämätöntä tiedostaa mahdollisia karikoita tulevaisuuden toiminnassa. Yhdistyksen uusi rooli koulutuspalvelujen tuottajana ei voi olla vaikuttamatta myös yhdistyksen luonteeseen. Perinteisen aatteellisen toiminnan rinnalle on tullut liiketoiminnallinen rooli. Taloudelliset intressit ovat kautta historian aikaansaaneet hajottavia tekijöitä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Nämä riskit meidän tulee tiedostaa ja kaikin keinoin pyrkiä ennaltaehkäisemään tilanteita, joissa on vaara ajautua yhteistoimintaa hajottavan, irrationaalisen toiminnan imuun. Suurimpina uhkina näen ilmiöt, jotka kumpuavat sisältä käsin, kuten kateus ja kilpailu. Liiketoiminnallinen rooli tarkoittaa myös kurinalaista ja johdonmukaista toimintaa. Jokaisella on kokemusta työyhteisön jäsenyydestä ja tuntuma siitä, että joskus täytyy sitoutua yhteisiin päätöksiin, vaikka olisikin eri mieltä. Yhteinen etu koituu kuitenkin myös yksilön eduksi. On tärkeää, että pidämme jalat tiukasti maassa emmekä unohda tärkeintä eli ryhmäanalyysin edunvalvontaa Suomessa. Yhdistys on tässä tehtävässä keskiössä. Viime ja kuluneen vuoden aikana yhdistyksessämme on perustettu erilaisia toimikuntia ja alueellinen toiminta on vilkastunut. Toiminnan tavoitteena on monipuolistaa yhdistyksen toimintaa ja avata toimintamahdollisuuksia useammalle jäsenelle. Pitäkäämme huoli siitä, että näiden toimintojen myötä ei synny suljettuja yhteisöjä, jotka näivettävät koko yhteisön yhteistä toimintaa. Kaiken kaikkiaan voimme olla tyytyväisiä siihen, että missiomme vaalia ryhmäanalyysin perinnettä Suomessa etenee myötätuulessa. Tämä antaa myös nostetta kurkiaurallemme ja antaa jaksamista halkoa tuulta ja huolehtia toisistamme matkan varrella. Täytyy muistaa, että meillä on hyvät eväät selviytyä uusista haasteista ryhmäanalyysin avulla. Tehdään poikkeus säännöistä ja osoitetaan, että suutarin lapsella on hyvät kengät. Oikein rentouttavaa kesää kaikille!

5 5 Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen Ryhmäanalyysin ideoija ja käynnistäjä, S.H. Foulkes, oli sitä mieltä, että kulttuuri läpäisee meidät läpikotaisin. Olen viime aikoina paljon miettinyt tätä Foulkesin teesiä. Työskentelen organisaatiossa, joka on ollut valmis antamaan työaikaa kaikille yhteisön jäsenille kokoontua ryhmäanalyyttisia periaatteita soveltaen ohjatussa pienryhmässä. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa, kesäajasta kaksi kuukautta jää väliin. Koko työyhteisö kokoontuu kerran vuodessa suurryhmänä. Puhumme työyhteisövalmennus/työnohjauksesta, jonka kokonaiskesto on hieman yli kaksi vuotta. Jäljellä on vielä syksykausi, johon aion tuoda muutaman pienryhmän yhteisistunnon, koska se on mielekästä heidän yhteistyöverkottumistensa kannalta. En tässä yhteydessä selosta työskentelyä tämän enempää mutta totean, kuinka kiinnostavaa on seurata ja olla ohjaajana osallinen tähän koko työyhteisön prosessiin. Minulle syntyy käsitys, että rinnakkaisten pienryhmien työskentely jotenkin synkronoituu osaksi työyhteisön kokonaisuudessa virinnyttä työryhmätasontyöskentelyä. Rohkenen arvioida, että perusolettamustiloista organisaatio on keskusteluryhmien vaikutuksesta siirtynyt työryhmätilaan. Luin GASin eli Lontoon Kansainvälisen ryhmäanalyysiyhdistyksen netin keskustelupalstalta Farhad Dalalin Foulkesin muistoluennolla esittämän ajatuksen, että ryhmäanalyytikoiden tulisi uudelleen tarkastella ylianalyyttista lähestymistapaa ryhmiin. Hän toteaa, että bounded love, jonka voin ehkä kääntää kannattelevaksi, rajat pitäväksi rakkaudeksi, on tekijä, joka ryhmäanalyysissä vaikuttaa. Dalalin näkemys on kiinnostava. Oma tapani ohjata työyhteisössä sekä pien-, median että suurryhmää on ryhmäanalyyttisten periaatteiden soveltamista. Olen varmasti ryhmän ohjaajana aktiivisempi ja vähemmän omassa mielessäni elävää ryhmältä pidättävä kuin mitä kokemukseni on ollut esim. Suomessa järjestettyjen suurryhmien ohjaajien tavasta olla ryhmässä ja työskennellä siinä. En voisi kuvitellakaan toimivani niin pidättyvänä ohjaajana ja työyhteisöryhmien hyötyvän siitä. Luulen, että työyhteisöissä kannattelun kokemus jää johtajuudessa liian vähäiseksi ja ryhmäanalyyttinen keskusteluryhmä ohjaajan persoonan, itsensä ja osaamisensa ammatillisella tavalla ryhmään tuominen, vastaa kannattelun vajee-

6 6 seen. Majakkanani työssäni ovat Foulkesin muut teesit: ryhmäanalyytikko on ryhmän ensimmäinen palvelija, hän on yksi ryhmän jäsen tietoisena omasta erityistehtävästään ja siinä pitäytyvänä. Foulkes korostaa ryhmäanalyytikon spontaaniutta ryhmässä ja ryhmäkulttuurista huolehtimisen vastuuta. Lähdin liikkeelle siitä, että yhteisön kulttuuri läpäisee ryhmät ja meidät, ryhmän kulttuuri läpäisee meidät ja yhteisönsä. Kuinka muutos kulttuurissa voi tapahtua? Kristityille sanottiin aikanaan: Te olette maailman suola ja jos suola käy mauttomaksi, se ei kelpaa muuhun kuin maahan heitettäväksi. Suolan ja mausteiden kohdalla oikea annostelu on tärkeää. Samoin mausteiden tulee olla tuoreita tai ne menettävät vaikutuksensa. Nykyisin puhutaan myös siitä, ettei tiettyjä maustekasveja saisi kerätä saasteisilta alueilta. Pieni määrä voi kuitenkin vaikuttaa niin, että se leviää kokonaisuuteen hyvässä ja pahassa. Kulttuurin muutos tapahtuu usein kuin huomaamatta, tulee ensin pieninä annoksina asioita, jotka aluksi ovat kuriositeettejä, sitten pian ne ovatkin levinneet kaikkialle, yleinen mielipide on hyväksynyt asioiden tilan ja arvotukset, jotka vähän aikaa sitten eivät olisi tulleet kuuloonkaan. Kulttuurin muutos voi olla hyvä tai huono tai jotain siltä väliltä. Työelämän muuttuminen hengästyttäväksi puurtamiseksi, jossa helposti joudutaan perusolettamustiloihin tekikö joku jossakin päätöksen asiasta? Tuskin, tähän tultiin kuin huomaamatta. Taustalla olevat voimat jäävät näkymättömiin, onko mukana ehkä kansainvälisen saalistuksen ja ahneuden dynamiikka, joka uhkaa tuhota elämänmuotomme ellei kulttuurimme ala muuttua terveempään suuntaan, jossa ihmisyys ja inhimillisyys palaavat arvoonsa. Ryhmäanalyysin suola, jos se pysyy terveellisenä suolana, voi olla osa muutosta työryhmätilakulttuurin vahvistamisessa.

7 Konflikti ja sovinto 7 EFPP:n ensimmäinen yhdistetty pari-, perhe- ja ryhmäpsykoterapiakongressi Ateenassa Ulrika Segercrantz Ehkä vahvin kokemus, mikä konferenssista jäi, oli kuuntelemisen merkitys. Vaikka aina olen painottanut sitä itsekin erilaisissa yhteyksissä ja aina ymmärtänyt sen tärkeyden, se tuli eteeni hyvin vahvana asiana taas kerran. Konferenssi oli lastattu täyteen, liiankin täyteen asioilla ja erilaisilla enemmän tai vähemmän tärkeillä esitelmillä ja ihmisillä. Se oli oma hiukan epätodellinen kuplansa. Vaikka kaikilla oli paljon sanottavaa, jäi kosketus todellisuuteen hataraksi. Ulkona paistoi aurinko ja elämä sykki ihan omalla tavallaan ja tahdissaan eurooppalaisen kriisin keskuksessa ja kaukana kaikesta teoretisoinnista. Kuinka teoria ja käytäntö voisivat kytkeytyä toisiinsa, onkin minusta tärkeä kysymys. Kokemus niiden välisestä kuilusta oli konferenssissa vahva. Pinnan alla oleva, Euroopan kriisiin liittyvä ahdistus, mikä tietyllä tavalla yhdisti kaikkia, torjuttiin, eikä sitä haluttu kuunnella kunnolla. Tämä tuli monella tavalla esille Robi Friedmanin (Israel) ja Haim Weinbergin (USA) ohjaamassa suurryhmässä. Siellä kreikkalainen nainen pyysi, että Eurooppa kysyisi, keskustelisi, olisi vuorovaikutuksessa enemmän Kreikan ja tavallisten kreikkalaisten kanssa, eikä vetäisi johtopäätöksiä ja olettaisi asioita suoraan. Kreikkalaiset ovat jotain muutakin kuin laiskoja, ei-veroja-maksavia eteläeurooppalaisia. He ovat ylpeitä ihmisiä, jotka eivät helposti kerjää tai anele. Portugalilainen koki, ettei hän tullut kuunnelluksi ja vastaanotetuksi. Hän koki, että hänellä oli liian vähän kuuntelijoita, kun hän piti esityksensä. Hän oli hyvin tuohtunut asiasta ja koki, että tunnetut luennoitsijat keräsivät liikaa yleisöä ympärilleen. Salissa oli vetoa ja ilmastointi oli liian voimakas hänen mielestään. Hän koki, että tämä oli merkki siitä, ettei ollut tervetullut ja, että ihmiset eivät oikeasti halunneet tutustua muihin ihmisiin. Ranskalaiset eivät osallistuneet ollenkaan suurryhmään, koska siellä puhuttiin englantia ja saksalaiset istuivat aika hiljaa ja pitivät matalaa profiilia, koska pelkäsivät kritiikkiä. Eri kansallisuudet nostivat itsensä esiin ja korostivat omaa maataan puheissaan, eleissään ja käyttäytymisessään. Alaryhmät olivat vahvasti läsnä. Ja koko ajan oli pinnan alla ahdistus tai joku ristiriita, mitä esimerkiksi englantilainen nainen, Miranda, ilmaisi social dreamingissa ahdistuneena: Eurooppa on hajoamassa! Social dreaming -ryhmän unissa oli paljon tyhjiä taloja, palavia taloja, ei toimivia autoja etc. Avuttomuus ja pelko näkyivät myös yhden naisjäsenen unessa omnipotenttisuutena eli naisella oli iso ja pitkä penis. Toista osapuolta ei tarvittu mihinkään, pärjätään yksinkin.

8 8 Kukaan ei tiedä varmasti, mitä on tulossa, mutta konferenssissa huomasi, että joku luottamus ja turvallisuus on hävinnyt eurooppalaisilta. Kukaan ei oikein halua kuunnella toista ja Vamik Volkanin esitelmä valituista traumoista eri kriisien aikana oli taas hyvin ajankohtainen ja valaiseva. Eurooppa on tehnyt Kreikasta syntipukin ja yrittävät siten tuntea omaa oloaan paremmaksi. Mutta syyllisyys on siellä jossain, minkä yksi suomalainen kantoi ryhmän puolesta ja yritti ilmaista suurryhmässä, mutta sai tyrmääviä kommentteja. Omaa vastuuta ei haluta kohdata. John Schlabobersky (Etelä Afrikka ja Lontoo) sanoi hyvin, että jos Amerikka olisi kuunnellut ja suhtautunut samalla tavalla Saksaan toisen maailmansodan jälkeen kuin Saksa suhtautuu esimerkiksi Kreikkaan, ei Saksa olisi koskaan ollut se supervaltio, mikä se tänä päivänä on! Voimme vain toivoa, etteivät poliitikot käytä näitä valittuja traumoja omiin tarkoituksiinsa liian paljon, koska silloin kriisi voi syventyä entisestään. Kun joku syyttää toista, on niin helppoa hyökätä takaisin. Miten suuret ovat vastuuttoman käyttäytymisen, eri hallitsemattomien tunnetilojen ja traumaattisten kokemusten seuraamukset ovat, tuli myös muiden pääesitelmien pitäjien erinomaisissa puheenvuoroissa selvästi esille. Aiheet olivat mm. pareista konfliktissa, tiedostamattomasta perheestä ja ryhmän tiedostamattomasta. Tänään ollaan sitä mieltä, että ihmisen tiedostomaton on interpersoonallinen ja aina osa vuorovaikutusta eli kollektiivista tiedostomatonta. Vamik Volkan, Earl Hopper, Morris Nitsun, Haim Weinberg, David ja Jill Scharf, Robert Hinshelwood ja John Schlabobersky puhuivat vuorostaan vastuusta ja toisen huomioimisesta - eri perspektiiveistä. Miten kuuntelun puuttuminen, toisen ihmisen huomioimatta jättäminen, toisen ihmisen tarpeiden näkemättä jättäminen ja huomioimisen puute vaikuttavat suhteisiin ja ihmisten mahdollisuuksiin liittyä. Miten se myrkyttää suhteita ja hajottaa perheitä ja ryhmiä. Huomioiminen ja arvostaminen puolin ja toisin on ainoa mahdollisuus liittyä aidosti ja on pitkän suhteen salaisuus. Todella mielenkiintoisia ja tärkeitä aiheita, jotka pätevät sekä pareihin että yhteiskuntaan ja kaikkeen siitä välistä. Samalla minulla oli ristiriitainen olo. Niin paljon tietoa, samassa paikassa, mutta ikkunoiden ulkopuolella jotkut ihmiset kärsivät. Ivallista ja välillä kaukana realiteeteista. Käytäntö ja teoria niin kaukana toisistaan. Humanismia puuttuu monessa maassa, missä menee paremmin, mutta kriisissä olevissa maissa antavat yksityiset psykoterapeutit terapiaa myös alennettuun hintaan tai ilmaiseksi. On niin helppoa sanoa, miten asiat ovat mutta vaikeampaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Terapeuttien poliittinen vastuu oli esimerkiksi minun pienryhmässäni kuuma aihe. Pitääkö puuttua politiikkaan vai ei, miten kertoa päättäjille, mitä tiedämme ihmisten mielestä, psyykestä ja ryhmäilmiöistä. Ja tiedämmekö oikeasti enemmän? Iso kysymys on myös, mi-

9 9 ten oppia kuuntelemaan niin, että voisi maksimoida ymmärrystä ja myös käytännössä kulkea terapiatietä toisten rinnalla parempaan tulevaisuuteen. Onko Eurooppa hajoamassa vai onko ihmisen mieli? Onko ihmisyydellä ollut liian kiire kunniaan ja valtaan? Onko kuuntelu jäänyt väliin ja unohtunut? Minusta se on tosiasia, mikä näkyy sekä mikro- että makrotasolla. Ehkä olisi aika muuttaa suuntaa ja päästä sumusta pois, sovintoon. Talvisena päivänä valmistui ET ryhmäanalyytikkoja 4 henkilöä ja VET ryhmäanalyytikkoja 11 henkilöä. Yhteistä ja erillistä koulutusohjelmaa matkattiin kolme vuotta alkaen. Tästä on hyvä jatkaa... Koulutuksen rakenne oli poikkeuksellinen. ET -opiskelijoilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä yhteistä matkaa kokeneiden VET -opiskelijoiden kanssa. Yhteisesti toteutettu työnohjaus ja koulutuspsykoterapia antoivat ainutlaatuisen reflektiivisen kokemuksen ja tuen et -opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle. Voisi sanoa, että koulutuksen rakenne ilmensi hyvin foulkesilaista henkeä! Kuvateksti Anri Nordgren

10 10 Terveiset Ateenasta EFPP:n järjestämästä kansainvälisestä konferenssista Eeva Elorinne Konferenssin teemana oli Conflict and Reconciliation in Groups, Couples, Families & Society. Ohjelmaa oli tarjolla runsaasti yhteinen pöytä oli katettu kukkuroilleen. Tapahtuman punaisena lankana, ydinajatuksena oli analyyttisen ajattelun kehittyminen suhteessa konflikteihin, eri teoreettisten näkökulmien yhdistäminen ja toisiaan täydentävä kehittely. Ihmisen toiminta ymmärretään osana sitä ydinperheen dynamiikka, jossa hän kasvoi. Konfliktit parisuhteessa, perheessä ja ryhmissä ovat sisäisen trauman ulkoistamista. Varhain opitut vuorovaikutusmallit eli interpersoonallinen tiedostamaton ohjaa valintojamme itse kullekin tunnusomaisten mukautumismekanismien avulla. Perusryhmässä omaksuttu/opittu itsesäätely, suojautuminen ja sosiaalisen tiedon käsittely on usein nopea ja tuttu tapa kohdata konfliktit, mutta se sitoo meidät menneisyyteen toistuvilla ja jähmettyneillä kuvioilla. Konfliktien ratkaisussa on pohjimmiltaan kysymys vapauden löytämisestä. Olisi liian idealistista ajatella, että kaikki konfliktit voitaisiin ratkaista - liiankin monet jäävät ratkaisematta. Niiden kanssa on vain elettävä ja tultava toimeen. Mutta miten suojautua esim. yhteisön tai organisaation patologiaa vastaan miten suojautua pettymykseltä ja katkeruudelta? Konfliktit ja ongelmat haastavat meitä kasvuun. Psykoterapia kaikessa kirjossaan tarjoaa erilaisia malleja ja mahdollisuuksia spontaaniin ja luovaan ongelmien kohtaamiseen ja persoonalliseen kasvuun. Kysymys on siitä, jaksanko riittävästi työstää kokemaani vai jäävätkö tapahtumat fyysisenä ja psyykkisenä pahoinvointina elämään minussa vai laitanko pahan kiertämään ulkoistamalla sen uusiin kohteisiin. Lähtiessä karsin matkatavarat minimiin ja pakkasin mukaan aimo annoksen avointa mieltä. Ennen konferenssia vaeltelin pari päivää Ateenan kuumilla kaduilla täysin joutilaana. Sen jälkeen kolme yötä ja päivää Naxoksella kuljeskellen hyvässä seurassa pitkin vehreän ja kauniin saaren upeita rantaviivoja ja serpentiiniä pitkin ylös Zeuksen rinnettä. Välillä astelimme viehättäviä sokkeloisia kujia ja istahdimme tavernoissa makunautintojen ääressä. Valmistin itseäni vastaanottamaan mahdollista muutosta sisäisessä maailmassani. Ajattelin ja toivoin, että vaeltelu, epäjärjestäytynyt etsiminen ja joutilaisuus vieraassa ympäristössä saattaisivat tuottaa luovan jälkivaikutuksen, uudenlaisen itsen kokemisen. Eikä toivoni osoittautunut turhaksi.

11 11 Konferenssin alettua janosin jo kovasti toiminnallisia sessioita luentojen oheen. Halusin hetkeksi vaihtaa ulkoisen matkanteon sisäiseksi matkaksi. Lauantaina oli sen aika. Olin utelias kokemaan, kuinka läheltä itseään pystyy katsomaan näin kaukana kotoa. Osallistuin pariin työpajaan, jotka koin todella merkittäviksi, ja joiden antia voin soveltaa suoraan myös omaan työhöni: Role Analysis as a Source for Personal Growth ja The Broken Container connecting through conflicts. Työskentelyn tarkoituksena oli asettua luovaan suhteeseen menneisyyden kanssa, käyttää elämässä syntynyttä materiaalia ja muotoilla sitä uudelleen. Onneksi aivomme ovat luodut muuttumaan kokemusten kautta; ei tarvitse kuin antaa lupa itselle kokea toisin. Jälleen kerran sain kokemuksen siitä kuinka negatiiviset muistot ovat erityisen alttiita muutoksille pian sen jälkeen, kun ne on palautettu muistiin. Menneisyyden ja nykyisyyden samanaikainen läsnäolo, oma aktiivinen toiminta ja ryhmän myönteinen ja rakentava vaikutus kutoutuivat traumaattisten muistojen tekstuuriin ja näin elämäni teema taas pikku hiljaa muuttui: aistimukset, ajatukset, tunteet ja kuvat yhdistyivät uudella tavalla. Tulin taas uudella tavalla oman elämäni näkijäksi, kokijaksi ja kertojaksi. Taas kerran tulin kokeneeksi sen kuinka olemisemme on sitoutunut toistemme olemiseen; minää ei ole ilman sinää. Tietoisesti virittäytymällä läsnä olevaan hetkeen ja ihmisten kohtaamiseen annetaan toisille mahdollisuus koskettaa omia ajatuksia ja tunteita. Resonanssin avulla koko ryhmän voimat saadaan käyttöön ja kehityksen palveluun. Se mahdollistaa vertikaalisen syvyyden löytämisen horisontaalisen yhteistyön avulla. Muutos tapahtuu uudessa jaetussa kokemuksessa tässä ja nyt oppimalla, kasvamalla ja rakastamalla. Jokainen meistä on haavoitettu tavalla tai toisella ja ainoastaan myötätunto, välittäminen ja rakkaus auttavat meitä säilymään hengissä. Ne antavat meille tulevaisuuden ja toivon. Kun katselen ryhmämme traumatyöskentelyn tuottamaa upeaa luomustamme, tunnen tyyntä lempeyttä kanssakulkijoitani ja epätasaista, rosoista elämääni kohtaan. Omat kipeät traumamme, jotka yleensä ovat este toisen kohtaamiselle, liittivät meidät yhteen ja auttoivat meitä hetken katselemaan maailmaa toisen silmin. Kerronnallisella tasolla dialogi asetti traumaattisen kokemuksen merkitykset uusiin kehyksiin, oma tarina muuttui, muistetusta menneisyydestä tuli osa tämän hetken kokemusta, joka toimii taas pohjana tulevaisuudelle ja valinnoille. Käynti jossain ydinkuvassa tai kokemuksessa saattaa meidät symbolisesti syntymisen tilaan, jota on vaikea selittää. Voin vain aistia muutoksen ja sen, kuinka elämä luo itseään koko ajan uudestaan. Lähden kotimatkalle taas himpun verran koostuneempana. Kreikka, länsimaisen kulttuurin kehto äiti-/isähahmona jää elämään omaa traumaansa ja etsimään siihen ratkaisua.

12 12 Ryhmäanalyysiyhdistyksen koulutustoiminta Taru Kaivola Psykoterapeuttien koulutus siirtyi vuoden alusta yliopistoille. Koska yliopistoilla ei ole riittäviä resursseja kouluttamaan psykoterapeutteja, joutuvat ne etsimään ulkopuolisia kouluttajatahoja. Helsingin ja Jyväskylän yliopistot ovat tänä keväänä kilpailuttaneet psykoterapiakoulutuksia ja Ryhmäanalyysiyhdistys on ollut mukana niissä. Jyväskylän yliopiston tarjouskilpailussa emme pärjänneet. Laatuvertailussa meitä verrattiin Suomen Psykoanalyyttiseen yhdistykseen, jonka tarjous koski ainoastaan yksilöterapiaa. Ryhmäanalyysiyhdistys teki asiasta oikaisuvaatimuksen, mutta sillä ei ollut merkitystä lopputulokseen. Vetoaminen markkinaoikeuteen sekä oikaisuvaatimus olivat lähinnä vastalause sitä menettelytapaa kohtaan, jota Jyväskylän yliopisto harjoitti valinnoissaan. Helsingin yliopiston tarjouskilpailu eteni monivaiheisesti koko talven ajan ja työllisti koulutustoimikunnan jäseniä. Monet illat ja sunnuntai-iltapäivät kuluivat tarjousasioiden äärellä. Loppujen lopuksi uurastus tuotti tulosta ja Ryhmäanalyysiyhdistys valittiin ryhmäanalyysikoulutuksen palveluntuottajaksi. Myös Suomen Mielenterveysseura oli mukana kilpailutuksessa, mutta heidän tarjous hävisi yhdistyksemme tarjoukselle mm. laatupisteissä. Koulutus alkanee syksyllä 2013 ja on kestoltaan 4 vuotta, yhteensä 71 opintopistettä. Teoriaopetus on pääpiirteittäin samansisältöistä kuin aiemmissakin koulutuksissa. Oma psykoterapia toteutuu pienryhmissä ja sen kokonaistuntimäärä on 260. Työnohjausta on koulutusryhmän yhteisenä 80 tuntia, sekä 40 tuntia 1-3 hengen ryhmissä. Kuluvana vuotena yhdistys on käynnistänyt oman koulutustarjontansa. Meneillään on kolme koulutusta. Tammikuussa käynnistyi ensimmäinen 30 opintopisteen laajuinen ryhmänohjaajakoulutus. Koulutus on pilottikoulutus, josta saatujen kokemusten pohjalta on tarkoitus kehittää säännöllinen ryhmäanalyyttinen ryhmänohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena on tarjota valmiuksia ryhmien ohjaamiseen muuallakin kun psykoterapiatyössä. Koulutus on suunnattu erityisesti niille, jotka ohjaavat ryhmiä potilas-, kasvatus, - ohjaus-, koulutus- ja esimiestyössä. Yhdistys järjestää Turun vanhuspsykiatrian avopalveluille oman räätälöidyn ryhmänohjaajakoulutuksen. Koulutus on kestoltaan kahdeksan päivää ja siihen osallistuvat kaikki avopalvelujen työntekijät. Koulutuksessa keskitytään ryhmänohjaamistaitoihin sekä yleisimpiin ryhmäilmiöihin. Näkökulma on kuitenkin vanhustenryhmiin painottuva.

13 13 Turun kesäyliopiston kanssa on käynnistynyt koulutus Ryhmäterapia työntekijän rooli ryhmäprosessissa. Koulutuksen kohderyhmänä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian hoitohenkilökunta. Koulutus toteutetaan oppisopimuksen lisäkoulutuksena. Se kestää vuoden ja sisältää teoriaopetuksen lisäksi myös työnohjausta. Tavoitteena on jatkossakin tarjota erilaisia räätälöityjä koulutuksia eri paikkakunnilla. Tällä toiminnalla pyrimme vahvistamaan ryhmänohjaustaitoja, tekemään ryhmäanalyyttistä työtapaa tunnetuksi sekä tarjoamaan yhdistyksen jäsenille tilaisuuksia toimia kouluttajina. Jokainen yhdistyksen jäsen voi markkinoida omalla paikkakunnallaan tätä mahdollisuutta. Yhdessä tilaajan kanssa voimme räätälöidä juuri heidän tarpeisiin sopivan koulutuksen. Mikäli kiinnostusta löytyy, voit antaa yhteystietoni. Psykoanalyysi ja tutkimus ajankohtaisia puheenvuoroja Helsingin Yliopisto Muistinvaraisen tiivistelmän laati Hanneli Pyhältö On ollut ilo huomata, että yhdistyksemme toimii aktiivisesti koulutustilaisuuksien tiedotuskanavana. Ilman tätä tietoa olisin jäänyt osattomaksi iltapäivän runsaasta ja ajankohtaisesta annista. Symposiumin järjestäjänä toimivat Helsingin Yliopiston tutkijakollegium ja Psykoanalyyttisen tutkimuksen konsortio. Alustukset jakautuivat kahteen ryhmään: psykoanalyyttiseen terapiaan kohdistuva tutkimus ja psykoanalyysi resurssina muiden tieteenalojen tutkimuksessa. Katja Vihreäsalo esitteli tutkimuksensa Kiintymissuhdeteoria 1950-luvun Suomessa. Tutkimuksen lähtökohtana on John Bowlby ( ) tutkimukset kodittomien lasten kiintymyssuhteista. Kiintymyksen tarpeen todettiin olevan automaattinen ja kiintymyssuhteen

14 14 syntymisen mielenterveyden ehto. Näiden ajatusten merkitys tuli selkeästi esille myös suomalaisessa 1950-luvulla annetuissa lastenhoito-ohjeissa ja käytännöissä. Hoidossa oli aikaisemmin keskeistä fyysisen hyvinvoinnin korostaminen. Tästä johtui mm. tarkasti aikataulutettu vauvan syöttäminen. Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjeissa vedottiin mm. Arvo Ylpön ohjeeseen, ettei lasta saa pitää liikaa sylissä ettei se mene pilalle. Lastenlinnan hoitokäytännön mukaan vanhempien oli hyvä välttää sairaan lapsen luona käymistä, ettei lapsi ahdistuisi. Näin siis ohjeistettiin vanhempia asiantuntijoiden taholta. Vähitellen fyysisen hoidon korostamisesta siirryttiin painottamaan lapsen hoivaamisen merkitystä. Nämä muutokset näkyivät myöhemmin myös sosiaalipoliittisissa ratkaisuissa. Lyhyt katsaus 50-luvun kiintymyssuhteen teoriaan ja käytäntöihin antoivat aihetta pohtia, millaiseen teoriaan nykyiset lastenhoitomenetelmät perustuvat ja kuinka niihin suhtaudutaan. Ehkä asiantuntijan näkemyksiä ei enää noudateta ja kunnioiteta samassa mittakaavassa kuin 50-luvulla. Tätä taustaa vasten sukupolvikuilun ymmärtäminen on ehkä vähän helpompaa, kun isovanhemmat, lapset ja lastenlapset yrittävät löytää toisensa rakentavassa vuoropuhelussa. Elina Weiste ja Anssi Peräkylä esittelivät tutkimustaan Psykoanalyysi empiirisen vuorovaikutustutkimuksen kuvaamana. Tutkimusaineisto koostuu terapiaistuntojen nauhoituksista, joita on yhteensä 60 psykoanalyysituntia ja 127 kognitiivisen terapian tuntia. Aineisto on hyvin laaja ja yksityiskohtainen, vastaavat tutkimukset on aikaisemmin tehty muistinvaraisten merkintöjen perusteella. Nyt kootun aineiston pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten tulkinnat rakentuvat ja kuinka ne perustuvat potilaan sanomisiin. Tulkintasekvenssien seuraaminen ja kehittely on mahdollista nauhoitusten perusteella. Yleisön esittämät kommentit osoittivat, että aihepiiristä tulisi herättää enemmän keskustelua ja pohdintaa terapeuttien keskuudessa. Olavi Lindforsin aiheena oli Psykoanalyysin tuloksellisuus mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Tutkimuksen aikajänne on 10 vuotta, ja nyt on käytettävissä viiden vuoden tutkimustulokset. Tutkimuksessa verrataan lyhytkestoista ja pitkäkestoista terapiaa. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset sivuilta, Käydyssä keskustelussa tuotiin esille, että minäkäsitys problematisoituu psykoterapian aikana. Tämä tapahtuu erityisesti psykodynaamisessa terapiassa. Miten sen vaikutus mahtaa näkyä terapian tuloksellisuudessa? Erkki Heinosen tutkimuksessa on myös havaittu että psykoterapeuttien saamat tulokset

15 eroavat toisistaan enemmän kuin eri terapiamuotojen tuottamat erot. Yleisöstä kuuluikin naurun säestämänä toivomus, että tällainen lista pitäisi julkaista. 15 Psykoanalyysi resurssina Toinen osio iltapäivän ohjelmassa käsitteli psykoanalyysia resurssina muulle tutkimukselle. Tamperelainen sosiaalipsykologian professori Anna Riitta Lahikainen kuvasi omaa väitöskirjatutkimustaan, jossa psykoanalyyttinen metateoria oli lähtökohtana sosiaalipsykologiselle tutkimukselle. Alustuksessa oli myös mainintoja muista tutkimuksista joissa professorin ohjaamat väitöskirjatutkimukset hyödynsivät psykoanalyyttista teoriaa. Thomas Wahlgren pohti alustuksessaan Filosofia terapiana Wittgensteinin ja Freudin välistä suhdetta. Wittgensteinin viittaukset Freudin teksteihin olivat vähäisiä ja ennemminkin epäileviä, mikä ei tietenkään vähennä niiden mahdollisuutta vaikuttaa tutkijan ajatteluun. Yhdistävä tekijä heidän välillään oli myös juutalaisuus. Sami Santanen käsitteli psykoanalyysia lähinnä estetiikan tutkimuksen näkökulmasta. Alustuksessa pohdittiin, miten nautinnon lähteen avaaminen Freudin teorioiden pohjalta tapahtuu. Estetiikan traditiosta puuttuu Freudin esittämä seksuaaliteorian ja Lacanin haluamisen mielihyvä ja aistisuus teorian näkökulmat. Mutta pitänee paikkansa, ettei kaikki esteettisen kokemus perustus pelkästään ylevälle ja kauniille.

16 16 Niin paljon me teihin luotettiin Kimmo Hätinen Näin iskostui 80-luvun puolivälissä kuulijoiden korviin tuo elämän varjoisaa katua töksähtävällä kompilla katkokävelevä YÖ -yhtye, jonka kyseisen rivin kolmen pisteen perään voisi laittaa sanan mutta. Luottamus on sana, johon törmää tämän tästä: kyllä työkavereihin täytyy voida luottaa, tuntuu pahalta, kun ei luoteta, luotamme Suomen joukkueeseen Luottamus on kuin inflaatio. Se on olemassa, mutta miten se käytännössä kunkin kohdalla ilmenee ja toteutuu? Luottamus on kuin hyvä saippua. Voit luottaa, että se pesee puhtaaksi, mutta se voi myös livetä kädestäsi. Kun opiskelin psykoterapeutiksi, muistan matkan varrelta luottamuksen karikoita: Onko minun pohjakoulutukseni sittenkään riittävä? Ottiko haastattelija minut koulutukseen, jotta firma saisi rahat, vaikka en olekaan pätevä? Ovatko VALVIRAn vaatimukset sittenkin jotain muuta, mitä on annettu ymmärtää? Se kouluttaja sanoi niin, ja tämä toinen sanoi näin, ja sillä yhdellä on paperit hukassa mihin tässä enää voi luottaa? Kun kävelin postitoimiston virkaa nykyään hoitavalle läheiselle R-kioskille noutamaan postiennakkolähetystä VALVIRAsta, luotin lähinnä siihen, että pikkutietä helmikuun lopussa ympäröivät lumikasat eivät sula huomiseen mennessä. Luottamukseni järjestelmään kasvoi hetkeksi, kun lunastamani lähetyksen sisältö paljastui myötämieliseksi kovasti toivomani psykoterapeutti-tittelin suhteen. Saippua pysyi juuri sillä hetkellä kädessäni. Mikä luottamuksessa on niin vaikeaa? Otetaanpa kuvitteellinen tilanne, missä minä olen juuri pakkaamassa kirjekuoreen niitä papereita, jotka VALVIRAan opintojen jälkeen täytyy lähettää. Paras ystäväni on samalla käymässä kylässä. Minulla on vähän hoppu. Pitäisi pistää tuo kirje lähtemään tänään, mutta on toisaalta jo vähän kiire töihin. Tuo kaverini on tuosta juuri lähdössä, ja tiedän, että hän kulkee sopivasti kirjelähetyslaatikon läheltä, kun itse pitäisi kiiruhtaa toiseen suuntaan. Annanko minä tuolle parhaalle ystävälleni tämän kirjekuoren, ja pyydän häntä ohi kulkiessaan pudottamaan sen postilaatikkoon? En anna. Minun täytyy itse nähdä, että kirje solahtaa laatikkoon. Sellaista on luottamus. Luottamus on jotain sellaista, mikä kasvaa ihmisten välille yhteisistä kokemuksista. Luotta-

17 17 mus on kollektiivista. Se on rikkoutuvaa. Mitä enemmän se on rakennettu yhden kortin varaan, sen varmemmin se kaatuu. Kun oikeistopuolueen jäsenet tutkailevat ohjelmaansa vakuuttuneina sen oikeamielisyydestä, eivät vasemmistolaiset luota ohjelman mukaisen toiminnan tuottavan hyvinvointia, ainakaan yhtä paljoa kuin oman ohjelmansa. Niin paljon me teihin luotettiin, mutta tepä veditte maton alta. Toisinaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla olen törmännyt näkemyksiin, joiden mukaan kollegoihin pitäisi voida luottaa, koska heillä on alan koulutus. Koulutus tekee meistä samanmielisiä, suojelee tyhmyydeltä, johon ilman asianmukaista koulutusta sortuisimme. Tottahan kaikki leipurit pitävät Aleksanterin leivosta herkullisempana kuin vuohenjuusto-ciabattaa makiampaa, makiampaa! No mihinkäs tässä sitten voi luottaa? Ainakin itse luotan suhteellisuusteoriaan. Tähän mennessä kaikki testit sen suhteen ovat osoittaneet teorian toimivuuden. Siihen on muutenkin helppo luottaa, kun siitä ei käytännössä mitään ymmärrä. Ihmiset muodostavat ryhmiä. Halusivat tai eivät, poikkeuksena ehkä joku Alaskan metsiin muuttanut erakko, joka on tietoisesti halunnut ottaa pesäeron lajitovereihinsa. Suomen lapissahan tuollainen ei enää onnistu, koska potentiaalisen asuinsijan lähistölle vedetään joka tapauksessa läheisen hiihtokeskuksen pitkän matkan latu - moottorikelkalla ajettu. Muutenkin, jos moista yrittäisi, takuulla perään hiihtäisi joku sosiaalityöntekijä tarkistamaan, onko kylläisyyspisteen saavuttanut kansalainen tietoinen etuuksistaan. Tähän voi luottaa. Ryhmissä oleminen kasvattaa meitä. On vain suostuttava olemaan ryhmässä. Eihän se aina ihanaa ole. Ryhmän erilaiset peilit aiheuttavat välillä sietämätöntä painetta omien lukkoon lyötyjen näkemysten tarkistamiseen. Ryhmä voi olla myös se työyhteisö, jossa on niitä, joilla on se väärä koulutus. Ryhmä voi myös antaa yllättäen positiivista palautetta. Ryhmässä voi syntyä onnistumiskokemus, vaikka sitä ei ole odottanutkaan. Ryhmä voi hoitaa, vaikken hoitoa halunnutkaan. Yhtä hyvin voin pettyä ryhmään, kun se ei antanut sitä palautetta, jonka olisin halunnut. Ryhmässä hiljainen voi antaa tärkeän näkökulman, koska on sitä pitkään miettinyt. Hölösuu taas tajuaa, että kuunteleminen on tärkeää. Ihminen on siitä erikoinen olento, että se tietää yksin ollessaankin olevansa maailmassa muiden ihmisten kanssa. Tämän tiedostaminen voi kasvattaa ymmärrystä siitä, että kaikista vaikeuksista huolimatta maailmassa voi olla moniakin ihmisiä, joihin kannattaa luottaa. Omien psyykkisten voimavarojen väheksyminen, ja tiedostamatta jättäminen, taas johtaa rasismiin, jolloin kokemus on sen suuntainen, että ei täällä oikein kaikille tilaa kuitenkaan ole, eikä oikein mihinkään kannata luottaakaan. Ryhmässä on peilejä niin monta, että pettymyksenkin hetkellä on mahdollista luottaa siihen, että joidenkin peilien kautta voin aina saada korjaavan kokemuksen. Korjaavat kokemukset lisäävät luottamustani. Noin yleisestikin.

18 18 Raunon palsta Miehille mahdollisuus Yhdistyksen hyvä sisäinen yhteistyö ja kova ponnistus tuottivat tulosta: ryhmäanalyysi on niiden terapiakoulutusten joukossa, jotka Helsingin Yliopisto hyväksyi monivaiheisen tarjouskilpailun jälkeen opetusohjelmaansa. Ryhmäanalyysin kohdalla tämä tarkoittaa syksyä Vaikka paljon on vielä tehtävää, ennen kuin koulutus yliopistossa pääsee todella alkamaan, tässä vaiheessa voi iloita jo mm. siitä, että ryhmäanalyysi oli ainoa ryhmäpsykoterapia-koulutus, joka hyväksyttiin. Näin ollen voisi olettaa, että myös kiinnostusta yhdistyksen tarjoamaa koulutusta kohtaan tulee olemaan. Se mitä erityisesti toivon tulevien opiskelijavalintojen suhteen on, että hakijoissa olisi paljon - päteviä ja erilaisia - miehiä. Ryhmäanalyysi Suomessa on tähän mennessä ollut varsin naisvoittoista, ja tähän toivon muutosta. Menneillään olevassa ET -koulutuksessa suhde on 9:1 naisten hyväksi eikä edellisissäkään koulutuksissa tilanne ole ollut paljon tasaisempi. Vaikka uskon, että yksilöiden välillä on enemmän eroja kuin sukupuolten välillä, silti sukupuolella on väliä. Naiset ja miehet ovat biologisesti erilaisia, mikä puolestaan heijastuu monella lailla ajatteluun ja myöhempään elämään yhteiskunnassa. Miesten ja isien merkitystä olen pohtinut pitkin kevättä oman työni puitteissa. Jossakin vaiheessa havahduin siihen, että huomattavan monella niistä nuorista miehistä, jotka olivat vammautuneet vaikeasti päihteiden, suicidiyrityksen tai liiallisen riskinoton takia saaden selkäydinvamman, ei ollut ollenkaan isää tai isä oli alkoholisti, väkivaltainen tai hyljännyt perheensä kokonaan. On todennäköisesti niin, että isä edustaa edelleen yhteiskuntaa ja rajoja. Isä auttaa poikaa irtaantumaan paitsi kahdenkeskisestä suhteesta äitiinsä, myös osallistumalla luomaan niin turvallisen pohjan, että pojan on mahdollista pärjätä myöhemmin tarpeeksi vahvaksi kehittyneen identiteetin ja minän kykyjen avulla. Mutta voi käydä niin, että äidin jäädessä käytännössä yksin kasvatusvastuuseen, äidin voimavarat eivät riitä ja pojan lapsuuden suojaavat rakenteet jäävät liian hauraiksi. Seurauksena on latenssi-iän jälkeen suhteetonta kapinaa auktoriteetteja kohtaan, uhoa ja aggressiota, joka voi johtaa turhien riskien ottamiseen tai tietoiseen itsensä vahingoittamiseen. Usein hetken mielijohteesta (joka ei sittenkään ole täysin sattumanvaraista) kannettavaksi saattaa jäädä elinikäinen, erittäin vaikea vammautuminen. Tällä puheella isien merkityksestä en tarkoita, että esim. kahden naisen muodostama vanhemmuus olisi jotenkin huonompi. Päinvastoin, tutkimukset osoittavat, että kahden naisen liitossa kasvaneet lapset ovat psyykkisesti jopa tasapainoisempia ja terveempiä kuin heteroperheessä kasvaneet. Mutta tällöin lapsilla on-

19 kin ollut kaksi huolehtivaa ja rakastavaa vanhempaa ja heille on todennäköisesti löytynyt sopivasti myös miehen malleja lähipiiristä. 19 Pojat ja miehet saavat siis myös tapaturmaisen selkäydinvamman paljon useammin kuin naiset. Esim. viime vuosina kuntoutukseen tulleista naisia on ollut vain vajaa neljäsosa kaikista selkäydinvammaisista. Miehet siis toimivat ja tekevät ja heille sattuu. Kyse on tässäkin osin puhtaasti biologiasta. Mutta onko tekemisessä ja varsinkin päättömässä touhuamisessa kysymys myös siitä, etteivät pojat kykene puhumaan vaikeista asioista, ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan samalla lailla kuin tytöt vaan purkavat sen harkitsemattomaan toimintaan? Ja mistä tämä johtuu? Mietin tätä siinä yhteydessä, kun nykyisessä ET - koulutuksessa aiheena olivat unet. Opiskelijat pohtivat tuolloin mm. sitä, miten äidit mahtavat reagoida, kun poika kertoo aggressiota sisältävistä unistaan. Kykeneekö äiti vastaanottamaan ne vai kauhistuuko ja pelästyykö hän pojan väkivaltaisia unia tai fantasioita - koska ne ovat hänen omasta sukupuolestaan johtuen niin erilaisia? Jos hän reagoi torjuvasti, poika takuulla huomaa sen ja ymmärtää, etteivät sellaiset ajatukset ja puheet ole sallittuja. Mutta mihinkään ne eivät tietenkään mielestä häviä. On mahdollista, että ne purkautuvat helpommin toimintaan kun niitä ei mielen sisällä ole käsitelty eikä niille ole löytynyt vastaanottajaa eikä kuuntelijaa. Isistä puolestaan ei ole paljon apua, koska he ovat oppineet niin ikään pitämään tunteensa omana tietonaan jo kauan sitten. Varsinkin sodan käyneet isät eivät paljon tunteitaan purkaneet, mihin vaikutti myös sodanjälkeinen yhteiskunnallinen ilmapiiri. Monta kertaa ryhmäanalyysin eri tilaisuuksissa on tullut tunne, että miesten ääni ei ole päässyt tarpeellisessa määrin esiin. Mm. suurryhmissä olen toivonut, että esiin tulisi enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita, joista voisi keskustella ja olla avoimesti ja rehellisesti myös eri mieltä. Nyt esim. ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset epäkohdat ja lähihistoria ovat olleet selvästi monta kertaa liian arkoja asioita käsiteltäväksi. Kuitenkaan niitä ei voi käsitellä missään muulla yhtä hyvin kuin suurryhmissä. Suurryhmä ei ole pienryhmä eikä varsinaisesti terapiaryhmä (vaikka jokainen saa mielestäni käyttää sitä juuri siihen tarpeeseen kuin haluaa). Suurryhmä on ainutlaatuinen paikka käsitellä kollektiivista tiedostamatonta - myös sen raadollista puolta. Laajempien yhteiskunnallisten aiheiden vähyyttä suomalaisissa suurryhmissä mielestäni selittää osin juuri naisvaltaisuus, koska naiset ovat jossakin määrin kiinnostuneita erilaisista asioista. Ulkomailla kongresseissa miesten osuus on kokemukseni mukaan ollut suurempi, mikä on näkynyt suurryhmien intensiivisessä ja kiihkeässä ilmapiirissä. Asioista on riidelty kiihkeästikin ja samalla ymmärretty, ettei yhtä ainoaa totuutta ole olemassa. Rikas ja laaja mielikuvamaailma ja kyky fantasiaan auttavat vastoinkäymisistä selviytymisessä. Mielensisäinen reflektio- ja mentalisaatiokyky auttaa käsittelemään tunteita, sen avulla asioille tulee suhteellisuutta ja perspektiiviä eikä tarvitse rynnätä heti toimimaan ja tekemään - ainakaan sellaisia päättömyyksiä, joita katuu myöhemmin. Laajasti ottaen tähän

20 20 työhön ymmärtämään ja tukemaan poikia ja heidän mielenmaailmaansa toivoisin enemmän miehiä muistaen että myös pojat ovat erilaisia. Siis jo varhaiskasvatukseen, joka on varsin naisvoittoista. Mutta myös ryhmäanalyysi-koulutukseen. Uskon, että jos miehet olisivat paremmin edustettuina opiskelijaryhmässä, se rohkaisisi miehiä ilmaisemaan enemmän omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja fantasioitaan, myös omasta sukupuolestaan lähteviä. Todennäköisesti tämä rikastuttaisi ja monipuolistaisi koko opiskeluprosessia ja myöhemmin siitä hyötyisivät erityisesti ne pojat ja miehet, joiden kanssa tulevat ryhmäanalyytikot ovat tekemisissä. Rauno Tuikka

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi

Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Hyvinvoiva Sinä - Kehon ja Mielen vireyttä ja lepoa pe 1.3.- su 3.3.2013 Tervetuloa nauttimaan hyvinvoinnista! Hotel Fjalarissa Salossa Osoite: Rinteentie 5, 24240 Salo http://www.fjalar.fi Mitä voit saada?

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14 40200 Jyväskylä DEFUSING-OHJAAJAKOULUTUS 6.-8.4.2016 Jyväskylässä Miksi? ammattilainen pystyy kohtaamaan

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015 Jyväskylässä Suomen Suomen Yhteisöakatemia Oy Oy Saarijärventie Taitoniekantie 5 B 14 8 D 35 40200 Jyväskylä40740 Jyväskylä www.sya.fi Defusing-ohjaajakoulutus 16.-18.3.2015

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET

Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Kuinka työntekijä voi tukea lapsen mentalisaatiokykyä? Nina Pyykkönen Erikoispsykologi, PsL Psykoterapeutti YET Reflektiosta Reflektio on tärkeää kaikissa aikuisten, lasten, vanhempien ja ammatti-ihmisten

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TAUSTA RYHMÄANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT TAUSTA RYHMÄANALYYTTINEN PSYKOTERAPIA JA KOULUTUKSEN TAVOITE HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS RYHMÄPSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS, ANALYYTTINEN VIITEKEHYS 70 OP, 2015-2018 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Psykiatria

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot