Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola 3. Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen 5. Konflikti ja sovinto Ulrika Segercrantz 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola 3. Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen 5. Konflikti ja sovinto Ulrika Segercrantz 7"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1/2012

2 2 Jäsenlehti 1/2012 Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola 3 Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen 5 Konflikti ja sovinto Ulrika Segercrantz 7 Terveiset Ateenasta Eeva Elorinne 10 Ryhmäanalyysiyhdistyksen koulutustoiminta Taru Kaivola 12 Psykoanalyysi ja tutkimus ajankohtaisia puheenvuoroja Hanneli Pyhältö 13 Niin paljon me teihin luotettiin Kimmo Hätinen 16 Raunon palsta: Miehille mahdollisuus Rauno Tuikka 18 Kuulumisen tärkeydestä ja ääneen puhumisen merkityksellisyydestä Sanna Akkanen 21 Tulevia tapahtumia 23

3 3 Puheenjohtajan palsta Taru Kaivola Kun lupauduin yhdistyksen puheenjohtajan tehtävään hallituksen kesätapaamisessa Pyhäjärvellä 2010, keskustelussamme oli vahvana metaforana kurkiaura. Kurkiauran kärjessä on 7-8 vahvaa yksilöä, jotka johtavat auraa vuorotellen. Auran muut linnut kannustavat johtajia. Kun joku linnuista väsyy, pari lintua saattaa väsyneen linnun maahan lepäämään ja ruokailemaan, muut jatkavat matkaa. Kenenkään ei tarvitse kantaa liian suurta vastuuta ja toisaalta kaikki auran jäsenet voivat luottaa siihen, että ketään ei jätetä ja jokaista autetaan väsymyksen hetkellä. Alkanut vuosi on ollut yhdistyksellemme monella tapaa merkittävä; yhdistys on aloittanut omaa koulutustarjontaa ja yhdistys valittiin Helsingin yliopiston ryhmäanalyyttisen psykoterapian kouluttajatahoksi. Kaikki tämä asettaa yhdistyksellemme uusia kehityshaasteita. Nyt jos koskaan on tärkeää, että kurkiauramme säilyy yhtenäisenä, suunta oikeana ja että matka etenee. Joku jäsenistöstämme totesi, että yhdistys astuu nyt ison askeleen julkisuuteen. Julkisuuden valokeilassa meitä myös arvioidaan siitä, miten uskottavia ja osaavia olemme. Yhdistys on me kaikki. Jokainen yhdistyksen jäsen edustaa ryhmäanalyyttistä teoriasuuntausta ja ajattelutapaa, vaikka ei aktiivisesti toimisikaan ryhmäanalyytikkona. Jokainen voi kysyä itseltään, minkälaisen kuvan minä annan ryhmäanalyysistä, koulutuksesta ja yhdistyksestä. Miten omalta osaltani vahvistan julkisuuskuvaamme? Minkälainen psykoterapeutin ja ryhmäanalyytikon identiteetti minulla on? Jotta ryhmäanalyysi olisi elävää ja ajassa kehittyvää, se vaatii ryhmäanalyytikolta itsensä pitämistä ajan tasalla. Jotta identiteettimme ei näivettyisi ja säilyttäisimme elävän ja avoimen kontaktin ympäristöömme, edellyttää se säännöllistä tankkaamista matkan jatkuvuuden turvaamiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on sekä eettinen että lainsäädännöllinen velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Laki velvoittaa myös työnantajaa turvaamaan edellytykset osallistua koulutukseen. Mietin millä keinoilla jäsenistömme saisi riittävästi tukea oman ammatillisen osaamisen päivittämiseen ja ylläpitämiseen. Yhdistys on ainoa taho Suomessa, joka voi tarjota ryhmäanalyyttistä täydennyskoulutusta. Tulevaisuuden haastee-

4 na on se, miten koulutukset houkuttelisivat osallistujia ja parhaiten palvelisivat jäsenistön täydennyskoulutustarpeita. Tähän kysymykseen toivoisin vastauksia jäsenistöltä. 4 Puheenjohtajana katson velvollisuudekseni nostaa esille myös kolikon toista puolta. Yhdistyksen profiilin nosto antaa aihetta tyytyväisyyteen ja onnistumisen kokemisen nostetta. Tässä tilanteessa en halua olla ilonpilaajan roolissa, mutta on välttämätöntä tiedostaa mahdollisia karikoita tulevaisuuden toiminnassa. Yhdistyksen uusi rooli koulutuspalvelujen tuottajana ei voi olla vaikuttamatta myös yhdistyksen luonteeseen. Perinteisen aatteellisen toiminnan rinnalle on tullut liiketoiminnallinen rooli. Taloudelliset intressit ovat kautta historian aikaansaaneet hajottavia tekijöitä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Nämä riskit meidän tulee tiedostaa ja kaikin keinoin pyrkiä ennaltaehkäisemään tilanteita, joissa on vaara ajautua yhteistoimintaa hajottavan, irrationaalisen toiminnan imuun. Suurimpina uhkina näen ilmiöt, jotka kumpuavat sisältä käsin, kuten kateus ja kilpailu. Liiketoiminnallinen rooli tarkoittaa myös kurinalaista ja johdonmukaista toimintaa. Jokaisella on kokemusta työyhteisön jäsenyydestä ja tuntuma siitä, että joskus täytyy sitoutua yhteisiin päätöksiin, vaikka olisikin eri mieltä. Yhteinen etu koituu kuitenkin myös yksilön eduksi. On tärkeää, että pidämme jalat tiukasti maassa emmekä unohda tärkeintä eli ryhmäanalyysin edunvalvontaa Suomessa. Yhdistys on tässä tehtävässä keskiössä. Viime ja kuluneen vuoden aikana yhdistyksessämme on perustettu erilaisia toimikuntia ja alueellinen toiminta on vilkastunut. Toiminnan tavoitteena on monipuolistaa yhdistyksen toimintaa ja avata toimintamahdollisuuksia useammalle jäsenelle. Pitäkäämme huoli siitä, että näiden toimintojen myötä ei synny suljettuja yhteisöjä, jotka näivettävät koko yhteisön yhteistä toimintaa. Kaiken kaikkiaan voimme olla tyytyväisiä siihen, että missiomme vaalia ryhmäanalyysin perinnettä Suomessa etenee myötätuulessa. Tämä antaa myös nostetta kurkiaurallemme ja antaa jaksamista halkoa tuulta ja huolehtia toisistamme matkan varrella. Täytyy muistaa, että meillä on hyvät eväät selviytyä uusista haasteista ryhmäanalyysin avulla. Tehdään poikkeus säännöistä ja osoitetaan, että suutarin lapsella on hyvät kengät. Oikein rentouttavaa kesää kaikille!

5 5 Ryhmäanalyysi työryhmätilan suolana Aila Kauranen Ryhmäanalyysin ideoija ja käynnistäjä, S.H. Foulkes, oli sitä mieltä, että kulttuuri läpäisee meidät läpikotaisin. Olen viime aikoina paljon miettinyt tätä Foulkesin teesiä. Työskentelen organisaatiossa, joka on ollut valmis antamaan työaikaa kaikille yhteisön jäsenille kokoontua ryhmäanalyyttisia periaatteita soveltaen ohjatussa pienryhmässä. Kokoontumiset ovat kerran kuukaudessa, kesäajasta kaksi kuukautta jää väliin. Koko työyhteisö kokoontuu kerran vuodessa suurryhmänä. Puhumme työyhteisövalmennus/työnohjauksesta, jonka kokonaiskesto on hieman yli kaksi vuotta. Jäljellä on vielä syksykausi, johon aion tuoda muutaman pienryhmän yhteisistunnon, koska se on mielekästä heidän yhteistyöverkottumistensa kannalta. En tässä yhteydessä selosta työskentelyä tämän enempää mutta totean, kuinka kiinnostavaa on seurata ja olla ohjaajana osallinen tähän koko työyhteisön prosessiin. Minulle syntyy käsitys, että rinnakkaisten pienryhmien työskentely jotenkin synkronoituu osaksi työyhteisön kokonaisuudessa virinnyttä työryhmätasontyöskentelyä. Rohkenen arvioida, että perusolettamustiloista organisaatio on keskusteluryhmien vaikutuksesta siirtynyt työryhmätilaan. Luin GASin eli Lontoon Kansainvälisen ryhmäanalyysiyhdistyksen netin keskustelupalstalta Farhad Dalalin Foulkesin muistoluennolla esittämän ajatuksen, että ryhmäanalyytikoiden tulisi uudelleen tarkastella ylianalyyttista lähestymistapaa ryhmiin. Hän toteaa, että bounded love, jonka voin ehkä kääntää kannattelevaksi, rajat pitäväksi rakkaudeksi, on tekijä, joka ryhmäanalyysissä vaikuttaa. Dalalin näkemys on kiinnostava. Oma tapani ohjata työyhteisössä sekä pien-, median että suurryhmää on ryhmäanalyyttisten periaatteiden soveltamista. Olen varmasti ryhmän ohjaajana aktiivisempi ja vähemmän omassa mielessäni elävää ryhmältä pidättävä kuin mitä kokemukseni on ollut esim. Suomessa järjestettyjen suurryhmien ohjaajien tavasta olla ryhmässä ja työskennellä siinä. En voisi kuvitellakaan toimivani niin pidättyvänä ohjaajana ja työyhteisöryhmien hyötyvän siitä. Luulen, että työyhteisöissä kannattelun kokemus jää johtajuudessa liian vähäiseksi ja ryhmäanalyyttinen keskusteluryhmä ohjaajan persoonan, itsensä ja osaamisensa ammatillisella tavalla ryhmään tuominen, vastaa kannattelun vajee-

6 6 seen. Majakkanani työssäni ovat Foulkesin muut teesit: ryhmäanalyytikko on ryhmän ensimmäinen palvelija, hän on yksi ryhmän jäsen tietoisena omasta erityistehtävästään ja siinä pitäytyvänä. Foulkes korostaa ryhmäanalyytikon spontaaniutta ryhmässä ja ryhmäkulttuurista huolehtimisen vastuuta. Lähdin liikkeelle siitä, että yhteisön kulttuuri läpäisee ryhmät ja meidät, ryhmän kulttuuri läpäisee meidät ja yhteisönsä. Kuinka muutos kulttuurissa voi tapahtua? Kristityille sanottiin aikanaan: Te olette maailman suola ja jos suola käy mauttomaksi, se ei kelpaa muuhun kuin maahan heitettäväksi. Suolan ja mausteiden kohdalla oikea annostelu on tärkeää. Samoin mausteiden tulee olla tuoreita tai ne menettävät vaikutuksensa. Nykyisin puhutaan myös siitä, ettei tiettyjä maustekasveja saisi kerätä saasteisilta alueilta. Pieni määrä voi kuitenkin vaikuttaa niin, että se leviää kokonaisuuteen hyvässä ja pahassa. Kulttuurin muutos tapahtuu usein kuin huomaamatta, tulee ensin pieninä annoksina asioita, jotka aluksi ovat kuriositeettejä, sitten pian ne ovatkin levinneet kaikkialle, yleinen mielipide on hyväksynyt asioiden tilan ja arvotukset, jotka vähän aikaa sitten eivät olisi tulleet kuuloonkaan. Kulttuurin muutos voi olla hyvä tai huono tai jotain siltä väliltä. Työelämän muuttuminen hengästyttäväksi puurtamiseksi, jossa helposti joudutaan perusolettamustiloihin tekikö joku jossakin päätöksen asiasta? Tuskin, tähän tultiin kuin huomaamatta. Taustalla olevat voimat jäävät näkymättömiin, onko mukana ehkä kansainvälisen saalistuksen ja ahneuden dynamiikka, joka uhkaa tuhota elämänmuotomme ellei kulttuurimme ala muuttua terveempään suuntaan, jossa ihmisyys ja inhimillisyys palaavat arvoonsa. Ryhmäanalyysin suola, jos se pysyy terveellisenä suolana, voi olla osa muutosta työryhmätilakulttuurin vahvistamisessa.

7 Konflikti ja sovinto 7 EFPP:n ensimmäinen yhdistetty pari-, perhe- ja ryhmäpsykoterapiakongressi Ateenassa Ulrika Segercrantz Ehkä vahvin kokemus, mikä konferenssista jäi, oli kuuntelemisen merkitys. Vaikka aina olen painottanut sitä itsekin erilaisissa yhteyksissä ja aina ymmärtänyt sen tärkeyden, se tuli eteeni hyvin vahvana asiana taas kerran. Konferenssi oli lastattu täyteen, liiankin täyteen asioilla ja erilaisilla enemmän tai vähemmän tärkeillä esitelmillä ja ihmisillä. Se oli oma hiukan epätodellinen kuplansa. Vaikka kaikilla oli paljon sanottavaa, jäi kosketus todellisuuteen hataraksi. Ulkona paistoi aurinko ja elämä sykki ihan omalla tavallaan ja tahdissaan eurooppalaisen kriisin keskuksessa ja kaukana kaikesta teoretisoinnista. Kuinka teoria ja käytäntö voisivat kytkeytyä toisiinsa, onkin minusta tärkeä kysymys. Kokemus niiden välisestä kuilusta oli konferenssissa vahva. Pinnan alla oleva, Euroopan kriisiin liittyvä ahdistus, mikä tietyllä tavalla yhdisti kaikkia, torjuttiin, eikä sitä haluttu kuunnella kunnolla. Tämä tuli monella tavalla esille Robi Friedmanin (Israel) ja Haim Weinbergin (USA) ohjaamassa suurryhmässä. Siellä kreikkalainen nainen pyysi, että Eurooppa kysyisi, keskustelisi, olisi vuorovaikutuksessa enemmän Kreikan ja tavallisten kreikkalaisten kanssa, eikä vetäisi johtopäätöksiä ja olettaisi asioita suoraan. Kreikkalaiset ovat jotain muutakin kuin laiskoja, ei-veroja-maksavia eteläeurooppalaisia. He ovat ylpeitä ihmisiä, jotka eivät helposti kerjää tai anele. Portugalilainen koki, ettei hän tullut kuunnelluksi ja vastaanotetuksi. Hän koki, että hänellä oli liian vähän kuuntelijoita, kun hän piti esityksensä. Hän oli hyvin tuohtunut asiasta ja koki, että tunnetut luennoitsijat keräsivät liikaa yleisöä ympärilleen. Salissa oli vetoa ja ilmastointi oli liian voimakas hänen mielestään. Hän koki, että tämä oli merkki siitä, ettei ollut tervetullut ja, että ihmiset eivät oikeasti halunneet tutustua muihin ihmisiin. Ranskalaiset eivät osallistuneet ollenkaan suurryhmään, koska siellä puhuttiin englantia ja saksalaiset istuivat aika hiljaa ja pitivät matalaa profiilia, koska pelkäsivät kritiikkiä. Eri kansallisuudet nostivat itsensä esiin ja korostivat omaa maataan puheissaan, eleissään ja käyttäytymisessään. Alaryhmät olivat vahvasti läsnä. Ja koko ajan oli pinnan alla ahdistus tai joku ristiriita, mitä esimerkiksi englantilainen nainen, Miranda, ilmaisi social dreamingissa ahdistuneena: Eurooppa on hajoamassa! Social dreaming -ryhmän unissa oli paljon tyhjiä taloja, palavia taloja, ei toimivia autoja etc. Avuttomuus ja pelko näkyivät myös yhden naisjäsenen unessa omnipotenttisuutena eli naisella oli iso ja pitkä penis. Toista osapuolta ei tarvittu mihinkään, pärjätään yksinkin.

8 8 Kukaan ei tiedä varmasti, mitä on tulossa, mutta konferenssissa huomasi, että joku luottamus ja turvallisuus on hävinnyt eurooppalaisilta. Kukaan ei oikein halua kuunnella toista ja Vamik Volkanin esitelmä valituista traumoista eri kriisien aikana oli taas hyvin ajankohtainen ja valaiseva. Eurooppa on tehnyt Kreikasta syntipukin ja yrittävät siten tuntea omaa oloaan paremmaksi. Mutta syyllisyys on siellä jossain, minkä yksi suomalainen kantoi ryhmän puolesta ja yritti ilmaista suurryhmässä, mutta sai tyrmääviä kommentteja. Omaa vastuuta ei haluta kohdata. John Schlabobersky (Etelä Afrikka ja Lontoo) sanoi hyvin, että jos Amerikka olisi kuunnellut ja suhtautunut samalla tavalla Saksaan toisen maailmansodan jälkeen kuin Saksa suhtautuu esimerkiksi Kreikkaan, ei Saksa olisi koskaan ollut se supervaltio, mikä se tänä päivänä on! Voimme vain toivoa, etteivät poliitikot käytä näitä valittuja traumoja omiin tarkoituksiinsa liian paljon, koska silloin kriisi voi syventyä entisestään. Kun joku syyttää toista, on niin helppoa hyökätä takaisin. Miten suuret ovat vastuuttoman käyttäytymisen, eri hallitsemattomien tunnetilojen ja traumaattisten kokemusten seuraamukset ovat, tuli myös muiden pääesitelmien pitäjien erinomaisissa puheenvuoroissa selvästi esille. Aiheet olivat mm. pareista konfliktissa, tiedostamattomasta perheestä ja ryhmän tiedostamattomasta. Tänään ollaan sitä mieltä, että ihmisen tiedostomaton on interpersoonallinen ja aina osa vuorovaikutusta eli kollektiivista tiedostomatonta. Vamik Volkan, Earl Hopper, Morris Nitsun, Haim Weinberg, David ja Jill Scharf, Robert Hinshelwood ja John Schlabobersky puhuivat vuorostaan vastuusta ja toisen huomioimisesta - eri perspektiiveistä. Miten kuuntelun puuttuminen, toisen ihmisen huomioimatta jättäminen, toisen ihmisen tarpeiden näkemättä jättäminen ja huomioimisen puute vaikuttavat suhteisiin ja ihmisten mahdollisuuksiin liittyä. Miten se myrkyttää suhteita ja hajottaa perheitä ja ryhmiä. Huomioiminen ja arvostaminen puolin ja toisin on ainoa mahdollisuus liittyä aidosti ja on pitkän suhteen salaisuus. Todella mielenkiintoisia ja tärkeitä aiheita, jotka pätevät sekä pareihin että yhteiskuntaan ja kaikkeen siitä välistä. Samalla minulla oli ristiriitainen olo. Niin paljon tietoa, samassa paikassa, mutta ikkunoiden ulkopuolella jotkut ihmiset kärsivät. Ivallista ja välillä kaukana realiteeteista. Käytäntö ja teoria niin kaukana toisistaan. Humanismia puuttuu monessa maassa, missä menee paremmin, mutta kriisissä olevissa maissa antavat yksityiset psykoterapeutit terapiaa myös alennettuun hintaan tai ilmaiseksi. On niin helppoa sanoa, miten asiat ovat mutta vaikeampaa sanoa, mitä pitäisi tehdä. Terapeuttien poliittinen vastuu oli esimerkiksi minun pienryhmässäni kuuma aihe. Pitääkö puuttua politiikkaan vai ei, miten kertoa päättäjille, mitä tiedämme ihmisten mielestä, psyykestä ja ryhmäilmiöistä. Ja tiedämmekö oikeasti enemmän? Iso kysymys on myös, mi-

9 9 ten oppia kuuntelemaan niin, että voisi maksimoida ymmärrystä ja myös käytännössä kulkea terapiatietä toisten rinnalla parempaan tulevaisuuteen. Onko Eurooppa hajoamassa vai onko ihmisen mieli? Onko ihmisyydellä ollut liian kiire kunniaan ja valtaan? Onko kuuntelu jäänyt väliin ja unohtunut? Minusta se on tosiasia, mikä näkyy sekä mikro- että makrotasolla. Ehkä olisi aika muuttaa suuntaa ja päästä sumusta pois, sovintoon. Talvisena päivänä valmistui ET ryhmäanalyytikkoja 4 henkilöä ja VET ryhmäanalyytikkoja 11 henkilöä. Yhteistä ja erillistä koulutusohjelmaa matkattiin kolme vuotta alkaen. Tästä on hyvä jatkaa... Koulutuksen rakenne oli poikkeuksellinen. ET -opiskelijoilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä yhteistä matkaa kokeneiden VET -opiskelijoiden kanssa. Yhteisesti toteutettu työnohjaus ja koulutuspsykoterapia antoivat ainutlaatuisen reflektiivisen kokemuksen ja tuen et -opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle. Voisi sanoa, että koulutuksen rakenne ilmensi hyvin foulkesilaista henkeä! Kuvateksti Anri Nordgren

10 10 Terveiset Ateenasta EFPP:n järjestämästä kansainvälisestä konferenssista Eeva Elorinne Konferenssin teemana oli Conflict and Reconciliation in Groups, Couples, Families & Society. Ohjelmaa oli tarjolla runsaasti yhteinen pöytä oli katettu kukkuroilleen. Tapahtuman punaisena lankana, ydinajatuksena oli analyyttisen ajattelun kehittyminen suhteessa konflikteihin, eri teoreettisten näkökulmien yhdistäminen ja toisiaan täydentävä kehittely. Ihmisen toiminta ymmärretään osana sitä ydinperheen dynamiikka, jossa hän kasvoi. Konfliktit parisuhteessa, perheessä ja ryhmissä ovat sisäisen trauman ulkoistamista. Varhain opitut vuorovaikutusmallit eli interpersoonallinen tiedostamaton ohjaa valintojamme itse kullekin tunnusomaisten mukautumismekanismien avulla. Perusryhmässä omaksuttu/opittu itsesäätely, suojautuminen ja sosiaalisen tiedon käsittely on usein nopea ja tuttu tapa kohdata konfliktit, mutta se sitoo meidät menneisyyteen toistuvilla ja jähmettyneillä kuvioilla. Konfliktien ratkaisussa on pohjimmiltaan kysymys vapauden löytämisestä. Olisi liian idealistista ajatella, että kaikki konfliktit voitaisiin ratkaista - liiankin monet jäävät ratkaisematta. Niiden kanssa on vain elettävä ja tultava toimeen. Mutta miten suojautua esim. yhteisön tai organisaation patologiaa vastaan miten suojautua pettymykseltä ja katkeruudelta? Konfliktit ja ongelmat haastavat meitä kasvuun. Psykoterapia kaikessa kirjossaan tarjoaa erilaisia malleja ja mahdollisuuksia spontaaniin ja luovaan ongelmien kohtaamiseen ja persoonalliseen kasvuun. Kysymys on siitä, jaksanko riittävästi työstää kokemaani vai jäävätkö tapahtumat fyysisenä ja psyykkisenä pahoinvointina elämään minussa vai laitanko pahan kiertämään ulkoistamalla sen uusiin kohteisiin. Lähtiessä karsin matkatavarat minimiin ja pakkasin mukaan aimo annoksen avointa mieltä. Ennen konferenssia vaeltelin pari päivää Ateenan kuumilla kaduilla täysin joutilaana. Sen jälkeen kolme yötä ja päivää Naxoksella kuljeskellen hyvässä seurassa pitkin vehreän ja kauniin saaren upeita rantaviivoja ja serpentiiniä pitkin ylös Zeuksen rinnettä. Välillä astelimme viehättäviä sokkeloisia kujia ja istahdimme tavernoissa makunautintojen ääressä. Valmistin itseäni vastaanottamaan mahdollista muutosta sisäisessä maailmassani. Ajattelin ja toivoin, että vaeltelu, epäjärjestäytynyt etsiminen ja joutilaisuus vieraassa ympäristössä saattaisivat tuottaa luovan jälkivaikutuksen, uudenlaisen itsen kokemisen. Eikä toivoni osoittautunut turhaksi.

11 11 Konferenssin alettua janosin jo kovasti toiminnallisia sessioita luentojen oheen. Halusin hetkeksi vaihtaa ulkoisen matkanteon sisäiseksi matkaksi. Lauantaina oli sen aika. Olin utelias kokemaan, kuinka läheltä itseään pystyy katsomaan näin kaukana kotoa. Osallistuin pariin työpajaan, jotka koin todella merkittäviksi, ja joiden antia voin soveltaa suoraan myös omaan työhöni: Role Analysis as a Source for Personal Growth ja The Broken Container connecting through conflicts. Työskentelyn tarkoituksena oli asettua luovaan suhteeseen menneisyyden kanssa, käyttää elämässä syntynyttä materiaalia ja muotoilla sitä uudelleen. Onneksi aivomme ovat luodut muuttumaan kokemusten kautta; ei tarvitse kuin antaa lupa itselle kokea toisin. Jälleen kerran sain kokemuksen siitä kuinka negatiiviset muistot ovat erityisen alttiita muutoksille pian sen jälkeen, kun ne on palautettu muistiin. Menneisyyden ja nykyisyyden samanaikainen läsnäolo, oma aktiivinen toiminta ja ryhmän myönteinen ja rakentava vaikutus kutoutuivat traumaattisten muistojen tekstuuriin ja näin elämäni teema taas pikku hiljaa muuttui: aistimukset, ajatukset, tunteet ja kuvat yhdistyivät uudella tavalla. Tulin taas uudella tavalla oman elämäni näkijäksi, kokijaksi ja kertojaksi. Taas kerran tulin kokeneeksi sen kuinka olemisemme on sitoutunut toistemme olemiseen; minää ei ole ilman sinää. Tietoisesti virittäytymällä läsnä olevaan hetkeen ja ihmisten kohtaamiseen annetaan toisille mahdollisuus koskettaa omia ajatuksia ja tunteita. Resonanssin avulla koko ryhmän voimat saadaan käyttöön ja kehityksen palveluun. Se mahdollistaa vertikaalisen syvyyden löytämisen horisontaalisen yhteistyön avulla. Muutos tapahtuu uudessa jaetussa kokemuksessa tässä ja nyt oppimalla, kasvamalla ja rakastamalla. Jokainen meistä on haavoitettu tavalla tai toisella ja ainoastaan myötätunto, välittäminen ja rakkaus auttavat meitä säilymään hengissä. Ne antavat meille tulevaisuuden ja toivon. Kun katselen ryhmämme traumatyöskentelyn tuottamaa upeaa luomustamme, tunnen tyyntä lempeyttä kanssakulkijoitani ja epätasaista, rosoista elämääni kohtaan. Omat kipeät traumamme, jotka yleensä ovat este toisen kohtaamiselle, liittivät meidät yhteen ja auttoivat meitä hetken katselemaan maailmaa toisen silmin. Kerronnallisella tasolla dialogi asetti traumaattisen kokemuksen merkitykset uusiin kehyksiin, oma tarina muuttui, muistetusta menneisyydestä tuli osa tämän hetken kokemusta, joka toimii taas pohjana tulevaisuudelle ja valinnoille. Käynti jossain ydinkuvassa tai kokemuksessa saattaa meidät symbolisesti syntymisen tilaan, jota on vaikea selittää. Voin vain aistia muutoksen ja sen, kuinka elämä luo itseään koko ajan uudestaan. Lähden kotimatkalle taas himpun verran koostuneempana. Kreikka, länsimaisen kulttuurin kehto äiti-/isähahmona jää elämään omaa traumaansa ja etsimään siihen ratkaisua.

12 12 Ryhmäanalyysiyhdistyksen koulutustoiminta Taru Kaivola Psykoterapeuttien koulutus siirtyi vuoden alusta yliopistoille. Koska yliopistoilla ei ole riittäviä resursseja kouluttamaan psykoterapeutteja, joutuvat ne etsimään ulkopuolisia kouluttajatahoja. Helsingin ja Jyväskylän yliopistot ovat tänä keväänä kilpailuttaneet psykoterapiakoulutuksia ja Ryhmäanalyysiyhdistys on ollut mukana niissä. Jyväskylän yliopiston tarjouskilpailussa emme pärjänneet. Laatuvertailussa meitä verrattiin Suomen Psykoanalyyttiseen yhdistykseen, jonka tarjous koski ainoastaan yksilöterapiaa. Ryhmäanalyysiyhdistys teki asiasta oikaisuvaatimuksen, mutta sillä ei ollut merkitystä lopputulokseen. Vetoaminen markkinaoikeuteen sekä oikaisuvaatimus olivat lähinnä vastalause sitä menettelytapaa kohtaan, jota Jyväskylän yliopisto harjoitti valinnoissaan. Helsingin yliopiston tarjouskilpailu eteni monivaiheisesti koko talven ajan ja työllisti koulutustoimikunnan jäseniä. Monet illat ja sunnuntai-iltapäivät kuluivat tarjousasioiden äärellä. Loppujen lopuksi uurastus tuotti tulosta ja Ryhmäanalyysiyhdistys valittiin ryhmäanalyysikoulutuksen palveluntuottajaksi. Myös Suomen Mielenterveysseura oli mukana kilpailutuksessa, mutta heidän tarjous hävisi yhdistyksemme tarjoukselle mm. laatupisteissä. Koulutus alkanee syksyllä 2013 ja on kestoltaan 4 vuotta, yhteensä 71 opintopistettä. Teoriaopetus on pääpiirteittäin samansisältöistä kuin aiemmissakin koulutuksissa. Oma psykoterapia toteutuu pienryhmissä ja sen kokonaistuntimäärä on 260. Työnohjausta on koulutusryhmän yhteisenä 80 tuntia, sekä 40 tuntia 1-3 hengen ryhmissä. Kuluvana vuotena yhdistys on käynnistänyt oman koulutustarjontansa. Meneillään on kolme koulutusta. Tammikuussa käynnistyi ensimmäinen 30 opintopisteen laajuinen ryhmänohjaajakoulutus. Koulutus on pilottikoulutus, josta saatujen kokemusten pohjalta on tarkoitus kehittää säännöllinen ryhmäanalyyttinen ryhmänohjaajakoulutus. Koulutuksen tavoitteena on tarjota valmiuksia ryhmien ohjaamiseen muuallakin kun psykoterapiatyössä. Koulutus on suunnattu erityisesti niille, jotka ohjaavat ryhmiä potilas-, kasvatus, - ohjaus-, koulutus- ja esimiestyössä. Yhdistys järjestää Turun vanhuspsykiatrian avopalveluille oman räätälöidyn ryhmänohjaajakoulutuksen. Koulutus on kestoltaan kahdeksan päivää ja siihen osallistuvat kaikki avopalvelujen työntekijät. Koulutuksessa keskitytään ryhmänohjaamistaitoihin sekä yleisimpiin ryhmäilmiöihin. Näkökulma on kuitenkin vanhustenryhmiin painottuva.

13 13 Turun kesäyliopiston kanssa on käynnistynyt koulutus Ryhmäterapia työntekijän rooli ryhmäprosessissa. Koulutuksen kohderyhmänä on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian hoitohenkilökunta. Koulutus toteutetaan oppisopimuksen lisäkoulutuksena. Se kestää vuoden ja sisältää teoriaopetuksen lisäksi myös työnohjausta. Tavoitteena on jatkossakin tarjota erilaisia räätälöityjä koulutuksia eri paikkakunnilla. Tällä toiminnalla pyrimme vahvistamaan ryhmänohjaustaitoja, tekemään ryhmäanalyyttistä työtapaa tunnetuksi sekä tarjoamaan yhdistyksen jäsenille tilaisuuksia toimia kouluttajina. Jokainen yhdistyksen jäsen voi markkinoida omalla paikkakunnallaan tätä mahdollisuutta. Yhdessä tilaajan kanssa voimme räätälöidä juuri heidän tarpeisiin sopivan koulutuksen. Mikäli kiinnostusta löytyy, voit antaa yhteystietoni. Psykoanalyysi ja tutkimus ajankohtaisia puheenvuoroja Helsingin Yliopisto Muistinvaraisen tiivistelmän laati Hanneli Pyhältö On ollut ilo huomata, että yhdistyksemme toimii aktiivisesti koulutustilaisuuksien tiedotuskanavana. Ilman tätä tietoa olisin jäänyt osattomaksi iltapäivän runsaasta ja ajankohtaisesta annista. Symposiumin järjestäjänä toimivat Helsingin Yliopiston tutkijakollegium ja Psykoanalyyttisen tutkimuksen konsortio. Alustukset jakautuivat kahteen ryhmään: psykoanalyyttiseen terapiaan kohdistuva tutkimus ja psykoanalyysi resurssina muiden tieteenalojen tutkimuksessa. Katja Vihreäsalo esitteli tutkimuksensa Kiintymissuhdeteoria 1950-luvun Suomessa. Tutkimuksen lähtökohtana on John Bowlby ( ) tutkimukset kodittomien lasten kiintymyssuhteista. Kiintymyksen tarpeen todettiin olevan automaattinen ja kiintymyssuhteen

14 14 syntymisen mielenterveyden ehto. Näiden ajatusten merkitys tuli selkeästi esille myös suomalaisessa 1950-luvulla annetuissa lastenhoito-ohjeissa ja käytännöissä. Hoidossa oli aikaisemmin keskeistä fyysisen hyvinvoinnin korostaminen. Tästä johtui mm. tarkasti aikataulutettu vauvan syöttäminen. Mannerheimin lastensuojeluliiton ohjeissa vedottiin mm. Arvo Ylpön ohjeeseen, ettei lasta saa pitää liikaa sylissä ettei se mene pilalle. Lastenlinnan hoitokäytännön mukaan vanhempien oli hyvä välttää sairaan lapsen luona käymistä, ettei lapsi ahdistuisi. Näin siis ohjeistettiin vanhempia asiantuntijoiden taholta. Vähitellen fyysisen hoidon korostamisesta siirryttiin painottamaan lapsen hoivaamisen merkitystä. Nämä muutokset näkyivät myöhemmin myös sosiaalipoliittisissa ratkaisuissa. Lyhyt katsaus 50-luvun kiintymyssuhteen teoriaan ja käytäntöihin antoivat aihetta pohtia, millaiseen teoriaan nykyiset lastenhoitomenetelmät perustuvat ja kuinka niihin suhtaudutaan. Ehkä asiantuntijan näkemyksiä ei enää noudateta ja kunnioiteta samassa mittakaavassa kuin 50-luvulla. Tätä taustaa vasten sukupolvikuilun ymmärtäminen on ehkä vähän helpompaa, kun isovanhemmat, lapset ja lastenlapset yrittävät löytää toisensa rakentavassa vuoropuhelussa. Elina Weiste ja Anssi Peräkylä esittelivät tutkimustaan Psykoanalyysi empiirisen vuorovaikutustutkimuksen kuvaamana. Tutkimusaineisto koostuu terapiaistuntojen nauhoituksista, joita on yhteensä 60 psykoanalyysituntia ja 127 kognitiivisen terapian tuntia. Aineisto on hyvin laaja ja yksityiskohtainen, vastaavat tutkimukset on aikaisemmin tehty muistinvaraisten merkintöjen perusteella. Nyt kootun aineiston pohjalta voidaan tehdä päätelmiä siitä, miten tulkinnat rakentuvat ja kuinka ne perustuvat potilaan sanomisiin. Tulkintasekvenssien seuraaminen ja kehittely on mahdollista nauhoitusten perusteella. Yleisön esittämät kommentit osoittivat, että aihepiiristä tulisi herättää enemmän keskustelua ja pohdintaa terapeuttien keskuudessa. Olavi Lindforsin aiheena oli Psykoanalyysin tuloksellisuus mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Tutkimuksen aikajänne on 10 vuotta, ja nyt on käytettävissä viiden vuoden tutkimustulokset. Tutkimuksessa verrataan lyhytkestoista ja pitkäkestoista terapiaa. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset sivuilta, Käydyssä keskustelussa tuotiin esille, että minäkäsitys problematisoituu psykoterapian aikana. Tämä tapahtuu erityisesti psykodynaamisessa terapiassa. Miten sen vaikutus mahtaa näkyä terapian tuloksellisuudessa? Erkki Heinosen tutkimuksessa on myös havaittu että psykoterapeuttien saamat tulokset

15 eroavat toisistaan enemmän kuin eri terapiamuotojen tuottamat erot. Yleisöstä kuuluikin naurun säestämänä toivomus, että tällainen lista pitäisi julkaista. 15 Psykoanalyysi resurssina Toinen osio iltapäivän ohjelmassa käsitteli psykoanalyysia resurssina muulle tutkimukselle. Tamperelainen sosiaalipsykologian professori Anna Riitta Lahikainen kuvasi omaa väitöskirjatutkimustaan, jossa psykoanalyyttinen metateoria oli lähtökohtana sosiaalipsykologiselle tutkimukselle. Alustuksessa oli myös mainintoja muista tutkimuksista joissa professorin ohjaamat väitöskirjatutkimukset hyödynsivät psykoanalyyttista teoriaa. Thomas Wahlgren pohti alustuksessaan Filosofia terapiana Wittgensteinin ja Freudin välistä suhdetta. Wittgensteinin viittaukset Freudin teksteihin olivat vähäisiä ja ennemminkin epäileviä, mikä ei tietenkään vähennä niiden mahdollisuutta vaikuttaa tutkijan ajatteluun. Yhdistävä tekijä heidän välillään oli myös juutalaisuus. Sami Santanen käsitteli psykoanalyysia lähinnä estetiikan tutkimuksen näkökulmasta. Alustuksessa pohdittiin, miten nautinnon lähteen avaaminen Freudin teorioiden pohjalta tapahtuu. Estetiikan traditiosta puuttuu Freudin esittämä seksuaaliteorian ja Lacanin haluamisen mielihyvä ja aistisuus teorian näkökulmat. Mutta pitänee paikkansa, ettei kaikki esteettisen kokemus perustus pelkästään ylevälle ja kauniille.

16 16 Niin paljon me teihin luotettiin Kimmo Hätinen Näin iskostui 80-luvun puolivälissä kuulijoiden korviin tuo elämän varjoisaa katua töksähtävällä kompilla katkokävelevä YÖ -yhtye, jonka kyseisen rivin kolmen pisteen perään voisi laittaa sanan mutta. Luottamus on sana, johon törmää tämän tästä: kyllä työkavereihin täytyy voida luottaa, tuntuu pahalta, kun ei luoteta, luotamme Suomen joukkueeseen Luottamus on kuin inflaatio. Se on olemassa, mutta miten se käytännössä kunkin kohdalla ilmenee ja toteutuu? Luottamus on kuin hyvä saippua. Voit luottaa, että se pesee puhtaaksi, mutta se voi myös livetä kädestäsi. Kun opiskelin psykoterapeutiksi, muistan matkan varrelta luottamuksen karikoita: Onko minun pohjakoulutukseni sittenkään riittävä? Ottiko haastattelija minut koulutukseen, jotta firma saisi rahat, vaikka en olekaan pätevä? Ovatko VALVIRAn vaatimukset sittenkin jotain muuta, mitä on annettu ymmärtää? Se kouluttaja sanoi niin, ja tämä toinen sanoi näin, ja sillä yhdellä on paperit hukassa mihin tässä enää voi luottaa? Kun kävelin postitoimiston virkaa nykyään hoitavalle läheiselle R-kioskille noutamaan postiennakkolähetystä VALVIRAsta, luotin lähinnä siihen, että pikkutietä helmikuun lopussa ympäröivät lumikasat eivät sula huomiseen mennessä. Luottamukseni järjestelmään kasvoi hetkeksi, kun lunastamani lähetyksen sisältö paljastui myötämieliseksi kovasti toivomani psykoterapeutti-tittelin suhteen. Saippua pysyi juuri sillä hetkellä kädessäni. Mikä luottamuksessa on niin vaikeaa? Otetaanpa kuvitteellinen tilanne, missä minä olen juuri pakkaamassa kirjekuoreen niitä papereita, jotka VALVIRAan opintojen jälkeen täytyy lähettää. Paras ystäväni on samalla käymässä kylässä. Minulla on vähän hoppu. Pitäisi pistää tuo kirje lähtemään tänään, mutta on toisaalta jo vähän kiire töihin. Tuo kaverini on tuosta juuri lähdössä, ja tiedän, että hän kulkee sopivasti kirjelähetyslaatikon läheltä, kun itse pitäisi kiiruhtaa toiseen suuntaan. Annanko minä tuolle parhaalle ystävälleni tämän kirjekuoren, ja pyydän häntä ohi kulkiessaan pudottamaan sen postilaatikkoon? En anna. Minun täytyy itse nähdä, että kirje solahtaa laatikkoon. Sellaista on luottamus. Luottamus on jotain sellaista, mikä kasvaa ihmisten välille yhteisistä kokemuksista. Luotta-

17 17 mus on kollektiivista. Se on rikkoutuvaa. Mitä enemmän se on rakennettu yhden kortin varaan, sen varmemmin se kaatuu. Kun oikeistopuolueen jäsenet tutkailevat ohjelmaansa vakuuttuneina sen oikeamielisyydestä, eivät vasemmistolaiset luota ohjelman mukaisen toiminnan tuottavan hyvinvointia, ainakaan yhtä paljoa kuin oman ohjelmansa. Niin paljon me teihin luotettiin, mutta tepä veditte maton alta. Toisinaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla olen törmännyt näkemyksiin, joiden mukaan kollegoihin pitäisi voida luottaa, koska heillä on alan koulutus. Koulutus tekee meistä samanmielisiä, suojelee tyhmyydeltä, johon ilman asianmukaista koulutusta sortuisimme. Tottahan kaikki leipurit pitävät Aleksanterin leivosta herkullisempana kuin vuohenjuusto-ciabattaa makiampaa, makiampaa! No mihinkäs tässä sitten voi luottaa? Ainakin itse luotan suhteellisuusteoriaan. Tähän mennessä kaikki testit sen suhteen ovat osoittaneet teorian toimivuuden. Siihen on muutenkin helppo luottaa, kun siitä ei käytännössä mitään ymmärrä. Ihmiset muodostavat ryhmiä. Halusivat tai eivät, poikkeuksena ehkä joku Alaskan metsiin muuttanut erakko, joka on tietoisesti halunnut ottaa pesäeron lajitovereihinsa. Suomen lapissahan tuollainen ei enää onnistu, koska potentiaalisen asuinsijan lähistölle vedetään joka tapauksessa läheisen hiihtokeskuksen pitkän matkan latu - moottorikelkalla ajettu. Muutenkin, jos moista yrittäisi, takuulla perään hiihtäisi joku sosiaalityöntekijä tarkistamaan, onko kylläisyyspisteen saavuttanut kansalainen tietoinen etuuksistaan. Tähän voi luottaa. Ryhmissä oleminen kasvattaa meitä. On vain suostuttava olemaan ryhmässä. Eihän se aina ihanaa ole. Ryhmän erilaiset peilit aiheuttavat välillä sietämätöntä painetta omien lukkoon lyötyjen näkemysten tarkistamiseen. Ryhmä voi olla myös se työyhteisö, jossa on niitä, joilla on se väärä koulutus. Ryhmä voi myös antaa yllättäen positiivista palautetta. Ryhmässä voi syntyä onnistumiskokemus, vaikka sitä ei ole odottanutkaan. Ryhmä voi hoitaa, vaikken hoitoa halunnutkaan. Yhtä hyvin voin pettyä ryhmään, kun se ei antanut sitä palautetta, jonka olisin halunnut. Ryhmässä hiljainen voi antaa tärkeän näkökulman, koska on sitä pitkään miettinyt. Hölösuu taas tajuaa, että kuunteleminen on tärkeää. Ihminen on siitä erikoinen olento, että se tietää yksin ollessaankin olevansa maailmassa muiden ihmisten kanssa. Tämän tiedostaminen voi kasvattaa ymmärrystä siitä, että kaikista vaikeuksista huolimatta maailmassa voi olla moniakin ihmisiä, joihin kannattaa luottaa. Omien psyykkisten voimavarojen väheksyminen, ja tiedostamatta jättäminen, taas johtaa rasismiin, jolloin kokemus on sen suuntainen, että ei täällä oikein kaikille tilaa kuitenkaan ole, eikä oikein mihinkään kannata luottaakaan. Ryhmässä on peilejä niin monta, että pettymyksenkin hetkellä on mahdollista luottaa siihen, että joidenkin peilien kautta voin aina saada korjaavan kokemuksen. Korjaavat kokemukset lisäävät luottamustani. Noin yleisestikin.

18 18 Raunon palsta Miehille mahdollisuus Yhdistyksen hyvä sisäinen yhteistyö ja kova ponnistus tuottivat tulosta: ryhmäanalyysi on niiden terapiakoulutusten joukossa, jotka Helsingin Yliopisto hyväksyi monivaiheisen tarjouskilpailun jälkeen opetusohjelmaansa. Ryhmäanalyysin kohdalla tämä tarkoittaa syksyä Vaikka paljon on vielä tehtävää, ennen kuin koulutus yliopistossa pääsee todella alkamaan, tässä vaiheessa voi iloita jo mm. siitä, että ryhmäanalyysi oli ainoa ryhmäpsykoterapia-koulutus, joka hyväksyttiin. Näin ollen voisi olettaa, että myös kiinnostusta yhdistyksen tarjoamaa koulutusta kohtaan tulee olemaan. Se mitä erityisesti toivon tulevien opiskelijavalintojen suhteen on, että hakijoissa olisi paljon - päteviä ja erilaisia - miehiä. Ryhmäanalyysi Suomessa on tähän mennessä ollut varsin naisvoittoista, ja tähän toivon muutosta. Menneillään olevassa ET -koulutuksessa suhde on 9:1 naisten hyväksi eikä edellisissäkään koulutuksissa tilanne ole ollut paljon tasaisempi. Vaikka uskon, että yksilöiden välillä on enemmän eroja kuin sukupuolten välillä, silti sukupuolella on väliä. Naiset ja miehet ovat biologisesti erilaisia, mikä puolestaan heijastuu monella lailla ajatteluun ja myöhempään elämään yhteiskunnassa. Miesten ja isien merkitystä olen pohtinut pitkin kevättä oman työni puitteissa. Jossakin vaiheessa havahduin siihen, että huomattavan monella niistä nuorista miehistä, jotka olivat vammautuneet vaikeasti päihteiden, suicidiyrityksen tai liiallisen riskinoton takia saaden selkäydinvamman, ei ollut ollenkaan isää tai isä oli alkoholisti, väkivaltainen tai hyljännyt perheensä kokonaan. On todennäköisesti niin, että isä edustaa edelleen yhteiskuntaa ja rajoja. Isä auttaa poikaa irtaantumaan paitsi kahdenkeskisestä suhteesta äitiinsä, myös osallistumalla luomaan niin turvallisen pohjan, että pojan on mahdollista pärjätä myöhemmin tarpeeksi vahvaksi kehittyneen identiteetin ja minän kykyjen avulla. Mutta voi käydä niin, että äidin jäädessä käytännössä yksin kasvatusvastuuseen, äidin voimavarat eivät riitä ja pojan lapsuuden suojaavat rakenteet jäävät liian hauraiksi. Seurauksena on latenssi-iän jälkeen suhteetonta kapinaa auktoriteetteja kohtaan, uhoa ja aggressiota, joka voi johtaa turhien riskien ottamiseen tai tietoiseen itsensä vahingoittamiseen. Usein hetken mielijohteesta (joka ei sittenkään ole täysin sattumanvaraista) kannettavaksi saattaa jäädä elinikäinen, erittäin vaikea vammautuminen. Tällä puheella isien merkityksestä en tarkoita, että esim. kahden naisen muodostama vanhemmuus olisi jotenkin huonompi. Päinvastoin, tutkimukset osoittavat, että kahden naisen liitossa kasvaneet lapset ovat psyykkisesti jopa tasapainoisempia ja terveempiä kuin heteroperheessä kasvaneet. Mutta tällöin lapsilla on-

19 kin ollut kaksi huolehtivaa ja rakastavaa vanhempaa ja heille on todennäköisesti löytynyt sopivasti myös miehen malleja lähipiiristä. 19 Pojat ja miehet saavat siis myös tapaturmaisen selkäydinvamman paljon useammin kuin naiset. Esim. viime vuosina kuntoutukseen tulleista naisia on ollut vain vajaa neljäsosa kaikista selkäydinvammaisista. Miehet siis toimivat ja tekevät ja heille sattuu. Kyse on tässäkin osin puhtaasti biologiasta. Mutta onko tekemisessä ja varsinkin päättömässä touhuamisessa kysymys myös siitä, etteivät pojat kykene puhumaan vaikeista asioista, ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan samalla lailla kuin tytöt vaan purkavat sen harkitsemattomaan toimintaan? Ja mistä tämä johtuu? Mietin tätä siinä yhteydessä, kun nykyisessä ET - koulutuksessa aiheena olivat unet. Opiskelijat pohtivat tuolloin mm. sitä, miten äidit mahtavat reagoida, kun poika kertoo aggressiota sisältävistä unistaan. Kykeneekö äiti vastaanottamaan ne vai kauhistuuko ja pelästyykö hän pojan väkivaltaisia unia tai fantasioita - koska ne ovat hänen omasta sukupuolestaan johtuen niin erilaisia? Jos hän reagoi torjuvasti, poika takuulla huomaa sen ja ymmärtää, etteivät sellaiset ajatukset ja puheet ole sallittuja. Mutta mihinkään ne eivät tietenkään mielestä häviä. On mahdollista, että ne purkautuvat helpommin toimintaan kun niitä ei mielen sisällä ole käsitelty eikä niille ole löytynyt vastaanottajaa eikä kuuntelijaa. Isistä puolestaan ei ole paljon apua, koska he ovat oppineet niin ikään pitämään tunteensa omana tietonaan jo kauan sitten. Varsinkin sodan käyneet isät eivät paljon tunteitaan purkaneet, mihin vaikutti myös sodanjälkeinen yhteiskunnallinen ilmapiiri. Monta kertaa ryhmäanalyysin eri tilaisuuksissa on tullut tunne, että miesten ääni ei ole päässyt tarpeellisessa määrin esiin. Mm. suurryhmissä olen toivonut, että esiin tulisi enemmän yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita, joista voisi keskustella ja olla avoimesti ja rehellisesti myös eri mieltä. Nyt esim. ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset epäkohdat ja lähihistoria ovat olleet selvästi monta kertaa liian arkoja asioita käsiteltäväksi. Kuitenkaan niitä ei voi käsitellä missään muulla yhtä hyvin kuin suurryhmissä. Suurryhmä ei ole pienryhmä eikä varsinaisesti terapiaryhmä (vaikka jokainen saa mielestäni käyttää sitä juuri siihen tarpeeseen kuin haluaa). Suurryhmä on ainutlaatuinen paikka käsitellä kollektiivista tiedostamatonta - myös sen raadollista puolta. Laajempien yhteiskunnallisten aiheiden vähyyttä suomalaisissa suurryhmissä mielestäni selittää osin juuri naisvaltaisuus, koska naiset ovat jossakin määrin kiinnostuneita erilaisista asioista. Ulkomailla kongresseissa miesten osuus on kokemukseni mukaan ollut suurempi, mikä on näkynyt suurryhmien intensiivisessä ja kiihkeässä ilmapiirissä. Asioista on riidelty kiihkeästikin ja samalla ymmärretty, ettei yhtä ainoaa totuutta ole olemassa. Rikas ja laaja mielikuvamaailma ja kyky fantasiaan auttavat vastoinkäymisistä selviytymisessä. Mielensisäinen reflektio- ja mentalisaatiokyky auttaa käsittelemään tunteita, sen avulla asioille tulee suhteellisuutta ja perspektiiviä eikä tarvitse rynnätä heti toimimaan ja tekemään - ainakaan sellaisia päättömyyksiä, joita katuu myöhemmin. Laajasti ottaen tähän

20 20 työhön ymmärtämään ja tukemaan poikia ja heidän mielenmaailmaansa toivoisin enemmän miehiä muistaen että myös pojat ovat erilaisia. Siis jo varhaiskasvatukseen, joka on varsin naisvoittoista. Mutta myös ryhmäanalyysi-koulutukseen. Uskon, että jos miehet olisivat paremmin edustettuina opiskelijaryhmässä, se rohkaisisi miehiä ilmaisemaan enemmän omia mielipiteitään, ajatuksiaan ja fantasioitaan, myös omasta sukupuolestaan lähteviä. Todennäköisesti tämä rikastuttaisi ja monipuolistaisi koko opiskeluprosessia ja myöhemmin siitä hyötyisivät erityisesti ne pojat ja miehet, joiden kanssa tulevat ryhmäanalyytikot ovat tekemisissä. Rauno Tuikka

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA

LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA LOUKKAANTUMISEN REFLEKTIIVINEN KOHTAAMINEN TYÖNOHJAUKSESSA Pekka Holm pekka.holm@dialogic.fi Prologi Mihail Bahtinia mukaellen pohdin aluksi lyhyesti sanaa ja keskustelua. Sanana loukkaantuminen alkaa

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä

Socca. Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Näkijänä, tietäjänä ja kehittäjänä Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus sosiaalityössä Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto Sosiaalityön kehittämisen foorumi Socca

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot