Dehko-päivät ABSTRAKTIKIRJA. Kansallisen diabetesohjelman loppukatselmus Finlandia-talo Helsinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dehko-päivät ABSTRAKTIKIRJA. Kansallisen diabetesohjelman loppukatselmus. 31.1. 1.2.2011 Finlandia-talo Helsinki"

Transkriptio

1 Dehko-päivät 2011 Kansallisen diabetesohjelman loppukatselmus Finlandia-talo Helsinki ABSTRAKTIKIRJA

2

3 Abstraktikirja Dehko-päivät Finlandia-talo, Helsinki Suomen Diabetesliitto ry

4 2 Abstraktien aihepiirit ja otsikot 1. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskinarviointi/interventiot tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn neuvonta ja seulonta apteekissa Terveyden edistäminen ja sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa Selvitys KYS-erityisvastuualueella ja mallinnuksia Kanerva-KASTEessa Työuupumuksen, syömiskäyttäytymisen ja painon väliset yhteydet työikäisillä Liikuntaneuvonta keino vaikuttaa tyypin 2 diabetesriskiin Tyypin 2 diabetesriskin arviointi ja elintapaohjaus osana työttömien terveystapaamista Elintapainterventioihin osallistuminen, interventiotyyppi ja sosioekonominen asema korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä: yksivuotisseuruutuloksia D2D-hankkeesta. Diabeteksen ennaltaehkäisyn kaari Oulun kaupungissa. Liikkujan Apteekki: Lääkkeitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Miten voit? -virikeaineisto omatoimiseen diabetesriskin ja elintapojen arviointiin. Liikunta- ja ruokatottumusmuutosten ohjauksen tuki Dehkon 2D -hankkeessa Pirkanmaalla Aiemman elintapaohjauksen yhteys koettuun lisäohjauksen tarpeeseen D2D-hankkeen korkean riskin kohortissa Verensokerimittaukset apuna diabeteksen ennaltaehkäisyssä IGT-ryhmäläisten kokemuksia Kansantautien ehkäisyn parantaminen diabeteksesta alkaen Diabeteksen ennaltaehkäisy Laatujärjestelmän poikkihallinnollinen prosessi Rauman kaupungin terveyskeskuksessa Askelmittarin käytön vaikutukset terveyteen tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden 21 kuukauden seurannassa 2. Diabeteksen hoito (tyypin 1 ja/tai 2 diabetes) Diabetesta sairastavien kolesteroli- ja verenpainelääkkeiden käyttö on lisääntynyt Polikliininen insuliinihoidon aloitus tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa hoitomalli luotu diabetestiimityötä kehittäen Diabetesspesifin elämänlaadun mittarin käännöstyö ja toimivuus Diabetesta sairastavien elämänlaatu Suomessa diabetesspesifillä arviointivälineellä arvioituna Elämänlaadun arviointi ja tukeminen oppaat elämänlaadun arviointiin ja diabetesspesifin ADDQoL19-arviointivälineen hyödyntämiseen Aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitoketju Pirkanmaalla 3. Omahoidon tukeminen Hyvinvointipolku.fi avuksi omahoidon tukemisessa Diabeetikon hyvinvointivalmennus Sydänmerkki: jo 10 vuotta parempia valintoja Terveyteen liittyvän elämänlaadun ja mielialan arviointi Diabetesliiton kuntoutuskursseilla Diabeetikoiden hoitosuunnitelma

5 3 Tuovatko II-tyypin diabeetikot riittävästi omaseurantatietoja seurantakäynneille? Helsingin terveysasemien hoitomallilla tuetaan diabeetikoiden omahoitoa Monitoimijayhteistyö tuo virtaa diabeetikon omahoidon tukemiseen Keskusteluryhmät tyypin 2 diabeetikoille Äänekosken terveysasemalla Tampereen Diabetesyhdistyksen DiaPeli -projekti RAY:n tuella toteutettava vertaistukiprojekti vuosina Raskausdiabetes Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? 5. Lisäsairauksien tunnistaminen ja hoito Miten Dehko onnistuu aivohalvausten vähentämisessä Komplikaatioiden seulonta tärkeä osa diabeteksen hoitoa miten se toteutuu? Suuret alaraaja-amputaatiot laskussa Dehkon aikana Dehkolla valtavat haasteet pysäyttää diabeetikoiden sydäninfarktien lisääntyminen Diabeetikon jalkojenhoidon toimintamalli Merjan Hoitopalvelun ja Äänekosken terveyskeskuksen välillä Diabeetikko työterveyshuollossa jalkojen kuntotarkastuksen järjestäminen 6. Diabeteksen hoidon laatu ja laadun seuranta Hoidonohjauksen kehittämiseksi tarvitaan yhtenäiset suositukset BMI alikäytetty mittari diabeteksen ennustajana? Diabeteksen hoidon kehitystyö Paimion Sauvon terveyskeskuksessa Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hanketyöskentelyssä tapahtuva osaamisen kehittyminen Laadunparantamista läpi Dehko hankkeen Sopeutumisvalmennukseen pitää panostaa lasten diabeteksen hoidossa Maali on kaukana ovatko tavoitteet liian kovat? Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto Dehkon tukena Ylä-Savon mallilla ja tuloksia mittaamalla huipputuloksiin 7. Terveydenhuoltohenkilöstön diabeteskoulutus Diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityisosaamista (30 op) oppimassa: Opiskelijoiden ohjaamisosaamisen osoittaminen näytöllä Terveystori-oppimisympäristö tulevaisuuden sairaanhoitajan osaamisen kehittymiselle Diabeteskoulutus kätilöille antenataaliosastolla Prevention Manager -koulutuspilotti Tampereen ammattikorkeakoulussa OTA-ohjauskartta elintapaohjauksen aineistopaketti ja koulutus ammattilaisille Varhaisen diabetes- ja sydän- ja verisuonitautien (SVD-) riskintunnistuksen kautta hoitopoluille ja alueellisesti yhtenäisiin valtimo-tautiohjeistuksiin Pohjois-Karjalassa Apteekki diabeteskouluttaa

6 4 1. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riskinarviointi/interventiot tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn neuvonta ja seulonta apteekissa Erika Luoto, farmaseutti, Ingrid Wiberg, proviisori, Kaarinan apteekki Kaarinan apteekin diabetesyhdyshenkilönä osallistuin Diabetesliiton järjestämään Diabetestyön kehittäminen monimuotokoulutukseen vuonna Koulutuksen yhtenä aiheena oli tyypin 2 diabeteksen (T2D) voimakas lisääntyminen ja diabeteksen ehkäisyn, seulonnan ja varhaisen hoidon kehittämisen tarve. Terveyskeskuksen diabeteslääkärin, terveydenhoitajan ja apteekin yhteistyön tuloksena syntyi T2D -riskiseulontamalli. Riskiryhmään kuuluvia etsittiin T2D sairastumisriskin arviointilomakkeella. Riskitestin tuloksen ollessa 15 pistettä tai enemmän, asiakkaalle annettiin apteekissa terveydenhoitajan yhteystiedot sokerirasituskoetta ja jatko-ohjausta varten pistettä saaneiden kanssa keskusteltiin, miten diabeteksen puhkeamista voisi ehkäistä tai siirtää elintapojen muutoksilla. Lisäksi asiakkaalle annettiin Mikä nyt neuvoksi -kirjanen. Alle 7 pisteen tuloksilla ei tehty erityisiä toimenpiteitä.jotta koko henkilökunta pystyi osallistumaan riskitestiprojektiin, pidettiin toimipaikkakoulutus. Näin jokaisen farmaseutin neuvonta oli samanarvoinen ja prosessinmukainen. Kun riskitestejä oli aktiivisesti tehty 5 viikon ajan, voitiin todeta että: viikossa testejä tuli noin testeihin osallistujista suurin osa oli naisia noin joka viides ylitti 15 pisteen rajan terveyskeskukseen ei ollut vielä tullut yhtään yhteydenottoa suurin osa pisteistä jakautui 8-14 väliin, yleisin tulos oli 11 pistettä. Asian puheeksi ottamisen yhteydessä kävi ilmi, että yli puolet henkilöistä oli jo tietoisia riskistään ja oli käynyt säännöllisesti kontrolleissa. Kaarinassa diabetesasiat vaikuttavat olevan aika hyvin hoidossa. Riskitestiprojekti on saanut aikaan monta asiaa: yhteistyö terveyskeskuksen kanssa on käynnistynyt, apteekin henkilökunnan diabetestietoisuus on lisääntynyt ja diabetesta sairastavien asiakaspalvelu sekä diabeteksen ehkäisyn neuvonta on syventynyt. Tietoisuus riskistä on todennäköisesti herättänyt ajatuksia testiin osallistujassa ja mahdollisesti saanut aikaan muutoksia hänen arjessaan. Jatkossa mietimme, miten seulovaa toimintaa ja yhteistyötä terveyskeskuksen kanssa voitaisiin vakiinnuttaa. Terveyden edistäminen ja sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisy perusterveydenhuollossa Selvitys KYS-erityisvastuualueella ja mallinnuksia Kanerva-KASTEessa lehmusaho Mervi, THM, hankekoordinaattori Kanerva-KASTE, PSSHP Renfors Timo, PsL, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Kanerva-KASTE, PKSSK, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja hanketyöryhmä Kanerva-KASTEessa yhtenä päämääränä oli yhtenäistää kroonisten kansansairauksien ehkäisyä, tunnistamista ja hoitoa KYS-erityisvastuualueella ja liikkeelle lähdettiin levittämällä hyviksi koettuja D2D-sydän toimintamalleja. Kuntien lähtötilanne kartoitettiin syksyllä Tällöin selvitettiin mm. terveyden edistämisen työryhmien, hoitopolkujen, työvälineiden (diabetesriskitesti, FINRISKI-laskuri, SCORE) tilanne ja sokerirasituskokeen käyttö. Kyselyyn vastasi 75 prosenttia hankealueen kunnista. Aikaisemmissa D2D-kunnissa oli muita useammin terveyden edistämisen työryhmä tai vastaava ja erillinen SVD-työryhmä. Niissä oli myös diabeteksen ehkäisyn hoitopolku useammin kuin muualla. Muissa hoitopoluissa (diabetes, valtimotauti, sydän- ja verisuonitautien ehkäisy, lihavuus, lasten lihavuus) ei ollut eroja kuntien välillä. Yleisintä testien ja laskurien käyttö oli hoitajan vastaanotolla. Parhaiten käytännön työtä ohjasi-

7 5 vat sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn ja diabeteksen hoidon hoitopolku ja vähiten lihavuuden hoitopolku. Aikaisemmissa D2D-kunnissa käytettiin muita enemmän riskinarvioinnissa testejä ja laskureita ja niitä käytettiin myös useammassa työyksikössä (työterveyshuolto, lääkärin vastaanotto, äitiysneuvola, fysioterapia). Jos kunnassa oli terveyden edistämisen työryhmä tai vastaava tai jos toimipaikalla oli oma SVDtyöryhmä, hoitopoluilla oli suurempi ohjaava vaikutus arjen työhön. Diabetesriskitestin tulos myös kirjattiin näissä kunnissa useammin. Kanerva KASTE-hankkeen yksilöitynä tavoitteena oli, että kuntiin tai alueellisesti saadaan kirjalliset hoitopolut ja että suuren riskin potilaiden tunnistamisessa käytetään laajasti diabetesriskitestiä. Tyypin 2 diabeteksen (laajemmin kansansairauksien) ehkäisyn hoitopolun suunnittelussa suosittiin Kanerva-KASTEessa tuotettua riskinarviointimallia. Riskinarviointi perustuu varhaisen diabetesriskin havaitsemiseen diabetesriskitestillä ja sydän- ja verisuonitapahtumien kokonaisriskin arviointiin FINRISKI-laskurilla. FINRISKI-laskurista tehtiin sen käyttöön opastava työvälinekortti. Kokonaisriskinarviointi mallinnettiin yleiseksi Korkean diabetes- ja sydän- ja verisuonitautiriskihenkilön hoitopolku perusterveydenhuollossa/työterveyshuollossa ehkäisyn ja hoidon kaavioksi. Hankealueilla luotiin myös Siilinjärvi-Maaningan (Siiliset-Peruspalvelukeskus) D2D sydän-pelin mukaisia toimiyksikkökohtaisia riskihenkilön hoitopolkuja. Alueellisia hoitopolkuja työstettiin sairaanhoitopiirien työryhmissä ja paikallisia hoitopolkuja myös ammattikorkeakoulujen yhteisprojektissa Etelä-Savossa, Itä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. SVD-kysely toistetaan v. 2011, jolloin saadaan tietoa ehkäisevää työtä tukevien rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksista alueella. Yhteystiedot: Timo Renfors Työuupumuksen, syömiskäyttäytymisen ja painon väliset yhteydet työikäisillä Nevanperä Nina, Hopsu Leila, Kuosma Eeva, Ukkola Olavi, Uitti Jukka, Laitinen Jaana Tausta: Syömiskäyttäytyminen vaikuttaa painoon ja voi olla este laihtumiselle. Työuupumus voi sen sijaan vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen ja olla este syömiskäyttäytymisen muutokselle ja siten laihtumiselle. Tunnesyömisellä ja hillitsemättömällä syömisellä on havaittu positiivinen ja syömisen rajoittamisella negatiivinen yhteys painoon. Tutkimuksia työuupumuksen yhteydestä syömiskäyttäytymiseen ei tietääksemme ole aikaisemmin tehty. Tarkoitus: Tutkia työuupumuksen, syömiskäyttäytymisen ja painon välisiä yhteyksiä työikäisillä. Tutkimusasetelma: Kaikkiaan 352 Espoon kaupungin työntekijää, joilla oli motivaatiota tehdä elintapamuutos ja riski elintapasairauksille (riski tyypin 2 diabetekselle tai kaksi seuraavista: BMI yli 27, alkoholin riskikäyttö, uniongelmia, vähäinen liikkuminen, tupakointi tai vähäinen kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen) satunnaistettiin interventiotutkimukseen (NUADU). Syömiskäyttäytymistä selvitettiin Three Factor Eating Behavior Questionnaire-18:lla (TFEQ-18) ja työuupumusta Bergen Burnout Indicator-15- :llä alussa ja 12 kuukauden kuluttua. Paino, vyötärönympärys ja rasvaprosentti mitattiin alussa ja 12 kuukauden kuluttua. Tulokset: Naiset, joilla esiintyi työuupumusta saivat korkeammat pisteet tunnesyömisessä ja hillitsemättömässä syömisessä kuin naiset, joilla työuupumusta ei esiintynyt. Miehet, joilla paino laski tutkimuksen aikana, vähensivät hillitsemätöntä syömistä, ja naiset, joilla paino laski, vähensivät hillitsemätöntä syömistä ja tunnesyömistä sekä lisäsivät syömisen rajoittamista. Naiset, joilla ei esiintynyt työuupumusta, vähensivät hieman tunnesyömistä ja hillitsemätöntä syömistä ja lisäsivät syömisen rajoittamista. Työuupuneilla ei tapahtunut muutoksia syömiskäyttäytymisessä. Naisilla, joilla työuupumuksen pisteet vähenivät, vähenivät myös tunnesyöminen ja hillitsemätön syöminen. Lisäksi heidän syömisen rajoittamisensa lisääntyi

8 6 ja painoindeksi, vyötärönympärys ja rasvaprosentti pienenivät. Johtopäätökset: Niillä, joilla esiintyy työuupumusta, saattaa esiintyä herkemmin tunnesyömistä ja hillitsemätöntä syömistä. Työssään uupuneilla saattaa myös olla heikentyneet mahdollisuudet muuttaa syömiskäyttäytymistään ja siten laihduttaa. Tämän vuoksi työuupumus tulisi arvioida ja tarvittaessa hoitaa ennen lihavuuden hoitoa. Syömiskäyttäytymisen arvioiminen on tarpeen, jotta oma käyttäytyminen tiedostetaan. Asiasanat: syömiskäyttätyminen, työuupumus, paino, laihtuminen, työikäiset, satunnaistettu terveysinterventio Liikuntaneuvonta keino vaikuttaa tyypin 2 diabetesriskiin Salla Seppänen, THM, koulutusjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Lassi Pöyry; LitM., projektiasiantuntija, Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon liikunta ja Mikkelin kaupungin terveystoimi kehittävät Liike Luo Elämää hankkeessa (ESR) liikuntaneuvontamallia Etelä-Savoon. Hanke käynnistyi 2008 ja päättyy Tavoitteena saada liikuntaneuvonta osaksi Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukuntien terveyspalveluja. Liikuntaneuvoja/fysioterapeutti kartoittaa haastattelussa asiakkaan terveydentilaa, liikuntatottumuksia ja elintapoja. Haastattelussa tehdään tyyppi 2 diabetesriskin kartoittaminen Suomen diabetesliiton riskitestillä. Asiakkaille laaditaan henkilökohtainen liikuntasuunnitelma, jossa asiakasta tuetaan seurantasoitoilla, ryhmätoiminnalla ja testauksilla. Noin 6 8 kuukauden kuluttua ensikäynnistä on seurantakäynti, jolloin asiakkaan terveydentilaa, elintapoja ja liikuntaa kartoitetaan samoilla mittareilla kuin ensikäynnillä. Lokakuussa 2010 liikuntaneuvontaprosessin on aloittanut yli 700 henkilöä. D2 riskitesti on tehty 585 henkilölle. Diabetesliiton riskitestissä kohtalainen sairastumisriski (12-14 pistettä) oli heistä 116 henkilöllä. Suuri sairastumisriski (15 20 pistettä) 143 henkilöllä ja hyvin suuri sairastumisriski (yli 20 pistettä) 42 henkilöllä. Ensi- ja seurantakäynnin osalta tyypin 2 diabeteksen riskiin vaikuttavista tekijöistä arvioitiin muutosta asiakkaan painossa, vyötärönympäryksessä, liikunnan määrässä ja laadussa sekä elintapamuutosvalmiudessa. Suurin muutos oli liikunnassa (n=321), jonka määrä tunteina oli lisääntynyt kevyen ja kohtalaisen liikunnan osalta selkeästi (kevyt liikunta ka. 1,6h/ vko ensikäynnillä ja ka. 1,7 h/vko seurantakäynnillä. Kohtalainen ka.1,9 h/vko ensikäynnillä ja ka. 2,6 h/ vko seurantakäynnillä.) Myös liikuntakertojen määrä oli lisääntynyt (kevyt ka. 2,5 krt/vko -> 2,7 krt/ vko, kohtalainen ka. 1,9 krt/vko -> 2,8 krt/vko). Asiakkaiden (n=368) painonpudotus oli keskimäärin 1 kg ja vyötärönympärys kaventui 1,5 cm. Elintapamuutosvalmiutta arvioitiin käyttäen muutosvaihemallia. Selkein muutos oli asiakkaiden siirtyminen toiminta- ja ylläpitovaiheeseen. Diabetesriskin arviointi liikuntaneuvonnan yhteydessä motivoi ihmisiä muuttamaan elintapojaan. Diabetesriskiä kohottavista tekijöistä liikuntaneuvonnan tulisi kohdentua arkiliikunnan lisäämiseen, painonhallintaan ja terveelliseen ruokavalioon. Yhteyshenkilö: Salla Seppänen, koulutusjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu, gsm , Tyypin 2 diabetesriskin arviointi ja elintapaohjaus osana työttömien terveystapaamista Salla Seppänen, koulutusjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Anne Ulmanen, lehtori, Mikkelin ammattikorkeakoulu Minna Männikkö, työterveyshoitaja, Hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tarja Liukkonen, terveydenhoitaja, Työvoimapalvelukeskus Reitti Mikkelin seudulla on Voimavuodet - Takaisin työelämään hankkeessa mallinnettu työttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi laajennettu terveystapaaminen. Kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt

9 7 Mikkelissä ja sen lähikunnissa. Pääosa asiakkaista ohjautuu hankkeeseen Työvoima palvelukeskus Reitin kautta. Hanke saa tukea ESR -ohjelman kautta. Hankkeen päättyy 03/2011. Asiakkaan osalta laajennetut terveys- ja hyvinvointitapaamiset käsittävät viisi tapaamista, jotka kestävät 1-11/2 tuntiin. Tapaamiset ovat teemoitetut seuraavasti: 1. Terveydentilan arviointi,, 2. Fyysinen kunto ja elintavat, 3. Tukea antavat ihmissuhteet 4. Palaute ja jatkosuunnitelmat ja ohjaus sähköisen henkilökohtaisen terveyskansion käyttöön (Omahyvis), 5. Seurantakäynti on 6-12 kk kuluttua neljännestä tapaamisesta. Terveys- ja hyvinvointitapaamiset toteutuvat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden toimesta hoitotyön opettajan ja työterveyshoitajan ohjauksessa. Terveystapaamisiin oli toukokuun 2010 loppuun mennessä osallistunut 45 asiakasta. Suurin osa asiakkaista on pitkäaikaistyöttömiä ja moniongelmaisia. Työkykyindeksi ka. 31,2 (15-46). Miehiä oli 28 ja naisia 17. Keski-ikä 41 vuotta (22-62 vuotiaita). Asiakkaista 20 tupakoi. BMI ka. 27,8.(20-44,2). Kolestroli ka. 5 mmol/l. Diabetesliiton riskitestissä kohtalainen sairastumisriski (12-14 pistettä) oli 6 henkilöllä. Suuri sairastumisriski (15 20 pistettä) 6 henkilöllä ja hyvin suuri sairastumisriski (yli 20 pistettä) 2 henkilöllä. Asiakkaille on järjestetty hankkeen puitteissa sekä yksilö- että ryhmäohjausta elintapamuutoksiin ja arjen hallintaan liittyen. toimintaa. Vuoden 2010 aikana hyvinvointi- ja terveystapaamiset ja yksilö ja ryhmä interventiot jatkuvat. Työttömille suunniteltu laajennettu terveys- ja hyvinvointitapaamismalli nostaa laajasti esille riskitekijät, joihin tulee puuttua. Lähtökohtana on ollut voimavaraistava ohjaus, jossa on hyödynnetty muutosvaihemallia. Palaute asiakkailta on ollut positiivista ja diabetekseen sairastumisriskiä nostaviin tekijöihin on pystytty pienin askelin vaikuttamaan. Työttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa terveyden edistämistä, joka kuuluu kuntien järjestää. Elintapainterventioihin osallistuminen, interventiotyyppi ja sosioekonominen asema korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä: yksivuotisseuruutuloksia D2D-hankkeesta Nina Rautio 1, Jari Jokelainen 2, Heikki Oksa 1, Timo Saaristo 1,3, Markku Peltonen 4, Leo Niskanen 5, Juha Saltevo 6, Eeva Korpi-Hyövälti 7, Matti Uusitupa, 8 Jaakko Tuomilehto 9, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi 2,10 1 Pirkanmaan shp, 2 Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, 3 Suomen diabetesliitto, 4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 5 Pohjois-Savon shp, 6 Keski-Suomen shp, 7 Etelä-Pohjanmaan shp, 8 Itä-Suomen yliopisto, 9 Helsingin yliopisto, 10 Pohjois-Pohjanmaan shp Johdanto Elintapainterventiot ovat tehokkaita tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä, mutta elintapaintervention tyypillä saattaa olla vaikutusta interventiossa onnistumiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko yksilön sosioekonominen asema yhteydessä elintapainterventioihin osallistumiseen yksivuotisseuruun aikana henkilöillä, jotka olivat suuressa riskissä sairastua tyypin 2 diabetekselle ja onko yksilö- ja ryhmäinterventioiden tehokkuudessa eroja. Aineisto ja menetelmät Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen (D2D) yksivuotiseuruuseen osallistui 1067 miestä ja 2122 naista, jotka olivat alle 65-vuotiaita ja joilla oli suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Suuressa riskissä olevat henkilöt seulottiin diabeteksen riskitestin (15 pistettä tai enemmän) tai aikaisemman sydäninfarktin tai valtimotautitapahtuman, raskausdiabeteksen tai glukoosirasituskokeessa jo todetun kohonneen paastoglukoosin tai heikentyneen glukoosinsiedon perusteella. Sosioekonomista asemaa mitattiin koulutuksella ja työssäololla. Elintapainterventiot olivat joko yksilö- tai ryhmäohjausta.yksilöohjaus sisälsi neuvontaa mm. koskien painonhallintaa, liikuntaa, ravitsemusta tai tupakan ja alkoholin käyttöä yksilön tarpeista lähtien. Ryhmäohjaus oli pääasiassa painonhallinta- tai liikuntaryhmiä sekä luentoja elintapamuutoksista ja diabeteksesta. Elintapainterventioiden tehokkuutta mitattiin muutoksilla diabeteksen riskitestin pisteissä, painossa, pai-

10 8 noindeksissä, vyötärönympäryksessä, systolisessa ja diastolisessa verenpaineessa, kokonais-, HDL- ja LDL-kolesterolissa sekä triglyserideissä ja glukoositoleranssissa yksivuotisseuruun aikana. Tulokset Matala koulutus ja työelämän ulkopuolella olo olivat yhteydessä aktiivisempaan elintapainterventioihin osallistumiseen miehillä, mutta naisilla eroja ei ilmennyt. Ryhmä- ja yksilöinterventiot olivat yhtä tehokkaita interventiomuotoja molemmilla sukupuolilla. Johtopäätökset Sosioekonomisella asemalla on vaikutusta elintapainterventioihin osallistumiseen. Sekä yksilö-, että ryhmäinterventiot toimivat tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Diabeteksen ennaltaehkäisyn kaari Oulun kaupungissa Riikka Hirvasniemi, Projektipäällikkö, Tero, Terveempi Oulu osahanke Minna Angeria, Projektinjohtaja, Tero, Terveempi Oulu osahanke Anne Rajala, Projektityöntekijä, Tero, Terveempi Oulu -osahanke Oulun kaupunki on ollut mukana D2D hankkeessa vuodesta 2004 ja on siitä lähtien systemaattisesti kehittänyt diabeteksen ennaltaehkäisyä. D2D - hankkeen toimenpidesuositusten jalkauttamiseen ja vakiinnuttamiseen liittyen Oulun kaupungissa käynnistyi vuonna 2009 Tero Terveempi Oulu osahanke. Hankkeen tavoitteena on luoda pysyviä, hallintokuntarajat ylittäviä prosesseja mm. diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on tehostaa seulontaa vuotiailla oululaisilla sekä vakiinnuttaa matalakynnyksen paikat (apteekit, asukastuvat, yleiset neuvontapisteet) osaksi diabeteksen ehkäisyä. Diabeteksen ennaltaehkäisytyössä hyödynnetään sähköistä Oulun Omahoitopalvelua. Seulonnan tehostamiseen on kehitetty Diabetesliiton riskitestin pohjalta palveluohjaava testi (www.ouka.fi/diabetestesti), johon on lisätty täydentäviä, riskiä nostattavia kysymyksiä mm. alkoholin käyttöön, tupakointiin, mielialaan sekä aiempiin terveyttä uhkaaviin tekijöihin kuten valtimotapahtuma tai raskausdiabetes. Nämä vaikuttavat asiakkaan saamaan ohjeistukseen, mutta ei suoranaisesti nosta pisteitä. Testin tekemisen jälkeen avautuu tulossivun, joka ohjaa perehtymään pistemäärään ja riskiä nostattaviin tekijöihin liittyvään luotettavaan tietoon sekä palvelutarjontaan. Korkean riskin omaava asiakas saa myös ajanvaraussuosituksen. Riskitesti on osa diabeteksen ennaltaehkäisynkaarta. Siihen kuuluvat äitiys ja lasten neuvolatoiminta, perhevalmennus, kouluterveydenhuolto, jossa tavoitteena on saada myös miehet tehostettuun seulontaan. Näiden lisäksi kaari kattaa opiskeluterveydenhuollon ja terveysasemien vastaanottotoiminnan sekä tietyt määräaikaistarkastukset, kuten työttömien terveys - ja kutsuntatarkastukset. Riskitestistä vähintään 12 pistettä saanut asiakas ohjautuu korkea riskisen asiakkaan hoitopolulle. Aiemmin tämä toteutui asiakkaan saadessa vähintään 15 pistettä. Pääpaino pistettä saaneiden hoidon ohjauksessa on elämätapainterventio. Ohjauksessa käytetään sydänliiton OTA mittaria, jonka asiakas on voinut täyttää sähköisesti ennen vastaanottoa. Korkea riskin asiakkaille tarjotaan suoraan mahdollisuus liikuntaneuvonnan sähköiseen ajanvaraukseen. Toimintaa on testattu kolmella eri terveysasemalla syksyn 2010 aikana. Palveluohjaava riskitesti on saanut paljon positiivista palautetta. Kevään 2011 aikana saadut tulokset analysoidaan ja toiminta on tarkoitus jalkauttaa kaikilla Oulun kaupungin terveysasemille vuonna Tero Terveempi Oulu on osahankkeena Terveempi Pohjois Suomi hankekokonaisuudessa, joka liittyy sosiaali- ja terveysministeriön Kaste ohjelmaan. Liikkujan Apteekki: Lääkkeitä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Kaisa Koivuniemi 1), Johanna Salimäki 2), Janne Haarala 3), Ilkka Kurttila 4), Tino-Taneli Tanttu 5), Jyrki Komulainen 1) LIKES-tutkimuskeskus, 2) Suomen Apteekkariliitto, 3) Hengitysliitto Heli, 4) Pohjois-Pohjan-

11 9 maan Liikunta ry, 5) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, 6) Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Liikkujan Apteekki -hanke on Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman, Suomen Apteekkariliiton, Hengitysliitto Helin sekä Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ry:n aluejärjestöjen yhteistyössä toteuttama liikuntaneuvontahanke. Sen tarkoituksena on aktivoida apteekkeja sisällyttämään liikunta-asiaa vahvemmin osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia. Pyrkimyksenä on hyödyntää apteekeissa tilanteita, joissa liikunnan ottaminen puheeksi koetaan luontevaksi. Tällaisia ovat esimerkiksi diabetesta, metabolista oireyhtymää tai astmaa sairastavien neuvonta reseptilääkettä toimitettaessa. Hanke koostuu osioista, jotka sisältävät sekä apteekkien henkilökunnan että asiakkaiden huomioimisen. Apteekkien asiakkaille kohdistetut toimenpiteet toteutuvat alkuvaiheessa muun muassa apteekeissa järjestettävien liikuntaan liittyvien tapahtumien ja teemapäivien muodossa. Apteekin henkilökunnan aktivointi ja motivointi liikunta-asioihin toteutetaan erilaisten koulutuspäivien yhteydessä sekä muutoin liikunnan tietotaitoa lisäämällä. Meneillään olevan pilottivaiheen aikana kokeillaan toiminta- ja yhteistyömuotoja sekä kartoitetaan kehittämistarpeita 15 pilottiapteekin kanssa. Pilottihanketta koordinoivat alueellisesti Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (Satakunta ja Varsinais-Suomi). Apteekeissa järjestettävissä testaustapahtumissa hyödynnetään muun muassa InBody-kehonkoostumusmittausta, KKI-ohjelman ja muiden tahojen liikuntaan liittyviä oppaita sekä paikallisten liikuntapalveluntarjoajien esittelyjä. Pilottivaiheessa osasta mukana olevista apteekeista kootaan asiakkaista seurantaryhmä, joka pääsee mukaan liikuntaneuvontaan liittyvään tutkimukseen. Kokemuksia seurannasta hyödynnetään hankkeen kehittämisessä. Hankkeen edetessä apteekkien henkilökunnalle järjestetään koulutusta, kootaan sisältöjä Apteekkariliiton Salkku-verkkopalvelimeen sekä luodaan materiaalia tarpeen mukaan. Pilottivaiheen hyvät käytännöt on tarkoitus levittää lähivuosina lukuisiin apteekkeihin eri puolilla Suomea. Lisätietoja: Liikkujan Apteekki, Kaisa Koivuniemi, p Miten voit? -virikeaineisto omatoimiseen diabetesriskin ja elintapojen arviointiin Pölönen Auli, projektipäällikkö, Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Pirkanmaalla -hanke, PSHP Kalttila Liisa, ravitsemusterapeutti, Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Pirkanmaalla -hanke, PSHP Sassi-Pyykkö Katja, ravitsemusterapeutti, Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Pirkanmaalla -hanke, PSHP Nurmi Birgitta, terveydenhoitaja, Kangasalan sosiaali- ja terveyspalvelut Salminen Anneli, aikuisneuvonnan koordinaattori, Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelut Oksa Heikki, dosentti, ylilääkäri, toimialuejohtaja, PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä toteutetaan Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Pirkanmaalla -hanketta (v lähtien). Sen yhtenä toimintatavoitteena on toimintamallien kehittäminen diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Hanke on tarjonnut asiantuntija- ja aineistotukea sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille. Pyrkimyksenä on ollut kehittää sellaisia toimintamuotoja, jotka parantavat kuntalaisten valmiuksia itsenäiseen elintapojen arviointiin ja muutokseen sekä sairauden omahoitoon. Verenpaineen omatoiminen mittaus on yleistynyt 2000-luvulla. Terveyskeskuksiin on perustettu erityisiä pisteitä, ITE-pisteitä asiakkaiden omatoimiseen verenpainemittaukseen. Verenpainemittarin, verenpaineen mittaukseen ja hoitoon liittyvän aineiston ohella joissakin pisteissä on esillä muutakin terveyden edistämiseen liittyvää aineistoa. Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Pirkanmaalla -hankkeessa kartoitettiin ITE-pisteiden käyttöä, aineistoa ja kehittämistarpeita yhdyshenkilöille tehdyn kyselyn avulla

12 10 vuonna Hanketyöntekijät kävivät myös tutustumassa pisteisiin. Kävi ilmi, että ITE-pisteiden sijoitus, sisältö ja käyttö vaihtelivat terveysasemittain. Sama päti aineiston valintaan, päivitykseen ja pisteen ylläpitoon. Haasteena on ollut myös se, että pisteellä ollutta aineistoa katoaa. Tilanteen korjaamiseksi hankkeessa kehitettiin palvelukonsepti asiakkaiden omatoimisen terveysriskien ja elintapojen arvioinnin tukemiseen. Konseptiin kuuluu aineiston lisäksi asiantuntijan tarjoama koulutus aineiston aihealueista, aineiston käytöstä, työn organisoinnista sekä aineiston päivitys hankkeen ajan. Aineistokokonaisuus tehtiin moniammatillisena pienryhmätyönä. Osa aineistosta on muiden palvelutuottajien tuottamaa, osa aineistosta on laadittu omana työnä. Aineisto on arvioitettu kunkin aihealueen asiantuntijalla. Aineisto on suunnattu ensi vaiheessa terveyskeskuksien asiakkaille, mutta sitä mahdollisuus muokata soveltuvaksi monenlaisille asiakasryhmille. Virikeaineisto keskittyy metabolisen oireyhtymän ympärille ja sisältää asiaa painonhallinnasta, ruokavalinnoista, liikunnasta, tupakasta vieroituksesta, alkoholista, suun terveydestä ja aivojen huollosta. Aineistoon kuuluu seinäjuliste, selailutelineessä oleva virikeaineisto sekä mukaan otettavat riski- ja elintapojen kartoituksen testit, mittanauhat, muistiinpanovälineet, opasteet ja aineiston tilausohjeet. Virikeaineiston käyttö testattiin neljässä terveyskeskuksessa kesällä Alueen terveyskeskusten ITE-pisteiden vastuuhenkilöille järjestettiin koulutustilaisuus marraskuussa Käyttökoulutusta paikkakunnittain ja alueellisia verkostotapaamisia kokemusten vaihtamiseksi jatketaan vuoden 2011 aikana. Miten voit? -virikeaineisto on otettu terveysterveyskeskuksissa innostuneesti vastaan. Asiakkaiden omatoimisen käytön lisäksi aineisto on palvellut myös elintapojen ohjaustyössä ammattihenkilöiden apuna. Aineiston kehittämistyö ja laajentaminen eri asiakasryhmille jatkuu vuoden 2011 aikana. Liikunta- ja ruokatottumusmuutosten ohjauksen tuki Dehkon 2D -hankkeessa Pirkanmaalla Pölönen Auli, MMM, laill. rav.ter., Poukka Taru, LitM ja Heinonen Liisa, MMM, laill. rav.ter. Tausta ja tavoitteet Pirkanmaan sairaanhoitopiiri toteutti yhdessä neljän muun sairaanhoitopiirin, Suomen Diabetesliitto ry:n ja Kansanterveyslaitoksen kanssa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeen, D2D-hankkeen ja jatkohankkeen vuosina Tavoitteena oli diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy elintapamuutosten avulla. Avaintoimijat olivat terveyskeskukset ja työterveyshuolto. Elintapamuutostukea tarjottiin sairastumisvaarassa oleville henkilöille. Menetelmät Terveydenhuollon, ruokapalvelujen, liikuntapalvelujen, farmasian sekä kansanterveysjärjestöjen henkilöstölle tarjottiin elintapainterventio-osaamisen valmennusta. Koulutustarpeet kartoitettiin ja kohdennettiin haastattelujen, kyselyiden ja saadun palautteen avulla. Koulutusta järjestettiin sekä yhteisenä että ammattiryhmittäin suosien osallistavia ja oppijalähtöisiä menetelmiä mm. työpajoja, verkko-oppimista sekä toimijaseminaareja. Teemoja olivat diabetekselle altistavat tekijät, ehkäisyn keinot, elintapamuutosprosessit, painonhallinta, terveyttä edistävä ravitsemus ja liikunta sekä ohjaustaidot. Kouluttajina toimivat liikunta-, ravitsemus-, lääketieteen ja käyttäytymistieteiden asiantuntijat. Tulokset Vuosien aikana järjestettiin 737 koulutustilaisuutta, näistä 636 paikallisena. Osallistujia oli yli Koulutuksen helppoa saatavuutta, monialaista lähestymistapaa ja käytettyjä pedagogisia menetelmiä arvostettiin. Kokeneetkin terveydenhuollon ammattilaiset ilmaisivat valmennuksen ja tietojen päivityksen olevan välttämätöntä. Huolena oli koulutuksen jatkuvuus tulevaisuudessa. Vuonna 2008 paikallistoiminnan yhdyshenkilöille tehdyn viivästetyn palautekyselyn vastaajista (n=28) yli 90 % piti ravitsemus- ja liikuntakoulutusta hyödyllisenä ja sovellettavana työssään niin yksilö- kuin ryhmäohjauksissa. Terveyslii-

13 11 kunnan ohjaamistaitojensa vastaajat arvioivat kehittyneen keskimäärin tasolta 3 tasolle 4 (asteikko 1-5). Koulutuksen myötä PSHP:n alueella kehitettiin uusia toimintamalleja, joista 38 on dokumentoitu. Uusia painonhallinta-, ensitieto- ja elintapojen non-stop -ryhmiä käynnistettiin. Kunnissa laadittiin liikuntakalenterit tai vastaavat tiedot julkaistiin internet-sivuilla. Alueelle kehittyi moniammatillinen toimijaverkosto. D2D-hankkeen tulokset osoittivat (Saaristo T. ym. 2010)*, että elintapaohjaus perusterveydenhuollossa vähensi merkittävästi sairastumisvaarassa olevien henkilöiden (n=10149) painoa ja pienensi diabetesriskiä. Painon laskiessa vähintään 5 % riski pieneni 69 %. Tulos parani interventiokertojen kasvaessa. Johtopäätökset Diabeteksen sairastumisriskiä pienentävä elintapaohjaus on toteuttavissa perusterveydenhuollossa, kun resurssit turvataan. Liikunta- ja ruokatottumusmuutosten ohjauksen jatkuva tuki luo edellytykset vaikuttavien toimintamallien kehittämiselle ja juurruttamiselle. * Saaristo, T., Moilanen, L. ym Diabetesriskiä voidaan vähentää perusterveydenhuollon keinoin - taudin ilmaantuvuus pieneni D2Dhankkeessa. Suomen Lääkärilehti 2010; 26-31; Aiemman elintapaohjauksen yhteys koettuun lisäohjauksen tarpeeseen D2D-hankkeen korkean riskin kohortissa Sanna M. Salmela 1, Kati Vähäsarja 1, Jari Villberg 1, Mauno Vanhala 2, Timo Saaristo 3, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi 4, Heikki Oksa 5, Eeva Korpi-Hyövälti 6, Leo Niskanen 7, Leena Moilanen 7, Jaana Lindström 8, Marita Poskiparta 1 1 Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. 2 Yleislääketieteen yksikkö, Keski-Suomen keskussairaala ja Kuopion yliopistollinen sairaala. 3 Diabeteskeskus, Tampere ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 4 Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, yleislääketieteen yksikkö. 5 Tampereen yliopistollinen sairaala. 6 Yleissisätautien osasto, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala. 7 Kuopion yliopistollinen sairaala. 8 THL. Johdanto: Tyypin 2 diabeteksen kehittymistä voidaan ehkäistä elintapojen muutoksilla ja sitä tukevalla elintapaohjauksella. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman toimeenpanohankkeessa (D2D) selvitettiin, a) kuinka moni korkeassa diabetesriskissä oleva henkilö raportoi saaneensa aiempaa elintapaohjausta, b) kuinka moni koki tarvetta lisäohjaukselle ja c) vähensikö aiempi elintapaohjaus koettua lisäohjauksen tarvetta. Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin vuosina perusterveydenhuollossa korkeassa diabetesriskissä olevilta (N=10149). Tässä tutkimuksessa käytettiin baseline-aineistoa, joka kuvasi tilannetta osallistujien tullessa mukaan hankkeeseen. Hanke toteutettiin viiden sairaanhoitopiirin alueella. Analysointimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, χ 2 -testiä ja logistista regressiota. Tulokset: Lähes 70 % osallistujista raportoi saaneensa aiemmin elintapaohjausta. Vain 36 % miehistä ja 51 % naisista raportoi kaipaavansa lisäohjausta. Aiemmin saatu ohjaus ei vaikuttanut siihen, kokiko osallistuja tarvetta lisäohjaukselle vai ei. Pohdinta ja johtopäätökset: Suurin osa D2Dhankkeeseen osallistuneista ilmoitti saaneensa aiemmin elintapaohjausta. Toiston välttämiseksi terveysammattilaisten tulisikin aina ohjauksen alussa selvittää, mitä korkean riskin henkilö jo tietää ja mistä hänen kanssaan on aiemmin keskusteltu. Suuri osa hankkeeseen osallistuneista ei kaivannut lisäohjausta. Myös heidän kohdallaan elintavat voi silti ottaa lyhyesti puheeksi ja kannustaa heitä ottamaan yhteyttä, jos tilanne muuttuu. Aiemman ohjauksen ja koetun lisäohjaustarpeen välillä ei näyttäisi olevan yhteyttä. Tämä voi selittyä sillä, että aiempi ohjaus voi toimia kaksisuuntaisesti: Se voi kasvattaa lisäohjauksen tarvetta herättäen kiinnostusta ja motivaatiota elintapamuutoksiin. Toisaalta se voi vähentää lisäohjauksen tarvetta, koska yksilö voi kokea saaneensa jo riittävästi tukea elintapamuutoksen toteuttamiseen.

14 12 Verensokerimittaukset apuna diabeteksen ennaltaehkäisyssä IGT-ryhmäläisten kokemuksia Pirjo Aromaa Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää verensokerin omaseurannasta koettua hyötyä diabeteksen ennaltaehkäisemiseksi henkilöillä, joilla oli todettu kahden tunnin sokerirasituksessa heikentynyt sokerinsieto. Toisena tavoitteena oli selvittää, pitkäkestoisesta ryhmämuotoisesta ohjauksesta koettu hyöty. Kaikki kymmenen ryhmään osallistujaa haastateltiin kesän 2009 aikana. Haastattelussa käytettiin kaikille samoja kysymyksiä. Haastattelut nauhoitettiin kokonaisuudessaan ja kirjoitettiin puhtaaksi sana sanalta. Tarkastelun kohteeksi valittiin kysymykset, jotka koskivat asetettuja tavoitteita, saavutettuja elämäntapamuutoksia, ryhmästä koettua tukea ja tehtyjen mittausten merkityksellisyyttä. Vastauksista tehtiin yhteenveto. Tulosten tarkastelussa käytettiin myös suoria lainauksia vastauksista. Ryhmäläisten alussa asettamat tavoitteet pysyivät samoina ryhmän aikana konkretisoituen pienempinä osatavoitteina toteutettavaksi. Ryhmän aikana korostui toiminnan pitkäjänteisyys muutosten teossa. Elämäntapamuutoksissa miellettiin ateriarytmin säännöllisyyden tärkeä merkitys. Useat kokivat tuoteselosteiden lukemisen vakiintuneen pysyväksi tavaksi. Toisten kokemusten kuuleminen ryhmässä auttoi suhtautumaan uudella tavalla tai eri näkökulmasta omiin asioihin. Avoin ja sopivasti huumorilla höystetty ilmapiiri auttoi keskustelemaan niin lipsahduksista kuin onnistumisistakin. Verensokerin mittaaminen ja mittaustulosten seuraaminen muodostui tärkeäksi ryhmän aikana. Mittaustulostensa perusteella ryhmäläiset kokivat oppineensa arvioimaan aterioinnin ja liikunnan vaikutuksia verensokeriarvoihinsa. Omakustanteista mittaamista he aikovat jatkaa ryhmän jälkeenkin. Tästä kehittämistyöstä saatua tietoa pystytään hyödyntämään jatkossa sekä yksilö- että ryhmänohjauksessa. Tutkimuksesta saadun tiedon mukaista ryhmänohjausta voitaisiin kohdentaa myös huonossa hoitotasapainossa oleville tyypin 2 diabeetikoille. Näin heidät saataisiin aktivoitumaan paremmin verensokerinsa omaseurantaan ja siitä saamansa tiedon avulla pääsemään parempaan hoitotasapainoon. Tulevaisuudessa ryhmämuotoisen ohjauksen kehittäminen ja käyttäminen on tarpeellista sekä diabeteksen ennaltaehkäisyssä että diabeteksen hoidossa. Näin säästetään hoitohenkilöstön resursseja ja samalla tarjotaan vertaistukea ja kokemuksia ryhmiin osallistuville. Avainsanat: diabeteksen ennaltaehkäisy, heikentynyt sokerinsieto, verensokerin mittaus, ryhmänohjaus Kansantautien ehkäisyn parantaminen diabeteksesta alkaen VALVASTU-ryhmä, Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus D2D-hankkeen aikana terveyskeskukseen perustettiin diabeteksen vastuutyöryhmä, jonka nimi muutettiin vuonna 2009 valtimotautien vastuutyöryhmäksi. VALVASTU-ryhmä on terveyskeskuksen sisäinen moniammatillinen ryhmä, jonka tehtävänä on ideoida, toteuttaa ja seurata kansantautien ehkäisyä ja hoitoa painopisteenä aluksi erityisesti valtimotaudit. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ryhmään kuuluu yksitoista edustajaa eri yksiköistä: vastaanottopalvelut, työterveyshuolto, mielenterveysyksikkö, neuvolat, fysioterapia, valtimotautihoitajat, sekä hoitotyön asiantuntija ja johtava lääkäri. Kokouksiin voidaan kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa. Jokainen ryhmän jäsen toimii oman yksikkönsä edustajana ja tiedon välittäjänä. VALVASTU-ryhmä on kokoontunut neljästä viiteen kertaan vuosittain. Käsiteltyjä aiheita ovat olleet vastaanottojen valtimotautien prosessikuvauksen läpikäynti, ryhmäohjauksen järjestäminen omahoitajille, hoitopolkujen päivitys lisäten niihin mukaan mini-interventiot, valtimotautien sekä masennuksen ja päihdeongelmien hoitokarttojen käyttöönotto. Näistä kahteen viimeiseen on saatu tukea Kanerva-Kaste hankkeelta, kuten myös väestön terveystietotuvan pystytykseen. Mini-interventioissa alkoholin ja tupakan mini-intervention rinnalle on nostettu masennuksen, liikunnan ja ravinnon mini-interventiot, sekä valtimotaudin mini-interventio

15 13 FINRISKI-laskurin ja diabeteksen riskitestin avulla. Työntekijän atk-päätteeltä avautuvat hoitokartat ohjaavat mini-interventioiden käyttöön tarvittaessa vaihtoehtona ryhmäohjaukselle ja laajalle yksilöohjaukselle. Terveystietotuvassa toteutetaan teemapäiviä vaihtuvin asiantuntijavierailuin ja asiakas voi opetella ATK-pohjaisen Terveystietoni- kortin käyttöä, sekä tutustua Hyvinvointipolku.fi portaaliin. Lisäksi VALVAS- TU-ryhmässä on suunniteltu terveysteemapäivät koululaisille. Tupakasta vieroituskurssit ovat alkaneet yhteistyössä paikallisen syöpäyhdistyksen kanssa. Laadun seuraamisesta on pyritty huolehtimaan osallistumalla Terveyskeskusten valtimotautien laatuverkoston keräykseen. Saavutetut tulokset on asetettu riskitestien ja mini-interventioiden määrän seuraamisen ohella osaksi vastaanottoyksikön toiminnallisia tavoitteita. VALVASTU-ryhmän toiminnasta tiedotetaan intranetin Kansantautien ehkäisy ja hoito kansion kautta. Ryhmän jäsenet tempaisivat oman kunnon kohottamiseksi osallistumalla Kuopio Maratonille kävellen matkan vaihdellessa kymmenestä kilometristä puolimaratoniin. Terveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy ovat ryhmän toiminnan myötä tulleet paremmin tunnustetuiksi osiksi jokapäiväistä arkityötä, ja niiden koordinointi sujuvammaksi. Diabeteksen ehkäisyn korostamisen kautta huomio on kääntynyt vähitellen myös muihin kansantauteihin. VALVASTU-ryhmä: Liisa Hakkarainen osastonhoitaja työterveyshuolto, Maija Halonen psyk. esh mielenterveysyksikkö, Sisko Hyvönen hoitotyön asiantuntija, Marja Kavilo kotipalvelupäällikkö, Hanna Koponen fysioterapeutti, Sari Nurmenniemi valtimotautihoitaja, Hanna Pirskanen osastonhoitaja vastaanotot, Martti Pärnänen johtava lääkäri, Mirja Pääkkönen valtimotautien vastuulääkäri, Marketta Räsänen osastonhoitaja terveydenhoitajat, Veikko Viitasalo ylilääkäri vastaanotot Yhteyshenkilö: Mirja Pääkkönen lääkäri Siilinjärven terveyskeskus Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Kasurilantie 3, Siilinjärvi Diabeteksen ennaltaehkäisy Laatujärjestelmän poikkihallinnollinen prosessi Rauman kaupungin terveyskeskuksessa Pamela Starr, yleislääketieteen erikoislääkäri, laatu- ja DEHKO ryhmän Kristiina Kuusio, laatupäällikkö, Rauman kaupungin terveyskeskus Terveyden edistäminen on keskeinen tavoite kansanterveystyössä. Rauman terveyskeskuksessa diabeteksen ennaltaehkäisevä työ (Raumalla DEHKO tarkoittaa DM ennaltaehkäisevä työ) on 2003 lähtien alettu kehittämään osana terveyskeskuksen normaalia toimintaa, ilman erillisrahoitusta. Silloin perustettiin diabetes työryhmä ja osa sairaanhoitajista koulutettiin sokerirasitustestien tekemiseen ja riskipotilaiden kartoitukseen ja ohjaukseen. Työ on laajentunut yksitäisten työntekijöiden riskihenkilöiden onkimisesta 2002, siten että nykyisin diabeteksen ennaltaehkäisy kuuluu terveyskeskuksen arkeen äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, perhesuunnitteluneuvolassa, avosairaanhoitovastaanotoilla, työterveyshuollossa ja kutsuntatarkastuksissa. Voidaan jo puhua tehokalastuksesta. Toistaiseksi päivystysja vuodeosastot ja vanhuustyö eivät osallistu seulontaan, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus myös laajentaa diabeteksen ennaltaehkäisevä työ niihin. Vuodesta 2007 riskipistekartoitusten tuloksia on seurattu Effica asiakasryhmien, mittareiden ja raporttien avulla ja nyt on voitu laskea että 10% väestöstä on jo seulottu. V syksyllä Raumalla on käynnistynyt laatujärjestelmän rakentaminen koko sosiaali- ja terveysvirastossa. Diabeteksen ennaltaehkäisy on kuvattu poikkihallinnollisena prosessina. Laatujärjestelmän keskeiset piirteet ovat prosessien kuvaaminen, toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen. TIETO on kehittänyt uutta tietokantaraportointia, jossa on pilotoitu Rauman riskipisteaineistoa. Järjestelmä mahdollistaa jatkossa paremmin intervention vaikuttavuusseurannan. Jotta Effica raportointi olisi luotettava, on tehtävä työtä sen eteen, että päästään hoitotietojen yhtenäiseen strukturoituun kirjaamiseen. Laajan DEHKO prosessin toimivuuden kartoittamiseksi 2010 toteutettiin kysely diabeteksen ennaltaehkäisevän työtä tekevän

16 14 henkilökunnalla. DEHKO työ nähtiin tärkeänä osana omaa työnkuvaa, mutta resurssit tähän pidettiin edelleen riittämättömänä. Posterissa esitetään henkilökunnan kyselyn tulokset, Effica raportoinnin kautta saatu tiedot seulonnasta ja päivitetyn diabeteksen ennaltaehkäisevän työn hoitopolku ja prossessikuvaus. Yhteystiedot: Pamela Starr, yleislääketieteen erikoislääkäri, laatu- ja DEHKO ryhmän jäsen rauma.fi) puh Kristiina Kuusio, laatupäällikkö Rauman kaupungin terveyskeskus Askelmittarin käytön vaikutukset terveyteen tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden 21 kuukauden seurannassa Korkiakangas E, Alahuhta M, Remes J, Laitinen J. Työterveyslaitos Tausta: Askelmittarin on todettu lisäävän liikunta-aktiivisuutta ja vaikuttavan edullisesti terveyteen, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Askelmittaria käyttäneillä on todettu muutoksia veren glukoosipitoisuudessa, mutta ei huomattavia muutoksia veren rasva-arvoissa, painossa tai vyötärönympäryksessä pidemmällä aikavälillä. Tavoite: arvioida askelmittarin käytön vaikutusta liikunta-aktiivisuuteen, painoon, vyötärön ympärykseen sekä glukoosi-, insuliini- ja kolesteroliarvoihin tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden 21 kuukauden seurannassa Menetelmät: 74 työikäistä tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöä osallistui ravitsemusterapeutin kuuden kerran ryhmäohjaukseen. Neljä ensimmäistä ohjauskertaa oli kahden viikon välein, viides puoli vuotta aloituksesta ja kuudes 21 kuukauden päästä aloituksesta. Tutkittavat vastasivat kyselyyn ohjauksen alussa, 6 kuukauden ja 21 kuukauden kohdalla. Heiltä mitattiin paino, vyötärönympärys ja otettiin verinäytteet. Liikunta-aktiivisuus MET-tunteina, paino, vyötärönympärys sekä veren glukoosi-, insuliini- ja rasva-arvot analysoitiin keskiarvoina ja keskihajontoina. Arvojen muutokset analysoitiin kovarianssianalyysilla, seurannan aikaisen muutoksen tilastollinen merkitsevyys testattiin parillisen T-testin avulla ja ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin F-testillä (ANCOVA). Tulokset: Askelmittaria jatkuvasti käyttäneillä liikunta-aktiivisuus oli korkeampi verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet askelmittaria sekä 6 kuukauden kohdalla (p=0.001) että 21 kuukauden kohdalla (p=0.002). Mittaria jatkuvasti käyttäneiden paino (p=0.001) oli alhaisempi ja vyötärönympärys oli pienempi (p=0.001) kuin ei askelmittaria käyttäneillä. Jatkuvasti askelmittaria käyttäneiden paastoinsuliinipitoisuus pieneni (p=0.018) ja HDL-kolesteroli aleni (P=0.031) 21 kuukauden seurannassa. Ne, jotka eivät käyttäneet askelmittaria, olivat lähtötilanteessa painavampia ja vyötärölihavampia. He kuitenkin lisäsivät liikuntaa (P=0.035), heidän vyötärönympäryksensä pieneni (P=0.009) ja kokonaiskolesteroli (p=0.033) ja LDL-kolesteroli (p=0.006) aleni 21 kuukauden seurannassa. Liikunnan merkittävä lisäys tapahtui kuitenkin vasta puolen vuoden seurannan jälkeen. Johtopäätökset: Askelmittarin käyttö lisää liikunta-aktiivisuutta ja myönteisiä terveysvaikutuksia pidemmällä aikavälillä ja on hyödyllinen apuväline tyypin 2 diabeteksen korkean riskin henkilöiden elintapaohjauksessa. Askelmittari on kuitenkin ulkoinen motivaatiotekijä eikä välttämättä riitä motivoimaan liikkumattomia, huomattavasti ylipainoisia työikäisiä liikkumaan vaikka riittääkin motivoivaksi tekijäksi sellaisille, jotka ovat löytäneet kimmokkeen liikkumiseen ja edenneet liikuntatottumusten muutoksen muutosprosessissa.

17 15 2. Diabeteksen hoito Diabetesta sairastavien kolesterolija verenpainelääkkeiden käyttö on lisääntynyt Erja Forssas, THM, Reijo Sund, VTT, Kristiina Manderbacka, VTT, dosentti, Tuulikki Vehko, TtM, Martti Arffman, VTM, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Pirjo Ilanne-Parikka, LL, sisätautien el, Suomen Diabetesliitto, Ilmo Keskimäki, LT, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Tampereen yliopisto. Tutkimuksen tarkoitus Diabetesta sairastavien kuolleisuuden, erityisesti sepelvaltimotautikuolleisuuden, on aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa todettu olevan muuhun väestöön verrattuna korkea. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, miten valtimotaudin vaaratekijöiden lääkehoito toteutui diabetesta sairastavilla sepelvaltimotaudin primaari- ja sekundaaripreventiossa vuosina Kolesteroli- ja verenpainelääkkeiden käytössä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan ikäryhmittäin erikseen insuliinista riippuvaisilla ja ei riippuvaisilla henkilöillä sekä sepelvaltimotautia sairastavilla ja ei sairastavilla. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksessa käytettiin valtakunnallisista rekistereistä koottua FinDM II aineistoa. Mukaan otettiin ne 35 vuotta täyttäneet diabetesta sairastavat henkilöt, jotka olivat tarkastelua edeltävän vuoden loppuun mennessä rekisteritietojen perusteella sairastuneet diabetekseen ja jotka eivät olleet seuraavana vuonna pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Lääkkeiden käytön muutoksia tarkasteltiin vuodesta 1997 vuoteen Muutosten merkitsevyyden analysoinnissa käytettiin Poisson regressiomallia. Tulokset Tutkimusaineistossamme oli vuoden 2007 alussa diabetesta sairastavaa 35 vuotta täyttänyttä henkilöä. Verrattuna vuoteen 1997 diabeetikoiden määrä kasvoi 65 %. Sepelvaltimotautia sairasti vuoden 2007 alussa insuliinista riippuvaisista diabeetikoista noin 14 % ja ei insuliinista riippuvaisista diabetesta sairastavista miehistä 26 % ja naisista 21 %. Sepelvaltimotautia sairastavista diabeetikoista 30 % käytti kolesteroli-lääkkeitä vuonna 1997 ja noin 80 % vuonna Vastaavat luvut olivat 9 % ja 48 % niillä, joilla ei ollut diagnosoitua sepelvaltimotautia. Verenpainelääkkeistä sepel-valtimotautia sairastavat käyttivät eniten beetasalpaajia, joita vuonna 2007 käytti 88 % miehistä ja 86 % naisista. ACE-estäjien käyttö kasvoi etenkin miehillä; vuonna 2007 yli 40 % miehistä ja yli 30 % naisista käytti ACE-estäjiä. Uudet verenpainelääkkeet, angiotensiini II antagonistit, yleistyivät sekä miehillä että naisilla; käyttäjiä oli noin 20 % sepelvaltimotautia sairastavista diabeetikoista vuonna Johtopäätökset Diabetesta sairastavien kolesteroli- ja verenpainelääkkeiden käyttö lisääntyi tutkimusajankohtana selvästi. Kolesterolilääkkeiden käyttö näyttäisi nykyään toteutuvan entistä useammin hoitosuositusten mukaisesti. Tarkastelujakson lopussa beetasalpaajia käyttivät jo lähes kaikki diabetesta sairastavat henkilöt, joilla oli sepelvaltimotauti. Polikliininen insuliinihoidon aloitus tuoreessa tyypin 1 diabeteksessa hoitomalli luotu diabetestiimityötä kehittäen Diabeteshoitaja Marja Rautavirta, Satakunnan keskussairaala Tausta: Aiemmin vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidonaloitus tapahtui vuodeosastolla. Terveydenhuollon rakenteelliset muutokset ja osastopaikkojen määrän vähentyminen ovat luoneet polikliiniseen hoitotyöhön kehittämistarpeita. Sairaalassamme ei ole ollut varsinaista suunnitelmallista ja kirjattua hoitomallia, vaikka polikliinisia hoidonaloituksia on jo aloitettu. Sen lisäksi ongelmana on ollut moniammatillisen diabetestiimin jäsenten suuri vaihtuvuus. Tarkoituksena oli luoda hoitomalli, joka toimisi vastasairastuneen diabeetikon hoidossa hoitotiimin käsikirjana ja uuden työntekijän perehdyttäjänä. Menetelmä: Kehittämistyö liittyi Diabetestyön kehittäminen monimuotokoulutukseen. Työn pohjaksi

18 16 tehtiin kysely omalle diabetestiimille, jolla pyrittiin nostamaan esiin tiimin vahvuudet sekä osaaminen. Sen jälkeen tehtiin kysely muiden sairaaloiden diabetespoliklinikoille ja saatiin tietoa heidän käytännöistään sekä hoitomalleistaan tuoreen tyypin 1 diabeetikon polikliiniseen hoidonaloitukseen. Tulokset: Diabetestiimin yhteistyön uudelleen organisointi vahvisti ja lisäsi tiimin toimivuutta. Muiden sairaaloiden diabetestiimien vastaukset nostivat esiin hyväksi koetut käytännöt sekä näyttöön perustuvan hoitotyön. Kaikki saatu tieto tuki uuden, oman hoitomallin kehittelyä. Tiimin kanssa yhdessä tehdyssä toimintamallissa potilasta hoitaa toistuvilla käyntikerroilla asiantunteva, valmentautunut hoitotiimi. Kirjatun, kaikkien tiimin jäsenten tiedossa oleva malli mahdollistaa vastasairastuneen diabeetikon laadukkaan ja yhtenäisiä tavoitteita toteuttavan alkuhoidon. Hoidonohjauksen rooli korostuu polikliinisessa kohtaamisessa tavoitellen hyvää diabeetikon hoitoon sitoutumista. Johtopäätökset: Tiimin vahvuuksia korostamalla ja yhteistyötä kehittämällä luotu hoidonohjausmalli mahdollistaa tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidonaloituksen polikliinisesti ja sitä kautta saadaan aikaan kustannussäästöjä verrattuna hoidonaloitukseen vuodeosastolla. Diabetestiimi on sitoutunut mallin käyttämiseen ja sen toimivuutta arvioidaan potilaskyselyin. Tulokset antavat vastauksen, onko varhaisella hoitovastuun ottamisella suotuisa vaikutus diabeetikon hoitotulokseen. Kehitetty hoitomalli liitetään alueelliseen diabeteshoitoketjuun. Yhteystiedot: Diabeteshoitaja Marja Rautavirta, Satakunnan keskussairaala, Sairaalantie 3, Pori, p. ( 02 ) , faksi. (02) , marja. Diabetesspesifin elämänlaadun mittarin käännöstyö ja toimivuus PsL ja YTM, psykologi Helena Nuutinen 1 (helena. LL, sis el Pirjo Ilanne-Parikka 1, FT, professori Martti T. Tuomisto 2 1 Suomen Diabetesliitto ja DEHKO, Tampere 2 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tieteenalayksikkö, Tampereen yliopisto Diabetesta sairastavien elämänlaatua on Suomessa arvioitu yleistä terveyteen liittyvää elämänlaatua kartoittavilla arviointivälineillä. Validoitua, diabetesspesifiä mittaria ei ole ollut käytössä. Audit of Diabetes Dependent Quality of Life (ADDQoL19; Bradley ym. 1999), on kansainvälisessä käytössä oleva diabetesspesifi elämänlaadun mittari, jossa vastaajaa pyydetään ensin arvioimaan yleistä tämänhetkistä elämänlaatuaan ja diabeteksen vaikutusta elämänlaatuunsa yksittäisillä väittämillä. Tämän jälkeen diabeteksen vaikutusta pyydetään arvioimaan erikseen 19 eri elämänalueella. ADDQoL19:ssa on mahdollisuus arvioida sekä diabeteksen kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Uutta on mahdollisuus arvioida myös elämänalueiden tärkeyttä. Tämän kehittämistyön ja tutkimuksen tarkoituksena oli toteuttaa ADDQoL19:n käännös ja kielellinen validointi, sekä tarkastella arviointivälineen toimivuutta diabetesta sairastavilla suomalaisilla. Tutkimusaineisto, 284 tyypin 1 ja 196 tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä, saatiin satunnaisotannalla Kelan diabeteslääkityksen erityskorvausrekisteristä. Käännöstyö ja kielellinen validointi toteutettiin DEHKO- projektina, yhteistyössä professori Clare Bradleyn (University of London) tutkimusryhmän kanssa käännös - takaisinkäännös menetelmällä ja testaamalla käännös kielellisen validointiprosessin avulla. Väittämäasteikon sisäistä yhtenäisyyttä kuvaava Cronbachin alphakerroin oli korkea koko aineistossa (α =.940). Mikään väittämä ei kohtuuttomasti haitannut asteikon sisäistä yhtenäisyyttä. Yhdelle komponentille pakotettuina lähes kaikki väittämät latautuivat riittävästi yhteen yli 0.4 suuruisilla latauksilla, minkä voidaan katsoa oikeuttavan pisteiden laskemisen myös yhdeksi keskimääräiseksi, tärkeysarviolla painotetuksi vaikutuspistemääräksi. Painotetut kokonaispisteet voitiin tässä aineistossa laskea suhteellisen luotettavasti vielä kymmenellä väittämällä (9 puuttuvaa). Eroja elämänalueiden painotetuissa pistemäärissä ja yleisissä väittämissä havaittiin hoitomuotojen, diabetestyyppien ja sukupuolten välillä, mikä tukee ADDQoL19:n luotettavuutta elämän-

19 17 laatuvaikutusten arvioinnissa. Lisäsairaudet olivat yhteydessä heikompaan elämänlaatuun. Tärkeysarvio nosti esiin joitakin sukupuolittain eri tavoin painottuvia vaikutuksia. Avoin kysymys diabeteksen mahdollisista muista vaikutuksista elämänlaatuun osoittautui hyödylliseksi auttaessaan tulkitsemaan väittämille annettuja arvioita ja ryhmien välisiä eroja. ADDQoL19:n suomenkielinen versio täyttää sen psykometrisille ominaisuuksille asetetut ehdot ja on käyttökelpoinen kliiniseen ja tutkimuskäyttöön. DEHKO (www.diabetes.fi) on julkaissut ADDQoL19:n käyttöohjeet ja oppaan elämänlaadun arviointiin. Diabetesta sairastavien elämänlaatu Suomessa diabetesspesifillä arviointivälineellä arvioituna PsL, YTM, psykologi Helena Nuutinen 1 (helena. LL, sis el Pirjo Ilanne-Parikka 1, FT, professori Martti T. Tuomisto 2 1 Diabetesliitto ja DEHKO, Tampere 2 Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden tieteenalayksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tyypin 1 ja tyypin 2 diabetesta sairastavien naisten ja miesten elämänlaatua diabetesspesifillä Audit of Diabetes Dependent Quality of Life (ADDQoL19) mittarilla. Tutkittavat saatiin satunnaisotantana Kansaneläkelaitoksen erityiskorvausrekisteristä. Tyypin 1 diabetesta (T1D) sairastavat (n = 294; 53 % miehiä) olivat vuotiaita (mean = 40, SD = 13 vuotta) ja he olivat sairastaneet diabetesta keskimäärin 18 vuotta (SD = 12). Tyypin 2 diabetesta (T2D) sairastavat (n= 196; 61 % miehiä) olivat vuotiaita (mean = 58, SD = 7 vuotta) ja he olivat sairastaneet diabetesta keskimärin 11 vuotta (SD = 8). T2D sairastavilla oli yleisellä väittämällä arvioituna tilastollisesti erittäin merkitsevästi heikompi tämänhetkinen elämänlaatu kuin T1D sairastavilla (p<.001). T1D- ja T2D-otosten taustatekijät erosivat kuitenkin toisistaan. Iän ja erityisesti koulutustaustan vakioimisen jälkeen erot diabetestyyppien välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. T1D sairastavista 73 % ja T2D:sta 60 % arvioi yleisen tämänhetkisen elämänlaatunsa hyväksi, erittäin hyväksi tai erinomaiseksi. T1D sairastavista 80 % ja T2D sairastavista 85 % arvioi diabeteksen kuitenkin heikentävän elämänlaatuaan. Molemmissa diabetestyypeissä 40 % vastaajista arvioi diabeteksen heikentävän elämänlaatuaan paljon tai erittäin paljon. T2D sairastavat arvioivat sekä arviointiasteikolla että avoimissa vastauksissa vähemmän myönteisiä vaikutuksia kuin T1D sairastavat. Tärkeimmiksi elämänalueiksi arvioitiin kaikissa alaryhmissä läheisin ihmissuhde ja perhe-elämä. Vaikka diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoito ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä eli näkymät yleisen terveydentilan näkökulmasta näyttäisivät kohentuneen, T1D sairastavat miehet ja naiset sekä T2D sairastavat naiset arvioivat eniten kielteistä, tärkeysarviolla painotettua vaikutusta siihen, miltä tulevaisuus tuntuu. Erityisesti tämä elämänalue korostui T1D sairastavilla naisilla. Avoimissa vastauksissa naisilla tuli esiin huolia muun muassa diabeteksen perinnöllisyydestä ja erityisesti vaikutuksista raskauteen ja perheen perustamiseen. T2D sairastavat miehet arvioivat eniten kielteistä vaikutusta sukupuolielämään ja arvioivat sen tärkeämmäksi kuin naiset. Monessa muussa maassa tehdyssä tutkimuksessa eniten kielteistä, tärkeysarviolla painotettua vaikutusta on arvioitu vapauteen syödä kuten haluaa. Tässä tutkimuksessakin vastaajat arvioivat diabeteksensa vaikuttavan paljon syömisen vapauteen, mutta sitä ei pidetty kovin tärkeänä. Yleistä terveyteen liittyvää elämänlaatua kartoittavilla mittareilla korostuu lisäsairauksien vaikutus. Diabetesspesifi ADDQoL19 nostaa esiin diabeteksen ja myös sen hoidon yksilöllisiä, arvo- ja kulttuurisidonnaisia vaikutuksia elämänlaatuun. Tutkimus suuntaa huomiota riskien arvioinnin ja hoidon kehittämisen rinnalla myös ohjauksellisen, psykologisen ja vertaistuen tarpeeseen hoidon toteuttamisessa ja tulevaisuuteen liittyvien huolten työstämisessä.

20 18 Elämänlaadun arviointi ja tukeminen oppaat elämänlaadun arviointiin ja diabetesspesifin ADDQoL19-arviointivälineen hyödyntämiseen PsL, YTM, psykologi, Helena Nuutinen (helena. Diabetesliitto ja DEHKO, Tampere Kehittämistyön tarkoituksena oli selventää elämänlaadun arvioinnin viitekehystä ja tuottaa DEHKO-julkaisuina oppaat elämänlaadun arviointiin sekä Suomen kielelle käännetyn, diabetesspesifin ADDQoL19-arviointivälineen hyödyntämiseen. Diabetes on vakava ja vahvasti omahoidollinen sairaus, jossa elämänlaatuun ei vaikuta vain sairaus ja sen lisäsairaudet vaan myös sen haasteellinen hoito. Vaikka diabeteksen hoito on kehittynyt, se edellyttää sairastuneelta paljon tietoa, taitoa ja panostusta. Hyvä hoitotasapaino suojaa terveyttä ja elämänlaatua, mutta sen saavuttaminen vaatii usein ponnisteluja. Tämän vuoksi hoitotasapainon yhteys kokemukseen elämänlaadusta ei ole yksiselitteinen. Pyrkimyksen hyvään terveyteen saatetaan kokea jopa heikentävän elämänlaatua (Bradley, 2001; Snoek, 2000). Diabeteksen, sen hoidon ja elämänlaadun yhteydet ovat kaksisuuntaisia. Diabetes vaikuttaa elämänlaatuun ja yleinen elämänlaatu ja hyvinvointi muilla elämänalueilla on yhteydessä kokemuksiin diabeteksen vaikutuksista ja mahdollisuuksiin toteuttaa omahoitoa. Elämänlaadun arvioinnin ja tukemisen tarve on nostettu esiin ohjelmissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti (St. Vincent Declaration, Krans ym. 1995; Diabetesliiton tavoiteohjelma vuosille ). Arviointia tarvitaan tueksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, hoitomuotojen kehittämiseen, interventioiden vaikutusten arviointiin sekä hoidonohjaukseen. Elämänlaadun käsitteen käyttö, tutkimus ja käytäntöön soveltaminen on kuitenkin varsin kirjavaa. Elämänlaatua voidaan tarkastella yleisen, yleiseen terveyteen liittyvän ja sairauskohtaisen elämänlaadun tasoilla. Sitä voidaan tarkastella myös eri ulottuvuuksilta (esim. sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja taloudellinen ulottuvuus). Useimmiten elämänlaadun käsitteeseen liittyy myös ajatus sen subjektiivisuudesta sekä arvo- ja kulttuurisidonnaisuudesta. Elämänlaatu on myös ennemmin jatkumo ja prosessi kuin pysyvä olotila. Kokemus saattaa muuttua sairauden vaiheiden ja etenemisen sekä hoitomuodon muutosten myötä sekä arvojen ja elämänkulun muutosten myötä (Aalto, 1999; Packard ym., 1991). Elämänlaadun ymmärtäminen ei vain lopputulemana, vaan muuttuvana prosessina nostaakin esiin rajoitusten arvioinnin ohella myös selviytymiskeinojen tukemisen tarpeen ja mahdollisuuden (Snoek, 2002). Oppaissa tuodaan esiin ADDQoL19-arviointivälineen hyödyntämisen periaatteita, muita elämänlaadun arviointiin käytettyjä, eri tasoja ja ulottuvuuksia kuvaavia arviointivälineitä sekä huomiota arvioinnin toteuttamiseen. Jottei arviointi jäisi hyvän tai heikon elämänlaadun toteamiseksi, on hyvä selventää, mihin arviointeja hyödynnetään. Oppaiden tarkoituksena on suunnata huomiota arvioinnin ohella yhteiskunnallisiin, terveydenhuollollisiin ja ohjauksellisiin periaatteisiin ja toimenpiteisiin elämänlaadun tukemiseksi sen eri tasoilla ja ulottuvuuksilla. Aikuisten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hoitoketju Pirkanmaalla Pölönen Auli, projektipäällikkö, Diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisy Pirkanmaalla -hanke, PSHP Kuusisto Leena, asiantuntijahoitaja, yleislääketieteen vastuualue, PSHP Holmberg-Marttila Doris, dosentti, ylilääkäri, yleislääketieteen vastuualue, PSHP Hoitoketjun tavoitteena on turvata asiakkaalle hoidon tarkoituksenmukaisuus ja sujuvuus yli organisaatiorajojen sekä eri ammattiryhmien kesken. Päämäärä on hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen, tutkimusten ja hoidon porrastus, työnjaon selkiytyminen sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden parantuminen. Terveyskeskukset ja useat yksityiset työterveyspalvelujen tuottajat osallistuivat Pirkanmaalla vuosina Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeeseen (D2D-hanke) ja sen jatkohankkeeseen vuonna Etelä-Pirkanmaalla moniammatillinen ja laaja-alainen työryhmä muokkasi D2D-hankkeen aikana kertyneet kokemukset ja kehitetyt toimintamallit seudun yhteiseksi,

21 19 kirjalliseksi toimintakäytännöksi. Valkeakosken aluesairaalan, alueen terveyskeskusten sekä työterveyshuollon seudullinen hoitoketju julkaistiin Terveysportissa toukokuussa Hoitoketjun arviointityön jälkeen yleislääketieteen vastuualueen johdolla neuvoteltiin Pirkanmaan muiden seutukuntien kanssa hoitoketjun laajentamisesta. Hoitoketju laajennettiin alueelliseksi ja päivitettiin entistä enemmän asiakkaiden tarpeet huomioivaksi vuonna Seudullinen hoitoketju oli Pirkanmaalla ensimmäinen tyypin 2 diabeteksesta, missä myös sairauden ehkäisy on huomioitu. Hoitoketju tehostaa tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä ja diagnosoimattomien diabeetikoiden tunnistamista, selkeyttää seulontojen ja ohjauksen työnjakoa sekä tehostaa varhaista puuttumista, hoitoa ja ohjausta. Hoitoketju parantaa edellytyksiä järjestää seudullisia interventioita, parantaa diabeteksen hoidon laatua sekä ehkäisee komplikaatioiden syntymistä. Alueellisessa hoitoketjussa on terävöitetty hoidon vastuunjakoa. Myös potilaan omaa roolia ja omahoidon tukea on korostettu. Tukeen ja ohjaukseen tavoitellaan aitoa asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden tarpeista kumpuavaa palvelujen kohdentamista. Terveyspalveluvalikoimaa on monipuolistettu ja profiloitu asiakasryhmittäin. Palvelukokonaisuuden hallintaa ja hoidon toteutumisen seurantaa tuetaan yhteisen hoitosuunnitelman ja vastuuhenkilöiden avulla. Hoitoketjun juurruttaminen toteutetaan seudun toimijoiden ja yleislääketieteen vastuualueen yhteistyönä. Tulevaisuuden haasteita ovat hoitoketjun täydentäminen kuntoutuksen osalta sekä toiminnan arvioinnin suunnittelu ja toteutus. 3. Omahoidon tukeminen Hyvinvointipolku.fi avuksi omahoidon tukemisessa Anu Mutka, asiantuntijahoitaja Heimo Lajunen, hankejohtaja Diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa olennaisimmat asiat ovat usein hyvin yksinkertaisia. Terveydentilaan tärkeimpiä vaikuttajia ovat elämän perusasiat: liikkeellä oleminen, sosiaalinen yhdessäolo, oikeanlainen ruoka ja lepo niiden jälkeen. Sitoutumisessa hoitoon ja oman terveydentilan seurantaan tarvitaan välineitä. Hyvinvointipolku.fi on väline, joka auttaa perusasioiden soveltamisessa omaan elämään ja tarjoaa tallennuspaikan terveydentilan seurantaan käytössä olevien tulosten taltioimiseen. Hyvinvointipolku on siis yksi varma ja luotettava polku, jolta omahoidollista tukea kuka tahansa voi löytää polulle pitää kuitenkin jokaisen itse astua. Hyvinvointipolku.fi on jaettu sisällöllisesti kuuteen osioon: terveystietoa ja tilastoja: pääsy mm. terveyskirjastoon, josta saa ajantasaista, luotettavaa tietoa. testit: käyttäjä voi saada arvokasta tietoa elintavoistaan ja niiden vaikutuksesta terveyteen sekä tunnistaa millaisiin muutoksiin kannattaa pyrkiä. palveluhakemisto: listaus ja hakutoiminto alueen terveysalan palveluntarjoajista ja heidän palveluistaan. hyvinvointikansio: mahdollisuus rekisteröityä kansion ylläpitäjäksi ja kirjata omia terveystietoja, mittaustuloksia sekä kirjoittaa huomioita terveyspäiväkirjaan. Terveyskortin (yksi A4 -sivu) voi tulostaa koosteena omista tiedoistaan vaikkapa lääkärin vastaanotolla tai ulkomailla. tartu terveyteen: listaus käytettävissä olevista alueen terveystietotuvista ja tarjolla terveysreseptit oman tilanteen arvioinnin. nuorten kulma: terveyden edistämiseksi nuorille oma kulma nuorten näköisesti ja näkökulmasta Hyvinvointipolku.fi-portaali on Kanerva-KASTEhankkeen kehittämä. Se on tarkoitettu pääasi-

22 20 assa Itä- ja Keski-Suomen väestölle, mutta sitä voivat työvälineenä käyttää myös hyvinvoinnin eri alojen ammattilaiset ja opiskelijat asiakastyössään. Monet osiot sopivat mainiosti käytettäväksi valtakunnallisestikin. Kehitystyö jatkuu edelleen ja sisältöä rikastetaan yhteistyössä Duodecimin kanssa. Parhaat asiat saa maksutta siis astutaan polulle Hyvinvointipolulle!! Lisätietoja antavat: Anu Mutka, asiantuntijahoitaja p Heimo Lajunen, hankejohtaja p Diabeetikon hyvinvointivalmennus Jouko Kangasniemi, hyvinvointikeskuksen johtaja/kuortaneen Urheiluopistosäätiö Juha Tall, puheenjohtaja/seinäjoen Seudun Diabetesyhdistys ry Taustaa: Hyvinvointivalmennus sai alkunsa Seinäjoen Seudun Diabetesyhdistyksen puheenjohtajan Juha Tallin sekä Kuortaneen urheiluopiston rehtorin ja hyvinvointikeskuksen johtajan pohdinnoista. Tavoite oli omahoidon ja osallistujien elämänlaadun sekä hyvinvoinnin paraneminen. Yhdistystoiminnan kokemuksen kautta on tullut esiin, että diabeetikko on usein varsin yksin diabeteksensa kanssa. Nopea kehitys hoitovälineissä ja lääkityksessä sekä muutokset hoitosuosituksissa asettavat omat haasteet omahoidolle. Tältä pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin ensimmäinen nelipäiväinen diabeetikon hyvinvointivalmennus. Toteutus: Osallistujat valmennukseen haettiin jäsentiedotteen ja sähköpostimarkkinoinnin avulla. Hyvinvointivalmennus järjestettiin neljänä lauantaipäivänä, vuoden 2009 kesäkuusta vuoden 2010 toukokuulle. Aloittaneissa oli neljä miestä ja kahdeksan naista, joista seitsemän oli tyypin 1 ja viisi tyypin 2 diabeetikkoa. Kymmenen jatkoi loppuun asti. Ikähaitari oli 35:stä 63 vuoteen. Valmennuksen toteutuksessa vuorottelivat viisi elementtiä: diabeetikon omahoitoon liittyvät teemat, liikunnan ja sen merkityksen omakohtainen kokeminen, henkinen jaksaminen ja voimavarat vapaamuotoiset keskustelut ryhmän muiden jäsenten kanssa (tauot, ateriat) ja arjen kokeminen välijaksoilla. Valmennuksen toteutuksesta vastasivat kaksi diabeteslääkäriä, diabeteshoitaja, ravitsemusterapeutti, jalkojenhoitaja, työterveyspsykologi, erityisryhmien liikunnanopettaja sekä työfysioterapeutti. Kurssin hinta oli 300 /osallistuja. Kustannuksista vastasivat osallistujat sekä diabetesyhdistys. Tulokset Objektiivisia tuloksia valmennuksen päättyessä olivat parantuneet kävelytestitulokset; kuntoindeksissä kaikilla osallistujilla muutaman yksikön paraneminen ja parhaimmillaan parinkymmenen yksikön verran. Pitkäaikaisen verensokerin mittauksissa näkyi positiivisia muutoksia parhaimmillaan 1,5 yksikön lasku. Subjektiivisesti osallistujat kokivat tärkeäksi käytännön tietojen ja taitojen oppimisen em. asioissa sekä toisena isona kokonaisuutena vertaistuen saamisen. Hätkähdyttävin I-tyypin diabeetikon kommentti omahoidon muutoksesta oli seuraava: Olen oppinut näinä neljänä päivänä omahoidosta enemmän kuin edeltävänä kymmenenä vuotena yhteensä Johtopäätökset Saadun palautteen ja kokemuksen perusteella työryhmä arvioi, että tällaista riittävän laajaa, mutta kustannuksiltaan kohtuullista kurssitoimintaa tulisi diabeetikoille olla tarjolla omahoidon tietojen ja taitojen käytännön omaksumiseen ja säännölliseen päivitykseen. Palautteen mukaan voi myös korostaa liikunnallisen ilmapiirin ja asiantuntevan liikuntaosaamisen vaikutusta osallistujien kertomiin elämänmuutosaskeleisiin. Diabeetikon Hyvinvointivalmennuksen toteutus on ensimmäisen kurssin jälkeen jatkunut kahdella diabeetikkoryhmällä ja vuodelle 2011 suunnitellaan toiminnan laajentamista. Yhteyshenkilö: Jouko Kangasniemi, puh ,

23 21 Sydänmerkki: jo 10 vuotta parempia valintoja Mari Olli 1, Anna Kara 1, Eliina Aro 2, Marjaana Lahti-Koski 1 1 Suomen Sydänliitto, 2 Suomen Diabetesliitto Sydänmerkki elintarvikkeessa kertoo yhdellä silmäyksellä, että tuote on omassa ryhmässään rasvan ja suolan, eräissä ryhmissä myös kuidun ja sokerin suhteen parempi valinta. Vuosituhannen alussa lanseeratun Sydänmerkki-järjestelmän tavoitteena on auttaa kuluttajia tekemään parempia valintoja ruokaostoksilla ja näin osaltaan auttaa koostamaan terveellinen ruokavalio. Se on ainut kansallinen symboli, joka viittaa ravitsemukselliseen laatuun ja tulkitaan Suomessa ravitsemusväitteeksi. Sydänmerkki on Suomen Sydänliiton ja Suomen Diabetesliiton tuotemerkki. Sydänmerkki on vapaaehtoinen merkintä, jonka käyttöoikeutta elintarvikeyritykset ja tuottajat voivat hakea tuotteilleen, jotka täyttävät tuoteryhmäkohtaiset kriteerit. Käyttöoikeuden myöntää Sydänliiton nimeämä asiantuntijaryhmä, joka myös pitää huolta järjestelmän kriteeristön ajanmukaisuudesta. Tällä hetkellä järjestelmässä on kriteerit yhdeksälle elintarvikeryhmälle. Sydänmerkki-tuotteiden määrä kasvaa jatkuvasti. Marraskuussa 2010 Sydänmerkki oli jo 700 tuotteessa. Valikoimaa on niin maito-, hiutalekuin juustohyllyssäkin, samoin leipä- ja lihatiskillä. Sydänmerkki-tuotteista voi kerätä koko ostoskärryllisen. Kaikki hedelmä- ja vihannesosaston tuotteet kookosta lukuun ottamatta ovat luonnon sydänmerkkituotteita. Vuonna 2008 järjestelmä laajeni myös ravintoloihin. Sydänmerkki-aterioita on tarjolla noin 100 ruokapaikassa. Sydänmerkki ostopäätösten tukena on kymmenessä vuodessa saanut tukevan jalansijan. Kuluttajat tuntevat merkin ja sitä käytetään ostopäätösten tukena. Yli 80 prosenttia aikuisista kertoo tuntevansa merkin, naiset miehiä paremmin. Miehistä noin puolet ja naisista 70 prosenttia raportoi tekevänsä ostopäätöksiä ainakin toisinaan Sydänmerkin perusteella. Ravitsemussuositusten mukaisesti vähemmän suolaa, kovaa rasvaa ja sokeria ja enemmän kuitua sisältävä ruokavalio on eduksi kaikille ikään, sukupuoleen ja terveydentilaan katsomatta. Sydänmerkin tulisikin olla kaikkien merkki, ei vain esimerkiksi niiden, joilla on kohonnut riski sairastua valtimosairauksiin tai jo todettu sydänsairaus tai diabetes. Haasteena on saada nuoret ja etenkin lapsiperheet ottamaan Sydänmerkki nykyistä paremmin ostopäätösten tueksi. Lisätietoja: Terveyteen liittyvän elämänlaadun ja mielialan arviointi Diabetesliiton kuntoutuskursseilla Jukka Marttila, Pirjo Ilanne-Parikka ja Diabetesliiton kurssitoiminta RAND-36 Diabetesliiton järjestämillä aikuisten kuntoutuskursseilla käytetään yleistä terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaria RAND-36:sta. Alkumittauksessa kuntoutujamme arvioivat sillä terveyteen liittyvän elämänlaatunsa jonkin verran huonommaksi kuin suomalaiset yleensä, mutta paremmaksi tai suurin piirtein yhtä hyväksi kuin henkilöt, joilla oli yksi tai useampi sairaus. Tyypin 1 diabetesta sairastavien kursseilla osallistujat arvioivat terveydentilansa toisella jaksolla (n = 53, väliaika 3-6 kk) tilastollisesti merkitsevästi paremmaksi kuin ennen kurssia. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kursseilla oli osiossa, jossa kysytään omaa käsitystä terveydentilan kehityksestä, tapahtunut merkitsevä muutos myönteiseen suuntaan. DEPS Kotiin lähetettävään kurssin esitietolomakkeeseen sisältyysaavatmyös mielialaseula DEPS. Kuntoutujan Ssiihen antamistaen vastauksista keskustellaan kurssin alussa diabeteshoitajan henkilökohtaisessa haastattelussa. Kokonaispistemäärän 12 tai enemmän saaneille kuntoutujille tarjotaan mahdollisuutta keskusteluun psykologin kanssa. Jos mahdollinen masennus on jo tunnistettu ja hoito on käynnissä, arvioidaan keskustelun tarve kuntoutujan kanssa yhdessäonko. VKeskusteluun on toki mahdollisuus kaikilla kuntoutujilla yksilöllisen tarpeen mukaan DEPS-pistemäärästä riippumatta.

24 22 Tyypin 1 diabetesta sairastavilla kuntoutujille tarkoitetuilla viiden vuorokauden kursseilla DEPS -pisteiden keskiarvo oli 6,2 (n = 121, pistemäärä %), kaksiosaisilla kursseilla 7,4 (n = 58, pistemäärä %) ja tyypin 2 diabetesta sairastaville tarkoitetuilla kaksiosaisilla kursseilla 7,9 (n = 66 pistemäärä %). Kaikki keskiarvot ovat korkeampia kuin seulan validoinnin yhteydessä aikuisväestöä edustamaan tarkoitetun otoksen keskiarvo 5,6 pistettä. Myös 12 pistettä tai enemmän saaneiden henkilöiden osuus kaksiosaisille kursseille osallistuneista on selvästi suurempi kuin vertailuotoksessa. Tulokset eivät ole yllättäviä koska diabeteksen, erityisesti tyypin 2, yhteys alentuneeseen mielialaan ja masennukseen on hyvin dokumentoitu. Diabeetikoiden hoitosuunnitelma Winell K, Herttuainen K, Ijäs J, Kesti E, Rintala R, Saario A, Satuli-Autere S, Sihvonen R, Stenqvist J Tausta Dehko ohjelma vuosille esittää, että kaikille diabeetikoille tehdään hoitosuunnitelma. Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto antoi vuonna 2006 suosituksen kaikille laatuverkoston terveyskeskuksille, että ne lähtisivät aktiivisesti kehittämään diabeetikoiden hoitosuunnitelmia. Vuonna 2007 määriteltiin hyvän hoitosuunnitelman sisältö ja samalla todettiin, että hoitosuunnitelman tulee kattaa kaikki krooniset taudit. Vuonna 2010 aloitettiin hoitosuunnitelmaa koskevat laatumittaukset. Menetelmät Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto kerää hoidon onnistumista koskevia tietoja vuosittain syyskuussa kahden viikon otoksena kaikista peräkkäisistä tyypin 2 diabeetikoista (T2D). Vuonna 2010 tehtiin kysymyksiä myös, jotka koskivat hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelmaa koskevan teeman kysymykset olivat terveyskeskuksille vapaaehtoisia ja tähän osioon osallistui verkostosta kahdeksan terveyskeskusta. Kysymyksillä selvitettiin asioita, joiden toteutumista on pidetty tärkeänä hoitosuunnitelman kirjaamisessa. Näitä ovat riittävän usein tapahtuva päivittäminen ja potilaan osallistuminen suunnitelman tekemiseen. Lisäksi selvitettiin hoitosuunnitelman sisältöä. Tulokset T2D-potilaista oli 85,7 %:lla hoitosuunnitelma päivitetty viimeisen 12 kuukauden aikana. 74,2 % potilaista oli osallistunut hoitosuunnitelman tekemiseen, mutta vain 19,5 %:lla oli kopio hoitosuunnitelmasta. Lääkelista oli ajan tasalla 90,8 %:lla. Hoitotavoitteista oli omamittausten osalta parhaiten kirjattu paastoverensokeria koskeva tavoite (63,7 %), 53,3 %:lla oli kirjattu verenpainetavoite, mutta paino tavoite oli kirjattu vain 34,0 %:lla. Laboratoriomittauksista oli HbA 1c -tavoite kirjattu suunnitelmaan 58,3 %:lla ja LDLkolesterolia koskeva tavoite 38,4 %:lla. Elintapoja koskevia tavoitteita oli parhaiten kirjattu ravinnon (84,8 %) ja liikunnan (76,5 %) osalta. 79,8 %:lla oli kirjattu seuraava lääkärinkäynnin ajankohta. Hoitajan seuraavan käynnin ajankohta oli kirjattu 68,4 %:lle. Päätelmät T2D-potilaiden hoitosuunnitelmat ovat varsin hyvin ajan tasalla, mutta tavoitteita niihin on kirjattu edelleen puutteellisesti. Laatuverkostossa tullaan edelleen panostamaan hyvien hoitosuunnitelmien määrittelyyn ja ylläpitämiseen. Tuovatko II-tyypin diabeetikot riittävästi omaseurantatietoja seurantakäynneille? Helsingin terveysasemien hoitomallilla tuetaan diabeetikoiden omahoitoa Hemminki A, Lommi M-L, Siefen L, Winell K Tausta Terveyskeskus on osallistunut Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon vuodesta Laatuverkoston terveyskeskukset sitoutuvat systemaattiseen laadunkehittämiseen, jossa kehitetään toimintamalleja, varmistetaan muutosten toteutuminen ja mitataan vuosittain hyvän hoidon toteutumista. Helsingin terveysasemilla on viime vuodet panostettu erityisesti kroonisten sairauksien hoidon kehittämiseen ja seurannan toteuttamiseen moniammatillisena yhteistyönä. Keskeisenä pai-

25 23 nopisteenä on ollut potilaan omahoidon tukeminen ja kehittäminen. Helsingin terveysasemilla toteutettiin v 2009 arviointi kroonisten sairauksien omaseurannan toteutumisesta. Diabeteksen vuoksi vastaanotolle tulleista 574 II-tyypin diabeetikoista omaseurantatiedot oli tuolloin mukana 56 %:lla. Tavoitteeksi asetettiin omaseurantatietojen tuomisen lisääminen seurantakäynneille. Laatuverkoston 2010 laatumittauksen yhteydessä tehtiin Conmedicin ylläpitämällä web alustalla lisäksi mittaus, jossa tarkasteltiin tyypin 2 diabeetikoiden (T2D) omahoidon toteutumista. Menetelmät Laatumittaus tehtiin kahden viikon otoksena peräkkäisistä T2D potilaista (käyntisyystä riippumatta), jotka kävivät lääkärin tai hoitajan vastaanotolla. Vuonna 2010 selvitettiin kliinisten hoitotulosten lisäksi, miten sairauden vuoksi seurantakäynneille tulleet potilaat omalta osaltaan tukivat hoidon onnistumista. T2D potilailta, jotka tulivat diabeteksen seurantakäynnille, selvitettiin miten he olivat mitanneet verensokeriaan ja olivatko heillä mittaustiedot mukana, niin että hoitohenkilökunta saattoi niiden perusteella tehdä päätelmiä hoidon onnistumisesta. Tulokset Ennalta suunniteltuja seurantakäyntejä oli diabeetikkojen (N=1161) vastaanottokäynneistä joka kolmas (N= 382). Verensokeria oli seurannut 82,5 % seurantakäynnille tulleista, 59,9 %:lla heistä oli verensokerin seurantatiedot mukana. Lääkäri tai hoitaja kirjasi, että 63,4 %:lla oli riittävät seurantatiedot jatkohoidon suunnittelua varten. 72,8 % suunnitelluista käynneistä toteutui uuden suunnitellun moniammatillisen hoitomallin mukaan, jossa potilas tapaa ensin hoitajan ja sitten lääkärin. Päätelmät Moniammatillinen hoitomalli on käynnistynyt hyvin. Nyt noin kolme neljästä käynnistä toteutuu mallin mukaan. Potilaiden hoitovastuun lisäämistä erilaisin keinoin pitää edelleen tehostaa, koska vain 60 %:lla oli verensokerin seurantatiedot mukana hoidon suunnittelua varten, vaikkakin tulos on parempi kuin Helsingin vuoden 2009 arvioinnissa. Monitoimijayhteistyö tuo virtaa diabeetikon omahoidon tukemiseen Riikka Hirvasniemi, projektipäällikkö, Pisara Oulu hanke Jari Puolakka, projektipäällikkö, Pisara Diapolis -hanke, toimitusjohtaja Diapolis Oy Saara Pajunpää, projektipäällikkö Viestintä ja vertaistoimintaa Verkkoon hanke Minna Angeria, projektinjohtaja / koordinaattori, Pisara-hankekokonaisuus Oulussa käynnistyi vuonna 2009 viisivuotinen Pisara hankekokonaisuus, jonka tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota potilaille mahdollisuus saada vertaistukea muilta saman terveysongelman omaavilta. Alkuvaiheessa vuosina keskitytään tyypin 2 diabeetikon hoidon kehittämiseen. Uutta hoidon järjestämisessä on potilasjärjestöjen ja terveydenhuollon julkisen sekä yksityisen toimijan monipuolinen yhteistyö, jonka avulla tuetaan potilaan omahoitoon sitoutumista. Julkinen toimija kehittää diabeetikoiden hoidon sisältöä ja kulkua. Hoidon ohjauksessa huomioidaan entistä enemmän potilaiden tarpeet. Tavoitteena on potilaiden hoitoon sitoutumisen ja motivaation vahvistuminen. Hoitoon sitoutumisen välineenä hyödynnetään myös Oulun Omahoitopalvelua, sähköistä terveydenhuollon palvelukanavaa. Ammattilaisille luodaan selkeä ja yhtenäinen toimintatapa, jolloin potilaat saavat tasalaatuista hoitoa sekä enemmän tukea ja tietoa sairauden hoitamiseen. Ammattilaisten tietous potilasjärjestöjen toiminnasta kasvaa, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet ohjata potilaita vertaistuen piiriin. Yksityinen toimija kehittää uudenlaista valmentavaa toimintatapaa diabeteksen kokonaisvaltaiseen hoitoon. Asiakaslähtöisessä toimintamallissa hyödynnetään uusinta diabetestietoutta sekä uusinta teknologiaa suositusten mukaisten hoitotulosten saavuttamiseksi. Tiiviillä tiimityöskentelyllä motivoidaan potilaita omahoitoon ja valmennuksella tuetaan omahoidon jatkuvuutta. Diapolis toimii julkisen toimijan diabeetikoiden hoidon tukena. Potilasjärjestöjen kanssa potilaille tarjotaan erimuotoista ryhmätoimintaa. Yhteistyön myötä potilasjärjestöjen rooli potilaiden omahoidon tukemisessa vahvistuu. Diabe-

26 24 tekseen ja sen liitännäissairauksiin liittyen potilaille on tarjolla useiden järjestöjen toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan sosiaaliturvayhdistys kokoaa nämä järjestöt yhdessä kehittämään uudenlaisia toiminnallisia vertaistukiryhmiä tukemaan diabeetikon omahoitoa. Tarjolla on myös virtuaalisen toimintaympäristöjä perinteisen ryhmätoiminnan rinnalle. Ryhmätoiminnan lisäksi kehitetään järjestöjen ja terveydenhoitoalan ammattilaisten yhteistyötä pitkäaikaissairaiden hoidossa. Mukana olevat järjestöt pääsevät myös mukaan kaupungin terveystietoluennoille kokemusosaajina. Uusien hoitomallien vaikuttavuutta tutkitaan kolmivuotisessa tutkimushankkeessa, josta vastaa Oulun Yliopisto. Tutkimuksella kartoitetaan uuden toimintamallin mukaisesti hoidettujen oululaisten diabeetikoiden terveydentilaa, jota verrataan tutkimuksen loppuvaiheessa saatuihin tuloksiin. Diabeetikoita hoidetaan sekä Oulun kaupungin terveysasemilla että Diapolis Oy:ssä, joka yksityisenä palveluntuottajana on erikoistunut diabeetikoiden hoitoon. Tutkimus päättyy vuonna 2012 ja verrokki ryhmänä ovat kajaanilaiset diabeetikot. Toimintamallia kehittävät Oulun kaupunki, Diapolis Oy, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry kumppaneineen, Oulun yliopisto ja ProWellness Oy. Hankekokonaisuus kuuluu Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmaan. Potilasjärjestöt saavat rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Keskusteluryhmät tyypin 2 diabeetikoille Äänekosken terveysasemalla Päivi Lampi, diabeteshoitaja Ulla Korhonen, aluesairaanhoitaja Tausta Diabetes on etenevä pitkäaikaissairaus, jonka onnistuneeseen omahoitoon diabeetikko tarvitsee monenlaisia tietoja ja taitoja. Diabetesta sairastavan täytyy myös pystyä soveltamaan tietoja omassa arkipäivässään. Ryhmäohjaukseen osallistuminen antaa työkaluja päivittäiseen omahoitoon, ja sen lisäksi mahdollisuuden kokemusten ja mielipiteiden vaihtoon diabetekseen liittyvissä kysymyksissä. Vertaistuella onkin usein suuri merkitys omahoidossa jaksamisessa. Ryhmäohjaus on todettu sekä kustannuksiltaan että hoidon tulosten kannalta tehokkaaksi työmuodoksi. Valitettavan usein henkilökunnalla on ryhmäohjauksen aloittamiseen korkea kynnys sen vaatiman valmistelun ja sitoutumisen vuoksi. Ryhmien kokoaminen saattaa myös olla haasteellista muun työn ohessa. Toteutus Olemme järjestäneet aluesairaanhoitajan ja diabeteshoitajan yhteistyönä Äänekosken terveysasemalla syksystä 2009 alkaen keskusteluryhmiä tyypin 2 diabeetikoille. Kukin ryhmä on kokoontunut yhteensä 4 kertaa 1-2 viikon välein. Ohjelma on koostunut Lillyn ja Diabetesliiton yhteisesti markkinoimien keskustelukarttojen läpikäymisestä. Mukana on ollut eri- ikäisiä tyypin 2 diabeetikoita. Mukaan on pyritty saamaan etenkin lähiaikoina sairastuneita. Osa osallistujista on ollut pidempään sairastaneita, joilla on ollut mahdollisesti erityishaasteita diabeteksen hoidossa. Ryhmät on koottu kutsumalla puhelimitse mukaan niitä diabeetikoita, jotka yksilöohjauksessa ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa osallistumiseen. Pohdinta Keskusteluryhmät ovat saaneet positiivista palautetta osallistujiltaan. Kokoontumiset ovat olleet rentoja ja nimensä mukaisesti keskustelevia. Osallistujat ovat täydentäneet tietojaan sekä tyypin 2 diabeteksesta sairautena että omista vaikutusmahdollisuuksistaan hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa. Ryhmästä saatu vertaistuki on osoittautunut ensiarvoisen tärkeäksi omahoidossa jaksamisessa. Vaihtamalla kokemuksia toisten samassa tilanteessa olevien kanssa, on ollut mahdollista saada uusia näkökulmia ja konkreettisia selviytymisohjeita arkipäivän haasteisiin. Ryhmän aloittamisen kynnys on ollut matala, sillä keskustelua ohjaavien karttojen vuoksi suuria ennakkovalmisteluja ei tarvita. Ryhmien koko on pidetty tarkoituksella pienenä, jolloin jokainen mukanaoleva pääsee paremmin osallistumaan keskusteluun. Tavoitteena on, että keskusteluryhmistä tulee työpaikallamme vakiintunut työmuoto yksilöohjausta täydentämään.

27 25 Tampereen Diabetesyhdistyksen DiaPeli -projekti RAY:n tuella toteutettava vertaistukiprojekti vuosina Margit Eerola, projektipäällikkö, Tampereen Diabetesyhdistys, DiaPeli-projekti Projektin päätavoitteena on ollut aktivoida ja tukea alle 35-vuotiaita tyypin 1 diabeetikoita ja heidän läheisiään. Toimintaa on tarjottu myös muiden diabetesyhdistysten jäsenille Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja laajemminkin. Tampereen yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Tampere, Kangasala, Kuhmalahti, Pirkkala ja Pälkäne. Jäseniä yhdistyksellä on lähes 3400, joista noin 430 jäsentä on alle 35-vuotiaita. Diabeetikkolapsen arki -koulutus Tilaisuudessa kerrotaan diabeteksesta sairautena ja mitä se merkitsee lapsen arjessa kotona ja koulussa. Kohderyhminä ovat koulujen henkilökunta, päiväkotien henkilökunta, iltapäivätoiminnan ohjaajat ja lasten hoitajat, lasten isovanhemmat ja terveydenhuollon henkilökunta. Tilaisuuksissa on ollut mukana yhteensä 800 osallistujaa. Koulutuksesta on valmis sisältö ja materiaali. Vertaistukea Perhekerhotoiminta Diabeetikkoäitien ryhmä Diabeetikkolasten isovanhempien ryhmä Lasten ja nuorten leirit Lasten ja isovanhempien leiri Diabeetikkolapsen turvallinen koulupäivä -seminaari Kohderyhminä ovat lasten vanhemmat, päiväkotien ja koulujen henkilökunta sekä kaikki muut lasten parissa työskentelevät. Seminaarista on tehty toimintamalli. Tapahtumia, luentoja ja yhteistyötä Projekti on järjestänyt useita tapahtumia ja luentotilaisuuksia kohderyhmilleen. Yhteistyö terveydenhuollon, eri sairausyhdistysten, muiden yhdistysten ja alaan liittyvien toimijoiden kanssa on ollut antoisaa. Materiaalia Mulla on diabetes -lehtiset ala- ja yläkouluikäisten diabeetikkolasten ja -nuorten käyttöön. Diabeetikkolapsen ensiapu, Diabeetikkolapsen liikunta, Harrasteohjaajan opas ja Leiriohjaajan opas -opaslehtiset lasten parissa työskenteleville. Hiilihydraatteja 10 g sisältävistä ja hiilihydraatteja /ei hiilihydraatteja sisältävistä ruokaaineista kuvalliset lehtiset. Ensitietokirjeet vanhemmille ja lapselle, info-kortti nuorille Johtopäätökset Lapsiperheet osallistuvat aktiivisesti toimintoihin. Koulunkäyntinsä aloittavat lapset tarvitsevat paljon tukea diabeteksen hoitoon koulussa. Kouluun tarvittaisiin enemmän avustajia ja tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen ja heitä innostavien toimintojen löytäminen on ollut vaikeinta. Sähköinen viestintä on yhä tärkeämpää heitä tavoitettaessa. Projektilla on ollut neljän vuoden aikana noin kohtaamista. Tampereen Diabetesyhdistys, DiaPeli-projekti Margit Eerola, projektipäällikkö 4. Raskausdiabetes Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa? Kristiina Tertti, LL¹, Ulla Ekblad, dos¹, Tapani Rönnemaa, prof² Turun Yliopistollinen Keskussairaala, Turku ¹ Naistentautien klinikka, ² Sisätautien klinikka Taustatiedot: Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetesta on perinteisesti hoidettu ruokavalion lisäksi insuliinilla, jos ruokavaliolla ei yksistään saavuteta hyvää sokeritasapainoa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet lupaavia tuloksia metformiinin käytöstä insuliinin vaihtoehtona lääkehoitoa tarvitsevilla raskausdiabeetikoilla. Metformiini ei aiheuta liian matalia verensokeriarvoja, eikä sen aloittaminen vaadi erillistä opetusta,

28 26 kun taas insuliinihoitoon liitetään useimmilla potilailla pistosopetus. Metformiini on todettu turvalliseksi lääkkeeksi myös sikiön ja vastasyntyneen kannalta. Aineisto ja menetelmät: Omassa tutkimuksessamme lääkehoitoa raskausdiabeteksen hoitoon tarvitsevat äidit randomisoitiin saamaan metformiinia tai insuliinia. Vaikeammin hyperglykeemisiä äitejä (paastoglukoosiarvo > 7 mmol/l ja/tai 1 h aterian jälkeen mitattu glukoosiarvo > 7,8 mmol/l) ei otettu tutkimukseen ja heidät hoidettiin insuliinilla. Tutkimuksemme potilaiden kokonaismäärä on 230. Selvitimme laajaalaisesti raskauden ja synnytyksen kulkua sekä vastasyntyneen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Raportoimme nyt alustavia tuloksia ensimmäisistä 180 potilaasta. Ensisijaisina päätetapahtumina ovat lapsen syntymäpaino suhteutettuna raskausviikkoihin ja vastasyntyneen hypoglykemia. Tulokset: Lasten syntymäpainoissa suhteutettuna raskausviikkoihin tai vastasyntyneiden hypoglykemian lukumäärissä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja metformiinia tai insuliinia saaneiden potilaiden välillä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ei todettu myöskään vastasyntyneen 5 minuutin iässä annetuissa Apgar-pisteissä, napavaltimon ph-arvossa tai tarpeessa siirtää vastasyntynyt keskolahoitoon. Synnyttäjään, raskauteen ja synnytykseen liittyvissä tekijöissä ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja (mm. ikä, raskautta edeltävä painoindeksi, sokerirasitustestin arvot, raskauden kesto, synnytyksen käynnistäminen, synnytystapa, raskausmyrkytyksen esiintyminen). Metformiina saaneista potilaista 18% tarvitsi lisäksi insuliinia saavuttaakseen hyvän raskauden aikaisen sokeritasapainon. Johtopäätökset: Tutkimuksemme tukee aiempia tuloksia metformiinin käytöstä raskausdiabeetikkojen hoidossa insuliinin vaihtoehtona lievemmin hyperglykeemisillä äideillä. Jos metformiinia käyttäneiden äitien lasten pitkäaikaisseurantatutkimukset osoittavat metformiinin käytön turvalliseksi myös tässä suhteessa, tulokset antavat aihetta miettiä nykyisten Käypä hoito -suositusten tarkistamista ja mahdollisesti lääkehoitoa vaativien raskausdiabeetikkojen hoitovastuun osittaista siirtämistä perusterveydenhuoltoon. 5. Lisäsairauksien tunnistaminen ja hoito Miten Dehko onnistuu aivohalvausten vähentämisessä Winell K, Pietilä A, Salomaa V Tausta Iskeemisiä aivohalvauksia esiintyy diabeetikoilla muuta väestöä enemmän, vaikka sen tärkein riskitekijä onkin korkea verenpaine. Koska aivohalvausten määrä on maassamme laskussa, halusimme selvittää miten diabeteksen riskiosuus iskeemisten aivohalvausten aiheuttajana on kehittynyt ennen Dehkon käynnistymistä. Metodit Kelan lääkekorvausrekistereistä, THL:n hoitoilmoitusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolinsyy rekisteristä selvitettiin kaikki Suomessa hoidossa olleet diabeetikot. Heidän ensimmäisten iskeemisten aivohalvausten ilmaantumista tarkasteltiin THL:n SYVE-rekisteriaineiston avulla vuosina Kunkin seurantavuoden väestömäärät saatiin Väestörekisterikeskuksesta vuotiaiden diabeetikoiden riskiosuudet väestössä (PAF) luottamusväleineen ensimmäisen iskeemisen aivohalvauksen ilmaantumiseen laskettiin kaavalla PAF = (Pe*(RR-1)/(1+(Pe*(RR- 1)))*100, missä RR on riskisuhde ja Pe on altistuneiden osuus. Riskiosuuden kehitystä testattiin log-lineaarisella regressiomallilla, jossa vuodet olivat selittäviä muuttujia. Tulokset vuotiaiden diabetesta sairastavien miesten ensimmäisten aivohalvausten määrä lisääntyi 667:sta 788:aan vuodessa ja naisten vähentyi 840:sta 576:een. Vastaavat luvut koko väestössä olivat miehillä 3967 ja 4058 ja naisilla 3578 ja Miehillä diabeteksen riskiosuus lisääntyi 14,8 %:sta (13,6-16,0) 16,0 %:iin (14,7-17,3), kehityksen p arvo 0,065 ja naisilla väheni 21,5 %:sta (20,1-22,9) 15,1 %:iin, kehityksen p<0,001. Riskiosuuksien kehityssuunnat erosivat merkitsevästi sukupuolten välillä (p<0,001).

29 27 Päätelmät Diabeteksesta johtuva ensimmäisten iskeemisten aivohalvausten riskiosuus väestössä lisääntyi miehillä ja väheni merkittävästi naisilla vuodesta 1992 vuoteen Diabeteksen merkitys aivohalvausten ilmaantumiseen on ollut merkittävä. Dehkon jälkeinen seuranta tulee osoittamaan onnistuiko Dehko muuttamaan kehityksen suotuisammaksi. Komplikaatioiden seulonta tärkeä osa diabeteksen hoitoa miten se toteutuu? Winell K, Herttuainen K, Jaatinen P, Linna A, Meklin R, Myllymäki K, Mäkelä S, Pärnänen M, Rantanen S, Saramies L, Taipale T, Taskinen M, Thorn L Tausta Diabetekseen liittyy useita komplikaatioita, jotka voivat alentaa potilaiden toimintakykyä. Diabeettiseen neuropatiaan ja mikrovaskulaariseen verenkiertoon liittyviä lisätauteja ovat näön heikentyminen, munuaisten toiminnan heikentyminen ja jalkaongelmat. Näiden kaikkien varhaiseksi havaitsemiseksi on käytössä testejä, joita tulee tehdä osana hyvää toimintaa. Selvitimme testien toteutumista vuoden 2010 laatumittauksen yhteydessä. Menetelmät Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston vuosittaisen laatumittauksen yhteydessä syyskuussa 2010 teimme 12 terveyskeskuksessa kahden viikon otannan kaikista hoitajien ja lääkärien vastaanotolla käyneistä tyypin 2 diabeetikoista (T2D, N=1093), jossa selvitimme silmänpohjakuvauksen, munuaisten albumiinierityksen mittauksen ja jalkojen kliinisen tutkimuksen toteutumista. Osaan kysymyksistä oli vastaavalla metodilla tehtyjä tuloksia vuosilta 2007 ja 2008, joihin saatoimme verrata kehitystä. Tulokset Silmänpohjakuvaus oli tehty edeltävän kolmen vuoden aikana keskimäärin 65,8 %:lle T2D potilaista. Terveyskeskusten välillä oli kuitenkin suurta vaihtelua. Parhaissa keskuksissa kuvaus toteutui asetetun standardin mukaisesti 80 %:ssa tapauksia. Munuaisten albumiinimittaus oli tehty 49,5 %:lle edeltävän 12 kuukauden aikana ja jalkojen monofilamenttitesti 62,2 %:lle. Myös näissä tutkimuksissa osa terveyskeskuksista saavutti asetetun minimitavoitteen. Vaihtelu terveyskeskusten välillä oli suuri. Päätelmät Laatumittauksen perusteella osa terveyskeskuksista saavuttaa asetetut standardit. Terveyskeskuksien väliset erot johtuvat toimintatavoista. Prosesseja kehittämällä ovat minimitavoitteet kaikkien saavutettavissa. Laatuverkosto mahdollistaa hyvien toimintatapojen nopean leviämisen. Suuret alaraaja-amputaatiot laskussa Dehkon aikana Winell K, Venermo M, Ikonen T, Sund R Tausta Amputaatiot ovat diabeteksen pelätty komplikaatio. Dehko tähtäsi hoidon tehostamisella mm. amputaatioiden vähentämiseen. Pyrimme tutkimuksessamme selvittämään miten tässä on onnistuttu. Erityisen kiinnostuksen kohteenamme olivat suuret amputaatiot, koska ne merkittävästi haittaavat toimintakykyä. Menetelmät Teimme tutkimuksen, jossa maan kattavista rekistereistä selvitimme kaikki hoidossa olevat diabeetikot. Seurasimme heidän alaraaja-amputaatioidensa ilmaantumista hoitoilmoitusrekisterin avulla yliopistollisten sairaaloiden alueilla sekä koko maassa vuosina Vertailuissa vakioimme ilmaantuvuuden sekä diabeetikko että koko väestöön. Jälkimmäisessä pyrimme poistamaan diabeetikoiden määrän nopean kasvun vaikutuksen tuloksiin. Tulokset Seuranta-aikana oli rekistereistä tunnistetulle diabeetikolle tehty yhteensä alaraaja-amputaatiota. Ensimmäisten suurten alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus pieneni koko maassa 10,0:sta (95 % luottamusväli ) 7,3:een ( ) asukasta kohti jaksojen ja välillä. Muutos oli erittäin merkitsevä. Kun luvut suhteutetaan diabeetikkoväestöön, havaitaan, että ensimmäisten suurten amputaatioiden määrä väheni diabeetikkoa kohti 293,1 amputaatios-

30 28 ta 150,1 amputaatioon vuodesta 1997 vuoteen Yliopistollisten sairaaloiden alueiden välillä oli eroja, jotka pienenivät seuranta-aikana. Päätelmät Suuria alaraaja-amputaatioita on tehty diabeetikoille vähemmän Dehko -kauden edistyessä. Myönteisenä kehityksenä on ollut lisäksi alueellisten erojen pienentyminen. Myönteiseen kehitykseen lienevät vaikuttaneet sekä parantunut jalkaongelmien ehkäisy että tehostunut verisuonikirurginen hoito. Dehkolla valtavat haasteet pysäyttää diabeetikoiden sydäninfarktien lisääntyminen Winell K, Pietilä A, Salomaa V Tausta Diabeetikoiden riskikuorma on vähentynyt samaan aikaan kun diabeetikoiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Toisaalta sydäninfarktien määrä on Suomessa selvässä laskussa, joten halusimme selvittää miten diabeteksen riskiosuus sydäninfarktien ilmaantumiseen väestössä on kehittynyt ennen Dehkon käynnistymistä. Metodit Diabetes Suomessa rekisteristä, joka on koottu kansallisista rekistereistä, kuten Kelan lääkekorvausrekistereistä, THL:n hoitoilmoitusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolinsyy rekisteristä, selvitettiin kaikki hoidossa olleet diabeetikot. Heidän ensimmäisten sydäninfarktiensa ilmaantumista tarkasteltiin THL:n SYVE-rekisteriaineiston avulla vuosina Kunkin seurantavuoden väestömäärät saatiin Väestörekisterikeskuksesta. Diabeteksen riskiosuudet (PAF) ensimmäisen sydäninfarktin ilmaantumiseen vuotiaassa väestössä laskettiin luottamusväleineen kaavalla PAF = (Pe*(RR-1)/ (1+(Pe*(RR-1)))*100, missä RR on riskisuhde ja Pe on altistuneiden osuus. Riskiosuuden kehitystä testattiin log-lineaarisella regressiomallilla, jossa vuosi oli selittävänä muuttujia. Tulokset Diabetesta sairastavien miesten määrä lähes kaksinkertaistui :sta :aan ja diabetesta sairastavien naisten määrä lisääntyi :sta :aan. Miesten ensimmäisten sydäninfarktien kokonaismäärä maassamme väheni 10211:sta 9406:aan ja naisten 5 626:sta 4 796:aan vuodessa. Miehillä diabeteksen riskiosuus lisääntyi 11,6 %:sta (10,9 12,3 %) 15,0 %:iin (14,2 15,8 %), p <0,0001 ja naisilla väheni 22,0 %:sta (20,9 23,2 %) 20,6 %:iin (19,4 21,8 %), p = 0,10. Riskiosuuksien kehittyminen erosi merkitsevästi sukupuolten välillä (p<0,001). Päätelmät Diabeteksesta johtuva ensimmäisten sydäninfarktien riskiosuus väestössä lisääntyi miehillä ja väheni hieman naisilla vuodesta 1992 vuoteen Diabeteksen merkitys sydäninfarktien ilmaantumiseen on merkittävä ja kehityksestä huolimatta pysyi naisilla korkeampana kuin miehillä. Jatkotutkimukset tulevat osoittamaan onnistuiko Dehko muuttamaan kehityksen suotuisammaksi. Diabeetikon jalkojenhoidon toimintamalli Merjan Hoitopalvelun ja Äänekosken terveyskeskuksen välillä Merja Ylönen Diabetestyön kehittäminen -koulutus 2010 Kehittämistyön päämääränä oli selkeyttää diabetesta sairastavien jalkojenhoidon järjestelyjä ja luoda joustava toimintamalli yksityisen jalkojenhoitajan ja Äänekosken terveyskeskuksen henkilöstön välille. Yhtenä tavoitteena on diabeetikoiden jalkojen terveyden edistäminen, jalkaongelmien ehkäiseminen ja hyvän hoidon turvaaminen. Toisena tavoitteena on edistää terveyskeskuksessa diabeetikoiden hoitoon osallistuvan henkilökunnan ymmärtämystä diabeetikon jalkaongelmissa. Kolmantena tavoitteena on, että diabetesta sairastavat tuntevat jalkojenhoitajan palvelut. Hyvään diabeteksen hoitoon kuuluu, että hoitoon osallistuva henkilöstö tutkii diabeetikon jalat säännöllisesti Diabeetikon jalkaongelma Käypä hoito suosituksen mukaisesti ja määrittää asiakkaan jalkojen riskiluokituksen sekä selvittää jalkojen mahdolliset ongelmat ja hoidon tarpeet.

31 29 Diabeetikkoasiakas voi hakeutua oma-aloitteisesti jalkojenhoitajan vastaanotolle tai tulla vastaanotolle diabeteshoitajan tai diabeteslääkärin tai päivystävän lääkärin ohjaamana. Jalkojenhoitajalla on varattu akuuttiaikoja kiireellisten ongelmien hoitoon. Tällöin asiakas pääsee vuorokauden sisällä jalkojenhoitajalle. Diabeteshoitajan havaitessa asiakkaan jaloissa hoitoa vaativia ongelmia antaa hän asiakkaalle jalkojenhoitajan yhteystiedot tai ottaa yhteyden suoraan jalkojenhoitajaan. Mahdollinen lääkitys ongelmaan aloitetaan päivystyksellisesti. Diabetekseen liittyvän lääkärin vuosikäynnin yhteydessä jalkojen tilanne tulisi tutkia hoitosuosituksen mukaisesti. Asiakas ohjataan jalkojenhoitajan vastaanotolle riskiluokan mukaisesti. Potilas voi hakeutua omatoimisesti jalkaongelmissaan päivystysvastaanotolle. Tällöin päivystävä lääkäri aloittaa mahdollisen lääkityksen ja tarvittavat jatkotutkimukset sekä tarvittaessa antaa jalkojenhoitajan yhteystiedot potilaalleen. Diabetesliiton julkaisema Diabeetikon jalkojen tutkimuslomake on otettu käyttöön Merjan Hoitopalvelussa. Lomakkeella tiedot siirtyvät asiakkaan mukana terveyskeskukseen asiakasta hoitavalle henkilökunnalle. Diabeetikoiden jalkojen riskiluokitus selkiyttää hoitohenkilökunnalle ja asiakkaalle itselleen jalkojenhoidon tarpeen ja helpottaa maksusitoumuspäätöksiä. Tuloksia hoidon nopeutumisesta tai tehokkuudesta ei vielä ole. Terveyskeskuksen tietoisuus lisääntyy Merjan Hoitopalvelun moni ammatillisesta osaamisesta. Terveyskeskuksen ja Merjan Hoitopalvelun välinen yhteistyö nopeutuu ja tehostuu. Molemminpuolinen konsultointi tehostaa kaikkien hoitoon osallistuvien työtä ja parantaa asiakkaan hoitoa. Diabeetikko työterveyshuollossa jalkojen kuntotarkastuksen järjestäminen Jalkojenhoitaja, sh Vuokko Alaraatikka, Jalkahoitola Hoidon Paikka, Lappeenranta Diabetestyön kehittäminen -koulutus 2010 Tämän työn tarkoituksena on kartoittaa tietyn työterveysaseman diabeetikkoryhmän jalkojenhoitotietoutta ja jalkojen kuntoa, antaa henkilökohtaista ohjausta ja kannustaa parempaan ennaltaehkäisevään itsehoitoon. Tavoitteena on sekä asiakkaan että terveysaseman henkilöstön jalkatietouden lisääminen, yhteistyön paraneminen ja asiakasvaihdon lisääntyminen. Kustannuksista vastaa asiakas, mutta sairaskassajärjestelmä tasaa lopullisia kuluja. Jalkojenhoitajan ja asiakkaan välisiä tapaamiskertoja on kaksi: jalkojen tutkiminen ja itse jalkojenhoitotapahtuma, jolloin myös kerrataan annettuja ohjeita. Tietojen kirjaamisessa käytetään Diabetesliiton jalkojen tutkimuslomaketta, minkä lisäksi terveysasema saa kirjallisen palautteen jokaisesta asiakkaasta. Ohjauksen avainkohdat annetaan kirjallisena asiakkaalle. Jalkoihin vaikuttavien perustietojen keruu pitkäaikaiset, lääkehoitoa vaativat sairaudet Jalkoihin kohdistuneet verisuoni- ja luuleikkaukset, murtumien korjaukset, alaraajojen ja jalkaterien epäsymmetrisyys Aikaisemmat säärihaavat, alaraajatrombit, ruusun jälkitila Ihosairaudet, kuten psoriasis ja ekseemat perustiedot diabeteksesta, toteamisvuosi, lääkitys, hoitotasapaino Vakituisessa käytössä olevat lääkkeet Tupakointi Tutkitaan ihon ja kynsien kunto ääreisverenkierto ja hermosto kengät. Esitetään asiakkaalle yksinkertaistettu kaavio jalkavammojen synnystä, kerrotaan päivittäisestä ja myös virheellisestä jalkojen itsehoidosta sekä sukkien ja kenkien osuudesta jalkaongelmien synnyssä ja ennaltaehkäisyssä. Annetaan ohjausta jalkavoimistelussa. Jalkojenhoitotapahtuma on oma laaja kokonaisuutensa diabeteksen hoidossa. Jalkojenhoitajan ammattitaito mitataan asiakastapaamisten yhteydessä: kuinka paljon asiakas pystyy vastaanottamaan taas uudenlaista tietoa. Informaatiotulvan omaksuminen vie oman aikansa, ehkä koko loppuelämän. Siksi on hyvä, että esille tulleet tiedot kirjataan ylös ja niihin voidaan palata myöhemmillä tapaamiskerroilla.

32 30 Vaikka tähän projektiin kuuluu vain kaksi tapaamiskertaa, toivon niiden innostavan asiakasta asennoitumaan jalkoihinsa uudella, niitä kunnioittavalla tavalla: muutamalla päivittäisellä toimenpiteellä voi parantaa elämänlaatuaan merkittävästi. 6. Diabeteksen hoidon laatu ja laadun seuranta Hoidonohjauksen kehittämiseksi tarvitaan yhtenäiset suositukset TtT, lehtori Seija Olli, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja Tausta ja tarkoitus Hoidonohjauksen kehittäminen on keskeistä kun tavoitellaan hyvää ja laadukasta diabeteksen hoitoa. Tarve hoitosuositusten ja näyttöön perustuvaan toimintaan terveydenhuollon ammattihenkilöstön keskuudessa kasvaa jatkuvasti. Myös vasta julkaistut diabeteksen hoidon laatumittaukset ja yksilöiden tiedonsaantimahdollisuuksien kasvu Internetin avulla luovat tarvetta hoidonohjauksen kehittämiselle. Tämän esityksen tarkoituksen on perustella yhtenäisten hoidonohjaussuositusten kehittämistarvetta. Hoidon ohjauksen laadun arviointi Diabeteksen hoidonohjauksen kehittämiseen ja resursoinnin perusteluun tarvitaan toiminnan laadun arviointia. Tehdyissä laatumittauksissa (Winell 2009) on saatu tietoa niin lasten kuin aikuisten diabeetikoiden hoitotasapainosta ja muiden kliinisten laatumittarien toteutumisesta, hoidon organisoinnista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sekä joitakin arvioita hoitoon käytetyistä henkilöresursseista. Tulosten mukaan hoidonohjaus toteutuu maassamme hyvin eri tavalla ja eritasoisesti. Erilaisten käytänteiden vuoksi hoidonohjaukseen käytettyjen resurssien vertaileminen on hankalaa, mutta näyttäisi siltä, että hoidonohjauksen resursseja on kauttaaltaan niukasti ja ohjauskäynnille varattu aika ja ohjaajan osaaminen vaihtelee alueellisesti paljon. Hoidonohjauksen osa-alueista etenkin ravitsemusterapeuttien, jalkaterapeuttien ja mielenterveyden palvelut toteutuvat puutteellisesti asetettuihin kriteereihin nähden ja muutamilla hoitopaikoilla niitä ei ole käytännössä tarjota lainkaan. Hoidonohjaussuunnitelmien laatimisesta tai niiden toteutuksesta ei ole tietoa. Nyt saatujen tulosten perusteella diabeetikon omahoitoa, elintapoja ja toteutunutta hoidonohjausta ei kirjata riittävästi. Niin ikään elintapaohjauksen ja omahoidonohjauksen toimintatapoja tulisi uudistaa ja tehostaa sekä kohdentaa tuki yksilöllisemmin. Kliinisten- ja resurssimittareiden oheen tarvitaan myös laatukriteerit ja arviointia siitä, kuinka hyvin ohjaus on auttanut henkilöä diabeteksen kanssa selviämisessä, miten hän kokee voimaantuneensa ohjauksen aikana, minkälainen on hänen diabetekseen liittyvä elämänlaatunsa sekä aiheuttaako hoito tarpeettomia rajoituksia elämään. Kehittämistarpeet Hoidon laatumittarin lisäksi Diabeteksen Käypähoito suositus on levinnyt ammattilaisten käyttöön, mutta niiden lisäksi tarvittaisiin myös yhtenäiset hoidonohjauksen suositukset ja toimintamallit. Suositusten pohjalta voitaisiin myöhemmin laatia ohjauksen laatukriteerit, sekä niiden arviointiin sopivat mittarit. Saatua tietoa voitaisiin käyttää ohjattavien ja ohjaajien itsearviointiin sekä yksikkökohtaiseen ja valtakunnalliseen vertailuun. Yhteystiedot: Seija Olli, BMI alikäytetty mittari diabeteksen ennustajana? Eeva Ketola,Liisa Klemola Lihavuus on voimakkaasti yleistynyt, hoitamattomana kroonistuva ja etenevä tila, johon liittyy runsaasti somaattista ja psyykkistä lisäsairastavuutta. Finriski-tutkimuksen perusteella lihavia (kehon painoindeksi, BMI, Body Mass Index >30 kg/m 2 ) työikäisiä on Suomessa yli (1), joten kyseessä on mittava kansanterveydellinen ongelma. Lihavuuden aiheuttamista sairauksista on muodostumassa terveydenhuollolle ja

33 31 kansantaloudelle merkittävä uhka. Lihavuuden hoidon hyödyistä on vankkaa näyttöön perustuvaa tutkimustietoa (www.kaypahoito.fi), mutta hoitokäytännöt ovat kirjavia, eikä monin paikoin hoitoa pystytä tarjoamaan lainkaan. Lihavuushoidon laadun parantamiselle, hoidon onnistumisen mittaamiselle ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämiselle on suuri tarve. Tähän tavoitteeseen on kuitenkin haasteellista päästä PETTU-verkosto on tehnyt tuotteistusta perusterveydenhuoltoon (pdrg). PETTU-hankkeen tuotteistus on diagnoosipohjainen. Hankkeen aika ( ) tehdyissä potilasasiakirjojen auditoinneissa on osoittanut, että verenpainepotilaat muodostavat kolmanneksi kalleimman ryhmän, joka on myös volyymiltaan kymmenen suurimman joukossa. Tässä korkeariskisessä potilasjoukossa (n=276) normaalipainoisia oli alle 6%, diabeetikoita verenpainelääkityistä oli lähes 35%, mutta osoittautui, että muitakin liitännäissairauksia oli paljon. Lihavuus on liitännäissairauksiensa vuoksi keskeinen resursseja vaativa osa-alue. Tarvitaan monenlaisia työkaluja ja arviointia, joissa rakenteet, prosessit ja kliiniset hoitokäytännöt yhdistyvät. Resurssien oikeaan kohdentamisen ja potilaiden vapaan liikkuvuuden vuoksi rahavirtojen tulee seurata potilasta ja hänen käyttämiään palveluita. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää pdrg:tä. Myös suositusten käyttöönoton tukemisessa tarvitaan mittareita. Hyvä mittari yhdistää kliinisen lopputuloksen, hoitoprosessit ja resurssit. BMI on sen keskeinen mittari. Sen vaikuttavuustieto pohjautuu mm. lihavuuden, diabeteksen, gestatiodiabeteksen, kohonneen verenpaineen, nivelrikon, dyslipidemian hoitosuositukseen. BMI >35 kg/m 2 toimii vaikuttavuuden ja tuottavuuden kannalta vedenjakajana, kun arvioidaan potilaan tarvitsemia terveydenhuollon resursseja suhteessa olemassa oleviin rakenteisiin, hoitoketjuihin ja työnjakoihin. Tämä edellyttää kuitenkin kirjaamiskäytäntöjen tehostamista, koska kirjausten laatu on kirjava (2,3,4). Koska lihavuusepidemia voi johtaa terveydenhuollon rakenteiden ja resurssoinnin kannalta suuriin ongelmiin, arvioimme tässä tutkimuksessa korkeariskisen verenpainepopulaation painoindeksejä, niiden kirjaamista sekä komorbiditeettien yleisyyttä. 1. Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T, Sundvall J, Salomaa V, Jousilahti P et al. FINRISKI-tutkimus. Suom Lääkäril 2008; 63(15): Klemola L, Ketola E, Virtanen M, Vohlonen I. Diagnoosien kirjaamisessa puutteita perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2010 ;65: Klemola L, Ketola E, Virtanen M, Vohlonen I. T. PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten - Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin.suomen Lääkärilehti 2009;64: Jordan K, Porcheret M, Croft P.Quality of morbidity coding in general practice computerized medical records: a systematic review.fam Pract. 2004;21(4): Diabeteksen hoidon kehitystyö Paimion Sauvon terveyskeskuksessa Lumijärvi S, Laine M, Virta T Paimion Sauvon terveyskeskus Johdanto Terveyshyötymallin mukaan terveydenhuollon resurssit tulisi kohdentaa nykyistä paremmin sellaisiin asioihin, joista koituu suurin kansanterveydellinen hyöty. Kansanterveyden kannalta merkittävien sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvä hoito on kannattavaa. Hyvä hoito on tavoitteellista ja yhdessä potilaan kanssa suunniteltua. Tähän tarvitaan hoitosuunnitelmaa. Hoitosuunnitelman avulla tuetaan potilaan omahoitoa ja ammattihenkilöiden työtä. Tämän kehitystyön tarkoituksena on tuottaa Paimion - Sauvon terveyskeskukseen diabeetikoiden hoidon tueksi valmis pohja hoitosuunnitelmalle. Lisäksi tarkoituksena on tehdä diabeteksen hoitokaavio ja päivittää terveyskeskuksen paikallinen diabeteksen hoidon ohjeistus siten, että se sopii yhteen potilaan omahoitoa tukevan hoitomallin ja laaditun hoitosuunnitelman kanssa. Lisäksi määritellään diabeteksen hyvän hoidon laatukriteerit ja seuranta paikallisella tasolla.

34 32 Tämä kehitystyö on tehty osana DEHKOn tukemaa Diabetestyön kehittäminen monimuotokoulutuspilottia. Menetelmät Paikallinen diabeteksen hoidon ohjeistus ja hoitosuunnitelmapohja perustuvat sekä kansallisiin että seudullisiin suosituksiin. Kehitystyön aluksi tutustuttiin diabeteksen käypähoitosuosituksiin, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueellisiin hoitoreitteihin sekä DEHKOn periaatteisiin ja tavoitteisiin. Perehdyttiin myös terveyshyötymalliin ja omahoitoa käsittelevään kirjallisuuteen. Tähän kirjallisuuteen nojaten valmistettiin pohja diabeteksen hoitosuunnitelmalle, päivitettiin diabeteksen hoidon paikallinen ohjeistus ja laadittiin diabeteksen hoitokaavio. Kehitystyötä tehtiin loppukeväästä 2010 vuoden loppuun. Tulokset Kehitystyön tuloksena syntyi PowerPoint-ohjelmalla luotu diabeteksen hoitokaavio. Hoitokaaviosta käy ilmi diabeteksen hoitoprosessin perusperiaatteet Paimion - Sauvon terveyskeskuksessa. Sen linkeistä avautuu ohjeistus hoidon eri osa-alueisiin. Potilastietojärjestelmään valmistettiin hoitosuunnitelmapohja diabeetikon hoidon suunnittelemisen tueksi. Lääkäri laatii hoitosuunnitelman yhdessä potilaan kanssa. Laatimisen tueksi otetaan käyttöön omahoidon arviointilomake, jonka diabeetikko täyttää ennen vuosittaiselle seurantakäynnille saapumista. Kirjauskäytäntöjä muuttamalla saadaan lisättyä potilaskertomusjärjestelmään tallentuvia hoidon mittareita siten, että päästään lähemmäksi kattavaa DEHKOn määrittelemää hyvän hoidon laatukriteeristöä. Pohdinta Uudistettu hoitoprosessi ja hoitosuunnitelma on määrä ottaa käyttöön tammikuussa Laadukkaan hoitosuunnitelman laatiminen rajatussa ajassa nähdään haasteena. Hoitokäytäntöjen toimivuutta arvioidaan, ja toimintatapoja muutetaan tarpeen mukaan. Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hanketyöskentelyssä tapahtuva osaamisen kehittyminen TtT, lehtori Seija Olli & sairaanhoitajaopiskelijat Hanna Kallijärvi, Rea Keskinen ja Kati Papunen Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja Tausta ja tavoitteet Terveydenhuollon hoitohenkilökunnan riittävyys ja osaamisen kehittäminen on tärkeää, jotta voidaan turvata Dehkon tavoitteiden ja hyvien käytänteiden jalkautuminen terveydenhuollon toimintaan. Lohjan alueella aloitettiin vuonna 2008 Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hanke, jonka päätavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli diabeteksen ja valtimosairauksien ehkäisyyn ja hoitoon Länsi-Uudenmaan alueelle. Hankkeeseen ovat osallistuneet perusterveydenhuoltoalueet LOST ja Karviainen, erikoissairaanhoidosta HUS Lohjan sairaala, Lohjan liikunta- ja koulutoimi, apteekit, Lohjan seudun diabetesyhdistys ja Lohjan sydänyhdistys sekä yksityisiä palveluiden tuottajia. Hankkeen koordinoijana on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikkö. Toteutus ja tulokset Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hanke on toteutunut vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa ( ) toteutettiin tulevaisuustyöpajojen sarja yhteisen vision muodostamiseksi. Toisessa vaiheessa tehtiin tiedonkeruu ja analysointi hoitopolkujen analyysia varten. Ensin (v. 2009) kartoitettiin sydänpolun eri toimijoiden (n10)ja sydänyhdistyksen jäsenten (n206) kokemuksia ja käsityksiä hoitopolun onnistumisen edellytyksistä ja kehittämistarpeista kyselyillä ja teemahaastatteluilla. Sitten (v. 2010) vastaavat aineistot kerättiin diabetespolun toimijoilta (n15) ja diabetesyhdistyksen jäseniltä (n322). Kolmantena vaiheena ( ) on hoitopolkujen mallintaminen. Sydänpotilaan hoitopolku kuvattiin yhtenä kokonaisuutena, mutta diabetesaineistosta muodostetaan erilliset tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden hoitopolut. Hoitopolkujen sisällöllistä kehittämistä on lisätty nimeämällä sydänhoitaja terveyskeskukseen, aloittamalla sairaalasta kotiutuville sydänpotilaille lyhytryhmätoiminta, käynnistämällä painonhallintaryhmät, sekä suunnittelemalla vertaistukiryhmää diabetesnuorille. Ryhmätoimintaa

35 33 toteutetaan Laurea-ammattikorkeakoulun Terveystori -oppimisympäristön kautta. Terveystori toimii hoitopolulla myös ennaltaehkäisyssä tarjoten riskitestauksia, terveystestejä, neuvontaa ja tukea elämäntapojen muutokseen. Hankkeen tuloksilla on alueellista merkitystä. Lisäksi yhteistyö todellisten työelämäkumppaneiden kanssa on kehittänyt tulevien hoitotyön ammattilaisten terveyden edistämisen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaamista. Yhteystiedot: Seija Olli, Laadunparantamista läpi Dehko hankkeen Winell K, Kuusio K, Nikupeteri P, Pääkkönen M, Suomalainen L, Westerlund J, Soveri P Tausta Vuonna 2000 osallistui 11 terveyskeskusta valtimotautien laatuverkoston mittaukseen. Vuonna 2010 osallistui mittaukseen 43 terveyskeskusta. Osa terveyskeskuksista on osallistunut laatuverkoston toimintaan säännöllisesti ja osa on palannut verkostoon lyhyen tauon jälkeen. Sekö vuoden 2000 että vuoden 2010 mittauksiin osallistuneita oli 6 terveyskeskusta. Päätimme tarkastella näiden terveyskeskusten hoidon kehittymistä Dehko -kauden alusta hankkeen viimeiseen vuoteen. Menetelmät Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto tekee vuosittain syyskuussa kahden viikon pituisen laatumittauksen otoksena kaikista niistä tyypin 2 diabeetikoista (T2D), jotka käyvät lääkärien tai hoitajien vastaanotoilla. Aikaisemmin tiedot kerättiin paperille ja tallennettiin sitten analyysia varten. Nykyään tiedot kerätään web tallennuksena suoraan tietokantaan. Kemin, Lappeenrannan, Nilsiän, Porvoon, Rauman ja Siilinjärven terveyskeskukset tallensivat otokseen 331 diabeetikon tiedot vuonna 2000 ja 367 potilaan tiedot vuonna Tulokset HbA 1c tavoitteen 7,5 % saavutti 82,8 % T2D potilaista vuonna 2010, kun vastaava luku oli 56,5 % vuonna HBA 1c rajan 9,0 % ylitti 4,1 % potilaista vuonna 2010, kun ylittäjiä oli 12,4 % vuonna LDL kolesteroli tavoitteen 2,6 mmol/l saavutti 62,2 % potilaista vuonna 2010 ja 23,3 % vuonna LDL kolesteroli tason 3,5 mmol/l ylitti 8,7 % T2D potilaista vuonna 2010, mutta peräti 37,2 % potilaista vuonna Päätelmät Riskitekijöiden hoito on parantunut merkittävästi niissä Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston terveyskeskuksissa, jotka olivat mukana sekä vuosien 2000 että 2010 laatumittauksissa. Erityisen paljon on parantunut suurimman riskitason omaavien potilaiden hoito. Systemaattinen laadun kehittäminen on tuottanut myönteisen tuloksen. Sopeutumisvalmennukseen pitää panostaa lasten diabeteksen hoidossa Winell K, Keskinen P, Komulainen J, Näntö-Salonen K Tausta Lasten diabeteksen hoitotasapaino oli pysynyt Suomessa ennallaan vuodesta 2005 vuoteen Keskimääräinen HbA 1c -taso oli hieman noussut, mutta vastaavasti ketoasidoosien ja hypoglykemioiden esiintyminen oli vähentynyt. Halusimme selvittää löytyisikö tekijöitä palvelurakenteessa, jotka vaikuttaisivat myönteisesti hoitotasapainoon. Metodit Vuoden 2008 hoitotasapainomittauksessa saatiin tietoja 4389 lapsesta ja nuoresta, joilla on diabetes. Niiden osalta, joilta tietoja löytyi, selvitimme miten verensokerin omaseurannan tiheys, lääkärikontrollien tiheys, ravitsemusterapeutin palvelujen saatavuus sekä sopeutumisvalmennuksen saatavuus vaikuttivat yksikön hoitotuloksiin. Analyyseissa jaoimme diabeetikot kahteen ryhmään; 1) ne, joilla verensokerin omaseurantakertoja <20 tai 20 viikossa, 2) ne, joilla lääkärikäyntejä > tai 4 kertaa vuodessa, 3) ne yksiköt, joissa ravitsemusterapeutin käyntejä

36 34 keskimäärin < 0,5 tai 0,5 vuodessa ja 4) ne yksiköt, joissa sopeutumisvalmennuspäivien suhde hoidossa olevien lasten määrään < 0,5 tai 0,5 vuodessa. Kussakin analyysissä tarkasteltiin HbA1c keskiarvoa 95 % luottamusväleineen. Tulokset Vähintään 20 verensokerimittausta tekevien diabeetikoiden hoitotasapaino oli parempi (HbA 1c ka. 8,6 % vs 9,6 %). Lääkärikäyntien määrä > tai 4 kertaa vuodessa ei vaikuttanut hoitotasapainoon. Ei myöskään sekä oliko ravitsemusterapeutin käyntejä keskimäärin < 0,5 tai 0,5 vuodessa, mutta yksiköt, joissa oli sopeutumisvalmennuspäivien suhde hoidossa olevien lasten määrään 0,5 vuodessa, oli merkitsevästi paremmat tulokset kuin yksiköissä, joissa sopeutumisvalmennuspäivien suhde hoidossa olevien lasten määrään oli < 0,5. Päätelmät Verensokerimittausten tiheydellä ja sopeutumisvalmennuksen käytöllä on yhteys yksikön hoitotuloksiin lasten diabeteksen hoidossa. Verensokerimittausten tiheyteen vaikuttavat monet seikat, joiden merkitystä tulee erikseen selvittää. Sopeutumisvalmennuksen yhteys suotuisaan hoitotasapainoon on kuitenkin selkeä. Maali on kaukana ovatko tavoitteet liian kovat? Winell K, Soveri P. Tausta Diabeteksen hoitotavoitteet ovat jatkuvasti tiukentuneet. Kun tavoite ollaan saavuttamassa, on rimaa taas nostettu. Vie aikansa ennen kuin uudet tavoitteet on hyväksytty ja sisäistetty. Selvitimme tavoitteiden saavuttamista kahdella tavalla; toisaalta tyypin 2 diabeetikon (T2D) kokonaisriskikuorman minimoimistavoitteen toteutuminen ja toisaalta uuden LDL kolesteroli tavoitteen toteutuminen. Menetelmät Tarkastelun kohteena olivat Valtimotautien ehkäisyn laatuverkoston vuosittaisen mittauksen tiedot. Laatuverkoston mittauksessa kerätään riskitekijätietoja kahden viikon otoksena kaikista lääkäreiden ja hoitajien vastaanotolla käyvistä potilaista. Tutkimusvuosina vaihteli T2D potilaiden määrä otoksessa välillä potilasta. Vertasimme vuosina 2006 ja 2009 hoitotavoitteiden HbA 1c < 7, 0%, LDL-kolesteroli < 2,5 mmol/l, tupakoimattomuutta ja verenpaine alle 130/80 mmhg toteumista T2D potilailla. Lisäksi vertasimme vuosina T2D potilaiden, joilla on myös sepelvaltimotauti, saavuttamia LDLkolesteroli tasoja < 1,8 mmol/l. Tulokset T2D potilaista saavutti 6 % kaikki hoitotavoitteet vuonna 2006 ja 8 % vuonna Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Hoitotavoitteessa LDLkolesteroli < 1,8 mmol/l oli 27 % vuonna 2006 niistä T2D potilaista, jotka sairastivat lisäksi sepelvaltimotautia. Vuonna 2010 oli vastaava osuus 32 %. Päätelmät T2D potilaista vain pieni osa (8%) saavutti vuonna 2009 kaikki hoitotavoitteet. Samoin tiukennetun LDL-kolesterolin hoitotavoitteen T2D potilaista, joilla on sepelvaltimotauti, saavutti vain joka kolmas potilas. Diabeteksen hoitotavoitteet ovat erittäin kovat ja niiden tavoittamiseksi tarvitaan paljon lääkkeitä. Erityisesti tuleekin pohtia keinoja, joilla potilaiden ja heitä hoitavien sitoutumista tavoitteisiin kannustetaan. Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto Dehkon tukena Winell K, Soveri P. Tausta Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto on vuodesta 1994 ollut kehittämässä mm. diabeteksen hoitoa terveyskeskuksissa. Verkostoon kuuluu nyt 58 terveyskeskusta ympäri maan. Niiden väkiluku kattaa puolet Suomen väestöstä. Laatuverkosto on sitoutunut systemaattiseen laadun kehittämiseen, jossa mukana olevat terveyskeskukset kehittävät toimintamallejaan ja mittaavat vuosittain hoidon toteutumista. Menetelmät Laatuverkostossa seurataan hoidon onnistumista mittauksella, joka tehdään syyskuussa kahden viikon aikana kaikista lääkärien ja hoitajien vastaanotolla käyvistä diabeetikoista, verenpai-

37 35 ne- ja sepelvaltimotautipotilaista. Tiedot kerättiin alkuvuosina paperilla ja nyttemmin suoraan laatuverkostoja koordinoivan Conmedicin tietokantaan web-tallennuksena. Tilastollisissa analyyseissä verrataan terveyskeskuksia keskenään sekä tuloksia aikaisempiin vuosiin. Tulokset Tyypin 2 diabeetikoiden (T2D) hoito on Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostossa kehittynyt myönteisesti Dehkon hankekautena. Tärkeimmillä prosessimittareilla voidaan todeta, että vuonna 2010 saavutti 82 % T2D potilaista HbA1c tason 7,5 %, kun vuonna 2000 vastaava luku oli 54 %. Vuonna 2010 saavutti LDL kolesteroli tason 2,6 mmol/l 67 % T2D potilaista ja 25 % vuonna Systolisen verenpaine > 160 mmhg oli 12 %:lla vuonna 2010 ja 23 %:lla vuonna Päätelmät T2D potilaiden riskitasoissa on tapahtunut merkittävä muutos vuodesta 2000 vuoteen Aikaisempien selvitystemme perusteella laatuverkoston terveyskeskukset saavuttavat aikaisemmin hyvän hoitotason kuin ne, jotka eivät ole verkostossa mukana. Hoidon kehittymisen toivotaan heijastuvan myös lisätautien vähentymiseen. Ylä-Savon mallilla ja tuloksia mittaamalla huipputuloksiin Heikkinen K, Honkakoski P, Niiranen T, Winell K Tausta Iisalmen terveyskeskuksessa (nyttemmin Ylä- Savon SOTE) on vuosia määrätietoisella itse kehitetyllä työtavalla parannettu diabeetikoiden hoitoa. Iisalmi lähti mukaan Valtimotautien ehkäisyn laatuverkostoon vuonna 2006 saadakseen uusi ideoita ja verratakseen toimintansa onnistumista muihin. Työn onnistumista kuvaa saatu Vuoden 2010 laatuterveyskeskus palkinto. Menetelmät Valtimotautien ehkäisyn laatuverkosto toteuttaa systemaattista laadunkehittämistä laatuympyräviitekehyksessä. Diabeetikoiden hoidon onnistumista seurataan vuosittain kahden viikon otoksella peräkkäisistä vastaanotolla käyvistä tyypin 2 diabeetikoista (T2D). Potilaiden hoitotasapainoa verrataan muiden verkostossa olevien terveyskeskusten tuloksiin. Tulokset Vuonna 2010 olivat T2D potilaat tavoittaneet laatuindikaattorin tason seuraavasti: HbA1c < 7,0 % (53 mmol/l) 70 %:lla, LDL-kol 2,6 mmol/l 82 %:lla, srr < 140 mmhg (tai omamittauksissa < 135 mmhg) 71 %:lla ja tupakoimattomia 87 %:a. Päätelmät T2D potilaiden riskitekijöiden vähentämisessä on onnistuttu hyvin ja Ylä-Savon SOTE on kaikilla käytetyillä mittareilla mitaten valtakunnallisesti eturintamassa. Tuloksiin on päästy omalla tavalla varmistaa yksilöiden hoidon onnistuminen. 7. Terveydenhuoltohenkilöstön diabeteskoulutus Diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityisosaamista (30 op) oppimassa: Opiskelijoiden ohjaamisosaamisen osoittaminen näytöllä Marja-Anneli Hynynen, TtM, lehtori. Savoniaammattikorkeakoulu Diabeetikon omahoidon taidot ovat avain hyvän hoidon toteuttamiselle. Voidakseen toteuttaa omahoitoaan, diabeetikko tarvitsee neuvontaa ja ohjausta; tietoa, taitoa ja tukea. Diabeteksen ehkäisyssä sekä diabetekseen jo sairastuneen terveysneuvonnan ja hoidonohjauksen taustalla on voimaantumis- eli empowerment-ajattelu. Kyseessä on asiakaslähtöinen työskentelytapa, jossa tuetaan ohjattavan omahoidon hallintaa ja pyritään saamaan ohjattava mukaan tasavertaisena arvioimaan terveyskäyttäytymistään ja omahoitonsa mahdollisuuksia, esteitä ja toteutumista.diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityisosaaminen on korkea-asteen oppisopimustyyppistä koulutusta (30 op) joka käynnistettiin

38 36 vuonna 2009 opetusministeriön toimesta. Tämä pitkäkestoinen täydennyskoulutus toteutettiin Mikkelin-, Pieksämäen-, Pohjois-Karjalan- ja Savonia-ammattikorkeakoulujen yhteistyönä vuosina Koulutuksen aikana saatu erityisosaaminen osoitettiin näytöillä, joissa arvioitiin opiskelijan näyttöön perustuvan toiminnan osaamista, kliinistä ja ohjauksellista osaamista, kykyä toimia moniammatillisesti asiakkaan hoidossa ja kuntoutuksessa sekä kykyä kehittää diabeetikon hoidon ja kuntoutuksen laatua. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata näyttöä, jossa yhdeksän opiskelijaa osoitti osaamistaan: miten he osaavat suunnitella, toteuttaa ja arvioida diabeetikon asiakaslähtöistä ja tavoitteellista hoidonohjausta. Ohjaustilanteet videoitiin, jonka jälkeen opiskelijat analysoivat ja reflektoivat omia ohjaustaitojaan ja saivat palautetta työpaikkaohjaajilta ja tuutoriopettajalta sekä vertaispalautetta opiskelijatovereiltaan. Opiskelijat kokivat ohjaustilanteiden videoinnin haasteelliseksi mutta antoisaksi tavaksi analysoida ja reflektoida omia ohjaustaitojaan. Videoinnin avulla heillä oli mahdollisuus tarkastella syvällisesti omaa ohjaamisosaamistaan; vuorovaikutustaitoja, ohjausfilosofiaa ja ohjausmenetelmien toimivuutta. Videointianalyysin jälkeen opiskelijat tekivät SWOT- analyysin avulla itselleen ohjaustaitojen kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmissa he toivat selkeästi esille sen, että yhä enemmän on perehdyttävä diabeetikon taustoihin, oppimistyyliin ja sopia yhdessä omahoidon tavoitteista. Ohjaamisosaamisen osoittaminen näytöllä ja erityisesti ohjaustilanteiden videoiminen on hyvä tapa analysoida omaa ohjaamisosaamistaan ja sen pohjalta kehittää omia ohjaustaitojaan. Terveystori-oppimisympäristö tulevaisuuden sairaanhoitajan osaamisen kehittymiselle TtT, lehtori Seija Olli, TtM ja lehtori Elina Rajalahti, Laurea-ammattikorkeakoulu, Lohja Tausta ja tavoitteet Väestön terveystarpeet ja terveydenhuollon henkilöstön keskinäisen työnajon uudistaminen edellyttävät sairaanhoitajalta vankkaa kliinistä osaamista, itsenäistä päätöksentekoa ja monipuolisten ohjausmenetelmien hallintaa. Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan kampuksella toimivan Terveystori oppimisympäristön tavoitteena on tuottaa erilaisia terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä oppimiskokonaisuuksia, t&k&i -hankkeita ja projekteja sekä testata ja pilotoida uusia terveyden edistämisen toimintamalleja ja e-hyvinvointipalveluja. Terveystori toimii myös ammattitaitoa edistävän harjoittelun paikkana. Toimintamuodot ja oppiminen Terveystorilla opitaan asiakaslähtöisesti kehittämispohjaisen menetelmällä (LbD Learning by Developing) yhteisössä eri toimijoiden kanssa. Terveystorin toimintamuotoja ovat muun muassa terveyskeskustelut asiakasvastaanotolla, yksilö- ja ryhmäohjaus, erilaiset mittaukset ja testit sekä liikkuva terveyskioski. Sairauksien ennaltaehkäisyn ja omahoidon tueksi on laadittu potilasohjeita ja tiedotteita, kehittämistyön alla on myös sähköinen tietogalleriapalvelu webpohjaiseen ohjaamiseen. Terveystorin kautta on järjestetty erilaisia terveys- ja hyvinvointitapahtumia yhdistysten ja alueen toimijoiden kanssa, muun muassa sydänviikko ja maailman diabetespäivä. Osaamisen kehittyminen ja arviointi Terveystorin seurantaa ja arviointia on tehty keräämällä palautteita opiskelijoilta, asiakkailta sekä sidosryhmiltä lukuvuoden aikana. Asiakaskäyntejä oli noin 1400, erilaisia terveystestejä tehtiin lukuvuoden aikana yhteensä Opiskelijoiden osaamisen arviointilomake pohjautui hoitotyön osaamisen kompetensseihin (EQF/NQF). Opiskelijat (n20) arvioivat osaamisensa kehittymistä asteikolla 1 5 (ei ollenkaan erinomaisesti). Frekvenssijakaumat olivat tasoa 4 (hyvin) yksilön terveystarpeiden arvioinnissa, tunnistamisessa ja ohjaamisessa. Sen sijaan perheen ja ryhmän vastaavat jakaumat olivat tasoa 3 (kohtalaisesti) samoin kuin asiakkaan mielenterveyttä uhkaavien tarpeiden huomioiminen. Tehdyn kyselyn pohjalta on tehostettu opiskelijoiden mahdollisuutta toteuttaa ryhmäohjausta. Mielenterveysuhkien tunnistamisen osaamisen parantamiseksi rekrytoidaan asiakkaiksi syrjäytymisvaarassa ja erilaisissa kriiseissä olevia henkilöitä ja ryhmiä.

39 37 Asiakaspalautetta (n50) kerättiin avoimilla kysymyksillä. Sidosryhmäpalaute kerättiin puhelinhaastattelulla (n11) strukturoiduilla ja avoimilla kysymyksillä. Tulosten mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä Terveystorin palvelutarjontaan, kohteluun vastaanotolla ja saamaansa elämäntapaohjaukseen. Palveluista käytetyimpiä ovat olleet erilaiset mittaukset ja terveystestit. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä liikkuvaan terveyskioskiin. Terveystoria kehitetään edelleen turvaamaan ennakoivan hoitotyön, sairaanhoitajan vastaanottotyön, hyvinvointiyrittäjyyden ja tutkivan kehittämisosaamisen saavuttaminen sairaanhoitajakoulutuksen aikana. Yhteystiedot: Seija Olli, Diabeteskoulutus kätilöille antenataaliosastolla Kuusisto Anja, kätilö, HUS/Naistenklinikka Tausta: Diabetes ja raskaus ovat suuri haaste terveydenhoitohenkilöstölle. Jos raskaus alkaa suunnittelematta, niin sokeritasapaino ei ole aina paras mahdollinen alkavalle raskaudelle. Hyvä sokeritasapaino koko raskauden aikana on yksi edellytys hyvin sujuvalle raskaudelle. Lihavien nuorten naisten määrä on nousussa ja lihavuus on yksi gestaatiodiabeteksen riskitekijöistä. Gestaatiodiabeetikot ovat suuressa vaarassa sairastua tyypin 2 diabeteksen myöhemmin elämässään ilman elämäntapamuutoksia. Raskaana olevat tapaavat raskauden aikana kätilön monia kertoja. Kätilöillä pitää olla tietoa, taitoa ja oikea asenne informoida raskaana olevia diabeetikkoja raskausajan riskeistä. Tarkoitus: Kyselytutkimuksilla oli tarkoitus selvittää antenataaliosaston kätilöitten tiedot diabeteksesta ja asenne diabetesta sairastavia kohtaan. Voidaanko työpaikan diabeteskoulutuksella lisätä kätilöitten diabetesosaamista ja halukkuutta jakaa tietoa diabetesta sairastaville? Menetelmät: Tiedot kätilöitten diabetestietoudesta, asenteista on kerätty kahdella kyselykartoituksella synnytyssairaalan antenataaliosastolla. Ensimmäinen kysely oli elokuussa Tämän jälkeen oli seitsemän diabetesosastotuntia alkaen perusteista kuten milloin verensokerin mittaus on tärkeää, kolme diabetestyyppiä, oireet ja ehkäisy, akuutit ja pitkäaikaiset diabeteskomplikaatiot sekä sosiaalihoitajan rooli diabeetikon elämässä. Lopuksi oli käytännön harjoituksia potilaan ohjauksessa liittyen ravintoon, liikuntaan ja insuliiniin. Näitten tuntien jälkeen oli toinen kyselytutkimus. Tulos: Diabetes ja raskaus koettiin vaikeana yhdistelmänä kaikissa kätilöitten ikäryhmissä. Monet tunsivat epävarmuutta työskennellessään diabeetikkojen kanssa. Suuri osa kätilöistä tunsi saavansa uutta tietoa, joka auttoi käytännön työssä. Tunneilla saamat tiedot innostivat hakemaan lisää tietoa diabeteksesta. Kätilöt saivat myös rohkeutta jakaa potilaille enemmän tietoa diabeteksesta ja diabeteskomplikaatioista. Diabeetikkoja kohtaan tunnettu pelko väheni. Loppupäätelmä: Diabeteskoulutus työpaikoilla on tärkeää, koska kätilöillä on tärkeä rooli diabeteskomplikaatioitten ja DMT2 ehkäisyssä. Koulutuksen tulee olla systemaattista ja jatkuvaa, jotta saavuttaisiin hyvä tulos potilasohjauksessa. Avainsanat: diabeteskoulutus, kyselytutkimus, ennaltaehkäisy, työpaikka Prevention Manager -koulutuspilotti Tampereen ammattikorkeakoulussa Rintala Tuula-Maria, THM,TAMK Eurooppalaisen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn keskittyvän hankkeen Imagen yhtenä tavoitteena oli kehittää diabeteksen seulontaa ja ehkäisyä hoitavien henkilöiden koulutusta. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa valmisteltiin opetussuunnitelma- ja materiaali henkilöstön kouluttamiseen. Koulutuksen tavoitteena oli kouluttaa tyypin 2 diabeteksen Prevention Managereja. Opetussuunnitelmaa pilotoitiin muutaman Euroopan maan lisäksi myös meillä Suomessa Tampereen ammattikorkeakoulussa.

40 38 Opetussuunnitelma ja -materiaali käännettiin suomen kielelle ja samalla termi Prevention Manager Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyvalmentajaksi. TAMKin Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyvalmentaja-koulutuspilotissa oli mukana 13 osallistujaa; heistä 10 oli hoitajia, kaksi lääkäriä ja yksi työfysioterapeutti. Osallistujat olivat perusterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta. Koulutuspilotti ajoittui helmi-huhtikuulle 2010 sisältäen neljä lähiopetuspäivää. Koulutuksen sisältönä olivat; tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn yleiset periaatteet, muutosvaiheen arviointi ja muutoksen tukeminen sekä ravitsemus ja liikunta. Asiantuntijoina olivat lääkäri, Dehko-hoitaja, psykologi ja fysioterapeutti sekä ravitsemustieteen ja diabeteshoitotyön opettajat. Opetusmenetelminä olivat lähiopetus, itsenäinen opiskelu ja verkko-oppimisympäristössä tapahtuvat keskustelut. Koulutukseen liittyen jokainen osallistuja suunnitteli omaan organisaatioonsa tyypin 2 diabeteksen ehkäisy intervention. Interventiosuunnitelmat käytiin koulutusryhmässä läpi. Osallistujien palautteen mukaan koulutuksen rakenne oli selkeä ja sisältö laaja. Neljää lähiopetuspäivää pidettiin riittävänä määränä. Kokemusten vaihtamista ja keskusteluja pidettiin tärkeänä antina. Verkko-oppimisympäristö ja materiaali saivat kiitosta. Koulutuksenajoittumista pitemmälle ajalle toivottiin jatkossa. Kouluttajien näkökulmasta valmis suunnitelma ja materiaali tekivät toteuttamisen vaivattomaksi, toisaalta pilotoinnissa oli mahdollisuus myös omiin, paikallisiin sovelluksiin ja tuota mahdollisuutta käytettiin esimerkiksi koulutuksen tiivistämisessä neljään päivään alkuperäisen kahdeksan sijasta. Haasteellisimmaksi pilotissa osoittautui osallistujien löytäminen kiireisistä organisaatioista. OTA-ohjauskartta elintapaohjauksen aineistopaketti ja koulutus ammattilaisille Tuija Pusa ja Annukka Alapappila, Suomen Sydänliitto ry vaaratekijöiden vähentämisen tueksi uuden aineistopaketin, OTA-ohjauskartan. Aineistopaketti on kehitetty yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tukemaan motivoivan elintapaohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. OTA-ohjauskartta sisältää pitkäjänteistä, tavoitteellista ohjausprosessia tukevia lomakkeita sekä ohjausta täydentäviä kuvia, kaavioita, taulukoita ja testilomakkeita. Aineiston tarkoituksena on tukea ohjattavan omia valintoja sekä itsenäistä päätöksentekoa muutoksen suunnittelussa ja seurannassa. Aineistopaketissa on myös taustamateriaalia ohjaajalle ja kuva-cd. OTAohjauskartta soveltuu aikuisten, jo sairastuneiden, valtimotautien riskiryhmään kuuluvien ja ylipainoisten elintapaohjaukseen. OTA-ohjauskartan sisältö perustuu valmentavan elintapaohjauksen periaatteisiin eli voimaannuttavaan, prosessimaiseen muutosohjaukseen. Se auttaa ohjaajaa luomaan ilmapiirin, joka tukee ohjattavan oman motivaation löytymistä. OTA-ohjauskartta-koulutus antaa valmiuksia valmentavan ohjaustyylin ja motivoivan haastattelutekniikan omaksumiseksi. Koulutuksen tavoitteena on selkiyttää elintapaohjauksen perusteita, kehittää yksilöllisen muutosohjauksen käytäntöjä, tukea ohjaajien oman työn arviointia sekä ohjausmotivaatiota ja perehdyttää OTA-ohjauskartta-aineiston käyttöön. Koulutus on pienryhmäkoulutusta, joka sisältää toiminnallisia ohjausharjoituksia, ryhmätyöskentelyä, keskustelua, teoriaa ja havainnoivia välitehtäviä koulutusjaksojen välillä. OTA-ohjauskartta-aineistopaketti sisältyy koulutukseen. Kolmipäiväistä (2+1) koulutusta järjestetään säännöllisesti avoimina koulutuksina. Lisäksi terveydenhuollon erilaisille toimijoille järjestetään koulutuksia tilauksesta. OTA-ohjauskartta-aineistopaketin voi tilata Sydänliitosta, Lisätietoja: Sydänliitto on kehittänyt ammattilaisten toiveesta elintapaohjauksen sekä valtimotautien

41 39 Varhaisen diabetes- ja sydän- ja verisuonitautien (SVD-) riskintunnistuksen kautta hoitopoluille ja alueellisesti yhtenäisiin valtimotautiohjeistuksiin Pohjois-Karjalassa Tirkkonen Hilkka, yleislääket.erikoislääkäri, Outokummun terveysasema, asiantuntijalääkäri Kanerva-KASTE Lehmusaho Mervi, THM, hankekoordinaattori, Kanerva-Kaste, PSSHP Pohjois-Karjala ei kuulunut D2D-hankkeeseen, mutta alueella oli tunnistettu tarve yhtenäistää diabetes- ja valtimotautiriskin havaitsemista sekä kerrata Käypä hoito suosituksia. Kanerva- Kaste hankkeessa järjestettiin perusterveydenhuollon diabeteskoulutusta vietynä terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoihin. Koulutukset kohdennettiin koko avoterveydenhuollon henkilöstölle, vastaanottoavustajista ylilääkäreihin. Kouluttajana toimi hankkeen asiantuntijalääkäri ja osin hankekoordinaattorit. Pääosin toimipaikkakohtaista koulutusta toteutettiin Pohjois-Karjalassa, muutamia tilaisuuksia pidettiin myös Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Toimiyksiköille luotiin mahdollisuus tilata koulutusta Kanerva-KASTE-hankkeelta. Kysytyin koulutusaihe oli varhainen diabetes- ja sydän- ja verisuonitautien riskintunnistaminen. Lisäksi usein käsiteltiin valtimotautien Käypää hoitoa. Varhaisen tunnistamisen työvälineiksi suositeltiin Diabetesriskitestiä ja FINRISKI-laskuria. FINRISKIlaskurista laadittiin hankkeessa yksinkertainen käyttöopas, FINRISKI-laskurin työvälinekortti. Hankkeessa laadittiin Korkean diabetes- ja svhenkilön hoitopolku perusterveydenhuollossa / työterveyshuollossa, ja luotiin Siilisetin D2D-Sydän pelin mukaisia toimiyksikkökohtaisia riskihenkilön polkuja. Koulutukset otettiin terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa hyvin vastaan. Ajalla pidettiin yli 50 koulutustilaisuutta, joista varhaisen riskin toteamisen koulutuksia oli yli 30. Terveydenhuoltohenkilöstöä osallistui noin 1300, joista lääkäreitä yli 200, sairaan- tai terveydenhoitajia yli 500 ja loput muita terveydenhuollon ammattilaisia. Koulutuspalaute oli erinomaista: mm. väitteeseen Koulutus auttoi tunnistamaan omaa sydän- ja verisuonitauti- ja diabetesosaamistani 96 % vastasi kyllä tai vahva kyllä. Koulutusten vieminen terveysasemille ja työterveyshuoltoihin mahdollisti useiden eri ammattiryhmien työntekijöiden samanaikaisen osallistumisen. Koulutuksissa syntyi keskustelua Mites meillä tehtäisiin?, mm. paikallisten hoitopolkujen laadinnan osalta. Hankkeessa toteutettiin v lopussa kuntien diabeteshenkilöstölle SVDkysely, jossa kysyttiin mm. kuntien terveyden edistämisen työryhmien ja diabetestyöryhmien olemassaolosta, riskihenkilöiden ja diabeetikoiden hoitopoluista, riskitestien ja laskureiden käytöstä toimiyksiköissä ja kokonaisriskin arvioinnista. Seurantakyselyssä syyskuussa 2010 Pohjois-Karjalan 14 terveyskeskuksesta saatiin 10 vastausta, ja niistä 8:ssa oli tapahtunut kehitystä niin hoitopolkujen kuin Diabetesriskitestin ja FINRISKI-laskurin käytössä. Hoitopolkujen ja ketjujen käytettävyyden lisäämiseksi Pohjois-Karjalan alueelliseen Mediatritietojärjestelmään ollaan liittämässä Keski-Suomessa kehitettyä Valtimotautien hoitokarttaa mukautettuna Pohjois-Karjalan oloihin. Alue- Mediatri mahdollistanee jatkossa myös laatuseurantaa. Näiden toteuttaminen edellyttää alueellista koordinaatiota ja yhteistyötä, mistä koordinaatiovastuu sopisi sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköön. Yhteystiedot: Hilkka Tirkkonen, yleislääketieteen erikoislääkäri, Outokummun terveysasema Apteekki diabeteskouluttaa Riitta Laurila, Korkeakosken apteekki Diabetesliiton Diabetestyön kehittäminen -koulutus 2010 Taustaa Suomen Apteekkariliiton vuonna 2001 käynnistämän valtakunnallisen Apteekkien diabetesohjelman mukaisesti myös apteekit ovat osaltaan edistämässä diabeteksen ehkäisyä ja diabeetikoiden hoidon onnistumista yhteistyössä muun terveydenhuollon kanssa.

42 40 Koulutusprojekti Korkeakosken apteekki toteutti koulutusprojektin, jonka tavoitteena oli lisätä sekä apteekin henkilökunnan diabetestietoutta että yhteistyökumppanien diabeteslääketietoutta terveydenhuollon puolella. Koulutuksen tietosisältö perustui pääosin Diabetestyön kehittäminen -koulutuksen aineistoon. Lisäksi apteekki selvitti ennen koulutusprojektin käynnistämistä paikallisia käytäntöjä terveyskeskuksen diabeteshoitajalta sekä kunnassa toimivalta yksityiseltä jalkojenhoitajalta. Pohdintaa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon onnistumisen kannalta on tärkeää, että terveydenhuollosta löytyy diabetestietoutta oman toiminnan hallintaan ja että eri terveydenhuollon yksiköistä potilaalle annettava tieto on yhdenmukaista. Moniammatillinen yhteistyö kaikin tavoin helpottaa asioiden hoitamista sekä parantaa yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Apteekin sisäinen diabeteskoulutus toteutettiin osaamiskartoituksen jälkeen seuraavilla käytännönläheisillä aihekokonaisuuksilla: diabeteslääkkeet, insuliinihoidon periaatteet laajemmin, diabeteslääkkeet ja ruokailu, insuliini ja kortisoni, insuliini ja liikunta, verensokerin mittaaminen, hoidon tavoitteet ja hoitopolku terveydenhuollossa, diabeetikon lääkehoidon erityiskorvauksien kriteerit. Apteekin sisäinen koulutus kesti yhteensä neljä tuntia. Apteekki tarjosi kunnan kotihoidon hoitajille ja terveyskeskuksen diabeteshoitajalle yhteensä kaksi tuntia koulutusta, jossa käytiin läpi diabeteslääkkeet ja insuliinihoidon periaatteet laajemmin. Kokemuksia Apteekissa käydyn palautekeskustelun pohjalta koulutus toi selkeyttä erityisesti diabeetikon lääkeneuvontaan, mikä on apteekin ominta osaamisaluetta ja päivittäistä työtä. Lisäksi apteekissa osataan jatkossa myös laajemmin opastaa ja neuvoa diabeetikkoasiakasta sairautensa hoidossa. Apteekin muulle terveydenhuollolle toteuttamasta koulutuksesta järjestettiin pienimuotoinen koulutuskysely, joka sisälsi kolme viisiluokkaista Likert-asteikollista kysymystä. Kyselyyn vastattiin nimettömästi. Koulutus koettiin hyödylliseksi: diabeteksesta opittiin uutta (ka 4.3), koulutus selkeytti diabeteslääketietoutta (ka 4.6), tietoja voidaan hyödyntää käytännössä (ka 4.5).

43

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Se on kaikkee muuta se elämä

Se on kaikkee muuta se elämä Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi? Elintapaohjausprosessin jalkauttaminen 15 kuntaan Risto Kuronen Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Ikihyvä Päijät-Häme, seurantatutkimus

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy ilmailualan työterveyshuollossa Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 106088 Työsuojelurahaston valvoja Riitta-Liisa Lappeteläinen Raportointikausi 1.1 2006-31.12 2008 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä - ryhmänohjaaja koulutus Ikihyvä ryhmänohjaaja koulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa

LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan

Lisätiedot

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?

Lisätiedot

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE

LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE LÄHTÖLAUKAUS LIIKUNNAN PALVELUKETJULLE Pois sektorikohtaisesta toiminnasta kohti poikkihallinnollista koko kunnassa toimivaa saumatonta liikunnan palveluketjua Paremmat mahdollisuudet vaikuttavuuden arviointiin,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014

Voimaa verkostoista. Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 Voimaa verkostoista Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, Pshp, Perusterveydenhuollon yksikkö 17.3.2014 2 17.3.2014 Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatio Koordinaatio taso

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain

Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin Tampere 26.5.2015 Sari Kivimäki, KKI-ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi liikunnan palveluketjua

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kansalainen itsehoidon toteuttajana

Kansalainen itsehoidon toteuttajana Kansalainen itsehoidon toteuttajana Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 15 kuntaa väestöpohja 210 373 40 000 asukasta 100 km 100 000 20 000 100 km 50 000 HELSINKI

Lisätiedot

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö Tulokset NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö LIIKKUMISlähete PERUSTERVEYDEN- HUOLTO Terveysasema, osastonhoitaja, Tuija Aronen ja lääkäri, Niina Riekkinen Neuvola, hyvinvointipäällikkö, Tarja

Lisätiedot

Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella

Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella 15.6.2009 TOIMINTASUUNNITELMA Kanerva-KASTE -hanke Toiminnallisesti yhteinen ERVA -alue vuonna 2012 kroonisten kansansairauksien ehkäisy ja varhainen hoito KYS-ERVA -alueella 1. Taustaa Suomessa toteutettiin

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY

TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Puheeksi ottaminen TYYPIN 2 DIABETEKSEN EHKÄISY Dh Heli Varoma, TYKS sisätautien poliklinikka 020 15.4.2011 Tyypin 2 DIABETES Plasman paasto glukoosi 6 mmol/l tai alle normaali 6,1 6,9 mmol/l heikentynyt

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus Ikihyvä ryhmänohjaajakoulutus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Vahvista osaamistasi asiakaslähtöisen elintapaohjauksen toteuttamisessa Ota tavoitteellinen toimintatapa

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6

Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Ylä-Savon toimintasuunnitelma 2011-2012 1/6 Terveyshyötymallin mukaisen toiminnan kehittäminen ja levittäminen PAINOPISTEALUE TAVOITE TOIMINTATAPA AIKATAULU VASTUUHENKILÖT/ TOIMIJAT Päätöksenteon tuki

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 Ohjelman sisältö Uuden tyyppiset, asiakaslähtöiset palvelujen tuotantotavat ja -konseptit Asiakkuuksien hallinta ja johtaminen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot